1

HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2015 – 2019

2

Sisällysluettelo sivu 1.Hirvensalmen osakaskunnan perustaminen ............................................................... 3

1. 2 Hirvensalmen osakaskunnan muodostaneet osakaskunnat .......................................................

1.3Osakaskuntaan kuuluvat järvet tai niiden osat ...........................................................................

2.Osakaskunnan toiminta.................................................................................................. 5 2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet .................................................................................................

2.2 Periaatteet kalakantojen hoidolle. ............................................................................................

2.3 Kalalajeista ja istutuksista .......................................................................................................

2.4 Rantautumis- ja veneenpitopaikat ............................................................................................

3.Kalavesien hoito ja seuranta sekä menetelmät ........................................................... 7 3.1 Istutettavien poikasten määrät ..................................................................................................

3.2 Istutusmenetelmistä ................................................................................................................

4.Rapuvesien hoito ........................................................................................................... 9 5.Rauhoitusalueet ja rajoitukset ...................................................................................... 9

5.1 Rauhoitus- kalastuskieltoalueet ................................................................................................

5.2 Puulan kalastusalueen tai valtioneuvoston asettamat alamitta- ja verkkorajoitukset ..............

6. Hankkeet vesistöjen laadun parantamiseksi ............................................................. 11 7. Hoitokalastus ............................................................................................................... 12 8.Kalastuslupien myynti ................................................................................................. 12 9. Pyydysyksiköt, erikoisluvat ja maksut ....................................................................... 13

9.1 Pyydysyksiköt. .......................................................................................................................

9.2 Erikoisluvat. ...........................................................................................................................

9.2.1 Heitto- ja vetouistelulupa ..................................................................................................

9.2.2 Ansiokalastajalupa, ..........................................................................................................

9.2.3 Nuottalupa ........................................................................................................................

9.2.4 Ravustuslupa ....................................................................................................................

9.2.5 Metsästysluvat ..................................................................................................................

9.3 Yhteenveto lupien ja pyydysten maksuista ..............................................................................

10. Pyydysten merkintä ja kalastuksen valvonta .......................................................... 16 11. Tiedotus ja markkinointi ............................................................................................ 16 12. Nuorisotyö .................................................................................................................. 17 13. Yhteistyö kalastusalueiden, osakaskuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa . 17

3

1. Hirvensalmen osakaskunnan perustaminen

Puulan kalastusalue on jaettu kalakantojen hoitamisen, kalastuksen järjestämisen ja osakaskuntien välisen yhteistyön osalta viiteen eri yhteistoiminta-alueeseen. Eteläisin osa kalastusalueen vesistä on Ryökäsvesi – Liekune – Vahvajärvi vesistökokonaisuus. Aikaisemmin noin 7 000 ha vesialueen omistus jakautui yhteensä 30 eri osakaskunnan pirstaleiseksi alueeksi. Osakaskunnista osa ei ollut järjestäytynyt tai toiminta oli hiipunut viimeisten vuosien aikana. Alueella on toiminut pitkään vapaaehtoisuuteen perustunut yhteistyömalli Ryökäsvesi – Liekuneen yhteislupa-alue. Osakaskuntien yhteistoiminnan käynnistämiseksi ja kalastuslupa-alueen perustamiseksi sekä omistuksen yhtenäistämiseksi käynnistettiin neuvottelut osakaskuntien ja Puulan kalastusalueen kanssa Osakaskuntien myönteinen suhtautuminen asiaan johti siihen, että 20 osakaskuntaa yhdisti alueensa muodostaen uuden noin 6 200 ha Hirvensalmen osakaskunnan. Osa osakaskunnan vesistä ulottuu Mäntyharjun kalastusalueen puolelle.

1. 2 Hirvensalmen osakaskunnan muodostaneet osakaskunnat

Kirkonkylän osakaskunta, Inkisen osakaskunta, Kilkinkylän osakaskunta, Muuttosalmen osakaskunta, Särkiniemen osakaskunta, Tornialan osakaskunta, Pöyrynkylä 8 osakaskunta, Niinimäki 1-2 osakaskunta ja Monikkala 6-7 osakaskunta.

Vain osa seuraavista osakaskunnista: Kotkatveden osakaskunta, Pöyryn 1-7 osakaskunta, Parkkola 2 osakaskunta, Suonsalmi osakaskunta, Ripatin ja Suonsalmen osakaskunta, Malvaniemen osakaskunta, Säiniö – Kaihlanen osakaskunta, Monikkala 1 yhteinen alue, Monikkala 2-4 osakaskunta, Monikkala 5 osakaskunta ja Hämeenmäki 1-3 ja 5 osakaskunta.

4

Hirvensalmen vesialueen omistus ennen yhdistämishanketta.

Hirvensalmen osakaskunnan vesialueet yhdistymisen jälkeen.

