Hoitotyön opiskelijakertomus 2016

2(26)

Sisällys 1 Sairaanhoitopiirin opiskelija- ja oppilaitosyhteistyö ............................................................................ 4 2 Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen............................................................................................... 4

2.1 Opiskelijatoiminnan organisointi ................................................................................................. 4 2.2 Oppilaitossopimukset ................................................................................................................. 4 2.3 Opiskelijamaksut ........................................................................................................................ 5 2.4 Yhteistyörakenteet ..................................................................................................................... 5

3 Harjoittelun toteutuminen .................................................................................................................. 6 3.1 Harjoittelupaikat ja niiden varaaminen ....................................................................................... 6 3.2 Opiskelijaperehdytys .................................................................................................................. 7 3.3 Toteutuneet harjoittelujaksot ...................................................................................................... 7 3.4 Ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelu ......................................................................... 8 3.5 Oppilaitosyhteistyö opiskelijan harjoittelun aikana ...................................................................... 8

4 Opinnäytetyöt .................................................................................................................................... 9 4.1 Opinnäytetyön aiheet ................................................................................................................. 9 4.2 Tutkimusluvat ja valmistuneet opinnäytetyöt ............................................................................ 10

5 Opiskelijapalautteet ......................................................................................................................... 11 5.1 Opiskelijapalautteet ................................................................................................................. 11 5.2 Hoitotyön johdon opiskelijatapaamiset ..................................................................................... 14

6 Ohjaajakoulutus .............................................................................................................................. 15 7 Kouluttajayksikkö ............................................................................................................................ 16 8 Muu oppilaitosyhteistyö ................................................................................................................... 16

8.1 Potilasturvallisuusviikko ........................................................................................................... 16 8.2 Rekrytointitapahtuma ............................................................................................................... 17 8.3 Harjoittelun ohjausmallin kehittäminen ..................................................................................... 17 8.4 Ulkomaiset oppilaitosvierailut ................................................................................................... 18 8.5 Lääkehoidon verkkokurssin suorittaminen ............................................................................... 18

9 Yhteenveto ja kehittämiskohteet ..................................................................................................... 18 Liitteet Opiskelijatoiminnan vuosikello (liite 1) Kanta-Hämeen keskussairaalan terveysalan opiskelupaikat Jobstep -järjestelmässä (liite 2) Hoitotyön opinnäytetyöt Kanta-Hämeen keskussairaalassa (liite 3) Hoitotyön tutkimuslupahakemus/päätös (liite 4) Ohjauksen osaajat -koulutuksen palautteet (liite 5) Tiedote terveysalan opiskelijoille (liite 6)

3(26)

Alkusanat

Kanta-Hämeen keskussairaala toimii opetussairaalana. Valmennamme tulevia terveydenhuollon /hoitotyön opiskelijoita tuleviin ammattitehtä-viin. Tähän käytetty työpanos on merkittävä ja haluamme onnistua siinä hyvin. Opiskelijoiden palautteet työelämäjaksoilta antavat meille tietoa siitä, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota työelämäjaksojen onnistu-miseksi. Myös työelämän osaamisvaateet haastavat oppilaitoksia kehit-tämään opetussuunnitelmiaan paremmin näitä vaateita vastaavaksi. Tämä hoitotyön opiskelijakertomus vuodelta 2016 on järjestyksessään toinen, johon on koottuna Kanta-Hämeen keskussairaalan terveysalan korkea-asteen ja II asteen opiskeluun ja opiskelijoihin liittyvää tietoutta. Yhteistyön muodot eri oppilaitosten kanssa ovat monimuotoistuneet ja yhteistyötä tehdään laajemminkin mm. Taysin erityisvastuualueen sai-raaloiden, oppilaitosten ja yliopistojen kanssa.

23.3.2017 Kirsi Leino Hallintoylihoitaja

4(26)

1 Sairaanhoitopiirin opiskelija- ja oppilaitosyhteistyö

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin strategiassa 2015 - 2016 on nimetty 10 kriittistä menestystekijää, joista erityisesti Potilas ensin –toimintamalli, osaamiseen, tutkimukseen ja koulutusyhteistyöhön pa-nostaminen, positiivinen työantajakuva sekä ennakoiva työskentely ja kumppanuuksiin panostaminen ohjaavat myös opiskelijatyötä ja sen ke-hittämistä lähitulevaisuudessa. Tämän opiskelijakertomuksen tavoitteena on sairaalan opiskelijatoimin-nan näkyväksi tekeminen ja sen seurannan kehittäminen. Systemaatti-nen raportointi mahdollistaa opiskelijatoiminnan vuosittaisen vertailta-vuuden, oppilaitosyhteistyön tukemisen, opiskelijatoiminnan kehittämis-tarpeiden tunnistamisen ja kehitystyön seurannan.

2 Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen Pääosa opiskelijoista tulee ammattikorkeakouluista ja toisen asteen op-pilaitoksista. Ammattikorkeakouluissa käytetty termi sairaalassa tapah-tuvasta opiskelusta on ohjattu harjoittelu. Toisen asteen koulutuksen termi on työssäoppiminen. Tässä raportissa käytetään näistä opiskelu-muodoista jatkossa termiä harjoittelu.

2.1 Opiskelijatoiminnan organisointi

Opiskelijatoiminnan organisoinnista ja kehittämisestä vastaa hoitotyön johto: hallintoylihoitaja ja kunkin tulosalueen ylihoitaja. Hoitotyön johto linjaa vuosittain kehittämisen painopisteet, seuraa opiskelijatoimintaa sekä sen kehittämistä yksiköissä sekä koko sairaalan osalta. Hoitotyön johto vastaa myös sairaalan ulkopuolelle tehtävästä yhteistyöstä terve-ysalan opiskelijatoiminnan osalta. Yksiköissä opiskelijatoiminnasta vastaa osastonhoitaja. Kussakin yksi-kössä on nimetty opiskelijaohjausvastaava. Opiskelijan lähiohjauksesta vastaa yksikössä ennalta nimetty ohjaaja tai ohjaajapari. Ohjaajan, ohjausvastaavan ja opiskelijan tehtävät ja vastuut on kuvattu alueellisessa Opiskelijaohjauksen laatusuosituksissa (2012). Suositus on luettavissa sairaalan intrassa > henkilöstö> opiskelijaohjaus. Käytännössä kehittämistyötä toteuttaa opetusylihoitaja, joka oman tu-losaluevastuun rinnalla vastaa myös opiskelija-asioista sekä hänen työ-parinaan yliopettaja, joka toimii myös yhteyshenkilönä Hämeen ammat-tikorkeakoulun terveysalan opetukseen. Sairaalan yleinen opiskelijatoiminnan kehittämistyö on kuvattu opiskeli-jatoiminnan vuosikellossa. (liite 1)

2.2 Oppilaitossopimukset Sairaalan ja koulutusorganisaatioiden välillä on tehty koulutussopimuk-set. Koulutussopimukset on laadittu joko toistaiseksi voimassa oleviksi tai opiskelijakohtaisiksi ja määräaikaisiksi. Koulutussopimuksia on 22 eri

5(26)

koulutusorganisaation kanssa. Sopimusten laatimisesta vastaa hallinto-johtaja Miia Luukko. Voimassa olevat sopimukset löytyvät intrasta hen-kilöstö > opiskelijaohjaus > koulutussopimukset.

2.3 Opiskelijamaksut

Opiskelijaohjausmaksut perustuvat oppilaitosten kanssa tehtyihin sopi-muksiin. Sairaala sai korvausta keskimäärin 40,40 e / viikko / opiskelija ja suojavaatteista 2 euroa / viikko. Yhteensä opiskelijaohjausmaksut vuonna 2016 olivat 96 698,1 euroa. Viitenä edellisenä vuonna vastaa-vat summat olivat 93 156,5 euroa (2015) 102 685 (2014), 85 604,2 eu-roa (2013), 119 762,0 (2012) ja 106 249,0 (2011). Tulot ohjautuivat sai-raanhoitopiirin kokonaisbudjettiin.

2.4 Yhteistyörakenteet

Oppilaitosyhteistyöryhmä kokoontui kahdesti, helmikuussa ja lokakuus-sa. Kokouksissa käsiteltiin mm. alueellista opiskelijapaikkatilannetta (aloittaneet/ valmistuneet), opetussuunnitelmien muutoksia, toisen as-teen koulutuksen reformia, täydennyskoulutustarpeita ja erikoistu-misopintojen suunnittelua sekä harjoittelun käytänteitä. Ryhmän edusta-jina olivat hallintoylihoitaja ja opetusylihoitaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Hamkin koulutusvastuupäällikkö ja sihteeri yhteinen yliopettaja. Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön verkosto on toiminut vuodesta 2005. Viimeisin hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma oli vuosille 2011 - 2015. Ohjelma arvioitiin vuoden 2015 lopulla. Vuonna 2016 toi-mintaa linjattiin siten, että oppilaitosyhteistyöryhmä jatkaa kuten tähän-kin asti. Alueelliset hoitotyön johdon tapaamiset korvaavat verkostota-paamiset. Alueellisiin kokouksiin kutsutaan suunnitellusti oppilai-tosedustajat yhteistyökysymysten käsittelyä varten.

