IdeaStructura - peda.net¶n-2393/k:file... · on epäilty ensisijaisesti riittämätöntä ilmavaihtoa sekä mahdollisia piileviä kos-teusvaurioita lähinnä vanhan osan ala- ja

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

TUTKIMUSSELOSTUSKirkonkylän koulu, LaihiaKosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

13.6.2014


TUTKIMUSSELOSTUSKirkonkylän koulu, LaihiaKosteus- ja sisäilmatekninenkuntotutkimus13.6.2014

2/56


SISÄLLYSLUETTELO

1. Yleistiedot ........................................................................................................................... 31.1 Tutkimuksen kohde...................................................................................................... 31.2 Tutkimuksen tilaaja ...................................................................................................... 31.3 Tutkimuksen tavoite ja laajuus ................................................................................... 31.4 Tutkimusajankohta ...................................................................................................... 31.5 Tutkimuksen tekijä ....................................................................................................... 31.6 Tutkimuskohteen yleiskuvaus ...................................................................................... 4

2. Lähtötiedot ........................................................................................................................ 62.1 Käytössä olleet asiakirjat............................................................................................. 62.2 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä ........................................... 62.3 Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot .............. 7

3. Tutkimusvälineet ja -menetelmät ..................................................................................... 84. Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus ....................................................................... 10

4.1 Havainnot .................................................................................................................. 104.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 15

5. Perustus- ja alapohjarakenteet ...................................................................................... 175.1 Yleistä rakenteista ..................................................................................................... 175.2 Havainnot ja kosteuskartoituksen tulokset .............................................................. 205.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 26

6. Runko- ja välipohjarakenteet ......................................................................................... 296.1 Yleistä rakenteista ..................................................................................................... 296.2 Havainnot .................................................................................................................. 296.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 32

7. Ulkoseinät ja ikkunat ....................................................................................................... 337.1 Yleistä rakenteista ..................................................................................................... 337.2 Havainnot .................................................................................................................. 357.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 39

8. Vesikatto- ja yläpohjarakenteet .................................................................................... 418.1 Yleistä rakenteista ..................................................................................................... 418.2 Havainnot .................................................................................................................. 438.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 45

9. Ilmanvaihto ja sisäilman laatu ........................................................................................ 479.1 Havainnot .................................................................................................................. 479.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ............................................................ 52

10. Yhteenveto ...................................................................................................................... 5311. Tiivistelmä suositelluista toimenpiteistä .......................................................................... 5412. Vastuulauseke ja allekirjoitukset ..................................................................................... 56

Liitteet 1. 1.-4. kerroksen pohjapiirustukset 1:100 täydennettynä huonenumeroinnillaja kosteusvauriohavainnoilla, 3 piirustusta

2. Kellarikerroksen ja ullakon pohjapiirustukset, 2 piirustusta



3/56


1. Yleistiedot

1.1 Tutkimuksen kohdeKirkonkylän kouluRudontie 1566400 Laihia

1.2 Tutkimuksen tilaajaLaihian kuntaTekninen osastoPL 13 (Laihiantie 50)66400 Laihia

Yhteyshenkilö: Marko Kilpeläinen

1.3 Tutkimuksen tavoite ja laajuusTutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa aistinvaraisten menetelmien, il-manvaihdon ilmamäärämittausten, kosteuskartoituksen, yksittäisten raken-neavausten ja kosteusmittausten avulla rakennuksen kuntoa kohteessa ilmen-neiden sisäilmaongelmien syiden ja niiden laajuuden selvittämiseksi. Lisäksitehtävänä on ollut esittää jatkotoimenpide-ehdotukset korjaustoimenpiteidenja mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten suorittamiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut tutkia koko rakennusta ja sen kaikkia erirakennusosia systemaattisesti kaikilta osiltaan vaan tutkimuksen pääpaino onollut vanhan osan länsisiiven opetustilojen ajankohtaiseen sisäilmaongelmaanliittyvissä kosteus- ja sisäilmateknisissä asioissa. Tutkimuksella on kuitenkin samal-la pyritty selvittämään myös vanhojen rakenteiden eri rakennekerroksia siinälaajuudessa, että mahdolliset riskirakenteet sekä lisätutkimuksia edellyttävätrakenteet tulevat kartoitettua päätöksentekoa ja korjaussuunnittelua varten.

