HISTORIIKKIA KYLMÄLÄN ERÄMIEHISTÄ

2

3

Sisällys

Alkupuhe, Timo Mustonen s. 4

Metsästäjäorganisaation historiaa s. 5

Toimihenkilöt 50-vuoden aikana s. 7

Viisi Vuosikymmentä s. 11

Haastattelussa Taisto Väisänen s. 25

Metsästysseuran rakennukset s. 27

Ampumajaosto s. 28

Kenneljaosto s. 30

Tarina 2000-luvun alusta s. 31

Kuvia menneiltä vuosilta s. 33

Vuoden hirvimiehet s. 40

Teksti: Risto Näppä

Suunnittelu ja ulkoasu: Heidi Pöykiö

Kuvat: Heidi Pöykiö / Harri Haapasalo / Jarmo Haapasalo /

Jari Karhula

Painopaikka: Painomiehet / Haipeli Oy, Oulunsalo 2010

4

Alkupuhe Olen Kylmälän Erämiehet ry.:n puheenjohtaja Timo Mustonen.

Seuramme 50-vuotisjuhla

on käsillä, samassa

tilaisuudessa vietämme

myös vuotuiset kyläläisille,

seuran jäsenille ja

maanvuokraajille osoitetut

hirvipeijaat. Johtokunta

päätti, että juhlassa tulee

julkaista seuramme 50-

vuotishistoriikki. Kirjasta on

työstänyt ansiokkaasti Heidi

Pöykiö ja Risto Näppä.

Tiukalla aikataululla saatiin

kuitenkin tehtyä kattava

paketti metsästysseuramme ajanjaksoista, jotain jää kuitenkin aina

puuttumaan mutta pyrkimys on ollut, että kaikki jotka ovat

toimineet seuramme toimintaperiaatteiden mukaisesti ja hyväksi,

ovat mainittu kirjasessa.

Vuosikymmenet ovat vierähtäneet välillä tuulisissa olosuhteissa,

välillä tyynemmässä, kuitenkin seuran tarkoituksena on korostaa

yhteishenkeä ja koko kylän yhteneväisyyttä, pienen kylän voima

piilee samaan suuntaan soutamisessa. Seura on pyrkinyt

pienentämään metsätuhovahinkoja, verottamaan pienpetokantaa

mutta tekemällä myös riistanhoitotyötä lintukannan ym. eläinten

hyvinvoinnin takaamiseksi. Suuret kiitokset maanvuokraajille,

kyläläisille ja metsästysseuramme jäsenille, että mahdollistatte

metsästyksen ja sen jatkuvuuden!

Hyviä lukuhetkiä ja makoisaa hirvikeittoa!

Timo Mustonen

Kylmälän Erämiehet ry.

puheenjohtaja

5

Metsästäjäorganisaation historiaa

Kylmälän Erämiesten taival on lähes tarkalleen yhtä vanha ja pitkä

kuin Suomen virallisen ja lakisääteisen metsästäjäorganisaation -

Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien sekä

riistanhoitoyhdistyksien - historia.

Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja -yhdistykset

perustettiin vuoden 1962 metsästyslailla. Sitä ennen koulutusta ja

neuvontaa oli hoitanut Suomen Metsästäjäliitto. Näihin tehtäviin

kuului jo silloin hirvenmetsästyksen liittyvien ampumakokeitten

järjestäminen.

Silloinen metsästäjäorganisaatio myönsi jo käytännössä hirven

kaatoluvat. Lakiteksti vuodelta 1962 nimittäin määräsi, että

varsinainen luvanmyöntäjä (lääninhallitus yksityismailla ja

Metsähallitus valtion mailla) ei saanut poiketa riistanhoitopiirin

lausunnosta. Kyseessä oli sinällään varsin erikoinen ja varmasti

Suomen lakihistoriassa ainutlaatuinen menettely. Varsinainen

luvanmyöntäjä ei voinut muuta kuin siunata riistanhoitopiirin

lausunnon. Päätöksentekijä alistettiin todelliseksi

kumileimasimeksi.

Vuoden 1993 metsästyslain suurremontissa hirven kaatolupien

myöntäminen, kuten lupahallinto yleensä, siirrettiin

riistanhoitopiireille. Työt, jotka aikaisemmin oli hoidettu kahdessa

eri laitoksessa (lääninhallitus ja Metsähallitus) runsaalla

henkilökunnalla, jouduttiin nyt tekemään riistanhoitopiireissä

kolmen toimihenkilön voimin. Ilman tietohallinnon voimakasta

kehittämistä se ei olisi ollut mahdollista.

Tällä hetkellä on meneillään suurin muutos sitten

metsästäjäorganisaation perustamisen. Metsästäjäin Keskusjärjestö

ja riistanhoitopiirit lakkautetaan ja ne muodostavat yhdessä uuden

Suomen riistakeskuksen, jos eduskunta niin päättää. Muutos

6

tehdään viranomaistoiminnan selkeyttämiseksi. Nykyinen

menettely ei täytä uusitun perustuslain vaatimuksia

viranomaispäätösten osalta.

Tulevaisuus näyttää kuitenkin organisaation osalta valoisalta niin

kuin voisi ajatella metsästysseuratoiminnan ja metsästyksen

tulevaisuutta yleensäkin. Luonnonvaraisten eläinkantojen (etenkin

hirvi ja suurpedot) säätelyssä tarvitaan nykymuotoisia

metsästysseuroja.

