Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa
Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö
THL / Kaikkonen /2014 1
”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale” -Rudolf Virchow, 1848
Maakuntaohjelma: palvelut nettiin…kuka sitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille?
THL / Kaikkonen /2014 2
THL / Kaikkonen /2014 3
Julkaistu 2008
”Toimettomuus, säännöllisen elämänrytmin puuttuminen
ja alemmuuden tunne voivat johtaa, ja haastateltavien
mukaan Kainuussa usein johtavatkin, runsaaseen
päihteiden käyttöön.
Työttömyys, pätkätyöt ja työllistämis- ja toimeentulotuella
elämisen aiheuttama epävarmuus heijastuvat myös lapsiin.
Työttömyys saattaa olla joissain perheissä jatkunut jo
kolmatta
sukupolvea, jolloin siitä on tullut ”normaalitila”.
Koulutoimen edustajan mukaan huolestuttavan suuri osa
lapsista vastasi kunnassa tehdyssä koulukyselyssä
aikuisuuden ammattia kysyttäessä,
että hänestä tulee isona työtön. Lasten sosiaalistumista
työttömyyden normaalitilaan
nostettiin esille toimialasta riippumatta lähes kaikissa
haastatteluissa.”
Kaikkonen ym. 2008
THL / Kaikkonen /2014 4
• Julkaistu 2010
THL / Kaikkonen /2014 5
Kirjan julkaisu 23.4.2012
Liki kaikkia kirjassa esiintyviä
kuvioita saa helposti käyttöönsä
www.terveytemme.fi/lastenterveys
• Julkaistu 2013
THL / Kaikkonen /2014 6
THL / Kaikkonen /2014 7
• Julkaistu 2014
THL / Kaikkonen /2014 9
Joka kymmenes
Suomalainen kokee
yksinäisyyttä.
Eli n. 400 000 henkilöä
Työikäisistä n. 30%
osallistuu aktiivisesti
yhteiskunnan toimintaan
Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviin
Vähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 %
Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaista
n. 80 %.
Itsemurha-ajatuksia
6-7 % työikäisistä,
eli n. 250 000 henkilöllä
THL / Kaikkonen /2014 10 Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.
Kainuulainen poliisi, 2006
• Heillä on (poliisilla) sellainen toimintapa, että kun tavataan nuori alaikäinen päihtyneenä kadulla, niin häntä ei tuotaisi säilöön vaan vietäisiin kotiin. On kuitenkin sellaisiakin tapauksia ollut että vanhemmat ovat olleet itse niin päihtyneitä, että tätä lasta ei voi jättää sinen vaan säilö on silloin parempi paikka. Alkoholiperheitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä; jotkut juovat purkaakseen työstressiä ja jotkut hukuttaakseen muita murheita, kuten köyhyyttä ja työttömyyttä.
Pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisten kontaktien vähittäisen katoamisen myötä syrjäydytään niin yhteiskunnasta, sen palveluista kuin sosiaalisista tukiverkostoista. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia esimerkiksi osallisuutta lisääviin harrastuksiin, jos ne maksavat liikaa.
THL / Kaikkonen /2014 11
Description of Public Health
• Society´s obligation to assure the conditions for people´s health
– Gostin 2001
• ”… yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä.” (Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen 1874).
THL / Kaikkonen /2014 12
THL / Kaikkonen /2014 13
Terveys- ja hyvinvointierot
• Tietoisuutta terveyseroista, niiden syntymekanismeista ja vaikuttamiskeinoista on lisättävä
• Terveyserojen kaventamisen näkökulma on saatava vahvemmin esiin valtakunnallisessa, alueellisessa sekä kunta- ja järjestötason toiminnassa, hankkeissa ja ohjelmissa
Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)
Väestön
terveys
Tavoitetila: terveyden
tasainen jakautuminen
Nykyinen tila:
eriarvoisuus suurta
THL / Kaikkonen /2014 14
Terveyskuilu: Työttömät ja työlliset
15
Väestöryhmittäiset terveyserot
15 THL / Kaikkonen /2014
Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo
enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.
