Hlinna näytön paikka · 3/2002. ISSN 1457-9995 ISBN 951-44-5293-3 Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2001 ... talous-, teollisuus- ja tietoyhteiskuntajaottelun lisäksi nostamalla

Markku Sotarauta & Juha Kostiainen

Näytön paikka

Hämeenlinnan seudusta Suomen johtavatäydennyskoulutuskaupunki

3/2002

ISSN 1457-9995ISBN 951-44-5293-3

Tampereen yliopistopaino OyTampere 2001

Taitto: Minna VirtanenTekstinvalmistus: Tekijät

© Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

NÄYTÖN PAIKKA

Hämeenlinnan seudusta Suomen johtavatäydennyskoulutuskaupunki


Tampereen yliopistoAlueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

SENTE-työraportteja 3/2002

Sisältö

1 Johdanto 7

2 Kaupunkien kilpailukyky virtaavassa maailmassa 9

2.1 Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn elementit 9

2.2 Virtojen tila ja kilpailukyky vetovoimana 12

3 Tulevaisuuden suuntaviivat yhteiskuntatulkintojen muodossa 14

4 Hämeenlinnan seudun tila 19

5 Hämeenlinnan kaupunkiseutu – näytön paikka jatäydennyskoulutuksen johtava kaupunki Suomessa 23

6 Lopuksi 29

7

1

Johdanto

Erilaisten rajojen merkityksen heikentyessä taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat aiempaa

enemmän ensisijaisesti globaali tai vähintäänkin ylikansallinen yhdentyminen ja kilpailu, mutta

samalla myös paikallisista ratkaisuista ja aloitteellisuudesta on tullut entistä kriittisempi kil-

pailutekijä. Samalla paikallisen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden merkitys on korostu-

nut ja taloudellisen kilpailun painopiste on yhä enemmän siirtymässä hinta-, laatu- ja toimi-

tusaikakilpailusta kilpailuksi tuotteiden ja palveluiden innovatiivisuudesta. Kilpailun kiristy-

essä myös kaupunkiseudut joutuvat entistä tarkemmin analysoimaan kilpailukykyisyyttään

yritysten sijaintipaikkana ja asukkaiden elinympäristönä. Niukat resurssit tulisi kyetä koh-

dentamaan entistä tehokkaammin samalla kun toimintatapoja pitäisi uudistaa jatkuvasti kil-

pailukyvyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Monet kaupungit ovat osallistuneet aktiivisesti innovaatioympäristöjen luomiseen sekä

niitä tukevien innovatiojärjestelmien kehittämiseen. Yritysten innovatiivisuuden tukeminen

onkin ollut yksi monien kaupunkien kehittämisstrategioiden ytimistä. Yritysten innovaatio-

toiminnan tukemisen lisäksi kaupunkien olisi itsensäkin kyettävä luomaan sosiaalisia inno-

vaatioita eli uudistamaan omaa toimintaansa tulevaisuuden edellytyksiä vastaavaksi. Tällöin

keskeiseen asemaan nousee myös sen hahmottaminen millaisessa toimintaympäristössä tule-

vaisuudessa toimitaan ja minkä tekijöiden varassa kaupunkiseudun on mahdollista erottua

muista seuduista eli tällöin olisi kyettävä vastaamaan kysymykseen, minkä tekijöiden varassa

kaupunkiseudun kilpailuedun ydin rakentuu? Tässä raportissa esitetään yksi mahdollinen

näkemys Hämeenlinnan seudun kilpailuedun ytimestä ja hahmotetaan sen kehittämiskonsep-

tin yleiset puitteet. Raportin tavoitteet täsmentyvät seuraavasti:

8


Tavoitteet:

• Tukea Hämeenlinnan seudun kehittämistä tuottamalla tulevaisuuteen suuntautuva näke-mys Hämeenlinnan seudun kehittämisestä suhteutettuna yhteiskunnan kehitykseen ja kau-punkiseutujen kilpailukykyyn

• Laatia ehdotus Hämeenlinnan seudun kehittämiskonseptiksi erilaisten yhteiskuntatulkin-tojen ja kilpailukyvyn näkökulmasta

• Nostaa esille sellaisia tekijöitä, joiden varassa Hämeenlinnan seudun kilpailukykyä onmahdollista kehittää

9

2

Kaupunkien kilpailukyky virtaavassamaailmassa

2.1 Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn elementit

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kilpailukyvyn merkitys on noussut kaupunkien kehittä-

misessä ja kehittämistoiminnassa ollaan jo siirrytty subventio- ja interventiopolitiikasta

kohti kilpailukykypolitiikkaa. Kaupunkien kilpailukyky ja kilpailuetu ovat nousseet kes-

keisiksi huomion kohteiksi.

Kilpailukyky ja kilpailuetu ovat toisiinsa kytkeytyneitä termejä. Kilpailukyky voidaan

Linnamaan (1999) mukaan määritellä sellaisiksi toimijan ominaisuuksiksi, joiden avulla

tämä ensinnäkin pystyy osallistumaan kilpailuun ja toiseksi omaa sellaista potentiaalia,

jonka turvin toimija voi menestyä kilpailussa kilpakumppaneita paremmin. Saavuttaak-

seen kilpailuetua toimijalla tulisi olla sellaisia ominaisuuksia, joiden avulla on mahdol-

lista menestyä kilpailussa paremmin kuin muut. Kilpailuetu syntyy, kun resurssit ovat

1) arvokkaita mahdollistaen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja

uhkien poistamisen, 2) harvinaisia nykyisten tai potentiaalisten kilpailijoiden keskuudessa,

3) kalliita jäljitellä ja 4) resursseille ei ole olemassa niitä korvaavia resursseja (Barney &

Hesterly 1996; Linnamaa 1999). Potentiaalisella kilpailuedulla eli kilpailuidulla tarkoi-

tetaan sellaisia resursseja tai asioita, jotka eivät vielä tuota kilpailuetua, mutta joilla on oi-

kein hyödynnettynä ja/tai toimintaympäristön muuttuessa mahdollisuus kehittyä sellaisiksi.

Kilpailuhaitalla taas tarkoitetaan sellaisia asioita, jotka voivat estää resurssien riittävän

hyödyntämisen tai muutoin heikentää kilpailukykyä ja siten haitata kilpailuedun

saavuttamista.

10


Yleisellä tasolla kaupunkiseutujen kilpailukyky voidaan määritellä kyvyksi…

• nivoa kaupunkiseutu toimijoineen mahdollisimman vahvasti kiinni mahdollisimman hy-viin verkostoihin,

• ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulutus, asuinym-päristö jne.),

• houkutella alueelle uusia omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä,

• luoda sellaiset toimintaedellytykset, että alueella jo toimivien yritysten on mahdollista yl-läpitää omaa kilpailukykyään ja kehittää sitä edelleen.

(Sotarauta & Linnamaa 1997, 62)

Alueiden kilpailukyky koostuu kahdeksasta toisiinsa limittyneestä elementistä, joista kuusi

on eräänlaisia peruselementtejä. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu

kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varassa.

Kilpailukyvyn elementtejä ovat yritykset, inhimilliset resurssit, asuin- ja elinympäristön

laatu, tehokas kehittämistoiminta, verkostoihin kuuluminen, imago ja luova jännite. Kil-

pailukyvyn elementtien jaottelu perustuu erityisesti Linnamaan (1999) artikkeliin kaupun-

kien kilpailukyvyn rakenteellisista ja dynaamisista elementeistä sekä Sotaraudan ja Mus-

tikkamäen (2001) toimittamaan kirjaan alueiden kilpailukyvyn elementeistä.

Perinteisesti alueellisen kilpailukyvyn tarkastelussa on painotettu yritysten merkitystä.