Ilmanvaihdon osalta kohteessa on jo talven 2013-2014 aikana tehty ilmamää-rämittauksia sekä säätö- ja muutostoimenpiteitä, joten tämä tutkimus täyden-tää osaltaan edellä mainittujen selvitysten yhteydessä tehtyjä havaintoja.

1.4 TutkimusajankohtaKohteeseen tutustuminen, vanhojen piirustusten dokumentointi valokuvaamal-la ja alustavat havainnot rakennuksen sisätiloista tehtiin 3.4.2014, jolloin myöshaastateltiin tutkimuksen tilaajan edustajia sekä kiinteistönhoitajaa. Sisätilojenkosteuskartoitus, rakenneavausten dokumentointi, ilmanvaihdon ilmamäärä-mittaukset ja muut tarkemmat tutkimukset tehtiin 8.5.2014.

1.5 Tutkimuksen tekijäIdeaStructura OyKutomotie 1600380 Helsinki



4/56


Yhteyshenkilöt: Jukka Huttunen, puh. 041 515 2412Henri Wennström, puh. 050 376 2694Eetu Pulkkinen, puh. 050 388 1545

1.6 Tutkimuskohteen yleiskuvausTutkimuskohteena on kahdessa eri vaiheessa rakennettu koulurakennus (ku-va 1). Rakennuksen vanha osa on rakennettu 1950-luvulla ja laajennusosa onvalmistunut vuonna 1990. Rakennuksen vanha osa on 3-kerroksinen ja siinä onlisäksi osalla alueista maanpinnan alapuolinen kellarikerros. 1-kerroksisessa laa-jennusosassa on liikuntasali, ruokasali, keittiö, muutamia luokkahuoneita sekäerilaisia aputiloja. Rakennuksen pinta-ala on vanhojen piirustusten mukaan yh-teensä 3760 krs-m2, josta laajennusosan laajuus on 1316 krs-m2.

Kuva 1. Yleiskuva rakennuksen pohjoissivulta. Rakennuksen vanha osa on 2…3-kerroksinen ja kuvan oikeassa reunassa näkyvä laajennusosa on pääosin 1-kerroksinenkäsittäen mm. muita tiloja korkeamman liikuntasalin.

Rakennuksen sisätilojen pintamateriaalit ja myös suurin osa lvis-tekniikasta onperäisin 1990-luvun alusta, jolloin laajennusosan rakentamisen yhteydessämyös vanhaan osaan on tehty peruskorjaus. Tämän jälkeen tehtyjä suurimpiakorjaus- ja muutostöitä ovat olleet vanhan osan itäsiiven salaojakorjaus sekäkattovesien viemäröinti vuonna 2000. Myös vanhan osan itäsiiven ilmanvaihto-laitteistoja on uusittu ja sisätiloissa on parhaillaan käynnissä välipohjien lauta-lattioiden ja niiden täytemateriaalien korvaaminen uusilla materiaaleilla.

Rakennuksen pääasialliset rakennusmateriaalit ovat tiili ja teräsbetoni. Raken-nuksen vanhan osan ulkoseinät ovat kantavia tiili-villa-tiili-ulkoseiniä, jotka onrapattu julkisivupinnoiltaan. Julkisivujen rappauspinnat ovat edelleen ainakinpääosin alkuperäisiä. Ulkokuoren ½-kiven tiilimuurauksen taustalla on ohut mi-



5/56


neraalivillaeristekerros ja kantavana rakenteena on oletettavasti 1-kiven (pak-suus noin 270 mm) tiilimuuraus. Kantavien ulkoseinien lisäksi rakennusrungonkeskellä on kantavia tiiliseiniä ja mahdollisesti myös yksittäisiä teräsbetonipila-reita. Vanhan osan itäsiivessä ylä- ja välipohjien kantavat rakenteet ovat pai-kalla valettuja teräsbetonirakenteisia alalaattapalkistoja, joissa täytteenä onpääosin kutterinlastua ja sahanpurua. Vanhan osan länsisiivessä välipohjatovat teräsbetonirakenteisia ylälaattapalkistoja ja yläpohjarakenteena on vas-taavanlainen alalaattapalkisto kuin itäsiivessäkin.

