HYGIENIA & LAADUNHALLINTAkehittyvaelintarvike.fi/lehdet/2019x/KehittyvaElintarvike_5_2019_netti.pdf · 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2019 Hygienia & Laadunhallinta 5 8 Alkupaloja 52

kehittyvaelintarvike.fi

HYGIENIA & LAADUNHALLINTA LEHDEN 30-VUOTISJUHLANUMERO

Miten suomalaiselle elintarvikkeelle myyvä vientipakkaus?

Tutkimuksella ratkaisuja kestävyysongelmiin

Muovijäte arvokkaaksi raaka-aineeksi

52019


HYGIENIA & LAADUNHALLINTA

Ravitsemus tärkeä osa elintarviketurvallisuutta

Mikromuoviongelmaanetsitään ratkaisuja

Lihan korvikkeidenkehittäminen kiihtyy

52019

2 Kehittyvä Elintarvike 5/2019 Hygienia & Laadunhallinta 3

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Ruoan riskit -tutkimuksen mukaan ruuan ravitsemukselliset tekijät peittoavat muut riskit. Maa- ja metsäta-lousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja

Sebastian Hielm tähdentää kolumnissa, että huono ravit-semus sairastuttaa ihmisiä satakertaisesti ruuan mikro-beihin ja kemikaaleihin verrattuna. Hän kysyy, ovatko yhteiskunnan panokset ravitsemusneuvontaan ja -politiikkaan roimasti alimitoitettuja?

Laatujohtaja Anne Paloranta HKScanilta toivoo, että suomalaiset olisivat ylpeitä kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuu-desta ja laadusta. Esimerkiksi kiinalai-sille on uutta, että ihmiset ja eläimet juovat samaa vettä.

Salicon (ent. Apetit Ruoka) laatu- ja tut-kimuspäällikkö Anssi Vuorinen osallistui IV International Conference on Fresh-Cut Produce -konferenssiin elokuussa Kii-nassa. Siellä herätti ihmetystä suomalainen käytäntö pestä tuotantoon menevät kasvikset pelkällä puhtaalla vedellä. Vuorinen joutui vakuuttelemaan, että Suomessa ei käy-tetä mitään muuta keinoa mikrobimäärän vähentämiseen. Maailmalla vallitseva käytäntö on vihannesten klooripesu.

KANSAINVÄLISESTI TÄRKEÄ ASIA on elintarvikepetos-ten torjunta. Food Fraud Vulnerability Assesment -työkalulla voi arvioida oman työorganisaationsa haavoittuvuutta ja kykyä torjua elintarvikepetoksia. Sen on kehittänyt voittoa tavoittelematon yhteisö. Toimialapäällikkö Mari Lukka-riniemi Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, ettei toimija useinkaan tiedä, kuinka monella eri tavalla raaka-aineita voidaan väärentää.

Euroopassa tehdään töitä muun muassa tärkkelyspi-toisten elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentä-miseksi. Akryyliamidiasetus velvoittaa toimijoita vähen-tämään pitoisuuksia muun muassa kahvin, perunatuot-teiden, leivän ja aamiaismurojen valmistuksessa. EU:ssa suunnitellaan nyt sitovia enimmäispitoisuuksia herkkien kuluttajaryhmien tuotteisiin, kuten pikkulasten ruokiin.

TÄMÄ NUMERO on myös lehden 30-vuotisjuhlanumero. Printtilehden lisäksi kaikille avoimet verkkosivut ovat pal-velleet elintarvikealan ammattitiedosta kiinnostuneita vuodesta 2009 alkaen. Uudet, nykyaikaiset ja monikäyttöi-set verkkosivut ovat työn alla ja avautuvat ensi keväänä.

Jo nykyisillä verkkosivuilla on vuodessa noin 50 000 kävijää, joista yli kolmannes on 25−34-vuoti-aita ja vajaa kolmannes 18−24-vuotiaita. Eni-ten kävijöitä on lehtiarkistossa, josta voi etsiä itseä kiinnostavia juttuja hakutoiminnolla. Sivustolle palaavista puolet käy siellä 2−4 vii-kon välein, neljännes 1−2 kuukauden välein.

VIIMEISTÄÄN NYT RUOKAAN ja kaikkeen muuhunkin ihmisen elämässä vaikuttaa ilmastonmuutos. Varttuneemmat muistavat 1970-luvun alun öljykriisin ja mustan kiven likaamat ympäristöt Suomen lähialueillakin. Ympäristöasioissa on menty paljon eteen-päin, mutta ei ilmaston mittakaavassa.

Elintarvikeala hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuk-sia ponnekkaammin uusien tutkimustietojen ja kokeilujen siivittämänä. Materiaali- ja energiatehokkuuteen ala on jo panostanut, nyt tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju.

Uuden ajan kynnyksellä on syytä katsoa tulevaisuuteen tarkalla silmällä. Ihmiset tarvitsevat joka päivä ravitsevaa ja hyvänmakuista ruokaa, mutta miten ja missä se tulevai-suudessa tehdään, on jo toinen kysymys. Palataanko pai-kallisuuteen ja perusarvoihin, vai hyödynnetäänkö uuden-laisia teknologioita. Nämä eivät välttämättä sulje pois toi-siaan.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.

TAVOITTEENA ON HIILINEUTRAALI

TUOTANTO.

Pääkirjoitus 5/2019

UUDEN AJAN KYNNYKSELLÄ

KUVA

: JOR

MA

TALJ

A

Huippuohjelmaa joka päivä.Maksutonta ohjelmaa 3 ohjelmalavalla

Innovaatioalue | Innovaatiokilpailu

Aiheina esillä mm.Mitä tarkoittaa vastuullinen pakkaus?

Mitä kiertotalous tarkoittaa nykypäivänä?Miten pakkaukset digitalisoituvat?

Mitä elintarviketeollisuus ajattelee ruokahävikistä?Miten muovinkierrätys on kehittynyt?

Millaisia uusia innovaatioita on materiaalipuolella? Miten materiaaleja uusiokäytetään?

Mm. näihin asioihin saat vastauksen messuilla.

Verkostoidu, päivitä tietosi ja tutustu alan uusiin innovaatioihin!

Samanaikaiset tapahtumat Messukeskuksessa

Tule mukaan verkostoitumaan pakkaamisen, materiaalinkäsittelyn, elintarviketeollisuuden ja muovi-

teollisuuden tärkeimpään ammattitapahtumaan!

Yhteistyössä

Avoinna: ke klo 9–17 (iltatilaisuus klo 17–19), to klo 9–16 #pactec2020 | #foodtec2020 | #plastexpo2020

Uuden tapahtumakokonaisuuden teema Pakkaus on hyvästä

11.–12.3.2020 Messukeskus Helsinki

Katso näytteille-asettajat ja rekisteröidy kävijäksi maksutta!pactec.fi foodtec.fi plastexpo.fi


8 Alkupaloja52 Hankintaopas

ETS-sivut

56 Pohjanmaan jaosto perustettiin Seinäjoella58 ETS-PALSTA: Jaostot tärkeä osa seuran toimintaa

Käsissäsi on Kehittyvä Elintarvike -lehden 171. numero, jolla juhlistetaan lehden

30-vuotisjuhlavuotta.

KUVA

: KRI

STIA

N TE

RVO

Kuoreen elintarvikekäyttö kiinnostaa, mutta edellytyksenä

ovat toimivat tuotekehitys-, tuotanto- ja jakeluverkostot.

Kuvassa kuoretta, norssia, nuotataan Perämerellä

helmikuussa 2019.

Kuoreen elintarvike-käyttö kiinnostaa

43

Hyönteisten terveysvaikutusten

järjestelmällinen tutkimus on vasta alkamassa, mutta lupaavia tuloksia

on jo saatu. Hyönteiset sopivat täydentämään kasvispainotteista

ruokavaliota.

Ovatko hyönteisettulevaisuuden superruokaa?

45Venäjän maatalous-teollisuus nousussa

40

3 PÄÄKIRJOITUS: Uuden ajan kynnyksellä 6 HENKILÖKUVA: Samassa talossa monessa tehtävässä 7 KOLUMNI: Ravitsemus on tärkeä osa elintarviketurvallisuutta37 PAKINA: Auditoijan sertifioijan auktorisoija

Ajankohtaista

10 Foodwestin pilottitehtaan koeajot alkavat loppuvuoden aikana12 Lihan vaihtoehtojen kehittäminen kiihtyy14 Meriin päätyvien mikromuovipäästöjen hillintä vaati paljon työtä

TEEMA: Hygienia & Laadunhallinta

17 PUHEENVUORO: Elintarvikkeiden turvallisuuden haasteita18 Akryyliamidille suunnitellaan enimmäisrajoja20 Sertifiointiohjelmilla riskien hallintaa ja jatkuvaa parantamista22 Sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden mikrobien hallinta vaatii tarkkuutta24 Hyvät raaka-aineet pilkottujen kasvistuotteiden turvallisuuden perusta26 Hyvät tuotantotavat ja korkea hygienia pitävät ESBL-bakteerit kurissa

broilerituotannossa28 Työkalu elintarvikepetosten torjuntakyvyn arviointiin

TEEMA: Kehittyvä Elintarvike 30 vuotta

30 Kolmessa vuosikymmenessä 171 numeroa34 MAAILMA MAUSTEILLA: Suomi vuonna 2049

Ravitsemus & Terveys

38 Ravitsemussuositukset – erityistarkastelussa kala

Talous & Markkina

40 Venäjän maatalousteollisuus nousussa43 Kuoreen elintarvikekäyttö kiinnostaa

Tiede & Tutkimus

45 Ovatko hyönteiset tulevaisuuden superfoodia?47 Hyönteiselintarvikkeet voivat aiheuttaa allergisen reaktion48 Tuuppauskeinoja ruokaympäristön valinta-arkkitehdeille

Palstat

Sisältö 5/2019

30. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen

ISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (painettu)

ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu)

Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y

@ETS_ry

Toimitus PL 115, 00241 Helsinki

toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi

Vt. päätoimittaja Pirjo Huhtakangas

pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi

Avustajat Raija Ahvenainen-Rantala, Anne Haikonen,

Anna Kortesoja, Heikki Manner, Mari Sandell, Jari Toivo

Ari Virtanen / Korea

Toimituskunta 5/2019 Raija Ahvenainen-Rantala,

Pirjo Huhtakangas, Mari Lukkariniemi,

Heikki Manner, Elisa Piesala

Neuvottelukunta Marina Heinonen, Eeva-Liisa Häkli,

Matti Kalervo, Anu Kaukovirta-Norja, Taru Karikoski, Jussi Loponen, Noora Mäkelä,

Marleena Tanhuanpää, Jari Toivo, Erkki Vasara

Ilmoitusmyynti Media Bookers

Janne Murtomaa p. 050 377 0333

janne.murtomaa(at)mediabookers.fi

Hannu Pyykkö p. 050 2250

hannu.pyykko(at)mediabookers.fi

Taitto Mari Kivi

Paino ForssaPrint

Tilaushinta 2019 kestotilaus 69€/vsk

kestotilaus oppilaitokset 57€/vsk Hintoihin lisätään ALV

Kansikuvat Pixabay & Shutterstock & Mari Kivi

Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat

Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, 00241 Helsinki

info(at)ets.fi www.ets.fi


Venäjä on satsannut maa- ja elintarvike-taloutensa uudistamiseen ja jopa ylittänyt

omavaraisuustavoitteensa. Auringon- kukka on Venäjän viljellyin öljykasvi. Bonne Juomat Oy:n toimitusjohtaja

Matti Väänänen kukkien keskellä Etelä-Venäjällä.

KUVA: LAURI LAJUNEN

KANS

IKUV

A: S

HUTT

ERST

OCK

& M

ARI K

IVI

KUVA

: GAL

INA

BOZI

UKOV

A

KUVA: SUSANNE HEISKA

Lehden 171. numero

Tuoreet kasvistuotteet ovat korkean ris-kin elintarvikkeita, koska niille ei tehdä Suomessa mikrobimäärää alentavaa kä-sittelyä kuten pastörointia. Maailmalla

vallitseva käytäntö on pestä vihannekset kloorilla pilkkomisen jälkeen.

Hyvät raaka-aineet takaavatturvalliset kasvistuotteet

24

29


Laatujohtaja Anne Paloranta on teh-nyt töitä HKScanissa jo 20 vuotta, tosin aluksi opiskelujen ohessa.

− Astuin ensimmäisen kerran silloisen HK:n Vantaan yksikön

portista sisään vuonna 1999 kesätyönteki-jänä. Aikaisemmin olin tehnyt kesätöitä lai-vasiivoojana ja R-kioskilla myyjänä. HK:lla olin ensin muutaman kesän tuotannon töis-sä, sitten kesätyöntekijänä laboratoriossa, hän kertoo.

Vaikka työpaikka on pysynyt samana, tehtävänimike on vaihtunut useampaan kertaan. Hän on työskennellyt laboratorio-esimiehenä, laatupäällikkönä, mikrobiolo-gina, tuoteturvallisuusasiantuntijana, tuo-teturvallisuuspäällikkönä ja nykyisin laatu-johtajana.

− Ison yrityksen vahvuutena on mahdol-lisuus siirtyä tehtävästä toiseen, kun työ-kokemusta karttuu, Anne Paloranta kiittää.

Hän valmistui Helsingin yliopistosta Vii-kistä elintarviketieteiden maisteriksi vuon-na 2005 pääaineena elintarvikemikrobiolo-gia ja teki lopputyönsä HKScanille siipikar-japohjaisten kokolihatuotteiden säilyvyy-destä.

Lapsena Annella ei ollut erityistä toi-veammattia, mutta yläasteikäisenä elintar-vikeala alkoi kiinnostaa ehkä siksi, että isä työskenteli alalla. Työelämään tutustumi-sen jaksolla hän oli Riihimäen kaupungin ympäristölaboratoriossa. Opiskelupaikkaa miettiessään Anne pohti ensin muun muas-sa biologiaa ja genetiikkaa, mutta elintarvi-kealan opinnot veivät voiton, koska alalla oli työllistymismahdollisuuksia.

− Monet luonnontieteelliseltä alalta val-mistuneet ovat tutkijoita tai opettajia. Mie-tin tutkijan uraakin, mutta käytännönlähei-sempi tekeminen on juttuni.

Nykyisessä työssään laatujohtajana hän vastaa tuoteturvallisuudesta, laadusta ja ympäristöasioista HKScanin Suomen yksi-köissä.

− Minulla on loistava tiimi tekemässä tätä työtä käytännössä, ja kaikilla työn osa-alu-eilla on sertifioidut järjestelmät. Tehtäväni on varmistaa, että nämä huomioidaan yri-tyksen päätöksenteossa, Anne kiteyttää.

Hän tekee yhteistyötä myös viranomais-ten kanssa ja on Elintarviketeollisuusliiton valmisruokateollisuusyhdistyksen hygie-

Henkilökuva TEKSTI: Pirjo Huhtakangas

niaryhmän puheenjohtaja.− Työpäivät ja -tehtävät ovat vaihtelevia.

Työ vaatii nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Pitää hallita isoja kokonaisuuksia ja pystyä työskentelemään erilaisten ihmisten kans-sa. Sosiaaliset taidot ovat äärimmäisen tär-keitä: pelkästään subtanssiosaamisella ei enää pärjää.

Vastuullisuus on arkipäivän tekojaVastuullisuusasiat edellyttävät elintarvi-keyritykseltä jatkuvaa uudistumista ja no-peaa reagointikykyä. Annen mukaan vas-tuullisuuden ”draivi” on nyt ihan erilai-nen kuin ennen: vastuullisuusasiat ovat pinnalla koko ajan.

− On tärkeää ymmärtää, etteivät tuote-turvallisuus ja laatu ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaativat työtä joka päivä. Ihmiset tekevät laadun ja vastaavat hygieniasta. Pi-tää kouluttaa, viestiä ja aktivoida ihmisiä, ja se vaatii resursseja ja oikeaa ilmapiiriä yri-tyksissä, Anne painottaa.

Hän on hieman huolissaan elintarvike-kohuista ja siitä, että kaikki kohut linkite-tään elintarvikkeisiin, kuten Brasilian sade-metsäpalot.

− Helposti hämärtyy, mikä on aidos-ti elintarvikeriski, mikä ei, sillä klikkilöö-pit vääristävät asioita. Kotikeittiössä pärjää hyvin arkijärjellä: käsienpesulla ja hyvällä keittiöhygienialla.

Kuluttajalähtöinen viestintä asiapohjal-ta on koko ajan vaikeampaa sosiaalisen me-

dian ”asiantuntijoiden” vuoksi, vaikka esi-merkiksi laboratoriomenetelmät ovat ke-hittyneet ja tieto riskeistä ja niiden hallin-nasta on parantunut. Suomalaiset voisivat olla ylpeitä kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta.

− Lähtökohtana ovat puhdas ilma, maa ja vesi. Tämä ei ole itsestäänselvyys maa-ilmalla. Muun muassa kiinalaisille on uut-ta, että ihmiset ja eläimet juovat samaa vet-tä. Suomessa antibiootteja käytetään todel-la vähän. Esimerkiksi Kariniemen broilerei-ta ei ole lääkitty antibiooteilla vuosikausiin, koska sille ei ole ollut tarvetta. Pitää muistaa myös, että elintarvikevalvonta toimii Suo-messa.

Siipikarjanlihan kulutus on noussut Suo-messa voimakkaasti ja punaisen lihan kulu-tus pysytellyt melko vakiona. Tasapainoi-nen syöminen on korostunut. Punaisen li-han käyttö on Suomessa keskimäärin lä-hellä ravitsemussuosituksia ja esimerkiksi ruokinnalla (mm. Rypsiporsas®) on paran-nettu lihan ravitsemuksellista laatua.

− A ja O on syödä monipuolisesti. Liha on osa monipuolista ruokavaliota. Siinä on vi-tamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.

Työ ja vapaa-aika tasapainossaAnne Paloranta haluaa kehittyä ihmisten johtamisessa ja saada laatutyön luontai-sesti osaksi kaikkea tekemistä. Laatuasioi-hin kuuluvat myös työsuojelu ja ympäris-töasiat sekä työkavereista välittäminen.

− Työ vaatii itseopiskelua ja -tutkistelua, mutta itselleen pitää olla myös lempeä, jotta jaksaa tehdä töitä vielä 30 vuotta.

Kotona 6- ja 8-vuotiaat lapset pitävät huolen, että työasiat unohtuvat työpäivän jälkeen. Vapaa-aika kuluu myös liikunnan, lukemisen ja ystävien parissa.

− Matkustamme paljon lasten kanssa ja käymme säännöllisesti maalla. Lapset ovat mukana hirvestämässä, marjastamassa ja sienestämässä. Haluan, että heillä säilyy ymmärrys siitä, mistä ruoka tulee.

Palorannan mukaan on tärkeää tehdä työtä, jolla on merkitystä ja mahdollisuuk-sia vaikuttaa ihmisten elämään. Toisaalta työ ei ole koko elämä.

− Haluan olla lapsille läsnä. Tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on tärkeää. l

HKScanin Suomen laatujohtaja Anne Paloran-ta kehottaa elintarvikealan opiskelijoita hake-maan rohkeasti kesätöitä ja harjoittelupaikko-ja elintarviketeollisuudesta. Käytännön työn ja tuotantoprosessien tuntemus on iso plussa, kun hakee alan työpaikkaa.

KUVA

: PIR

JO H

UHTA

KANG

AS

SAMASSA TALOSSA MONESSA TEHTÄVÄSSÄ

TÄYSIN

KASVIPOHJAIN

EN

KULUTTAJAT VALITSEVAT KASVIPOHJAISEN PAKKAUKSEN

Tetra Pak tarjoaa maailman ensimmäisen ja tähän asti ainoan täysin uusiutuvista materiaaleista valmistetun juomapakkauksen. Tetra Rex® Bio-based valmistetaan FSC® – sertifioidusta sekä muista kontrolloiduista lähteistä peräisin olevasta kartongista sekä jäljitettävästä biomuovista (korkki ja muovikerros).Valitse Tetra Pak – kaikilla hyvillä valinnoilla on merkitystä.

Lue lisää tetrapak.com/future-packagingTetra Pakin FSC lisenssikoodi on C01404

SYMBOLI HYVÄLLE VALINNALLE

Hygienia & Laadunhallinta 98 Kehittyvä Elintarvike 5/2019

Alkupaloja

PROFESSORI MIKAEL FOGELHOLM VUODEN TIEDEKONGRESSIVAIKUTTAJA 2019

Ravitsemustieteen professori, ETT Mikael Fogelholm on valittu Vuoden Tiedekongressi-vaikuttajaksi 2019. Fogelholm palkittiin työstään, jolla hän on edistänyt kansainvälisten tie-teellisten kongressien järjestä-mistä Suomessa. Palkinnonsaa-jan valitsi Tieteellisten Seurain Valtuuskunta. Suomen Mes-susäätiö rahoittaa 5000 euron arvoisen palkinnon.

Professori Mikael Fogel-holm on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori

BEANIT HÄRKÄPAPUSUIKALE VUODEN PARHAITA RUOKAINNOVAATIOITA

maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa yli-opistossa myös Ihmisen ravit-semus ja ruokakäyttäytyminen -maisteriohjelmaa.

Tutkijanuransa ohella Fogel-holm on toiminut tiedemaail-man hallinnollisissa ja tiede-poliittisissa tehtävissä, kuten Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian tutkimus- ja kehitysjohtajana (1999–2001), UKK-instituu-tin johtajana (2001–2007) ja Suomen Akatemian terveyden

tutkimuksen yksikön johtajana (2007–2011). Hänellä on ollut myös ravitsemukseen liittyviä kansainvälisiä tehtäviä.

Suurimpia Fogelholmin veto- vastuulla järjestettyjä kongres-seja ovat Pohjoismainen liha-vuustutkimuksen kongressi Tampereella UKK-instituutissa ja Euroopan lihavuustutkimuk-sen kongressi (ECO) Helsingissä vuonna 2003. Parhaillaan hän valmistelee ensi kesänä pidet-tävää pohjoismaista ravitse-muskongressia. l

Verso Foodin uusin ruokatuote, suomalaisesta härkäpavusta val-mistettu Beanit härkäpapusui-kale valittiin yhdeksi kiinnosta-vimmista innovaatioista maa-ilman suurimmilla ruokames-suilla, Anugassa Saksan Kölnissä. Härkäpapusuikale valittiin 65 parhaimman innovaation jouk-koon. Parhaimmiksi innovaati-

oiksi oli ehdolla noin 2 300 tuo-tetta ympäri maailman.

Alkusyksystä Suomen mark-kinoille saapunut Beanit härkä-papusuikale on Härkiksen teki-jöiden uusin innovaatio härkäpa-vusta. Beanit-tuotteet valmiste-taan Etelä-Pohjanmaalla täysin lisäaineettomalla menetelmällä, jolle on haettu patenttia.

Beanit on saanut kiitosta erin-omaisesta maustaan ja onnistu-neesta suutuntumasta. Paistet-taessa suikale on rapea päältä ja mehevä sisältä. Suikaleet myy-dään tuoreina, ja ne paistuvat rapeiksi vain parissa minuutissa pannulla. l

RAVITSEMUSSITOUMUS-TOIMINTAMALLI RAVITSEMUSTEKO 2019Ravitsemusterapeuttien yhdis-tys ry on valinnut Ravitsemus-teoksi 2019 suomalaisen Ravit-semussitoumus-toimintamallin, joka otettiin käyttöön vuonna 2017. Se kehitettiin yhteistyössä elintarvikealan eri toimijoiden ja Valtion ravitsemusneuvotte-lukunnan (VRN) kanssa, sosi-aali- ja terveysministeriön han-kerahoituksen tuella.

Toimintamalli kannustaa elintarvike- ja ruoka-alan toi-mijoita ja sidosryhmiä paran-tamaan ruokavalion ravitse-muslaatua sekä edistämään toi-

mintatapoja ravitsemusvastuun toteuttamiseksi. Ravitsemus-sitoumukset ovat 1−3 vuoden aikana toteutettavia, ravitse-mussuositusten toteutumista edistäviä konkreettisia, mer-kittäviä ja mitattavia toimen-piteitä. Ravitsemussitoumuk-sille on määritelty peruskritee-rit, joihin toimijat sitoutuvat sitoumuksia tehdessään.

Ravitsemussitoumuksen voi tehdä kahdeksasta eri aihepii-ristä. Ne ovat väestön ravitse-muksen parantamisen kannalta merkittäviä kohteita: suola,

rasvan laatu, sokeri, kasvikset, tuotteet lapsille, annos- ja pak-kauskoot, lounaat ja ruokaoh-jeet.

Jo tehdyt sitoumukset kos-kevat muun muassa kasvis-ruuan ja kasvisten lisäämistä valmisaterioissa ja välipa-loissa, rasvan laadun paranta-mista, suolan ja sokerin mää-rän vähentämistä sekä ravit-semussuositusten mukaisen reseptiikan kehittämistä.

− Ravitsemussitoumuksen voivat tehdä elintarviketeolli-suuden yritykset, kauppa, elin-

tarvikkeiden maahantuojat, ruokapalvelut, lounas- ja pika-ruokaravintolat ja kahvilat sekä järjestöt, kunnat, koulut ja päi-väkodit, media ja työnantajat. Monet suuret elintarvike- ja ruoka-alan toimijat ovat olleet edelläkävijöitä ja tehneet erin-omaisia sitoumuksia. Toi-vomme, että myös pienet toimi-jat ja ravitsemispalveluala läh-tevät rohkeasti mukaan, kan-nustaa VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen. l

Olen maa- ja metsätalousmi-nisteriön ja sen myötä Suomen elintarviketurvallisuusjohta-ja. Kun minulta kysytään, mi-

tä teen työkseni, tapanani on sanoa: vas-taan siitä, että se mitä ihmiset tai eläimet laittavat suuhunsa, ei aiheuta heille ter-veyshaittaa. Useimmat meistä mieltävät tämän tarkoittavan mikrobien ja kemi-kaalien aiheuttamien riskien hallintaa. Jos olemme rehellisiä, on myönnettävä, et-tä tällä lähestymistavalla ohitamme sen, mikä ruuassa oikeasti sairastuttaa suo-malaiset: epäkohdat ravitsemuksessa.

Syyskuun lopussa valmistui valtio-neuvoston kanslian tilaama Ruoan ris-kit (RUORI) -tutkimushanke, jossa muun muassa arvioitiin kymmenen ruuan riskite-kijän vaikutusta Suomen väestön tautitaak-kaan. Tautitaakka on arvio, joka DALY-yk-sikön (DALY, disability-adjusted life-years) kautta kvantifioi jonkun tekijän vaikutusta väestön elämänlaatuun ja -pituuteen. Se sopii hyvin luonteeltaan erilaisten tekijöi-den vaikuttavuusvertailuun.

HANKKEEN SYKÄHDYTTÄVIN TULOS oli, miten ruuan ravitsemukselliset tekijät miltei totaalisesti peittoavat historiallis-ten vaaratekijöiden osuuden väestön tau-titaakasta. Karkea ryhmittely tutkituista tekijöistä näyttää seuraavalta: kemiallis-ten altisteiden tautitaakka oli kymmeniä, biologisten satoja ja ravitsemustekijöi-den kymmeniä tuhansia haittapainotet-tua elinvuotta (DALY) vuodessa. Toisin sanoen huono ravitsemus (liian vähän hedelmiä ja kasviksia, liikaa suolaa ja kovia rasvoja) sairastuttaa meitä sataker-taisesti ruuan mikrobeihin ja kemikaa-leihin verrattuna. Tulos on linjassa muun muassa keväällä Lancetissa julkaistun tau-titaakka-arvion kanssa. Siinä todetaan, että myös globaalilla tasolla virheellinen ravitsemus aiheuttaa enemmän kuolemia kuin mikään muu yksittäinen tekijä (Lan-cet 2019:393;1958−72).

Ihmisten ruokavalioon vaikuttaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta edellä maini-

RAVITSEMUS ON TÄRKEÄ OSA ELINTARVIKETURVALLISUUTTA

KolumniTEKSTI: maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm

KUVA

: MM

M

tut tulokset pakottavat miettimään, ovatko yhteiskunnan panostukset ravitsemusneu-vontaan ja -politiikkaan roimasti alimitoi-tettuja. Pitäisikö hyvää ravitsemusta edis-täviä toimia kohdentaa kuluttajatoimenpi-teitä laajemmin?

On ymmärrettävä, että pienilläkin ravitsemuksen edistysaskelilla on kansan-terveyteen ja terveydenhoitokustannuk-siin tuntuva vaikutus, koska virheellisestä ruokavaliosta aiheutuva tautitaakka on niin valtava. Samalla minun on hygiee-nikkona pohdittava, onko nykymuotoi-nen hygieniavalvonta (jossa voitettavaa on enää kovin vähän) kustannustehokasta alkuunkaan?

Suomen elintarviketurvallisuuden taso on maailman huippua, ja siitä voimme kiit-tää eläinlääkärien ja terveystarkastajien sadan vuoden työpanosta sekä johdonmu-kaista elintarviketurvallisuuspolitikkaa.

NYKYTASON SAAVUTTAMINEN ja yllä-pitäminen on vaatinut ja vaatii valtavasti resursseja niin hallinnolta kuin elintarvi-kealan toimijoiltakin. RUORI-tutkimuk-sen mukaan kevyemmällä valvonnalla olisi todennäköisesti vain vähän haital-lista vaikutusta kansanterveyteen. Toki ymmärrän sen ylpeyden ja vientiedun, mitä loistava elintarviketurvallisuu-temme tarjoaa, mutta tuotammekohan jo ylilaatua. Sitäkin tulisi pohtia, tuot-taisivatko elintarvikeyrityksemme jopa oma-aloitteisesti saman korkean hygiee-

nisen laadun, vaikka valvontaa joissain kohtaa höllennettäisiin.

Toki viranomaisten on valvottava elin-tarviketurvallisuutta ja hygieniaa, senhän määräävät jo säädöksetkin. Mutta nyt on oivallinen hetki tarkastella, onko elintar-vikevalvonnassa tilaa myös ravitsemustoi-mille?

Monet tähänastisista hyvää ravitsemusta edistävistä toimista ovat kohdistuneet vain kansalaisiin, vaikka ruuan tuotan-nossa, prosessoinnissa ja jakelukanavissa on monia kohtia, joissa voisimme edistää terveellisempiä valintoja. En väitä tietäväni, mitä tehokkaimmat toimet olisivat tai että terveystarkastajamme kaikilta osin omaisi-vat niiden suorittamiseen tarvittavan osaa-misen, mutta eikö olisi hyödyllistä selvit-tää, miten tässä voisi mahdollisesti edetä?

TARVITSEMME RUOKAJÄRJESTELMÄN, joka edistää myös ihmisten terveyttä ja sisältää terveellistä ravitsemusta edis-täviä innovaatioita. Itse näen mielessäni Oiva-tarkastuskaavaan uusia rivejä, joilla patistettaisiin toimimaan asiakkaidensa hyvän ravitsemuksen edistämiseksi tar-kastuskohteen luonteesta riippuen. Mah-dollisuus julkistaa valvontatietoja ajaisi toimijoita parantamaan suoritustaan kuten hygieniavalvonnassakin. Edistä-mällä ravitsemusta edes yhden prosentti-yksikön oikeaan suuntaan pienennämme tautitaakkaa saman verran kuin saavutta-malla elintarvikehygieniassa lähinnä teo-reettisen sadan prosentin parannuksen.

Toivon, että taitavat elintarviketurval-lisuuden osaajamme tarttuisivat tähän mahdollisuuteen lisätä vaikuttavuuttaan kansanterveyden parantamisessa. Ravit-semusongelmat ovat vaikeita eivätkä juuri säätämällä tule kuntoon. Se ei saa silti tarkoittaa, että katsomme aitiopaikalta muualle.

HUONO RAVITSEMUS SAIRASTUTTAA MEITÄ

SATAKERTAISESTI RUUAN MIKROBEIHIN JA KEMIKAALEIHIN

VERRATTUNA.


Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas

FOODWESTIN PILOTTITEHTAAN KOEAJOT ALKAVAT LOPPUVUODEN AIKANA

Tehtaan alakerrassa ovat tuotekehitys- ja tuotantotilat ja yläkerrassa toimisto- ja neuvottelutilat. Tuotantotiloista löyty-vät meijeri-, leipomo- ja erotusprosessi- tilat sekä tilat kuivien ja nestemäisten tuotteiden prosesseille. Pakkausvaihto-ehtoja ovat muun muassa rasiat, pussit, pikarit, lasipullot, muovipullot ja -kanis-terit sekä etiketöinti- ja sleeverimahdol-lisuus lasi- ja muovipulloille.

Foodwestin 45 omistajan joukossa on elintarvikealan yrityksiä sekä Etelä-Pohjan-maan kunnat ja kaupungit ja yhteisöjä. Pääomistajia ovat Atria, Apetit, Valio ja Seinä-joen kaupunki.