Yrityksillä alueen kilpailukyvyn tekijänä tarkoitetaan alueen yrityskenttää; yritysten koko-

ja toimialarakennetta, vientisuuntautuneisuutta, osaamisintensiivisyyttä, alihankkijoiden

ja muiden yritysyhteistyökumppaneiden läheisyyttä jne. Yritykset-elementtiin voidaan lu-

kea myös toimialojen kilpailutilanne ja markkinoiden rakenne. Alueen kilpailukyvyn ke-

hittämisessä yrityksiin kohdistuva toiminta on tyypillisintä ja perinteisintä kehittämistoi-

mintaa. Kilpailukykyä pyritään yleensä etsimään ja luomaan alueen vahvuusaloilla. Toi-

saalta tärkeää on myös luoda ja etsiä uusia esille nousemassa olevia aloja ja ennakkoon

panostaa niiden kilpailukyvyn kehittämiseen.

Uuden vuosituhannen alussa korostetaan yhä useammin, että yritysten tärkeimmäksi

pääomaksi on nousemassa inhimillinen pääoma eli osaava, innovatiivinen ja korkeasti

kouluttautunut työvoima. Yritysten oletetaankin sijaitsevan tulevaisuudessa sellaisissa

paikoissa, joissa yritysten avainhenkilöiden ja yritysten tarpeet kohtaavat sopivalla taval-

la. Inhimillisillä voimavaroilla alueen kilpailukykytekijänä tarkoitetaan laajasti ottaen alu-

eella asuvia, siellä opiskelevia ja työssäkäyviä ihmisiä. Inhimillisten voimavarojen kehit-

tämisessä on tärkeää alueen koulutusjärjestelmän toimivuus ja kyky reagoida koulutuk-

sessa nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin. Yksinkertaistaen on mahdollista todeta, että

aiemmin työvoima meni sinne missä yritykset olivat. Nyt tästä suhteesta on tullut moni-

syisempi ja ainakin korkeaa osaamista vaativilla aloilla yritykset hakeutuvat niille seu-

duille, joissa osaava työvoima viihtyy. Asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kilpailu-

kyvyn tekijänä korostuu.

Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä (rakennettu ympäristö ja luon-

non ympäristö); toiminnallisesta ympäristöstä ja sen tarjoamista palveluista (terveyden-

11

Kaupunkien kilpailukyky virtaavassa maailmassa

huolto, päivähoito, yleissivistävä koulutus, viihde- ja kulttuuripalvelut, urheilumahdolli-

suudet); taloudellisesta ympäristöstä (elinkustannukset - palveluiden hinnat, asumiskus-

tannukset, veroäyrin hinta jne.) sekä sosiaalisesta ympäristöstä (ihmisten välinen vuoro-

vaikutus ja ne sosiaaliset verkostot, joissa ihminen päivittäin toimii. Pienet kaupunkiseu-

dut ja maaseutukunnat eivät voi tarjota samanlaista asuin- ja elinympäristöä kaikkine pal-

veluineen kuin suuret kaupunkiseudut, mutta niiden on mahdollista nostaa esille omat

erityispiirteensä ja luoda niiden varaan uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Tämä ei

tarkoita vain luonnon ympäristön korostamista markkinoinnissa, vaan esimerkiksi uuden-

laisten asumisratkaisujen luomista.

Infrastruktuurilla kilpailukyvyn osatekijänä tarkoitetaan yritystoiminnalle olennaista

alueen fyysistä toimintaympäristöä. Tähän kilpailukyvyn elementtiin kuuluvat esimerkik-

si liikenneyhteydet (vesi- ilma-, tie- ja junayhteydet, tietoliikenneyhteydet), kaavaratkai-

sut, tontit, toimitilat ja energian saanti. Siihen voidaan katsoa kuuluvaksi myös luonnon-

varojen ja raaka-aineiden saatavuus ja erilaisia kustannustekijöitä kuten sähkö- ja vesi-

maksut.

Myös alueen toimijoiden yhteistyökyvyllä, kehittämisaktiivisuudella ja osaamisella on

suuri merkitys kilpailukyvyn kehittämisessä. Toimijat ja hyvä kehittäjäverkosto kilpailu-

kyvyn elementtinä edellyttää, että yhteistoimintaprosessien laatu on hyvä ja toimijoiden

välinen vuorovaikutus on tiivistä. Lisäksi se edellyttää sitä, että useat toimijat pyrkivät

yhdessä mobilisoimaan resursseja ja tarttumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kilpai-

lukyvyn rakentumiseen vaikuttaa myös se, millaisiin verkostoihin alueen toimijat ovat

kiinnittyneet.

Kaupunkiseudun kilpailukyvyn seitsemäs elementti eli imago ei sinällään ole ”itsenäi-

nen” elementti, vaan sen voidaan katsoa koostuvan siitä kokonaisuudesta, joka muodos-

tuu kaupunkiseudun fyysisestä ympäristöstä, yrityksistä, oppi- ja tutkimuslaitoksista, asuin-

ja elinympäristöstä jne. Imago onkin tekijä, joka muotoutuu joko yhden tai useamman

peruselementin varassa.

Kilpailukyvyn eri elementtien tulee olla riittävän hyvällä tasolla, tukea toisiaan ja siten

luoda vahva perusta alueen kehitykselle. Sen lisäksi alueella tulisi kyetä luomaan jonkun

tai joidenkin elementtien osalta kilpailuetua eli kyetä erottumaan muista samoista asioista

kilpailevista alueista. Samalla kehittämistoiminnassa tarvitaan lisää haastetta ja kilpailu-

kyvyn ytimeen nousee luova jännite. Parhaimmillaan luova jännite haastaa olemassa ole-

vat ajattelu- ja toimintamallit. Se on voima, jonka varassa kilpailukyvyn elementit elävät

ja uudistuvat. Ja jos jännite saa aikaiseksi jotain uutta, se on luonteeltaan luovaa.

12


KUVA 1. Alueellisen kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaan 1999 pohjaltatäydennetty Sotarauta et al. 2001)

Hämeenlinnan seudun kehittämistä tarkasteltaessa kilpailukyvyn elementtejä ei tarkastel-

la koko seudun näkökulmasta vaan suhteessa niihin virtoihin, joiden suhteen Hämeenlin-

nan kaupunkiseudulla halutaan olla vetovoimaisia. Ennen kuin tarkastellaan Hämeenlin-

nan vetovoimaa suhteessa haluttuihin virtoihin luodaan katsaus kaupunkien kilpailuky-

kyyn ja vetovoimaisuuteen Manuel Castellsin (1996) virtojen tila ajattelua soveltaen.

2.2 Virtojen tila ja kilpailukyky vetovoimana

Castellsin mukaan uusi kehityslogiikka muuttaa radikaalisti ajan ja paikan merkitystä:

hänen mukaansa paikkojen tila (space of places) on korvautumassa virtojen tilalla (space

of flows). Castells määrittelee virrat tarkoituksellisiksi, toistuviksi ja ohjelmoitavissa ole-

viksi peräkkäisiksi vaihdoiksi toisistaan erillään olevien toimijoiden välillä. Castells pu-

huu lähinnä informaatio-, teknologia-, pääoma-, symboli- ja mielikuvavirroista sekä orga-

nisaatioiden välistä vuorovaikutusta ilmentävistä virroista (Castells 1996). Jos virtoja tar-

kastellaan laajemmin, niin virtoina voidaan pitää myös esimerkiksi yritys-, asukas-, opis-

kelija- ja matkailijavirtoja. (ks. tarkemmin Kostiainen 1999.)

Mikään kaupunkiseutu ei voi olla vetovoimainen kaikkien mahdollisten virtojen suh-

teen ja näin ollen kaupunkiseuduilla tulee tehdä strategisia valintoja siitä, minkä virtojen

13

Kaupunkien kilpailukyky virtaavassa maailmassa

houkuttelussa kaupunkiseudulla ollaan aktiivisia. Tältä pohjalta kaupunkiseutujen tulisi

kyetä luomaan sellaisia rakenteita ja prosesseja, jotka vetävät puoleensa haluttuja virtoja.

