Case ISS Palvelut:Työssä jatkamisen käytännöt

24.10.2012Sirpa Huuskonen

ISS Suomessa ja maailmalla

Suomessa

Työllistämme noin 12 000 henkilöä

Suomen 3. suurin yksityinen työnantaja

Toimimme 230 paikkakunnalla

Liikevaihto vuonna 2011 n. 558 M€

Noin 20 000 asiakasta

Maailmalla

Perustettu 1901 Tanskassa

Toimimme yli 50 maassa

Työllistämme 534 500 henkilöä

Maailman 4. suurin yksityinen työnantaja

2

Taustaa

3

PARHAATAMMATTILAISET

TTT –johtamisella pidempiä työuria, sitoutuneempia työntekijöitä ja kannattavampaa liiketoimintaa

Ihmiset ovat liiketoimintamme sydän.

Suurin osa 12 000 työntekijästämme palvelee asiakkaitamme etulinjassa

Panostamme hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

ISS:n työhyvinvointiohjelma 2008-2012

Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelma

TyöterveysTyökyky Työturvallisuus

Tapaturma-vakuuttajat

Työterveys-huolto

TTT-johtamisen onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken

Eläke-vakuuttajat

TTT-johtamisen toimintamalli

ENNAKOI

Työturvallisuus- ja terveysriskit

Perehdytys, osaaminen

SEURAA

Esimiestyö; mm. kehityskeskustelut

Työssä selviytymisen seuranta

REAGOI

Reagointi ja muutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Kuntoutus- ja työhönpaluu-mahdollisuudet esiin

Oikea-aikainen ja tuettu työhön paluu

Johtamisosaamisella on merkitystä

VALVOJASTA, KÄSKIJÄSTÄ, KAVERISTA JA

VASTAUS-AUTOMAATISTA

INNOSTAVAKSI, OIVALLUTTAVAKSIVÄLITTÄVÄKSI JA VALMENTAVAKSI

JOHTAJAKSI

• Esimiehet toimivat aidosti ihmisten lähellä

• Esimiehet toimivat jämäkästi omassa roolissaan

• Tunnelma johtamisessa on rento, esimiehet toimivat hyvällä fiiliksellä ja ovat innostuneita

• Esimiehillä on aito kiinnostus ihmisistä ja heidän motiiveistaan, tahto välittää ja valmentaa omaa joukkoaan

• Ajankäyttö ja tekemisen fokus on varmistaa omien työntekijöiden kehittyminen , onnistuminen ja jaksaminen työssä

Työkykyjohtamisen keinoja

TTT-johtamisen malli

9

Työkyvyn tukeminen koko työuran aikana

ENNAKOI - SEURAA - REAGOI

Työntekijä

Sitoutuu sairauden hoitoon ja ylläpitää omaa toimintakykyä

Pitää yhteyttä työnantajaan ja työterveyshuoltoon

Valmistautuu työhön paluuseen

Työterveyshuolto

Aktiivinen seuranta: arvioi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edellyttääkö

sairaus työhön paluuta tukevia toimia, esim. työkokeilua

Selviäisikö työntekijä muusta kuin omasta työstään

Pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan

Järjestää tarvittaessa työkykyneuvottelun, opastaa esimiestä

Työnantaja

Laatii ohjeet työhön paluun tukemiseksi

Pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan

Mahdollistaa tuetun työhön paluun ja tukee työhön palaajaa

Työhön paluun tukemisen roolijako

Varhainen tuki tukee työhön paluuta

Työterveyshuollon seuranta käynnistyy yli 30 päivää

kestäneestä sairauslomasta

Työterveyshuollon toimenpiteet

Kokonaistilanteen kartoitus, hoitosuunnitelma, tarvitaanko työterveyshuollon toimenpiteitä

Tilapäiset työjärjestelyt

Jonossa oleville erikoislääkäritason hoito työnantajan tuella

TULE kuntoon -toimenpiteet

Yhteydenpito myös kuntoutustuella oleviin ja

sairauspäivärahaoikeutensa käyttäneisiin työntekijöihin

Työhön paluu ja siihen liittyvät toimet suunnitellaan

hyvissä ajoin yhdessä esimiehen, työntekijän ja

työterveyshuollon kanssa

Jokaisella osapuolella on oma näkemys työhön paluusta ja sen tukemisesta

Arvioidaan nykyistä työtehtävää verrattuna työkykyyn

Positiivinen lähestymistapa, mistä työtehtävistä työntekijä suoriutuu hyvin?

Missä työtehtävissä on haastetta ja miten ne voidaan ratkaista?

