nr0 4/14”Partiossa karttuvista työelämätaidoista on erityisen

paljon hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät luovaa ja ripeää ongelmanratkaisua”, Patrick ”Pata” Degerman, s. 8

Kurkkaus kesän leireilleSIVU 12–13

SIVU 8

PartiomestariSarja valtaa tv-ruudut heti syksyn alussa

SIVU 4

KevAtregattaMeripartiolaiset ottivat toisistaan mittaa

SIVU 6-7

JamboreeValmistautuminen Japanin-leirille käynnissä

KUVA

MIK

KO R

OINI

NEN

PÄÄTOIMITTAJAT Anna Haavikko, puh. 044 545 9049, anna.haavikko@papa.partio.netEeva Riivari,puh. 050 305 4732, eeva.riivari@papa.partio.net

TOIMITUSSIHTEERIJohanna Junkkari puh. (09) 8865 1215johanna.junkkari@partio.fi

TAITTO Eeva Kangas, puh. 044 098 7666

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Joosef Abokhter, Anu ”Nunu” Autio, Nina Etelävuori, Anna Haavikko, Laura Hakoköngäs, Markus Helaniemi, Mikko Jalo, Liisa Jortikka, Johanna Junkkari, Hilla Kankaanpää, Siiri Kihlström, Anna Kolehmainen, Inna-Pirjetta Lahti, Ilari Laitinen, Siiri Launis, Jenni Malila, Akseli Meskanen, Sara Miesmaa, Anna Munsterhjelm, Leo Norilo, Mikko Oinas, Eeva Riivari, Katriina Saransaari, Christian Still, Robert Sundman, Hanna Virtanen, Jenni Väisänen

VALOKUVAT JA KUVITUKSET Anna Enbuske, Anna Haavikko, Harri Halmejäri, Anne Hiljanen, Joonas Hirn, Suvi Immonen, Emil Ingberg, Vilma Issakainen, Mikko Jalo, Johanna Junkkari, Mikko Kivekäs, Lauri Koistinen, Lauri Kouvo, Antti Kurkinen, Petteri Loivanne, Jenni Malila, Ada Mare, Tuomas Puurtinen, Jouko Raudasoja, Mikko Roininen, Joonas Salli, Tuomas Sauliala, Christian Still, Paula Tammivuori, Annelien Vandereyken

TOIMITUS Partioasema – ScoutstationenTöölönkatu 55, 00250 Helsinkiheppu@lista.papa.partio.fi

OSOITTEENMUUTOKSET Suomen Partiolaiset, puh. (09) 8865 1136

PAINOS 20 000 kplPAINO Botnia Print Oy AbISSN: 1239-1298Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

HEPPU ILMESTYMISAIKATAULUnro DL Ilmestyy 5/14 2.10. 23.10. 6/14 20.11. 11.12.

AINEISTON TOIMITTAMINENVain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt jutut voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Viestintä > Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämi-sestä, ota yhteyttä taittajaan.Jutut ja mielipidekirjoitukset: heppu@lista.papa.partio.fiIlmoitukset: eeva.kangas@partio.fi

PIIRIN TOIMISTOPartioasema – ScoutstationenTöölönkatu 55, 00250 Helsinkip. (09) 8865 1200, faksi (09) 8865 1233papa.toimisto@partio.fi, purkki.partio.fi ja www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi

Toimiston aukioloajat:arkisin 9 –16 , torstaisin 9 –18Toimistosihteeri: Marika Toivonenpuh (09) 8865 1200

Taloussihteeri Hanna Johansson (09) 8865 1211Järjestösihteeri, EPT, Tarja Vartiainen (09) 8865 1212Tiedottaja Johanna Junkkari (09) 8865 1215Aluepäällikkö Anna Kolehmainen (09) 8865 1216Järjestösihteeri, Partiokannus, Linda Manner (09) 8865 1217 Järjestösihteeri Hanna Hietikko (09) 8865 1223Koulutussihteeri Ville Jokinen (09) 8865 1218Toiminnanjohtaja Tapani Tulkki 0400 933 966Talous- ja hallintopäällikkö Ville Salo (09) 8865 1250Vapaaehtoistyön koordinaattori Elina Heinonen (09) 8865 1222 Järjestöpäällikkö Riikka Nenonen (09) 8865 1213Graafikko Eeva Kangas 0440 987 666Kiinteistövastaava Martti Immonen (09) 8865 1251Verksamhetsledare, HeSS, Eva Björkestam (09) 8865 1221Toiminnanjohtaja, Leirikesä, Anna-Kaisa Pohjola Leirikesä, toimisto (09) 8865 1280

Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@partio.fiPiirihallituksen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi > Yhteystiedot

HEPPU nr0 4/14 ”Mikään muu taho kuin partio ei opeta maamme lapsille ja nuorille vaikuttamistaitoja.” Katleena Kortesuo, s. 16

Tee-se-itse kaarnalaivaSIVU 19

Leiri- raportit

SIVU 12-13

Suurjuhlassa karkeloitiinSIVU 24

KUVA

PET

TERI

LOIV

ANNE

KUVA

MIK

KO JA

LO

KUVA LAURI KOUVO

Kesaleiri on ihmisen parasta aikaa!

P artiossa ja maailmassa on monta epäreilua, är-syttävää asiaa. Retkellä ei rymytä tarpeeksi. Lip-pukunnanjohtaja johtaa väärään suuntaan ja vää-rällä tavalla. Nuoret eivät pääse päättämään, kun

konkarit eivät malta luopua saavuttamistaan eduista.Tässä maassa on se hyvä puoli, että vääryyksistä saa

valittaa. Voi purnata kavereille, avautua Facebookissa tai vaikka kirjoittaa lehteen. Sen saa tehdä, olipa sitten par-tiossa tai ei.

Mutta yhden asian pitäisi erottaa meidät partiolaiset muista: me emme jätä Valitusta yksin, vaan luomme sille kaveriksi Vaihtoehdon – siis ajatuksen siitä, miten hom-man voisi hoitaa paremmin. Voisiko retken iltaohjelman korvata lipunryöstöllä? Voisinko minä ryhtyä lippukun-nanjohtajaksi seuraavaksi? Voisinko itse asettua ehdolle vaaleissa ja päästä siten päätöksentekijäksi?

Ilman vaihtoehtoa valittaminen pitäisi kieltää lailla. Niin tekevät vain tyypit, jotka tahtovat lytätä muiden teke-misiä ja osoittaa siten ylemmyyttään. Tai sellaiset, jotka uskovat olevansa itse parhaita mihin tahansa tehtävään, mutta eivät kuitenkaan uskalla tai viitsi niihin tarttua. Onhan valittaminen paljon vaivattomampaa!

Ilman vaihtoehtoa valittaminen ei ole myöskään ihmi-selle hyväksi. Ärsytys nimittäin kerää sisäämme sappea ja katkeruutta, jotka todennäköisesti aiheuttavat myös finnejä, otsaryppyjä ja muutenkin huonon olon. Senkin takia kannattaa keksiä ja ehdottaa ongelmaan parempia ratkaisuja: samalla katoaa katkera mieli.

Vaihtoehtojen ei tarvitse olla täydellisiä, eikä kes-keneräisten ideoiden esittämistä tarvitse pelätä. Oikeaa ratkaisua tärkeämpää on halu ratkoa. Ehkä lipunryöstö ei olekaan muiden mielestä mahtavin iltahuvi, mutta kun ehdotat sitä ääneen, joku toinen saattaa keksiä lajin, josta kaikki tykkäävät. Ehkä se kivikaudella syntynyt päättäjä ei vain ole tullut ajatelleeksi, että nuorempiakin kiinnostaa valta ja vastuu, ja on siksi velvollisuudentun-nosta jatkanut tehtävässään.

Tänä syksynä pääset valittamaan ja luomaan vaihto-ehtoja esimerkiksi lippukunnan tai piirin kokouksessa, kun tuleville vuosille valitaan uusia partiopäättäjiä. Seu-rakuntavaalit käydään marraskuussa ja eduskuntavaalit maaliskuussa. On siis aikamoisen hyvä hetki miettiä, kuinka asiat voisi tehdä paremmin – ja kuka ne voisi tehdä paremmin. Ehkä sinä itse?

Uuden syksynlupauksia

Miten sä itse tekisit tämän?

KANNEN KUVA Maahiset-lippukunnan nuoret toivot Jäämeren rannalla.KUVA Mikko Jalo

Paakirjoitukset

”Mikään muu taho kuin partio ei opeta maamme lapsille ja nuorille vaikuttamistaitoja.” Katleena Kortesuo, s. 16

Pääkirjoitukset Eeva Riivari ja Anna Munsterhjelm

Sisalto

SIVU 3

SIVU 4-5

SIVU 6-7

SIVU 8

SIVU 11

SIVU 12-13

SIVU 14-15

SIVU 22-23

SIVU 16-17

SIVU 24

SIVU 18-19

Kevätregatassa kisailtiin, Vammaisuuskin kuuluu partioon ja kuvakisan satoa

Rakentaa ystävyyttä yli maiden rajojenVirkkujen matkassa jamboreelle

Partio on hauskanpitoa myös tosi-teeveessä

Mikä ryhmälle nimeksi?

Eskarit hullaantuivat partioonTuikku-Tyttöjen leirimatka Saksaan

TapahtumakalenteriIlmoitukset

Partio SuomiAreenalla ja Hiipivä HaamuLeirikesiä jo 60 vuotta

Kuvasivu:Suurjuhla

Leiririemua päiväleireillä ja johtajan haku päälläTee-se-itse kaarnalaivat ja suklaabanaanit

SIVU 21

Gallup ja kolumni

Kesäleiriraportit:Mahti’14, Väiski ja Villi Länsi

Anna Munsterhjelmpiirinjohtaja

anna.munsterhjelm@partio.fiTwitter: @annamun

KUVA

ANN

A HA

AVIK

KO

Eeva Riivaripäätoimittaja

Olen aikaisemmin häärännyt Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen internet-portaali HattuMedian parissa, pääosin tehden radiohommia ja kuvannut hieman videoita. Kun mahdollisuus päästä Hep-puun toimittajaksi aukesi, tartuin heti kiinni. Olen kirjoittajana tarkka, mikä näkyy huolellisuutena kieliopissa.

”Kasvattajaseurani” eli lippukuntani on Kuksat. Olen aloittanut partiourani Käpylässä pari vuotta sitten, eli en ole kovin kokenut partiolainen. Vielä.

Toimittajaesittely

CHRISTIAN STILL, Ikä: 17 vuotta

Partiolippukunta Kuksat

U uden vuoden lupaukset pitäisi tehdä tammikuun sijaan syksyn alussa. Joulun jälkeinen vuoden vaihtuminen liittyy oikeasti vain kalenterin nu-meroihin. Tosiasiassa uuteen vuoteen siirrytään

syksyn alussa, kun tuoreet, isoreppuiset koululaiset vaeltavat pulpettiensa ääreen ja pienimmät sudenpennut totuttelevat huiviin kaulassa.

Syksyllä kaikki tuntuu uudelta. Harrastuspaletin voi laittaa uusiksi, lopettaa kuivaksi osoittautuneen aikuisba-letin ja ilmoittautua maratonkouluun. Opiskelijat ja koulu-laiset aloittavat koulutyön puhtaalta pöydältä, ilman, että opettajan kirjaan olisi ehtinyt kertyä myöhästymismer-kintöjä. Feeniks-linnun tuhkasta nouseva tipu voi päättää, millaisin siivin matka jatkuu.

Elokuussa tasan 16 vuotta sitten aloitin sen ainoan har-rastuksen, jota en ole yhdenkään syksyn muutosinspiraa-tiossa vaihtanut pois – partion. Kun astelin ensimmäiselle partiokerralle, lakkasin kertaheitolla olemasta tyttö, jolle ei koskaan tapahdu mitään. Ensimmäisen partiokokouk-sen jälkeen olen ylittänyt tulvivaa erämaajokea, järjestä-nyt isoja ja pieniä tapahtumia ja herännyt lukemattomia kertoja parhaiden ystävien vierestä aamukasteisesta teltasta.

Tämä lehti on jaettu kaikkien pääkaupunkiseudulla kou-lunsa aloittavien koteihin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nähdä palanen partiotoimintaa. Harrastuksen voi aloittaa paitsi nuori koululainen, myös hänen vanhempansa. Oli-siko vapaaehtoistyön aloittaminen partion parissa Sinun uuden syksyn lupauksesi vuodelle 2014?

4  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Meripartio on partiotoimintaa, jota on höystetty purjehduksil-la, melonnalla, jollailulla ja moottoriveneilyllä. Meripartiossa nuoret opettelevat muun muassa navigointia, purjeiden käsittelyä, veneilysääntöjä sekä toimimista osana vahtijär-jestelmää ja toimivaa joukkuetta. Pääkaupunkiseutulaiset meripartiolaiset ottavat toisistaan mittaa jokavuotisessa purjehduskilpailu Kevätregatassa. Tänä vuonna ”Kevätrege” järjestettiin 24.–25.5. Viikonlopun aikana 12–15-vuotiaat tarpojat mittelivät purjehduskilpailussa. Sunnuntaina myös 10–12-vuotiaat seikkailijoille oli tarjolla ohjelmaa, esimerkiksi merimerkkirata, jossa miniatyyriveneitä puhallettiin oikeaa reittiä vesialtaan läpi.