Keskeiseen asemaan nousee myös kehittämiskonseptien luominen; niiden avulla nivotaan

yhteen ko. teeman kannalta keskeiset ilmiöt ja organisaatiot. Vetovoimaisuuden luomisen

lisäksi korostuu sitouttavien tekijöiden voimistaminen suhteessa alueen kannalta keskei-

siin toimijoihin yms. (ks. Raunio 2001).

KUVA 2. Virtaavan maailman havainnollistus

Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen virtojen tila –ajattelun pohjalta korostaa jat-

kuvaa kehityksen seuraamista. Tällöin erilaisten virtojen ominaisuuksien tunnistaminen,

tulkitseminen ja merkityksien pohtiminen korostuvat. Kun kehitystä katsotaan virtojen

läpi, olennaista on jatkuva muutos. (Linnamaa 1999.)

Tässä luvussa esitetyistä lähtökohdista Hämeenlinnassa onkin syytä kysyä:

• Missä kilpailussa olemme mukana - minkä virtojen suhteen Hämeenlinnan kaupunkiseudullahalutaan olla vetovoimaisia (eli kilpailukykyisiä)?

• Mistä kilpailemme ja keiden kanssa - mitkä toimijat ovat avainasemassa Hämeenlinnan kilpailu-kyvyn rakentumisessa suhteessa valittuihin virtoihin?

• Mitä sellaisia resursseja meillä on, joiden varaan voimme rakentaa jatkuvan kilpailuedun luomi-sen prosessin?

• Millainen konsepti tukee parhaalla mahdollisen tavalla vetovoiman syntymistä ja ylläpitoa?

Jotta edellä esille nostettuihin kysymyksiin on mahdollista vastata tulevaisuuden näkökul-

masta, avataan seuraavassa luvussa yhteiskunnallisen kehityksen pääpiirteitä erilaisten

yhteiskuntatulkintojen avulla.

14


3

Tulevaisuuden suuntaviivat yhteiskunta-tulkintojen muodossa1

Suomessa on tullut tavaksi hahmottaa yhteiskunnallista kehitystä kolmijaon maatalous-,

teollisuus- ja tietoyhteiskunta avulla:

• Maatalousyhteiskunta – ruuan tuottaminen hengissä pysymisen turvaamiseksi

• Teollisuusyhteiskunta – koneiden ja laitteiden sekä rutiinien kehittäminen tehokkaammantuotannon turvaamiseksi

• Tietoyhteiskunta - tiedon muodostuminen hallitsevaksi tuotannontekijäksi

Maatalousyhteiskuntaa luonnehditaan usein sillä, että työn luonne oli fyysistä ja keskeisin

menestystekijä oli lihasvoima. Teollisuusyhteiskunnassa taas koneiden ja laitteiden mer-

kitys kasvoi, työ automatisoitui ja rutinisoitui. Yhdeksi keskeisimmistä menestystekijöis-

tä nousi rutiinien kesto. Teollisuusyhteiskunnan nousu ei kuitenkaan hävittänyt maatalo-

usyhteiskuntaa, mutta sen koneiden ja laitteiden mukana alkutuotanto muuttui olennaises-

ti ja sen työllistävä merkitys on laskenut. Tietoyhteiskunnassa informaatio ja tieto ovat

nousseet yhä tärkeämpään asemaan. Kuten laajalle levinnyt hokema korostaa, tiedosta on

tullut tärkein tuotannontekijä ja oppimisesta tärkein prosessi. Myös tietotekniikan merki-

tys on korostunut. Työ on luonteeltaan yhä enemmän ajattelemista ja keskeisimmäksi

menestystekijäksi tietoyhteiskunnassa nousee tiedon kerääminen, jalostaminen ja sovelta-

minen. Aivan samalla tavalla kuin teollisuusyhteiskunta muutti maatalousyhteiskunnan

on tietoyhteiskunta muuttamassa teollisuusyhteiskuntaa. Myös monien perinteisten teolli-

suusyritysten menestystekijäksi on noussut uuden tiedon luominen ja soveltaminen.

Samalla tietoyhteiskunnan infrastruktuurista on tulossa arkipäivää ja tietoammateista

1 Tämä luku perustuu osittain artikkeliin Sotarauta (2001)

15

Tulevaisuuden suuntaviivat yhteiskuntatulkintojen muodossa

ja –työstä on muodostumassa vallitseva työn muoto. Tietoyhteiskunnan teknologia on laa-

jasti saatavilla eikä sen käyttötaidolla enää saavuteta kilpailuetua suhteessa muihin toimi-

joihin. Tämä merkitsee myös sitä, että teknologisten innovaatioiden lisäksi yhä keskei-

sempään asemaan nousevat tuote-, palveluja sosiaaliset innovaatiot.

Yhteiskunnan kehityskulkuja on mahdollista hahmottaa suhteellisen vakiintuneen maa-

talous-, teollisuus- ja tietoyhteiskuntajaottelun lisäksi nostamalla esille muitakin yhteis-

kunnallisen kehityksen piirteitä:

• Oppimisyhteiskunta – kyky oppia nousee kriittiseksi taidoksi

• Kommunikaatioyhteiskunta - uusi kommunikaatioteknologia yhdistää ihmiset

• Verkostoyhteiskunta - taloudellinen lisäarvo syntyy ja kilpailu käydään globaalissa vuoro-vaikutusverkostossa

• Asiantuntijayhteiskunta - oppineiden ja asiantuntijoiden kasvava merkitys

• Postmoderni yhteiskunta - modernisaatio johtaa moniarvoisuuteen ja yksilöllistymiseen

• Tarinayhteiskunta - tarinat, myytit ja legendat sekä heimot ja elämäntavat korostuvat

• Mediayhteiskunta - media tapahtumien ja ihmisten arvon mittaajana - ”jos asia tai ihminenei näy mediassa, sitä ei ole olemassa”

Oppimisen merkitystä tuskin kukaan voi kiistää onpa yhteiskuntatulkinta muutoin lähes

mikä tahansa; onhan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä toimintojen jatkuvasta

uudistamisesta tullut yhä tärkeämpää. Oppimisen lisäksi monet asiantuntijat korostavat

uuden kommunikaatioteknologian ihmisiä yhdistävää vaikutusta ja samalla he nostavat

esille kommunikaatioyhteiskunnan käsitteen. Taloudellisen ja tuotannollisen paradigman

muutosta korostavat asiantuntijat taas korostavat tulkintaa jälkiteollisesta yhteiskunnasta;

heille tuotannon muutos joustavaksi ja reaaliajassa toimivaksi on ”se juttu”. Talouden

näkökulmasta katsottuna meidän on mahdollista nähdä elävän myös jonkinlaisessa mark-

kinointiyhteiskunnassa, jossa mainostamisen käytännöt ovat tunkeutuneet syvälle kult-

tuuriin muotoillen sen ideologisia sisältöjä, eetosta ja perustekijöitä kokonaisuudessaan.

Myös palvelu-, asiantuntija- ja oppimisyhteiskuntatulkinnoilla on omat kannattajansa.

(Hautamäki 1996.) Ja verkostoyhteiskunnallekin on syntynyt oma vahva tutkimusperin-

teensä, siinä korostetaan henkilöiden ja organisaatioiden uudenlaisen vuorovaikutuksen

esille nousua niin taloudessa kuin muillakin elämänaloilla. Kuten verkostoyhteiskunta-

keskustelun ”pääguru” Manuel Castells (1996) on todennut, verkostoyhteiskunnassa hal-

litsevat toiminnot ja prosessit organisoituvat entistä selvemmin verkostoissa ja verkos-

toissa mukana olo ja verkostojen dynamiikka ovat samalla nousseet kriittisiksi vallan läh-

teiksi.

