Embed Size (px)
Citation preview
Härmälän, Rantaperkiön ja Sarankulman kaupunginosien kotiseutujulkaisu 1/2015
3
Nurkkakunta-lehti on Härmälä-Seura ry:n toi-mittama kotiseutujulkaisu. Se ilmestyy neljä ker-taa vuodessa Härmälän, Rantaperkiön, Vihilah-den ja Sarankulman kaupunginosien alueilla.
Levikki 4500 kpl.
HÄRMÄLÄ-SEURAN PUHEENJOHTAJAAira Ikonen
NURKKAKUNTA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAJari-Pekka Heimolinna
1/4-sivu 150 €1/8-sivu 90 €Rivi-ilmoitukset (1 palsta, 3 riviä) 20 €Takasivu/sisäkansi sopimuksen mukaan
PAINOPAIKKAAlma Manu, Tampere
Ilmoitusmateriaalit:[email protected]
Ilmoitustiedustelut: [email protected]
WWW.HARMALA-SEURA.NET
TOIMITUSRYHMÄAira IkonenJuhani Skogberg
ULKOASU JA TAITTOJari-Pekka Heimolinna
WEBMASTERVeli-Pekka Eloranta
ILMOITUSHINNAT (voimassa toistaiseksi)1/1-sivu 460 €1/2-sivu 250 €
Haikaillaan...
LIITY HÄRMÄLÄ-SEURAN JÄSENEKSI!
Jäsenmaksun hinnat:Henkilöjäsen10 €/vuosiYhteisöjäsen 30 €/vuosiAinaisjäsen 60 €
Tilinumero: FI3721541800003988
Maksun jälkeen ilmoitus osoitteeseen:
Ilmoita sähköpostissa nimi, osoite,puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
..vielä vähän sitä aikaa kun kaikki oli ennen vanhaan lähellä kotia. Toisaalta, tästä lehdestä voim-me lukea miten paljon erilaisia pie-niä kauppaliikkeitä – kampaamoita, parturiliikkeitä, kirjakauppa, lyhytta-varaliike, suutari – oli Härmälä-Ran-taperiön alueella. Oli yleisiä sauno-ja, pesutuvat ja mankelit. Kaikki! Muutama vuosi sitten Härmälä- Seura järjesti kiinnostavan kevätkä-velyn; Nuolialantietä pitkin Rantaper-kiöstä kohti ”perä-Härmälää”, Valme-tin suuntaan. Paperista lukien muiste-limme vieri vieressä olleita kauppo-ja ja pikkuliikkeitä, yksi muisti yhden kaupan ja toinen toisen. Näin yhdessä kulkien täydensim-me toistemme muistoja ja muistiku-via. Nämä kotiemme lähellä olleet pal-
HÄRMÄLÄ-SEURA ry.
Puheenjohtaja:Aira Ikonen Puh. 044 285 0708
Rahastonhoitaja:Antti SatoPuh. 040 501 2322
Sihteeri:Juhani Skogberg
Johtokunta 2015
Jäsenet:Aarno IwendorffNiilo PaldaniusJuhani SkogbergTimo AhoKyllikki Nikkanen
Varajäsenet:Erkki NikkanenJari-Pekka Heimolinna
Toiminnantarkastaja:Merja Sandholm, varalla Tuija Sandholm
Kannen kuva: Jari-Pekka Heimolinna
velujen tarjoajat tulivat myös sen ajan lapsille niin läheisiksi, että omiin pi-hoihimme ”perustimme” omat kaup-paliikkeet. Kenellä oli kuistin alla kauppa, kenellä leikkimökissä. Suosituimpien kauppojen nimien mukaan nimesimme myös ”omat” kauppamme, oli A. Vahela ja K. Ran-taniemi jne. Sitten kävimme ahkerasti ostoksilla toistemme kaupoissa. Myy-tävää kävimme pyytämässä oikeista kaupoista. Ikkunasomisteina oli sil-loin oikean näköisiä kahvipaketteja, suklaalevyjä, keksipaketteja. Kiersimme porukalla katselemas-sa näyteikkunoita, joita kauppiaat so-mistivat mielenkiinoisiksi ja houkutte-leviksi, että kauppa kävisi paremmin.Vuosien myötä, hävisivät kauppojen näyteikkunat ja lähikaupat. Laineen suutariliikkeen näyteikku-
na taisi olla viimeisin, joka somistet-tiin vanhaan malliin, ja sitä lapset jou-kolla kävivät katselemassa, lähialueen ainoata enää. Muiden vielä jäljellä olevien kauppojen ikkunat oli jo tei-pattu umpeen, jotta myymälätilaa oli-si saatu sen näyteikkunan verran suu-remmaksi. Kaikki palvelut olivat silloin lähellä ihmisten koteja kaupunginosissa, sa-moin kuin erilaiset harrastusyhdistyk-set . Ajan myötä kaikki pikkukaupat siirrettiin keskitetysti isoihin market-teihin, lapsia alettiin kuljettaa eri har-rastuksiin jopa toisen kunnan alueel-le... Kunnes nyt taas korostetaan mm. lähipalvelujen palauttamista lähelle asukaita ja rakennetaan lapsille per-heineen viihtyisiä lähiliikuntapaikko-ja lähelle omaa elinpiiriä. Jokaisen sukupolven pitänee ”kek-
Puheenjohtajalta
www.k-market.fi
Nuolialantie 40, 33900 TAMPERE puh. 03-2654700
ark. 8–21, la 9–21, su 12–21
siä” asiat uudelleen. Harmi, että kau-punginosista on hävinnyt jotain pal-veluverkostojen omaleimaisuuden idyllistä, kun pikkukaupat ja muut viehättävät liikkeet ovat kadonneet marketteihin. Mutta tämähän on tätä päivää... Postin ilmoitus saapuneesta lähe-tyksestä kilahtaa puhelimeeni teksti-viestinä. Lähden hakemaan minulle lähetettyä kirjettä Pirkkalasta! Vaik-ka asun Tampereella. Viihdytään kotoisissa maisemis-samme, pidetään asuinalueemme elinvoimaisena ja osallistutaan niihin monenlaisiin kiinnostaviin tapahtu-miin joita alueemme yhdistykset jär-jestävät.
Aira Ikonen
Kulmakunnan ainoa kotimainen kioski
Härmälän KioskiON NYT MYÖS GRILLI
Tarmonkatu 4, Härmälä, puh. 03 265 3719, 044 373 4007
Avoinna: ma 10–20, ti–su 9–21
LÄHITORI – OVI ARJEN ELÄMYKSIIN
Lähitorille ovat tervetulleita kaikki ikäihmiset.