TEKSTI EEVA RIIVARI KUVA JOONAS HIRN

Kevätregatassa kisailtiin

HEPPU 4 / 2014 • 5

Hepunkuvakisan satoaKevään toisessa Hepussa aloitettu kuvakisa on jälleen poikinut Instagramiin kelpo otoksia. Tässä numerossa kisan aiheena olivat kesäleirit.

Kuvakisaa ei jatketa enää tulevissa numeroissa, Hepun toimitus kiittää kaikkia osallistuneita. Jatkossakin parhaat partiokuvat kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #partioscout, ja Heppu julkaisee mielellään parhaat otokset. Lähetäthän sähköpostia päätoimittajille Eeva Riivarille ja Anna Haavikolle (osoite: etunimi.sukunimi@papa.partio.net), jos kamerassa polttelee hienoa kuvamateriaalia. H

TEKSTI EEVA RIIVARI

#partioscout #lompolo14 @maahisetry

#partioscout #lapland@xoxo_suvi

#partioscout @piaihq

T oimintarastin järjesti Pääkaupunkiseudun Par-tiolaisten sisutoimikunta, jonka lisäksi näkövam-mainen nuori ohjaaja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:stä oli paikalla leikittämässä su-

denpentuja. Keskustelun aloittajina rastilla toimivat pistekirjoi-

tusaakkoset ja viittomavihkot. Monet lapset tunsivat en-nestään viittomia, etenkin sormiaakkosia. Vammaisuus kä-sitteenä oli osallistujille tuttu ilmiö, vaikka sisupartio olikin valtaosalle uusi asia. Lapset eivät vierastaneet vammai-suutta teemana, vaan moni innostui puhumaan aiheesta.

Keskustelua erilaisuudestaPäivän aikana kävi useampaan otteeseen ilmi, että vam-maisuus tai erilaiset kommunikointikeinot kuuluvat myös joidenkin sudenpentujen arkeen. Mieleeni jäi tilanne, jossa eräs tyttö kertoi ensin reippaasti, että hänen pikkuveljensä viittoo. Kaverin kysyttyä miksi, tyttö meni vaitonaiseksi ja vastasi tiukasti ”no siksi”. Tulkitsin, että asia oli hänelle ehkä vaikea selittää. Kysyin, viittooko pikkuveli, koska hä-nen on vaikea kuulla tai vaikea puhua. Tyttö vastasi, että veljen on vaikea puhua. Totesin, että aivan, joidenkin ihmis-ten on vaikea puhua ja siksi he käyttävät viittomia. Aikuis-ten mutkaton suhtautuminen vammaisuuteen viestittää lapsille, että erilaisuudesta voi kertoa avoimesti.

On tärkeää, että partiossa puhutaan erilaisuudesta ja tuodaan esiin, että myös vammaiset lapset ja nuoret har-rastavat partiota. Kenellä tahansa partioryhmän jäsenellä saattaa olla isosisko, serkku tai vanhempi, jolla on jokin

vamma. Asiasta puhuminen antaa lapselle mahdollisuuden tuoda tämä esiin ja kertoa omista kokemuksistaan. Kes-keistä on, että asiaa käsitellään myönteisessä hengessä, ei säälien tai häpeillen. Vammaisuus on ihmisen ominaisuus.

Partio kuuluu kaikillePääkaupunkiseudun Partiolaisten sisutoimikunta antaa lippukunnille vammaisuuteen ja mahdollisiin haastaviin tilanteisiin liittyvää koulutusta ja tarjoaa uusille sisupar-tiolaisten ryhmille kummin tueksi. Tällä hetkellä lapsia ja nuoria on jonossa saadakseen paikan sisupartioryhmästä.

Sisutoimikunta halusi toimintarastinsa kautta osoittaa, että esimerkiksi toimintarastin leikit sopivat sisupartio-laisille siinä missä muillekin sudenpennuille. Toimikunnan tavoitteena on lisätä sisupartioryhmien määrää, jotta jo-nossakin olevat saisivat mahdollisuuden partiokokemuksiin ja yhdenvertaiseen harrastamiseen. H

Vammaisuuskin kuuluu partioonHuhtikuussa Partioviikolla järjestetyn SuperSupe-tapahtuman yhdellä toimintarastilla 7–9-vuotiaat sudenpennut pääsivät tutustumaan sisupartioon. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Rastia tekemässä ollut sisutoimikunnan puheenjohtaja Anu ”Nunu” Autio kertoo päivän tunnelmista.TEKSTI ANU ”NUNU” AUTIO KUVAT ADA MARE JA MIKKO JALO

Katso www.toimintavinkit.fi -sivuilta 7–9-vuotiaille sudenpen-nuille ja 10–12-vuotiaille seikkaili-joille vinkkejä sisutaitomerkin suorittamiseksi.

Vinkki ryhmän-

johtajalle:

Toimintarastin leikit saivat sudenpennut liikkeelle.SuperSupen toimintarasteilla oli monenlaisia aktiviteetteja, joita yhdisti maailma-teema.

6  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

HEPPULyhyet

Ilmailupainotteista partiotoimintaa MalmilleMALMIN LENTOKENTÄN yhteyteen on suunnitteilla ilmailuun painottuva lippukunta, jota käynnistämään ja eri ikäkau-sien ilmailuaktiviteetteja suunnittelemaan etsitään nyt nuoria ja aikuisia. Lippukunta perustetaan vielä tämän vuoden aikana, mikäli ilmailusta ja lippukunnan toimin-nan käynnistämisestä kiinnostuneita saadaan kasaan riittävästi. Lippukunnan viikkotoiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2015 alussa.

Kiinnostuitko? Lisätietoja saa järjestösihteeri Hanna Hietikolta, hanna.hietikko@partio.fi tai (09) 8865 1223.

Lähde ehdolle seurakuntavaaleihinSEURAKUNTAVAALIT järjestetään marraskuussa 2014. Vaaleissa valitaan kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneu-vostojen jäsenet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Isolla osalla lippukuntia taustayhteisönä toimii seurakunta, joten partiolaisena seurakunnan luottamustehtävässä pääset osaltasi tukemaan seurakuntasi partiotoiminnan toimintaedellytyksiä. Vaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Partioehdokkaiden esittelyt kootaan valtakun-nalliselle sivustolle partioehdokkaat.fi. Muistathan siis ilmoittaa myös piirin toimistolle, mikäli olet partiolaisena ehdokkaana vaaleissa.

Lisätiedot Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestöpäällikkö Riikka Nenonen, riikka.nenonen@partio.fi tai (09) 8865 1213

Lasten Päivän Säätiöltä tukea partioharrastukseen LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ lahjoittaa vuonna 2014 Suojelijan Rahastostaan 70 kappaletta 300 euron suuruisia stipen-dejä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:lle (SP-FS).

Stipendit on tarkoitettu alle 29-vuotiaille partiolaisille tai partioharrastuksen aloittaville henkilöille. Stipen-di myönnetään henkilölle, jolla ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia tarvittavia varusteita tai osallistua partion perustoimintaan, kuten leireille ja retkille. Yksi stipendi on 300 euroa rahaa tai vaihtoehtoisesti valmis, samanarvoinen varustepaketti. Stipendien hakuaika on 1.9.–15.10.2014. Hakemuslomakkeen ja lisätietoa löydät osoitteesta www.partio.fi/lps-stipendihakemus

Partiotoimintaa on kuutta valtiota lukuun ottamatta kaikkialla maailmassa. Suomessa partiolaisia on huikeat 65 000. Tämäkin on maailman mittakaavassa melko vähän, sillä esimerkiksi Intiassa partiolaisia on yli neljä miljoonaa. Partion päämäärä ja idea ovat samoja kaikkialla, vaikka tavat vaihtelevat eri maissa. Neljä kuukautta Helsingissä viettänyt 21-vuotias belgialainen toimintaterapiaa opiskeleva Annelien Vandenreyken kertoo partion eroista ja yhtäläisyyksistä Belgian ja Suomen välillä.TEKSTI LIISA JORTIKKA KUVAT ANNELIEN VANDEREYKEN JA ANNELIENIN ARKISTO

Rakentaa ystävyyttä yli maiden rajojen

Maailman suurimman partioleirin eli jambo-reen alkuun on alle vuosi aikaa. Heppu seuraa Oulunkylän Virkkujen Telttahirviöt-vartion Alina Rynön ja Neea Löyttyniemen valmistau-tumista leirille.TEKSTI JOOSEF ABOKHTER KUVA MIKKO ROININEN

Parempilippukunta.fi – eväitä lippukunnan menestykseenUUDENKARHEA parempilippukunta.fi on kaikille Suomen lippukunnille suunnattu sivusto, josta löydät vinkkejä parempaan lippukuntatoimintaan. Sen tavoitteena on antaa lippukunnille eväitä ja saada partiotoiminnasta entistä elinvoimaisempaa. Sivusto kokoaa yhteen kokemuksia, toimintavinkkejä, tarinoita ja ohjeita eri puolilta Suomea, lippukuntatasolta lippukuntatasolle. Perustana ja esikuva-na sivustolle toimii Pääkaupunkiseudun Partiolaisten mar-raskuussa 2011 perustama Partio kuuluu kaikille -blogi, josta ennen elokuuta 2014 julkaistut jutut ovat peräisin.

Kuva vasemmalla: Kuten Suomessakin, belgialaisilla lippukunnilla on omat symbolinsa: esimerkiksi oma lippu ja tunnus.

Kuva alla: Partiosta löytää elinikäisiä ystäviä.

Japanilaispartiolaisten tunnelmia ennen päätösseremonian alkamista Japanin partiolaisten kotimaan jamboreella kesällä 2013.

HEPPU 4 / 2014 • 7

PIIRI Palvelee

Partio tutuksi TerkullaTERVETULOA PARTIOON -KURSSIT, tuttavallisemmin Terkut, on tarkoitettu kaikille partiosta kiinnostuneille. Mukaan mahtuvat niin uudet kuin partioon palaavat aikuiset. Kolmen tunnin mittaisessa perehdytyksessä käydään läpi partion perusperiaatteet ja tutustutaan muihin uusiin aikuisiin partiolaisiin. Syksyn Tervetuloa partioon -kurssit: 11.9. klo 18–21, 4.10. klo 10–13, 4.11. klo 18–21 ja 9.12. klo 18–21

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: vapaaehtoistyön koordi-naattori Elina Heinonen, elina.heinonen@partio.fi tai (09) 8865 1222.

Aluetiimit <3 lippukunnatPÄPAN noin 130 lippukuntaa on jaettu 14 alueeseen. Alueet ovat sekä viralliset vaalipiirit että toiminnalliset ”osastot”, jotka muodostavatkin keskenään varsin erilaisia hoodeja. Alueen tyypit treffailevat toisiaan säännöllisesti vertaistuen merkeissä ja järjestävät yhdessä siistejä tapahtumia.

Jokaisen alueen lippukuntien avainjohtajilla, eli lippukun-nanjohtajalla, ohjelmavastaavalla ja koulutusvastaavalla, on tukenaan aluetiimi, joka jeesaa lippukuntia niin käytännön asioissa, partio-ohjelman toteutumisessa kuin johtajuuteen ja johtajakoulutukseenkin liittyvissä aiheissa.

Aluetiimissä toimii (ainakin teoriassa – vielä olisi tilaa muutamalle innokkaalle lippukunta-asioiden tuntijalle, että messiin vain sieltä Hepun takaa!) neljä henkilöä, ohjaajaa. Alueohjaaja, tuo vanha tuttu jamppatermi jo vuosien takaa, tukee lippukunnanjohtajaa erityisesti johtamispestis-sään. Koska tämä ei ole mikään pieni palanen kakkua, on alueohjaajia tiimissä kaksi. He tapaavat lippukunnanjohtajia yksin ja kimpoissa ja ohjaavat näitä tähtipelaajia kohti parastaan. Lisäksi tiimiin kuuluu alueellinen ohjelmaohjaaja, jonka hommaa on varmistella, tuupata ja kannustaa partio-ohjelman toteutumista omalla alueella. Tähän hänellä on menetelminään niin alueellinen yhteistyö kuin lippukunnan ohjaaminen partio-ohjelman särmäämisessä. Tiimissä häärii myös alueellinen koulutusohjaaja, joka tsemppailee lippukun-tien johtajistoa kouluttautumaan ja muutenkin plänäilemään partioelämäänsä siihen malliin, että oman pestin saappaat ovat sopivat.

Tämä kaikki kuulostaa aika fänsiltä. Todellisuus on siis sitä, että jokaisella näistä lippukuntien tärkeistä on sekä oma, nimetty ohjaaja että samassa jamassa tallaavia, joiden kanssa tavataan, kahvitellaan, funtsitaan ja tehdään juttuja yhdessä ja kouluttaudutaan kukin siihen hommaan, mitä tahtoo tehdä partiossa just nyt. Lippukunnan vetäminen ei välttämättä justiinsa tähtitiedettä ole, mutta kyllä siinä on niin monta huomioitavaa juttua, että yhdessä tehden päästään paljon pidemmälle. Tuloksena aluetiimien työstä on kolme mehevästi innostunutta avainjohtajaa joka lippukun-nassa, tyyppejä jotka tietävät mitä tekevät seuraavaksi, ja joiden käsissä lippukunta voi paksusti.