Puhutaanpa sitten verkosto-, tieto tai kommunikaatioyhteiskunnasta niin markkinavoi-

mien merkityksen kasvua ei ole mahdollista ohittaa. Asiakas- ja kulutussuuntautuneessa

markkinointiyhteiskunnassa mielikuvien luominen perustuu niin kohderyhmän tarpeiden

ja kilpailijoiden valmiuksien tuntemisen kuin omien vahvuuksien myymisen varaan. Sa-

malla mediasta on tullut yksi keskeisimmistä tapahtumien ja ihmisten arvoa mittaavista

foorumeista. Jos huomio kiinnitetään erityisesti erilaisten ilmiöiden mediassa saamiin

16


merkityksiin, on mahdollista puhua jopa mediayhteiskunnasta. Välillä tuntuukin siltä, että

jos jollekin asialle ei ole tarinankertojia ja foorumeja mediassa, on kuin koko asiaakaan ei

olisi olemassa. (Raunio 2001.) Mediayhteiskunta korostaa esille nousemisen tarvetta, val-

tavasta informaatiomassasta olisi jollain tavalla kyettävä nousemaan näkyville paremmin

kuin muut.

Kutsutaanpa uutta yhteiskuntamuotoa miten tahansa, niin informaatiosta ei todella-

kaan tunnu olevan pulaa. Informaation määrä on valtava, mutta ihmisten kapasiteetti käsi-

tellä asioita on yhä edelleen rajallinen. Tämä osaltaan johtaa siihen, että mediayhteiskun-

nassa toimijoiden kosketuspintana erilaisiin ilmiöihin tuntuu useimmin olevan mielikuva

kuin konkreettinen todellisuus. Vaikka informaatiosta ei olekaan pulaa, tietoa on kuiten-

kin rajallisesti ja viisautta erityisesti tarvitaan aina lisää. Ja perustelluista näkemyksistä

vasta pulaa onkin, visioita kyllä esitetään jatkuvana virtana, mutta samankaltaisten visioi-

den jatkuva toistaminen sekä siitä johtuva itsestäänselvyys on usein puuduttavaa. Tunne

itsestäänselvyydestä saattaa syödä hyviltäkin visoilta terävyyden.

Kaikki yhteiskuntatulkinnat ovat enemmän tai vähemmän totta, kukin nostaa esille jonkin

olennaisen piirteen uuden esille nousevan yhteiskunnan luonteesta. Hieman yksinkertaistaen

on mahdollista todeta, että kaikissa edellä lyhyesti esille nostetuissa tieto-, verkosto-,

kommunikaatioyhteiskunta yms. keskusteluissa on mukana ajatus siitä, että meidän voi

tulkita elävän jonkinlaisessa tarinayhteiskunnassa, jossa kommunikaatio, vuorovaikutus,

kertomukset, tarinat, visiot yms. ovat nousseet keskeisiksi yhteiskunnan kehitystä ohjaaviksi

voi miksi.

Elämme tarinankertojien kulta-aikaa; murrosaikana monet käytännöt ovat monilta osin

avoimia, uudet käsitteet hakevat muotoaan ja kaikkialla vallitsee uutta etsivä ja avoin

ilmapiiri. Yhteiskunnalliset metakertomukset ovat avoimia eri kertojien hyödynnettäviksi

ja hyville tarinoille ja kertojille riittää kuuntelijoita. Jensen (1999) onkin mielenkiintoisel-

la tavalla nostanut omassa ”Dream Society” -ajattelussaan tarinat ja kertomukset hallitse-

viksi piirteiksi yhteiskunnallisessa kehityksessä. Tämän raportin näkökulmasta ”Dream

Society” on mahdollista väljästi tulkita eräänlaisena tarinayhteiskuntana. Kun tietoyhteis-

kunnan tärkeimpiä raaka-aineita ovat data, informaatio ja tieto, ja tärkein esitystapa on

edelleen kirjoitettu teksti (visuaalisilla keinoilla höystettynä), niin tarinayhteiskunnassa

metafoorat, visuaalisuus ja kuvat ovat hallitsevassa asemassa ja monien kehittämisproses-

sien raaka-aineiksi nousevat myös tarinat, myytit ja legendat.

Tarinayhteiskunnassa myös liiketoiminta ja kulutus muuttavat muotoaan. Jensen (1999)

olettaa, että yritykset eivät tulevaisuudessa pyri tekemään pelkästään voittoa, vaan ne pyr-

kivät tekemään myös eettisesti hyviä asioita. Vain tuloslaskelman alariviin tuijottava yri-

tys ei ole houkutteleva kumppani, koska kuluttujat ovat entistä tiedostavampia ja heistä

tulee eräänlaisia ”poliittisia kuluttajia”, jotka suosivat yrityksiä, joilla on samanlaiset asen-

teet ja arvot kuin heillä itsellään. Samalla palvelujen tarjoaja muuttuu luonteeltaan järjes-

täjäksi ja asiakas vieraaksi. Monet yritykset päätyvätkin myymään vierailleen ensisijaises-

17

Tulevaisuuden suuntaviivat yhteiskuntatulkintojen muodossa

ti elämäntyyliä ja -tapaa ja vasta toissijaisesti jotain tiettyä tuotetta. Konkreettinen tuote

ilmenee tällöin valitun elämämäntavan symbolina. Liiketoimintojen muuttuminen johtaa

myös siihen, että yritysten organisaatiot muuttuvat hierarkioista heimojen tyyppisiksi so-

siaalisten suhteiden verkostoiksi. Samalla kuluttajat viestittävät omilla valinnoillaan omaa

heimouttaan ja omaa elämäntyyliään. Näin palvelujen järjestäjän ja asiakkaan (jota koh-

dellaan vieraana) välinen raja hämärtyy ja parhaimmillaan ne sulautuvat osaksi samaa

heimoa. (Pine II & Gilmore 1998; Jensen 1999; Sotarauta 2001.)

Tarinayhteiskunnan mukana myös markkinat saattavat uudistua hyvinkin olennaisella

tavalla. Jensen (1999) olettaa, että syntyy seuraavanlaisia uusia markkinoita:

• Seikkailumarkkinat

- Seikkailumarkkinoilla tuotteet liitetään erilaisiin tarinoihin kuten Camelin kengät vii-dakkoon tai Rolexin kellot vuorikiipeilyyn. Myös urheilua voidaan hyödyntää.

• Markkinat yhdessäololle, ystävyydelle ja rakkaudelle

- Yhdessäolon markkinoilla tuotteisiin ja palveluihin liitetään läheisyyden ja yhdessä-olon symboleita, vaikka itse tuote olisikin teknisesti niinkin perinteinen asia kuin vaik-kapa kaukopuhelu tai olut.

• Markkinat huolenpidolle (care)

- Huolenpitomarkkinoiden idea on tarjota kuluttajalle mahdollisuus huolehtia jostakintai ottaa vastaan huolenpitoa eli hoivaa.

• Kuka-minä-olen –markkinat

- Kuka-minä-olen –markkinoilla tarjotaan kuluttajille mahdollisuus välittää arvojaan jakertoa persoonastaan toisille ihmisille tuotteiden välityksellä. Tällaisia tuotteita ovatniinkin erilaiset asiat kuin hiljentymismahdollisuuksia tarjoavat retriitit tai vaikkapavaatteet, alkoholijuomat ja kosmetiikka.

• Mielenrauhan markkinat

- Mielenrauhan markkinoiden tehtävän on tuoda vakautta ja vanhojen hyvien aikojentuntua epävarmaan ja nopeasti muuttuvaan maailman. Mielenrauhan markkinoiden tuot-teita ovat esimerkiksi whisky –merkit kymmeniä tai jopa satoja vuosia vanhoine histo-rioineen.

• Vakaumusmarkkinat

- Vakaumusmarkkinoilla yrityksiä ja tuotteita markkinoidaan tiettyjen vakaumusten mu-kaan, joita on yhä enenevässä määrin. Tällaisia ovat esimerkiksi eläinten oikeudet, ih-misoikeudet, ympäristön suojelu, uskonnot, tupakoinnin vastustus jne.

(Jensen 1999)

Jensen siis olettaa, että tulevaisuudessa tuotteet itsessään menettävät merkitystään ja oleel-

lista on se, minkälaisia tarinoita niihin kytkeytyy tai minkälaisia tarinoita ne edustavat.

