Embed Size (px)
Citation preview
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
S i s ä l l y s :
TOUKOKUU 4/2012 Toimitus: [email protected] Lehteen toimitettavan materiaalin deadline on joka kuukauden viimeinen päivä
Bangkokin suomalaiset @-uu�set
Hyvät lukijat!
Kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä on tutkinut sosiaalisen pääoman merkitystä kansan terveydelle. Hän on julkaissut tutkimuksistaan kirjan "Kulttuuri
pidentää ikää", jossa todistetaan aktiivisen kulttuurin harrastamisen tuovan 2-3 vuotta lisää tervettä elämää. Itse kulttuuriharrastus ei sitä aiheuta, vaan hyöty tulee yhdessäolosta muiden kanssa, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudentunteesta. Kult-tuurikuntoilu edistää Hyypän mukaan terveyttä vähintään yhtä hyvin kuin liikunta. Kyse ei ole pelkästään ns. korkeakulttuurin harrastamisesta, vaan kulttuuri sisältää niin talkootyöt, käsityökerhot kuin kuorot ja kuvataiteetkin.
Tutkimustulos ei ole yllättävä. Sosiologien mukaan yhteisöllisyys on ihmisen olemas-saololle ja toiminnalle välttämätön prosessi. Emil Durkheimin mukaan ihmisiä koos-
sapitävä voima (”kollektiivinen omatunto”) syntyy ihmisten sosiaalisen kanssakäymi-sen kautta, jotka realisoituvat rituaaleissa ja seremonioissa. Pierre Bourdieu’n mu-kaan sosiaaliset rakenteet taas ovat olemassa vain, koska ihmiset uskovat niiden olemassaoloon. Hänen mukaansa yhteiskunta ja sosiaalinen elämä on symbolista peliä ja todellisuuskin neuvoteltavissa.
Tässä kuussa vietämme jälleen suomalaisuuden päivää yhdessä J. V. Snellmanin muistopäivän kanssa. Snellmanin ansioiksi luetaan, että hän pyrki aikanaan vahvista-maan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja suomen kielen asemaa. Siitä kaunis kii-
tos kansallisena herättäjänä tunnetulle Snellmanille.
Yhtään hänen panostaan vähättelemättä, haluan kuitenkin kysyä, mitä on tämän päivän suomalainen kansalaisyhteiskunta. Mitä on olla tänä päivänä suomalainen?
Millaisina rituaaleina ja seremonioina kanssakäymisemme mahdollisesti realisoituu? Millaisiin sosiaalisiin rakenteisiin tyypillinen suomalainen uskoo? Kuka tänä päivänä edes on se tyypillinen suomalainen?
Viime vuosikymmenien aikana perinteisten yhteisöjen (ydinperhe, suku, kylä jne.) mureneminen on joidenkin käsitysten mukaan saanut aikaan yhteisöllisyyden katoa-mista ja yksilöllisyyden ylikorostumista. Toisen näkemyksen mukaan yhteisöllisyys on kyllä säilynyt, mutta yhteisöjen muoto on muuttunut. E-aikakauden myötä on ihmisen elämä irtautunut totunnaisista ajan ja paikan rajoista, ja erityisesti sosiaali-
sen median vaikutuksesta ihmiset kuuluvat hyvinkin symbolisiin yhteisöihin. Itse kävin tänään surfaamassa LinkedIn-, Academia.com- ja Facebook–yhteisöni kuulumi-sia. Ja parhaillaan naputtelen pääkirjoitusta @-uutisten yhteisöllemme! Virtuaaliyh-teisöjen kautta voi pitää yhteyttä myös konkreettisen yhteisön jäseniinsä.
Vaikka sosiaalinen media ja e-yhteiskunta ovatkin merkittävässä asemassa nykyises-sä yhteisöllisyydessä, on hienoa, että ulkosuomalaisilla on olemassa myös omia reaa-liaikaisia konkreettisia yhteisöjämme. Itselleni yhteisöllinen toiminta mm. Krungthe-pin Suomalaisissa ja Suomi-Seurassa sekä tämän lehden tekeminen antavat tuiki
tärkeän, usein konkreettisen ja reaaliaikaisenkin, yhteenkuuluvuuden tunteen—me jaamme jotain ainutlaatuista keskenämme. Toivottavasti nuo pari ylimääräistä vuot-ta, joita mahdollisesti saavutan, tulevat olemaan antoisia vuosia!
Tässä lehdessä muuta suomalaisjuttua mm. suomalaisista kesäihmisistä s.3. Kevät on perinteisesti naistenlehtien laihdutusvinkkien aikaa. Tässä lehdessä vinkiksi kui-tenkin samalla sivulla Jukka Ukkolan uniseksimpi, tehokas bimbokuuri.
"Elämä on ihanaa. Varsinkin, jos omaa tarpeeksi luonteen heikkoutta nauttiakseen siitä!” -Sokrates-
Oikein mukavaa loppukevättä ja kesän alkua kaikille!
Kaisa PudasKaisa PudasKaisa PudasKaisa Pudas
Thaimaa tutuksi –
kulttuurin jyvänen riisi
2
Suomalainen on ihana
kesäihminen
Tyhjä pää, tyhjä vatsa
3
Suomen vuodena-
joista
Mummon kesätyö
4
Tiesitkö, että... 5
Krungthepin Suoma-
laiset
Suomi-Seura ja USP
6
Ilmoituksia,
yhteystiedot,
kalenteri
8
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille sunnuntaina 12.5.!