Liikevaihto on kasva-nut viime vuosina selvästi. Vuonna 2016 se oli vajaa 1,7 miljoonaa, vuonna 2017 lä-

hemmäs kaksi miljoonaa ja viime vuonna yli 2,3 miljoo-naa euroa. Kuluvan vuoden ennuste on noin 2,7 miljoo-naa euroa.

Uuden tehtaan rakennus-kustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa ja laitekus-tannukset noin 950 000 eu-roa.

Omistajina yrityksiä ja julkisia toimijoita

KUVA: FOODWEST & MARI KIVI

Jätehuone

MeijeriprosessiFood Service- prosessit Kylmä-

varasto

Kuiva-aine- varasto

Näytös- keittiö

Sul- ku tila Taukotila

Kylmävarasto Pakkastarvike-varasto

Erotus- prosessiVastaan-

otto

Raaka- aine- varasto

Vastaanotto

Kuivien tuotteiden prosessi

Kuiva- raaka- aine- varasto

Pakkas- varasto

Tarvikevarasto

Nestemäisten tuotteiden prosessi LavoitusLähettämö

Leipomoprosessi

Foodwestin uudella teh-taalla Seinäjoen Ro-veksessa aletaan val-mistautua koeajoihin ja tuotantoon. Siellä on

puolenkymmentä erilaista pro-sessitilaa ja kaksi keittiötä: näy-töskeittiö ja ammattikeittiölait-teilla varustettu tuotekehitys-keittiö.

Uuden tehtaan rakennustyöt ovat edenneet rivakasti. Ra-kentaminen alkoi syyskuussa 2018, ja vesikatto ja sähköt oli-vat valmiina joulun alla 2018. Tehdas luovutettiin syyskuun lopussa tänä vuonna, ja loka-kuun alusta alkaen prosesse-ja on rakennettu ja ajettu ylös.

Koeajot alkavat loppuvuo-den aikana prosessien valmis-tuttua, ja vanhat tilat tyhjene-vät helmikuun 2020 loppuun mennessä. Vanhoilla laitteilla ajetaan loppuun saakka, ja uu-det linjat käynnistyvät pääosin uusin konein ja laittein.

Kehitysjohtaja Kaisa Penttilä ja toimitusjohtaja Karri Kunnas ovat innossaan uuden tehtaan tarjoamista mahdollisuuksista.

− Uusi tehdas on suunnan-näyttäjä. Voimme palvella asi-akkaita monipuolisesti, oli ky-seessä tuote, pakkaus tai palve-

lukonsepti. Tilat ovat muunnel-tavissa ja skaalattavissa, Pent-tilä tiivistää.

Penttilällä on päävastuu prosessien rakennuttamises-sa, ja hän vastaa myös Food-westin Seinäjoen yksikön toi-minnasta. Tehtaan rakennut-

ty liikkeelle siitä, miten tuote-kehitysmittakaavan toimintaa voidaan tuoda enemmän kau-pallisempaan, isompaan tuo-tantomittakaavaan hygienia- ja laatunäkökulmia unohta-matta. Esimerkiksi tilojen si-joittelu on tehty tehtaassa niin, että eri hygienia-alueet on huomioitu tuotannon toimin-nassa ja prosessien virtaukset ovat suoraviivaisia.

− Suunnittelussa on huo-mioitu erityisesti elintarvike-turvallisuusjärjestelmä FSSC 22000:n vaatimukset pinta-materiaaleille, tiloille, laitteil-le ja toiminnalle, Kaisa Pentti-lä tarkentaa.

Koneiden hankinnoissa on painotettu laitteiden moni-käyttöisyyttä ja eri tarpeiden mukaisesti rakennettavien lin-jojen liikuteltavuutta.

− Tulevaisuudessa haluam-me vastata vahvasti myös ym-päristöystävällisyyteen, kestä-vään kehitykseen ja ilmaston muutokseen valituilla laitteilla ja sovellettavilla teknologioilla, esimerkkinä kasviproteiinien hyödyntäminen, Penttilä sanoo.

Erilaisia toimintoja samanaikaisestiUudessa tehtaassa voidaan tes-tata laajasti muun muassa eri-laisia raaka-ainepohjia ja tuo-tantoteknologioita sekä ympä-ristöystävällisiä pakkausrat-kaisuja.

tamisen ydinryhmään kuulu-vat Penttilän ja Kunnaksen li-säksi kehityspäällikkö Har-ri Latva-Mäenpää ja projekti-päällikkö Heikki Koivumäki.

− Heikki Koivumäen valtava työkokemus on ollut ensiarvoi-sen tärkeää kaikilla rakentami-sen osa-alueilla. Karri Kunnas on hankkeen mahdollistaja, jo-ka on saanut yrityksen omista-jat hankkeen taakse, Penttilä kiittää.

Kunnaksen mukaan tuote-kehitys ja tuotanto uusilla ko-neilla ja laitteilla antavat pa-remmat mahdollisuudet kehit-tää koetuotantoa ja -eriä kau-pan hyllyyn asti.

− Uusi tehdas on seuraava steppi kasvun tiellä: haemme vahvaa kasvua, Kunnas sanoo.

Kaupallisempi ja isompi mittakaavaKunnaksen mukaan kaikissa tehtaan ratkaisuissa on lähdet-

Uuden tehtaan vahvuutena on monipuolisuus ja muunneltavuus, kertovat kehitysjohtaja Kaisa Penttilä ja toimitusjohtaja Karri Kunnas.

− Erilaiset toiminnot voi-daan uudessa tehtaassa rajoit-taa fyysisesti, mikä mahdollis-taa useamman toiminnan sa-manaikaisesti ja allergeenien hallinnan. Vaikka asiakkail-le valmistettaviin tuotteisiin ei ole tulossa rajoituksia al-lergeenien käytölle, osa tilois-ta tullaan rajaamaan esimer-kiksi pähkinän käytön osalta. Uudella tehtaalla on luvat luo-mutuotteille, ja myös alkoholi-tuotteiden valmistus onnistuu, Kaisa Penttilä kertoo.

Hän tarkentaa, että ajan-mukainen tehdas mahdollis-taa pienet, ketterät kokeilut, mutta valmiudet ovat tarpeek-si suuret myös teolliseen tuo-tantoon. Foodwest vastaa tuot-teen laadusta ja elintarviketur-vallisuudesta valmistuksen ja pakkaamisen kaikissa vaiheis-sa, eli huolehtii omavalvon-nasta, HACCP-suunnitelmista, aistinvaraisesta arvioinnista ja näytteenotosta.

− Asiakas välttyy investoin-tiriskeiltä tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa, eikä pieniä tes-tieriä tarvitse viedä sekoitta-maan oman tehtaan tuotantoa. Asiakas voi tehdä mahdolliset investointipäätökset vasta sit-ten, kun pienemmillä erillä on testattu laitteiston soveltuvuus ja selvitetty tuotteen todellinen kysyntä markkinoilla, Penttilä täsmentää. l

Sisäänpääsy

vain ammattilaisille

Nürnberg, Saksa

12. – 15.2.2020

Maailman johtavat luomumessut

JÄRJESTÄJÄNürnbergMesse GmbHT +49 9 11 86 06 - 49 09F +49 9 11 86 06 - 49 08visitorservice@ nuernbergmesse.de

TALLENNA AJANKOHTA SUORAAN KALENTERIISI.

Yhteistyössä

Kansainväliset luonnonkosmetiikan ammattimessut

BIOFACH – NIIN AINUTLAATUINEN, NIIN MONIPUOLINENVierailijoina yli 50.000 ammattilaista, näytteilleasettajia noin 3.500,

ja kaksi uutta hallia: BIOFACHissa pääset kokemaan sen, mikä tekee

luomusta niin menestyksekästä. Tule nauttimaan maailmanlaajuisesti

merkittävästä tuotetarjonnasta, sertifioiduista luomuelintarvikkeista,

tehokkaasta verkostoitumisesta sekä mielenkiintoisia teemoja täynnä

olevasta kongressiohjelmasta.

BIOFACH.COM

HANKI TIETOA JA OPI UUTTA

UUTUUKSIA JA TRENDEJÄ

KOE JA TUTUSTU

TUTUSTU BIOFACHIN TEEMAMAAILMOIHIN

BF20_100x297_FIN_Kehittyva_Elintarvike_ALLG.indd 1 01.10.19 09:28

KUVA: PIRJO HUHTAKANGAS


Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Anni Nisov, erikoistutkija Kaisu Honkapää & tutkimusprofessori Nesli Sözer, VTT Oy

Kasvava väkiluku, ilmastonmuu-tos ja kaupungistuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisis-ta haasteista, jotka aiheuttavat paineita ruokajärjestelmälle ja uhkaavat ruuan riittävyyttä. Ko-tieläintuotannolla saadaan ka-tettua enintään 20 prosenttia ihmisten tarvitsemasta kalori-määrästä maailmassa. Samalla aiheutetaan 15 prosenttia kasvi-huonekaasupäästöistä ja käyte-tään jopa 80 prosenttia maapal-lon viljeltävästä maaperästä1.

Liiallinen lihan syönti on lii-tetty muun muassa kohonnee-seen syöpä- sekä sydän- ja veri-suonitautiriskiin2. Ravitsemus-suositusten mukaan punaisen lihan käyttömäärä kypsennetty-nä saisi olla enintään 70 gram-maa päivässä henkilöä kohden3. Suomalainen käyttää noin 110 grammaa kypsennettyä lihaa päivässä4, ja monissa muissa maissa käyttömäärät ovat vielä huomattavasti korkeammat1.

Vaurastuvissa talouksissa ku-

ten Kiinassa kuluttajien osto-voima kasvaa, mikä lisää edel-leen lihankulutusta ja painetta kansainväliseen ruokajärjestel-mään. Sekä terveyssyistä että ilmastonmuutoksen hillitsemi-seksi tulisi ottaa edes pieniä as-kelia kohti kestävämpää kasvi-pohjaista ruokavaliota.

LÄHTEET:

¹ FAO Statistics: fao.org² Bogueva, D. ym. 2019. Environmen-

tal, health and business opportu-

nities in the new meat alternatives market, IGI Global, Hershey, PA.

³ Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuosituk-set 2014. ISBN 978-952-453-801-5 (verkkojulkaisu).

⁴ Luonnonvarakeskus https://stat.luke.fi/ravintotase-2018-ennak-ko-ja-2017-lopulliset-tiedot_fi

Kohti kestävämpää kasvipohjaista ruokavaliota terveys- ja ilmastosyistä

LIHAN VAIHTOEHTOJEN KEHITTÄMINEN KIIHTYYEläinperäisten proteiinien tilalle kehitetään uudenlaisia kasviproteiinivalmisteita.

Täysin vegaaninen ja täysipainoi-nen ruokavalio on mahdollista toteuttaa ilman lihaa jäljitteleviä kasviproteiinivalmisteita eli liha- analogeja käyttämällä monipuo-

lisesti esimerkiksi palkokasveja ja siemeniä. Tällainen ruokavalio vaatii kuitenkin toteut-tajaltaan omistautumista ja perehtyneisyyt-tä, mihin tavallinen lihansyöjä ei ole valmis.

Fleksaaminen, lihan korvaaminen osit-tain kasvipohjaisilla tuotteilla, on hel-pompaa, jos valittavana on liha-analoge-ja, joiden käyttötapakin on lihamaisen tut-tu. Fleksaaminen on kasvava trendi, joten maukkaille ja terveellisille liha-analogeil-le on kysyntää.

Kuluttajat vertaavat kasviproteiinituot-teiden rakennetta ja makua suoraan lihaan ja lihatuotteisiin. Siksi lihaa korvaavien tuotteiden aistittavia ominaisuuksia on kehitettävä kilpailukykyisemmiksi. Liha- tai kalaproteiinin ja kasviproteiinin yhdis-täminen voi myös olla harkitsemisen ar-voinen vaihtoehto, kun tavoitteena on jou-heva muutos kohti vähäisempää lihanku-lutusta.

Märkäekstruusioon soveltuvat raaka-aineetMärkäekstruusio on hyväksi todettu, mo-nikäyttöinen teknologia soijan ja veh-näproteiinin prosessointiin. Laitteistoon kuuluu syöttöyksikkö, ruuvit, kuumen-nettava kammio ja jäähdyttävä suutin (Ku-va 1). Ekstruusiossa kuiva raaka-aineseos ja vesi syötetään kuumennettuun kam-mioon, jossa ne sekoittuvat, homogenoi-tuvat ja puristuvat viskoelastiseksi mas-saksi proteiinien muokkautuessa 100−180 °C:een lämpötiloissa. Leikkausvoima kas-vaa, ja kammion sisälle muodostuu pai-netta, kun proteiinimassa tunkeutuu jääh-dyttävään suuttimeen, jossa se asettuu li-hamaisen säiemäisiksi rakenteiksi.

Proteiinikemian lisäksi prosessimuut-tujat kuten ruuvin nopeus ja sen osien muotoilu, syötettävän veden määrä se-kä kammion ja jäähdyttävän suuttimen lämpötilat vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen lopputuotteen rakenteesta tu-lee. Lihaisan rakenteen aikaansaamises-sa myös korkea proteiinipitoisuus on tär-keää, sillä säiemäisyys johtuu ekstruusios-sa syntyneestä proteiiniverkostosta. Mär-

käekstruusiolla valmistetussa liha-ana-logissa on tyypillisesti noin puolet vettä, 14−45 prosenttia proteiinia sekä rasvaa, mausteita ja sidonta- ja väriaineita.

Suurin osa markkinoilla olevista li-ha-analogituotteista perustuu edelleen soijaan ja vehnään. Suomessa soijaa py-ritään välttämään proteiiniomavaraisuu-den kasvattamiseksi ja gluteenia keliaki-an vuoksi. Viime aikoina on lanseerattu tuotteita, jotka sisältävät myös muita pro-teiinilähteitä kuten kauraa, härkäpapua ja hernettä. Esimerkkejä Suomessa ovat Nyhtökaura, Härkis ja Beanit sekä USA:ssa Beyond Meat ja Impossible Burger.

Nykyinen tutkimus keskittyy vaihto-ehtoisiin kasviproteiinilähteisiin soijan ja vehnän sijasta. Taulukkoon 1 on listattu vaihtoehtoisia kasviproteiinilähteitä, joita voitaisiin käyttää liha-analogien valmis-tukseen. Herneproteiini-isolaatti on hy-vien ominaisuuksiensa vuoksi yksi yleis-tynyt raaka-aine kaupallisissa tuotteissa, mutta se on muiden pitkälle puhdistettu-jen isolaattien tapaan kallis proteiini.

Raaka-aineiden prosessointiaste on yk-si tärkeä tekijä, joka tulisi ottaa huomioon

liha-analogien kehityksessä. Raaka-ai-neiden tulisi olla mahdollisimman vähän prosessoituja ja sisältää proteiinin lisäk-si muita terveellisiä komponentteja kuten kuitua. Tällaisia ainesosia on mahdollista tuottaa kuivafraktioinnilla, joka on ener-giatehokas prosessi eikä vaadi vettä.

Ainesosia sopivasti yhdistellen on mah-dollista tehdä ravitsemukseltaan ja aistit-tavalta laadultaan erinomaisia liha-ana-logeja. Veden- ja öljynsidonta, emulgoi-tuvuus, geeliytyvyys, ristisilloittuvuus ja liukoisuus ovat tärkeitä liha-analogiraa-ka-aineiden toimintakykyä ennustavia ominaisuuksia märkäekstruusiossa. Näi-tä ominaisuuksia pystytään optimoimaan muuttamalla esimerkiksi partikkelikokoa tai lisäämällä ristisilloittuvuutta entsyy-mien avulla.

Tutkimusesimerkkeinä nyhtökala ja vegaaninen salamiVTT:n liha-analogitutkimuksen tavoit-teena on puhdistettujen proteiini-iso-laattien käytön korvaaminen vähemmän

Viljat Kaura, ohra, maissi, riisi

Palkokasvit Herne, härkäpapu, kikherne, lupiini

Öljykasvit Rypsi, auringonkukka, pellavansiemen

Pähkinät Hasselpähkinä, maapähkinä

Taulukko 1. Liha-analogeihin vehnän ja soijan lisäksi sopivia kasviproteiinin lähteitä.

Kuva 1. VTT:n märkäekstruusiolaitteisto. Kuva 2. Vegaaninen fermentoitu makkara. Kuva 3. Kalaraaka-ainetta ja kasviproteiinia yhdistävä nyhtökala.

puhdistetuilla konsentraateilla. Uusi mär-käekstruuderi soveltuu hyvin liha-analo-gien kehitykseen. Pienen kokonsa vuoksi se soveltuu pienilläkin näytemäärillä eri-tyisesti parametrioptimointiin.

VTT:llä on tutkittu sekä isolaattien et-tä konsentraattien rakenteistamista muun muassa kauralla, härkäpavulla, herneel-lä, gluteenilla, riisillä, rypsillä, hampulla ja pellavalla sekä niiden yhdistelmillä. Hy-viä tuloksia on saatu esimerkiksi herneel-lä, härkäpavulla, riisillä ja vertailumateri-aalina käytetyllä gluteenilla (Taulukko 2).

Proteiinikonsentraateista ja isolaateista saa valmistettua suoraan lihaa korvaavia tuotteita, joita voi käyttää samaan tapaan kuin jauhelihaa tai kanasuikaleita. Myös tuotteiden jatkojalostusta makkaraksi tai vastaavaksi tuotteeksi on tutkittu. Lisäk-si kehitetään analytiikkaa liha-analogien ominaisuuksien tutkimiseksi.

Vegemakkarat koostuvat usein glutee-nista, soijasta tai muusta proteiini-isolaa-tista kuten herneestä, mikä nostaa tuot-teen hintaa. VTT on kehittänyt teknolo-

• Erinomainen rakenne

• Riittävä proteiinipitoisuus

• Hyvä säikeisyys

• Ei esikäsit-telyä

• Hyvä rakenne • VTT:n

menetelmä

• Optimaalinen rakenne

• VTT:n menetelmä

• Hyvä säikei-syys

• Riittävä proteiinipitoisuus

• Heikko rakenne

• Liian kostea massa

• Erinomainen säikeisyys VTT:n mene-telmällä

• Hauras ja kuiva rakenne

• Alhainen proteiinipitoisuus

• Kumimainen rakenne

• Liian korkea lämpötila

• Kumimainen rakenne

• Liian korkea lämpötila

• Heikko rakenne

• Liian alhai-nen lämpötila

• Löysä rakenne

• Liian kostea massa ja alhainen lämpötila

• Epäonnistunut rakenne

• Alhainen proteiinipitoisuus

• Ei esikäsittelyä

• Optimaalinen rakenne

• VTT:n mene-telmä

• Mikroskoop- pikuva hyvästä, “lihaisasta” rakenteesta

Riisiproteiini-isolaatti Gluteeni Herneproteiinikonsentraatti Härkäpapuproteiinikonsentraatti Herneproteiini-isolaatti

Taulukko 2. VTT:n esimerkkejä liha-analogeista.

KUVAT: ANNI NISOV, LEILA KOSTAMO, VTT

giaa, jonka avulla isolaattien määrää mak-karoissa voidaan vähentää ja konsentraat-tien määrää lisätä. Teknologia yhdistää fermentoinnin ja märkäekstruusion, jol-loin syntyy salamimakkaraa muistuttava tuote. (Kuva 2)

Nyhtökala on VTT:n kehittämä proto-tyyppi tuotteesta, jossa on yhdistetty ali-hyödynnettyä kalaa ja kasviproteiinia1. Esimerkiksi Suomen merkittävin luon-nonkala on silakka. Sitä kalastetaan jopa 140 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta vain kolme prosenttia saaliista käytetään elin-tarvikkeena. Yksi syy tähän on silakoiden vaikea ja kallis jatkojalostus fileeksi nii-den pienen koon vuoksi. Tämän vuoksi VTT kehitti konseptin, jossa pienikokoi-sen kalan voisi massata kokonaisena, se-koittaa kasviproteiiniin ja muokata mär-käekstruusiolla käyttövalmiiksi tuotteek-si. (Kuva 3). l

1 Meri- ja kalatalousverkosto https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/kalastuksen-innovaatio-ohjelma/

KUVA: PAULA BERGQVIST, VTT KUVA: PAULA BERGQVIST, VTTKUVA: ANNI NISOV, VTT


Ajankohtaista TEKSTI: erikoistutkija Jyri Maunuksela, tutkija Marjatta Vahvaselkä, erikoistutkija Erika Winquist, professori Hannu Ilvesniemi, erikoistutkija Anssi Ahvonen & tutkimuspäällikkö Pekka Saranpää, Luonnonvarakeskus

MERIIN PÄÄTYVIEN MIKROMUOVI- PÄÄSTÖJEN HILLINTÄ VAATII PALJON TYÖTÄMikromuoveihin liittyy tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin tietoa ja ratkaisuja.

Mistä mikromuoveja tulee eniten, ja mitä haittaa niistä on ympä-ristölle ja meille? Miten mikro-muovien pääsy ympäristöön es-tetään, ja miten niitä analysoi-

daan?Näihin kysymyksiin yritetään löytää

vastauksia vuosina 2019−2021 toteutetta-vassa FanpLESStic-sea -hankkeessa. Asiaa ei helpota, että mikromuovit luokitellaan alle viiden millimetrin muovipartikke-leista mikrometrin kokoisiin kappaleisiin. Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin Itämeren aluekehitysrahaston INTERREG Baltic Sea Region -ohjelma, jonka tavoit-teena on vähentää mikromuovien määrää

Itämeressä. Hankkeessa on 11 partneria kahdeksasta maasta, Suomesta Luonnon-varakeskus ja HELCOM (Baltic Marine En-vironment Protection Commission).

FanpLESStic-sea -hankkeen tavoittee-na on lisätä tietoa mikromuoveista ja nii-den kulkeutumisreiteistä. Hankkeessa ke-hitetään kustannustehokasta tekniikkaa mikromuovien vähentämiseksi sekä testa-taan ja kehitetään standardoitavia analyy-simenetelmiä mikromuovitutkimukseen.

Tärkeä hanketavoite on myös kerätä yhteen jo olemassa olevaa mikromuovi-tutkimusta sekä tutkia uusia menetelmiä, joilla mikromuovien syntymistä voidaan vähentää. Uusia menetelmiä vertaillaan

tällä hetkellä käytössä oleviin mikromuovin torjunta-tapoihin kuten suodatuksiin ja kuumennuskäsittelyi-hin sekä muovituotteiden korvaamiseen uusilla mate-riaaliratkaisuilla.

Mikromuovien esiintyminen ja analyysiMikromuoveja on löydetty jopa meren syvänteistä ja napajäätiköiltä. Turisti voi löytää näitä miltei kaikil-ta hiekkarannoilta iloisen värisinä pieninä pilkkuina. Mikromuoveja syntyy kaikesta muovijätteestä sen jau-hautuessa pienemmiksi partikkeleiksi tai haurastues-saan UV-valon ja lämmön vaikutuksesta. Pesuaineis-sa ja kosmetiikassa käytetään pieniä muovipartikke-leita, joskin niiden käyttö on vähentynyt, kun tietoi-suus haitoista on kasvanut. Mikromuoveja pystyy nä-kemään paljainkin silmin ja tunnistamaan hyvin mik- roskoopilla.

Analyysimenetelmiä on kehitetty jo kymmenen vuotta, joten mikromuovien havainnointi ja kvanti-fiointi onnistuvat, vaikkakin se on vielä työlästä. Sen sijaan mikromuovien hajotessa millimetrin miljoo-nasosan kokoisiksi nanomuoveiksi, ne lähes katoavat havaitsemattomiksi, mihin osasyynä on analyysime-netelmien määritysrajat.

Nanomuovien käyttäytymisestä luonnonympäris-tössä ei tiedetä vielä mitään, mutta niitä voi osaksi ha-vaita erilaisilla yhdistelmämenetelmillä (värähtely- ja massaspektrometria). Luultavasti ja toivottavasti mikro- ja nanomuovit ovat yhtä haitattomia kuin huo-nepöly, mutta varmuutta ei ole. Yleisesti muovit ovat melko reagoimatonta materiaalia, mutta muoveihin lisätyt aineet ja muovien keräämät epäpuhtaudet voi-vat olla haitallisia ihmiselle.

Luonnonvarakeskuksen laboratoriotutkimus-ten osuus tutkimushankkeessa on analysoida suur-ten kaupunkien katulumia sekä tunnistaa luminäyt-teistä auton renkaista peräisin olevia hiukkasia. Teh-tävä ei ole helppo, koska lumessa on mukana myös ul-koiluvaatteista ja muista tekstiileistä tulevia mikro-

Pyykinpesussa (1) fleece-keinokuitutekstiileistä voi irrota tuhansia mikromuoveiksi lueteltavia kuidunpätkiä, jotka kuitenkin poistuvat lähes kokonaan jäte-vedenpuhdistusprosessissa. Mikromuoveja kerääntyy talven mittaa lumikasoihin (2) autonrenkaista, tiemerkinnöistä ja -päällysteistä ja keinokuituisista ulkoiluvaatteista. Tiemerkinnät (3) kuluvat autojen nastarenkaiden ja lumen aurauksen vaikutuksesta tuottaen mikromuovimaalipartikkeleita. Sulamisve-sien kautta mikromuovit kulkeutuvat lopulta meriin. Merelle (4) päästyään mikromuoveja on mahdoton kerätä muutoin kuin makromuoveina. Paras tapa vähentää mikromuoviriskiä on estää niiden pääsy vesistöön. Autoilu (5) tuottaa monella tapaa mikromuoveja: maaleista, sisämateriaaleista, renkaista, romutuksesta ja kierrätyksestä. Maatalouden (6) mikromuovipäästöjä aiheuttavat lannoiterakeiden pinnoitteet, katemuovit ja biokaasulaitosten mädäte-jäännökset. Veneily (7) tuottaa mikromuoveja pohjamaaleista ja karanneista verkoista. Mikromuoveja syntyy kaikista, kosmetiikankin maaleista (8). Lisäksi primäärisiä mikromuoveja käytetään kosmetiikan lisäaineina.

KUVAT: JYRI MAUNUKSELA & MARJATTA VAHVASELKÄ

86

4 532

1 7

Mikromuovien määritelmä

Mikromuovit ovat veteen liukenemattomia, eri muotoisia ja kokoisia (0,001−5 mm) kiinteitä synteettisiä tai polymee-risiä seoksia, jotka val-mistetaan suoraan mikro-muoveiksi tai pilkkoontu-vat mikromuoveiksi makromuovijätteestä.

Mikromuoviprojekti Mikromuovien mereen pääsyn esto etsii uusia menettelytapoja, jot-ka vähentäisivät mikro-muovien määrää me-rissä.

Uusien ratkaisujen löytämiseksi Luonnon-varakeskus järjestää kansainvälisen, kaikil-le avoimen ja erityises-ti opiskelijoille suunna-tun innovaatiokilpailun keskittyen mikromuovi-en poistamiseksi varsin-kin vesi-/lumiympäris-

töstä. Kilpailun parhaita ideoita työstetään edel-leen liiketaloudellisiksi konsepteiksi pilotointi-en avulla.

Ideakilpailu järjeste-tään tänä vuonna mar-raskuun lopussa. Jos haluat jättää ehdotukse-si kilpailuun tai osallis-tua siihen, ota yhteyt-tä artikkelin kirjoitta-jiin ([email protected]).

Uusia ratkaisuja kansain- välisellä innovaatiokilpailulla


Kuluttajat ovat eniten huolissaan antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden jäämistä, ympäristömyr-kyistä sekä lisäaineista huhtikuussa

2019 julkaistun Eurobarometrin mukaan. Näin ovat EU:n, Norjan ja Sveitsin kansa-laiset vastanneet kysyttäessä huolen- astetta ennalta määritetyistä aiheista.

Huoli Suomessa kulutetun ruuan anti-bioottijäämien suhteen on turha, vaikka antibioottien tarpeeton käyttö ja sen aikaansaama antibioottiresistenttiys on vakavasti otettava terveydellinen vaara. Suomessa käytetään mikrobilääkkeitä vain tuotantoeläinten hyvinvoinnin var-mistamiseksi, ja määrät ovat monin ver-roin pienempiä kuin esimerkiksi Espan-jassa, Italiassa, Saksassa tai Puolassa. Antibioottijäämiä ei suomalaisessa lihassa ole. Tämän lisäksi kasvinsuoje-luaineiden jäämien aiheuttama terveys-vaara on pieni.

TUOREIMPIEN SELVITYSTEN mukaan kasvinsuojeluaineiden jäämille määritet-tyjen raja-arvojen ylittäneitä elintarvik-keita oli vuonna 2017 vain neljä prosent-tia. Joko EU-maista tai EU:n ulkopuo-lelta tuoduissa tuoreissa hedelmissä ja marjoissa sekä tuoreissa vihanneksissa on maahantulotarkastuksissa havaittu kasvinsuojeluaineiden jäämiä yli sallitun enimmäismäärän. Nämä tuotteet eivät kuitenkaan pääse Suomen markkinoille.

Myöskään lisäaineista kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan, sillä terveydel-lisen haitan riski kasvaa vain ylitettäessä lisäaineen hyväksyttävä päiväsaanti. Tämä on mahdollista esimerkiksi, jos lapsen ruokavalio sisältää runsaasti liha-valmisteita, joissa on nitriittiä tai paljon mehuja ja hilloja, joissa on bentsoehap-poa. Kuluttajan huolen hälventäminen viestimällä onnistuneesti elintarviketur-vallisuuden hyvästä tasosta Suomessa on kuitenkin vaikea tehtävä, koska kuluttajaa hämmennetään erilaisilla todellista tietoa vailla olevilla käsityksillä.

VIERASAINEITA kuten ympäristömyrkky dioksiinia ja sen kaltaisia yhdisteitä esiin-tyy erityisesti kaloissa, muun muassa silakassa ja lohessa, ja raskasmetalleja kuten metyylielohopeaa hauessa. Dioksii-nin osalta altistus on vähentynyt, mutta Ruokaviraston suositukset tiettyjen kalo-jen syönnin rajoituksista ovat edelleen voimassa.

Yleisemmin EU:ssa toteutetaan laki-sääteisesti kasvisten ja elävien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaa. Vierasaineina valvo-taan dioksiinin ja raskasmetallien lisäksi esimerkiksi viljan ja viljavalmisteiden homemyrkkyjä, savustettujen elintarvik-keiden PAH-pitoisuuksia sekä lehtivihan-nesten nitraattia. Tulokset osoittavat, että kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Myös sellaisten ympäristömyrk-kyjen, joille ei toistaiseksi ole asetettu lainsäädännöllistä enimmäismäärää, kuten perfluoratut pintakäsittelyaineet ja bromatut palontorjunta-aineet, pitoisuus elintarvikkeissa on pääsääntöisesti erit-täin pieni.

ELINTARVIKEVALVONTA on riskiperus-teista: valvonnan toimet kohdistetaan sinne, missä riskit ovat arviolta suurim-mat. Suuri merkitys elintarviketurvalli-suuden ylläpitämisessä on myös toimi-joiden omavalvonnalla. Euroopassa toimii myös elintarvikkeita ja rehuja koskeva

nopea hälytysjärjestelmä (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed).

RASFF-seurannan mukaan mikrobio-logisista vaaroista yleisimmät koskevat Salmonellan saastuttamia kasvi- ja eläin-tuotteita ja kemiallisista vaaroista ylei-simmät homemyrkky aflatoksiinin saas-tuttamia pähkinöitä, pähkinää sisältäviä elintarvikkeita ja siemeniä.

VÄESTÖNKASVU, ilmastonmuutos ja ruokahävikki mutkistavat elintarviketur-vallisuuden hallintaa. Uudet bioteknolo-gian, synteettisen biologian ja nanotek-nologian menetelmät tulevat osaltaan lisäämään riskinarvioinnin monimutkai-suutta. Elintarvikkeiden uudet raaka- aineet edellyttävät turvallisuuden hyväk-syntää uuselintarvikkeina ennen markki-noille tuloa. Niitä ovat muun muassa eri-laiset kasvikunnan sivuvirrat tai hyön-teisjakeet sekä ruuan ainesosien tuotanto soluviljelynä.

Uusi tieteellinen tieto elintarvikkei-den ainesosien vaikutuksesta terveyteen on tarpeen myös arvioitaessa erilais-ten aineiden kumulatiivisia vaikutuksia. Oma ongelmansa on ruokapetosten kas-vava määrä myös Suomessa. Vakavia ter-veyshaittoja aiheuttavien ruokapetosten ohella huomiota tulee kiinnittää siihen, että kuluttajaa ei harhaanjohdeta virheel-lisellä tiedolla elintarvikkeen ainesosista tai niiden vaikutuksista ihmisen fysiolo-gisiin toimintoihin.