Keijo Kapiainen

Riistapäällikkö

Oulun Riistanhoitopiiri

7

Toimihenkilöt 50-vuoden aikana

Puheenjohtajat

1960 - 1983 Veikko Kärsämä 1984 - 1988 Heikki Kärsämä

1989 - 2005 Jari Haapasalo 2006 - 2008 Jouni Rautakoski

2009 - 2010 Jari Haapasalo 2010 - Timo Mustonen

Sihteerit/rahastonhoitajat

1960 - 1962 Saukkonen Martti / Oiva Karppinen

1963 - 1965 Pertti Nisula / Oiva Karppinen

1966 - 1968 Pertti Nisula / Einari Väyrynen

1969 - 1970 Seppo Henrikson / Einari Väyrynen

1970 - 1977 Pertti Nisula / Einari Väyrynen

1979 - 1981 Leevi Mustonen / Einari Väyrynen

1982 - 1985 Leevi Mustonen / Risto Näppä

1986 - 1995 Risto Näppä / Kauko Tuhkanen

1996 - 1997 Kari Kukkohovi / Risto Näppä

1997 - 1998 Niilo Kukkohovi / Risto Näppä

1998 - 2008 Risto Näppä

2008 - 2009 Heidi Pöykiö

2009 - Risto Näppä

Johtokunnan jäsenet

1960-1961 Martti Saukkonen, Väinö Juvani, Eino Männistö,

Vihtori Piippo

1961 - 1962 Martti Saukkonen, Väinö Juvani, Eino Männistö,

Vilho Näppä,

1962 – 1963 Martti Saukkonen, Eino Männistö, Vilho Näppä, Leo

Mustonen

1963 - 1964 Erkki Tillman, Leo Mustonen, Pertti Nisula, Eino

Männistö, Vilho Näppä

8

1964 - 1965 Erkki Tillman , Leo Mustonen, Pertti Nisula, Seppo

Henrikson,

1965 - 1970 Erkki Tillman , Leo Mustonen, Pertti Nisula, Seppo

Henrikson,

1971 - 1975 Erkki Tillman , Leo Mustonen, Pertti Nisula, Niilo

Kukkohovi

1976 - 1977 Erkki Tillman , Leo Mustonen, Pertti Nisula, Samuli

Karhula

1978 - 1980 Erkki Tillman, Lauri Tuppurainen, Leevi Mustonen,

Samuli Karhula

1981 - 1985 Leevi Piippo, Lauri Tuppurainen, Leevi Mustonen,

Samuli Karhula

1986 - 1987 Risto Näppä, Lauri Tuppurainen, Leevi Mustonen,

Samuli Karhula

1988 - 1989 Jari Haapasalo, Risto Näppä, Lauri Tuppurainen,

Samuli Karhula

1989 - 1994 Kari Kukkohovi, Risto Näppä, Lauri Tuppurainen,

Samuli Karhula

1995 - 1996 Kari Kukkohovi, Risto Näppä, Lauri Tuppurainen,

Olavi Puhakka

1996 - 1997 Kari Kukkohovi, Timo Mustonen, Lauri Tuppurainen,

Olavi Puhakka

1997 - 1999 Esko Lehto, Timo Mustonen, Niilo Kukkohovi,

Olavi Puhakka

1999 - 2003 Esko Lehto, Timo Mustonen, Tapio Henrikson,

Olavi Puhakka

2004 - 2005 Esko Lehto, Timo Mustonen, Sami Kylmänen,

Olavi Puhakka

2005 - 2006 Esko Lehto, Timo Mustonen, Sami Kylmänen,

Jouni Rautakoski

2006 - 2008 Esko Lehto, Sami Kylmänen, Timo Mustonen,

Raimo Haapasalo

2008 - 2009 Veli-Pekka Porola, Ari Alakylmänen, Sami Kylmänen,

Raimo Haapasalo

9

2009 - 2010 Veli-Pekka Porola, Ari Alakylmänen, Olavi Puhakka,

Raimo Haapasalo

2010 - Olavi Puhakka, Raimo Haapasalo, Jouni Porola,

Hannu Pöykiö

Hirviporukan johtajat

1974 - 1977 Veikko Kärsämä

1978 - 1980 Leevi Mustonen

1981 - 1982 Olavi Korva

1983 - 1985 Leevi Mustonen

1986 - 1988 Timo Kärsämä

1989 Kari Kukkohovi

1990 - 1991 Timo Mustonen

1992 - 1993 Risto Näppä

1994 - 1995 Raimo Haapasalo

1996 - 1998 Risto Näppä

1999 - 2000 Harri Haapasalo

2001 - 2003 Risto Näppä

2004 Kari Kukkohovi

2005 Jari Haapasalo

2006 - 2009 Harri Haapasalo

2010 - Hannu Pöykiö

Ampumajaosto

1974 –1978 Olavi Korva, Lauri Tuppurainen, Vilho Näppä

1979 – 1982 Olavi Korva, Vilho Näppä, Lauri Tuppurainen,

Risto Näppä

1083 – 1984 Olavi Korva, Risto Näppä, Lauri Tuppurainen,

Samuli Karhula, Reino Kukkohovi, Keijo Kankaala, Jarmo

Lyttinen, Tapio Itkonen, Pertti Kukkonen, Pekka Kukkohovi

1984 – 1985 Olavi Korva, Risto Näppä, Tapio Itkonen,

10

Lauri Tuppurainen, Samuli Karhula, Reino Kukkohovi, Keijo

Kankaala, Jarmo Lyttinen, Pekka Haapasalo, Pertti Kukkonen,

Pekka Kukkohovi, Kauko Tuhkanen, Toivo Portaankorva

1985 – 1986 Risto Näppä, Tapio Itkonen, Heikki Kärsämä, Lauri

Tuppurainen, Samuli Karhula, Reino Kukkohovi, Keijo Kankaala,

Jarmo Lyttinen, Pekka Haapasalo, Pertti Kukkonen,

Pekka Kukkohovi, Kauko Tuhkanen, Toivo Portaankorva

1986 – 1987 Risto Näppä, Tapio Itkonen, Heikki Kärsämä, Lauri

Tuppurainen, Samuli Karhula, Reino Kukkohovi, Keijo Kankaala,

Jarmo Lyttinen, Pekka Haapasalo, Pertti Kukkonen,

Pekka Kukkohovi, Kauko Tuhkanen, Toivo Portaankorva,

Kari Kukkohovi, Jari Haapasalo

1987 – 1988 Risto Näppä, Tapio Itkonen, Heikki Kärsämä,

Lauri Tuppurainen, Samuli Karhula, Reino Kukkohovi,

Keijo Kankaala, Jarmo Lyttinen, Pekka Haapasalo,

Pertti Kukkonen, Pekka Kukkohovi, Kauko Tuhkanen,

Toivo Portaankorva, Timo Mustonen

1988 – 1989 Risto Näppä, Tapio Itkonen, Heikki Kärsämä, Lauri

Tuppurainen, Samuli Karhula, Reino Kukkohovi, Jarmo Lyttinen,

Pekka Haapasalo, Pertti Kukkonen, Pekka Kukkohovi,

Kauko Tuhkanen, Toivo Portaankorva, Timo Mustonen

1989 – 1992 Toivo Portaankorva, Risto Näppä, Heikki Kärsämä,

Kauko Tuhkanen, Timo Mustonen (Esko Kankaala)

1993 – 1994 Toivo Portaankorva, Risto Näppä, Kauko Tuhkanen,

Timo Mustonen, Kari Kukkohovi (Esko Kankaala)

1994 – 1995 Toivo Portaankorva ,Risto Näppä, Kari Kukkohovi,

Jarmo Lyttinen, Timo Mustonen, Esko Kankaala, Jari Kovalainen

1996 – 1997 Toivo Portaankorva, Lehto Esko, Jarmo Lyttinen,

Timo Mustonen, Esko Kankaala

1997- 1998 Toivo Portaankorva, Esko Lehto, Jarmo Lyttinen, Timo

Mustonen, Esko Kankaala

1998 – 2004 Toivo Portaankorva, Esko Lehto, Jarmo Lyttinen,

Timo Mustonen, Esko Kankaala, Risto Näppä

11

2005- 2006 Jouni Rautakoski, Timo Mustonen, Esko Lehto, Tapio

Kukkohovi

2007 – 2008 Jouni Rautakoski, Timo Mustonen, Esko Lehto, Tapio

Kukkohovi, Sami Kylmänen

2008 – Jouni Rautakoski, Timo Mustonen, Esko Lehto

Kenneljaosto

2008 – Heidi Pöykiö, Hannu Pöykiö, Jarmo Haapasalo,

Raimo Haapasalo, Sami Kylmänen, Jari Karhula

KYLMÄLÄN ERÄMIEHET ry

Viisi - Vuosikymmentä

Kylmälänkylään päätettiin perustaa metsästysseura 1960-luvulla,

tarkemmin 25.8.1960 paikkana oli kylällä sijaitseva Tapanilan

koulu. Puuhamiehinä perustavassa kokouksessa oli Vihtori Piippo,

Väinö Juvani, Veikko Kärsämä, Simo Kärsämä, Eino Männistö,

Eino Kukkonen, Viljo Galla, Taisto Väisänen ja Martti Saukkonen.