Kumppanuustapaaminen hoitotyön johdon ja Hamk:n hyvinvointiosaa-misen johdon välillä toteutui lokakuussa. Tapaamisessa käytiin läpi or-ganisaatioiden ajankohtaisia asioita sekä lähiajan yhteistyöhön vaikut-tavia muutoksia ja suunnitelmia. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (ERVA) sai-raanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen ja Tampereen yliopiston hoito-tieteen yksikön yhteistyöneuvottelu toteutettiin toukokuussa. Tapaami-sessa käsiteltiin Tays ERVA hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisoh-jelmaluonnosta vuosille 2016 – 2020. Ohjelman tavoitteena on ohjata uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden aloittamista, edesauttaa muo-dostamaan aiempaa laajempia tutkimuskokonaisuuksia ja monitieteisiä tutkimusryhmiä, systematisoida hoitotieteellistä tutkimusta ja kehittämis-tä hoidon laadun parantamiseksi, edistää ja kehittää asiakaslähtöistä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sairaanhoitopiirien, yliopiston ja am-mattikorkeakoulujen välillä, edistää tutkimusnäytön käyttöä asiakasläh-töisen toiminnan kehittämisen perustana, edistää hoitotieteellisen tutki-muksen näkyvyyttä sairaanhoitopiireissä sekä kansallisesti ja kansain-välisesti sekä tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia hoito-työn innovaatioita. Ohjelma tullaan julkaisemaani kevään 2017 aikana. Lokakuulle suunniteltu tapaaminen jouduttiin päällekkäisyyksien vuoksi peruuttamaan.

6(26)

Sairaanhoitopiirein ja amk:n yhteistyöryhmä koosti CLES -tulosten poh-jalta katsausta opiskelijoiden kokemuksista. Tästä aineistosta kirjoitettiin artikkeli Terveysalan opiskelijoiden kuvaamia kielteisiä kokemuksia har-joittelun aikana. Päävastuullisena kirjoittajana toimi Susanna Teuho, opetusylihoitaja Pshp:stä, lisäksi kirjoittajina toimivat Helinä Ro-to,(Pshp/TAMK), Tuija Sulonen (Päijät-Hämeen shp), Paula Vikberg-Aaltonen (K-HSHP/HAMK) ja Merja Sankelo (E-P shp). Artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi Tutkiva Hoitotyö-lehdessä 2017. Valtakunnallinen Cles-verkostopäivä toteutettiin Oulussa 7.4.2016. Asialistalla oli mm. Cles –valtakunnalliset tulokset ja niiden hyödyntämi-nen, uudet opiskelijaohjauksenmallit (VOO ja moduulioppiminen). Päi-vään osallistui yliopettaja.

3 Harjoittelun toteutuminen

3.1 Harjoittelupaikat ja niiden varaaminen

Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen varaaminen tapahtuu kolmen toimin-tamallin avulla. 1. Jobstep -harjoittelupaikkavarausjärjestelmä www.jobstep.net Yksik-

kö avaa varattavat harjoitteluviikot seuraavan lukukauden osalta, määrittelee opiskelijamäärän ja osaamisvaatimukset tai suoritetut opin-not. Lisäksi yksikkö kuvaa lyhyesti toimintaansa ja osaamista, jota yksi-kössä voi vahvistaa. Pääosa amk -opiskelijoista varaa pai-kan järjestelmän kautta suoraan yksiköstä ja opettaja vahvistaa va-rauksen, mikäli se on tarkoituksenmukainen opiskelijan opintoihin nähden. Ennen harjoittelua yksikön ohjausvastaava lähettää vahvis-tetun paikan varanneelle opiskelijalle tervetulokirjeen, jossa on osaston esittely ja käytännön ohjeita harjoitteluun tulijalle. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja-opiskelijoiden harjoittelupaikat ovat ensin HAMK:n opiskelijoiden varattavissa ja avautuvat muiden amk:n opiskelijoille myöhemmin. Tämä on valtakunnallinen käytän-tö. Jobstep:n käytön ohjauksen sekä varausaikataulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden osalta hoitaa HAMK:n taloussihtee-ri Senja Saukkola. Yksiköiden harjoittelupaikkamäärät on esitetty liit-teessä 2.

2. Ammattiopisto Tavastian kanssa on sovittu vuotuiset opiskelijamää-rät ja yksiköt, jossa lähihoitajaopiskelijat ovat suorittaneet työssäop-pimisen jaksoja. II asteen koulutus ei ole mukana Jobstep- järjes-telmässä.

3. Muut kuin edellä mainitut harjoittelupaikat sovitaan suoraan ohjaa-van yksikön esimiehen kanssa. Tällaisia yksiköitä ovat: Tampereen ammattikorkeakoulusta tulevat laboratoriohoitajaopiskelijat (bio-analyytikkokoulutus) sovitaan suoraan opettajan ja ylihoita-jan/osastonhoitajan kanssa. Opiskelijat sijoittuvat kliinisen fysiologi-an, kliinisen neurofysiologian ja patologian osastoille. Fysioterapeut-

7(26)

ti-opiskelijoiden harjoittelujaksot fysiatriassa sovitaan vastaavalla ta-valla.

3.2 Opiskelijaperehdytys

Opiskelijoiden vastaanottoon ja perehdytykseen yksiköissä on edelleen panostettu. Kun opiskelijan paikka on vahvistettu oppilaitoksen taholta, lähetetään yksiköstä tervetulokirje opiskelijalle. Kirje sisältää käytännön ohjeita harjoitteluun tuloon liittyen, mutta usein myös vinkkejä siitä, mi-hin opiskelijan kannattaa tutustua, mitä materiaalia kerrata tms. ennen harjoitteluun tuloa. Yleisperehdytystilaisuudet järjestettiin aiempien vuosien tapaan, siten, että ne ajoittuivat Hamk:n opiskelijoiden aloituspäivään ensi kertaa sai-raalaan tulevien ryhmien aikataulun mukaisesti. Keväällä järjestettiin 3 perehdytystilaisuutta ja syksyllä 1 perehdytysti-laisuutta. Ohjelma toteutettiin kahdessa osassa. Aloituspäivänä oli yleisperehdytys, hygienialuento, potilasasiamiehen luento ja rekrytointi-palvelun esittely ja toisessa osassa oli kivunhoidon luento. Kussakin ti-laisuudessa oli paikalla 20 - 30 opiskelijaa. Yleisesittelymateriaalia on ajanmukaistettu mm. painottamalla Potilas ensin -toimintamallia myös harjoittelun lähtökohtana ja asiakkaan palve-lukokemuksen merkitystä kaikessa toiminnassa.

3.3 Toteutuneet harjoittelujaksot

Vuonna 2016 terveysalan opiskelijoita oli harjoittelujaksoilla 594, joista HAMK:sta oli 430 ja muista oppilaitoksista 164. Opiskelijoiden määrä on kasvussa.

Taulukko 1. Toteutuneet harjoittelujaksot oppilaitoksen mukaan

Oppilaitos opiskelijat viikot Diakonia amk 3 10 Hyria koulutus oy 3 23 Kiipula 5 36 Lahden amk 5 28 Laurea amk 20 83 Metropolia amk 29 126 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 6 9 Saimaan amk 1 1 Salpaus koulutuskeskus 2 1 Savonia amk 2 6 Tampereen amk 62 120 Tavastia koulutuskonserni 22 109 Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto

4 43

HAMK 430 1863 Yhteensä 594 2458 (Vuosi 2015) 538 2435 Jakson pituus vaihteli 1 viikosta 8 viikkoon. Valtaosa opiskelijoista suo-ritti yhdessä yksikössä 5 viikon harjoittelun.

8(26)

Tulosalueittain on tarkistettu yksiköitten opiskelijapaikkamääriä, jotta kaikki yksiköt olisivat opiskelijaohjauksessa mukana. Erityisesti poli-klinikoiden hyödyntämiseen opiskelupaikkana on kiinnitetty huomiota.

Hämeenlinnan yksikön röntgenosastolla oli 3 opiskelijaa työharjoittelus-sa ja yksi oli tutustumassa röntgenhoitajan ammattiin yhteensä 14 viik-koa. Opiskelijat tulivat Savonia- ja Metropolia- ammattikorkeakoulusta. He opiskelivat natiivi-, tietokonetomogafia- ja magneettitutkimuksia. Rii-himäen yksikön röntgenissä oli työharjoittelussa 3 opiskelijaa yhteensä 16 viikkoa. Kaksi opiskelijaa oli Tampereen ammattikorkeakoulusta ja yksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta Helsingistä. He opiskelivat natii-vi- ja tietokonetomografiatutkimuksia.