Tuotoksena konkreettinen

suunnitelma työhön paluusta

Työkykyneuvottelusta tukea työntekijälle sekä työnantajalle

Työkokeilu

Työkyvyttömyyseläka

Eri tukimuotojen hyödyntäminen

Työhonvalmennus

Onnistuneen työhönpaluun portaat

Yhteydenpito sairauslomalla olevaan

Työyhteisön tiedottaminen työhön palaajasta ja mahdollisista työhön liittyvistä kevennyksistä

Sovitun tukimuodon hakeminen

Työhönpaluu päivänä työhön palaajan vastaanottaminen ja perehdytyksen käynnistäminen

Työhönpaluun suunnittelu yhdessä työhön palaajan, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa

Alkuvaikeuksien huomioiminen ja laaditun työhönpaluu suunnitelman noudattaminen

Työhönpaluu keskustelu

Esimies seuraa työssä selviytymistä yhdessä työterveyshuollon kanssa

Työhönpaluun loppuarviointi

Tuomon tarina

46 -vuotias, tullut ISS:lle siivouskoneiden korjaajaksi 2003

Siirtynyt siivoojaksi kun siivouskoneiden korjaus on loppunut

Jäänyt 6kk sairauslomalle mielenterveyssyistävuonna 2010

Pidetty työkykyneuvottelu elokuussa 2010, jossa sovittu uudelleen sijoituskohteen etsimisestä

Uudelleen sijoitettu kiinteistönhoitajaksi,Työkykyrahaston tuki apuna

Työhön paluu työkokeilun avulla, oppisopimuskoulutus käynnistynyt 02/2011

Ei sairauspoissaoloja työhön paluun jälkeen

Anssin tarina

Anssi on 32 -vuotias, tullut ISS:lle vartijan tehtävään vuonna 1998

Vuonna 2006 alkoi pitkä sairausloma mielenterveyssyistä, joka jatkui kuntoutustukena

Vuonna 2010 terveystilanteen salliessa aloitettiin työkykyneuvottelut tuetusta työhön paluusta

Syksyllä 2010 Anssi aloitti työkokeilun kiinteistönhoitajan työtehtävässä osa-aikaisesti. Lisänä työkykyrahaston tuki. Työkokeilu lähti hyvin käyntiin.

Keväällä 2011 eläkeyhtiö antoi myönteisen oppisopimuspäätöksen kiinteistönhoitajan perustutkintoon. Koulutus on käynnissä. Ei sairauspoissaoloja.

16

Motivoitunut ja hyvä työntekijäSäästö eläkemenossa 160 000 €

Työn räätälöinnillä takaisin työelämään

Huoltomies Jouko Malmikumpu joutui työn aiheuttamien kulumien myötä sairauslomalle. Uusi työ viherpalveluiden varikolla järjestyi räätälöinnin avulla.

"Aloitin työt viherpalveluissa syyskuussa 2011, ja paljon on vielä opittavaa. Eri välineisiin tutustuminen on mielenkiintoista. Erityisesti työporukka on yllättänyt positiivisesti."

Jouko Malmikumpu, varastomies, ISS Palvelut

17

Joukon tarinatyökyvystä

TTT-järjestelmä työhyvinvoinnin johtamiseen

"Tulipalojen sammuttamista" ja puutteellisia seurantatyökaluja?

järjestelmä kokoaa ISS:n henkilöstön työkykyä ja työturvallisuutta koskevaa tietoa ja auttaa johtamaan tilannetta ennakoivasti

keskeistä on varhainen tuki, reagointi mm. läheltä piti -tilanteisiin tai sairauspoissaoloihin, painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan � herätteet

johtamisjärjestelmä työhyvinvoinnin tukemiseen ja työurien pidentämiseen

Tieto hajallaan ja ajantasaista tietoa on vaikea löytää?

järjestelmää käyttävät tarpeellisilta osin myös vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto

asiakkaat edellyttävät erityisesti työturvallisuuteen liittyviä tietoja/raportteja => TTT-järjestelmään valitaan asiakkuustieto, johon ilmoitus/toiminto liittyy

Esimerkkejä Hyvissä voimissa - toiminnasta

YKSILÖNHYVINVOINTI

ESIMIESTYÖ &

JOHTAMINEN

TYÖYHTEISÖNHYVINVOINTI

TURVALLINENTYÖYMPÄRISTÖ

Palveluohjaajientyötapaohjauskoulutus

Suojajalkine-hanke

Turvallista työpäivää- tilaisuudet

HEHKU-kysely

Turvallisuuskymppi-itsearviointi (TTL)

TTT-järjestelmä

Tulesryhmät ISS:n työkykyrahasto

Työhyvinvoinninjohtamisen ISS WAY

- valmennus + yksilöcoaching

Työhyvinvointiopasesimiehille

Puheeksiotto-koulutukset

Savuton ISS

Yhteinen työpaikka - päivät

Hyvissä voimissa päämäärät 2008-2012

20

Päämäärät 2008-2012

Vähentää sairauspoissaoloja 10% vuodessa,

Vähentää työtapaturmapoissaoloja 30% v. 2012 loppuun mennessä

Puolittaa tapaturmataajuus v. 2008-2012

Lisätä henkilöstön työhyvinvointia, olla houkutteleva työnantaja

Laskea työkyvyttömyyseläkekustannuksia 50%v. 2008-2012

Eläkeiän nostaminen 63:een v. 2012 mennessä

-11%

-25%

-32%

4,4

-57%

62,6

2011

Sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkekustannuksissa laskua

21

Työkyvyn tukitoimet (työkokeilut n. 100 kpl/v, osasairauspäivärahat 100 kpl/v, osatyökyvyttömyyseläke, uudelleensijoitukset) aktiivisesti käytössä

Työkykyrahaston kautta työhön paluuta tuettu vuodesta 2008 yhteensä 73 henkilöä, säästetty eläkemeno noin 8 M€

Kuntoutustuelta vuonna 2010 palannut takaisin työelämään 60-70%

Kiitos!