Veikko Kärsämä hirvimetsällä.

12

Lisäksi tilaisuuteen oli kutsuttu Erik Nyholm, hän edusti Suomen

Metsästäjäliittoa Pohjois-Pohjanmaan piiristä. Kokousväki oli

yksimielinen perustaessaan metsästysseuraa Muhoksen

Kylmälänkylään, yhdistyksen nimeksi tuli Kylmälän Erämiehet ry.

Kyseisessä kokouksessa valittiin seuralle johtokunta joka

velvoitettiin hoitamaan tarvittavat toimenpiteet yhdistyksen

perustamisen ja rekisteröinnin eteenpäin viemiseksi.

Vielä samana päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa valittiin

henkilöt, jotka hoitivat metsästysmaiden vuokraukset perustetulle

seuralle. Maat vuokrattiin ilman korvausta kuitenkin siten, että

maanvuokraajalle annettiin ilmainen jäsenkortti v. 1960.

Seurassa oli maksavia jäseniä 26 kpl, eli ne henkilöt jotka tilasivat

Metsästäjälehden. Pinta-ala oli viikon sisällä perustamisesta jo

7515 ha, joten todettakoon, että vuokraajat olivat toimineet ripeästi.

Seuran aluetta päätettiin vuokrata myös kenneltoimintaan, koska

metsästyksen ja koirien kehittäminen tulee kulkea käsi kädessä.

Kokouksessa 1.9.1960 päätettiin myydä viisikymmentä

vuorokausikorttia metsästyskaudelle 1960, kortista perittiin 300 mk

henkilöltä ja 200 mk koiralta. Seuran jäsenkortti voitiin antaa

Kylmälänkylässä vakituisesti asuvalle tai Kylmälän Erämiehet

ry:lle vuokrattujen metsästysmaiden omistajille.

Syksyllä pidetyssä johtokunnan kokouksessa tehtiin päätös siitä,

että Kylmälän Erämiehet ry ja Alakylän metsästysseuran maat

yhdistettiin hirvenmetsästyksen ajaksi, siten että kaato voidaan

suorittaa toisenkin asianosaisen alueella. Samalla päätettiin hankia

kartta seuran metsästysalueista.

Vuosikokous 19.3.1961 Tapanilassa teki tiettäväksi että

ulkopuolisia jäseniä ei oteta yhdistykseen, mutta vuorokausikortteja

voidaan myydä riistakannan mukaan, joka päätetään

kesäkokouksessa. Nuorisoseuran talossa huhtikuussa 1961

päätettiin hakea kuuden hirven kaatoluvat. (luvat henkilök.)

Hirvikoeammunnat järjestettiin Hanhinevan soramontulla 8.9.1961

klo 16:00.

13

hirvikokeensäännöt:

Ammunta suoritetaan radalla, jossa ampumaetäisyys on 100 m ja

kuviona seisova kotimainen tai kansainvälinen hirvikuvio.

Kokeessa käytettävä metsästyslain määräämiä hirven

metsästykseen tarkoitettuja patruunoita ja asetta. Vaihtoehtoisesti

kuitenkin voidaan käyttää saman painoista täysvaippaluotia

kustannusten alentamiseksi.

Kokeessa ammutaan vapaalta kädeltä pystyasennosta 6 laukausta

kahtena kolmen laukauksen sarjana, joita kumpaakin varten on 20

sekuntia laskettuna ensimmäisestä laukauksesta.

Suoritusvaatimuksena on vähintään 18 pistettä. Jos ammunta-aika

ylitetään tai joku laukauksista ei ole osunut numerokuvioihin,

hylätään tulos. Osumat näytetään vasta kaikkien 6 laukauksen

jälkeen.

Suoritusmaksu on kultakin yritykseltä 100 mk.

Lokakuussa päätettiin myöntää nimismiehelle, riistapäällikölle ja

aluevalvojalle metsästyskortti vuodeksi kerrallaan.

Maaliskuussa 1962 keskusteltiin hirvikoeammunnoista ja päätettiin

hakea sisäasiainministeriöltä ampumalupa ja tehdä sääntöihin

muutos joka ”kuuluu kehittää jäsenistönsä keskuudessa

metsästysaseiden oikeaa käyttöä”. Riistapoliisille annettiin myös

lupa valvoa koirakuria seuran alueella. Vuonna 1962 Suomeen

saatiin vuosia valmisteltu uusi metsästyslaki. Tässä laissa saatettiin

voimaan uusi metsästäjäin kattojärjestö eli Metsästäjäin

keskusjärjestö. Toiminnan kohokohta oli ns. hirvipeijaiset, jotka

pidettiin pyhäinpäivänä marraskuussa. Yleisö menestys oli taattu ja

palvihirvi oli maukasta, olihan asiantuntijana palvimestari Niilo

Jurvakainen. Seuran varoilla lunastetun hirven kaatoi Taisto

Kankaala.

Vuosikokouksessa 1963 todettiin riistakantojen olevan

metsäkanalintujen osalta runsas, jänisten kohdalta hyvä samoin

kuin hirvien osalta, kettukanta todettiin heikoksi. Samassa

kokouksessa päätettiin lopettaa jäsenmaksun perintä.

14

Hallitusta evästettiin myös siitä että koirakuriin kiinnitettäisiin

suurempaa huomiota. Elokuussa 1963 päätettiin erota Suomen

metsästäjäliiton Pohjois-Pohjanmaan piiristä. Vuorokausilupia

myydään vain henkilöille a) 3 mk ja korttien määrä pudotettiin 25

kpl, koirien luvat lopetettiin. Samoin tehtiin esitys sääntöjen

muuttamisesta ampumaradan ja ampumatoiminnan osalta.

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksen lähestyessä oli Lanton

Erämiehet ry.:n johtokunta oli pitänyt kokouksen ja oli tehnyt

ehdotuksen Muhoksen kunnan yleisen riistanhoitoyhdistyksen

kokoonpanosta, josta pöytäkirjanote mukana. Ehdotus oli lähetetty

Muhoksen Eränkävijät ry:lle, Holapan Riistamiehet ry:lle,

Kylmälän Erämiehet ry:lle, Laitasaaren Erätoverit ry:lle ja

Sanginjoen Metsästysseura ry:lle.

1963 tavattu luvatonta metsästystä suorittava Oululainen auto

Kalettomankankaalta 20.10, metsällä olijat velvoitettiin

suorittamaan lain määräämä 50 mk rikkomuksesta.

1964 vuosikokous päätti maksaa seuran puolesta ketuista 5 mk

tapporahaa valtion myöntämän korvauksen lisäksi.

19.4.1964 kokouksessa päätettiin hankkia seuralle savikiekkoheitin.