5

1.3 Osakaskuntaan kuuluvat järvet tai niiden osat

Järven nimi P-ala Vesistön ekologinen luokitus

RYÖKÄSVESI 3570 ha Suuret vähähumuksiset järvet

LIEKUNE 1450 ha Suuret vähähumuksiset järvet

VAHVAJÄRVI 1 400 ha Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet

SAARVA 320 ha Todenn. pienet vähähumuksiset järvet (Luokittelematon järvi)

KAIHLANEN 150 ha Matalat humusjärvet

ISO-SÄMPIÄ 150 ha ”läpivirtausjärvet”

TERVAJÄRVI 80 ha Pienet humusjärvet

Osa PATAJÄRVEÄ 22 ha Todenn. pienet vähähumuksiset järvet (Luokittelematon järvi)

2. Osakaskunnan toiminta

2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet

Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ( KHS) määritellään toiminnan periaatteet ja tavoitteet. KHS tarkistetaan ja päivitetään 5 vuoden välein ja sen hyväksyy osakaskunnan kokous. KHS:ssä määritellyt toimenpiteet ja periaatteet ohjaavat hoitokunnan vuosittain tekemää toimintasuunnitelmaa. Osakaskunnan toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja pätemisjärjestyksessä ovat:

1. Osakaskunnan säännöt

2. Käyttö- ja hoitosuunnitelma KHS 3. Vuosittain laadittava toimintasuunnitelma ja budjetti

Osakaskunnan vedet jakautuvat usean erikokoisen ja –tyyppisen järven alueelle. Osakaskunnan hallinnossa ja toiminnassa huomioidaan tasapuolisuus, ottaen huomioon järvien vesipinta-alat ja sovittavien toimenpiteiden tärkeys ja vaikuttavuus. Ohjaavana perustana kalavesien hoidon ja kalastuksen järjestämisessä on eri kalastusmuotojen tasapuolinen kohtelu. Osakaskunnan tärkein elin on hoitokunta. Sen henkilövalinnoissa huomioidaan osaakkuutta tärkeämpinä kriteereinä kiinnostus ja aktiivisuus kehittää osakaskunnan toimintaa. Tavoitteena on, että sen kokoonpanossa ja tehtäväjaossa huomioidaan mahdollisimman laajalti KHS:ssä määritellyt osa-alueet Osakaskunnan säännöissä määriteltyjen tehtävien lisäksi osakaskunnalla on aktiivista toimintaa seuraavilla osa-alueilla:

A. Nuorison opastus kalastuksessa ja kalojen käsittelyssä B. Erimuotoinen toiminta kalastusharrastuksen lisäämiseksi osakaskunnan vesialueella.

C. Veden laadun parantaminen / pysyminen erinomaisella tai hyvällä tasolla osakaskunnan vesialueella.

6

2.2 Periaatteet kalakantojen hoidolle.

Osakaskunnan tavoitteena on lisätä suunnitelmallista kalastuksen järjestämistä ja kalakantojen hoitoa. Kalakantojen hoidossa ensisijaisena tavoitteena on lisätä luontaisesti lisääntyvien kalakantojen kehittymistä. Käytettäviä keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ovat lisääntyvien istukkaiden valinta ja silmäkokorajoitukset.

Osakaskunnan vesien tärkein pyyntikala on muikku.

2.3 Kalalajeista ja istutuksista

Hirvensalmen osakaskunnan vesistöissä tärkeimmät luontaisesti lisääntyvät lajit ovat muikku, hauki, ahven, made ja särkikalat sekä siiat. Siikaa on vuosittain istutettu vesistöihin suuria määriä, mutta saalimäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Kuhakanta on voimistunut istutusten avulla Ryökäsvedellä ja Liekuneella. Tavoitteena on, että kuhan ja planktonsiian istutuksissa suositaan alkuperäisiä kantoja, joilla on mahdollista saada aikaan luontaista lisääntymistä. Ryökäsveteen on vuonna 2014 istutettu 1000 kpl ankeriaan poikasta. Niiden voidaan odottaa olevan kalastuskokoisia 2020-luvun loppupuolella. Järvitaimen on uhanalainen kalalaji, jonka luontainen lisääntyminen on vähäistä Mäntyharjun reit in koskissa. Päävesissä Ryökkäällä ja Liekuneella järvitaimen ei lisäänny luontaisesti. Läsäkoskessa on tavattu taimenen luontaista lisääntymistä, mutta kalastukselle se ei luo edellytyksiä. Kosket voivat tuottaa vuosittain vain muutamia kymmeniä tai yksittäisiä satoja vaelluspoikasia. Jos osakaskunta istuttaa järvitaimenta, istutuksissa käytetään vain rasvaeväleikattuja poikasia.

7

Kuva 7. Hyvät kuhakannat lisäävät kalastajien määrää ja alueellista kalataloudellista vetovoimaa.

2.4 Rantautumis- ja veneenpitopaikat

ELY- keskuksella on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa lisää veneenlaskuluiskia eri puolille Mäntyharjun reittivesiä. Hankkeen rahoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Joillekin Hirvensalmen osakaskuntaan liittyneistä osakaskunnista jää omistukseensa venevalkamia. Tavoitteena on, että tällaisten venevalkamien käytöstä ja kunnossapidosta huolehtii vastaisuudessa Hirvensalmen osakaskunta. Hoitokunnan tehtävänä on tehdä yhteenveto osakaskunnan alueella olevista venevalkamista ja sopia niiden omistajien kanssa valkamien käytöstä.