Lähitorilla voit:
•osallistua laajaan ryhmä- jatapahtumatoimintaan•käydä syömässä ja vaikkapa samalla kysyä apua erilaisiin arjen pulmiin•saada maksutta apua hakemusten täyttämiseen ja kuulla mitä yksityisiä, julkisia tai vapaaehtoisten tarjoamia palveluja kotiin on saatavilla.
Lähitorin yhteydessä toimii myös maksuton Seniorineuvola, jossa voit:
•mittauttaa verenpaineen•keskustella terveyteen liittyvistä asioista sairaanhoitajan kanssa•saada tietoa ja neuvoja liikkumiseen, toimintakykyyn ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa fysioterapeutilta.
Tervetuloa Lähitori Kuuselaanp. 044 512 0806 Nuolialantie 46, Tampere
www.pirkanmaansenioripalvelut.fi
Varaa aikasi suunnitteluun:
Ari Hakala, GSM 0500 262 038
Jaana Mäki-Äijö, GSM 050 527 0130
Inariasta voit toteuttaa unelmiesi kokoisen kaapiston tai vaikka koko vaatehuoneen. Inaria liukuovikaapistot tehdään aina mittatilauksena. Laajasta valikoimastamme löydät makusi
mukaiset materiaalit ja värit sekä toimivimmat säilytysratkaisut.Tule meille Rauta-Otraan ja ota mitat mukaasi. Me suunnittelemme
juuri Sinun tarpeisiisi sopivan Inaria-liukuovikaapiston.
Inaria liukuovikaapistot -mittatilauksena Sinulle tehty.
Parturi Kampaamo
T:mi Erja Ahonen Kuuselan Senioritalo
Nuolialantie 4633900 Tampere
Puh. 040 524 4035
4 5
Teksti ja kuvat: Kirsi Koponen
Kotikadulla parasta on mukavat naapurit
Tänäkin vuonna Heikin nimipäivänä 19.1. paloivat kynttilät, lyhdyt ja soih-dut Heikinkadun molemmin puolin kuten monena vuonna tätä ennen. Vuodesta 2001 alkunsa saanut perin-ne, jolla juhlistetaan kadun nimikko-miehen Heikin nimipäivää, voi hyvin. Heikinkadun asukkaat ovat halunneet säilyttää perinteen ja perinteeseen vi-hitään vaivihkaa myös kadun mah-dolliset uudet asukkaat. Perinne syntyi jo vuonna 2001 aja-tuksesta tehdä jotain yhdessä muka-vien naapureiden kanssa. Mieleen tuli Heikin nimipäivä, jota vietetään tammikuun 19. päivä. Pari naapu-ria innostui asiasta ja päätettiin teh-dä kutsu pimeän ja pakkasen keskel-lä Heikinpäivän pihajuhliin. Kadun asukkaat innostuivat kutsusta ja piha-maa täyttyi 14 talon kaiken ikäisistä asukkaista. Yhdessä pihassa sytytet-tiin pihan grillipaikalle nuotio, jossa lapset ja aikuiset saivat paistaa mu-kana tuomiaan makkaroita. Termos-pulloihin keitettiin kuumaa mehua ja kahvia ja tarjolla oli myös pullaa ja keksejä. Kadun omakotitaloissa asui 2000- luvun alkupuolella nopealla laskutoi-mituksella 21 lasta, yksivuotiaasta lu-kioikäisiin. Ajatus olikin järjestää mu-kavaa tekemistä talvi-iltaan lapsille, mutta yhtä suurella ilolla Heikinpäi-vänjuhlaan ovat vuosien varrella osal-listuneet myös aikuiset. Mukana pi-hajuhlissa on vieraillut myös naapu-reita viereisiltä kaduilta sekä kadun asukkaiden ystäviä ja sukulaisia. Ka-dun vanhimmat asukkaat muistelivat aikoja, jolloin olivat nuoria ja aikoja, jolloin talot oli vasta rakennettu. Lu-misina vuosina oli pihaan tehty liu-kumäki, jossa lapset laskivat pulkal-la. Kadulla sai myös hyvän vauhdin potkurilla tai pulkalla tietä pitkin las-ketellen. Kun lapset kasvoivat, olivat jotkut heistä keksineet ohjelmaa ja leikimme kaikki yhdessä lasten opas-tuksella. Joku vuosi kovalla pakkasel-la pihajuhlat jäi väliin, jolloin sytytet-tiin kuitenkin kadun varteen kynttilöi-tä, lyhtyjä ja soihtuja.
maanantaina 25.5.2015Härmälä-seuran järjestämä kotiseutu-aiheinen kevätkävely pidetään tänä vuonna Rantaperkiön omakotialueella.
Lähtö klo 17.30 K-Market Härmälän pihasta. Paluu noin tunnin päästä samaan paikkaan. Säävaraus.
Kevätkävelyllä on mukana Juhani Skogberg, sekä myös Tapio Haapala, syntyperäinen Rantaperkiön ”alkuasu-kas” muistelemassa omaa lapsuuttaan alueella.TERVETULOA KAIKKI MUKAAN!Kävelyllä myös mahdollisuus ostaa teatterilippuja Tankki täyteen-esitykseen!
Lasten kasvaessa ja heidän osal-listumisinnostuksen vähetessä, hiipui pihaan kokoontumisen perinne, mut-ta yhteen ääneen kadun asukkaat to-tesivat, että kynttilät sytytetään juh-lapäivänä ja sitä perinnettä pidetään yhä yllä. Joku vuosi kun Heikinpäivänä oli niin kova pakkanen, että pihajuhlat peruttiin, siirrettiin juhlat keväälle. Päätettiin järjestää Heikinkadun las-ten taidenäyttely, jonne lapset tekivät maalauksia ja piirroksiaan. Piirrokset olivat esillä yhdessä pihassa telttaka-toksessa ja taidenäyttelyä juhlistettiin mehulla, kahvilla ja pullalla. Yleisö ihasteli lasten töitä ja vietti mukavan keväisen illan yhdessä. Kesäiset perinteet jatkuivat ja Hei-kinkadun pihakirppis järjestettiin joi-takin kertoja. Talojen eteen tien lai-taan oli pystytetty kirpputoripöydät ja lapset olivat niissä myymässä omia
Härmälä-seuran jäsenten teatteri-ilta Komediateatterilla perjantaina 24.7. klo 19.00
Käsikirjoitus Neil Hardwick ja Jussi Tuominen Sovitus Outi Keskevaari Ohjaus Panu RaipiaRooleissa mm. Ilmari Saarelainen, Tuire Salenius, Aimo Räsänen, Petra Karjalainen, Risto Korhonen, Heidi Kiviharju,
Jyrki Mänttäri ja Aku Sajakorpi. Arvioitu kesto 2 h 10 min sis. väliajan.