Valittiin ampumajaosto johon kuuluivat E. Kankaala, P. Nisula ja

M. Saukkonen. Hanhinevan soramontulle raivattiin ja rakennettiin

ampumakoju lähinnä hirvirataa ajatellen. Tämä tapahtui vasta

harjoitusmielessä sillä radalle ei oltu vielä saatu ministeriöstä

lupaa.

1964 päätettiin myydä vuorokausilupia 60 kpl ja joista 15 olisi

koirille, metsästys tapahtuisi seuranjäsenen matkassa.

Samassa kokouksessa perustettiin myös ensimmäinen rauhoitusalue

seuran alueelle pienriistan osalta, alueen pinta-ala oli n. 600

hehtaaria. Aluetta vaihdeltiin myöhempinä vuosina eri paikkoihin.

1965 todettiin riistakannat jäniksen ja metson osalta olevan

huolestuttavan pienet ja kettujen osalta kohtuuttoman suuret.

15

Päätettiin että tulevassa syyskokouksessa pyritään selvittämään

seuran jäsenmäärä ja jokaista jäsentä kehotettiin hankkimaan

voimassa oleva seuran jäsenkortti tämän selvittämiseksi.

Syksyllä todettiin, että jokainen seuran metsästävä jäsen on

velvollinen lunastamaan seuran jäsenkortti 2 mk:lla.

Ketuista maksetaan seuran puolesta 10 mk tapporahaa valtion

maksaman 20 mk lisäksi. Vieraskortteja kyseisenä vuonna ei

myyty. Pidettiin yhdet savikiekkoammunnat, sekä osallistuttiin

Ahmaksella haasteammuntoihin sijoittuen siellä joukkueena

toiseksi. Syyskokouksessa Päätettiin myös että ensimmäisenä

ammutun hirvenlihat palvautetaan Niilo Jurvakaisella ja niistä

pidetään peijaat kyläläisille.

1966 oli Muhoksen rhy asettanut harkittavaksi tulevan syksyn

metsästyksen tavat, josta päätettiin ettei koko alueen yhteislupaan

mennä vaan otetaan Holapan riistamiehet ry mukaan yhteiseen

metsästysalueeseen Lanton Erämiesten lisäksi. Jäniskannat edelleen

heikot joten jäniksen pyynti vain 1.10 – 16.10 välisen ajan.

Seuraavana vuonna myös ruton takia rajoituksia pyyntiaikoihin

siten, että aloitus vasta lokakuun puolivälin jälkeen.

1968 päätettiin aloittaa riistapeltojen teko joista järjestettiin

talkoita. Päätettiin hommata seuralle jäsentunnus reppumerkiksi

joka kuvaa valkeaa ukkoteertä istumassa mustalla oksalla punaista

taustaa vasten – valkea muistuttaa metsästäjiä siitä, ettei koskaan

kävisi niin, että alue tyhjenisi riistasta. Merkkejä tilattiin alkuun 50

kpl:tta.

1969 heikkojen riistakantojen vuoksi otettiin käyttöön

metsästyksessä saalis kiintiöt, jolloin metsästys kiintiöt olivat

ruokakuntaa kohti.

70- luvun alkupuolella heikot hirvikannat jolloin ei

hirvenkaatolupia myönnetty. Jäsenmäärä 41 henkilöä.

1970 päätettiin aloittaa neuvottelut yhteisen vesilinnustus alueen

saamiseksi Tyrnävän ja Pelson ja Kylmälän metsästysseurojen

16

kanssa, josta myös sopimus yhteisestä vesilinnustusalueesta

syksyllä 1971.

1972 Johtokunnan tietoon tullut useita tapauksia siitä, että

metsästyskuria ja kesäkokouksessa päätettyjä rauhoitusaikoja ei

oltu noudatettu.

1973 korotettiin jäsenmaksu 2mk:sta 5 mk:n . Leppi- ja

Muhosjoessa tavattu vieraan paikkakunnan kalastajia käymässä

kalastamassa luvattomasti ja koska kalastuskuntaa ei ollut päätti

vuosikokous ryhtyä seuran alueella valvomaan luvatonta kalastusta

alueillaan. Todettiin että yhdistyksen jäsenet Olavi Korva, Lauri

Tuppurainen ja Vilho Näppä olivat omilla kustannuksillaanja

työllään rakentaneet savikiekkoradan tarpeellisineen laitteineen ja

rakennuksineen O. Korvan omistamalle maalle. He lupasivat että

seuranjäsenet saavat käydä siellä harjoittelemassa rakentajien

valvonnassa ja opastuksella. Sovittiin myös että ensimmäiset

haulikkokilpailut pidettäväksi 16.6 klo 18.00. Ampumarata

toiminta oli vilkasta ja ratalla järjestettiin harjoitusammuntoja sekä

haulikkokilpailuja naapuriseurojen kesken sekä metsästäjäliiton

sm-katsastuksia aina – 90 luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen

toiminta ollut hiljaisenpaa. Rauhoituksen jälkeen oltiin taas

saamassa yksi hirvenkaatolupa yhteisesti Lanton erämiesten

kanssa. Hirven puolikkaasta sovittiin myös pidettäväksi hirvipeijaat

kyläläisille ja maanvuokraajille. Kokonaislupamäärä oli

Muhoksella 4 hirveä. Lauri Tuppurainen osallistui SM-kilpailuihin

haulikossa. Osa jäsenistä maksoi henkilökohtaisen jäsenmaksun

Suomen Metsästäjäliiittoon, että saivat osallistua piirin kilpailuihin.

1974 nostettiin seuran jäsenmaksu 10 mk. Käsiteltiin Sml:n

jäsenmaksu asiaa ja todettiin että jokainen saa omilla

kustannuksillaan maksaa ed.mainitun maksun , maksu suoritettiin

jäsenmaksun yhteydessä.

Muhoksen rhy:n hirviradan käyttöä ja koeammuntoja varten seuran

puolesta nimettiin ammunnan valvojat. Päätettiin muuttaa seuran

17

sääntöjä siltä osin, että vuosikokous pidettäisiin tästä eteenpäin aina

tammikuun aikana. Syksylle saatiin seuralle oma hirven pyyntilupa.

1975 Yhdistyksen johtokunnassa siirryttiin erovuoroisuus

periaatteeseen mutta tämäkin vaati seuran sääntöjen muutoksen.

Perustettiin Muhoksen Riistanhoitoyhdistyksen alueelle

metsästysseurojen kesken hirvenpyyntiin yhteislupa-alue, johon

päätettiin ruveta sillä edellytyksellä että pyynti tapahtuu seuran

hallussa olevilla omilla metsästysvuokramailla.

1975 alkaen seuran yleinen kokous käsitellyt uudet

jäsenanomukset, joita vuosikokous 1976 käsitteli ja teki selväksi

että jäsenyyttä haettava aina kirjallisesti yhdistykseltä.

1977 anottiin lääninhallitukselta lupaa haulikkoradan rakenta-

miseen ja ylläpitämiseen yhdistyksen alueella savikiekko-

ammuntaa varten.