THL / Kaikkonen /2014 16
Sosiaaliset determinantit
Perusoikeudet
• Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava oikeus sosiaaliturvaan, työhön ja koulutukseen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kysymys on siis perusoikeuksien turvaamisesta.
• Koska hyvinvointi- ja terveyserot ovat ehkäistävissä, niitä ei voi pitää oikeudenmukaisina eikä eettisesti hyväksyttävinä.
• Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista.
17 17 THL / Kaikkonen /2014
Sosioekonomiset terveyserot
• Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa
• Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä
• Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja
• Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus
18 THL / Kaikkonen /2014
Sosioekonominen asema
• Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät:
– Aineelliset voimavarat
• Tulot, omaisuus, asumistaso ym.
– Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet
• Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema
– Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine)
19 THL / Kaikkonen /2014
National strategy to reduce social inequalities in health.
Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007
Terveyserojen vähentäminen: lisätään
mahdollisuuksia, poistetaan esteitä
Lisätietoja:
www.terveytemme.fi
www.thl.fi/kaventaja
20 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 21
Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.
Mihin Kainuussa ja sen kunnissa tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?
• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä!
– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.
– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.
THL / Kaikkonen /2014 22
Lähtökohtia tutkimustulosten valossa
- Fokusoidaan Kainuuseen
23 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 24
Pienten lasten terveyttä suoraan vaarantavien tekijöiden torjunnassa on onnistuttu ja alue-erojen lisäksi myös sosiaaliryhmien väliset erot ovat liki kadonneet
• Perinataalikuolleisuudessa vanhempien sosiaaliryhmän mukaiset erot liki poistuneet 2000-luvulle tultaessa, erot ovat jälleen kasvaneet!
• Pienten lasten sairastavuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä
• Yksi merkittävä tekijä tälle kehitykselle on ollut äitiys- ja lastenneuvolan toiminta
• Kaikki on siis liki hyvin?
THL / Kaikkonen /2014 25
Lisäksi on kuitenkin suuria aihealueita, joilla epäsuorasti vaikutetaan terveyteen
• Terveyteen vaikuttavat tekijät
– lasten ja nuorten elintavat ovat yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan ja myös omaan ja koulu-uraan
– Lapsuudessa opittua on vaikeampi muuttaa aikuisuudessa
• Yksinhuoltajavanhemmilla ja heidän lapsillaan on havaittu olevan eniten terveyspulmia
• Jotta näihin sosiaalisiin determinantteihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan neuvolatoiminnan lisäksi hallinnon- ja toimialat ylittävää yhteistyötä valtakunnallisella, alue- sekä kuntatasoilla
THL / Kaikkonen /2014 26
Vanhempien koulutus: yhteys mm. yläkouluikäisen lapsen humalahakuiseen juomiseen
Kaikkonen ym. 2008
Oma koulutusura
THL / Kaikkonen /2014 27
Kaikkonen ym. 2008
Aikuisten alkoholinkäyttö
THL / Kaikkonen /2014 28
Kaikkonen ym. 2008
Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä –isistä joka neljäs
THL / Kaikkonen /2014 29
THL / Kaikkonen /2014 30
Yleinen tilanne Kainuussa
Väestöryhmittäin Kainuussa
Psykiatrinen hoito päihdesyistä
sairaalassa
THL / Kaikkonen /2014 31
Kaikkonen ym. 2008
Ja aikuiset kuolee
Tapaturmat
THL / Kaikkonen /2014 32
Kaikkonen ym. 2008
Itsemurha-ajatukset: kainuulaiset koko Suomen keskiarvon tasolla
THL / Kaikkonen /2014 33
THL / Kaikkonen /2014 34
Kainuulaisten elintapaprofiili, 2010
THL / Kaikkonen /2014 35
Sosiaalinen asema ja huoli perhetilanteesta: mistä kaksinkertaiset erot aiheutuvat?