3.4 Ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelu

Kuusi vaihto-opiskelijaa ulkomaisista yliopistoista harjoitteli K-HKS:ssa. Opiskelijat tulivat Espanjan (Universitat Autonoma de Barcelona), Poh-jois-Irlannin (University of Ulster) ja Liettuan (Vilniaus Kolegija) yliopis-toista ja suorittivat sairaanhoitajan tutkintoa. He opiskelivat Hamk:n ja ulkomaisten oppilaitoksen vaihtosopimukseen perustuen ja käyttivät si-ten Hamk:n harjoittelupaikkoja ja olivat Hamk:n opettajan ohjauksessa. Harjoitteluyksikkö valikoitui opiskelijan tarpeiden ja yksikön ohjausval-miuden mukaan. Yhdessä yksikössä opiskelijan harjoitteli 2 viikkoa. Oh-jauskieli oli englanti. Vaihto-opiskelijoiden sijoittuminen eri yksiköihin, harjoitteluviikot ja yksi-kön kontaktihenkilö:

Tehostetun valvonnan os. viikot:15,16,18,19,33,34,43,44, Satu

Lukkala

Osasto 5B viikot: 36,37, Kirsi Nieminen

Osasto 5A viikot: 38,39, Titta Kostjukova

Silmäyksikkö viikot: 6,7,13,14,33,34, Anna-Liisa Seppälä

Osasto 4B viikot: 22,23,36 37,44,45, Pipsa Wessman, Virpi Hiltunen

Päiväsairaala viikot: 42,42, Eila Henriksson

Osasto 6B viikot: 22,23,42,43, Heini Moilanen

Varahenkilöstö viikot: 20,21, Oskari Tenhunen, Tanja Lindqvist Vaihto-opiskelijoilla oli mahdollista antaa sähköinen palaute harjoittelu-jakson päätteeksi. Englanninkielinen palautekysely (Clinical Learning Environment Scale) on täytettävissä ulkoisilla internet- sivuilla. Vuonna 2016 vain kaksi vaihto-opiskelijaa antoi palautteen. Nämä palautteet oli-vat erittäin positiiviset. ’ I am so glad that I had a possibility to work in this intensive care unit with great staff, to learn and work together like a one great team’

3.5 Oppilaitosyhteistyö opiskelijan harjoittelun aikana

Useat korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset ja sairaalat ovat siirty-neet harjoitteluohjausmalliin, jossa opettajan yhteydenpito opiskelijaan tapahtuu verkkoympäristössä ja yksikköön puhelimitse. Näin pääsään-töisesti jos opiskelija on muulla paikkakunnalla harjoittelussa kuin missä oppilaitos sijaitsee.

9(26)

Hamk:n hoitotyön koulutusvastuu siirtyi syksystä 2015 ohjausmalliin, jossa opettajat ovat yhteydessä opiskelijoihin sähköpostilla henkilökoh-taisten opiskelutavoitteiden osalta. Ohjaava opettaja tapaa ohjaajan ja opiskelijan yksikössä väliarvioinnissa, johon opiskelija on valmistautunut myös kirjallisesti. Loppuarviointi toteutuu ohjaajan ja opiskelijan tapaa-misena. Opettaja tulee paikalle, mikäli siihen on opiskelijan oppimisen näkökulmasta erikseen perusteita. Samalla opettajien työnjakoa muutet-tiin siten, että pääsääntöisesti yksiköissä käy sama ohjaava opettaja riippumatta opiskelijaryhmästä tai harjoittelun ajankohdasta. Kolmas muutos koski ohjaustilanteita; tarkoituksena oli lähteä kokeilemaan ryhmäohjaustapaamisia harjoittelun aikana. Tätä varten sovittiin, että tietopalvelun tilaa voisi käyttää tapaamisten järjestämiseen. Uuden toi-mintamallin käyttöönotosta käytiin keskustelu hoitotyön johdossa, missä sovittiin, että toimintaa arvioidaan syksyn kokemusten perusteella. Asi-asta tiedotettiin osastonhoitajakokouksissa sekä Hamk:n tiedotteella. Kokemuksia muuttuneesta opettajaohjauskäytännöstä koottiin yksiköis-tä tammi-helmikuussa 2016 operatiivisen, konservatiivisen ja psykiatrian 8 tulosalueilla. Kokouksissa olivat mukana myös ko yksiköissä ohjan-neet opettajat. Osastonhoitajat toivat esille, että muutoksessa ei ollut il-mennyt ongelmia, yhteistyö oli ollut sujuvaa ja ohjaajat olivat kokeneet hyvänä, että väliarviointiin panostetaan ja voidaan ohjata siinä opiskeli-jaa loppujakson osalta. Osastolla oli nyt tiedossa, kuka on ohjaava opet-taja, mikä helpottaa myös yhteistyötä. Ohjaavien opettajien mukaan lähiohjaajat ovat olleet nyt herkemmin yh-teydessä opettajaan, mikä voi osaltaan johtua siitä, että opettaja on tie-dossa paremmin ja tutumpi. Opettajat ovat myös osaston tai opiskelijan pyynnöstä ja tarpeesta olleet mukana loppuarvioinneissa. Opiskelijoiden ryhmäohjaustilanteita on päätetty kokeilla psykiatrisella tulosalueella kevään 2017 aikana.

4 Opinnäytetyöt

Opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat keskeinen osa oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä. K-HKS:ssa opinnäytetyön aiheita on koottu ja tar-jottu HAMK:uun. Myös harjoittelujaksojen aikana opiskelijoita on ohjattu hoitotyön kannalta tärkeiden aiheiden pariin. Opiskelijat ovat toimitta-neet valmiit työt yksiköihin ja käyneet esittelemässä työn tulokset osas-totunneilla. Opinnäytetyöyhteistyön systematisoimiseksi kuvattiin vuonna 2013 opinnäytetyön prosessi. Se hyväksyttiin hoitotyön johdossa 16.1.2013. (liite 3). Opinnäytetöiden ja hoitotyön tutkimusten lupaprosessi on kuvat-tu Sairaanhoitopiirin tiedotteessa 36/2012 (Tutkimuslupalomake liite 4).

4.1 Opinnäytetyön aiheet K-HKS:n esittämät opinnäytetyön aiheet on koottu eri yksiköistä. Hoito-työn johto on linjannut vuoden 2016- 2017 annetut aiheet seuraavilta hoitotyön alueilta: 1. Asiakaslähtöistä toimintaa tukevat hoitokäytännöt 2. Potilaiden ohjaukseen ja ohjausmateriaaliin liittyvät aiheet 3. Potilasturvallisuuteen liittyvät aiheet

10(26)

4. Opiskelijaohjaukseen liittyvät aiheet. Aiheet ovat esillä Hamk:n terveysalan opiskelijoille opiskelijaporttaalis-sa, lisäksi yliopettaja esitteli aiheita ja mahdollisuutta yhteistyöhön opin-näytetyön aloitusseminaarissa. Kun opiskelija on valinnut aiheen, hänelle on nimetty ohjaaja ja hän on tehnyt alustavan ideapaperin aiheesta ja neuvotellut asiasta ohjaavan opettajan kanssa, hän on yhteydessä sairaalan yhteyshenkilöön ja täs-mentää yhdessä aiheen rajausta ja yhteyshenkilön odotuksia aiheen suhteen. Vuoden aikana useat opiskelijat ovat valinneet opinnäytetyön tarjolla olevista aiheista. Lisäksi valmistelussa on useita ylemmän ammattikor-keakoulututkinnon opinnäytetöitä.