LIPPUJA JÄSENHINTAAN RAJOITETUSTI!
LIPPUVARAUKSET Kyllikki Nikkanen puh. 040 503 3823 tai sähköpostilla [email protected]
LIPUT 33€ sis. kahvin
Juhlavalaistus 19.1.2015
Taiteilijoita pihakeinussa Pihakirppistunnelmaa
lelujaan ja vaatteitaan. Tavarat vaih-toivat omistajaa ja kirpputoribuffetis-ta nautittiin kahvia, mehua ja munk-keja. Heikinkadun perinteiset pihajuhlat tutustuttivat naapureita toisiinsa, hy-vinkin eri-ikäiset naapuruston asuk-kaat tulivat tutummiksi toisilleen ja uudet naapurit kutsuttiin mukaan. Lasten vanhemmat tuntevat usein toi-sensa kadun varrella, varsinkin jos lapset leikkivät keskenään tai tunte-vat toisensa. Rajanaapurit ovat yleen-sä tekemisissä keskenään ja koirat ja koiranomistajat tunnetaan. Talvella ihmiset vetäytyvät neljän seinän si-sälle ja kadulla törmää yleensä vaan pikkulapsiin ja heidän kanssa ulkoi-leviin vanhempiin sekä aamubussiin rientäviin ihmisiin ja koiria ulkoilut-taviin naapureihin. Keväällä suoma-lainen kansa astuu ulos mökeistään. Katuja lakaistaan hiekotushiekasta, pihoista kuuluu rapsutusta ja aitojen ja ojien ylitse moikkaillaan naapurei-ta ja ollaan enemmän juttusilla. Lap-sille tutut naapurit tuovat turvallisuut-ta ja uskomme, että pystyimme luo-maan tällaisen turvallisen lähiympä-ristön lapsille. Naapureilla on merkitystä ja Hei-kinkadun pihajuhlat on tarina hyvien naapurien merkityksestä, jonka ha-lusimme jakaa muillekin. Arjesta te-kee juhlan pienet teot, joita on help-po tehdä, kun löytyy samanhenkisiä ihmisiä niitä toteuttamaan. Heikinka-dun arkisista juhlista olemme iloisia ja ylpeitä.
Kirjoittaja on ollut kadun asukas vuodes-ta 1994 asti.
Heikinkadun nuorta polvea
Kädessäsi on uudistettu Nurkkakunta-lehti Oma kotiseutulehtesi siirtyy tabloid -kokoon tästä numerosta lähtien. Sa-malla lehden sisältöä uudistetaan ja monipuolistetaan sekä jakelu laajen-netaan Vihilahden alueelle. Tabloidin etuja ovat suurempi si-vukoko, joka on lukijoille helppo-käyttöisempi. Samalla se mahdollis-taa juttujen paremman rytmittämisen ja mukavamman lukukokemuksen. Tabloid -koko on myös huomatta-vasti taloudellisempi ja ympäristöys-tävällisempi lehtenä, kuin kovalle pa-perille painettu lehti. Myös osa lukijoista ja ilmoittajat ovat kyselleet tabloidin perään. Uusi isompi koko antaa lukijoille suurem-pia kuvia, nelipalstaisena helpomman lukukokemuksen ja ilmoittajille suu-remmat ilmoituspinnat. Nurkkakunta-lehti kerää tämän vuoden aikana kokemuksia ja mieli-piteitä siitä, miten lehteä tulisi jatkos-sa kehittää. Seuraava Nurkkakunta ilmestyy ennen juhannusta ja lehteen toivo-taankin härmäläläisten ja rantsulais-ten juhannusmuisteluita. Ottakaa yh-teyttä, jos teillä on tarjolla vanhoja va-lokuvia tai kirjoitettuja muistoja van-hanajan juhannuksista!
6 7
Oli aurinkoisen kirpeä syyskuun en-simmäinen päivä vuonna 1951 ja elä-mäni ensimmäisen koulupäivän aa-mu. Olin äidin kanssa katsonut jo edellisenä päivänä kaikki tarvitse-mani varusteet valmiiksi. Minulla oli upouusi sininen vekkihame ja siniku-kallinen pitsikauluspusero. Noihin ai-koihin ei pukeuduttu farkkuihin ja vil-lapuseroon. Koululaukku minulle oli hankittu jo edellisenä keväänä. Kum-mitätini oli ostanut minulle harmaan
Teksti ja kuva: Kyllikki Nikkanen
Teksti: Jaana RantalaKuvat: Jaana Rantala ja Aira Ikonen
Ensimmäinen koulupäiväni ja viimeinen kaurapuuroni
nahkaisen olkalaukun, josta en erityi-semmin pitänyt. Olisin halunnut vä-rikkäämmän kangaslaukun, joka olisi varmaan ollut halvempikin, mutta nyt kuitenkin olin nahkalaukun omistaja. Noin kello 8.30 aikoihin lähdin äi-din kanssa ensimmäiselle koulumat-kalleni kodistamme Metsolankadun varrelta kohti Rantaperkiön kansa-koulua. Matkaa kertyi runsas kilomet-ri. Koulun pihassa odotteli jännittynyt ryhmä pieniä tulevia koululaisia – tyt-
töjä ja poikia – saattajineen opettajien kutsua sisään. Ensimmäisiä luokkia oli aamuvuorossa kaksi. Minun luokka-ni sai opettajakseen nuoren, vastaval-mistuneen opettajan Sirkka Keskuo-jan, jonka perhe asui maatalossa ny-kyisen Sarankulman alueella. Kaikki pikku koululaiset ohjattiin istumaan kaksoispulpetteihin siten, että vierekkäin oli tyttö ja poika. Sain vieruskaverikseni saman kadun var-rella asuvan Jukan, jonka tunsin jo
ennakolta. Saimme upouuden Aa-pisen ja kirjoitusvälineiksi vihon, lyi-jykynän ja kumin. Lyijykynä oli sini-nen ja sen yläreuna oli puukolla veis-tetty tasaiseksi niin, että siihen saat-toi kirjoittaa nimensä. Kynää käytet-tiin syyskaudella niin ahkerasti, että se kului nopeasti. Kynänpätkä on ny-kyään aarteeni. Se on viisisenttinen ja se on visusti tallessa. Runsaan tunnin kuluttua tuli en-simmäisen koulupäivän ruokatau-ko. Ruokailemaan mentiin varsinai-sen koulurakennuksen takana Pyhä-järven rannassa uimarannan lähellä olleeseen vanhaan puurakennukseen ”Ruokkuun”. Pöytiin oli katettu ruoka – kaurapuuro, joka oli ollut valmiik-si annosteltuna melkoisen ajan, kos-ka sen päälle oli muodostunut sitkeä, paksu kuori. Puurokuppi oli mieles-täni valtavan iso. Meillä kotona vas-taavankokoisia astioita käytettiin tar-joiluastioina päivällispöydässä. Tällaisen epämääräisen kovettu-neen puuron näin edessäni ”Ruokun” pitkällä pöydällä. Pelästyin kuollakse-ni puurokuppia ja otin siitä paikasta jalat alleni. Mieleeni ei ollenkaan tul-lut, että uusi takkini ja laukkuni jäivät luokkaan. Juoksin koko matkan kou-lusta kotiin. Nuolialantien ja Metso-lankadun kulmassa katsoin ensim-mäisen kerran taakseni. Olin suures-ti helpottunut kun havaitsin, että ei puuro eikä opettaja olleet perässä-ni. Tuttu naapurini, joka näki juoksu-ni, kyseli myöhemmin äidiltäni miten koulupäiväni oli sujunut. Seuraavana aamuna menimme äi-din kanssa taas yhdessä kouluun ja äi-tini selvitti opettajalle tilanteen. Sain vapautuksen kaurapuuron syömises-tä. Tämän jälkeen en ole enää ikinä koskenutkaan kaurapuuroon. Puuro on mieheni herkkua ja onneksi hän saa joskus sitä syödäkseen sukulais-vierailuillamme.
