Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle Loppuraportti

KyllikkiKyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke

Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle

LoppuraporttiAnne Lahikainen 12/2007

Sisällysluettelo

1. HANKKEEN TAUSTAA 1

2. HANKKEEN YDINKYSYMYKSET 2

3. HANKKEEN ORGANISAATIO 2

4. PILOTTIKYLIEN VALINTA 3 Kurhila-Hillilä (Asikkala) Urajärvi (Asikkala) Lusi (Heinola) Villähde (Nastola) Lappila (Kärkölä)

5. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 65.1 Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla 6

5.1.1 Palvelujen tarpeen kartoitus 5.1.2 Syntyneitä palvelumalleja

a) ruokapalvelu kyläkoululla b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle

5.1.3 Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa a) yhdistys työllistäjänä b) päivähoidon edistäminen

5.2 Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen 105.2.1 Maakunnallinen kartoitus 5.2.2 Maakunnallinen teemapäivä 5.2.3 Muuta huomioitavaa

11

7. ARVIO HANKKEEN PALVELUOSION TOTEUTUKSESTA 12 (kyläkoulut ja kylätalot)

8. MATKAPUHELINPALVELUN PILOTTIHANKE 138.1 Pilotin tavoitteet ja aikataulu 8.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus 8.3 Arviointi pilotin toteutuksesta 8.4 Mobilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi

9. HANKKEEN RAHOITUS 19

10. OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 20

Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville -toimintamalli Matkapuhelinpalvelun markkinointikirje

Kylien palvelukartoitus 2006

6. MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN SIIRTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN

LIITTEET:

Kyllikki –hanke Loppuraportti 12/2007 ________________________________________________________________________

1

Kyllikki –kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke

Hankkeen toteuttaja: Lahden Tiede- ja yrityspuisto/Aluekeskusohjelma ja Päijät-Hämeen kylät ry (yhteishanke)

Hankkeen toteutusaika: 1.4.2006 – 31.12.2007

1. Hankkeen taustaa

Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat ajankohtaisia. Palveluiden tuottamistavat ovat jäsentymässä uudelleen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin roolin uskotaan nousevan yhä tärkeämmäksi. Alueen maaseutukylissä ollaan huolissaan palvelujen karkaamisesta kauemmaksi keskuksiin. Kylät haluavat säilyttää vielä olemassa olevat kyläkoulunsa ja useassa kylässä on halua löytää ja kehittää uusia keinoja palvelujen säilyttämiseksi ja uusien palvelujen luomiseksi.

Päijät-Hämeen kouluverkkoselvityksen (2005) maakunnallisen kouluverkon perusopetuksen toiminnallinen tavoite on, että haja-asutusalueella osaa kouluista voidaan kehittää toimintakeskuksiksi, jotka palvelevat alueensa asukkaita monipuolisesti ja hallintorajakunnat ylittäen. Kouluverkon muina tavoitteina on esitetty muun muassa, että kouluverkon tulee tukea maakunnan ja sen alueiden vetovoimaa ja imagoa sekä osaltaan houkutella alueelle uusia asukkaita sekä vaikuttaa asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kehittymiseen mahdollistamalla hallintokuntien välinen yhteistyö. Tilankäytön tehokkuudessa painotetaan mahdollisuuksien mukaan myös tilojen käyttöä monitoimitiloina.

Aluekeskusohjelma on valtioneuvoston kaupunki- ja aluepolitiikkaa toteuttava erikoisohjelma. Sen tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat osaamisen vahvistaminen sekä elinkeinojen, ympäristön ja palvelujen kehittäminen. Ohjelma vahvistaa eri toimijoiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaa sosiaalista pääomaa, kykyä vastata yhdessä ja seudullisesti kehittämishaasteisiin. Lahden alueella aluekeskusohjelman teemaksi on valittu hyvinvointi. Hyvinvointiklusteriin määritellään Päijät-Hämeessä kuuluviksi hoito-, hoiva-, turva- ja elämys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä niitä palveleva tuotevalmistus. Yksityisen sektorin lisäksi tarkastellaan myös julkisten palvelujen uudentyyppistä tuottamista erilaisilla public-private-partnership -ratkaisuilla. Lahden alueen hyvinvointialan yhteistyöverkostossa ovat mukana myös alan tutkimuslaitokset sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijat. Ohjelman puitteissa on toteutettu kehittämistoimenpiteitä, joiden lähtökohtana on ollut yli alue- ja sektorirajojen ulottuva verkostoituminen.

Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry (Päijänne-LEADER) toimii maaseudun kehittäjänä pohjoisessa Päijät-Hämeessä (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä ja Pertunmaa) yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja paikallisten viranomaisten sekä muiden organisaatioiden kanssa. Se toteuttaa Päijänne-LEADER+ kehittämisohjelmaa vuoteen 2008 asti ja uutta ohjelmaa vuoteen 2013 asti. Kehitystoiminnan kolme painopistealuetta on: tukea pienyritystoimintaa ja vastata yritysten palvelutarpeeseen, tarjota elämän laatua nykyisille ja uusille asukkaille sekä vahvistaa maaseutuasumisen erinomaisia edellytyksiä alueella. Lisäksi toiminnan tavoitteena on vahvistaa paikallista aloitteellisuutta ja kerryttää sosiaalista pääomaa alueella.


2

Päijät-Hämeen kyläohjelma sisältää strategian siitä, mitä on tehtävä, että kylät säilyvät Päijät-Hämeessä viihtyisinä ja elinvoimaisina. Ohjelman tärkeä painopiste on palveluiden säilyttäminen ja monipuolistaminen kylissä. Päijät-Hämeen kylät ry valmisteli hanketta avoimesti haluamalla vastata kylien huoleen kyläkoulujen ja palvelujen säilymiseksi.

2. Hankkeen ydinkysymykset

Hankkeen ydinkysymyksiksi nousivat seuraavat asiat: 1) Miten julkinen, yksityinen ja kolmas sektori voivat toimia yhdessä lähipalvelujen tuottamisessa alueen maaseudulla? 2) Miten tiloja voisi käyttää useampi toimija? 3) Voivatko kylän yhdistykset tuottaa eri ikäryhmien tarpeisiin sopivia palveluita? Entä yrittäjät? 4) Mitä tuotetaan vapaaehtoisvoimin ja mistä maksetaan? 5) Miten kyläläisten palvelutarpeisiin vastataan?

3. Hankkeen organisaatio

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy / Aluekeskusohjelma (AKO), joka vastasi myös hankkeen kirjanpidosta. Hankkeesta tehtiin 15.2.2005 yhteistyösopimus Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. Yhteistyösopimukseen liittyen, Päijät-Hämeen kylät vastasi hankkeen toteutuksesta ja toimi työnantajana hankekoordinaattorille, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Kyllikki –hanke oli ensimmäinen Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n hallinnoiman Lahden alueen aluekeskusohjelman yhteistyöhanke.

Hankketta toteutettiin kahdella eri rahoituksella, niin että kustannuksista 60 % tuli Päijänne-Leaderistä ja 40 % aluekeskusohjelmasta. Perusteluna tälle jaolle oli Leader-alueen maantieteellinen laajuus ja useampi pilottikylä. Toiminta painotettiin Leader-alueelle rahoituksen suhteessa (hankkeen rahoitus tarkemmin kohta 9).

Hankkeen henkilöt:

Riitta Vesala, tilaajan vastuuhenkilö ja hankkeen johtaja 30.6.2007 saakka Ari Kalmari 1.7.2007 lähtien (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Elina Leppänen, toteuttajan vastuuhenkilö (Päijät Hämeen kylät ry) Erja Hakkarainen, projektikoordinaattori 1.4.2006 – 15.4.2007 Anne Lahikainen, projektikoordinaattori 1.5.2007 – 30.12.2007 Anne Suomäki, hankkeen kirjanpito (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Pirjo Nylund, palkanlaskenta (Päijät-Hämeen kylät)

Hankkeen ohjausryhmä:

koostui rahoittajien, kuntien ja mukana olleiden kylien edustajista: Eija Viitanen, myöhemmin Heidi Heino, Lusin kyläyhdistys Ari Lindqvist, TE –keskus Calle Leonhard, Lappilan kyläyhdistys Riitta Vesala, myöhenmmin Ari Kalmari, AKO / Lahden tiede- ja yrityspuisto Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto Kristiina Mattila, Päijänne-Leader Juha Leppialho, Asikkalan kunta Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät Hannu Markkanen, Urajärven kyläyhdistys


3

Asko Määttä, Nastolan kunta Heimo Mattila, Kärkölän kunta Liisa Helanto, Irma Peltola, myöhemmin Maritta Virtanen, Päijänne-Leader Mirja Sallmen, Villähteen kyläyhdistys Heikki Toukola, Kurhila-Hillilän kyläyhdistys Salla Wallden, Heinolan kaupunki

4. Pilottikylien valinta

Avoimessa haussa alustavasti reilu kymmenen kylään eri puolelta Päijät-Hämettä oli kiinnostunut mukaan tulosta hankkeeseen. Kriteeriksi kylien valinnalle asetettiin:

- Aktiivinen kylätoiminta, halu lähteä kehittämään ja mahdollisesti tuottamaan lähipalveluja. Alustavat ideat palveluista. Yhdistysten sitoutuminen hankkeeseen.

- Kunnan sitoutuminen ja valmius lähteä toimimaan yli sektorirajojen kylän lähipalvelujen parantamiseksi. Päätökset kunnan eri viranhaltijoiden osallistumisesta.

- Mahdolliset kiinnostuneet paikalliset yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat. - Kyläkoulu ja/tai muu kylän yhteistila. - Yhteyshenkilö tai henkilöt kylältä.

Pilottikylähakemuksia saatiin määräaikaan 16.12.2005 mennessä kuudelta kylältä, joista hankkeeseen valittiin viisi pilottikylää:

Mukana olleet kylät:

● Kurhila-Hillilä (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan)

Vajaan 500 asukkaan kylästä matkaa Vääksyn taajamaan 9 kilometriä ja Lahteen 35 kilometriä. Kurhilan kolmiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 59 (syksy 2007). Kunnallinen perhepäivähoitaja hoitaa alle kouluikäiset. Lähin päiväkoti on Vääksyssä, jossa myös lähin kauppa ja muut palvelut. Kyläkoululla kerhotoimintaa lapsille ja harrastustoimintaa aikuisille. Koulun lisäksi kyläläisten kokoontumispaikkana toimii vuonna 2007 kunnostettu Nuorisoseuran talo.

Kylää on kehitetty omaehtoisesti ja aktiivisesti, esim. hanketoiminnan avulla rakennettiin kylämaisemaan soveltuva pyörätie. Myös asukashankintaan on panostettu. Tunnusomaista Kurhilan-Hillilän kylälle on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kulttuurihistoriallinen maalaismaisema.


4

● Urajärvi (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan)

400 asukkaan kylän väkiluku kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Matkaa Vääksyn taajamaan 15 km, Vierumäelle 10km ja Lahteen 25 km. Urajärven kaksiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 24 (syksy 2007). Koulun säilymisen eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan ja paineet oppilaiden siirtämisestä viereiselle Vesivehmaan koululle ovat edelleen olemassa. Perhepäivähoitajat hoitavat alle kouluikäiset, vuorohoitoa saatavilla Vääksyssä.

Lähin kauppa 10 km:n päässä Vierumäellä. Kylässä kokoontumis- ja juhlapaikkana myös toimiva Nuorisoseurantalo. Kyläläisten ja kunnan aktiivisen asukashankinnan ansiosta kylässä paljon uudisrakentamista ja väkiluku onkin saatu käännettyä nousuun. Kylän tunnusmerkkinä on Urajärven rannalla sijaitseva Urajärven kartano, joka toimii museoviraston hoidossa Suomen vanhimpana kartanomuseokohteena matkailijoille.

● Lusi (Heinola) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan)

Vakituisten 500 asukkaan väkimäärä lähes kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Kylä sijaitsee Heinolan keskustasta 11 kilometriä pohjoiseen, Helsinki – Lusi moottoritien ja Jyväskyläntien risteyksen tuntumassa. Lusin vuonna 2002 laajennetulla kolmeopettajaisella ala-asteella on luokat eskarilaisista kuudenteen ja oppilaita koulussa on 49 (syksy 2007). Koulun läheisyydessä (entisessä vanhainkodin tiloissa) myös koululaisten iltapäiväkerho.

Samassa pihapiirissä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti Satulinna. Lähin kauppa 6 km päässä Heinolan kirkonkylässä ja myymälä-auto vierailee kylässä. Vireä urheiluseura Lusin Lukko ry järjestää kyläläisille erilaisia urheilu- ja kuntourheilutapahtumia ympäri vuoden. Lusista monelle tuttua ovat moottoritien valmistumisen myötä (2006) jo historiaan jääneet viikonloppuruuhkat Heinolan Lusissa.


5

● Villähde (Nastola) (hankkeen toimenpiteitä 1.4.2006 – 30.4.2007)

4000 asukkaan keskus, joka muodostuu useista eri asuntoalueista. Villähde sijaitsee Nastolan kunnan lounaisosassa hyvien liikenneyhteyksien keskellä. Matkaa Nastolan taajamaan noin 8 km ja Lahden torille n. 9 km. Villähteen alueella on kolme ala-astetta: Erstan koulussa on 231, Tapiolan koulussa on 43 ja Villähteen koulussa on 130 oppilasta. Alle kouluikäisiä hoidetaan Erstan päiväkodissa ja alueella on myös kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi perhepäivähoitajia.

Kylässä runsaasti myös muita palveluja muun muassa päivittäistavarakauppa, ABC-liikenneasema, kahvila-ravintola, grillikioski, ravintola, Villähteen leipomo myymälöineen sekä asiamiesposti. Villähteeen kyläyhdistyksen ylläpitämä kylätoimisto on kyläläisten kokoontumispaikka, jossa myös talkoolaisten lisäksi palkattua työvoimaa. Kylätoimistolla monipuolista kerhotoimintaa sekä muun muassa kyläkirjasto. Läheinen sijainti Lahden kupeessa houkuttaa kylän alueelle erityisesti nuoria lapsiperheitä.

● Lappila (Kärkölä) (hankkeen toimenpiteitä 1.4.2006 -30.4.2007)

Eläväinen 600 asukkaan kylä, joka sijaitsee Kärkölän lounaisosassa eteläisessä Päijät-Hämeessä. Matkaa Järvelän taajamaan 6 km, Lahteen, Riihimäelle ja Mäntsälään kuhunkin 30 km. Lappilan kylässä rautatien paikallispysäkki, mikä takaa hyvät kulkuyhteydet Lahteen ja Helsinkiin, sillä junia pysähtyy molempiin suuntiin lähes tunnin välein.

Kolmiopettajaisessa kyläkoulussa on oppilaita 45. Kyläläisten yhteisenä olohuoneena toimii Lappilan kylätupa, jonka toimintaa pyöritetään sekä talkoilla että palkatun työvoiman turvin. Kylätuvalla toimii kahvila, tietotupa, kirpputori, suoramyynti, pesulan- ja elektroniikkakorjaamon vastaanottoppisteet, tilaus- ja vähittäismyyntiä, kylän infopiste ja lasten tilapäishoitopaikka. Päivittäistavarakauppa, myymälä-auto, Viialan leipomon toriauto sekä Korpelan lihajalosteen auto palvelevat kyläläisiä ruoka ja muissa ostoksissa. Lappilan kylässä sijaitsee pohjoismaiden suurin raakatiilitehdas.


6

5. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset

● Hankkeen päätavoitteena oli löytää uudenlaisia tapoja maaseutuasumista tukevien palvelujen tuottamiseen, painopisteenä kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen.

● Lisäksi tavoitteena oli kehittää kylien sisäiseen tiedottamisen halpa, helppo ja nopea mobiiliviestintätapa (kohta 8).

5.1 Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla

- Tavoitteena oli luoda ja pilotoida uusia palvelukonsepteja ja toimintatapoja lähipalvelujen järjestämiseen yhteistyössä julkisen sektorin/kunnan eri sektorien, yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli luoda ns. kyläpalvelukeskuksia.

5.1.1 Palvelujen tarpeen kartoitus Kylän tarpeita kartoitettiin useissa eri kyläkohtaisissa ideariihissä ja näiden pohjalta tehtiin myös kyläkohtaiset kyselyt asukkaille. Yhteensä kyselyjä postitettiin 867 kpl ja vastauksia saatiin yhteensä 96 kpl, jolloin vastausprosentti oli 11%. Kyläkohtaisesti vastausprosentit olivat Urajärvi (143 kyselyä, 18 vastausta) vastausprosentti 13 %, Lusi (325 kyselyä, 37 vastausta) 11 %, Lappila (293 kyselyä, 13 vastausta) 4 % ja Kurhila-Hillilä (106 kyselyä, 28 vastausta) 26 %. Villähteelle ei kyselyä tehty).

Kyselyn ja ideariihien perusteella tärkeimmiksi palvelukohteiksi nousivat:

- ruokailumahdollisuus kyläkouluilla - terveyspalvelut - muut hyvinvointipalvelut (hieroja-, jalkahoito-, kampaamopalvelut) - kylätalkkaripalvelut - siivouspalvelut - erilaiset tapahtumat.

Kuvat 1. ja 2. Lappilan kyläaktivistit miettimässä palvelutarpeita sekä Urajärven ja Kurhila-Hillilän yhteistyöpalaveri kunnan kanssa.


7

Hankkeen aikana käytiin kyläkohtaisten ideariihien lisäksi neuvotteluja kyläyhdistyksien ja kuntien/kaupungin virkamiesten kanssa uusien palveluiden toteuttamismahdollisuuksista.

Kyläläisille suunnatussa kyselyssä oli myös osio, jossa kartoitettiin yksittäisten henkilöiden mahdollisuutta tuottaa kylillä tarvittavia palveluja. Myös kyläkoulujen kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta tuottaa palveluja kyläkouluilla. Lisäksi hankkeen aikana tehty maakunnallinen kartoitus hyvistä käytännöistä antoi lisäinformaatiota uusien palvelujen tuottamismahdollisuuksista.

5.1.2 Syntyneitä palvelumalleja

a) Ruokapalvelu kyläkouluilla

Hankkeen aikana luotiin ja kokeiltiin uuden tyyppistä ruokapalvelua kyläkouluilla Kurhilassa, Urajärvellä ja Lusissa. Kevätlukukaudella 2007 aloitetussa kokeilussa kyläläisillä oli mahdollisuus aterioida ennakkoon ilmoittautumalla kouluruokailun yhteydessä. Aterian hinnaksi sovittiin kuntien ruokahuoltoyksikön kanssa 4.50€-5€.

Arvio kokeilusta: Määrällisesti ruokapalvelun käyttö ei ollut suurta, mutta sitäkin tärkeämpää muutamalle omaishoitajana toimivalle sekä yksin kotona asuvalle vanhukselle. Lisäksi esim. Kurhilan koululla on käynyt myös yksityisiä henkilöitä ja talkooporukoita aterioimassa, sillä kylältä puuttuu ateriointipalvelut. Palvelu on lähellä kotia ja antaa samalla mahdollisuuden irtiottoon arjen normaaleista rutiineista. Kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu sekä koululaisten ja muiden aikuisten läsnäolo antavat iloa ja voimaantumista normaaliin arkeen ja parantaa näiltä osin vanhusten elämänlaatua ja kotona selviytymistä.

Ilmoittautuminen ruokailuun kolme arkipäivää ennen ruokailuun tuloa (raaka-aineiden tilauksen vuoksi) karsii kävijöitä. Lisäksi jotkut kävijöistä kokivat myös, ettei kouluruokailu ollut riittävän monipuolinen aikuiselle työssäkäyvälle henkilölle (esim. puuropäivät). Jatkuva tiedottaminen ateriointimahdollisuudesta kyläkoululla lisäisi mahdollisesti kävijöiden määrää jatkossa. Koulun ruokahuollossa koettiin, ettei palvelusta aiheutunut lisävaivaa ruokahuollolle ja samalla kylän koululaiset saivat yhteisen ”kylämummon ja kyläpapan”.

Kuvat 2. ja 3. Kouluruokailua Urajärven ja Kurhilan kouluilla Asikkalassa


8

Kuvat 4. ja 5. Lusin palvelupäivässä muun muassa seurakunta järjestää verenpaineen mittausta ja palvelupäivään osallistujat voivat aterioida maksua vastaan kouluruokailun yhteydessä.

b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville

Lusin koululla ruokapalvelun yhteyteen luotiin laajempi palvelukokonaisuus, mukaan liitettiin kutsutaksikuljetukset, yhteinen oppitunti/yhdessäoloa lasten kanssa, tilattavat hieronta-, jalkahoito-ja kampaamopalvelut, diakoniapalvelut sekä yhteinen liikuntahetki. Heinolan kaupungin kanssa ruokailun hinnaksi neuvoteltiin 4,40 €/ateria ja kutsutaksikuljetusten hinnaksi 2,70 €/suunta. Yrittäjät itse määrittelivät hinnat tarjoamilleen palveluille, joita tarjottiin toiveiden mukaisesti.

Toiminnan kohderyhmänä oli koti- ja ateriointipalvelun piirissä olevat, joiden yhteystiedot saatiin kunnan kotipalvelusta. Lisäksi kohderyhmänä oli myös kaikki alueella asuvat ikääntyvät henkilöt ja muut maaseudun asukkaat koskien yrittäjien tarjoamia palveluja. Tiedotus toiminnasta tapahtui kylätiedotteiden ja muiden lehtijuttujen avulla, sähköpostilla, kylän nettisivuilla sekä suorilla yhteydenotoilla (kylän oma verkosto alueen asukkaista).

Lusin kyläpalvelupäivän toteutuksessa mukana olivat Lusin kyläyhdistys, Lusin koulun vanhempainyhdistys, Lusin Lukko, Lusin kyläkoulu, Heinolan kyläsihteerihanke, Heinolan kaupunki (ruokapalvelu, kotihoito, tekninen toimi ja sivistystoimi), Heinolan seurakunta ja alueen yrittäjät.

Lusissa kyläpalvelupäivä järjestettiin kevätlukukauden 2007 aikana keskiviikkoisin 19 kertaa. Mukana Lusin palvelupäivässä oli 16 alueen eri vanhusta, keskimäärin kävijöitä oli 13/kerta. Kesällä koulun suljettua palvelupäivää järjestettiin yhteistyössä Lusin päiväkodin kanssa. Syksyllä 2007 toiminta siirtyi jälleen Lusin koululle ja kävijämäärät ovat lisääntyneet keväästä.

Arvio kokeilusta: Palvelupäivästä Lusin koululla on muodostunut ikäihmisten ja koulun odotetuin tapahtuma viikottain. Lasten ja ikäihmisten vuorovaikutus on tukenut myös koko kylän yhteisöllisyyden kehittymistä. Palaute osallistujilta, koulun henkilökunnalta, oppilailta ja kylän aktiivisilta toimijoilta on ollut positiivista. Palvelupäivän toteutus kyläkouluilla vaatii vahvaa sitoutumista koulun henkilökunnalta ja aktiivista kasaan juoksijaa kylältä. Lisäksi vielä muuta toiminnan käynnistämiseen liittyvää tukea vaikkapa hankkeesta. Välttämätöntä on myös yhteistyö kunnan, yrittäjien ja alueen muiden toimijoiden kanssa.

Lusin kyläpalvelupäivämalli loppuraportin liitteenä.


9

c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle

Palvelupäivä hyvään ikään ehtineille aloitettiin syksyllä 2007 myös Kurhilan koululla, missä päivä sai heti hyvän ja innostuneen vastaanoton. Kokoontumisia pidettiin kerran kuukaudessa ja kävijöitä on ollut keskimäärin 14/kerta. Kurhilan palvelupäivän rakentamisessa ja kokeilun onnistumisessa on vahva rooli ollut kyläyhdistyksellä (hyvään ikään ehtineiden aktivoiminen ja tiedottaminen palvelupäivään liittyen), Kurhilan koulun henkilökunnalla sekä koulun vanhempainyhdistyksellä. Palvelupäivän sisältö rakennetaan kävijöiden toiveiden mukaisesti. Palvelupäivän toiminnon jatkuvuus jää hankkeen päätyttyä kyläyhdistyksen vastuulle.

Kuvat 6. ja 7. Kurhilassa hyvään ikään ehtineiden palvelupäivässä vietetään yhteistä aikaa oppilaiden kanssa ja liikutaan ryhmässä.

5.1.3 Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa

a) Yhdistys työllistäjänä Hanke aloitti yhteistyön Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Liitu-projektin kanssa, jonka avulla kyläyhdistyksillä oli mahdollisuus palkata työntekijöitä kehittämään/toteuttamaan palveluita kyläläisille. Hankkeen aikana Lappilassa (1 henkilö) ja Villähteellä (2 henkilöä) palkattiin työntekijät kylätoimistoille, myös Kurhila-Hillillään ja Urajärvelle haettiin hankkeen aikana sopivaa työntekijää. Lusissa Heinolan kaupungin liikuntatoimi myöntää erityisryhmien ohjaukseen 7 euroa / kerta ja tätä hyödynnettiin hankittaessa liikuntatuokion vetäjäksi paikallisen urheiluseuran edustaja.

b) Päivähoidon edistäminen Kesän 2007 aikana aloitettiin Urajärven kyläläisten toiveiden pojalta päivähoitoasioiden edistäminen yhteistyössä kunnan kanssa. Syksyllä 2007 kunta palkkasi Urajärvelle uuden perhepäivähoitajan. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut Vierumäen kylän ja Heinolan kaupungin kanssa yli kuntarajat ylittävästä yhteistyömahdollisuudesta kylien päivähoitoon liittyen. Useat Urajärveläisten lapsiperheiden vanhemmat käyvät työssä Lahden suunnalla ja Vierumäki sopisi sijaintinsa puolesta hyvin päivähoitoyksikön paikaksi myös Urajärveläisille. 16.10.2007 järjestettiin Vierumäellä neljän kunnan ja alueen kylien sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistilaisuus päivähoitoasioihin liittyen.


