Mukanamuutoksessa

Tampereen kauppakamari1918-2008

Historiakatsaus

9ov u o t t a

9ov u o t t a

9oy e a r s

9oy e a r s

10.8.1917 Venäjän väliaikainen hallitus vahvistaa asetuksen kauppakamareista, joita tuli perustaa Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Viipuriin ja Vaasaan.19.11.1917 Tampereen kauppakamarin perustava kokous, käsittely jää kesken.29.11.1917 Jatkokokouksessa pääte-tään perustaa kauppakamariyhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää kauppa-kamaria Tampereella.12.1.1918 Kauppakamariyhdistyksen säännöt vahvistetaan.11.5.1918 Pöytäkirjaan merkitään, että Tampereen kauppakamari on perustettu.1.11.2002 Eduskunta antaa kauppakamarilain, joka kumoaa aiemman kauppakamari-asetuksen.

Tampereen kauppakamarin toiminta-alue 1918

Tampereen kauppakamarin toiminta-alue 2008

Porin (nykyisin Satakunnan) ja Keski-Suomen kauppakamarit perustettiin 1930, Rauman kauppakamari 1981. Tampereen kauppakamarin toiminta-alue vuonna 2008 kattaa Pirkanmaan lisäksi Kiikoisten kunnan Satakun-nasta. Suomessa toimii 19 alueellista kauppakamaria.

1918 Kauppakamari esittää Tampereen läänin perustamista.

1948 Esitys Tampereen seudun aluesuunnitteluliiton perustamisesta.Tampereen kauppakamari ehdottaa, että Pyhäjärven ympäryskunnat teet-täisivät yhtenäisen seutukaavan.

1951 Kauppakamari järjestää kokouk sen, jossa tehdään Tampe-reen liikenne alueen seutusuunnitte-luliiton alustava perustamispäätös.

1952 Tampereen liikenne alueen seutusuunnitteluliitto perustetaan.

1956 Pirkanmaan maakuntaliitto perustetaan.

1958 Kauppakamari kiirehtiiTampereen talousalueen läänin perustamista.

1967 Tampereen seutukaavaliitto perustetaan ja seutusuunnitteluliitontoiminta päättyy.

1968 Kauppakamari puoltaa ehdo-tusta Pirkkalan, Ylöjärven ja Teiskon liittämisestä Tampereen kaupunkiin.

1984 Hanke Tampereen läänin pe-rustamisesta kaatuu eduskunnassa.

1990 Maakuntaliitto ja seutukaava-liitto yhdistetään Pirkanmaan liitoksi.

1997 Lääniuudistus, Pirkanmaa osaksi Länsi-Suomen lääniä.

2008 Kunta- ja palvelurakenneuu-distuksen myötä kuntien lukumäärä Pirkanmaalla laskee. 2008 kuntia on 28, vuonna 2009 24.

1874 Tampereen Kauppayhdistys perustaa iltakoulun työssä oleville lii-keapulaisille ja 1890 kaksivuotisen kauppaopiston. Se muutetaan vuon-na 1908 kaupunginvaltuuston pää-töksellä Tampereen Kauppaoppilai-tokseksi, Suomen ensimmäiseksi täyden palvelun kauppaoppilaitok-seksi.

1886 Keisarillisen Majesteetin Ar-mollisella Julistuksella Suomeen pe-rustetaan ensimmäiset kolme kaksi-vuotista teollisuuskoulua, Helsingin, Kuopion ja Tampereen koulut. Tam-pereella aloittavat kone- ja raken-nusosastot, joilla on 31 oppilasta ensimmäisenä vuonna. 1912 aloit-taa Tampereen teknillinen opisto, jossa valmistui useiden eri alojen insinöö rejä ja teknikoita.

1919 Tampereen teknillisen kor-keakoulun perustaminen on ensi kerran esillä.

1925 Kauppakamari esittää talou-dellisen propagandan ja tutkimuk-sen aloittamista kansalaisten tiedon-puutteen takia.

1955 Tampereen korkeakouluyh-distys perustetaan. Tampereen ke-säyliopisto aloittaa toimintansa.

1960 Yhteiskunnallinen korkea-koulu muuttaa Tampereelle.

1965 Teknillinen korkeakouluope-tus aloitetaan Tampereella.

1966 Yhteiskunnallinen korkea-koulu muutetaan Tampereen yliopis-toksi. Se toimii yksityisenä yliopisto-na vuoteen 1974, jolloin se siirtyy valtion hallintaan. Kauppakamari päättää yhdessä Tampereen kauppaoppilaitoksen kanssa aloittaa merkonomien vienti-mieskoulutuksen.Kauppakamariin perustetaan vienti-valiokunta.