Kokkareesta Lemminkäisen taistelu-toveriksi
Istuimme iltaa työporukalla ja jou-kossa oli nykyisiä ja entisiä härmä-läläisiä. Juttelimme Härmälään liitty-
vistä asioista, jolloin keskustelu kään-tyi Tierankadun merkityksen alkupe-rään. Ihmettelimme sitä, että Härmä-län koulun molemmin puolin kaik-ki kadut on nimetty miestennimien mukaan lukuun ottamatta Tieranka-
Katu-uskottavuutta tua. Kadulla vielä nykyisinkin asusta-va Härmälän alkuperäisväestöä edus-tava ystäväni kertoi kuulleensa tieran tarkoittavan kavion tai kengän poh-jaan kertyvää jäistä lumesta tai lan-nasta muodostunutta kokkaretta, til-saa. Wikipedia vahvistaa tiedon. Em-me keksineet mitään logiikkaa sille, miksi joku katu on kokkarekatu ja toi-nen komealta kalskahtava Taunonka-tu tai kunniakas Taistonkatu. Pöytäseurueessamme sattui istu-maan mytologiaan perehtynyt kolle-ga, joka tiesi Tieran olevan Kalevalas-ta tutun Lemminkäisen taistelutove-ri, joka tunnetaan taitavana keihään-käyttäjänä. Tämä kuulosti jo paljon paremmalta ja on linjassa muiden lä-hikatujen nimien kanssa. Tämä teoria oli pakko tarkistaa Kalevalasta, josta löytyy Kolmaskymmenes runo, jossa kerrotaan Iku-Tiera Nieranpojan tais-teluun valmistautumisesta.
Mitä huoli Lemminkäinen! Toki mietti mennäksensä,
lähteäksensä lupasi. Sanan virkkoi, noin nimesi:”Mistä saisin miehen toisen, sekä miehen jotta miekan
Ahille soan avuksi, liioin voivalle lisäksi?
”Onpa Tiera tieossani, Kuura kuulemaisissani!
Siitä saanen miehen toisen, sekä miehen jotta miekan
Ahille soan avuksi, liioin voivalle lisäksi.”
Kulkevi kylitse tuonne, teitse Tieran kartanohon.
Sanoi sinne saatuansa, toimitteli tultuansa:
www.koivuapteekki.�
Prisma KoivistonkyläLempääläntie 21 • 33820 TamperePuh. (03) 3122 1100
AVOINNA:arkisin 9–20 lauantaisin 9–17
Tervetuloa palveleviin apteekkeihimme!
Bonusta itsehoitotuotteista. Ei koske lääkkeitä.
AVOINNA:ma 9–18ti-pe 9–16
Taavankuja 134240 Kämmenniemipuh. (03) 378 5585
KUVAMESTARIT-asiantuntijaliike-
Sähköiset passikuvat heti!Digikuvat laadukkaasti 10x13 cm–40x50 cm kokoihin!
Kamerat edullisesti!Esim. Olympus Pen mini
ja 2 objektiivia vain 449,-
arkisin 9–21lauantaina 9–18sunnuntaina 12–18
K-citymarket Pirkkala Avoinna:
Palmrothintie 233950 PirkkalaP. 020 740 6600
Pirkkala
jatkuu sivulla 8
Nyt saat meiltä myös laadukkaat
Maahantuonti ja jälleenmyynti:
Honkoliini Professional OySarankulmankatu 25, 33900 Tampere
puh. 03 2254 900www.honkoliini.com
saksalaiset testivoittaja maalämpöpumput.
Maahantuonti ja jälleenmyynti:
Honkoliini Professional OySarankulmankatu 25, 33900 Tampere
Puh. 03 2254 900www.honkoliini.com
Säästä lämmityskuluissasi jopa –75%
Valitse laadukas saksalainen testimenestyjä
maalämpöpumppu!
8 9
Erkki Nikkanen muistelee oppikou-luaikaansa ja siihen liittyviä asioita.