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
Noin puolet maailman ihmisistä käyttää pääasiallisena ravintonaan riisiä. Riisiä viljellään melkein kaikissa lämpimissä maissa; 90 % koko maailman riisistä kasvatetaan Aasiassa. Aasiassa riisi ei ole vain viljakasvi, vaan sillä on suora yhteys niin alueen historiaan kuin talouteenkin, jo tuhansien vuosien ajan.
Arkeologisten kaivausten perusteella Thaimaan pohjoisosassa Khonkänin alueella on riisiä viljelty jo 5500 vuotta sitten, mikä on aikaisemmin kuin esim. Kiinassa tai Intiassa. Myös 6000 vuotta vanhat kuvat Ubonrachat-hanista kertovat riisin kylvöstä. Riisiä viljeltiin pitkään omiksi tarpeiksi ja vasta Bangkokin aikakauteen siirryttäessä varhaisen Ratanakosinin aikaan (1800-luvulla) riisistä tuli kansainvälistä kauppatavaraa. Kuningas Mong-kutin (Rama IV) aikana allekirjoitettiin Iso-Britannian kanssa ns. Bowring Treaty, jossa sovittiin myös riisikaupasta. Myöhemmin vastaavia sopimuk-sia solmittiin muidenkin maiden kanssa. Thaimaa siirtyi pikkuhiljaa mark-kinatalouteen ja riisistä tuli Thaimaan ulkomaankaupan pääasiallinen vientituote. Bowring Treatyn allekirjoittamisen aikaan 1855 kaupankäynti riisillä oli aika merkityksetöntä, mutta jo vuonna 1967 Thaimaa vei 1,12 miljoonaa tonnia riisiä maasta. Huippunsa kauppa sai 1989, jolloin thaimaalaista riisiä lähti ulkomaille 6,31 miljoonaa tonnia. Thaimaa oli pitkään maailman suurin riisinviejä, aina kesään 2012 saakka, jolloin nykyisen hallituksen uusi riisipolitiikka otet-tiin käyttöön.
Vaalilupaustensa mukaisesti nykyinen hallitus maksaa riisinviljelijöille tukiaisia tuotettujen riisikilojen mukaan yli maailmanmarkkinahintojen. Riisi kerätään varastoihin, ja hallituksen mukaan se on tarkoitus sieltä myydä eteenpäin ulkomaille. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Bangkok Postin mukaan loppuvuodesta 2012 hallituksella oli varastossa jo noin 12 miljoonaa tonnia riisiä. Lehden mukaan määrä vastaa 240 miljoonaa 50 kilon (58x94 cm) riisisäkkiä. Se on valtava määrä. 12 miljoonaa tonnia tai 240 miljoonaa säkkiä puolestaan vastaa 125 Impact Areenaa tai neljää Su-wannaphumin lentokenttää. Tai niillä voisi peittää koko Koh Phangan saaren. Jos säkit ladottaisiin päällekkäin, niiden kokonaiskorkeus olisi 36 000 km eli 118 440 Bayoke II tornia. Tulvien jälkeen 2010 joku ehdotti Bangkok Postin si-vulla, että käytetyistä hiekkasäkeistä ladottaisiin Thaimaan ”The great wall of sand bags” - tämän päivän varastossa olevista riisisäkeistä saisi varmasti aikaan huomattavasti monumentaalisemman muurin.
Noin 60 % thaimaalaisista saa tänä päivänä elantonsa riisistä. Noin 70 % viljelijöistä ei omista peltojaan, vaan vuok-raa niitä joko vuodeksi tai yhdeksi satokaudeksi kerrallaan. Vaikka joillakin alueilla tehoviljelyllä voidaan onnistua kasvattamaan kaksi tai hyvänä vuotena jopa kolme satoa vuodessa, suurin osa viljelijöistä onnistuu kuitenkin saa-maan vain yhden sadon. Arvostetuin thaimaalainen riisi on tuoksuva, pitkäjyväinen jasmiiniriisi (ข้าวหอมมะล,ิ khau hoommali). Maksimoidakseen tukirahan saannin ovat monet viljelijät kuitenkin hylänneet jasmiiniriisin ja siirtyneet viljelemään vähemmän arkoja ja satoisampia, mutta samalla huonolaatuisempia, lajikkeita, joita useimmat ruokapai-kat tarjoavat asiakkaillensa (mm. khau suai eli ”kaunis riisi"). Tukitoimet eivät ole onnistuneet nostamaan Thaimaan riisinviljelijöitä köyhyydestä. Thaimaan maatalousviranomaiset ovat laskeneet, että tukitoimista ja sen mukana seu-ranneesta riisin hinnannoususta hyötyvät eniten varakkaat riisimyllyjen omistajat.
Jasmiiniriisin tai kauniin riisin lisäksi joissakin ravintoloissa on nykyään tarjolla myös ruskeaa kiillottamatonta khao kloong –riisiä tai punaista khau dääng –riisiä. Khau niauta eli tahmeaa riisiä (sticky rice) tarjoillaan usein koillisesta vaikutteita saaneen ruoan kanssa, kuten kai jaangin (grillattu kana) ja som tamin (papaijasalaatti), jolloin riisi syö-dään tavallisesti käsin. Tahmea riisi on tärkeä ainesosa myös mangon kanssa tarjoiltavassa ”sticky rice” -jälkiruoassa. Riisistä tehdään myös mm. jauhoa, erilaisia nuudeleita ja ”riisispaghettia”.