THL / Kaikkonen /2014 36
37
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet
(potentiaali)
Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla:
– sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 %
– alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 %
– hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 %
– väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 %
– diabeteksen esiintyvyys n. 30 %
– selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 %
– toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen
avun tarve n. 50 %
Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston
kanslian julkaisuja 4/2007
THL / Kaikkonen /2014 37
Ero yli kolminkertainen äidin sosiaalisen aseman mukaan: terveyserot alkavat jo kohdusta
THL / Kaikkonen /2014 38
Heikentynyt työkyky: kainuulaismiehet elämänsä parhaassa kunnossa? Vuodet 2010 ja 2013
THL / Kaikkonen /2014 39
Jaksaminen eläkeikään saakka puhuttaa, kainuulaiset 2010 ja 2013
THL / Kaikkonen /2014 40
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH
THL / Kaikkonen /2014 41
Tavoitteet ja merkitys
• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.
• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.
• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:
THL / Kaikkonen /2014 42
ATH-tutkimuksessa
• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä
• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla
• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:
– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia
– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä,
– verrata omia tietojaan
• muiden alueiden tietoihin
• koko maan tilanteeseen
• asetettuihin tavoitteisiin
THL / Kaikkonen /2014 43
ATH laajenee kansalliseksi vuosina 2013–2014
• Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta.
• Otoksen poiminta osissa mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla.
• Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan.
• Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä.
• Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth).
THL / Kaikkonen /2014 44
Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin
THL / Kaikkonen /2014 45
DATA
TUTKIMUS
Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli
• Ilmiön merkitys ja tulkinta
• Määritelmä
• Vaikutus väestön hyvinvointiin
• Taloudellinen merkitys
• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
• Katso myös seuraavat osoittimet
• Asiasanat
• Tekninen kuvaus ja lisätiedot
• Laskeminen
• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
• Päivitystiedot
• Lisätiedot ja käytön rajoitukset
• Tietoaineisto
• Viitteet
• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
• Yhteystiedot
• Tietoaineiston yhteystiedot
Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm
46 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 47
Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät?
Etenkin 0–11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa
– Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa
– Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla
– Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen
• On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja
– Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot
– Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla
• Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista
LATE-hankkeessa kehitettiin valtakunnallista lasten terveysseurantaa
•Lasten terveysseuranta -hanke (LATE)
•Hankkeen kesto v. 2006-2011, työ jatkuu 2012
•LATE oli osa laajempaa Lasten ja nuorten
terveysseurannan ja tilastoinnin kehittäminen –
hanketta, STM:n asettama ohjausryhmä
48 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 49 24.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 49
LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa
• Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti
• Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496)
THL / Kaikkonen /2014 50
Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet
• Kohderyhmä:
– Lastenneuvola. ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat
– Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat.
• Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin
THL / Kaikkonen /2014 51
Tiedonkeruumenetelmät
• Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus
• Tiedot rokotuksista
• Huoltajien kyselylomake
• AUDIT-kysely molemmille huoltajille
• 8. lk nuoren kyselylomake
• Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä
• Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta: www.thl.fi/lastenterveysseuranta
24.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 52
TULOKSIA Lasten ja perheiden elinympäristö
52 THL / Kaikkonen /2014
Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi – taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla
THL / Kaikkonen /2014 53
Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi
NLA
KTH
Yhteensä
Vanhemmat avioliitossa 62
61 62
Vanhemmat avoliitossa 28
11 20
Muu perhetilanne* 10
28 18
Tapaamisjärjestelyt eroperheissä
Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain 2
3 3
Lapsi ei tapaa isää kuukausittain 27
21 23
THL / Kaikkonen /2014 54
* Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet
Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet
THL / Kaikkonen /2014 55
Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvitessaan apua läheisiltä – vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet
THL / Kaikkonen /2014 56
Poikia kiusattiin tyttöjä yleisemmin - vähemmän opiskelleiden äitien lapsia yleisemmin kuin enemmän opiskelleiden
THL / Kaikkonen /2014 57
Harrastamattomuus yleistä
• ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan
• 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 %
• 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %.
• 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas
• Kainuu ja Turku erosivat toisistaan etenkin ensimmäisen luokan oppilaiden osalta.
• Turkulaisista ensimmäisen luokan oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista jopa yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa.