Oppikouluun pyrkiminen oli 1950-lu-vulla hyvin runsasta. Kaikkia pääsy-kokeissa hyväksyttyjä ei voitu ottaa oppilaiksi. Esim. eteläisen Tampe-reen alueella – Härmälä, Rantaper-kiö ja Nekala – ei ollut oppikoulua. Ajatus omasta koulusta oli itänyt pit-kään, kunnes 16.2.1957 pidetyssä ko-kouksessa asetettiin toimikunta laa-timaan kannatusyhdistyksen sääntö-jä. Em. toimikunta kutsui 21.2.1957 koolle perustavan kokouksen. Kan-natusyhdistys rekisteröitiin 27.2.1957 ja sen piti nopeassa tahdissa hankkia jäseniä ja 3 miljoonan markan suu-ruinen takuusumma koulun toimilu-van saamiseksi. Kannatusyhdistyk-selle valittiin 21.3.1957 johtokunta, johon kuuluivat johtajaopettaja Toi-vo Saarentaus puheenjohtajana ja jä-seninä puutarhuri Eero Lammi, rehto-ri Sakari Nieminen, kunnallisneuvos Pentti Palmroth, kauppias Kauko Pul-linen, toimitusjohtaja Pentti Puro ja johtaja Holger Schlobom. Johtokun-naan jäsenet ottivat harteilleen yh-teisvastuullisesti ja henkilökohtaises-ti suuren taloudellisen vastuun 3 mil-joonan markan takuusummasta. Val-tioneuvosto päätti 16.5.1957 myön-tää toimiluvan uudelle oppikoululle – Pirkanmaan yhteiskoululle - mikä oli suomenkielinen, kansakoulun nel-jän alimman luokan oppimäärälle pe-rustuva valtion 8-luokkaista yhteisly-seota vastaava yksityinen oppikoulu. Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1957 Rantaperkiön ja Nekalan kansa-kouluissa vuokratiloissa. Kaupungin-valtuusto päätti 28.8.1957, että kau-
Koulumuistoja keskikoulu- ja lukioajoilta Pirkanmaan yhteiskoulussaTeksti: Erkki Nikkanen
punki maksaa jokaisesta yhteiskou-lussa opiskelevasta oppilaasta sen suuruisen maksun, minkä tämän op-pilaan kouluttaminen kansakoulussa kunnalle maksaisi. Valtioneuvoston myöhään te-kemästä toimilupapäätöksestä (16.5.1957) johtuen pääsykokeita ei pidetty, vaan johtokunta hankki kou-luhallitukselta ja kaupungin muilta oppikouluilta suostumuksen siitä, et-tä Pirkanmaan yhteiskoulun alueelta oppikouluun pyrkivät voisivat pyrkiä Tampereen muihin oppikouluihin. Jos heidät hyväksytään, he voisivat sitten koulunkäynnin alettua syksyllä aloit-taa koulunkäyntinsä uudessa oppi-koulussa. (Lähde: ”Pirkanmaan yh-teiskoulu, Hatanpään koulu, Hatan-pään lukio 1957–2007”)
KOULUTAIPALEENI ALKOI
Pyrin yhteiskouluun pääsykokeiden kautta keväällä 1958 ja aloitin keski-koulun 1. luokan syksyllä. Rehtorina toimi Martti Tyrkkö. Oppilaita oli niin paljon, että koulua käytiin päivä- ja il-tavuorossa, koska luokkatiloja ei ollut tarpeeksi. Minä olin iltavuorossa Ran-taperkiön kansakoulussa, osa oli Ne-kalassa. Ensimmäisen ja toisen vuo-
den aikana koulu oli osoittanut ole-massaolonsa tarpeellisuuden. ”Siitä-pä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi”. Näin totesi rehtori Tyrkkö koulun 1. vuoden toimintakertomuksessa. Luokkakoot olivat tuolloin suuria, 43–44 oppilasta, mutta hyvin tultiin toimeen ja opittiin. Ei ollut nykyajan koulukiusaamisia, toteltiin ja kunnioi-tettiin opettajia ja toisiamme sekä vä-lillä yritettiin opiskellakin. Siirtyessäni keskikoulun 3. luokalle syksyllä 1960 koulu pääsi muuttamaan ”oman ka-ton alle” Hatanpään valtatien varrel-le valmistuneeseen uuteen rakennuk-seen. Peruskivi muurattiin 14.1.1959.
OPETTAJIA JA OPPILAITA
Kansakoulun opettajista muistan eri-tyisesti Toivo Saarentauksen, joka ajeli tummalla, viistoperäisellä Vedet-te-merkkisellä henkilöautolla. Yhteis-koulun opettajia olivat mm. uskontoa opettaneen Martti Tyrkön lisäksi sak-sanmaikka Niilo Pakarinen, vaimon-sa historianopettaja Ruth Pakarinen, matematiikan, algebran, geometrian (+ lukion fysiikan ja kemian) opettaja Lauri Viljanmaa, josta tuli myöhem-min koulun 2. rehtori. Hänen vaimon-sa Raili opetti biologiaa ja maantie-
”Tieraseni, tiettyiseni, armaiseni, ainoiseni!
Tokko muistat muinaistamme, entistä elämätämme,
kun ennen kahen kävimme suurilla sotatiloilla?Ei ollut sitä kyleä,
kuss’ ei kymmenen taloa;ei ollut sitä taloa,
kuss’ ei kymmenen urosta;ei ollut sitä urosta
eikä miestä melkeätä,kuta emme kaatanehet ja kahen kapistanehet.”
Iso päätyi ikkunassa keihäsvartta vuolemassa,emo aitan kynnyksellä kirnua kolistamassa,
veljekset veräjän suussa
laitioita laatimassa,sisarekset sillan päässä vaippoja vanuttamassa.Virkkoi iso ikkunasta,
emo aitan kynnykseltä,veljekset veräjän suusta, sisarekset sillan päästä:”Ei Tiera sotahan joua,
Tieran tuura tappelohon!Tiera on tehnyt kuulun kaupan,
ikikaupan iskenynnä:vast’ on nainut naisen nuoren,ottanut oman emännän;
viel’ on nännit näppimättä, rinnat riuahuttamatta.”
Tiera päätyi kiukahalla, Kuura uunin korvasella:jalan kenki kiukahalla,
toisen pankon partahalla,
veräjällä vyöteleikse, ulkona kävysteleikse.
Tempoi Tiera keihä’änsä; ei ole keiho suuren suurieikä keiho pienen pieni, keiho keskikertahinen:heponen sulalla seisoi, varsa vaapui lappealla,susi ulvoi suoverolla,
karhu karjui naulan tiessä.
Sylkytteli keihoansa, sylkytteli, nyrskytteli:
sylen syöksi keihäsvartta peltohon saviperähän,
nurmehen nukattomahan, maahan mättähättömähän.
Työnti Tiera keihä’änsä Ahin keihojen keselle,
sekä läksi jotta joutui Ahille soan avuksi.