3. Kalavesien hoito ja seuranta sekä menetelmät

Lajien istutuksen perustana on vesistöjen kelpoisuus eri lajeille, luontaisten ja istutettavien lajien kalastuksen yhteensovittamisen mahdollisuus sekä istutuksissa saatava hyöty. Kuhan ja siian osalta pyritään pääsemään tilanteeseen, että luontainen lisääntyminen turvaa kalastettavan ja runsaan kuha- ja siikakannan viimeistään 2022. Järvitaimenen istuttaminen osakaskunnan vesille ei ole keskeisessä osassa kalakantojen hoidossa. Kuhan ja siian kalastuksen yhteensovittaminen on mahdollista, koska kalastuksessa voidaan käyttää samoja silmäkokoja 55 – 65 mm. Osakaskunnan kalastuslupatuloja palautetaan takaisin vesistöön istuttamalla vuosittain kalan poikasia. Osakaskunta tekee joko itsenäisesti tai Puulan kalastusalueen kautta kalankasvattajien kanssa toimitussopimuksia, jolloin poikasten hankinta on turvattua.

8

3.1 Istutettavien poikasten määrät

Istutusmäärät päätetään vuosittain osakasten kokouksessa hoitokunnan esityksen pohjalta. Siika: Istutetaan 1 kesäistä luontaisesti lisääntyvää poikaskantaa

Kuha: Istutetaan 1 kesäistä luontaisesti lisääntyvää poikaskantaa Taimen: Istutetaan 2-3 vuoden ikäistä istukasta istutuksiin varatun määrärahan puitteissa

Muut istutettavat lajit: Vuosikokouksen päätöksellä voidaan istuttaa muita kalalajeja, jotka

kuuluvat Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymien istukaslajien joukkoon.

JÄRVI JA PINTA-ALA TÄRKEIMMÄT LUONTAISET

SAALISKALAT

ISTUTETTAVAT LAJIT JA MÄÄRÄT

RYÖKÄSVESI-LIEKUNE 5 020 ha

Suuret vähähumuksiset järvet

MUIKKU, HAUKI, KUHA, LAHNA, AHVEN, MADE,

SÄYNE, SIIKA TÄPLÄRAPU

KUHA 1 k, 8 000 kpl SIIKA, 1 k, 4 000 kpl

JÄRVITAIMEN 3 v, MUIKKU: Siirtoistutukset Kotkatveden pohjukkaan

ja Hintikan selälle

VAHVAJÄRVI 1 400 ha Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset

järvet

MUIKKU HAUKI, AHVEN, LAHNA,

SÄYNÄVÄ, MADE,

KUHA, SIIKA

SIIKA 1 k, 2 000 kpl , KUHA 1k, 3000 kpl

JÄRVITAIMEN 3 v

SAARVA 320 ha

Toden. pienet vähähumuksiset järvet (Luokittelematon järvi)

MUIKKU HAUKI,

AHVEN, JOKIRAPU

SIIKA 1 k, 2 000 kpl JOKIRAPU

KAIHLANEN 150 ha Pienet humusjärvet

HAUKI, LAHNA, AHVEN, KUHA, MADE, RAPU?

SIIKA 1k, 1 000 kpl Selvitetään raputilanne /joki /täplä?

ISO-SÄMPIÄ 150 ha

”läpivirtausjärvet

HAUKI, AHVEN, LAHNA, SIIKA, LAHNA,

SÄYNE

SIIKA 1 k, 1 000 kpl

TERVAJÄRVI 80 ha Matalat humusjärvet

HAUKI, AHVEN, LAHNA,

Tervajärven istutustarve selvitetään

MUUT PIENVEDET LUONTAISESTI

LISÄÄNTYVÄT LAJIT.

VUOSITTAIN ERILLISTEN PÄÄTÖSTEN

MUKAISESTI KALANPOIKASIA

Taulukko x. Osakaskunnan vesialueet, tärkeimmät saaliskalat ja istutussuunnitelma 2014 -2019

3.2 Istutusmenetelmistä

Kuhan ja siian istutuksissa käytetään yhden kesän vanhoja poikasia, jotka istutetaan syksyllä. Järvitaimenen istutuksissa käytetään 3 vuoden ikäisiä poikasia, jotka vapautetaan vesistöön touko-kesäkuun vaihteessa. Syksyllä kyseisiä kaloja ei tule istuttaa heikon menestymisen vuoksi. Ryökäsveden – Liekuneen - Vahvajärven alueesta on noin 2 000 ha muikkukantojen kannalta tärkeitä syvänteitä (yli 15 m), jotka samalla ovat vaelluskalojen elinalueita. Alle 15 m vesialueita on noin 3 000 ha. Vuosittaiset vaelluskalojen istutukset pyritään tekemään 15.5 – 10.6 välisenä aikana, jolloin ahvenen kevätpyynti on ohi, poikasille on tarjolla luontaista ravintoa ja vaelluskalojen luontainen vaellusvietti heikkenee. Istutuksen onnistumista ja tuottoa sekä kalastuksen säätelyn

9

vaikutuksia seurataan kalastajien kokemusten kautta. Järvikohtaiset vuosittaiset istutukset tehdään tasapuolisesti vesistön eri osiin.