Laajennusosalla kantavana pystyrunkona ovat teräsbetonipilarit ulkoseinienollessa pääosin ei-kantavia puhtaaksimuurattuja tiili-villa-tiiliseiniä. Ulko- ja sisä-kuori on suurimmalla osalla seinistä muurattu 85 mm paksuista moduulireikätii-listä ja lämmöneristyspaksuus on vanhojen suunnitelma-asiakirjojen mukaan175 mm. Laajennusosassa rakennusrungon keskellä on teräsbetonipilareiden li-säksi myös yksittäisiä kantavia ja jäykistäviä teräsbetoniseiniä. Yläpohjaraken-teet ovat osittain ontelolaattarakenteisia ja osittain keveitä naulalevyristikko-rakenteita. Mm. keittiössä, ruokasalissa ja liikuntasalissa on kantavat puuristikot.Välipohjat ovat osittain ontelolaattarakenteisia ja laajennukseen kuuluvanporrashuoneen kohdalla osittain myös paikalla valettuja massiivilaattoja.

Ikkunat ovat peräisin 1990-luvun alusta ja ne ovat suurimmalta osin MSE-tyypinsisäänpäin aukeavia puuikkunoita ja ruokasalin ikkunat ovat alumiiniprofiilirun-korakenteisia lasiseiniä. Lähes kaikissa huonetiloissa on tavanomaisten ikkunoi-den lisäksi myös painikkeella varustetut tuuletusikkunat. Suurin osa etelä- jalänsisivujen ikkunoista on varustettu sälekaihtimilla.

Rakennus suhteellisen tasaisella tontilla lähellä jokivartta. Vuonna 1988 laadi-tun pohjatutkimuslausunnon mukaan rakennuksen vanha osa perustettu kokoalaltaan anturaperustuksilla kantavan silttimoreenikerroksen varaan. Myös laa-jennusosaan kuuluvien luokkahuoneiden 140 ja 141 perustaminen on tehtymaanvaraisesti anturaperustuksilla ja muu osa laajennuksesta on perustettuteräsbetonipaaluilla. Rakennuspohja on salaojitettu koko alaltaan. Salaoja- jasadevedet on johdettu painovoimaisesti läheiseen jokeen.

Alapohjarakenteena laajennusosan paalutetuilla alueilla on maanvaraan va-lettu 180…200 mm paksu kantava teräsbetonilaatta, jonka päällä on 100 mmpaksun solupolystyreenieristeen (EPS) päälle valettu raudoitettu pintabe-tonilaatta. Maanvaraisesti perustetuilla alueilla on EPS-eristeen päälle valettuteräsbetonilaatta tai uudempi, muutamia vuosia sitten rakennettu, kaksois-laattarakenne, joka on rakennettu korvaavaan luokkien 140 ja 141 puukoolat-tuja lattioita. Myös liikuntasalissa ja teknisen työn tilassa 130 kantavan alapoh-jan päällä olleet puukoolatut lattiat on korvattu, bitumikermieristyksen ja EPS-eristeen päälle valetuilla betonilattioilla. Vanhan osan kellarikerroksessa sekävanhan osan länsisiiven 1. kerroksessa alapohjarakenteet ovat maanvaraisialämmöneristämättömiä betonilaattoja. Vanhan osan länsisiiven lattiassa onkäytävän ja osittain myös luokkahuoneiden alla teräsbetonirakenteiset lattia-kanaalit. Vanhan osan länsipäädyssä luokan 143 lattian alla on lisäksi vanhatkäytöstä poistetut wc-tilat.

Vesikattojen kattomuotona on sekä vanhalla osalla että laajennusosalla har-jakatto, jossa katemateriaalina on konesaumattu peltikate. Vesikattojen sa-devedenpoisto on hoidettu seinälinjan ulkopuolisilla syöksytorvilla ja riippu-



6/56


kouruilla. Vanhojen asiakirjojen mukaan vanhan osan peltikate on uusittuvuonna 1990 laajennusosan rakentamisen kanssa samaan aikaan ja tällöinvanha aluskatteena ollut bitumihuopaeristys on jätetty uusien korokerimojen jaruodelaudoituksen alle aluskatteeksi. Laajennusosassa aluskatteena on suo-raan ruodelaudoituksen alle asennettu muovitetusta pahvista valmistettualuskate, ns. Panssarialuskate.

