3

Hyvää syksyä Eeva-Liisa Pesonen Kesän lämpö ja valo ovat muuntuneet syksyn viileydeksi sekä valon ja pimeyden vaihteluksi. Sato on pian korjattu talteen. Antroposofisen lääketieteen alueelta poimin kolme tärkeää kohtaa viime viikkojen ajalta. Heinä-elokuun vaihteessa lääkäriyhdistys järjesti 15. kerran kurssin ’Kasvintarkastelusta lääkekasviin’, josta voimme lu-kea tarkemmin seuraavasta lehdestä. Kurssipaikkana oli In-koo, sillä siellä on luonnon tammimetsiä. Tutkimme tammia niiden kasvupaikoilla. Lisäksi tutustuimme tammeen, kupa-riin ja rautaan Kalevalan runojen kautta. Kurssilla aloitettiin työ Steinerin ja Wegmanin teoksen Parantamisen perusteet lu-vun ’Tyypillisiä lääkkeitä’ kanssa. Elokuun lopulla oli antroposofisten potilasyhdistysten koko-us Helsingissä Marjatta-koululla. Tästä pienestä kansainväli-sestä tapaamisesta mainitsen esitelmän potilaan itsemäärää-misoikeuden kehittymisestä ihmiskunnan historiassa. Esi-telmän piti hollantilainen René de Winter. Tässä lehdessä käsitellään kokousta. Syyskuun alussa järjestettiin Palvelukoti Sofiassa Helsingissä saattohoitoseminaari, joka oli jatkoa tammi- ja kesäkuussa tänä vuonna pidetyille seminaareille. Kuolemaan ja kuolemi-seen liittyvät tapahtumat ja toimenpiteet alkoivat jäsentyä ryhmässä ehdotuksiksi jatkokoulutuksesta vapaaehtoistyön-tekijöille Suomessa. Työtä ovat kantaneet Päivi Lappalainen, Raili Hake, Eija Dodds, Tiina Kuisma ja Pia Teckenberg-

4

Jansson. Aiheesta järjestetään marraskuussa Goetheanumissa Sveitsissä laajat työpäivät otsikolla Das Leben im Tode, ’Elämä kuolemassa’. Tässä lehdessä on ilmoitus kokouksesta. Yhdistyksen toimintaan kesän ja syksyn aikana kuuluu pal-jon muutakin. Tervetuloa vuosikokoukseen 14.11. Voimia kaikille syksyyn ja talveen sekä mahdolliseen influenssaan ja muihin terveydentilan koetuksiin.

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN

Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 14.11. 2009 klo 10.00 alkaen

Paikka: Marjatta-koulu, Poutuntie 12, Helsinki

Kokouksen päätteeksi on mahdollisuus lounastaa Marjatta-koululla.

Tervetuloa vuosikokoukseen ja sen jälkeen lääketieteen päiville!

5

Antroposofisen lääketieteen vuosipäivät

Aika: La 14.11.09 klo 13.00- 16.00 Paikka: Marjatta-koulu Poutuntie 12, 00400 Helsinki

12.00-13.00 Mahdollisuus kevyeen lounaaseen

Video ja valokuvanäyttely eurytmiasta

13.00-13.35 Vital-eurytmian esittely, eurytmiaterapeutti He-lena Ahtiainen

13.40-14.20 Tv:n ja tietokonepelien vahingollisuus lapsille, eurytmiaterapeutti Raija Tuononen

Kahvi, Aly tarjoaa

14.40-15.30 Potilaat ja antroposofinen lääketiede

Aiheen alustaa lääkäri Reijo Kurppa. Alustus pohjautuu EF-PAMin puheenjohtajan René de Winterin esitykseen, joka pidettiin Suomessa elokuussa, katso tiivistelmä sivulta 9

Alustuksen jälkeen potilaat ja eri hoito- ja terapia-alojen am-mattiryhmät kokoontuvat kukin omiksi ryhmikseen.

15.30-16.15 Yhteiskeskustelu, tilaisuuden päättyminen

Ohjelman sisältöön voi vielä tulla muutoksia

Järjestäjä Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry.