Anna Kolehmainen, aluepäällikkö

”V iikoittaisissa tapaami-sissa eli kokouksissa meillä on toimintaa, ku-ten leikkejä metsässä ja

kaupungissa. Toisin kuin täällä Suomes-sa, emme yleensä suunnittele yhdessä, mitä syömme retkillä tai mitä yhteisiä ta-varoita pakkaamme mukaan. Tämän tavan haluaisin viedä mukanani Belgiaan, sillä on hyödyllistä, että tällaisia asioita mie-titään yhdessä. Kokouksia suunnitellessa johtajat kysyvät, millaisia juttuja ryhmä haluaisi tehdä, kuten täällä Suomessakin. Eroavaisuutena on tosin, ettemme yleen-sä suunnittele koko ryhmän voimin, mitä syömme retkillä tai mitä yhteisiä tavaroi-ta pakkaamme mukaan. Tämän tavan ha-luaisin viedä mukanani Belgiaan, sillä on hyödyllistä, että käytännön järjestelyitä mietitään yhdessä.

Kuka tekee ohjelman?Kaikki ryhmät Belgiassa keskittyvät sa-maan ohjelmateemaan joka vuosi, ja täs-tä teemasta saa yhden merkin. Samalla

tavalla kuin Suomessa, merkit laitetaan partiopaitaan, joka meillä on beigen väri-nen. Paidan pitäminen joka kokouksessa on tärkeää, sillä siitä näkee, että on parti-ossa. Pidämme myös partiohuiveja, mutta paita on oikeastaan tärkeämpi kuin huivi. Suomessa partiopaitaa ei taideta käyttää kuin juhlatilaisuuksissa.

Ai milloin teillä on kokous?Suurin yllätys minulle suomalaisessa partiossa olivat harrastusajat. Belgiassa kokoukset ovat sunnuntaisin kahdesta viiteen. Kaikki paikallisyhdistyksen eli lippukunnan ryhmät kokoustavat samaan aikaan, toisin kuin Suomessa. Vuoden en-simmäisessä kokouksessa olemme koko kaikki samassa tilassa, mutta muuten ryhmät hajaantuvat ja pitävät omia ko-kouksiaan.

Mikä ihmeen leiriköksä?Järjestämme kesäleirin joka vuosi elo-kuun alussa. Se kestää seitsemän päi-vää nuoremmille ryhmille ja 10 päivää

vanhemmille. Rakennamme itse pöydät leiripaikalle ja nukumme teltoissa. Vain pienimmille tehdään ruoka leireillä, eli yli 11-vuotiaat tekevät ruuat itse ja kokkaa-vat myös johtajille. Leirillä kaikki ryhmät suorittavat omia ohjelmiaan samalla ta-valla kuin kokouksissakin, vain yhtenä päivänä koko porukka on yhdessä. Syk-syisin ja keväisin meillä on viikonloppu-retki omalle ryhmälle. Tällöin nukumme sisällä.

Siis 15-vuotiaita johtajia?Belgialaisessa lippukunnassa ryhmäkoot ovat suurempia kuin Suomessa. Vain nuorimpien ryhmässä tytöt ja pojat ovat yhdessä, eli tyttöjen ja poikien yhteistä toimintaa on melko vähän. Belgiassa joh-tajaksi voi tulla vasta yli 17-vuotiaana, ja siksi minulle olikin yllätys, kun tulin suomalaiseen lippukuntaan, jossa 15- ja 16-vuotiailla oli omia ryhmiä johdettava-na. Oli todella kivaa tutustua suomalai-seen lippukuntaan ja tavata uusia eri-ikäisiä partiolaisia!” H

N eljän vuoden välein järjestettävä leiri peittoaa kansainvälisyydessään kesäolympialaisia lukuunottamatta tapahtuman kuin tapahtuman. Vuon-

na 2015 Japanissa järjestettävälle jamboreelle kokoontuu noin 30 000 partiolaista yli sadasta eri maasta.

Tytöt odottavat reissulta ”superhienoa oh-jelmaa” ja maittavaa ruokaa. Leirikirjeet kolah-tivat juuri postilaatikosta sisään ja Suomen jamboree-joukkueen ensimmäistä tapaamista odotetaan suurella innolla. Alina pohtii myös pienimuotoista bloggaamista matkan ajan: ”Blogiteksteistä emme ole Neean kanssa keskustelleet, mutta jos meillä riittää intoa, jamboree-blogi saattaa syntyä”.

Jamboree kuuluu kaikille

Leirin korkean hinnan vuoksi tytöt ovat päät-täneet myydä keksejä kattaakseen osan ku-luista. Jamboreelle osallistumisen hintalappua selittää se, että rikkaammista maista tulevat leiriläiset maksavat enemmän kuin kehittyvis-tä maista kotoisin olevat. ”Korkea hinta tuntuu tietysti itsestä ikävältä, mutta on lohduttavaa ajatella mahdollistavansa köyhemmästä maas-ta tulevan jamboreen,” Alina toteaa viisaasti.

Alinan ja Neean varainhankinnan etenemis-tä ja tutustumista Suomen muuhun jamboree-joukkueeseen seurataan haukkana Hepun seuraavissa numeroissa – kannattaa pysyä kartalla, miten matka kohti Japania etenee. H

Pasilan viittomakielisessä ryhmässä on tilaaILVESVEIKKOJEN KOLOLLA Pasilassa kokoontuu viittomakielis-ten lasten ryhmä. 7–10-vuotiaiden sudenpentujen ryhmä on toiminut vuoden verran viittomakielentaitoisten johtajien johdolla. Ryhmässä on nyt tilaa muutamalle innokkaalle lap-selle! Toiminnasta voi lukea lisää Ilvesveikkojen nettisivuilta www.ilvesveikot.fi tai kysyä suoraan ryhmänjohtaja Janica Kärpänojalta janica93@luukku.com tai 045 313 0880

Paidan pitäminen joka kokouksessa on tärkeää, sillä siitä näkee, että on partiossa. Pidämme myös partiohuiveja, mutta paita on oikeastaan

tärkeämpi kuin huivi. Suomessa partiopaitaa ei taideta käyttää kuin juhlatilaisuuksissa.

JAMBOREELLE LÄHTIJÄ! Pääkaupunkiseudun Partiolaisten rahastosta voi nyt anoa stipendiä jamboreelle osoitteesta: http://purkki.partio.fi/piiri-palvelee/ansiomerkit-ja-avustukset/stipendit tai käymällä PäPan toimistolla. Lisätietoja löytyy linkin takaa.

8  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

”P ääsimme kokemaan elämyksiä, joista emme aiemmin olleet osanneet edes haaveilla”, iloitsivat kilpailijat kisaviikon jälkeen. Finaalin jälkeen valtavassa yhteis-

halauksessa oltiin sitä mieltä, että takana on ainutkertai-nen, jopa elämän paras kokemus. ”Kaikki kisassa mukana olleet ovat voittajia!” todettiin yhteen ääneen.

Nuoret pystyvät mihin vain, kun saavat mahdollisuudenSarjan kuvauksissa partiomestarit ylittivät itsensä, pel-konsa ja taitonsa, kun kymmenen 12–15-vuotiaista tar-pojista koostuvaa kisavartiota ratkoi tiivistä yhteistyötä vaativia tehtäviä maalla, merellä ja kaupungissa. Tv-sarja näyttää, mihin nuoret todella pystyvät, kun heille anne-taan mahdollisuus.

Yksi Partiomestari-kilpailun vaativimmista tehtävistä oli Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyössä toteutet-tu meripelastustehtävä, jonka suorituksessa mukana nähdään myös Suomen suurin pelastushelikopteri Super Puma. ”Nuorena opitut oikeanlaiset toimintatavat hätäti-lanteissa kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen”, to-teaa vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Matti Lallukka.

Meripelastusseikkailun jälkeen vartiot valmistivat nuotioruokaa Junior Master Chef -voittaja Erika Björksko-gin opastuksella ja saivat vinkkejä suunnistustehtävään

mm-suunnistaja Mårten Boströmiltä. Lisäjännitystä vauh-dikkaaseen ylitystehtävään loi mereltä nouseva myrsky, ja viikon loppupuolella kisaajat pääsivät ylittämään itsen-sä myös yläilmoissa Turun Flowparkissa. Eikä tänä vuonna liikuttu ainoastaan metsässä: tarjolla oli haasteita myös kaupungissa ja internetissä!

Partiossa opituista taidoista hyötyä myös työelämässä

Partiomestari esittelee katsojille partioharrastuksen kekseliäiden, tässä ajassa olevien tehtävien muodossa. Suomen Partiolaisten tekemä jäsentutkimus paljastaa, että partiossa opitut taidot, joita myös Partiomestari-kisassa mitataan, ovat kovassa käytössä myös työelä-mässä. ”Partiossa karttuvista työelämätaidoista on eri-tyisen paljon hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät luovaa ja ripeää ongelmanratkaisua”, kertoo yrityksissä usein luennoiva löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Pata toimii Partiomestari-kisan toisena Partioässänä yhdessä partiojohtaja Anniina Rantalan kanssa.

Yhteistyötaidot korostuvat paitsi kisavartioiden sisäl-lä myös vartioiden keskinäisissä tekemisissä. Kisaviikon päätteeksi puhelinnumeroita vaihdeltiin, kavereiden nimmareita kerättiin oma kisapaita täyteen ja yhteistä tapaamista suunniteltiin ainakin kahden vuoden päästä koittavalle Suomen Partiolaisten suurleirille.

Kohta tv-katsojallekin selviää, miten nuoret kisavii-kon haasteista selvisivät. Varmaa ainakin on, että viime vuoden tapaan nuoret todistavat tv-katsojille myös tällä kaudella, että partio on ennen kaikkea yhdessä tekemis-tä, hauskanpitoa, kokemuksellista oppimista ja luonnos-ta nauttimista nykyelämän taitoja kehittäen! H

Viikko Kemiönsaaren Partiomestari-leirissä oli täynnä ainutkertaisia elämyksiä, suuria tunteita ja uuden oppimista. Kisavartiot kohtasivat viikon aikana 13 haastetta, joista syntyi seitsemänosainen tv-sarja Yle TV2:lle. Ensimmäinen jakso nähdään telkkarissa

jo pian, maanantaina 1.9. klo 16.30.TEKSTI INNA-PIRJETTA LAHTI JA SARA MIESMAA KUVA VILMA ISSAKAINEN

Partio on hauskanpitoa ja itsensä ylittämistä myös tosi-teeveessä

Fakta

Lisätietoja ja tunnelmia Partiomestari tv-ohjelmasarjasta: www.partiomestari.fi

Facebook: www.facebook.com/partiomestari2014

Instagram: www.instag-ram.com/partiomestari

Partiomestari Yle TV2:lla maanantaisin 1.9. alkaen klo 16.30 ja uusinnat lauantaisin klo 10.00

Kuvassa säntää Piraatit-vartio, joka edustaa Partiomestari-kilpailussa pääkaupunkiseutua.

Kemiönsaaren VPK oli mukana telttapalon sammutustehtävässä ja vaatetti kilpailijat asiaankuuluvasti.

Pressusta ja rinkasta rakennetulla lautalla pääsee kätevästi vesistön yli.

Metsäruoka-tehtävässä kilpailijat kokkasivat gourmet-sapuskaa retkiolosuhteissa.

araKosteutta sietävä kolmen vuodenajan junnupussi.

(99,-)

Scandinavian Outdoor on partiolaisten omistama myymäläketju. Kaupoistamme saat partioasujen ja –varusteiden lisäksi kunnon tamineet kaikkeen ulkoiluun!

-10%

Partionjäsenkortilla

myös alennetuistatuotteista*

Solumuovinen makuualusta.

(24,90)

TechmaTic PrinTed FleeceKevyt micro-fleece. Sopiva jokasään välitakki.

(34,95)

Kids limericKTosi kevyt lasten kuoritakki. Täysi suoja sateelta ja tuulelta.(84,95)

Partioasut ja -merkit omasta kauPastasi!

Scandinavian Outdoor on partiolaisten 100 % omistama ketju. Tuotto käytetään

partiotoiminnan tukemiseen.

VerKKOKauppa:

(84,95)

Fox 40Lapsen selkään sopiva 40-litrai-nen rinkka.

(24,90)

lighT my Fire meal KiT 2.0Retkiaterioinnin täyssetti. Mukana lautanen, sii-vilä, lusikkahaarukka, muki ja kaksi pikkurasiaa!

*) E

i kos

ke p

artio

tuot

teita

.

Kids WhirlWindLasten pirteä softshell-takki syystuuliin.

varainhankinta.tele.fiTartu siis toimeen!

Me kehitimme yhdessä harrastavien lasten vanhempien kanssa uudenlaisen ja helpon varainhankintatavan ilman riskejä,

raskasta myyntityötä tai vähimmäistilausmääriä.

Sen avulla ikäryhmänne tai vaikkapa koko lippukuntanne voi kerätä helposti satoja euroja toimintanne tueksi.

Huomio lippukunta!

Onko toiveissanne kevätretki tai muu hauska seikkailu? Tulkaa mukaan

Tele Finlandin tarjoamaan varainhankintaan!

Kerää

helposti

euroja!satoja

HEPPU 4 / 2014 • 11

Jouko raudasojaPAPERI- Partio

U seissa lippukunnissa ryhmät nimetään johdonmukaisesti esimer-kiksi suomalaisten eläinten mukaan. Vartiovuoren Poikien ryhmät kantavat muun muassa seuraavia nimiä: Majavat, Metsot ja Kyyt. ”Perinne kumpuaa partion perustajan, lordi Baden-Powellin

ohjeistuksesta, jonka hän laati Partiopojan kirjaan. Nykytiedon mukaan lippukuntamme ryhmien nimeämisessä ei ole tehty suurempia poikkeuksia koko lippukunnan historian aikana”, Vartiovuoren Poikien lippukunnanjoh-taja Vesa Eskelinen kertoo.