10

Kuvat 8. ja 9. Päivähoitoasioiden edistäminen nousi Urajärvellä palvelutarvekartoituksessa esille ja asiaa edistettiin muun muassa yhteispalaverilla Vierumäen kanssa.

5.2. Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen

Tavoitteena oli kyläkoulujen vahvistaminen lisäämällä tilojen käyttöä myös muiden palveluiden tuottamiseen, puuttumatta kuitenkaan opetukseen, joka on koulun päätehtävä ja josta opettajat vastaavat.

5.2.1. Maakunnallinen kartoitus

Hanke tuotti maakunnallisen kartoituksen ja etsi ehdotuksia toimintatavoista kyläkoulujen tilojenkäyttöön ja tukipalveluihin sekä uudentyyppisiin palveluihin liittyen. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla 47 koululle ja Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläkirjeen mukana noin sadalle yhdistykselle kesäkuun alussa 2006. Vastauksia saatiin kaikkiaan 19 koululta ja 14 eri yhdistykseltä kymmenestä eri kunnasta. Myös pilottikylien koulut osallistuivat kartoitukseen.

Kartoitus erillisenä yhteenvetona loppuraportin liitteenä.

5.2.2. Maakunnallinen teemapäivä

Kyllikki-hanke järjesti Päijät-Hämeen kyläohjelman koordinaatiohanke 2:n kanssa Päijät-Hämeen Kyläkoulupäivän – Koulun monet roolit kyläyhteisössä, rajoja ylittävän yhteistyön mahdollisuudet – 23.9.2006 Lusin kyläkoululla. Tilaisuudessa asiantuntijoina toimivat Taina Peltonen (yhdysluokkaopetuksen asiantuntija), Juha Juurikkala (Halmeniemen yksiopettajainen kyläkoulukokeilu), Kari Hahl (Lahden seudun sivistystoimen seutukehittäjä), Marita Mattila (Halmeniemen kyläyhdistys), Kirsi Ojansuu (Eduskunta), Tuomas Perheentupa (Suomen Kylätoiminta ry), Elina Leppänen (Päijät-Hämeen kylät ry), Antti Laaksonen (Kuivannon kyläkoulu), Riitta Vesala (aluekeskusohjelman johtaja) ja Erja Hakkarainen (Kyllikki-hanke).

Tilaisuuteen tehtiin videohaastattelu Opetusministeriöstä sekä videoesittely Kuivannon koulusta monipalvelukeskuksena. Tilaisuudesta tuotettiin videoita/dvd ja lyhyet koosteet ovat nähtävillä myös netissä osoitteessa www.phnet.fi/kylat/


11

Kuvat 10. ja 11. Kyläkoulupäivässä Heinolan Lusissa kuultiin asiantuntijoita sekä myös Lusin koulun oppilaiden musiikkiesityksiä.

5.2.3. Muuta huomioitavaa

Vuoden 2007 aikana Viillähteen kylässä Nastolassa aktivoitiin kyläyhdistyksen toimesta kyläläisiä kerhotoiminnan käynnistämiseen. Kylän papparaiset alkoivat kokoontumaan kylätuvalla vapaamuotoiseen juttutuokioon kerran viikossa. Samoissa kyläyhdistyksen tiloissa aloitti myös äiti- lapsikerho Vilske omaehtoiset kokoontumiset kerran viikossa maanantaisin. Kävijöitä on ollut viidestä viiteentoista äitiä lapsineen. Hankkeen aikana Lappilan kylän kohdalla panostettiin kyläkoulun säilymiseen sekä vahvistamiseen ja tällä hetkellä on menossa selvitystyö esikouluopetuksen ja ryhmäpäivähoidon siirtymisestä Lappilan kyläkoulun yhteyteen. Lappilan kyläyhdistys ryhtyi toimimaan aktiivisesti myytävien tonttien kartoittamiseksi ja markkinoimiseksi.

6. Mallien ja toimintatapojen siirtäminen ja levittäminen

Hankkeen sisäisessä tiedottamisessa panostettiin pilottikylien omaan tiedottamiseen, joka vahvisti kyläläisten laajaa osallistumista hankkeeseen, mm. ideariihien, kylätiedotteiden, kylän nettisivujen sekä kylän sisäiseen tiedottamiseen kehitetyn mobiilisovellutuksen avulla. Pilottikylien välinen kokemusten vaihto kuului myös tähän.

Ulkoisessa tiedottamisessa käytettiin Päijät-Hämeen kylät ry:n tiedotuskanavia (sähköpostilista, kyläkirjeet, kotisivut, Suomen Kylätoiminta ry:n verkosto) sekä tiedotusvälineitä. Kokemuksien (mm. kartoituksen tulokset) levittäminen ja hankkeen eteneminen olivat tiedottamisen aiheita.

Kyllikki-hanke näkyi hyvin alueellisissa lehdissä ja radioissa sekä Lusin kyläpalvelupäivän tiedotuksen yhteydessä maakunnallisessa aluetelevisiossa.

Pilottikylien edustajia tutustui Viron Kodukant -projektin Palvelut kylissä -hankkeeseen 21.-23.4.2006 ja vaihtoivat kokemuksiaan virolaisten kylien sekä muiden matkalla olleiden kylien edustajien kanssa. Pilottikylien edustajia tutustui myös Repoveden Porttiin 29.5.2006.

Hanketta on esitelty muun muassa Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla 13.5.2006, Päijät-Hämeen kyläpäivillä 23.3.2006, Etelä-Karjalaisille 2.11. 2006. Villähteellä, LounaPlussa ry:n seminaarissa 8.11.2006 Jokioisissa, Varsinais-Suomen kylille 25.11.2006 Loimaalla, 31.1.2007 Tammelassa,


12

5.3.2007 Inhappytants - Eloisa maaseutu kylätalotapaamisessa Heinola kk/Kyläpirtti, 19.3. Pirkanmaan kyläkouluillassa, Vähähaaran kotiseututalolla Äetsässä, 27.3.2007 Päijät-Hämeen kylien ja maaseudun tulevaisuus Viimeinen sammuttaa valot? -seminaarissa Lahdessa, 29.3.2007 Toimi-välittäjäorganisaatiohankkeen Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -koulutus- ja tiedotustilaisuudessa Tampereella. Hanke osallistui Hyvinvointi 2007 -messuille AKO:n järjestämällä yhteisosastolla 13.-15.4.2007 ja hanketta esiteltiin myös toukokuussa 2007 Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla Lahden satamassa. Loppuraportti dvd valmistui marraskuussa 2007 ja oli esittelyssä Elma messuilla Toimi –välittäjäorganisaatiohankkeen päätösseminaarissa 23.12.2007 Helsingin messukeskuksessa.

Kyllikki-hankkeen tulosten levittäminen kansainvälisesti

Inhappytants – Eloisa maaseutu Leader-hankkeen itävaltalaiset kumppanit tutustuivat vierailullaan 15.5.2007 Kyllikki-hankkeeseen Lusin palvelupäivästä tehdyn dvd:n avulla. Kansainvälisen hankkeen yksi tarkoitus on vaihtaa hyviä käytäntöjä. Itävaltalaiset tekstittivät Lusin palvelupäivä videon saksaksi. Ylä-Itävallan kylien kehittämismessuilla 22.-23.9.2007 Kleinrahmingissa Elina Leppänen piti asiantuntijaseminaarissa esityksen suomalaisesta kylien kehittämisestä, jonka lopuksi esitettiin palvelupäivävideo, mikä sai erittäin hyvän vastaanoton. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa: virkamiehiä, pormestareita ja kylätoimijoita. Messuilla Inhappytants – Suomi-Itävalta yhteisosastolla video oli myynnissä sekä pyöri kannettavalta. Työpajassa 24.9. Steinbachissa esiteltiin myös Kyllikki-hankkeen tuloksia videon avulla. Työpajaan osallistui Itävallasta kylätoimijoita, toimintaryhmäihmisiä ja seudullisesta kehittämisyhtiöstä, yhteensä 10.

Virolaisia alueen- ja maaseudunkehittäjiä kävi tutustumassa Lusin palvelupäivämalliin Lusin koululla 29.8.2007.

Kyllikki –hankkeen loppuraportti dvd esitettiin myös 3.12.2007 Padasjoella Päijät-Hämeen kylien hallituksen kokouksen yhteydessä Walesilaisille Carnigie RARP (Participative Community Planning -osallistava kuntien/yhteisöjen suunnittelu) hankkeen edustajille. Vieraat pitivät mallia mielenkiintoisena ja halusivat dvd:n myös omaan käyttöönsä levitettäväksi edelleen.

7. Arvio hankkeen palveluosion (kyläkoulut ja kylätalot) toteutuksesta

Hankkeen aikana on syntynyt uudenlaisia tapoja toimia. Hankkeen avulla on saatu käynnistettyä etenkin maaseudun ikääntyvän väestön tarpeisiin toimintaa, jossa maaseudun palveluja tuottavat yhteistyössä kylän yhdistykset, alueen palveluyrittäjät ja julkinen sektori. Vahva rooli toiminnan käynnistymisessä oli alueen asukkailla. Tämän tyyppisen toiminnan on ennustettu avaavan uusia mahdollisuuksia käyttämättömille voimavaroille, joita tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.

Hankkeen avulla alueellamme saatiin käynnistettyä maaseudun palvelurakenteen uudistamiseen ns. sektorirajoja ylittävää toimintaa, pyrkimyksenä kolmannen sektorin panoksen lisääminen lähipalvelujen tuottamisessa. Hankkeen päättymisen jälkeen, vastuu kyläpalvelupäivän jatkumisesta jäi kuitenkin vapaaehtoistoiminnan eli kylän yhdistysten vastuulle. Itse toiminta sekä myös toimijat tarvitsevat jatkossa tukea toiminnan ylläpitämiseen ja tämän tyyppisen toiminnan kehittämiseen. Jatkossa julkinen sektorin sopisi tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun tilaajaksi. Tähän kannattaisi kehittää jonkinlainen sopimusmenettely. Palvelupäivämallin soveltamisesta on oltu kiinnostuneita myös muualla Päijät-Hämeessä ja laajemminkin.


13

Positiivista oli se, että myös niissä kohdekylissä, joissa hankkeen päätyttyä ei varsinaisia toimintamalleja jäänyt elämään, tunnustettiin asukkaiden aktiivisuuden ja yhteistyön lisääntyminen. Hankkeen tiedottamisen, neuvottelujen ja kokoontumisten kautta on saatu kyläläisiä kiinnostumaan yhteistyöstä ja kylän oman asuinalueen kehittämisestä. Hankkeen aikana on käynnistynyt erinäisiä tapahtumasarjoja muun muassa liikunnan, yhdessäolon, kylän tonttien markkinoinnin, internetsivujen kehittymisen ja kylän asioiden tiedottamiseen liittyen sekä monella muulla kylää koskettavalla osa-alueella. Uusia toimijoita ja asukkaita on saatu toimintaan mukaan ja kaikissa kohdekylissä sanottiin kylän yhteisöllisyyden lisääntyneen hankkeen ansiosta.

Maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen, tämänkin hankkeen toteuttamiseen, toi oman haasteensa myös jatkuvasti kiristyvä kuntien rahatilanne, jolloin taloudellisiin lukuihin vedoten haetaan säästöjä myös palveluja karsimalla ja palveluja kokonaan lopettamalla, esim. kyläkoulujen lakkauttamisilla. Hanketta kirjoitettaessa ei vielä tiedetty että moni maakunnan kyläkoulu lopetetaan hankkeen aikana. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hankkeen nimi saattoi myös joissain tapauksissa olla este yhteistyön ja sektorirajat ylittävän palvelutuotannon laajemmalle kehittymiselle hankkeen aikana.

Oman haasteensa maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen tuo myös palveluyrittäjyyden osittainen puuttuminen maaseudulta lähes kokonaan. Palvelun tarjoajia ei ole riittävästi tarjolla, toisaalta hyvinvointipalveluja ei osata paikallisesti myöskään kylissä vielä riittävästi käyttää. Myös

palveluiden markkinointi on puutteellista. Jotta hyvinvointi- ja muita palveluja voidaan jatkossa tuottaa myös maaseudulla, tulee tulevassa toiminnassa yhtenä lähtökohtana olla palveluyrittäjyyden tukeminen.

Lähtökohta oli haasteellinen myös hankkeen hallinnointiin liittyen, olihan kyseessä kahden aivan erityyppisen toimijan ensimmäinen yhteistyöhanke (Lahden Tiede- ja yrityspuisto, AKO sekä Päijät-Hämeen kylät). Hankkeen vastuuhenkilön, rahoittajan vastuuhenkilön sekä myös hankkeeseen palkatun henkilön vaihtuminen kesken hanketta lisäsivät hankeen toteuttamisen haasteellisuutta ja eivät voineet olla vaikuttamatta hankeen sisällön toteuttamiseen ja yhteistyöhön esim. pilottikylien osalta.

8. Matkapuhelinpalvelujen pilottihanke

8.1. Pilotin tavoitteet ja aikataulu

Mobiilipilotti oli osa Kyllikki -hanketta omilla yksilöllisillä tavoitteilla sekä aikataululla ilman erillistä budjettia. Tavoitteena oli pilotoida Kyllikki-hankkeen viidessä eri kylässä matkapuhelinpohjaista ”kyläportaalia”, jonka kautta kyläläiset voisivat vaivattomasti seurata oman kylän tapahtumia (tiedottaminen ryhmätekstiviestillä) ja luoda omia tekstiviestipalveluja kylän yrittäjien avuksi sekä tukemaan naapuriavun antamista muille kyläläisille (sisällön markkinointi sekä yhteystietojen jakaminen; eli sisältöpalvelut, jossa tekstiviestillä haetaan halutun palvelun tarjoajan tietoja).

Pilotin alkuvaiheessa tehtiin useita erilaisia arvioita niistä haasteista, joita pilotin aikana kohdataan. Heti alussa arvioitiin, että tarkoituksen mukaisuus, helppokäyttöisyys ja toimivuus ovat palvelun toteutuksen tärkeimmät kriteerit. Lisäksi arvioitiin, että pilotin aikana tekniikasta tuskin tullaan oppimaan juurikaan uutta. Sitä vastoin palvelujen sopivuus kyläläisten ”käteen” arvioitiin olevan


14

Kuvat 12. ja 13. Pilottihankkeen aluksi kokoonnuttiin yhteiseen palaveriin Lahden Tiede- ja yrityspuistoon kuulemaan hankeen etenemistä.

loppuanalyysin mielenkiintoisinta ja tärkeintä antia. Edelleen arvioitiin, että palvelun tekninen hyvyys ei pelkästään ratkaise pilotin positiivista onnistumista.

Pilotti käynnistyi loppuvuodesta 2006 ja tekstiviestipalvelun tarjonta loppui syyskuun lopussa 2007. Tekstiviestipalvelut olivat käytössä lähes vuoden ajan. Pääasialliseksi käyttötavaksi muodostui tiedotteiden lähettäminen ryhmätekstiviestinä. Tekstiviestipalvelujen sekä niiden hallinnan työkalun tarjosi pilotin käyttöön Oy Wireless Media Finland Ltd (WMF). WMF osallistui myös pilotin tavoitteiden määrittelyyn tuoden tietotaitoa matkapuhelinpalveluista pilotin käyttöön.

a. Pilotin keskeiset haasteet - Miten koko pilotin eli palvelujen käytön markkinointi pitää tehdä, jotta;

o palvelujen hyödyt ymmärretään ja niitä halutaan käyttää o palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen halutaan panostaa o palvelujen käyttö muodostuu helpoksi

- Miten palvelujen kehittäminen laadukkaasti pilotin aikana tapahtuu; o uusien palvelujen joustava ja laadukas käyttöönotto ja markkinointi o miten arvioidaan palvelujen hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä o miten uuden palvelun kehittäminen käynnistyy (kyläläisten toimesta)

b. Markkinoinnin merkitys hankkeen onnistumiselle

Tekniikan hienous tai uutuus ei ratkaise sen menestystä markkinoilla. Ainoastaan hyvin harvat ottavat uutta tekniikkaa käyttöön sen uutuuden tai viehätysvoiman vuoksi. Pilotin tavoitteena oli kuitenkin luoda ja testata matkapuhelimen tekstiviestillä käytettäviä kyläläisten palveluja. Se oli konseptina uusi sekä käytti modernia tekniikkaa hyväkseen ja pilotiksi siis erittäin haastava.

Hankkeen alkusuunnittelussa arvioitiin, että pilotin onnistuminen on kiinni siitä, miten markkinointi pystyy tekemään palvelun käytön suoritteista arkisia ja jättämään teknisen argumentoinnin ja uutuuden taka-alalle. Palvelujen monipuolisuus pikemminkin rajaa kuin kasvattaa käyttäjäkuntaa. Käytön kokemuksia haluttiin saada useammalta käyttäjältä palvelua kohti, kuin harvoja kommentteja useasta palvelusta.


15

8.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus

Palveluja käytettiin www – pohjaisella MediosoPro työkalulla, jonka kautta palvelujen luominen koettiin helpoksi. Työkalu mahdollisti useiden eri palveluratkaisujen luomisen. Palvelut olivat heti käyttövalmiita, ja niitä pystyi käyttämään Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Kolumbuksen ja TeleFinlandin gsm.-liittymillä. Eri palvelutyyppien rakentaminen oli ohjeistettu kyseisen palvelun rakentamissivulla. Hallintatyökalu oli laaja kokonaisuus, joka hyödynsi laajasti käytettynä tekstiviestien vastaanottamista, lähettämistä, sähköpostia sekä esim. yhdistyksen www-sivuja.

a. Koulutus- ja ideointitilaisuudet

Palvelujen rakentaminen ja käyttökoulutus alkoi samanaikaisesti suunnittelutyön kanssa. Palvelujen suunnitteluun osallistuivat kylien mobiili-palveluista vastaavat henkilöt. WMF antoi käyttökoulutuksen eri palvelujen käytettävyydestä, mielekkyydestä, rakentamisesta ja hallinnoinnista yhteisissä koulutustilaisuuksissa, joita järjestettiin 1.2.2007 ja 8.3.2007. Koulutuksessa palvelujen tarjoajille annettiin myös ideapaperi alustavista palveluideoista. Jokaiselle kylälle järjestettiin WMF:n toimesta käyttökoulutus ennen palvelujen tarjoamisen ja markkinoinnin aloittamista.

Uudet palvelut siis luotiin www – sivulla osoitteessa http://www.medioso.com/pro/. Jokaiselle kylälle luotiin omat käyttäjätunnukset ja jokainen kylä hallinnoin omia palveluja. Koko pilotin ajan teknisestä tuesta vastasi tekstiviestipalvelun tarjoaja WMF.

Pilotin alkuvaiheessa tunnistettiin palvelun käytön kaksi perustyyppiä: 1. lähetetään yksisuuntainen viesti (ryhmätekstiviesti) kohderyhmälle 2. palvelun käyttäjä lähettää haluamansa palvelun palvelutunnisteen (palvelun hakusanan, jotka

on määritelty kullekin palvelulle) tekstiviestillä palvelunumeroon ja saa välittömästä palvelupyyntöönsä vastauksen tekstiviestillä.

Koulutustilaisuuksissa keskityttiin tunnistamaan molempien palvelutyyppien ominaispiirteet sekä ideoimaan palveluja niihin. Koulutustilaisuuksien lisäksi järjestetyissä yhteisissä tapaamissa arvioitiin esiin tulleiden palvelujen mahdollisia hyötyjä käyttäjille. Monien palvelujen osalta hyötyjen löytäminen koettiin vaikeaksi. Siitä huolimatta useita eri palveluja kuitenkin lähdettiin kokeilemaan. Kaksisuuntaisten palvelujen osalta kokeilut eivät sanottavassa määrin onnistuneet toivotulla tavalla. Ideointityön tehostamiseksi palvelun tarjoaja WMF listasi mahdollisia ensivaiheen palvelu ideoita kyläyhdistyksen arvioitavaksi.

Kuvat 14. ja 15. Kylien mobiili-palvelusta vastaavat henkilöt saamassa käyttökoulutusta palvelusta.


16

b. Ensivaiheen palvelut ja niiden käyttö

Yhdistykset ja muut yhteisöt - viestitään (markkinoidaan) kohderyhmälle joukkotekstiviestillä - vastaanottaja voi myös vastata viestiin, esimerkiksi ilmoittautuessaan tapahtumaan

Työpalvelujen tarjoajat - voi ilmoittaa omalle kohderyhmälleen tarjoamistaan työpalveluista

o mökkiläisille halkojen toimittaminen, laiturin nosto, talven ajan kunnossapito jne. - palvelujen käyttäjät voivat kysyä, ketkä tarjoavat esim. lasten iltahoitopalveluja, jne. - voi varata tai tilata itselleen palvelun, jonka palvelun tarjoaja vahvistaa tilaajalle

Kyselyjen järjestäminen - voidaan selvittää mikä olisi paras aika kylätapahtuman järjestämiseen (pikkujoulut)

o äänestyksen tulos kirjautuu automaattisesti palveluun o samalla voidaan kerätä ilmoittautuneet o kohderyhmälle voidaan myös tehdä joukkotiedote tapahtumapaikasta

Viikkotiedotteet (tai kuukausittain) - tavoitteena on viestiä kyläläisiä lähiajan tapahtumista - antaa mahdollisuuden myös palvelujen tarjonnan markkinointiin - samalla palvelua tehdään myös tutuksi

Tiedotuslistoille ilmoittautumiset - mahdollistaa käyttäjien ilmoittautua esim. yhdistyksen tiedotuslistalle - antaa luvan markkinointiviestien lähettämiseen (mökkiläiset)

Palvelun käytön ohjeet tekstiviestillä - palvelu antaa lyhyet ohjeet palvelutarjonnan hyödyntämisestä - mahdollistaa aina ohjeiden saannin ja palvelujen hyödyntämisen - palvelu toimisi esim. lähetä kylän nimi palvelunumeroon

c. Markkinointitoimenpiteet

Markkinointi ja onnistuneet palvelut on menestyksen avaimia. Palvelujen käytöstä oli saatava arkisia ja joka päivä hyödynnettäviä. Palvelun markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen aloitettiin helmikuussa 2007. Markkinoinnin tavoitteena oli tuoda kyläläisten kehittämiä ja toteuttamia mobiili-palvelusovelluksia muiden kyläläisten tietoisuuteen sekä innostaa heitä kokeilemaan ja käyttämään tehtyjä matkapuhelinpalveluja.

Markkinointia tehtiin suoramarkkinointina kylälehtien kautta, kertomalla palvelusta kylien tilaisuuksissa ja toteuttamalla esitteet palvelusta, jotka jaettiin kotitalouksiin. Palveluja esiteltiin Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla ja Hyvinvointimessuilla Lahdessa. Lisäksi palvelusta tehtiin esittely DVD, joka on nähtävillä myös osoitteessa: http://www.phnet.fi/kylat/ [kohdassa Mobiilivideo]

Uusien palveluideoiden saamiseksi järjestettiin ideakilpailu uusista matkapuhelinpalveluista. Kilpailuun osallistui noin 10 ehdotusta. Kilpailu järjestettiin toukokuussa 2007. Kilpailun tulosten hyödyntäminen jäi vähäiseksi. Kilpailun kautta ei kokonaan uusia käyttöideoita saatu. WMF vastasi palvelujen markkinoinnin suunnittelusta ja sisällöstä.


17

8.3 Arviointi pilotin toteutuksesta

Tekstiviestipalvelut olivat kyläläisten käytössä 25.10.2006 alkaen. Palvelujen käyttöön otto käynnistyi odotettua hitaammin. Palvelujen käytön koulutus alkoi myös loppuvuonna 2006 ja viimeisten kylien osalta koulutukset pidettiin vuoden 2007 alussa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli 1.2.2007, jossa olivat kaikkien kylien edustajat paikalla.

Matkapuhelinpalvelut arvioitiin olevan hyödyllisiä juuri haja-asutusalueella asuville, koska laajakaista liittymiä ei arvioitu olevan joka taloudessa sekä monesti asioiden hoitaminen tapahtuu muualla kuin tietokoneen äärellä. Tästä johtuvaa tarvetta ei kuitenkaan havaittu.

a. Sopivuus kohderyhmälle ja hyötyjen arviointia

Palvelujen kehittämistä tehtiin yhteisissä tapaamissa, joissa tavoitteena oli vaihtaa ideoita toisten kylien palveluista. Alkuasetelman mukaisesti monet palvelut kohdistuivat tietojen hakupalveluiksi. Näissä ideana oli, että lähettämällä hakusanan johonkin palvelutarpeeseen liittyen sai tiedon ko. palvelujen tarjoajista. Monessa yhteydessä tuli kuitenkin havaittua, että vastaavat tiedot täydellisempänä oli saatavilla kylien verkkosivuilta (palveluluettelot).