Kaupunkiseutujen kannalta kiinnostavaksi kysymykseksi nousee, millä markkinoilla

ne kilpailevat tarinayhteiskunnassa tunteiden ja dematerialisaation viedessä osin voiton

toiminnallisuudesta ja teknisistä ominaisuuksista - minkälaisten yritysten ja ihmisten sil-

missä ne pyrkivät olemaan kiinnostavia ja minkälaisia tarinoita ne rakentavat identiteet-

tinsä ja markkinointinsa tueksi? Syntyykö erilaisia teemakaupunkeja tietyille arvoryhmit-

tymille ja tietynlaisille yrityksille? Turussa on nostettu esille keskiaikaan liittyvää tema-

tiikkaa ja Jyväskylässä taas on Alvar Aaltoon liittyvässä tematiikassa havaittavissa ituja

18


tarinoiden kerronnasta. Jensenin visio avaa kaupunkien kehittämisen kannalta aivan uu-

denlaisia mahdollisuuksia, mutta samalla se myös pakottaa uudistamaan koko kaupunki-

en kehittämiseen liittyvän ajattelun.

Tässä luvussa esitetyistä lähtökohdista Hämeenlinnassa onkin syytä kysyä:

• Millaisen tulkinnan varaan Hämeenlinnan seudun on mahdollista rakentaa kehittämistoimintan-sa?

19

4

Hämeenlinnan seudun tila

Hämeenlinnnan seudun muodostavat Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola,

Lammi, Renko ja Tuulos, niiden yhteenlaskettu väkiluku on n. 85 000. Hämeenlinnan

seudun aluekeskusohjelman mukaan seutu muodostaa selkeän työssäkäynti- ja palvelu-

alueen. Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakunnan hallinnollinen ja koulutuksellinen

keskus. Hämeenlinnan seudun vahvuuksiksi nähdään muun muassa hyvä sijainti ja hyvät

liikenneyhteydet, jotka periaatteessa tarjoavat hyvät lähtökohdat elinkeinoelämän kehitty-

miselle. Käytännössä seudun elinkeinoelämä ei ole kehittynyt läheisten kasvukeskusten

tahdissa ja seutu ei ole ollut riittävän vetovoimainen esimerkiksi suhteessa koulutettuun

työvoimaan. (Hämeen aluekehittämisohjelma 2000-2006; Hämeenlinnan seudun…)

Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmassa nostetaan esille yhtenä keskeisenä tule-

vaisuuden mahdollisuutena se, että Hämeenlinnasta kehitetään halvempiin hintoihin, rau-

hallisuuteen, ruuhkattomuuteen, turvallisuuteen ja hyvään palvelutarjontaan perustuva

vaihtoehto suuremmille kaupunkiseuduille. Käytännössä kyseisenlaisen vaihtoehdon syn-

tyminen ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää aktiivista kehittämistoimintaa ja taidok-

kaasti rakennettuja kehittämiskonsepteja. Monilla kaupunkiseuduilla on samanlaiset stra-

tegiat ja resurssit kuin Hämeenlinnan seudullakin. Jatkossa kovin kilpailu käydään siitä,

missä resurssit ovat aitoja ja ketkä osaavat omat resurssinsa hyödyntää; keiden oppimis- ja

kehittämiskyky on paras. Koska tämän raportin keskeisin tehtävä on tuottaa perusteltu

näkemys Hämeenlinnan seudun yhdeksi mahdolliseksi kehittämiskonseptiksi, tässä yh-

teydessä ei ole tarpeen esitellä tarkemmin Hämeenlinnan seudun nykytilaa ja kehitysnäky-

miä. Tarkemman kuvan Hämeenlinnan seudusta saa seuraavista tämänkin näkemyksen

tuottamisessa hyödynnetyistä raporteista: Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma, Hä-

meen aluekehittämisohjelma 2000-2006, Hämeen maakuntasuunnitelma 2020, Hämeen

20


aluetalouden kehitysnäkymät vuoteen 2020 ja Kanta-Hämeen työvoima ja koulutustarve-

arvio. Ko. asiakirjojen analyysien pohjalta tämä raportti kohdistuu Hämeenlinnan seudun

vetovoimaisuuden kehittämiseen erityisesti suhteessa nuoriin osaajiin ja lisäksi nostetaan

esille mahdollisuus houkutella uusia innovaatioita tuottavia yrityksiä.

KUVA 3. Ne Hämeenlinnan seudun halutut virrat, joihin keskitytään tässä raportissa sekävetovoimatekijät haluttujen virtojen suhteen

Osaaja nähdään tässä raportissa sellaisena henkilönä, joka toimii uutta tietoa luovassa tai

tietoa uudella tavalla soveltavassa tehtävässä tai vaativissa johtotehtävissä. Hän voi toi-

mia myös muissa tehtävissä, joissa sovelletaan erityisosaamista ko. organisaation avain-

toimintojen kannalta merkittävällä tavalla. Yleensä osaajalla on suhteellisen korkea kou-

lutus ja hänen osaamiselleen on laajasti kysyntää. Osaajan määrittely ei kuitenkaan ole

yksiselitteinen, koska erilaisilla organisaatioilla on hyvin erilaisia tarpeita. Peruslähtökoh-

tana on näkemys siitä, että inhimillisten resurssien merkitys organisaatioiden ja alueiden

kilpailukyvyssä on kasvanut. (Raunio & Linnamaa 2000.) Olennaista on joka tapauksessa

huomata, että huippuosaaja tai huippuosaaminen eivät liity vain vaikkapa informaatiotek-

nologiaan tai bioteknologiaan; periaatteessa millä tahansa alalla on mahdollista olla

huippuosaajia.

21

Hämeenlinnan seudun tila

Sekä innovatiivisten yritysten että nuorten osaajien ”houkuttelu” kytkeytyy useaan toisis-

taan riippuvaiseen tekijään kuten edellä on jo tullut esille. Paikalliset koulutus- ja tutki-

musyksiköt ovat usein merkittävässä roolissa osaajien halutessa tavalla tai toisella koulut-

taa itseään. Lisäksi osaajat kokevat merkittävänä omien kouluttautumismahdollisuuksien-

sa lisäksi muille perheenjäsenille seudulla tarjottavat koulutusmahdollisuudet (esim. eri-

koispainotteiset peruskoulut, lukiot) (ks. Raunio & Linnamaa 2000; Raunio 2001.). Ku-

vassa 4 on esitetty ”NÄYTÖN PAIKKA –ajattelun” taustalla oleva kokonaisvaltainen näkemys

Hämeenlinnan seudun keskeisistä kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisis-

tä suhteista.

KUVA 4. Hämeenlinnan seudun kehittämiskonseptin keskeiset osa-alueet yleisellä tasollaja niiden väliset suhteet

Osaajien lisäksi Hämeenlinna tarvitsee uusia työpaikkoja ja yrityksiä. NÄYTÖN PAIKKA –

ajatteluun liittyen Hämeenlinnan seudun on mahdollista luoda innovatiivisille yrityksille

mahdollisuuksia tehdä tuotteidensa loppukehittämistä yhteistyössä julkisen hallinnon kans-

sa. Kaupungit eivät ole kovinkaan määrätietoisesti hyödyntäneet yritysten ja kaupunkien

välistä tuottaja-käyttäjä –yhteistyötä innovaatiotoiminnan edistämisessä. Tuottaja-käyttä-

jä –suhteita innovaatioprosessissa sekä erityisesti julkisen vallan roolia käyttäjänä tutki-

22


neen Rothwellin (1992) mukaan käyttäjän rooleja yritysten innovaatioprosesseissa voivat

olla:

• vaikuttaminen esiin nousevien teknologioiden kehityspolkuihin

• toimia itse keksijänä

• olla aloitteellinen uusien teknologisten ratkaisujen etsinnässä suhteessa omiin ongelmiin

• olla tietolähteenä uusien ja esiin nousevien (emergoivien) tarpeiden osalta

• toimia yhteistyössä yritysten T&K -prosesseissa

Julkisen vallan tärkeä rooli innovaatioprosessissa on toimia asiakkaana, mutta se voi olla

myös tuomassa tuotekehityksen loppuvaiheessa syvällistä asiakasnäkökulmaa. Erityisen

merkittävä julkisen vallan rooli on innovaatioiden synnyn kannalta silloin, kun julkinen

valta toimii ns. “leading edge” -käyttäjänä. Leading edge -käyttäjä esittää tuotteille edis-

tyksellisiä vaatimuksia sekä osallistuu aktiivisesti tuotteiden kehittämiseen.

