Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

1

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

”Muistin nimittäin dokumentin avatessani yhtäkkiä väkevästi sen työpajan. En siksi että

pääsin keinumaan siinä hauskassa rinkikeinussa, vaan siksi, että työpaja äkisti ja ihanasti

paljasti inhimillisessä mittakaavassa lomittumisominaisuuden, jonka Hyte sisältää. Yhteis-

työryhmä maalasi näkymää siitä, mistä just meidän mielestämme hyte-edistämisen koko-

naisuudessa on kyse: Mistä kaikkeuksista on huolehdittava ja mitä on vaalittava, jotta päi-

jäthämäläinen on hyvinvoiva. Tuo työpaja toi Hyte-edistämisen perusasioitten hallinnasta

hyvin lähelle ihmistä ja kenen tahansa vaikutettavaksi, eli ihmisen keskiöön niin saajana

kuin mahdollistajana. Jotain siitä yhteistyöryhmän yhdessä luomasta "minä-tilauksesta" tai

"motivaatioperustasta" haluaisin myös rapsaan kertomaan, mistä Hytessä on kyse. Jotta

jok'ikinen lukija johdattuisi ymmärtämään, ettei kyse ole ainakaan vain sotepalvelujen ja

asiakkaan välisestä suhteesta tai jonkun yksilön yksilöllisestä kokemuksesta. Kyse on arki-

todellisuudesta, jossa elämme ja johon myös itse aktiivisina toimijoina vaikutamme. Siksi

tehtävä on yhteinen: Puhdas vesi ja ilma, turvallisuudentuntu, liikkuminen luonnossa ja ih-

misten ilmoilla, julkinen liikenne, viihtyisät ympäristöt, tekeminen ja harrastaminen, vähem-

män yksinäisyyttä, lasten asioiden pitäminen edellä, perheet, työ ja mahdollisuus ottaa

työtä vastaan, heikommassa asemassa olevien mukana olemisen mahdollistaminen, merki-

tyksellisyydenkokemus, ihan omat tavat elää, oikeus oppimiseen, yhteisöllisyys, aika, yh-

denvertaisuus...” -Valmisteluryhmän jäsen

1. Valmistelun lähtökohtia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Päijät-Hämeessä oli valmistelun alkaessa ollut jäsentymä-

töntä, eikä johtajuutta oltu määritelty. Työn kustannustehokkuudesta ei ollut saatavilla tietoa eikä

näyttöä. Seudullista yhteistyötä sekä yhteistoiminnan sisältöjä ja rakennetta oli kuitenkin kehitetty

jo useamman vuoden ajan. Edeltävien vuosien työskentelyn tuloksena syntynyt ehdotus maakun-

nallisesta hyte-rakenteesta toimi valmistelun lähtökohtana.

Valmistelun lähtökohtana oli myös esioletus tulevasta, että maakunnalla on oltava keskeinen rooli

hyte-työssä. Muina keskeisinä toimijoina pidettiin kuntia, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita,

kolmatta sektoria ja yksityisiä yrityksiä. Maakunnallisen Hyte-rakenteen toivottiin tulevaisuudessa

mahdollistavan toimijoiden yhdessä tekemisen ja esimerkiksi maakunnan tuen kunnille.

2. Valmistelun rakenteet ja prosessi

Valmisteluryhmään (kuva 1) kutsuttiin edustajia Lahden kaupungista sekä Hartolan ja Hollolan kun-

nista, Hämeen poliisista, Lahden seurakuntayhtymästä, Lahden ammattikorkeakoulusta, Hämeen

ELY-keskuksesta, Päijät-Hämeen yrittäjistä, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry:stä, Päijät-Hä-

meen liikunta ja urheilu ry:stä, Päijät-Hämeen liitosta, Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta ja Päijät-

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

2

Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Työryhmän puheenjohtajana toimi yksikön päällikkö Risto Kuronen

PHHYKY:n Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksiköstä. Työryhmä kokoontui vuoden 2018 ai-

kana, ajalla 7.3.-13.11.2018, yhteensä 7 kertaa. Vuonna 2019 kokouksia ehdittiin ennen valmistelun

päättymistä pitämään kahdesti ajalla 14.1.-19.2. Maaliskuulle (19.3.) suunniteltu kokous, minkä ai-

heena oli tiedolla johtaminen, jouduttiin perumaan ja siirtämään toiseen ajankohtaan. Osallistujat

sitoutuivat tapaamisiin kiitettävästi koko valmistelurupeaman ajan. Työryhmä työskenteli avoi-

messa vuoropuhelussa toistensa kanssa sekä yhteistyössä alueellisen hyvinvointikoordinaattori Heli

Lehtovaaran johtaman kuntien hyvinvointiverkoston ja eräiden muiden, olemassa olevien työryh-

mien, kanssa.