Monissa Aasian maissa päivä alkaa aamuriisillä ja päättyy iltariisiin. Thaimaalainen ilmaisee nälkänsä "haluamalla syödä riisiä" (hiu khaau). Tyypillinen thaimaalainen tervehdys on vielä monilla alueilla ”joko olet syönyt riisiä” (kin khau leeu ry jang)? Riisi sisältää 7 % proteiinia and 70 % hiilihydraatteja. Siinä on runsaasti B1-, B2- ja niacin-vitamiinia. Mineraaleja ja kuitua löytyy kiillottamattomaan riisin ulkokerroksista. Kiillotettaessa riisistä häviää B1-vitamiini, minkä vuoksi ihmiset, joiden ravinto koostuu liian yksipuolisesti valkoisesta riisistä, sairastuvat helposti puutostautiin, beriberiin.
Riisi on ainoa viljakasvi, jolle Thaimaassa järjestetään uskonnollisia seremonioita. Riisi saa osakseen paikallisia siunauksia eri vaiheissa kylvöstä korjuuseen, ja kylvökauden alussa järjestetään kansallinen rääk naa –juhla. Rääk naa järjestetään Sanaam luangin alueella Bangkokissa. Tänä vuonna juhla sattuu toukokuun 11. päivälle.
Thaimaassa riisin jumalatar on nimeltänsä Mää Phosop. Mää Phosopia on juhlittu Thaimaassa ainakin 700-800 vuoden ajan. Jumalattaren kerrotaan lähteneen matkaan hindujen pyhältä Meru-vuorelta, matka-ten läpi seitsemän meren ja seitsemän vuoren. Matkan varrella Mää Phsopin vanavedessä seurasi erilaisia kaloja, jotka tänä päivänä uiskentelevat lukuisina Thaimaan vesissä.
Riisin jumalattaren juhlinta hiipui jossain vaiheessa, ja viimeinen jumalattaren virallinen juhlallisuus järjestettiin Chitlada-palatsissa 1961. Kuningatar Sirikit auttoi elvyttämään vanhaa juhlaa matkaa-malla Ang Thong –provinssiin juhlaan, jossa kutsuttiin jälleen Mää Phosop riisipeltoja suojelemaan. Kun riisi alkaa tuottaa jyviä, sanotaan sen tulevan raskaaksi. Raskaaksi tuleminen on kriisiaikaa, minkä vuoksi riisin henkeä täytyy voimistaa. Raskaana olevalle Mää Phospille tarjotaan tyypillisesti
banaania, sitrushedelmiä tai sokeriruokoa aamupahoinvointiin. Lahjat ripustetaan pellolle kepin nokkaan laitettavaan bambukoriin.
Kuva: wwww.kepa.fi
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
Niin kuin jokainen suomalainen kaupunki on ihana kesäkaupunki, samalla lailla jokainen suomalainen on ihana kesäihminen. Talvisin kesäihmisyys muhii piilossa kuin heinä pellonlaidalla muovikääreessä, mutta viimeistään toukokuun lopussa se poksahtaa esiin. Heti kuoriutumisensa jälkeen kesäihminen ryntää pörheänä mar-kettiin tarkistamaan, mitä uusia grillimakkaramakuja tuotepäälliköt ovat talven aikana keksineet.
Kesäihminen eroaa talvi-ihmisestä pääasiassa niin, että se vastustaa sähköä. Säh-kö on yksityiskäytössä täysin turha luksushyödyke, johon turvautuvat vain hute-rimmat kesäihmiset, varsinkin jos kyse on sähköverkosta tulevasta sähköstä. Mi-
käli kesäihminen poikkeuksellisesti aikoo käyttää sähköä johonkin kesäpuuhaan, kuten nettikaupasta tilatun, kan-nettavan olutjääkaapin lataukseen, sähkö tehdään aggregaatilla niin, että kuuluu ja haisee vähän kauempanakin olevaan naapuriin.
Koska kesäihminen on täysin eri henkilö kuin talvi-ihminen, se halveksii myös televisiota. Television ongelma on, että se sijaitsee sisällä, jonne kesäihminen ei aio mennä ennen kuin elokuun puolivälissä. Sisätiloissa kesäihminen nahistuu nopeasti kuin viimevuotinen peruna.
Kesäihmisen pääasiallinen tehtävä on ulkona käyskentely. Käyskentelyyn on helppo yhdistää erilaisia sivuprojekteja. Niiden on kuitenkin aina liityttävä jollakin tavalla puuhun, sen karsimiseen, kaatamiseen, kantamiseen tai siitä teh-tyjen asioiden kunnostamiseen.
Säähän kesäihmisellä on paradoksaalinen suhde. Se vahtaa pääskyjä, sammakoita, pilviä, kiviä, iltapäivälehtiä ja reumatismiaan saadakseen vihiä, millainen keli on tulossa. Silti sää ei vaikuta kesäihmisen käyttäytymiseen millään tavalla, onhan kesä.
Sään lisäksi kesäihmistä kiinnostaa lisääntyminen. Se on hyvä hoitaa alta pois kesäisin, koska television ehkäisevä vaikutus on eliminoitu. Vinkkejä lisääntymiseen kesäihminen saa kesälehdistä. Niissä muistutetaan vuosittain, että kannattaa kokeilla erilaisia kesäihmisen toimintoja, kuten pussailua ja toisen ihmisen koskettelua ilman rukkasia, ja mielellään myös ilman näppylähanskoja.
Kun kesäihminen poistuu omalta kesäreviiriltään, se hakeutuu paikkoihin, joissa on anniskelu. Anniskelupaikoissa kesäihmiset haukkuvat vihollistaan Päivi Räsästä, joka aikoo rajoittaa anniskelua ja joka muutenkin vaikuttaa vähän liian takakireältä ollakseen hyvä kesäihminen.
