1

Juho Honkala, Sinikka Ripatti ja Pirjo Suhonen

Hukkakauran torjuntaopas

2

Savonia-ammattikorkeakouluJulkaisutoimintaPL 6 (Microkatu 1 B)70201 KUOPIOGSM 044 785 5023faksi 017 255 5014julkaisut@savonia.fiwww.savonia.fi/julkaisut

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijän-oikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtionja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaistakopiointia opetustarkoituksiin.

ISBN: 978-952-203-114-3 (nid).ISBN: 978-952-203-115-0 (PDF)ISSN-L 1795-0848ISSN: 1795-0848

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D5/5/2010

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikköKansikuva: Juho StaufferTaitto: Tapio AaltoPainopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio 2010

3

SISÄLTÖ

ESIPUHE ..................................................................................................................... 5

1xxHUKKAKAURA RIKKAKASVINA ................................................................ 6

2xxTUNNISTAMINEN ............................................................................................ 11

3xxKUINKA HUKKAKAURA LEVIÄÄ ............................................................ 14

4xxVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO HUKKAKAURA-ASIOISSA ............. 18

5xxHUKKAKAURASAASTUNTA ....................................................................... 19

6xxHUKKAKAURAN VILJELYTEKNINEN TORJUNTA ........................... 25

7xxHUKKAKAURAN KEMIALLINEN TORJUNTA .................................... 31

8xxTORJUNNAN JA TORJUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET8 xxESIMERKKILASKELMINEEN ................................................................... 46

4

5

ESIPUHE

”Joka heittää toisen peltoon hukkakauraa, kieruruohoa, taskuheinää tahimuuta mitä tahansa, jotta siitä kasvaisi rikkaruohoa, menettäköönkunniansa, korvatkoon kaiken vahingon ja vedettäköön sakkoa viisi-kymmentä taalaria jokaisesta pellosta, jonka hän on näin koettanutturmella.” Näin määrättiin Ruotsi-Suomen valtiopäivillä vuonna 1734 säädetyssä,ensimmäisessä Suomea koskevassa hukkakauralaissa.

Tämän oppaan tavoitteena on olla apuna viljelijöille hukkakauran tunnistamisessaja torjunnassa. Oppaassa kerrotaan kasvin tuntomerkeistä, ominaisuuksista ja ke-miallisista sekä viljelyteknisistä torjuntatavoista.

Hukkakaura on monipuolinen rikkakasvi, jos se tulee tilalle, saa tehdä hartiavoimintöitä ongelman eteen. Toivottavasti tästä amk-agrologi Juho Honkalan opin-näytetyön pohjalta tehdystä julkaisusta on viljelijälle hyötyä taistelussa hukkakauraavastaan. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulujenverkkokirjastossa: www.theseus.fi.

Kiitämme Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastaja Jari Poikulaista, MTT:ntutkijoita Heikki Jallia ja Sanni Junnilaa arvokkaasta palautteesta.

Antoisia lukuhetkiä oppaan parissa ja onnistumista hukkakauran torjuntaan!

Iisalmessa 18.5.2010

Juho Honkala, Sinikka Ripatti ja Pirjo Suhonen

Hukkakaura on monella tilalla jokakesäinen ongelma(Juho Stauffer).

6

1 HUKKAKAURA RIKKAKASVINA

Hukkakaura on erityisesti viljanviljelyn vitsaus. Erityisen harmillinen se onsiementuotannossa, koska hukkakauran esiintyminen estää siemenviljelyn. Enitenkasvia esiintyy maamme merkittävimmillä viljanviljelyalueilla Varsinais-Suomessa,Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Pahin ongelma hukkakaura on Uudellamaalla, jossa joka kolmas peltohehtaari onhukkakauran saastuttama. Suomessa hukkakauran saastuttama peltoala onMaaseutuviraston vuoden 2009 tilastoissa noin 330 000 ha, joka on 15 % maammepeltoalasta. Tästä yli 5 800 ha on erittäin pahasti saastunutta. 2000-luvun aikanahukkakaura-ala on vuosittain kasvanut 10 000 hehtaarilla. Seuraavassa kuviossaon esitetty hukkakauratilanne alueittain vuonna 2009.

Viljanviljely on otollinen alusta hukkakauralle. Nurmiviljelyssä hukkakaura eisäännöllisen niiton ansiosta yleensä pääse röyhylle asti. Tällöin ei muodostu siemeniäeikä peltoa muokata muutamaan vuoteen, joten hukkakauran siemenet eivät pääsepintaan itämään. Viljelykierron monipuolistaminen yksipuolisesta viljanviljelystä

Viljelijöiden tukihakemuksissaan ilmoittama hukkakauran osuus peltoalasta vuonna2009 Maaseutuviraston tilastojen mukaan, TE-keskuksittain.

7

voisikin olla yksi keino ehkäistä hukkakauraa. Yleisesti mitä enemmän viljelyssäon nurmia, sitä vähemmän on hukkakauraa. Siksi hukkakaura ei ole niin suuriongelma pohjoisessa Suomessa.

Hukkakauratilanne Suomessa 2009. Lähde MMM/Tikle 2009.(Kuntarajat © Karttakeskus, Lupa L8615/10)

8

Hukkakauran haitallisuus

Hukkakaura on haitallinen, koska se aiheuttaa viljelykasveille satomenetyksiä jaheikentää niiden kasvuedellytyksiä. Rikkakasvi vie kasvutilaa, ravinteita, vettä jaauringonvaloa viljelykasvilta. Viljelykasville voi aiheutua myös epätasaistatuleentumista.

Hukkakaura lisääntyy ja leviää nopeasti. Sen siemenet voivat säilyä maaperänsiemenpankissa itämiskykyisinä useita vuosia, joten niitä on hankala hävittää.Hukkakaura voi levitä muun muassa puimurin, eläinten, ihmisten, tulvien jatyökoneiden välityksellä. Se saattaa pahimmillaan levitä kaikille tilan pelloille.

Hukkakauran ominaisuudet

Hukkakauraa on olemassa kolmea eri lajia: Avena fatua, Avena ludoviciana ja Avenasterilis. Näistä Suomessa kasvaa vain Avena fatua. Fatuoidi-yksilö muistuttaahukkakauraa, mutta on vaaraton. Se on perinnöllisten häiriöiden seurauksenasyntynyt kromosomimutanttikaura. Hukkakaura on varsinkin multamaalla viihtyväyksivuotinen, kevätitoinen rikkakasvi. Orastumisen jälkeen se kasvaa viljeltyä viljaahitaammin, mutta kasvattamansa vahvan juuriston turvin hukkakaura kasvaaisommaksi.

Hukkakaura on itsepölyt-teinen. Se voi risteytyä viljel-lyn kauran kanssa. Risteyty-neellä yksilöllä on molempienkauralajien ominaisuuksia.Fatuoidien lisäksi perinnöllis-ten häiriöiden seurauksenavoi syntyä myös jättikauroja.Ne ovat huomattavasti nor-maalia kauraa isompia.

Hukkakaura tuleentuu aikai-sin. Tutkimusten mukaanaikaisemmin tuleentuvien vil-jojen joukossa variseminen alkaa aiemmin kuin myöhemmin tuleentuvien.Siementen irtoaminen kestää 3–4 viikkoa. Varisevat siemenet voivat ollaitämiskykyisiä jo maitotuleentumisasteella. Yleensä hukkakauran siemenet ovatitämiskykyisiä noin kolmen viikon kuluessa röyhylle tulosta. Varisevien siementenmäärää ei voi tietää, mikä asettaa haasteita torjunnalle. Lisäksi siemenet voivatsäilyä maassa itämiskykyisinä pitkään.

Hukkakaura on röyhyllä heinäkuussa.

9

Hukkakauran siemenmäärävaihtelee. Se riippuu röyhylletulon ajankohdasta ja kasvienkilpailutilanteesta. Hukka-kauralla on röyhyssään keski-määrin 80-90 siementä. Sie-menmäärä voi olla esimer-kiksi juurikasmaalla 500-800,kaurassa 50–200 ja syysru-kiissa aluskasvina 5-20 kap-paletta. Yhdessä kasviyksi-lössä siemeniä voi olla jopa1 000, jos röyhyjä on useampi ja kasvuolosuhteet ovat suotuisat.

Varisseista siemenistä ainoastaan 5–10 prosenttia itää samana syksynä. Itäneethukkakaurat eivät kuitenkaan talvehdi, itämättömät siemenet voivat itää seuraavanatai myöhempinä kasvukausina.

Hukkakauran siemen voi säilyä maaperässä itämiskykyisenä useita vuosia, yleensäkuitenkin alle kuusi vuotta. Kolmen vuoden kuluttua maahan joutumisestaitämiskykyisiä on 5–6 %. Maaperän siemenpankki koostuu kahtena, kolmena viimevuotena varisseista siemenistä. Tutkimusten mukaan siemenet säilyvät pariensimmäistä vuotta parhaiten savimaassa.

Hukkakaura voi itää jopa 15–20 cm:n syvyydestä. Maanlämpötila ja kosteus vaikut-tavat siihen, miten kauansiemen säilyy itämiskykyisenä.Hyvissä oloissa olkikasassa tailadossa siemen voi olla itämis-kykyinen erityisen pitkään.Talveksi pellon pinnalle jää-neet siemenet voivat myöstuhoutua ennen kevättä, jospeltoa ei muokata syksyllä.

Hukkakauran jyvällä on mie-lenkiintoinen kaivautumis-ominaisuus maassa. Kun siemen kastuu ja kuivuu, sen vihne koukistuu ja oikenee.Tämä työntää siementä eteenpäin. Liikkuessaan se saattaa pudota maan halkeamiinsekä kaivautua maan pintaan tai kivien alle. Tosin liikkuminen on hidasta. Siemen

Hukkakaura erottuu korkeampana kaurakasvustosta.

Hukkakauran maahan varisseita siemeniä(Juho Stauffer).

10

voi kulkea parin viikon aikana muutamasta sentistä muutamaan kymmeneensenttiin.

Hukkakaura on ongelmana yleensä kevätviljalla. Syysviljalla taimet kuolevat talvenaikana, ja keväällä kasvusto varjostaa hukkakauraa tehokkaasti. Kuitenkin kasvikannattaa aina heti torjua myös syysviljoilta.

Hukkakaura on heikkokortinen, joten se lakoutuu helposti. Sillä voi olla moniasivuversoja, jotka kehittyvät nopeasti. Versoja muodostuu lisää, jos pelto niitetään,kitketään huolimattomasti tai kemiallinen torjunta ajoitetaan huonosti. Sivuversotvoivat olla lyhyitä, jolloin niiden havaitseminen on vaikeaa.

11

2 TUNNISTAMINEN

Hukkakaura kasvaa 50–160 cm korkeaksi.Se muistuttaa paljolti viljeltyä kauraa, muttaon sitä kookkaampi. Rikkakasvilla on laaja,harva ja velttohaarainen röyhy. Tuleen-tumisen edistyessä kasvi alkaa roikkua, silläröyhyllä on pitkät veltot haarat. Hukka-kauralla on polveikas, tuleentuneena tum-ma vihne jokaisen jyvän päässä. Voimak-kaiden vihneiden ansiosta hukkakauralla on´piikkinen´ ulkonäkö. Viljellyllä kauralla onvähän vihneitä, ja ne ovat yleensä suurim-massa ulkojyvässä. Hukkakauran jyvät ovatuseimmiten tummanruskeita tai harmaita.

Hukkakauralla on karvoja röyhyssä,lehtitupissa, lehtien laidoissa ja siemenissä.Muun muassa sen alimpien lehtien reunatja lehtitupet ovat karvaisia. Myös viljellylläkauralla saattaa olla muutamia karvojalehtien reunoilla. Tällöin karvat sijaitsevatlehtilapojen tyvellä, lehtitupet ovatnormaalisti kauralla aina kaljut.

Hukkakauran tähkylässä on 2–3 jyvää. Neovat hoikempia ja tummempia kuin kau-ralla. Niiden irtautumiskohdassa tyvellä onmaljamainen kuoppa. Normaalin pelto-kauran jyvän kanta on jyrkästi päättyvä jakapea. Hukkakauralla on jyvän tyvellä myösrunsaiden karvojen muodostamat ́ viikset´.Viljellyllä kauralla niitä ei ole, ja karvojakinon korkeintaan muutama.

Hukkakaura on muuta viljelykasvustoakookkaampi, joten se erottuu yleensäkasvuston yläpuolella. Kasvi on röyhylläheinäkuussa, yleensä kuun alun ja puolen-välin paikkeilla, riippuen alueesta jakyseisen vuoden kasvuoloista.

Hukkakauran alimmat lehtitupet ovatkarvaiset (Osmo Ulvinen).

Veli-kauran vaalea ja hukkakauran ruskeajyvä (Antti Pasto).

Hukkakauran röyhy näkyy kasvustonyläpuolella (Antti Pasto).

12

Orasasteella hukkakaura voi-daan tunnistaa kylvörivienvälistä. Esimerkiksi viljojenlehdissä on eroja; hukka-kauralla ja tavallisella kaurallalehdet kiertyvät vasempaan,muilla viljoilla oikeaan. Huk-kakauran lehdet ovat myösvaaleampia kuin viljojen.