Kuva 1. Valmisteluryhmän kokoonpano

Valmisteluryhmän työskentely eteni, edellisvuosien kokemusten pohjalta, suunnitelmallisesti, pro-

sessimaisesti ja asetettuihin tavoitteisiin nojaten. Alkuvaiheessa valmisteluryhmän jäsenet esitteli-

vät omaa toimintaansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Organisaatiotaiteilija

Eili Ikonen laati kesäkuisen kehittämispäivän pohjalta evokatiivisen raportin (liite 1), jota myöhem-

min hyödynnettiin osana kehittämisprosessia. Työryhmä tunnisti toimijoita (mahdollistajia), heidän

erilaisia roolejansa ja vastuitansa ja kuvasi ne Hyte-hyrrään (liite 2). Hyrrään liitettiin myös arvot ja

toimijoiden yhteinen arvolupaus, ’hyvinvoiva päijäthämäläinen’. Loppuvuodesta 2018 valmistelu-

ryhmä laati esityksen alueellisesta hyte-rakenteesta ja esitteli sen VaTe:ssa ja poliittisessa ohjaus-

ryhmässä. Työskentely jatkui edeten tiedolla johtamisen määrittelyyn sekä yhdyspintojen tunnista-

miseen. Työskentelylle laadittiin tavoitteet vuosille 2019-2020, ja työryhmä oli halukas jatkamaan

toimintaansa valmistelun päätyttyä maaliskuun lopussa 2019.

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

3

3. Tavoitteet

Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelutyön tavoitteena vuonna 2018 oli

määritellä ja kuvata työn rakenne, toimijat, vastuut ja sisältö sekä viedä ne käytäntöön. Tavoitteisiin

päästiin muiden, paitsi käytäntöön viemisen osalta.

Työskentely jatkui vuonna 2019 ja uudeksi tavoitteeksi vuosille 2019-2020 asetettiin laatia esitys

maakunnallisesta maakuntastrategiaan kytkeytyvästä hyte-ohjelmasta. Ohjelman laatimiseksi sovit-

tiin hyte-tiedon määrittelystä ja kokoamisesta, alueellisen hyvinvointikertomus -simulaation laati-

misesta, riippuvuuksien ja keskeisten yhdyspintojen määrittelystä sekä kokonaiskuvan muodosta-

misesta hyten ydinsisällöistä. Työskentelyyn ryhdyttiin hyte-yhteistyöryhmän (valmisteluryhmä)

roolin ja tehtävien määrittelyllä uudessa maakunnassa. Käyntiin ehdittiin saada myös yhdyspinta-

työ.

4. Rakenne

Valmisteluryhmä jätti joulukuussa 2018 esityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raken-

teesta. Siihen määriteltiin keskeisimmät roolit ja kuvattiin kuntien hyte-rakenne, eri palvelutuotta-

jaorganisaatioiden sekä kolmannen ja ensimmäisen sektorin kansalais- ja yhteiskuntavastuutoimin-

tojen asema. Rakenteeseen määriteltiin myös hyte-johtamista ja koordinaatiota, minkä kaavailtiin

tapahtuvan maakunnan järjestäjäorganisaatiosta käsin. Samassa yhteydessä kuvattiin järjestäjän

ohjausmekanismeja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyte-valmisteluryhmän

rooli kirjoitettiin rakenteeseen ja sen kaavailtiin jatkavan työtään maakunnallisena hyte-yhteistyö-

ryhmänä. Kuvattu rakenne nosti esiin laaja-alaisen yhteistyön ja -toiminnan sekä koordinaation mer-

kityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Liite 3).

5. Yhdyspinnat

Tiedolla johtaminen

valmistelija Hilkka Kemppi

HYTE-tiedolla johtamisessa koottiin kansallisia hyvinvointi-indikaattoreita, hahmotettiin maakun-

nallisia tiedon virtoja ja suunniteltiin yhteistä maakunnallista tiedon prosessia. HYTE- tietotarve on

jaettavissa neljään osaan: tutkittu väestötieto, asiakastieto ja kokemusasiantuntijuus, operatiivinen

tieto ja nopea tilannetieto.