Kesäihmisen elo ei ole ihan yhtä lyhyt kuin Lapin linnunlaulu, huvi. Mutta melkein. Kun se syyskuussa löytää vaate-kaapistaan reiden puoliväliin päättyvät, neonruudulliset shortsit, se hämmästyy: olinko se minä, joka näitä käytti?
Kanadalainen tutkimus on osoittanut, että rankka ajatustyö näkyy vyötäröllä. Tulos saa-tiin, kun koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä vain istuskeli, toi-nen luki tekstiä ja kirjoitti siitä lyhennelmän ja kolmas ratkoi älyä vaativia tehtäviä. Kun nämä joukot päästettiin vapaasti ruokalaan, ensimmäinen ryhmä söi selvästi vähiten ja kolmas ryhmä eniten. Ajattelu siis lisäsi ruokahalua, ja siitähän seuraa tietysti painon-nousua.
Tulos avaa uusia näkymiä laihduttamiseen. Kevään ihmedieetiksi voi nousta bimbokuu-ri, jossa ajatteleminen lopetetaan kokonaan joksikin aikaa. Vietetään vaikka tajuton toukokuu samaan tapaan kuin oli tipaton tammikuu. Kun pää on vappuna nollattu, annetaan sen pysyä sellaisenaan muutamia viikkoja.
Ajattelun lopettaminen on muodikasta myös sen vuoksi, että filosofia eli viisaustiede on menettänyt mainettaan vii-me aikoina. Kun korvien väli tyhjennetään tarpeettomasta roinasta, siis ajatuksista, sinne on kätevä järjestää saman tien kevättuuletus eli läpiveto yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Kuukauden bimbokuurilla ehtii saada itsensä rantakuntoon, sillä kanadalaistutkimuksen mukaan ylenpalttinen ajatte-lu lisää jopa lähes 300 kaloria joka aterialla. Se tarkoittaa kääntäen sitä, että kun ei mitään ajattele, tuon verran ka-loreita vähenee. Se taas tarkoittaa sitä, että mitä useammin syö tyhjin päin, sitä enemmän laihtuu. Neljä ateriaa päivässä pudottaa jo 1200 kaloria, ja kun sitä rataa jatkaa kuukauden, kyllä siinä muutama kilo lähtee. Jokainen ka-lorihan painaa gramman ja kilokalori on kilogramma. En toisin mene tästä laskelmasta ihan takuuseen, kun en jaksa ajatella loppuun asti.
Ajattelun ja lihomisen yhteys antaa myös uusia sosiaalisia välineitä. Nyt ei enää tarvitse sanoa töksäyttää, että olet-pas tainnut saada vähän lisää kiloja. Asian voi ilmaista paljon kohteliaammin: ”Näytätpä sinä viisaalta! Olet oikea ajatusten Mississippi!” Politiikassakin voi siivota kielenkäyttö samaan tapaan. Timo Soininkaan ei tarvitse syyttää hallitusta ideoiden puutteesta, vaan hän voi kehaista, että kyllä meillä on niin sutjakka pääministeri että.
Jukka Ukkola SK18, 3.5.2013
Kuva: http://mikasipura.livejournal.com/220579.html
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
Jukka Ukkola SK18. 3.5.2013
Meteorologiassa käytetään termisiä vuodenaikoja, joiden rajat on määritelty sen mukaan, milloin vuorokauden kes-kimääräinen lämpötila ylittää tai alittaa tietyt rajat. Termi-nen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä. Meteorologinen kesä on aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi 10 °C. Syk-syllä vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n vä-lillä ja termisen talven alkaessa vuorokauden keskilämpöti-lan on alitettava pysyvästi 0 °C sekä päättyessä ylitettävä pysyvästi 0 °C.
Kesää saa Suomessa vielä odotella, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät alkoi tänä vuonna Helsingis-sä 2. huhtikuuta. Muualla Suomessa kevät alkoi Pohjois- ja Luoteis-Lappia lukuun ottamatta 13. huhtikuuta mennes-sä. Tänä vuonna kevät koitti tavanomaista myöhemmin. Etelässä terminen kevät oli keskiarvoihin nähden myöhässä noin 1,5–3 viikkoa ja Keski-Suomessakin puolesta kahteen viikkoa. Maan pohjoisosassa kevät on kuitenkin ollut pai-koin jopa viikon etuajassa.
Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuo-denajan vaihtumisen ajankohta ole suinkaan aina yksiselitteinen. Nykyään termisten vuodenaikojen vaihtuminen perustuu edellisten viikkojen/kuukausien aikana laskettuun lämpösummaan. Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päi-västä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa. Tällöin lämpötilan voidaan katsoa olevan pysyvästi nollan alapuolella, vaikka yksittäisinä vuorokausina nolla astetta saatettaisiin ylittääkin. Termisen vuodenaikojen vaihtumista seurataan pääsääntöisesti vähintään kymmenen vuoro-kauden ajan ennen kuin Ilmasto-sivuilla olevat seurantakartat päivitetään.
Tähtitieteellisen määritelmän mukaan vuodenajat vaihtuvat päiväntasauksina ja päivänseisauksina. Nämä ajankoh-dat ovat samat kaikkialla maapallolla. Maan radan epäkeskisyyden vuoksi nämä ovat hieman eri pituisia: kesä on 93,65 mutta talvi vain 88,99 vuorokauden pituinen.