23

5

Hämeenlinnan kaupunkiseutu – NÄYTÖN

PAIKKA ja täydennyskoulutuksen johtavakaupunki Suomessa

Seuraavat vastaukset edellä esille nostettuihin kysymyksiin muodostavat lähtökohdan ve-

tovoiman kehittämiselle.

• Missä kilpailussa olemme mukana - minkä virtojen suhteen Hämeenlinnan kaupunkiseu-dulla halutaan olla vetovoimaisia (eli kilpailukykyisiä)?

- Edellisen luvun erilaisiin kehittämisohjelmiin yms. perustuvan pika-analyysin perus-teella Hämeenlinnan kaupunkiseutu kilpailee muun muassa nk. osaajista eli osaavastatyövoimasta, nuorista ammattilaisista sekä uusista innovaatioista ja ajatuksista.

• Mitkä toimijat ovat avainasemassa Hämeenlinnan kilpailukyvyn rakentumisessa suhtees-sa valittuihin virtoihin?

- Hämeenlinnan kokoisella kaupunkiseudulla, jossa toimijoita on suhteellisen vähän, ke-hittämisessä korostuu monien erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö sekä se, että eritoimijoiden roolit ja kompetenssit tukevat toisiaan vetovoiman luomisessa suhteessayllä mainittuihin virtoihin.

• Mitä sellaisia resursseja meillä on, joiden varaan voimme rakentaa jatkuvan kilpailuedunluomisen prosessin?

- Tässä raportissa keskeisiksi resursseiksi suhteessa yllä mainittuihin virtoihin nostetaansijainti, oppilaitokset ja luonto myöhemmin täsmentyvällä tavalla. Resurssi nähdäänkehittämistoiminnan panoksena, asiana jonka varaan kehittämistoiminta voidaan pe-rustaa.

• Millaisen tulkinnan varaan Hämeenlinnan kaupunkiseudun on mahdollista rakentaa ke-hittämistoimintansa?

- Hämeenlinnan ei kannata etsiä kilpailuetua panostamalla teollisuusyhteiskunnan raken-teisiin ja prosesseihin. Teollisuuden toimintaedellytyksistä on toki pidettävä huolta, muttakilpailuetua on vaikea löytää teollisuusyhteiskunnan rakenteista ja prosesseista.

24


- Tietoyhteiskunnasta on tulossa arkipäivää ja näin ollen tietoyhteiskunnan infrastruk-tuurin sekä sen edellyttämien kykyjen ja taitojen tulee olla kunnnossa, jotta kaupunki-seutu voisi olla kilpailukykyinen, mutta niiden avulla Hämeenlinnan seudun on vaikeasaavuttaa kilpailuetua muiden kaupunkien rakenteiden ollessa vahvemmat ja niiden ol-lessa kehityksessä selvästi edellä.

- Tässä raportissa lähdetään siitä, että Hämeenlinnan seudun on mahdollista löytää kil-pailuetua palvelu-, oppimis-, elämys- ja tarinayhteiskunnan logiikasta.

Edellisten kysymysten ja vastausten pohjalta Hämeenlinnan seudun kehittämiskonseptin

lähtökohtia ovat:

• Oppimisyhteiskunnassa jatkuvasta kouluttautumisesta ja elinikäisestä oppimisesta on tu-lossa itsestäänselvyys ja erilaisten koulutuspalvelujen kysyntä hyvin todennäköisesti kas-vaa. Samalla kilpailu koulutusalalla kiristynee entisestään.

• Kilpailussa menestyminen edellyttää vahvojen kompetenssien luomista ja nykyistä pidem-mälle mietittyjen palvelukonseptien rakentamista vastaamaan asiakkaiden kysyntään.

• Palvelukonsepteihin tulisi samalla kyetä rakentamaan sisälle elämys- ja tarinayhteiskun-nan elementtejä, jotta a) olisi mahdollista herättää uutta kysyntää, b) olisi mahdollista erot-tua kilpailijoista sekä c) luoda ja soveltaa uudenlaisia oppimismetodeja.

• Hämeenlinnan kaupunkiseudulla on resursseja, joiden varassa on mahdollista luoda uu-denlaisia palvelupaketteja täydennyskoulutuksen alalla. Lisäksi niihin on mahdollista lin-kittää hyvän sijainnin ja kauniin luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Palvelupakettien syn-nyttämisessä on mahdollista hyödyntää myös Hämeenlinnaa ja Vanajan Linnaa.

• Näistä lähtökohdista nousee vastaus kysymykseen siitä, millainen konsepti tukee parhaal-la mahdollisella tavalla vetovoiman syntymistä ja ylläpitoa?

• Hämeenlinnan seudun kehittämiskonseptin ytimeen on mahdollista nostaa koulutus, tari-nat ja elämykset sekä keskeisimmäksi substanssialaksi täydennyskoulutus (eli tavallaankokous- ja koulutusmatkailu).

• Poikkileikkaavina periaatteina konseptissa korostetaan näytön paikkojen luomista, yrittä-jyyttä ja koko konseptia tukevia palvelupaketteja.

KUVA 5. Hämeenlinnasta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki – ehdotettu konseptiyksinkertaistettuna

25

Hämeenlinnan kaupunkiseutu

Konseptin taustalla on seuraavanlainen visio Hämeenlinnan seudun tulevaisuudesta:Vuonna 2020 Hämeenlinna on Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki, jossa toimii useita kyseisel-le alalle erikoistuneita koulutuslaitoksia sekä erilaisia koulutus- ja tukipalveluja tarjoavia palvelu- jaasiantuntijayrityksiä. Näiden välille on syntynyt toimiva verkosto, joka tekee mahdolliseksi uusien palve-lupakettien ideoinnin ja tuottamisen.

Hämeenlinnan täydennyskoulutusklusterin markkina-alueita ovat ensinnäkin Etelä-Suo-

mi (erityisesti Helsingin ja Tampereen muodostama kehityskäytävä), jossa Hämeenlinnan

seudun on mahdollista hyödyntää erityisesti hyvää logistista asemaansa Suomessa. Toi-

seksi markkina-alueena on koko maailma, jonka osalta hyödynnetään Suomen mainetta

turvallisena ja eksoottisena mutta pitkälle kehittyneenä maana.

Näytön paikkojen luominen edustaa Hämeenlinnan seudun kehittämisessä eräänlaista

yleisfilosofiaa, jota voidaan soveltaa lähes kaikilla kehittämisen painopistealueilla. Tässä

hahmoteltu konsepti sekä sen hyödyt ja riskit hahmottuvat seuraavasti:

• JOHTAVA TOIMINTAPERIAATE – NÄYTÖN PAIKKOJEN LUOMINEN

- Luodaan systemaattisesti nuorille eri alojen ammattilaisille mahdollisuuksia toteuttaaitseään ja luoda omaa uraansa Hämeenlinnan kaupunkiseudulla.

➥ Aina mahdollisuuksien auetessa julkisessa hallinnossa, kulttuurin aloilla, urheilus-sa yms. rekrytoidaan uransa alkuvaiheessa olevia oman alansa ammattilaisia ja tar-jotaan heille näytön paikka juuri Hämeenlinnan kaupunkiseudulla.

- Luodaan systemaattisesti uusia tuotteita ja palveluja kehittäville innovatiivisille yrityk-sille mahdollisuus päästä markkinoille ja saada innovaatioilleen referenssejä Hämeen-linnan seudulla.