Tilannetiedon tarve on kuvattu tiedolla johtamisen tiekarttaan termillä Tilannehuone. Tällä kuva-

taan nopeaa tiedon vaihdon tarvetta Päijät-Hämeen maakunnan eri toimijoiden, kuten soten, kas-

vupalveluiden ja varautumisen asiantuntijoiden kesken ennakoivan toimintakulttuurin luomiseksi.

Hyvinvoinnin edistämiseksi alueen eri toimijoiden tulee tehdä nykyistä enemmän hallinnonrajat ylit-

tävää yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulisi kehittää yhteistä hyvinvoinnin johtamista, panostaa

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

4

yhteisen työn määrittelyyn, viestintään ja ihmisten kohtaamiseen. Tilannehuoneen merkitys koros-

tui hahmottelemalla tiedon virtoja. Vuoropuhelun tulee toimia, jotta yhteinen käsitys maakunnan

asukkaiden hyvinvoinnista on mahdollista ja palvelutarpeita osataan ennakoida.

Kuva 2: Luonnos tiedolla johtamisen tietovirroista

Yhteinen prosessi tiedon hyödyntämiseksi johtamisen tueksi: Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää,

että kaikki maakunnan asukkaiden parissa toimivat tahot sitoutuvat maakunnassa asetettuihin ta-

voitteisiin. Yhtä tärkeää on se, että tavoitteet johdetaan tutkitun tiedon ja asiakaskokemuksen pe-

rusteella hahmotetuista tarpeista niin, ettei päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken synny. Esi-

merkiksi Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä tekee säännöllisesti strategiansa, jossa se määrit-

telee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Myös Päijät-Hämeen kunnat tekevät kuntalain mukai-

set strategiansa kerran valtuustokaudessa. Strategioissa tulee huomioida mm. alueellisen hyvin-

vointikertomuksen kokoamat onnistumiset ja kehittämiskohteet. Hyvinvointisuunnitelma auttaa

määrittämään hyvinvoinnin tilaa ja tarpeita. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä ja sen jäsen-

kunnat sopivat vuosittain palvelusopimukset, jossa on kuvattu yhteistyön tavoitteet. Kuntien ja

maakunnan tiedolla johtamisen kivijalka tulee olla kunnossa, jotta yhteiseen prosessiin tiedon hyö-

dyntämiseksi päästään.

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

5

Kuva 3: Hyte – tiedolla johtamisen prosessi (luonnos)

Kulttuurihyvinvointi

Valmistelija, organisaatiotaiteilija Eili Ikonen

Kulttuurihyvinvointisuunnittelun valmistelu kiinnitettiin Hyte-valmisteluun 2.1.2019. Lähtökohta

oli, että Päijät-Hämeessä ei ole alueellista kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkostoa eikä rakennetta.

Kulttuurihyvinvointia koordinoidaan ensisijaisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Vuoksi -toi-

minnan verkostoissa. Maakuntavalmistelun päättymisestä johtuen kulttuurihyvinvoinnin edistämi-

sen rakennetta ei päästy määrittelemään yhdessä eri yhdyspintojen kanssa, eikä näin ollen voitu

määritellä myöskään alueellisia tavoitteita eikä alustavasti kuvattujen sisältöjen vastuita. Valmiste-

lussa laadittiin kulttuurihyvinvoinnin edistämisen esiselvitys ja kehys, jonka pohjalta kulttuurihyvin-

vointisuunnitelma voidaan laatia tulevaisuudessa muodostettavan verkoston toimesta.

Kulttuurihyvinvoinnin koordinoinnin ja johtamisen vastuu tulee asettua jatkossa alueellisen hyvin-

voinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen.

Päijät-Hämeen kulttuurihyvinvoinnin valmistelusta on laadittu erillinen raportti.

Kasvupalvelut – hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Valmistelija Maarit Ahomäki

Kasvupalvelutoimijat osallistuivat hyte-valmisteluun aktiivisesti ja nostivat esiin rooliansa hyvinvoin-

nin ja terveyden edistämistyössä. Yhteisessä määrittelyssä päästiin hyvää alkuun. Kasvupalvelujen

valmistelija Maarit Ahomäki täydensi ’hyte kasvupalveluissa’ -lomakkeen työn jatkon pohjaksi (Liite

4). Yhteistyötä tulee jatkaa.