Matkapuhelinpalvelut koettiin myös vanhemman väen keskuudessa vielä hankaliksi käyttää. Lisäksi palvelujen käyttö vaatii eri palvelujen tunnisteiden (hakusanojen) muistamista. Ilmeisesti tietoa palvelujen tarjoajista haettiin muuta kautta.

Yhteisissä tapaamissa esitettiin myös arvioita, joiden mukaan asiointi matkapuhelimella yleistyy, kun nettiselaimet yleistyvät sekä matkapuhelinten näytöt tarkentuvat, jolloin tietoa voidaan hakea suoraan nettisivuilta matkapuhelimella. Tähän ei ilmeisesti mene kovinkaan pitkää aikaa.

Palvelun pilotoinnin suurimmat hyödyt itse hankkeelle oli saada tietoa matkapuhelinpalvelujen soveltuvuudesta kyläyhdistyksille sekä haja-asutusalueella asuville ihmisille. Palvelujen jatkokehittämisen kannalta on tärkeää havainnoida, että vaikka puhelinkanta uudistuukin kovaa vahtia, niin käytössä on hyvin paljon vielä puhelimia, joilla www-selaaminen ei onnistu tai sitä ei osata käyttää. Tekstiviestit voivat siis tuoda lisäarvoa kylien väliseen tiedottamiseen ainakin ryhmätekstiviestin kautta. Palvelu käyttömäärien raportti, eriteltynä eri seurantajaksoille, on liitteenä.

b. Yksisuuntaiset (ryhmätekstiviestit)

Ryhmätekstiviestit saavuttivat kohtuullisen käyttöasteen. Viestejä lähetettiin pilotin kuluessa yhteensä 4000 kappaletta. Eniten keskustelua herätti se, että minkälaisia viestejä on sopivaa lähettää kyläläisille. Lisäksi mietittiin milloin viesti on markkinointia, johon tarvitaan vastaanottajan lupa. Kaikkien kyläläisten matkapuhelinnumeroita ei saatu kerättyä, joten tiedotteiden lähettäminen rajoittui kohtuullisen pieneen ryhmään.

Kurhilan koululla palvelua käytettiin oppilaiden vanhempien tiedottamiseen. Käyttö oli kohtuullisen aktiivista. Palvelun kautta lähetettiin vanhemmille yhteensä yli 600 viestiä keväällä 2007. Palvelu koettiin helpoksi ja nopeaksi tavaksi tiedottaa oppilaiden vanhempia.

c. Kaksisuuntaiset palvelut

Kaksisuuntaisia palveluja käytettiin alle 100 kertaa. Tätä voidaan pitää erittäin vähäisenä määrä. Jokainen kylä oli kuitenkin rakentanut useita erilaisia tekstiviestipalveluja; Kurhila – Hillilä (16), Lappila (2), Lusi (6), Villähde (2) ja Urajärvi (12). Yhteensä palveluja oli siis tarjolla eri kylissä 38 kappaletta. Keskimäärin palveluja on käytetty noin kaksi kertaa.


18

8.4 Mobiilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi

Tekstiviestipilotti oli sinällään erittäin haastava hanke. Siinä lähdettiin ennakkoluulottomasti kokeilemaan tekstiviestien soveltuvuutta kyläyhdistysten sekä kyläläisten väliseen viestintään. Lisäksi pilotin aikana testattiin erilaisten sisältöpalvelujen tarpeellisuutta naapuriaputiedon jakamisessa. Pilotin kokonaiskannattavuus on suhteessa saadun kokemuksen arvoon. Joka tapauksessa vastaavan tyyppisen kokeilun aika olisi ollut edessä jossain vaiheessa.

Pilotin tavoitteiden asettamisessa olisi ollut hyvä, mikäli käytössä olisi ollut kokemuspohjaista tietoa yksityishenkilöiden matkapuhelinpalvelujen käyttötottumuksista. Lisäksi käytön helppoutta olisi voinut mallintaa ja testata ennen pilotin käynnistämistä, jolloin olisi saatu etukäteistietoa kehittämissuunnista. Pilotin kesto oli käytännössä noin 10 kuukautta, joka on erittäin lyhyt uuden tekniikan pilotoimiseen. Yleensä uusi tekniikka vaatii huomattavasti pidemmän käyttöönottoajan. Tästä syystä pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikeaa tehdä.

Palvelutarjontaa pitäisi ensivaiheessa kohdistaa ryhmätekstiviestipalveluihin pilotin kokemusten perusteella. Taloudellisena haasteena on löytää helppokäyttöinen työkalu, jolla ryhmätekstiviestien lähettäminen sekä ryhmien hallinta onnistuu. Lisäksi lähetettävät viesti eivät saisi nousta yksikköhinnaltaan kovin korkeaksi. Kyläyhdistysten pitää myös arvioida kyseisen palvelun hyödyt itselleen sekä miettiä omia taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastaavanlainen palvelu jatkuvaan käyttöönsä.

Ryhmätekstiviestipalvelut voidaan toteuttaa myös siten, että viestin vastaanottaja maksaa omassa puhelinlaskussaan vastaanottamansa viestit. Tällöin kyläyhdistykset vastaisivat ainoastaan lisensoimansa lähettämis- ja hallinnointityökalun kustannukset. Koska tiedotettavat asiat ovat monesti myös hyvin yksiselitteisiä ja lyhyitä, voisi viestin loppuosaan myydä paikallisten yrittäjien mainoksia, jonka tulolla voidaan kattaa hallinnointityökalun lisenssikustannuksia. Palvelulle on myös mahdollista etsiä sponsoria, jolla olisi muuta kaupallista mielenkiintoa koko palvelun tarjoamiseen. Puhelinoperaattoreilla on vastaavaa tekniikkaa käytössä, joten heillä saattaisi olla laajassa mittakaavassa toteutettuna mielenkiintoa kuvatun palvelun tarjoamiseen. Markkinoinnissa se saattaa toki kääntyä itseään vastaan, mikäli palveluja liikaa sidotaan toisiinsa (esim. laajakaistan jatkuvamarkkinointi kyläläisille).

Kuvat 16. ja 17. Lappilan ja Villähteen yhteyshenkilöt pohtimassa mobiiliviestinnän mahdollisuuksia kylän sisäisessä tiedottamisessa.


19

9. Hankkeen rahoitus

Hankkeen rahoitus tuli kahdesta eri rahoituslähteestä: Päijänne –Leaderistä ja Lahden alueen aluekeskusohjelmasta. Hankkeen yksityisrahoituksesta vastasivat kunnat, Päijät-Hämeen kylät ry sekä mukana olleet viisi pilottikylää. Hankkeen alkuvaiheessa rahoitus jakaantui siten, että 60% rahoituksesta tuli Päijänne-Leaderistä ja 40% aluekeskusohjelmasta. Perusteluna jaolle oli Leader-alueen maantieteellinen laajuus ja useampi pilottikylä. Toiminta painotettiin Leader-alueelle rahoituksen suhteessa. Akon rahoitusosuus päättyi 30.4.2007, jonka jälkeen hankkeen loppuvaihetta rahoitettiin Leader –ohjelmasta lisärahoituksen turvin vuoden 2007 loppuun. Lisärahoituksen aikana toiminnot kohdentuivat Asikkalan Kurhila-Hillilän ja Urajärven sekä Heinolan Lusin palvelujen kehittämiseen.

Päijänne- Leader rahoituksen tuki hankkeelle oli 80%. Toiminta voi kohdistua ainoastaan Leader-alueelle. Yksityinen rahaosuus 10% kerättiin hankkeeseen osaksi osallistuvilta pilottikyliltä ja pääosaksi Päijät-Hämeen kylät ry:ltä. Vastikkeettoman työn osuus oli 10% kokonaiskustannuksista.

Aluekeskusohjelman rahoitustuki hankkeessa oli 50%. Toiminta voi kohdistua koko Päijät-Hämeen alueelle. Akon rahoituksessa omarahoitus oli 25%, josta kerättiin Leader-tuen vastaava osuus kuntarahana. Yksityinen raha kerättiin pilottikyliltä ja Päijät-Hämeen kylät ry:ltä. Vastikkeettoman työn osuus oli 25% kokonaiskustannuksista.

Päijät-Hämeen kylät ry vastasi yksityisen rahoituksen toteutumisesta.

Hankkeen rahoitussuunnitelma:

Rahoitussuunnitelmat Leader AKO

tukiosuus 80 % / 50 % 60000 20000

kunnat (leaderin kuntaosuus sis.tukeen) 9600

yksityinen rahoitus 7548 4400

vastikkeeton asiantuntijatyö ja talkoo 7452 6000

yhteensä 75000 40000

Yksityinen rahoitus

pilottikylät 1900 1000

Päijät-Hämeen kylät ry 5448 3000

Muu 500 400

Yhteensä 7548 4400

Hankkeen viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa 12.12.2007 todettiin, että hankkeen rahoitus toteutui suunnitelmien mukaisesti eli Leader- ja AKO rahoitus toteutuivat myös 100%:sti.


20

10. Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja suositukset jatkotoimenpiteiksi

Ohjausryhmä arvio hankkeen toteutusta viimeisessä kokouksessaan 12.12.2007 ja totesi, että voi yhtyä loppuraporttiin siinä esitettyjen asioiden osalta.

Ohjausryhmä totesi muun muassa:

- hankkeesta tehdyn loppuraportti dvd:n erittäin hyvin tehdyksi sekä uudenlaiseksi ja hyväksi tavaksi tuoda esiin hankkeen synnyttämiä toimintatapoja ja tuloksia. Dvd:stä välittyi positiivisuus ja tekemisen aitous.

- Lusin palvelupäivänmallin taulukkokooste todettiin myös hyväksi toimintatavaksi ja käyttökelpoiseksi työkaluksi levitettäessä hankkeesta saatuja tuloksia edelleen.

- hankkeen avulla on synnytetty uusia toimintatapoja ja todettiin, että ns. Lusin palvelupäivämalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla esim. Asikkalan Kallkkisissa ja Vähä-Äiniöllä, Heinolan kirkonkylällä sekä Hartolan Koitissa. Heinolassa Rievelinmutkassa Martat ovat käynnistelemässä vastaavanlaista toimintaa. Lisäksi toiminta on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti sekä myös kansainvälisesti.

- jatkossa kyläkoulujen sijasta voitaisiin puhua lähikouluista, myös taajamien kouluista ja muutoinkin laajemmin tietyn alueen kehittämisestä. Toisaalta kylä-sana on positiivinen ja sopii käytettäväksi myös kaupunginosissa.

- hankkeesta on ollut hyötyä muutoinkin, koska se on aktivoinut kyläläisiä toimimaan ja esim. Lappilan koulun lakkautusuhka on poistunut ainakin kahdeksi vuodeksi ja tonttimarkkinoinnissa on myös aktivoiduttu.

Mobiiliosiosta ohjausryhmässä todettiin, - että hankkeena aika oli lyhyt tämän tyyppisen toiminnan sisäänajoon ja kyläläiset

eivät pystyneet kovin hyvin hahmottamaan näin lyhyellä aikataululla tehtyä markkinointia asiaan liittyen.

- Mobiilipilotin onnistuminen kylissä oli hyvin vahvasti myös riippuvaista kylän yhteyshenkilön aktiivisuudesta. Urajärvellä mobiiliosioon oltiin tyytyväisiä ja kyläyhdistys hyödyntää ja kehittää hankkeessa toteutettuja toimintamalleja edelleen. Myös Kurhilan vanhempainyhdistys oli tyytyväinen kodin ja koulun väliseen tiedottamiseen tekstiviestipalvelun avulla.

- yksisuuntainen ryhmätekstiviestipalvelu oli toimiva, mutta palvelun tilaaminen tekstiviestillä –osio ei ollut tuloksiltaan erityisen onnistunut, muun muassa siitä syystä, ettei palveluntarjoajia juurikaan ollut.

Ohjausryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi:

Lusin palvelupäivämallin levittäminen maakunnallisesti - tulevan toiminnan tavoitteeksi asetetaan, että julkinen sektori voisi olla tällaisen

palvelun tilaaja jatkossa - pyritään kehittämään asialle ns. sopimusmenettely systeemi - toimintapaikkoina jatkossa voisi olla myös tyhjillään olevien koulukiinteistöjen ja

muiden kylän yhteisten tilojen käytön tehostaminen - seurantatutkimuksen liittäminen jotta ennalta ehkäisevän toiminnan taloudelliset

ja sosiaaliset hyödyt saadaan esille

Kouluruokailu (maksullinen, etukäteen tilattava) avoimeksi kaikille kyläläisille

Ryhmätekstiviestipalvelun käyttöönotto laajemmin - sopii erinomaisesti esim. koulujen ja päiväkotien kodin väliseen tiedottamiseen


21

- sopii kylän sisäiseen tiedottamiseen, mutta maksullinen n. 6 c/viesti rahoitusvaihtoehtoina lähettäjä maksaa, vastaanottaja maksaa, mainostilaa

Kyllikki –hanke, loppuraportti 12/2007 LIITE 1

Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville –toimintamalli /Kyllikki –hanke (mallia toteutettu Lusin koululla Heinolassa ja Kurhilan koululla Asikkalassa)

Hankkeen toteuttajat: Lahden Tiede- ja yrityspuisto (AKO) ja Päijät-Hämeen kylät

Toimintamallin kuvaus:

Kuvaus: Lusin koululla kerran viikossa keskiviikkoisin järjestettäväpalvelukokonaisuus alueen ikääntyville. Kouluruokailun yhteydessä suoritettavaan ateriointipalveluun on liitetty kutsutaksipalvelu, ryhmäliikuntapalvelut, yhdessäoloa koululaisten kanssa ja diakoniapalvelut. Kävijöiden toiveiden mukaisesti myös muita tilattavia palveluja: muun muassa hieronta-, jalkahoito- ja kampaamopalvelut. Muu viriketoiminta, esim. ulkopuoliset luennoitsijat. Kävijämäärä 9-17 kävijää/kerta. Käynnistynyt tammikuussa 2007

Toiminnan tavoite: Hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen haja-asutusalueella. Uusien keinojen etsiminen palvelujen tuottamiseen sektorirajoja ylittäen. Palvelurakenteen monipuolistaminen, pyrkimys kolmannen sektorin panoksen lisäämiseen palvelujen tuottamisessa. Ikäihmisten fyysisen ja psyykkinen hyvinvoinnin lisääminen (kotona selviytyminen). Kyläkoulun toiminnan monipuolistaminen. Palveluyrittäjyyden kehittäminen. Alueen/asukkaiden hyvinvoinnin kehittyminen sekä yhteisöllisyyden lisääntyminen.

Toiminnan kohderyhmä:

Koti- ja ateriointipalvelun piirissä olevat. Alueella asuvat ikääntyvät henkilöt. Muut maaseudun asukkaat koskien yrittäjien tarjoamia palveluja.

Toteuttajatahot: Heinolan kaupunki ja Lusin koulu (ruokahuolto, tekninen toimi, kotipalvelu, sivistystoimi). Lusin alueen yhdistykset: kyläyhdistys, koulun vanhempainyhdistys, urheiluseura Lusin Lukko Heinolan seurakunta Alueen palveluyrittäjät Heinolan kylät / Heinolan kyläsihteeri -hanke


Palvelujen hinnat osallistujille:

Ateriointipalvelun hinta 4.50€. (Maksut ateriointipalvelusta tilitetään erikseen). Kutsutaksipalvelun hinta 2.70€/suunta. Maksuton ryhmäliikuntatuokio /Lusin lukko (kunta tukee toimintaa 7€/kerta).Diakoniapalvelut ja verenpaineen mittaus (seurakunta tukee toimintaa lähettämällä työntekijän). Muut tilattavat palvelut palveluntuottajan/yrittäjän määrittelemän hinnan mukaisesti.

Toimintamalli vaatii: Kaupungin/kunnan eri hallintoalojen virkamiesten ja päättäjien halua kehittää ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa myös maaseudulla. Vahvaa sitoutumista koulun henkilökunnalta sekä alueen järjestöiltä (muistaen, että opetus on koulun perustehtävä). Palvelupäivä ja sen kehittäminen on jatkuva prosessi. Toiminnan koordinoijaa eli asian kasaan juoksijaa. Vastuuhenkilöä/öitä jotka toimivat päivän emäntänä tai isäntänä. Ulkopuolista tukea (esim. hankkeesta) toimijoiden aktivointiin, tiedottamiseen ja tarvittaessa vapaaehtoisten tueksi erityisesti alkuvaiheessa.

Hyötypalvelupäiväänosallistuvalle:

Elämänlaadun parantuminen. Fyysisen ja psyykkisen kunnon parantuminen, voimaantuminen. Lähipalvelujen saatavuuden parantuminen

Hyöty koululle: Koulun tilojen käytön tehostaminen. Vuorovaikutus oppilaiden ja ikäihmisten välillä lisää muun muassa turvallisuutta ja suvaitsevaisuutta asuinalueella.

Hyöty alueen asukkaille:

Lähipalvelujen saatavuuden lisääntyminen. Kyläläisten aktivoituminen ja yhteistyön lisääntyminen lisää hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja sosiaalista pääomaa alueella ja asuinympäristössä.

Hyöty kunnalle ja yhteiskunnalle:

Uudenlaisia tapoja tuottaa lähipalveluja; kansalaistoiminta yhdistettynä yritystoimintaan julkishallinnon kumppaniksi Yhdenvertaisuuden lisääntyminen palvelujen saatavuudessa. Väilillesesti myös taloudellista hyötyä: - vanhusten psyykkisen ja fyysisten kunnon parantuminen - vanhusten kotona selviytyminen paranee - keskitetyt palvelut esim. ateriapalvelut, ryhmäliikuntatuokio, verenpaineen mittaus - palveluyrittäjyyden vahvistuminen/ pienyrittäjille asiakkaita


Prosessin kuvaus:

Pohjustus: Kylän palvelutarpeiden kartoitus Kartoituksessa esiin nousivat muun muassa: ateriointimahdollisuus kyläkoululla (ei muuta yhteistä kokoontumispaikkaa kylällä), terveyspalvelut, muut hyvinvointipalvelut (hieroja- jalkahoito- ja kampaamopalvelut), kylätalkkaripalvelut, siivouspalvelut ja erilaiset tapahtumat.

Ideariihet (kaikille avoin ideointi- ja keskustelutilaisuus).

Neuvottelut kaupungin virkamiesten, koulun ja kylän ym. toimijoiden kanssa uusien palvelujen toteuttamismahdollisuuksista.

Kartoitus paikallisista palveluyrittäjistä ja muista potentiaalisista toimijoista, jotka voivat olla tuottamassa haluttuja palveluja.

Tiedotus asiakkaille: Tiedotus toiminnasta jokaiseen talouteen/kylätiedotteet (rinnalla juttu paikallislehdessä, kylän nettisivut, ilmoitustaulut ja sähköpostilista). Ateriointipalvelun piirissä olevista tiedot kunnan kotipalvelusta – suora yhteydenotto palvelun piirissä oleviin. Suorat yhteydenotot ja aktivointi kylän muille ikääntyneille ja mahdollisille palvelupäivästä kiinnostuneille (kartoitus kylän alueella olevista ikääntyvistä työryhmässä, kylän oma verkosto alueen asukkaista).

Toiminnan jatkuvuus: Vastuutahon määrittäminen toiminnan jatkumisesta. Kenen vastuulla?

Toimintamallin soveltuvuus muualle:

Sellaisiin kuntiin ja kyliin, kaupunginosiin, kouluille tai kylätaloille, missä eri tahot haluavat yhdessä kehittää ja monipuolistaa haja-asutusalueen palvelutarjontaa ja ikääntyvien kotona selviytymistä. Mallissa asukkailla /paikallisilla yhdistyksillä/osallistujilla on vahva rooli toiminnan kehittämisessä.

Kesällä 2007 (koulun kesäloman aikana) palvelupäivää toteutettiin päiväkodin kanssa yhteistyössä.

Syksystä 2007 Palvelupäivä aloitettiin Kurhilan koululla Asikkalassa kerran kuukaudessa. Toiminnan koordinoija toimii kyläyhdistys. Liikuntatuokio kunnan liikuntatoimesta.

LIITE 2

Kylien palvelukartoitus 2006

Kyllikki - kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Päijät-Hämeen Kylät ry

Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Kylien palvelukartoitus 2006 2

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ

1. Taustaa kartoitukselle 1.1 Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke 1.2 Mitä kartoituksella haetaan ?

2. Tietojen kerääminen kyliltä

2.1. Kyselyjen sisältö ja vastaukset

3. Koulutyön toimintaympäristö 3.1. Tilat ja niiden käyttö

3.2. Resurssit ja niiden käyttö 3.2.1 Ruokapalvelu 3.2.2 Kiinteistö- ja siivouspalvelu 3.2.3 Terveyspalvelut

4. Palvelu- ja harrastustoiminta kouluilla 4.1. Toimijat/ palveluiden tuottajat 4.2. Palvelutoiminnan sisältö

4.3 Esimerkkejä palvelukokonaisuuksista

5. Mitkä palvelut voisivat sopia kouluille ? 5.1. Koulujen vastaukset 5.2. Mitä toimenpiteitä uudet palvelut edellyttävät ?

6. Kylien palvelutoiminnan toimintaympäristö 6.1. Tilat ja niiden käyttö

7. Palvelu- ja harrastustoiminta kylätaloilla 7.1. Toimijat/ palveluiden tuottajat 7.2. Palvelutoiminnan sisältö


8. Mitkä palvelut voisivat sopia kylätaloille ? 8.1. Kylien vastaukset 8.2. Mitä toimenpiteitä uudet palvelut edellyttävät ?

9. Keskeiset johtopäätökset vastauksista ja toimenpide-esityksiä jatkoa varten

LIITTEET:

Kysely kyläkouluille ja kylätaloille

Taulukot:

- Koulujen ja kylätalojen taustatiedot

- Pelisäännöt koulujen ja kylätalojen käytöstä ja tilojen maksullisuudesta

- Koulujen ja kylätalojen säännölliset palvelut

Kaaviot:

- Mahdolliset palvelut kyläkouluilla ja kylätaloilla



TIIVISTELMÄ Tausta Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy ja Päijät-Hämeen kylät ry toteuttavat yhteishankkeena Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanketta ajalla 1.1.2006 – 31.5.2007. Osana hankkeen toteutusta kartoitettiin Päijät-Hämeen ja Pertunmaan kyläkoulujen ja kylätalojen nykyistä palvelutarjontaa ja mahdollisuuksia uudenlaisten palveluiden käynnistämiseksi kylillä. Tavoitteena on esitellä jo olemassa olevat, toimivat yhteistyömallit alueen asukkaiden palvelemiseksi. Koulu käsitteenä sisältää tässä kyselyssä samassa pihapiirissä tapahtuvaa toimintaa ja palveluita, vaikka fyysisesti ei aina oltaisikaan varsinaisissa koulutiloissa. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla 47 koululle ja Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläkirjeen mukana noin sadalle yhdistykselle kesäkuun alussa 2006. Vastauksia saatiin kaikkiaan 19 koululta ja 14 eri yhdistykseltä kymmenestä eri kunnasta. Poimintoja kyselyn tuloksista Tilojen käyttö: Koulutyön toimintaympäristöä tarkastellessa kävi ilmi, että koulujen työtilat ovat hyvässä kunnossa, vain ulkoalueiden, liikuntapaikkojen ja leikkialueiden kunnossa oli toivomisen varaa. Koulujen tiloja voidaan vuokrata harrastus- ja kerhotoiminnan käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Joillain kunnilla on erinomaiset internet-sivustot, joista näkee kuvia koulujen tiloista, varaustilanteet ja hinnat. Koulutilojen iltakäyttö on päivittäistä niin taajamakouluissa kuin kyläkouluissa. Kylätaloilla tilanne vaihtelee, ja käyttö on päivittäistä kuudella talolla, viikoittaista kahdella ja kuukausittaisista neljällä kylätalolla vastanneista. Harrastus- ja kurssitoiminta: Palvelu- ja harrastustoiminta on kyselyssä rajattu tarkoittamaan säännöllistä vähintäänkin viikoittain tapahtuvaa suunniteltua ja ohjattua tai valvottua toimintaa. Kyselyn ulkopuolelle jäävät siis lukuisat kylätapahtumat ja juhlat sekä muu epäsäännöllisesti tapahtuva yhteistoiminta. Kansalaisopiston toiminta tavoittaa hyvin niin taajaman keskuskoulut, kuin pienet kyläkoulutkin. sekä kylätalot ympäri maakuntaa Urheilu- ja nuorisoseurat vastaavat usein lasten– ja nuorten liikunnasta kylillä. Säännöllinen toiminta keskittyy syys- toukokuuhun, kesäaikana koulujen käyttö on lähes olematonta ja taloilla on usein vilkas juhlakausi. Ryhmäliikunta eri ikäisille ja eri muodoissaan kattaa noin 40 % kaikesta kouluilla ja kylätaloilla tapahtuvasta toiminnasta. Liikunta voi olla koululaisten iltapäivätoimintaa, aikuisten jumppaa, sählyä jne. Kurssit ja harrastustoiminta kattavat 38 % viikoittaisesta toiminnasta. Harrastustoiminta sisältää mm. 4H-kerhojen toimintaa, seurakunnan tyttö- ja poikakerhoja sekä partiotoimintaa. Myös kansantansseja, torvisoittoa ja kuorolaulua harrastetaan kylillä.