Fatuoidi on perinnöllinenkauran muutunnainen, jokamuistuttaa hukkakauraa. Seon lyhyempi, sen röyhy onpienempi ja tiheämpi, eikä se eroa pituudeltaan normaalista viljelykasvustosta.Hukkakauran tavoin myös fatuoidilla on runsaasti vihneitä, jotka helpostikiinnittävät viljelijän huomion. Fatuoidin röyhy muistuttaa sitä kauralajiketta, jostase on muodostunut.

Fatuoidin jyvän kuori on selkäpuolelta karvaton, mutta vatsapuolella on karvoja.Jyvät ovat hukkakauraa pulleampia ja isompia. Niiden väritys on syntymälajikkeenmukainen. Fatuoidin lehtilapojen reunat ja lehtitupet ovat yleensä karvattomia.

Hukkakaura kasvaa vehnää korkeammaksi(Juho Stauffer).

Vasemmalla fatuoidin, oikealla hukkakauran röyhy. Fatuoidi muistuttaa emolajikettaan,huomaa erot röyhyjen koossa ja tiheydessä (Osmo Ulvinen).

13

Jos on epävarma, onko hukkakauraa muistuttava kasvi hukkakaura vai fatuoidi,sen voi laittaa tunnistettavaksi Eviraan Loimaalle. Siellä selvitetään ilmaiseksi, onkoyksilö hukkakaura. Lähetettävä kasvi tulee kitkeä huolella juurineen. Se laitetaanpaperipussiin, muovipussia ei suositella ainakaan, jos kasvi on kostea. Kasvilähetetään kirjeenä tai pakettina osoitteeseen:

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, SiementarkastusyksikköPL 11132201 LOIMAA.

Kuoreen merkintä ”Kasvinäyte” tai ”Hukkakauratutkimus”.

Vasemmassa kuvassa fatuoidin, oikeassa hukkakauran jyviä. Huomaa erot jyvienmuodossa ja värityksessä (Osmo Ulvinen)

14

3 KUINKA HUKKAKAURA LEVIÄÄ

Hukkakauran leviämiselle on monia syitä. Hukkakauran torjunta-aineet ovatverrattain kalliita, joten niitä ei välttämättä käytetä silloin kuin pitäisi. Säästäminenei kuitenkaan kannata, sillä torjumattomana hukkakaura pääsee leviämään, mistäseuraa taloudellisia tappioita. Isoilla tiloilla kitkentä ei riitä korvaamaan kemiallistatorjuntaa, sillä aika ei riitä viljelysten kiertelyyn. Jos viljelijä käy vielä muualla töissä,kitkentään ei useinkaan riitä aikaa.

Leviämistavat

Epäonnistunut kemiallinen torjunta voi pahentaa hukkakauraongelmaa. Torjunta-aineruiskutus tulee tehdä aina huolella ja oikeaan aikaan. Erittäin tärkeää onnoudattaa ohjeellista torjunta-aineen käyttömäärää. Liian pieni käyttömääräheikentää hukkakauraa, mutta ei tapa sitä.

Hukkakaura leviää helpostisaastuneen kylvösiemenenvälityksellä, erityisenä riskinäleviämiselle on tarkastamatonns. harmaa siemen ja tuonti-siemen. Tuontia koskeviasäädöksiä tulee aina nou-dattaa, jotta hukkakauraa eileviäisi pahemman saastun-nan maista Suomeen. Ulko-mailla on useimmiten löy-semmät hukkakaurasäännötkuin meillä, joten leviämis-riski on todellinen. Tuonti ontosin usein tarpeen Suomes-sa, koska oma kylvösiementuotanto ei riitä kattamaan tarvetta.

Tuotaessa kylvösiementä ulkomailta vastuu mahdollisesta hukkakauranlevittämisestä on myyjällä tai maahantuojalla. Jos kylvösiemenestä löytyyhukkakauraa, myyjä tai tuontisiemenellä maahantuoja on korvausvastuussavahingosta. Viljelijän tuleekin siemenen ostajana olla tarkka maahantuojanluotettavuudesta. Vahinkotapauksissa viljelijän kannattaa jättää pellolle hukkakauraatodistusaineistoksi. Saastunta kannattaa myös valokuvata.

Sertifioitu siemen on kylvön lähtökohta, kun aiotaan pysyä erossa hukkakaurasta.

Kylvöön käytetään vain hukkakauratonta siementä(Juho Stauffer).

15

Siinä ei sallita hukkakauraa yhtään. Omaa kylvösiementä ei myöskään saa kunnostaahukkakauralohkolta. Vaikka siemenen joukossa olisikin vain vähän hukkakauraa,muutaman vuoden aikana kasvi saattaa levitä olosuhteiden salliessa koko peltoon.Rehuviljan mukana hukkakaura voi levitä esimerkiksi varisemalla perävaunustatienvarteen. Viljan seassa siementen itävyys voidaan tuhota jauhamalla vilja 2–3mm:n seulan läpi. Rouhiminen ei riitä. Siemenet voivat levitä myös ilmavirranmukana sitomattomista ja peittämättömistä heinä- ja olkikuormista sekä säkeistä.Hukkakaura voi levitä olkikuivikkeiden, säilörehun ja palamattoman karjanlannanmukana. Siementen itävyys voidaan kuitenkin eliminoida kuivalannan huolellisellakompostoinnilla ja lietteen ilmastuksella. Kuivalantapatterissa keskelle joutuvatsiemenet kuolevat. Patterin pinnassa 35–40 asteen lämpötilassa ja maata vasten15–20 asteessa ollessaan siemenet voivat säilyä elävinä. Tutkimuksissa patterinkeskellä on ollut itämiskykyisiä siemeniä 5 % ja pinnalla 18 %.

Lietelannan ja säilörehun joukossa hukkakauran siemenet säilyvät itämiskykyisinä1–2 kuukautta. Naudan vahvan väkirehuruokinnan aikaansaama alhainen pH,mikrobitoiminta ruuansulatuskanavassa ja hydrolyysiset entsyymit voivat tappaahukkakauran siemeniä. Korsiruokinnassa siemenet säilyttävät itämiskykynsä.

Jos heinä korjataan myö-häisellä korjuuasteella, siinävoi olla runsaasti hukka-kauraa. Hukkakauraiseltapellolta kerätyissä oljissa saat-taa olla myös paljon sieme-niä. Tällaisia olkia ja heiniä eisaisi kuljettaa lainkaan.

Hukkakaura leviää myös lajit-telujätteen mukana. Siemenetvoivat levitä esimerkiksi, josjätteitä syötetään riistaeläi-mille. Jos lajittelujätteessä onhukkakauraa, se tulee ensinjauhaa hienoksi ja polttaa.

Koneet voivat myös kuljettaa siemeniä. Koneiden yhteiskäytössä ja vuokrauksessatuleekin olla tarkka erityisesti siemenviljelytiloilla. Yhteiskoneita suositellaansiementilalle vain muiden saman tuotantosuunnan tilojen kanssa. Muutenhukkakauran ja muidenkin siemenlevintäisten rikkakasvien leviämisriski kasvaasuureksi, siksi koneiden yhteiskäyttö ja vuokraus eivät ole yleisiä siemenviljelytiloilla.

Hukkakaura voi varista viljan mukana perävaunusta(Juho Stauffer).

16

Työkoneiden puhtaudestatulee huolehtia hyvin.Esimerkiksi lavat tuleepuhdistaa huolella kuljetuk-sen jälkeen. Hukkakauransiemenet voivat helpostitarttua myös työkoneiden jakuljetuskaluston koloihin,rakoihin ja säkkeihin.Puimuri on aina puhdis-tettava huolellisesti, kun silläon puitu hukkakaurainenpelto. Puhdistus kannattaatehdä vedellä tai paineilmalla.Työ on vaikeaa ja rasittavaa,mutta välttämätöntä siementen leviämisen estämiseksi. Oma riskinsä on myöspuitaessa hukkakauraisen pellon tilusrajaa. Silloin siemeniä voi levitä naapuripeltojenpuolelle. Siksi on tärkeää, että hukkakaurat kitketään huolella pois peltolohkojenrajoilta.

Hukkakauran siemenet tarttuvat helposti eläinten turkkiin ja höyheniin. Levittäjiäovat muun muassa hirvet, peurat, jänikset ja linnut. Eläinten suolistossahukkakauran siemenet voivat säilyttää itämiskykynsä, joten hukkakaura voi levitäulosteen mukana. Linnut saattavat kuljettaa siemeniä nokassaan pitkiäkin matkojaja kylvää siten hukkakauraa.Sähkölinjat ovat lintujensuosimia ulostuspaikkoja,joten hukkakauraa löytyyusein niiden alta.

Myös ihmiset voivat levittäähukkakauraa tahtomattaankulkiessaan. Siemenet tarttu-vat muun muassa housun-lahkeisiin, kengänpohjiin jasukkiin. Siksi onkin paikallaanpuhdistaa vaatteet ja kengäthukkakauraisella pellolla työs-kentelyn jälkeen.

Siementilalla on turvallisinta puida omalla puimurilla(Juho Stauffer).

Töyhtöhyyppä voi viedä nokassaan siemenen jostoisenkin (Juho Stauffer).

17

Tulvivien ojien ja muidenvesistöjen mukana hukka-kaura leviää tehokkaasti.Siemenet voivat kulkeutuavirtaavan veden mukana pit-kiä matkoja. Siksi esimerkiksijokien alajuoksulla sijaitsevattulvalle herkät peltolohkotovat saastunnalle alttiita.

Hukkakauraa voi kulkeutuamaansiirtojen mukana, sillämulta saattaa sisältää siemeniärunsaasti. Traktoreiden jatyökoneiden renkaissa kul-keutuneen mullan mukana voiolla myös hukkakauraa. Multatarttuu myös muiden tielläliikkuvien ajoneuvojen renkai-siin, jolloin hukkakauraa voilevitä kauaksikin.

Tuuli kuljettaa hukkakauransiemeniä uusiin paikkoihin.Kasvin korsi on korkea, rentoja taipuisa, joten se heiluuherkästi tuulen mukana. Tämäedesauttaa leviämistä. Sieme-net voivat tuleentumisen jäl-keen lentää tuulen mukana kauaksi emokasvista, jos tuuli on pyörteinen. Näin käyvarsinkin, jos maassa ei ole halkeamia, joihin siemenet voisivat jäädä.

Siemen voi jäädä helposti kengänpohjaan javaatteisiin (Juho Stauffer).

Tulviva vesistö levittää myös hukkakauraa.

18

4 VIRANOMAISTEN TYÖNJAKO HUKKAKAURA-ASIOISSA

Maa- ja metsätalousministeriö valvoo ja ohjaa yleisesti hukkakauralain (185/2002)täytäntöönpanoa. Lain säännösten noudattamista ja täytäntöönpanoa ohjeistaa javalvoo Evira. Eviran apuna ovat alueelliset ELY-keskukset (ent. TE-keskus) jakuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset. Eviran tehtävänä on myös ohjata kuntienviranomaisia ja ELY-keskuksia, joille kuuluu paikallistason hukkakauravalvonta.Kasvinviljelytuotteiden ja tavaroiden tuontia valvoo Eviran lisäksi tullilaitos. Eviralaatii lisäksi vuotuiset hukkakauran valvontasuunnitelmat. Pääasiassahukkakauratilanteen valvonta hoidetaan ELY-keskusten tukivalvontojen yhteydessä.Lisäksi tehdään omia otantoja. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset valvovathukkakauratilannetta alueellaan resurssien mukaan.

19

5 HUKKAKAURASAASTUNTA

Mitä teet, jos heinäkuussa löydät pelloiltasi hukkakauraa?

Hukkakauran torjuntaa säätelee hukkakauralaki (185/2002). Sen mukaanhavainnosta tulee ensimmäisenä ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.Alueen haltijalla on aina lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, vaikka hukkakauraaolisi muulla kuin viljelysmaalla. Ongelmatapauksissa yhteyttä voi ottaa myös Eviransiementarkastusosastolle tai ELY-keskukseen, katso viranomaisten yhteystiedotoppaan lopusta.

Tilanne on mutkikkaampi, joshavaitset hukkakauraa naa-purin pellolla. On ymmärret-tävästi vaikeaa mennä sano-maan naapurille asiasta, var-sinkin, jos hän ei välitä tilan-teesta. Myös ́ ilmiantaminen´viranomaiselle voi olla välienmenettämisen pelossa hanka-laa. Naapurin kanssa kan-nattaisi kuitenkin yrittää neu-votella asiasta. Hukkakauraaei pidä hävetä. Torjunnankäynnistäminen heti hukkakauran havaitsemisen jälkeen on kaikkien etu.

Katselmus, torjuntaohje- ja suunnitelma

Hukkakaurailmoituksen jälkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekeepaikalla katselmuksen. Siinä arvioidaan ympäristön hukkakauratilanne ja viljelijäntorjuntamahdollisuudet. Tilakäynnin jälkeen tila lisätään kunnan hukka-kaurarekisteriin, jos se ei siellä vielä ole. Katselmuksen tietojen perusteella kunnanviranomainen laatii torjuntaohjeen. Jos saastunta on paha, tai ohjetta ei olenoudatettu, tilalle tehdään torjuntasuunnitelma. Suunnitelman tekee ProAgrianedustaja, maaseutuelinkeinoviranomainen tai yksityinen viljelystarkastaja. Joshukkakauralohkot ovat useiden kuntien alueella, suunnitelman tekee lain mukaanELY-keskuksen edustaja.