6

Tulokset CAM-hoitokyselystä

Reijo Kurppa Muistatteko viimekeväisen kyselyn EU-parlamentti- ehdokkaille? Aly lähetti eurovaalien alla yhdessä lääkäriyh-distyksen (Ally) kanssa kyselyn suhtautumisesta täydentä-viin ja vaihtoehtohoitoihin eli CAM-hoitoihin. Lehden edelliseen numeroon ei ehtinyt kuin tieto ensimmäis-ten vastaajien nopeasta reagoinnista ja positiivisesta vastauk-sesta kyselyyn. Lehden lähdettyä painoon saapui vielä useita vastauksia, joita lyhyesti pääkohdin yritän referoida. Vihreiden ”ykkösketju” vastasi positiivisesti ja kaikki olivat valmiita ajamaan asiaa aktiivisesti. Ketjun henkilöt ovat Hei-di Hautala (joka jo aiemmin EU-parlamentaarikkona on aja-nut aktiivisesti asiaamme), Tarja Cronberg ja Satu Hassi. Myös Umayya Abu-Hanna vastasi ja olevansa pääsääntöises-ti CAM-hoitojen käyttäjä. Anneli Jäätteenmäki (kesk.) totesi yksikantaan terveyspolitii-kan olevan kansallisen asian, josta päättää Suomen eduskun-ta. Perussuomalaisten Kike Elomaa suhtautui positiivisesti vaih-toehtoihin ja oli perinteisen lääkehoidon ja vaihtoehtojen yh-teistyön lisäämisen kannalla.

7

Nina Suomalainen (kok.) kannatti jossain määrin CAM-hoitojen integroimista. Halusi asiasta tietoa ja oli valmis aja-maan asiaa aktiivisesti. Heikki Kauppi (kok.) ei ottanut asiaan kantaa, koska ei ollut asiaan perehtynyt. Anne Linnonmaa (kok.) suhtautui erittäin myönteisesti ja käyttää CAM-hoitoja. Kyösti Karjula (kesk.) tukee vaihtoehtoisten hoitomuotojen vahvistumista suomalaisessa ja EU- terveydenhuollossa ko-konaisuudessaan. Kimmo Kiljunen (sd.) on valmis ajamaan asiaa ja haluaa siitä tietoa. Juhana Suoniemi (vihr.) suhtautui asiaan positiivisesti ja asi-allisesti tuntien siihen liittyvää ongelmakenttää. Liisa Jaakonsaari (sd.) vastasi kannattavansa ja tietävänsä kokemuksesta siitä olevan apua. Liisan avustaja on pitkään hoitanut itseään antroposofisen lääketieteen mukaisesti. On valmis ajamaan asiaa aktiivisesti ja haluaa asiasta tietoa. Eeva-Riitta Siitonen (kok.) suhtautui myönteisesti täydentä-viin hoitoihin ja toivoi avoimuutta, tutkimusta ja oikeaa in-formaatiota. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen pahoitteli vastauksen vii-pymistä. Hän kannatti hoidoille EU:n laajuista rekisteriä ja sitä kautta valvonta- ja auditointijärjestelmää. On valmis

8

ajamaan asiaa aktiivisesti ja mielellään vastaanottaa asiasta tietoa. Tässä kaikki 15 vastannutta. Lähetimme kyselyn puoluetoi-mistojen kautta yhteensä 85 edustajalle. Toivottavasti vas-tauksissani tein kaikille oikeutta yrittäessäni tiivistää niistä olennaisen. Useilla oli omakohtaista kokemusta tai havaintoa hoitojen toimivuudesta ja toisaalta monista vastauksista kuvastui myös tietoisuus CAM-hoitojen kentän kirjavuudesta ja haja-naisuudesta sekä tutkimuksen ja asiallisen tiedon puutteesta.

9

Potilaat ja antroposofinen lääketiede René de Winter Esipuhe Elina Kilpiön: Antroposofisten potilasyhdistysten järjestön EFPAMin pu-heenjohtaja René de Winter piti elokuussa Suomessa käydes-sään yleisöesitelmän potilaan asemasta eri aikoina ja nyky-hetken tehtävistä. Tämä artikkeli on tiivistelmä tuosta hie-nosta ja runsaasti kuvia sisältäneestä esityksestä. Lääkintätaito on vuosisatojen kuluessa muuttanut muotoaan ja näkökulmat ovat eri aikoina vaihdelleet. Nykyhetki ja sen ongelmat eivät ole erikoisuus vaan vain osa tätä pitkää tietä. Taustat ja käyttäytymismallit monille käsityksille ja suunta-uksille voivat olla useiden satojen vuosien takana, syvällä tiedostamattomassa. Muutoksetkaan eivät tule hetkessä. Tämän hetken työlle on tärkeää tietää, millä alueella halu-amme vaikuttaa. Menetelmät ovat erilaiset kulttuurin, ta-louden ja valinnanvapauden alueella. Kunpa voisimme koh-distaa vähäiset voimavaramme oikein! Ja sitten varsinaiseen tekstiin: Muinainen Kreikka ja Rooma Muinaisessa Kreikassa sairaus nähtiin tähtien ja yliluonnol-listen voimien aiheuttamana. Potilaalla itsellään ei sairauden syntyyn ollut osuutta. Tänä aikana hoidon kohteena oli ihmi-