Pullaninjoja ja MikropossujaMonet lippukunnat ovat kehittäneet itse jonkin teeman, joka toistuu nimissä. Esimerkiksi Viherlaakson Peurojen ryhmät kantavat sorkkaeläin-ten nimiä, kuten Gaselli tai Poro, ja Kivenlahden Piilevien kololla kokoontuu mereneläviä, esimerkiksi Leväliiga ja Meduusat.

Kaikilla lippukunnilla ei ole nimeämiskoodistoa lainkaan, vaan lapset päättävät nimet äänestämällä. Esimerkiksi Maahisista löytyy Pullaninjat-vartio ja Mikropossut-joukkue. ”Itse kuuluin aikanaan Hammaspeikkoihin, ja olenkin sitä mieltä, että vapaasti valittu nimi tuo hauskuutta partioon”, Maahisten lippukunnanjohtaja Sini Koivula iloitsee. Entä jos äänestys päättyy tasapeliin? ”Silloin yhdistämme ehdotukset”, kertoo Meritähtien lippukunnanjohtaja Taru Kankainen. Meritähdistä löytyykin ainakin kaksi fuusionimeä: Toffeeterhot ja Tahmasalamat.

Mitä mieltä tarkkoja nimeämisohjeita noudattavissa lippukunnissa ollaan Stiiknafuuliat-vartioista tai Terästatit-joukkueista? ”Joskus on hyvä olla liberaali, mutta perinteiden muuttamista täytyy punnita harkiten. Olen perinteisten nimien kannattaja”, Vesa Eskelinen kommentoi.

Hei me vaikutetaan!Monista lippukunnista kerrotaan, että vapaalla nimeämisellä on viihdyttävyy-den lisäksi toinenkin funktio: se opettaa lapsille vaikuttamista jo pienestä pitäen. Nimien vapaa ehdottaminen ja mieluisimman vaihtoehdon äänestämi-nen ovat ruohonjuuritason demokratiaa. Myös partio-ohjelmassa kehotetaan ryhmiä päättämään nimi yhdessä.

Nimi voi myös kertoa jotain ryhmäläisistä. ”Kai meidän sudarit on vielä pieniä palleroita”, pohtii Vuokkojen Pallerot-lauman johtaja Milena Holstein. H

Partion paikallisyhdistyksissä, lippukunnissa, on erilaisia käytäntöjä ryhmien nimien valinnassa. Jotkut noudattavat ikiaikaisia perinteitä, toiset valitsevat nimet yhteisesti päätetyn teeman ym-päriltä ja osassa lippukunnista nimistä päätetään äänestämällä. TEKSTI JA KUVA MIKKO JALO

Mikä ryhmälle nimeksi?

1. Pöltötöt ja Ruilaavat Basinat, Haukkavuoren Haltiat, Espoo2. Ninjaprinsessat, Huipunvaltaajat, Helsinki3. Mordorin Hermannit, Kauka-Kuutit, Espoo4. Ugasiilit, Pohjois-Espoon Kalahaukat, Espoo5. Sitruunasammakot, Kartanopartio, Vantaa

TOIMITUS VALITSI PIIRIN VILLEIMMÄT NIMET

Kurkistus kesän leireille:

Väiski, Mahti´14 ja Villi Länsi

Mikä kesäleiri?- Yleensä noin viikon mittainen partion kesäleiri on monille partiovuoden huipennus.- Kesäleiri voi olla vain yhden paikallisyhdistyksen eli lippukunnan järjestämä, mutta myös useiden lippukuntien leirit ovat suosittuja.- Kesään 2014 mahtui useita suurempia leirejä: Espoon Partiotuen järjestämä Väiski kokosi yhteen espoolaiset ja kauniaislaiset, Partiokannuksen Mahti’14-leirille pääsivät vantaalaiset ja helsinkiläiset lippukunnat puolestaan leireilivät tahoillaan.- Leireillä on usein yksi vierailupäivä, jolloin leiriläisten sukulaiset ja ystävät pääsevät katsastamaan leiriolot ja täydentämään tyhjentyneitä karkkivarastoja.- Toinen kesäleirien vakio-ohjelma on haikki eli lyhyt vaellus, jonka aikana leiriläiset yöpyvät poissa leiristä ja suorittavat tehtäviä matkan varrella.

Väiski

Johtajan VäiskiEspoon Partiotuen Väiski 2014 -leiri kokosi espoolaiset ja kauni-aislaiset partiolaiset Tammisaaren Skutvikeniin 28.7.–6.8.2014. Leiri järjestetään noin joka neljäs vuosi. Heppu tutkaili, millai-nen kokemus yli 2 000 osallistujan leirille osallistuminen on vanhemman leiriläisen silmin.

TEKSTI EEVA RIIVARI KUVAT ANTTI KURKINEN Väiski suunniteltiin, toteutettiin ja rakennettiin lähes täysin vapaaeh-toisvoimin. Yli 15-vuotiaat leiriläiset toimivat leirillä johtajatehtävissä, eli osallistuivat leirin pyörittämiseen. Väiskin kaltaisilla suurilla leireillä on tarjolla hommia laidasta laitaan: ruoanlaittoa, turvallisuustiimiä ja tietenkin ohjelman toteuttamista.

Leiri pystytetään raksallaJohtajan leiri alkaa monesti jo ennen kuin leiribussit nostavat kytkintä. Väiskin rakennusleirin aikana Skutvikeniin rakennettiin saunat, suihkut, keittiöt, ohjelmalaaksot ja -lavat parinsadan rakentajan voimin. Lisäksi huollon joukko järjesti leiriin sähkölinjat, bajamajat ja vesiverkoston. Leiriä edeltävä ”raksaleiri” on joidenkin johtajien mielestä leirin paras osa, sillä lei-ri vasta siintää edessä ja päivät täyttyvät puuhastelusta omien kavereiden kanssa.

Niin leiri- kuin rakentelupäivätkin ovat monille työmuurahaisille pitkiä, joten johtajien jaksamisesta oli huolehdittu monin tavoin. 15–18-vuotiaille nuoremmille johtajille, eli samoajille, oli tarjolla omaa ohjelmaa. He esimer-kiksi osallistuivat nuorempien tavoin haikille. Yli 18-vuotiaille järjestettiin muun muassa urheilu-aktiviteetteja aamujoogasta SUP-lautailuun. Tarjolla oli myös ruokaan liittyvää ohjelmaa, kuten streetfood-kilpailu sekä kahvi- ja teekoulu.

Super-Eki houkutteliTietenkin Väiskillä oli myös suurleirien suosikki – johtajakahvila, Super-Eki. Kahvila aukesi illansuussa ja tarjosi iltavirkuille ohjelmaa yömyöhään saakka. Super-Ekin kutsuvan tanssilattian lisäksi johtajia hemmoteltiin spa-osastolla, jonka kelluva sauna oli johtajien käytössä kahvilan aukioloaikoina.

Johtajan leiri ei aina pääty siihen, kun bussit karauttavat leiripaikalta kohti kotia. Rakennusleirin pikkuveli purkuleiri alkaa, kun leiriläiset on pakattu linja-autoihin. Oikeastaan leirin teko jatkuu purkuleirin jälkeenkin vielä palautekokouksissa, joissa pohditaan, miten seuraavasta leiristä tehtäisiin vielä hienompi kokemus.

Väiskin avajaisissa nähdyssä Superkyky2014-kilpailussa miteltiin erityistaidoista.

Väiskin infrastruktuuriin oli panostettu – leirillä oli poikkeuksellisesti lämmin suihkuvesi.

Suurten leirien yhteiset ilta- ohjelmat tarjoavat elämyksiä.

Mahti´14

Leirin teemana oli maailma. Jokaiselle leiripäivälle oli valittu teemaksi jokin maanosa, joka näkyi oh-jelman lisäksi myös ruokailuissa. Ensimmäisenä kokonaisena päivänä teemana oli Pohjois-Ame-rikka. Leiriläiset pääsivät harjoittelemaan lasson käyttöä, toteemin tekemistä sekä sotahuutoja.

Viinikumi-nigirit valmisteillaAurinkoinen lauantai oli aasialaisten kulttuurien päivä, jonka aikana leiriläiset pääsivät tekemään omat syömäpuikot, tölkkilyhdyt ja karkkisushia. Lisäksi Aasia-päivään oli järjestetty partioversio takavuosien Hullut japanilaiset -tv-ohjelmasta, jossa kilpailijat yrittävät suoriutua hullunkurisis-ta radoista vallatakseen Takeshin linnan.

Sunnuntaiaamu valkeni odotusta täynnä, sil-lä vuorossa oli vierailupäivä. Leiriläiset vartoivat sukulaisten ja kavereiden tapaamista, vaikka se valitettavasti tarkoitti nuorimpien leiriläisten, sudenpentujen, leirin päättymistä. Ennen vierai-lijoiden saapumista leiristä tehtiin edustuskun-toinen ja sudenpennuille jaettiin partiopaitaan kiinnitettävät leirimerkit. Päivän ohjelmaan kuului lipunnosto, leirinjohdon tervehdys, hernekeittoa, ohjelmapisteitä sekä leiriin tutustumista.

Patikoiden auringonlaskuunVierailupäivän bussien poistuttua leirialueelta alkoi seikkailijoiden ja tarpojien keskuudessa kulkea monenlaista huhua tulevasta haikista eli lyhyestä vaelluksesta. Joidenkin mukaan haikkia ei tultaisi lainkaan järjestämään, toiset taas olivat

vakuuttuneita, että tämä tulisi olemaan partion historian vaikein ja raskain. Totuus oli tällä kertaa jostain näiden kahden huhun väliltä. Jalkapatikan aikana leiriläiset pääsivät suorittamaan rastiteh-täviä, joista opittiin kaikenlaista kadonneiden et-sinnästä sekä ensiavusta aina makunystyröiden toimintaan.

Haikkia seuranneet leiripäivät olivat tutun kaa-van mukaisia – tiistaina oli Intia-teemainen päivä, johon kuului kasti-roolipeli ja perinteikkään holi-juhlan viettoa vesisodan muodossa. Keskiviikko-na aamupäivän teemana oli Afrikka ja loppupäivä käytettiin pakkaamiseen ja leirialueen siivoami-seen. Torstaina leiriläiset lähtivät kotiin väsyneinä mutta iloisina. Leiri-ikäväisimmät johtajat jäivät saareen vielä perjantaihin saakka purkamaan lo-put leirirakennelmat.

Villi Länsi

LauantaiÄiti ajoi minut Energia Areenalle. Busseja ei vielä nä-kynyt, mutta kaikki kaverit olivat siellä! Monta isoa bussia tuli kohta. Leirin alkaminen jännitti kauheasti. Perillä leirissä jaksoin ihan itse kantaa rinkan omaan savuuni. Jokaisella on leirillä aina oma savu, jossa saa asua tuttujen kanssa. Sain pinkin leirihuivin ja keltaisen rannekkeen. Illalla oli avajaiset, joissa sain istua tosi ki-van Saara-johtajan vieressä. Näin mahtieläimet ja leikin Leipuri Hiivaa! Illalla Saara luki meille sadun, ja nukahdin kesken kaiken.

SunnuntaiMentiin ensin aamupalalle. Sitten oli lipunnosto. Sieltä lähdettiin suoraan Hirvilaaksoon. Bongasin lintuja kii-kareilla! Rotkon ylitys kivien päällä oli jännää. Löysin metsästä kohtia, missä oli käynyt valkosipuliperhonen. Syötiin tortilloja jauhelihalla, lempiruokaani! Kehära-talaaksossa juostiin kaikilla Vantaan juna-asemilla. Yhdellä asemalla pelattiin lentopalloa. Tein myös paperi-veneen, jonka aion viedä rinkassa kotiin. Illalla laulettiin Aalouettea. Tarzan-esitys oli sairaan hauska.

MaanantaiHeräsin aamulla teltan toiselta laidalta. En tiedä, miten olin sinne päätynyt, epäilen Liisan siirtäneen minua yöl-lä. Liisa väittää, että on muka nukkunut koko yön. Tein

Lammaslaaksossa superhienon pinssin koulukuvasta ja ylisöpön apinavauvapinssin. Painoin Mahti-logon ja kä-denkuvan yöpaitaan. Vesilaaksossa uitiin ja pommitet-tiin johtajaa märillä pesusienillä! Vesi oli tosi lämmintä ja mulla oli Milla uintiparina. Hän osti leirikanttiini Mah-tilasta mansikoita, itse ostin kolme tikkaria. Illalla tein inkkaripäähineen, johon tuli monta sulkaa.

TiistaiHaikilla tehtiin jousipyssy. Onnistuin ampumaan nuolella vesipallon! Me löydettiin matkalta kuollut sammakko ja haudattiin se. Olisin halunnut pitää hautajaiset, mutta Niko-johtaja ei antanut. Harmi, ettei löydetty aarretta. Se oli joutunut krokotiilin suuhun. Leirissä tehtiin trangial-la makkarasapuskaa. Mulla olikin jo supernälkä! Aikuisia tuli katsomaan meitä. Kuulin jälkeenpäin, että ne olivat jotain VIP-vieraita. Illalla oli keskijäiset, joissa meille su-denpennuille sanottiin näkemiin.

KeskiviikkoAamulla oli taas lipunnosto. Sen jälkeen alkoi hiljainen ohjelma, jossa näin itkijätädin. Oli tosi vaikeaa olla hiljaa koko ajan, enkä ole aiemmin nähnyt mitään sellaista. Siivottiin, se ei ollut yhtään kivaa, mutta puhdasta tuli! Söin huippuhyvää hernekeittoa ja jälkkäriksi lettuja! Äiti, isi ja pikkusisko tulivat hakemaan. Näytin heille savuni ja telttani. Isi osti koko perheelle jäätelöt! Olipa kiva leiri!