4. Rapuvesien hoito

Etelä-Savon ELY-keskus koordinoi alueensa raputalouden kehittämistä. Etelä-Savon alueelliset linjaukset rapustrategian toimeenpanosta ovat työn alla.

Rapujen istuttaminen on aina luvanvaraista toimintaa ja rapujen istuttamisessa käytetään tautivapaita poikasia. Rapurutto voi siirtyä siirrettävien rapujen, veneiden tai mertojen mukana. Piilevän ruttoinfektion vesistöissä rapukannan elvyttäminen on useita vuosia pysähdyksissä tai pahimmillaan jopa vuosikymmeniä. Keinoja rapuruton leviämisen estämiseen löytyy Raputietokeskuksen sivuilta http://www.raputieto.net/ravut_suomiravut_rapurutto_torjuminen.htm Ryökäsveteen ja Liekuneeseen on levinnyt täplärapukanta seurauksena luvattomista istutuksista. Osakaskunnan päävedet ovat rapuruttoa kantavan täpläravun saastuttamat eikä jokiravun istutus niihin sen vuoksi kannata. Saarva on ruttovapaa järvi ja sinne on elpymässä uusi jokirapukanta. Osakaskunnan rapuvesien hoidon tärkein kohde on säilyttää Saarva ruttovapaana vetenä! Osakaskunnan hoitokunnan tehtävänä on laatia erilliset ohjeet, joilla varmistetaan Saarvan rapukannan tulevaisuus ja miten lupamenettely ja välineiden desinfiointi ravustukselle järjestetään. Rapua ei kannata pyytää alle 10cm kokoisena ja samalla turvataan ravulle edes muutama vuosi aikaa lisääntyä.

Selvitetään myös muiden vesien raputilanteet, kuten Kaihlanen ja Patajärvi.

5. Rauhoitusalueet ja rajoitukset

5.1 Rauhoitus- kalastuskieltoalueet

Metsälammen Jokisillan kapeikossa on kaikenlainen kalastus kielletty

Muu kuin nuottakalastus kielletty Koukun apajassa Vahvajärvellä sulaveden aikaan klo 09 - 18 välisenä aikana

Kissakosken kanavassa ja voimalan padon alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty alla olevassa kartassa merkityllä alueella.

10

- Ravustus Saarvalla on kielletty toistaiseksi. Ravustus sallitaan siinä vaiheessa, kun

Saarvan jokirapukannan on todettu olevan pyyntikokoista. Ravustuslupia Saarvaan ei myydä yleisissä myyntipisteissä, lupia myy vain osakaskunnan hoitokunnan nimeämä rapuvastaava.

- Ohessa esitys Vahvajärven nuotta-apajan rauhoittamisesta verkkokalastuksen osalta ns. Koukun apaja Vahvajärvellä.

11

5.2 Puulan kalastusalueen tai valtioneuvoston asettamat alamitta- ja verkkorajoitukset

Osakaskunnan vesialueella noudatetaan Puulan kalastusalueen alamittapäätöksiä ja valtioneuvoston asetuksia. Nieriän alamitta 60 cm, kuhan alamitta 50 cm sekä järvilohen ja järvitaimenen alamitta on valtioneuvoston asetuksella nostettu 60 senttiin 1.1.2014 lähtien. Pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan muikkuverkot ja yli 69 mm verkot. Kiellettyjä ovat 21-69 mm verkot. Kielto on voimassa 1.6.2014 – 30.4.2016 Pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan 1.5.2016 lähtien muikkuverkot ja yli 79 mm verkot. Kiellettyjä ovat 21 – 79 mm verkot 36 – 59 mm verkkojen pito yli 10 m:n syvyydellä kielletty ajalla 1.8 – 30.4 Kiellot ja rajoitukset ovat voimassa koko Puulan kalastusalueella.

Puulan kalastusalueen asettamat rajoitukset ovat voimassa osakaskunnan koko vesialueella, mukaan lukien Mäntyharjun kalastusalueen puolella olevat vedet.