10

sen astraaliruumis. Lääkintätaidon jumalaa Asklepiosta pal-vottiin lukuisissa temppeleissä. Hänen tyttärensä olivat pa-rantamisen jumalattaria: Hygeian keinoina olivat terveelliset elintavat ja ennaltaehkäi-sy. Panaceian valta-alue oli sairauksien parantaminen. Pana-ceiaa pidetään allopaattisen lääketieteen äitinä, sillä länsi-mainen lääketiede lähti kehittymään nimenomaan tähän suuntaan. Jo Hippokrates (460-377 eKr) siirsi sairauksien syyn yliluon-nollisesta luonnonvoimiin. Sairauksien hoidossa korostettiin kohtuutta ja terveiden elämäntapojen merkitystä. Sairauden syy oli menneisyydessä, ja tauti voitiin parantaa muuttamalla elintapoja. Ajanlaskun alussa Rooman vallan aikana hoitomenetelmät lisääntyivät: öljyt ja vesiterapia olivat käytössä. Haavanom-pelu ja tapaturmien hoito kehittyi, pitihän haavoittuneet soti-laat hoitaa taas taistelukuntoon. Claudius Galenus (130-201 jKr) otti lääkintäkäyttöön Hippo-krateen luoman humoraaliopin temperamenteista: veri: sangviininen lima: flegmaattinen musta sappi: melankolinen keltainen sappi: koleerinen Roomalaiset kohdistivat hoidon ennen kaikkea eetteriruu-miiseen. Sairastuminen johtui potilaan sisäisestä olemuspuol-ten epätasapainosta, terapioilla potilasta voitiin auttaa.

11

300-luvulta keskiaikaan Korkein valta keskiajalla oli kirkolla. Sairaudet olivat Juma-lan rangaistuksia, eikä ulkopuolisten sopinut niihin hoidoil-laan puuttua. Hoitamista pidettiin jopa noituutena. Pääasial-lisena hoitona olivat rukoukset ja katumus. Sairauden syy oli potilaassa itsessään, hänen pitikin katua ja kärsiä. Oikeastaan ainoan uuden suunnan toivat keskiajalla ristiret-keläiset. He olivat matkoillaan tutustuneet arabien sairaaloi-hin ja palattuaan he levittivät tietoa uusista mahdollisuuksis-ta ja perustivat sairaaloita. Renessanssi ja uskonpuhdistus Paracelsus (1483-1541) siirsi sairauden syyn jälleen potilaan ulkopuolelle. Sairauden syynä eivät olleet potilaan synnit eivätkä temperamenttipiirteiden epätasapaino, vaan ulkoiset tekijät kuten tarttuvat taudit tai loiset. Renessanssia seurasi uskonpuhdistuksen aika. Tähän saakka kirkko ja lääketiede olivat olleet erottamattomat. Nyt lääke-tiede halusi eroon uskonnosta. Potilaasta tuli hoidon kohde, objekti. Ei hoidettu koko ihmistä vaan pelkkää fyysistä ruu-mista. Pääosin jatkamme lääketieteessä edelleen tätä perin-nettä. Lääkintäammatteja oli kolme, joilla kullakin oli oma kiltansa: - lääkärit, saaneet koulutuksen ja lääkärinoikeudet - kirurgit tai oikeastaan verenlaskijat. Usein partureita, jotka osasivat lisäksi myös sitoa haavoja ja hoitaa murtumia. - apteekkarit, jotka valmistivat lääkeaineita

12

Herooisesta lääketieteestä vitalismiin 1780-1850-luvuilla hoitomuotojen iskulauseena oli: leikkaa, polta ja myrkytä. Nimitys ’herooinen’ tulee sankarillisesta taistelusta tauteja vastaan, mutta potilas tässä vasta sankari olikin, jos hoidot kesti. Ihoa voitiin polttaa rakkuloille ja lääkkeenä antaa raskasmetalleja ajettaessa tauteja pakosalle. Mielikuva tästä sodasta tauteja vastaan on jäänyt meidän päiviimme asti. Vastapainoksi heroistiselle suuntaukselle kehittyi vitalismi, joka korosti potilaan omia parantavia voimia tartuntatauteja vastaan. Elintavoilla ei nähty yhteyttä sairauksiin. 1800-luvulta nykypäivään Teollinen vallankumous muutti – jälleen kerran – käsityksen potilaasta. Elimistö nähtiin koneena, jonka rikkinäisiä osia voitiin korjata muusta koneistosta irrallisena. Tämä johti lää-käreiden erikoistumiseen jollekin tietylle lääketieteen eri-koisalalle. Rokotusten myötä kehittyi ennaltaehkäisevä lääketiede. Sen tarkoituksena oli estää tartuntaa, ei parantaa sairautta. Antroposofinen lääketiede Uuden suuntauksen loivat Steiner ja Wegman 1920-luvulla. Ihminen nähtiin eri olemuspuolten kokonaisuutena, jota voi-tiin hoitaa lääkkeiden ja terapioiden avulla.