Ote sudenpennun leiripäiväkirjasta:

Huippu Mahti-leiri!Partiokannuksen Mahti’14-leiri kokosi vantaalaiset lippukunnat 26.7. – 2.8. Padasjoelle. Heppu onnistui saamaan käsiinsä 8-vuotiaan Sinna Sudenpennun leirillä kirjoitetun päiväkirjan, joka kertoo Mahdista pienen leiriläisen silmin.TEKSTI ILARI LAITINEN, KATRIINA SARANSAARI KUVA ANNE HILJANEN

Matka maailman ympäri – PyhtäälläLänsi-Helsingin lippukuntien yhteinen kesäleiri Villi Länsi järjestettiin 24.–31.7. Pyhtäällä sijait-sevassa Munapirtin saaressa pidetyllä leirillä oli osallistujia Mustista Veljistä, Kirisiskoista, Vuoren Valppaista, Suosirreistä, Haagan Eräveikoista, Haagan Sirkuista, Susiveikoista, Huipunvaltaajista sekä Navigatoresista. Kun lähes vuoden kestäneen suunnitteluprosessin jälkeen varsinainen leiri alkoi, 256 osallistujaa kerääntyi Flakanäsin kauniille rannalle, jonka yhteyteen telttakylät pystytettiin. Leirin merellinen sijainti mahdollisti meripartiolip-pukuntien saapumisen omilla veneillään.TEKSTI HILLA KANKAANPÄÄ, MIKKO OINAS, SIIRI LAUNIS JA LEO NORILO KUVA EMIL INBERG

Itsetehty jousipyssy olalla kelpaa harjoitella intiaanihuutoja.

Hellepäähine ehkäisee auringonpistosta kuumalla säällä.

14  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Itä, Länsi, Vantaa. Viesti kauas kantaa - VANTAAPARTIOKANNUS Tiedottaa

Hyvää syyskauden alkua!

M ahti-leirillä oli ilo nähdä vantaalaiset partiolaiset touhuamassa yhdessä. Toivottavasti syksyllä nähdään taas Kannuksen ohjelmissa ja yhteistyö jatkuu. Tulevana toimintakautena vantaalaiset

voivat osallistua perinteisiin Kannuksen ohjelmiin ja suun-nitella uusia tuulia strategian parissa. Aikuisille tarjotaan viihdettä myös yhteistyössä espoolaisten kanssa.

Aikuinen partiolainen on kerennyt partiourallaan kerryttämään itselle paljon vastuita ja velvollisuuksia. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä tekee partiosta juuri sinulle hauskan harrastuksen. Onhan oman ryhmäsi toimintasuunnitelmassa uusia elämyksiä myös johtajalle? Entä miltä oma toimintasuunnitelmasi näyttää? Partiota voi välillä harrasta ihan aikuisten kesken osallistuen isompiin valmiisiin tapahtumiin tai vaikka järjestäen lippukunnan oman aikuistapahtuman.

Omassa lippukunnassani aikuistoimintaa suunnitellaan rennosti netissä. Yksi keksii järjestää melontaa, toinen juustojenmaistelua. Joku jo toiminnasta pudonnutkin saat-taa innostua osallistumaan, joka sitten napataan taas mukaan harrastukseen.

Toivotan kaikille oikein hauskaa partiokautta!

Jenni VäisänenAikuistoimintavastaava, Partiokannus ry

PARTIOKANNUS, Töölönkatu 55, 00250 Helsinki, puh. (09) 8865 1217, fax (09) 8865 1233, partiokannus@partio.fi, www.partiokannus.fi

Tämä on yhteistyötä! Rekolan Metsäveikot näyttää mallia Mahdilla.

Tämän kuvanhaluaisin nähdä

TULE MUKAAN PARTIOTOIMINTAAN! MIKÄLI ET LÖYDÄ LÄHINTÄ LIPPUKUNTAA VANTAALLA – KERRO MILTÄ ALUEELTA ETSIT TOIMINTAA JA LÄHETÄ VIESTI OSOITTEESEEN PARTIOKANNUS@PARTIO.FI

Syksy tuo tullessaan

parhaat tapahtumat

Mahtava Mahti

Partiokannuksen alueleiri Mahti 14 keräsi lähes 600 leiriläistä Palotarukselle heinä-elokuun taitteessa. Leirillä seikkailtiin mahtieläinten omissa laaksoissa, joissa päästiin muun muassa kiikaroimaan lintuja, painamaan leirilogo paitaan ja ostamaan jeneillä kasvomaalausta. Yhteisissä ohjelmissa seurattiin mahtieläinten matkaa, joka päättyi Ketun rakettien kyydissä kuuhun! Mahti synnytti Vantaalla oikean leiribuumin, joten seuraavia leirejä suunnittelemaan siis!

Tämän Hepun sivuilta voit lukea lisää Mahdista, ja mahtikuvia löydät Mahdin facebook-sivulta https://www.facebook.com/mahti14.

20.–21.9. EA119.–21.9. Pohjoismaiset johtaja-päivät Suomessa5.10. SuSen Loikka10.–12.10. ROK-kurssin 1. osa24.–26.10. ROK-kurssin 2. osa22.10. Syyskokous8.11. Laten Laukka15.–16.11. EA215.–16.11. Samoaja-treffit21.11. Gaala6.12. Itsenäisyyspäivän lipunnosto ja seppeleenlasku

P ääkaupunkiseudun Partiolaisten tarjoama materi-aalipaketti esikoululaisten partioviikon mahdollis-tamiseksi oli maksuton ja suomenkielinen. Paketti sisälsi opettajalle ohjeet useaan erilaiseen partio-

teemapäivään, joista jokainen ryhmä sai räätälöidä mielei-sensä. Mukana tulivat myös ohjeet helposti toteutettaviin partioperinteisiin sekä ryhmätyötaitoja kehittäviin pelei-hin, leikkeihin ja lauluihin. Esikoululaiset keräsivät tarroja omiin partiotaitokortteihinsa, ja kampanjan päätteeksi jokainen sai itselleen parasta partioainesta -kangasmer-kin. Esikoulut tutustuivat materiaalien avulla partioon joko itselleen sopivana ajankohtana huhti–toukokuussa tai valtakunnallisella Partioviikolla 21.–27.4.

Koko paketti hyötykäyttöönOlarin päiväkodin esikouluryhmän opettaja Hellevi Kara-korpi kertoo, että heidän päiväkodissaan eskaripaketista tykättiin paljon: ”Lapset pitivät kaikesta, mutta erityisesti

partiohuivit, tarrat ja leikit olivat suosittuja”. Päiväkodis-sa oli kokemusta paketista jo aikaisemmilta vuosilta ja Karakorpi kertoo heidän ehtineen hyödyntää materiaalin kokonaan. Päiväkodin henkilökunnasta löytyy useampi vanha partiolainen, joten innostusta paketin käyttöön ei tarvinnut hakea. ”Kehitysehdotuksia pakettiin meillä ei silti ole antaa, sillä teillä näyttää riittävän ideoita!” nauraa Karakorpi.

Partiopäivässä mukana myös koulun rehtoriVarsinaisen partiopäivän Olarin päiväkodin ja Päivänkehrän koulun esikoululaiset pitivät huhtikuussa Partioviikolla. Päivä alkoi lipunnostolla, johon osallistui myös Päivänkeh-rän koulun rehtori. Päivän aikana esikoululaiset kiersivät toimintapisteillä, joita 6.-luokkalaiset olivat suunnitelleet ja järjestäneet. ”Päivä sujui todella hyvin, ja ainakin yksi lapsi aikoo aloittaa partion tämän jälkeen”, kertoo Hellevi Karakorpi. H

Johtajapäivät

Tulossa ennätysmäärä vieraita Tanskasta ja muista pohjoismai-sista ystävyyskaupungeista! Tule

sinäkin, vielä ehdit ilmoittaudu Elinalle (elina.hiltunen@papa.

partio.net) 7.9. mennessä.

Susen Loikka – Yleisön pyynnöstä: Vantaankin supekisa

syksyllä, jess! Seikkailijat messiin myös.

Laten Laukka – Seikkailijoille

harjoitussarja ja tarpojille tositoimia

Samoaja-treffit – 24 tuntia

samoajahubaa!

Gaala – Glamouria ja

kimalletta Vantaan koko partiokermalle

Eskarit hullaantuivat partioonEsikoululaisten Partioviikko -kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 3 100 esikoululaista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kampanjan aikana esikoulu-laiset harjoittelivat ensiapua, kohottivat ryhmähenkeä, opettelivat kierrätys-tä, havainnoivat luontoa sekä käsittelivät moninaisuutta partioon pohjautu-vien pelien ja leikkien kautta.TEKSTI HANNA VIRTANEN KUVAT JOHANNA JUNKKARI

Esikoululaiset valtasivat Kampin Narinkkatorin partio-laisten Yrjönpäivän-tapahtumassa.

Pyhä Yrjö johdatti esikoululaiset toiminnallisen tarinan kautta partion maailmaan.

HEPPU 4 / 2014 • 15

E lokuun ensimmäisen päivän aamuna kello 4.20 kaksitoista Tuikku-Tyttöä aloitti matkansa Hel-sinki-Vantaan lentokentältä kohti Etelä-Saksaa ja uusia kokemuksia.

Kuria kierrätykseenReissun ensimmäiset viisi päivää vietimme yhden saksalaisen partiojärjestön, VCP:n, leirikeskuksessa Bucher Bergissä. Matka sinne oli pitkä, junaa vaih-doimme viisi kertaa. Ensimmäisenä iltana uni tulikin nopeasti. Viiden päivän aikana pääsimme toden teolla tutustumaan saksalaisuuteen. Kukkulan päältä oli hyvät maisemat ja henkilökunta mukavaa. Monet asiat toisaalta kummastuttivat.

Huomasimme varsin nopeasti, että saksalainen järjestelmällisyys ja tiukka aikataulutus ovat pelkkiä stereotypioita. Saksalaiset suhtautuivat kierrätyk-seen tiukasti, mutta kummallisesti. Leirin roskaka-tokselle sai viedä roskat lajiteltaviksi ainoastaan tiettyyn aikaan, jottei kukaan lajittelisi roskia väärin.

Kuitenkin meidän käskettiin laittamaan kartonkinen maitopurkki muoviroskien sekaan.

Ötököitä matkamuistona Pääsimme alkureissullamme uimaan luonnonvesi-uima-altaalle, tasapainoilemaan köysiradalla, me-lomaan sekä ennen kaikkea tutustumaan muihin Bucher Bergissä leireilleisiin (poikiin) ja viettämään aikaa yhdessä. Sade yllätti meidät usein, mutta se ei haitannut. Yksi reissun kohokohdista oli päivä lä-heisessä Nürnbergin suurkaupungissa, eli shoppailu. Koska Saksassa ei käytetä maavaatteita telttojen pohjina, tulivat lisäksi metsän ötökät hyvin tutuiksi. Erityisesti eräitä piikkipyllyksi nimettyjä öttimöntiäi-siä löytyi meidän kaikkien tavaroista lähes päivittäin. Puhuimme jo niiden Suomen-valloituksesta!

Saksalaiseen leireilyyn kuuluvat vahvasti rakente-lu, kitaran soitto, laulaminen ja leirien pitkä kesto. Meidän naapureinamme Bucher Bergissä oli lippukun-tia ja muita ryhmiä, joista kaikki leireilivät vähintään viikon. Suomalaisiin leireihin verrattuna etenkin nuo-rimmat partiolaiset viettivät leireillä pitkän ajan.

Leiriportin esikuvana Burj Khalifa?Reissun toinen puolisko vietettiin samaisen VCP-järjestön Saksan jamboreella, Volldampfilla. 3700 hengen telttameri oli unohtumaton, ja leiri mahtava kokemus. Kaiken kaikkiaan Volldampf oli hyvin erilai-nen leiri kuin suomalaiset leirit. Leiri jakaantui kah-deksaan alaleiriin, joilla kaikilla oli oma nimensä ja ohjelmansa. Alaleirit jakaantuivat edelleen savuihin. Meidän alaleirimme oli Explorers Club, tutkimusmat-kailijoiden seura, ja pääosa leiriohjelmastamme vie-tettiin savuissa tapahtuvissa työpajoissa. Jokainen savu oli yksi maa, johon pääsi tutustumaan. Esimer-kiksi meidän savumme oli Saudi-Arabia, jossa pääsi

tekemään muun muassa henna-tatuointeja ja falafe-lia. Ei siis ohjelmalaaksoja ja kaikille yhteistä ohjel-maa, kuten suomalaisilla suurleireillä, vaan työpajoja. Ja haikki! Saksalaisella haikilla eli lyhyellä vaelluksella ei kuitenkaan ollut paljoakaan yhteistä suomalaisen version kanssa – paitsi kävely. Ja sitä tehtiin paljon, eväinä leipä, juusto, makkara ja kuivia myslipatukoita. Kyllä maistui pitsa juna-asemalla, kun suoraan haikil-ta lähdettiin kohti kotia.