Torjuntasuunnitelmaa tehtäessä mietitään, mihin asti kitkentä riittää, ja milloin onsiirryttävä kemialliseen torjuntaan. Samalla valitaan suunnitelman ajaksi viljelyynsopivat viljelykasvit. Myös viljelykierto suunnitellaan niin, että kemiallinen torjunta

Tarkastaja työssään (Evira).

20

on mahdollista toteuttaa. Lisäksi mietitään, ovatko muut viljelytekniset toimenpiteettarpeellisia, esimerkiksi olisiko kalkitus vahvistamassa viljelykasviakilpailukykyisemmäksi. Hukkakauran leviämisen tärkeimmät syyt kartoitetaan, jottaosataan kiinnittää niihin huomiota. Valmista suunnitelmaa noudattamallahukkakauraa torjutaan ja pyritään estämään leviäminen.

Hukkakauran torjuntasuunnitelma laaditaan lohkokohtaisesti 3–5 vuodeksi. Se onhyvä työkalu viljelijälle, ja samalla välittyy myös arvokkaita neuvoja työn tueksi.Hukkakauran torjunnassa tärkeitä asioita ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuusja kokonaisvaltaisuus. Torjuntaohjeiden ja -suunnitelmien noudattaminen onviljelijälle tärkeää. Torjunta esimerkiksi vain näkyvimmiltä paikoilta teiden jasiemenviljelysten viereltä ei riitä.

Hukkakaurattomuustarkastus

Tehdyn hukkakauratorjunnanjälkeen viljelijä voi pyytääkunnastaan hukkakauratto-muustarkastusta. Pyyntötehdään tukihakemuksella taivapaamuotoisella hakemuk-sella kunnan maaseutuelin-keinoviranomaiselle. Pelto-lohko voidaan todeta puh-taaksi, jos hukkakauraa ei olelöydetty tarkastuksissa kahdenperättäisen kasvukaudenaikana. Jos lohko todetaanhukkakaurasta vapaaksi, sepoistetaan hukkakaura-rekisteristä kahden vuodenkuluessa lopputarkastuksesta.

Milloin hukkakaurattomuustarkastusta ei voida tehdä?

On monia tilanteita, jolloin puhtaaksi tarkastus estyy. Se tehdään vain, joskasvustosta kyetään havaitsemaan itäneet hukkakaurat. Tarkastusta ei tehdä, joslohkolla tai sen osalla viljellään rypsiä, rapsia, ruista, sinappia, kuminaa, perunaatai nurmea. Esimerkiksi pieni, monella tilalla tavallinen perunamaa lohkon reunalla,on este hukkakaurattomuustarkastukselle. Peltolohkolla ei saa myöskään ollasänkikesantoa. Lohkolla ei saa olla tehty sellaisia viljelytoimenpiteitä, jotka estävät

Rypsipellolta ei tarkastusta tehdä (Juho Stauffer).

21

hukkakauran havaitsemisen. Tarkastus estyy myös, jos hukkakauraa on torjuttukasvukauden aikana. Torjunnaksi katsotaan muun muassa kitkentä, niitto,kemiallinen torjunta ja sänkikesannointi.

Seuraukset hukkakauratorjunnan epäonnistumisesta

Hukkakauran torjunnassa eiole varaa epäonnistua. Jos tor-juntaruiskutus epäonnistuu,siemenet voivat lisääntyähuomattavasti. Tällöin rikka-kasviyksilö voi kehittää uusiasivuversoja ja röyhyjä, joskäsittely tehdään liian aikaisintai myöhään, tai kitkettäessäkasvia ei oteta kunnolla maas-ta juurineen.

Hukkakauratilanne saadaanhallintaan pellolla, jos uusiasiemeniä ei pääse 4-5 vuoteenvarisemaan peltoon. Siksi torjunnassa ei kannata pitää välivuosia. Yhtenä välivuonnavarissut siemenmäärä edellyttää 3-4 vuotta tehostettua torjuntaa.

Hukkakaura siemenviljelyssä

Suomessa on EU:n tasolla mitattuna tiukka hukkakaurasäännöstö, mikä vaikuttaapaljon siemenviljelyyn. Jo EU-jäsenyyden alussa maamme lähtökohtana oli pitääoma tiukka linja hukkakauran suhteen, sillä tilanne on täällä parempi kuin yleensäEU:ssa. Muualla kasvi on niin paha ongelma, että siihen ei voida siementuotannossaedes puuttua niin laajasti kuin meillä. Suomessa esimerkiksi jo yksikin hukkakauransiemen estää siemenerän sertifioinnin. Jos muualla Euroopassa siemenerän puolenkilon viljanäytteessä on yksi hukkakauran siemen, puhdas uusintanäyte samastaerästä riittää tekemään sen sertifiointikelpoiseksi.

Suomen siemenviljelyksistä hylätään vuosittain 3-4 % hukkakauran takia. Rikkakasvionkin yleisin siemenviljelysten hylkäyssyy. Esimerkiksi vuonna 2006 yli puoletviljelysten hylkäyksistä johtui hukkakaurasta.

Epäonnistunut rikkakasvitorjunta aiheuttaa turhaa työtäja kustannuksia (Juho Stauffer).

22

Rajoitukset ja määräykset

Siementuotantoa ei voida aloittaa, jos tila on kunnan hukkakaurarekisterissä. Eviratarkastaa rekisterin tilanteen aina viljelystarkastusilmoituksen yhteydessä.Hukkakaurarekisterissä olo ei kuitenkaan estä apiloiden, timotein, vihanneskasvien,öljy- ja kuitukasvien ja juurikkaiden siementuotantoa. Kuitenkin näilläkin lajeillaaiheutuu siementuotantoon rajoituksia. Aloittavan siementuottajan kannattaa ainateettää hukkakauratarkastus, vaikka tila ei olisikaan hukkakaurarekisterissä.

Jos siementuotantotilalla tava-taan hukkakauraa, siitä ilmoi-tetaan aina kunnan maaseu-tuelinkeinoviranomaiselle.Peruslohko liitetään hukka-kaurarekisteriin, ja saastu-neesta kasvulohkosta muo-dostetaan siementarkastus-yksikön tarkkailulohko. Loh-kon koon ja muodon on säi-lyttävä muuttumattomana.Siementarkastusyksikön tark-kailulohkolla ei saa viljelläsiemenviljeltävää lajiketta.Kauran viljely on ehdottoman kiellettyä. Eviran siementuotantoa koskevissasertifioinnin vaatimuksissa todetaan, että esiintymän havaitsemisesta seuraasiirtymäaika, jonka kuluessa hukkakaurasta on päästävä eroon. Siirtymäajan jälkeensiementuotanto voi jatkua puhtaaksi tarkastuksen jälkeen entiseen tapaan.Hukkakauralohko pysyy tarkkailulohkona tarkastukseen asti.

Jos hukkakauraa löytyy joltain muulta tilan lohkolta, se on torjuttava ennen kuinsiemenviljelys voidaan hyväksyä. Esiintymästä tulee heti ilmoittaa myös Eviranviljelystarkastajalle.

Tarkkailulohkojen määrä

Jos hukkakauran tarkkailulohkoja on enintään yksi, siementuotantoa voidaanharjoittaa kaikilla kasvilajeilla. Jos lohkoja on kaksi, voidaan harjoittaa vain puna-apilan, timotein, rypsin ja rapsin siementuotantoa. Jos tarkkailulohkoja on kolmetai enemmän, siementuotanto estyy kokonaan.

Tilan olo hukkakaurarekisterissä ei estä timoteinsiemenviljelyä (Sinikka Ripatti).

23

Lisämaan hankinta siementuotantotilalle

Aina kun ostetaan tai vuokrataan siemenviljelytilalle lisämaata, viljelijän kannattaatarkistaa hukkakauratilanne kunnan hukkakaurarekisteristä. Myyjällä taivuokranantajalla on myös velvollisuus kertoa, jos pellolla on hukkakauraa. Uudenviljelijän on tärkeää saada tieto, sillä hukkakauran torjunta on aina pellon haltijanvastuulla.

Jos viljelijän hankkima lohko on hukkakaurarekisterissä, se vaikuttaa myös tilallajo olevien peltojen siementuotantoon. Normaalit säännöt pätevät tällöin,esimerkiksi jos hankittuja hukkakauralohkoja on kolme, siementuotantoa ei saatilan pelloilla harjoittaa. Hukkakauralohkojen lukumäärän suhteen Evira voimyöntää poikkeuslupia esimerkiksi maanhankintatilanteessa. Vapaamuotoinenpoikkeuslupahakemus toimitetaan Eviraan siementarkastusyksikön viljelys-tarkastus- ja näytteenottojaostoon. Osoite on: Evira/Siemen-tarkastusyksikkö, PL111, 32201 Loimaa.

Poikkeuslupa voidaan saada erityistapauksissa. Syy voi olla esimerkiksi tilanlaajentaminen lisämaan hankinnalla tai toisistaan etäällä sijaitsevat lohkot.Hukkakauran leviämisriskiä siemeneksi tuotettavaan satoon ei saa aiheutua maanhankinnasta. Poikkeuslupaa kannattaa aina hakea, jos on hankkimassa hukka-kaurarekisterissä olevaa peltoa. Poikkeusluvan ansiosta esimerkiksi tark-kailulohkojen lukumäärään ei lasketa hankittavia hukkakaurarekisterissä oleviapeltolohkoja. Jo maanhankinnan suunnitteluvaiheessa viljelijä voi pyytäämahdollisen poikkeusluvan ennakkopäätöstä. Evira voi myöntää poikkeusluvanenintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Siemenviljelytilalle hankituille lohkoille ei kannata perustaa siemenviljelystäensimmäisten vuosien aikana. Näin kannattaa menetellä, vaikka lohkot eivätolisikaan hukkakaurarekis-terissä. Viljelijän kannattaapitää ainakin yksi tarkkai-luvuosi aluksi. Sillä vähen-netään vaaraa, että siemen-viljelyksessä löytyy hukka-kauraa. Lohkolle kannattaamyös kylvää aluksi sellaistakasvia, jonka joukosta hukka-kaura helposti havaitaan. Hy-viä kasveja ovat esimerkiksiohra, herne, kevätvehnä taipellava. Ohra on hyvä tarkkailuvuoden kasvi.

24

Vuokrattaessa tilalle peltoa, kannattaa tehdä kirjallinen vuokrasopimus. Siinähukkakauran torjunta selvästi sovitaan vuokraajan vastuulle.

Puhtaaksi tarkastus

Siemenviljelyksellä puhtaaksi tarkastuksen tekee ensisijaisesti Eviran vilje-lystarkastaja. Tarkastuksen voi myös tehdä kunnan maaseutuelinkeino-viranomainen. Kunnan edustaja voi tehdä tarkastuksen varsinkin silloin, jostarkkailulohko on vuokrattu tai ostettu tilalle, ja se on ollut hukkakaurarekisterissähallinnan siirtyessä.

25

6 HUKKAKAURAN VILJELYTEKNINEN TORJUNTA

Helpoin ja halvin hukka-kauraongelman torjunta-keino on ennakointi. Sitäon kaikki ennakoiva toi-minta, jolla pyritään kaikenaikaa estämään hukkakau-ran leviäminen. Esimer-kiksi peltojen kasvukunnonja ojituksen tulee olla hyvä,sillä se ehkäisee hukkakau-raa levittäviä tulvia. Yhtei-set ja vuokrakoneet tuleepuhdistaa siirryttäessä tilal-ta toiselle, varsinkin jos hukkakauraa esiintyy. Hukkakaura tulisi kaikkien viljelijöidenosata tunnistaa, sillä tunnistaminen on aina torjunnan perusta.

Hukkakauran edullisin ja yksinkertaisin torjuntakeino on viljelysten tarkkailuröyhylle tuloaikaan heinäkuussa. Silloin ensimmäiset tilalla ilmenevät yksilöt onmahdollisuus kitkeä pois. Jo yhdestä hukkakaurayksilöstä voi varista kymmeniä,jopa satoja siemeniä. Yksi hukkakaura ei vielä satoon vaikuta, mutta sen jäädessäpeltoon parin vuoden kuluttua tilanne voi olla paljon pahempi.

Pellot tulisi tarkastaa vähintään 2–3 kertaa kesässä viikon välein heinä-elokuussa,sillä koko ajan taimettuu uusia yksilöitä. Lohkojen säännöllinen tarkastaminen ontärkeää myös naapuriviljelijöille, sillä hukkakaura leviää helposti naapuritilojenpelloille. Kasvi leviää pahimmassa tapauksessa koko kylän peltoihin yhden ainoantilan pesäkkeestä.

Kitkennällä on mahdollista hoitaa vain rajalliset hukkakaurasaastunnat, muutentyö käy helposti toivottomaksi. Kitkemisessä tulee olla erittäin huolellinen jajärjestelmällinen, jotta kaikki näkyvät hukkakaurat tulevat kitkettyä. Kitkentätyössäja hukkakauratarkastuksissa erityishuomiota kannattaa kiinnittää sähkölinjojenalustoihin, pellon pientareihin ja ojanvarsiin. Ne ovat otollisia hukkakauranleviämispaikkoja.