➥ Toimimalla ensi käyttäjänä (lead user) kaupunki voi saada käyttöönsä uusinta osaa-mista ja toisaalta yritys saa tarvitsemansa referenssitoimituksen. Tällä tavoin yritysvoi myös sijoittua Hämeenlinnan alueelle. Toimintaa voidaan tukea paikallisillapääomarahastoilla. Sopivia tuoteryhmiä ajatellen tuottaja-käyttäjä –yhteistyötä ovatesimerkiksi ohjelmistot, terveysteknologian tuotteet ja erilaiset public-private –pal-velukonseptit.

• YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET – YRITTÄJYYS JA PALVELU

- Tässä yhteydessä yrittäjyydellä viitataan sekä ulkoiseen että sisäiseen yrittäjyyteen, joi-den varassa luovan yrittäjämäisen yhteisön eli yrittäjyyskulttuurin on mahdollista ra-kentua.

➥ Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen omistamiseen ja johtamiseen liittyviä muo-dollisia kysymyksiä kuten esimerkiksi liikeidean suunnittelu, markkinointi, tavaroi-den ja palvelujen tuotantoprosessin hallinta, talouden suunnittelu, henkilöstön joh-taminen jne. Näiden merkitykset vaihtelevat yrittäjän persoonallisuuden mukaan.

➥ Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjyyden piirteiden toteutumista kaikessatoiminnassa. Sisäinen yrittäjä toimii itsenäisen yrittäjän tavoin rakentamalla toi-mintansa erityisesti omien ideoidensa ja innovatiivisuutensa varaan olematta siltiyrityksen omistaja. Sisäisiä yrittäjiä voi löytyä suurista yrityksistä, julkiselta sekto-rilta ja viime kädessä mistä tahansa elämän alueelta. Ulkoisesta yrittäjyydestä sisäi-nen yrittäjyys on erotettavissa lähinnä ilmenemismuotonsa ja organisationaalisenkontekstinsa perusteella. Sisäinen yrittäjä ottaa yhtä lailla sosiaalisia, henkisiä jauraan liittyviä riskejä kuin yrittäjäkin.

(Kyrö 1997; Heinonen 2001)

- Palvelulla viitataan tässä yhteydessä sellaisiin toimiin tai sellaiseen apuun, jotka koh-distuvat toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään. Tässä raportissa korostetaan erityisesti sel-laisia koko NÄYTÖN PAIKKA -konseptia tukevia palvelukonsepteja, jotka perustuvat usei-den erilaisten palvelumuotojen nivomiseen yhteen siten, että ne muodostavat jouheanasiakasta hyvin palvelevan kokonaisuuden.

26


• SUORAT HYÖDYT

- Hämeenlinnan kaupunkiseutu profiloituu seutuna, joka tarjoaa mahdollisuuksia nuoril-le ammattilaisille ja rohkeille yrityksille ja näin sen vetovoima osaajien silmissä kas-vaa.

- Hämeenlinnan kaupunkiseudulle on mahdollista syntyä rohkeasti uusia ideoita etsivänsekä nuorille ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia luovan kaupungin maine.

- Täydennyskoulutuskonseptien luominen tarjoaa itsessään runsaasti näytön paikkojanuorille osaajille ja samalla eri alojen nuoria osaajia on mahdollista hyödyntää erilais-ten palvelupakettien rakentamisessa ja itse koulutuspalveluissa.

- Nuorten osaajien ja innovatiivisten yritysten mukana seudulle ”virtaa” uusia ajatuksia,ideoita ja kontakteja. Näin Hämeenlinnan seudun kehittämisestä on mahdollista syntyäjatkuvasti itseään uudistava prosessi.

• RISKIT

- Nuoret näyttöhalukkaat ihmiset saattavat tehdä ylilyöntejä, jolloin virheiden mahdolli-suus on olemassa ja resursseja saatetaan hukata.

- Uusia tuotteita ja palveluja markkinoille tuovat yritykset saattavat tehdä ylilyöntejä,jolloin virheiden mahdollisuus on olemassa ja resursseja saatetaan hukata.

- Nuoret näyttöhalukkaat ihmiset saattavat työskennellä Hämeenlinnassa vain muutamanvuoden ja mainetta saatuaan siirtyä muualle.

• HEIJASTEHYÖDYT

- Ihmiset, jotka ovat saaneet Hämeenlinnan kaupunkiseudulla mahdollisuuden kehittyäja näyttää omaa osaamistaan, suhtautuvat hyvin todennäköisesti oman uransa myöhem-missä vaiheissa hyvin positiivisesti Hämeenlinnassan. Näin syntyy ajan kuluessa Hä-meenlinnan kaupunkiseutuun posiitivisesti (ja ehkä jopa kiitollisuudella) suhtautuvieneri alojen ammattilaisten verkosto.

- Ihmisillä, jotka ovat antaneet näyttöjä Hämeenlinnassa, on hyvin suuri todennäköisyyslöytää seuraava työpaikkansa Helsinki-Tampere-Turku –kolmion sisältä. Jos he ovatviihtyneet Hämeenlinnassa ja jos sen asuin- ja elinympäristön laatu on korkeatasoinen,he saattavat hyvinkin jäädä asumaan Hämeenlinnaan, koska sieltä on hyvät yhteydetoman työn kannalta keskeisille seuduille.

- Innovatiivisten yritysten tuotteiden ja palvelujen mukana Hämeenlinnan seudulle tuleemyös uutta osaamista, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea aiempaa rohkeampaa uudenluomisen kulttuuria.

• ”HEITTOJA” MUISTA TOIMENPITEISTÄ

- Nuorten osaajien siirtyminen ja jääminen Hämeenlinnaan edellyttää, että näiden ihmis-ten arvostamat palvelut ovat korkeatasoisina saatavilla. Tällaisia ovat esimerkiksi las-ten päivähoito sekä yleissivistävän koulutuksen palvelut. Niitä on mahdollista kehittääesimerkiksi luomalla mahdollisuuksia saada opetusta kokonaan vieraalla kielellä (eng-lanti, saksa, ranska) sekä tarjoamalla vaihtoehtoisia pedagogisia ratkaisuja (Montesso-ri, Steiner).

- Koulutus- ja päivähoitopalvelujen lisäksi olennaista on kehittää myös kulttuuripalvelu-ja. Hämeenlinnassa on perinteisesti hyvä teatteri ja sen tarjontaa kannattaa kehittääedelleen. Lisäksi vaikkapa kevyen musiikin perinteiden varassa on mahdollista raken-taa nuoria osaajia kiinnostavia tässä esitettyä kokonaiskonseptia tukevia kulttuurikon-septeja.

- Julkista palvelutuotantoa voi kehittää hyödyntämällä investoinneissa erilaisia julkisenja yksityisen sektorin välisiä yhteistyömalleja, joissa kunnan rahaa ei sitoudu investoin-teihin. Joillakin ratkaisuilla voidaan jopa nykyisistä omistuksista luopua ja näin vapaut-taa pääomaa kehittämiseen.

27

Hämeenlinnan kaupunkiseutu

- Täydennyskoulutusliiketoiminta edellyttää myös riittävää hotellikapasiteettia ja esimer-kiksi rautatieaseman läheisyydessä oleva ranta-alue tarjoaa kongressihotellille erinomai-sen paikan.

- Asumisratkaisuissa oleellista on monipuolisuus eli keskusta-asuminen, omakotiasumi-nen, luonnonläheisyys sekä omistuksellisena ratkaisuna riittävä vuokra-asuntokanta.

- Keskustan viihtyisyydestä ja palvelutarjonnasta huolehtiminen tukevat NÄYTÖN PAIKKA –konseptin toteuttamista. Asukkaiden viihtyisyyteen, täydennyskoulutusliiketoimintaanja yksityisen sektorin palvelutyöpaikkoihin ylipäätään liittyy ajatus monipuolisen kah-vila- ja ravintolatarjonnan kehittämisestä erityisesti kaupunkikeskustaan. Erilaisia tee-maravintoloita ja –kahviloita voidaan myös viedä muualle franchising –mallilla, jokavoisikin olla yksi Hämeenlinnan osaamisalue. Kahvilakulttuurin edistäminen edellyttäämyös kävelykeskustan kehittämistä, lämmitettäviä katuja yms.