1978 Seuran periaatteen mukaan kun muuttaa kylältä pois tai

metsästysvuokrasopimus lakkaa niin tällöin lakkaa myös seuran

jäsenyys, tämän sai myös seuransihteeri kokea kun muutti pois

kylältä joten hänen jäsenyytensä seuraan lakkasi.

1980 Keskusteltiin jälleen koirakurista. Riistanhoitoyhdistyksestä

muistutettiin hirvien talviruokintakampanjasta. Jäsenmäärä 75

henkilöä.

1981 Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja vaihtui ja A.

Murtoniemi jäi pois ja tilalle tuli A. Kaiponen.

1982 jäniksen osalta saaliskiintiöistä luovuttiin kun todettiin

jäniskantojen vahvistuneen ja myös jäniksen pyytäjien määrä oli

kutistunut muutamaan jäniksen metsästäjään.

1983 seuran jäsenmaksu 20 mk.

18

Oulun riistamiehet ry:n lahjoitti pokaalin joka luovutettiin

parhaasta riistanhoitotyöstä, palkinto päätettiin antaa vuodeksi

kerrallaan ja palkinnon saa kolmesta kiinnityksestä omakseen, v.

1983 sen sai haltuun Samuli Karhula. Pelson ampujat ry oli tehnyt

esityksen että pantaisiin hirven metsästysalueet yhteen ja

pyydettäisiin hirvet yhteisesti. Tähän esitykseen otettiin kielteinen

kanta ja sovittiin että kukin pyytää omilta alueiltaan. Keskusteltiin

erilaisten tapausten varalta kaadetun hirvensarvien osalta ja tehtiin

päätös, että ne kuuluvat aina ampujalle paitsi silloin kun ammutaan

sarvipää vasoja pyydettäessä tai muutoin toimitaan vastoin

annettuja ohjeita. Tällöin sarvet arvotaan eikä ampuja pääse

osallistumaan arvontaan. Vuoden lopussa oli aktiivisesti

ampumarata toiminnassa mukana ollut Olavi Korva poistunut

joukostamme sairauden saattamana.

1984 Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin seuran

perustamisesta saakka puheenjohtajana olleen Veikko Kärsämän

tilalle Heikki Kärsämä

Tehtiin päätös siitä että, mikäli maanomistaja vuokraa

metsästysoikeuden yksityiselle henkilölle, on tämä mahdollista

ottaa seuraan, mutta vain hän ja silloin maanomistajalla oikeus

jäsenyyteen lakkaa eikä tämän sopimuksen mukana tule muita.

Muhoksen riistanhoitoyhdistykseltä saatiin vanha hirviradan

laitteisto joka päätettiin laittaa haulikkoradan yhteyteen ja hankkia

lupa sen rakentamiseen.

Hirvi lupamäärä samoin kuin metsästäjä määräkin kasvanut isoksi,

joten päätettiin kokeilla pyyntiä kahtena eri porukkana. Porukka

jaot tehtiin kokouksessa.

1985 Samuli Karhulalle luovutettiin katkolla ollut riistanhoidon

pokaali jonka hän oli saanut haltuunsa kahtena edellisvuonna.

Tehtiin päätös hirvitallin rakentamisesta päätettiin vuokrata siihen

maa Muhoksen kunnalta Tapanilasta, joka on myös nykyisen

hirvitallin paikka. Saatiin lääninhallituksen päätös hirviradan

rakentamiseksi ja rakentaminen voitiin aloittaa.

19

Metsäkanalintu kannat todettiin heikoksi ja tämän takia kanalinnut

rauhoitettiin kokonaan tältä syksyltä.

1986 päätettiin ostaa Samuli Karhulalta kunnalta vuokratulla

alueella oleva autotalli lihavarastosi hirvenlihoille.

Käytiin keskustelua kuulumisesta kahteen eri hirviporukkaan ja

tultiin siihen tulokseen, että jokaiselle pitäisi riittää kun kuuluu

yhteen porukkaan asiasta päättää kuitenkin hirviporukka. Porukan

päätös oli ettei pidetä sopiva kuulumista useampaan

hirviporukkaan. Tehtiin päätös että ruvetaan jakamaan

maanomistajille määrävuosittain hirvenlihaa eikä vain aina niille

joiden maalle hirvi kaatuu.

1987 Päätettiin tilata vanhan kuvion mukaisia reppumerkkejä

keltaisella pohjalla. Jokainen seuranjäsen olisi velvollinen

ostamaan merkin tunnukseksi kuulumisesta seuraan.

Päätettiin hankkia vesiliittymä hirvitallille hirvenlihojen pesun

helpottamiseksi.

1988 seuran jäsenmaksu nostettiin 30 mk. Seuran metsästys pinta-

ala oli suurimmillaan mitä se on ollut, eli 10866 ha.

1989 päätettiin että myös maanomistajien lapset ja lapsenlapset

voidaan ottaa seuran jäseneksi, siltä osin kun ovat tehneet seuralle

metsästysvuokrasopimuksen. Jäsenmaksu nostettin 40 mk.

Seuran sääntöjä muutettiin nimenkirjoittajien osalta siten, että myös

sihteerillä on nimenkirjoitus oikeus puheenjohtajan ollessa

estyneenä. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Jari Haapasalo.

Myös koirilla pyyntiä alettiin harrastaa hirvenpyynnissä ja sovittiin

että koirilla on mahdollista käydä metsällä viikolla, muttei

viikonloppuna porukan yhteisinä pyyntipäivinä.

1990 Tilattiin seuralle viiri Tunnustuote oy:ltä jota voidaan

luovuttaa ansioituneille seuran jäsenille tai muuten

seuratoiminnassa ansioituneille henkilöille. Päätettiin ostaa

kunnalta vuokralla oleva alue hirvitallin paikaksi. Tontille saatiin

20

Oulujoki oy:n entinen varastorakennuksen elementit, josta

pystytettiin tilat hirviporukan käyttöön.

2.12.1990 pidettiin seuran 30 v. juhlat hirvipeijaitten yhteydessä,

tilaisuudessa luovutettiin seuran viiri elossa oleville seuran

perustajajäsenille (Esko Kankaala,Veikko Kärsämä,Eino Männistö

ja Taisto Väisänen). Jäsenmäärä 78 henkilöä.

1991 jäsenmaksu nostettiin 50 mk ja samalla jäsenmaksu ruvetaan

suorittamaan suoraan seuralle avattavalle tilille jolloin tosite käy

jäsenkortista. Maksamatta jättäminen katsotaan seurasta

eroamiseksi ja hänen on myöhemmin anottava seuranjäsenyyttä tai

maksettava rästiin jääneet jäsenmaksut niiltä vuosilta joilta niitä ei

ole maksettu. Tehtiin päätös lopettaa ylimääräisten hirvien

ampumisesta eri yhteisöille niiden suureksi kasvaneen määrän

takia. Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö T. Halla mukana

hirvimetsällä 1 – 2.10. Halla piti koulutusluennon Saarelan koululla

1.10 tiistai-iltana.