• Myös muissa kouluikäisten ikäryhmissä ero alueiden välillä oli havaittavissa.
• Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys
• NLA 56 % vs. 42 %
• KTH 36 % vs. 23 %
• Yht. 43 % vs. 30 %
THL / Kaikkonen /2014 58
THL / Kaikkonen /2014 59
Lasten ylipaino, ruokatottumukset ja suun terveys
THL / Kaikkonen /2014 60
Viidesluokkalaisista jo joka viides ylipainoinen – ylipainoisuus yleisempää vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla
THL / Kaikkonen /2014 61
Lasten ylipainon yleisyydessä myös alueellisia eroja - ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa
Täysimetys yleisempää pidempään opiskelleilla
62 THL / Kaikkonen /2014
Kasvisten käyttö
• Kasvisten syöminen koululounaalla ja ilta-aterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan
• Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus
63 THL / Kaikkonen /2014
Hampaiden harjaus ja äidin koulutus
64 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 65
Rokotusohjelmaa on toteutettu erinomaisesti
• Suomen ainutlaatuinen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä sekä saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti.
• Valtaosa tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset.
• Rokotusohjelma on erinomainen esimerkki terveyseroja vähentävästä toiminnasta.
THL / Kaikkonen /2014 66
Tarpeelliseksi arvioidut rokotteet tulee tarjota maksutta osana rokotusohjelmaa
• Tutkimus osoitti sen, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasa-arvoisesti kaikille.
– Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v. 2007-2008) noin 150 e.
– Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot.
– Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen.
• On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan.
THL / Kaikkonen /2014 67
Yhteenveto
• Rokotusohjelma on tasapuolinen kaikille.
• Rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset ovat saajalleen maksuttomia.
• Jos jokin rokote katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen kuulua rokotusohjelmaan.
• Rokotuskattavuus on Suomessa erinomainen, maailmanlaajuisesti huippuluokkaa.
Vanhemmat edellä, lapset perässä Vanhempien terveystottumukset
THL / Kaikkonen /2014 68
Ylipainosia äidestä joka neljäs ja isistä joka kuudes
• Äideistä lihavia oli 12 % ja isistä 14 %.
• Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen –vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää.
• Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä.
• Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa.
THL / Kaikkonen /2014 69
Tupakointi edelleen yleistä –erot suuria koulutusryhmien välillä
• Äideistä 15 %
• Raskausaikana 9 %
• Imetysaikana 4 %
• Isistä 27 %
• Perheistä 31 % vähintään toinen ja 9 % molemmat
• Lasten altistuminen tupakansavulle vähäistä
• Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin
• Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 %
• Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 %
• Kainuulaisilla tupakointi turkulaisia yleisempää
THL / Kaikkonen /2014 70
Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä –isistä joka neljäs
THL / Kaikkonen /2014 71
TOIMINTA- JA TYÖKYKY
THL / Kaikkonen /2014 72
Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Alueiden välillä eroja.
THL / Kaikkonen /2014 73
Työkyky heikentynyt
n osuus määrä
yht yht yht yht
Etelä-Savo 124034 33,1 41055
Kymenlaakso 144638 32,6 47152
Satakunta 177701 32,3 57397
Pohjois-Savo 195407 31,5 61553
Kainuu 64035 31 19851
Pohjois-Karjala 131454 30,5 40093
Kanta-Häme 136052 30,4 41360
Etelä-Karjala 106182 29,7 31536
Päijät-Häme 159585 28,1 44843
Keski-Suomi 213335 28 59734
Varsinais-Suomi 368714 27,8 102502
Pohjois-Pohjanmaa 291847 27,4 79966
Lappi 143543 27,2 39044
Keski-Pohjanmaa 51163 27,2 13916
Pirkanmaa 387185 26,7 103378
MANNER-SUOMI 4192409 26,7 1119373
Etelä-Pohjanmaa 148484 26,1 38754
Pohjanmaan 137524 24,4 33556
Uusimaa 1211526 22 266536
Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla.
THL / Kaikkonen /2014 74
Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Kainuulaisista joka kolmas.