Tavallisessa puheessa eri maissa voi olla erilaisia käsityksiä siitä mistä vuodenaika alkaa ja käsitykset voivat vaihdel-la historiallisesti. 1800-luvulla Zacharias Topelius määritteli talven alkavan marraskuussa ja loppuvan huhtikuussa (syystalvi, sydäntalvi, kevättalvi), kevään olevan touko- ja kesäkuu, kesän heinä- ja elokuu, ja syksyn syys- ja loka-kuu. Tämän päivän Suomessa jokaiseen vuodenaikaan luetaan arkikielessä usein kolme kalenterikuukautta.
http://mummo.sarjakuvablogit.com
Mummon kesätyö
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
… maailman suosituin auton väri on valkoinen?
Toiseksi suosituimmaksi yltää hopea ja kolmanneksi musta. Auton suosituin väri maailmassa on valkoinen. 22 % maailman autoista on valkoisia. Toiseksi suosi-tuimmaksi yltää hopea 20 % ja kolmanneksi musta 19 % osuudella. Värisuosikit käyvät ilmi PPG Industriesin tilastoista. Top 5 -listan täydentävät harmaa 12 % ja punainen 9 % kaikista autoista.
… 35 % hotellivieraista vie tavaroita hotellihuo-
neesta? Näin ainakin Hotels.comin hotelliasiakkaille to-teuttaman kyselyn mukaan myöntää tehneensä. Maail-manlaajuisesti 65 % sanoo, etteivät ole koskaan otta-neet mitään mukaansa hotellihuoneesta (pois lukien hy-gieniatuotteet). Rehellisimpinä joukosta erottuvat tans-kalaiset, joista 88 % kertoo, etteivät ole vieneet hotelli-huoneesta mitään, mitä ei saisi. Suomalaiset jäävät täs-sä suhteessa tanskalaisten jälkeen sijalle 15, mutta ovat silti maailmanlaajuisen keskiarvon yläpuolella 73 %. Lehdet, kirjat, vuodevaatteet ja pyyhkeet ovat tah-manäppisten matkailijoiden yleisimmin mukaan tarttu-neita esineitä. Muita esineitä, joita kyselyyn vastanneet myönsivät ottaneensa, ovat esimerkiksi kylpytakit, tyy-nyt, elektroniikka, silitysrauta ja jopa huonekalut, kuten lamput ja herätyskellot.
… on keksitty jääpalat, jotka varoittavat, kun al-
koholinsietokyky uhkaa ylittyä? MIT-yliopiston 23-vuotias opiskelija Dhairya Dand sai tarpeekseen omista toilailuistaan herättyään bileiden jälkeen sairaalasta muistikuvansa loppuillan kulusta menettäneenä. Hän ei kuitenkaan halunnut kokonaan lopettaa alkoholinkäyt-töä juhlissa, vaan keksi luovemman tavan juomisensa kontrolloimiseen. Dandin LED -nimellä kutsumat eri-koisjääpalat välkkyvät musiikin tahtiin ja varoittavat juomien nauttijaa ja tarvittaessa tämän kavereita, kun elimistön yksilöllinen alkoholinsietokyky uhkaa ylittyä. Jääpalojen sisällä on kelloon yhdistetty huikkien mää-rää mittaava kiihtyvyysanturi. Lisäksi pienessä laiteko-konaisuudessa on ledivalo, infrapunalähetin ja pieni paristo. Kokonaisuus on paketoitu vesitiiviin, mutta tarvittaessa syötäväksi kelpaavan hyytelön sisään. Äly-puhelimen kanssa älyjääpalat kommunikoivat infrapuna-aaltojen välityksellä. Dandin itsensä tapauksessa kol-me drinkkiä ilman ruokailua tai alko-holittomia juomia välissä alkaa olla tolkullisen käytön ylärajoilla. Hänen ensimmäisen juomansa aikana ja jäl-keen jääpalat ovat hänellä vihreitä, toisen jälkeen keltaisia ja kolmannen aikana ne muuttuvat punaisiksi. Jos hän punaisesta varoitusvalosta huoli-matta jatkaa juomista, jääpalat lähettävät hänen puhe-limeensa signaalin, mikä puolestaan lähettää hänen läheiselle ystävälleen tekstiviestillä varoituksen ystävän överiksi menossa olevasta illasta. Tällöin tämä voi tulla käymään tai soittaa hänelle ja vakuutella, että nyt olisi aika lopettaa juominen tältä illalta. Dandin mukaan Chrees LEDin prototyypin materiaaleihin kului vain noin 50 dollaria. Hän ei ole kiinnostunut patentoimaan kek-sintöä, vaan sanoo uskovansa sen avoimeen levityk-seen ja jatkokehittelyyn.
… karppaus on ymmärretty Suomessa ja Ruotsissa
väärin? Karppaaminen on viljatuotteiden välttelyä ja lihan suosimista ruokavaliossa. Ravitsemustieteen do-sentti, ravitsemusterapeutti Ursula Schwabin mukaan alkuperäiseen karppaamiseen ei kuitenkaan kuulu kovan rasvan suosiminen, vaan se on suomalais-ruotsalainen erikoisuus. Suomalaisten kolesteroliarvot ovatkin karp-pauksen myötä kääntyneet taas nousuun, pitkän alene-misen jälkeen. Ravitsemusterapeutti ei tuomitse karppa-usta, mutta kehottaa valitsemaan terveellisempiä vaih-toehtoja voin ja punaisen lihan tilalle. Proteiinin eli val-kuaisaineen lähteissä olisi hyvä muistaa kasvikunnan tuotteet, esimerkiksi pähkinät ja siemenet. Kansainväli-nen suositus on, ettei punaista lihaa käytettäisi yli 500 g viikossa. Kalaa olisi hyvä syödä 2-3 kertaa viikossa. Karppauksen äänekäs puolustaja lääkäri Antti Heikkilä taas väittää, että kun karsii ruokavaliosta hiilihydraatit, pian ei alkoholikaan enää maistu. Dieetti on toiminut erittäin hyvin etenkin miehillä.