Palvelutoiminta: Palvelutoiminta kouluilla on pääosin kunnan eri yksiköiden välistä yhteistoimintaa; sosiaalitoimen perhepäiväkoti, esikoulu ja kodinhoitopalvelut ovat keskitetyt koululle esim. Kalkkisissa ja Kuivannolla. Ruokapalveluita voidaan myydä kunnan/ kaupungin muille yksiköille, toisiin kouluihin tai ryhmäperhepäivähoitoon ja kunnallisille lasten leikkikerhoille, mutta myyntiä suoraan ulkopuolisille ei ole. Kouluterveydenhoitajan palveluita voidaan käyttää kuudella koululla. Kolmannen sektorin palvelutoiminta kouluilla on vasta käynnistymässä. Kylätaloilla sen sijaan yhdistykset ovat aktiivisesti järjestämässä toimintaa, etenkin taajamissa sijaitsevilla taloilla. Nämä ovatkin ovat usein avoinna päivittäin, myös lauantaisin, jolloin erilaisia palveluita on saatavilla ja palkattu henkilökunta opastaa asiakkaita. Näitä palveluilta ovat mm. kylätoimisto, intermet-piste, suoramyyntipiste, kahvio, kyläkirjasto jne. Kylätalon asiakaskunta on tällöin vauvasta vaariin. Hyvinä esimerkkeinä palvelukokonaisuuksista esitellään Kalkkisten koulu ja nuorisoseurantalo Asikkalasta, Kuivannon koulu Orimattilasta sekä Erstan ja Kivijärven koulut Nastolasta. Tennilän vanha koulu Hollolassa sekä Heinolan kirkonkylän Kyläpirtti edustavat toimintatapaa, jossa kiinteistöt on hankittu kyläläisten omistukseen, kun palvelutarvetta on ilmennyt. Esimerkkikoulut ovat hyvin erikokoisia, mutta kaikkia kouluja voidaan kuitenkin pitää lähikouluina, joiden toimintaa on kehitetty toimintakeskuksen suuntaan palvelemaan alueen asukkaita. Uudet palvelut : Kyselyn mukaan kylillä voitaisiin toteuttaa vielä enemmän harrastus- sekä lasten- ja nuortenpalveluita.; iltapäivähoitoa, leiri- tai kesäkouluja, erilaista kurssitoimintaa ja liikuntapalveluita. Ateriapalveluita ja terveydenhoitajan palveluita kyläläisille pidettiin hyvin mahdollisena, mutta muiden vanhuspalveluiden kohdalla mielipiteet jo jakautuvat selvästi. Kyselyn lopuksi on koottu johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia liittyen koulun tilojen käyttöön, koulun kiinteistönhoidon järjestämiseen, kylätalon toiminnan rakentamiseeni taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi sekä uusien kyläpalvelujen käynnistämiseksi.



Taustaa kartoitukselle

1.1. Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy ja Päijät-Hämeen kylät ry toteuttavat yhteishankkeena Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanketta ajalla 1.1.2006 – 31.5.2007.

Hanke käynnistyi tilanteessa, jossa Päijät-Hämeen kouluverkkoselvitys 2005 oli juuri valmistunut. Selvityksessä on hahmoteltu tavoitteet kyläkoulujen oppilasmäärien suurentamisesta, jotka johtaisivat kouluverkon huomattavaan supistamiseen. Selvityksessä on maakunnan kouluverkon perusopetuksen toiminnallisena tavoitteena, että haja-asutusalueella osaa kouluista voidaan kehittää toimintakeskuksiksi, jotka palvelevat alueensa asukkaita monipuolisesti ja hallintokuntarajat ylittäen. Kouluverkon muina tavoitteina on esitetty mm. että kouluverkon tulee tukea maakunnan ja sen alueiden vetovoimaa ja imagoa sekä osaltaan houkutella alueelle uusia asukkaita sekä vaikuttaa asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kehittymiseen mahdollistamalla hallintokuntien välinen yhteistyö. Tilankäytön tehokkuudessa painotetaan mahdollisuuksien mukaan myös tiloja monitoimitiloina.

Samaan aikaan palveluidentuottamistavat kunnissa ovat jäsentymässä uudelleen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin roolit ovat nousemassa tärkeiksi. Kylissä ollaan huolissaan palvelujen karkaamisesta kauemmaksi keskuksiin. Kylät haluavat säilyttää kyläkoulunsa ja useassa kylässä on halua löytää keinoja koulun vahvistamiseksi sekä muiden palvelujen luomiseksi.

Lahden alueella aluekeskusohjelman teemaksi on valittu hyvinvointi. Hyvinvointiklusteriin määritellään Päijät-Hämeessä kuuluviksi hoito-, hoiva-, turva- ja elämys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä niitä palveleva tuotevalmistus. Yksityisen sektorin lisäksi tarkastellaan myös julkisten palvelujen uudentyyppistä tuottamista erilaisilla public-private-partnership -ratkaisuilla. Lahden alueen hyvinvointialan yhteistyöverkostossa ovat mukana myös alan tutkimuslaitokset sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijat. Ohjelman puitteissa on toteutettu kehittämistoimenpiteitä, joiden lähtökohtana on ollut yli alue- ja sektorirajojen ulottuva verkostoituminen. Mm. Lahden kauppakamarin käynnistetyssä Sujuva Elo -hankkeessa toteutetaan yksityispohjaisia palvelukeskuksia ja -verkostoja. Langaton Lahti -kehitysohjelma luo palvelutuotantoa tehostavia ja palvelujen saavutettavuutta parantavia mobiilipalveluja mm. palvelujen ajanvaraus- ja sijaisjärjestelmiin sekä yhteydenpitoon. Tämän kaltaisten uusien ratkaisujen soveltumista kylien palveluiden kehittämiseen pohditaan Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hankkeessa.

Lähtötilanteen selvittämiseksi Kyllikki- hankkeessa päätettiin tuottaa maakunnallinen kartoitus ja ehdotuksia toimintatavoista kyläkoulujen tilojenkäyttöön ja tukipalveluihin sekä uudentyyppisiin palveluihin liittyen. Lisäksi päätettiin tehdä täydentävä kylätalokartoitus, sillä haluttiin selvittää lisää kolmannen sektorin toimintaa sekä löytää hyviä käytäntöjä yhteisöllisten palveluiden tuottamiseksi kylillä.

1.2 Mitä kartoituksella haetaan ?

Kartoitus tehdään, jotta jo olemassa olevat, toimivat yhteistyömallit saadaan siirrettyä ja levitettyä kaikkien kylien käyttöön. Mallien tulee olla kaikille osapuolille mahdollisimman edullisia ja hyvin organisoituja.

Samalla selvitetään myös, miten kolmas sektori (yhteisöt ja järjestöt) ja yrittäjät hyödyntävät kylien yhteisiä tiloja ja miten tilat toimivat kyläläisten monipalvelupisteinä. Lisäksi tiedustellaan kyläkoulunjohtajien tämän hetkistä näkemystä palveluista, jotka voisivat sopia kyläkoululle sekä vastaavasti selvitetään, miten yhteisöt ja järjestöt näkevät palvelutarpeen kylillä.



2. Tietojen kerääminen kyliltä

Kyläkoulut

Kyläkoulukysely lähetettiin sähköpostilla Päijät-Hämeen ja Pertunmaan kyläkouluille ( 47 kpl ) kesäkuun alussa 2006, ja sitä täydennettiin elokuun lopussa 2006 uusintakyselyin ja haastatteluin. Vastauksia saatiin kaikkiaan 19 kpl, 10 eri kunnasta. Vastausprosenttia ( 38 % ) voidaan pitää suhteellisen hyvänä.

Kyselyyn vastasi hyvin erikokoisia kouluja, jotka on tässä kyselyssä jaettu kolmeen kokoluokkaan. Kaikkia kouluja voidaan kuitenkin pitää lähikouluina, joiden toimintaa tulee kehittää toimintakeskuksen suuntaan palvelemaan alueen asukkaita.

Koulun koko Koulun nimi / kunta Oppilasmäärä v. 2006

Taajamakoulu (yli 100 oppilasta )

Esrtan koulu ,Villähde/ Nastola Villähteen koulu / Nastola Vuokonharjun koulu, Järvelä / Kärkölä Kirkonkylän koulukeskus / Pertunmaa *

204 140 285 124

Kyläkoulu ( 50 – 100 oppilasta )

Kurhilan koulu / Asikkala Lusin koulu / Heinola Vierumäen koulu / Heinola Herralan koulu / Hollola Nostavan koulu / Hollola Uudenkylän koulu / Nastola Kivijärven koulu/ Nastola Kuivannon koulu/ Orimattila

54 53 57 67 83 56 76 60

Pieni kyläkoulu ( alle 50 oppilasta )

Kalkkisten koulu / Asikkala Lappilan koulu / Kärkölä Riihiniemen koulu / Hartola Urajärven koulu / Asikkala Pohjois-Sysmän koulu/ Sysmä Auttoisten koulu / Padasjoen kunta ** Mallusjoen koulu / Orimattila ***

24 43 30 22 26 25 27

* Pertunmaan kirkonkylän koulukeskus on yhtenäiskoulu luokat 1-9 ** Päätös koulun lakkauttamisesta tehty v. 2006 *** Luokat 1-2 , muodostaa yhdessä Karkkulan koulun kanssa Järvikunnaan koulun, jossa 84 oppilasta

Kylätalot

Kysely lähetettiin Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläkirjeen mukana noin sadalle yhdistykselle kesäkuussa 2006, ja sitä täydennettiin syyskuussa uusintakyselyin ja haastatteluin.

Kylätalojen palvelukyselyyn vastasi 14 yhdistystä, joista 12 oli omistuksessaan / hallinnassaan kylätalo kokonaan tai osaksi. Kaksi vastausta oli käsitti palveluja/ toimintaa toimivalla koululla, joten ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Vastauksia saatiin kuudesta eri Päijät-Hämeen kunnasta.

Vastaukset eivät mitenkään anna kattavaa kuvaa Päijät-Hämeen kylätalojen käytöstä ja tarjottavista palveluista, mutta niitä voidaan pitää edustavana otantana palveluista.

Vastauksia on ryhmitelty sen mukaan onko kyseessä taajamaksi katsottavassa ympäristössä toimiva kylätalo, jossa on runsaasti erilaisia palveluja vai peruskylän toimintakeskus.



toimintaympäristö Koulun nimi / kunta käyttö kuvaus/ tyyppi

Taajama ( yli 3000 asukasta )

Villähteen kylätoimisto / Nastola Kyläpirtti / Heinola kk Elämänkaaritalo Tähtiniemi / Heinolan kpki

päivittäin päivittäin päivittäin

palvelu palvelu palvelu

Kylä ( 1000 - 200 asukasta )

Tennilän vanha koulu/ Hollola Kalkkisten Ns-talo / Asikkala Ruuhijärven Ns-talo / Nastola Viitailan Seurojentalo / Asikkala Toivolan Ns-talo/ Hollola Auttoisten Maatalo/ Padasjoki Vesivehmaan Ns-talo/ Asikkala Villikkalan Ns-talo/ Artjärvi Rievelinmutka/ Heinola

päivittäin päivittäin päivittäin viikoittain viikoittain kuukausittainkuukausittainkuukausittainkuukausittain

palvelu liikunta liikunta liikunta juhla juhla juhla juhla vapaa-aika

Huomioita kyselystä

Ajankohta kyselylle ei ollut paras mahdollinen, sillä toisaalta sillä kouluissa lukuvuoden päättyminen ja toisaalta uuden lukuvuoden alkaminen työllistivät koulunjohtajia. Koulukyselyn koettiin olevan työläs täyttää täsmällisesti, eikä kaikkia kysyttäviä tietoja aina ollut vastaajan saatavilla.

Molempien kyselyiden vastauksia onkin täydennytty kuntien ja kylien internet-sivulta saatavilla tiedoilla sekä Päijät-Hämeen kyläohjelman tiedoilla. Lisäksi on haastateltu projektipäällikkö Erja Hakkaraista ja kyläasiamies Elinan Leppästä. Myös Lahden seudun aluekeskusohjelman johtajaa Riitta Vesalaa ja koordinaattori Sari Hännistä kuultiin asiantuntijoina. Liisa Helanto on vastausaineiston pohjalta koostanut raportin syyskuussa 2006.

2.1. Kyselyjen sisältö ja vastaukset

Koulut

Kyselyssä oli useita eri kokonaisuuksia, sillä samalla kerralla toivottiin saatavan mahdollisimman paljon tietoa aikaisemmin kartoittamattomasta aiheesta. Koulunjohtajia pyydettiin selvittämään

1) koulutyön toimintaympäristöä mm. koulun tilojen kuntoa ja niiden käyttöä palveluiden ja vapaa-ajan harrastustoiminnassa.

2) koulun ruokapalvelun ja kiinteistönhoidon käytäntöjä sekä terveydenhoidon palveluita 3) mielipide 30 erilaisen palvelun soveltumisesta koululle

Kysely kyläkouluille liitteenä 1.

Koulu käsitteenä sisältää tässä kyselyssä samassa pihapiirissä tapahtuvaa toimintaa ja palveluita, vaikka fyysisesti ei aina oltaisikaan varsinaisissa koulutiloissa.

Kylätalot

Kyselyssä oli kolme osiosta, joissa kyläyhdistystä pyydettiin selvittämään

1) eri yhdistysten tuottamat palvelut ja järjestämä harrastustoiminta kylällä 2) kylän yhteistilalla järjestettävät palvelut ja niiden pelisäännöt 3) kiinnostus muutaman annetun palvelun tuottamiseen kylällä

Usein käytännössä oli menetelty siten, että kysely oli toimitettu kylätaloa hallinnoivalle taholle, jolloin vastauksissa keskityttiin yhteistilassa järjestettävään toimintaan. Muiden yhteisöllisten



palveluiden kuvaus jää vastauksissa ohueksi, joten sen suhteen ei voida tehdä kovinkaan paljon johtopäätöksiä. Kysely kylätaloille liitteenä 2.

3. Koulutyön toimintaympäristö

3.1. Tilat ja niiden käyttö

Kyselyssä haluttiin kartoittaa Päijät-Hämeen ja Pertumaan kyläkoulujen fyysisiä tiloja ja pyydettiin johtajaopettajia arvioimaan niiden kuntoa. Myös piha-alueen mm. leikki- ja urheilupaikkojen kuntoa arvioitiin sekä kartoitettiin muita mahdollisia tiloja, joita ei käytetä opetuksessa. Ajatuksena näissä kysymyksissä oli uuden palvelutoiminnan edellytysten selvittäminen sekä kylän harrastustoiminnan puitteiden kartoitus niin sisätiloissa kuin ulkonakin.

Tilojen maksullisuutta käyttäjille pyrittiin myös selvittämään, mutta kysymykseen yksiselitteinen vastaaminen lienee mahdotonta. Hinnoittelu riippuu mm. siitä onko kyseessä yksittäinen vai vakiokäyttö, onko tilaaja paikallinen seura tai yhteisö vai täysin ulkopuoleinen, onko tilaisuus maksullinen, minkä ikäisiä käyttäjät ovat jne. Tilojen suhteen sovelletaan myös kahta arvonlisäverokantaa, tilaisuuden luonteesta riippuen ( liikunta 8 % ja muut 22 % ). Esim. Hollolassa koulujen rehtorit ovat vastuussa käyttömaksujen soveltamisesta ja noudattamisesta, joten joustavia käytäntöjä pystytään luomaan kouluittain. Seurakunnalla ja kansalaisopistolla on joissain tapauksissa omat alennetut hinnat, eikä kylän yhdistyksiltä peritä esim. Hollolassa tilavuokraa.

Muutamissa kunnissa varaukset voidaan tehdä internetin kautta, ja kunnan palvelusivut ovatkin erinomaiset mm. Hollolassa ja Orimattilassa. Koulut itse markkinoivat tilojaan vain aniharvoin, mutta mm. Kuivannolla markkinointia tehdään oppilaiden kautta ja tiedotteella.

Luokkatilojen katsottiin olevan hyvässä tai erinomaisessa kunnossa ( 80 % ) vain yhdessä kyläkoulussa ja yhdessä taajamakoulussa luokkatilojen katsottiin olevan tyydyttäviä. Luokkatiloja voidaan käyttää iltapäivisin ja iltaisin kerhotoimintaan. Vain yhdellä koululla katsottiin, että luokkien iltakäyttö ei ole mahdollista, koska pulpeteissa on oppilaiden henkilökohtaisia tavaroita. Luokkatilojen käyttö oli usein vielä maksutonta ( 37 % ) tai vuokrat vaihtelevat 4,50 – 8,00 euroa/ tunti.

Koulukeittiöt olivat vastaajien mukaan pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa ( 74 % ) Neljällä koululla tilat olivat tyydyttävät tai peräti heikot. Koulun keittiön käytöstä sovitaan yleensä erikseen, käyttökorvauksen suuruusluokka oli noin 15,00 – 20,00 euroa/ tunti. Koulujen ruokalat olivat myös hyvässä kunnossa ( 87 % ), tosin kaikissa kouluissa ei ollut ruokailutilaa erikseen.

Kuivannon koulun ruokala ja keittiö



Koulujen liikuntasali on myös yleensä hyvässä kunnossa (71 %), neljässä koulussa tila on tyydyttävä tai heikko. Neljässä koulussa ei ollut lainkaan liikuntasalia, vaan liikuntatunnit pidettiin Pajulahden urheiluopistolla ja uimahallilla ( Uusikylä/ Nastola) tai Kyläyhdistyksen uudessa monitoimihallissa ( Kivijärvi/ Nastola), Nuorisoseurantalolla Pörskälässä ( Kalkkinen/ Asikkala ) tai Urheilutalolla ( Pertunmaan koulukeskus ) Nastolan Uusikylää lukuun ottamatta liikuntatila sijaitsi koulun välittömässä läheisyydessä.

Liikuntatilojen vakiovuorot varataan usein miten keskitetysti kunnasta. Liikuntatilojen käyttö on usein maksutonta lapsille alle 18 vuotta. Aikuisten harrastustoiminnasta peritään yleensä maksu, jonka suuruus vaihtelee 4,00 – 13,50 euroa / tunti. Avaimet saadaan kyläkouluilla talonmieheltä tai nimetyltä kyläläiseltä, taajamakouluissa on usein sähkölukko, jonka toiminnasta huolehtii kunnallinen kiinteistönhoitaja. Liikuntatilojen käytöstä on sääntöjä mm. jalkineiden käytöstä, koulun liikuntavälineiden käytöstä, järjestyksenpidosta ja pysäköinnistä.

Koulujen puu- ja teknisentyön tiloissa koettiin olevan eniten puutteita, sillä hyväksi tai erinomaisiksi niistä luokiteltiin vain 58 %. Tosin esim. Herralan koululle Hollolaan on tulossa uudet teknisentyöntilat.Teknisen työn tiloja käyttävät mm. kuvataidekoulu ja partiolaiset (Kivijärven koulu)

Koulujen tiloissa koettuja puutteita ei kyselyn mukaan voida osoittaa olevan vain pienissä kyläkouluissa, vaan tyytymättömyys jakautuu tasaisesti eri kokoisten koulujen kesken.

Muut tilat Varsinaisten luokkatilojen lisäksi 9 koululla on tiloja/rakennuksia kuten asuntoja, saunatiloja, varastoja sekä Villähteellä Nastolassa entinen puukoulurakennus. Tilat ovat pääosin käytössä mm. Kalkkisissa on kunnan kodinhoidon tukipiste, Villähteellä kylätoimisto ja kyläkirjasto. Osa tiloista on esiopetuksen tai erityisryhmien käytössä ja asunnot ovat yleensä vuokralla (Kalkkinen, Auttoinen, Riihiniemi, Sysmä) Joitain varastotiloja voitaisiin ehkä ottaa muuhun käyttöön (Kurhila, Mallusjoki)

Ulkoalueet Lähes kaikissa kouluissa on urheilukenttä, jonka arvioitiin olevan vain tyydyttävässä kunnossa (53 % ), tosin taas kolmessa koulussa kenttä arvioitiin erinomaiseksi ( Nostava, Vierumäki, Ersta). Urheilupaikkojen rapistuvaan kuntoon saattaa vaikuttaa koulujen kiinteistönhuollon siirtyminen kiertävien hoitajien vastuulle, jolloin urheilupaikkoja huolletaan vain mikäli muulta työltä jää aikaa. Luistinratojen kuntoon oltiin hieman tyytyväisempiä, ja hyväksi tai erinomaiseksi arvioitiin 60% ssa kouluista. Koulun leikkipaikkojen kunto arvioitiin hyväksi tai erinomaiseksi 57 % :ssa vastauksista.

.

Kalkkisten ja Kuivannon koulun leikkipaikkoja kunnostetaan talkoilla



3.2. Resurssit ja niiden käyttö

3.2.1 Ruokapalvelu

Valmistuskeittiöden osuus vastauksista oli 74 % eli 14 kpl. Taajamakouluista ruokaa toimitettiin muille kyläkouluille ( esim. Ersta, Vuokonharju, Pertunmaan koulukeskus ). Pienemmätkin valmistuskeittiöt toimittivat ruokaa muille kunnallisille palveluille, kuten kodinhoitopalveluille ( esim. Kalkkinen ) ja ryhmäperhepäiväkoteihin tai lasten esiopetukseen ( esim. Pohjois-Sysmä, Riihiniemi ja Kalkkinen).

Keittiöhenkilökuntaa oli taajamakouluissa ja useimmissa kyläkouluissa 1 keittäjä, jonka työaika vaihtelee 25,7 – 38,15 tuntia/ vko. Vain Erstan koulussa henkilökuntaa on 4 henkilöä. Pienissä kyläkouluissa toimi keittäjä-siistijä, työajan vaihdellessa 25,7 – 38,15 tuntia/vko. Kaikki henkilökunta on kunnan/kaupungin palkkalistoilla suoraan tai palveluntuotantoyksikön kautta.

Ruokapalveluita myytiin kunnan/ kaupungin muille yksiköille, toisiin kouluihin tai ryhmäperhepäivähoitoon ja kunnallisille lasten leikkikerhoille, mutta myyntiä suoraan ulkopuolisille ei ollut. Mikäli sotainvalidit ovat oikeutettuja kunnan ateriatukeen, he voivat tulla ruokailemaan esim. Asikkalassa Kalkkisten koululle. Tällä hetkellä näitä asiakkaita ei ollut kylällä.

Keittiötiloja voitiin yleensä vuokrata korvausta vastaan. mutta tilojen luovuttamiselle ulkopuolisten käyttöön oli reunaehtoja. Hollolassa keittiötä vuokrattaessa on varattava myös yksi keittiöhenkilökuntaan kuuluva, joka opastaa ja avustaa keittiölaitteiden käytössä. Lisäksi on nimettävä keittiön vastuuhenkilö ja noudatettava ruokapalvelun omavalvontasuunnitelmaa. Ammattihenkilön käyttöä/opastusta koneiden käytössä edellytetään myös Kurhilan koululla Asikkalassa.

Elämänkaaritalossa Heinolan Tähtiniemessä monitoimitalon jakelukeittiötä käyttää päiväkodin lisäksi myös kyläyhdistys, joka pitää nettikahvilaa aulatiloissa. Heinolan terveystarkastaja on hyväksynyt useita eri käyttäjiä keittiötiloihin, kun tarkat pelisäännöt ovat olemassa mm. toimintaohjekansio ja omavalvontasuunnitelma.

3.2.2 Kiinteistö- ja siivouspalvelu

Kaikissa kyselyyn vastanneissa kouluissa kiinteistönhoidon ja siivouksen tehtäviä hoitavat kunnan/kaupungin palkkalistoilla olevat henkilöt. Parissa kohteessa lisäpalveluita ostetaan yrittäjiltä, jotka hoitavat koulujen kiinteistö – ja siivouspalveluita mm. Pohjois-Sysmän koululla, jossa talonmies on itsenäinen yrittäjä ja Auttoisten koululla, jossa on siivousyrittäjä.

Kolmannen sektorin maksullisia palveluita ei kouluilla vielä käytetä. Kivijärven koululla Nastolassa on kyläyhdistys tulossa mukaan koulukiinteistön hoitoon, mutta neuvottelut asian tiimoilta ovat vielä kesken. Kiinteistönhuoltopalvelut koululla ovat monessa tapauksessa joko kiertävän kiinteistönhoitajan vastuulla tai talonmies hoitaa myös muita töitä tai toisia kouluja. Työaikaa yksittäiselle koululle ei aina pystytty määrittämään. Yleinen arvio kiertävien kiinteistönhoitajien työajasta koulua kohti oli vain noin 1 -2 tuntia /pvä.

Kyläkouluilla ja pienillä kyläkouluilla oli vielä joissain oma talonmies, joka asuu koululla ( 3 kpl ). Nämä kiinteistönhoitajat ovat ikääntymässä ja siirtymässä eläkkeelle, jolloin uusia ratkaisuja tulee miettiä. Esimerkiksi Kalkkisten koululla talonmies jäädessä eläkkeelle koulukiinteistön hoidon lisäksi myös kylän muu kunnallistekniikka mm. vedenottamo tarvitsee uuden hoitajan.

Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala ja Orimattila ovat 1.1.2005 alkaen siirtäneet kuntateknisen tuotantonsa uuden seudullisen liikelaitoksen Lahden seudun kuntatekniikan (Kuntatekniikka)



hoidettavaksi. Kunnat toimivat palvelujen tilaajina ja liikelaitos tuottajana. Kunnat myös määrittelevät palvelutason, esim. koulujen piha- ja viheralueiden hoidossa. Kunnat voivat myös suoraan kilpailuttaa palveluita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Kuntatekniikan kautta hoidettaisiin huolto- ja hoitotehtäviä kouluilla, jonkin verran viheralueita on perustettu uusiin kohteisiin. Tulevaisuudessa palveluita voidaan tuottaa myös tämän yksikön kautta.

Lumenauraustyöt ostetaan usein tarkoituksenmukaisesti paikalliselta yrittäjältä. Juhlapäivien liputuksessa on Mallusjoella käytössä lipunnostorinki, joka toimii kylläkin talkoopohjalta.

Koulujen liikuntapaikkojen hoidossa on kirjavia käytäntöjä lähtien siitä, että koulut kokevat ettei liikuntapaikkoja hoideta enää lainkaan. Paikalliset urheiluseurat, kyläyhdistykset ja VPK tulevat usein apuun jolloin hiihtolatuja ja luistinratoja pidetään kunnossa joko talkoilla tai pientä kulukorvausta/ avustusta vastaan. Pohjois-Sysmän koululla nämä palvelut ostetaan yrittäjältä ja VPK:lta. Hiihtolatujen ylläpidosta maksetaan kyläyhdistykselle/ urheiluseuralle mm. Riihiniemellä Hartolassa ja Vuokonharjun koululla Järvelässä. Pienen avustuksen saa myös Kivijärven koululla Nastolassa.

Taajamakouluissa siivouspalveluita hoitaa 1-2 kokoaikaista siistijää. Kyläkouluissa ja pienissä kyläkouluissa on keittäjän- siistijän työt yhdistetty ( 7 kpl ), ja tähän saattaa myös liittyä kiinteistönhoidon tehtäviä. Auttoisten kyläkoululla Padasjoella siivouspalvelut hoitaa yksityisyrittäjä.

3.2.3 Terveyspalvelut

Terveydenhoitaja käy koululla vaihtelevasti koulun oppilasmäärästä riippuen. Erstan taajamakoululla käydään 2 kertaa viikossa, kun taas pienillä kyläkouluilla vierailu kerran kuukaudessa on riittävästi.

Kyläläiset voivat käyttää kouluterveydenhoitajan palveluita 6 koululla ( Lusi, Kalkkinen, Mallusjoki, Vierumäki, Kivijärvi, Kuivanto ). Terveydenhoitajalle on omat vastaanottotilat mm. Kivijärven ja Kalkkisten kouluilla. Palvelu voi olla esim. verenpaineen mittausta tai lastenneuvolapalveluita. Orimattilan Mallusjoella ja Kuivannolla on säännöllinen aikuisvastaanotto kerran kuukaudessa. Terveydenhoitajan vastaanotosta tiedotetaan kunnallisen terveydenhoidon kautta, josta myös tehdään ajanvaraus. Kivijärvellä ja Lusissa asiasta kerrotaan myös koulun oppilastiedotteessa. Käyttäjien määräksi arvioitiin esim. Vierumäen koululla 5 –8 henkilöä ja neuvola-asiakkaita Kivijärvellä 2-4 / vko. Palvelun käyttö vaihtelee tarpeen mukaan; joissain kouluissa lopetettiin verenpaineen mittaus toisissa taas lastenneuvola.

4. Palvelu- ja harrastustoiminta kouluilla

Kyselyssä kartoitettiin koulutilojen käyttöä kouluajan ulkopuolella ja haluttiin tietää, mitkä toimijat järjestävät viikkotasolla palveluja harrastustoimintaa kyläkouluilla. Mitä toimintaa järjestetään ja kenelle se on kohdennettu. Harrastustoiminta on tässä rajattu tarkoittamaan säännöllistä, suunniteltua ja ohjattua tai valvottua toimintaa. Asiaa haluttiin tarkastella taajama-, kylä- tai pientenkyläkoulujen jaotuksella. Kyselyn ulkopuolelle jäävät koulujen tapahtumat ja juhlat sekä muu epäsäännöllinen kylillä tapahtuva yhteistoiminta. Myös mm. kodinhoidon ja perhepäivähoidon palvelut puuttuvat tästä ja niitä käsitellään erikseen kohdassa 4.3 muutamin esimerkein.

4.1 Toimijat/ palveluiden tuottajat

Lähes kaikissa kouluissa ilmoitettiin olevan toimintaa iltaisin, vain pienistä kyläkouluista Pohjois-Sysmässä ei kyselyn mukaan järjestetty säännöllistä viikoittaista toimintaa asukkaille. Kouluilla toimittiin keskimäärin 7,7 kertaa viikossa ( taajamakoulut 8,75 kertaa, kyläkoulut 9,5 kertaa ja pienet kyläkoulut 4,8 kertaa ) eli arki-iltoina käyttäjiä oli useampia peräkkäin tai rinnakkain riippuen koulujen tiloista ja toiminnan sisällöstä.



Käyttökerrat viikoittain kaikki yhteensä

0

10

20

30

Taajamakaoulut 21 5 2 0 6 1

Kyläkoulut 20 21 10 13 9 3

Pienet kyläkoulut 14 0 7 1 6 1

kansalaisopisto

urheiluseurat

yhdistykset seurakunta kunta yksityinen

Kansalaisopiston toimintaa tavoittaa hyvin sekä taajaman keskuskoulut, että kyläkoulut ja pienillä kyläkouluillakin kansalaisopiston ryhmiä toimii 2-3 kpl viikoittain. Urheiluseurat ovat selkeästi aktiivisimpia kyläkouluilla; 2-3 kertaa viikossa on ryhmäliikuntaa eri ikäisille. Yhdistysten ( esim. 4H-yhdistys, kyläyhdistys, nuorisoseura ) toiminta on vilkkainta kyläkouluilla ja pienillä kyläkouluilla, jolloin ainakin yhtenä arkipäivänä viikossa on jotain aktiviteettia joka koululta.

Toimintaa järjestetään kaikenikäisille unohtamatta pieniä satujumppalaisia ja päiväkerholaisia tai iäkkäämpiä atk-kerholaisia tai askartelijoita. Säännöllinen toiminta keskittyy syys- toukokuuhun. Kesäajan koulujen käyttöä ei erikseen kysytty ja seinien sisällä sen tiedetään olevan lähes olematonta. Piha-alueilla ja urheilupaikoilla on omaehtoista toimintaa ja sirkuskin nähdään pari kertaa kesässä.

Yhteistoiminnan määrä paikallisten yhdistysten kanssa vaihtelee koulutyypeittäin. Kolmannen sektorin osuus säännöllisestä harrastus- ja kerhotoiminnasta kouluilla on suurin kyläkouluilla (41 %), jossa erityisesti urheiluseurat pitävät huolta kaikenikäisten liikuttamisesta ( 28 % ).

Taajamakouluilla yhdistysten osuus jää vain 20 % kansalaisopistojen ja kunnan ottaessa päävastuun erilaisesta harrastustoiminnasta ja ryhmäliikunnasta. Samoin on laita pienillä kyläkouluilla, joissa kyselyn mukaan yhdistykset ovat hieman aktiivisempia, mutta kuitenkin vain 24 % toiminnasta on seurojen käynnistämää.

4.2 Palvelutoiminnan sisältö

Ryhmäliikunta eri ikäisille ja eri muodoissaan kattaa 44 % kaikesta kouluilla tapahtuvasta muusta toiminnasta. Liikunta voi olla koululaisten iltapäivätoimintaa, aikuisten jumppaa, lentopalloa, koripalloa, sählyä, sisäjalkapalloa tai vaikka bailatinoa. Kyläkoulut ovat eniten käytössä, taajamissa liikunnalle on usein muitakin tiloja, ja pienillä kyläkouluilla taas kärsitään selkeästi liikunnanohjaajien puutteesta.

Harrastustoiminta sisältää mm. 4H-kerhojen toimintaa, seurakunnan tyttö ja poikakerhoja sekä partiotoimintaa. Myös kansantansseja, torvisoittoa ja kuorolaulua harrastetaan kylillä



Viikottaisen toiminnan sisältö kaikki yhteensä

0

20

40

60

Taajamakoulut 10 19 2 5

Kyläkoulut 40 9 13 6 2

Pienet kyläkoulut 7 8 9 2

ryhmäliikunta

kurssitharratustoi

mintalastenhoito

ystaväpalvelu

Kurssit sisältävät tässä yhteydessä pääosin kansalaisopiston kurssitarjontaa; käsityö- ja kuvataidekouluja, musiikinopetusta kitaran-, harmonikan soitosta bändikursseihin ja lauluryhmiin. Kankaanpainantaa, ompelua, puutöitä, entisöintiä ja posliinimaalausta opetellaan lukuisilla kursseilla. Taajamissa kursseja on suhteessa enemmän johtuen mm. luokkatilojen suuremmasta määrästä kouluilla. Kurssit ja harrastustoiminta kattavat yhteensä viikoittaisesta 46 % toiminnasta.

Lastenhoitopalveluita on saatavissa Kalkkisten ja Kuivannon koulun yhteydessä toimivissa kunnallisissa päiväkodissa. Tätä toimintaa ei ole laskettu mukaan viikoittaisiin palveluihin. Samoin ulkopuolelle jää esiopetustoiminta, jota kuntien sosiaalitoimi järjestää 8 koululla.

Mukaan sen sijaan on otettu toiminta, jota ei ole määritelty lakitasoisesti mm. seurakunnan päiväkerhon toiminta 1-2 kertaa viikossa ja koululaisten iltapäivähoito eri muodoissaan mm. Nostavalla ja Herralassa Hollolassa, Mallusjoella Orimattilassa , Pertunmaan kuntakeskuksessa ja Erstalla Nastolassa. Huomattavaa on, että kunnan järjestämää iltapäivätoimintaa on kaiken kokoisilla kouluilla. Kivijärven ja Kalkkisten koululla on myös neuvolapalveluita.

Ystäväpalvelu kyläkouluilla käsittää tässä kyselyssä vapaata yhdessäoloa seurakunnan äiti- lapsi- tai perhekerhossa kerhossa mm. Kuivannolla ja Nostavalla.

Muu palvelutoiminta Yhdistysten ylläpitämästä muusta palvelutoiminnasta kyläkoulujen yhteydessä voidaan mainita esimerkkeinä mm. Villähteellä kyläkirjasto ja kyläyhdistyksen toimisto, jossa on internet palvelupiste.


Kalkkisten pieni kyläkoulu / 24 oppilasta

Asikkalan kunnan keskukseen Vääksyyn on matkaa Kalkkisista 30 km. Kalkkisten ala-asteen koulun kanssa samassa pihapiirissä kunnallinen ryhmäperhepäivähoitokoti Kalkkisten ryhmis. Hoidossa on tällä hetkellä 10 lasta, joista huolehtii 2 lastenhoitajaa. Ruoka päivähoitolapsille tehdään koulun keittiössä ja kuljetetaan pihan poikki omiin tiloihin. Ruokapalvelu ostetaan koululta lukuvuoden aikana. Koulun loma-aikoina ateriat valmistetaan omassa keittiössä.



Koululta saa myös lastenneuvolapalveluita kyläläisille.

Kalkkisten ryhmis ja kodinhoitajien tukipiste.

Kalkkisten koulun yhteydessä on myös kunnan kotipalvelun tukipiste ja taukotilat. Asikkalassa kotipalvelussa on aluetiimejä, joissa jokaisessa työskentelee sairaanhoitaja, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia. Toiminta tukee asiakkaiden selviytymistä omissa kodeissaan. Kotihoidon tukipisteessä on sauna ja pesukone. Tällä hetkellä viikoittaista kylvetyspalvelua käyttää yksi asiakas, mutta usein on ollut 3 –4 asiakasta. Saunatilat ovat hyväkuntoiset, mutta eivät ole rakennettu huomioiden esim. pyörätuolien käyttäjät tai huonokuntoiset vanhukset Kalkkisten kodinhoidon ruokapalvelu ostetaan lukuvuoden aikana ala-asteen koululta.

Kalkkisten koulu taas vuorostaan käyttää Kalkkisten nuorisoseurantaloa liikunta- ja juhlatiloinaan. Nuorisoseurantalo Pörskälän saniteettitilat on vastikään uusittu, ja alakertaan on rakennettu sauna- ja suihkutilat liikuntahallin käytön lisäämiseksi entisestään. Korvaus nuorisoseuralle tilojen käytöstä on 500 euroa/ vuosi.

Harrastus- ja kurssitoiminta koululla on runsasta, viikoittain on mm. 4H-kerho, kyläkuoro sekä kansalaisopiston kuvataidepiiri. Kylän kotisivut löytyvät osoitteesta www.phnet.fi/kylat/kalkkinen.

Kuivannon kyläkoulu / 60 oppilasta

Orimattilan Kuivannon koulun palvelumalli muistuttaa Kalkkisten esimerkkiä, mutta on kokoluokaltaan suurempi. Koulun yhteydessä toimii Kuivannon päiväkoti, joka tarjoaa kokopäivähoitoa ja esiopetusta 29 lapselle. Päiväkodin ateriat valmistetaan koululla Kalkkisten tapaan.

Vanhusten ateriapalvelun annokset valmistetaan myös koululla. Kodinhoidon taukotilat ovat koululla ja samassa rakennuksessa toimii uimahalli, joka on parina iltana viikossa kyläläisten käytössä. Aikaisemmin aukioloa on hoidettu kyläläisten voimin talkootyönä, mutta mahdollisten vastuukysymysten vuoksi esitetään, että kaupungin palkkalistoilla oleva siistijä hoitaa valvonnan hallissa.

Kouluterveydenhoitajan palveluita tarjotaan kyläläisille ja aikuisvastaanotto on koululla keskiviikkoisin. Muuta harraste- ja kerhotoimintaa koululla on mm. sulkapalloa, sählyä ja jumppaa lähes joka ilta sekä kansalaisopiston kudontapiiri. Seurakunnan päiväkerho ja perhekerho kokoontuvat koululla joka toinen viikko.

Koulun tilojen varaukset voidaan tehdä internetissä kaupungin tilapalvelun sivuilla, jossa on hyvät kuvat eri tiloista sekä hinnasto. Kylän omat internetsivut ovat osoitteessa www.phnet.fi/kylat/kuivanto. Sivuilta löytyy mm. monipuolinen keskustelupalsta.



Erstan taajamakoulu / 204 oppilasta

Nastolan Villähteellä Erstan koulun uusi päärakennus valmistui vuonna 2002 ja tällöin vanhan puukoulun tilat saatiin Villähteen kyläyhdistyksen käyttöön. Tiivis yhteistyö koulun ja kyläyhdistyksen välillä lisääntyi entisestään, kun saatiin sopivat toimitilat kummallekin.

Puukoululla toimii nykyään kyläyhdistyksen toimisto, jossa on työllisyysvaroin on tällä hetkellä palkattuna 2 henkilöä: toimistonhoitaja ja atk-tukihenkilö, ja auttaa monissa pulmissa ja mm. internetin käytössä. Kylätoimisto on säännöllisesti avoinna ma klo 9 –11 ja ke 14 -19. Kylätoimistolla tehdään 2 kertaa vuodessa ilmestyvää kylälehteä Villäheinen, joka jaetaan postin mukana joka kotiin.

Kyläyhdistys hoitaa myös kyläkirjastoa, joka on avoinna ke klo 16 –19 sekä la 12 –14. Talolla on myös nuorisotilat, jotka ovat avoinna kahtena iltana viikossa eri ikäisille nuorille. Lisätietoja www.villahde.fi

Koulun ja kyläyhdistyksen yhteistoimintana kokoontuu Erstan koululla myös bändikerho kerran viikossa. Lisäksi lapsille on Salomon Sävelsoinnun kuorotoimintaa. Kansalaisopisto kurssitarjonta on myös runsasta; kuvataide- ja käsityö- ja pianokoulu lapsille ja aikuisille kieltenopiskelua ja liikuntaa. Lahden Namika järjestää lapsille koripalloa iltapäivisin.

Erstan koululla pyritään vanhempaintoimikunnan kautta systemaattisesti avaamaan koulun ovia myös koulutyön kannalta tärkeissä asioissa. Yhteisten pelisääntöjen sopimisella ja ammattilaisten avulla on pystytty vaikuttamaan nuorison ongelmakäyttäytymiseen, ja siten tukemaan koulun ja kodin yhteistoimintaa nuorten hyväksi.

Bändikerho ja kyläkirjasto Erstan puukoululla Nastolassa.

Kivijärven kyläkoulu / 76 oppilasta

Kivijärven koulu Nastolan ja Lahden rajalla sijaitsee 18 km etäisyydellä Nastolan keskustaajamasta. Alueelle muuttaa koko ajan uusia asukkaita, ja koulua on laajennettu pariin otteeseen vuonna 2005 ja 2006, jolloin pihapiiriin valmistui kyläyhdistyksen mittava monitoimihalli.

Kivijärven koulu ja kyläntalo ovat hyvin harvinaislaatuinen yhdistelmä. Kunta on rakentanut koulun ja kyläläiset siihen kiinteästi liittyvän erittäin mittavan liikunta-/juhlasalin ja kerhohuoneet. Koulun laajennuksen ja kyläntalon valmistuttua niiden käyttö on vielä joiltakin osin sopimatta. Sovittu on, että koulu saa käyttää kyläntaloa ja kyläntalon käyttäjät koulun pukuhuone-, suihku-, WC- ja jopa ruokalatiloja. Myös kiinteistöjen huollosta ja siivouksesta käydään yhteistyöneuvotteluja paikallisten yhdistysten kanssa.



Koulun laajennuksen yhteydessä rakennettiin myös tilat terveydenhoitopalveluille ja kyläläiset käyttävät viikoittain lastenneuvolapalveluita.

Koulun järjestämät liikunta- ja käsityökerhot kokoontuvat koulun jälkeen ( 3 h / vko). Kansalaisopiston kuvataidekoulussa ( 7 –12 v ) toimii kaksi ryhmää viikoittain ja lisäksi aikuisille on posliinimaalausta sekä jumppaa. Pyhääntaan Urheilijat ohjaaja sählykerhoa eri ikäisille ( 3 ryhmää / vko ) ja Luoteis-Nastolan kyläyhdistys täydentää liikuntatarjontaa vielä bailatinolla kerran viikossa. Seurakunta on vahvasti mukana koululla tapahtuvassa lapsi- ja nuorisotyössä. Päiväkerho alle kouluikäisille kokoontuu 2 kertaa viikossa. Partiotoiminnassa on neljä ryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain koululla.

5. Mitkä palvelut voisivat sopia koululle ?

Koulujen johtajilta tiedusteltiin myös, mitkä palvelut voisivat sopia koululle. Kyselyssä esitettiin 30 eri vaihtoehtoa, joita jatkuvasti nousee esiin kyläpalvelukeskustelussa. Palvelut voidaan jakaa esim. seuraavasti:

Lasten ja nuorten palvelut: koululaisten iltapäivähoito, esiopetus, päivähoito leirikoulu- ja kesäkoulutoiminta Harrastuspalvelut: kurssitoiminta , liikuntapalvelut, salivuorot yksityishenkilöille, myyjäisten pitopaikka, nikkaritila kyläläisille Hoivapalvelut: ateriapalvelut, kylvettämispalvelut, saunapalvelut, terveydenhoitopiste vanhusten palvelut, yleiset hoivapalvelut Kulttuuripalvelut: iltamat, konsertit, taidenäyttelyt, juhlapalvelut, internet-piste, nettikahvila, kesäkahvila, Asiointipalvelut: viranomaisten palvelupiste, apteekkipalvelut, hierojapalvelut, kampaamopalvelut, postipalvelut, Muut: yritystapahtumat, asuntolapalvelut, majoituspalvelut, palveluasuminen,

Kyselyssä ei oltu jaoteltu eikä määritelty palvelujen sisältöä, vaan kysyttiin nimenomaan palveluiden sopivuutta koulun moninaiskäyttöön. Suluissa on prosentit kyseiseen kysymykseen vastanneista.

5.1. Koulujen vastaukset

Harrastepalvelut sekä lasten- ja nuortenpalvelut saivat eniten kannatusta eli koulutyötä tukevia jo ehkä olemassa olevia palveluita halutaan edelleen kehittää. Koululaisten iltapäivähoitoa haluttiin kaikille kouluille ( 100 % ) samoin esiopetusta lähes kaikille kouluille ( 88 % ). Lasten päivähoidon kohdalla mielipiteet jakaantuivat tasan ( 47 % ). Ne koulut joilla jo tämä palvelu oli pitivät sitä tärkeänä, kun taas esim. taajamakouluilla päiväkoti sijaitsi joka tapauksessa kuntakeskuksessa. Asenteet leiri- tai kesäkoulun järjestämiseen olivat positiiviset; 86% vastanneista piti sitä mahdollisena tai toivottavana.

Harrastetoiminnassa erilainen kurssitoiminta ( 93 % ) ja liikuntapalvelut ( 76 % ) olivat kiinnostava ja niitä toteutetaankin jo nyt laajalti kouluilla. Myyjäisten pitopaikkana koulua kannatettiin (100 % ), tuohan tapahtumat paitsi tuloja yhteiseen toimintaan niin asukkaita luontevasti yhteen. Lisäksi esille pääsevät paikalliset tuotteet, joten joulumyyjäisten ja kesätorien suosio on suuri jatkossakin.

Liikuntasalivuoroja yksityisille henkilöille vartaan jo nyt ainakin parissa koulussa, eikä kyselyn mukaan tälle ole estettä ( 85 %) Niiden pienten kyläkoulujen, jotka suhtautuivat kielteisesti ajatukseen, tilanne voi olla sellainen, että salin käyttöaste on jo ennestään korkea.

Ajatus koulun teknisentyön tilojen käytöstä kylän nikkaritilana sai runsaasti kannatusta ( 88 % ), kahden pienen kyläkoulun mielestä tilojen kunto oli vain tyydyttävä tai heikko, mikä lienee syynä



kielteiseen vastaukseen.

Hoivapalveluina kyselyssä ajateltiin lähinnä vanhenevan väestön palvelutarpeita kylillä. Ateriapalveluita pidettiin erittäin mahdollisena ( 93 % ) sekä terveydenhoitajan palveluiden tarjoamista kyläläisille ( 79 % ) Kylvettämis- ja saunomispalveluita voidaan tarjota vain parilla kylällä, ja muut suhtautuivatkin niihin kielteisesti ( 79 % ). Erikseen määrittelemättömiin hoivapalveluihin suhtauduttiin niin ikään kielteisesti tai ei haluttu ottaa kantaa ( 83 % ). Vanhuspalveluiden kohdalla mielipiteet jakautuvat tasan ( 50 % ) ; pidettiin mahdollisena tai ei haluttu ottaa kantaa. Eroja koulutyypeittäin ei ollut löydettävissä; mahdollisuuksia nähtiin niin taajamakouluissa kuin pienissä kyläkouluissakin.

Kulttuuripalvelut –otsikon alle kerättiin toiminta, joka lisää ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia maaseudulla. Iltamat, konsertit, taidenäyttelyt nähtiin sopivana koulutiloihin ( 94 % ) Juhlapalvelut nähtiin myös mahdollisina ( 85 % ), joista puolet oli ehkä-vastauksia, joten tässä lienee erilaisia reunaehtoja koulujen kohdalla. Internet-pisteen perustaminen koululle sai varauksellisen kannatuksen (62 % ) ja nettikahvilan perustaminen koettiin vielä haastavammaksi ( 43 % ). Kesäkahvilaa koululla kannatti vain 33 %, kun 50 % vastaajista oli ehdottomasti kielteisellä kannalla.

Asiointipalvelut puhuttavat paljon kylillä, ja kyselyssä haluttiin tiedustella ajatuksia esim. henkilökohtaisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi koulun tiloissa. Eniten kannatusta sai viranomaisten palvelupiste koululla ( 57 % ), muiden kannatus oli vaatimattomampaa; hieroja 46 %, posti (varaukselliset ) 31 %, apteekki ( varaukselliset) 23 % ja kampaamo 15 %, vastanneista. Vastauksissa todettiin mm. että kylällä on jo kiertävä kampaaja tai hieroja.

Muita palveluiden järjestäminen vaatii ehkä koululta erityistiloja, joten vain 1-2 koulua on ilmoittanut kiinnostuksen asuntolapalveluiden järjestämiseen ( 14 % ) tai majoitustoimintaan ( 21 % ) . Palveluasumista ei nähty mahdolliseksi yhdelläkään koululla ( 0 % ). Yritystapahtuminen järjestäminen sen sijaan nähtiin kiinnostavana ( 92 % ).

5.2. Mitä toimenpiteitä uudet palvelut edellyttävät ?

Koulujen johtajat olivat vastanneet kysymyksiin realistiselta pohjalta, ja runsaissa vapaissa kommenteissa näkyy pohdiskeleva ote.