Wikipedia luonnehtii näin: ”Tiera, pi-demmältä nimeltään Iku-Tiera Nie-ranpoika, esiintyy suomalaisessa ta-rustossa ja siitä kootussa Kalevalas-sa. Nimen muunnoksia ja toisintoni-miä ovat muun muassa Kuura, Tuu-ra, Teura ja Liera. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luulta-vasti kunnioitettua. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja tai-dokas keihäänkäyttäjä. Hän on niin innostunut sodankäynnistä, että jät-tää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.” Väestörekisterin nimipalvelun mu-kaan Tiera on harvinainen pojannimi, joita on Suomessa 1–100.
dettä. Voimistelun ja urheilun opetta-ja oli aluksi Seppo Liitsola, Tapparan hyökkääjä ja myöhemmin jääkiek-komaajoukkueen valmentaja. Mat-ti Yrjölä (SE-tason kuulantyöntäjä) ja Hannu Elo (KooVeen molari) toimivat myös voikkaopeina. Meillä oli kova jääkiekkojoukkue Tampereen oppikoulujen välisissä ki-soissa: pelaajina mm. Ilveksen puo-lustajana tunnettu Jarmo ”Jambe” Va-sama sekä Tapparan sentterinä toimi-nut Juhani ”Peltsu” Peltola ja molari-na ollut KooVeen Leo ”Leero” Seppä-nen. Suunnistusta harrastettiin Sulka-vuoren takaisissa metsissä, yleisurhei-lua, jääkiekkoa ja pesäpalloa pelattiin Rantaperkiön eli ”Rantsun” kentällä. Laulua ja musiikin teoriaa opet-ti keskikoulussa Härmälän kanttori, mopolla lentäjänlakki päässä ajellut Keijo Haapaniemi. Aikaisen murro-siän matalan ääneni vuoksi hän pisti minut ulos koulun laulukuorosta to-teamuksin, että ääneni sävy rikkoo kuoron yhtenäisyyden! Myöhemmäl-lä iällä on kyllä laulattanut – vaimo to-distaa. Äidinkieltä opetti keskikoulus-sa Eila Erola ja lukiossa Maria Murto. Erityisellä lämmöllä muistan opetta-ja Murtoa, joka opetti meille perus-teellisesti lauseenjäsennystä ja pilk-kusääntöjä sekä runousoppia. Tästä on ollut erittäin paljon hyötyä kou-lun jälkeisessä työelämässä ja monis-sa harrastuksissa. Oman äidinkielen taitaminen on meille kaikille tärkeä-tä. Latinaa ja englantia opetti lukiossa Antti Nurmesniemi ja ”Misis” Tenka-nen. Antilla oli mielenkiintoisia juttu-ja antiikin Kreikan ja Rooman histo-riasta ja hyviä sloganeja, mm. ”Tunc tua res agitur paries cum proximus ardet”, mikä sananmukaisesti kään-nettynä on ”Silloin asiaasi hoidetaan kun seinä läheinen palaa”, suomeksi käännettynä ”Hädässä ystävä tutaan”.
KOULUTIELLÄ
Kouluun kuljettiin yleensä linjurilla tai trolleybussilla numero 1. Syksyl-lä ja keväällä poljettiin fillareilla, lä-himpänä koulua asuvat tietysti käve-livät. Joillakin oli jo 50-luvulla mopo ja 60-luvun puolen välin aikoihin jo-pa auto. Auto oli kuitenkin harvinai-suus, joissakin tapauksissa piti päästä näyttämään ”isin” kaaraa. Koska lin-jureita kulki harvoin, niin usein kävel-tiin koulun jälkeen aikamme kuluksi Valmetin lentokonetehtaan pääportil-le odottamaan Suojärven Antin tylp-pänokkaisia vihreitä linjureita – niin minä kuin Pentti ja Risto, kaksi nuo-rempaa veljeäni. Asuimme Pirkkalas-sa Huovin omakotialueella. Aamul-la oltiin jo klo 7 aikoihin Huovintien
varrella työläisiä kuljettanutta linjuria odottamassa, jotta ei tarvinnut kävel-lä pidempää matkaa Suupalle kunnan keskustaan. Koululla jäi sitten hyvää aikaa ”keskittyä” päivän opintoihin, joskus pieniin harmittomiin jekkui-hin oppilastovereiden kanssa.
KOULU PÄÄTTYY
Pääsin ylioppilaaksi vuonna 1966. Olin koulun 2. ylioppilasvuosiker-taa vuosi ja luokka -tahdilla. Kevääl-lä 1965 koulun ensimmäiset 19 yli-oppilasta olivat upea näky ja omalta osaltaan osoitus koulun opetustyös-tä. Koulun alkuajat eivät todellakaan olleet helppoja. Sen aikaiset opettajat ovat myöhemmin kertoneet, että kou-lun toimintaa pyöritettiin ”maksamal-la uudella vekselillä vanhaa vekseliä”. Ylioppilaaksi tulon jälkeen lähdet-tiin opiskelemaan yliopistoon, kaup-paopistoon, tekuun jne. Pojat meni-vät useimmiten ensin inttiin. Niin mi-näkin 15.10.1966 Parolannummelle Psv-prikaatiin. Tuolloin 1.10. sytytet-tiin ensimmäisen kerran Tampereen jouluvalot – samat upeat valot saisi-vat valaista Tamperetta jatkossakin!MUISTELUT JATKUVAT
Myöhemmällä iällä olen monesti muistellut kouluamme, sen opettajia sekä kanssasiskoja ja -veljiä. Minulla on tässä ollut aivan eri-tyinen näköalapaikka. Kouluaikana syntyi 16 koulupojan muodostama ORAVA-kerho, joka on kokoontunut Loppiaisena todistettavasti ainakin 45 kertaa. Tulevan tammikuun 5. päivä-nä on 46. kokoontumiskerta. Usein kuullaan samoja koulumuisteluita, mutta se on tosi mukavaa. Kertaa-kaan veljien kesken ei ole ollut mi-tään negatiivista. Vaalimme omalta osaltamme koulumme perinteitä, yh-teenkuuluvuuden henkeä ja muiste-lemme fiksuja oppilaita – monet toh-toreita ja lisensiaatteja, maistereista ja insinööreistä puhumattakaan. Mo-ni on vaikuttanut ja vaikuttaa edel-leen yhteiskunnassa näkyvillä paikoil-la. Opettajatkin ovat olleet huippu-luokkaa.
Semmoinen meidän koulu on. Op-pilaat Pirkanmaan yhteiskoulussa – myöhemmin Hatanpään koulussa ja lukiossa –ovat olleet aika ”velikultia”. Toivon, että koulumme nykymuotoi-nen musiikkipainotteinen lukio säi-lyy jatkossa. Sitä toivoo myös koko ORAVA-kerho!
Kirjoittaja on 37 vuotta Helsingissä asu-nut, nykyisin paluumuuttaja Härmälän-rannasta.
jatkuu sivulla 9
10
HÄRMÄLÄN JA RANTAPERKIÖN ALUEEN FACEBOOK-RYHMIÄ
Juhani Hildén: Taksvärkkipäivistä tietokoneaikaan
Sarankulman kaupunginosakirja. Taks-värkkipäivistä tietokoneaikaan on kerto-mus Sarankulman alueesta torppineen ja teollisen kehityksen kulusta Pärrinkos-ken myllyistä nykymaailmaan. Monipuo-linen teos.