Saksan-matkalla huomasimme, miten toisaalta sa-manlaista mutta kuitenkin niin erilaista partio voi olla niinkin lähellä kuin Keski-Euroopassa. Koimme saksa-laista leirielämää telttakahviloineen, ylitimme itsem-me haikilla, maistoimme uusia ruokia ja siinä sivussa tutustuimme yhä paremmin toisiimme. Mahtava reis-su kaiken kaikkiaan – ja seuraava vähän nopeammin kuin kahdeksan vuoden päästä!” H

Piikkipyllyötököitä ja söpöjä poikia – leirimatkalla Saksassa

REISSUN HAUSKOJA JUTTUJA

• Saksanpikkukaupunkienkaupat menevät lauantaisin kiinni jo puoli yhdeltä

•Moottoritiesillanallaonhyväolla sadetta paossa melontaretkellä

•Junamatkaakertyinoin800kilometriä

•Suurinhuolenaiheemmereissunpuoli- välissä oli, että saadaanko Volldampfilla päivitettyä Facebookia

•Saksalaistenaikaisetherätyksetja myöhäiset nukkumaanmenot

•Otammeseuraavalleulkomaan- matkalle oman nigerin mukaan

Fakta

Saksassa on partiolaisia useissa eri partiojärjestöissä ja -liitoissa yhteensä noin 260 000, joista 185 000 kuuluu jompaankumpaan partiolaisten maailman-järjestöön (WOSM ja WAGGGS)

VCP eli Verband Christlicher Pfadfinderin-nen und Pfadfinder on toiseksi isoin par-tiojärjestö Saksassa 50 000 jäsenellään

Noin vuosi sitten Tuikku-Tyttöjen johtajisto sai päähänsä aja-tuksen leirimatkasta ulkomaille. Edellisestä reissusta Englan-tiin oli ehtinyt kulua silloin jo kahdeksan vuotta, eli aivan liian kauan. Saksa valikoitui lopulta kohdemaaksi etuinaan sopivan läheinen sijainti, edullisuus ja tuntemattomuus – kukaan ei oikein tiennyt, mitä on saksalainen partio. Tuikku-Tyttöjen leiripäiväkirja kertoo, miten matka sujui.TEKSTI SIIRI KIHLSTRÖM KUVA SUVI IMMONEN

Tuikku-Tytöillä on kaulassaan Suomen Partiolaisten edustushuivit tavallisten lippukuntahuivien sijaan.

Ensimmäisen leiripäivän jännitystä Frankfurtin juna-asemalla.

Saksalaisen leirin teltoissa seisomiskorkeus oli sopivampi kuin suomalaisissa puolijoukkueteltoissa.

16  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

P artio oli näyttävästi mukana heinäkuun SuomiAreenalla, joka kokoaa vuosittain Poriin valtakunnan mielenkiin-toisimmat puhujat ja päätöksentekijät keskustelemaan päivänpolttavista kysymyksistä. Vajaan viikon ajan

huivikaulaisia nuoria saattoi bongata niin Kansalaistorille pystytetyltä PopUp-kololta kuin ympäri kaupunkia levittyneistä keskustelutilaisuuksista.

Partion SuomiAreena-debyytin pääasiallisena tarkoituksena oli näyttää, että myös partion kautta voi vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan – ja oppia, miten vaikuttaminen tehdään. Suo-men Partiolaiset tarjosi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille 15–22-vuotiaille partiolaisille kevään ajan kes-tävän y-trainee -koulutuksen, jonka aikana syvennyttiin nuo-risopolitiikan ja päätöksentekojärjestelmän kiemuroihin muun muassa eduskuntavierailun muodossa. Y-traineet osallistuivat areenaviikolla partion ohjelman suunnitteluun ja toteuttami-seen sekä kaupungissa tapahtuvaan muuhun toimintaan.

Partion omassa keskustelutilaisuudessa puitiin työelämää ja johtajuutta. ”Arvojohtajuuden aika – muuttuuko mikään?” -de-battiin osallistuivat entinen pääministeri ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, kehitysministeri Pekka Haavisto, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle, EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä ja Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Partiolaisnäkemystä keskusteluun toi Lahden nuorisoval-tuuston puheenjohtaja Kimi Uosukainen, joka totesi partion antaneen hänelle paljon, etenkin johtajuuden näkökulmasta.

”Partiossa omia arvojaan ja johtamistaan pääsee jatkuvasti peilaamaan ja arvioimaan käytännön tilanteissa – esimerkiksi, kun 18-vuotiaana valitaan johtamaan 50 hengen viikonloppu-leiriä. Tällaista mahdollisuutta ei työelämä minun ikäiselleni tarjoa, vaan kokemukset on haettava partiosta”, Uosukainen totesi.

Partion mahdollisuuksia ja roolia nykyajan yhteiskunnassa arvioi myös viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Korte-suo. Omassa SuomiAreena- puheenvuorossaan Kortesuo korosti, että partiolle todellakin on tilausta myös nykyaikana.

”Jotta partio toteuttaa perustehtäväänsä myös tässä ajassa, nuotion ääressä tulisi jutella yhteiskunnallisista asioista, niitä politisoimatta. Mikään muu taho ei opeta maamme lapsille ja nuorille vaikuttamistaitoja.” H

Suomenlahti-vuosi näkyy HiipparissaJokasyksyinen salapoliisi- ja kaupunkituntemus-kilpailu tarjoaa tänä vuonna upeita rastipaikkoja ja meritunnelmaa. Hiipivä Haamu valtaa Helsingin marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun Suomen suurimman vuosittaisen partiokilpailun osallistujat pääsevät kokemaan vuoden mielenkiin-toisimman rastiradan.TEKSTI MARKUS HELANIEMI

K ilpailupäivän aamuna elokuvasalin valot pimenevät ja erikoinen lyhytelokuva alkaa. “Hiippari on aika erilainen partiokokemus”, Hiipivän Haamun kisanjohtaja Hedu Salmikivi Ilvesveikoista ker-too. “Aika harvoin huivi kaulassa kierretään erikoisia paikkoja

Stadissa ja selvitetään juonen kiemuroita.” Salmikivi on toista kertaa johtamassa kisaa, jonka kanssa hän on ollut tekemisissä jo vuodesta 1996 lähtien.

Juoni hämmentää vuodesta toiseenHiipivä Haamu tempaa kilpailijat mysteeriin. Kilpailu etenee niin, että partiolaiset etsivät vihjeiden avulla rastipaikkoja, joilla kullakin paljastetaan palanen yllätyksellisestä ja kiemuraisesta juonesta. Kisan päätteeksi kilpailijoiden täytyy osata kirjata paperille päivän aikana muodostunut kuva siitä, mitä tarinassa on tapahtunut. Hiipivään Haamuun liittyvät olennaisesti ennakkotehtävät, joissa kysytään lähes mahdottomalta vaikuttavia kysymyksiä, jotka usein liittyvät Helsingin historiaan.

Hiipivän Haamun kisateemassa näkyy tänä vuonna vietettävä Suomenlahti-vuosi, joka kokoaa Suomen, Viron ja Venäjän asiantun-tijat, päättäjät ja kansalaiset yhteistyöhön terveen ja turvallisen Suomenlahden puolesta.

“Suomenlahti on kaikille pääkaupunkiseutulaisille läheinen ja tärkeä. Ilvesveikot ja Hiipivä Haamu haluavat olla mukana juhlimassa kotimertamme ja muistuttamassa Suomenlahden tärkeydestä”, Salmi-kivi kertoo. Suomenlahti näkyy kisan juonessa ja rastipaikoissa, mutta niistä Salmikivi ei tietenkään kerro vielä mitään.

Tutut elementit tallellaAjankohtaisesta teemasta huolimatta ”Hiipparin” perusosat ovat tallessa. “Alkuvideota tai aitoa Hiippari-tunnelmaa ei tietenkään olla viemässä mihinkään, mutta keksimme varmasti myös jotain uutta”, Salmikivi lupaa.

Kisanjohtaja on tyytyväinen tämän vuoden kisajärjestelyihin. “Olen etenkin innoissani tämän vuoden rastipaikoista. Tarjolla on tosi makei-ta mestoja, joihin ei muuten ehkä pääsisi.” Ilvesveikot on järjestänyt kaupunkipartiokisan jo vuodesta 1947. Ny-kyään Hiippari elää tietysti digiaikaa. “Kisaan ilmoittaudutaan netissä nettipankki Holvin järjestämän palvelun kautta. Samalla onnistuu näppärästi kisamaksun maksaminen”, Salmikivi kertoo. H

>> Salapoliisi ja -kaupunkituntemuskisa Hiipivä Haamu Helsingin kaduilla su 2.11. Hinta 40€/vartio. Ilmoittautuminen aukeaa 8.9. osoitteessa hh.ilvesveikot.fi

”Nuotion ääressä tulisi jutella yhteiskunnallisista asioista”

SuomiAreenalle ensimmäistä kertaa osallistuneet partiolaiset näyttivät, että partiossakin voi oppia johtajuutta ja vaikuttamista.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT JOONAS SALLI

Partion järjestämä debatti veti yleisöä Porin kaupungintalon pihalle.

Partio pystytti Kansalaistorille pop-up -kolon SuomiAreenan ajaksi.

Debatissa pohdittiin muun muassa sitä, onko johtaminen sukupolvikysymys.

Pop-up -kololla tutustuttiin partioon esimerkiksi älypelien kautta.

HEPPU 4 / 2014 • 17

H elsingin Partiopoikapiirin järjestämät Stadin kundin kesäleirit aloittivat Leirikesän toiminnan vuonna 1954. Kesäleirit pyörähtivät käyntiin partio-

laisten siivittämänä, ja yhä edelleen Leirikesän taustayhteisönä toimii partio, vaikka leirit eivät partiotoimintaa olekaan. ”Leirikesää voi-daan pitää Pääkaupunkiseudun Partiolaisten pikkusiskona; se on itsenäinen yhdistys, joka nojaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisiin”, kertoo Leirikesän toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Pohjola.

Leireillä panostetaan ohjelmaan, joka on vä-rikästä sekä hyvin suunniteltua ja valmistel-tua. Ohjelmassa on kaikkea show-esityksistä perinteisiin iltanuotioihin, minkä lisäksi leiri-alueella voi boulderoida ja meloa. Jokainen päi-vä ja leirijakso ovat erilaisia lukuunottamatta muutamaa toistuvaa elementtiä, kuten uintia, saunomista ja teemapäiviä. Esimerkkinä unoh-tumattomasta ohjelmasta toimii kylmä sota -teemainen päivä, joka järjestettiin eräällä lei-rillä kesällä 2013. Aamulla herättyään leiriläi-set löysivät Nurmijärven Kiljavan pihalta muu-rin, joka päivän lopuksi päästiin kaatamaan, kun itä ja länsi olivat saaneet erimielisyytensä selvitettyä.

Töitä nuorisolleKesällä 2014 Leirikesä järjesti Kiljavalla kesä-leirejä yhdeksän viikon ajan. Pääasiassa osal-listujat ovat alakouluikäisiä, eli 7–12-vuotiaita. Kesän aikana järjestetään myös yksi leiri pelkäs-tään yläkouluikäisille. Tämän lisäksi ”yläikäiset” leiriläiset ovat tervetulleita tavallisille leireille brontoiksi, leiriläisten isosiskoiksi ja -veljiksi. Bronttoiän ylittäneillä on mahdollisuus hakea leireille töihin: Esimerkiksi keittiöavuksi palka-taan nuoria, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta. Leirikesä on tärkeä nuorten työllistäjä – 85-jä-senisen henkilökunnan keski-ikä kesällä 2014 oli vain 21,46 vuotta.

Leirit ovat kaikille avoimia. Tavoitteena on, että kaikkien lasten olisi mahdollista osallis-tua toimintaan taloudellisesta tilanteesta, so-siaaliluokasta tai terveydentilasta huolimatta. Esimerkiksi yli 60 prosenttia leiriläisistä saa Raha-automaattiyhdistykseltä tukea leirimak-suihinsa. Myös kehitysvammaiset ovat enemmän kuin tervetulleita leireille. Kiljavan Leirikesän kehitysvammaisille suunnattu toiminta on yksi Suomen laajimmista. Erityishuolta tarvitsevia oli vuonna 2014 viidellä leirillä sekä tulevana talvena yhdellä leirillä.

Elinkautisista jokakesäisiinVaihtuvien leirijaksojen myötä olisikin mahdollista käydä useammalla leirillä kesän aikana. Suuri osa leiriläisistä viettää Kiljavalla erilaisista leirijak-soista huolimatta yhden leirin kesässä. Leiriläisis-tä yli puolet kuitenkin palaa leirille seuraavanakin vuonna. Leirinjohtoon 60-luvulla kuulunut Pekka Liimatainen kertoo, että hänen aikanaan enemmis-töä leiriläisiä kutsuttiin hymyillen elinkautisiksi, sillä nämä viettivät leireillä koko kesän.

Mieleenpainuvimmat muistot leireistä syntyvät yksinkertaisista asioista huolimatta siitä, että ohjelmaa löytyy aivan laidasta laitaan. ”Parasta on ollut uudet ja vanhat kaverit, joiden kanssa sekoilla”, kuuluu yksimielisesti kalkkunalaatikkoa syövästä leiriläisjoukosta.