Otollinen hukkakauran kitkentäaika kestää kolme viikkoa. Hukkakaura kannattaaaina kitkeä, jos esiintymä on kohtuullisen pieni. Kitkentä on hukkakauran tärkeimpiätorjuntakeinoja. Se tulee myös huomattavasti halvemmaksi, kuin saastunnanpäästäminen niin suureksi, että ainoa keino on kemiallinen torjunta. Kitkettäessä

Pellon hyvä kasvukunto on torjunnan kannalta tärkeää(Juho Stauffer).

26

kasvi tulee ottaa maasta juurineen. Se laitetaan pellolla tiiviisti muovisäkkiin, jahävitetään joko polttamalla tai sekajätteen mukana. On tärkeää varoa, ettei siemeniäpääse varisemaan peltoon.

Kitkentä on tehtävä ennen kuinhukkakaurat alkavat siementää.Ongelmana monesti onkin, ettätiloilla hukkakauratarkastuksiin jakitkentään ei jää aikaa.

Hukkakauratarkastukset ja kitkennättulee tehdä pellolla systemaattisesti,tällöin lohko kuljetaan 20 metrinvälein. Kauempana näkyviähukkakauroja ei kannata lähteänyhtämään erikseen, vaan ne otetaansäkkiin kun ne ovat kohdalla.Kierroksen systemaattisuus kärsii,jos juostaan jokaisen kasvin perässä.Silloin jää myös helpostitarkastamattomia kohtia. Hyvänälähtökohtana kiertämiselle kannattaapitää kylvöriviä.

Kiikari ei välttämättä aina ole hyväapuväline, koska hukkakauroja on myös viljelykasvuston korkeudella ja alapuolella.Vain kiikarilla tiiraillessa nämä jäävät huomaamatta. Pelkästään kiikarilla pellonreunassa katselija pääsee kyllä helpolla, mutta hukkakaurat voivat jäädä peltoon.

Viljelytekniikka

Hukkakauran torjunnassa viljely-teknisiä keinoja ovat muun muassamyöhästetty kylvö, viljelykasvinvalinta, kesannointi, tiheät vilje-lykasvustot (etenkin rukiilla), harat-tavien riviviljelykasvien viljely jakevennetty muokkaus.

Kitkentä on hyvä keino, jos saastunta ei ole kovinsuuri (Mika Kivistö).

Kattava kasvusto on hyvä torjuntakeinohukkakauraa vastaan (Juho Stauffer).

27

Myöhästetyssä kylvössä peltoensin muokataan, ja odotetaankunnes hukkakaura itää. Parin vii-kon kuluttua äestetään uudestaan.Muokkaus tappaa itäneet hukka-kaurat ja kurittaa samalla muitaitäneitä rikkakasveja. Tämänjälkeen pelto kylvetään varjos-tavalla viljelykasvilla. Tässä torjun-takeinossa on tärkeää, että kylvöäei myöhästytetä liikaa.

Käytettäessä (viher)kesannointiatorjuntakeinona lohko tulee niittää 2–3 kertaa kesässä, jotta hukkakaura ei pääseröyhylle. Peltolohko voidaan ottaa myös kemialliseen kesannointiin, jolloin sekäsitellään glyfosaatilla. Silloin hukkakaura ruiskutetaan ennen röyhylle tuloahuolellisesti. Mekaanista kesannointia voidaan myös käyttää, mutta siinä on vaaranamaan rakenteen huononeminen. Varsinkin kuivina kesinä mullaskesannointiakannattaa välttää. Torjuntatapa voi myös tulla kalliiksi hukkakauran torjunnassa,koska maan ravinteet hupenevat ja rakenne huononee.

Hukkakauran saastuttamalle lohkolle kannattaa valita sellainen viljelykasvi, jostahukkakaura on helppo havaita. Kasvilajin on oltava sellainen, jolla voidaan tehdäkemiallinen torjunta. Esimerkiksi, jos nurmi kylvetään suojaviljaan, kemiallistatorjuntaa ei voida tehdä.

Kauraa ei hukkakaurapellolla pidä viljellä, sillä siitä hukkakaura on erityisen hankalahavaita karakasvustosta. Kauralle ei ole myöskään hyväksytty mitään hukkakaurantorjunta-aineita.

Myöhästetyssä kylvössä on huolehdittava, ettäsato ehtii joutua (Juho Stauffer).

Hukkakauran havaitsee tästä ohrakasvustosta helpommin kuin viereisen kuvan kaurasta.

28

Ohra ja vehnä ovat hyviä vaihtoehtoja hukkakauralohkon viljelykasveiksi. Niillähukkakauratarkastus onnistuu kemiallisen torjunnan jälkeen parhaiten.Hankalampia tarkastettavia ovat esimerkiksi sokerijuurikas- ja rypsiviljelmät. Niilläon vahvat kasvustot, joten ruiskutuksen jälkeinen tarkistuskitkentä voi olla hankalatehdä. Hyvänä puolena näiden leveälehtisten kasvien viljelyssä taas on, että niilleon hyväksytty useita torjunta-aineita.

Viljelykasvin on myös hyvä olla lujakortinen, jotta kasvusto ei lakoontuisi helposti.Lakoutuneesta viljelykasvustosta on hankala havaita hukkakauraa. Rikkakasvi onniin ikään heikkokortinen, joten se lakoutuu mukana. Eloperäisillä viljelysmaillavoi harkita myös kasvunsääteiden käyttöä.

Hukkakauran torjunnassa myösmonivuotisten viljelykasvien viljelyvoi olla avuksi, sillä kasvusto nii-tetään tällöin säännöllisesti, kutenesimerkiksi rehunurmi. Tällöinhukkakaura ei koskaan pääse röy-hylle asti, jolloin uusia siemeniä eimuodostu. Nurmikierrossa peltoa eimyöskään muokata muutamaanvuoteen. Tällöin syvällä olevat huk-kakauran siemenet eivät pääse pin-taan itämään.

Pahassa hukkakaurasaastunnassasyyskyntö kannattaa jättää teke-mättä, jotta hukkakauran siemeniä eipääse syvemmältä nousemaanpintaan. Syksyllä tehty sänkimuok-kaus taas multaa hyvin siemeniä,jolloin ne säilyvät talven yli. Tällöinvoi kokeilla kevätkyntöä, auratontaviljelyä, suorakylvöä tai kevyt-muokkausta.

Kevennetyssä muokkauksessa maanpinnalla olevat hukkakauran sieme-net itävät kasvattaen uusia hukka-kauroja. Jos torjuntatoimista huoleh-ditaan samaan aikaan asianmu-

Nurmiviljelyksellä hukkakaura ei pääse yhtäisoksi ongelmaksi kuin viljanviljelyssä (SinikkaRipatti).

Kevennetty muokkaus on yksi vaihtoehtoinentorjuntakeino (Juho Stauffer).

29

kaisesti, pellon siemenpankki voi tyhjentyä kokonaan. Toisaalta hukkakaura voisäilyä maaperässä itämiskykyisenä vuosia. Jos pelto joudutaan kyntämään yllättäen,ongelma voi tulla vuosien päästä pintaan. Kynnön ongelma on myös se, ettäsiemeniä joutuu syvälle maahan, jolloin ne säilyvät itämiskykyisinä pitkään.

Niitto, korjuu kokoviljasäilörehuksi, olkien poltto

Hukkakauran pahasti saastuttama viljelys voidaan myös niittää. Näin täytyy toimia,jos kemiallinen torjunta on laiminlyöty tai epäonnistunut. Jos kemiallinen torjuntaon epäonnistunut, tilanteen todettuaan viranomainen voi antaa hävittämis-määräyksen. Luomutilalla niitto on ainoa vaihtoehto, jos kemiallista torjuntaa eihaluta käyttää. Tämä on torjuntatapa myös silloin, jos hukkakauraa ei ole havaittuesimerkiksi syrjäisellä lohkolla ajoissa. Tällöin kemiallinen torjunta ei enää ole avuksi.Niiton jälkeen kasvusto hävitetään polttamalla tai kuljettamalla kaatopaikalle.

Polttaminen tai kaatopaikalle toimittaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta.Kostea kasvusto palaa huonosti. Se voi myös olla niin runsasta, etteivät kaatopaikatota sitä vastaan. Sato menee hukkaan, mistä aiheutuu taloudellisia tappioitaviljelijöille. Lisäksi peltoalalta menetetään sen vuoden tuet, koska tukien ehtonaoleva sadonkorjuuvelvoite ei täyty.

Vaihtoehtona sadon hävittämiselle on korjata se kokoviljasäilörehuksi kukinnanjälkeen viranomaisen luvalla. Korjuu on tehtävä ajoissa ennen kuin hukkakauransiemenet ovat itämiskykyisiä. Siksi työ on tehtävä kahden viikon kuluessa röyhylletulosta, koska tuleentuneet hukkakauran siemenet varisevat helposti peltoon.Hukkakaura kehittää rehunteon jälkeen paljon sivuversoja, joten pelto tulee korjuunjälkeen muokata tai käsitellä glyfosaatilla. Re-hunkorjuussa on tärkeää, että säilöntäaika onvähintään kolme kuukautta. Tuona aikanasiementen itävyys häviää.

Kokoviljasäilörehunteossa on tärkeää käyttääriittävästi säilöntäainetta, koska se edesauttaasiementen itävyyden häviämistä. Silloin pHlaskee riittävästi, ja rehulla on hyvä käymislaatu.MTT:n tutkimuksien mukaan muurahais-hapolla säilötyssä rehussa hukkakauransiemenet menettävät nopeammin itävyytensäkuin maitohappobakteereilla tai ilman säilön-täainetta säilötyssä. Kuitenkin kaikilla korjuu-ja säilöntätavoilla siementen itävyys hävisi

Hukkakaurakasvusto on niitettävä,jos kemiallinen torjunta on laimin-lyöty (Evira).

30

tutkimuksissa kolmen kuu-kauden kuluessa rehunteosta.

Torjuntakeino on myös pitääpelto pitkään nurmella, janiittää se säännöllisesti 2–3kertaa kasvukauden aikana.Kasvusto voidaan myös niit-tää kerran viikossa, mikä eiole kovin realistista. Nurmion tehokas kilpailija hukka-kauraa vastaan, joten ongel-ma ei siinä pääse niin pahaksikuin viljapellolla. Huononapuolena tässä on, että kunpäävarsi katkaistaan, siitä muodostuu huomattavasti sivuversoja.

Olkien polttamisella voidaan yrittää hävittää niissä olevat hukkakauran siemenet.Poltto ei kuitenkaan aina tehoa hukkakauraan.

Hukkakaurainen viljakasvusto voidaan korjatakokoviljasäilörehuksi (Juho Stauffer).

31

7 HUKKAKAURAN KEMIALLINEN TORJUNTA

Kemialliseen torjuntaan siirtyminen on tapauskohtaista; se riippuu mm. tilantyövoimasta ja viljelijöiden asenteista. Tämä torjuntatapa on joka tapauksessa paras,jos hukkakaurasaastunta on runsas. Se on kuitenkin osattava tehdä oikein, sillähukkakauran torjuminen kemiallisesti on kallista. Väärin tehty kemiallinen torjuntaaiheuttaa turhaa työtä ja kustannuksia. Torjuntatoimissa ei olisi tähän varaa, sillähukkakauraongelma voi moninkertaistua taloudellisten tappioiden lisäksi. Pienethukkakaurapesäkkeet kannattaa hoitaa aikanaan kitkemällä, jolloin kemiallistatorjuntaa ei välttämättä tarvita.

Luonnonmukaisesti viljeltypeltolohko poistuu auto-maattisesti luomusopimuk-sesta, jotta kemiallinen tor-junta Eviran luvalla voidaantoteuttaa. Torjuntatoimienjälkeen on edessä normaalisiirtymäaika ennen kuintuotanto voi jatkua entiseentapaan.

Kemiallisen torjunnan tehoavoi heikentää myös märkäkesä, jolloin on normaaliavähemmän sopivia ruiskutus-kelejä. Tällöin torjunta saatetaan jättää tekemättä huonoihin ilmoihin ja märkyyteenvedoten, jolloin ongelma pahenee. Märän, hukkakauratorjunnan kannalta hankalankesän jälkeen kannattaa varautua seuraavana kesänä tehotorjuntaan. Esimerkiksitorjunta-aineita kannattaa ostaa ennakkoon, jotta saa kaiken tarvitsemansa.Kannattaa myös valita viljelyyn sellaisia kasveja, joille on hyvin saatavissa torjunta-aineita.

Torjunta-aineiden vaikutustavat ja käytettävät kauppavalmisteet

Seuraavaksi esitellään torjunta-aineiden vaikutustapoja yleisesti, ja tarkemminkoskien hukkakauran torjunta-aineita. Sen jälkeen esitellään hukkakaurantorjunnassa käytettävät kauppavalmisteet ja eritellään asioita, joita tulee ottaahuomioon torjuttaessa hukkakauraa. Viimeiseksi on vuorossa torjunta-aineidenkäyttöohjeet.

Märkä kesä on hankala kaikkien rikkakasvien, niinmyös hukkakauratorjunnan kannalta (Sinikka Ripatti).

32

Herbisidit ovat vaikutustavaltaan kosketus- ja sisävaikutteisia. Kosketusherbisiditvaikuttavat rikkakasveihin vain lehtien kautta. Ne polttavat tai syövyttävät lehdenpinnan tai koaguloivat (jähmettävät) soluliman, jolloin solujen aineenvaihduntaestyy. Kosketusherbisidien vioitukset näkyvät rikkakasveissa lehtien värimuutoksinatai niiden nestejännityksen häviämisenä. Lievässä herbisidivioituksessa lehdetpunertuvat tai kalpeutuvat. Kuollessaan ne ruskettuvat. Lehtisolukko vetistyy tailakastuu.

