HUOMISEN OSAAJAT

15.6.2012

Janne Salminen

Lahden ammattikorkeakoulu

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä

Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Koulutuskeskus Salpaus

Lahden ammattikorkeakoulu

Tuoterengas

Yhteiset palvelut

Päijät-Hämeen koulutuskonserni

-kuntayhtymä on maakunnallinen

koulutuksen järjestäjä,

kehittäjä ja ylläpitäjä.

Päijät-Hämeen koulutuskonserni

n. 1 700 työntekijää

Taseen loppusumma n. 130 milj. €

Päätoimisia opiskelijoita yli 12000

(Vuosittain > 20 000 opiskelijaa)

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin perustaminen vuonna 1996

Fellmanni-

instituutti

Kehittämis-

yksikkö

Talous- ja

kiinteistöpalvelu-

yksikkö

Päijät-Hämeen

oppisopimus-

toimisto

Orimattila-

instituutti

Lahden

ammatti-

korkeakoulu

Lahden

teknillinen

oppilaitos

Lahden

käsi- ja taide-

teollisuus-

oppilaitos

Lahden

sosiaali- ja

terveysalan

oppilaitos

Lahden ammatillinen

aikuiskoulutuskeskus

Lahden

kauppa-

oppilaitos

Lahden

ammatti-

instituutti

Tuoterengas

Päijät-Hämeen

oppisopimus-

toimisto

Orimattila-

instituutti

Lahden

kauppa-

oppilaitos

Päijät-Hämeen

sosiaalialan

oppilaitos

Lahden

terveydenhuolto-

oppilaitos

Lahden

muotoilu-

instituutti

Hollolan

käsi- ja taide-

teollisuus-

oppilaitos

Lahden

ammatti-

oppilaitos

Päijät-Hämeen

ammatti-

oppilaitos Päijät-Hämeen

aikuispalvelu-

toiminta

Lahden

teknillinen

oppilaitos

Lahden

taide-

instituutti

Fellmanni-

instituutti

Lahden ammatillinen

aikuiskoulutuskeskus

Omistajat 31.7.1996 saakka

Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä

Lahden kaupunki

Valtio

Koulutus-

keskus

Salpaus

Jäsenkunnat ja konsernin toimialue

Kuhmoinen

Sysmä

Hartola

Pertunmaa

Padasjoki

Heinola Asikkala

Nastola

Hollola

Lahti

Orimattila

Artjärvi

Hämeenkoski

Kärkölä

Toimipisteet

Salpaus

LAMK

Tuoterengas

Helsinki

Lahti

Tulosalueiden yhteinen strategia 2017

Missio

Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen

kilpailukykyä.

Visio

Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen

kansainvälinen huippuyksikkö.

Ympäristöalan koulutusta ja

sosiaalista kierrätysliiketoimintaa Koulutuskeskus Salpaus

Lahden ammattikorkeakoulu

Tuoterengas

Kone ja metalli

Kotitalous

Kulta ja kaiverrus,

metallikalusteet

Liiketalous

Lukio-opinnot

Luonnonvara-ala

Maahanmuuttajakoulutus

Matkailu, ravitseminen ja

elintarvike

Muovi ja laboratorio

Musiikki

Nuoriso ja vapaa-aika

Puhdistuspalvelut

Puu ja huonekalu

Auto ja logistiikka

Estraditaide

Kauneudenhoito

Kieli- ja

kulttuurikoulutus

Rakentaminen ja

talotekniikka

Sosiaali- ja terveysala

Sähkö ja elektroniikka

Tekstiili, vaatetus

Tietojenkäsittely

Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus • oppisopimuskoulutus • lukiokoulutus

Ammatilliset perustutkinnot • ammattitutkinnot • erikoisammattitutkinnot

Työelämä- ja kehittämispalvelut

Turvallisuus

Viestintä

Viherrakentaminen

Ympäristönhoito

Ammatilliset yhteiset

opinnot

Kaarisillan

ammatillinen

erityisopetus

Valmentava koulutus

Ammatilliseen perustutkintoon opiskelee keskimäärin 5250

Oppisopimuskoulutuksessa keskimäärin 1800

Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä n. 16 000

Lukiokoulutuksessa keskimäärin 200

Opettajia ja muuta henkilöstöä Salpauksessa on yli 835

Toimintatuotot n. 74 milj. €, josta henkilöstökulut yli puolet.

STRATEGISET PAINOPISTEET vuosille 2010 – 2013

• Työelämälähtöisyys

• Uuden teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksen,

ohjauksen ja johtamisen välineenä

• Kestävä kehitys

Nuorten tutkintoon johtava koulutus

870 aloituspaikkaa

Aikuiskoulutus

Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, 237 aloituspaikkaa

Ylemmät AMK-tutkinnot (Master), 122 aloituspaikkaa

Opiskelijoita on yli 5 000.

Avoimessa AMK:ssa ja

täydennyskoulutuksessa yli 1000 opiskelijaa.

Henkilöstöä on 419, joista opettajia 272.