6. Hankkeet vesistöjen laadun parantamiseksi

Osakaskunnan järvien veden ekologinen laatuluokitus kuuluu luokkaan erinomainen tai hyvä. Tavoitteena on, että osakaskunnan vesien laatu ei heikkene ja että esiin tuleviin veden laatua heikentäviin tekijöihin puututaan. Eniten vesistön humuskuormitusta lisää suoperäisten maiden ojitukset ja turvetuotanto. Osakaskunnan kanta on, että turvetuotannon kuivatusvesien laskua vesistöön ei sallita. Osakaskunnan hoitokunta antaa uuden vesilain edellyttämät lausunnot metsäojituksiin ja vesistön ruoppauksiin ja puuttuu epäkohtiin ja luvattomiin juoksutuksiin, jos sellaisia tulee tietoon. Tiedossa oleva osakaskunnan vesistön laatua heikentävä pistekuormittaja on Hirvensalmen kunnan jätevesipuhdistamo, jonka purkuputki sijaitsee Liekuneella. Tiedossa olevia kohteita vesistön laadun parantamiseksi: Metsälammet

- Kissakosken alapuolella ovat rehevöityneet pahoin siinä määrin, että veneily ja kalastaminen ovat vaikeutuneet. Rehevöitymisen syitä ei ole tutkittu. Alueella on harjoitettu Inkisen osakaskunnan toimesta niittotalkoita. Niiton vaikutus on ollut lyhytaikainen ja parantanut tilannetta vain yhden sulakauden ajan. Toimenpiteet: Rehevöitymisen syyt selvitetään ja selvityksen pohjalta laaditaan

suunnitelma toimenpiteistä rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja vesistön kunnostamiseksi. Hankkeen yhteydessä selitetään jätevesipuhdistamon mahdollinen osuus rehevöitymiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä ELY-keskuksen ja Mäntyharjun kalastusalueen kanssa. Aikataulu: suunnitelma ja syiden selvitys 2015/ 2016, toimenpiteet 2016 – 2018.

Hintikanselkä/ Jussinjoki - Hintikanselän Lamminlahden pohjukka on kasvamassa umpeen. Pohjassa oli myös

runsaasti hienoainesta. Selvitetään mahdollisuus kosteikon rakentamiseen ja imuruoppaukseen. Aikataulu: selvitys ja suunnitelma 2016, päätökset toteutuksesta ja aikataulusta

12

selvityksen perusteella

Kotkatvesi / Sorsanlahti - Ympäristökeskus on aikaisemmin toteuttanut vesikasvien niittoa. Sorsanlahden

pohjoispäässä sijaitsee Kortesuo ja etelässä toinen suo, joista tulee ojat Sorsanlahteen. Pohjoispäässä kasvaa tiheä saraikko ja eteläpäässä kasvaa jonkin verran järviruokoa. Pohjukassa on paljon mökkejä.

- Aikataulu: selvitys ja suunnitelma 2017, päätökset toteutuksesta ja aikataulusta

selvityksen perusteella

- Urmaslahden pohjukka: Selvitys ja suunnitelma 2018, päätökset toteutuksesta ja

aikataulusta selvityksen perusteella

- Koskitukki Oy:n koivutukkien kastelukentän vedet juoksutetaan nykyisin suoraan

Kotkatveteen. Hoitokunta pyytää ELY-keskusta selvittämään juoksutusten mahdolliset rehevöittämisvaikutukset

- Puulaveden pinnankorkeuden vaihtelu on kasvanut seurauksena sateisuuden

lisääntymisestä ja sateiden vuodenaikaisesta ennakoimattomuudesta. Eniten harmia

vaihteluista on Vahvajärvellä, jossa vaihteluväli voi olla metrin luokkaa. Veden pinnan

vaihtelulla on suuri merkitys humusaineiden huuhtoutumiseen rannoilta ja sitä kautta veden

kirkkauteen. Osakaskunnan hoitokunta tulee käymään keskustelua Suur-Savon Sähkön ja

ELY- keskuksen kanssa keinosta, joilla nykyistä paremmin voidaan pienentää

pinnanvaihtelua ennakoimalla juoksutustarpeet nykyistä paremmin.

7. Hoitokalastus

Alueen päävesissä Ryökkäällä, Liekuneella ja Vahvajärvellä ei ole tarvetta suunnitelmalliseen hoitokalastukseen. Tarve muilla vesialueilla selvitetään vuosien 2015 – 2016 aikana ja jos tarvetta esiintyy, suunnitelma hoitokalastukselle esitetään vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa. Käytännössä salakoiden ja särkien hoitokalastusta kuitenkin tehdään muikkunuottauksen sivusaaliiden muodossa. Osakaskunnan kannalta tämä on hyvä tapa, koska siitä ei koidu osakakunnalle kustannuksia. Kalastajalle ongelmaksi muodostuu kuitenkin saaliin jatkokäsittely, koska paikkakunnalta ei löydy vastaanottopistettä toisarvoiselle kalalle. Ainoaksi lailliseksi tavaksi jää kalojen kuljetus maksulliselle Mikkelin biojäteasemalle. Nykytilanne ei palvele sen enempää ansiokalastuksen kuin hoitokalastuksenkaan edistämistä. Tavoitteena on, että hoitokunta selvittää vuoden 2016-loppuun mennessä miten ratkaistaan hoito- nuottakalastuksen sivusaaliiden käsittely ilman ansiokalastajalle aiheutuvia lisäkustannuksia.