… ettei Suomessa anottua passia tarvitse enää ha-
kea poliisilaitokselta? Poliisiasemalla tarvitsee käydä vain passihakemusta jättäessä. Valmis passi toimitetaan hakijalle kirjattuna kirjeenä suoraan valmistajalta tai passin voi noutaa lähimmältä poliisin tila- ja järjestelmä-turvallisuusvaatimukset täyttävältä R-kioskilta. Passia säilytetään noutopaikassa 14 vuorokautta. Vanhaa voi-massa olevaa passiaan ei tarvitse palauttaa viranomai-sille, vaan sen voi mitätöidä itse. Mitätöinti tapahtuu leikkaamalla passin henkilötietosivu kahtia. Ulkosuoma-laisten kannattaa muistaa, että passin saa Suomessa halvemmalla kuin ulkomailla. Passia voi anoa miltä polii-silaitokselta tahansa. Pikapassit, väliaikaiset passit ja merimiespassit luovutetaan edelleen poliisilaitokselta. Samoin express-passin voi noutaa jatkossakin vain Pasi-lan poliisiasemalta tai Helsinki-Vantaan lentokentän Liik-kuvan poliisin lupapalvelupisteestä.
… liian vähäinen uni voi aiheuttaa samoja oireita
kuin ADHD? Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityi-sesti lasten univajeella ja ADHD:lla on selvä yhteys. Jot-kut tutkijat ovat jopa havainneet, että ADHD ei todelli-suudessa edes ole ADHD vaan univaje. Professori Vatsal G. Thakkar kirjoittaa New York Timesissa potilaasta, jol-la oli kaikki ADHD:n klassiset oireet: viivyttely, unohte-lu, taipumus kadottaa asioita ja kyvyttömyys keskittyä kunnolla. Hänen oireensa olivat kuitenkin alkaneet vas-ta, kun hän oli 31-vuotias. Thakkar selvitti tämänkin potilaan oireiden lähteeksi kroonisen, liian vähäisen unen.
… nykypäivän eurooppalainen tai aasialainen
saattaisi ymmärtää jääkaudella eläneiden eu-
rooppalaisten puhetta? Brittitutkimuksessa on listat-tu 23 aikaa kestänyttä sanaa. Kaikkein taajimpaan käy-tetyt sanat ovat sinä, minä, ei, tuo, me. Verbejä listalla on hyvin vähän: antaa, kuulla, vetää, virrata ja sylkeä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että seitsemällä isolla Euroopan ja Aasian kieliperheellä eli sadoilla ny-kyisillä kielillä oli yhteinen alku 15 000 vuotta sitten. Alkukieltä puhuttiin todennäköisesti nykyisessä Etelä-Euroopassa. Samaan suureen sukuun kuuluisivat niin-kin erilaiset nykykielet kuin englanti, espanja tai venäjä ja muut indoeurooppalaiset kielet sekä japani ja esi-merkiksi Venäjän koilliskulmalla puhuttu pieni itelmen. Mukana ovat myös uralilaiset kielet, joihin suomikin kuuluu. Suomi on itsenäisenä kielenä arveltu parin tu-hannen vuoden ikäiseksi.
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
Kuukausittainen Pubi-ilta: joka kuukauden kolmas torstai
klo 18.30 Old German Beerhouse, Sukhumvit Soi 11
Krungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin SuomalaisetKrungthepin Suomalaiset [email protected] [email protected] [email protected]
Professori Jarmo Virmavirta valittiin Suomi-Seura ry:n puheenjohtajaksi seuran vuosikoko-uksessa 16.4.2013 Helsingissä. Virmavirta toimii myös Suomi-Seuran aloitteesta vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehenä parla-mentin sääntöjen mukaisesti.
Oikeustieteen kandidaatti Jarmo Virmavirta on tehnyt työuransa viestimissä. Hän on toiminut Yleisradiossa eri tehtävissä 1975 - 1983, viimeksi uutistoiminnan päällikkönä. Päätoimittajana hän on työskennellyt Tu-run Sanomissa, Uudessa Suomessa, Länsi-Suomessa ja Nykypäivässä. Vuosina 1987 - 2004 Virmavirta toi-mi Ulkopoliittisen instituutin hallituksen puheenjohta-jana. Eurooppa-säätiön hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1996 – 2006. Virmavirralla on ollut lukuisia luottamustoimia, mm. Suomen YK-valtuus-kunnan jäsenenä ja Unesco-toimikunnan jäsenenä. Lisäksi Jarmo Virmavirta on kirjoittanut useita kirjoja.
Vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut vapaana kir-joittajana ja kolumnistina. Hän on myös kuvataiteilija, jolla on ollut kymmenkunta omaa näyttelyä. Loka-kuussa hänen näyttelynsä avautuu Fuengirolassa Es-panjassa.
Omakohtaista kokemusta ulkosuomalaisuudesta Jar-mo Virmavirralla on Virosta, missä hän asui Tallinnas-sa useita vuosia ja minne hänellä on kiinteät siteet edelleen.
Seuran varapuheenjohtajiksi valittiin uudelleen vä-hemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja suurlähettiläs Ilk-ka Ristimäki.