1970 Teollisuuden työvoima kasvaa talousalueella voimakkaasti. Muualta tulevalle työvoimalle valmistuu Tam-pereelle 650 henkilön vastaanotto-asuntolat.

1972 Tampereen teknillinen kor-keakoulu (TTKK) itsenäistyy. Tampereen yliopistoon perustetaan lääketieteellinen tiedekunta.

1987 TTKK:lle perustetaan tukisää-tiö korkeakoulun ja elinkeinoelämän yhdyssiteeksi. Tukisäätiön hallinnos-sa kauppakamarin puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla on pysyvä edus-tus.

1988 Ensimmäiset yritykset muut-tavat Teknologiakeskus Hermiaan.

1992 Tampereen teknillinen oppilai-tos saa ammattikorkeakoulun kokei-luluvan. 1996 Tampereen ammatti-korkeakoulu vakinaistetaan. Sen pe-rustana ovat Tampereen teknillinen oppilaitos, Tampereen kauppaoppi-laitos, Tampereen taiteen ja viestin-nän oppilaitos sekä Kurun normaali-metsäoppilaitos.

1995 Lääketieteen teknologiakes-kus Finn-Medi aloittaa toimintansa. 1997 Tietoyhteiskunnan tutkimus-keskus Tampereen yliopistoon.Maakunnallinen Pirkanmaan ammat-tikorkeakoulu aloittaa toimintansa.

1999 Tampereen kaupunki ja alu-een elinkeinoelämä lahjoittavat Tam-pereen yliopistoon liiketalouden pro-fessuurin. Samana vuonna kauppa-kamari lahjoittaa yliopiston tukisää-tiön yhteyteen perustetun kauppa-korkeakoulurahaston peruspää-omaksi 25 000 euroa.

2002 Tampereen kauppakamariin perustetaan yritysten osaamista ja verkottumista edistävä Tampere Business Campus -ESR-hanke. TBC:n toiminta vakinaistetaan vuonna 2005.

2003 TTKK:sta Tampereen teknilli-nen yliopisto.

2005 Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kehittämä Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutusohjelma käynnistyy.

Koulut luovat kasvun perusteet

1960 Kiirehditään Tampere–Lahti-tien rakentamista.

1964 Viimeinen käsivälitteinen puhelinkeskus Tampereen Puhelin-osuuskunnan (TPO) alueella suljetaan. Härmälän lentoaseman kiitotielle öljysorapäällyste.

1965 TPO aloittaa alueellaan auto-radiopuhelinliikenteen, kuuluvuussä-de 30 kilometriä.

1967 Kauppakamari antaa puolta-van lausunnon Tampereen lentoken-tän rakentamisesta Pirkkalaan.

1971 Tampere–Parkano–Seinäjoki-rata avataan liikenteelle.

1973 Kauppakamari esittää liiken-nevaloja Tampereen Hämeenkadulle ja Kauppakadulle.

1977 Tampereen pohjoinen kehätie (ns. rantatie) valmistuu.Junayhteys Keski-Suomeen para-nee, kun Orivesi–Jämsä–Jyväskylä-rataosuus avataan liikenteelle.

1979 Tampere-Pirkkalan lentokent-tä avataan.

1984 Kauppakamari perustaa tieto-tekniikan valiokunnan, tehtävänä alan opetuksen lisääminen maakun-nassa peruskoulusta yliopistoon.

1985 Satakunnan lennosto muut-taa Tampere-Pirkkalan lentokentälle, jolloin kentän ympärivuorokautinen käyttö tulee mahdolliseksi.

1988 Päätös Tampere–Helsinki-tien rakentamisesta kokonaan moot-toritieksi.

1991 Maailman ensimmäinen gsm-puhelu soitetaan Helsingistä Tampe-reelle.

1993 Nokia Wireless Data -yksikkö kehittää teknologiakeskus Hermias-sa maailman ensimmäisen digitaali-sen gsm-datakortin.

1996 Kaikki Tampereen koulut tie-toverkossa.

2000 Tampereen ja Helsingin väli-nen moottoritie valmistuu.

2003 Ryanair aloittaa keväällä len-not Tampere-Pirkkalan kentältä Skavstaan Ruotsiin ja loppuvuodesta Stanstedin kentälle Englantiin.