8. Kalastuslupien myynti

Osakaskunnan lupia myydään osakkaille, paikkakunnalla asuville ja mökkiläisille. Verkko- ja viehekalastuslupia myydään myös ulkopuolisille. Lupien myyntipaikat ovat: (provisio 10%)

- Hirvensalmen kone, Hirvensalmi

- Kukkakahvila, Hirvensalmi

- Seo Hirvensalmi

- Kala Kalle, Mikkeli

- Aten Marja-Aitta

13

Osakaskunnan kokous voi päättää muutoksista myyntipaikkoihin. Osakaskunta voi sopia uisteluluvan lunastuksesta myös www.kalakortti.com sivuston kautta tai maksamalla suoraan osakaskunnan tilille. Tavoitteena on luopua vuosittain lunastettavista merkeistä ja ottaa käyttöön sähköinen pyydysmerkki siinä vaiheessa, kun toimiva kaupallistettu järjestelmä on tarjolla.

Ravustuslupia Saarvalle myydään ainoastaan hoitokunnan nimeämän henkilön /henkilöiden toimesta. Luvan lunastaneelle annetaan /myydään kartta osakaskunnan alueesta alkuvaiheessa. Kotisivuilta tulostettava kartta myöhemmässä vaiheessa.

9. Pyydysyksiköt, erikoisluvat ja maksut

9.1 Pyydysyksiköt.

Kalastusoikeus määräytyy pyydysyksiköiden perusteella. Niiden kokonaismäärä ja jakaminen eri kalastajaryhmien kesken on kirjattu osakaskunnan sääntöihin. Osakaskunnassa on noin 3 000 osakasta, joista vain pieni osa kalastaa. Seurauksena on, että käytännössä kalastusoikeudesta suurin osa jää käyttämättä. Tämän vuoksi osakaskunta jakaa pyydysyksiköitä seuraavilla perusteilla (kalastuslaki 61-62 §).

- pienosakkaille myydään korkeintaan 10 pyydysyksikköä - ne osakkaat, joilla omistusosuus määrittelee suuremman kuin 10 pyydysyksikköä myydään

omistusosuutta vastaava määrä pyydysyksiköitä - alueella asuville, mökkiläisille ja ulkopuoliselle kalastajalle myydään korkeintaan 10

pyydysyksikköä per kalastaja - pyydysyksikön hinta osakkaille, alueella asuville ja mökkiläisille on 1.5.2015 alkaen 4 € - pyydysyksikön hinta ulkopuolisille on 8 €. - pyydysmerkeistä ja yksikköhinnoista päätetään vuosittain osakaskunnan kokouksessa

- hoitokunta myöntää mahdolliset troolausluvan ja päättää luvan hinnasta

Yksikkömäärät

Nuotta 10 yksikköä

verkot jokaista alkavaa 90 m2 kohden: 1 yksikkö, esim. alla olevan mukaisesti:

- enintään 3 m x 30 m 1 yksikköä

- 3 – 6 m x 30 m 2 yksikköä

- 3 - 6 m x 60 m 4 yksikköä

katiska 0 yksikköä

pitkäsiima (max.100 koukkua) 1 yksikköä

isku- ym. koukut 10 kpl, 1 yksikköä

tuulastus: 0 yksikköä

rysä tai paunetti, korkeus alle 2 m: 1 yksikkö

Isorysä, avorysä tai paunetti korkeus yli 2 m: 5 yksikköä

virvelöinti / uistin: 1 yksikkö, kuusi uistinta / kuusi yksikköä

rapumerta: 1 yksikkö / 5 mertaa

14

9.2 Erikoisluvat.

9.2.1 Heitto- ja vetouistelulupa

Osakaskunnan vesialueet ja syvänteet ovat paikoin kapeita ja rantarakentaminen runsasta. Ryökäsvesi-Liekuneella on lisäksi venereittejä, vesiliikennettä ja muuta kalastusta väylien läheisyydessä. Tämän vuoksi viehekalastuksen järjestämisessä on lähdetty siitä, että viehekalastus ei saa aiheuttaa häiriötä vesiliikenteelle, muille viehekalastajille tai kalastajaryhmille. Osakaskunta myy viehekalastukseen soveltuvaa kalastuslupaa. Vetouistelulupa oikeuttaa käyttämään enintään 6 viehettä kalastuksessa. Mökkiyrittäjälupa on tarkoitettu mökkien tai kiinteistöjen vuokraajalle (Y-tunnus), jolloin vuokralaiselle kuuluu kalastuslupa vuokrauksen ajalle. Matkailuyrittäjälupa on ohjelmapalveluyrittäjille tarkoitettu kalastuslupa, jonka yrittäjä voi nykyisin

hakea myös vaihtoehtoisesti alueellisesta ELY-keskuksesta. Mökki- ja matkailuyrittäjäluvat myöntää osakaskunnan hoitokunta hakemuksesta osakaskunnan kokouksen valtuuttamalla päätöksellä.

Vetouistelulupa

Vuosilupa 30 €, viikkolupa 10 €

Mökki- ja matkailuyrittäjälupa 60 €.

Kalastusluvan ehdot.