Leirikesän toiminta on muuttunut paljon vuosi-en mukana, mutta vähintään yhtä paljon on pysy-nyt samana: leireillä edelleen uidaan, saunotaan sekä harjoitellaan jatkuvaa yhdessä oloa ja teke-mistä. Leirikesän pyöreiden vuosien juhliin osal-listunut 60-luvulla leirinjohtajana toiminut Rauno Lehtinen ihmetteleekin, kuinka on mahdollista, että yhtä aikaa homma näyttää aivan erilaiselta, mutta on juuri samaa kuin yli puoli vuosisataa sitten. H

Vuonna 1954 Marilyn Monroe meni toista kertaa naimisiin ja Leirikesä ry:n edeltäjä järjesti ensimmäiset kesäleirinsä. Tänä vuonna Monroen kuolemasta tulee kulu-neeksi 52 vuotta ja Leirikesä on Suomen suurin kaikille avoimien leirien järjestäjä. Vuosittain Leirikesän leireille osallistuu noin 1600–2000 lasta. TEKSTI NINA ETELÄVUORI KUVAT ANTTI KURKINEN

Leirikesiä jo 60 vuottaLisää tietoa Leirikesästä

www.leiri.fi ja facebook.com/leirikesa

Leirien telttaelämä on erinomainen tapa tutustua nopeasti uusiin kavereihin.

Korikiipeily on jokakesäinen suosikkiohjelma.

18  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Yksi olympialaisten hittilajeista oli näkkileivän

nakertaminen Suomen muotoiseksi.

Miksi alun perin halusit piirinjohtajaksi?Halusin muuttaa partiota paremmaksi. Ensinnäkään partion ulkoinen kuva ei vastannut todellisuutta, tahdoin siis parantaa partion brändiä. Toiseksi halusin muuttaa partion johtamis-kulttuuria avoimemmaksi, esimerkiksi viestiä jäsenistölle ja kuunnella lippu-kuntia huomattavasti enemmän. Pidän tärkeänä, että partiossa johtaminen nähdään kovan tason johtamisena – vapaaehtoisten johtaminen itsekin vapaaehtoisena on usein vaikeampaa kuin vaikka työelämässä.

Millaisia ominaisuuksia piirinjohtaja tarvitsee?Pestiä täytyy oikeasti haluta. Piirin-johtajaksi ei voi ryhtyä, jos ei ole paloa

tehdä tätä hommaa. Lisäksi täytyy olla näkemys pääkaupunkiseutulaisen partion nykytilasta ja tulevaisuudesta, muuten homma jää pyörimään paikal-laan. On tärkeää, että ruoriin astu-valla on ajatus siitä, mihin suuntaan partiota kannattaa viedä. Toki pestiin ryhtyvällä tulisi olla myös johtamis-kokemusta, ihan keltanokka ei pär-jäisi. Viimeinen, ehkä vähän tylsältä kuulostava ominaisuus on ahkeruus. Piirinjohtajan pöydällä on melkoisesti hommaa, joten työtä ei saa pelätä.

Mitkä ovat olleet kautesi kohokohtia?Partiossa aikaansaatu kasvu on kyllä ykkönen. Oli mieletöntä nähdä ja ko-kea, kuinka koko jengi lähti mukaan kasvattamaan partion harrastajamää-

rää. Kaikki panivat itsensä täysillä likoon. Teimme myös oikeita asioita, koska saavutimme tuloksia. Jäsen-määrä on noussut kolmessa vuodessa melkein 20 prosenttia!

Ryhdyit Helsingin Merilokkien lippukunnanjohtajaksi piirinjoh-tajan kautesi aikana. Miten piirin johtaminen eroaa lippukunnan johtamisesta?Lippukunnan johtaminen on ollut pii-rinjohtajalle opettavaista. Olen itse nähnyt, kuinka työläs lippukunnanjoh-tajan pesti on, ja kuinka pitkä matka lippukunnasta on piiriin. Lippukun-nanjohtajana en aina muista tai yksin-kertaisesti jaksa pyytää apua piiristä. Lisäksi lippukunnassa hirveän moni asia riippuu johtajasta. PäPassa pu-

heenjohtajan alla on valtava koneisto ja monet asiat pyörisivät ihan ilman puheenjohtajaakin. Tätä ei tietenkään lippukunnassa ole. Siispä kaikki kunnia lippukunnanjohtajille!

Millainen tunnelma on, kun et enää ole asettumassa ehdolle?Eteenpäin katsova, sillä olen ehdolla Suomen Partiolaisten puheenjohta-jaksi. Olemme Dingovartion eli piirihal-lituksen kanssa tehneet paljon työtä PäPassa, ja mielestäni nyt saa jo sanoa, että piiri on vähän parempi meidän jäljiltämme. Ei toki valmis, mutta sel-lainen, että pestin voi jättää levollisin mielin seuraaville. Hyvät fiilikset! H

Johtajan haku päälläMiltä tuntuisi johtaa yli 10 000 partiolaisen joukkoa? Paikka Pääkaupunki-seudun Partiolaisten (PäPa) ruorissa on jälleen auki, kun lokakuun jäsen- kokouksessa äänestetään hallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohta-jasta. Heppu virittäytyi vaalitunnelmaan haastattelemalla Anna Munsterhjelmiä, joka on luotsannut PäPaa vuodesta 2012.TEKSTI EEVA RIIVARI

Info

PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISTEN VAALIT 2014

Vaalitoimikunta päivittää tietoa vaa-leista ja ehdokkaista vaalisivustolle ja vaalien Facebook-sivulle. Pysy menossa mukana!

- Vaalisivut: purkki.par-tio.fi/piirinkokous2014

- Vaalien Facebook-sivu: facebook.com/PaPa-Vaalit

- Vaalien virallinen hashtag: #päpavaalit

P äiväleirejä järjestettiin pää-kaupunkiseudulla viidessä eri paikassa: Kivikossa, Vuosaa-ressa, Pasilassa, Espoon kes-

kuksessa ja Tikkurilassa. Valtaosa osallistujista oli ei-vielä-partiolaisia.

Leiripäivät sisälsivät paljon par-tioleireiltä ja kokouksista tuttua ohjelmaa ja elementtejä. Kuhunkin leiriviikkoon kuului nikkarointi- sekä retkipäivä. Nikkarointipäivänä taval-lisimmat työkalut tulivat tutuiksi leiriläisten päästessä nakuttamaan linnunpönttöjä, veneitä, naulakoita ja tauluja. Retkipäivinä tutustuttiin esimerkiksi Haltialan kotieläintilaan,

Nuuksioon sekä Kallahden rantoi-hin meloen ja uiden. Muina päivinä leiriläiset pääsivät leikkimään ja suorittamaan sudenpentuohjelman aktiviteetteja leirialueella sekä sen läheisyydessä.

Erityisesti lounaan valmistaminen trangialla, nikkarointi ja retket olivat leiriläisten mieleen. Itse valmistettu lounas sai myös ohikulkijoiden mie-lenkiinnon heräämään. Ruonlaiton ohessa moni kyselikin, mitä kaikkea partiossa pääsee tekemään. Osa taas innostui muistelemaan omia partio-muistojaan, joita leiriläisetkin kuun-telivat mielellään. H

Leiririemua ja partioperinteitä päiväleireilläPääkaupunkiseudun Partiolaisten päiväleireillä kesäkuussa seikkaili yhteensä 330 lasta. Leirien aikana suoritettiin sudenpentuaktiviteetteja ja tutustuttiin partioon – tietysti tekemällä oppien. TEKSTI JA KUVAT ANNA HAAVIKKO

Fakta

PARTIOLAISTEN PÄIVÄLEIRIT

- Kesäkuussa järjes-tettiin toista kertaa partiolaisten päiväleirejä 8–10-vuotiaille lapsille. Leiripaikat olivat Kivikko, Vuosaari, Pasila, Tikkurila ja Espoon keskus.

- Leireillä suoritettiin sudenpentuohjelman mukaisia aktiviteetteja.

- Yhteensä 330 lasta osallistui leireille ja valtaosa heistä oli ei-vielä-partiolaisia.

Nikkarointi lukeutui monen leiriläisen lempi-puuhiin, ja tuotoksista olikin syytä olla ylpeä!

Kuvassa Anna Munsterhjelm yhdessä entisen piirineuvoston puheenjohtajan, Jaakko Weuron kanssa.

HEPPU 4 / 2014 • 19

Etsi maasta noin vaaksan mittainen kaarnapala. Muistathan, ettei elävästä puusta saa irrottaa kaarnaa. Veistä kaarnasta puikulan muotoinen. Jotkut koulukunnat ovat sitä mieltä, että teräväkärkinen vene etenee nopeimmin.Kun olet löytänyt kaarnalle täydellisen muodon, koverra puukon kärjellä maston paikka. Reiästä kannattaa tehdä vain juuri ja juuri sopiva, jotta masto pysyy tukevasti paikoillaan.

Etsi tikku mastoksi ja valitse siihen purje. Suosituimpia purjemateriaaleja ovat lehdet ja koivun tuohi. Useimmin purje kiinnitetään työntämällä masto purjemateriaalin läpi.

Lopuksi masto purjeineen kiinnitetään kaarnaan. Tässä vaiheessa aloittelija voi käyttää liimaa, mutta kokeneemmat kaarnaveneilijät pyrkivät veistämään maston reiän juuri sopivaksi, jolloin kiinnitys voidaan tehdä liimaa käyttämättä.

Kun kaarnavene on valmis, nopeuskilpailu voi alkaa.TEKSTI EEVA RIIVARI KUVA MIKKO JALO

Etsi mukava eväspaikka, jossa tulenteko on sallittu.

Panosta hyviin sytykkeisiin. Pilko kirveellä kuivasta halosta ohuita puusuika-

leita. Veistele lisäksi halon syrjään muutama ohut lastu, kiehinen, joilla saat

tulen helposti leviämään. Jos teet tulet nuotiolla, varmista, että nuotion pohja

on turvallinen. Varaa aina viereen sammutusvettä.

Suklaabanaanit syntyvät helposti: tarvitset vain banaania, suklaata ja suoraan

nuotiossa kypsentäessäsi foliota. Banaani saa olla hieman reissussa rähjään-

tynyt, sillä se tummuu nuotiolla joka tapauksessa. Suklaaksi voit valita mitä

tahansa lempisuklaatasi.

Viillä esimerkiksi puukolla banaanin kylkeen suklaapalan syvyinen ja pitkä

viilto. Muista jättää päät kunnolla umpeen, jottei sula suklaa valu pois. Paloit-

tele suklaa ja asettele palay banaanin sisään. Kypsennyksen voit tehdä joko

suoraan nuotiossa tai ritilän päällä. Jos aiot kypsentää banaanin nuotiossa,

kannattaa se kääriä folioon.

Malta kypsentää herkkua edes sen aikaa, että suklaa ehtii sulaa. Mitä

kauemmin odotat, sen pehmeämmäksi ja makeammaksi banaani muuttuu.

Nauti heti lämpimänä.

TEKSTI JA KUVAT JENNI MALILA

Uusien taitojen harjoittelu on partiokokousten,

-retkien ja -leirien suola. Tämän sivun ohjeilla voit kotioloissa opetella teke-

mään kaarnalaivoja ja suklaabanaa-neja, jos seuraavan partiotapahtuman

alkuun tuntuu olevan liian pitkä aika.

Kuvan veneen purje on pudonnut pois kisan tuoksinnassa.

HEPPU 4 / 2014 • 21

Minä olen, koska sinä olet

A frikkalaisen elämänfilosofian mukaan ihminen on ihminen vain yhteydessä toisiin ihmisiin. Ngunikielen käsite ”ubuntu” tarkoittaa, että olen ihmi-

nen, koska tarvitsen sinua ollakseni minä. Ja sinä tarvitset minua.

Tästä on kyse Pääkaupunkiseudun Partio-laisten ja Helsingin Diakonissalaitoksen val-takunnallisella Partioviikolla käynnistämässä yhteistyössä. Tavoitteena on tuoda mielekäs yhteinen tekeminen yhä useamman ihmisen ulottuville ja tuottaa sellaisten ihmisten koh-taamisia, jotka eivät muuten ehkä arjessaan törmäisi toisiinsa.

Partiolaiset tunnetaan valmiudestaan tehdä hyvää ja olla avuksi muille. Lähes 150 vuotta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmi-siä auttanut Diakonissalaitos puolestaan ra-kentaa välittämisen kansanliikettä. Diakonis-salaitoksen eri yhteisöissä toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rinnalla jo yli 500 eri-ikäistä kaupunkilaista, joille välittäminen ja toisten ihmisten kanssa toimiminen on tärkeää. Nyt Diakonissalaitos tarjoaa myös partiolaisille tilaisuuksia ideoida ja toteuttaa vapaaehtoistyötä, kansalaistoimintaa ja hyviä tekoja.

Partiolaiset tarjoavat kaikille pääkaupun-kiseudun lippukunnille, partiolaisryhmille ja ei-vielä-partiolaisille mahdollisuuden lisätä omaa ja muiden hyvinvointia esimerkiksi jär-jestämällä tempauksia Diakonissalaitoksen asiakkaina olevien senioreiden, nuorten, lasten, monikulttuuristen ryhmien tai entis-ten asunnottomien kanssa. Tasavertaisessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja ihan tavallisessa yhteisessä tekemisessä erilaiset ihmiset oppivat toisiltaan nykypäivän kansa-laistaitoja, vaikkapa sitä kuinka olla muistisai-raan tai päihteidenkäyttäjän kanssa.

Miksi tämä on merkittävää? Siksi, että ihmi-sen onnellisuus ei synny pelkästään toimivista palveluista ja yhteiskunnan tuen saatavuu-desta. Myös Suomen kaltaisessa hyvinvointi-valtiossa ihmiset tarvitsevat yhteyttä toisiin ihmisiin. Filosofi Aristoteleen sanoin onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyt-tää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu. Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kan-nustaa edistämään yhteistä hyvinvointia. Yh-teisön hyväksi toimiminen lisää onnellisuutta.