Toimintatuotot 40 milj.€, josta

henkilöstökulut yli puolet.

Painopisteet

Muotoilu, ympäristö ja innovaatiotoimintojen kehittäminen

alueen elinkeinostrategian mukaisesti.

FUAS yhteistyö

HAMK-LAUREA-LAMK

Strateginen liittouma

KO-rakenteet

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työ- ja toimintakyvyn arviointi

Koulutus

Tuotannollinen työpajatoiminta

TYÖHÖNVALMENNUS Yksilöllistä kestävää kehitystä

Kuntien

sosiaalisen

työllistämisen

tarpeet

Yksilölliset

työllistymis-

tarpeet

TYÖVALMENNUS

RYHMÄVALMENNUS

YKSILÖVALMENNUS

TUKIPALVELUT

• Johtaminen

• Talous

• Henkilöstö

• Viestintä ja

• markkinointi

• Tietohallinto

• Kiinteistöt

Työllistyminen

Työelämä-

valmiuksien

kehittyminen

Elämän-

hallinnan

kohentuminen

42 000 toimintapäivää (2009)

Kosketti 450 henkilöä

Henkilöstömäärä 121

Toimintatuotot 5. 7 milj. €, josta henkilöstökulut yli 60 %

Työvoimakoulutukset

Nuorten työpajatoiminta

Työklinikka

Kuntouttava työtoiminta

TE -toimiston työkokeilijat ja työharjoittelijat

Muut valmentautujaryhmät

Lahden kaupungin työllistetyt

Erityistyöllistetyt, Tuoterenkaalla työsuhde

Kierrätys, Patina

Koulutuskeskus

Salpaus

Lahden

ammatti-

korkeakoulu

Tuoterengas

Työ

elä

mä,

yh

teis

työ

ku

mp

pan

it

Op

iskelija

t, h

en

kilö

stö

Yhteiset palvelut

Hallintopalvelut (henkilöstöjohtaja, talousjohtaja)

Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaja)

Ravintolapalvelut (ravintolapalvelujohtaja)

Tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja)

Tietohallintopalvelut (tietohallintojohtaja)

Viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintä- ja markkinointijohtaja)

Verkko-opetus (koulutuspäällikkö)

Toimitusjohtaja Henkilöstöä 305

Toimintatuotot 31 milj. €, josta henkilöstökulut n. 40 %

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä

Miksi ja miten?

Keinot on monet

torstaina 15.12.2011 Nimipäivät: Heimo

ULKOMAAT

Chile taistelee ilmastonmuutosta vastaan

luopumalla kravateista 22:38 - 14. joulukuuta 2011 - (Päivitetty 7:24 - 15.12.2011)

Chilen hallitus käy taistoon ilmaston lämpenemistä vastaan varsin epäortodoksisella tavalla.

Energiaministeri Pablo Longueira kehottaa nimittäin miehiä luopumaan keväällä ja kesällä

kravatin käytöstä.

Sen toivotaan säästävän ilmastointikustannuksissa.

- Riisukaamme kaikki kravattimme tänä kesänä säästääksemme energiaa, ministeri kehottaa

tv-mainoksessa.

Mainoksessa ministeri höllentää ensin kravattisolmuaan ja kiskaisee lopulta kapineen kokonaan

pois.

Monet miehet ovatkin ottaneet idean tyytyväisinä vastaan. Toisten mukaan vakavasti

otettavien ihmisten pitää pukeutua virallisesti.

- Presidentti ei voi kuljeskella ilman kravattia. Ei myöskään hallituksen ministeri, insinööri,

lääkäri tai lehtimies, sanoo maan pääkaupungissa Santiagossa asuva Gonzalo Castro. STT

Kampuksia ympäristökaupunki Lahdessa

Haasteita ja vastauksia kestävän kehityksen edistämiseen

Paikalliset tavoitteet energia- ja

ilmastoasioissa

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Korkeakouluilla merkittävä rooli kestävän

kehityksen ja globaalin vastuun edistämisessä.

Opetushallitus: Opetussuunnitelmien perusteet

edellyttävät kestävän kehityksen

huomioimisen (ammatillinen toinen aste).

Poliittinen ohjaus motivoi

Kansainväliset

Rakenn

Kansalliset

•Lämpötilan nousu rajataan globaalisti + 2

ºC

•Päästöistä pois 80 % vuoden 1990 tasosta

vuoteen 2050

•Vähäpäästöinen ja hyvinvoiva yhteiskunta

Energiankulutus 2030 2040 2050

Rakennukset -30% -44 -60%

Päästöt (g CO2/km) 2030 2040 2050

Autot 80-90 59-60 20-30

2009

Kestävän kehityksen strateginen ohjaus

Kestävyys, vastuullisuus ja business

Sosiaalinen Kulttuurinen

Ekologinen Taloudellinen

KESTÄVÄ KEHITYS

talouskasvu

Talouskasvun ja

ympäristövaikutusten

irtikytkentä Ympäristövaikutukset

Esim. CleanTech = liiketoimintalähtöisyys, ei normit

(Ympäristötehokkuus on liiketoimintaa lisäävää,

vertaa piipunpääteknologia ja ympäristöjärjestelmä -maailmaan)