Laajennusosassa on pääosin alkuperäisessä kunnossa oleva koneellinen tulo- /poistoilmanvaihto, johon tehty pieniä muutos- ja säätötoimenpiteitä talven2013-2014 aikana. Rakennuksen vanhan osan ilmanvaihtojärjestelmistä ei olekattavaa tietoa tätä tutkimusselostusta laadittaessa, mutta ilmeisesti kaikissa ti-loissa on nykyisin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmönjakolaitteetsijaitsevat vanhan osan kellarikerroksen kattilahuoneessa ja patteriverkostotovat edelleen pääosin alkuperäisiä.

2. Lähtötiedot

2.1 Käytössä olleet asiakirjatTätä tutkimusselostusta laadittaessa on ollut käytettävissä osa laajennusosanalkuperäisistä arkkitehti-, rakenne ja ilmanvaihtopiirustuksista. Piirustuksia tar-kasteltiin tilaajan arkistossa, jossa ne dokumentoitiin valokuvaamalla. Vanhanosan arkkitehti- tai rakennepiirustuksia eikä myöskään myöhemmin tehtyjenkorjausten suunnitelmapiirustuksia tai muita asiakirjoja ole ollut käytettävissäkummastakaan rakennusosasta.

Aikaisemmista tutkimuksista ja muista selvityksistä on ollut käytettävissä seu-raavat asiakirjat:

Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä mikrobinäytteestä,Expofast Oy 2.2.2010

Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä mikrobinäytteestä,Expofast Oy 7.3.2011

Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä VOC-näytteestä, Ex-pofast Oy 26.4.2011

Homekoirakartoitusraportti, Lakeuden Homekoirat 18.3.2014

Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi rakennuksessa on tehty aikaisemmin myösyksittäisten rakenteiden porareikäkosteusmittauksia sekä ilmanvaihdon ilma-määriä on mitattu säätö- ja tasapainotustyöhön liittyen, mutta näitä tuloksia eikuitenkaan ole ollut käyttävissä.

2.2 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistäAikaisemmin tehtyjen sisäilmamittausten mukaan rakennuksen vanhan osanitäsiivessä sijaitsevasta esikoululuokasta vuonna 2010 otetussa ensimmäisessänäytteessä oli todettu epätavanomaiseksi tulkittu mahdollisesti mikrobikasvuunviittaava lajisto. Vuonna 2011 otetussa uudessa mikrobinäytteessä ja VOC-näytteessä ei oltu todettu viitteitä vaurioista, joskin sisäilman bakteeripitoisuusoli tavanomaista suurempi viitaten lähinnä huonosti toimivaan ilmanvaihtoon.



7/56


Keväällä 2014 tehdyssä homekoirakartoituksessa koira oli ilmaisut mahdollisiahome- ja / tai mikrobikasvustoja eri puolella rakennusta yhteensä 43:ssa erikohdassa. Kyse on ollut lähinnä lattianrajoista, lvis-läpivienneistä sekä ovikyn-nysten kohdista viitaten ensisijaisesti maaperän tai rakenteiden kautta tapah-tuviin ilmavuotoihin.

Tutkimuksen tilaajalta saatujen tietojen mukaan aikaisemmin tehdyissä koste-usmittauksissa luokkahuoneen 143 pohjoisnurkassa on jo aikaisemmin todettupaikallinen normaalia kosteampi kohta lattiassa. Lisäksi keittiön tiskaustilassalattiarakenne on paikallisesti kostunut lattian akryylimassapinnoitteen sei-näylösnostossa olevan halkeaman kautta vuotaneista käyttövesistä.