4.2 Tutkimusluvat ja valmistuneet opinnäytetyöt

Vuonna 2016 K-HKS:ssa tutkimuslupa hyväksyttiin 16 hoitotieteen tai hoitotyön alan eriasteiselle tutkimukselle ja opinnäytetyölle. Myönnetyis-tä tutkimusluvista 8 oli amk -opinnäytetöitä, 5 yamk -opinnäytetöitä, 1 pro gradu ja 2 muuta työtä, kuten post doc -tutkimus, kehittämistyö ja muu tutkimuslupa. Lisäksi ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä tehtiin ns. toiminnallisena opinnäytetyönä, johon ei liittynyt aineiston keruuta. Esim. erilaisten ohjeiden oppaiden ja tapahtumien järjestäminen ovat esimerkkejä toiminnallisista opinnäytetöistä. KHKS:n toimeksiannosta valmistuneet opinnäytetyöt Hämeen ammatti-korkeakoulun Hoitotyön koulutusvastuualueella 2016 Käsihygienian merkitys potilasturvallisuudelle: Kuvaileva kirjallisuuskat-saus Kuittinen, Joanna http://www.theseus.fi/handle/10024/118418 Bakteeriviljelynäytteen ottaminen haavasta: Kuvaopas Jakobsson, Toni http://www.theseus.fi/handle/10024/118024 Septisen sokkipotilaan hoito teho-osastolla: Tarkistuslista sairaanhoita-jille Martin, Miia; Karjalainen, Kirsi http://www.theseus.fi/handle/10024/113755 Munasarjasyöpä ja alkuvaiheen potilasohjaus: Kuvaileva kirjallisuuskat-saus Keränen, Emmi; Holmberg, Nina http://www.theseus.fi/handle/10024/117862 Suunniteltu sähköinen rytminsiirto: potilasohje Kanta-Hämeen keskus-sairaalaan Hirvihuhta, Krista; Hollo, Miia http://www.theseus.fi/handle/10024/116505 Tuhkarokkopotilaan hoidon varotoimet päivystyspoliklinikalla: Opas hoi-tajille

11(26)

Villinki, Päivi; Koivula, Noora; Komulainen, Jenna http://www.theseus.fi/handle/10024/104607 Hematologisen syöpäpotilaan psyykkinen tukeminen hoidon aikana: ku-vaileva kirjallisuuskatsaus Loponen, Marjaana http://www.theseus.fi/handle/10024/102574 Neurologisten puutosoireiden hoitotyö: opas omaisille Kallio, Satu http://www.theseus.fi/handle/10024/100160 Hoitajien suorittama kivun arviointi Kanta-Hämeen keskussairaalan he-räämössä Viitanen, Anni; Sundström, Noora http://www.theseus.fi/handle/10024/98993 Potilaan vastaanottaminen vuodepaikalle: Opas opiskelijalle K-HKS päivystysklinikalle Huovinen, Joanna; Nurminen, Nea-Riina http://www.theseus.fi/handle/10024/98839 Perheen tukeminen psykiatrisessa avohoidossa vanhemman sairastu-essa psyykkisesti: kuvaileva kirjallisuuskatsaus Kallioniemi, Minna; Lainesalo, Jonna http://www.theseus.fi/handle/10024/117875 Omaisen kohtaaminen potilaan sairastuessa vakavasti – hoitajan näkö-kulma Stålnacke, Emma http://www.theseus.fi/handle/10024/116782 Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia työyhteisöön sopeu-tumisesta Lehtiö, Emmi; Mattila, Noora http://www.theseus.fi/handle/10024/108718 Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Mäkynen, Jaana; Kuortti, Sanni http://www.theseus.fi/handle/10024/108128

5 Opiskelijapalautteet Opiskelijoilta saatu palaute harjoittelusta perustuu pääosin sähköisen palautekyselyn (Clinical Learning Environment Supervision Scale CLES) tuottamaan tietoon sekä hoitotyön johdon ja harjoittelussa olevi-en opiskelijoiden tapaamisiin kahdesti vuodessa.

5.1 Opiskelijapalautteet CLES –palautteet on raportoitu intrassa Henkilöstö > opiskelijaohjaus. Tulokset on julkaistu koko sairaalan osalta, tulosalueittain, sekä yksik-köjen tulokset silloin, kun vastauksia on 3 tai enemmän. Tulokset on ar-vioitu hoitotyön johdossa, osastonhoitajien ja ohjausvastaavien kokouk-sissa tulosalueilla sekä yksiköissä kehittämispäivien yhteydessä. Lisäksi on lähetetty tiedote osastonhoitajille CLES -tuloksista ja ajankohtaisista

12(26)

opiskelija-asioista. Cles -kysely löytyy http://www.khshp.fi/fi/koulutus-kehittaminen/opiskelijat Vuonna 2016 vastaajia oli 296 ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 594, joten vastausprosentti oli 50 %. Seuraavassa on esitelty vastaajien % -osuuksien jakautuminen tulosalueittain (Kuvio 1).

Kuvio 1. Vastaajien % -osuus tulosalueittain (N= 296) Taulukossa 2 on esitetty vastausten keskiarvot sairaalassa ja tulosalu-eittain neljän harjoittelukokemukseen vaikuttavan osa-alueen suhteen.

Taulukko 2. Vastausten keskiarvot tulosalueittain (asteikko 0-10, vuo-den 2015 tulokset suluissa)

Työyksikön ilmapiiri 7 kys.

Hoidon lähtökohdat 4 kys.

Ohjaukselliset lähtökohdat 7 kys.

Ohjaussuhteen toimivuus 8 kys.

Vastaajien määrä

Koko sairaala 8,36 (8,48)

8,44 (8,48)

8,45 (8,54)

8,63 (8,7)

296 (295)

Konservatiivinen ta.

8,2 (8,1)

8,4 (8,2)

8,4 (8,2)

8,6 (8,4)

104 (109)

Operatiivinen ta. 8,1 (8,3)

8,3 (8,5)

8,2 (8,4)

8,4 (8,5)

112 (100)

Psykiatrian ta. 8,8 (9,1)

8,7 (8,7)

8,8 (9)

8,8 (9,3)

59 (59)

Sairaanhoid.p. ta 9,1 (9,3)

8,6 (9,1)

9,0 (9,4)

8,8 (9,5)

26 (26)

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

Operatiivinen (kirurgia,

naistentaudit jne.)

Konservatiivinen (sisätaudit,

lastentaudit jne)

Psykiatria

Sairaanhoidolliset palvelut (röntgen,

kliininen fysiologia, patologia)

37,84%

35,47%

19,93%

6,76%

13(26)

Taulukossa 3 on esitetty opiskelijoiden kokemuksia yhteistyöstä opetta-jien kanssa. Taulukko 3. Vastausten keskiarvot tulosalueittain opettajayhteistyöstä (asteikko 0-10, vuoden 2015 tulokset suluissa)

Opettaja käy-tännön ja teori-an integr. 3 kys.

Opettaja ja työ-yhteisö tukivat yhdessä oppi-mista (1 kys!)

Opettajan opis-kelijan ja ohjaa-jan keskinäinen suhde 3 kys.

Vastaajien määrä

Koko sairaala 7,2 (7,2)

6,75 (6,5)

7,58 (7,5)

296

Kons ta. 6,85 (6,7)

5,85 (5,7)

7,2 (7)

104 (107)

Oper ta. 7,3 (7,6)

7,1 (6,7)

7,6 (7,5)

112 (100)

Psykiatr ta. 7,5 (6,9)

6,2 (7,2)

8,3 (8,3)

59 (58)

Sairaan hoid.p. ta.

7,7 (8)

7,2 (7,4)

7,2 (7,8)

28 (28)

Avoimeen kysymykseen ’Mitä muuta haluat sanoa harjoitteluun liittyen?’ vastasi 185 opiskelijaa. Valtaosassa vastauksista kuvattiin positiivisia kokemuksia ja korostettiin harjoittelunmerkityksellisyyttä oman oppimi-sen suhteen. Kiitosta annettiin ohjauksesta, hyvästä kohtelusta, palaut-teesta ja opiskelijoiden arvostamisesta sekä potilaiden hyvästä hoidos-ta. Muutamia negatiivinen palaute kohdentui kokemuksiin työyksikön il-mapiiristä ja opiskelijoiden kohtelusta. Kunkin osaston avoimet palautteet on lähetetty osastokohtaisesti osas-tonhoitajalle. Valtakunnallisessa vertailussa KHKS sijoittui vuonna 2016 keskitasoon. CLES KESKIARVOT 2011 - 2016 / KAIKKI ORGANISAATIOT 2011 ka 8.4 (vaihteluväli 8.1-9.2) K-HKS 8.35 2012 ka 8.4 (vaihteluväli 7.7-8.7) K-HKS 8.3 2013 ka 8.5 (vaihteluväli 8.0-8.8) K-HKS 8.4 2014 ka 8.6 (vaihteluväli 8.0-9.0) K-HKS 8.54 2015 ka 8.7 (vaihteluväli 8.1 -9.1)K-HKS 8.55 2016 ka 8.7 (vaihteluväli 7.9-9.2) K-HKS 8.5

14(26)