Ulkosuomalaisparlamentin vuoden 2012 istunnon pää-töslauselmat ovat luettavissa sähköisessä muodossa ulkosuomalaisparlamentin Internet-sivulla www.usp.fi suomeksi, ruotsiksi ja englannik-si. Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmasivulla pääset itse tulostamaan pdf-version. Suora linkki pää-töslauselmasivulle on http://www.usp.fi/toiminta/index2.php?sivu=879&kieli=fi
Krungthepin Suomalaisten sääntömääräinen vuosiko-kous pidetään 16.5.2013 klo 18-19. Jos ole Kruntsun jäsen, etkä ole vielä saanut kutsua kokoukseen, otat-han pikaisesti yhteyttä Kaisaan.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja vali-taan yhdistykselle hallitus seuraavalla toimintakaudel-le.
Suomi-Seura ry:n jäsenlehden Suomen Sillan toinen vain Internetissä ilmestyvä numero on juhannuksen aikaan ilmestyvä nelosnumero. Se on jälleen luetta-vissa Suomi-Seuran nettisivulla www.suomi-seura.fi ”Suomen Silta” -osiossa. Samalla sivulla ovat myös ruotsin- ja englanninkieliset liitteet.
Miksi kaikki Ylen ohjelmat eivät näy ulkomailla?
Ylen ohjelmien näkyvyyttä ja kuuluvuutta ulkomailla rajoittavat tekijänoikeudet. Kaikkia Ylen tv-ohjelmia ei voi esittää verkossa Suomessakaan.
Jotta Ylen ohjelmia voidaan esittää Yle Areenassa, Yle on tehnyt sopimuksia monien tahojen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajien ja taiteilijoiden etua valvo-vat tekijäjärjestöt, kuten Näyttelijäliitto, Journalistiliitto ja Näytelmäkirjailijaliitto sekä kotimaiset ja ulkomaiset tuotantoyhtiöt, ohjelmien ja urheilutapahtumien oike-uksia levittävät yhtiöt ja musiikin tekijöitä edustava Teosto / NCB ja levy-yhtiöitä sekä muusikoita edustava Gramex ry.
Järjestöjen ja muiden tahojen kanssa tehdyt sopimuk-set vaikuttavat muun muassa siihen, missä ohjelmia saa esittää, kuinka usein ja kuinka laajasti. Yleisin sopi-mus sallii sen, että Yle voi tarjota ohjelmia verkossa katseltavaksi ja kuunneltavaksi Suomessa tietyn ajan-jakson, esimerkiksi viikon tai kuukauden ajan. Osan ohjelmista Yle voi tarjota ladattavaksi käyttäjän omaan laitteeseen, esimerkiksi radion podcastit. Muut Ylen ohjelmat eivät ole ladattavissa verkosta.
Ylen tavoitteena on saada kotimainen tv-sisältö mah-dollisimman kattavasti myös kansainväliseen jakeluun Yle Areenassa. Linkit Ylen palveluihin ulkomailta Inter-netissä ja mobiilissa löydät myös osoitteesta http://yle.fi/yleisradio/yle-ulkomailta
Ylen palvelut ulkomailla internetissä ja mobiilissa
Yle Areena (tv-ohjelmat): http://areena.yle.fi Ylen radio-ohjelmat Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/radio Ulkomailla katseltavissa olevat Ylen tv-ohjelmat Yle Areenas-sa: http://areena.yle.fi/tv/kaikki?ulkomaat=1&jarjestys=uusin Ulkomailla kuunneltavissa olevat Ylen radio-ohjelmat Yle Aree-nassa: http://areena.yle.fi/radio/kaikki?ulkomaat=1 Ylen radiokanavien mobiilisovellukset: http://yle.fi/lataaradio Yle Areenan mobiilisovellukset (http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/yle-areenan-saatavuus-mobiililaitteisiin-laajenee-odotettu-ipad-sovellus-nyt) iPhone-sovellus: https://itunes.apple.com/fi/app/yle-areena/id409333861?mt=8 Android-sovellus: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.webtv&hl=en Muille mobiiliselaimille räätälöity Yle Areena: http://yle.mobi/w/areena/tv Nokian Windows-puhelinten Nokia TV -sovellus: http://www.windowsphone.com/en-us/store/app/nokia-tv/8f592862-8bb5-4391-b6ca-c79730d3f34a Yle Uutisten Windows 8 -sovellus tableteille ja tietokoneille (ei vielä mahdollisuutta katsoa videoita): http://apps.microsoft.com/windows/fi-fi/app/yle-uutiset/392a4d47-43ee-4f97-86aa-ce58962abaaa
Suomi-Seuran ajankohtaisia koulutuksia ja kurs-
seja
3.6. Paluumuuttajien info- ja keskustelutilaisuus
15.- 26.7. Suomi-Seuran intensiivinen suomen kielen kurssi
July 15-26 Intensive Finnish Language Course in Hel-sinki
23.8. Paluumuuttajan infopäivä
27.9. Eläkepäiviksi ulkomaille -infopäivä
Kaikki tapahtumat järjestetään Helsingissä. Tarkem-mat tiedot koulutuksista löytyvät Suomi-Seura ry:n sivuilta: www.suomi-seura.fi (seminaarit ja kurssit)
SUOMI-SEURA ry. ja USP
Bangkokin suomalaiset @-uutiset 4/2012
5.5. Kruunajaispäivä
11.5. Kylvöseremonia
12.5. Äitienpäivä. J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
16.5. Kruntsun vuosikokous. Kruntsun pubi-ilta.
19.5. Helluntai. Kaatuneitten muistopäivä
24.5. Visakha Bucha
9.5. Helatorstai
Toukokuun tapahtumakalenteri
YHTEYSTIETOJA:
Bangkokin @-uutiset. Kaisa Pudas. [email protected].