LISÄTIETOJA:ec.europa.eu/food/safetyefsa.europa.euruokavirasto.fi

HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: professori (ravinnon turvallisuus), EFSAn tieteellinen asiantuntija Marina Heinonen, Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

Teema PUHEENVUORO

ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN HAASTEITA

VÄESTÖNKASVU, ILMASTONMUUTOS JA RUOKAHÄVIKKI

MUTKISTAVAT ELINTARVIKE-TURVALLISUUDEN

HALLINTAA.

KUVA

: VEI

KKO

SOM

ERPU

RO

Autonrenkaat, tiestö ja merkinnätJokainen tuottaa miljoonia mik- romuovipartikkeleita vuosittain. Yhdeksi tärkeimmistä mikro- muovilähteistä on tunnistettu auton renkaiden kuluminen. Auton renkaissa luonnonkumi on jo luonnonmateriaalia, mutta sen lisäksi käytetään myös han-kalammin hajoavia synteettisiä kumiseoksia. Ligniini, tanniini, hemiselluloosa ja muutkin luon-non raaka-aineet voisivat toi-mia rengasreseptiikassa.

Koska renkaat ovat erittäin tärkeä liikenteen turvallisuuste-kijä, ensimmäiset puuperäiset kumiseokset kannattaakin tes-tata hitaammissa nopeuksissa, esimerkiksi kumisaappaissa tai lenkkareissa.

Autolla ajaessa myös tien-pinta ja tiestömerkinnät hajoa-vat pieniksi tuulen ja veden kul-jettamiksi partikkeleiksi teiden varsilta ja kulkeutuvat vähitel-len pidemmälle luontoon ja lo-pulta mereen.

Talvella ongelma korostuu käytettäessä nastarenkaita ja aurattaessa lunta tiemerkintö-jen yli. Tällöin mikromuoveik-si lueteltavia rengas-, maali- ja tienpintapartikkeleita kerään-tyy teiden ja katujen varsille lu-mikinoksiin, jotka sulaessaan kuljettavat näitä mikromuove-ja mereen. Pahimmillaan kerät-ty lumi kaadetaan suoraan me-reen, jos lumelle ei löydy kau-pungeista muuta paikkaa run-saslumisina talvina.

Erilaisilla tienvarsikasvustoil-la ja hulevesien hallinnalla voi-daan osittain helpottaa ongel-maa, mutta suoraa, turvallista

ratkaisua rengas- ja tienpinta-kontaktiin ei ole näkyvissä. Tu-levaisuudessa pyrolyysipiki voi-si ehkä tulla osaksi asfalttien koostumusta, mutta tämä vie-nee vielä vuosikymmeniä.

Maatalous ja lietteetKeinokuituisten vaatteiden pe-sussa syntyy runsaasti mikro-muovihiukkasia, mutta nämä poistuvat miltei kaikki jäteve-denkäsittelyssä sitoutuen liet-teeseen. Lietteen käsittelystä riippuen mikromuovit voivat pa-lautua takaisin luontoon, jos lie-tettä käytetään kompostoituna tai mädätettynä pellon tai met-sän lannoitustarkoituksiin.

Mikromuovien käyttäytymi-sestä maataloudessa ei ole vie-lä riittävästi tietoa. Esimerkik-si muovikatteet voivat hajotes-saan jäädä peltoon ja pilkkoon-tua siellä vähitellen mikromuo-veiksi. Päätyvätkö ne joskus elintarvikkeisiin, jää vielä avoi-meksi kysymykseksi.

Varmuuden vuoksi lietteet voidaan polttaa tai pyrolysoi-da mikromuovien välttämiseksi, mutta korkeissa lämpötiloissa syntyy uusia haitallisia yhdistei-tä ja hukataan myös monia liet-teiden arvokkaita ominaisuuk-sia. Epäorgaaniset ravinteet saadaan talteen tuhkan muo-dossa, mutta typpilannoitusvai-kutus menetetään lietteitä kuu-mennettaessa.

Tekstiilit ja kosmetiikkaVaatteista tulevia mikromuove-ja voidaan parhaiten välttää kor-vaamalla tekniset urheiluvaat-teet ja fleece-vaatteet luonnon-kuiduilla. Tekstiiliteollisuuden

uusiksi raaka-aineiksi sopivat myös puupohjaiset kuidut, joiden kehitys Suomessa on ollut erit-täin lupaavaa. Tekstiilien kierrä-tys on ollut vaikeaa sekakuitujen käytön vuoksi, mutta tähänkin on mikromuovihankkeessa mie-titty osaratkaisua muovikuitujen erottamiseksi. Prosessista to-dennäköisesti myös karkaa mi-kromuoveja, joten vesien hallinta on erittäin tärkeää.

Mikromuoveja on helpointa välttää teollisesti, jos niitä ei li-sätä kosmetiikkaan ja pesuai-neisiin mikromuovipartikkelei-na, joiden tarkoitus on lisätä puhdistustehoa hankausvaiku-tuksella. Tällaisten primääris-ten mikromuovien globaali täys-kielto olisi toivottavaa, sillä ne voidaan korvata paremmilla bio-pohjaisilla aineilla kuten mikro- kiteisellä selluloosalla tai savi-aineksella.

Veneily ja maalitMuukin liikkuminen kuten ve-neily aiheuttaa mikromuovi-päästöjä. Veneiden pohjamaa-leista hilseilee mikromuoveja mereen veneilykauden aikana ja erityisesti keväisin veneen-pohjia kunnostettaessa. Osa ve-neenpohjamaaleista on myrkky-maaleja, jotka kuluvat vähitellen veneilykauden aikana ja estävät levien ja merirokon kiinnittymi-sen veneiden pohjiin.

Luonnonvarakeskuksessa mietitään parhaillaan, voisiko tähänkin löytyä ratkaisu puu-pohjaisista veneenpohjamaa-leista. Sama maaleista syntyvä mikromuoviongelma on myös monissa rakennusmaaleissa. Meriympäristössä mikromuove-

ja karkaa myös kalastuksen ja kalankasvatuksen takia.

TekonurmetVähemmän tunnettua on mikro-muovien syntyminen tekonur-mista. Tekonurmien kieltämi-sen sijaan ratkaisua voisi lähteä etsimään biopohjaisista muo-veista. Näitä voidaan valmistaa esimerkiksi puuperäisistä ma-teriaaleista kuten hemiselluloo-sasta, puuaineksen muista so-kereista ja ligniinistä. Näiden ongelmana on kuitenkin heikko sään ja kulutuksen kestävyys. Tuotteet joudutaan muokkaa-maan hyvin nykyisten muovien kaltaisiksi. Uusien biopohjais-ten materiaalien tutkimuksessa suomalaiset tutkimuslaitokset ovat kärkijoukkoa maailmassa.

ElintarvikepakkauksetMuovi elintarvikkeiden pakka-usmateriaalina ei ole Suomes-sa suuri mikromuoviriski, koska suurin osa muoveista kerätään ja käytetään hyödyksi. Suoma-lainen muovitutkimus voi löy-tää laajemminkin käytettävissä olevia ratkaisuja uusista muo-via korvaavista materiaaleis-ta ja kehittämällä kuitupohjaisia pakkauksia.

Elintarvikepakkauksen ei tar-vitse kestää satoja vuosia, vaan riittäisi, jos se hajoaisi vuosien aikana eikä muodostaisi pysy-viä mikromuoveja päästessään vahingossa luontoon. Parem-pi vaihtoehto olisi elintarvike-pakkauksissa kestävä ja kierrä-tettävä biomateriaali, joka olisi riittävän arvokas tai pantillinen, ettei se päätyisi luontoon muo-dostamaan mikromuoveja.

Mikromuovin lähteitä

muovihiukkasia. Ylipäätänsä mikromuo-vien erottaminen muista epäpuhtauksista on työlästä. l

LÄHTEET• Barana, D. ym. 2018. Lignin based functional ad-

ditives for natural rubber. ACS sustainable che-mistry & engineering 6, no. 9: 11843−11852.

• Chatterjee, S. ym. 2019. Microplastics in our oceans and marine health. Field Actions Scien-ce Reports. The journal of field actions Special Is-sue 19: 54−61.

• Christian, E. E. ym. 2019. Airborne Microplastics: A Review Study on Method for Analysis, Occur-rence, Movement and Risks. 10.20944/prep-rints201908.0316.v1.

• Frias, J. P. G. L., & Roisin Nash. 2019 Microplas-tics: Finding a consensus on the definition. Marine pollution bulletin 138: 145-147.

• Gatidou, G. ym.2019. Review on the occurren-ce and fate of microplastics in Sewage Treat-ment Plants. Journal of hazardous materials 367: 504−512.

• Schwaferts, C. ym. 2019. Methods for the analy-sis of submicrometer-and nanoplastic particles in the environment. TrAC Trends in Analytical Che-mistry, Vol 112: 52-65.

• Seppänen, E. ym. 2019. Kalastus ja kalankasva-tus muoviroskan lähteenä Itämerellä: Roskat-Pois!-hankkeen selvitys. [email protected], http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326-714-5.

• Singha, N. R. ym. 2019. Processing, Characteriza-tion and Application of Natural Rubber Based En-vironmentally Friendly Polymer Composites. Kir-jassa Sustainable Polymer Composites and Nan-ocomposites, ss. 855−897. Springer, Cham.

• Shogren, R. ym. 2019. Plant-based materials and transitioning to a circular economy. Sustainable Production and Consumption, Vol. 19: 194-215.

• Vieno, N. ym. 2018. Puhdistamolietteiden sisältä-mien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoite-käytössä. [email protected], http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-661-2.

• Yue, Y. ym. 2019. Evaluation of the Properties of Asphalt Mixes Modified with Diatomite and Lignin Fiber: A Review. Materials 12, no. 3.


Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: Anu Susi

AKRYYLIAMIDILLE SUUNNITELLAAN ENIMMÄISRAJOJAEU:n akryyliamidiasetus tuli voimaan 2017. Nyt suunnitteilla on sitovia enimmäis-pitoisuuksia herkkien kuluttajaryhmien tuotteisiin.

Akryyliamidia syntyy tärkkelys-pitoisiin elintarvikkeisiin fritee-ratessa, uunissa paistaessa tai paahdettaessa, kun valmis-tuslämpötila on yli 120 as-

tetta. Ongelma havaittiin ensimmäi-sen kerran vuonna 2002. Korkeim-mat pitoisuudet on Euroopan elin-tarviketurvallisuusvirasto EFSAn tekemän selvityksen mukaan löy-detty perunatuotteista, viljatuot-teista ja kahvista.

Yhdisteen arvioidaan lisäävän ris-kiä sairastua syöpään, mutta ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ih-misten sairastumisiin on epäselvä. EFSAn mukaan olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä vä-hentämään altistumista akryyliamidille.

Vuonna 2017 EU:n komissio antoi ak-ryyliamidiasetuksen, jonka tavoitteena oli alentaa akryyliamidipitoisuuksia elintar-vikkeissa. Asetus velvoittaa akryyliamidi-pitoisuuksien vähentämistoimenpiteisiin omavalvonnassa muun muassa kahvin, perunatuotteiden, kuten ranskanperunoi-den ja perunalastujen, leivän ja aamiais-viljojen valmistuksessa. Lisäksi tiettyjen toimijoiden on seurattava pitoisuuksia.

– Akryyliamidia muodostuu sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka kuuluvat kulut-tajien päivittäiseen ruokavalioon, eli eri-tyisesti vilja- ja perunatuotteisiin. Tästä syystä sääntely on ollut tarpeen. Vähentä-mistoimenpiteillä elintarvikkeiden akryy-liamidipitoisuus ja siten myös kuluttajien altistus on mahdollista saada merkittä-västi aiempaa pienemmäksi, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasian-tuntija Elina Pahkala.

Valvonta yritysten omavalvontanaTällä hetkellä asetus velvoittaa toimijat näissä tuoteryhmissä akryyliamidipitoi-suuden seurantaan, mutta sitovia enim-mäisrajoja ei ole asetettu.

– Akryyliamidiasetuksen ja elintarvik-keiden akryyliamidipitoisuuden valvonta on osa tavanomaista elintarvikevalvontaa, joka perustuu yrityksen omavalvontaan ja sen tarkastuksiin. Yritys, esimerkiksi val-mistaja, vastaa tuotteidensa määräysten-mukaisuudesta ja turvallisuudesta myös akryyliamidin osalta, kertoo ylitarkastaja Laura Pokki Ruokavirastosta.

Elintarvikealan yrityksen on kuvattava omavalvonnassaan kullekin akryyliamidi-asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle val-

mistamalleen elintarvikkeelle, tai tar-vittaessa elintarvikeryhmälle, vaadi-

tut vähimmäistoimenpiteet ja niiden toteuttaminen käytännössä.

– Paikalliset elintarvikevalvon-taviranomaiset valvovat toimi-jan omavalvonnan oikeellisuutta ja riittävyyttä Oiva-järjestelmän mukaan.

Suurimpia alueellisia elintarvi-kevalvojia on Helsingin kaupunki.

Kaupungin elintarviketurvallisuus-yksikön päällikkö Riikka Åberg toteaa,

että elintarvikevalvonnassa on keskityt-ty akryyliamidin osalta vielä neuvontaan ja opastukseen.

– Ohjeistus on ollut melko vieras pie-nille leipomoille ja vastaaville toimijoil-le. Isommat yritykset, kuten kahvinpaah-timot ja leipomoketjut, ovat huomioineet ohjeistusta omavalvonnassaan, mutta to-teutusta ei ole vielä arvioitu Oiva-tarkas-tuksissa.

Elintarviketeollisuuden lisäksi asetus koskee ravintoloita, laitoskeittiöitä, pais-topisteitä, leipomoita sekä toimijoita, jot-ka ovat osa suurempaa ketjua, kuten ham-purilaisketjut. Kohderyhmä on laaja. Näille kolmelle erityyppiselle toimijaryhmälle on asetettu asetuksessa erilaiset, toimintansa mukaiset vaatimukset.

Vähennystoimet tuotekohtaisiaEri toimialoilla on nyt tehty työtä akryy-liamidipitoisuuksien alentamiseksi puoli-toista vuotta. Elintarviketeollisuusliitossa

(ETL) valmisteltiin asetuksen tullessa voi-maan perunasektorille tiekartta, jonka ta-voitteena oli helpottaa asetuksen sovelta-mista yrityksissä.

– Perunan osalta on kiinnitetty usei-siin asioihin huomiota lähtien lajikevalin-nasta, viljelystä, varastointiolosuhteisiin, lämpötila- ja prosessihallintaan. Meille ei ole raportoitu yksittäisten vähennystoi-mien vaikutuksista, sillä koko tuotanto-ketju on ollut tarkastelussa, kertoo toimi-alapäällikkö Elisa Piesala ETL:stä.

Prosessin hallintakeinot ovat hänen mukaansa tuoteriippuvaisia ja sovitetta-va kulloiseenkin tuotantoprosessiin. Yri-tykset ovat jakson aikana ottaneet vähen-tämistoimia käyttöön vaiheittain. Tässä ovat auttaneet hyvä viranomaisohjaus se-kä järjestetyt koulutukset, joihin osallis-tuivat sekä teollisuuden toimijat että vi-ranomaiset.

– Vaikuttaa siltä, että uusi normaali on tältä osin saavutettu markkinoilla, arvioi Piesala.

Johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä arvioi, että myös kahville asetuksessa mää-ritetyt vähentämistoimenpiteet on pää-sääntöisesti toteutettu.

– Haaste on vaaleapaahtoisissa kah-veissa, ja monitoroinnit on keskitetty nii-hin. Paahtoreseptiikan osalta tehdään ko-keita ja pyritään optimoimaan paahtopro-sesseja vertailuarvon alapuolella pysymi-seksi. Entsyymien käyttö kahvissa ei ole realistista. Kahvi on luonnontuote, ja tuot-teessa on vuoden kierron mukaista vaihte-lua, joka muun luontaisen vaihtelun kans-sa vaikeuttaa akryyliamidipitoisuuden en-nustamista lopputuotteessa. Akryyliami-dipitoisuuksia seurataan ja analysoidaan jatkuvasti.

Myös tuontielintarvikkeita valvotaanJokainen EU-maa päättää itsenäisesti, mi-ten järjestää tuontielintarvikkeiden akryy-liamidipitoisuuksien valvonnan. Suomessa Tullilaboratorio on mitannut akryyliami-dipitoisuutta 112 elintarvikkeiden tuontie-rästä vuosina 2018 ja 2019.

Tutkittavia näytteitä on otettu paah-detusta kahvista, näkkileivistä, myslise-koituksista, kekseistä ja perunalastuista. Tuotteet ovat olleet peräisin sekä kolman-sista maista että EU:n sisäkaupasta.

Tullilaboratorion jaostopäällikön Suvi Ojanperän mukaan Tulli on antanut huo-mautuksen korkeista mitatuista akryy-liamidipitoisuuksista 11 näytteestä. Niistä suurin osa oli peräisin Saksasta ja Iso-Bri-tanniasta. Korkeita pitoisuuksia on löyty-nyt muun muassa kekseistä, perunalas-tuista ja kahvista.

– Tuotteista, joissa on esiintynyt kor-keita pitoisuuksia, otetaan yleensä seu-rantanäytteet jonkin ajan kuluttua. Tällä pyritään varmistamaan, että huomautuk-seen on reagoitu ja tuotantoprosessia on muutettu, Ojanperä kertoo.

Tulli laatii parhaillaan vuoden 2020 val-vontasuunnitelmaa. On todennäköistä, et-tä akryyliamidipitoisuuksien seuranta jat-kuu.

Enimmäisrajoja tietyille tuoteryhmilleEU suunnittelee parhaillaan akryyliami-dille enimmäismääriä. Asiasta keskustel-laan Elina Pahkalan mukaan vielä komis-siossa, joten eräille tuoteryhmille suunni-tellut rajat tulisivat voimaan aikaisintaan ensi vuonna.

– Jo asetusta säädettäessä sovittiin, että

tietyille elintarvikeryhmille tullaan aset-tamaan sitovat enimmäismäärät. Keskus-telu aloitettiin tuotteista, jotka on suun-nattu herkimmälle kuluttajaryhmälle eli imeväisille ja pikkulapsille, joiden akryy-liamidialtistuksen on tärkeä olla mahdol-lisimman pieni. Enimmäismäärä tullaan todennäköisesti asettamaan imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuille kekseille, kor-puille ja viljapohjaisille ruuille sekä vau-vanruuille.

Lisäksi mahdollisista uusista säädeltä-vistä elintarvikeryhmistä aloitetaan kes-kustelut komissiossa ensi vuoden aika-na. Vielä ei Pahkalan mukaan ole tiedossa, mille elintarvikeryhmille enimmäismääriä suunnitellaan. Perusperiaatteena on kui-tenkin vähentää altistusta erityisesti her-kimmillä kuluttajaryhmillä.

– Jatkossa EU:ssa julkaistaan monito-rointisuositus, jolla on tarkoitus selvittää asetuksen soveltamisalan tai vertailuar-vojen ulkopuolelle jääneiden elintarvike-ryhmien akryyliamidipitoisuuksia. Tällai-sia elintarvikeryhmiä ovat esimerkiksi pe-runalaatikkotyyppiset ruuat, uppopaiste-tut juureslastut ja ranskalaiset sekä tietyt leipomotuotteet, kuten croissantit ja do-nitsit. Suositusta viimeistellään parhail-laan komissiossa. l

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensi-aatti ja freelance-toimittaja.

LISÄTIETOJA:• ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/

yhteiset-koostumusvaatimukset/kontaminantit/akryyliamidi

• etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-ohjeet/pe-runasektorin-tiekartta-akryyliamidin-hallintakei-not-luonnos-6.4.2018.pdft-luonnos-6.4.2018.pdf

Akryyliamidia syntyy tärkkelyspitoisiin elintar-vikkeisiin friteeratessa, uunissa paistaessa tai paahdettaessa, kun valmistuslämpötila on yli 120 astetta.

Ohjelmisto tuoteturvallisuustiedon hallintaan sekä laboratorion tiedonhallintaan ja toiminnanohjaukseen.

www.softwarepoint.com

Ota tieto haltuun – LabVantagen avulla!



Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: tuoteryhmäpäällikkö, pääarvioija Teija Paananen, Kiwa Inspecta, Inspecta Sertifiointi Oy

SERTIFIOINTIOHJELMILLA RISKIEN HALLINTAA JA JATKUVAA PARANTAMISTA

KUVA: ADOBE STOCK

Kansainvälisesti yhte-näisten laadunvarmis-tus- ja elintarviketur-vallisuusstandardien kehittymiseen ja yleis-

tymiseen vaikuttavat kuluttajien jatkuvasti kasvavat vaatimukset, vähittäiskauppojen, tukkukaup-piaiden ja ruokapalveluiden kas-vavat vastuut, oma maineenhal-linta, lakisääteiset vaatimukset ja tuotteiden tarjonnan globali-saatio.

Globaali elintarviketurval-lisuusaloite (Global Food Safety Initiative, GFSI) kokoaa yhteen elintarviketeollisuuden globaa-lit toimijat edistämään elintar-viketurvallisuuden hallinta-järjestelmien jatkuvaa paran-tamista. Tavoitteena on tuot-taa turvallista ruokaa kaikil-le kuluttajille ja löytää ratkai-suja kollektiivisiin huolenai-heisiin, vähentää elintarvike-turvallisuuteen liittyviä riske-jä, poistaa päällekkäisiä vaati-muksia ja rakentaa luottamusta globaaleihin toimitusketjuihin.

Tämän tavoitteen toteutta-miseksi on luotu GFSI -vertai-luarviointikriteerit (Benchmar-king Requirements), joita vas-taan kansainvälisiä elintarvike-turvallisuuden sertifiointioh-jelmia arvioidaan. Kriteerityö-kalu tarjoaa muodollisen pro-sessin ohjelmien arviointiin, mutta sitä ei voi käyttää serti-fioinneissa arviointikriteereinä. Sertifioinnissa arviointikritee-reinä toimivat kunkin ohjelman takana olevat standardit.

Kaikkia GFSI -vertailuarvi-oituja ohjelmia yhdistävät sa-mat kolme keskeistä osa-aluet-ta. Ne ovat HACCP-järjestelmä

(Food Safety System Certifi-cation) ja BRCGS (British Re-tail Consortium Global Stan-dards). Näiden lisäksi Suomessa on myös International Featured Standards -sertifioituja (IFS) toimintajärjestelmiä.

BRCGS on brittiläistä alku-perää ja maailmanlaajuisesti yleisin ja tunnustetuin ohjelma. Saksalais-ranskalaista alkupe-rää oleva IFS on hyvin yleinen Keski-Euroopassa, ja sen käyt-tö on kasvanut USA:ssa etenkin pakkaus- ja logistiikkapuolel-la. Hollannista lähtöisin ole-va FSSC22000 on ollut suosit-tu etenkin Pohjois-Euroopas-sa ja tasaisessa kasvussa myös Aasian markkinoilla.

Yleiskuvan ohjelmien sisäl-löstä saa tutustumalla niiden auditoitavan vaatimusosan si-sällysluetteloihin. Sekä BRC-GS- että IFS -standardien si-sältö on ilmaiseksi ladattavissa ohjelman ylläpitäjän sivuilta. ISO-standardit ovat maksul-lisia, ja niitä voi tilata esimer-kiksi SFS:n verkkokaupasta.

Jokaiselle sertifiointiohjel-malle on myös omat mitoi-tusohjeensa, joiden perusteel-la auditointiajat lasketaan. Au-ditointiajat ovat tärkeä osa ns. integriteettiohjelmaa, jolla oh-jelmien ylläpitäjät varmistavat tasalaatuisuutta. Integriteet-tiohjelmaan kuuluu myös audi-toijien toiminnan jatkuva seu-ranta.

nan kehittymiselle jopa hait-taa, jos toimintakulttuuri on kehittymätön, riskinarvioinnit liian yleisellä tasolla tai men-nään helposti sieltä, mistä aita on matalin. Mutta osaavat, ris-keistä tietoiset ihmiset sujuvis-sa prosesseissa hyötyvät jous-tavuuden tuomasta vapaudesta.

Standardit ovat hyviä toi-minnan kehittämisen välineitä ja kansainvälisen tason mitta-reita. Sertifiointiohjelmaa vali-

Suomessa tunnetuimpien sertifiointiohjelmien hyvät ja haasteelliset puolet.

Ohjelma Sisältö Hyvää / positiivista Haasteellista

FSSC22000 Koostuu ISO22000 -päästandar-dista, toimialakohtaisesta tekni-sestä ISO/TS22002 -standardista ja FSSC:n lisävaatimuksista. Saatavilla eri soveltamisaloil-le, jolloin tekninen standardi muuttuu. Elintarviketurvallisuusstandardi, mutta saatavilla myös erillinen, ISO9001:n vaatimuksia mukaileva laatustandardi FSSC22000-Q.

FSSC on yhteensopiva muiden ISO-standardien kanssa niiden yhtenäisen HLS (High Level Structure) -rakenteen takia.Johtamisjärjestelmä on helpompi pitää yhtenäisenä niillä yrityk-sillä, joilla on myös esimerkiksi ISO9001 tai ISO14001. ISO22000 on standardina geneerinen ja antaa tulkinnanvaraa.

FSSC-ohjelmaan kuuluva ISO/TS22002 tekninen standardi ja FSSC -lisävaatimukset sisältävät jo hyvin yksityiskohtaisia vaatimuksia. Useasta erillisestä kokonaisuudesta muodostuva standardi sisältää päällekkäi-syyksiä, jotka vaikeuttavat tulkintaa.

IFS Koostuu IFS -päästandardista ja IFS Doctrinesta. IFS on kokoelma standardeja eri soveltamisaloille, löytyy myös non-food sovelta-misaloja.IFS ei ole vain elintarviketurval-lisuusstandardi, vaan sisältää myös laatustandardeista tuttuja näkökohtia.

IFS viittaa monessa kohdin riskinarvioinnin mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ja tarjoaa näin soveltamisen mah-dollisuuksia ja liikkumavaraa. Ottaa huomioon myös eettisiä näkökulmia, jotka tulee huomi-oida politiikassa. Auditoinnin arviointikriteerinä käytettävä vaatimusosio (osa 2) looginen.

Ensivaikutelma IFS:sta kokonai-suutena on sekava. Päästandar-din lisäksi siihen kuuluu myös omia lisävaatimuksiaan asettava IFS Doctrine. Auditoijalle haas-tavin standardi pätevöityä, ja pätevöityminen sisältää myös prosessiteknologisen osaamisen todentamisen.

BRCGS Koostuu BRC -päästandardista. BRCGS on kokoelma standardeja eri soveltamisaloille, löytyy myös non-food soveltamisaloja. BRCGS ei ole vain elintarviketurvalli-suusstandardi, vaan sisältää myös laatustandardeista tuttuja näkökohtia.

BRCGS on kokonaisuutena yhte-näinen. Omaa luokkaansa tulkin-taoppaiden ja muun tukimate-riaalin saatavuudessa. Selkeät vaatimukset vähentävät aikaa, joka kuluu oikean tulkinnan ja soveltamisen miettimiseen.

Pitkä vaatimusosio, asettaa jo hyvin yksityiskohtaisiakin vaa-timuksia, jotka tuovat mukanaan myös rajoitteita. Joissakin tilanteissa vaatimus saattaa aiheuttaa riskeihin nähden ylimääräistä työtä.

Tuoteryhmäpäällikkö ja pääarvioi-ja Teija Paananen navigoi työkseen ruokaketjuun kuuluvien standardi-en viidakossa, tulkkaa standardisi-sältöjä yrityksen toimintatavoiksi, vaikuttaa alan asiantuntijatyössä sekä kouluttaa.

KUVA: AURAN KUVA Euroopan komission tiedo-te 2016/C 278/01 (30.7.2016) on hyvä tietolähde sekä HAC-CP-järjestelmän että tukioh-jelmien osalta, eikä standardi-en ja lainsäädännön vaatimus-ten välillä ole ristiriitoja.

Yleiset elintarviketurvalli-suuden hallintajärjestelmän vaatimukset kasvattavat jär-jestelmän vaikuttavuutta. Au-ditoinnissa tulisi pystyä to-dentamaan toiminnan jatku-vaa parantumista esimerkiksi mittareiden ja osaamisen kaut-ta. Viime aikoina myös organi-saatiokulttuurin kehittymi-sen merkitys on standardeissa kasvanut.

Elintarviketurvallisuuden sertifiointiohjelmat SuomessaSuomessa tunnetuimmat GF-SI -vertailuarvioidut sertifiointiohjelmat ovat FSSC22000

Minkä ohjelman valitsen?Jokaisella ohjelmalla on hyvät ja haasteelliset puolensa, joita on avattu yleisellä tasolla taulu-kossa. Standardit yhtenäistävät oikein ymmärrettynä toimin-tatapoja ja tuovat ennustetta-vuutta toiminnallisiin proses-seihin.

Standardin joustavuus on ai-na kaksiteräinen miekka, sillä vapauteen liittyy myös vastuu. Joustavuudesta voi olla toimin-

Elintarviketutkimukset omavalvonnan,viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi

Kotimainen vesi-, elintarvike- ja ympäristölaboratorio

Practice (GHP), Good Agricultu-ral Practice (GAP) ja Good Stora-ge Practice (GSP).

tessa ja uusien asiakastarpei-den ilmetessä kannattaa hyö-dyntää Suomessa toimivien globaalien sertifiointiyritysten kansainvälisiä verkostoja. l

LISÄTIETOJA: • GFSI: mygfsi.com/

• BRC: brcgs.com/

• IFS: ifs-certification.com/index.php/en/

• FSSC: fssc22000.com/

elintarviketurvallisuuteen liit-tyvien vaarojen tunnistami-seen ja riskien hallintakeino-jen määrittelyyn, toimiala-kohtaiset tukiohjelmat (hyvät tuotantotavat / hyvät käytän-nöt) sekä yleiset elintarvike-turvallisuuden hallintajärjes-telmän toteuttamista ja joh-tamista koskevat vaatimukset kuten politiikan laadinta, ta-voitteiden asetanta ja resurssi-en hallinta.

Käytännössä tämä tarkoit-taa, että auditoijan tulisi pystyä todentamaan Codex Alimen-tariuksen mukaiset periaatteet yrityksen HACCP -järjestelmäs-tä, oli arviointikriteerinä käy-tettävä standardi mikä tahansa. Vaatimukset tukiohjelmille on kuvattu jokaisessa standardis-sa, ja ne perustuvat kansainväli-sesti hyväksyttyihin käytäntöi-hin kuten Good Manufacturing Practice (GMP), Good Hygienic


Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: Sector Specialist Sanna Raunila, Diversey Suomi Oy

SELLAISENAAN SYÖTÄVIEN ELINTARVIKKEIDEN MIKROBIEN HALLINTA VAATII TARKKUUTTA

Kaupankäynnin kansainvälistyessä yhä pienemmät toimijat törmäävät sertifiointiin asiakasvaatimuksena.

Sanna Raunila osallistui puhdasvesisäiliön pesuun Kosovossa, jossa hän työskenteli vuosina 2007−2008 Puolustusvoimien kriisinhallintajoukoissa.

Merkittävimmät sellaisenaan syö-tävien elintarvikkeiden säily-vyyteen ja tuoteturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat raa-ka-aineiden laatu, myyntiajan

pituus, pakkaus (tiiveys, hygieenisyys), säi-lytyslämpötila, tuotteen ominaisuudet (mm. aw, pH), tuotantoprosessin ominaisuudet ja tuotantohygienia.

Kypsennettyjen valmisruokien riskinar-vioinnissa merkittävimmät huomioitavat

patogeeniset mikrobit ovat Listeria mo-nocytogenes ja Clostridium botulinum. C. bo-tulinumin aiheuttamat sairastumiset ovat erittäin harvinaisia, mutta seurauksiltaan niin vakavia, että sen hallintaa ei kannata unohtaa kylmässä säilytettävien valmis-ruokien käsittelyssä.

L. monocytogenes taas asettuu mielel-lään elintarviketeollisuuteen laitoskonta-minanttikannaksi ja siirtyy sieltä tuottei-siin, jos sen hallintakeinot eivät ole kun-

nossa. L. monocytogenes on merkittävim-piä mikrobiriskejä sellaisenaan syötävis-sä elintarvikkeissa. Se on grampositiivi-nen, sauvamuotoinen bakteeri, joka on yleinen ympäristössä. Listeria kasvaa ai-nakin kymmenen prosentin suolapitoi-suudessa ja lisääntyy jääkaappilämpöti-loissa. Sama listeriakanta voi huolellisesta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitok-sessa useita vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.

Patogeenien hallintakeinotVelttohalvausta aiheuttava Clostridium bo-tulinum on laatupäällikön painajainen, mutta hyvillä mikrobiologian perustie-doilla HACCP-ryhmä pystyy määrittele-mään sille toimivat hallintakeinot. C. botu-linumin hallinta tapahtuu määrittelemällä perustellut raja-arvot prosessin lämpöti-loille ja viiveille, raaka-aineiden laatuta-voitteita unohtamatta. C. botulinum toi-mii usein lähtökohtana hallintakeinoille, vaikka sen analysointi ja epidemiat ovat käytännössä harvinaisempia. Erityisen tärkeää on, että raja-arvot on perusteltu ja kelpuutettu ja niille on asetettu turvamar-ginaalit, jotta niiden tarkkailulla voidaan todentaa turvallisten tuotteiden valmistus.