Mm seuraavia kehittämisen kohteita tuotiin esiin: • jonkun tulee hoitaa kokonaisuus ja vastuut, myös taloudelliset • kiinteistönhoitoa ja siivousta tulee järjestellä uudelleen • tilojen varausjärjestelmää tulee kehittää sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmiä • tilojen käyttöä tulee suunnitella ja luoda tarkat pelisäännöt • koulun tiloja tulee modernisoida/ remontoida ja tehdä jonkin verran rakenteellisia muutoksia • tarvitaan asennemuutosta ja hallintokuntien yhteistyötä • tarvitaan palveluiden järjestäjä

Palveluiden järjestävinä nähtiin niin kolmas sektori, kunta kuin yksityiset yrittäjät. Useissa kommenteissa nämä olivat rinta rinnan, eikä kunnan tai kaupungin yksin uskottu pystyvän vastaamaan palvelutarpeisiin.

Uusien palvelujen tuottamisessa esteenä nähtiin toimijoiden ja innostuksen, puute. Koulun perustehtävä on huolehtia lasten kasvatuksesta ja opettamisesta eikä palvelut saisi lisätä koulun työntekijöiden työmäärää. Nykytilojen rajallinen käyttömahdollisuus ja ahtaus sekä tilojen sopimattomuus ilman kallista remonttia on joissain kouluissa selkeä pulma. Törmätään siis kuitenkin rahoitukseen ja kuntatalouteen. Suurimpana esteenä nähdään koulunjohtajien vastauksissa kunnan/kaupungin nihkeä asenne sekä byrokratia.



6. Kylän palvelutoiminnan toimintaympäristö

6.1. Tilat ja niiden käyttö

Vastauksien yhteenvetoa tehdessä katsottiin tarpeelliseksi kuvata kylätaloja keskeisimmän toiminnan mukaan; palvelutalo, liikuntatalo, juhlatalo ja vapaa-ajantalo. Monipuolista palvelutarjontaa on neljällä kylätalolla, liikunta ja harrastustarjontaa kahdella ja pääosin juhlakäytössä on neljä kylätaloa. Yksi kylätalo voidaan luokitella vapaa-ajan taloksi, sillä se voi tarjota majoitusta ja rantasaunoineen lomapalveluita.

Talojen käyttö on päivittäistä kuudella talolla, viikoittaista kahdella ja kuukausittaisista neljällä kylätalolla vastanneista.

Vastauksia tulee tarkastella sitä taustaa vasten, että suurin osa Päijät-Hämeen kylätaloista on juhlataloja, jotka ovat käytössä vain muutaman kerran vuodessa, yleensä kesäisin. Nämä vähemmän aktiiviset toimijat eivät vastanneet palvelukyselyyn. Esimerkiksi nuorisoseuroilla on Päijät-Hämeessä 28 taloa. Näiden käyttöaste, Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liiton Nuotta- selvityksen ( v. 2004 ) mukaan, ei ole kovin korkea, sillä 58 % taloista on käytössä vain 1-5 kertaa vuodessa.

Talojen toiminta täydentää kuitenkin usein kylän palvelukokonaisuutta esim. jos koululla on hyvä liikuntasali keskitytään juhlataloksi ( esim. Vesivehmaa ) ja päinvastoin, jos koululta puuttuu sali on kylälle jossain vaiheessa rakennettu mittava seurantalo liikuntatilaksi ( esim. Ruuhijärvi ja Kalkkinen). Kiinteistöjä on hankittu kyläläisten omistukseen, kun palvelutarvetta on ilmennyt esim. Tennilän vanha koulu perhepäiväkodiksi ja Heinola kk:n kyläpirtti kyläläisten yhteiseksi olohuoneeksi ja palvelupisteeksi. Moni kylätaloista onkin vanha koulu.

Tilojen maksullisuutta käyttäjille pyrittiin myös selvittämään. Nuorisoseurat antavat tilat jäsentensä käyttöön jäsenmaksua vastaan ( esim. Ruuhijärvi ja Kalkkinen). Kalkkisilla on jäsenmaksu myös yli 7 –vuotiaille, mutta seura järjestääkin paljon peli-iltoja nuorille. Muut kylätalot ovat paikallisille seuroille usein maksuttomia yhdistys – ja kokouskäyttöön, ja kyläläiset saavat alennuksia juhlakäyttöön vuokrauksesta. Useilla seuroilla on internetissä hintatiedot ja kuvat vuokrattavista tiloista ja esim. Imjärvellä näkyy varaustilanne myös netistä.www.imjarvi.info.

Hinnoittelulle on runsaasti erilaisia perusteita, tässä muutama: - alle 3 tunnin tilaisuus 1 €/ hlö, yli 3 tunnin tilaisuus 2 €/hlö ( max 40 hlöä) - kaikki tilat 75 €/ päivä, 150 - 170 €/viikonloppu , siivous 60 -70 € ( max 300 hlöä) - kaikki tilat 9 €/tunti

Kylätalojen keittiöiden varustetaso vaihtelee, mutta kaikilla on pyrkimys kohentaa näitä tiloja. Toivolan Nuorisoseurantalolla Hollolassa on suurkeittiövarustus, mutta muillakin on uusittuja tiloja ( Vesivehmaa, Heinolan Kyläpirtti ). Astiastot löytyvät usein jopa100- 300 hengelle. Kylätalojen kunnostusta on viime vuosian tehty toimintaryhmien kautta jaettavilla maaseudun kehittämisvaroilla. Kyselyyn vastanneista kylätaloista 58 % ( 7 kpl ) on käyttänyt tätä rahoitusta tilojensa ajanmukaistamiseen ja varustetason nostamiseen.

Heinolan Tähtiniemeen on asuntomessujen 2004 yhteydessä rakennettu ns. Elämänkaaritalo, joka on alueen eri ikäisten kohtaamispaikka. Uudelle asuinalueelle perustettiin Sepän Tähti – niminen kyläyhdistys, joka on ottanut vastuulleen tehtäviä monitoimitalon palvelukonseptissa. Talon jakelukeittiötä käyttää sekä päiväkoti että kyläyhdistys, joka pitää nettikahvilaa aulatiloissa. Heinolan terveystarkastaja on hyväksynyt useita eri käyttäjiä keittiötiloihin, kun tarkat pelisäännöt ovat



olemassa mm. toimintaohjekansio ja omavalvontasuunnitelma.

Useimmissa kyselyyn vastanneissa kylätaloissa kiinteistönhoidon ja siivouksen tehtäviä hoidetaan talkoilla ( 7 kpl ). Palkallisia työntekijöitä on neljällä seuralla, ja kunta hoitaa yhden kohteen siivouksen. Säännöllinen perussiivous talkoilla voidaan järjestää esim. vuorolistan mukaan, jolloin johtokunnan jäsenet vastaavat siivouksesta kukin vuorollaan.

Kylätalon vuokraajat, joko siivoavat jälkensä itse, tai palvelu voidaan myös ostaa omistavalta seuralta ( 6 kpl ). Lumenauraustyöt ostetaan usein tarkoituksenmukaisesti paikalliselta yrittäjältä.

7. Palvelu- ja harrastustoiminta kylätaloilla

Kyselyssä kartoitettiin kylätalojen käyttöä ja haluttiin tietää, mitkä toimijat järjestävät viikkotasolla palveluja harrastustoimintaa taloilla. Mitä toimintaa järjestetään, ja kenelle se on kohdennettu. Toiminta on tässä rajattu tarkoittamaan säännöllistä, suunniteltua ja ohjattua tai valvottua toimintaa. Kyselyn ulkopuolelle jäävät lukuisat kylätapahtumat ja juhlat sekä muu epäsäännöllisesti tapahtuva yhteistoiminta.

Kylätaloista tähän otantaan tulevat mukaan ne kylätalot, joissa toimintaa on päivittäin tai viikoittain ( 2/ 3 vastanneista ). Nämä kahdeksan kylätaloa on jaoteltu vielä taajamataloiksi (3) ja kylätaloiksi ( 5 ).

7.1 Toimijat/ palveluiden tuottajat

Taloilla toimittiin keskimäärin 6,8 kertaa viikossa ( taajamatalot 9,6 kertaa, kylätalot 5 kertaa ) eli joka arki-ilta, lauantai mukaan luettuna. Sekä taajamien kylätalot että kylien yhteiset tilat ovat usein käytössä myös lauantaisin, jolloin asukkaat ovat vapaat harrastamaan ja liikkumaan.

Käyttökerrat viikoittain kaikki yhdessä

0

10

20

30

Taajama talot 1 0 28 0 2 0

Kylätalot 6 6 6 3 3 1

kansalaisopisto urheiluseurat+n yhdistykset seurakunta kunta yksitynen

Yhdistykset ovat aktiivisesti järjestämässä toimintaa kylätaloilla. Kolmannen sektorin osuus on suurin taajamataloilla, peruskylätaloilla osuus jää noin puoleen, sillä toiminnasta vastaavat myös kansalaisopisto, seurakunta ja kunta.

Taajamissa olevat talot ovat usein avoinna päivittäin, myös lauantaisin, jolloin erilaisia palveluita on saatavilla ja palkattu henkilökunta opastaa asiakkaita. Näitä palveluilta ovat mm. kylätoimisto, intermet-piste, suoramyyntipiste, kahvio, kyläkirjasto jne. Kylätalon asiakaskunta on tällöin vauvasta vaariin.

Taajamataloissa ei juurikaan ole kansalaisopiston kursseja, sillä tähän toimintaa on keskuksissa runsaasti muitakin tiloja; paljon käytetään koulutiloja. Urheiluseurat ja seurakunta eivät kyselyn



mukaan toimi viikkotasolla säännöllisesti taajamien kylätaloissa. Kunta järjestää nuorten taloiltoja 2 kertaa viikossa Villähteellä.

Kylätaloissa seurakunta ja kunta ovat mukana nuoriso- ja lapsityössä. Tennilän koululla toimii yksityinen perhepäväkoti.

Säännöllinen toiminta kylätaloilla on jollain tavoin riippuvainen koulujen ja kansalaisopiston lukukausista ja painottuu siis syys- toukokuuhun. Taajamatalojen toiminta sen sijaan kattaa usein koko vuoden, ja saattaa vilkastuu kesällä, kun vapaa-ajan asukkaat käyttävät myös palveluita, kuten Kyläpirtillä Heinolassa.

7.2 Palvelutoiminnan sisältö

Ryhmäliikunta eri ikäisille ja eri muodoissaan kattaa 37 % kaikesta kylätaloilla tapahtuvasta toiminnasta. Liikunta voi olla koululiikuntaa, aikuisten jumppaa, lentopalloa, sählyä, tai peli-iltoja nuorille. Kylätalot ovat eniten käytössä, taajamataloista vain yksi soveltuu liikunnalle.

Kurssit sisältävät tässä yhteydessä pääosin kansalaisopiston kurssitarjontaa; pianonsoittoa, kankaankudontaa, entisöintiä jne. riippuen kylätalon muusta varustuksesta esim. Tennilän vanhalla koululla on kudontasali. Myös viikonloppukursseja voidaan järjestää kylätaloilla.

Harrastustoiminta sisältää mm. 4H-kerhojen toimintaa ,ja taidetyöpajoja.

Kurssit ja harrastustoiminta kattavat yhteensä viikoittaisesta 29 % toiminnasta.

Viikottaisen toiminnan sisältö

0

5

10

15

Taajama talot 1 2 3 0 3 4

Kylätalot 12 2 3 4 1 0

ryhmäliikunta kurssit harratustoimint lastenhoito ystaväpalvelu muut

Lastenhoitopalveluita on saatavissa Tennilän vanhalla koululla toimivassa yksityisessä ryhmäperhepäiväkodissa. Tätä toimintaa ei ole laskettu mukaan viikoittaisiin palveluihin. Mukaan sen sijaan on otettu toiminta, jota ei ole määritelty lakitasoisesti mm. seurakunnan päiväkerhon toiminta 1-2 kertaa viikossa ( Ruuhijärvi ja Tennilä ).

Ystäväpalvelu kylätaloilla käsittää tässä kyselyssä vapaata, mutta valvottua yhdessäoloa esim. Ruuhijärvellä ’kylän olohuone’ perjantaisin ja nuorten taloillat Villähteellä sekä Kyläpirtin ja elämänkaaritalon internet-kahviot.

Muu palvelutoiminta Yhdistysten muusta palvelutoiminnasta taajamien kylätalolla on esimerkkinä kylätoimistonpalvelut, taidenäyttelyt ja info-piste toiminta.




Kyselyyn vastasi hyvin erilaisia kylätaloja ja esimerkit on valittu myös siten, että ne edustavat sekä taajamakylän ( Kyläpirtti ) että peruskylän ( Tennilä ja Kallkinen ) palvelumalleja.

Kyläpirtti, Heinola kk, 3 000 asukasta

Heinolan kirkonkylän aktiivinen toiminta palkittiin vuonna 2005 Suomen Kylätoiminta ry:n Vuoden Kylä – tittelillä. Keskeisenä perusteluna oli palveluiden tuottaminen alueen asukkaille; kyläläisillä, kesäasukkailla ja matkailijoilla on yhteinen kokoontumistila, savuton kahvila ja monipuolinen informaatio- ja palvelukeskus.

Tarina alkaa vuodesta 2002, jolloin kyläläisille avautui mahdollisuus ostaa keskeisellä paikalla sijaitseva vanha hirsirakennus. Tällöin perustettiin pikaisesti Heinolan Kirkonkylän Kylätalo Oy, jonka osakkeita merkitsivät laajoin joukoin kyläläiset, kesäasukkaat ja paikalliset yritykset. Toimintaa Kyläpirtillä pyörittää Heinolan kirkonkylän kyläyhdistys ry. Järjestely mahdollisti toimintaryhmien kautta jaettavan Leader- kehittämisavustuksen saamisen, niin rakennuksen korjaamiseen kuin toiminnan kehittämiseenkin. Kyläpirtti on toiminut kyläläisten yhteisenä olohuoneena kesästä 2003. Talo on auki joka päivä, myös lauantaisin, ja työllistämisvaroin palkatut työntekijät toimivat tupaemäntinä ja hoitavat kahviota. Tämän lisäksi tarvitaan paljon yhdistyksen talkoopanosta, jotta monipuolinen kurssitarjonta myös iltaisin saadaan hoidettua. Talolla on paikallisten tuottajien suoramyyntipiste, kuukausittain vaihtuva taide- / käsityönäyttely, internet-piste sekä langaton internetverkko asiakkaiden käyttöön. Kyläpirtiltä saa myös opastusta kunnan- ja valtionhallinnon asioinnissa, apua asunto tai asunnon vuokrausasioissa sekä matkailupalveluita veloituksetta. Tällä hetkellä myös Heinolan kylien kyläsihteerin toimisto on Kyläpirtillä. Lisätietoja www.kylapirtti.fi

Heinola kk:n Kyläpirtti, Joulunavaustapahtuma

Lukuisat tapahtumat, kesätorit, yhteiset retket ym. järjestetään Kyläpirtin työntekijöiden avustuksella. Parhaillaan kunnostetaan piha-alueesta asukaspuistoa, jossa on mm. leikkipaikka ja rinneteatteri lapsille sekä viihtyisiä puistonpenkkejä varttuneimmille. Talon toiminta-ajatus kaiken ikäisten kohtaamispaikkana kylällä näyttää toteutuneen hyvin.

Tennilän vanha koulu, Hollola, 300 asukasta

Tarina Tennilän vanhan koulun kohdalla kulkee samoja ratoja kuin Heinolan kirkonkylällä. Lakkautettu kyläkoulu tuli myyntiin 1998, jolloin kyläläiset olivat vaarassa menettää harrastus- ja kokoontumispaikan. Taas oli toimittava ripeästi, ja perustettiin Tennilän koulun osuuskunta, joka osti koulukiinteistön.



Heti alkuun oli selvää, että taloon tulee saada ryhmäperhepäiväkoti, ja maaseudun kehittämisavustuksin ( POMO ) saatiin tilat kunnostettua erityisvaatimusten mukaisiksi. Tilat ovat mitoitetut 12 kokopäiväiselle lapselle ja 3 hoitajalle. Yksityistä perhepäiväkotitoimintaa on talolla ollut vuodesta 2000. Nykyisin toiminnasta vastaa avoin yhtiö Tennilän Ryhmäperhepäiväkoti. Kolmen työpaikan luominen kylälle on ollut erityinen ylpeydenaihe toimijoille.

Talolla järjestetään useita kansalaisopiston kursseja niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Tennilän kudontapiiri onkin tunnettu korkeatasoista töistään. Lisäksi on liikunnan ja pianonsoiton kursseja sekä seurakunnan päiväkerho kerran viikossa.

Eri toimijoilta ja talonmiehen asunnosta saatavat vuokratulot kattavat talon käyttömenot. Tennilässä ollaankin nyt tyytyväisiä; paljon enempään eri riitä aika eikä energia.

Kalkkisten Nuorisoseurantalo, Asikkala, 1 000 asukasta

Kalkkisten kylän itsenäinen asema on helppo havaita kyläkuvassa: oma pankki, kirkko ja hautausmaa sekä kyläkoulu ja runsaasti yritystoimintaa. Kalkkisten kylällä oli myös kunnia tulla ensimmäisenä valituksi kohdekyläksi Hämeen Taidetoimikunnan Kummikylä –projektiin vuonna 2006. Näin Kalkkisten olemassa olevaa kulttuuritoimintaa laajennetaan työpajoissa taiteilijoiden johdolla mm. teatterin- ja tanssin, näyttämötaiteiden ja kuvataiteen aloilla. Pääosa toiminnasta tapahtui Kalkkisten Nuorisonseuratalolla, jossa on hyvät puitteet, sali ja näyttämö, uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen.

Kalkkisten Nuorisoseurantalo ei omaa kulttuurihistoriallisia arvoja, sillä 70-luvulla rakennettiin tarpeeseen kunnon liikuntatila, jollaisena se palvelee kyläläisiä nytkin päivittäin. Pientä remonttia on vuosien varrella tehty, ja viimeksi uusittiin suihkutilat ja rakennettiin sauna maaseudun kehittämisvaroin ( Leader+).

Nuorisoseura järjestää itse pääosan toiminnasta; peli-iltoja nuorille ja leikkikerhoja ja satujumppaa lapsille, liikuntaa aikuisille sekä Kummikyläprojektin taidetyöpajoja, leirejä ja näytäntöjä yleisölle. Kalkkisten koulu käyttää taloa liikuntatilanaan keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on 4H-yhdistyksen kerhotoimintaa koululaisille kerran viikossa. Talon suuri sali on upea juhlatila; 300 henkeä mahtuu pöytiin syömään. Seuralla on tarjota ruokapalvelua tai henkilökuntaa vuokraajien käyttöön.

Huolimatta hyvästä käyttöasteesta ja monipuolisesta toiminnasta lisätulolähteitä voisi olla. Talon kiinteät kustannukset, kuten suora sähkölämmitys, jätevesi sekä vakuutusmaksut ovat suuret. Ympärivuotinen käyttö on mahdollista vain, jos on runsaasti toimintaa ja siitä saatavia tuloja.



8. Mitkä palvelut voisivat sopia kylätalolle ?

Kyläseuroilta kysyttiin myös näkemystä 7 eri palvelun tuottamisesta kylällä tai kylän yhteistilalla. Vaihtoehdot painottuvat henkilökohtaisten palveluiden tuottamiseen ja etenkin ajatellen ikääntyvän väetön tarpeita. Kyselyn palvelut olivat: vanhusten hoitopalvelut, kylvettämis-, hieronta ja kampaamopalvelut sekä liikunnanohjaus ja kerhotoiminta. Lasten ja nuorten palvelut, kuten koululaisten iltapäivähoito ja leirikoulutoiminta tulivat esiin vastauksissa muina vaihtoehtoina.

Lisäksi on tarpeen huomauttaa, että kyselyvaihtoehdoissa ei erikseen mainittu palveluita, joka lisäävät ihmisten aktiivisuutta ja yleistä hyvinvointia maaseudulla, kuten kyläjuhlat, iltamat, konsertit, tanssit ja taidenäyttelyt. Tämä kulttuuripalvelut –otsikon alle sopiva toiminta, on niin vanhaa ja perinteistä kylä- ja seuratoimintaa, ettei sillä tässä yhteydessä nähty uutuusarvoa.

8.1. Kylien vastaukset

Harrastustoiminta sai selkeästi eniten kannatusta palveluna, jota tulisi kylätaloilla edelleen kehittää. Kerhoja ja kursseja halusivat kaikki kysymykseen vastanneet, samoin liikunnanohjauspalveluita toivottiin lähes kaikille taloille. Liikunnanohjaajista ja vastuullisista aikuisista onkin pulaa niin taajamataloilla kuin kylätaloilla.

Hoivapalveluina kyselyssä ajateltiin lähinnä vanhenevan väestön palvelutarpeita kylillä. Tähän suhtauduttiin vastauksissa kahtalaisesti ( 50 % - 50 % ) ja tiedustelun ollessa yleisellä tasolla, ei selvästikään mietitty, onko palvelulle olemassa sopivia tiloja. Kylvettämispalveluita voidaan tarjota vain harvalla kylällä, ja muut suhtautuivatkin niihin kielteisesti.

Asiointipalvelut puhuttavat paljon kylillä, ja kyselyssä haluttiin tiedustella ajatuksia esim. henkilökohtaisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi kylällä. Kampaamopalveluiden järjestämistä kannatettiin kuitenkin vain kahdessa ja hierontapalveluilta neljässä vastauksessa.

Muina kiinnostuksenkohteina esiin nousivat lasten ja nuorten palvelut. Koululaisten iltapäiväkerhotoiminnasta oltiin kiinnostuneita 2 kylällä ja leirikoulujen järjestämisestä 3 kylällä.

Kylätalkkaritoiminta nähtiin tarpeellisena uutena palveluna kahdessa vastauksessa.

8.2. Mitä toimenpiteitä uudet palvelut edellyttävät ?

Kylien toimijat olivat vastanneet kysymyksiin toisaalta realistisesti toisaalta aika kevyesti, sen enempää pohtimatta, onko esim. toimintaa varten olemassa tiloja.

Esimerkiksi Villikkalan pienessä kylässä nähtiin mahdollisuuksia palvelutoiminnan kehittämiseksi, sillä ensi vuonna kyläkoulu jää tyhjäksi. Toisaalta tunnustettiin se tosiasia, että 1 500 asukkaan Artjärvellä palveluja tulee kehittää koko kuntaan sopiviksi.

Vastaajat toivat esille mm. seuraavia yksilöityjä kehittämisen kohteita:

- Liikunnanohjaajia tarvitaan lisää kylille, lisää yhteistyötä - Nuorisokahvilatoiminnan käynnistäminen; vastuullista vetäjää etsitään - Kaupunginosayhdistykset mukaan kylätoimintaan ; aktivointityötä ja uusia toimijoita

mukaan - Kylätalkkarien ja kyläavustajien palveluiden tarve lisääntyy, mistä tekijät ? - Virkistys- ja teatterimatkojen kysyntä kasvaa, naapurikylät voisivat tehdä yhteistyötä - matonpesupalvelu - lasten iltahoito



Yhdessä vastuksessa uusien palvelujen kehittämisen esteenä nähtiin mm kohderyhmän löytäminen ja aktivoiminen lähtemään mukaan, kuljetus, tilat, rahoitus, työntekijät – vetäjät ja yhteistyökumppanit eli kaikki tuntui näyttäytyvän tässä vaiheessa ongelmallisena, vaikka palvelujen tarve ja halu kehittää niitä olivat vahvasti olemassa. Vapaaehtois- ja talkootyö koettiin pulmallisena: talkootyö on suurimmaksi osaksi tietyn ikäryhmän varassa. Nykyajan ihmisillä, etenkin nuorilla perheillä, on siinä määrin harrastuksia ja työssäkäyvillä on rankkaa, että lisähommia ei toivoteta tervetulleiksi. Yhdistyksen hallituksissa ja toimikunnissa on usein vain muutama aktiivinen toimija; yleishyödyllisiin hommiin osallistuminen ei ole IN. Nuoria on vaikea saada mukaan toiminnan suunnitteluun

Yhdistys, jossa on ollut työllistämisvaroin ja työkokeilussa olevia tai vaikeasti työllistyvät henkilöitä, toi esille sen tosiasian, että nämä henkilöt tarvitsevat päivittäistä työnohjausta ja –johtoa. Talkoo-periaatteella yhdistyksen on vaikea hoitaa esimiestehtäviä.

Ongelmana talon laajemmassa käytössä on usein myös suuret ylläpitokulut. Kaikki haluavat käyttää nuorisoseurantaloa, mutta kulut jäävät pelkästään nuorisoseuran maksettaviksi. Lisää tulolähteitä tarvitaan, jotta taloa voidaan pitää auki läpi vuoden.

9. Keskeiset johtopäätökset vastauksista

Kyselyjen tuloksista ja niiden yhteydessä kerätystä muusta tiedosta tulee tehdä johtopäätöksiä ja jopa toimenpide-esityksiä, jotta kylien monipalvelukeskusajattelussa päästäisiin eteenpäin.