THL / Kaikkonen /2014 75
Ei jaksa eläkkeelle
n osuus määrä
yht yht yht yht
Etelä-Savo 124034 33 40559
Kainuu 64035 33 20875
Pohjois-Savo 195407 32 62726
Kymenlaakso 144638 32 46284
Lappi 143543 31 45073
Päijät-Häme 159585 30 48354
Pohjois-Karjala 131454 30 39436
Kanta-Häme 136052 29 39999
Etelä-Karjala 106182 29 30899
Pirkanmaa 387185 29 110348
Pohjois-Pohjanmaa 291847 28 82593
Varsinais-Suomi 368714 28 102502
Etelä-Pohjanmaa 148484 27 40091
Keski-Suomi 213335 27 57387
MANNER-SUOMI 4192409 26 1094219
Satakunta 177701 26 45669
Keski-Pohjanmaa 51163 23 11921
Pohjanmaa 137524 22 30805
Uusimaa 1211526 22 262901
Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla
76 THL / Kaikkonen /2014
THL / Kaikkonen /2014 77
Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä
HYVINVOINTI JA PALVELUT
THL / Kaikkonen /2014 78
Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Kainuussa
79 THL / Kaikkonen /2014
Elämänlaatu hyvä
n osuus määrä
yht yht yht yht
Uusimaa 1211526 55,8 676032
Etelä-Pohjanmaa 148484 54,9 81518
Pohjanmaa 137524 54,8 75363
Kainuu 64035 54,8 35091
Lappi 143543 54,7 78518
Keski-Suomi 213335 54,7 116694
Kanta-Häme 136052 53,6 72924
Pohjois-Savo 195407 53,2 103957
MANNER-SUOMI 4192409 53,2 2230362
Pohjois-Pohjanmaa 291847 53,1 154971
Pohjois-Karjala 131454 53,1 69802
Satakunta 177701 52,8 93826
Etelä-Savo 124034 51,9 64374
Varsinais-Suomi 368714 51,8 190994
Pirkanmaa 387185 51,5 199400
Keski-Pohjanmaa 51163 51,3 26247
Etelä-Karjala 106182 51,2 54365
Päijät-Häme 159585 50,3 80271
Kymenlaakso 144638 50,1 72464
Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi.
THL / Kaikkonen /2014 80
Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja.
81 THL / Kaikkonen /2014
Onnelliset
n osuus määrä
yht yht yht yht
Etelä-Pohjanmaa 148484 53,3 79142
Keski-Suomi 213335 52,7 112428
Etelä-Savo 124034 52,3 64870
Lappi 143543 52,2 74929
Pohjois-Karjala 131454 51,5 67699
Kainuu 64035 51,1 32722
Satakunta 177701 50,7 90094
Päijät-Häme 159585 50,5 80590
Pohjois-Savo 195407 49,7 97117
Varsinais-Suomi 368714 49,4 182145
Kanta-Häme 136052 49,4 67210
MANNER-SUOMI 4192409 49,2 2062665
Pohjois-Pohjanmaa 291847 48,9 142713
Pirkanmaa 387185 48,5 187785
Etelä-Karjala 106182 48,5 51498
Uusimaa 1211526 48,1 582744
Kymenlaakso 144638 47,9 69282
Keski-Pohjanmaa 51163 47,5 24302
Pohjanmaa 137524 45,1 62023
Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa
THL / Kaikkonen /2014 82
Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Kainuussa kuin koko Suomessa
THL / Kaikkonen /2014 83
Köyhyys ja sosiaalinen asema
THL / Kaikkonen /2014 84
PALVELUT
THL / Kaikkonen /2014 85
Palveluiden tarve ja käyttö • Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista
käyttäneet
– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä
• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta
– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella
– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa
• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa
– ”unmet needs”
• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta
– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet
– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.
• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.
– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.
– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.
86 THL / Kaikkonen /2014
Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja.