1. Vuosilupa on voimassa kalenterivuoden. 2. Vetouistelulupa oikeuttaa käyttämään korkeintaan 6 viehettä. 3. Kalastaja sitoutuu noudattamaan kalastusluvan ehtoja lunastamalla kalastusluvan. Lupa on

henkilökohtainen ja veneessä vähintään yhdellä on oltava kalastuslupa. Mökkiyrittäjäluvalla kalastavalla on oltava mökkiyrittäjämerkki ja kuitti kiinteistön vuokrauksesta.

4. Rasvaevälliset järvitaimenet (2015 alkaen) ja –lohet (vuodesta 2017 alkaen) on vapautettava luonnonkantojen elvyttämiseksi.

5. Nieriän, järvitaimenen ja -lohen alamitta on 60 cm ja kuha 50 cm (Puulan kalastusalueen päätös).

6. Saaliskiintiö on 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja. 7. Vieheissä suositellaan käytettäväksi korkeintaan kolmea koukkua vapautettavien kalojen

vioittumisen vähentämiseksi. Kalasta vain niin monella vavalla kuin pystyt hallitsemaan ja tarkistamaan ne riittävän usein kapeilla vesialueilla ja häiritsemättä vesiliikennettä tai muuta kalastusta. Seisovien pyydysten osalta tulee noudattaa lain edellyttämään 50 m vähimmäisetäisyyttä. Rantakiinteistöjen osalta tulee noudattaa lain vaatimaa häirinnän välttämistä, suositus 100 metriä. Ripatinkosken viehelupa-alue Koskialueella pyritään yhteistyöhön kosken vastarannalla olevan osakaskunnan (upm + muut) kanssa. Hirvensalmen osakaskunnan puoleinen ranta-alue on huonojen kulkuyhteyksien takana esim. autolla kalaan meneville. Kulku koskelle olisi helpointa järjestää Koskivuorenmajantien kautta. Mikäli kalastuksesta päästään yhteisymmärrykseen toisen osakaskunnan kanssa, neuvotellaan kulkuyhteydestä ja parkkipaikasta Ripatin metsästysseuran kanssa.

Nykyiset hinnat:.

10 €/vrk

15

30 €/viikko

50 €/kausi

Kaikilla perusyksikön lunastaneilla osakkailla/pienosakkailla on oikeus koskikalastukseen

UPM:n kanssa pyritään pääsemään sopimukseen kalastusoikeudesta myös koskiuoman itäpuolelle, samoin tienkäyttö-/pysäköintiluvasta metsästysseuran kanssa.

9.2.2 Ansiokalastajalupa,

Osakaskunnan alueella on Ryökäsvedellä, Liekuneella ja Vahvajärvessä yhteensä noin 10 nuotta-apajaa, jotka hyvinä muikkukausina soveltuvat joko pää- tai sivutoimiseen ansiokalastukseen. Troolauslupa voidaan myöntää vain yhdelle troolille. Mikäli troolauslupa myönnetään, Puulan kalastusalueen laatimia troolaussääntöjä noudatetaan. Osakaskunta myy ansiokalastajalupaa kalastajille (Y-tunnus), joka kuuluu ammattikalastajarekisteriin tai joka laissa luokitellaan ammattikalastajaksi. Hinnoittelusta ja ehdoista päättää osakaskunnan kokous hoitokunnan esityksen pohjalta. Luvan myöntää osakaskunnan hoitokunta. Lupa voidaan myöntää trooli-, nuotta-, rysä- tai verkkokalastukseen enintään 5 vuodeksi kerrallaan.

9.2.3 Nuottalupa

Nuottakalastuksen sosiaalisten vaikutusten, nuottaperinteen säilyttämisen ja vesistönhoidollisten hyötyjen takia nuottauslupa voidaan myöntää kaikille osakkaille kiinteää vuosimaksua vastaan. Nuottaluvan hinta on osakkaille 1.5.2015 alkaen 40 €/ vuosi. Hinnoittelusta ja ehdoista jatkossa päättää osakaskunnan kokous. Luvan myöntää osakaskunnan hoitokunta.

9.2.4 Ravustuslupa

Osakaskunta myy osakkaille ravustuslupia. . Ravustuslupia ei myydä Saarvalle. Ravustusluvan hinta on 1.5.2015 alkaen 4€ / 5 mertaa, enintään 40 mertaa per kalastaja. Nimi ja yhteystiedot merkittävä kohoon. Kalastusta koskevat määräykset, rajoitukset ja alamitat. Alle 10 cm ravulla ei kaupallista merkitystä (alamitta suojelisi kantaa, sillä rapu kerkiäisi edes muutaman kesän lisääntyä).

16

Ravustus on kiellettyä toistaiseksi Saarva järvessä heikon jokirapukannan vuoksi. Täpläravun istuttaminen on ehdottomasti kiellettyä alueen vesistöihin.

9.2.5 Metsästysluvat

Osakaskunnan vesialueet ovat voimakkaasti rantarakennettuja tai pienvesistöt niin pieniä, ettei siellä voi käytännössä metsästää vesialueelta (veneellä). Osakaskunta vuokraa ensisijaisesti vesialueita paikallisille metsästysseuroille kaikelle riistalle ja ei myy erikseen sorsastuslupia, koska niiden myynti olisi erittäin vähäistä ja ongelmallista. Vuokrauksessa noudatetaan metsästysseurojen rajoja ja vuokrauksessa noudatetaan seurojen tasapuolista kohtelua.