13

Nykyisellään Euroopan lääkäreistä 30 000 on määrännyt ant-roposofisia lääkkeitä potilailleen. Määrättyjen lääkkeiden määrä on kuitenkin vain 20% homeopaattisten lääkkeiden osuudesta. Tämän hetken uhkia ja mahdollisuuksia ovat

- lääkkeiden rekisteröinti - terapeuttien rekisteröinti - lääkelakien yhtenäistäminen Euroopassa - terveyspalveluiden rahoittaminen - vastuun lisääminen kansalaisille - tieteellinen tutkimus vain näyttöön perustuvaa - standardien ylikorostaminen - vanhusten ja sairaiden koti- tai laitoshoidon saanti - elintapakysymykset

Potilasyhdistysten tehtävä ja potilaan osa Antroposofiset potilasyhdistykset eivät ole minkään tietyn sairauden ympärille liittynyt etujärjestö, vaan tehtävä paljon laajempi. Yhdistysten tehtävä onkin vaatia hoidon inhimilli-syyttä ja valinnanvapautta. Antroposofisten potilasyhdistysten päämäärät: Kulttuurinen vapaus: lisätä tietoisuutta eri vaihtoehdoista Taloudellinen vapaus: ylläpitää lääkkeiden saatavuutta Poliittinen vapaus: ylläpitää vaihtoehtojen saatavuutta Näiden päämäärien vaalimiseksi on tehtävä työtä niin ulos-päin kuin yhdistyksen sisälläkin. Ulkoisia pyrkimyksiä, jotka eivät suoraan liity terveyden ylläpitoon, ovat laki potilaan

14

valinnanvapaudesta, potilasliikkeen ylläpito ja vaihtoehtois-ten rahoitusmuotojen löytäminen terveydenhoitoon. Sisäistä eli terveyteen suoraan liittyvät tehtävät ovat

- yhteistyö lääkäreiden ja terapeuttien kanssa, jotta lääkkeitä ja hoitoja on saatavilla

- vanhusten koti- ja laitoshoidon järjestäminen - elintapakysymykset - tiedotuksen ja opetuksen järjestäminen

Potilaan asema on nyt muuttunut passiivisesta kärsijästä ak-tiiviseksi toimijaksi:

- 1960-luvulle saakka potilasta holhottiin - 1970-luvulla informaatioyhteiskunnan myötä poti-

laalle kerrottiin tehtävistä hoidoista - 1980-luvulla potilasvahinkolaki: potilas sai valitus-

oikeuden hoidoista - 1990-luku laajensi potilaan oikeuksia valita tarjotuis-

ta hoidoista - 2000-luku tuo kompetentin potilaan, jolla on omista

lähtökohdistaan vapaus valita itselleen sopiva hoito Kompetentti potilas on sellainen, jolla on aktiivinen ote omiin terveyskysymyksiinsä ja joka tietää, missä kohtaa tarvitsee lisätietoa. Hän kantaa valintojensa seuraukset ja etsii lisätie-toa päätöksentekonsa tueksi. Potilas on muuttunut hiljaisesta kärsijästä keskustelukump-paniksi ja terveyspalveluiden kuluttajaksi. Vapaus tuo myös vastuun. Väistämätön seuraus tästä on se, että hoidosta ja lääkityksestä tulee yhä yksilöllisempää. Kompetentin poti-laan aika on nyt.

15

Kuulumisia Sofiasta Palvelukoti Sofiassa pidettiin 18.-23.8. öljydispersiokylpyte-rapian käytännön kurssi, jonka aikana opittiin tekemään te-rapiaan kuuluva harjahieronta. Aikaisemmin öljydisper-siokylpyterapiaa on Suomessa opetettu 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin kylpyterapian kehittäjä Werner Junge ja hänen vai-monsa Franziska Junge kiersivät Suomea asuntoautolla ja pitivät lyhyitä kursseja useilla eri paikkakunnilla. Silloin mo-net ostivat itselleen öljydispersiokylpylaitteen ja pystyivät kylpemään itse ja antamaan kylpyjä lähinnä ystävä- ja per-hepiirissä. Elokuisen kurssin pitäjänä oli Gabriele Bäumler Frankfurtis-ta. Hän on koulutukseltaan myös vanhusten hoitaja ja hän on antanut öljydispersiokylpyjä vanhuksille 12 vuoden ajan. Kurssin osanottajia oli kuusi, neljä Suomesta ja kaksi Eestistä. Mukana olivat Hauschka-kosmetologi, kaksi fysioterapeuttia, joista toinen on myös Pressel-hieroja; kohta valmistuva sai-raanhoitaja, tänä syksynä hierojakoulun aloittava opiskelija sekä kuvataideopettaja. Eestiläinen lääkäri oli myös kurssin teoriaosuuksissa mukana. Kurssin pääkääntäjänä toimi Merja Ekholm. Ensikosketuksena kylpyterapian vaikuttavuuteen ja syvälli-syyteen oli Gabriele Bäumlerin antama kylpy jokaiselle osan-ottajalle. Alkukylpyjen jälkeen tutustuttiin terapian histori-aan ja perusteisiin. Opeteltiin harjahieronta kuivaharjoittelu-na ja kylpyjen yhteydessä. Tutustuttiin nk. perusöljyihin, pel-lava-, mustakumina- ja oliiviöljyyn sekä teoriassa että ko.