Sisävaikutteiset herbisidit toimivat estämällä yhteyttämisen eli fotosynteesin,soluhengityksen, tuman jakautumisen. Herbisidit estävät myös valkuaisaineiden,entsyymien ja nukleiinihappojen synteesejä. Sisävaikutteisia herbisidejä on olemassatoimintatavoiltaan kahdenlaisia: lehti- ja maaherbisidejä. Kaikki hukkakaurantorjunta-aineet ovat sisävaikutteisia lehtiherbisidejä. Nuo herbisidit kulkeutuvatlehdistä kasvin sisäisten nestevirtausten mukana. Aineet kulkeutuvat varrenjohtojänteisiin, ja niiden kautta kasvin eri osiin.

Sisävaikutteisista lehtiherbisidien vaikutusaika on kosketusvaikutteisten tapaan lyhyt.Maavaikutteisten vaikutusaika on pidempi, se voi kestää 1-2 kuukaudesta 1-2vuoteen.

Glyfosaatti on vaikutustavaltaan sisävaikutteinen lehtiherbisidi. Se imeytyy lehdistäjohtojänteiden nilaosaa ja putkiloita pitkin juureen. Valmisteet eivät imeydy kasviinmaasta käsin, vaan pidättyvät tiukasti maan hiukkasiin. Glyfosaatti on hidas-vaikutteinen. Käsittelyn jälkeen rikkakasvien lehdet alkavat kellastua 5-10vuorokauden kuluessa. 2-3 viikon aikana lehdet ruskettuvat ja lakastuvat.

Lisäksi torjunta-aineet jaetaan valikoiviin(selektiiviset) ja valikoimattomiin (totaali-herbisidit). Kemikaalien vaikutus perustuurikkakasvien ja viljelykasvien rakenteen jaaineenvaihdunnan eroihin. Hukkakaurantorjunta-aineista glyfosaatit ovat lähesvalikoimattomia. Kosketusvaikutteistenherbisidien valikoivuudessa hyödynnetäänrikkakasvin ja viljelykasvin päällyssolukonerilaisuutta. Koska kaikki hukkakaurantorjunta-aineet ovat lehtivaikutteisia her-bisidejä, on erityisen tärkeää, että hukka-kaura on ruiskutushetkellä taimella.

Seuraavassa taulukossa on hukkakauran torjunta-aineiden kauppavalmisteet.

Axial-käsittelyn jälkeen hukkakaurankasvupiste alkaa lahota (Arto Markkula).

33KKKK Kau

ppav

alm

iste

aupp

aval

mis

teau

ppav

alm

iste

aupp

aval

mis

teau

ppav

alm

iste

Agil

100

EC

Rv,

Maa

tilan

Pro

pafo

p

Ara

mo

Axia

l

Axia

l 50

EC

Rv,

Maa

tilan

Pin

oksa

deen

i

Broa

dway

Focu

s U

ltra

Fusi

lade

Max

Gly

fosa

atti,

yli

30 v

alm

iste

tta

Gra

sp S

C

Mon

itor

Rv,

Maa

tilan

S-S

ulfu

roni

Pum

a Ex

tra

Targ

a Su

per

5 SC

ja E

C

Titu

s W

SB*

Rv,

Maa

tilan

R-S

ulfu

roni

TTTT T eho

aine

ehoa

ine

ehoa

ine

ehoa

ine

ehoa

ine

Prop

akvi

tsaf

oppi

100

g/l

Prop

akvi

tsaf

oppi

100

g/l

Tepr

alok

sidi

imi 5

0 g/

l

Pino

ksad

eeni

100

g/l

Pino

ksad

eeni

50

g/l

Pino

ksad

eeni

50

g/l

Pyro

ksul

ami 6

8,3

g/kg

,flo

rasu

lam

i 22,

8 g/

kg

Sykl

oksi

diim

i 100

g/l

Flua

tsifo

ppi-P

-but

yyli

125

g/l

Gly

fosa

atti

Tral

koks

idiim

i 250

g/l

Sulfo

sulfu

roni

800

g/k

g

Sulfo

sulfu

roni

800

g/k

g

Feno

ksap

ropp

i-P-e

tyyl

i 75

g/l

Kvits

alof

oppi

-P-e

tyyl

i 50

g/l

Rim

sulfu

roni

250

g/k

g

Rim

sulfu

roni

250

g/k

g

Mar

kkin

oija

Mar

kkin

oija

Mar

kkin

oija

Mar

kkin

oija

Mar

kkin

oija

Käyt

töön

sov

eltu

vat

kasv

ilajit

Käyt

töön

sov

eltu

vat

kasv

ilajit

Käyt

töön

sov

eltu

vat

kasv

ilajit

Käyt

töön

sov

eltu

vat

kasv

ilajit

Käyt

töön

sov

eltu

vat

kasv

ilajit

Bern

erLe

veäl

ehtis

et k

asvi

lajit

Suom

en K

asvi

nsuo

jelu

kaup

paLe

veäl

ehtis

et k

asvi

lajit

K-M

aata

lous

Leve

äleh

tiset

kas

vila

jit,

mm

. he

rne,

por

kkan

a, p

erun

a, s

oker

ijuur

ikas

, ry

psi,

raps

i

Han

kkija

-Maa

talo

us,

Syng

enta

Ohr

a, v

ehnä

, ru

is,

ruis

vehn

ä

Han

kkija

-Maa

talo

us,

Syng

enta

Ohr

a, v

ehnä

, ru

is,

ruis

vehn

ä

Suom

en K

asvi

nsuo

jelu

kaup

paO

hra,

veh

nä,

ruis

, ru

isve

hnä

Bern

erSy

ysvi

ljat,

kevä

tveh

nä

Han

kkija

-Maa

talo

usLe

veäl

ehtis

et v

iljel

ykas

vit

Syng

enta

, K-

Maa

talo

usLe

veäl

ehtis

et v

iljel

ykas

vit

Use

ita m

arkk

inoi

jiaKe

sann

ot,

vilje

lem

ättö

mät

alu

eet,

alus

tat

Han

kkija

-Maa

talo

us,

Syng

enta

Ohr

a, v

ehnä

K-M

aata

lous

Syys

- ja

kev

ätve

hnä

Suom

en K

asvi

nsuo

jelu

kaup

paSy

ys-

ja k

evät

vehn

ä

Baye

r SC

, K-

Maa

talo

usVe

hnä,

ohr

a, r

uis,

rui

sveh

nä

Bern

erLe

veäl

ehtis

et v

iljel

ykas

vit

Bern

erPe

runa

Suom

en K

asvi

nsuo

jelu

kaup

paPe

runa

Kaup

pava

lmis

teet

huk

kaka

uran

torju

ntaa

n

*Titu

s W

SB o

n hu

kkak

aura

n to

rjunt

a-ai

neen

a m

ukan

a tä

ssä

taul

ukos

sa, m

utta

val

mis

tetta

ei v

arsi

nais

esti

ole

hyvä

ksyt

ty h

ukka

kaur

an to

rjunt

aan.

Se

teho

aa k

yllä

hein

ämäi

siin

rikk

akas

veih

in. P

erun

alla

huk

kaka

ura

ei o

le m

uute

nkaa

n yl

eens

ä on

gelm

a.

34

Ruiskutukset oikeaan aikaan oikeilla torjunta-aineilla

Hukkakauran torjuntaruiskutukset tulee tehdä oikeaan aikaan, oikeilla torjunta-aineilla, tankkiseoksilla ja käyttömäärillä. Ruiskuttaessa on oltava huolellinen, etteijää käsittelemättömiä alueita. Käsittelemättömiin kaistoihin ja pellon kulmiin jääväthukkakaurat aiheuttavat paljon lisätyötä ja harmia. Oikein tehty kemiallinen torjuntaon tärkeää, sillä kaikki kasvinsuojeluaineet ovat tehokkaita oikein käytettyinä.

Kasvinsuojeluaineruiskutus tulee tehdä pilvipoutaisella, lämpimällä ja tyynellä säällä.Ilmankosteuden on oltava mahdollisimman korkea, vähintään 75 %. Optimaalisetruiskutusolosuhteet ovat yleensä aamulla. Silloin hukkakaura on yön levättyäänvastaanottavainen torjunta-aineille. Vastaavasti huonoin ajankohta on kuumanakesäisenä iltapäivänä. Tällöin kuumuuden rasittama hukkakaura on huonovastaanottamaan torjunta-aineita. Välittömästi ruiskutuksen jälkeen tuleva sadeheikentää valmisteiden tehoa. Heti ruiskutuksen jälkeen ei myöskään saa mennätekemään mekaanista torjuntaa.

Kasvinsuojeluruiskun tulee olla kunnossa, muun muassa suutinten tulee ollatoimivia ja auki. Työskentelyssä on noudatettava ohjeenmukaista käyttömäärää,sitä ei koskaan saa alittaa. Ruiskutuksissa kannattaa käyttää vaahtomerkitsintä taiajouria ruiskutustyön tarkkuuden parantamiseksi. Vettä on oltava riittävästi, jottasaadaan tarpeeksi pisaroita saavuttamaan hukkakaura.

Kauppavalmisteiden korkea hinta saattaa houkuttaa käyttämään niitä alennettuinaannoksina. Liika säästäväisyys ruiskutuksessa kostautuu, sillä kasvuston alapuolellevoi kehittyä pieniä hukkakaurayksilöitä. Saattaa käydä niinkin, että vain pääversokuolee muiden jäädessä elämään. Silloin sivuversot kehittävät itämiskykyisiäsiemeniä sisältäviä röyhyjä. Pieniä hukkakauroja ei välttämättä huomaa, mutta nepahentavat hukkakauraongelmaa.

Ruiskutettaessa hukkakaurassa tuleeolla 2-4 lehteä, koska taimettumat-tomiin kasveihin mikään torjunta-aine ei tehoa. Torjuntaruiskutusvoidaan tehdä myös muiden rikka-kasvien torjunnan yhteydessä.Tällöin tulee noudattaa tankki-seosten teko-ohjeita. Kuitenkinvarmin torjuntatulos saadaan, joshukkakaura ruiskutetaan erikseen.

Torjunta-aineruiskun tulee olla kunnossa(Juho Stauffer).

35

Ruiskutusten jälkeen olisi myös maltettava käydä tarkastamassa pellot ja kitkeäeloonjääneet yksilöt maasta. Jos jälkitarkastusta ei tehdä, kemialliseen torjuntaankäytetty työ ja torjunta-aineet ovat vaarassa valua hukkaan.

Hukkakauraruiskutuksissa torjutaan yleensä ensin muut rikkakasvit ja sen jälkeenhukkakaura. Jos lohkolla on ruiskutettu muita rikkakasveja fenoksihapoilla,hukkakauratorjuntaa ei saa tehdä Axialilla, Axial 50 EC:llä (rv. MaatilanPinoksadeeni), Graspilla ja Puma Extralla ennen kuin 10-14 vuorokautta onkulunut. Varoaikaa on noudatettava, koska fenoksihapot heikentävät näidentorjunta-aineiden tehoa. Näitä kolmea valmistetta ei myöskään saa sekoittaafenoksihappojen kanssa. Valmisteita on kenttäkokeissa sekoitettu fenoksihappojenkanssa tankkiseokseksi, jolloin hukkakauraa on jäänyt torjumatta 5-70 %:isesti.Yleisesti on maltettava pitää vähintään viikko väliä fenoksihappokäsittelystä, ennenkuin torjutaan hukkakauraa.

Mikäli torjutaan leveälehtiset rikkakasvit samalla tankkiseoksella ja jos hukkakauraaon paljon, suositusten sallima suurin käyttömäärä hukkakauran torjunta-ainettaon erityisen tärkeä. Riittävä annos korostuu myös muokkaamattomilla jasuorakylvetyillä pelloilla, sillä hukkakauroja taimettuu eri aikoihin.

Yleisesti torjunta-ainetta tulee annostella sitä enemmän, mitä suurempiahukkakaurat ovat. Suositusten mukaan pienimmät ainemäärät riittävät vain, josruiskutetaan yksin hukkakauran torjunta-ainetta. Tankkiseoksia ei kannata mennäkokeilemaan omin päin, sillä vääränlainen seos heikentää valmisteen tehoa.

Oikea ajoitus on tärkeää hukkakauraruiskutuksissa. Torjunnan myöhästymisen takiakasvustoon voi jäädä kääpiökasvuisia yksilöitä. On myös pidettävä huoli, ettätorjunta-aine tunkeutuu kasvustoon kunnolla.

On huomioitava, että kuumissa jakuivissa oloissa muiden rikkakasvientorjunta-aineet toimivat vasta-aineina hukkakaura-aineille. Tämäheikentää hukkakauran torjunta-tehoa. Tällainen vasta-ainereaktiojohtuu stressaavista olosuhteista.Kuivana aikana hukkakauran jamuiden rikkakasvien torjunta-aineitaei kannata sekoittaa samaan tank-kiseokseen.

Ruiskutuksiin tulee valmistaa ohjeenmukaisettankkiseokset (Juho Stauffer).