9.3 Yhteenveto lupien ja pyydysten maksuista

Hinnoittelussa on tavoitteena kohdella tasapuolisesti eri kalastusmuotojen harjoittajia. Pyydysyksikön ja erikoislupien maksujen suuruus määritellään vuosittain osakaskunnan kokouksessa. Pyydysten yksiköinti ja erikoislupien myynti määritetään osakaskunnan säännöissä.

10. Pyydysten merkintä ja kalastuksen valvonta

Pyydysten merkintä

Pyydysten merkinnästä annetaan ohjeita, lupamyynnin yhteydessä ja osakaskunnan internet – sivuilla. Pyydysten lainmukaisesta merkinnästä ja pyydysmerkkien käytöstä vastaa kalastaja. Tietoja lainmukaisista merkinnöistä löydät täältä: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/255.pdf

Kalastuksen valvonta

Toimiva kalastuksen valvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa. Kalastuksen valvontaa saa tehdä henkilö, joka on suorittanut hyväksyttävästi kalastuksen valvojan kokeen ja ELY-keskus, jonka alueella henkilön kotikunta sijaitsee, on hyväksynyt hänet kalastuksen valvojaksi. Sen lisäksi valvojalla pitää olla kalastusalueen tai osakaskunnan valtuutus valvottavalle vesialueelle. Kalastuksen valvontaa suorittaa kalastusalueen ja osakaskuntien nimeämät valvojat sekä metsähallituksen erävalvojat ja poliisi Valvonnalla varmistetaan, että kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä ja että kalastavat henkilöt ovat lunastaneet tarvittavat luvat. Pyydysten merkitseminen on yksi olennainen osa valvontaa. Tarkastuksia toteutetaan satunnaisesti kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, kalastuskauden alussa keväällä ja kalastuskauden lähestyessä loppuaan syksyllä.

11. Tiedotus ja markkinointi

Osakaskunnan tiedotusta varten perustetaan omat internet-sivut (www.hirvensalmenosakaskunta.net). Internet-sivut linkitetään Puulan kalastusalueen sivuille,

17

Hirvensalmen kunnan ja kyläyhdistysten sivuille. Osakaskunta järjestää jo perinteiset rantakalatapahtumat Ryökkäällä, Monikkalassa ja Vahvajärvellä). Lisäksi uutta osakaskuntaa tuodaan tutuksi Tervaleppä markkinoilla, sekä muilla mahdollisilla alueen tapahtumilla.

12. Nuorisotyö

Tavoitteet: - Edistää lasten ja nuorten kiinnostusta kalastukseen ja kalan käyttöön

- Saada nuorison edustaja osakaskunnan toimintaan.

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:

- Aloitetaan lasten totuttelu kalastukseen ja kalan käsittelyyn mahdollisimman

nuorena, jotta lapset saadaan innostumaan kalastuksesta

- Järjestetään lapsille onkikilpailuja, joissa vanhemmat voivat olla avustajina

- Järjestetään koulujen yläluokille koulutusta kalastuksesta ja kalan käsittelystä

- Vaikutetaan etujärjestöihin rahoituksen ja opetusmateriaalin hankkimiseksi

koulututukseen ja opastukseen nuorison kalastuksen ja kotimaisen kalan

käytön edistämiseksi

13. Yhteistyö kalastusalueiden, osakaskuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Puulan kalastusalueen lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kalastusalueiden, osakaskuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kuten ennenkin. Muutamana erityisasiana mainittakoon:

- Osa osakaskunnan vesialueista on Mäntyharjun kalastusalueen puolella. Tavoitteena yhteistyölle on sopia yhteisistä kalakantojen ja vesien hoitotoimista sekä kalastusrajoituksista osakaskunnan vesissä, jotka osin tai kokonaan kuuluvat Mäntyharjun kalastusalueeseen.

- Suonteen kalastusalueen kanssa yhteistyötä tehdään erityisesti sen takia, että Hämeenmäki 1-3 ja 5 osakkaat kuuluvat myös Suonteen alueeseen.

- Vahvajärven ja Liekuneen alueella toimivan Vahvamäen osakaskunnan sekä Vahvajärvellä toimivan Hurrilan osakaskunnan kanssa aloitetaan yhteistyöneuvottelut kalavesien hoidossa. Tavoitteena on, että Vahvamäen ok:n vedet Liekuneella kuuluvat yhteislupa-alueeseen jo 2015-lähtien. - Toisena tavoitteena on, yhteiset poikasistutukset Vahvajärvellä, Hirvensalmen, Hurrilan ja Vahvamäen osakaskuntien kesken. - Hirvensalmen kalamiesten kanssa tehdään erityistä yhteistyötä, jotta saataisiin nuoria mukaan kalastuksen pariin. Elomaan koululla jatketaan Kalapäivien järjestämistä

18

Liite: Valtuutetut kalastuksen valvojat