2006 Ensimmäinen vaihe Tampe-reen läntisen kehätien rakentami-sesta moottoritieksi valmistuu. Samalla alkavat toisen, vuonna 2008 valmistuvan vaiheen työt.

2007 Tampere-Pirkkalan kenttä on Suomen toiseksi merkittävin ulko-maanliikenteen kenttä. Kauppakamari selvittää pirkanmaa-laisten vientiyritysten tarvetta suo-raan lentoyhteyteen Pietariin.

Yhteyksissä on aina ollut kehitettävää

1982MobiraSenator~10 kg

1998Nokia6110

137 g

2007Nokia650094 g

2008Nokia

N96125 g

1996Nokia 9000 Communicator 397 g

2002Nokia610076 g

1991Nokia1010

275 g

1987Mobira

Cityman 900770 g

Matkapuhelinten kehitys

1920 Tampereella 2 000 puhelin-tilaajaa.

1922 Kauppakamari vaatii Etelä-Suomen kaupunkien väliseltä puhe-linyhtiöltä lisää linjoja Tampereen ja Helsingin välille.

1923 Anotaan valtion puhelinlinjaa Tampereen ja Helsingin välille sekä linjaa Tampereelta Turkuun.

1931 Kauppakamarin aloitteellisuu-den ansiosta valtioneuvosto muuttaa Parolaan suunnitellun l entokentän paikaksi Tampereen Härmälän.

1932 Tampereella asennetaan 3 500 numeron automaattinen puhelinkeskus.

1935 Kauppakamari asettaa komi-tean seuraamaan Tampereen linja-autoaseman perustamistoimia.

1936 Kauppakamari suosittaa linja-autoaseman paikaksi Hatanpään valtatien ja Ratinaan suunnitellun stadionin välistä aluetta.

1937 Siviililiikenne Härmälän ken-tältä alkaa.

1939 Aero aloittaa aamu- ja iltalen-not Tampereelta Helsinkiin. Lentoja on vain kesällä, koska kiitorata ei ole valaistu.

1941 Kauppakamari kiirehtii trolley bussihankkeen toteuttamista Tampereella.

1944 Kauppakamari kiirehtii posti-siirtoliikettä, koska maksu Tampe-reelta Helsinkiin saattaa viipyä jopa yli kaksi viikkoa.

1945 Tampereella 64 puhelinta 1 000 asukasta kohden.

1951 Kauppakamari puoltaa Veljek-set Karhumäki Oy:n hanketta aloit-taa lentoliikenne Tampereelta Tuk-holmaan. Toimilupa myönnetään vuonna 1954.

1953 Kauppakamari esittää, että Härmälän kentän kiitotietä pidenne-tään ja sinne asennettaan laskeutu-misvalot kentän pitämiseksi auki myös talvisin.

Talouselämän rakenteiden muuttues-sa vapaaksi jääneitä teollisuustiloja on muutettu erilaisten palveluyritysten käyttöön. Finlaysonin puuvillatehtaan tiloissa opiskellaan, ohjelmoidaan, toi-mitetaan lehtiä, katsellaan elokuvia ja vietetään vapaa-aikaa.

Tampereen teknilli-nen korkeakoulu muutti 1970-luvulla Tampereen uuteen tytärkaupunkiin Her-vantaan. Koulun ym-päristöstä kasvoi vahva tutkimus- ja tuotekehityskeskus.

Kanjonin sillan rakennustyö Her-vannan valtaväylällä.

1939Toinen

maailmansota 1939-45. Talvisota 1939-40.

1954Kahvi vapautuu säännöstelystä.

1926 Suomen Yleisradio aloittaa lähetykset.

1929 Wall Streetin pörssiromahdus.

1941 Jatkosota 1941-44.

1945Maanhankintalaki

siirtoväen asuttamiseksi.

1948YYA-sopimus.

1955Suomi

YK:n jäseneksi.

1956Yleislakko.

1957Euroopan

talous-yhteisö,

EEC syntyy.

1917Lakkojen ja

vallankumousten vuosi.

Suomi itsenäistyy. Suurlakko 14.-19.11.