L. monocytogenes on usein jo lakisää-teisten velvoitteiden (EY 2073/2005 liit-teineen) vuoksi pääroolissa sellaisenaan syötävien tuotteiden näytteenottosuunni-telmassa. Näytteenotto kohdistetaan usein tuotevalvontaan, mutta kokonaisuuden kannalta olisi hyödyllisempää keskittää Listeria-tutkimukset tuotantoympäristö-näytteisiin.

Tuotantoympäristönäytteitä tulisi ottaa myös tuotannon aikana, koska heti puh-distuksen jälkeen otetuissa näytteissä Lis-teria-bakteerit voivat olla heikentyneessä tilassa ja aiheuttaa siten vääriä negatiivi-sia tuloksia. Näytemäärien tulisi olla myös tilastollisesti riittävällä tasolla, ja näytteet ottaa tarpeeksi usein, jotta mahdolliset löydökset voidaan havaita ajoissa ja hal-lintakeinoja voidaan hetkellisesti tiuken-taa Listeria-bakteereiden eliminoimiseksi.

Hyvä tuotantohygienia saavutetaan layoutin, materiaalivirtojen, hygienia-käytäntöjen, tuotantotapojen ja suunni-telmallisen puhtaanapidon hyvällä hallin-nalla ja suunnittelulla. Puhtaanapitosuun-nitelmassa pitää olla mukana yleiset tilat (toimistot, taukotilat jne.), tuotantotilat ja tarvittaessa laitoksen ulkopuolisia alueita (esim. lastauslaiturit). Tehokas puhtaana-

pitosuunnitelma pitää sisällään suunnitel-man päivittäisistä, jaksottaisista ja kausit-taisista pesuista. Tiivis yhteistyö laadun-valvonnan, tuotannon, kunnossapidon, siivousliikkeen ja kemikaalitoimittajan kesken edesauttaa samaan parhaan mah-dollisen lopputuloksen.

IndikaattorimenetelmätTuotteiden säilyvyyden arvioinnissa käy-tetään usein apuna indikaattorimikrobeja, kuten hiivat, homeet, koliformit, entero-bakteerit, maitohappobakteerit ja mikro-bien kokonaismäärä. Harvinaisempia löy-döksiä ovat itiölliset mikrobit: Bacillus ce-reus-ryhmä ja sulfiittia pelkistävät klostri-dit. Ruokaviraston ohje 10501/2 suosittelee nimenomaan itiöllisten mikrobien tutki-mista valmisruuasta. Se on järkevää, vaik-ka näistä saamaan harvemmin positiivisia löydöksiä.

Itiöllisten mikrobien säännönmukai-nen havaitseminen kypsennetyssä elin-tarvikkeessa viittaa usein joko jatkuvaan kontaminaatiolähteeseen tai esimerkik-si virheeseen prosessin lämpötilojen hal-linnassa. Bacillus-ryhmän bakteerit voi-vat pesiytyä esimerkiksi astianpesukonee-seen, jossa pesuveden lämpötila on +55˚C ja pinnoille on päässyt kertymään biofil-miä. Itiölliset Bacillus-bakteerit selviyty-vät helposti pesukoneessa ja saattavat sie-tää myös laimeita emäspitoisuuksia.

Hallintakeinona on hyvin suunnitel-tu ja toteutettu puhtaanapito: säännölli-set happopesut ja tarvittaessa purkupesut poistavat biofilmin ja mikrobikertymät. Lisäksi oikein valitulla desinfiointiaineella (esim. peretikkahappo) on tutkitusti tehoa myös itiöllisiä mikrobeja vastaan. Tällai-sessa tapauksessa olisi hyvä miettiä, millä keinoilla astianpesukoneen puhdistuvuus on aiemmin todennettu ja mitkä ovat olleet kriteerit sille: aistinvarainen arviointi, lu-minometrimittaus vai spesifiset mikrobit?

Enterobakteerit sekä hiivat ja homeet

KUVA

: JUK

KA H

EINÄ

NEN

ovat myös hyviä indikaattoreita tuottei-den säilyvyystutkimuksissa. Enterobak-teerien esiintyminen lopputuotteessa viit-taa aina kypsennyksen jälkeiseen konta-minaatioon tai harvemmissa tapauksissa kypsennyksen epäonnistumiseen. Joskus ongelman ratkaisemiseksi voidaan tar-vita myös spesifisiä määrityksiä pinnoil-ta. Esimerkiksi kontaktiagarmenetelmällä tehdyt verimalja / enterobakteeri- ja hii-va/home-tutkimukset voivat auttaa löy-tämään ratkaisun ja valitsemaan päivit-täiseen pesuun paremmin sopivan kemi-kaalin.

Ongelmatilanteissa kannattaa aina pa-lata syötävien valmisruokatuotteiden tar-kistuslistan äärelle ja miettiä, mikä on muuttunut? Onko näytteitä tutkittu oi-keista kohteista ja oikeilla menetelmil-lä? Mitä kertovat ympäristön tarkkailun mittarit ilma, vesi, pinnat? Onko näytteet otettu oikein ja relevanteilla menetelmil-lä? Onko prosessin ominaisuudet validoitu riittävän tehokkaasti?

Myös Ruokaviraston ohjeen 10501/2 suosittelemat mikrobikohtaiset trendi-kuvaajat tuotteiden ja tuotantoympäris-tönäytteiden tuloksista ovat avuksi tällai-sissa ongelmatilanteissa. l

KIRJALLISUUTTA:

• Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset, ko-mission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltami-nen. Ohje elintarvikealan toimijoille. Ruokaviras-ton ohje 10501/2.

• Guidelines on sampling the food process area and equipment for the detection of Listeria monocyto-genes V3 2012-08-20. European Union Reference Laboratory for Listeria monocytogenes. eyrl-listeria-anses.fr

• Guidelines for setting shelf-life of Chilled Foods in Relation to Non-Proteolytic Clostridium botuli-num. Chilled Food Association. chilledfood.org

• Zwieterging, MH. ym. 2016. Relevance of microbial finished product testing in food safety manage-ment. Food Control 60, s. 31−43.

Sanna Raunila valmistui maa- ja metsätaloustieteiden maisterik-si Helsingin yliopistosta vuon-na 2003 pääaineena mikrobiolo-gia. Hän on opiskellut mikrobio-logiaa myös Bonnin yliopistossa

ja kemian tekniikkaa Aalto-yli-opistossa.

Työura alkoi mikrobiolo-gina Tavastlabissa vuosina 2003−2005. Sen jälkeen Rauni-la työskenteli mikrobiologina ja laboratorion päällikkönä Oulun elintarvikelaboratoriossa, hy-gieenikkona Puolustusvoimien kriisinhallintajoukoissa Koso-vossa, mikrobiologina Kokemä-enjoen vesiensuojeluyhdistyk-sessä, laatupäällikkönä Saarioi-sella ja nykyisin asiantuntijana Diversey Suomi Oy:ssä.

Päivätyönsä ohessa Rauni-la työskenteli vuosina 2010−2018 FINASin teknisen arvioijan teh-tävissä (mikrobiologia ja mole-kyylibiologia).

Laatupäällikkönä Raunila te-ki paljon yhteistyötä muiden toi-mijoiden kanssa auditointien

yhteydessä. Usein hänellä olisi ollut halua ja tietämystä auttaa myös muita hygieniaongelmien ratkaisussa, mutta silloin se ei kuulunut toimenkuvaan.

− Muutama vuosi sitten kuun-telin Tukholmassa Food Safety -symposiumissa silmät pyöreä-nä eurooppalaista hygienia-alan konsulttia. Hän puhui liha- ja ka-la-alan laitosten listeria- ja hy-gieniaongelmista ja kertoi, mi-ten hän oli ollut mukana auditoi-massa ja auttamassa ongelmien ratkaisussa, Raunila kertoo.

Hän muistelee kaiholla kan-sainvälistä työyhteisöään Koso-vossa. Siellä työ oli käytännön-läheistä elintarvike- ja ympäris-töhygieniaa ja tiivistä yhteistyö-tä eri maiden asiantuntijoiden kanssa.

Vuodenvaihteessa 2019 Rau-

nila siirtyi Saarioiselta Diver-seylle asiantuntijan tehtävään.

− Knowledge-Based Servicen asiantuntijan roolissa voin jakaa mikrobiologian osaamistani asi-akkaille ja oppia kansainvälisel-tä organisaatiolta parhaita mah-dollisia käytäntöjä eri aloilla. Di-verseyllä on töissä joka alan am-mattilaisia: panimomestareita, kemistejä, insinöörejä, mikro-biologeja, elintarviketeknolo-geja. Aina löytyy joku, joka osaa auttaa ongelmanratkaisussa, Raunila kiittää.

Työssään hän tukee Suomen ja Ruotsin myyntiorganisaatio-ta, tekee erityisesti tuoteturval-lisuusarviointeja ja pitää koulu-tuksia muun muassa Listerian hallinnasta, allergeeneista ja puhtaanapidon validoinnista.

Monipuolinen ura mikrobiologina

Nykyisessä työssään Sanna Rau-nila voi jakaa mikrobiologian osaa-mistaan asiakkaille.

Diversey on puhdistus- ja hygie-niaratkaisuja tarjoava kansain-välinen yritys, jonka päätoimi-paikka on Pohjois-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Yrityksen toi-mialoja ovat mm. elintarvike- ja juomateollisuus, ruokapalve-lut, kiinteistönhuolto, vähittäis-kauppa, terveydenhuolto ja ho-telli- ja ravintolapalvelut.

Maailmanlaajuisesti Diversey työllistää noin 8 700 henkilöä, Suomessa noin 80 henkilöä. Di-verseyn Knowledge Based Ser-vices -asiantuntijaorganisaa-tiossa Euroopassa työskentelee 55 henkilöä.

Tuotekehityskeskuksia on kahdeksan ja tehtaita 16. Puhtaa-napitokemikaalien ja -ratkaisu-

jen lisäksi Diverseyn valikoimaan kuuluvat kaikki alan laitteet.

SecureCheck on Diverseyn mikrobiologisen asiantuntijan riskinarviointi tuotantolaitoksen tuoteturvallisuuden tilanteesta. Arvioinnissa käydään läpi koh-teen laatujärjestelmän ohjeita ja katsotaan käytännössä tuotan-non toimintaa, pesujen aikaista

toimintaa ja näytteenottoa se-kä nostetaan esille tuotantohy-gieniaan liittyvät kriittisimmät kohdat, joista laitoksen kannat-taa aloittaa korjaavat toimenpi-teet tuoteturvallisuuden takaa-miseksi.

LISÄTIETOJA:diversey.com

Puhdistus- ja hygieniaratkaisuja


Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: laatu- ja tutkimuspäällikkö Anssi Vuorinen, Salico Oy

HYVÄT RAAKA-AINEET PILKOTTUJEN KASVIS- TUOTTEIDEN TURVALLISUUDEN PERUSTA

Turvallisia tuorei-ta, pilkottuja kasvik-sia voidaan valmis-taa hankkimalla raa-ka-aineet luotetta-

vilta toimittajilta, tekemällä ris-kinarvioinnin johtopäätöksi-nä syntyneet toimenpiteet sekä huolehtimalla tuotantohygie-niasta ja kylmäketjusta.

Tuoreet kasvistuotteet ovat korkean riskin elintarvikkei-ta, koska niille ei tehdä mitään mikrobimäärää alentavaa kä-sittelyä kuten pastörointi tai kypsennys. Suomessa kasvik-set, tuoreet tai pakasteet, ai-heuttavat joitakin ruokamyr-kytysepidemioita vuosittain, joten niiden turvallisuuden varmistaminen on erittäin tär-keää. Erityisesti tuoreet, pil-kotut kasvikset vaativat nii-tä tuottavilta laitoksilta tark-kaan riskinarviointiin perus-

tuvaa toimintaa, jotta ne ovat turvallisia käyttää. Esimerkiksi USA:ssa tuoreiden pilkottujen kasvisten osuus kaikista ruo-kamyrkytyksistä on jopa yli 15 prosenttia. Euroopassa tilanne on hiukan parempi.

Karkeasti kasvikset voidaan jaotella maan kanssa koske-tuksissa kasvaviin (esim. juu-rekset, salaatit ja melonit) ja selkeästi maasta irrallaan kas-vaviin. Maahan kosketuksissa olevilla kasviksilla tulee huo-mioida erityisesti listeriariski ja varsinkin yli vuodenvaihteen varastoidulla porkkanalla Yer-sinia pseudotuberculosis -ris-ki. Lisäksi raa’an punajuuren on todettu aiheuttavan ruoka-myrkytyksiä, mutta siitä ei ole vielä löydetty mitään tunnettua ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa mikrobia tai toksiinia.

Maasta irrallaan kasvavil-

la kasviksilla ei ole yhtä suur-ta listeria- tai Y. pseudotuber-culosis -riskiä, mutta niissä-kin muun muassa salmonella, E. coli tai norovirus ovat mah-dollisia. Salmonella ja E. coli liittyvät yleensä eläinten ulos-teilla saastuneeseen kastelu-veteen ja norovirus suoraan ihmiskontaktiin sadonkorjuun yhteydessä.

Raaka-aineen laatu korostuuMaailmalla vallitseva käytän-tö on vihannesten peseminen kloorilla pilkkomisen jälkeen. Tällä menetelmällä pystyy las-kemaan mikrobien kokonais-määrää, mutta sekään ei alenna huonolaatuisen raaka-aineen haitallisten mikrobien määrää riittävästi. Pohjoismaissa ja Alankomaissa ei käytetä kloo-ripesua, jolloin vaihtoehdok-

si useimmiten jää pelkkä vesi-pesu. Silloin raaka-aineen hy-vä mikrobiologinen laatu ko-rostuu entisestään.

Uusia puhdistustekniikoi-ta, jotka perustuvat esimer-kiksi maitohappobakteereihin tai otsoniin, on myös kehitteil-lä. Maitohappobakteerien teho perustuu siihen, että ne estävät listerian kasvua. Otsoni puoles-taan desinfioi tuotteesta kaikki mikrobit, niin hyödylliset kuin haitallisetkin vastaavalla taval-la kuin kloori. Käsittelyt voisi yhdistää pesuvaiheeseen, mut-ta nekään eivät poista haitallisia mikrobeja kokonaan.

Puhdistustekniikasta riip-pumatta raaka-aineen tulisi olla lähtökohtaisesti listeria- ja salmonellavapaata. Tämän takaamiseksi se tulee hankkia luotettavilta toimittajilta. Ul-komaisilta vihannestoimitta-

jilta on aiheellista vaatia Glo-bal GAP -sertifiointi tai vastaa-va. Se takaa, että esimerkik-si kasteluveden laatua seura-taan sekä lannoitus- ja kasvin-suojelutoimenpiteitä tehdään vain tarpeeseen. Tällöin tor-junta-ainejäämätkin ovat hy-vin epätodennäköisiä.

Suomessa nämä asiat ovat yleisesti ottaen hyvässä hallin-nassa, ja kotimaisilta toimitta-jilta voidaan hyväksyä myös vähemmän vaativa sertifioin-ti. Raaka-aine-erien tutkimi-nen ennen tuotantoa ei ole sen sijaan mahdollista nopeasti pi-laantuvilla kasviksilla.

Kun raaka-aine on mahdol-lisimman hyvälaatuista, myös ristikontaminaation riski pie-nenee huomattavasti tuotan-non aikana. Kuorimalla pois-tetaan juuresten pintakerros. Raaka-aine on turvallisempaa, jos kuorinta saadaan järjes-tetyksi hygieenisesti. Epähy-gieeninen kuorinta puolestaan aiheuttaa ristikontaminaatio-

ta. Myös maata vasten kasvavat melonit kuoritaan. Jos kuorinta tapahtuu käsityönä, sen hygie-niaan kannattaa kiinnittää eri-tyistä huomiota. Silloin koske-minen sekä kuoreen että he-delmälihaan samoilla välineil-lä on tapa siirtää kaikki kuoren mikrobit myös hedelmälihaan.

Tuotannossa kaksi isoa riskitekijääTuotannossa on kaksi oleellis-ta riskitekijää: ristikontami-naatio kasvisten pesujen aika-na ja listerian laitoskanta. Ris-tikontaminaatio on mahdolli-nen, jos raaka-aineen joukossa on yksikin esimerkiksi listeriaa sisältävä kasvis. Listerian lai-toskannan muodostumista tu-lee estää kaikin keinoin. Riittä-vän tehokkaat pesut joka päivä tuotannon päätteeksi ovat täs-sä oleellisen tärkeitä: niin voi-daan estää tuotantovälineistä aiheutuva kontaminaatio.

Valmiissa tuotteessa pelkkä suojakaasupakkaaminen ei rii-

tä estämään mahdollisen lis-terian kasvua. Siksi säilytys-lämpötilaohjeen noudattami-nen on äärimmäisen tärkeää. Tavoitteena on toki aina, että lopputuote on listeria- ja sal-monellavapaata. Tässäkin vai-heessa tuotteen lyhyt säily-vyysaika estää sen testaami-sen ennen asiakkaalle toimit-tamista. Elintarviketeollisuus-liitto on julkaissut vuonna 2017 Elintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyt-töpäivänä -suosituksen, jota kannattaa hyödyntää.

Klooripesulle kehitteillä vaihtoehtojaKiinan Tai’anissa järjestettiin IV International Conference on Fresh-Cut Produce -konferens-si elokuussa. Siellä klooripe-su herätti keskustelua, ja sille kehitteillä olevia vaihtoehtoja esiteltiin. Vaihtoehdot vaihte-levat otsonista ja maitohappo-bakteereista esimerkiksi kyl-mäplasmaan, fenolisiin hap-

poihin ja maitohappoon.Keskusteluissa muiden mai-

den edustajien kanssa pelkän puhtaan veden käyttö kasvis-ten pesussa herätti ihmetystä. Heille joutui vakuuttelemaan, että Suomessa ei käytetä mi-tään muuta keinoa mikrobi-määrän vähentämiseen.

Myös pakkausmateriaa-lit ja erityisesti muovin käyt-tö herättävät paljon keskuste-lua nykyään. Tuoreet pilkotut kasvikset kuitenkin tarvitsevat kaasutiiviin muovipakkauksen, joka suojaa sisältöä mikrobeil-ta. Konferenssissa nousi esiin erityisesti biohajoava ja bio-pohjainen PLA-muovi, joka on tällä hetkellä ehkä lupaavin ta-vallisen muovin korvaaja, mut-ta silläkin on tiettyjä rajoittei-ta. Se esimerkiksi päästää ve-sihöyryä helposti läpi, ei kestä kuumennusta ja on kallis. PLA olisi kuitenkin helppo hyväk-syä, koska se ei kuluta fossiilisia luonnonvaroja eikä jätä mik- romuovia luontoon. l

Kasvisten käsittely on edelleen suurelta osin käsityötä, jossa korkeat hygieniavaatimukset korostuvat.

Tuotannossa on kaksi oleellista riskitekijää: ristikontami-naatio kasvisten pesujen aikana ja listerian laitoskanta, muistuttaa laatu- ja tutkimuspäällikkö Anssi Vuorinen.

KUVA: KRISTIAN TERVO KUVA: MARKO TARVAINEN

Tarkastuksen, testauksen, sertifioinnin ja teknisen konsultoinnin laatutalo Inspecta on nyt nimeltään Kiwa Inspecta. Suomessa asiakkaitamme palvelevat yli 700 asiantuntijaamme kantavat vastuun kiinteistöjen ja teollisuuden laadun ja turvallisuuden varmistuksesta ja laatutoiminnan varmennuksesta yrityksissä. Meitä on auttamassa yli 4600 Kiwa-kol-legaamme maailmalla, joten kykenemme toimittamaan entistäkin suurempia projekteja ja palvelemaan kattavammin kansainvälisiä asiakkaitamme.

Lisätietoa: www.kiwa.com/fi Asiakaspalvelu: 010 521 600, [email protected]

Kiwa Inspecta

Luomme luottamusta ja turvallisuutta myös elintarvikealalla Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 22000 ja FSSC 22000) Laatu- ja työturvallisuusjärjestelmien sertifiointi (ISO 9001 ja ISO45001) Ympäristö- ja energiatehokkusjärjestelmien sertifiointi (ISO14001 ja ISO50001) Muut elintarvikealan sertifioinnit (UTZ, KRAV, Global G.A.P, BRC, SQMS ja IFS) Rehuturvallisuusjärjestelmien sertifiointi (FAMI-QS, EFISC-GTP ja GMP+) Kestävän kalastuksen ja kalanjalostuksen sertifiointi (MSC & ASC) Gluteenittoman tuotteen merkki ja sertifiointi (AOECS) Vierasesineiden tunnistuslaitteiden tarkastus Paine- ja nostolaitteiden tarkastus Mittauslaitteiden kalibrointi ja varmennus Valmispakkausten e-merkintä Elintavikealan koulutukset

Monta palvelua - yksi kumppani


Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: ELL, tohtorikoulutettava Paula Kurittu & apulaisprofessori Annamari Heikinheimo, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta

HYVÄT TUOTANTOTAVAT JA KORKEA HYGIENIA PITÄVÄT ESBL-BAKTEERIT KURISSA BROILERITUOTANNOSSA

Mikrobilääkeresis-tenssi eli mikro-bien kehittyminen vastustuskykyisik-si lääkeaineille li-

sääntyy kaikkialla maailmassa. Yleistymisen taustalla vaikuttaa kansainvälisesti laajamittainen mikrobilääkkeiden käyttö ihmi-sillä ja eläimillä. Eläinlukumää-riin suhteutettuna Suomi kuu-luu EU-maiden vähiten mikro-bilääkkeitä eläimillä käyttäviin maihin1. Euroopassa käytetään eniten eläinten mikrobilääkkei-tä Etelä-Euroopan maissa.

Maahantuoduista emolinnuista neljännes kantaa ESBL-bakteeriaTuotantoeläimistä etenkin broilereilla on todettu maa-ilmanlaajuisesti runsaas-

ti ESBL-bakteereita (exten-ded-spectrum beta-lactamas). ESBL-entsyymi kykenee hajot-tamaan monia tavallisesti käy-tettyjä antibiootteja, kuten ke-falosporiineja ja penisilliinejä. Tavanomaiset antibiootit eivät tehoa ESBL-entsyymiä tuotta-viin bakteeri-infektioihin.

Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole lääkitty anti-biootein vuoden 2009 jälkeen2, ja Suomessa onkin EU-mai-den alhaisin ESBL-esiintyvyys broilereilla3. Tästä huolimat-ta ESBL-bakteereita löydetään broilerituotannossa Suomes-sakin. On arveltu, että maa-hantuodut emopolven untuvi-kot voisivat toimia kotimaisten lintujen tartuntalähteenä.

Helsingin yliopistossa toteu-tetussa AmiFoPo -tutkimukses-

sa⁴ selvitettiin ESBL-entsyymiä tuottavien Escherichia coli -bak-teerien kulkeutumista emolin-nuilta kuoriutuville poikasil-le munien välityksellä. Vuosien 2017–2018 aikana toteutetus-sa hankkeessa otettiin näytteitä yhteistyössä suomalaisen siipi-karjateollisuuden kanssa emo-linnuilta, niiden munimista munista ennen ja jälkeen hau-dontajakson sekä kuoriutuvis-ta poikasista. Myös emolintujen tuotantotiloista otettiin ympä-ristönäytteitä.

Tutkimuksessa selvisi, et-tä maahantuoduista emolin-nuista noin neljännes (26,7 %) kantoi ESBL-bakteeria. Vasta-munittujen munien pinnalta ESBL-bakteereita löytyi vain yhdeltä prosentilta ja tuotan-totilojen ympäristönäytteistä

vain yhdestä näytteestä. Hau-dontajakson jälkeisistä mu-nien pintanäytteistä ja poi-kasten suolistonäytteistä ES-BL-bakteereita ei löytynyt lainkaan. Sen sijaan näytteistä löytyi tavallista E. coli -baktee-ria 83 prosentilta emolinnuil-ta, 65 prosentilta vastamu-nittujen munien pinnalta se-kä kahdesta poikasen suolisto-näytteestä haudontajakson jäl-keen. Munien pinnoilla ei ollut E. coli -bakteeria haudontajak-son jälkeen.

Tulokset osoittavat, ettei-vät ESBL-bakteerit leviä aina-kaan suurissa määrin suoraan emolinnuilta poikasiin tai vä-lillisesti munien välityksellä. Toisaalta herkän E. coli -bak-teerin löytyminen kuoriutu-valta poikaselta osoittaa, et-

tä bakteerien on mahdollista tunkeutua munankuoren läpi. Bakteerit voivat selvitä pitkiä-kin aikoja ympäristössä, min-kä johdosta ESBL-bakteereis-ta täysin eroon pääseminen on hankalaa.

Antibiootittomuus ja Broilact-valmiste suojaavatESBL-bakteerien esiintyvyy-den lisäksi tutkimuksessa sel-vitettiin myös broilereilla käy-tettävän Broilact-valmisteen mahdollista suojaavaa vaiku-tusta ESBL-bakteerien esiin-tymiseen broilereilla.

Suomessa 1970-luvulla sal-monellan kitkemiseen kehi-tetyn terveen linnun suolisto-bakteereihin pohjautuvan val-misteen on todettu myös eh-käisevän ESBL-bakteerien esiintymistä poikasilla5. Ta-vallisesti valmiste annostellaan vastakuoriutuville poikasille niin, että ne saavat sen ruuan-sulatuskanavaansa. Ruuansu-latuskanavaan annosteltavan valmisteen katsotaan vaikut-tavan yleisesti alhaiseen ESBL- esiintyvyyteen suomalaisilla broilereilla.

Tutkimuksessa selvitettiin Broilactin vaihtoehtoisen an-nostelutavan vaikutusta mu-nien pinnalta ja kuoriutuvis-ta poikasista löydettyihin ES-BL-bakteereihin. Pian munin-nan jälkeen osa tutkittavista munista upotettiin kauttaal-taan Broilact-liuokseen, ja ES-BL-bakteerien esiintyvyys sel-vitettiin kolmiviikkoisen hau-dontajakson jälkeen.

Tutkimuksessa oletettiin, että valmisteliuokseen kastet-tujen munien pinnoilta todet-taisiin alhaisemmat ESBL-pi-toisuudet kuin käsittelemättö-mien munien pinnoilta. Käsit-telyn vaikutusta ei voitu lopulta kuitenkaan arvioida, sillä hau-dontajakson jälkeen ei käsitte-lemättömien munien pinnoil-ta ja niistä kuoriutuvista poi-kasistakaan todettu ESBL-bak-teereita.

Tutkimus osoittaa, että ES-BL-bakteereita kulkeutuu Suo-meen maahantuotavien untu-vikkojen mukana, mutta hyvät tuotantotavat ja korkea tuotan-tohygienia pitävät ESBL-bak-teerien tason alhaisena. Myös Broilactin käyttö ruuansula-tuskanavaan annosteltuna kuo-riutumisvaiheessa ja antibioo-tittomuus tuotantotason broi-lereilla auttavat osaltaan alhai-sen resistenssitilanteen ylläpi-tämisessä.

Tutkimuksella on edelleen tärkeää selvittää, millaiset te-kijät ylläpitävät ESBL-baktee-rien esiintymistä antibiootit-tomassa broilerituotannossa ja miten esiintymistä voidaan edelleen vähentää. ESBL-bak-teerien torjunta kotikeittiös-sä sisältää normaalin keittiö-hygienian ja lihan läpikotaisen kypsentämisen.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kärkihanketta Mikrobi-lääkeresistenssin torjunta tuotanto-eläimillä. Tutkimusta tuki myös Wal-ter Ehrströmin säätiö. l

VIITTEET:¹ Euroopan Lääkevirasto, 2018. Euro-

pean Medicines Agency EMA. Sales of veterinary antimicrobial agents in 30 European countries in 2016.

² Nauholz, H. ym. 2014. Antimicrobial use in meat poultry production in Finland 2007−2012. Poster. 3rd In-ternational Conference on Respon-sible Use of Antibiotics in Animals.

³ EFSA & ECDC 2018. The European Union summary report on antimi-crobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2016. EFSA J. 16, p. 5182.

⁴ Oikarainen P.E., ym. 2019. Dire-ct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia co-li limited in poultry production pyra-mid. Vet Mic 231, 100−106.

⁵ Nuotio, L. ym. 2013. Effect of com-petitive exclusion in reducing the occurrence of Escherichia coli pro-ducing extended-spectrum be-ta-lactamases in the ceca of broiler chicks. Poult. Sci., 92, 250−254.

ESBL-bakteerit eivät leviä ainakaan suu-rissa määrin suoraan emolinnuilta poika-siin tai välillisesti munien välityksellä.

Suomessa tuotantopolven broi-lereita ei ole lääkitty antibiootein vuoden 2009 jälkeen.

Bakteerikannan herkkyysmääritys kiekkomenetelmällä. Bakteeri on vas-tustuskykyinen beetalaktaamianti-biooteille kuten 3. polven kefalospo-riineille.

Kefotaksiimiresistentti Escherichia coli -bakteeri selektiivimaljalla.

KUVA: JAKUB KAPUSNAK, UNSPLASH

KUVA

: TON

I CUE

NCA,

UNS

PLAS

H

KUVA: PAULA KURITTU KUVA: PAULA KURITTU

TopHygiene | Kalevantie 2 | FI-33100 TampereTelephone: +358 (0)40 5041 789 | mailto: [email protected]

.fi

Tuloilman ionisoinnilla

UVC Ilmadesinfioinnilla!

Hygienian seuraava tasosi

Ilman mikrobipitoisuusmittauksia luotettavastiimpaktorilla.


Teema HYGIENIA & LAADUNHALLINTATEKSTI: toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi, Elintarviketeollisuusliitto ry

TYÖKALU ELINTARVIKEPETOSTEN TORJUNTAKYVYN ARVIOINTIIN

Food Fraud Vulnerability Assesment -työkalulla voi arvioida oman työ-organisaationsa haa-voittuvuutta ja elintar-

vikepetosten torjuntakykyä. Sen on kehittänyt voittoa tavoittele-maton SSAFE -yhteisö, joka on perustettu edistämään elintar-viketurvallisuutta toimitusket-jujen välillä ja parantamaan kan-santerveyttä ja hyvinvointia.

Elintarvikepetosten torjunta-toimenpiteet nousevat elintarvi-keturvallisuuden hallintajärjes-telmien vaatimuksiksi piakkoin. Yrityksissä pohditaan parhail-laan, mitä käytännön toimenpi-teitä elintarvikepetosten torju-minen edellyttää. Jotta voi teh-dä päätöksiä oman organisaa-tion toimenpiteistä, täytyy tun-nistaa omissa toimintatavoissa elintarvikepetoksille altistavat heikkoudet.

Food Fraud Vulnerability As-sesment -työkalu on saatavissa käyttöön maksutta rekisteröintiä vastaan osoitteesta pwc.nl/en/ industries/agrifood/ssafe-food-fraud-tool.html.

Tähän asti elintarviketeolli-suudessa on totuttu torjumaan sellaisia vaaroja, jotka jo tun-

netaan. Teurastamot, valmis-ruokakeittiöt, leipomot, myl-lyt, meijerit jne. seuraavat kan-sainvälistä elintarviketurvalli-suusriskien arviointia ja ryhty-vät toimenpiteisiin niiden tor-jumiseksi. Merkittävimpiä käy-täntöjä ovat hygieniaa paranta-vat toimenpiteet, vierasaineiden ja eläinlääkejäämien riskienhal-linta ja monitorointi HACCP- käytäntöjen perusteella.

Elintarvikepetosten ongel-ma on, ettei toimija useinkaan tiedä, kuinka monella eri taval-la tontille saapuvia raaka-ai-neita voidaan väärentää, eivät-kä läheskään kaikki tapaukset jää kiinni laboratorioanalytii-kan puutteen vuoksi.

Käytössä jo kansain-välisissä yrityksissä

Elintarvikepetosriskin tunnis-tamisen tarpeeseen kehitetty työkalu ”tarttuu” esimerkik-si organisaation toimintata-poihin sekä elintarviketurval-lisuudesta vastaavassa organi-saatiossa että johdossa ja han-kinnassa sekä auttaa tunnis-tamaan käytäntöjen heikkou-det. Osa heikkouksista voi olla organisaation rutiineissa, osa heikkouksista kohdistuu raa-ka-aineen globaalissa markki-noissa havaittuihin ongelmiin tai lopputuotteen markkinaan liittyviin ongelmiin.