Härmälä-Seuran julkaisemat kirjatHärmälä-Seura on julkaissut kolme eri paikallishis-toriaan liittyvää kirjaa. Näitä kirjoja voit ostaa Tam-pere-Seuran myymälästä, osoitteesta Kauppakatu 1, sekä Härmälä-Seuran tilaisuuksissa ja kokouksissa. Lisäksi muissakin tilaisuuksissa, joissa Härmälä-Seura on mukana kirjoja on saatavilla.
Juhani Hildén: Huvilarannikko
Huvilarannikko on kertomus mennees-tä maailmasta, kokonaisesta kadonnees-ta kulttuurimuodosta, ajasta jolloin kesä-asunnon autuudesta saattoi nauttia vain yhteiskunnan ylin kerros. Paikallisesti ku-vaus kattaa Pyhäjärven eteläisen kaistan Vihilahden perukan ja Härmälänojan vä-lillä, minne herrasväki alkoi 1800-luvun loppukymmenillä rakentaa ”vapaa-ajan suojiaan”. Rantaperkiön huvila-alue me-netti merkitystään vuoden 1913 jälkeen kaupungin ostettua Hatanpään kartanon, johon Härmäläkin kuului.
Jaana Alajoki: Härmälä–Rantaper-kiö, torpista lentokoneisiin
Torpista Lentokoneisiin -kirjassa raote-taan ovea Härmälän ja Rantaperkiön his-toriaan, kurkitaan talojen, torppien ja teh-taiden ovista, tähyillään taivaalle nouse-via lentokoneita ja muistellaan muuten-kin menneitä; kun kessu kasvoi paikalli-sessa puutarhassa tai kun kaupungin en-simmäinen rollikka ajoi Hatanpään valta-tietä kohti Härmälää. Tarinaa riittää...
Kirjan hinta 15€
HÄRMÄLÄN HISTORIALLISET PAIKAT JA TAPAHTUMAT
Ryhmä on perustettu härmäläläisten omasta historiastaan käytävää keskustelua varten. Erilaiset kertomukset Härmä-lästä ovat myös tervetulleita tähän ryhmään. Niitä ei ole koskaan liikaa tarjolla.
Muita ryhmiä: RANTAPERKIÖ–HELMI VIHILAHDEN JA HÄRMÄLÄN VÄLISSÄ Härmälä on HELMEE
Otamme vastaan kirjoituksia ja juttuvinkkejä härmäläläisiltä ja rantaperkiöläisiltä. Niitä voitte lähettää sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]
Tapio Haapalan referoima kirjoitus Hildenin Huvilarannikko-kirjasta. Se antaa värikkään kuvauksen 1900-lu-vun taitteen liikenteestä meirän ky-lällä. Kirjoitus on julkaistu ”Härmä-län historialliset paikat ja tapahtumat” Facebook-ryhmässä.
”Rantaperkiön-Härmälän huvilayh-dyskunnan nousun ja kukoistuksen aikaan seudun muu asutus ja kulku-yhteydet poikkesivat täysin nykyisis-tä. Herrasväki käytti hevospeliä ja laivaa, joskus kokeili jalkapatikkaa-kin rahvaan tavoin. Polkupyörä oli lähinnä kuriositeetti, eliitin huimapäi-den harrastus. Maitse matkustaen reitti kaupun-gista huviloille eteni osapuilleen seu-raavasti: Kyttälän hökkelikylän, orto-doksikirkon ja Sorin ahteen korkeim-man kohdan jälkeen Etelä-Pirkkalaan ja Lempäälään johtava maantie kään-tyi itäänpäin ja ylitti aluksi Helsin-gin radan. Tasoylikäytävä oli vartioitu molemminpuolisin portein. Sitä seu-
Kuinka ennen Rantaperkiöön ja Härmälään kuljettiin
rasi pienen matkan päässä vastaa-vanlainen ylitys, nyt Vaasan radan. Sitten maantie laskeutui muutamien harmaiden asumusten reunustamana Pinnin alikäytävän suulle, josta erka-ni Järvensivulle ja Messukylään vie-vä haara. Pääväylä puikahti Vaasan radan alitse. Viinikanojan sillan jälkeen jyrkäh-kön töyryn päällä nökötti Hatanpään muonamiehen mökki, vasemmalla vähän etäänpänä tiiliruukki. Maan-tie jatkui loivasti mutkitellen vainioi-den halki kunnes se kulkeutui lähes rautatien rinnalle Isollaportilla, min-ne johti Hatanpään kartanon pitkä puukujanne ja vastakkaiselta tahol-ta Nekalan tilan peltotie. Tämän pai-kan huomattavin maamerkki oli tiiles-tä muurattu konttorirakennus, jonka suuressa tuvassa taksvärkkärit saivat murkinoida. Muutaman sadan metrin päässä erkani Lempääläntiestä itään toinen peltotie Messukylän kirkolle. Vihijoen alanteessa maantie lähe-ni rautatietä, jonka alitse tulville altis
uoma laski Vihilahteen (lahden pe-rä ulottui ratapenkkaan saakka). Vi-hijoen sillalta alkoi ”Alanterin ahde” päättyen ”Alanterin ylikäytävään”. Ni-mitykset juontuivat ratavartija Juho Alanderista, joka asui paikalla vuosi-kymmenet. Tavan mukaan tasoriste-yksessä oli portit molemmin puolin ja vedettiin kiinni junan tullessa. Ah-teessa erkani tie Rautaharkon torpan kautta Koivistonkylään. Lähellä riste-ystä oli Hatanpään omistajien alusta-laisilleen rakentama kansakoulu. Ylikäytävän jälkeen siirryttiinkin taas radan länsipuolelle Rantaper-kiöön, ”Ruhjunperään”. Täällä oli en-simmäisenä vastassa Vihijoen torp-pa. Heti torpan jälkeen (nykyises-sä Hatanpään valtatien, Kolmionka-dun, Nuolialantien ja Sarankulman-kadun risteyksessä) kulkuväylä jakau-tui kahtaalle: vasen haara Rukkamäen kautta Lempäälään, oikea Pirkkalaan. Jälkimmäinen myötäilee yhä tänään Nuolialantienä entisiä latujaan. Mo-nien veräjien sulkeman maantien va-