2.3 Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedotTutkimuksen tilaajalta ja kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä saatujentietojen mukaan rakennuksessa on esiintynyt sisäilmaongelmia, joiden syyksion epäilty ensisijaisesti riittämätöntä ilmavaihtoa sekä mahdollisia piileviä kos-teusvaurioita lähinnä vanhan osan ala- ja välipohjarakeissa. Tiettävästi sisäil-maongelmat ovat pahentuneet syksystä 2013 lähtien.

Saatujen tietojen mukaan syksyllä 2013 ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja olienergiansäästön tavoittelemiseksi muutettu siten, että yöaikaan ja viikonlop-puisin rakennuksen ilmanvaihto oli likaisten tilojen poistoilmanvaihtoa lukuunottamatta kokonaan pois toiminnasta. Mahdollisesti ainakin laajennusosan javanhan osan länsisiiven ilmanvaihtojärjestelmissä on myös esiintynyt säätö-puutteita ja laitevikoja, joiden takia ilmanvaihto oli tällöin ollut ilmeisesti jonkinaikaa kokonaan poissa toiminnasta. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmien pakkasra-ja oli asetettu siten, että ulkoilman lämpötilan ollessa alle 0 ºC oli ilmanvaihtoollut toiminnassa ainoastaan ½-teholla. Edellä mainittujen vikojen ja puuttei-den korjaamisen lisäksi talven 2013-2014 aikana ilmanvaihtoa on pyritty tehos-tamaan asentamalla ilmanvaihtokoneiden yhteyteen niiden tehoa ohjaavattaajuusmuuttajat. Ilmanvaihtokanavat on myös nuohottu ja desinfioitu sekäilmamäärät säädetty kokonaan uudelleen. Ilmanvaihtojärjestelmissä olleetmineraalivillavalmisteiset äänenvaimennusmateriaalit ja kaikki muut kuituläh-teet on tiettävästi jo poistettu 2…3 vuotta sitten.

Sisäilman laatua heikentävänä tekijänä aikaisemmin oli ollut myös tuloilmanliian korkea lämpötila. Aikaisemman +21 ºC sijasta tuloilman maksimilämpöti-lan säätöarvoksi on helmikuun 2014 lopussa vaihdettu +18 ºC. Liian lämmin tu-loilma aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja tuloilman ollessa huoneilmaa läm-pimämpää jää se katonrajaan ja kulkeutuu poistoilmaventtiileihin ilman, ettäpuhdas tuloilma pääsee huuhtelemaan varsinaista oleskeluvyöhykettä.

Laajennusosassa sijaitsevien teknisen työn tilan, liikuntasalin 130 sekä luokka-huoneiden 140 ja 141 riskirakenteina pidettävät maanvastaiset puukoolatutlattiarakenteet on vuonna 2012 korvattu uusilla betonilattiarakenteilla niissätodettujen kosteus- ja mikrobivaurioiden takia. Lisäksi kevään 2014 aikana onkäynnistynyt korjaushanke, jossa vanhan osan itäsiiven välipohjien puukoolatutlattiat ja niiden täytteet puretaan kokonaan ja korvataan uusilla rakenteilla.Myös vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneissa maanvastaistenlattioiden lattiapäällysteenä olevat vanhat kvartsivinyylilaatat on jo päätettykorvata uudella keraamisella laatoituksella tämän tutkimuksen yhteydessä



8/56


tehtyjen alustavien havaintojen perusteella. Vanha osan itäsiiven 1. kerrokses-sa sijaitsevien esikoulutilojen lattiarakenteet on jo aiemmin vuonna 2011 korjat-tu tiivistämällä puulattiarakenteet ja niiden läpiviennit lattianpäällysteenä ole-van laminaattiparketin alle asennetulla polyamidikalvolla.

Lattiarakenteiden lisäksi jo aikaisemmin todettuna rakenteellisena ongelmanaon laajennusosan kevytrakenteisten yläpohjien heikko ilmatiiviys, minkä kor-jaamiseksi keittiötilojen alakatot on osittain jo purettu tiiviystöitä varten.