1992 Sovittiin että uudet hirviporukkaan uudet tulijat maksavat ns.

kynnysrahan 1000 mk jonka toiset olivat jo sijoittaneet hirvitiloihin

ja tarpeisiin. Uusiksi jäseniksi katsottiin henkilöt jotka eivät

aikaisemmin olleet hirviporukassa ja tulevat täydellä lihaosuudella

mukaan. Maksun voi suorittaa myös kahtena eränä peräkkäisinä

syksyinä. ( kynnysraha nykyisin 200 €).

Hirviporukan jäsenet myös velvoitettiin käymään ampumassa

harjoitusammunnoissa tai suorittamassa hirvimerkki tulevalle

syksylle. Tätä velvoitetta käytetään edelleenkin.

Sovittiin rajan oikaisuista Rimpisuon Riistamiesten ja Kylmälän

Erämiesten rajojen välillä niiltä osin kun yhdistysten rajat ovat

vastakkain.

1993. Laadittiin hirviporukalle omat toimintasäännöt jotka

vahvistetaan vuosittain seuran yleisessä kokouksessa.

Valittiin seuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi seuran

pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Kärsämä, josta hänelle

21

kunniakirja sekä metsästyksen seitsemän vuosikymmentä. Veikko

oli täyttänyt keväällä 70-vuotta ja on ollut seuran puheenjohtajana

perustamisesta lähtien vuoteen –84 yhteensä 23 vuotta.

Seura Järjesti Erätuli-tapahtuman syksyllä hirvitallilla.

1994 seuran jäsenmaksu 60 mk.

Päätettiin osallistua Kylmälänkylän metsäautotien raivauksiin

hoitokunnan ehdottamalla tavalla. Rokuan metsäautotien osalta

samoin kuin Hyrkkäänkankaantien varsilta myös raivattu

tienpientareita. Päätettiin osallistu Kantojärvelle toteutettavan ja

sinne rakennettavan venelaiturin rakennuskustannuksiin 1000

mk:lla, samoin kuin osallistuttiin myös tietä varten järjestettyihin

kunnostustalkoisiin. 18 seuranjäsentä vaatinut V. Männistön

jäsenyyden selvittämistä seuran jäsenyyden suhteen, Männistö

tehnyt vuokrasopimuksen seuralle maista, joihin hänellä ei ole ollut

enää hallintaoikeutta vaan maat olivat hänen ex- vaimon

omistuksessa ja tämä oli vuokrannut ne naapuriseuralle Rimpisuon

Riistamiehet ry:lle. 14.8.1994 Kokous erotti V. Männistön

seuranjäsenyydestä. Samassa kokouksessa keskusteltiin

yhteistoiminnasta kalastuskunnan edustajan kanssa.

1997 päätös seuran koejäsenyyden käyttöön otosta tarvittaessa

otettaessa uusia jäseniä seuraan. Vanhojen ja pitkäaikaisten

hirvimiesten osalta päätettiin että voidaan tehdä poikkeus

sääntöihin velvoitteista ja hirviporukkaan osallistumisesta porukan

yhteisellä päätöksellä.

1998 päätettiin lopettaa käytössä olleiden rauhoitus alueiden pito,

koska pienriistalle on määrätty kiintiöt.

Päätettiin osallistua edellisvuonna pannoitettujen hirvien vasojen

pyyntiin 4.10.1998 jolloin tutkija Samuli Heikkinen mukana

metsällä porukan mukana.

Käsiteltiin hovioikeudesta tullutta päätöstä V. Männistö / Kylmälän

Erämiehet ry joka oli pysynyt muuttumattomana ja näin ollen

metsästysseura hävisi jutun oikeuden vedotessa yhdistyslakiin ja

näin vääryydellä saatu hyöty oli muuttunut oikeaksi kun sitä ei

22

tarpeeksi varhaisessa vaiheessa oltu katkaistu. Esitettiin että

korvaukset maksetaan ja seura pidetään toiminnassa lainan turvin.

Lainan tarve n. 40000 mk viideksi vuodeksi lopullinen laskelma ja

suunnitelma vuosikokoukseen mennessä.

1999 Lopullinen lasku kuluista oli vakuutuksen myötä pienentynyt

ja saatiin Vakuutusyhtiö Sammon kanssa sovittua että hoidetaan

summa yhtiölle kolmessa erässä ja ensimmäinen erä suoritettiin

tänä vuonna. Seuranjäsenmaksu oli kuitenkin nostettava 100 mk ja

samassa kokouksessa päätettiin myös kokeilla vieraskorttimyyntiä

johtokunnan jäsenten kautta. Pyynti seuran jäsenen matkassa ja

hänen kiintiöistään. Myös hirvenlihan myynti, arpajaiset ja seuran

jäsenten talkoina tekemät työt maksettiin seuran tilille

rahoitustilanteen korjaamiseksi.

2001 tehtiin päätös ryhtyä koko seuran maksavalla jäsenmäärällä

Sml:n jäseneksi. Ympäristösihteeri oli myös ilmoittanut että

ampumaradalle oli haettava ympäristölupa. Seuralla olleet

oikeudenkäynti kulut oli saatu myös suoritettua. Jäsenmäärä 101

henkilöä.

2002 valuutta vaihtui euroiksi seuran jäsenmaksu katsottiin 16 €.

Pidettiin hirvipeijaat seurantalolla 2.11, jossa illalla jatkettiin

tanssimalla orkesterin tahdittamana. Aloitettiin suunnittelu /

toteutus Muhoksen rhy:n ampumaradan monitoimitilan

rakentamiseksi Jomman rahoituksella, mutta työt seurojen

yhteisellä talkootöillä.

2003 vapautettiin 65 v täyttäneet seuran jäsenet jäsenmaksusta.

Hankittiin hirvitallille sähköliittymä.

Kansainvälisiä koululaisvieraita Tapanilan koululla 8.11, jotka

osallistuivat metsästäjien mukana hirvenmetsästykseen.

2004 päätettiin ostaa Airikki Korvalta ampumarata-alueen

maapohja ampumarataa varten.

23

2005 Korjattiin ampumarata- alueen aita ja penkkaa korotettiin

samoin kuin hirviradan kiskotuskin. Keskusteltiin myös

palvisaunan rakentamisesta hirvitallille mutta asia jäi vielä

hautumaan. Metsäkauris vapautui pyyntiluvasta mutta seura on

katsonut aina v.2010 asti kannan olevan alueellaan sellainen että se

on pidetty rauhoitettuna ja sen talviruokintaan on panostettu.

Ampumaradalle saatiin ympäristölupa ja Muhoksen

riistanhoitoyhdistyksen radalla aloitettiin monitoimirakennuksen

rakentaminen.

2006 Seuran puheenjohtajaksi valittiin Jouni Rautakoski.

Käytiin keskustelua kuulumisesta hirviporukkaan mikäli ei ole ollut

mahdollista saada hirvikoeammuntaa suoritettua terveydellisistä

syistä. Tultiin siihen tulokseen ettei ole mahdollista tulla

lihaosuudelle ilman suorittamatta mainittua ampumakoetta. Tästä

seurauksena että osa maanomistajista ottanut maat pois seuran

käytöstä mikä myös repinyt yhteishenkeä kylällä.

Ympäristökeskukselle myös lausunto hirvestä tulevasta jätteestä

kun kuulosti että suolet ym. tulisi toimittaa ongelmajätelaitokselle

hävitettäväksi.