5.2 Hoitotyön johdon opiskelijatapaamiset Hoitotyön johto on tavannut lukukausittain harjoittelussa olevia opiskeli-joita avoimessa keskustelutilaisuudessa. Vuonna 2016 Hoitotyön johto ja harjoittelussa olevat opiskelijat tapasivat toukokuussa ja marraskuus-sa. Opiskelijoita tavoitettiin yhteensä 35. He olivat pääosin HAMK:sta, mutta myös Ammattiopisto Tavastiasta, SAMK:sta, Laureasta, Metropo-liasta ja Tamkista. Seuraavassa on esitetty opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta. Oman lähiohjaajan asenne ohjaukseen ja suhteen toimivuus todettiin tärkeim-mäksi yksittäiseksi asiaksi, mikä ennustaa harjoittelun onnistumista. Hy-vä ohjaaja huomioi, tervehtii, ottaa vastaan, on kiinnostunut, ajattelee yhdessä ääneen, antaa sopivasti vastuuta ja aikaa tehdä. Ohjaus on moniammatillista ja lääkäritkin ovat ohjanneet vastaamalla asiallisesti opiskelijan kysymyksiin. Ohjauksen tulisi kuulua kaikille. Opiskelijat ovat tehneet tavoitteet ja keskustellet niistä ohjaajan kanssa sekä pitäneet väliarvioinnin. Työkierto osastolla on vaikeuttanut opiskelijaohjausta, koska ohjaajakin on uudessa paikassa. Samoin lomat vaikeuttavat ohjausta, mikä tulisi huomioida ohjaajia suunniteltaessa. Palautteen anto ja saanti vaihtelee kovasti eri yksiköissä. Opiskelijan on vaikea antaa kriittistä palautetta harjoittelun aikana. Tervetulokirjeen ovat kaikki opiskelijat saaneet, mikä tuntuu mukavalta saada ja se viestii, ettäopiskelijaa odotetaan osastolle. Kirjeeseen voisi lisätä täsmällisemmin tiedon, mistä esim. suojavaatteet saadaan, mikäli tulee suoraan osastolle eikä ole yleisperehdytyksessä. Osastoilla on ol-lut lämmin vastaanotto. Alkuperehdytys yksikössä toteutettu mukavasti, tiedettiin opiskelijoiden tulosta ja oli suunniteltu ohjaajat. Jobstepissä kuvaus osastosta voisi jossain yksikössä olla parempi. Osastonhoitaja ottaa keskusteluun ja on kiinnostunut opiskelijoita, tämä on opiskelijoiden mielestä tärkeää. Opiskelijoiden on hyvä saada käsitys myös osastonhoitajan työstä. Toisissa yksiköissä osastonhoitaja ei näy opiskelijalle ollenkaan. Opiskelijan tulee ottaa se paikka minkä saa, jotta opinnot etenevät. Eri-tyisesti lasten hoitotyön harjoittelupaikoista on vajausta. Paikkoja tulisi kohdentaa opiskelijan kokemuksen ja osaamisen mukaan (esim. päivä-kotiin harjoitteluun menijät). Paikkojen käyttöä rajoittaa opintopistevaa-timukset. Poliklinikoilla harjoittelu joskus epäselvää, milloin voi mennä ja löytyvätkö kaikki Jobstep:stä. Tutkimusyksiköihin on päässyt hyvin osastoilta potilaan mukana. Muistutettiin opiskelijoita CV:n päivityksen tärkeydestä, niitä luetaan yksikössä ja suunnitellaan myös ohjausta sen mukaan, minkälaista osaamista opiskelijalla on. Potilaiden kohtelusta sairaalassa, opiskelijat esittivät huomioitaan. Toi-set hoitajat esittelevät itsensä potilaalle, toiset eivät. Olisi hienoa jos jo-ka paikassa vuodeosastoilla hoitajat tekisivät nopean esittelykierroksen huoneissa iltavuoron alussa. Tämä loisi turvallisuutta potilaille. Osastol-la olisi hyvä olla näkyvissä, kuka potilaita hoitaa tässä vuorossa.

15(26)

Potilasta leimaavaa kohtelua esiintyy joissakin paikoissa (esim. vartijan käyttö potilaan kuljetuksessa). Useissa yksiköissä toteutuu hyvä poti-laskohtelu. Potilaan palautteen pitäisi olla tärkeä joka paikassa. Opiske-lijat eivät tunnista sairaalassa yhtenäisiä käytäntöjä; asiat vaihtelevat yksiköittäin ja yksikössä työntekijän mukaan paljon.

Opiskelijat pitivät tärkeänä tulevassa työpaikassa mm. joustavaa työ-aikaa; esim. vuoron aloituksiin joustoa, hyvä työporukkaa ja työilmapii-riä, kehittämismyönteisyyttä ja kehittymismahdollisuuksia; ’ei haluta yk-sikköön, missä tehdään, kuten aina tehty’. Opiskelijat antoivat hyvää palautetta siitä, että ylihoitajat ovat kiinnostu-neita opiskelijoista ja järjestetään tällainen tilaisuus, jossa voi antaa suoraan palautetta, mitä ei yksikössä voi antaa.

6 Ohjaajakoulutus Opiskelijaohjaajien järjestelmällinen koulutus on aloitettu vuonna 2010. Koulutus järjestetään sisäisenä täydennyskoulutuksena ja se noudatte-lee valtakunnallisesti sovittua 3 opintopisteen laajuutta ja sisältöä. Kou-lutus rakentuu kahdesta koko päivän koulutuksesta ja yhdestä iltapäi-västä, opiskelutehtävistä ja opiskelumateriaalista. Koulutusmateriaalit ovat hyödynnettävissä intran kunkin ryhmän omassa koulutuskansios-sa. Koulutuksesta on vastannut Hamk:n ja K-HKS:n yliopettaja ja muina kouluttajina ovat toimineet mm. opiskelijatoiminnasta vastaava ylihoita-ja, informaatikko, Ammattiopisto Tavastian lehtori sekä Hamk:n edusta-jat. Koulutuksen kokonaistavoitteina on tulevien terveysalan ammattilaisten osaamisen turvaaminen, sairaalan vetovoimaisuuden parantaminen opiskelu- ja työpaikkana sekä ohjausosaamisen ja ohjauskäytäntöjen kehittäminen. Koulutuksen jälkeen osallistujan tulisi tuntea ohjattavien koulutus pää-piirteissään ja ymmärtää harjoittelun merkitys osana ammatillista kehit-tymistä, hallita opiskelijan ohjauksen prosessi ja tunnistaa sen kehittä-mistarpeet omassa työpisteessään, perehtyä arvioinnin ja palautteen annon kysymyksiin ja kehittää omaa palautteenantotaitoaan, saada uu-sia ajattelu- ja toimintamalleja ohjauskäytänteiden ja menetelmien kehit-tämiseen. Vuonna 2016 koulutus toteutettiin 2 kertaa. Koulutuksia on toteutettu tähän mennessä 11 kurssia. Koulutuksen on suorittanut yhteensä 164 osallistujaa. Osallistujia on ollut kaikilta tulosalueilta, pääosin sairaan-hoitajia, fysioterapeutteja, perushoitajia, röntgenhoitajia ja laboratorio-hoitajia. Koulutus on toteutettu sairaalan tiloissa. Koulutuksesta koottu palaute on ollut positiivista. Osallistujat arvioivat pystyvänsä hyödyntämään koulutusta omassa ohjaustyössä (Ka 4.5). Koulutus antoi käytännön neuvoja opiskelijaohjaukseen (Ka 4.7) ja osal-listujat suosittelivat kurssia työtovereille (Ka 4.6) (1-5-asteikolla). Koulu-tuksen kehittämistoiveet liittyivät koulutuksen eriyttämiseen eri tulosalu-

16(26)

eille, käytännön harjoitusten ja esimerkkien käyttöön vielä vahvemmin ja toteutusten pitämiseen pienryhmissä (n 10 osallistujaa) Koulutuksesta saatua palautetta on hyödynnetty toteutusten kehittämisessä. Koulutus-palautteiden yhteenveto (liite 5).

7 Kouluttajayksikkö

Vuoden kouluttajayksikkö valitaan vuosittain. Valintaesityksen tekee hoitotyön johto ja se päätetään sairaanhoitopiirin johtoryhmässä. Valin-takriteereinä ovat olleet: ‒ kehittämismyönteisyys ja näytöt opiskelijakehittämisestä ‒ yksikön osallistumisaktiivisuus Ohjauksen osaajat -koulutukseen ‒ opiskelijapalaute (CLES –tulokset) erityisesti seuraavien kysymys-

ten osalta: ‒ Olisitko valmis suosittelemaan tätä työyksikköä opiskelijatovereillesi ‒ Työyksikössä vallitsi opiskelijamyönteinen ilmapiiri ‒ Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta

Vuoden kouluttajayksiköksi oli Hämeenlinnan fysiatrian yksikkö. Valin-nan perusteluina olivat: yksikkö on kehittänyt määrätietoisesti vuosien ajan opiskelijoiden perehdytystä ja ohjausta sekä Potilas ensin -ajattelua painotetaan jo tervetulokirjeessä. Opiskelijoita hakeutuu Hä-meenlinnaan useista eri ammattikorkeakouluista, koulutusta ei ole HAMK:ssa. CLES-mittarin tuloksien mukaan yksikössä on opiskelija-myönteinen ilmapiiri.