Osittain verkkopohjaisen

työkalun alussa on elintarvike-petosalttiutta arvioimaan tar-koitettu päätöksentekopuu. Se antaa ensimmäisen katsauksen organisaation statukseen, min-kä jälkeen työkalun elementte-jä työstetään pidemmälle. Haa-voittuvuuksien arviointi työ-kalulla on suositeltavaa ot-taa osaksi yrityksen normaalia toimintaa seuraavia käytäntö-jä. Tällä tavalla voidaan havai-ta, miten toimenpiteet ovat lo-pulta parantaneet yrityksen ky-kyä torjua elintarvikepetoksia.

Työkalussa on 50 kysymys-tä excel-taulukossa. Kysy-myksiin vastataan numeeri-sesti ohjeiden mukaan, ja vas-tausten perusteella taulukkoon ohjelmoitu grafiikka visualisoi arvioinnin lopputuloksen. Ha-lutessaan työkaluun voi kirjata organisaation omia havaintoja ja tavoitteita haavoittuvuuden torjunnan toimenpiteistä ja ta-voitteista.

Työkalua käytetään jo nyt varsin aktiivisesti globaaleilla markkinoilla toimivissa elin-tarviketeollisuusyrityksissä, joten sitä voi huoletta suosi-tella myös suomalaisille elin-tarviketeollisuusyrityksille. l

TILAUKSET: toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi


TILAA LEHTITilaus 69 €/vuosikerta,

oppilaitokset 57 €/vuosikerta + ALV Elintarviketurvallisuuttaparemmalla analytiikalla


ANALYTIIKKA & VALVONTA

Ilmastonmuutos haastaaelintarvikeketjun

Tutkimus- ja kehittämisrahoituskaipaa nopeita muutoksia

KOKO

ELINTARVIKEALAN

AMMATTI- JA

TIEDELEHTI

30 Kehittyvä Elintarvike 5/2019 Kehittyvä Elintarvike 30 vuotta 31

03 TEKSTI: Pirjo Huhtakangas

KOLMESSA VUOSIKYMMENESSÄ 171 NUMEROA

Tämä lehti on Kehittyvä Elintarvike -lehden 171. numero. Alusta saak-ka lehteä on tehty aikaa ja vaivaa säästämättä. Ilman osaavia ihmi-siä lehti ei synny tänäkään päivä-

nä. Tarvitaan käsittämättömän paljon työ-tä, ennen kuin lehti teksteineen, editointei-neen, kuvineen, taulukkoineen ja ilmoituk-sineen jaetaan lukijoille.

Lehteä tekee laaja joukko elintarvikea-lan ammattilaisia, mutta kirjoittajissa ja haastatelluissa on myös monien muiden alojen asiantuntijoita.

Raija Ahvenainen-Rantalan päätoimit-tajakautena 2001−2017 lehden sisältö vah-vistui ja ulkoasu uudistui lukijatutkimus-ten tulosten pohjalta. Vakituisista avus-tajista ahkerimpia ovat olleet jo pitkään Heikki Manner ja Ari Virtanen. Manner on lehden pakinoitsija, jolla on tunnistetta-va, oma pakinointityyli. Virtanen on tuo-nut lehteen kansainvälisiä tuulahduksia Maailma mausteilla -palstallaan.

Myöskään ilman ammattitaitoista il-moitusmyyntiä lehteä ei pystyttäisi julkai-semaan. Mediamyyjä Jukka Peussa oli en-

ensi keväänä. Jo nykyisillä verkkosivuil-la on vuodessa noin 50 000 kävijää, joista yli kolmannes on 25−34-vuotiaita ja vajaa kolmannes 18−24-vuotiaita.

Eniten kävijöitä on lehtiarkistossa, jos-ta voi etsiä itseään kiinnostavia juttuja ha-kutoiminnolla. Sivustolle palaavista puolet käy siellä 2−4 viikon välein, neljännes 1−2 kuukauden välein.

Printtilehdestä verkkoon ovat siirtyneet muun muassa nimitysuutiset ja tapahtu-makalenteri. Uusista numeroista sinne la-dataan tuoreeltaan kolumni, puheenvuo-rot, pääkirjoitus, pakina ja Maailma maus-teilla -palsta sekä kansikuva, jonka alta löytyy sisällysluettelo.

Ensimmäinen numero viitoitti tietäAjatus lehden perustamisesta kyti Elintar-viketieteiden Seuran hallituksessa 1980- luvun lopulla. Vuosien 1988-1989 puheen-johtaja Aimo Jussila kirjoitti lehden en-simmäisen numeron (1/1990) pääkirjoi-tuksessa, että julkaisun tarkoituksena on tavoittaa kaikki ne tahot, joille on tärkeää viedä eteenpäin suomalaisia elintarvikkei-ta pellolta suuhun ja tutkimustuloksesta uutuustuotteeksi. Perustehtävä on edel-leen sama.

Ensimmäisessä numerossa oli juttu muun muassa asiakaslähtöisestä tuote-kehityksestä, listeriasta ja salmonellas-ta elintarvikkeissa, erityisruokavalioista, elintarviketeollisuuden teknologiaohjel-masta sekä kannanotto elintarvikkeiden vapaakaupan laajentamisesta.

Lehden päätoimittajana ja toimitussih-teerinä työskenteli Sirpa Sarlio-Lähteen-korva, ja ilmoitusmyynnistä vastasi Sari Laurikko. Lehden toimituskuntaan kuu-luivat Paula Jounela-Eriksson, Aimo Jus-sila, Kaija Kivilahti, Seppo Lindroth, Mir-ja Mokkila ja Kirsti Parkkinen.

Kymmenvuotisjuhlanumero maku edelläLehden 56-sivuisen 10-vuotisjuhlanu-meron (6/1999) teemana oli Ruoka ja nautinto, ja siitä vastasivat päätoimitta-ja Päivikki Savola ja toimittaja Marianne Boström-Kouri. Lehden vakituisia avus-tajia olivat tuolloin Anne Haikonen, Anu Hopia, Marleena Tanhuanpää ja Ari Vir-tanen.

Kymmenvuotisnumerossa kerrottiin muun muassa ruuan monista merkityk-sistä ja miten ruoka on innoittanut taitei-lijoita läpi vuosisatojen. Lehti oli jo alkanut vakiinnuttaa asemaansa elintarvikealan

korkeakoulutettujen ammattilehtenä.

20-vuotisjuhlanumero korosti yhdessä tekemistäLehden 20-vuotisjuhlanumeron (5/2009) pääteemana oli Ammattikeittiöt. Lehden si-sällä ilmestyi erillinen Get a Life − Maistuva ammatti -julkaisu, jossa esiteltiin elintar-vikealan ammatteja. Sen julkaisivat Elin-tarviketeollisuusliitto ja Elintarviketietei-den Seura. Esitettä jaettiin opinto-ohjaa-jien ja opettajien kautta ammatinvalintaa pohtiville nuorille. Julkaisun kansikuvas-sa poseerasi tuolloin 28-vuotias rapartis-ti Elastinen, suomalaisen ruuan puhemies.

Juhlalehden pääkirjoituksessa päätoi-mittaja Raija Ahvenainen-Rantala ker-toi, että käsissä on 111. numero, jossa kat-se luodaan tulevaisuuteen. Seuran vuoden 2004 puheenjohtaja Mari Sandell (ent. Ha-kala) kirjoitti katsauksen otsikolla Teh-dään yhdessä hyvää.

Varsinaisesti lehti juhli 20-vuotistai-valtaan järjestämällä Elintarviketieteillä kilpailukykyä -seminaarin 11.11.2009 Hel-singissä.

Ilmastonmuutos iso asia 30-vuotisjuhlavuonnaMyös 30-vuotisjuhlavuonna 2019 pidetään juhlaseminaari (7.11.), tällä kertaa otsikol-la Kohti ilmastoystävällisempiä käytäntöjä elintarvikeketjussa. Puhujina ovat työelä-mäprosessori Anneli Pauli ilmakehätietei-den keskus INARista, tutkimusprofessori ja Suomen ilmastonpaneelin jäsen Kristii-na Regina Luonnonvarakeskuksesta, toi-

mialapäällikkö Anna Vainikainen Elintar-viketeollisuusliitosta, johtaja Ilkka Nie-minen Päivittäistavarakauppa ry:stä, va-ratoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi Mara ry:stä ja sijoitusjohtaja Mika Leski-nen FIMistä.

Energia- ja materiaalitehokkuus sekä il-mastovaateet ovat näkyneet viime vuosien numeroissa pääteemasta riippumatta. Te-hokkaampaa tekniikkaa, parempia käytän-töjä ja säästöjä on etsitty yhä tarmokkaam-min, mutta myös ruuan aistittavat ominai-suudet, ravitsemus, pakkaukset, markki-nointi ja turvallisuus ovat olleet esillä.

Vuoden 2018 alussa lehden ulkoasu uudistui ja raikastui, mutta asiasisältö säilyi. Juh-lavuonna 2019 lehti on uuden ajan kynnyk-sellä. Numerossa 5/2019 kerrotaan muun muassa lihan kasvispohjaisista korvikkeis-ta, hyönteisruokatutkimuksista ja mikro-muoviongelmasta.

Lehden julkaisijan, Elintarviketieteiden Seuran, 70-vuotisjuhlajulkaisussa (2017) seuran silloinen varapuheenjohtaja Erkki Vasara arvioi, että lehdellä on tulevaisuut-ta, mutta se kulminoituu ilmoitusmyyn-tiin ja siihen, miten lehti pystytään digi-talisoimaan. l

Ensimmäinen numero ilmestyi mo-nen vuoden kypsyttelyn jälkeen vuonna 1990.

Kymmenvuotisjuhlanumeron pää-teemana oli Ruoka ja nautinto.

20-vuotisjuhlanumero 5/2009 il-mestyi ammattikeittiöteemalla.

Numeron 5/2014 välissä ilmes-tyivät Elintarvikeketju esittäy-tyy -sivut.

KANSIKUVA: ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOKANSIKUVA: JAN VAN DEN HECKE

VANH. ASETELMA. KUVATAITEEN KESKUSARKISTO KANSIKUVA: VALTTERI KANTANEN

juhlanumeron 5/2019 teema on hy-vin perinteinen, mutta sisältö mo-nipuolinen.

KANSIKUVA: MICHELLE VANDY

KANSIKUVA: PIXABAY

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, päätoimittaja & toimitussihteeri 1990−1992

Kaija Mäkilä (nyk. Karjalainen), päätoimittaja & toimitussihteeri 1992−1995

Päivikki Savola, päätoimittaja & tiedotussihteeri 1996−1997, päätoimittaja 1998−2000

Marianne Boström-Kouri, toimittaja 1997−1999

Pirjo Huhtakangas, toimittaja 2000−2004, toimituspääl-likkö 2005 lähtien, vt. päätoimittaja 2018−2019.

Raija Ahvenainen-Rantala, päätoimittaja 2001−2017

Laila Seppä, päätoimittaja 2017

Laura Hyvärinen, toiminnanjohtaja & päätoimittaja vuo-desta 2017 lähtien (vanhempainvapaal-la 2018−2019)

Lehden päätoimittajat, toimituspäälliköt,toimitussihteerit ja toimittajat

n Lehden lukijatutkimus 2005

n ETS:n jäsenkysely 2008 (ml lehti)

n Get a Life – Maistuva ammatti -esite opoille 2009

n Lehden kotisivut juttuarkistoineen 2009

n Lehden 20-vuotisjuhlaseminaari Elintarviketieteillä kilpailukykyä 2009


n Elintarvikeketju esittäytyy -erikois- sivut numerossa 5/2014


n Lehden ulkoasu-uudistus 2018

n Lehden 30-vuotisjuhlaseminaari Kohti ilmastoystävällisempiä käytäntöjä elintarvikeketjussa 2019

Poimintoja lehden 30-vuotistaipaleelta

siarvoisen tärkeä yhteistyökumppani kak-si vuosikymmentä: vuodet 1997−2017. Nyt mediamyyntiä hoitaa Media Bookers.

Verkkosivut kovassa käytössäPrinttilehden lisäksi kaikille avoimet verk-kosivut ovat palvelleet elintarvikealan am-mattitiedosta kiinnostuneita vuodesta 2009 alkaen. Sinne on ladattu lehden tee-masivujen jutut 2000-luvun alkuvuosis-ta lähtien vuoden viiveellä ilmestymisestä.

Uudet, nykyaikaiset ja monikäyttöi-set verkkosivut ovat työn alla ja avautuvat

KANSIKUVA: RÄHINÄ RECORDS

20-vuotisjuhlanumeron välis-sä ilmestyi Get a Life - maistuva ammatti -liite.

Kehittyvä Elintarvike 30 vuotta 3332 Kehittyvä Elintarvike 5/2019

Roquette Nordica Oy www.roquette.com p. (09) 315 85 700

03

www.linseed.fi

pakkasmarja.fiwww.bonnejuomat.fi

www.ravatek.fi

Onnittelemme juhlivaa lehteä!

03

34 Kehittyvä Elintarvike 5/2019

TEKSTI: Ari VirtanenMaailma MAUSTEILLA

SUOMI VUONNA 2049

Kun Berliinin muuri moukaroitiin alas kolmekymmentä vuotta sit-ten, synnytettiin uusi koko elin-tarvikealan kattava suomenkieli-

nen lehti. Vastasyntynyt Kehittyvä Elintar-vike pystyi heti raportoimaan uusista suo-malaissaavutuksista. Esteröity kasvissta-noli (Benecol) oli keksitty, ja ensimmäiset Gefilus-tuotteet tulivat kaupan hyllylle. Vakuuminakkipaketteihin lisättiin suo-jakaasua, ja suomalaiskodeissa syötiin mikrossa lämmitettyä pizza bolognesea.

Jos menisimme vuodesta 1990 vielä 30 vuotta taakse päin, vuoteen 1960, jol-loin Berliinin muuria vasta rakennettiin, kaupunkilaiskotiin oli juuri saatu uusi jääkaappi, ja muoviastiat mahdollistivat ruuan tähteiden säilyttämisen. Vuonna 1960 ruuan valmistus vei suuren osan suomalaisen kotiäidin päivästä. Yhdys-valloissa 1960-luvulla pikaruokaketju-jen leviäminen vähensi kotiruokailun tarvetta sekä perheiden yhteisiä ruoka-hetkiä, ja syömään lähdettiin autolla. Nyt USA:ssa ruuan valmistukseen kotona käy-tetään päivästä enää 30 minuuttia. Keski-

vertosuomalainen käyttää 40 minuuttia, kun Virossa ruuan valmistamiseen kuluu tunti.

Suurin muutos suomalaisessa ruo-kailussa on Kehittyvä Elintarvike -leh-den ensimmäisen numeron päivistä tähän päivään sosiaalinen media. Suuri osa sosiaalisen median valokuvista liit-tyy ruokaan, ruokailuun ja ruuan valmis-tukseen. Ruokamarketin valikoima on sekin kasvanut 30 viime vuodessa viidestä tuhannesta tuotteesta 25 tuhanteen tuot-teeseen. Mullistavia uusia tuotteita tai muutoksia elintarvikeketjussa on tapah-tunut kuitenkin vähän. Seuraavan kol-menkymmenen vuoden aikana suoma-lainen elintarviketuotanto, -valmistus ja -kauppa tulevat kuitenkin muuttumaan rajusti.

VUODEN 2049 LOKAKUUSSA valmiste-lemme uutta Kehittyvä Elintarvike -digi-

videolehden uutta painosta. Ulkona näyt-tää hyvinkin vihreältä, ja ilma on kirk-kaan aurinkoinen toisin kuin Blade Run-ner 2049 -elokuvassa ennustettiin. Kun 1970-luvulla rakennetut asuntolähiömme jouduttiin uusimaan, parkkipaikat ja suu-rin osa liikenteestä siirtyivät maan alle.

Raitiovaunut, kävelytiet ja bulevardit hallitsevat kaupunkien maisemaa. Auton omistaminen ei ole enää pääkaupungissa tarpeellista, koska sen saa yhtä helposti vuokrattua kuin sähköpotkulaudan. Uusi nopea juna yhdistää Euroopan jäämeren puoleisen laidan Kirkkoniemestä Helsin-kiin ja tunnelin kautta Tallinnaan ja edel-leen Aasiaan ja Afrikkaan saakka.

Private label -tuotteiden osuus on kas-vanut jo 40 prosenttiin vuoden 2019 noin 24 prosentista. Uusi Arctic+ -lähikauppa-ketju myy ainoastaan vastuullisesti tuo-tettuja, testattuja ja antibiootti-, gmo- sekä hormonivapaita Arctic+ private label -tuotteita.

Suomalaiskauppojen verkosto on levit-täytynyt niin Aasiaan kuin Amerikkaan, sillä maailman puhtaimmalle ruualle on tasaisen varmasti koko ajan enemmän kysyntää. Edullinen ja nopea pohjoismai-nen logistiikkaosaaminen on mahdollista-nut tämän. Elintarvikkeiden markkinointi on siirtynyt enemmän uutuuksien mais-tattamiseen kivijalkakaupoissa sekä sosi-aaliseen mediaan. Ruuan verkkokauppa on kasvanut jo 20 prosenttiin vuoden 2016 vajaan prosentin (0,7 %) tasosta. Logis-tiikkayritykset toimittavat sähköautoilla ja

SUOMI ON LÖYTÄNYT OMAT VAHVUUTENSA

JA PITÄNYT LINJANSA PUHTAIDEN RUOKIEN

TUOTTAJANA.

vaikeissa paikoissa droneilla postin lisäksi kylmätuotteet kylminä ja ravintola-an-nokset kuumina kaikkina vuorokauden aikoina.

SUOMEN MAATALOUS on ottanut mallia Uudesta-Seelannista ja panostanut pit-käjänteisesti omiin strategisiin tuottei-siimme (kaura, ohra ja ruis, metsämarjat, maito) sekä niiden jalostukseen sellaisiksi tuotteiksi, joille on kysyntää ulkomailla. Maidontuotannon ohessa lihakarjasta pidetään niin hyvää huolta, että suomalai-nen pihvi on maailman arvostetuin. Vau-rastunut Kiina ostaa kaiken possun, kalan ja kahvin, mitä suomalaiset yritykset pys-tyvät jalostamaan. Suomalaiset ovat otta-neet mallia Hollannista, joka toimii edel-leen hedelmien ja kukkien logistiikkakes-kuksena Euroopassa.

Suomen strateginen sijainti edesauttaa kilpailukykyä lento- ja junatien ja poh-joisen meritien vilkastuessa Euroopan ja Aasian välissä. Käsityötä vaativa kalanja-lostus palkkaa henkilöstöä Thaimaasta ja Vietnamista, tuo kalaa Norjasta ja kasvat-taa yhä enemmän omaa kalaa. Kalan kas-vattaminen on 2049 huomattavasti suu-rempaa liiketoimintaa kuin naudan- tai porsaankasvatus. Suomalaiset yritykset ovat maailman johtavia ksylitolin, stano-lin ja sterolin sekä muun muassa mustik-kapulverin toimittajia.

Suomalainen maatalous käyttää edis-tyksellistä tietotekniikkaa maksimoidak-seen tehokkuuden ja minimoidaakseen hävikin ilman, että puhtaudesta tarvitsee tinkiä. Lehmillä on hyvinvointimittarit, dronet hoitavat kasvien pölytystä, satel-liitit auttavat ajoituksessa, traktorit kul-kevat autonomisesti, ravintolat kasvatta-vat omat salaattinsa, block chain -tekno-logia mahdollistaa maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.

Valtio ja kunnat kannustavat tuilla ja edullisella asiantuntija-avulla pieniä maatilojen elintarvikeyrityksiä. Elintar-vikevalvonta on muuttunut yhteistyöksi yritysten kanssa, ja samalla suuret ja pienet yritykset toimivat yhdessä. Käsi-työoluen ja artesaanileivän sijaan nyt puheenaiheita ovat käsityöläiskalatuot-teet ja -juustot, joissa käytetään startup -yrityksissä kehitettyjä probioottibaktee-reita tuottamaan uusia makuja ja terveys-vaikutuksia.

AASIALAISTEN TURISTIEN määrä jatkaa kasvuaan vuoden 2049 Suomessa. Suo-sittua on erityisesti mökin vuokraami-nen ja ruoka-, kalastus- ja saunamatkailu Euroopan viimeisissä erämaissa ja kylä-yhteisöissä. Palattuaan kotiin Shanghai-hin ”Suomen kävijä” seuraa ruokasuosi-tuksia älyrannekkeestaan ja päättää naut-tia suomalaisen kala-annoksen pohjois-maisessa ravintolassa Shanghaissa sen sijaan, että valmistaisi 3D-tulostimella pizzan omassa keittiössään.

Ruokalistan tuoreet ja puhtaat raa-ka-aineet pystytään toimittamaan suo-malaisjärveltä kiinalaiselle lautaselle joustavasti ja tehokkaasti. Suomi on löy-tänyt omat vahvuutensa; yli teollisuus- alojen toimivan yhteistyön, tietotekniikan hyödyntämisen ja pitämään oman lin-jansa puhtaiden ruokien tuottajana.

KUVA: PIRJO HUHTAKANGAS03

Kehittyvä Elintarvike 30 vuotta 35


ON SYNTYNYT UUSI RUUANLUOKITTAJIEN

AMMATTIKUNTA.

AUDITOIJAN SERTIFIOIJAN AUKTORISOIJA

PakinaTEKSTI: Heikki Manner

Todistetut, tarkastetut ja lailliste-tut, siis sertifoidut, auditoidut ja auktorisoidut, toimijat tuottavat nykyisin todistettua, turvallista,

tarkastettua ja laillista ruokaa. Yrityksiä ja tuotantoprosesseja syynäävät auditoi-jat, sertifioijat ja erilaiset tarkastajat. Ti-lejä syynäävät tilintarkastajatkin ovat ny-kyään auktorisoituja.

Sertifioinneista on tullut välttämättö-myys liki kaikilla aloilla, ojasta allikkoon ja alkutuotannosta kauppaan. On erilaisia ISOja, FSSCeitä, BRCeitä, G.A.P:ia, GFSI:iä, IFS:iä, IOP:ia, HACCPista nyt puhumat-takaan. On Totuus Toimistoa, Norjalaista Totuutta ja jos jonkinmoista rekisteriä omien terveys- ja elintarviketarkastajien lisäksi. On syntynyt uusi ruuanluokittajien ammattikunta.

Luomun pitää olla luomuksi todistet-tua, mutta tavanomainen tuotantokin pitää jollain tavalla todistaa. Ennen riitti, kun jälkikasvu lapsuuden ja nuoruuden sukutilalla työskenneltyään ilmoitti jat-kavansa tilanpitoa, nyt maanviljelijälläkin pitää olla sertifioitu loppututkinto. Itäi-sessä naapurissa palkittiin aikoinaan kylän parhaita lypsäjiä. Siihen riitti, että he olivat työssä pätevöityneitä. Nyt robottiaikaan myös lypsämiseen vaaditaan koulutus ja maakunnan parhaan lypsäjän tutkinto, vaikka varsinainen lypsäjä on robotti.

Lehmätkin ovat rekisterissä ja joutuvat suorittamaan jonkin tutkinnon, jotta tie-detään, mitä eläimiä pätevöitynyt ja serti-fioitu lypsäjä lypsää. Puutavaran, selluloo-san ja paperin valmistuksessa käytettyjen puiden pitää olla sertifioituja, metsästä nyt puhumattakaan.

Auditoijia, sertifioijia, auktorisoi-jia ja tarkastajia lappaa tuotantolaitok-sissa yhtenään. Parissa kuukaudessa voi pahassa lykyssä olla parikymmentä eri-laista tarkastusta, kun lasketaan myös virallisten omaisten tekemät käynnit. Monessa yrityksessä vähintään yhden henkilön työaika menee standardien seu-raamiseen, tarkastusten läpivientiin ja poikkeamien alapoikkeamien sivuhuo-mautusten reunakommenttien juurisyiden syynäämiseen ja korjaamiseen.

Virallistettu toimintojärjestelmä on toi-mijalleen kallis ja virallistajalle hyvä liike-toiminta. Elintarvikeyrityksen toimintaa ei voi enää aloittaa kuka tahansa turisti, eikä edes alaa tuntematon juristi.

MUTTA KUKA SERTIFIOIJAT ja auditoijat on tehtäväänsä auktorisoinut eli toden-nut päteväksi? Historia sitä tuskin on teh-nyt, vaikka laivanluokittaja Norjalaisen Totuuden juuret juontavat 1860-luvulle. Monet standardit ja järjestelmät ovat var-sin tuoreita, Brittiläinen Vähittäiskaupan Yhteenliittymäkin on perustettu vasta parikymmentä vuotta sitten. Kuka audi-toi sertifioijat, jotta tiedetään, että hei-dän auditointi- ja sertifiointiprosessinsa on kunnossa, hyvien tuotantotapojen

mukainen ja muodollisesti pätevä? Teh-däänkö avoin itseauditointi vai salainen sisäinen sertifiointi?

Koko tämän virallistamis-, todista-mis- ja tarkastamissirkuksen sanotaan alkaneen avaruuslennoista, kun haluttiin varmistaa, että raketit menevät tarkoitet-tuun kohteeseen ja kyydissä olevien olioi-den ruoka on turvallista. Sittemmin todet-tiin, että koko homma on niin kallista, että lopetetaan koko touhu – tai laitetaan aina-kin tauolle, kunnes siihen on varaa.

SITÄ MUKAA KUIN VIRALLISTETUT toi-mintojärjestelmät ovat yleistyneet, julki-suudessa ja tilastoissa näkyvät poikkea-mat, ruuasta sairastumisten ja elintarvik-keiden takaisinvetojen määrä on lisään-tynyt. Vähittäiskaupan Yhteenliittymän kotimaassa maitovälitteiset epidemiat ovat tuplaantuneet 2000-luvulla.

Tietenkin voisi ajatella, että sertifioin-nit toimivat. Vaan entäpä jos tarkasta-jien, auditoijien ja sertifioijien mukana leviää jokin vielä tuntematon laatuvirus tai ennemminkin laaduton virus, joka tuudit-taa uskoon, että kaikki on kunnossa, kun meillä on auditoitu toimintojärjestelmä ja sertifioitu laatujärjestelmä? Siispä nekin virukset pitää saadaan hallintaan, niiden hallitsemiseen luoda standardi, ja ne pitää auditoida ja sertifioida.

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.

• Lehden verkkosivuilla ovat nimityksiä-, tunnustuksia- ja tapahtumia-palstat.• Lehtiarkisto hakusanatoiminnolla• Pääkirjoitukset, kolumnit, puheenvuorot, pakinat ja Maailma mausteilla -jutut.• Sieltä voit laittaa juttuvinkkejä ja antaa palautetta sekä tilata lehden.

VERKOSSAkehittyvaelintarvike.fi03

www.kehittyvaelintarvike.fi

ILMOITUSMYYNTI: Janne Murtomaa 050 377 0333 [email protected] Hannu Pyykkö 050 2250 [email protected]

Varaa paikka ilmoituksellesi seuraavaan lehteen 15.11.2019 mennessä

TEEMAT JA ILMESTYMISPÄIVÄT6/2019 12.12. KOULUTUS, MARKKINOINTI & VIENTI

Lisäjakelu: HR-päälliköt

1/2020 27.2. TUOTANTO, PAKKAUKSET & MATERIAALITEHOKKUUS VALMISRUOKATEOLLISUUS Lisäjakelu: PacTec, FoodTec & PlastExpo 11.−12.3.

2/2020 30.4. VALMISTUS- JA LISÄAINEET & TUOTEKEHITYS Lisäjakelu: Elintarvikepäivä 12.5. & tuotekehityspäälliköt

3/2020 11.6. KONEET, LAITTEET & LOGISTIIKKA JUOMATEOLLISUUS Lisäjakelu: Elintarviketeollisuus 9.−10.9. & tehtaanjohtajat

4/2020 3.9. ANALYTIIKKA & TUOTETURVALLISUUS KASVISTEOLLISUUS Lisäjakelu: laatu- ja laboratoriopäälliköt

5/2020 29.10. DIGITALISAATIO & ROBOTIIKKA KALATEOLLISUUS Lisäjakelu: tehtaanjohtajat

6/2020 10.12 KOULUTUS, KONSULTOINTI & VIENTI Lisäjakelu: HR-päälliköt & vientijohtajat


Ravitsemus & Terveys TEKSTI: laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Katri Suhonen, Ravistamo Oy

RAVITSEMUSSUOSITUKSET – ERITYISTARKASTELUSSA KALAMihin kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat, ja mitä tiedetään erityisesti kalan käytöstä ja sen turvallisuudesta.

Aika usein kuulee ky-syttävän, mihin ra-vitsemussuosituk-set perustuvat. Myös epäilyksen ääniä

kuulee; suosituksia saatetaan väittää ruokateollisuuden os-tetuiksi lausunnoiksi. Ravitse-mussuosituksilla on maailman-laajuisesti useiden vuosikym-menten historia: ensimmäiset ravitsemussuositukset julkais-tiin 1940-luvulla Yhdysvallois-sa. Ensimmäiset suomalaiset ra-vitsemussuositukset julkistettiin vuonna 1987.

Ravitsemussuositukset pe-rustuvat tutkittuun tietoon, ja niissä huomioidaan ravintoai-neiden tarve koko elämänkaa-ren aikana. Suositusten lähtö-kohtana on terveyden edistä-minen ja sairauksien ehkäisy ruokavalion keinoin. Suosituk-sissa otetaan huomioon myös eri ryhmien erityispiirteet. Omat suosituksensa löytyvät muun muassa iäkkäille, ras-kaana oleville ja koululaisille.

Suomalaiset ravitsemussuo-situkset pohjautuvat pohjois-maisiin suosituksiin, joita on laatimassa laaja asiantuntija-joukko. Suositusten laadintaan osallistuva työryhmä käy lä-pi satoja ravitsemusalan tutki-muksia, joiden pohjalta lopul-liset suositukset lopulta muo-dostuvat.

Viimeisimmät suomalai-set ravitsemussuositukset ovat vuodelta 2014. Suosituksia päi-vitetään aika ajoin tutkimus-

tiedon karttuessa ja elintapo-jen muuttuessa. Uusimmissa ravitsemussuosituksissa otet-tiin esimerkiksi aiempaa voi-mallisemmin huomioon kestä-vän kehityksen mukaiset ruo-kailutottumukset. Kansallis-ten ravitsemussuositusten li-säksi ylläpidetään ja päivite-tään suosituksia myös muutoin ruoka-aineiden osalta, esimer-kiksi jos jonkin elintarvikkeen osalta saadaan tutkittua tietoa terveyshaitoista.

Kalan syöminen hyödyksi vai haitaksi terveydelle?Kala on ruoka-aine, jonka osuutta uusimmissa suoma-laisissakin ravitsemussuosi-tuksissa korostetaan ja josta on suositusten julkaisun jäl-keen saatu jonkin verran uut-ta tutkittua tietoa. Kalaa suo-sitellaan syötäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa kalala-jeja vaihdellen. Kala on muun muassa erinomainen D-vita-

miinin ja proteiinin lähde, ja valitsemalla rasvaista kalaa turvataan myös välttämättö-mien rasvahappojen saantia.

Kun kala valitaan kotimai-sena järvikalana tai ASC-mer-kittynä kasvatuskalana, se on myös ekologinen vaihtoeh-to. ASC-merkintä (Aquacul-ture Stewardship Council) il-moittaa, että kala on kasvatet-tu kestävästi kalankasvatuk-sen ympäristöhaittoja mini-moiden. MSC-merkki (Marine Stewardship Council) kertoo puolestaan, että (meri)kala on kestävästi pyydetty.

Monien hyvien ja tärkeiden ravintoaineiden lisäksi kalasta on kuitenkin joissakin tapauk-sissa mahdollista saada liikaa elimistölle haitallisia aineita, kuten dioksiinia, PCB-yhdis-teitä tai elohopeaa. Erityisesti asia koskettaa lapsia ja nuoria sekä raskaana olevia ja imettä-viä naisia. Ruokavirasto onkin ohjeistanut kalan käyttöä. Las-

ten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisi syö-dä isoa, perkaamatonta silak-kaa, järvestä tai merestä pyy-dettyä haukea tai Itämeres-tä pyydettyä lohta tai taimen-ta vain 1−2 kertaa kuukaudessa. Raskaana oleville ja imettäville äideille hauen syöntiä ei suosi-tella ollenkaan.

EFSAn (European Food Sa-fety Authority) viime vuonna laaditun selvityksen mukaan Itämerenkin kaloista löyty-vät dioksiini ja PCB-yhdisteet ovat ihmisterveydelle haitalli-sempia kuin aiemmin on tie-detty. Tästä syystä näiden yh-disteiden viikoittaista turval-lista saantirajaa tiukennettiin. Dioksiinin ja PCB-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan suu-rina määrinä ja pitkäkestoi-sen altistuksen myötä muun muassa miesten siittiöpitoi-suuden laskua, heikentävän hampaiden kuntoa, häiritse-vän vastustuskykyä ja hormo-nitoimintaa sekä lisäävän ris-kiä kehityshäiriöille ja lisään-tymisongelmille.