2007 seura liittyi kennelpiirin jäseneksi, haettiin sudenpyyntilupaa

seuran alueella sattuneen susi vahingon takia susi käynyt Paavo

Nykäsen lammaslaumassa. Lupa jäi kuitenkin saamatta.

2008 Tyrnävän Riistansuojelijat irtisanovat vesilinnustus-

sopimuksen Pitkä-, Niska- ja Valkeisjärveltä, Pelson Metsästys-

seuran ja Kylmälän Erämiesten kanssa.

2009 Seuran puheenjohtajana Jari Haapasalo. Vuoden 2006

seurausta, että kylällä edelleenkin yhteishengen repeytymistä.

Jäsenmäärä 110 henkilöä.

2010 vuosikokouksessa valittiin uudeksi seuran puheenjohtajaksi

Timo Mustonen. Tilanne kylällä tasoittunut ja irtisanottuja maita

tullut takaisin. Hirvilupia myönnetty 15 aikaista ja 16 vasaa.

24

Hirviporukan jäseniä 19 henkilöä. Päätettiin julistaa

pienpetokilpailu seuranjäsenille, jonka voittaja palkitaan

seuraavassa vuosikokouksessa jonkun liikkeen ostokortilla.

Kesäkokous päätti kokeilla ensimmäistä kertaa kauriin pyyntiä

seuran alueella, pyynnistä laadittiin omat säännöt ja se tapahtuu

tarkasti kontrolloidusti ettei tulisi mitään hankaluuksia

maanomistajien kanssa. Saatiin uusittua vesilinnustus sopimus

Tyrnävän Riiistansuojelijain ja Pelson Metsästysseuran kanssa

muutaman vuoden tauon jälkeen.

Syksyn aikana pidettiin tallin pihan kunnostustalkoot mm. soran

levitys, varastorakennuksen lattianpinnoitus ja halontekoa.

Seuranjäsenillä jotka ovat halunneet tehdä riistapeltoja on ollut

mahdollista saada seuran hankkimana riistapellon siemeniä ja

apulannat pellon tekoon ettei ole tarvinnut itse kaikkia ostaa.

Lisäksi seura on hankkinut nuolukiviä hirville maastoon

laitettaviksi joilla on ollut ruokintapaikka käytössä. Metsä-

kauriiden ruokinta-paikkoja on ollut muutamilla paikoilla johon on

hankittu ruokaa talveksi kauriiden syötäviksi ruokkijoiden

talkootyönä.

Riistapellon tekoa seurantalon takana.

25

Haastattelussa Taisto Väisänen

Milloin aloitit metsästyksen ja mitä

metsästit ensimmäisenä?

Olen 68-vuotias

kylmälänkyläläinen metsästäjä.

Aloitin pienriistametsästyksen

vuonna 1954 Eno-Einon mukana.

Ensiksi pyytelimme jopa oravia,

pääsääntöisesti kuitenkin lintuja ja

jäniksiä, kun taidot kehittyivät.

Vuonna 1956 annoin

kisällinäytteen

hirvenmetsästyksessä, sen jälkeen

muun riistan metsästys sai jäädä.

Mistä saitte kipinän perustaa

metsästysseuran Kylmälänkylään?

Kipinä seuran perustamisesta alkoi kesällä 1960 kun

Kylmälänkylässä oli käynyt Oululaisia miehiä kyselemässä

Pontolta Vihtorilta maiden vuokrausta pienriistalle. Kun Männistön

Eino kuuli asiasta, hän antoi minulle juoksupojan tehtävän kysellä

ja kerätä seuran perustamisesta innostuneita mukaan. Näin seura sai

alkunsa ja perustava kokous oli 25.8.1960 Tapanilan koululla.

Minkälaisia kommelluksia on sattunut 50-vuoden aikana

metsästysseuran historiassa?

Vuoden 1960 syksyllä haavakkohirven juostua naapuriseuran

puolelle, lihat meni valtiolle ja tuli lähes 40-vuoden tauko

hirvimetsälle. Poissaoloaikaa en kommentoi.

26

Metsästysseuran rakennukset

Hirvitallin pihalla sijaitseva

kota.

Lihavaja.

27

Metsästysseuran rakennukset

Varastorakennus.

Ampumarata.

28

Ampumajaosto

Haulikkoammunta alkanut -70 luvun alussa, jolloin katseltiin

ampumaradan paikkaa ja alkuun ammuttiin Tyrnävän tien varressa

siinä Laukkalan pellon kohdalla suon puolella. Tämän jälkeen

tultiin nykyiselle paikalle johon laitettiin ampumapaikat ja alettiin

ampumaan kiekkoja seuralla olevalla käsiviritteisellä heittimellä.

Pian tämän jälkeen Korva Olavi, Tuppuraisen Lauri, Näppä Vilho

ja Risto Näppä tilasivat heittimen osat Tampereen ammattikoululta

ja rakensivat nykyiset heittimet joihin muutama vuosi myöhemmin

laitettiin nykyiset ajoitinlaitteet. Metsästysseura ei silloin

osallistunut mitenkään radan rakennuskustannuksiin vaan

tarvikkeet jouduttiin hankkimaan omilla kustannuksilla. Radalla

ruvettiin järjestämään Sml:n Sm-katsastuksia haulikossa vuosittain.

Alkuun ammuttiin 20 kiekkoa kahtena kierroksena matalasta

tornista (B-torni) ja myöhemmin kun säännöt muuttuivat ammuttiin

25 kiekkoa kummastakin tornista yhtenä kierroksena nykyisin

säännöin. Kisoja pidettiin aina tuonne 90- luvun loppupuolelle

saakka jolloin se alkoi muodostua liian rankaksi, kun ei tahtonut

enää saada toimitsijoita kilpailuihin mukaan ja myöhemmin tuli

katsastuksiin mukaan metsästäjätrap eikä meillä ole siihen

rataakaan. Pääsiäiskisoja on pidetty aina viimeisiin vuosiin saakka,

sekä O.Korvan muistokilpailut olivat elokuussa Olavin kuolemasta

lähtien tuonne -90 luvun loppupuolelle asti. Radalla oli mahdollista

ampua myös skeetammuntaa mutta kisoja siinä ei ollut.

Radalla ollut myös alku aikoina ampumahiihtokilpailuja haulikossa

ja pienoiskiväärillä.

1978 ratalle haettiin virallisesti haulikkoampumarata lupa ja silloin

se jouduttiin hakemaan seuran nimiin. Radalla on ollut alusta

lähtien seuranjäsenillä mahdollista harrasta ammuntaa kenenkään

sitä rajoittamatta. Seuran jäseniä osallistui aikoinaan haulikossa

jopa SM- kilpailuihin useina vuosina.

O.Korva oli Sml:n piirihallituksessa jäsenenä kuolemaansa saakka

jonka jälkeen Risto Näppä kymmenkuntavuotta sen jälkeen.