8 Muu oppilaitosyhteistyö

8.1 Potilasturvallisuusviikko KHKS:ssa järjestettiin potilasturvallisuusviikko 9. - 13.5.2016. Potilastur-vallisuuskoordinaattorin vetämään suunnitteluryhmään kuului myös pienryhmä Hamk:n sairaanhoidon opiskelijoita. Opiskelijat suunnittelivat erityisesti potilaille esiteltävää materiaalia. Viikon tavoitteena oli edistää potilasturvallisuutta monin tavoin. Viikon aikana järjestettiin koulutusti-laisuuksia ja henkilöstölle sekä potilaille infopisteet. Potilaille suunnattiin tietoutta potilaiden ja asiakkaiden omista vaikutusmahdollisuuksista. Yh-tenä tavoitteena oli parantaa lääketurvallisuutta ja erityisesti potilaan omaa tietoisuutta hänen käyttämistään lääkkeistä ja luotettavan lääki-tystiedon saamista potilaan tullessa sairaalaan. Sairaalan pääaulassa oli poster -näyttely kansalaisen omista keinoista parantaa hoidon turval-lisuutta. Lisäksi aulassa oli esittelypiste, jossa oli aiheeseen liittyvää materiaalia sekä keskusteltiin aiheesta ja ohjattiin sairaalassa asioivia. Opiskelijat vastasivat osaltaan potilaille ja asiakkaille suunnatun infopis-teen toteutuksesta ja olivat viikon aikana päivittäin pisteellä asiakkaiden kanssa keskustelemassa. Opiskelijat raportoivat kokemuksensa ja saamansa palautteen, mitä voidaan hyödyntää tulevia tapahtumia suunniteltaessa.

17(26)

8.2 Rekrytointitapahtuma HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö järjestää vuosittainen rekrytointi-tapahtuman HAMK:ssa. Vuonna 2016 päivä toteutettiin 16. helmikuuta. Tapahtuma kokoaa työnantajat ja opiskelijat saman katon alle, missä työvoiman tarve ja tarjonta kohtaavat. Työnantajat esittelevät omaa toi-mintaansa ja avoimia työpaikkojaan, opiskelijoille rekrytointipäivä antaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin työnantajiin ja tarjolla oleviin työtehtä-viin. Rekrytointipäivään saapuu vuosittain paikallisten toimijoiden lisäksi rekrytoijia myös muualta Etelä-Suomesta, joten päivä on tuttu laajem-maltikin kuin vain Hämeenlinnan seudulla. Vuonna 2016 rekrytointipäi-vään osallistui 18 eri organisaation edustajat. Kanta-Hämeen keskus-sairaalalla oli päivässä jälleen laaja edustus ja toimintojen esittely.

8.3 Harjoittelun ohjausmallin kehittäminen

Valtakunnallisesti eri sairaanhoitopiireissä on kehitelty opiskelijoiden oh-jausmallia. Harjoittelupaikoista on pulaa ja erityisesti vuodeosastot kuormittuvat jatkuvan opiskelijaohjauksen vuoksi. Myös KHKS:ssa val-misteltiin uuteen ohjausmalliin siirtymistä. Vastuuta ottamalla opit (VOO) harjoittelunohjausmalli eroaa perinteises-tä harjoittelusta siten, että opiskelijat työskentelevät opiskelijaparina ot-taen kokonaisvastuun potilaan hoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Ohjaajan rooli muuntuu perinteisestä ohjaajan roolista mentorin rooliin. Harjoittelun edetessä hänen roolinsa kaventuu ja hän puuttuu toimintaan tarvittaessa. Hoitajat ovat kaiken aikaa kokonaisvas-tuussa hyvän ja turvallisen potilashoidon toteutumisesta. Opiskelijoita kannustetaan itse miettimään ratkaisuja erilaisiin hoitotyön tilanteisiin. Tällöin sekä yksilöllinen että toinen toisiltaan oppiminen mahdollistuvat. Samoin sisäinen motivaatio ja ammatillinen kasvu kehittyvät. Opiskelijoille on ennalta tehty työvuorolista. Jakson pituus voi vaihdella 5-8 viikkoon. Kaksi ensimmäistä viikkoa opiskelijat ovat ’tehoperehdy-tyksessä’ osastolla. Tämän jälkeen he keskittyvät hoitamaan 1-2 huo-neen potilaita, siten että sekä aamu- että iltavuorossa on aina 2 opiske-lijaa, yövuorossa opiskelija hoitaa koko osaston potilaita. Malli pohjautuu Hollannin teaching department -kokeiluissa luotuun ter-veydenhuoltoalan opiskelijoiden työssäoppimisen malliin. Hollannissa mallista on kokemusta jo yli 10 vuoden ajalta. Myös Tukholman Karolii-ninen sairaala käyttää toimintamallia osastoillaan opiskelijoiden ohjauk-sessa ja oppimisessa. Malli on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoidossa Päi-jät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa, jossa opiskelijat tulivat am-mattikorkeakouluista. Samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan sph:ssa Medisiinisellä tulosalueella on kehitetty samankaltaista opetusmoduuli-toimintaa aikuisten hoitotyössä. Seinäjoen keskussairaalassa ja Tays:ssa mallin kokeilu on aloitettu. Hoitotyön johto päätti yhteistyössä Hamk:n kanssa siirtyä asteittain uu-teen ohjausmalliin. Lokakuussa Päijät-Hämeen keskussairaalan edusta-jat esittelivät mallia hoitotyön johdolle, osastonhoitajille ja Hamk:n oh-

18(26)

jaaville opettajille. Tämän pohjalta tehtiin suunnitelma mallin käyttöön-otosta vuoden 2017 aikana.

8.4 Ulkomaiset oppilaitosvierailut

Sairaalaan on tutustunut useita vierailijaryhmiä osana Hamk:n Hyvin-vointiosaamisen yksikön yhteistyökumppaneiden vierailuohjelmaa. Pai-nopiste vierailuissa on ollut erityisesti opiskelijoiden harjoittelun organi-sointiin sekä sairaanhoitajien ohjaajakoulutukseen tutustuminen. Vierai-luihin on osallistunut ylihoitaja, yliopettaja ja yksiköiden henkilökuntaa. Vuoden 2016 aikana kävi sairaalaan tutustumassa 4 ryhmää. Vieraili-joita tuli Brasiliasta ( Universidade Feevale), Kasaksanista 2 vierailua (Astana Medical University, Kazakh Medical University of Continuing Education, Asfendiyarov Kasakh National Medical University) ja Keni-asta (Maseno University).

8.5 Lääkehoidon verkkokurssin suorittaminen

Terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat ovat voineet suorittaa Lää-kehoidon osaamisen verkkokurssin sairaalassa tietyin ehdoin (liite 6). Tämä vuodesta 2013 voimassa ollut ohjeistus päivitettiin 2016. Muuta-ma kesäsijaisuuteen tullut opiskelija on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta.

9 Yhteenveto ja kehittämiskohteet Terveysalan opiskelijoita oli harjoittelussa ja työssä oppimisen jaksoilla edellisvuotta enemmän. Toteutuneiden harjoitteluviikkojen määrä ei kui-tenkaan kasvanut. Valtaosa opiskelijoista suoritti 5 viikon tai sitä pi-demmän harjoittelun. Opiskelijat kokivat saavansa hyvää ohjausta yksi-köissä. Haasteeksi nousee edelleen opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittävyys ja vuodeosastojen kuormittuminen. Vuodelle 2016 asetettujen tavoitteiden mukaisesti ohjaajakoulutusta to-teutettiin 2 ryhmää vuoden aikana. Mukana oli myös vähän kokemusta omaavia ohjaajia, joiden ohjaustaitoja koulutuksella tuettiin. Saadun pa-lautteen perusteella koulutus koettiin hyödylliseksi ja sen aikana sai konkreettisia keinoja oman ohjaustyöskentelyyn. Toinen tavoite oli uudistaa ja yhtenäistää yksikköjen esittelytekstit opis-kelijapaikkavarausjärjestelmässä. Järjestelmän uudistaminen siirtyi vuo-teen 2017, joten yksiköiden esittelytekstejä Jobstep -järjestelmässä ei uudistettu, vaan se työ tullaan tekemään, kun uusi Jobiili -järjestelmä otetaan käyttöön. Opiskelijoiden perehdytysmateriaali uudistettiin ja se on viety khshp.fi –sivuille ja intran opiskelijaohjauksen osioon.

19(26)

Vuodelle 2017 hoitotyön johto nimesi seuraavat painopistealueet: Otetaan asteittain käyttöön konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueen vuodeosastoilla uusi ohjausmalli, jossa opiskelijat keskittyvät parityös-kentelyn avulla potilaiden kokonaishoitoon erillisen suunnitelman mu-kaisesti. Mallin käyttöönotto toteutetaan yhteistyössä Hamk:n hoitotyön koulutusvastuun kanssa. Hamk vastaa mallin koulutuksesta ja sitä arvi-oidaan yhteisesti ensimmäisten vuodeosastojen kokemusten perusteel-la. Mallista käytetään nimitystä Vastuuta ottamalla opit (VOO-malli). Siirrytään uuteen Jobiili -harjoittelupaikkavarausjärjestelmään ja hyö-dynnetään uuden järjestelmän mahdollisuuksia ajantasaisen opiskelija-tiedon saamisessa Kehitetään opiskelijatoiminnan raportointia (Opiskelijakertomus) ja sen hyödynnettävyyttä Tuetaan yksiköiden opiskelijavastaavia opiskelijatoiminnan kehittämi-sessä toteuttamalla syksyllä iltapäivän koulutukset opiskelijavastaaville ajankohtaisista opiskelijatoiminnan teemoista. Hyödynnetään CLES- tuloksia kehittämistyössä mm hakemalla aktiivi-sesti opiskelijaohjauksen käytäntöjä hyviä opiskelijapalautteita saaneis-ta sairaanhoitopiireistä. Työskennellään aktiivisesti opiskelijatoiminnan eri vaiheissa, jotta opis-kelijapalautteiden tulosten keskiarvo ja kyselyn palautusprosentti para-nevat.