On kuitenkin hyvä muis-taa, että edellä mainittujen yh-disteiden pitoisuudet kaloissa ovat viimeisten vuosikymmen-ten aikana laskeneet tasaises-ti, ja 2000-luvulla pitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti.

Kalojen käyttöä ravintona ei tarvitse vältellä tai vähen-tää terveyshaittojen pelossa, sillä kalan käytön terveyshyö-dyt voittavat mahdolliset hait-

tavaikutukset. Erityisryhmi-en, esimerkiksi raskaana ole-vien kannattaa kuitenkin ot-taa käyttösuositukset tosis-saan. Myös merikalaa päivit-täin syövien turvalliset saan-tirajat voivat ylittyä. Dioksiinin ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat suurimpia nimenomaan Itämeren rasvaisissa, isois-sa kaloissa. Suomessa muus-ta ruuasta näitä yhdisteitä saa-daan vain hyvin pieniä määriä.

Kaloista voi toisinaan löytyä myös raskasmetalleja kuten elohopeaa. Elohopeaa näyttäi-si kertyvän erityisesti tumma-vetisiin, suoalueiden ympäröi-miin vesistöihin, josta se siir-tyy suuriin petokaloihin, eri-tyisesti haukeen. Myös isois-sa ahvenissa ja kuhissa eloho-peapitoisuudet voivat olla kor-keita.

Raskaana oleville ja imettä-ville äideille hauen syöntiä ei suositella ollenkaan mahdol-lisen elohopeamäärän vuok-si. Suurina määrinä elohopea voi vaurioittaa keskushermos-toa. Se myös läpäisee istukan ja voi vaurioittaa sikiön aivoja. Muille väestöryhmille hauen, kuten muidenkin järvikalojen käyttö on turvallista, varsin-kin kun muistaa syödä kalala-jeja vaihdellen. Päivittäin järvi-kalaa syövien kannattaa lisäksi syödä vaihtelevasti eri vesistö-jen kaloja.

Kotimaiset kalatuotteet kunniaanKalan kulutus on Suomessa vii-meisten vuosikymmenten ai-kana lisääntynyt, mikä on seu-rausta pitkälti tuontikalan käy-tön lisääntymisestä. Tuonti-kalan osuus on nykyisellään noin 80 prosenttia kokonais-kulutuksesta, josta leijonanosa koostuu norjalaisesta lohes-ta. Kotimaisen kalan käytöstä iso osuus on kasvatettua kir-jolohta. Luonnonkaloista suo-situimpia ovat muikku, hau-ki, ahven, kuha, silakka ja sii-ka. Henkilöä kohden ulkomais-ta kalaa kulutetaan keskimää-rin 10 kiloa vuodessa (fileepai-noiksi laskettuna), kotimaista

kalaa reilu neljä kiloa.Parin viimeisen vuoden ai-

kana kauppojen hyllyille on ilahduttavasti saatu monenlai-sia kotimaisia kalatuotteita – on särkisäilykkeitä, järvikala-pihvejä, kalajauhelihaa ja mo-nia muita ihastuttavia tuot-teita. Nämä ovat tervetullei-ta vaihtoehtoja suomalaisten lautasille, sillä kala on todel-lista terveysruokaa.

Elintarviketeollisuuden kannattaa jatkossakin kehittää kotimaisesta kalasta tuottei-ta kuluttajien syötäväksi, sillä terveellisyyden lisäksi ne ovat myös ekologisia vaihtoehto-ja. Tiettyjen kalalajien ympä-ristömyrkky- tai raskasmetal-lijäämät pitää toki huomioi-da, mutta kalan terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdol-liset haitat. l

LÄHTEET:• Airaksinen R. ym. 2018. Muutokset

kotimaisen luonnonkalan ympäris-tömyrkkypitoisuuksissa (EU-ka-lat III). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 51/2018.

• Becker W. 2014. Uudet Pohjoismai-set ravitsemussuositukset 2012 – huomio ruokavalion kokonaisuu-teen ja ruoan laatuun. Perspektii-vi 5/2014. perspektiv.nu/files/Filer/PDF/pers-pektiivi1401_finsk.pdf

• European Food Safety Authority 2018. Dioxins and related PCBs: tolerable intake level updated. efsa.europa.eu/en/press/news/181120

• Luonnonvarakeskus 2016. Kala-markkinat ja kalan kulutus. luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ kalat-ja-kalatalous/ kalamarkkinat-ja-kalan-kulutus/

• Ruokavirasto 2019. Ravitsemus- ja ruokasuositukset. ruokavirasto.fi/teemat/terveyt-ta-edistava-ruokavalio/ ravitsemus-ja-ruokasuositukset/.

• Ruokavirasto 2019. Turvallisen käy-tön ohjeet – Kala. ruokavirasto.fi/ henkiloasiakkaat/tietoa- elintarvikkeista/elintarvikkeiden- turvallisen-kayton-ohjeet/ turvallisen-kayton-ohjeet/kala/

• WWF 2019. Kalaopas. wwf.fi/kalaopas/

Kalan monipuolinen käyttö tukee terveellisiä ruokailutottumuksia.

suomen arvostetuin alkuperämerkki* Hyvää Suomesta -merkin tiukat kotimaisuuskriteerit täyttäviä tuotteita on jo lähes 12 000. Haluatko merkin käyttöösi? Lue lisää: www.hyvaasuomesta.fi/yrityksille

*Taloustutkimus ja Markkinointi&Mainonta: Brändien arvostus 2019

KUVA: KATRI SUHONEN


Talous & Markkina Heikki Manner & Matti Väänänen

VENÄJÄN MAATALOUSTEOLLISUUS NOUSUSSAVenäjä on satsannut maa- ja elintarviketaloutensa uudistamiseen ja jopa ylittänyt omavaraisuustavoitteensa.

Venäjällä elintarvi-keteollisuus ja maa-talous ovat osa laa-jempaa maatalous-teollisuutta, josta

1980-luvulta lähtien on käytetty nimitystä AKP, agropromyšlen-nyi kompleks. Se kattaa hallin-nollisesti ruuan koko tuotanto-ketjun pellolta pöytään. Maata-lous tuottaa raaka-aineita, jotka elintarvikesektori jalostaa yh-distäen useita muita sektorei-ta. Venäjän tilastoviranomai-nen Rosstat laskee elintarvike-sektoriin ruuan, juomien ja tu-pakan valmistuksen.

Ruplan romahdus vuon-na 1998, sitä seurannut deval-vaatio ja kallistunut tuonti sai-vat venäläisen elintarviketeol-lisuuden etsimään korvaavia kotimaisia toimittajia, inves-toimaan maatiloihin ja osta-maan omia maataloustuotan-tolaitoksia. Tällaisen kehityk-sen myötä Venäjälle on syn-

uspolitiikan tavoite oli siirtyä markkinaperustaiseen maata-louteen, mikä vähentäisi tuon-tia ja lisäisi kotimaista tuotan-toa. Kävi kuitenkin päinvastoin:

sisältää useita alakohtia, ja sii-nä määritellään muun muas-sa tavoitteet kotimaiselle tuo-tannolle.

Meneillään olevan, vuonna 2012 hyväksytyn ohjelman yk-si tavoite oli tuonnin korvaa-minen, siis jo ennen Ukrainan kriisiä. Toisena tavoitteena va-rauduttiin maataloustuottei-den ja valmiiden elintarvikkei-den viennin edistämiseen, kos-ka tuotannon oletettiin jakson loppupuolella ylittävän koti-maan tarpeen. Venäjällä tuon-ninkorvausta perustellaan etenkin turvallisuusnäkökoh-dilla, ns. ruokaturvadoktriinilla, mikä vastaa Suomessa käytävää huoltovarmuuskeskustelua.

Maatalouden budjettia on pakotteiden voimaan tulon jäl-keen kasvatettu, vaikka koko Venäjän federaation budjet-tia on samanaikaisesti leikattu. Maatalousministeriön ja sen

alaisten laitosten osuus val-tion budjetista oli vuoden 2015 muutoksen jälkeen 1,95 pro-senttia, mikä on suurin osuus viiteen vuoteen. Myöhemmin sitä on kuitenkin hieman lei-kattu taantuman vuoksi.

Pakotteet vauhdittavat oman elintarviketeolli-suuden kehittämistäEuroopan neuvosto asetti elo-kuun alussa 2014 voimaan pää-omamarkkinoita, puolustustar-vikkeiden vientiä ja öljyn tuo-tantoa koskevia pakotteita vas-talauseena Venäjän toimille Uk-rainassa aiemmin talvella. Ve-näjä asetti 7.8.2014 vastapakot-teet, jotka veivät vuodeksi tuon-tikieltoon maataloustuotteita ja elintarvikkeita Euroopan unio-nista, Yhdysvalloista, Kanadas-ta, Australiasta ja Norjasta.

Kielto koski muun muassa

Vanhempaa neuvostoai-kaista leipomotekniikkaa on edelleen käytössä.

Uudempaa leipomotekniikka. Meijeri -ja juomateollisuuden tekniikkaa on uusittu pal-jon viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tällai-siakin ”pesuharavia” löytyy.

Auringonkukka on Venäjän viljellyin öljykasvi. Bonne Juomat Oy:n toimi-tusjohtaja Matti Väänänen kukkien keskellä Etelä-Venäjällä.

Maatalouden tuotantomuotoja on Venäjällä kolme: kotitalous-tuotanto, maatilat / yksityisyri-tykset ja varsinaiset, yleensä erikoistuneet maatalousyrityk-set. Kotitaloustuotannolla tar-koitetaan nimensä mukaises-ti kotien omalla työpanoksella tehtävää elintarviketuotantoa. Tuotteet käytetään pääosin omassa taloudessa, ja niiden myynti on verovapaata.

Neuvostoaikana kotitarve-viljely tuotti puolet elintarvik-keista, vaikka maapalstan ko-ko oli rajattu puoleen hehtaa-riin. Kotitaloustuotanto on hi-taasti vähentynyt 2000-luvul-la 50 prosentista noin 30 pro-senttiin. Se on edelleen yleis-tä maaseudulla ja pienehköis-sä kaupungeissa, mutta myös kaupunkilaisten omistamil-la kesämökeillä, datsoilla. Esi-merkiksi Karjalassa hyvin hoi-detut, kasveja pursuavat puu-tarhat ovat tavallinen näky.

Maatilat ja yksityisyritykset (fermerit) ovat toimijoita, joil-la on kaupallista tuotantoa, jat-kojalostusta tai alkutuotteiden suoramyyntiä. Tilojen keskiko-ko on reilu sata hehtaaria. Maa-talousyritykset ovat yhtiömuo-toisia, esimerkiksi osakeyhtiöi-

tä ja osuuskuntia. Tilojen pinta-ala on keskimäärin 6 800 hehtaaria.

Maatalouden joukkokollek-tivisoinnissa vuonna 1929 pe-rustetut kolhoosit rekisteröi-tiin Neuvostoliiton kaatumi-sen jälkeen osakeyhtiöiksi, joi-den osakkeita annettiin pää-osin työntekijöille. Jalostusta harjoittaneiden laitosten johto ja ulkomaiset sijoittajat alkoi-vat lunastaa osakkeita, niin-pä 1990-luvulla perustettiin tai järjesteltiin uudelleen usei-ta elintarviketeollisuuden yri-tyksiä, kuten Baltika -panimo (Hartwall ja Orkla) ja Hlebnyi Dom -leipomo (Fazer).

Vuonna 2015 Venäjän maa-talous työllisti kymmenen pro-senttia työvoimasta ja toi noin neljä prosenttia bruttokansan-tuotteesta, varsinainen teolli-suus 38 prosenttia.

Tärkeimpiä maataloustuot-teita ovat viljat, sokerijuuri-kas, auringonkukansieme-net, hedelmät, vihannekset, li-ha ja maitotaloustuotteet. Ve-näjän on maailman suurimpia viljantuottajia, ja Etelä-Venä-jän mustanmullan alueen vilja-sadot vaikuttavat maailman-markkinahintoihinkin.

Kolmenlaista alkutuotantoa

KUVAT: HEIKKI MANNER

KUVA: GALINA BOZIUKOVA

tynyt useita suuria, elintar-vikkeita valmistavia AKP-yri-tyksiä erityisesti siipikarjanli-han, sianlihan ja sokerin tuo-tannossa.

Vuonna 1991 maa- ja metsä-talouden osuus oli noin 14 pro-senttia Venäjän kansantalou-den arvonlisäyksestä ja vuonna 2000 enää 5,8 prosenttia. Ve-näjän maataloustuotanto laski 1990-luvulla tasaisesti vuoteen 1997 saakka, jolloin viljan tuo-tanto kasvoi ensimmäistä ker-taa 1990-luvulla. Vuoden 1998 sato kuitenkin epäonnistui kui-vuuden vuoksi, ja maatalouden tuotanto putosi 13 prosenttia. Kasvinviljelyn tuotanto oli sil-loin vain 56 prosenttia ja karja-talouden 50 prosenttia vuoden 1990 tuotannosta.

Maatalousohjelmalla on tärkeä rooliNeuvostoliiton romahduk-sen jälkeen Venäjän maatalo-

siirtyminen suunnitelmatalou-desta markkinatalouteen joh-ti maatalouden tuotannon su-pistumiseen. Ruuantuotan-to väheni, tuonti kasvoi (osuus ruuan kokonaistarjonnasta oli suurimmillaan 25 % vuonna 1997), maatilojen tuottavuus pieneni, ruuan saatavuus huo-noni, ja maatilojen ja jatkoja-lostajien velkaantuminen li-sääntyi. Jopa kansalaisten ra-vitsemustilanne huononi, jos-kaan suoranaista nälänhätää ei tiettävästi ollut.

Tilannetta parantamaan on 2000-luvun puolivälistä läh-tien laadittu kansallinen maa-talousohjelma, joka on Venä-jän maatalouspolitiikan kes-keisin tekijä ja perustuu vuonna 2006 voimaan tulleeseen lakiin maatalouden kehittämisestä. Ensimmäinen ohjelma oli voi-massa vuodet 2006−2007, toi-nen 2008−2012 ja kolmas kat-taa vuodet 2013−2020. Ohjelma


Talous & MarkkinaTEKSTI: maaseudun kehittämisen Master-opiskelija Inga Heikkinen & projektipäällikkö Marja-Liisa Järvelä, Oulun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala

lihaa (naudan-, sian- ja siipikar-janlihaa) ja lihatuotteita, maitoa ja maitotuotteita, juureksia, he-delmiä, vihanneksia, pähkinöi-tä sekä kaloja ja äyriäisiä. Myö-hemmin elokuussa listaan teh-tiin muutoksia poistamalla sii-tä muun muassa siemenperunat ja laktoosittomat maitotuotteet, mikä mahdollisti muun muassa Valion viennin osittaisen jatku-misen. Myöhemmin Valio on li-sännyt Venäjällä omaa tuotantoa ja yhteistyötä paikallisten meije-rien kanssa. Seuraavana vuonna tuontikieltolistalle lisättiin Uk-raina, Albania, Montenegro, Is-lanti ja Liechtenstein. Muutos oli suuri aiempaan avoimeen kaup-papolitiikkaan verrattuna.

Aluksi tuontikiellot olivat voimassa kalenterivuoden ker-rallaan. Heinäkuussa 2018 teh-dyn päätöksen mukaan pakot-teet ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. On todennäköistä, et-tä pakotteet jatkuvat, sillä Uk-rainan tilanne ei ole oleellisesti muuttunut.

Tuonninkorvausta koordinoi Venäjällä hallituksen tuonnin-korvauskomissio, jonka tehtä-viin kuuluu korvausta toimeen-panevien elinten toiminnan koordinointi federaation, paikal-listen alueiden ja organisaatioi-den välillä. Komission muodos-taa 16 jäsentä, ja sen puheenjoh-tajana toimii pääministeri Dmit-ri Medvedev. Vaikka tuonnin-korvaus ei alun perin ollut maa-talousohjelmassa kovin keskei-nen asia, se sai pakotteista uutta vauhtia. Maataloutta ei voi tuoda Venäjälläkään!

Venäjälläkin tuetaan maa- ja elintarviketalouttaMaatalouden tuki on taloudel-lista tukea, kuten valtionavus-

tuksia ja luotonantoa. Val-tion tukien määrä on kasvanut. Vuonna 2016 tukia makset-tiin muun muassa nautakarjan, maatalouskoneiden, siementen ja lannoitteiden hankkimiseen. Lisäksi maidontuottajille mak-settiin suoria tukia.

Valtio maksaa korkotukia sekä lyhyt- että pitkäaikai-siin luottoihin ja aloitti vuon-na 2016 maidontuotannon tu-kemisen korvaamalla suoraan tuotannon nykyaikaistamiseen tarkoitettuja pääomainves-tointeja. Valtio teki esimerkiksi vuonna 2001 viljan hinnan tu-kemiseksi markkinainterven-tion ensimmäistä kertaa Venä-jän historiassa. Kasvinviljelyn tukemiseen tähtäävä politiikka paransi nimenomaan suurten maatilojen asemaa, koska kas-vinviljelyä harjoittavista maa-tiloista suurin osa (viljantuot-tajatiloista 90 prosenttia) on suuria tiloja. Tukia on jouduttu sopeuttamaan Venäjän liityt-tyä maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.

Omavaraisuustavoitetta saavutettu, osin ylitettykinPerunantuotanto on omavarais-ta, tarjonta monipuolista ja laa-tu on yllättävän hyvä osin suo-malaisen siemenperunatuon-nin mahdollistamana. Peruski-desokerissa Venäjä on omava-rainen. Joitakin erikoissiirappe-ja tuodaan edelleen, mutta niil-lekin on alkanut tulla kotimaisia vaihtoehtoja. Mallasta Venäjälle tuodaan edelleen muun muassa Suomesta, mutta sen tuotanto lisääntyy, kun mallastamoja ja tekniikkaa uusitaan valtion ra-hoitusohjelman turvin.

Metsämarjojen käytön pitkä

perinne on synnyttänyt Kar-jalan tasavaltaan, Länsi-Ura-lille ja Altain alueelle useita marjanjalostusyrityksiä, jois-ta Karjalan Marja (Karelskii ja-gadi) on Euroopan suurin la-kan myyjä. Venäjän siipikarja-teollisuus mittavine investoin-teineen on jo ylituotantotilan-teessa, ja osa jättituotantoyk-siköistä esimerkiksi Belgorodin alueella Etelä-Venäjällä toimii vajaalla kapasiteetilla. Kanan-munissa maa on omavarainen. Sian- ja naudanlihan tuotan-to on yhä kehitysvaiheessa. Li-hankulutus ja -tuotanto eivät ole vielä tasapainossa, mikä on nostanut lihan hintaa.

Raaka-aineteollisuudesta esimerkkejä ovat siirapit, mar-jajalosteet, luontaiset väriai-neet ja kasviuutteet.

Venäjä on loputon mahdollisuusVenäjän federaation alueella on kymmenesosa maailman pel-tomaista, ja 80 prosenttia vil-jelykelpoisesta maasta on Ura-lin länsi- ja eteläpuolella. Osa entisten sovhoosien ja kol-hoosien pelloista ei ole käytös-sä. Viljelemätöntä peltoa näkee varsinkin Venäjän Karjalassa. Satotasot ovat verrattain al-haisia, noin 3 000 kg/ha. Elin-tarviketuotannolla on kaikki mahdollisuudet.

Rahoitusmahdollisuudet ovat valtion tukiohjelman myötä parantuneet, ja myös yksityiset pankit ovat lähteneet mukaan maa- ja elintarviketa-louden rahoitukseen. Maan-omistuksen epäselvyydet, by-rokratia ja korruptio jarrutta-vat ulkomaisten investoijien kiinnostusta toimia Venäjällä.

Työvoiman saanti maaseu-

KUOREEN ELINTARVIKE- KÄYTTÖ KIINNOSTAA

Kotimaiset kalalajit tar-joavat ravitsemuksel-lisesti ja ympäristön kannalta erinomai-sen vaihtoehdon raa-

ka-aineena, sillä ne ovat kestä-västi tuotettua ja laadukasta lä-hiruokaa, jonka alkuperä tunne-taan tarkasti. Yksi niistä on kuo-re, pohjoisissa sisä- ja murto-vesissä esiintyvä pienehkö ras-vaevällinen kala, jonka pyyn-ti ajoittuu kevääseen. Kuoreen vaalea ja kiinteä liha muistuttaa maultaan kuhaa.

Oulun ammattikorkeakoulun Kuoreesta gourmeeta -hank-keessa selvitettiin kuoreen lii-ketoiminta- ja markkinapo-tentiaalia kyselytutkimuksel-la, jonka kohderyhminä olivat kaupalliset kalastajat, kalanja-lostajat ja ammattikeittiöt.

Kalastus kiinnostaa kaupallisia kalastajiaKyselyyn vastasi 81 kalastajaa, joista enemmistö olisi kiinnos-tunut pyytämään kuoretta, jos sille olisi riittävästi kysyntää. Kalastajat kokivat kuoreen sopi-van parhaiten pitkälle jalostet-tujen tuotteiden raaka-aineeksi, kuten säilykkeiksi ja kuivatuk-si kalaksi. Kuoreen brändäys ja uusien tuotteiden kehittäminen nähtiin tärkeiksi sen elintarvi-kekäytön edistämiselle.

Kuoreen pyyntiä rajoitta-viksi tekijöiksi kalastajat koki-vat alhaisen tuottajahinnan se-kä pyynnin, käsittelyn ja varas-toinnin vaatimat investoinnit. Haasteeksi koettiin myös koti-maisen kalan logistiikka, jonka

ongelmana on keskitetyn ke-räilyn puute ja pienet saaliserät. Lisäksi lainsäädännön vaati-mukset kaupalliselle kalastuk-selle ja haittaeläinten aiheut-tamat saalistuhot vaikuttavat merkittävästi kalastajien toi-mintaan. Kaupallisten kalasta-jien lukumäärä myös vähenee jatkuvasti toiminnan kannat-tamattomuuden ja kalastajien eläköitymisen vuoksi.

Raaka-aineita pitää olla saatavilla ympäri vuodenKalanjalostajien keskuudes-sa kuoreen raaka-ainekäyttö on vähäistä, mutta enemmis-tö vastaajista ilmoitti kuoreen jalostamisen loppukäyttäjien tarpeisiin olevan mahdollista. Kyselyyn vastanneet viisi ja-lostajaa näkivät kuoreen sovel-tuvan erilaisiksi elintarvikkeik-si. Eniten potentiaalia arvioi-tiin olevan säilykkeillä, kuiva-tulla kalalla ja mädillä. Säilyk-keiden ja kuivatun kalan etuna ovat pidempi säilyvyys, suu-remmat myyntierät ja pitkäl-le jalostetun tuotteen parem-pi kate. Myös tuotteiden varas-tointi ja kuljetus on helpompaa verrattuna tuoreeseen kalaan.

Kuoreen käytön haasteeksi jalostajat kokivat sesonkiluon-teisen saatavuuden, korkeat ja-lostuskustannukset ja kysyn-nän puutteen. Toisaalta, jos kuoretta ei ole tarjolla help-pokäyttöisessä muodossa am-mattilaiskeittiöille ja kulutta-jille, sitä ei välttämättä osata kysyäkään. Kalanjalostajat ko-kivat tärkeiksi kotimaisen ka-

Ammattikeittiöt arvioivat kuoreen soveltuvan ateriak-si sellaisenaan paistettuna se-kä lisukkeeksi kalamassoihin. Keittiöt käyttäisivät kuoret-ta mieluiten fileenä, massana ja säilykkeinä, jotka toimite-taan sopivassa pakkauskoossa. Kuoreen käytön osalta haas-teeksi arvioitiin käsitellyn ka-lan korkea hinta, saatavuus se-kä valmiiksi käsitellyn kalan ja puolivalmisteiden puuttumi-nen markkinoilta.

Myös asiakkaiden mielipi-teet vaikuttavat suuresti raa-ka-aineiden valintaan. Arvos-tettu norjalainen lohi valikoi-tuu ruokalistalle helpommin kuin kotimaiset, vajaasti hyö-dynnetyt kalalajit, joiden laa-tuun ja makuun voi liittyä en-nakkoluuloja.

Kalan hankintakanavat vai-kuttavat raaka-ainevalintoi-hin, sillä kuoretta ei välttämät-tä ole tarjolla sopivassa muo-

lan aktiivisen markkinoinnin ja reseptien kehittämisen, jot-ta kiinnostusta ja hyviä koke-muksia saadaan aikaan.

Ammattikeittiöt suosivat jalostettuja kalavalmisteitaAmmattikeittiöiden kyselyyn vastasi yhdeksän toimijaa. Vastausten perusteella keittiöt suosivat raaka-aineena pit-källe jalostettuja kalatuotteita, joiden hankinnassa tärkeim-mät kriteerit ovat laatu ja hin-ta. Kotimainen luonnonkala ei toistaiseksi pärjää kilpailussa edulliselle tuontikalalle.

Keittiöissä käytetään raa-ka-aineena runsaasti seitä, kirjolohta ja norjalaista kas-vatettua lohta. Yksikään vas-taaja ei hyödyntänyt kuoretta, mutta suurin osa ilmoitti ole-vansa kiinnostunut siitä raa-ka-aineena, jos sitä olisi tar-jolla.

Kuoretta kalastetaan kevätkaudella jään alta nuotalla tai verkoilla ja avoveden aikaan troolilla. Kuvassa nuotataan kuoretta (norssia) Perä-merellä helmikuussa 2019.

KUVA: LAURI LAJUNEN

dulla ei ole enää itsestään sel-vyys. Nuorison muutto kaupun-keihin autioittaa varsinkin pie-nehköjä kyliä, joiden elinvoima tai oikeastaan koko olemassaolo perustui entiseen maatalouste-ollisuuteen.

Vastapakotteiden alaisten elintarvikkeiden tuontikielto Ve-näjälle jatkuu vielä kauan, sillä Ukrainan tilanteeseen ei ole nä-kyvissä ratkaisua, jonka perus-teella pakotteet voisi lopettaa.

Toiminta Venäjällä tai missä tahansa vientimarkkinoilla vaa-tii ammattitaidon lisäksi kieli-taitoa, oikeaa asennetta ja roh-keutta sen lisäksi, että on näh-tävä pitkälle ja pidettävä visio kirkkaasti mielessä. Venäjä on tällä hetkellä taantunut, mutta kasvava markkina, jonka kasvu voimistuu jonakin päivänä. Ve-näjää voi olla vaikea ymmärtää, mutta menestyäkseen siellä sii-hen pitää uskoa. l

Heikki Manner on Kehittyvä Elintarvi-ke -lehden vakituinen avustaja ja Mat-ti Väänänen Bonne Juomat Oy:n toimi-tusjohtaja.

LISÄTIETOJA:• Dobrowolski, H. 2018. Voiton Venäjä?

Venäjän ruokaturvapolitiikka ja tuon-ninkorvaus vastapakotteiden aikana vuosina 2014–2016. Pro gradu, Tam-pereen yliopisto. 87 s.

• Finpro ry & Maa- ja metsätalousmi-nisteriö 2011. Suomen ja Venäjän yh-teistyömahdollisuuksien selvittämi-nen vilja- ja öljykasvialalla.

• Suomen Pankki 2018. Venäjä-tilastot. bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/ venaja-tilastot/.

• Wegren, S.K. & Elvestad, C. 2018. Rus-sia’s food self-sufficiency and food security; an assessment. Post-Com-munist Economies, 30(5), 565–587.

Venäjän elintarviketalous on ko-kenut useita mullistuksia viimei-sen sadan vuoden aikana. Venä-jän elintarviketuotanto on ko-kenut vallankumouksen, valtion hajoamisen, valuutan romahduk-sen ja tiettyjen tuotteiden lähes täydellisen loppumisen saman-aikaisesti, kun Suomen elintar-

vikeala on vähitellen kehittynyt omavaraistalouden ja ylituotan-non kautta pääosin suurten yk-siköiden yhä enemmän vientiin pyrkiväksi tuotannoksi.

Sata vuotta sitten tapahtu-nut pakkokollektivisointi loi Ve-näjälle alueittaisen erikoistumi-sen ja länsimaisittain mitattuna

suurten yksiköiden tehottoman tuotanto- ja jakelumallin. Neu-vostoliiton hajotessa suunnitel-matalouteen perustunut järjes-telmä loppui, ja elintarvikehuol-to täytyi järjestää uudelleen yk-sityisomistuksella. Seuraukse-na oli oman tuotannon supistu-minen ja tuonnin kasvu.

Ukrainan tapahtumien jäl-keen lännen asettamat pakot-teet ja Venäjän vastapakotteet aloittivat yhä jatkuvan elintarvi-ketalouden mullistuksen, jossa tuontia korvataan omalla tuo-tannolla.

Venäjän elintarviketalouden historia lyhyesti


dossa ja kohtuulliseen hintaan.Kyselyyn vastanneet keittiöt

eivät hankkineet kalaa suoraan kalastajilta. Kalastajilla voisi olla tarjota myös ammattikeit-tiöille sellaisia kalalajeja, joita ei ole tukkuliikkeiden ja kalan-jalostajien valikoimissa. Kuore kuuluu näihin kalalajeihin.

Toimivat verkostot tarpeenKuoreessa on potentiaalia mo-nikäyttöiseksi raaka-aineek-si, mutta suurin este hyödyntä-miselle on markkinoiden epä-tasapaino: tuottajien ja ostajien intressit eivät kohtaa. Ammat-tikeittiöiden kannalta olisi tär-keää saada markkinoille koti-

Vajaasti hyödynnetyt kalala-jit ja sivuvirrat ovat aikaisem-min päätyneet lähinnä eläin-tenrehuksi tai lannoitteeksi. Aktiivisen kehitystyön ja tuo-tantoteknologioiden edistymi-sen myötä alalle on saatu uu-sia tuotteita ja hyviä käytän-töjä. Vajaasti hyödynnetyt ka-lalajit ovat viime aikoina olleet aktiivisesti esillä eri mediaka-navissa, ja myös suuret päi-vittäistavaraketjut ovat alka-neet panostaa kalatuotteiden valikoimaan ja markkinoin-tiin. Vähittäiskaupoissa on jo saatavilla useita kotimaisis-ta luonnonkaloista valmistet-tuja tuotteita, jotka tarjoavat

terveellisen ja maukkaan vaih-toehdon muille eläinperäisille proteiineille.

Kasvua kalatalouteen voi-vat tulevaisuudessa luoda uu-denlaiset helppokäyttöiset ka-latuotteet sekä raaka-aineet, joiden tuotannossa pyritään hyödyntämään tehokkaam-min koko kala. Tuotantome-netelmien kehittyessä kalas-ta kyetään erottamaan entistä paremmin lisäarvoa tuovia öl-jy- ja proteiinijakeita, joita voi-daan hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden, lisäravintei-den ja lääkkeiden ainesosina.

Vajaasti hyödynnetyistä ka-lalajeista valmistettuja uuden-

laisia elintarvikesovelluksia ovat esimerkiksi nyhtökala, kalamakkara ja kalan suomuis-ta valmistettu gelatiini. Kalan-jalostuksen sivuvirroiksi jää-vät vajaasti hyödynnettyjen kalalajien mädit puolestaan si-sältävät runsaasti D-vitamiinia ja hyviä rasvahappoja. Uudet tuotteet herättävät mielen-kiintoa ja luovat kilpailuetua.

LÄHDE:Blue Products -kalastuksen inno-vaatio-ohjelmamerijakalatalous.fi/innovaatio- ohjelmat/kalastuksen-innovaa-tio-ohjelma

Vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista korkean jalostusasteen elintarviketuotteita

Kuoreesta gourmeeta -hank-keessa on kehitetty muun muassa kuorelasagne, joka so-veltuu ammattikeittiökäyttöön.

maisesta kalasta valmistettuja laadukkaita ja kohtuuhintaisia puolivalmisteita sekä jalosteita, jotka ovat tasaisesti saatavilla.

Jotta markkinoille saataisiin loppukäyttäjien tarpeita vas-taavia kuoretuotteita, on ra-kennettava toimivat, kaikil-le osapuolille kannattavat tuo-tekehitys-, tuotanto- ja jake-

KUVA

: IDA

HIL

TUNE

N

TEKSTI: tutkija Pertti Marnila & erikoistutkija Susanne Heiska, Luonnonvarakeskus

OVATKO HYÖNTEISET TULEVAISUUDEN SUPERFOODIA?

Tiede & Tutkimus

Hyönteisten terveysvaikutuksien systemaattinen tutkimus on vasta alkamassa, mutta lupaavia tuloksia on jo saatu.

Hyönteiset tulivat suu-rella kohulla osak-si suomalaista ruo-kavaliota kaksi vuot-ta sitten, kun Suo-

mi muutti EU:n uuselintarvi-keasetuksen tulkintaa siten, et-tä kokonaisten ruokahyönteis-ten myynti elintarvikkeiksi tu-li mahdolliseksi. Hyönteiselin-tarvikkeet saatiin muutamas-sa kuukaudessa hyllyyn. Pian markkinoilla oli kymmenkun-ta uutta hyönteistuotetta valta-kunnallisessa jakelussa suurten päivittäistavaraketjujen kautta.