1918 Sisällissota. Tampereen valtaus 6.4.1918.Ensimmäinen maailmansota päättyy 11.11.1918.

1910 1920 1930 1940 1950

Bruttokansantuotteen volyymi/asukas 1910–2005 (volyymi-indeksi 100=1951)

100

200

300

400

500

l Kiihtynyt osakekeinottelu johti pörssiromahdukseen, jonka huippu oli ”musta perjantai” 25.10.1929. Maail-manlaajuista lamaa syvensi Suomen osalta vielä Neuvostoliiton käyttöön- ottama puutavaran dumppaus. Työttö-myys kasvoi, palkkoja laskettiin ja yli 15 000 maatilaa joutui pakkohuuto-kauppaan. Suomessa laman pohja saavutettiin 1932 ja seuraavina vuosi-na elintaso nousi nopeasti.

l Venäjän keisari kukistui helmikuun vallankumouksessa ja Neuvosto-Venäjä syntyi syksyllä 1917. Levottomuudet levisivät heti keväällä Suomeen, korpilakkoja syntyi ja punakaarteja sa-moin kuin myös suojeluskaarteja eli myöhempiä suojeluskun-tia alettiin perustaa. Tuonnin tyrehtyessä syntyi elintarvikepula.

Uudet kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalaki hyväk-syttiin16.11., senaatti julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. ja eduskunta hyväksyi julistuksen 6.12.

l 1.3.1956, saman päivänä jolloin Urho Kekkonen astui tasavallan presidentin virkaan, alkoi SAK:n julistama yleislakko ja MTK:n aloittama maataloustuotteiden luovutuslakko.

1920 Tarton rauha 14.10.1920.

Kiilto Oy:n mainontaa 1950-luvulta.

Pääministeri Nikita Hruštšev ja ulkoministeri Andrei Gromyko Lokomolla kesäkuussa 1957. Isäntänä toimitusjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Lauri J. Kivekäs.

Neuvostoliitto, myöhemmin Venäjä, on ollut merkittävä mark-kina-alue Pirkanmaan teollisuudelle.Vuonna 1929 kauppaka-mari esitti Keskuskauppakamarille kauppaneuvottelujen aloit-tamista Neuvosto-Venäjän kanssa. Sotakorvaukset Neuvosto-liitolle antoivat töitä erityisesti Pirkanmaan metalliteollisuudel-le. Neuvostoliiton johtajat vierailivat lähes poikkeuksetta myös Tampereen seudulla Suomen vierailujensa yhteydessä.

Tampere aloitti vuonna 1948 ensimmäisenä Suomes-sa johdinautojen, trolleybussien – tamperelaisittain rollikoiden – käyttämisen kaupunkiliikenteessä.

Suomen Trikoon Tamppi-asu vuodelta

1956. Mallina vuoden 1958 Miss Suomi Pirkko Mannola.

Avojohdoista rakenne-tut puhelinlinjat lauloi-vat varsinkin maaseu-

dulla vielä 1960-luvul-le asti. Automaattinen

puhelinliikenne Tampe-reen ja Helsingin välille

avattiin vuonna 1959.

Tampellan valmistama imukaasulaitos Tampereen maatalous- ja teollisuus-näyttelyssä 1922.

G. A. Serlachius Oy:n Mäntän paperitehtaan mainos vuodelta 1945.

Rullaaja täyttämässä automaattisen rullauskoneen puolatelinettä Finlaysonin puuvillatehtaalla.

Vuonna 1930 Barcelonan maail-manäyttelyssä kultamitalilla pal-kitut Aaltosen kenkäteh-taan valmistamat kengät.

1960EFTA syntyy, Suomi ulko-jäseneksi 1961.

1961Berliinin muurin rakennustyö alkaa.

1970Viisipäiväinen

työviikko.

1971Sähköposti keksitään USA:ssa.

1973Öljykriisi

1973-74.

1974 Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.

1981 Yhteis-pohjoismainen NMT-matka-puhelinverkko avataan.

1983Matkapuhelimen

tekstiviestin periaate kehitetään.

1986Suomi

EFTA:ntäys-

jäseneksi. 1989 Berliinin muuri murtuu.

1991 Neuvostoliitto hajoaa.Pankkikriisi.Ensimmäiset gsm-puhelut verkossa.

1995 Suomi Euroopan unionin jäseneksi.

1994 Työttömyysaste Pirkanmaalla 20,7 %.

2002Euro Suomenrahayksiköksi.

2007Yli 80 % tietoverkoissa kulkevista sähköposti-

viesteistä on roskapostia.

2008 Kolme miljardia ihmistä käyttää matka-puhelinta.

1960 1970 1980 1990 2000

l Lääkäripulan takia maahan suunniteltiin 1960-luvun lopulla uutta lääketieteellistä tiede-kuntaa. Tampereella sen tarjoutuivat perusta-maan sekä Tampereen teknillinen korkeakoulu että yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta pe-rustettiin Tampereen yliopistoon 20.4.1972.