20(26)

liite 1 Opiskelijatoiminnanvuosikello

II neljännes huhti-kesäkuu hoitotyön johdon ja harjoittelussa ole-

vien opiskelijoiden tapaaminen / Minna kutsuu ja laittaa muistio Intraan koh-taan ”opiskelijaohjaus”

täydennyskoulutusyhteistyö / oppilai-tosyhteistyörymän ja Hamk-kumppanuustapaamisen vastuulla

harjoittelupaikkojen riittävyyden seu-ranta, Jobstep syksyn haku avautuu huhtikuussa / oppilaitostyörymässä, opettajat-oh:t-yh-tapaamisissa sekä hoitotyön johdossa

alueellinen oppilaitosyhteistyöpalaveri / Paula valmistelee, Minna ja Kirsi osal-listuvat

HAMK Hyvinvoinnin kt kumppanuusta-paaminen; yhteistyön painopisteiden määrittely

valtakunnallinen opetuskoordinaattori-en tapaaminen ValOpe / Minna ja Pau-la osallistuvat teemojen mukaan

Intran ja Internetin päivitys / Minna ja Paula

I neljännes tammi-maaliskuu Edellisvuoden opiskelijakertomus:

opiskelijamäärät,oppilaitokset, ohjauskorvausten määrä, pidetyt infot ja opettaja-oh-ohjausvastaavien kokoukset, Cless-palautteet jne. Jatkossa tavoittena Erva-tasolla yhtenäinen formaatti kertomukselle./ Paula ja Minna

Cles-mittarin tuloksien läpikäynti hoitotyön johdossa ja osastonhoitajien kanssa / Paula kokoaa ja Minna laittaa Intraan muistutuksen Ajankohtaiset-palstaan

Cles-erva ja valtakunnalliset tulokset /Paula vuoden kouluttajayksikkö hoitotyön johdossa/ Paula valmistelee tilaston

ohjaajakoulutuksen käyneistä ja seurattavat kysymykset Cless:stä harjoittelupaikkojen riittävyyden seuranta Jobstep syksyn haku avautuu

huhtikuussa / oppilaitostyörymässä, opettajat-oh:t-yh-tapaamisissa sekä hoitotyön johdossa

edellisen vuoden opiskelijatilastojen koonti / Paula saa Hamk:sta jakso- ja opiskelijamäärät laskutuksesta puoli vuosittain, taloustoimisto tekee koonnin muista opiskelijoista -> näkyvät Cless-tuloksien tarkastelun yh-teydessä

edellisen vuoden valmistuneiden opinnäytetöiden koonti hoitotyön johdos-sa / Paula ja Minna

opinnäytetyöaiheiden kerääminen, jonka jälkeen käsittely hoitotyön joh-dossa / Minna

Ohjauksen osaajat –sisäinen täydennyskoulutus / Paula vetää ja organi-soi, Minna osallistuu aina viimeiseen kertaan työnantajan edustajana ja pitää Opiskelijalaatukriteeri-osuuden.

ohjausvastaavien tapaamiset tulosalueittain / Paula ja Minna tekevät tie-dotteen syksyllä ja tapaamiset keväällä ja osallistuvat tulosalueylihoitajien kanssa

täydennyskoulutusyhteistyö: Hamk-kumppanuustapaamisen vastuulla / Paula

psykiatrian opettaja-osastonhoitajapalaveri / Minna päävastuullinen ja Paula mukana

Erva-opetusylihoitaja-hallintoylihoitaja-amk-palaveri / Minna ja Paula, asi-oiden valmistelu yhteistyössä hallintoylihoitaja Kirsi Leinon kanssa

Erva-opetuskoordinaattorit-tapaaminen / Minna ja Paula, Minna tuo pa-lautteen hoitotyön johtoon

Intran ja Internetin päivitys / Minna ja Paula

III neljännes heinä-syyskuu psykiatrian opettaja-osastonhoitajapalaveri / Minna päävastuulli-

nen ja Paula mukana konservatiivisen ta:n opettaja-osastonhoitajapalaveri / Paula,

Minna ja ylihoitaja Eija Patteri operatiivisen ta:n opettaja-osastonhoitajapalaveri / Paula, Min-

nan ja ylihoitaja Mirja Ottman-Salminen Ohjaukset osaajat –koulutus / Paula vetää ja organisoi, Minna

osallistuu aina viimeiseen kertaan työnantajan edustajana ja pi-tää Opiskelijalaatukriteeri-osuuden.

opiskelijaperehdytystilaisuudet / Minna ja Paula yhdessä, Minna laittaa tiedotteen Ajankohtaista palstalle ja Opiskelijaohjaus-sivuille

kansainvälinen vaihto-opiskelijayhteistyö / Paula ja tulosalueyli-hoitajat

opiskelijayhteistyön uudet toteutustavat esim. Näyttöön perustu-vat osastotunnit ja polikliiniset infotilaisuudet, jossa Hamk:n opiskelijoita toteuttamassa / Paula

sähköinen tiedote opiskelijaohjausvastaaville / Paula ja Minna täydennyskoulutusyhteistyö Hamk-kumppanuustapaamisen vas-

tuulla / Paula harjoittelupaikkojen riittävyyden seuranta; Jobstep

kevään haku avautuu lokakuussa / oppilaitostyö-rymässä, opettajat-oh:t-yh-tapaamisissa sekä hoi-totyön johdossa

Erva-opetusylihoitaja-hallintoylihoitaja-amk-palaveri / Min-na ja Paula, asioiden valmistelu yh-teistyössä hallintoylihoitaja Kirsi Lei-no kanssa

Intran ja Internetin päivitys / Minna ja Paula

IV neljännes loka-joulukuu hoitotyön johdon ja harjoittelussa

olevien opiskelijoiden tapaaminen / Minna kutsuu ja laittaa muistio In-traan kohtaan ”opiskelijaohjaus”

opiskelijaperehdytystilaisuudet / Minna ja Paula yhdessä, Minna lait-taa tiedotteen Ajankohtaista palstal-le ja Opiskelijaohjaus-sivuille

täydennyskoulutusyhteistyö / oppilaitosyhteis-työrymän ja Hamk-kumppanuustapaamisen vas-tuulla

harjoittelupaikkojen riittävyyden seuranta, Jobs-tep syksyn haku avautuu huhtikuussa / oppilai-tostyörymässä, opettajat-oh:t-yh-tapaamisissa sekä hoitotyön johdossa

HAMK Hyvinvoinnin kt kumppanuustapaaminen alueellinen oppilaitosyhteistyöpalaveri / Paula

valmistelee, Minna ja Kirsi osallistuvat Intran ja Internetin päivitys / Minna ja paula Erva-opetuskoordinaattorit-tapaaminen / Minna

ja Paula Minna tuo palautteen hoitotyön johtoon

21(26)

liite 2 Kanta-Hämeen keskussairaalan terveysalan opiskelupaikat Jobstep-järjestelmässä Yksiköt olivat ilmoittaneet Jobstep- harjoittelupaikkajärjestelmässä yhtäaikaisesti varattavia paik-koja seuraavasti: Operatiivinen tulosalue päiväkirurgia/ Hml 2 opiskelijaa päiväkirurgia/Rmk 1 leiko/Hml 1 kir. pkl+endoskopia 1 silmätautien yksikkö 1 korvapkl+kuulok. 1+1 suusairauksien pkl 1 leikkaus-ja anestesi/Hml 3+3 tehostetun hoidon os 3 naistentautien pkl /Hml 2 synnytyssali+ äitiyspkl 1 kätilö + 1 osasto 1 1 + 1 kätilö+4 th osasto 5a 5 osasto 5b 5 röntgenosasto 2 Hml + 1 Rmk Konservatiivinen tulosalue päivystysklinikka 4 dialyysi 2 ihotautien pkl /Hml 1 osasto 6a 5 osasto 6b 5 osasto 4b 5 osasto 3a+ pkl 6+1 vastasyntyneiden teho 2 varahenkilöstö 1 Psykiatrinen tulosalue kuntoutusosasto P4K 2 akuuttipsykiatria P2 2 akuuttipsykiatria P3P 3 akuuttipsykiatria P5 2 nuorisopsykiatria P6 2 lasten psykiatria 1 psykiatrian pkl/Rmk 1 nuorisopsyk. jopo 1/lukukausi