36

Torjunta-aineiden haittavaikutukset viljelykasville

Hukkakauran torjunta-aineiden haittana on sadon lievä pieneneminen vioituksenjohdosta. Vioitukselle herkin on ohra. Sato voi myös kasvaa hukkakaurantorjuntatoimien ansiosta, koska viljelykasville vapautuu lisää kasvutilaa ja ravinteita.Öiden kylmyys voi haitata viljojen torjunta-aineiden kestävyyttä. Ohra ja vehnäovat yleensä kestäviä hukkakauran torjunta-aineita vastaan. Ne hajottavat torjunta-aineen pois ennen kuin se ehtii vioittaa. Jos sää on juuri ennen ruiskutuksia kylmä,hajotus ei toimi kunnolla. Silloin viljelykasvin elintoiminnot ovat kylmän takiavielä hitaita. Tästä johtuen myös hajotus on hidasta, jolloin kasvi ei ehdi kunnollahajottaa tehoainetta. Lopputuloksena voi siten olla torjunta-ainevioitus.

Torjunta-aineiden vioituksilleherkimpiä kasveja ovat monitahoisetohrat. Niitä viljellään usein alavillaja multavilla mailla, jotka ovatotollisia hallalle. Kovien hallaöidenjälkeen ei siksi kannata heti mennäruiskuttamaan. Olisi odotettava paripäivää, kunnes vilja toipuu.

Kauppavalmisteista ohralle vioi-tuksia aiheuttavat esimerkiksi PumaExtra ja Grasp, Axial-valmisteeteivät yleensä vioita. Puma Extra voiaiheuttaa lehtien ruskettumista,Grasp aiheuttaa niihin kirjavuutta,mutta vioitukset ovat yleensä lieviä. Esimerkiksi viljelykasvien lehtiin voi aiheutuavioituksia; kokeissa Puma Extra on polttanut lehtiä 5–35 %. Graspilla taas onaiheutunut alussa vaaleita, myöhemmin tummuvia laikkuja 5–10 prosentille. Viljaelpyy torjunta-ainevioituksista, joten niitä ei enää kasvun edetessä huomaa.

Hukkakauran torjunta-aineiden käyttöohjeet ja käytön turvallisuus

Seuraavassa esitellään yleisesti kauppavalmisteisiin liittyviä käyttö- ja turvalli-suusohjeita. Aluksi kerrotaan valmisteille yhteisistä turvallisuusasioista. Sen jälkeenon ohjeita torjunta-aineiden annostelusta ja sekoituksesta. Tarkemmat ohjeetturvallisuudesta ja käytöstä löytyvät myyntipäällysteksteistä sekä käyttöturvalli-suustiedotteista, jotka löytyvät esim. Eviran internet-sivuilta. Torjuntaohjeidenjälkeen sivulla 44 on linkkilista, linkkien kautta pääsee internetin kautta suoraankatsomaan valmisteiden myyntipäällystekstejä ja käyttöturvallisuustiedotteita.

Monitahoisen ohran vioitusta, kun Grasp-valmistetta on ruiskutettu kylmän yön jälkeen(Arto Markkula).

37

Suosittelemme katsomaan yksityiskohtaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet sieltä.

LUE KÄYTTÖOHJEET AINA TARKASTI ENNENVALMISTEIDEN KÄYTTÖÄ!

Turvallisuus on tärkeää torjunta-aineruiskutuksissa

Ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi tulee aina noudattaavalmisteiden pakkauksissa olevia ohjeita. Yleiset käyttöohjeet, käytön rajoituksetja huomautukset tulee aina lukea, ennen kuin torjunta-ainevalmisteita käyttää. Tässäesitellään tärkeitä turvallisuusasioita, jotka ovat samat kaikilla valmisteilla.

Kaikki hukkakauran torjunta-aineet on säilytettävä lasten ulottumattomissa. Kasvin-suojeluaineiden käsittelyssä on aina käytettävä riittävää suojausta.Valmisteita ei saasäilyttää myöskään elintarvikkeiden ja eläinravinnon kanssa yhdessä. Torjunta-aineita ei saa tyhjentää viemäriin.

Ruiskun täyttölaitetta ei saa käyttää traktoriruiskun täyttöön vesistöstä. Ruiskutus-työssä on varmistettava, ettei vesiin pääse kulkeutumaan tuulen mukana kas-vinsuojeluainetta. Jos ruiskutusnestettä jää yli, sitä ei saa päästää vesiin. Käyttö-kelvoton ylijäänyt kasvinsuojeluaine on toimitettava ongelmajätteen keräykseen.Myyntipakkaukset tulee tyhjinä huuhdella ja toimittaa yleiselle kaatopaikalle.

Ruisku tulee puhdistaa käytön jälkeen huolellisesti, ottaen huomioon valmiste-kohtaiset ohjeet. Levitysvälineiden puhdistus on kielletty valmisteesta riippuen10—25 m lähempänä vesistöjä.

Torjunta-aineiden vaarallisuusluokitus on merkitty pakkauksiin seuraavasti:

Valmisteita käytettäessä on suojauduttava asianmukaisesti.Lue tarkemmat ohjeet pakkauksen myyntipäällyksestä.

Haitallinen, ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen

38

Valmisteiden sekoittaminen

Sekoitettaessa torjunta-aineita on huolehdittava omasta suojautumisesta. Tämänjälkeen ruiskun säiliö täytetään vedellä puoliksi, ja käynnistetään sekoitus. Sen jälkeenaineet laitetaan säiliöön seuraavassa järjestyksessä:

- liukopussit, gramma-aineet, raemaiset valmisteet- tauti- ja tuholaisaineet, nestemäiset- nestemuodossa olevat rikka-aineet, kasvunsääteet (klormekvatti)- lehtilannokset- happamat kasvunsääteet (Terpal, Cerone yms.)- kiinnitteet.

Viljoille hyväksyttyjen hukkakauran torjunta-aineiden käyttö

Vehnälle ja ohralle hukkakaurantorjuntaan ovat hyväksyttyjäseuraavat kauppavalmisteet: Axial,Axial 50 EC (rv. Maatilan Pinok-sadeeni), Grasp SC ja Puma Extra.Rukiille Axial, Axial 50 EC (rv.Maatilan Pinoksadeeni) ja Puma Ex-tra. Näitä valmisteita ei voi käyttääsuojaviljalle.

Kevätvehnälle ja ohralle sovelletaanseuraavia käyttömääriä:

- Axial 0,35-0,45 l/ha + Adigor-kiinnitettä kolme kertaa valmisteen määrä. Tällöin, jos Axialia 0,35 l/ha, kiinnitettälisätään 1,05 l/ha. Vettä 100-300 l/ha.

- Axial 50 EC ja Maatilan Pinoksadeeni 0,7-0,9 l/ha. Vettä 100-300 l/ha.

- Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 % vesimäärästä. Käyttö vainkevätvehnälle. Tämä valmiste tulee markkinoille 2010, mutta sen teho ei ole parasmahdollinen hukkakauraan. Vettä 100-200 l. Pienin vesimäärä käy, jos hukkakauratovat pieniä ja kasvusto matala.

- Grasp SC 1-1,2 l/ha + Grasp-kiinnite 0,75 l–1,5 l. Vettä 150-300 l/ha. Jos vettäon yli 200 l/ha, kiinnitettä käytetään 0,5 % vesimäärästä.

Hukkakauran torjunta-aineissa on valinnanvaraa(Juho Stauffer).

39

- Puma Extra 1-1,2 l/ha. Vettä 200-400 l/ha. Suurin vesimäärä, jos kasvustokorkea ja tiheä. Jos sää ruiskutushetkellä on kylmä ja kuiva, voidaan käyttää Sunoco11 E/3 -kiinnitettä 0,5 % nesteen määrästä, määrä on esimerkiksi 1 l/200 l vettä.Hukkakauraruiskutuksissa tätä kiinnitettä voidaan lisätä, jos hukkakaura on jopensomisen lopussa. Jos valmistetta ruiskutetaan pienannosaineiden kanssa,käytetään niiden kiinnitteestä ½ annosta, jos olot ovat normaalit. Muuten käytetäänkoko annosta.

Syysviljoille, eli vehnälle ja rukiille annostelu hieman poikkeaa:

- Axial 0,35-0,45 l/ha + Adigor- kiinnitettä kolme kertaa valmisteen määrä. Tällöin,jos Axialia 0,35 l/ha, kiinnitettä lisätään 1,05 l/ha. Vettä 100-300 l/ha.

- Axial 50 EC ja Maatilan Pinoksadeeni 0,7-0,9 l/ha. Vettä 100-300 l/ha.

- Broadway (165)-220 g + Dassoil-kiinnite 0,5 % vesimäärästä. Ei parasmahdollinen teho hukkakauraan. Vettä 100-200 l. Pienin vesimäärä käy, joshukkakaurat ovat pieniä ja kasvusto matala.

- Grasp SC 1-1,2 l/ha + Grasp kiinnite 1 l. (Huom. Graspia ei rukiille). Vettä 150-300 l/ha.

- Puma Extra 0,8-1,2 l/ha. Jos sää ruiskutushetkellä on kylmä ja kuiva, voidaankäyttää Sunoco 11 E/3 -kiinnitettä 0,5 % nesteen määrästä. Määrä on esimerkiksi1 l/200 l vettä. Hukkakauraruiskutuksissa tätä kiinnitettä voidaan lisätä, joshukkakaura on jo pensomisen lopussa. Jos valmistetta ruiskutetaan pienannos-aineiden kanssa, käytetään niiden kiinnitteestä ½ annosta, jos olot ovat normaalit.Muuten käytetään koko annosta.

Oikea ruiskutusajankohta näillä val-misteilla on viljan pensomisen lo-pussa, korrenkasvun alussa. Veh-nällä hukkakauran torjuntaan voi-daan käyttää lisäksi Monitoria tairinnakkaisvalmistetta Maatilan S-Sulfuroni. Kiinnitteenä voidaankäyttää Mestarin kiinnitettä. TosinMonitoria ei nykyisin suositellahukkakauralle, koska teho on puut-teellinen. Monitor torjuu hukka-kaurasta yli 90 %, kun tarve on

Kasvinsuojeluaineruiskutuksissa on syytä ollahuolellinen (Juho Stauffer).

40

sataprosenttinen. Torjunta tehdään jaettuna käsittelynä viimeistään hukkakauran1-3 lehtivaiheessa. Käyttömäärä on 12,5 g + 0,1-0,2 l kiinnitettä sataa vesilitraakohden. Kiinnitteenä voidaan käyttää Super- tai Biowett-kiinnitettä. Vettä käytetään100-200 l/ha. Annostelu on sama sekä syys- että kevätvehnällä. Uusintakäsittelytehdään samalla käyttömäärällä 7-10 vuorokauden kuluttua.

Leveälehtisillä viljelykasveille hyväksyttyjen valmisteiden käyttö

Leveälehtisille viljelykasveille käytetään valikoivia herbisidejä, ja torjunta-ainevalikoima on laaja. Hukkakauran torjuntaan voidaan käyttää: Agil 100 EC:tä(Rinnakkaisvalmiste Maatilan Propafop), Focus Ultraa, Fusilade Maxia ja TargaSuper 5 EC:tä ja SC:tä. Seuraavassa kerrottuja annosmääriä käytetään kaikkienleveälehtisten rikkakasvien ruiskutuksissa. Kaikki kauppavalmisteet eivät kuitenkaankäy jokaiselle kasvilajille. Poikkeukset tästä perusannostelusta on esitetty erillisessätaulukossa kasvilajeittain.

Leveälehtisillä viljelykasveilla hukkakauran torjunta tehdään hukkakauranversoutumisen lopulla, yleensä kesäkuun puolivälin jälkeen (15.-25.6). Hukkakaurantorjunta-aika vaihtelee kylvöajan, vuoden ja alueen mukaan.

Käyttömäärät ovat seuraavat hehtaaria kohti:

- Agil 100 EC ja Maatilan Propafop 0,6-0,8 l. Vettä 150-200 l/ha.

- Focus Ultra 2,5-3 l. Dash- kiinnitteen kanssa 1-1,5 l + kiinnitettä 0,5 l. Vettä150-200 l.

- Fusilade Max 1-1,5 l. Vettä 150-200 l.

- Targa Super 5 EC 1,5 l/ha. Sito Plus- kiinnitteen kanssa 1 litra + kiinnitettä 0,2l/ha. Vettä 200-300 l.

- Targa Super 5 SC 1,5 l. Sito Plus- kiinnitteen kanssa 1 litra + kiinnitettä 0,2 l.Vettä 200-300 l.

- Titus WSB ja Maatilan Rimsulfuroni perunalla. 50 g/ha + Sito Plus- kiinnitettä0,2 l/ha. Vettä 200-300 l/ha.

Rypsikasvuston hukkakauratorjunta kannattaa tehdä mahdollisimman myöhään,mutta ennen kukinnan alkamista. Näin voidaan varmistua, että kaikki hukkakauratovat orastuneet ruiskutukseen mennessä. Rypsillä on tärkeää, että kasvinsuojelu-

41

ruisku on puhdas, kun sillä aletaanruiskuttaa. Jos viljan gramma-aineitapääsee vähänkään rypsin joukkoon,kasvi vioittuu pahasti. Esimerkiksikuumassa auringonpaisteessa säiliönyläosaan kuivunut gramma-aine-vaahto on tappavaa. Gramma-ainei-den jääminen ruiskun pinnalle voi-daan estää pitämällä säiliö täynnävettä silloin, kun ruiskua ei käytetä.