Rakennuksen muusta aikaisemmasta vaurio- ja korjaushistoriasta ei ole ollutkäytettävissä tarkkaa dokumentaatiota, mutta tiettävästi rakennuksen sisäti-loissa ei ole todettu vesikattovuotoja eikä rakennuksessa ole myöskään esiin-tynyt merkittäviä putkistovuotojen tai muiden syiden aiheuttamia vesivahinko-ja. Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen alapuolisiin putkikanaalien pohjalle onaikaisempina vuosina kertynyt vähäinen määrä vettä. Oletettavasti kyse onollut sade- ja sulamisvesistä ja ongelma on mahdollisesti poistunut kun eteläsi-vulla olevissa syöksytorvikaivoissa olleet puutteet on korjattu.

Kenttätutkimusten yhteydessä muutamilta opettajilta saatujen tietojen mu-kaan sisäilmaolosuhteet erityisesti rakennuksen vanhan osan länsisiiven 2. ja 3.kerroksen luokkahuoneissa ovat jo parantuneet merkittävästi ilmanvaihtoontehtyjen muutosten sekä säätötoimenpiteiden ansiosta. Lämpimänä vuoden-aikana sisäilman laatua heikentäväksi seikaksi on kuitenkin edelleen koettu se,että ikkunatuuletusta on suositeltu välttämään. Suosituksen tavoitteena on ol-lut pienentää rakennuksen energiankulutusta ja toisaalta ehkäistä siitepölynsekä muiden ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Tutkimuksenyhteydessä haastatellut opettajat tai muu henkilökunta eivät maininneet sisä-tiloissa mahdollisesti esiintyvistä mikrobiperäisistä hajuista tai muista kosteus- jahomevaurioihin viittaavista havainnoista.

3. Tutkimusvälineet ja -menetelmätRakennuksen sisäpuolisissa tutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojenapuvälineenä pintakosteusilmaisimia GANN Hydromette UNI 1 + aktiivielektro-di B 50 (asteikko: 10-160) ja Caisson VI-D1 (asteikko: 1-15). Pintakosteusil-maisimilla tarkastettiin laajennusosan ja vanhan osan länsisiiven kaikki betoni-lattiapinnat ja seinien alaosat kauttaaltaan noin 0,5…1 m:n välein lukuun ot-tamatta kiintokalusteiden ja muiden vaikeasti siirrettävien kalusteiden / ir-taimiston kohtia. Mittauksia ei tehty vanhan osan itäsiiven kellarikerroksessa ei-kä myöskään ylempien kerrosten lautalattioille. Lautalattiarakenteiden osaltaon jo päätetty niille tehtävistä korjaustoimenpiteitä. Märkätilojen osalta pyrittiintarkastamaan varsinaisen märkätilan lisäksi seinärakenteiden alaosat myösviereisen kuivan tilan puolelta.

Pintakosteusilmaisimien antama lukema riippuu rakenteen kosteuden lisäksimm. materiaalista, pinnan epätasaisuudesta ja puhtaudesta. Pintakosteusil-maisin kuvaa rakenteen kosteuspitoisuutta enimmillään noin 2…3 cm:n syvyy-delle asti. Pintakosteusilmaisin reagoi kosteuden lisäksi myös rakenteessa ole-viin erilaisiin metalliesineisiin sekä tasoitteiden ja muiden pinnoitemateriaaliensähköä johtaviin ominaisuuksiin. Pintakosteusilmaisimen GANN lukeman ollessakiviaineisella seinä- tai lattiapinnalla yli 70…90 voidaan rakenteen pintakerros-ta pitää normaalia kosteampana. Vastaavasti pintakosteuskosteusilmaisimen



9/56


Caisson Vl-D1 lukeman ollessa välillä 10…15 oletetaan rakenteen pintakerrok-sen olevan märkä. Lukeman ollessa välillä 6…9 oletetaan rakenteen pintaker-roksen olevan kostea ja lukeman ollessa välillä 1…5 voidaan pintakerrosta pi-tää kuivana.

Pintakosteusmittauksilla tavanomaista kosteammiksi havaituilla alueilla tehtiinlisäksi viiltomittauksia muovimaton alapuolisen liima- ja tasoitekerroksen huo-kosilman suhteellisen kosteuden mittaamiseksi. Mittauksissa käytettiin VaisalaHMP42- ja HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-näyttölaitetta. Mittalaittei-den tarkkuus on noin ± 2 %.