Tavoitteena on myös saada työtä ja toimeentuloa kylille yritysten ja yhdistysten ottaessa uusia palveluja hoitaakseen. Taloudellinen toiminta tulee siis asettaa talkoo- ja vapaaehtoistyönä hoidettavien palveluiden edelle. Lisäksi tulee huomioida, että opetustoimen lisäksi kouluilla tarjottavien palvelujen tulee kattaa omat kustannuksensa. Kylätaloilla taas toiminta ei rakennu pelkästään kylän palvelutarpeelle. Ylläpitokulujen kattamiseksi on ajateltava ulkopuolisille suunnattua toimintaa, joka tuo tuloja.

Keskeiset johtopäätökset:

1. Koulujen tiloja voidaan käyttää nykyistä huomattavasti laajemmin erilaisiin palveluihin. 2. Koulujen kiinteistönhoitoa voidaan ajatella uudella tavalla. 3. Kylätalojen toiminta rakennetaan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. 4. Kylällä toimiva yhdistys ottaa roolin palvelujen järjestämisessä.

1. Koulu monipalvelukeskuksena – toimenpide-ehdotukset

- Kun laajennetaan koulun palvelutoimintaa, tutustutaan hyviin käytäntöihin ja pelisääntöihin niillä kouluilla, joilla palveluja jo tuotetaan.

- Kunta määrittelee puitteet, joiden sisällä koulun johtaja saa valtuudet monipalvelujen kehittämiseksi koululle.

- Koulunjohtajat ottavat vastuun mm. tilojen käyttömaksujen soveltamisesta ja noudattamisesta, jolloin päästään luomaan joustavia käytäntöjä kouluittain

- Koulun vuokratulot siellä pidettävistä tilaisuuksista tulee saada koulun käyttöön kylän hyödyksi, jolloin koulun toimijoiden oma aktiivisuus palkitaan

- Koulun henkilökunnan työmäärää ei voida juurikaan lisätä, joten uusia yhteistyömalleja tulee rakentaa. Tarvitaan joku taho tai henkilö, joka organisoi palvelutoimintaa koululla. Organisointi edellyttää sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen yhteistä markkinointia. Esimerkiksi terveyden hoitajan vastaanotto.

- Tilojen markkinointia lisätään mm. kunnan/kaupungin ja kylän internet-sivuilta, josta



palvelun tuottajat ja asiakkaat löytävät kuvat kohteista, varaustilanteen, hinnat ym. - Käytön lisäämiseksi on olemassa teknisiä ratkaisuja, kuten sähkölukkoja, numerotunnuksia,

jotka eivät edellytä henkilön paikalla oloa. - Koulujen keittiöitä voidaan käyttää laajemmin kylän maksullisten ateriapalveluiden

tuottamiseen, niin että se ei olisi riippuvainen sosiaalitoimen asiakkuudesta - Ateriapalvelujen myynnissä voidaan käyttää ennakkoon ostettavia ruokalippuja. - Pelisäännöt koulukeittiöiden ulkopuoliseen käyttöön tulee sopia - Ateriapalveluiden tuottamisessa olevat toimijat koulutetaan omavalvontaan.

2. Koulujen kiinteistön hoito – toimenpide-ehdotukset

Kiinteistön ja liikuntapaikkojen hoito voidaan tuottaa ostopalveluna paikallisilta kolmannen sektorin toimijoilta tai yrityksiltä. Sama palvelun tuottaja voi tarjota kiinteistönhoitopalveluja myös kylän asukkaiden käyttöön. Kiinteistöpalvelut ovat vapaa-ajan asukaskunnissa ja ikääntyvien ihmisten kylissä kasvava toimiala.

- Selkeä kohta palvelujen uudelleen järjestämiseen on esim. koulun talonmiehen jäädessä eläkkeelle. Silloin kartoitetaan kiinteistöpalvelutarvetta kylällä laajemmin.

- Kannustetaan kiinteistöpalvelu/kylätalkkariyrittäjyyteen. Alkavan yrittäjän kannattaa kysellä erilaisia avustuksia ja asiakkaiden kannattaa käyttää verohelpotuksia (kotitalouden verovähennys).

- Vaikutetaan kuntiin, niiden päättäessä mm. kyläkoulujen piha- ja viheralueiden hoitotasosta.

- Etsitään ulkopuolisia rahoitusta liikuntapaikkojen rakentamiseksi esim. lääninhallituksen avustukset.

- Neuvotellaan sopimuksia liikuntapaikkojen – ja viheralueiden hoidosta kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan välillä.

3. Kestävä toiminta kylätaloilla – toimenpide-ehdotukset

Kylätalojen toiminta tulee saada niin vahvaksi ja monipuoliseksi, että siitä saatavat tulot kattavat kiinteistön ylläpito- ja pienet korjauskulut. Toiminnan tulee olla kestävää niin, että vapaaehtoistoimijat jaksavat ja heitä on riittävästi.

- Laaditaan yhdessä kylätalon toimintastrategia ja vuosittainen toimintasuunnitelma. - Tehdään liiketoimintasuunnitelma talolle. Tarvittaessa käytetään asiantuntija-apua

laskelmien tekemiseen. - Uuden toiminnan tai tarvittavien investointien tekemiseen haetaan rahoitusta

toimintaryhmien kautta jaettavista maaseudun kehittämisvaroista - Kehitetään omaa varainhankintaa.

4. Kylällä toimiva yhdistys ottaa roolin palvelujen järjestämisessä - toimenpide-ehdotukset

- Kannustetaan keskinäiseen yhteistoimintaan ja käynnistetään neuvotteluja eri yhdistysten ja toimijoiden kanssa palveluiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

- Kootaan palvelujen käyttäjät yhteen, mallina siivousrinki tai kylien kesken esimerkiksi kampaamorinki.

- Käytetään enemmän työllistämistuella palkattuja henkilöitä työntekijöinä ja huolehditaan heidän työnjohdostaan. Vapaaehtoisia tarvitaan lisänä.

- Laaditaan suunnitelma, miten vapaaehtoistoimintaan saadaan lisää vastuullisia toimijoita, ja miten uudet ihmiset innostetaan ja perehdytetään toimintaan.



Kysely Päijät-Hämeen ja Pertunmaan kyläkouluille

Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke tekee yhteistyössä sivistystoimen kanssa maakunnallisen kartoituksen kyläkoulujen tiloissa järjestettävistä palveluista. Samalla selvitämme, miten kolmas sektori (yhteisöt ja järjestöt) ja yrittäjät hyödyntävät koulujen tiloja ja miten koulu toimii kyläläisten monipalvelupisteenä. Etsimme kaikkien kyläkoulujen käyttöön jo toimivia malleja, jotka olisivat kaikille osapuolille mahdollisimman edullisia ja hyvin organisoituja.

Toivomme, että vastaat oheiseen kyselyyn mahdollisimman pian ja saamme juuri Sinun koulustasi hankkeelle arvokasta tietoa kylien palvelujen kehittämiseksi. Palauta kysely sähköpostitse täytettynä osoitteeseen [email protected]. Kyselystä tehdään yhteenveto kesän aikana ja tulokset julkaistaan Päijät-Hämeen kyläkoulupäivillä 23.9.2006 Lusin kyläkoululla Heinolassa. Kyläkoulut saavat tulokset myös omaan käyttöönsä vapaasti hyödynnettäväksi. Onkin tärkeää, että saamme kyselyn kautta mahdollisimman kattavan otannan koulujen mahdollisuudesta toimia monipalvelukeskuksina. Kirjoita vastauksesi heti kysymyksen perään ja/tai laita rasti taulukkoon.

1. YHTEYSTIEDOT

1.1. Koulun nimi 1.2. Kylän tai kylien nimi 1.3. Koulun yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) 1.4. Vastaajan nimi, yhteystiedot (puhelin, sähköposti) ja asema koulussa

2. KOULUN TIEDOT

2.1. Oppilasmäärät tänä vuonna ja ensi vuonna? 2.2. Henkilökunnan määrä 2.3. Rakentamisvuosi 2.4. Fyysisten tilojen määrä ja arviosi kunnosta

TILA MÄÄRÄ (KPL)

ERINOMAINEN

HYVÄ TYYDYTTÄVÄ

HEIKKO

Luokkatilat Keittiö Liikuntasali Puutyötilat Saniteettitilat Ruokala Muu, mikä Urheilukenttä Luistinrata Leikkipaikat Muut rakennukset Muu, mikä

2.5. Luettele ne tilat ja paikat, jotka eivät mielestäsi täytä viranomaisten nykyvaatimuksia 2.6. Onko koululla muita tiloja, jotka eivät ole opetuskäytössä?

2.6.1. Mitä tiloja? 2.6.2. Missä käytössä? 2.6.3. Tuleeko niistä vuokratuloja?



2.7. Miten talonmiespalvelut (lipunnosto, lumityöt, pihatyöt, lämmitys jne) on järjestetty? 2.7.1. Kenen palkkalistoilla talonmies on? Montako viikkotuntia hän tekee töitä

koulullenne? 2.7.2. Hoitaako kolmas sektori joitain osa-alueita, mitä ja miten työ korvataan?

2.8. Miten liikuntapaikkojen hoito on järjestetty? 2.8.1. Kenen palkkalistoilla liikuntapaikkojen hoitaja on? Montako viikkotuntia hän

tekee töitä koulullenne? 2.8.2. Hoitaako kolmas sektori joitain osa-alueita, mitä ja miten työ korvataan?

2.9. Miten siivouspalvelut on järjestetty? 2.9.1. Kenen palkkalistoilla siivooja on? Montako viikkotuntia hän tekee töitä

koulullenne? 2.9.2. Hoitaako kolmas sektori joitain osa-alueita, mitä ja miten työ korvataan?

2.10. Miten ruokahuolto on koulussanne järjestetty (valmistuskeittiö, ostopalvelu jne) 2.10.1. Kenen palkkalistoilla keittäjä on? Montako viikkotuntia hän tekee töitä

koulullenne? 2.10.2. Miten ruoan jakelu on toteutettu koulullanne? 2.10.3. Tarjotaanko ruokapalveluja muille ryhmille tai kyläläisille?

2.11. Miten kouluterveydenhoitopalvelut on koulussanne järjestetty? 2.11.1. Tarjotaanko terveydenhoitopalveluja muille ryhmille tai kyläläisille?

2.12. Käyttääkö koulunne muita kylän tiloja opetustarkoituksiinsa? Mitä tiloja ja mihin? Käytöstä maksettavat korvaukset?

3. PALVELUJEN TIEDOT

3.1. Mitä palveluja ja kenelle kyläkoulullanne tarjotaan vuoden aikana, ketkä ne toteuttavat? 3.1.1. Kunnallisia palveluja 3.1.2. Yksityisiä palveluja 3.1.3. Kolmannen sektorin palveluja

3.2. Minkälaista yhteistyötä teette tällä hetkellä kolmannen sektorin (yhteisöt, järjestöt, osuuskunnat) kanssa?

3.3. Minkälaista yhteistyötä teette tällä hetkellä paikallisten yritysten kanssa? 3.4. Minkälaista yhteistyötä teette mahdollisesti yli kuntarajojen? 3.5. Minkälaista yhteistyötä teette mahdollisesti kunnan eri toimialojen kanssa? 3.6. Mitä vapaa-ajan harrastustoimintaa kyläkoulullanne järjestetään tällä hetkellä?

KUKA KENELLE MITÄ KUINKA USEIN

MILLOIN



3.6.1. Onko tilojen käyttö maksullista joillekin käyttäjille, jos ei niin kenelle tilojen käyttö on maksullista ja kenelle ilmaista, paljonko tilojen käyttö maksaa (taksat)?

3.7. Minkälaisin pelisäännöin kyläkoulun tiloja voivat ulkopuoliset käyttää? 3.7.1. Keneltä tilat varataan? 3.7.2. Miten tilat varataan? 3.7.3. Keneltä saadaan avain tai kuka avaa ovet sekä kuka sulkee ovet? 3.7.4. Miten siivous on järjestetty? 3.7.5. Onko tilojen käytössä joitain rajoituksia tai sääntöjä?

3.8. Koulun välineiden/tilojen käyttö muuhun tarkoitukseen kuin opetukseen (ulkopuoliset käyttäjät)?

TILA/VÄLINE KÄYTTÄJÄ MAKSULLISUUS HINTA Liikuntavälineet ATK-laitteet Keittiö Puutyötilat Liikuntasali Ruokasali Luokkatilat

3.9. Miten markkinoitte koulun tilojen käyttömahdollisuutta ulkopuolisille? 3.10. Mitkä palvelut voisivat sopia koulullenne?

PALVELU KYLLÄ EHKÄ EN OSAA SANOA

EI

vanhusten palvelut terveydenhoitopiste viranomaisten palvelupiste nettikahvila kesäkahvila ateriapalvelut hoivapalvelut kylvettämispalvelut päivähoito esiopetus koululaisten iltapäivähoito palveluasuminen leirikoulu- ja kesäkoulupaikka kurssitoiminta liikuntapalvelut salivuorot yksityishenkilöille majoituspalvelut juhlapalvelut yritystapahtumat asuntolapalvelut myyjäisten pitopaikka



iltamat, konsertit, taidenäyttelyt internet-piste nikkaritila kyläläisille saunapalvelut kampaamopalvelut hierojapalvelut apteekkipalvelut postipalvelut muut, mitkä?

3.10.1. Mitä järjestelyitä uudet palvelut vaatisivat? 3.10.2. Kuka näitä palveluja voisi mielestänne toteuttaa? 3.10.3. Mitä esteitä uusien palvelujen tuottamisessa voisi olla?

4. MUUTA VIESTIÄ

KIITOS VASTAUKSESTASI!



Kartoitus kylillä järjestettävistä onnistuneista palveluista, yhteistilojen käytöstä sekä toimintatavoista Kysely Päijät-Hämeen ja Pertunmaan kylille

Kyllikki – kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke tekee maakunnallisen kartoituksen, miten kolmas sektori osallistuu kylien palvelujen tuottamiseen (yhteisöt ja järjestöt) ja miten yhdistykset ja yrittäjät hyödyntävät kylien yhteistiloja, kuten kyläkouluja, kylä- ja seurantaloja. Olemme kiinnostuneita toimintatavoista ja pelisäännöistä, kuinka palveluja järjestetään. Esimerkkeinä kolmannen sektorin uudentyyppisistä palveluista voidaan mainita Kärkölän kirkonkylän Ruskakerho ikäihmisille, liikuntapaikkojen hoito, Mallusjoen lipunnostorinki, Koitin kyläavustaja, Tennilän kyläpäiväkoti jne. Etsimme kaikkien kylien käyttöön jo toimivia malleja, jotka olisivat kaikille osapuolille mahdollisimman edullisia ja hyvin organisoituja.

Toivomme, että vastaat oheiseen kyselyyn 30.6.2006 mennessä ja saamme juuri Sinun kylältäsi arvokasta tietoa palvelujen kehittämisessä. Palauta kysely täytettynä oheisella palautuskuorella, postimaksu on maksettu puolestasi. Kyselystä tehdään yhteenveto kesän aikana ja tulokset julkaistaan Päijät-Hämeen kyläkoulupäivillä 23.9.2006 Lusin kyläkoululla Heinolassa. Kylät saavat tulokset myös omaan käyttöönsä vapaasti hyödynnettäväksi. Olisi tärkeää, että saamme esiin paljon hyviä esimerkkejä kylien palveluista. Kirjoita vastauksesi heti kysymyksen perään ja/tai laita rasti taulukkoon. Kysely on saatavilla myös Päijät-Hämeen kylät ry:n internetsivuilta www.phnet.fi/kylat/ � Kyllikki

5. YHTEYSTIEDOT

5.1. Kylän nimi 5.2. Yhdistyksen nimi 5.3. Vastaajan nimi, yhteystiedot (puhelin, sähköposti) ja asema yhdistyksessä

6. KYLÄLLÄNNE ONNISTUNEET TAI VÄHEMMÄN ONNISTUNEET PALVELUT JA/TAI YHDISTYSTEN TUOTTAMAT PALVELUT

6.1. Luettele kylänne yhdistyksien tai yhteisöllisesti tuotetut palvelut (myös harrastustoiminta), kuka järjestää, mitä järjestää, mitä palvelun järjestämisestä on sovittu? Kirjaa myös pienet ja helpot esimerkit sekä myös vähemmän onnistuneet esimerkit.

6.2. Toteuttaako yhdistyksenne tai joku muu yhdistys kylässänne palveluita kunnalle/yrityksille/muille yhteisöille? Mitä ja miten ne toteutetaan, kuka toteuttaa ja mikä on siitä saatava korvaus?

7. KYLÄN YHTEISTILALLA JÄRJESTETTÄVÄT PALVELUT JA KUINKA NE JÄRJESTETÄÄN

7.1. Kylän yhteistilan, kylätalon/seurantalon nimi (jos useampia tiloja, pyydämme että täytätte useamman lomakkeen, voitte myös pyytää omistaja tahoa täyttämään)

7.2. Kuka omistaa talon? 7.3. Talon käyttö on

____ päivittäistä ______ viikoittaista ______kuukausittaista ______ 1-2 kertaa/vuodessa



7.4. Vuokrattavat tilat 7.4.1. Mitä tiloja voidaan vuokrata ja vuokran suuruus? 7.4.2. Miten tilat varataan? 7.4.3. Maksavatko kaikki käyttäjäryhmät saman verran vuokraa, jos ei niin erittele

ryhmät, jotka maksavat ja jotka eivät maksa vuokraa? 7.4.4. Onko tilojen käytössä joitain rajoituksia tai sääntöjä?

7.5. Miten talonmiespalvelut (lipunnosto, lumityöt, pihatyöt, lämmitys jne) on järjestetty? 7.5.1. Maksetaanko niistä korvauksia, mitä?

7.6. Miten siivouspalvelut on järjestetty? 7.6.1. Maksetaanko niistä korvauksia, mitä? 7.6.2. Miten keittiöpalvelut on kylätalollanne/seurantalollanne järjestetty (esim.

kokoukset, juhlat jne.)? Toimitteko yhteistyössä pitopalvelun tai muun yhdistyksen kanssa? Maksetaanko niistä korvauksia?

7.7. Käyttääkö talon tiloja joku yrittäjä tai kunta, seurakunta jne. säännöllisesti? Mitä käytöstä on sovittu?

7.8. Miten markkinoitte kylätalollanne/seurantalollanne tilojen käyttömahdollisuutta? 7.9. Kyllikki – hanke kehittää palveluita viiden pilottikylän kanssa. Hankkeen tuotoksena voi

syntyä erilaisia kiertäviä palveluntuottajia/palveluja. Oletteko kiinnostuneita seuraavista palveluista kylällenne tai yhteistilalla?

PALVELU KYLLÄ EI vanhusten hoitopalvelut kylvettämispalvelut liikunnanohjaus hierontapalvelut kampaamopalvelut kerhotoiminta muut, mitä

Vapaa sana: Miten kehittäisitte palveluja? Ideoita? Ongelmia?

Lisätietoja kyselystä antaa Kyllikki-hankkeen hankekoordinaattori Erja Hakkarainen, e-mail: [email protected], puh. 0440-890 040



Koulujen taustatiedot (19 vastannutta)

Kunta Heinola Hollola Hollola Asikkala Kärkölä Sysmä

Koulu Lusin kouluNostavan koulu Herralan koulu Kalkkisten koulu

Vuokkoharjun koulu

Pohjois-Sysmän koulu

Kylä Lusi Nostava Herrala Kalkkinen Järvelä Särkilahti Okeroinen Riihilahti Soiniemi Hakosilta Vähä-Pulkkila Liikola Suiva Vintturi Kuoppainkulma Vehmaa Mustjärvi Särkijärvi Kalkkinen Oppilaita 2006 54 86 67 27 301 26Oppilaita 2007 53 83 69 24 285 26Hlökuntaa yht 9 5 7 5 24 4Opetushenkilökuntaa 5 4 3 Rak.vuosi 1882 1947 1976 1921 1902 1961 1938 1953 2002 1993 Vastaaja johtaja rehtori rehtori johtaja rehtori

Kunta Padasjoki Asikkala Nastola Heinola Orimattila Hartola

Koulu Auttoisten koulu

Urajärven koulu Uudenkylän koulu Vierumäen koulu

Mallusjoen koulu

Riihiniemen koulu

Kylä Auttoinen Urajärvi Uusikylä Vierumäki Mallusjoki Koitti Riihiniemi Nokka Lepsala Oppilaita 2006 29 19 60 63 27 27 Oppilaita 2007 25 22 56 57 27 28 Hlökuntaa yht 4 4 6 8 3 3 Opetushenkilökuntaa 3 6 2 2 Rak.vuosi 1962 1897 1994 1902 1912 Vastaaja rehtori johtaja rehtori johtaja



Kunta Nastola Asikkala Kärkölä Nastola Nastola Pertunmaa

Koulu Villähteen koulu

Kurhilan kolulu Lappilan koulu Erstan koulu

Kivijärven koulu

KKn koulukeskus

Kylä Villähde Kurhila-Hillilä Lappila Villähde Pyhäntaa Kirkonkylä

Viitaila Vanaja Seesta Mäkelä Oppilaita 2006 140 52 43 204 76 124 Oppilaita 2007 140 54 76 119 Hlökuntaa yht 10 5 3 24 8 19 Opetushenkilökuntaa6 3 17 4 19 Rak.vuosi 1930 /1985 1948 1956 2002/ laajennus 1918/ 2005 1970 Vastaaja johtaja johtaja rehtori rehtori rehtori rehtori

Kunta Orimattila

Koulu Kuivannon koulu

Kylä Kuivanto Oppilaita 2006 60 Oppilaita 2007 60 Hlökuntaa yht 8 Opetushenkilökuntaa 3 Rak.vuosi 1953

Vastaaja rehtori

TILASTOT: 2006 2007Hlökunta min 3

Min oppilasmäärä 22 22Opetushlökunta min 2

Max oppilasmäärä 301 285Hlökunta max 24

Opetushlökunta max



Kylätalojen taustatiedot (14 vastannutta)

Kunta Heinola Hollola Padasjoki Asikkala Asikkala

Kylätalo Rievelinmutka Ns Toivola Auttoisten Maatalo Kalkkisten ns-talo

Viitailan seurojentalo

Kylä Imjärvi Länsi-Hollola Auttoinen Kalkkinen ViitailaAsukas lkm 390 1000 300

Käyttö

kuukausittain, lähinnä kesäaikaan viikoittain

kuukausittain, lähinnä kesäaikaan päivittäin viikoittain

Omistaja Heinolan kaupunki Ns Toivola ry

Auttoisten Maamiesseura Kalkkisten Ns

Viitailan Seurojentalo Oy

Vuokraaja/ käyttäjä Rievelinmutka ry Ns Toivola ry

Auttoisten Maamiesseura Kalkkisten Ns

Viitailan Seurojentalo Oy

Tilat

Sali m2 112 ( yht. 350 ) 182 max hlömäärä 100 150+ 50 150 300 150+50

keittiötilat ok suurkeittiövarustus ok hyvät hyvät WC ulkona sisällä sisällä sisällä sisällä

muut tilat kota, saunatupa talonmies on

muu varustus

majoitus 20-30 hengelle, lentopallokenttä, soutuvene sauna, kuntosali

Rak.vuosi 1932 1912 1900-luvun alku 1970

remontti/ peruskorjaus

1976 - 1987 2004 keittiö 1999 vesijohdot 2005 saunatilat

2005 lattia- ja pintaremonttia

HUOM ! entinen kyläkoulu talossa suora sähkölämmitys

Kunta Nastola Asikkala Hollola Heinola Nastola

Kylätalo Ruuhijärven ns-talo Vesivehmaan ns-talo Tennilän vanha kolu

Kyläpirtti Heinola kk

Villähteen kylätoimisto

Kylä Ruuhijärvi Vesivehmaa Tennilä-Voistio Heinolan kirkonkylä Villähde

Asukas lkm 350 700 3000 4000 Käyttö päivittäin kuukausittain päivittäin päivittäin päivittäin

Omistaja Ruuhijärven nuorisoseura ry Vesivehmaan Ns

Tennilän kolun osuuskunta

Heinolan kirkonkylän kylätalo OY Nastolan kunta

Vuokraaja/ käyttäjä

Ruuhijärven nuorisoseura ry Vesivehmaan Ns

mm. yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Onnentupa

Heinolan kirkokylän kyläyhdistys ry

Villähteen kyläyhdistys ry

Tilat Sali m2 n. 200 n70 max hlömäärä 300 30 keittiötilat ok hyvät hyvät hyvät WC sisällä sisällä sisällä sisällä sisällä



muut tilat kirjasto talonmies on on on/kyläsihteeri on/kyläsihteeri muu varustus Rak.vuosi 1970 1915 1920 1901

remontti/ peruskorjaus

2005 lämmitys, lattia, ulkomaalaus

2004 uudet keittiö - ja huoltotilat

2004 päivähoitotilojen rakentaminen

2003 remontointi kylätaloksi

1997 peruskorjaus

HUOM ! osin vielä kunnostuksen alla

kylätoimisto internet

kylätoimisto internet

Kunta Artjärvi Heinola Orimattila Asikkala

Kylätalo Villikkalan ns-talo Elämänkaaritalo Jokivarren kolu

Äinää-Vähimaan koulu

Kylä VillikkalaSepäniemi, Voudinlahti, Tähtiniemi Orimattilan kesksuta

Iso-Äiniö, Joenniemi, Myllykselä, Vähimaa

Asukas lkm 200 1000 14 000 / koko kunta Käyttö kuukausuiitain päivittäin päivittäin päivittäin

Omistaja Villkkalan Ns Heinolan kaupunki Orimattilan kaupunki Asikkalan kunta

Vuokraaja/ käyttäjä Villkkalan Ns

Kyläyhdistys Sepän Tähti ry Heinolan kaupunki Orimattilan kaupunki Asikkalan kunta

Tilat Sali m2 liikunta- ja teatterisali liikuntasali liikuntasali max hlömäärä 150 keittiötilat huonot hyvät on on WC sisällä sisällä on on

muut tilat nettikahvila luokkatiloja ym. luokkatiloja ym.

talonmies on/ Elämänkaaritalon johtaja

muu varustus

tanssilava ja grillikatos rannassa rantasauna

Rak.vuosi 1952 2003 1932 1930 remontti/ peruskorjaus 2003

HUOM ! keittiöremontti suunnitteilla

sijaitsee Heinolan keskustassa asuntomessualueella

Kyseessä toimiva keskustan koulu luokat 1-9, 570 oppilasta

Kyseessä toimiva koulu, 25 oppilasta -lakkautusuhka päällä



3.7. Pelisäännöt koulun käytöstä ja tilojen maksullisuus

Koulu Lusin koulu Nostavan koulu Herralan koulu Tilavaraus Koulunjohtajalta Rehtorilta Rehtorilta

Miten Kirjallinen anomus Tila-anomuksella käyttövuorot, Puhelinsoitolla, kirjallinen anomus

yksittäiset tilaisuudet puhelimella rehtorilta

Ovet Avain saadaan koulunjohtajalta.