Seuraavan sivun taulukossa onesitetty valmisteiden varoajat ym.huomioitavia asioita torjunnassa.

Alustojen, kesantojen ja viljelemättömien alueiden glyfosaattikäsittely

Ruiskutus glyfosaatilla on tehtävä viimeistään hukkakauran tullessa röyhylle.Glyfosaattia on saatavana yli 30 valmistetta useilta markkinoijilta. Kauppavalmisteitaovat esimerkiksi Envision, Glyfokem 360 ja Glyfokem Bio 45, Glyfonova Bio,Touchdown Premium, Roundup Max, Roundup Bio ym. On kuitenkin muistettava,että glyfosaatin käyttö ei ole asianmukaista hukkakauran torjuntaa.

Peltojen pientareilta hukkakaura voidaan torjua kemiallisesti pesäkekäsittelyllä.Käsittelytarpeesta on ilmoitettava kunnan viranomaiselle. Pahassa hukka-kaurasaastunnassa myös lohkojen reunat on tärkeää käsitellä, jotta hukkakaura eileviä niistä naapurilohkojen puolelle. Esimerkkivalmisteiksi tähän ohjeeseen onotettu Envision ja Roundup Max -valmisteet. Näiden valmisteiden käyttömäärätkesannoilla ja viljelemättömillä alueilla ovat seuraavat:

- Envision 1,6-2,4 l/ha + vesi 100–200 l/ha + kiinnite 0,5 l/200 l vettä.- Roundup Max 1,0-1,5 kg/ha + vesi 100-200 l/ha.

Tarkemmat ohjeet myös näiden valmisteiden torjunnasta on saatavissamyyntipäällysteksteistä, ks. linkkilista sivulla 44.

Rypsikasvuston ruiskutus kannattaa tehdämahdollisimman myöhään (Juho Stauffer).

42

KKKKKasvilajiasvilajiasvilajiasvilajiasvilaji

Herne

Kerä- jakukkakaali

Kumina

Lanttu

Pellava

Peruna

Porkkana

Punajuurikas

Rypsi ja rapsi

Sipuli

Sokerijuurikas

VVVVVaroajataroajataroajataroajataroajat

Agil 100 EC ja Maatilan Propafop 28,Focus Ultra 55, Fusilade Max 65, TargaSuper 5 EC45 ja Targa Super 5 SC 30vuorokautta.

Agil 100 EC ja Maatilan Propafop 45,Targa Super 5 EC:llä ja SC:llä 65vuorokautta.

Kaikilla valmisteilla 45 vuorokautta.

65 vuorokautta kaikilla aineilla.

Agil 100 EC ja Maatilan Propafop 45,Fusilade Max 65, Targa Super 5 EC ja SC45 vuorokautta.

Agil 100 EC ja Maatilan Propafop 45,Focus Ultra 55, Fusilade Max 65 ja TargaSuper 5 EC ja SC 45 vuorokaut-ta.Fusilade Max sekä Targa Super 5 EC jaSC- valmisteita ei saa käyttäävarhaisperunalle.

Varoaika kaikilla valmisteilla 56vuorokautta.

Agil 100 EC, Maatilan Propafop ja TargaSuper 5 EC ja SC 56 vuorokautta.Fusilade Max 65 vuorokautta.

Fusilade Max 65 vuorokautta.

Agil 100 EC, Maatilan Propafop ja TargaSuper 5 EC ja SC 45, sekä Fusilade Max56 vuorokautta.

Varoaika kaikilla valmisteilla 65vuorokautta.

HuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaaHuomioitavaa

Torjuntaa ei palkoherneelle, elitoriherneelle.

Ei Fusilade Max ja Focus Ultra. Kasvillekäyvät Agil 100 EC (rv. MaatilanPropafop), ja Targa Super 5 SC ja EC.

Ei Focus Ultraa. Kasville käyvät Agil 100EC (rv. Maatilan Propafop), Fusilade Maxja Targa Super 5 EC ja SC.

Ei Focus Ultraa. Lantulle käyvät Agil 100EC (rv. Maatilan Propafop), Fusilade Maxja Targa Super 5 EC ja SC. Torjuntaa eivarhaislantulla.

Ei Focus Ultraa. Pellavalle käyvät Agil 100EC (rv. Maatilan Propafop), Fusilade Maxja Targa Super 5 EC ja SC.

Voidaan käyttää kaikkia leveälehtisilleviljelykasveille tarkoitettuja valmisteita.Lisäksi voidaan käyttää Titus WSB:tä taiMaatilan Rimsulfuronia Sito Pluskiinnitteellä. Käyttömäärä silloin 50 g/ha+ kiinnitettä 0,2 l.

Ei Focus Ultraa. Porkkanalle käyvät Agil100 EC (rv. Maatilan Propafop), FusiladeMax ja Targa Super 5 EC ja SC. Torjutaanvain varastoporkkanasta.Varhaisporkkanalla ei torjuntaa.

Ei Focus Ultraa. Kasville käyvät Agil 100EC (rv. Maatilan Propafop), Fusilade Maxja Targa Super 5 EC ja SC.

Valmisteilla Focus Ultra, Fusilade Max jaTarga Super 5 EC ja SC, torjunta viimeis-tään ruusukeasteella.

Torjunta vain istukas- ja kylvösipulilla. EiFocus Ultraa. Sipulille käyvät Agil 100 EC(rv. PMaatilan Propafop), Fusilade Max jaTarga Super 5 EC ja SC.

43

Huomioitavia asioita suorakylvetyn pellon hukkakauratorjunnasta

Suorakylvetyllä pellolla hukkakauraitää pitkällä ajanjaksolla huhtikuustajuhannukseen. Tästä johtuenlohkolla on ruiskutushetkellämonenikäisiä ja kokoisia hukka-kauroja. Siksi on vaarana, että ruis-kutuksessa suurimmista yksilöistäkuolee vain pääverso sivuverson jää-dessä tuottamaan siemeniä. Siksisuorakylvölohkolla kannattaa ainakäyttää suurinta ohjeenmukaistakäyttömäärää, jotta kookkaim-matkin hukkakaurat saavat päälleentarpeeksi torjunta-ainetta. Ruiskutukset on myös tehtävä ajallaan, ei liian aikaisin,mutta liikaa ei saa lykätä. Torjunta-ajankohdan määrittäminen onkin suorakylvetylläpellolla haastavaa.

Suorakylvetyn pellon hukkakauran torjunnassaon omat haasteensa (Juho Stauffer).

44

Linkkilista kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysteksteihin Eviran Internet-sivuille

Suora linkki Eviran kasvinsuojeluainerekisteriin:https://palvelut2.evira.fi/wwwkare. Listassa ovat mukana esimerkkinä myösglyfosaattivalmisteista Envision ja Roundup Max.

VALMISTE JA MYYNTIPÄÄLLYSTEKSTI

Agil 100 EC Rvhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download1701MP_Agil100EC.pdf

Maatilan Propafophttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2982MP_MaatilanPropafop.pdf

Aramohttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2791Aramo.pdf

Axialhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2895MP_Axial.pdf

Axial 50 EChttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2943MP_Axial50EC.pdf

Rv, Maatilan Pinoksadeenihttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2979MP_MaatilanPinoksa-deeni.pdf

Broadwayhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2948MP_Broadway.pdf

Envisionhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2001Envision.pdf

Focus Ultrahttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1743FocusUltra.pdf

Fusilade Maxhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1912MP_FusiladeMax.pdf

45

VALMISTE JA MYYNTIPÄÄLLYSTEKSTI

Grasp SChttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1732GraspSC.pdf

Monitorhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1889Monitor.pdf

Rv, Maatilan S-Sulfuronihttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/2980MP_MaatilanS-Sulfuroni.pdf

Puma Extrahttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1702MP_PumaExtra.pdf

Roundup Maxhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1910RoundupMax.pdf

Targa Super 5 SChttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1935TargaSuper5SC.pdf

Titus WSBhttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/1721MP_TitusWSB.pdf

Rv, Maatilan R-Sulfuronihttps://palvelut2.evira.fi/wwwkare/download/3010MP_MaatilanR-Sulfuroni.pdf

46

8 TORJUNNAN JA TORJUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET8 ESIMERKKILASKELMINEEN

Seuraavassa muutama esimerkkilaskelma sekä viljelyteknisen että kemiallisenhukkakauratorjunnan kustannuksista. Kustannukset on laskettu käyttäen vuoden2010 hintoja Peltokasvien kasvinsuojelu 2010- oppaasta.

Esimerkkilaskelma 1. Tilalla on peltoa 60 ha. Peltoalasta hukkakauransaastuttamaa on 20 ha, joka kaikki on kevätviljalla. Hukkakaura torjutaankemiallisesti käyttäen Graspia. Torjuntakustannus:- Torjunta-ainekustannus 20 ha x 46 €/ha = 920 .- Tarkastus ennen ja jälkeen ruiskutuksen 0,25 h/ha x 20 ha x 14 €/h x 2 = 140 €.- Puhtaiden peltolohkojen tarkastus 40 ha x 0,25 h/ha x 14 €/h x 2 = 280 €.

Torjuntakustannukset yhteensä (ruiskutukset + tarkastukset): 920 + 140 +280 = 1 340 €. Hehtaaria kohti kustannukset ovat 1 340 €/20 ha = 67 €/ha.

Jos tilalla ei olisi hukkakauraa ja lohkot vain tarkastettaisiin läpi kaksi kertaakasvukaudella, kustannuksia tulisi seuraavasti:- Tarkastus 0,25 h (15 min.)/ha x 60 ha x 14 €/h x 2 = 420 €.

Tällöin hehtaarikohtaiseksi kustannukseksi muodostuu 420/60 ha = 7 €/ha(esimerkin 20 hehtaarin saastunnassa 67 €/ha). Tässä tapauksessa hukkakauranesiintyminen tilalla lähes kymmenkertaisti hukkakauran torjuntakustannukset.

Kustannukset torjunnan laiminlyöntitapauksissa

Torjunnan laiminlyöntitapauksissa kustannuksia aiheutuu sadonalenemisista,hukkakauran leviämisestä muiden pelloille sekä mahdollisista tukimenetyksistä.Seuraavaksi esimerkkilaskelma kustannuksista, jos hukkakauran torjuntalaiminlyödään.

Esimerkkilaskelma 2. Tilalla on peltoa 70 ha. Siitä 25 hehtaarilla on pahahukkakaurasaastunta, ala on ohralla. Hukkakauran torjunta on kokonaanlaiminlyöty. Rikkakasvi on jo röyhyllä, joten kemiallista torjuntaa ei enää voi käyttää.Kasvusto niitetään ja hävitetään polttamalla. Kustannuksia siitä muodostuuseuraavasti:- Sadon menetyksestä, odotettu sadon määrä x hinta: 3,8 t/ha x 98,17 €/1000 kg= 373 €.- Niittotyö: 25 ha / 2 ha/h x 14 €/h = 175 €.- Kasvuston keräys ja polttaminen.Kustannukset yhteensä: 373 + 175 = 548 €.

47

Hukkakauran torjuntakustannuksia ei Suomessa enää korvata valtion varoista. Jostorjunta kaikista määräyksistä huolimatta laiminlyödään, valtio voi teetättäätorjunnan. Torjuntalasku lankeaa kuitenkin viljelijän maksettavaksi. Myösuhkasakko on mahdollinen, jos torjuntasäädöksistä ei piitata. Sakko voi olla samaasuuruusluokkaa kuin torjuntakustannukset. Pahimmassa tapauksessa torjumattajättämisestä voi siis seurata kaksinkertaiset kustannukset, jos sekä torjuntakulutettä sakot tulevat maksuun.

Hukkakauralain (8.3.2002/185, §18.) mukaan torjunnan kustannuk-set voidaan korvata valtion varoistapainavasta syystä. Kustannukset voi-daan osaksi tai kokonaan korvata,jos niiden katsotaan heikentävänhuomattavasti alueen haltijan ta-loutta. Valtion korvausta on haettavakir jallisesti. Menettelystä ontarkemmat säädökset Maa- ja metsä-talousministeriön asetuksessa.

Hukkakauratorjunnan laiminlyönnistä voi seurata myös tukimenetyksiä. Niitä voitulla muun muassa ELY-keskusten peltoalavalvontojen seurauksena. Jospeltoalavalvontakäynnillä löytyy hukkakauraa, valvonta laajennetaan täydentävienehtojen valvonnaksi. Lähtökohtainen seuraamus hukkakauratorjunnan laimin-lyönnistä on 3 %. Perustelluista syistä muut prosentit ovat 1 ja 5. Sanktio vaikuttaaEU:n rahoittamiin suoriin tukiin, luonnonhaittakorvauksiin ja sen kansallisiinlisäosiin, ympäristötukeen ja sen erityistukiin, kansalliseen kotieläinten hehtaari-tukeen sekä eläinten hyvinvointitukeen.

Esimerkkinä tukimenetyksistä on tila, joka saa tilatukea, ympäristötukea, luonnon-haittakorvausta sekä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Tukia tuleeyhteensä 15 000. Tällöin kolmen prosentin seuraamus aiheuttaa tilalle 450 eurontuen menetyksen.

Yleensä torjunnan ensimmäisenä laiminlyöntivuonna tukileikkaus on 3 %. Tällöintila on automaattisesti valvonnassa myös seuraavana vuonna. Jos torjunnanlaiminlyönti toistuu useammin kuin kerran kolmen vuoden aikana, seuraamus-prosentti kerrotaan kolmella. Ääritapauksissa tuet on saatettu viedä myös kokonaan.