16

kylpyöljyissä kylpien. Kylvyn antamisen ja saamisen koke-muksia sai ilmaista pastellivärein paperille ja syntyneitä ku-via tarkasteltiin yhdessä. Kurssin lopussa puhuttiin itsehoi-don tärkeydestä ja siihen liittyen tehtiin eurytmiaharjoituk-sia. Opeteltiin myös miten itselleen voi antaa harjahieronnan yksin kylpiessä. Kurssilaisten tarkoituksena on kokoontua yhteen neljä kertaa vuodessa ja tapaamisen yhteydessä har-joitella kylpyjen antamista toisilleen. Suunnitelmissa on toteuttaa koulutus öljydispersiokylpyte-rapeutiksi kokonaisuudessaan Suomessa. Öljydispersiokyl-pyterapeuttien yhdistys Saksassa on tähän mennessä järjes-tänyt 10 kurssia. Koulutus kestää vajaat 2 vuotta ja se sisältää neljä viikon mittaista teoria- ja käytännön opetusjaksoa sekä omatoimisen harjoittelun opetusjaksojen välillä. Opettajina ovat toimineet lääkäri Albrecht Warning ja kylpymestari Reinhold Schön Saksasta sekä sairaanhoitaja Tiny Reinink Hollannista. Viime vuodesta alkaen opettajana Reinhold Schönin rinnalla ja seuraajana toimii kylpyterapeutti Gabriele Bäumler. Koko koulutuksen saaminen Suomeen on mahdollista jos jatkoon osallistuu vähintään kymmenen osanottajaa. Aika-taulullisesti tämä olisi ehkä mahdollista siten, että ensi ke-väänä olisi vielä yksi käytännön kurssi ja osanottajat tämän ja ensi vuoden käytännön kurssilta jatkaisivat varsinaiselle pe-ruskurssille, joka olisi jo ensi vuoden elokuussa. Öljydispersiokylpyterapiasta kiinnostuneet voivat ottaa yh-teyttä Päivi Oikariseen puh.044- 3072127 tai Kirsti Valkoseen, puh. 050- 3080839.

17

Kylpytyöryhmän (Merja Ekholm, Kirsti Valkonen, Päivi Oi-karinen) ja Sofian puolesta Päivi Oikarinen Seuraavassa vielä kylpykurssilaisen Marja Mäkilän tunnel-mia kurssin jälkeen… Lämpötilan mittausta ja harjausliikkeitä. Öljyjä ja niiden vai-kutuksia. Harjoja, huopia, lakanoita ja pyyhkeitä. Kylpytos-suja ja öljydispersiolaite. Huokauksia ja ähkäyksiä. Epävarmuutta. Alastomuutta tuntemattomien ihmisten edes-sä. Läsnäoloa. Hiljaisuutta. Omia kylpyjä ja toisten kylpyjä. Odottamista, seuraamista ja toistoa. Seuraamista ja toistoa. Opettajan lempeä hymy. Ja äkkiä: ”Näytät niin kauniilta ja kokonaiselta!” ” Niin sinä-kin! Ja sinä! Ja sinä!” ”Niin paljon värejä, muotoja ja elämää!” Paluuta ei enää ole. Olin muumio, nyt olen Kleopatra. Olen rakastunut. Rakkauteni nimi on Vesi. Vesi Mysteeri. Tapasimme aivan hiljan öljydispersiokylpykurssilla, mel-keinpä sattumalta. Nyt toivon elämältä vain lisää sattumia.