22(26)

Kanta-Hämeen keskussairaala tammikuu 2013 liite3 1(2)

Hoitotyön opinnäytetyöt Kanta-Hämeen keskussairaalassa Opinnäyteyhteistyön kehittäminen on keino vaikuttaa työelämän opinnäytetöihin liittyviin haastei-siin: Kehittämistyön tavoitteena on:

järjestelmällinen opinnäytetöiden aiheiden hankinta ja välittäminen opiskelijoille

palveluiden ja hoitotyön kehittäminen ja henkilöstön osaamista edistäminen

lisääntyneeseen opinnäytetöiden aiheiden kysyntään vastaaminen

työelämän edustajien asiantuntemuksen käytön lisääminen opinnäytetöiden tukena

yhteistyön tuoman synergiaedun vahvistaminen

opinnäytetöiden ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen Opinnäytetyön vaiheet sairaalassa:

1. Hoitotyön opinnäytteiden ja kehittämistöiden aiheiden kokoaminen 2. Opiskelijoiden ja aiheiden kohtaaminen 3. Opinnäytetyönlupaprosessi 4. Opinnäytetyön ohjaus 5. Työn valmistuminen ja julkaisulupa 6. Työn julkistaminen ja tulosten hyödyntäminen

1. Hoitotyön opinnäytteiden ja kehittämistöiden aiheiden kokoaminen

Opetusylihoitaja ja yliopettaja käynnistävät aiheiden kokoamisen loka-marraskuussa hoitotyön johto ja osastohoitajakokoukset asiantuntijahoitajat hoitotyön hanketyöntekijät vuosittaisten painopisteiden mukaiset vastuuhenkilöt opiskelijoiden harjoittelujaksoilla esiin tulleet aiheet yksiköissä yliopettaja kokoaa aiheet hyväksyttäväksi hoitotyön johdossa helmikuussa

2. Opiskelijoiden ja aiheiden kohtaaminen

Yliopettaja esittelee aiheet maaliskuussa opinnäytetyöskentelyn aloittaville opiskelijoilta yliopettaja vie aiheet Hamk –opiskelijaporttaaliin opinnäytetyön aiheita -tietopankkiin opiskelijat voivat itse ehdottaa aihetta tai se voi tulla suoraan yksiköstä opiskelijalle opiskelijoiden valitsemat aiheet tiedoksi yliopettajalle, joka tiedottaa opiskelijasta aiheen

yhteyshenkilölle

3. Opinnäytetyönlupaprosessi

3.1. Tutkimuksellinen opinnäytetyö Kts erillinen ohjeistus, tutkimuslupamenettely K-Hshp:n ohjeistuksen mukaisesti

3.2. Toiminnallinen opinnäytetyö

opinnäytesopimus Hamk –lomake kohdeyksikön oh:n tai työn ohjaajan kanssa

3.3. Kirjallisuuskatsaus (esim. kehittämistyön taustaksi, näyttöön perustuva hoitotyö) opinnäytesopimus Hamk –lomake kohdeyksikön oh:n tai työn ohjaajan kanssa

23(26)

liite3 2(2) 4. Opinnäytetyön ohjaus

HAMK: aiheen valinta> ideapaperi > ohjaava opettaja >ohjaus pienryhmässä (opintopii-

rissä)> väliseminaari > lupa ohjaajalta anoa tutkimuslupaa (tutkimuksellinen) tai esitellä suunnitelmaa kohdeyksikössä (toiminnallinen)

Yhteys opinnäytetyön yhteyshenkilöön sairaalassa, kun lupa ohjaalta saatu Opiskelija pitää työpaikkaohjaajan tietoisena työn etenemisestä ja pyytää ohjausta si-

sällön osalta

5. Opinnäytetyön valmistuminen ja julkaisulupa

työpaikkaohjaaja hyväksyy valmiin työn ja antaa luvan työn julkaisemiseen www.theseus.fi

työpaikkaohjaaja antaa palautteen opiskelijalle Huom! Työssä voi olla organisaation tiedot tai se voidaan raportoida ilman tunnistetieto-

ja 6. Työn julkistaminen ja tulosten hyödyntäminen

valmis opinnäytetyö luvan antajalle sähköisesti ja tietopalvelu@khshp.fi valmis työ (paperi-kpl) kohdeyksikköön sovitusti tulosten esittely osastolla, johon työ tehty erikseen sovitusti esittely hoitotyön meeting –ohjelmassa yliopettaja kokoaa valmistuneiden ont:n tiedot hoitotyön johdolle

lisätiedot: paula.vikberg-aaltonen@khshp.fi minna.ritakallio@khshp.fi Käsitelty ja hyväksytty hoitotyön johdossa 16.1.2013/ PV-A

24(26)

liite 4

25(26)

liite 5 Ohjauksen osaajat -koulutuksen palautteet; yhteenveto kevät ja syksy 2016 Paula Vikberg-Aaltonen Merkitse x sen vaihtoehdon kohdalle joka parhaiten vastaa mielipidettäsi

Täysin eri mieltä 1 Jokseenkin eri mieltä 2 Ei eri eikä samaa mieltä 3 Jokseenkin samaa mieltä 4 Täysin samaa mieltä 5

vastausten kes-kiarvo N=17

1. Koulutusiltapäivien toteutus mahdollisti opiskelija-ohjaukseen paneutumisen.

4.65

2. Kouluttajat lähestyivät asiaa käytännönläheisesti. 4.5

3. Pystyn hyödyntämään saatua materiaalia. 4.5

4. Oppimistehtävät (materiaaleihin tutustuminen) olivat liian vaativia.

1.6

5. Asioita käsiteltiin liian teoreettisesti 1.3

6. Pystyn hyödyntämään saatua tietoa, kun ohjaan minulle nimettyä opiskelijaa

4.5

7. Tietoni opiskelijaohjauksen käytännöistä K-HKS:ssa paranivat

4.65

8. Motivaationi ohjaukseen lisääntyi 4.2

9. Käytin omaa aikaani materiaaleihin tutustumiseen. 3.7

10. Sain tietoa ja käytännön apua oman toimintani arviointiin ohjaajana.

4.6

11. Sain käytännön neuvoja ja tietoa opiskelijan arvi-ointiin ja palautteen antoon.

4.7

12. Hyödynnän jaettua kirjallista materiaalia osastol-la.

4.1

13 En saanut käytännön apua/ ideoita/ ohjeita osas-toni opiskelijaohjaukseen.

1.2

14 Koulutus tuki minua ohjaajan tehtävässäni. 4.5

15. Työtoverini hyötyisivät tästä kurssista. 4.6

26(26)

liite 6

29.3.2016 Tiedote terveysalan opiskelijoille

Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) opintokokonaisuuden suorittaminen AMK-opintojen aikana Kanta-Hämeen keskussairaalassa LOVe –opintokokonaisuuteen kuuluvat kurssit: a) Lääkehoidon osaamisen perusteet lupakoulutus, LOP b) Lääke- ja nestehoito laskimoon, IV c) Kivun lääkehoito, KIPU d) Verensiirron lupakoulutus, ABO Terveysalan opiskelijat, jotka voivat suorittaa opintokokonaisuuden tai sen osan LOVe:n voi suorittaa harjoittelujakson opiskelija, joka on suorittanut opinnoistaan 140 op ja on hakeutunut K-HKS:aan työhön (työsopimus olemassa, esim. lomasijaisuus), maksutta. Muut valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat (140 op suoritettu) voivat halutessaan suorittaa LOVe:n omalla kustannuksella. Hinta vuonna 2016 65 €/tunnus. Verkko-opintojen suorittaminen Opiskelija lähettää seuraavat tiedot (2 viikkoa ennen starttia) s-postilla lovetuki@awanic.fi.

‒ nimi + s-posti tunnuksia varten ‒ laskutusosoite itse maksaville ‒ osoite todistuksen postitusta varten ‒ syntymäaika todistusta varten ‒ tenttitilaisuuden päivämäärä

Pyynnön perusteella luodaan tunnukset ja lähetetään opiskelijan s-postiin. Opiskelija osallistuu KHKS:ssa starttiin, jossa koulutus esitel-lään.

Starttitilaisuuksien ja tenttien aikataulun saa harjoitteluyksikön esimie-heltä tai toimistosihteeriltä. Tenttitilaisuus sairaalassa; varsinainen tentti 2 t, tarvittaessa 3 uusintaa 1,5 t. Opiskelijalle lähetetään erillinen todis-tus, kun suoritus on hyväksytty

Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Leena Tiesmaa, leena.tiesmaa@khshp.fi toimistosihteeri Minna Nyqvist-Poikonen,

minna.nyqvist-poikonen@khshp.fi

KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kirsi Leino Hallintoylihoitaja