29

Alkuun oltiin jäsenenä Sml:ssä henkilökohtaisesti kun seura ei

alkanut piirin jäseneksi ja silloin piirillä oli myös mahdollista ottaa

henk.kohtaisia jäseniä toisin kuin nykyään. Uusitalon Veikko on

ollut myös yhtenä veturina alkuaikoina kun hommaa aloitettiin.

1985 saatiin Muhoksen vanha hirvirata lahjoituksena seuralle ja

silloin jouduttiin hakemaan radalle uusi ampumaratalupa myös

kivääriammuntaan. Olavin kuoleman jälkeen oltiin vielä muutama

vuosi vuokralla nykyisellä maapohjalla joka sitten myöhemmin

ostettiin Airikilta seuralle.

Veikko Uusitalo ja

Esko Lehto palkintojen

jaossa.

30

Kenneljaosto

Kylmälän Erämiehet ry:n

kenneljaosto päätettiin perustaa

vuonna 2007, syyskokouksessa

todettiin, että olisi aika liittyä

Pohjois-Pohjanmaan

Kennelpiirin jäseneksi.

Jäsenanomus tehtiin vuonna

2008 keväällä ja samalle vuotta

tuli piirin hyväksyntä

jäsenyydestä. Jo saman vuoden

maaliskuussa päätettiin anoa

hirvenhaukun kahden viikon

avokoe. Ensimmäiseen

kokeeseen osallistui yksitoista hirvikoiraa. Vuonna 2009 kahden

viikon avokokeeseen osallistui 17 hirvikoiraa. Kenneljaosto

yhdessä hirviporukan johtajan kanssa sopii vuotuisista Kylmälän

Erämiesten alueilla olevista hirvenhaukku-, jäniksenajo- ja

kanakoirakokeista vuosikokouksen hyväksynnän jälkeen. Maastoja

käytetään koetarkoituksessa useampia kymmeniä kertoja. Kennel-

jaoston tarkoituksena on ollut lisätä tietoutta koirankäytöstä

metsästyksessä kuin myös neuvoa, opastaa ja kannustaa seuran

jäseniä kokeissa käyntiin. Seuramme jäsenet ovat kilpailleet

aktiivisesti omilla koirillaan ja menestystä on tullut niin piirin kuin

myös valtakunnan tasolla. Aktiivisimpina kennelharrastajina

mainittakoon Sami Kylmänen (beagle), Jari Karhula ja Veli-Pekka

Porola (saksanseisoja), Jarmo Haapasalo, Raimo Haapasalo, Jesse

Pyykkö, Heidi ja Hannu Pöykiö, (hirvikoirat). Aktiivihenkilöt ovat

myös toimineet luottamustehtävissä paikallisella kuin myös

valtakunnallisella tasolla mm. Oulun seudun

hirvikoirayhdistyksessä ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestössä.

31

Tarina 2000-luvun alusta

Oli joulukuun 27. päivä, vuosi oli joskus 2000-luvun alussa.

Päätettiin lähteä kinkunsulatuksen nuoren hirvikoiran alun kanssa.

Reput pakattiin täyteen evästä, olihan viimeisiä haukutusaikoja

käsillä ja luntakin vain hieman yli polven. Eipäs aikaakaan kun

Hanhinevan turvesuonlaidalta reilun puolenkilometrin päässä tiestä

alkoi kumea ja tiheä haukku. Löytö jäi paikalleen ja alkoi

makkaratulien teko. Haukku jatkui löytöpaikalle muutamia tunteja.

Nuotiolla miettiessä tuli manailtua, ”että onpas hyvä haukku mutta

muutamia kuukausia liian myöhässä”, hirvenpyynti oli jo aikaa

sitten loppunut. Maha täynnä makkaraa ja muuta evästä, hyvin

kahvien kera todettiin, että lähdetään hiipimään haukulle alkoihan

päivä olla jo puolessa ja koira pitää saada pois ennen pimeää.

Hyvin nuorikoira haukkui ja haukulle päästiinkin nopeasti, samalla

maassa huomattiin pieniä veritäpliä siellä täällä kauttaaltaan

polkujen varsilla. Sitten koira katsoi kymmenen metrin päästä ja

siinä samassa hirvi yritti nousta ylös mutta kaatui takaisin maahan.

Samalla huomattiin, että hirven takajalka oli korkealta poikki,

siitähän se veri valui. Peruutimme muutamia satoja metrejä

taaksepäin haukun jatkuessa samassa paikassa. Oli soitettava

vahingoittuneesta hirvestä niille kuuluville tahoille. Hetken päästä

paikalle saatiin passirinki, ihan kaiken varalta. Taisto Väisänen

hiipi haukun tuntumaan muiden ollessa lähimaastossa passissa, niin

kuului pamaus ja toista ei tarvinnutkaan, ammattitaidolla Taisto

päästi vahingoittuneen hirven päiviltään ja koira sai onnistuneen

ensimmäisen kaadon, vaikkei niin ajateltukaan aamulla irti

löysätessään. Hirvi oli vahingoittunut Hanhinevan louhikkoisessa

maastossa, upottaen jalkansa kivilouhikon väliin ja kun ei irti

lähtenyt oli väkisin repinyt jalkansa poikki.

32

Kuvia menneiltä vuosilta

Kyläkoulun lapset mukana hirvenpyynnissä.

33

Kuvia menneiltä vuosilta

Suomenajokoira Jerry ja Hannu Pöykiö.

Pitkäjärven auringonlasku.

34

Kuvia menneiltä vuosilta

Suuren kettukannan verotusta.

Ketun seuruemetsästystä.

35

Kuvia menneiltä vuosilta

Majavanpolku

kantokanavan penkassa.

Pihan kunnostustalkoissa lihatallilla.

36

Kuvia menneiltä vuosilta H

a

Harri ja Raimo Haapasalo kaadolla.

Harri Haapasalo ja FIN KVA jämtlanninpystykorva Nissas Kira.

37

Kuvia menneiltä vuosilta

Jari Karhulan karkeakarvainen

saksanseisoja työssään.

Niskajärvi.

38

Kuvia menneiltä vuosilta

Ammunnat radalla.

Esko Kankaala makkaranpaistossa

ammuntojen välissä.

Hirvenpyynnissä.

Vasemmalta: Timo

Mustonen, Harri

Haapasalo, Raimo

Haapasalo, Toivo

Portaankorva, Tapio

Kukkohovi, Kyösti

Kukkohovi, Esko

Tuohimaa ja edessä

Pekka Repo.

39

Kuvia menneiltä vuosilta

Jarmo Haapasalo ja

harmaanorjanhirvikoira

FIN KVA & MVA

Lazutiinan Poke

Toivo Portaankorva.

40

Vuoden hirvimiehet Syksyllä 2006 Harri Haapasalo valittiin hirvenmetsästyksen-

johtajaksi. Samana vuonna hän ideoi Vuoden Hirvimies-palkinnon,

joka jaetaan hirvenmetsästyksessä ja siihen liittyvässä

oheistoiminnassa aktiivisesti mukana olleelle henkilölle. Palkinto

jaetaan hirvipeijaisten yhteydessä.

Palkitut henkilöt:

2007 Toivo Portaankorva 2006 Jarmo Haapasalo

2008 Taisto Väisänen 2009 Timo Mustonen

41

42