18

Hyvää hapatusta Elina Kilpiö Sadonkorjuu alkaa tältä kesältä olla takana päin. Moni säilöö ylen määrin satoa tuottaneet kurkut ja muut vihannekset tal-ven varalle. Palstanaapureita haastatellessani on käynyt sel-ville, että tavallisin tapa säilöä marjat ja esim. pavut on pa-kastaminen. Kurkut, kurpitsat ja punajuuret taas säilötään etikkaliemeen. Itse säilön vihannekset pääasiassa hapattamalla. Aina välillä hämmästelen, miksei juuri kukaan muu tunnu tätä helppoa ja edullista tapaa käyttävän. Moni kyllä ostaa esim. hapan-kaalia, mutta kokee työlääksi sen valmistamisen itse. Jos ha-pattamista kerran kokeilee, voi huomata sen olevan tosi helppo ja maukas menetelmä säilöntään. Ensimmäisenä hapatan pavut joskus heinä-elokuun vaihtees-sa. Ryöppään vihreät papujen palot noin 5 minuuttia vedessä keittäen, muita vihanneksia en keitä lainkaan ennen hapat-tamista. Kurkut valmistuvat elokuussa heti papujen jälkeen, ne harjaan ja paloittelen, sillä mielestäni hapatetut viipaleet ovat liian pehmeitä. Talvikaalin hapatan vasta lokakuun puolivälissä. Yksi syy tähän on se, että kaalit valmistuvat melko myöhään ja toinen se, että kaupunkiasunnon jää- ja viileäkaapeissa ei vielä al-kusyksystä ole tilaa suurille muoviämpäreille. Lasitetulla parvekkeellamme lämpötila on viime vuosina ol-lut sopivan viileä eli alle 18 astetta vasta lokakuussa.

19

Ämpärit ovat parvekkeella, kunnes viileäkaapissa on tilaa ja pakkaset ovat tulossa. Pienet yöpakkaset eivät häiritse, sillä säiden kylmennyttyä peitän astiat matoilla. Kun aloitan jonkin tuotteen säilönnän, varaan esille puhtaita kannellisia astioita. Minulla ei ole varsinaisia hapatusruuk-kuja, vaan käytän lähinnä 1,5 litran tiiviskantisia lasipurkkeja sekä työpaikkani ruokalasta saamiani 5 litran tyhjiä rahka- yms. muoviämpäreitä. Muoviastiat käyvät oikein hyvin, sillä hapatuksessa astioiden ei tarvitse olla steriilejä, riittää että ne ovat puhtaita. Säilöntäpäivänä keitän kattilallisen suolavettä ja panen sen parvekkeelle jäähtymään. Laitan merisuolaa veteen melko paljon, noin desilitran kolmen litran kattilaan. Pesen hapatettavat vihannekset. Muut tuotteet pilkon mutta kaalin raastan pyöritettävällä Moulinex-raastimella. Sitten ladon vihannekset tiiviisti purkkiin, väliin laitan esim. tilliä ja mustaherukan lehtiä kurkulle tai kuminaa kaalille. Hapatan kaikki vihannekset omina erinään, mutta minulle on tullut tavaksi panna kokonainen kaalinlehti jokaisen pur-kin pohjalle ja samoin täyden purkin pinnalle, jotta pilkotut vihannekset pysyisivät tiiviimmin kasassa. Kaali on sellainen hapattamisen alkuvoima. Kun olen latonut purkin täyteen, lorautan purkkiin muutaman ruokalusikalli-sen verran valmista hapankaalin lientä, hapankaalimehua, tavallaan uuden liemen juureksi. Aiemmin valutin viilistä heran ja lisäsin sitä, mutta perheemme makuraati arvostaa enemmän hapankaalipohjaisen käymisen makua. Lopuksi

20

kaadan purkkiin jäähtynyttä suolavettä, niin että päällä oleva kaalinlehti peittyy. Käyminen lähtee alkuun lämpimässä ja pimeässä. Minulla on keittiön nurkassa pahvilaatikko, jonne purkit ensin siirrän. Pahvi peittää valon, jota muuten pääsisi esim. läpinäkyviin lasipurkkeihin. Suunnilleen viikon sisällä siirrän purkit viile-ään, noin 8-15 asteen lämpötilaan. Siinä kaikki. Ei keittämistä, ei hauduttelua eikä erityisiä os-tettuja aineksia. Pastörointia ei tarvita, jos purkit säilyttää viileässä. Annan purkkien tekeytyä noin parin kuukauden ajan ennen syömistä. Voi olla, että maku olisi hyvä jo ennen tätä, mutta loppusyksyllä on kaikenlaista tuorettakin syötävää ja purki-tetut vihannekset tulevat pöytäämme pääasiassa vasta lop-puvuodesta. Alkuvuosi on parasta hapantuotteiden aikaa. Varaudu nyt talveen ja tee sinäkin omat hapankaalisi tänä syksynä. Jos ostat kaalin, niin ole tarkkana. Tehoviljellyt kaalit eivät ha-pattamiseen sovi, luomu käy mutta parasta tietenkin on käyt-tää biodynaamisia raaka-aineita. Tarkempia ohjeita alkuun saat esim. Annelies Schöneckin kirjasta Vihannesten maitohapposäilöntä. Myös joistakin muista aihetta käsittelevistä kirjoista voi löytää itselleen so-pivia ohjeita ja vinkkejä.