NÄYTÖN PAIKKA –konseptin kehittämisessä olennaista on hahmottaa kokous- ja koulutus-

toiminnan ja –matkailun suhde muihin aloihin. Asumista, palveluja, infrastruktuuri yms.

ratkaisuja tulisi tarkastella suhteessa täydennyskoulutuksen kehittämiseen.

KUVA 6. NÄYTÖN PAIKKA –konsepti on monien asioiden muodostama rihmasto, jonka yti-messä on koulutuspakettien tarjoaminen

• Systemaattinen toiminnan suuntaaminen valittuun konseptiin

• Toimijoiden intressien, strategioiden ja osaamisen kartoitus. Konseptin luo-misen edellyttämien kokoonpanojen hahmottaminen.

• Tarvittavien uusien taitojen ja kykyjen tunnistaminen

• Yhteisten koulutuspakettien tunnistaminen ja suunnittelu

• Monien toimijoiden yhteisen viestintäkonseptin suunnitteleminen tavoitteenaluoda Hämeenlinnann NÄYTÖN PAIKKA -brandi

Ensimäisettoimenpiteet

Hämeenlinnan seudun mahdollisuuksia kilpailla edellä esitetyistä virroista ja asemasta

Suomen johtavana täydennyskouluttajana on mahdollista havainnollistaa ”kilpailutermino-

logian” avulla.

28


• Hämeenlinnan seudun sijainti keskellä Suomen nopeimmin kasvavaa vyöhy-kettä antaa mahdollisuuden luoda Tampereen ja Helsingin välille - lähelle yri-tyksiä yms. toimijoita, mutta kuitenkin ”toisella paikkakunnalle” – koulutus-klusteri, josta on mahdollista kehittää niin kouluttajia kuin koulutettaviakinhoukutteleva kokonaisuus.

• Hämeenlinnan seudun monet historialliset kohteet (mm. Hämeen linna ja Vana-janlinna) yhdessä kauniin luonnon kanssa tarjoavat mahdollisuuden luoda kou-lutuspaketteja elämykselliseen ympäristöön.

Kilpailuetu

Kilpailuitu • Sijainnin ja uuden näytön paikkojen luomiseen perustuvan toimintakulttuurinhyödyntäminen nuorten osaajien houkuttelussa

• Muilla kaupunkiseuduilla koulutuksen tarjonta ei ole yhtenäinen kokonaisuus,jolloin yhtenäisellä konseptilla ja eri toimijoiden omien strategioiden nivomi-sella sen yhteyteen on mahdollista erottua muista koulutuspalvelujen tarjoajis-ta. Tällöin kaikkien konseptin toteuttamiseen osallistuvien organisaatioidenon mahdollista saada oman organisaation toimintaa tukevaa kilpailuetua.

Mahdolliset

kilpailuhaitat

• Strategisen otteen jääminen hajanaiseksi ja heikoksi

• Verkostoituminen jää yleisen retoriikan tasolle eikä todelliseen yhteistyöhönpäästä

• Mielikuvituksen ja rohkeuden puute koulutuspakettien suunnittelussa.

29

6

Lopuksi

Tämä raportti ei ole tutkimus Hämeenlinnan seudun nykytilasta, tulevaisuudesta ja kehit-

tämistoiminnasta. Se ei myöskään ole strateginen suunnitelma siitä, miten Hämeenlinnan

seudulla jatkossa suunnataan monien organisaatioiden kehittämistoimintaa

”paremman tulevaisuuden” luomisessa.

Tämä raportti on kahden ihmisen näkemys siitä, minkä tekijöiden varaan ja millaisen

konseptin varaan kehittämistoiminta olisi jatkossa mahdollista rakentaa. Toivomme, että

pähkäilymme avaa uusia näkökulmia ja kysymyksiä, ja mikä olisikaan sen hienompaa

kuin nähdä erilaisten rohkeiden ja mielikuvitusrikkaiden kuvioiden syntyminen konkreti-

soimaan yleisen tason ajattelua.

30

31

Lähteet

BARNEY, J.B. & HESTERLY, W. 1996. Organizational Economics: Unerstanding the Relationshipbetween Organizations and Economic Analysis. Teoksessa Clegg, S. R. & Hardy, C. &Nord, W. R. (toim.) Handbook of Organization Studies. s. 115-147. Sage Publications.

CASTELLS, M. 1996. The Rise of the Network Society – The Information Age: Economy, Societyand Culture. Blackwell Publishers.

HAUTAMÄKI, A. (toim.) 1996. Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa: tietoyhteis-kunnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.Helsinki.

HEINONEN, J. 2001. Sisäinen yrittäjyys. 12.11.2001 - http://www.tukkk.fi/etalukio/3/1/main.htm.

Hämeen aluekehittämisohjelma 2000-2006. 1999. Hämeen liitto.

Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma. Kehittämiskeskus Häme Oy. 5.11.2001 - http://www.kehittamiskeskus.com/tutkimukset.php

JENSEN, R. 1999. The dream society how the coming shift from information to imagination willtransform your business. McGraw-Hill.

Jos toimeen tartutaan – Hämeen maakuntasuunnitelma 2020. Luonnos 24.9.2001.Hämeen liitto.

Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarvearvio –erityisesti toisen asteen koulutustarpeet. TavastianMARE-hanke. Muistio 29.3.2001.

KOSTIAINEN, J. 1999. Kaupunkiseudun kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka tietoyhteiskunnas-sa. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyh-teiskunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 106. Helsinki.

LINNAMAA, R. 1999. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn rakenteelliset ja dynaamiset elementit.Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteis-kunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 106. Helsinki.

PINE II, J. B. & GILMORE, J. H. 1999. The Experience Economy: Work is Theatre & EveryBusiness a Stage. Harvard Business School Press.

RANTALA, O. & HERMANS, R. & KASEVA, H. & KINNUNEN, J. 2000. Hämeen taloudenkehitysnäkymät vuoteen 2020. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 5.11.2001 - http://www.hameenliitto.fi/liittojahame/maakuntasuunnitelma.php

RAUNIO, M. & LINNAMAA, R. 2001. Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevanapaikkana asua ja elää. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö.Sente-työraportteja 1/2001.

RAUNIO, M. 2001. Osaajat valintojen kentällä. Helsingin Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porinja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. Tampereen yliopisto, Alu-eellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 11/2001.

ROTHWELL, R. 1992. Issues in user-producer relations: role of government. Paper Prepared forSix Countries Programme Conference on: User-Producer Relations in the InnovationProcess, Dipoli Congress Centre, Espoo, Finland. November 26-27, 1992.

SOTARAUTA, M. & LINNAMAA, R. 1997. Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikka ja prosessienlaatu: Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano Benchmarking-vertailussa.Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos, sarja A 19. Tampere.

SOTARAUTA, M. & MUSTIKKAMÄKI, N. & LINNAMAA, R. 2001. Alueet uusien haasteidenedessä. Teoksessa Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 137. Helsinki.

32

SOTARAUTA, M. & MUSTIKKAMÄKI, N. (toim.) 2001. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksanelementtiä. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 137. Helsinki.

SOTARAUTA, M. 2001. Johtaminen ja vaikutusvalta kunnissa: Sopivat tyypit oikeassakokoonpanossa. Teoksessa Sotarauta, M. & Majoinen, K. (toim.) Kunnat virtaavassamaailmassa: Kuntien haasteet globaalissa verkostoyhteiskunnassa. Suomen Kuntaliitto.Helsinki.

Documents

Hlinna näytön paikka · 3/2002. ISSN 1457-9995 ISBN 951-44-5293-3 Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2001 ... talous-, teollisuus- ja tietoyhteiskuntajaottelun lisäksi nostamalla