Palkitsevinta yhteisessä tekemisessä on tietenkin juuri siitä saatava hyvä mieli. Ke-hitteillä oleva Välittämisen taitomerkki jää hihaasi konkreettiseksi muistoksi hyvän tekemisestä ja kiitokseksi nykypäivän kan-salaistaitojen taitajalle. Oletko valmis onnel-lisuuteen? Ubuntu – tervetuloa välittämisen kansanliikkeeseen!

PS Voit tutustua Diakonissalaitoksen kansa-laistoiminnan moniin mahdollisuuksiin osoit-teessa www.hdl.fi/fi/vapaaehtoistoiminta

KolumniLAURA HAKOKÖNGÄS

KANSALAISTOIMINNAN JOHTAJAHELSINGIN DIAKONISSALAITOS

V uonna 1985 maailman tuolloin suosi-tuin rock-yhtye, Guns ’n’ Roses, suunnit-teli ensimmäistä keikkaansa Suomeen. Bändin suosio vastasi nykypäivän Lady

Gagaa ja Justin Bieberiä, vaikkei kosmetiikkaosas-tolta löytynytkään Gunnareiden nimikkotuoksua. Muutaman viikon Suomen keikka-intoilun jälkeen lehdissä ilmestyi lyhyt ja tyrmäävä uutinen: ”Guns’n’Roses peruuttanut tulonsa tuntemat-tomasta syystä”. Mikäli toimittajalla olisi ollut enemmän taustatietoa, otsikoksi olisi voinut muodostua: ”Partiolaiset estivät maailman suu-rimman bändin keikan ”.

Tarinoita kansien väliin ensi syksyksiPartiossa tunnetusti sattuu ja tapahtuu. Mones-ti kaikki kääntyy kuitenkin parhain päin, vaikka taustalla on saatettu olla jopa pienen katastrofin partaalla. ”Nyt etsimme hauskoja, opettavaisia onnistumistarinoita esimerkiksi siitä, kuinka pienestä läpänheitosta kasvoikin ihan oikea tapahtumaketju ja onnistuminen”, kertoo piirin historiikin parissa työskentelevä Akseli Meskanen.

Tarinoita piirin toiminnasta kerätään yhteen kuluvan vuoden aikana. Suunnitteilla on järjes-tää tarinaniskemisiltoja piiritoimistolla, haastaa piirin suurimmissa tapahtumissa osallistujia

täyttämään juttuvinkkipankkia sekä käydä kes-kustelua legendaarisista nuotiotarinoista myös sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on saada julkaistua tarinoista kirja piirin 40-vuotisjuhliin, jotka järjestetään syksyllä 2015.

Haasteita matkan varrella”Haastavaa on, että luottamushenkilöt, jotka vas-taavat tapahtumista ja tietävät tarkoista kään-teistä, vaihtuvat lähes kokonaan alle kymmenen vuoden jänteellä. Monet aiemmat luottamushen-kilöt tarinoineen ovat saattaneet vaihtaa paikka-kuntaa ja kadota aktiivi-sesta partiotoiminnasta”, kertoo Akseli Meskanen.

Meskasen lempitari-noihin kuuluu esimerkiksi legenda Guns’n’Rosesin peruuntuneesta keikas-ta. Hän osaa kertoa, että partiolaiset olivat todella osasyy siihen, että Gun-narit jättivät Suomen vierailun väliin. Taustalla oli tuplabuukkaus Hel-singin jäähallissa, joka oli 1980-luvulla käytän-

nössä ainoa suurempi paikka järjestää konsert-teja sääsuojassa. Sattumoisin yhtyeen ainoana mahdollisena keikkapäivänä halli oli jo varattu partiolaisten paraatipäivää varten. Partiolaisia painostettiin perumaan paraati, mutta sopimuk-sesta pidettiin kiinni. Gunnarit eivät pysähtyneet Suomessa ja 8 000 partiolaista saivat paraatinsa suunnitelmien mukaisesti. H

Kuva on vuoden 1989 Espoon Punanen -partiotaitokisoista – tiedätkö juuri sinä, mitä

historiikkiin kirjaamisen arvoista siellä tapahtui?

Partiopiiri Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Perinteisen historiikin sijaan piirin toiminnasta kerätään nuotiotarinoita; legendoja, joista puhutaan ja jotka puhuttavat.TEKSTI AKSELI MESKANEN KUVA PAULA TAMMIVUOREN ARKISTO

Partiolaiset estivät suurbändin keikan ja muita tarinoita

PäPaon kohta

nelikymppinen!

GALLUPTEKSTI JA KUVAT

CHRISTIAN STILL

Parasta partiossaTällä kertaa Heppu kysyi gallupissa, mitä vastaajat tekivät partiouransa

siisteimmässä viikoittaisessa kokouksessa.

”Meillä oli kokkisota, ja kävimme ostamassa tarvittavat vermeet lähikaupasta. Kun pääsimme kololle, meille sanottiin, että meidän pitää kokata ulkona. Samalla kun revimme keppiä puusta paistinlastaksi, me onnistuimme mystisesti kaatamaan kanat kolon eteen. Pelastetusta ruoasta ei tullut ollenkaan pahaa.”

Viivi Laine, 14 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

”Oli hauskaa, kun eräs vanha johtajamme tuli pitämään maalauskokousta, jossa saatiin tehdä fiilispohjalta mitä vaan. Maalasin kuvan siitä, mitä olin tehnyt sinä päivänä. Jotenkin ihmeellisesti se oli täynnä kalmareita ja nimesin sen suunnilleen Monimuotoiseksi DaVinciksi. Kaverin teoksen nimeksi tuli Prässätty Purjo.”

Sade Rastenberger, 14 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

”Joulun alla menimme partiojohtajan luo leipomaan sinisiä korvapuusteja, joista tuli ihanan makuisia. Juttelimme koko ryhmän kanssa kaikesta, mitä tulee tapahtumaan ja mitä kaikille kuuluu. Leikimme myös leikkiä, jossa tarkoituksena oli arvata, mikä hahmo itselle on annettu otsassa olevaan lappuun. Tarkoituk-sena oli ymmärtää, minkälaisia ennakkoluuloja tiettyjä ihmistyyppejä kohtaan on. Kaikin puolin kokous oli läm-min, pullantuoksuinen ilta yhdessä ryhmän kanssa!”

Sissi Puranen, 15 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

22  • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Vain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt ILMOITUKSET voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ohjeet ilmoitusten lähettämisestä löydät Purkista, purkki.partio.fi > Viestintä > Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan.

Muista Hepun seuraava DL-päivä: 2.10.2014!

SYYSKUU

5.9. Partiokouluttajailta

5.–7.9. Luottisten syyssemma

7.9. Piirineuvosto III

11.9. Tervetuloa partioon -kurssi

13.9. Alkusammutuskoulutus

13.9. Pelastussuunnitelma-koulutus

15.9. Stipendien ja ansio-merkkien haku-DL

kisat • piirin tapahtumat • kurssit • tapahtumakalenteri • syntyneet • vihityt • muut ilmoituksetHEPPUIlmoitukset

MITÄ SINUN LIPPUKUNNASSASI ON TAPAHTUNUT VIIME AIKOINA? Lähetä Hepun toimitukselle kuva ja lyhyt teksti osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi? HEPUN TOIMITUS OTTAA MIELELLÄÄN PALAUTETTA VASTAAN.

Lähetä terveisesi päätoimittajille osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi*

16.9. Päiväsuunnistuskisat

19.9. Järjestyksenvalvojakurssi 1. osa

20.9. Leikkipäivä

20.–21.9. EA 1 (Kannus)

20.–21.9. PUNKKU (EPT)

22.9. EA 1 kaupunki-ilta

23.9. Partiokouluttaja-kurssin ennakkoilta

24.9. Monimuoto PJ-PK 4 ilta

24.9. PJ-PK 5 kaupunki-ilta

NYTAjankohtaista

24.9. EA 1 kaupunki-ilta

25.9. Kiipeilytys

26.9. Järjestyksenvalvojakurssi 1. osa

26.–28.9. Johtajapäivät (Kannus)

29.9. EA 1 kaupunki-ilta

29.9. Yösuunnistuskisat

30.9. Uusien ja perusteilla olevien lippukuntien tapaaminen

2014tapahtuma-

kalenteri

TERVETULOA PIIRIN KOKOUKSEEN SUNNUNTAINA 19.10.2014

SOKOS HOTEL PRESIDENTTIIN

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräi-nen piirin kokous järjestetään sunnuntaina 19.10.2014

klo 14.00 Sokos Hotel Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki). Varsinaista kokousta

ennen on klo 12.30 alkaen brunssitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten valitaan piirineuvoston puheenjohtaja ja jäsenet, sekä piirinjohtaja ja piirin varajohtaja kausille 2015–2016.

Piirin kokous hyväksyy myös piirin strategian kaudelle 2015–2018. Kokousmateriaali, tarkempi aineisto ja illan

ohjelma lähetetään kaikille lippukunnille lippukunta-postissa 7/14, joka ilmestyy 18.9., ja se on ladattavissa Purkista osoitteesta www.purkki.partio.fi/piirinkokous

viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.

Tervetuloa mukaan vaikuttamaan ja osallistumaan!

RETKIPÄIVÄ 30.8.Lauantaina 30.8. vietetään jälleen Retkipäivää.

Ideoi retki, pakkaa eväät reppuun ja nappaa perhe tai kaverit mukaasi retkelle lähiluontoon tai kauemmas. Ilmoita retkesi Retki-

päivän nettisivuille, www.retkipaiva.fi.

Voit ilmoittaa retkesi yksityisenä retkenä tai kaikille halukkaille avoimena retkenä. Retkipäivän nettisivuilta löytyy myös

runsaasti retkivinkkejä.

HEPPU 4 / 2014 • 23

Grüss Gott lippukunnanjohtaja, ohjelmavastaava ja koulutusvastaava!

LPK 2030 tulee taas 18.-19.10.

Pistä kalenteriisi vuoden tärkein tapahtuma juuri sinulle. Tarkkaile

postiasi.

PARTIOTAITOJEN TALVIMESTARUUSKISAT SAMOAJILLE, VAELTAJILLE JA AIKUISILLE SALOSSA

4.–5.10.2014. Lisätietoja kisasta http://leiriveikot.com/raulinriimit/

Parhaiten Päpan kevät yökisoissa 2014 pärjänneet PäPa:laiset vartiot, jotka lähtevät SM-kisoihin, saavat piirin matka-avustuk-sen maksimissaan 100 euroa osallistuessaan yhteiskuljetukseen, sekä ilmaisen osallistumismaksun. ILMOITTAUTUMINEN viimeistään 18.9.2014. Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi, lippukunta, lippukunnan lyhenne, sarja, äidinkieli, vartionjohtajan nimi, postiosoite, sähköposti-osoite, puhelinnumero ja sitova ilmoittautuminen yhteiskulje-tukseen.

PÄPA JÄRJESTÄÄ YHTEISKULJETUKSEN Helsingistä hintaan 30–60 euroa/henkilö riippuen lähtijöiden määrästä. Lähtö lauantai-aamuna aikaisin Kiasman tilausajopysäkiltä. Paluu samaan paikkaan sunnuntaina noin kello 18. Tarkka lähtö-aika ilmoitetaan myöhemmin. Kilpailumaksu on 90 e/vartio. Kilpailumaksu, yhteiskuljetus ja muonitukset laskutetaan suo-raan lippukunnalta. Ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen sähkö-postilla papa.toimisto@partio.fi.

LISÄTIETOJA yhteiskuljetuksesta ja vastauksia kisasta Teemu.Penttila@papa.partio.net tai 0500 444 939.

Koko Pääkaupunkiseudun yhteinen talvileiri tulee, tsekkaa Helmi-liite seuraavan Hepun välistä!

Aika: leiri: ti 17.2. – la 21.2.2015sudenpentujen leiri: ke 18.2. – pe 20.2.2015

Hinta:Sudenpennut 60€Muut 100€

purkki.partio.fi/helmi

PäPan talvileiri 2015

Suomen Partiolaisten Suurjuhla järjestettiin 7.–8.6. Kouvolassa. Tapahtuma järjestetään noin kuuden vuoden välein. Tällä kertaa juhlahumuun osallistui 8 000 partiolaista, joista noin tuhat oli pääkaupunkiseudulta. Lauantaina eri ikäkaudet osallistuivat omiin, yhteiskunta- ja kansainvälisyysteemaisiin, ohjelmiinsa. Tapahtumari-kas päivä päättyi yhteiseen iltajuhlaan. Sunnuntaina osallistujat ko-koontuivat Kouvolan keskustassa pidettyyn paraatiin, minkä jälkeen lippukunnilla oli vielä mahdollisuus käydä Tykkimäellä huvittelemassa. TEKSTI EEVA RIIVARI KUVAT MIKKO ROININEN, LAURI KOISTINEN, TUOMAS PUURTINEN, ANNA ENBUSKE, LAURI KOUVO, TUOMAS SAULIALA, MIKKO KIVEKÄS, HARRI HALMEJÄRVI

Partion Suurjuhlaa

vietettiin kesällä

Arman Alizad toimi Suurjuhlan suojelijana.

Espoolaiset Viherlaakson Peurat mukana pääjuhlan tunnelmissa.

Lauantai-iltana yli 15-vuotiaat jatkoivat juhlimista nuorempien mentyä nukkumaan.

Sudenpennut odottamassa innolla päivän ohjelmaa.

paraatin tunnelmaa

partio-paidalla

tai ilman

huivi paraati- kuntoon

palloja,

palloja!

Ei juhlaa ilman elävää musiikkia.

väriäasfalttiin