21

Eurytmia-studio Sofiassa

Työpaja kokoaa yhteen eurytmiasta kiinnostuneet tekijät ja kokijat. Tiedustelut: Sofian toimisto, 09-622 9610 Ohjaajana toimii Margareta Habekost. Säestäjänä ja puhujana on Kirsti Pohjasniemi. Syyskaudella kerran kuussa lauantaisin klo 10.00-16.00 Eläinrata ja viikkolauseet tietoisuuden monipuolisina he-rättäjinä: 3.10. Skorpioni, 7.11. Jousimies, 5.12. Kauris - - ota Rudolf Steinerin ”Viikkolauseet” ja eurytmiatossut mu-kaasi - jokainen kokoontumiskerta on oma kokonaisuutensa, osallistumismaksu 7€ / 5€ - ilmoita edellisenä päivänä Sofian toimistoon (09-622 9610), mikäli haluat ruokailla Sofiassa. Joka toinen tiistai klo 10.30, parittomat viikot Mielikuvasta liikkeeksi: eurytmiaa ikääntyville, liikuntara-joitteet eivät ole esteenä osallistumiselle. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 13.30–14.15 Eurytmia hoitotyön tukena, hoitajille suunnattu ryhmä ti 29.9. klo 16.00 Mikael-juhla ”Siunaus” / Uuno Kailas to 8.10. klo 16.00 – 17.00 Erinnerung / Anton Bruckner la 31.10. klo 17.00 Pyhäinpäivänjuhla, Erinnerung/Anton Bruckner ke 23.12. klo 16.00 Sofian Joulujuhla, Musette / J.S. Bach

22

PALVELUKOTI SOFIAN KULTTUURIKALENTERI

SYKSY 2009

Palvelukoti Sofia, Kuvernöörintie 14, Helsinki

puh. (09) 6229610

VIIKKOTYÖRYHMÄT

Maanantaisin klo 14.30 keskusteluryhmä / Eija Dodds.

Tiistaisin parittomina viikkoina klo 10.30 Eurytmia-studio.

Keskiviikkoisin klo 15.00 yhteislaulua / Pia Teckenberg-

Jansson.

Torstaisin parillisina viikkoina klo 10.30 klassisen musiikin

kuunteluryhmä / Pentti Keijola.

Perjantaisin klo 10.30 Maalausryhmä / Eija Dodds.

Joka kuun viimeisenä perjantaina klo 15.00 (28.8., 25,9., 30.10.

ja 27.11.) on Sofian asukaskahvila, jossa ajankohtaista ohjel-

maa, tarinoita, runoja, muisteluksia ja muuta omaa ohjelmaa.

Syyskuu

Su 20.9. klo 16.00 Taidenäyttelyn avajaiset

Inspiraatioita Kalevalasta, Kalevalan juhlavuoden näyttely

galleriassa 20.9.-31.10., kuvataiteilijat Martin Gull ja Klaus

Salomaa sekä kuva-artesaani Simo Kivinen

Pe 25.9. klo 15.00 Esitelmä Turvallinen koti ja asumisen apu-

välineet – näkökulmia asumisturvallisuuteen / Toimiva Koti,

Eija Haavisto

Ti 29.9. klo 16.00 Mikael-juhla, runoa ja eurytmiaa, musiikkia

23

Lokakuu

To 1.10. klo 17 Valoa kahden kulttuurin välissä - Palvelukoti

Sofian ja palvelukoti Männikön (Inari) asukkaiden maalauk-

sia ja runoja, yhteisnäyttelyn avajaiset Laajasalon kirkossa

La 3.10. klo 10-16.00 Eurytmia-studio: Eläinrata ja viikkolau-

seet

Ma 5.10. Vanhustenviikko alkaa - Sofiassa avoimet ovet, ta-

lon ja hoitojen esittelyä klo 11.00, 14.00 ja 16.00

- klo 17.00 Teemana: Kulttuuri kuntouttaa, avajaistapahtuma

Sofiassa, puhujana erikoissuunnittelija Arja Suni, Ikäinsti-

tuutti: Vanhusten toiveista ja unelmista ja tarpeista

Ti 6.10. klo 10.30 Eurytmia-studio avoinna kaikille kiinnostu-

neille

- klo 13.00 retki silakkamarkkinoille

Ke 7.10 klo 15.00 yhteislaulua, jonka jälkeen keskustelutilai-

suus: Löytöretki luovuuteen - kulttuurin kuntouttava vaiku-

tus, alustus klo 16.00

To 8.10. Musiikin (klo 10.30) ja maalauksen (klo 14.00) työpa-

jat Sofiassa

- klo 16-17 eurytmiademonstraatio (A.Bruckner)