Metsäekosysteemi

Tuotantoprosessi

Tuote ja palvelu

Dekarbonisaatio

Dematerialisaatio

Detoksisuus

Kg

CO2

Yritysten yhteiskuntavastuu ajattelu

PHKK:n YMPÄRISTÖSTRATEGIA 2008-12

Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun huomioiminen ja edistäminen

Sosiaalinen Kulttuurinen

Ekologinen Taloudellinen

KESTÄVÄ KEHITYS

Ympäristöstrategian toimenpideohjelman mukaisia kehitettäviä

kokonaisuuksia vuosina 2008 – 2012

• Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun oppimista mahdollistetaan ja tehostetaan

eri koulutusohjelmissa (opetussuunnitelmatyö, henkilöstövalmennus, opetuksen

kehittämishankkeet).

• Ympäristötehokasta toimintaa edistetään kouluttamalla ympäristöalan asiantuntijoita

sekä toimimalla yhteistyössä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa

ympäristötehokkuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa.

• Suunnitellaan ja toteutetaan sähkön, lämpöenergian ja veden kulutusta sekä jätteiden

syntymistä hillitseviä toimia opiskelijoiden ja henkilöstön avustuksella. Myös uusia

ratkaisuja työn vaatimaan matkusteluun rakennetaan. Työ vaatii teknologian,

toiminnan ja tottumusten kehittämistä.

• Tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa mm. kehittämällä ohjausjärjestelmää ja

seurantaa osana käytössä olevia toiminta- ja laatujärjestelmiä.

Mate

ria

ali

- ja

en

erg

iate

ho

kk

uu

s

Ym

päris

tö-

ja y

hte

isk

un

tav

ast

uu

Inn

ov

aa

tiot

“4/96 %”

Tietoa, taitoa,

asennetta ja

toimintaa.

Entä sosiaalinen ja kulttuurinen…

Kestävän kehityksen, vastuullisen toiminnan ja ympäristötietoisuuden

lisääminen oppimisessa

• Valmistuneita n. 3000 ammattilaista vuodessa (tutkintoja Salpaus ja

LAMK).

• Henkilöstä n. 1700.

• T&K panostus LAMK:ssa lähes 7 milj. € (kulut 2011).

• Syrjäytymisen estäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen.

Konsernin oma ekologisen

jalanjäljen pienentäminen

Konsernin oma ekologisen

jalanjäljen pienentäminen Konsernin oma ekologisen jalanjäljen pienentäminen:

• Rakennuksia n. 100 (207 500 m2) – käyttöaste < 50 %.

• Sähköä ja lämpöä 2.8 milj. €/v.

• Vesi ja jäte 230 000 €/v.

• 1 milj. ateriaa/v.

• 6000 tietokonetta.

• Autoilua > 31 kertaa maapallon ympäri vuodessa.

• Hankinnat: 8 milj. € (koneet, kiinteistöt)

7.3 milj. € (muut hankinnat).

Kestävän kehityksen toiminnan puitteet

Esimerkkejä vastuullisesta toiminasta PHKK:ssa

Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan Asikkalan kampus

sertifioitiin kestävän kehityksen oppilaitokseksi. (2011)

LAMK ja Salpaus Opetussuunnitelmat kehittyvät

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta vilkasta

Huomioitu henkilöstövalmennuksessa

Tuoterengas Kierrätysliiketoimintaa

Sosiaalista työllistämistä

Yhteiset palvelut Isot asiat (energiansäästösopimus, strategiat)

Pienet asiat (led valot, pelletit, seuranta/mittaus)

Toiminnanohjausjärjestelmäkehitys

Sähkön kulutus 2004-2010 ja strateginen tavoite

(-1.5% per v.)

1

1,02

1,04

1,06

1,08

1,1

1,12

1,14

1,16

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

MW

h p

er o

pis

kel

ija

0,066

0,068

0,07

0,072

0,074

0,076

0,078

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

MW

h p

er m

2

Opiskelijamäärä noussut (+ 1114)

Tilat vähentyneet (-10 000 m2)

Oikea suunta.

Ekotehokkuuden dilemma

(’jakajan valinta’).

Jätemäärät PHKK vuosina 2008-2010

2010:

Ei eroa muihin (2009).

Yhteensä 887 tn/v.

Hyötykäyttöaste 63%

Tavoitteet ympäristöstrategiassa:

Parempi muita.

Kokonaismäärä ei yli 800 tn/v.

Hyötykäyttöaste v. 2010 olisi 70% (2012 80%).

Mate

ria

ali

- ja

en

erg

iate

ho

kk

uu

s

Ym

päris

tö-

ja y

hte

isk

un

tav

ast

uu

Inn

ov

aa

tiot

“4/96 %”

On tietoa, taitoa,

asennetta ja

toimintaa.

Myös sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys huomioitu.

Kiitos ja hyvää päivän jatkoa