semmalla laitamalla kyyhötti Hatan-pään kartanon alustalaisten asumuk-sia, ja sitten avautuivat pellot Här-mälän tilalle saakka. Oikealla puo-lella kasvoi tiheää metsää, minne sil-loin tällöin erkani viehättäviä ratastei-tä Pyhäjärven rantaa kohti, ympäris-töstään suljetulle huvila-alueelle.” ”Muistan kuinka me lapset pelkä-simme, kun trillat ajoivat vaarallisen jyrkältä vaikuttavaa Sorinahdetta alas kääntyen vasemmalle rautatien alit-se. Hatanpään valtatietä ei silloin ol-lut ja kaupungin raja kulki Viinikano-jaa pitkin. Maantie noudatteli sitten nykyisen Lempääläntien suuntaa ei-kä sen varrella asumuksia ollut pait-si Hatanpään kartanosta tuleva kuu-sikujan kohdalla punatiilinen raken-nus, jonka luota lähti tie peltojen hal-ki Nekalan tilalle. Vihiojaa kutsuttiin silloin Plinkinojaksi; varsinkin keväisin lainehti maantie järvenä tätä ojaa lä-hestyttäessä, niin että vesi nousi pyö-rien akseleihin. Kun oli sivuutettu Hatanpään kan-sakoulu saattoi edessä olla pakolli-nen pysähdys: ratavartija oli laske-nut puomin alas ja matka jatkui vas-ta junan ohitettua paikan. Rantaper-kiössä myöhemmän Voiman kaupan kohdalla sulki maantien veräjä ja sen vaiheilla tien kummallakin puolella oli Hatanpään työmiesten asunuksia, lähimpänä seppä Mattssonin talo. Ve-räjällä ei useinkaan tarvinnut pysäh-tyä, sillä lapset olivat kovasti vikke-liä avaamaan sen tietäessään saavan-sa palveluksestaan muutaman pen-nin. Sitten trillat kääntyivätkin jo isol-ta maantieltä huvilaan johtavalle kuu-sien ja tammien reunustamalle kujal-le. Sen varrelle on noussut uusia oma-kotitaloja.”
”Lähellä Lepolan pääporttia (”ylä-porttia” kuten silloin sanottiin) Pirk-kalan maantie noudatti nykyistä Nuo-lialantietä. Mutta siitä kappaleen mat-kaa eteenpäin, heti Lepolan puutar-haportin eli ”alaportin” jälkeen, tie kääntyi viistoon oikealle Härmälän-kallion loivalle etelärinteelle, jonka Pirkkala puoleiselle osalle Härmälän tilan rakennukset olivat ryhmittyneet. Kulkuväylä pujahti pihan keskitse, va-semmalla muonamiesten talo (jossa kolme keittiön ja kamarin asuntoa), oikealla punaiseksi maalattu päära-kennus kuisteineen (”vourin pirtiksi” kutsuttu) sekä talli, navetta ja aitta. Kauemmaksi pihapiiristä jäivät riihi (nykyisen lentäjäpatsaan puiston koh-dalla), iso lato Kauniskallion juurella ja sauna Härmälänkallion länsipuolel-ta rantaan johtaneen tilustien varrella. Härmälän talon jälkeen raitti jat-kui suoraan länteen vainioiden halki kaartuakseen sitten vasempaan. En-nen Härmälänojan siltaa siitä erka-nivat vielä haaraumat kahdelle ran-tapalstalle.”
Kartta on kuvattu Tampereen kaupungin Frenckelin toimiston seinältä. Kuva J.O.Skogberg
Historian lehdiltä...Mainoksia liikkeistä joita ei enää ole.
Lisätietoja asuntomyynnistämme Verstaankatu 1, 33100 Tamperere • p. 0800 150 051 (maksuton) • avoinna ma-pe klo 8-16 • Härmälänrannan asuntomyyntipiste Viimankatu 1, 33900 Tamperere • avoinna ma klo 9-16, ke klo 10-18 • [email protected]
As. Oy Tampereen Härmälänrannan Lentolaituri • Valmetinkatu 12 www.skanska.fi/lentolaituri
Muuttovalmiita uusia koteja Härmälänrannan paraatipaikalla. Lento laiturissa pääset nauttimaan aidosta järvenranta-asumisesta Pyhäjärven rannalla. Vapaana vielä avaria ja toimivapohjaisia kolmioita. Energialuokka A2007. Valinnainen vuokratontti*. Muuttovalmis.
*Valinnainen vuokratontti. Kyseinen talo rakennetaan vuokratontille, josta voit halutessasi maksaa talo yhtiölle huoneistokohtaisen lunastusosuuden ja näin vapautua tontin vuokran maksuvelvollisuudesta. Jos taas et tahdo sijoittaa pääomaasi tonttiin, voit maksaa osuutesi tontin vuokrasta kuukau sittaisena vastikkeena. Huomaa, että tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan. Lunastusosuuden suuruus määräytyy lunastusajan-kohdan mukaan. Lisätietoja: www.skanska.fi/kodit
Visualisointi
Hullaannu Härmälänrantaanwww.skanska.fi/kodit • www.härmälänranta.fi
Huoneistoesimerkkejä arvioitu mh. € vh. € lunastusosuus €3h+k+s 64,5 m2 5. krs 66.390 221.300 50.9603h+kt+s 75 m2 1. krs 61.590 205.300 59.2563h+k+s 76,5 m2 2. krs 68.820 229.400 60.4413h+kt+s 79,5 m2 1. krs 81.720 272.400 62.8123h+kt+rt+kht+s 96,5 m2 1. krs 88.650 295.500 76.243
As. Oy Tampereen Härmälänrannan Sääski • Vihurinkatu 9 www.skanska.fi/saaski
Myynnissä uusia koteja puutarhakorttelissa, Pyhäjärven rantaviivan tuntumassa. Useimmista asunnoista näkyy järvelle. Korttelin alle r akennettavaan autohalliin on kulku suoraan Sääsken porraskäytävästä. Oma tontti. Energialuokka C. Arvioitu valmistuminen 5/2016.
Visualisointi
Huoneistoesimerkkejä mh. € vh. € 1h+kt+alk 36,5 m2 1. krs 46.110 153.7002h+kt 43,5 m2 1. krs 52.110 173.7002h+kt+s 46,5 m2 1. krs 57.780 192.6002h+k+s 53 m2 4. krs 69.180 230.6003-4h+kt+s 70,5 m2 4. krs 89.400 298.0003-4h+kt+s 81,5 m2 1. krs 96.600 322.000
Visualisointi
Juuri valmistunut!
Rakenteilla!