Pe 9.10. klo 15.00 Yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistyö

– keskustelutilaisuus, alustaja Senioriliikkkeestä

HUOM! Keskiviikon 7.10. ja perjantain 9.10. aiheet saattavat

vaihtaa keskenään paikkaa riippuen alustajien aikatauluista.

La 31.10. klo 17.00 Pyhäinpäivän juhla,

24

eurytmiaesitys ”Erinnerung” / A. Bruckner

Marraskuu

Marraskuussa Sofiassa on esillä Irene Hagelinin taidenäyttely

La 7.11. klo 10-16 Eurytmia-studio, Eläinrata ja viikkolauseet

Ti 10.11. klo 16.00 Martinpäiväjuhla – Valosta ja Leivästä /

Mauri Lehtovirta

To 19.11. klo 16.00 Esitelmä: Anteeksiannon merkityksestä,

Irene Hagelin

Su 29.11. klo 16.00 Ensimmäinen adventti, Madonna ja Jee-

sus-lapsi, kuvat Eija Dodds, musiikki Pia Teckenberg-Jansson

Ma 30.11. klo 16.00 Lotta- ja veteraanikahvit, Talvisodan syt-

tymisen muistohetki

Joulukuu

La 5.12. klo 10-16.00 Eurytmia-studio, Eläinrata ja viikkolau-

seet

Su 6.12. klo 16.00 Toinen adventti, Itsenäisyyspäivän juhla

Su 13.12. klo 16.00 Kolmas adventtihetki

Su 20.12. klo 16.00 Neljäs adventtihetki

Ke 23.12. klo 16.00 Sofian joulujuhla

To 31.12. klo 16.00 Uudenvuoden vastaanottajaiset

25

Kirjavaiset Hengen ja tiedon messuilla Hengen ja tiedon messut 10.-11.10.2009 Helsingissä la klo 10-19 su klo 10-18 Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla (SYK), Isonnevantie 8 ALY on mukana messuilla yhdessä muiden antroposofisten pienkustantajien kanssa. Yhteenliittymämme nimi on Kirjavaiset. Meidät löydät 3. kerroksesta taidekahvilan vierestä.

Elämä kuolemassa - Das Leben im Tode 20.-22.11.2009 järjestetään toisen kerran työpäivät kuolemaan liittyvästä kulttuurista Goetheanumissa Sveitsissä. Kokouk-sessa on esitelmiä, työryhmiä, taiteellisia esityksiä ja tutustumiskäyn-tejä. Kokouskielet ovat saksa ja englanti. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.goetheanum.org Ilmoittautumisen voi tehdä pe 6.11.09 mennessä p. +41-61-7064444 tai tickets@goetheanum.org

26

Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen julkaisut Antroposofinen lääketiede Suomessa Yleiskatsaus antroposofiseen lääketieteeseen, terapioihin ja hoitopaikkoihin Suomessa. Mukana historiallinen katsaus antroposofisesta lääketieteestä Suomessa. 75 s. 10e Arman M.: Mitä voin tehdä lapseni sairastuessa Vihkonen sisältää tavallisimpien tartuntatautien ja muiden sairauksien kotihoito-ohjeet. 18 s. 3,50 e Glöckler M. & Goebel W: Lastenlääkärin vastaanotolla Antroposofinen joka kodin lääkärikirja. Sairaudet ja hoito-ohjeet vauvoista murrosikäisiin, kasvatuksellinen osuus on laaja. Lopussa ohjeita kääreiden ja hauteiden valmistukseen. 672 s. 37 e Glöckler M. ym.: Terveys – mitä se on, mistä se syntyy Kolme asiantuntijan näkökulmaa siitä, mihin suuntaan nyky-terveydenhuoltoa pitäisi kehittää ja miten yksittäinen ihmi-nen voi terveyttään edistää. 44 s. 8 e

Werner H. et al.: Ravitsemusohjeita ja Lukas-klinikan keittokirja Ravintoon liittyvää tietoa syöpää sairastaville. Sveitsiläisen Lukas-klinikan ruokaohjeita syöpäpotilaille. 111 s. 12 e Julkaisuja voi tilata osoitteesta anja.lehtonen1@suomi24.fi tai Anja Lehtonen, Marjatta-koulu, Poutuntie 12, 00400 Hel-sinki