Alkuinnostuksen ja kohun jälkeen ala on hiljentynyt huo-mattavasti. Kuluttajat eivät ol-leetkaan valmiita ottamaan markettien hyönteiselintar-

vikkeita osaksi jokapäiväisiä ostoksiaan. Vaikka sirkka on maultaan neutraali ja sitä si-sältävät elintarvikkeet eivät makunsa tai ulkonäkönsä suh-teen juuri poikkea muista vas-taavista elintarvikkeista, hinta on usein korkeampi.

Länsimaissa hyönteisruo-ka on niin uusi asia, ettei ravit-semustieteellinen tutkimus ole toistaiseksi ennättänyt juuri koostumusanalyysejä pidem-mälle. Kliinisiä tutkimuksia on tehty vasta muutama, mutta lupaavia tuloksia on saatu. Ku-luttajalla olisi hyviä syitä käyt-tää hyönteisiä sisältäviä elin-tarvikkeita, vaikka ne toistai-seksi maksaisivat enemmän kuin tavanomaiset liharuuat.

Kitiini voi alentaa tulehdustaEsimerkiksi arvostetussa Na-ture -tiedelehdessä julkaistus-sa Wisconsin-Madisonin yli-opistossa tehdyssä kaksois-sokkotutkimuksessa¹ terveet koehenkilöt söivät 14 päivän ajan 25 grammaa trooppises-ta kotisirkasta (Gryllodes sigil-latus) tehtyä jauhetta. Sirkka-jauhe tuki suoliston probioot-tibakteerien (Bifidobacterium animalis) kasvua: kahden vii-kon aikana niiden määrä vii-sinkertaistui.

Kirjoittajat olettivat, että tärkeä osatekijä muutoksessa olisi hyönteisten kuoren kitiini, joka on liukenematonta kuitua. Vielä ei tiedetä kunnolla, mis-

sä määrin kitiini pilkkoutuu ihmisen suolistossa. Kitiinis-tä entsymaattisesti pilkotuilla kito-oligosakkarideilla oli Tu-run yliopistossa tehdyssä tut-kimuksessa² koeputkiolosuh-teissa lievä, mutta selvä lakto-basillien kasvua edistävä ja ko-libakteerien kasvua estävä vai-kutus.

Aktiiviset antioksidantitViime kesänä huomiota he-rätti Teramon yliopiston pro-fessorin Carla Di Mattian ryh-män tutkimus³, jossa havaittiin monien syötävien hyönteisten, mukaan lukien jauhomadot ja sirkat, sisältävän huomattavia pitoisuuksia antioksidantteja. Hyönteisten vesiuutteiden po-

luverkostot. Sähköiset myynti-kanavat helpottanevat tulevai-suudessa kotimaisen kalan ky-synnän ja tarjonnan kohtaamis-ta, sillä ne vähentävät välikäsiä ja tarjoavat ketterämmän kana-van tuotteiden myynnille ja raa-ka-aineen tarpeesta ilmoittami-selle. l

Hyönteiset voisivat olla terveellinen vaih-toehto lihalle, mutta massakasvatettujen hyönteisten tuotanto- ja prosessointime-netelmien vaikutuksista elintarvikkeiden ravintokoostumukseen ja terveellisyy-teen tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Hyönteisraaka-aineesta voitaisiin kehit-tää vaikkapa terveellisiä pikaruokia. Pro-sessointi kuluttajalle helppoon muotoon edellyttää kuitenkin kuluttajatutkimusta ja tuotekehitystä.

Hyönteiset ovat ravintotiheitä ja sopivat täydentämään kasvispai-notteista ruokavaliota. Niistä voitaisiin valmistaa tulevaisuuden superfoodia kestävästi.

www.mesmec.�

30VUOT TA1989 - 2019

Anritsu XR75 -sarjan läpivalaisulaitteet vierasesineiden tunnistukseen ja hylkyyn niin pakatuille kun pakkaamattomille tuotteille, sekä uusille että olemassa oleville tuotantolinjoille.

Kittner-hygieniaratkaisut henkilö- ja astiahygieniaan.

Myynti: Janne Engman +358 406 481 996 | janne.engman@mesmec.�

KUVAT: SUSANNE HEISKA


lyfenoli-indeksi ja kyky estää hapettumista koeputkessa oli osalla lajeista lähes appelsiini-mehun luokkaa.

Hyönteisten terveysvaiku-tuksien systemaattinen tutki-mus on vasta alkamassa, vaik-ka niitä on syöty aina ja ne ovat nytkin osa yli kahden miljar-din ihmisen ruokavaliota. Har-valukuisista tutkimuksista on kuitenkin saatu lupaavia tulok-sia. Niiden perusteella on lupa olettaa, että osa ruokahyöntei-sistä voi hyvinkin olla tulevai-suuden superfoodia.

Laadukkaita rasvoja ja proteiiniaHyönteiset sisältävät usein runsaasti monityydyttymät-tömiä rasvahappoja, ja rasva-happokoostumus on varsin ta-sapainoinen. Sirkoilla ja jau-homadoilla monityydyttymät-tömistä suurin osa on ome-ga-6-rasvahappoja. Heinäsir-koissa on myös korkeita ome-ga-3-rasvahappopitoisuuksia. Hyönteisten rasvakoostumus on useimmilla lajeilla terveel-linen, ja siihen voidaan vai-kuttaa ruokinnalla lisäämällä hyönteisten rehuun haluttujen rasvahappojen lähteitä.

Hyönteisten proteiini si-sältää muiden eläinvalkuais-ten tapaan riittävän määrän kaikkia ihmiselle tärkeitä ami-nohappoja. Välttämättömis-tä aminohapoista lähes kaikis-sa hyönteisissä esiintyy leusii-nia, fenyylialaniinia ja metio-niinia. Osasta hyönteisiä val-kuainen sisältää suhteellisen paljon tryptofaania, lysiiniä ja treoniinia, joiden saanti voi jäädä niukanlaiseksi vain ta-vallisia kasviksia ja viljoja käy-tettäessä⁴.

Århusin yliopistossa pro-fessori Mette Hansenin ryh-män tutkimuksessa5 verrattiin aminohappojen imeytymis-tä koehenkilöiden vereen ajan funktiona, kun he joivat he-rasta, soijasta tai jauhomadon sukulaisesta kanatunkkaris-ta (Alphitobius diaperinus) teh-tyjä proteiinijuomia. Tehok-

kaimmin vereen siirtyivät he-ran aminohapot. Hyönteis- ja soijaproteiineista ne imeytyi-vät yhtä hyvin. Hyönteispro-teiini aiheutti kuitenkin mer-kittävästi alemman insuliini-vasteen kuin hera tai soija, mi-kä auttaa ylläpitämään tasaista verensokeria.

Vaikka ihmisillä tutki-musta on tehty vasta vähän, koe-eläintutkimuksissa hyön-teisvalkuaisten sulavuus on ollut hyvin vertailukelpoinen muiden eläinvalkuaisten kans-sa. Tutkimuksia on tehty enim-mäkseen tuotantoeläimillä, joita on ruokittu rehuksi kas-vatetuilla hyönteisillä, kuten jauhomadoilla tai mustasoti-laskärpäsen (Hermetia illucens) toukilla.

Syötävien lajien kirjo laajaMaailmassa syödään noin 2 000 hyönteislajia, joiden koostu-mus ja ravintoarvot poikkea-vat toisistaan suuresti riippu-en lajista ja elinympäristöstä. Vaikka EU:ssa saa tällä hetkel-

lä markkinoida syötäviksi kah-deksaa hyönteislajia, Suomes-sa tuotetaan ruuaksi pääasias-sa kotisirkkaa ja jonkin verran jauhopukin toukkaa eli jauho-matoa (Tenebrio molitor). Hu-najatuottajat ovat syöneet kesymehiläisen (Apis mellifera) kuhnurien toukkia, joita syn-tyy ylimääriä muun tuotannon ohessa. Nämä hyönteislajit si-sältävät paljon rasvaa, proteii-nia ja tyydyttävästi erilaisia hi-venaineita. Peruskoostumus ja tärkeimpiä hivenaineita on esi-tetty taulukossa.

Suomessa hyönteisten alku-tuotanto aloitettiin yli 50 yri-tyksessä, joista suurin osa on kotisirkan (Acheta domesticus) kasvattajia. Tekniikka ei ole kuitenkaan vielä valmis suur-tuotantoon. Muutamat tuotta-jat ovat lopettaneet, ja monet ponnistelevat kehittääkseen ratkaisuja tuotannon käsityö-valtaisuuteen.

Hyönteisruuilla on oma us-kollinen käyttäjäkuntansa, joka eettisistä, eläinsuojelullisista ja ympäristösyistä suosii mini-

karjasta tehtyjä ruokia. Hyön-teisiä tuotetaan Suomessa eko-tehokkaasti ja ilmastolle ystä-vällisesti. Monet kasvisruoka-valiota noudattavat kulutta-jat hyväksyvät myös hyöntei-set ruokalistalleen. Hyöntei-set vastaavat aminohappo- ja mikroravinnekoostumuksil-taan muita lihatuotteita ja voi-vat näin korvata ruokavalioissa perinteisiä lihatuotteita. l

VIITTEET:¹ Stull VJ. 2018. Impact of Edible Cric-

ket Consumption on Gut Microbio-ta in Healthy Adults, a Double-blind, Randomized Crossover Trial. Scien-tific reports. 2018;8(1):10762. doi: 10.1038/s41598-018-29032-2. nature.com/articles/s41598-018-29032-2.pdf

² Selenius O. ym. 2018. Effect of Chitin and Chitooligosaccharide on In vitro Growth of Lactobacillus rhamnosus GG and Escherichia coli TG. Applied Food Biotechnology, 5(3):163−172.

³ Di Mattia C. ym. 2019. Antioxidant Activities in vitro of Water and Li-posoluble Extracts Obtained by Dif-ferent Species of Edible Insects and Invertebrates. Frontiers in Nutrition, 6:106. doi: 10.3389/fnut.2019.00106. eCollection.

⁴ Korpela J. 2017. Hyönteisistä ravit-sevaa ruokaa. Ss. 13−14. Hyönteiset ruokaketjussa 2015−2017 Loppura-portti. Toim. Korpela, J. ja Siljan-der-Rasi, H., Turun yliopisto. utu.fi/fi/yksikot/fff/palvelut/ kehitysprojektit

⁵ Vangsoe MT. ym. 2018. Ingestion of Insect Protein Isolate Enhan-ces Blood Amino Acid Concentra-tions Similar to Soy Protein in A Hu-man Trial. Nutrients. 2018; 10(10). pii: E1357. doi: 10.3390/nu10101357.

Kotisirkka (A. domesticus)

Jauhomato (T. molitor)

Kuiva-aine g / 100g Tuorepainoa

32,4 ± 6,9 41 ± 15,3

Kcal / 100g 153 ± 17,9 306 ± 176

Raakaproteiini g 15,6 ± 8,1 20,9 ± 9,5

Rasva g 4,6 ± 2,1 14,7 ± 8,3

Kuitu g 6,2±0,9 2,6 ± 0,1

Tuhka g 1,5±0,1 1,5 ± 0,8

Osuus % rasvasta

SFA 37,3 ± 0,3 25,3 ± 0,6

MUFA 31,5 ± 1,2 42,3 ± 0,1

PUFA 29,8 ± 1,0 31,4 ± 0,1

Omega-3 0,8 ± 0,04 1,6 ± 0,04

Omega-6 28,8 ± 1,0 29,7 ± 0,8

Taulukko: Yleisten ruokahyönteisten koostumusTEKSTI: tutkija Pertti Marnila & erikoistutkija Susanne Heiska, Luonnonvarakeskus

Tiede & Tutkimus

HYÖNTEISELINTARVIKKEET VOIVAT AIHEUTTAA ALLERGISEN REAKTION

Noin 2−5 prosenttia aikuisista on aller-gisia jollekin ruoka- aineelle. Ruoka-aineallergian taustalla on

geneettinen ominaisuus. Lisäk-si tarvitaan herkistyminen ja al-tistus allergiaa aiheuttavalle yh-disteelle, allergeenille. Allergi-nen reaktio syntyy, kun altistus käynnistää elimistössä puolus-tusreaktion ja IgE-vasta-aineen muodostumisen.

Myös hyönteiset voivat ai-heuttaa ruoka-aineallergiaa. Hyönteisten aiheuttamat reak-tiot vaihtelevat pienestä paikal-lisesta ärsytyksestä anafylakti-seen shokkiin. Oireet voivat il-maantua heti tai vasta tuntien kuluttua hyönteisen syönnis-tä. Reaktiossa voi olla kyse im-muunivasteen kehittymisestä uudelle rakennetyypille tai ris-tireaktiosta. Ristireaktio syn-tyy, kun kahden eri lähtees-tä peräisin olevan allergeenin rakenteet ovat keskenään niin samankaltaiset, että vasta-aine reagoi molempien kanssa.

Hyönteiset ja äyriäiset kuu-

luvat niveljalkaisiin, jotka ovat yleisesti tunnettuja allergisten reaktioiden aiheuttajia. Varsin-kin jauhopukki, silkkiperhoset tai torakat voivat aiheuttaa oi-reita henkilöillä, jotka ovat al-lergisia katkaravuille tai pöly-punkeille. Myös sirkoille, kul-kusirkoille ja heinäsirkoille voi olla allerginen, joskin se on harvinaisempaa.

Hyönteisruokien kuluttajilla voi ilmetä allergisia reaktioita aivan samalla tavalla kuin äy-riäistenkin kohdalla. Kaikkiaan allergiariskit eivät ole olennai-sesti erilaisia kuin äyriäisillä.

Kypsennys ei aina riitäJotkut ruoka-aineallergikot säästyvät allergiselta reaktiol-ta, kun allergeenien rakenne muuttuu esimerkiksi kypsen-nyksen yhteydessä. Erilaisten ruuanlaittomenetelmien vai-kutusta niveljalkaisten aller-geenien tuhoutumiseen on tut-kittu. Kotikeittiön menetelmät, kuten pakastaminen, keittämi-nen ja paistaminen eivät poista luotettavasti ristiallergian ris-

kiä. Entsymaattiseen hydro-lyysiin ja autoklavointiin pe-rustuvia menetelmiä kuiten-kin kehitetään, ja niitä voidaan ehkä tulevaisuudessa soveltaa elintarviketeollisuudessa.

Toistaiseksi katkarapu- tai pölypunkkiallergisten on syytä olla varovaisia hyönteiselintar-vikkeiden ruoka-allergiariski-en minimoimiseksi. Sen vuoksi

hyönteisiä sisältävien elintar-vikkeiden pakkausmerkinnöis-sä tulisi selvästi ilmoittaa risti-allergian mahdollisuudesta.

Ruokavirasto suosittaa hyön- teisiä sisältävään pakkaukseen seuraavaa varoitusta Hyönteiset voivat aiheuttaa allergisia reak-tioita. Ristiallergia on mahdolli-nen henkilöillä, jotka ovat aller-gisia äyriäisille, nilviäisille ja / tai

Uunissa paahdettuja jauhopukkeja ja paahdettua jauhopukkirouhetta.

Allergisen on tärkeää tunnistaa riskit vieraillessaan kulttuureissa, joissa hyönteisiä käytetään yleisesti ravintona.

KUVAT: SUSANNE HEISKA


pölypunkeille. Myös International Platform of Insects for Food and Feed (IPIFF) julkaisi kesällä 2019 oppaan hyönteiselintarvikkei-den pakkausmerkinnöistä. Opas on avoimesti saatavilla¹. Opas-ta voidaan soveltaa Suomessa-kin, sillä se huomioi EU:n lain-säädännön.

Haasteita tutkimukselleKattavaa tietoa hyönteisten ai-heuttaman ruoka-aineallergian yleisyydestä ei ole saatavilla. Tä-män hetken tieto perustuu pitkälti rajalliseen määrään kuvattuja ta-

TEKSTI: tutkija Eeva Rantala & tutkija Saara Vanhatalo, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy professori Marjukka Kolehmainen & nuorempi tutkija Elina Järvelä-Reijonen, Itä-Suomen yliopisto

Tiede & Tutkimus

TUUPPAUSKEINOJA RUOKAYMPÄRISTÖN VALINTA-ARKKITEHDEILLE

Esimerkiksi ruokapal-veluntarjoajat, vähit-täiskauppa, työpaikat ja tapahtumajärjes-täjät voivat hyödyn-

tää tuuppauskeinoja ja erilais-ten keinojen luovia yhdistelmiä lisätäkseen terveyttä edistäviä ruoka- ja juomavalintoja ja vä-hentääkseen epäterveellisempiä vaihtoehtoja.

Elinympäristössä saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoi-ma, ominaisuudet ja esillepa-no vaikuttavat siihen, millaisia valintoja ihmiset tekevät. Kun ympäristön osatekijöitä muu-tetaan tarkoituksella niin, et-tä ihmiset todennäköisemmin tekevät itseään hyödyttäviä valintoja, puhutaan tuuppauk-sesta. Tuuppaus on valintaym-päristöjen muokkaamista, va-linta-arkkitehtuuria.

Tuuppausta voidaan hyö-dyntää esimerkiksi ruuanva-

lintatilanteissa. Neljä käytän-nön esimerkkiä osoittavat, mi-ten erilaisten valintaympäris-töön kohdistuvilla tekniikoilla ja kohtuullisen pienellä vaival-la voi lisätä terveyden kannal-ta parempia ruoka- ja juoma-valintoja.

Neljä tuuppaus-tilaisuutta Tuuppaustoimia toteutettiin osana VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusprojekte-ja neljässä tilaisuudessa (Tau-lukko s. 50-51): ravintolan ava-jaisissa (A), tutkimusprojektin päätösseminaarissa (B), IT-alan messutapahtumassa (C) ja työpaikan kahvihetkessä (D).

Tuuppauskeinot joko lisä-sivät tai vähensivät tuotteiden kulutusta. Muutos kulutuk-sen määrässä tapahtui pääosin haluttuun suuntaan. Jokaises-sa tutkimusesimerkissä hyö-

pauksia, joissa hyönteisten ra-vintokäyttö on aiheuttanut va-kavan ja jopa henkeä uhkaavan allergisen reaktion sekä muu-tamaan systemaattiseen kliini-seen ja in vitro -tutkimukseen. Tuotanto- tai lemmikkieläimil-lä ei ole Euroopan elintarvike-turvallisuusviraston (EFSA) ris-kinarvioinnin mukaan todet-tu allergiareaktioita jauhoma-doista. Tämä voi johtua siitä, et-tä asiaa ei ole vielä tutkittu riit-tävän hyvin.

Jos on syytä epäillä henkilön saaneen hyönteisruuasta voi-

makkaan allergisen reaktion, kannattaa tehdä allergiatestit. EFSAn riskinarvioinnissa esite-tään testattavaksi verestä vas-ta-aineet hyönteisruokien ai-neosille.

Jos nämä koeputkitestit näyt-tävät negatiivista, kannattaa ai-na tehdä lisäksi prick-ihotestit. Jos nekin ovat negatiivisia, pi-tää varmuuden vuoksi tehdä vielä hyönteisruualla altistus-testit kaksoissokkona. Kyseisen hyönteisen lisäksi tulee testa-ta myös tunnetut, yleiset hyön-teis- ja äyriäisproteiinien risti-

reagoivat allergeenit koeputki- ja ihotesteillä.

Niveljalkaisten allergeenitMaailman ruokajärjestön (WHO) virallisessa allergeenitieto-kannassa on tiedot 286 aller-geenista, jotka ovat peräisin niveljalkaisista, kuten hyön-teisistä, punkeista, puutiai-sista ja äyriäisistä. Pääasial-liset allergiaa aiheuttavat yh-disteet hyönteisillä ovat gly-koproteiineja, erityisesti ar-giniinikinaasi, trioosifosfaat-

ti-isomeraasi, tubuliini ja tro-pomyosiini. Myös kitiinin ja siitä prosessoidun kitosaanin on epäilty voivan aiheuttaa al-lergisia reaktioita. Siitä ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, sillä kitiiniperäisissä tuotteis-sa on myös epäpuhtauksia.

Ruoka-aineallergiaa ai-heuttavia allergeeneja on ni-veljalkaisista tunnistettu tois-taiseksi 41 yhdistettä. Yh-tä näistä tavataan ainoas-taan hyönteisestä. Silkkiper-hosen toukasta on tunnistet-tu Bomb m1 arginiinikinaasi,

joka muistuttaa muista niveljal-kaisista löydettyjä allergeene-ja. Kiinassa, missä silkkiperhos-ten toukkia syödään paljon, niis-tä aiheutuvia vakavia anafylakti-sia shokkeja raportoidaan vuo-sittain tuhansia.

Koska valtaosa niveljalkais-ten allergeeneista kulkeutuu ih-misen elimistöön muuten kuin ruuan mukana, hyönteisten kas-vattajien ja prosessoijien on syy-tä suojautua ylenpalttiselta pö-lyaltistukselta. l

¹ ipiff.org/wp-content/uploads/2019/09/FIC-doc.pdf

dynnettiin useampaa, tutki-musnäytön perusteella te-hokkaaksi havaittua tuuppa-ustekniikkaa.

Tehokkaita keinoja ruu-anvalinnon lisäämiseksi ovat halutun ruoka- tai juoma-vaihtoehdon annoksen, pak-kauksen, tarjoilu- tai ruokai-luastian tai -välineiden koon kasvattaminen, vaihtoeh-don esittäminen oletusvalin-tana, vaihtoehdon valitsemi-sen ja syömisen helppous ja vaihtoehdon asettaminen lä-hemmäs ottajaa. Myös toi-met, joissa halutun tuoteka-tegorian vaihtoehtojen mää-rää ja osuutta kokonaistar-jonnasta lisätään, ovat tehok-kaita (Broers ym. 2017; Cada-rio & Chandon 2019; Hollands ym. 2015; Nørnberg ym. 2016). Näiden toimien yhdistelmien arvioidaan myös olevan te-hokkaita (Broers ym. 2017; Fernandes ym. 2016; Wilson ym. 2016). Esitetyistä esimer-keistä parhaimpiin tuloksiin päästiin lisäämällä saman-aikaisesti terveyttä edistäviä vaihtoehtoja ja vähentämäl-lä epäterveellisempiä vaihto-ehtoja.

Tuttuus voi vaikuttaa valintatilanteessaTutkimukset olivat kerta-luontoisia, ja kolmessa nel-jästä tutkimuksesta tutki-

mustilanteet ja -ympäristöt olivat osallistujille poikkeuk-sellisia. Tällaisissa tilanteis-sa valintaympäristön vihjei-den vaikutus saattaa olla voi-makkaampi kuin tutuissa ti-lanteissa, kuten oman työpai-kan työpaikkalounaalla. Tutki-musasetelmien kertaluontei-suuden vuoksi ei tiedetä, olisi-vatko vaikutukset olleet pysy-viä, jos osallistujat olisivat al-tistuneet samoille tuuppauk-sille toistuvasti.

Esimerkin A tuuppaus-asetelmassa onnistuttiin li-säämään tuupatun ruusun-marjasmoothien valintaa, ja myös ei-tuupatun omena-li-me-pinaattismoothien valin-ta lisääntyi suhteessa vertailuasetelmaan. Valittavina olevat tuotteet olivat keskenään hyvin samankaltaisia ja tuuppaustoi-met hyvin hienovaraisia. Täl-löin eroja menekeissä voi olla vaikeaa saada aikaan (Bucher ym. 2016).

Esimerkki osoittaa myös sen, että tuuppausten vaiku-tukset erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten keskuudes-sa, erilaisissa toteutustavoissa ja tuotekokonaisuuksissa voi-vat olla osin ennakoimattomia. Onnistunut tuuppaus edellyt-tää aina käytettävien asetelmi-en ja menetelmien huolellis-ta suunnittelua, räätälöintiä ja

Mitä tuuppaus on?

Tuuppaus (engl. nudge) on käyttäytymi-sen muutokseen tähtäävä lähestymista-pa, jonka avulla pyritään ohjaamaan ih-misiä hellävaraisesti sellaisiin valintoi-hin, jotka tuottavat heille hyötyä pitkällä aikavälillä.

Valintojen muutokseen tähdätään muok-kaamalla valintaympäristössä saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa, aistit-tavia ominaisuuksia ja/tai esillepanoa eli ympäristön valinta-arkkitehtuuria.

Tuuppauksen taustalla on ymmärrys siitä, että päätöksiä ohjaavat usein automaat-tiset ja intuitiiviset ajatuspolut.

Tuuppauksen tavoitteena on tehdä hyvinvointia tukevien vaihtoehtojen valitsemisesta automaattisempaa ja vaivattomampaa ilman kieltoja tai rajoituksia ja puuttumatta merkittävästi taloudellisiin tai muihin kannustimiin.

Teollisten investointien projektointi ja

GMP-suunnitteluwww.elomatic.com

Food GMP

Kemikaalit

Turvallisuus Järjestelmien integraatiot

Muutoshankkeet

Hyödykejärjestelmät

Materiaali ja energiatehokkuus

katselmoinnit

Talotekniikka

Automaatio ja IT


Tutkimustilanne, henkilömäärä Tavoite Tuotteet Hyödynnetyt valinta arkkitehtuurin muokkauskeinot

Vertailuasetelma

A. Ravintolan avajaiset, noin 80 henkeä.

Lisätä ruusunmar-ja-smoothien ja tummasta suklaasta valmistettujen rocky road -palojen menekkiä.

Kolmea erilaista smoothieta (ruusun-marja, mango-banaani, omena-lime-pinaatti) ja tummasta suklaasta val-mistettuja ja valkosuk-laasta valmistettuja rocky road -paloja.

Järjestys Fyysinen etäisyys

Kaksi tarjoilulinjastoa menu-tauluineen, joissa tuotteiden järjestystä ja fyysistä etäisyyttä ottajasta muunneltiin.

B. Tutkimusprojektin päätös- seminaari, 50 henkeä.

Lisätä vihersalaatin osuutta salaattilou-nas-buffetista otet-tavissa annoksissa.

Kreikkalaista fetasa-laattia, vihersalaattia (jäävuorisalaatti, kurkku, mini-tomaatit) ja lohisa-laattia.

Järjestys Näkyvyys Koettu valikoima Ottimien koko

Kaksi tarjoilupöytää, joissa tuotteiden järjestystä, näkyvyyttä (tarjoiluastia pöydällä tai korokkeella), ottimien kokoa ja koettua valikoimaa (salaattikompo-nentit samassa tarjoiluastiassa tai omissa astioissaan) muunneltiin.

C. IT-alan messutapahtuma, noin 1 000 henkeä.

Pienentää mysli- patukoiden gramma-määräistä menekkiä.

Myslipatukoita kahdessa koossa (13 g ja 20 g).

Kappalekoko Tarjolla oleva määrä

Kuusi kahvipöytää, joissa tuotteiden kappalekokoa ja tarjolla olevaa määrää muunneltiin.

D. Työpaikan viikoittainen, työnantajan tarjoama kahvihetki, noin 36 henkilöä koeker-taa kohden. Tutkimus suoritettiin kolmen peräkkäisen viikon kahvihetkellä, muunnellen tarjoilua hieman joka kerta.

Lisätä hedelmien ja vähentää pullan menekkiä.

Suuria (á 80 g) tai pieniä (á 40 g) puolukka-va-niljapullia ja hedelmiä (klementiini, omena, viinirypäle)

Valikoima Syömisen vaivattomuus Koettu valikoima Kappalekoko

Kolme kahvihetkeä, joissa hedelmien valikoimaa (yksi laatu tai kolme laatua) ja syömisen vaivattomuutta (klementiinit kokonaisina kuorineen tai klementiinit kuorittuina ja puolitettuina, omenat pestyinä ja lohkot-tuina, rypäleet pestyinä pieninä terttuina), sekä koettua valikoimaa (hedelmälaadut samassa tarjoiluastiassa tai lajikkeittain omissa astioissaan,) sekä pullan kappaleko-koa muunneltiin.

Menekki todella muuttui

20018016014012010080604020

0

79

107

177

110140

83

Vihersalaatti Lohisalaatti Kreikkalainen salaatti

Vertailu Tuuppaus

B Järjestys, näkyvyys, koettu valikoima ja ottimien kokoVihersalaattia otettiin 35 % enemmän silloin, kun se oli sijoitettu tarjoilupöydällä kulkusuuntaan nähden ensimmäiseksi (Kuva 3). Tässä asetelmassa vihersalaatin sisältämät komponentit olivat lisäksi tarjolla omissa, korokkeella olevissa tarjoi-luastioissaan ja komponenteille oli laitettu suurikokoiset ottimet. Lohisalaattia sen sijaan otettiin 38 % vähemmän ja kreikkalaista salaattia 41 % vähemmän, kun ne oli sijoitettu kulkusuunnassa vihersalaatin jälkeen, laskettu korokkeelta pöy-dälle ja niille oli laitettu pienet ottimet. Kokonaisuudessaan tarjolla olleita ruokia otettiin 24 % vähemmän tuupatussa esillepanossa vertailuesillepanoon nähden.

Kuva 3. Otetun ruuan määrä grammoina henkeä kohden. Vertailu: vihersalaatti tarjoilupöydällä kulkusuuntaan nähden viimeise-nä, komponentit sekoitettuna yhteen tarjoiluastiaan. Kaikki vaihtoehdot yhtä korkeilla jalustoilla. Tuuppaus: vihersalaatti tarjoilupöydällä kulku-suuntaan nähden ensimmäisenä, komponentit erillisissä tarjoiluastioissa korkeilla jalustoilla. Muut vaihtoehdot pöydän tasolla. Vihersalaatin kom-ponenteilla suuret ottimet.

16014012010080604020

0

85

Pulla

Vertailu Tuuppaus1 Tuuppaus2

Hedelmät

35 34

76

130 141

C Kappalekoko ja tarjolla oleva määräMyslipatukkaa otettiin 57 % vähemmän henkilöä kohden buffetpöydistä, joissa myslipatukat tarjoiltiin pieninä paloina verrattuna pöytiin, joissa ne tarjoiltiin suurina paloina (Kuva 4). Pienien palojen pöydissä patukoita oli lisäksi tarjolla määrällisesti kaksi kertaa enemmän kuin suurien palojen pöydissä.

D Valikoima ja koettu valikoima, vaivattomuus ja kappalekokoPullaa otettiin noin 60 % vähemmän henkeä kohden, kun tarjolla olleen pullan kappalekoko pienennettiin 80 grammasta 40 grammaan (Kuva 5). Hedelmiä otettiin 71 % enemmän henkeä kohden, kun tarjolla oli kolmea eri hedelmälajia valmiiksi syötävässä muodossa, verrattuna kertaan, jolloin tarjolla oli vain yhtä hedelmälajia käsittelemättömänä. Kun nämä kolme helposti syötävässä muodossa tarjottua hedelmälajia tarjoiltiin lisäksi lajikkeittain omista tarjoiluastioistaan, lisääntyi henkilöä kohden otettujen hedelmien määrä vielä 8 % verrattuna kertaan, jolloin kaikki hedelmät olivat samalla tarjoiluvadilla.

Kuva 4. Otettu myslipatukan määrä grammoina henkeä kohden. Vertailu: myslipatukat tarjolla suurina annospaloina. Tuuppaus: myslipa-tukat pieninä annospaloina ja patukoita tarjolla kaksinkertainen määrä vertailuasetelmaan nähden.

4035302520151050

24

Ruusunmarja

Vertailu Tuuppaus

Banaani-mango Omena-lime-pinaatti

33 31 3226

35

Kuva 1. Smoothieiden esillepano tuuppausesimerkissä A. Vasen: vertailu, oikea: tuupattu asetelma.

Kuva 2a. Otettujen smoothieannosten lukumäärä vertailulinjastossa ja tuupatussa tarjoilulinjastossa. Vertailu: smoothielaadut tarjoilupöydäl-lä sekaisin ja ruusunmarjasmoothie menu-taulussa alimpana. Tuuppa-us: ruusunmarjasmoothiet tarjoilupöydällä eturivissä, fyysisesti lähem-pänä valitsijaa ja menu-taulussa ylimpänä.