THL / Kaikkonen /2014 87
Tk-lääkäri
riittämätön
n osuus määrä
yht yht yht yht
Uusimaa 1211526 36,4 440995
Kymenlaakso 144638 36,1 52214
Etelä-Savo 124034 33,5 41551
Päijät-Häme 159585 32,9 52503
Kainuu 64035 32,5 20811
Etelä-Karjala 106182 31,7 33660
Pohjois-Pohjanmaa 291847 31,4 91640
Pohjois-Karjala 131454 30,7 40356
Lappi 143543 30,7 44068
MANNER-SUOMI 4192409 30,1 1261915
Pirkanmaa 387185 29 112284
Satakunta 177701 28,4 50467
Keski-Pohjanmaa 51163 28,2 14428
Pohjanmaa 137524 27,3 37544
Varsinais-Suomi 368714 25,8 95128
Keski-Suomi 213335 25,1 53547
Pohjois-Savo 195407 24,7 48266
Etelä-Pohjanmaa 148484 24,3 36082
Kanta-Häme 136052 22,7 30884
Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin.
THL / Kaikkonen /2014 88
Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. Kainuussa tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin
THL / Kaikkonen /2014 89
Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.
THL / Kaikkonen /2014 90
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY
THL / Kaikkonen /2014 91
Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin Kainuussa
THL / Kaikkonen /2014 92
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.
THL / Kaikkonen /2014 93
Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka neljännellä kainuulaisella 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua
THL / Kaikkonen /2014 94
Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan
THL / Kaikkonen /2014 95
Suuhygienian osalta koulutusryhmien välillä eroja, Pohjois-Karjalassa tilanne matalasti koulutetuilla miehillä huonompi kuin Suomessa keskimäärin
THL / Kaikkonen /2014 96
Osallisuus
• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. – Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja
vastavuoroisuus.
– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.
• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).
• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.
– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa
– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.
– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.
• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.
97 THL / Kaikkonen /2014
Aktiivinen osallistuminen: Kainuussa vähemmän aktiivisia osallistumaan erilaisiin yhdistys- , kerho – ja harrastetoimintaan kuin suomalaiset keskimäärin. Maakuntien välillä eroja!
THL / Kaikkonen /2014 98
THL / Kaikkonen /2014 99
Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. Pohjois-Karjalassa ylimmän ja alimman koulutusryhmän erot suurempia kuin koko Suomessa keskimäärin
Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä
100 THL / Kaikkonen /2014
Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?
101 THL / Kaikkonen /2014
Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä
THL / Kaikkonen /2014 102
Lähiympäristöt • Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys
• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.
– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet
– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.
• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.
– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.
– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa.
– Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää.
• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.
– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
103 THL / Kaikkonen /2014
Elintavat ja riskitekijät
THL / Kaikkonen /2014 104
Lihavuus Kainuussa on maakunnista yleisintä. Työikäisistä kainuulaisista noin joka neljäs on lihava
THL / Kaikkonen /2014 105
Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä
THL / Kaikkonen /2014 106
Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä
THL / Kaikkonen /2014 107
Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on
THL / Kaikkonen /2014 108
Humalahakuinen juominen
THL / Kaikkonen /2014 109
Niukasti kasviksia käyttävien osuus
THL / Kaikkonen /2014 110
Päivittäinen voin käyttö maakunnittain
THL / Kaikkonen /2014 111
ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath
THL / Kaikkonen /2014 112
maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel
pylväskuvaraportti
Lopuksi
THL / Kaikkonen /2014 113
THL / Kaikkonen /2014 114
Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan,
toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan
ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen
tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa.
Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma
Kasvot
Lopuksi
• Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja
– Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla
– Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä
• Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä
– Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse
– Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille
”Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän”
THL / Kaikkonen /2014 115
Maakuntaohjelmatyöhön
• Alue-erojen kaventamisen lisäksi
– Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön!
THL / Kaikkonen /2014 116
Lähde: Kaikkonen ym. 2008
Ohjelmatyöhön
THL / Kaikkonen /2014 117
THL / Kaikkonen /2014 118
Kiitos mielenkiinnostanne!
Risto Kaikkonen
Kehittämispäällikkö
THL/ATH
p. 029 524 8176