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

6

Kokonaisturvallisuus – hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen

Varautumisen valmistelija Mika Nevalainen

Eri turvallisuusalueiden asiantuntijat ja toimijat osallistuivat hyte-valmisteluun aktiivisesti ja pohti-

vat rooliansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Yhteisessä määrittelyssä päästiin hyvää al-

kuun. Yhteistyötä tulee jatkaa.

Yhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Järjestöt 2.0 -hanke, Yhdistysten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Yhteinen Päijät-Häme -

hanke, Järjestöt 2.0 mukana muutoksessa projektipäällikkö Helena Haaja

Päijät-Hämeen monipuolisen yhdistyskentän vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisessä täydentävänä ja lisäävänä voimavarana on huomioitu hyte -valmistelussa tasavertai-

sena ja arvostettavana kumppanina. Yhdistysten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen näkyväksi

tuominen on käynnistynyt valmisteluverkoston avulla suunnitelmallisesti. Yhteistyötä tulee jatkaa.

6. Työkalut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelussa kehitettiin kaksi työkalua, joita oli tarkoitus

käyttää jatkotyöskentelyssä. Työkalut soveltuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis-

työn välineeksi.

Hyvinvoiva päijäthämäläinen -työkalu parastettiin POP-maakuntien hyte-valmistelun joogaajamal-

lista, jota he hyödynsivät omassa työskentelyssään. Työkalua (Liite 6) kokeiltiin valmisteluryhmän

kokouksessa ja se päätettiin ottaa käyttöön hyte-työn ydinsisältöjen kuvaamisessa ja yhdyspintojen

tunnistamisessa. Työssä päästiin vasta alkuun.

HyTe SoTessa -työkalun idea löytyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ”Päihdepalveluketju”-mallista.

Muotoilimme siitä mallin (Liite 7) Päijät-Hämeen toimintaympäristöön sopivaksi ja testautimme sen

Palvelujen järjestäminen -työryhmässä. Työkalu otettiin käyttöön Heinolan sote-palveluissa. Sen pi-

lotoinnista sovittiin myös Hyvinvointiyhtymän Perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa hyvinvoinnin ja

terveyden edistämistyön kuvaamiseksi. Varautumisen (kokonaisturvallisuuden) ja kasvupalvelujen

valmistelukokonaisuuksissa kokeiltiin työkalua heidän tekemänsä hyte-työn näkyväksi tekemisessä.

7. Arvio hyte-valmistelun onnistumisesta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmisteluryhmä työskenteli innovatiivisesti, proaktiivisesti

ja tekemiseensä väkevästi uskoen. Työskentely synnytti uutta toimintakulttuuria ja vahvisti yhdes-

sätekemisen osaamista. Moniäänisyys, avoin vuoropuhelu ja toista kunnioittava kohtaaminen antoi

edellytykset nousta työskentelyn ja valmistelun aikana tasolle, jota ei alkuvaiheessa osattu edes ku-

vitella. Valmisteluryhmä arvioi omaan työskentelyään kokouksessaan 19.2.2019. Tehdyn arvioinnin

perusteella hyvänä pidettiin toteutunutta yhteistyötä, yhteisöllistä toimintatapaa, tasa-arvoista

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

7

työskentelyä, keskustelua sekä avointa ja kriittisyydenkin sallivaa vuorovaikutusta. Yhteistyö valmis-

teluun osallistuneiden organisaatioiden kesken kehittyi koko valmistelun ajan, ja mukanaolevien ta-

hojen omistajuus asiassa vahvistui. Valmisteluryhmän lisäksi yhteistyöhön kytkeytyi kuntien hyvin-

vointiverkosto. Vuoropuhelu näiden ryhmien välillä oli aktiivista ja tiivistä.

8. Esitys jatkotyöskentelystä

Valmisteluryhmän yhteisenä näkemyksenä on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Päijät-

Hämeessä tulee johtaa ja koordinoida suunnitelmallisesti ja systeemisesti, ja se tarvitsee tuekseen

rakenteen. Rakenteesta ja koordinaatiosta tulee muodostaa yhteinen ja yhteisesti hyväksytty ym-

märrys, ja tehtyä työtä ei sen suunnittelussa ja toteutuksessa tule sivuuttaa.