A Järjestys ja fyysinen etäisyysRuusunmarjasmoothie-annoksia valittiin 38 % enemmän tarjoilulinjastolta, jossa lasit oli sijoitettu eturiviin lähemmäs valitsijaa ja jossa ruusunmarjas-moothie oli kirjoitettu ylimmäiseksi pöydällä olevaan menu-tauluun (Kuvat 1 ja 2a). Myös omena-lime-pinaattismoothieta valittiin 35 % enemmän tuupatusta tarjoilulinjastosta vertailulinjastoon verrattuna. Banaani-mangosmoothien valinnassa ei ollut eroa vertailu- ja tuuppauslinjaston välillä. Tummasta suklaasta valmistettujen rocky road -palojen menekki suhteessa tarjolle asetettuun määrään oli 63 % suurempi tarjoilulinjastolla, jossa ne oli sijoitettu kulkusuunnassa ennen valkosuklaasta valmistettuja rocky road -paloja ja jossa tuotteen nimi oli kirjoitettu ylimmäiseksi menu-tauluun (Kuva 2b). Myös valkosuklaasta valmistettujen rocky roadien menekin osuus tarjolle asetetuista oli hieman (5 %) suurempi linjastolla, jossa tummasuklaa rocky roadeja pyrittiin tuuppaamaan verrattuna linjastoon, jossa valkosuklaa rocky roadit oli kulkusuuntaan nähden ensimmäisenä ja ruokalistan kärjessä.

Tummasuklaa Valkosuklaa

Vertailu Tuuppaus454035302520151050

25

41

3134

Kuva 2b. Tarjolle asetetuista rocky road -paloista otettu osuus (%). Vertailu: valkosuklaa rocky roadit tarjoilupöydällä kulkusuuntaan näh-den ensimmäisenä ja menu-taulussa ylimpänä. Tuuppaus: tummasuk-laa rocky roadit tarjoilupöydällä kulkusuuntaan nähden ensimmäisenä ja menu-taulussa ylimpänä.

Kuva 5. Otetun ruuan määrä grammoina henkeä kohden. Vertailu: tarjolla suurikokoisia pullia ja yhtä hedelmälaatua käsittelemättö-mänä. Tuuppaus 1: tarjolla pienikokoisia pullia ja kolmea eri hedelmälaa-tua valmiiksi syötävässä muodossa, tarjoiltuna samasta tarjoiluastiasta. Tuuppaus 2: tarjolla pienikokoisia pullia ja kolmea eri hedelmälaatua val-miiksi syötävässä muodossa, tarjoiltuina lajikkeittain omista astioistaan.

Vertailu Tuuppaus25

20

15

10

5

0

20

9

Taulukko. Yhteenveto esitellyistä tuuppaustutkimuksista. testausta kohdeympäristössä ja tuuppauksen kohteena olevien ihmisten joukossa. l

LÄHTEET• Broers VJ V. ym. 2017. A systema-

tic review and meta-analysis of the effectiveness of nudging to increa-se fruit and vegetable choice. Eur J Public Health 27:912–20. doi:10.1093/eurpub/ckx085.

• Bucher T. ym. 2016. Nudging con-sumers towards healthier choices: a systematic review of positio-nal influences on food choice. Br J Nutr 115:2252–63. doi:10.1017/S0007114516001653

• Cadario R. ym. 2019. Which Heal-thy Eating Nudges Work Best? A Meta-Analysis of Field Experi-ments. Mark Sci doi:10.1287/mk-sc.2018.1128.

• Fernandes AC. ym. 2016. Influen-ce of menu labeling on food choices

in real-life settings: A systema-tic review. Nutr Rev 74:534–548. doi:10.1093/nutrit/nuw013.

• Hollands GJ. ym. 2015. Portion, package or tableware size for changing selection and consump-tion of food, alcohol and tobac-co. Cochrane Database Syst Rev CD011045. doi:10.1002/14651858.CD011045.pub2.

• Nørnberg TR. ym. 2016. Choice architecture interventions for in-creased vegetable intake and be-haviour change in a school set-ting: A systematic review. Pers-pect Public Health 136:132–42. doi:10.1177/1757913915596017.

• Wilson AL. ym. 2016. Nudging healthier food and beverage choices through salience and pri-ming. Evidence from a systematic review. Food Qual Prefer 51:47–64. doi:10.1016/j.foodqual.2016.02.009.

LEIPOMO- JA RAVITSEMIS-ALAN KOULUTUSTA

careeria.fi

M i n u n u r a n i M i n k a r r i ä r M y c a r e e r

► Alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot► Hygieniapassikoulutus ja -testit► Anniskelupassikoulutus ja -testit► Omavalvonta-koulutus► Yrityskohtaiset koulutukset tilauksesta

Kysy lisää: Mirja Martin, 0400 360 513, [email protected]


ETSI TIETOA Kehittyvä Elintarvike -lehden verkkosivuilta

(kehittyvaelintarvike.fi) löytyvät nimityksiä-, tapahtumakalenteri- ja tunnustuksia-palstat ja lehtiarkisto.

Sieltä voit myös laittaa juttuvinkkejä ja palautetta sekä tilata lehden.

Nimityksistä ja tapahtumista voit vinkata osoitteeseen toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi


HANKINTAOPASAAKKOSOSA

HA

NK

INTA

OPA

S

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.

KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ:Janne Murtomaa, puh. 050 377 0333, [email protected]

Hannu Pyykkö, puh. 050 2250, [email protected]


AMMERAAL BELTECH OYSarankulmankatu 1433900 TAMPEREPuh. 0207 911 400Fax 0207 911 450email: [email protected]

ATAO OYVantaankoskentie 14 01670 VantaaPuh.010 231 0080 www.atao.fi

OY ATLAS COPCOKOMPRESSORIT ABItäinen Valkoisenlähteentie 14 A01380 VANTAAPuh. 0207 189 200Fax 0207 189 201www.atlascopco.fi

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. 0207 917 700Fax 0207 917 650email: [email protected]

BANG & BONSOMERGROUP OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081www.bangbonsomer.com

BEDIKA OYPL 92 (Hiekkakiventie 7)00701 HELSINKIPuh. (09) 41355300email: [email protected]

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. 0207 51 3100Fax 0207 51 3309email: [email protected]

BERNER OYAgentuuriosastoHitsaajankatu 2400810 HelsinkiPuh. 0207 91 4332email: [email protected]/agentuuri

BONNE JUOMAT OYMäntynummentie 808500 LOHJAPuh. (019) 382 233email: [email protected]

BRENNTAG NORDIC OYÄyritie 1601510 VANTAA (09) 5495 640www.brenntag.com/finland/www.brenntag-food-nutrition.com/en/

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: [email protected]

CALDIC FINLAND OYLars Sonckin kaari 1602600 ESPOOPuh. 020 741 5992email: [email protected]

OY CELEGO ABEteläinen Salmitie 102430 MASALAPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: [email protected]

CONDITE OYPL 51 (Lisenssikatu 5)21101 NAANTALIPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: [email protected]

CORTEX OYKutojantie 502630 ESPOOPuh. (09) 7590 770Fax (09) 7590 7799email: [email protected]

DOSETEC EXACT OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: [email protected]

DUNI OYÄyritie 8 A01510 VANTAAipuh. (09) 8689 [email protected]

ENVIROVET OYPrålsbackantie 9610160 DEGERBYPuh. 045 895 7705email: [email protected]

FAERCH PLAST A/SSaunamäentie 22 A02770 ESPOOPuh. 0400 010 270email: [email protected]

FARMIMUNA OYKulmalankuja 3032500 ORIPÄÄPuh. (02) 763 6890Gsm 040 502 1003email: [email protected]

FLINKENBERG OY ABMikkelänkallio 302770 ESPOOPuh. (09) 859 911email: [email protected]

FOODWEST OYVaasantie 1 C60100 SEINÄJOKIPuh. 040 161 5443www.foodwest.fi

FUCHS OIL FINLAND OYWolffintie 3665200 VAASAPuh. 0207 459 660Fax 0207 459 667email: [email protected]

GIVAUDAN INTERNATIONAL SAsivuliike SuomessaNiemenkatu 7315140 LAHTIPuh. +46 (0) 46 23 5800Fax +46 (0) 46 211 4330www.givaudan.com

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070email: [email protected]

HUNAJAYHTYMÄ OYKojonperäntie 1332250 KOJONKULMAPuh. 0207 76 9680Fax (02) 767 6225email: [email protected]

OY HYGIENELAB FINLAND LTDPL 35 (Teknobulevardi 3-5)01531 VANTAAPuh. 020 759 7931email: [email protected]

IMCD FINLAND OYHTC Keilaniemi, Keilaranta 19 D02150 ESPOOPuh. (09) 251 5160email: [email protected]

INFORMA OYTillinmäentie 1 B02330 EspooPuh. +358 207 208 200email [email protected]

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 KOTKAPuh. (05) 2184 270Fax (05) 2184 290email: [email protected]

JOSPAK OYTiilenlyöjänkatu 530100 Forssapuh. 050 3855610email: [email protected]

HA

NK

INTA

OPA

S

KARI NEVALAINEN OYVierikatu 1-304430 JärvenpääPuh. 0400 494 224www.karinevalainen.fi

KIILTOCLEAN OYPL 15720101 TURKUPuh. 0207 710 400Fax 0207 710 402www.kiiltoclean.fi

KOMETOS OYPL 97 (Keskustie 23)61801 KAUHAJOKIPuh. 020 757 1400e-mail: [email protected]

/kometos-oy

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight OyElielinaukio 5 B00100 HELSINKIPuh. 0207 497 970email: [email protected]

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: [email protected]

LEIPURIN OYJTahkotie 1 E 201530 VANTAAPuh. (09) 521 [email protected]

LIARK OYHarjuviita 20-22 B

02110 ESPOOPuh. 040 705 3159email: [email protected]

LIHEL OYMänkimiehentie 2102780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: [email protected]

LINEPACK OYLehtikatu 2833340 TAMPEREPuh. myynti 010 338 000Puh. huolto 010 338 [email protected]@linepack.fiwww.linepack.fi

LINSEED OYPellavakuja 361850 KAUHAJOKIPuh. 040 775 8918email: [email protected]

MAKERY OYPasilankatu 200240 HELSINKIPuh. 0400 838 115email: [email protected]

MEDFILES OYPL 145070701 Kuopiopuh. 020 744 6800email: [email protected]

MEDIQ SUOMI OYPL 11502201 ESPOOPuh. 020 112 1500Fax 020 112 1501email: [email protected]@mediq.com

MEKITEC OYTeknologiantie 390590 OULUPuh. 0207 410 990Fax 0207 410 991email: [email protected]

MP-MAUSTEPALVELU OYwww.maustepalvelu.com

MULTIVAC OYPosliinitehtaankatu 504260 KERAVAPuh. 0207 921 300Fax 0207 921 371email: [email protected]

NET-FOODLAB OYVoimakatu 1920520 TurkuPuh. (02) 2730 888email: [email protected]

PACK COMPANY OYTeollisuustie 1265610 MUSTASAARIPuh. (06) 322 7300www.packcompany.fi

PIRKANMAANLAATUETIKETTI OYKeskitie 333470 YLÖJÄRVIPuh. 010 440 3900Fax 010 440 3909email: [email protected]

RAVATEK OYItälahdenkatu 2000210 HELSINKIPuh. (09) 681 8430Fax (09) 675 877email: [email protected]

RE GROUPSentnerikuja 300440 HELSINKIPuh. (09) 560 7000www.regroup.fi

ROQUETTE NORDICA OYAhventie 4 a 2002170 ESPOOPuh. (09) 3158 5700Fax (09) 8632 113

SATAFOODKEHITTÄMISYHDISTYS RYViialankatu 2532700 HUITTINENemail: [email protected]

SEALED AIR OYSentnerikuja 2FI-00440 HELSINKICryovac:(09) 4241 1130email: [email protected]

SEFO-KONSULTOINTILapinlahdenkatu 2300180 HELSINKIPuh. 050 563 5811email: marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fiwww.sefo-konsultointi.fi

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 ESPOOPuh. (09) 4391 320email: [email protected]

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: [email protected]

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TOKAP SERVICE OYNietostie 301390 VANTAAp. 044 076 6685www.tokap.fi

TT-TÄRYLAITE OYKehänreuna 402430 MASALAPuh. (09) 755 2730email: [email protected]

UNIVAR OYÄyritie 1201510 VANTAAPuh. 040 161 5052email: [email protected]/emea

VAAKATALO OYVestonkatu 1133580 TAMPEREPUH. 020 73 51 500email: [email protected]

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: [email protected]

R. ÖSTERLUND OY ABPL 99 (Laippatie 19 B)00811 HELSINKIPuh. (09) 586 8170email: contact@osterlund.


HA

NK

INTA

OPA

S

MP-MAUSTEPALVELU OY– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

UNIVAR OY– elintarviketeollisuuden raaka- ja lisäaineet

VESANTTI OY– Wiberg-mausteseokset

R. ÖSTERLUND OY AB– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– värjäävät elintarvikkeet– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat– lakritsiuutteet– makeutusaineet

PAKKAAMINEN

AURAPRINT OY– tarrat, etiketit ja kääreet

BEMIS VALKEAKOSKI OY– vakuumi- ja suojakaasupakkauslami-

naatit elintarviketeollisuudelle

DUNI OY– pakkauskoneet ja suljentakalvot– GN-mitoitetut ja take-away rasiat – räätälöidyt pakkausratkaisut

FAERCH PLAST A/S– CPET-, AMPET-, APET-, PP- ja

skinpack- rasiat

HAGSON-PROVITEK OY– muovi- ja maustekuoret– prosessi- ja pakkauskoneet– hygienialaitteet– mausteseokset

INFORMA OY– etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustar-

vikkeet– merkintä- ja tiedonkeruujärjestelmät

teollisuuteen– huolto- ja ylläpitopalvelut

JOSPAK OY- kuituspakkausvuoat

MULTIVAC OY– pakkaus- ja etiketöintikoneet

PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY– painetut ja blanco etiketit ja tarrat– liimapaperinauhat ja liitospaperit– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet

RAVATEK OY– pakkauskoneet ja -järjestelmät– avosuisten pussien ja säkkien suljenta– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet

SEALED AIR OY – CRYOVAC– pakkausratkaisut – Darfresh-skinpakkaukset– kutistepussit– pakkauskalvot ja -laminaatit

RAAKA-AINEET

RAAKA-AINEET

BONNE JUOMAT OY– aidot hedelmä-, marja- ja

vihannessoseet ilman lisättyä sokeria, ilman säilöntä- ja lisäaineita

– mehut, nektarit ja välipalajuomat- lähdevedet Lohjanharjun lähteestämme– Uutuus! Pikahyydykejauhe vegaani

BRENNTAG NORDIC OY– elintarviketeollisuuden lisä- ja

raaka-aineet– elintarviketeollisuuden kemikaalit– vedenkäsittelyn kemikaalit

– aromit, värit

CONDITE OYLeipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat

FARMIMUNA OYGmo-vapaasta tuotannosta:– Farmimuna-kuorimunat– kananmunamassat– muut munajalosteet

LAIHIAN MALLAS OY– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

LEIPURIN OYJ– asiantuntijuutta, suomalainen kumppan

jo yli 100 vuoden ajan– ratkaisut leipomo- ja konditoriatuottei-

siin,elintarviketeollisuuteen sekä out of home –tarpeisiin

– leipomoteollisuuden raaka-aineet– elintarviketeollisuuden makuja r

akenneaineet– gelatoratkaisut– tuote- ja valikoimakehitys– reseptit– tuotantolaitteet ja palvelut

LIHEL OY– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet– fosfaatit– marinadit ja marinadiseokset– asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset

LINSEED OYSuomen korkealuokkaisimmatpellavaraaka-aineet ja asiantuntemus

MP-MAUSTEPALVELU OY– valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

ROQUETTE NORDICA OY– natiivit ja modifioidut tärkkelykset– tärkkelyssiirapit– poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja

mannitoli)– proteiinit– kuidut– proteiinit– kuidut

SOPIMUSPAKKAAMINEN

PACK COMPANY OY / NOVELPACK OY – Monipuolinen valikoima kuivien tuot-

teiden sekoittamiseen ja rahtipakkaa-miseen

SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI

ENVIROVET OY

– elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset

FOODWEST OY– kuluttajaymmärrys – tuotekehitys– elintarvikelainsäädäntö– valmistus – kaupallistaminen– jakelu

LIARK OY- arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijatehtävät

MAKERY OY– kuluttaja- ja markkinaymmärrys Suomessa ja kansainvälisesti– konsepti- ja tuotekehitys– elintarvikelainsäädäntö

MEDFILES OY– elintarvikelainsäädäntö– tutkimus&kehitystyö– kliiniset tutkimukset

NET-FOODLAB OY- BRC Food, FSSC ja IFS-konsultointi- Gap-auditoinnit- HACCP- ja auditointikoulutukset- sähköinen EDOC-omavalvonta- säilyvyystutkimukset

RE GROUP– asiantuntijapalvelut– projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIA- ja sähkötekniikka – kylmätekniikka

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY– elintarvikealan kehityspalvelut– ympäristöteknologian palvelut

SEFO-KONSULTOINTI– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,

muut oppimateriaalit usealla kielellä– hygieniakoulutukset ja hygieniapassi-

testit usealla kielellä

VOITELUAINEET

FUCHS OIL FINLAND OY– Cassida elintarvike- laatuiset voiteluaineet

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S– elintarvikehyväksytyt voiteluaineet– teollisuuden voiteluaineet

HANKINTAOPASTUOTERYHMÄOSA

HA

NK

INTA

OPA

S

ANNOSTELUJÄRJESTELMÄTJA VAA’AT

DOSETEC EXACT OY(VAAKAKOSKINEN)– punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaa’at– lattiavaa’at– pöytävaa’at

KOMETOS OY– komponenttiannostelijat– nesteannostelijat– rasianpurkajat

MULTIVAC OY– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at

VAAKATALO OY- laaja valikoima vaakoja- anturit ja punnituskomponentit- varaosat ja huolto

ATK-LAITTEET JA-JÄRJESTELMÄT

SOFTWARE POINTLaboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehitykseen japalveluanalytiikkaan– LabVantage LIMS

SUOMEN COBRA SYSTEMS OY– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut– CSB-ohjelmistojen edustus

KEMIKAALIT, KEMIALLISETTUOTTEET JA

HYGIENIARATKAISUT

HYGIENELAB FINLAND OY– Dycem-hygieniamatot– UVC-pinta- ja ilmahygieniaratkaisut– Aktiivihappi-ilmahygieniaratkaisut

KIILTOCLEAN OY– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakartoitukset ja -koulutukset

KONEET, LAITTEET,MUU VARUSTUS

AMMERAAL BELTECH OY– elintarviketeollisuuden hihnat

OY ATLAS COPCOKOMPRESSORIT AB– kaasu- ja paineilmakompressorit,jälkikäsittelylaitteet, typpigeneraattoritsekä alipaine-, energiantalteenotto-,energiansäästö- ja etävalvontaratkaisut

BEDIKA OY– elintarviketeollisuuden koneet– pakkauskoneet ja –materiaalit

BUSCH VAKUUMTEKNIK OY– tyhjiöpumput

CORTEX OY– leipomo- ja pakkauskoneet– merkintälaitteet– pakkausmateriaalit

JAUHETEKNIIKKA OY– jauheiden annostelulaitteet– nesteiden annostelulaitteet– suursäkkien tyhjennyslaitteistot– raaka-aineiden annostelujärjestelmät

KARI NEVALAINEN OYtuotemerkinnän koneet ja laitteet– etikettitulostimet– aplikaattorit– käsimerkintälaitteet– etiketit, tarvikkeet

LINEPACK OY- Pakkauskoneet- metallinilmaisimet- merkintälaitteet- vaaát- ruoka-annostelijat- kuljettimet

MEKITEC OY– laadunvalvontajärjestelmät

MULTIVAC OY– pakkauskoneet– etiketöintikoneet– siivutuskoneet– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at– metallinilmaisimet– röntgenlaitteet– robotiikka

TANKKI OY– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

TT-TÄRYLAITE OY– RST tärymoottorit ja PI-täryt– tärykuljettimet ja -seulat– täryputket – pölynhallintaan– siilotäryt

VESANTTI OY– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuu-

den koneet

KUNNOSSAPITO

TOKAP SERVICE OYElintarviketeollisuuden kunnossapitoa

LAADUN- JA TUOTETURVALLISUUDEN

HALLINTAJÄRJESTELMÄT JA VASTUULLISUUSPALVELUT

ATAO OY- Hallintajärjestelmä- ja tuoteturvallisuus-

konsultointi, vastuullisuuspalvelut

UMBRELLA INTERACTIVE- Omavalvonta, elintarviketurvallisuus-

järjestelmä digitaalisesti- Mobiilikirjaukset: valvontakohteissa,

todennuksista- ISO 22000, 9001, 14001, 45001, FSSC,

IFS ja BRC laadinta

LABORATORIOTUOTTEET

MEDIQ SUOMI OY– hometoksiinimääritykset (mm. DON)– allergeenimääritykset– mikrobiologiset reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– elatusainekeittimet ja

maljanvalulaitteet– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet

NET-FOODLAB OY- hygieniatestit- allergeeni- ja homemyrkkytestit- Hygiena -luminometrit- mikrobispesifiset ATP-testit- Biosystems Food Analyzer (Enzymatic/

Chemical)

MAUSTEET, AROMIT,MUUT LISÄAINEET

BANG & BONSOMER GROUP OY– sakeutus- ja hyytelöimisaineet– proteiinit– kuidut– aromit– makeuttajat– luontaiset säilöntäaineet– kasvirasvat– juustojauheet

BERNER OYAGENTUURIOSASTO-elintarvikeraaka- ja lisäaineet- värjäävät elintarvikkeet- gluteenittomat raaka-aineet-meri-, vuori-,vakuumi- ja erikoissuolat- hedelmämehutiivisteet ja -pyreet

CALDIC FINLAND OY– elintarviketeollisuuden raaka- jalisäaineet– räätälöidyt seokset– pakkaamispalvelut

OY CELEGO AB– aromit– luonnolliset väriaineet– makeutusaineet– stabilisointiaineet– lesitiini– kuidut– vitamiiiniseokset– mehukonsentraatit– säilöntäaineet– muut lisäaineet

FLINKENBERG OY AB- Aromit, värit, öljyt, kuidut- Funktionaaliset raaka-aineet

GIVAUDAN INTERNATIONAL SASIVULIIKE SUOMESSA– aromit

HUNAJAYHTYMÄ OY– kotimaista ja ulkomaista hunajaaelintarviketeollisuudelle

IMCD FINLAND OY– valmistus-, lisä- ja apuaineet, mm.– aromit- entsyymit– stabilointiaineet- emulgointiaineet- proteiinit- rasvajauheet


ETS TEKSTI: Pirjo Huhtakangas & Gun Wirtanen

POHJANMAAN JAOSTO PERUSTETTIIN SEINÄJOELLA

Aika: 11. joulukuuta 2019 klo 16.00−18.00Paikka: Ässäkeskuksen auditorio, Fleminginkatu 34, Helsinki

Asiakasdata ja ruokakaupan trendit – tukea tuotekehitykseen

OSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN SYYSKOKOUS

www.ets.fi

16.00 TERVETULOA JA KAHVIT

16.15 ASIAKAS HYÖDYNTÄÄ OMIA TIETOJAAN Taiteen tohtori, diplomi-insinööri Kai Kuikkaniemi Development Manager, S-Mobiili

16.45 RUOKAKAUPAN TRENDIT ETT Katariina Roininen ja KTT Rami Paasovaara Customer Insight Analyst, SOK Vähittäiskaupan ketjuohjaus

17.20 OPINNÄYTETYÖ- JA VÄITÖSKIRJASTIPENDIEN JAKO

17.30 SYYSKOKOUS ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen 7. Vuoden 2020 jäsenmaksujen vahvistaminen 8. Jäsenasiat 9. Muut asiat 10. Kokouksen päättäminen

Ilmoittautuminen 5.12. mennessä: lyyti.in/ETS_syyskokous_SOK

www.ets.fiOSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

ETS KANNATTAJAJÄSENET

ETS:N KANNATTAJAJÄSENEDUT

Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjut-tu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.

Kannattajajäsen saa seuran kotisivuilta linkin omille kotisivuilleen.

Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elin-tarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan ja halutessaan lisäksi 1−5 kestoti-lausvuosikertaa 50 % alennuksella.

Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen seuran järjestämiin, maksulli-siin tapahtumiin.

Elintarviketieteiden Seuran (ETS) kah-deksas jaosto, Poh-janmaan jaosto, pe-rustettiin 9. lokakuu-

ta Seinäjoella. Perustavassa ko-kouksessa Seinäjoen ammatti-korkeakoululla (SeAMK) oli mu-kana 16 seuran jäsentä.

Pohjanmaan jaosto (POJ) toimii ETS:n jäsenten yhdys-siteenä pohjalaismaakuntien alueella, kehittää tiedonväli-tystä, koulutusta ja tutkimusta sekä mahdollistaa verkostoi-

tumisen elintarvikealan asian-tuntijoiden kanssa.

Jaoston jäseneksi voivat il-moittautua ETS:n jäsenet, jot-ka toimivat elintarvikealalla tai ovat siitä kiinnostuneet. Jaos-ton toimintaa johtaa johtoryh-mä.

Karri Kallio johtoryhmän puheenjohtajaksiUuden jaoston johtoryhmän puheenjohtajaksi valittiin bio- ja elintarviketekniikan insinöö-ri, projektipäällikkö Karri Kal-lio (SeAMK), sihteeriksi bio- ja elintarviketekniikan opiskelija, TKI-asiantuntija Markus Ojala (SeAMK) ja jäseniksi TkT, ruo-katurvallisuuden erityisasian-tuntija Gun Wirtanen (SeAMK), projektityöntekijä, fil.yo. Nan-na Rintala (Turun yliopisto), asiantuntija, insinööri ja et.yo. Laila Matikainen (Suutkanen Oy) sekä bio- ja elintarvike-tekniikan opiskelija Joni Viita-la (SeAMK).

Heti jaoston perustavan ko-kouksen jälkeen johtoryhmä kokoontui suunnittelemaan loppusyksyn ja ensi kevään mentorointitilaisuuksien käy-tännön järjestelyjä ja mahdol-

lista yhteistyötä ETS:n muiden jaoston kanssa.

Kolme mentorointi-tilaisuutta jo sovittuToiminta Seinäjoella on aloi-tettu jo keväällä 2019 aktiivisen paikallisryhmän ansiosta. ETS:n Tehoa työnhakuun -mento-rointitilaisuus pidettiin bio- ja elintarviketekniikan opis-kelijoille maaliskuun alussa ja agrologiopiskelijoille huhti-kuussa yhteistyössä SeAMKin, Helsingin yliopisto Ruralia- instituutin ja Etelä-Pohjan-maan korkeakouluyhdistyksen kanssa.

Mentoroinnit jatkuvat 3. joulukuuta, jolloin järjestetään tilaisuus bio- ja elintarvikea-lan opiskelijoille sekä yliopis-tokeskuksesta että SeAMKista. POJ järjestää sekä SeAMKin että yliopistokeskuksen agro-opis-kelijoille mentorointitilaisuu-den 6. helmikuuta. Myöhem-min keväällä (viikolla 11) oh-jelmassa on vastaavanlainen tilaisuus restonomiopiskeli-joille. l

Pohjanmaan jaoston johtoryhmäs-sä ovat mukana puheenjohtaja Kar-ri Kallio (edessä vas), Laila Matikai-nen (edessä kesk.), Nanna Rintala (edessä oik.), Joni Viitala (takana vas.), sihteeri Markus Ojala (takana kesk.) ja Gun Wirtanen (takana oik.).



ETS ETS-PALSTATEKSTI: toiminnanjohtaja Laura Hyvärinen

JAOSTOT TÄRKEÄ OSA SEURAN TOIMINTAA

Kehittyvä Elintarvike -ehden his-torian ensimmäiset kahdeksan vuotta lehti ilmestyi viisi kertaa vuodessa ja sen jälkeen kuudes-ti. ETS-palsta on ollut lehdessä

vuodesta 1996 lähtien. Jos jaostoilla on ol-lut keskimäärin kaksi tapahtumaa per leh-ti, se tarkoittaa, että palstalla on kuvailtu noin 300 tapahtumaa. Tässä kohtaa osoi-tan suuret kiitokset jaostojen aktiivitoi-mijoille. Ilman teitä tapahtumat eivät oli-si syntyneet, ja seuran toiminta olisi aivan erilaista.

Pyöreiden vuosien juhlatTurun Elintarviketutkijain Seura viettää 60-vuotisjuhlaansa 1.11. Englanninkieli-nen juhlaseminaari Elintarviketeollisuuden ja -tutkimuksen tulevaisuus pidetään Turun ammattikorkeakoululla ja iltajuhla Turun Upseerikerholla.

Kehittyvä Elintarvike -lehden 30-vuo-tisjuhlaseminaari Kohti ilmastoystävälli-sempiä käytäntöjä elintarvikeketjussa pu-reudutaan ilmastonmuutoksen hillin-tään ja resurssitehokkuuteen tutkimuk-

sen, alkutuotannon, elintarviketeollisuu-den, kaupan ja sijoittajan näkökulmasta.

Lehden juhlaseminaarin ilmoittautu-minen on sulkeutunut, mutta vielä voit ilmoittautua mukaan laittamalla sähkö-postia allekirjoittaneelle.

Tulevia tapahtumiaSeinäjoella järjestetään elintarvikealan opiskelijoille ja vastavalmistuneille Mento-rointitapahtuma 3.12.

Seura järjestää 11.12. vierailun SOK:lle. S-mobiilin ja vähittäiskaupan analyy-tikot pitävät puheenvuorot Asiakasda-tan hyödyntäminen ja ruokakaupan tren-dit. Sen jälkeen on seuran syyskokous. Il-moitus tapahtumasta löytyy tämän leh-den sivulla 57.

Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto (ATJ) ja ETS järjestävät toukokuussa Eu-ropean Sensory Science Societyn (E3S) symposiumin Helsingissä. Kaikille avoin englanninkielinen Taste of Creativity -se-minaari järjestetään 5.5.2020. Tapahtuma korvaa yleensä alkuvuodesta järjestettä-vän ATJ:n seminaarin.

Uusia jäseniä seuraanSyksyn aikana olemme saaneet seuraan lisää uusia jäseniä. He ovat Nanna Rintala, Ilkka Latomäki, Minna Rotola-Pukkila, Sarita Ventelä, Jussi-Matti Kallio, Kristiina Pelto-niemi, Markus Ojala, Antti Nummela, Mia Gothóni, Aino Kolmonen ja Pihla Pyykkö-nen. Tervetuloa mukaan! l

OSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

Laura Hyvärinen, ETMtoiminnanjohtaja

Elintarviketieteiden Seura ry

PL 115 (Pasilankatu 2), 00241 Helsinki

040 1677425

laura.hyvarinen(at)ets.fi info(at)ets.fi www.ets.fi

facebook.com/ETSry@ETS_ry

I Love RuokatiedeI Love Ruokatiede1000 tarinaa1000 tarinaa

Tule ja kutsu jäseneksiElintarviketieteiden seuran jäsenet kertovat, että seura on * Hieno mahdollisuus verkostoitua * Kanava etsiä tietoa * Väylä tutustua alaan

Lisätietoja kampanjasta: www.ets.fi/jaseneksi

I Love RuokatiedeI Love Ruokatiede1000 tarinaa1000 tarinaa

Tule ja kutsu jäseneksiElintarviketieteiden seuran jäsenet kertovat, että seura on * Hieno mahdollisuus verkostoitua * Kanava etsiä tietoa * Väylä tutustua alaan

Lisätietoja kampanjasta: www.ets.fi/jaseneksi03


ILMOITUSMYYNTI: Janne Murtomaa 050 377 0333 [email protected] Hannu Pyykkö 050 2250 [email protected]

TÄSSÄ LEHDESSÄ KANNATTAA ILMOITTAA

85 % lehden lukijoista lukee lehden jokaisen numeron.

80 % lukee lehteä 2−4 kertaa tai useammin.

88 % lukijoista pitää lehteä erittäin tai melko tärkeänä elintarvikealan tietolähteenä.

78 % lukee lehdessä olevia mainoksia.

61 % kokee saavansa mainoksista hyödyllistä tietoa.

72 % lukijoista tutustuu ilmoittavaan yritykseen tai sen tuotteeseen/palveluun ja hakee lisätietoja mainostajien verkkosivuilta.

Lähde: Kehittyvä Elintarvike -lehden Lukijakysely 2017

Varaa paikka ilmoituksellesi seuraavaan lehteen 15.11.2019 mennessä.

KUVA

: PAU

LA A

ITO

60 Kehittyvä Elintarvike 5/2019

PUNNITSEMISENUUSI ÄLYAIKA

on alkanut!

Vallitsevienolosuhteiden

huomiointi

Staattisensähkön poisto

Intuitiivinenkosketuskäyttöliittymä

myös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.www.teopal.fi

Monipuolisetliitännät

Asiakaspalvelu: (09) 8190 [email protected]

Katso esittelyvideoskannaamalla tämä koodi.

Elektroninenvesivaaka

olosuhteiden

kosketuskäyttöliittymämyös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.

Monipuolisetliitännät

Automaattinenviritys

ja linearisointi

Documents

HYGIENIA & LAADUNHALLINTAkehittyvaelintarvike.fi/lehdet/2019x/KehittyvaElintarvike_5_2019_netti.pdf · 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2019 Hygienia & Laadunhallinta 5 8 Alkupaloja 52