Torjumatta jättäminen aiheuttaa myös suuria satotappioita. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan tutkimusaseman kokeissa on saatu jopa 2 000 kilon hehtaarikohtainensadonlisä pahasti hukkakauran saastuttaman kasvuston torjunnassa.

Hukkakauran torjunta voi tulla kalliiksi (Evira).

48

Hukkakauratorjunnan kasvinsuojeluainekustannukset

Seuraavissa taulukoissa on esitetty torjunnan hehtaarikohtaiset kulut viljely-kasveittain ja kauppavalmisteittain.

KUSTANNUKSIA VILJOILLA PÄÄVALMISTEITTAIN

Kauppa-valmiste

Ainekus-tannus€/ha

Axial 50 EC

32

Broadway +Dassoil- kiinnite

50(kevätviljalla 39€)

Grasp SC +Grasp- kiinnite(ei rukiille)

46

Monitor +Mestarinkiinnitevehnälle

37

Puma Extra +Sito Plus-kiinnite

30(kevätviljalla 34€)

RINNAKKAISVALMISTEIDEN KUSTANNUKSIA VILJOILLA

Kauppavalmiste Maatilan Pinoksadeeni Maatilan S-Sulfuroni(Axial 50 EC:n rinnakkaisvalmiste) (Monitorin rinnakkaisvalmiste)

Ainekustannus 32 37 (kevätviljalla 39 €)€/ha

KUSTANNUKSIA LEVEÄLEHTISILLÄ VILJELYKASVEILLA PÄÄVALMISTEITTAIN

Agil100 EC

31

FocusUltra

49

Focus Ultra +Dash-kiinnite

25

FusiladeMax

29

TargaSuper5 SC

34

TargaSuper5 SC +Sito Plus-kiinnite

24

TitusWSBperunalla

54

Kauppa-valmiste

Ainekus-tannus€/ha

49

RINNAKKAISVALMISTEIDEN KUSTANNUKSIA LEVEÄLEHTISILLÄ VILJELYKASVEILLA

Kauppavalmiste Maatilan Propafop Maatilan Rimsulfuroni(Agil 100 EC:n (Titus WSB:nrinnakkaisvalmiste) rinnakkaisvalmiste)

Ainekustannus €/ha 31 54

KUSTANNUKSIA GLYFOSAATTIKÄSITTELYLLÄEsimerkkinä kaksi glyfosaattivalmistetta (hinta 22.3.2010; hinnat noin hintoja)

Alustat, kesannot, Roundup Max Envision + Mestarin kiinniteviljelemättömät alueetym.

Ainekustannus €/ha 36 18

50

LISÄTIETOJA TORJUNTA-AINEISTA, LINKIT MARKKINOIJIEN INTERNET-SIVUILLE

Berner: http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet.html.Tuotteita: Agil 100 EC, Broadway, Titus WSB, Targa Super 5 SC ja EC.

Hankkija-Maatalous: http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=251904.Tuotteita: Axial, Axial 50 EC, Focus Ultra, Grasp SC.

K-maatalous:http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/kasvinsuojelu-aineet/Sivut/Kasvinviljely_etusivu.aspx.Tuotteita: Aramo, Monitor, Fusilade Max, Puma Extra.

Suomen Kasvinsuojelukauppa: http://kasvinsuojelu.fi/products_new.php.Tuotteita: Maatilan Pinoksadeeni, Maatilan Propafop, Maatilan Rimsulfuroni,Maatilan S-Sulfuroni.

Syngenta: http://www.syngenta.fi/vaxtskydd/ograsmedel/ograsmedel.asp.Tuotteita: Axial, Axial 50 EC, Fusilade Max, Grasp SC.

51

LÄHTEET

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2009. Kasvinsuojeluaineet 2009. Eviranjulkaisuja 1/2009. Myös verkkojulkaisuna.

Heikkilä, T., Jaakkola, S., Jalli, H., Köylijärvi, S., Poikulainen, J., Saarisalo, E. 2007.Hukkakauran siemenet kehittyvät nopeasti itämiskykyisiksi. MTT:n selvityksiä.Suomen maataloustieteen päivät 2008, posteri.

Hukkakauran torjunta-aineet 2008. [Viitattu 29.11.2009]. Saatavissa: http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/siemenet/siemenohjeet/hukkakauran_torjunta_aineet_uusin.pdf.

Hukkakauran torjunta on rahanarvoinen ratkaisu. ElintarviketurvallisuusvirastoEvira. Moniste.

Laki hukkakauran torjunnasta 2002/185. [Viitattu 19.2.2010]. Finlex. Valtionsäädöstietopankki. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020185.

Jalli, H., Paju, R. 2002. Hukkakaura. Kirjallisuuskatsaus. (Myös verkkojulkaisuna).Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.

Junnila, S. 2005. Hukkakauratehosta ei ole varaa tinkiä. Käytännön Maamies 5/2005, 50–51.

Kasvinsuojeluainerekisteri. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. [Viitattu30.3.2010]. Saatavissa: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluainerekisteri/

Liespuu, J., Markkula, A. & Puukko, K. 2007. Hukkakauran torjunta on tänä vuonnahaasteellista. Käytännön Maamies 6/2007, 39.

Matilda-tietopalvelu.2009. Maataloustuotteiden hinnat 2009. [Viitattu 21.1.2010].Saatavissa:http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262.

Markkula, A. 2006. Nyt käydään hukkakauran kimppuun. Käytännön Maamies6/2006, 25.

Mukula, J., Salonen, J. 1990. Rikkakasvien kemiallinen torjunta. Herbisidit ja niidenkäyttö. Jokioinen: Kasvinsuojeluseura.

52

Peltonen, J. 2010. Hukkakauran saa kuriin vain ruiskutuksilla. Maatilan Pellervo1/2010, 38–40.

Peltonen, S. (toim.) 2010. Peltokasvien kasvinsuojelu 2010. Helsinki: ProAgriaKeskusten Liitto.

Pietilä, A. 1998. Hukkakauraongelma jäänyt taka-alalle EU-aikana. MaatilanPellervo 5/1998, 60–66.

Pietilä, L. 2007. Siemenviljelyssä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kylvösiemen2/2007, 8-10.

Pietilä, L. 2008. Siementuotannon jatkaminen hukkakauraisella viljelmällä.Kylvösiemen 2/2008, 22–23.

Piirainen, M. 2002. Rikkaruohot. Helsinki: WSOY.

Poikulainen, J. 2004. Hukkakaura ja sen kemiallinen torjunta. Kasvinsuojelulehti2/2004, 43–45.

Poikulainen, J. 2004. Nyt hukkakauran torjuntaan. Käytännön Maamies 8/2004,16–17.

Poikulainen, J. 2005. Hukkakaura ja siemenviljelijä. Kylvösiemen 1/2005, 10–11.

Poikulainen, J. 2005. Torjuntavoitto hukkakaurasta. Käytännön Maamies 7/2005,48–50.

Poikulainen, J. 2007. Hukkakauraa torjuttava suunnitelmallisesti. KäytännönMaamies 6/2007, 37–38.

Salonen, S. 2003. Hukkakaura on sitkeä sissi. Maatilan Pellervo 5/2003, 42–43.

Salonen, S. 2003. Torjuntasuunnitelmasta saa hyviä neuvoja hukkakaurataisteluun.Maatilan Pellervo 5/2003, 44–45.

Salonen, S. 2003. Hukkakauran torjuntakynnys on yksi kappale tilalla. MaatilanPellervo 10/2003, 28–29.

Salonen, S. 2004. Hukkakauraongelma pahenee. Maatilan Pellervo 12/2004, 48–49.

53

Selvitys hukkakauralainsäädännön vaikutuksista 2007. Työryhmämuistio mmm2007:18. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.

Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset 2009. Elintarvike-turvallisuusvirasto Evira. [Viitattu 9.12.2009]. Saatavissa: http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1256111600010.pdf .

Tuovinen, P. 2008. Axial tuo uutta tehoa hukkakauran torjuntaan. Maatilan Pellervo3/2008, 44–45.

Viljelystarkastajan käsikirja. 2006. Loimaa: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.Saatavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa: http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/siemenet/siemenohjeet/vilj_kasikirja_06.pdf.

Vuori, S. 2006. Hukkakauran kemiallinen torjunta lisääntyy. Maatilan Pellervo 1/2006, 42–43.

Vuori, S. 2008. Iso annos oikeaan aikaan taltuttaa hukkakauran. Maatilan Pellervo2/2008, 16–17.

Valokuvat: Juho Honkala, Mika Kivistö, Arto Markkula, Antti Pasto, JariPoikulainen, Sinikka Ripatti, Juho Stauffer, Osmo Ulvinen, Evira

54

VIRANOMAISTEN YHTEYSTIETOJA HUKKAKAURA-ASIOISSA

Elintarviketurvallisuusvirasto EviraSiementarkastusyksikköTampereentie 51, PL 11132201 LOIMAAPuh. 020 690 999 (vaihde, ark. klo 8.00–16.15)Fax. 02077 25317

Tarkastaja Jari PoikulainenPuh. 020 772 5325GSM. 040 719 1075Fax. 020 772 5317E-mail: etunimi.sukunimi@evira.fi

Internet: www.evira.fi

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset

Suomen kunnat, www.kunnat.fi:http://www.kunnat.net/k_htmlimport.asp?path=1;29;102942;49313;480.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus)Elinkeinot, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueInternet: www.ely-keskus.fiE-mail: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

55

Manner-Suomen ELY-keskusten, sekä Ahvenanmaan viranomaistenyhteystiedot 2010

ELY-keskukset

Etelä-PEtelä-PEtelä-PEtelä-PEtelä-Pohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusHuhtalantie 2,60220 Seinäjokipuh. 020 636 0030

Etelä-Etelä-Etelä-Etelä-Etelä-Savon ELSavon ELSavon ELSavon ELSavon ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusMikonkatu 3 ja 5PL 16450101 Mikkelipuh. 020 636 0120

Hämeen ELHämeen ELHämeen ELHämeen ELHämeen ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusRauhankatu 1015110 LahtiRaatihuoneenkatu 1113100 Hämeenlinnapuh. 020 636 0130

KKKKKaakkoisaakkoisaakkoisaakkoisaakkois-----Suomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusSalpausselänkatu 22, PL 104145101 KouvolaKauppakatu 40 D53100 Lappeenrantapuh. 020 636 0090

KKKKKainuun ELainuun ELainuun ELainuun ELainuun ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusKalliokatu 487100 Kajaanipuh. 020 636 0100

KKKKKeski-eski-eski-eski-eski-Suomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusCygnaeuksenkatu 1, PL 25040101 Jyväskyläpuh. 020 636 0040

LLLLLapin ELapin ELapin ELapin ELapin ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusRuokasenkatu 2, PL 806096101 RovaniemiAsemakatu 1994100 Kemipuh. 020 636 0010

PPPPPirkanmaan ELirkanmaan ELirkanmaan ELirkanmaan ELirkanmaan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusKauppakatu 4, PL 29733101 Tamperepuh. 020 636 0050

PPPPPohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusHovioikeudenpuistikko 19 A, PL 13165101 VaasaRistirannankatu 1, PL 24067101 Kokkolapuh. 020 636 0140

PPPPPohjoisohjoisohjoisohjoisohjois-----Savon ELSavon ELSavon ELSavon ELSavon ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusKäsityökatu 41, PL 200070101 Kuopiopuh. 020 636 0080

PPPPPohjoisohjoisohjoisohjoisohjois-K-K-K-K-Karjalan ELarjalan ELarjalan ELarjalan ELarjalan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusKauppakatu 40 BPL 6980101 Joensuupuh. 020 636 0110

PPPPPohjoisohjoisohjoisohjoisohjois-P-P-P-P-Pohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELohjanmaan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusVeteraanikatu 1, PL 8690101 OuluValtakatu 4, PL 10384101 Ylivieskapuh. 020 636 0020

Satakunnan ELSatakunnan ELSatakunnan ELSatakunnan ELSatakunnan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusKuninkaanlahdenkatu 14, PL 26628101 Poripuh. 020 636 0150

Uudenmaan ELUudenmaan ELUudenmaan ELUudenmaan ELUudenmaan ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusMaistraatinportti 2, PL 3600521 Helsinkipuh. 020 636 0070

VVVVVarsinaisarsinaisarsinaisarsinaisarsinais-----Suomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELSuomen ELYYYYY-keskus-keskus-keskus-keskus-keskusRatapihankatu 36, PL 23620101 Turkupuh. 020 636 0060

56

AhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaa

Ahvenanmaan valtionvirastoAhvenanmaan valtionvirastoAhvenanmaan valtionvirastoAhvenanmaan valtionvirastoAhvenanmaan valtionvirastoTorggatan 16 B, PL 5822101 Maarianhaminapuh. (018) 635 270,fax (018) 635 268www.ambetsverket.ax

Ahvenanmaan maakunnan hallitusAhvenanmaan maakunnan hallitusAhvenanmaan maakunnan hallitusAhvenanmaan maakunnan hallitusAhvenanmaan maakunnan hallitusSjälvstyrelsegårdenPL 106022111 Maarianhaminapuh. (018) 25 000fax (018) 191 55www.regeringen.ax