Avain rehtorilta, tilaisuuden vastuuhenkilö vastaa tilojen sulkemisesta henkilökohtaisesti

Kiinteistönhoitajan sijainen. Seurojen vastuuhenkilöillä avain

Siivous

Koulun siivooja hoitaa tai käyttäjät siivoavat. Sovitaan tilanteen mukaan. Käyttäjä siistii jälkensä Koulun siistijä

Rajoitukset Ei erityistä

Kyllä ; jos käyttö rasittaa kiinteistöä merkittävästi normaalia koulukäyttöä enemmän se lopetetaan. Nyt esim. sähly on loppumassa

Vastuu paikkojen kunnossa pysymisestä on seurojen vetäjillä

Maksu Liikuntasali maksullinen, hintaa ei tiedossa

Tilat ja liikuntavälineet maksullisia, Hollolan kunnan tilankäyttömaksut. Hinnat ja ehdot netissä Liikuntatila 6,70 / h, ruokasali 8,90/ h, luokat 4,50 / h Rehtorit ovat vastuussa koulukiinteistöjen tilojen käyttömaksujen soveltamisesta ja noudattamisesta. Ei maksuja kyläläisiltä.

Tilat ja liikuntavälineet maksullisia, Hollolan kunnan tilankäyttömaksut. Liikuntatila 6,70 / h, ruokasali 8,90/ h, luokat 4,50 / h Rehtorit ovat vastuussa koulukiinteistöjen tilojen käyttömaksujen soveltamisesta ja noudattamisesta. Ei maksuja kyläläisiltä.

Koulu Kalkkisten koulu Vuokkoharjun koulu Mallusjoen koulu Tilavaraus koululta Rehtorilta Kaupungin tilapalvelu

Miten koululta Soitto rehtorille.

Sähköinen varausjärjestelmä, netissä kuvat tiloista / puhelinsoitto

Ovet avain koululta Ei tarvitse avainta, sähköisesti toimivat.

Kaupungin tilapalvelulta, sähkölukkosysteemi

Siivous käyttäjät siivoavat Tapahtuu muun siistimisen yhteydessä.

Ei erillistä siivousta näihin toimintoihin liittyen, normaali siivoojan toiminta koulupäivän jälkeen

Rajoitukset kansalaisopistolla etuoikeus iltakäytön varauksiin

Ajallisia rajoituksia ja kouluntoimintasääntöihin liittyviä.

Normaalit ”paikat ehjänä ja siistinä” -periaate, minimikäyttö 2 tuntia

Maksu kysymykseen ei vastattu, koululla ei ole liikuntasalia Tilat maksullisia kaikille 7,00/ h

Koulutilojen käyttömaksut tilapalvelusta, nettivaraus. Hinta esim. liikuntasali 10,00/ h, luokat, ruokasali 8,00/h, keittiön hinnoittelu sovitaan



Koulu Auttoisten koulu Urajärven koulu Uudenkylän koulu Tilavaraus rehtori Kiinteistönhoitajalta Rehtori

Miten puhelu, paikanpäälle sopimus allekirjoituksella Ilmoitetaan haluttu ajankohta

Soittamalla, käymällä tai lähettämällä sähköpostia

Ovet rehtori, käyttäjillä avain ulko-oveen, käyttäjä sulkee ovet Kiinteistönhoitaja Rehtorilta, jos tarvitaan

Siivous käyttäjä siivoaa

Ei ole tarvittu, sillä käyttäjät itse huolehtivat jälkiensä korjaamisesta. Käyttäjät siivoavat

Rajoitukset Tilat oltava samassa kunnossa palautettaessa kuin luovutettaessa. Aikuinen aina vastaa käytöstä.

Paikat ovat ennallaan käytön jälkeen.

Maksu

Tilojen käyttö on yleensä maksutonta.Juhlakäyttöön maksullista ( ulkopuoliset ? ) Tilojen käyttö on maksutonta.

Tilojen käyttö on maksutonta.

Koulu Vierumäen koulu Pohjois-Sysmän koulu Riihiniemen koulu

Tilavaraus koulunjohtaja/rehtori antaa luvat /avaimen --| vastuu vastuuhenkilö Koulun johtajalta Koulun johtajalta

Miten

tila-anomus koulun johtajalle, säännönmukaiset salivuorot kaupungin liikuntatoimesta

Soittamalla, sähköpostilla tai muuten sopimalla Soittamalla

Ovet Koulun johtaja Talonmies kyläyhdistys

Siivous Koulun siivoajan Käyttäjä siivoaa jälkensä Käyttäjä siivoaa jälkensä

Rajoitukset Koulun tarvikkeita voi käyttä vain osittain ( ei palloja)

Maksu

Tilat maksullisia yli 18 v, maksut vaihtelevat atk-luokka 20,00 / 3h, luokka 7,20/ 3h, sali 12,20/ 1,5 h , viikonloppuisin la + 50 % ja su + 100% kysymykseen ei vastattu

Tilojen käyttö on maksutonta nykyisille käyttäjille; kansalaisopisto kh päätöksellä ja koululaisten kerhot koulunjohtajan päätöksellä

Koulu Villähteen koulu Kurhilan kolu Lappilan koulu Tilavaraus kysymykseen ei vastattu Koulun rehtorilta tai kunnasta kysymykseen ei vastattu

Miten kysymykseen ei vastattu sopimalla asioista kysymykseen ei vastattu

Ovet kysymykseen ei vastattu Rehtorilta, käyttäjä huolehtii ovista kysymykseen ei vastattu

Siivous kysymykseen ei vastattu Käyttäjä siivoaa jälkensä kysymykseen ei vastattu

Rajoitukset kysymykseen ei vastattu

Jos vanhingoitetaan kiinteistöä tai koulun tavaroita, joutuu korvaamaan, käyttö jatkossa kiellettty Keittiössä hygieniapassi, salmonellänäytteet ja ammatti-ihminen käyttämään koneita

Kolupäivän aikana käyttö muuhun tarkoitukseen ei sovellu, ei luokkien käyttöä, koska luokissa oppilaiden tavaroita

Maksu kysymykseen ei vastattu vrt muut Nastolan koulut esim. Ersta

Hinnoittelu työn alla; ulkopuolisilta maksu, liikuntasali 4,00/h, keittiö ja ruokasali 15,00/h,luokkatilat 5,00/h

Liikuntasali maksullinen, hintaa ei tiedossa



Koulu Erstan koulu Kivijärven koulu Pertunmaan kirkonkylän koulukeskus

Tilavaraus

Luokat ja päivisin tapahtuvat toiminnat rehorilta, salin käyttö iltaisin liikuntatoimi Koulun rehtorilta tai kunnasta

tilavaraus koulutoimiston kautta

Miten

puhelimitse, sähköpostilla; säännöllisempi käyttö päätöspöytäkirjalla täytetään anomus

laaditaan vuokrasopimus, jossa aika, käytettävät tilat, siivous ym.

Ovet kiinteistöhuolto kiinteistönhoitaja, asuu koululla talonmies, sopimuksen mukaan

Siivous kunta sovitaan osapuolten kesken sopimuksen mukaan

Rajoitukset koulun säännöt

säännöt jalkineista, järjestyksenpidosta, pysäköinnistä ym.

Maksu

Iltaisin tapahtuva toiminta on maksullista, keittiö 21,00/h, liikuntasali 13,50/h, ruokasali 22,00/h, luokat 7,50/h viikonloppuisin + 100 %

Ruokasalin ja luokkatilojen osalta neuvottelut kesken, Ruokasali 20 -100,00/kerta, luokat 20,00/kerta

Kunnan järjestöille ja seuroille pääosin ilmaista, muilta pieni korvaus, hintoja ei tiedossa

Koulu Kuivannon koulu

Tilavaraus Kaupungin tilapalvelulta, varaustilanne ja hinnat netissä

Miten puhelimitse, sähköpostilla

Ovet Tilapalvelu/ rehtori

Siivous kaupunki

Rajoitukset aikarajoitus, asiallisuus; tiloja ja tavaroita ei särjetä

Maksu

Koulutilojen käyttömaksut tilapalvelusta, nettivaraus. Hinta esim. liikuntasali 10,00/ h, luokat, ruokasali 8,00/h, keittiön hinnoittelu sovitaan



3.7. Pelisäännöt kylätalon käytöstä ja tilojen maksullisuus

Talo Rievelinmutka / Imjärvi Toivolan Ns-talo/ Hollola Auttoisten Maatalo Tilavaraus Internetissä varaustilanne, nimetty henkilö johtokunnasta talonmieheltä

Miten varaus esim.sähköpostilla puhelin puhelin

Ovet sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan talonmies, sopimuksen mukaan

Siivous talonmies-siivooja, talkoilla

nimetty henkilö yleissiivoukseen, jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä, myös ostopalveluna seuralta

Jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä, myös ostopalveluna seuralta

Rajoitukset ei kohtuutonta häiriötä, siivoaa jälkensä

Maksu

Ilmainen kylän yhdistyksille, jäsenille alennus, muille hinnaston/ sopimuksen mukaan

Ilmainen kylän yhdistyksille, jäsenille alennus, muille hinnaston/ sopimuksen mukaankaikilla sama vuokra

esim. hinta 85 €/pvä, 250 € vkonloppu

Markkinointi

internetissä, www.imjarvi.info,kylien palveluhakemistossa, puskaradiossa

puhelinluettelon keltaiset sivut, järjestöjen nettisivut, L-H palveluesite

internetissä kyläyhdistyksen kotisivuilla, erilaisissa mainoksissa

HUOM ei säännönmukaista sopimuskäyttöäkansalaisopisto käyttää säännöllisesti talvikaudella käyttö pääasiassa kesäisin

Koulu Kalkkisten Ns-talo Viitailan Seurojentalo Ruuhijärven Ns-talo Tilavaraus puheenjohtaja tai sihteeri puheenjohtaja puheenjohtaja

Miten puhelin puhelin, sähköposti puhelin

Ovet sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan talonmies, sopimuksen mukaan

Siivous

perussiivous talkoilla listan mukaan, kukin vuorollaan, jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä, myös ostopalveluna seuralta

Jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä

perussiivous talonmies, Jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä, myös ostopalveluna seuralta

Rajoitukset perheet saavat käydä pelaamassa seuran välinein jäsenmaksua vastaan

Talo saadaan käyttöön siistissä kunnossa, täytyy jättää siistiksi

paikat samassa kunnossa kuin saapuessa

Maksu hinnaston mukaan, kyläläisille alennus

hinnaston mukaan, kyläläisille alennus

hinnaston mukaan, kyläläisille alennus

esim. hinta 75 €/päivä, 150 €/ vkonloppu

Markkinointi

internetissä ja ilmoitustauluilla, seurojen yhteisessä kuukausitiedotteessa

internetissä, mainoksia lehdissä

intenetissä, tapahtumista ilmoitus lehdissä

HUOM koulu käyttää salia liikuntatilana 2 krt/vko

kansalaisopisto käyttää säännöllisesti talvikaudella

koulu, seurakunta ja kansalaisopisto käyttää tiloja säännöllisesti



Koulu Vesivehmaan Ns-talo Tennilän vanha koulu Kyläpirtti, Heinola kk Tilavaraus sihteeri sihteeri puheenjohtaja, työntekijät

Miten puhelin puhelin sähköposti puhelin, sähköposti, henk.koj´ht.käynti

Ovet sopimuksen mukaan, nimetyt henkilöt talonmies, sopimuksen mukaan

sopimuksen mukaan, työntekijät

Siivous

Jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä, myös ostopalveluna seuralta

perussiivous talonnies, juhlien jälkeinen siivous sovitaan erikseen perussiivous talon työntekijät

Rajoitukset hyviä tapoja noudattaen asioista neuvotellaan esim. siivous

Maksu

hinnaston mukaan, kyläläisille ja toimintaa aktiivisesti tukeville alennus

Ilmainen osuuskunnan osakkaille, jäsenille alennus

hinnaston mukaan, kylien tilaisuuksiin ei vuokraa, jos myös tarjoilua, ei vuokraa

esim. hinta 9 €/tunti

1-2 €/ hlö (max 40 hlöä ), seinätila taidenäyttelyihin 100 €/ kk

Markkinointi ei aktiivista markkinointia, taloa kunnostetaan vielä

vain suullisesti ja puskaradion kautta

internetissä, lehti-ilmoituksin, mainoslehtisin ja suullisesti eri tilaisuuksissa

HUOM ei säännönmukaista käyttöä

kansalaisopisto, seurakunta ja Onnentupa ryhmis käyttävät säännöllisesti tiloja

kyläyhdistys käyttää ja vuokraa tiloja

Koulu Villähteen Kylätoimisto Villikkalan Ns-talo Elämänkaaritalo Tilavaraus kylätoimisto sihteeriltä nettikahvila

Miten sähköposti, puhelin sähköposti, puhelin sähköposti, puhelin, henk.koht.käynti

Ovet sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan kyläyhdistys hoitaa osan talonmiespalveluista

Siivous kunta siivoaa Jokainen käyttäjä siivoaa itse jälkensä

yhdistys siivoaa käyttämänsä tilat

Rajoitukset toimistotiloihin liittyy keittiö, ei erillistä vuokraa Ei vuokrata nuorten bileisiin

tilojen käytössä on rajoituksia mm. keittiötilat

Maksu tilat ilmaisia ryhmien käyttöön

Tilat maksutta Martoille ja metsästysseuralle, muut maksavat vuokraa

kyläyhdistykseltä ei maksua toistaiseksi

esim. hinta 10 €/tunti, 70 €/pvä, nettikahvilatila

Markkinointi internetissä, kylälehdessä, internetissä ja kunnan palveluhakemistossa

internetissä, lehti-ilmoituksilla, kyläkirjeessä kerran kuussa

HUOM kyläyhdistys on vuokrannut toimistotilan Nastolan kunnalta ei säännönmukaista käyttöä

kyläyhdistys käyttää ja vuokraa internetkahvilatilaa, sekä rantasaunaa kanpungin lukuun, omistaja Heinolan kpki



Koulu Jokivarren koulu/ Orimattila Äinää-Vähimaan koulu Tilavaraus koululta ei vastausta

Miten sähköposti, puhelin ei vastausta

Ovet kaupungin tilapalvelu ei vastausta

Siivous kaupungin tilapalvelu ei vastausta

Rajoitukset kouluaikana vain koulukäytössä ei vastausta

Maksu kaikilla käyttäjillä sama ei vastausta

Markkinointi kaupungin internetsivuilla ei vastausta

HUOM Toimiva koulu, 570 oppilasta Toimiva koulu, 25 oppilasta



Mitä palveluja ja kenelle kyläkoulullanne tarjotaan vuoden aikana, ketkä ne toteuttavat? Koulu Mitä Kuka

Lusi poikakerho seurakunta liikuntakerho lapsille urheiluseura jumppa, lentopallo, pesäpallo urheiluseura sulkapallovuorot urheiluseura Sysmä iltapäiväkerho koululaisislle kouluavustaja Nostava äiti- lapsipiiri ja perhekerho seurakunta lasten päiväkerho seurakunta aikuisten lentopallo urheiluseura nuorten sähly urheiluseura naisten sähly urheiluseura aikuisten jumppa urheiluseura sisäjalkapallo yksityinen sähly koululaisille vanhempainyhdistys Herrala sähly koululaisille urheiluseura lasten jumppa urheiluseura aerobic urheiluseura yleisurheilu, hiihtokoulu urheiluseura koululaisten iltapäivähoito kunta 4H-kerho 4H-yhdistys

jalkapallo ( sisä- ja ulko-) urheiluseura perhepäivähoitajien liikuntahetki kunta äiti-lapsi-tapahtumat kunta lentopallo kyläyhdistys Kalkkinen taukotila, sauna, pesukone kotipalvelu kansalaisopiston piirit kansalaisopisto harrastekerhot Vuokkoharjun koulu erilaisia tilaisuuksia. Mallusjoki kansanpelimannit kansalaisopisto torvisoittokunta kansalaisopisto posliinimaalaus kansalaisopisto kansantanssi/ lapset kansalaisopisto koululaisten iltapäiväkerho kaupunki jumppamix kansalaisopisto kursseja ja kerhoja Mallusjoen nuorisoseura Auttoinen kyläyhdistyksen kokous kyläyhdistys Urajärvi ruokapalvelu vanhuksille seurakunta pienten lasten ja perhekerho seurakunta

luova kerho lapsille koulu naisten liikunta kansalaisopisto 4H-kerho 4H-yhdistys

ruokailu kerran vuodessa kyläyhdistys kokouksia kyläyhdistys Uusikylä opetus Vierumäki sähly aikuisille urheiluseura naisten jumppa urheiluseura poikien sähly urheiluseura



lentopallo urheiluseura sähly Pyhäntaalaisille kyläyhdistys pianonsoitto kansalaisopisto Riihiniemi liikuntakerho aikuisille ja lapsille kansalaisopisto käsityökerho aikuisille kansalaisopisto atk-kerho aikuisille kansalaisopisto 4H-kerho ja ruoanlaittokerho koululaisille 4H-yhdistys Villähde satujumppa urheiluseura peli-iltoja eri ikäisille nuorille urheiluseura Kurhila 4H-kerho koululaisille 4H-yhdistys tyttökerho ja poikakerho seurakunta naisten liikunta kansalaisopisto Lappila 4H-kerho koululaisille 4H-yhdistys kuntojumppa kansalaisopisto Ersta bändikerho kyläyhdistys ja koulu liikuntakerho iltapäivisin kunta kuvataidekoulu kansalaisopisto käsityökoulu kansalaisopisto pianonsoitto kansalaisopisto naisten liikunta kansalaisopisto englannin kieli kansalaisopisto entisöintikurssi kansalaisopisto koripallo lapsille iltapäivisin Lden NMKY kuoro lapsille Salomon Sävelsointu Kivijärvi liikunta ja käsityökerhot koulun jälkeen koulu sähly lapsista aikuisiin urheiluseura kuvataidekoulu 7 -12 v kansalaisopisto posliinimaalaus kansalaisopisto liikunta aikuisille kansalaisopisto Bailatino aikuisille kyläyhdistys päiväkerho alle kouluikäisille seurakunta Nastapartio lapsille seurakunta Pertunmaan kk koululaisten iltapäivätoiminta koulu musiikkiopetusta kansalaisopisto kieliä kansalaisopisto askartelua kansalaisopisto sirkus yritys Kuivanto sulkapallo nuorisoseura sähly nuorisoseura sulkapallo yksityiset uinti koulu/ kaupunki kudonta kansalaisopisto liikunta, circuit kansalaisopisto perhekerho aikuisille ja lapsille seurakunta päiväkerho alle kouluikäisille seurakunta



Mitä palveluja ja kenelle kylätalollanne tarjotaan vuoden aikana, ketkä ne toteuttavat? Kylätalo Mitä Kuka

Rievelinmutka/Imjärvi kalailta, rosvopaisti ym. luontoelämyksiä kyläyhdistys Joulupuuro Martat Toivolan NS-talo/ Hollola peli-illat nuorille ja lapsille nuorisoseura kenttäpelejä kaikille nuorisoseura vappulounas, syysjuhlat, pikkujoulu nuorisoseura Auttoisten Maatalo kesätori, perinnepäivä kyläyhdistys disko nuorille kouluvuoden aikana kyläyhdistys Kalkkisten Ns-talo satujumppa lapsille nuorisoseura jumppa aikuisille nuorisoseura peli-illat nuorille ja lapsille nuorisoseura liikuntatunnit 2 krt/vko koululaisille kunta 4H-kerho 4H-yhdistys leikkikerho lapsille nuorisoseura taidetyöpajoja nuorille nuorisoseura teatteriesitys toripäivän yhteydessä nuorisoseura lounas Kalkkisten toripäivän yhteydessä nuorisoseura Viitailan Seurojentalo kuntoliikunta naisille kansalaisopisto Possujuhlat ja tanssit Martat ja kyläseura Ruuhijärven Ns-talo Yleiset tanssit joka kuukausi nuorisoseura naisten jumppa kansalaisopisto nuorten ja aikuisten sähly nuorisoseura lentopallo aikuiset nuorisoseura Juhlat, juhannus-, joulu-,vappu-,laskiais- nuorisoseura kesätori nuorisoseura disko koululaisille nuorisoseura päiväkerho lapsille 2 krt/vko seurakunta liikuntatunnit 1 krt/vko koululaisille kunta Kylän olohuone ja pub kaikille nuorisoseura Rock-A-Billy Festivaalit kesällä nuorisoseura Vesivehmaan Ns-talo kyläjuhlia nuorisoseura Tennilän Vanha Koulu yks. Ryhmäperhepäiväkoti yritys naisten jumppa kansalaisopisto kankaan kudonta kansalaisopisto pianonsoitto kansalaisopisto viikonloppukurssit, entisöinti ym kansalaisopisto päiväkerho lapsille seurakunta Kyläpirtti/ Heinola kk kaupungin ja kylien info-piste kyläyhdistys kylätoimiston palvelut kyläyhdistys kahvio kyläyhdistys taidenäyttely kyläyhdistys paikallisten tuotteiden suoramyyntipiste kyläyhdistys lauluillat kyläyhdistys viittomakielen kurssi kyläyhdistys diakonin vastaanotto 1 krt/kk seurakunta kirpputori kyläyhdistys



joulu- ja kesäajan avaus tapahtumat kyläyhdistys Villähteen kylätoimisto tuolijumppa kyläyhdistys kylätoimiston palvelut kyläyhdistys myyjäsisiä ja kirpputoreja kyläyhdistys kyläkirjasto kyläyhdistys bändikerho kunta ja kyläyhdistys Nuorten taloillat kyläyhdistys esitelmiä ja keskustelutilaisuuksia kyläyhdistys Villikkalan Ns-talo/ Artjärvi juhannusjuhlat- ja iltamat nuorisoseura

Rannassa pelikenttä, grillikatos ja tanssilava juhlia varten nuorisoseura

Elämänkaaritalo internet kahvila kyläyhdistys rantasaunan ja pelivälineiden vuokraus kyläyhdistys lasten päivähoitoryhmä kaupunki MLL-puoti, suoramyyntipiste MLL ja kykäyhdistys Liikuntapalveluita eri-ikäisille Jokivarren koulu liikuntaa kaikille 5 krt/vko urheiluseurat Äinää-Vähimaan koulu lentopallo aikuiset



Mahdolliset palvelut kyläkouluilla

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

apteekkipalvelut

hierojapalvelut

kampaamopalvelut

postipalvelut

viranomaisten palvelupiste

ASIOINTIPALVELU

kurssitoiminta

liikuntapalvelut

myyjäisten pitopaikka

nikkaritila kyläläisille

salivuorot yksityishenkilöille

HARRASTUSTOIMINTA

ateriapalvelut

hoivapalvelut

kylvettämispalvelut

saunapalvelut

terveydenhoitopiste

Vanhusten palvelut

HOIVAPALVELUT

esiopetus

koululaisten iltapäivähoito

leirikoulu- ja kesäkoulupaikka

päivähoito

LASTEN JA NUORTEN PALVELUT

asuntolapalvelut

majoituspalvelut

palveluasuminen

yritystapahtumat

MUUT PALVELUT

iltamat, konsertit, taidenäyttelyt

internet-piste

juhlapalvelut

kesäkahvila

nettikahvila

KULTTUURIPALVELUT

KYLLÄEHKÄ



Mahdolliset palvelut kylillä0 2 4 6 8 10 12

HOIVAPALVELUT

Vanhusten hoitopalvelut

kylvettämispalvelut

ASIOINTIPALVELUT

hierontapalvelut

kampaamopalvelut

HARRSTUSTOIMINTA

kerhot, kurssit

liikunnanohjaus

LASTEN- JA NUORTENPALVELUT

koululaisteniltapäiväkerhoi

leirkoulu

MUUT PALVELUT

kylatalkkari

KYLLÄ EI

Documents

Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle Loppuraportti