Tiedolla johtamisen rakenteiden kehittämistä tulee jatkaa osana pysyvien organisaatioiden kehittä-

mistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä tulee seurata ja johtaa tietoon perustuen. Tie-

don täytyy nousta monipuolisesti eri lähteistä. Keskeisessä roolissa ovat alueellinen hyvinvointiker-

tomus ja sen pohjalta laadittu alueellinen hyvinvointisuunnitelma sekä mm. verkostojen luoma en-

nakoiva tieto. Hyvinvointisuunnitelman tulee nojata mm. kuntien ja Hyvinvointiyhtymän strategioi-

hin.

Alueellisia ongelmia tulee pyrkiä ratkaisemaan proaktiivisesti ja avoimesti innovoiden. Tavoitteiden

toteuttamiseksi yhteistyötä tulee tehdä mm. alueen kuntien, järjestöjen, yritysten, seurakuntien,

TE-palveluiden, ELY-keskuksen, oppilaitosten ja korkeakoulujen, turvallisuus- ja pelastusalan sekä

sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa alueellisen yh-

teistyön jatkamiseen. Asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia tulee lisätä.

Yhdyspintojen tunnistamista tulee jatkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vastuuta esi-

merkiksi TE-palvelujen ja ELY-keskuksen sekä kokonaisturvallisuustyön näkökulmasta tulee syven-

tää. Järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen, kulttuurialan toimijoiden, uskonnollisten

yhteisöjen ja monien muiden tahojen tekemä hyte-työ tulee huomioida osana kokonaisuutta. Yh-

teistyötä tulee vahvistaa ja siinä tulee kunnioittaa toista arvostavaa työotetta, avointa vuoropuhe-

lua ja yhteiseen hyvään tähtäävää monialaista toimintaa. Työn keskiössä ja sen lähtökohtana tulee

olla hyvinvoiva päijäthämäläinen, aktiviinen toimijuus, luottamus, kumppanuus ja oikeudenmukai-

suus.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnin ja johtamisen tulee sisältää kulttuurihyvin-

vointiverkoston muodostamisen ja jatkotyöskentelyn ainakin vuoden 2019 loppuun saakka, jonka

jälkeen verkoston ohjautuvuutta poikkihallinnollisesti voidaan arvioida. Jatkotyöskentelyssä yhdys-

pinnat määrittelevät kulttuuri-hyvinvointisuunnitelman sisältöjä osaksi hyvinvointikertomuksia sekä

suunnittelevat tiedontuotannon tavat, joilla mahdollistetaan TEA-tiedonkeruu sekä tarvelähtöisten

palvelumuotojen suunnittelu ja osaamisenhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien ja taiteen

toimialan kulttuurihyvinvoinnin tuottajien ja kehittäjien, sekä muiden oleellisten sidosryhmien vä-

lillä.

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

8

Valmisteluryhmä esittää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiota jatketaan val-

mistelusta saatuihin kokemuksiin nojaten. Valmistelun taustalla työskennelleen suunnitteluryhmän

näkemyksenä on, että Risto Kurosen johtama, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveyden ja hy-

vinvoinnin edistämisen yksikkö voisi toimia laaja-alaista, alueellista hyte-työtä koordinoivana yksik-

könä, mutta toiminta edellyttää toimivaltuutta kunnilta. (Liite 7). Muita mahdollisia vaihtoehtoja,

kuten Päijät-Hämeen liitto, tulee myös tarkastella.

”Hyte-työtä ei ole tehty wordissa vaan worldsissa.

Näen, että just siksi hyte-yhteistyö oli onnistunutta, siihen sitouduttiin ja siltä alettiin uskal-

taa odottaa myös työkaluja ja valtuuksia viedä asioita kukin omilla tahoillaan eteenpäin.”

-Valmistelutyöryhmän jäsen

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

9

Liite 1: Evokatiivinen raportti, Eili Ikonen 19.6.2019

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

10

Liite 2: HyTe-hyrrä

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

11

Liite 3: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

12

Liite 4: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kasvupalveluiden viitekehyksessä, työllisyyden edistäminen

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

13

Liite 5: Hyvinvoiva päijäthämäläinen -työkalu

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

14

Liite 6: HyTe SoTessa -työkalu

Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, valmistelun loppuraportti 31.3.2019 Susanna Leimio

15

Liite 7: Esitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteesta ja koordinaatiosta sote- ja maku-uudistuk-

sen kaatuessa