Valtiovalta pyrki lopettamaan Tampereen lää-ketieteellisen tiedekunnan ensi kerran 1985 ja uudestaan 1993. Yliopisto, Tampereen yliopis-tollinen sairaala, maakuntaliitto ja muut yhteisöt sekä Tampereen julkinen sana ovat yhteisrinta-mana pystyneet torjumaan lakkautusaikeet.

l Korkosääntely oli purettu 1986, minkä jälkeen pankkien välille oli syntynyt hallitsema-ton kilpailu. Säästöpankkien Keskusosakepankki SKOP joutui vaikeuksiin ja Suomen Pankki otti sen haltuunsa 19.9.1991. Kun maailmalla vallitsi yleinen laskusuhdanne, syntyi lama, jota Suomessa syvensi viennin romahtaminen Venäjälle.

l Suomi liittyi 1.1.1995 Euroopan unioniin. Neu-voa antavassa kansanää-nestyksessä liittymistä kannatti 56,9 prosenttia äänestäneistä. Pirkanmaa oli pohjoisin maakunta, jossa enemmistö kannatti unioniin liittymistä.

100

200

300

400

500

l Vuonna 2005 Pirkan-maan talous kehittyy erittäin suotuisasti ja monilla toimialoilla ripeimmin koko Suo-messa. Alueen metalli-teollisuuden vienti ylittää ensim mäi sen kerran metsäteollisuuden viennin.

l Tampereen Mes-sut Oy perustetaan 1967.

Aivan huomaamatta alkoi maailmalla uusi aika, kun ensimmäinen konttilai-va saapui New Yorkista Houstoniin 26.4.1956 kannellaan 58 konttia. Kalmar Industries Oy – entinen Val-met Oy:n lentokonetehdas – on 1990-luvun loppuun mennessä kas-vanut maailman johtavaksi kontinkä-sittelylaitteiden valmistajaksi.

Konhon liittymän rakennustyö Toijalassa.

Helsinki–Tampere-moottoritien rakentaminen osui 90-luvun lamavuosiin, moottoritien rakentamis-päätökset tehtiin neljässä eri vaiheessa. Vihdoin 12.10.2000 voitiin juhlia moottoritien valmistumista Tampereelle.

Opiskelijat tuovat oman lisänsä Tampereen kaupunkikuvaan.

Teekkarikaste Tammerkoskessa 1989.

Vuonna 1951 kauppakamari te-ki esityksen rautatiehallitukselle erityisen nopeasta moottoriju-nasta, joka lähtisi Tampereelta kello 7 ja olisi Helsingissä kello 9.30. Vuonna 2008 raideliiken-teen ajankohtaisia kehittämis-kohteita ovat kolmannen raiteen rakentaminen Tampereen ja Toi-jalan välille sekä Riihi mäen ja Toijalan ohitusraiteet, jotka tar-joaisivat tehokkaan väylän yh-teyksille itään. Kauppakamaris-sa tehdään työtä suoran juna-vuoron saamiseksi Tampereen ja Pietarin välille.

Dm4-moottorikiitojuna Tampe-reen asemalla.

Näsinneula pyörivine ravintoloineen raken nettiin vuosina 1970-71.

Tampereella on osattu tarttua luoviin ideoihin ja rakennettu jäähallin tai Tampere-talon tapaisia kiisteltyjäkin hankkeita.

Tampereen Sokos-tavaratalon rakennustyö 1970-luvulla.

Kauppa keskittyi pitkään Tampe-reella Hämeenkadun varteen. Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos ja lisääntynyt liikkuvuus ovat siirtäneet painopistettä kes-kustan ulkopuolelle nousseisiin kauppakeskuksiin.

Vuonna 1965 Tampereen yliopistoon perustettiin pohjoismaiden ensimmäi-nen tietojenkäsittelyopin professuuri. Tieto siirtyi kirjoittimilla, reikäkorteilla

ja reikänauhoilla.

BKT/asukas vuoden 2005 rahassa mitattunal vuonna 1920: ~2 300 euroal vuonna 2000: 25 000 euroa

Pirkanmaa vuonna 2008

Historiakatsaustyöryhmä: Matti HokkanenViljo RasilaRaimo Seppälä Anja Taskinen

Kuvalähteet: Aamulehden kuva-arkisto, Eemil Aaltosen museo/Onerva Utriainen, GA Serlachius museo, Kalmar Industries Oy Ab, Kiilto Oy, Lentokuva Vallas Oy, Nokia Oyj, Särkänniemi Oy, Tampereen yliopisto ja Vapriikin kuva-arkisto.

Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto OyHämeen Kirjapaino Oy, huhtikuu 2008

Mistä pirkanmaalaiset saavat toimentulonsa vuonna 2018 • yksityinen palvelusektori on merkittävin työllistäjä Pirkanmaalla. Tätä mieltä ovat niin yritysjohtajat, julkishallinnon päättäjät kuin opiskelijat.• julkiset palvelut on edelleen iso työllistäjä.• teollisuus on kolmanneksi merkittävin työl-listäjänä, yritysjohtajien mielestä kuitenkin tärkeämpi kuin julkinen sektori.

Yksityisen palvelusektorin kasvun perusteita• Yritykset keskittyvät liiketoiminnassaan ydinosaamiseensa. Siihen kuulumattomat osa-alueet hankitaan alan yrityksiltä. Tyypilli-siä ostettavia palveluita ovat muun muassa vartiointi, puhtaanapito, kuljetus ja ravintola-palvelut, pienemmillä yrityksillä myös kirjan-pito ja palkanlaskenta. 2000-luvulla ostopalvelut ovat yleistyneet koskemaan muun muassa vuokratyövoiman käyttöä, henkilöstön rekrytointia ja tietohallinnon organisointia.

• Myös kunnat, kuntayhtymät ja valtionhallin-to ovat alkaneet miettiä palvelujen hankintaa joko kokonaan tai osittain yksityisiltä palvelu-jen tuottajilta.• Yksityisten hyvinvointipalveluiden tarjonta sekä kulttuuri- ja urheilupalveluiden käyttö ovat yleistymässä ihmisten hyvinvoinnin ja ansiotason kasvun myötä.

Pirkanmaan ja Tampereen seudun vetovoimaisuus vahvistuu edelleen• Tampereen seutu on Suomen houkuttele-vimpia asuinpaikkoja.• Pirkanmaa on selkeä kakkostalousalue Suomessa.• Tampereen seutu on houkutteleva kaupan keskittymä.• Opiskelijoitten mielestä Tampereen seutu on merkittävä koulutus- ja tutkimuskeskus.

… mutta haasteitakin on• Pirkanmaan ja valtakunnan tason päättäjien yhteistyössä.• Pirkanmaan kuntien välisessä yhteistyössä.

Pirkanmaan talous on kehittynyt myöntei-sesti 2000-luvulla, muutamina vuosina jopa ripeimmin koko maassa. Kasvu on ollut voi-makkainta yksityisissä palveluissa mutta vahvaa myös teollisuudessa, erityisesti me-talli- ja koneenrakennusteollisuudessa sekä kaupassa ja rakentamisessa.

Pirkanmaan vahvuuksia ovat sen elin-keinoelämän monipuolinen rakenne sekä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyö.

Pirkanmaan yritykset ovat panostaneet tulevaisuuteen. Maakunnan tutkimus- ja

tuotekehityspanos asukasta kohden on kor-keimpia Suomessa. Vuonna 2005 tutkimus- ja tuotekehityspanos asukasta kohden oli Pirkanmaalla 18 731 euroa ja koko maassa 10 421 euroa.

Pirkanmaalla työllisyyden kehitys on ol-lut koko maata ripeämpää. Työllisyysaste vuoden 2007 lopussa oli Pirkanmaalla 71,1 prosenttia, kun se koko maassa oli 69,9 prosenttia.

... entä vuonna 2018?Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon päättäjien sekä korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä tulevasta kehityksestä*

* Näkemykset perustuvat Tampereen kauppakamarin maaliskuussa 2008 tekemään kyselyyn maakunnan nykyisille ja tuleville päättäjille. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä.

Teollisuus

Maatalous

Rakentaminen

Liikenne

Kauppa sekä majoitus- ja ravintola-ala

Yhteiskunnalliset jahenkilökohtaiset palvelukset

40

35

30

25

20

15

10

5

Osuus työpaikoista

200 000

195 000

190 000

185 000

180 000

175 000

170 0001970 1980 1990 2000 2005

186 185183 567

194 266

201 584

191 759

Rahoitus ja vakuutustoiminta, palvelut liike-elämälle

Työpaikat

Työpaikat Pirkanmaalla 1970–2005Toimialojen osuudet työpaikoista