Krungthepin Suomalaiset. Koordinaattori Kaisa Pudas. [email protected]
Bangkokin Suomi-koulu Bansku. Pj. Anja Markkanen [email protected]
Suomi-Seuran tukihenkilö. Kaisa Pudas. [email protected]
Suomen Thaimaan suurlähetystö. Suomen Thaimaan suurlä-hetystö. Asiakaspalveluaika viisumiasiat ma-pe klo 8-11 ([email protected]), konsuli- ([email protected]), passi- ja laillistamisasiat ma-to klo 13-15 ja pe klo 8-11. Osoite: 16th floor, Amarin Tower, 500 Ploen Chit Road. Puh. +66-2-207 8700 Faksi: +66-2-207 8702. Päivystys: +66-81-824 9158. Päivystys-numero on tarkoitettu yhteydenottoihin hätätilanteessa virka-ajan ulkopuolella, pyhäpäivinä, lauantaisin ja sunnuntaisin. Hätänume-ro ei ole viisumitiedusteluja varten. [email protected], www.finland.or.th
Suomen lähetysseura. FELM, 1188 Soi Roem Charoen, Soi 50 Sukhumvit, Phrakanong, puh. 0-2332-0054-8,/115.
Ison mangon pappi Jyrki Markkanen. [email protected], [email protected]
Skandinavian Society Siam. www.sss.or.th.
Thai-Finnish Chamber of Commerce: Pj. Marc Siegel. [email protected]. www.thaifin.or.th/
Ulkosuomalaisten nuorten leiri Rautavaaralla
Metsäkartanon nuorisokeskus järjestää kesäleirin 13-16-vuotiaille ulkosuomalaisille Rautavaaralla 13.-21.7.2013. Viikon aikana nuoret pääsevät nauttimaan Suomen ke-sästä monipuolisten aktiviteettien kautta.
Leiriohjelma sisältää urheilua, käsitöitä, luontoaktiviteet-teja sekä perehtymistä suomalaiseen kulttuuriin ja kie-leen.
Osallistumismaksu on 465 €, johon sisältyy majoitus, täysihoito, leiriohjelma ja Metsäkartanon ohjaaja koko leirin ajan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
[email protected] Puh +358 40 839 6350 www.metsakartano.com Metsäkartano
Terveisiä Suomesta neljänä iltana viikossa!
Yle TV1:n asiaohjelma Puoli seitsemän on nyt katsotta-vissa kaikkialla maailmassa suorana Yle Areenassa. Puo-lituntinen keskustelu- ja makasiiniohjelma lähetetään tiistaista perjantaihin klo 18.30 Suomen aikaa, ja joka päivä vieraana on joku ajankohtainen, tunnettu henkilö.
Ohjelmaa juontavat Mikko Kekäläinen ja Ella Kanninen. Ps:n juttutuotannosta vastaa 30 hengen toimitus, joka tutustuu ajan ilmiöihin ja ihmisiin rohkeaan ja heittäyty-vään tyyliinsä. Juttuaiheita etsitään meiltä ja maailmalta ja välillä asioihin syvennytään myös kokonaisen teema-viikon ajaksi.
Puoli seitsemän tavoittaa Suomessa viikoittain 2,5 mil-joonaa ihmistä. Ohjelma on katsottavissa myös jälkitois-tona Yle Areenassa 30 päivän ajan ensilähetyksestä.
Lisätietoja: areena.yle.fi, yle.fi/puoliseitseman, face-book.com/puoliseitseman.
Ylen ohjelmia voi seurata ulkomailta käsin
Ylen tv- ja radio-ohjelmia voi katsella ja kuunnella myös ulkomailla. Kaikkia Ylen radiokanavien lähetyk-siä voi kuunnella Internetissä. Myös osa tv-ohjelmista on nähtävissä ulkomailla Internetissä Yle Areenassa.
Radio-ohjelmat Ylen radiokanavien lähetyksiä voi kuunnella ulkomailla Yle Areenan kautta: areena.yle.fi/radio. Osa radio-ohjelmista on kuunneltavissa Yle Areenasta myös lä-hetyksen päättymisen jälkeen: areena.yle.fi/radio/kaikki?ulkomaat=1 Myös älypuhelimiin voi ladata sovelluksen, jonka kaut-ta radiokanavien lähetyksiä voi kuunnella. Kanavat ovat tarjolla iPhone-, Android- ja Windows Phone -puhelimiin. Millä tahansa sovelluksella voi kuunnella kaikkia Ylen radiokanavia. Lisätietoja Ylen verk-kosivuilla: yle.fi/lataaradio
Tv-ohjelmat Osa Ylen tv-ohjelmista on nähtävissä ulkomailla Yle Areenan kautta. Löydät ne Yle Areenasta valitsemalla Kaikki ohjelmat -valikosta ”Katsottavissa ulkomailla” tai www-osoitteesta areena.yle.fi/tv/kaikki?ulkomaat=1&jarjestys=uusin
TV Finland Ylen ohjelmia voi katsoa ja kuunnella TV Finland -kanavalla osassa Eurooppaa kesäkuun loppuun asti satelliitin välityksellä. Ruotsissa TV Finland -koostekanava näkyy senkin jälkeen. Satelliitin kautta kuuluvat radiokanavat YleSat 1 ja YleSat 2 ovat kuul-tavissa kesäkuun loppuun saakka TV Finlandin katse-lualueella.
yle.fi Kaikkea Ylen Internetsivujen tekstisisältöä voi lukea kaikkialla maailmassa.