Kosteuskartoitukseen liittyen puujalkalistojen, puurakenteisten ovikarmien jamuiden puumateriaalien kosteuspitoisuutta (paino-%) mitattiin pistokoeluon-teisesti materiaalin sähkönvastuksen mittaamiseen perustuvalla piikkimittarillaTramex Compact.

Rakennekerrosten kartoittamiseksi vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen lattia-rakenteisiin tehtiin luokkahuoneiden 143 ja 144 kohdalle yhteensä 3 kpl kool-taan noin 1 x 1 m2 alustäyttöhiekkaan asti ulotettua rakenneavausta ja luok-kahuoneeseen 143 lisäksi käytöstä poistetun wc-tilan kohdalle yksi kulkuauk-kona toimiva aukko. Edellä mainittujen avausten lisäksi jalkalistoja, ikkunalistoi-tuksia sekä alakattorakenteita avattiin muutamista kohdin. Rakenneavauksiinliittyvistä käytännön rakennustöistä vastasi pääosin tilaajan oma organisaatiosekä rakennusurakoitsija Jujuco Oy.

Ilmanvaihdon toimivuutta ja rakennuksen painesuhteita mitattiin paine-eromittarilla (Swema 3000 md) sekä ns. huppumittarilla (SwemaFlow 125 D).Ilmamäärämittauksia tehtiin muutamissa osittain satunnaisesti valituissa luok-kahuoneissa.

Ilmamäärä- ja paine-eromittausten lisäksi rakennuksen painesuhteita ja raken-teiden kautta tapahtuvien vuotoilmavirtausten suuntia havainnoitiin aistinva-raisesti merkkisavua käyttäen sekä pistokoeluontoisesti myös FLIR E8-lämpökameran avulla.

Rakennuksen julkisivupinnat, räystäät ja ikkunat tarkastettiin silmämääräisestimaanpinnan tasosta sekä viereisten rakennusosien ikkunoista. Vesikattoa eitarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä lainkaan yläpuolelta. Piha-alueet janiiden kaltevuudet sekä pintavesijärjestelyt tarkastettiin silmämääräisesti aino-astaan niiltä osin kuin ne vaikuttavat rakennuspohjan kosteusolosuhteisiin. Sa-laojajärjestelmän toimivuutta arvioitiin rakennuksen seinustoilla olevien muu-tamien salaojakaivojen kansia avaamalla sekä vedenvirtausta ja korkeus-asemia havainnoimalla.

Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä materiaaleista tai sisäilmasta ei otettuuusia näytteitä laboratorioanalyyseja varten. Kohteessa ei myöskään tehty-merkkiainekokeita, kattavaa lämpökuvausta tai muita vastaavia erityistutki-muksia.

Tässä tutkimusselostuksessa on tilojen nimeämisen ja numeroinnin osalta vii-tattu liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa esitettyyn peruskorjauksen yhtey-dessä laadittuun tilanumerointiin. Tilojen huonejärjestelyt ja samalla nimeämi-nen poikkeavat muutamilta osin nykytilanteesta.



10/56


4. Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus

4.1 HavainnotRakennuksen piha-alueet ovat pääosin sora- ja nurmipintaisia (kuva 2). Si-säänkäyntien alueilla on paikalliset asfaltoidut alueet ja pääsisäänkäynninedustalla on betonikiveys.

Maanpinnan kaltevuudet rakennuksen seinustoilla ovat yleisesti ottaen varsinvähäisiä, mutta kuitenkin edelleen tyydyttävässä kunnossa. Rakennuspohjankosteusrasitusta lisääviä selviä lammikoitumiskohtia ei todettu, mutta raken-nuksen eteläsivulla laajennusosan pääsisäänkäynnin vieressä on paikallinensorapintainen ja kaltevuudeltaan puutteellinen alue, jonka kautta imeytyvätsade- ja sulamisvedet ovat ainakin osittain voineet olla syynä vanhan osanputkikanaaleihin kertyneelle vedelle (kuva 3).

Rakennuksen vanhan osan alueella ja myös laajennusosan eteläsivulla kaikkikattovedet on viemäröity syöksytorvikaivoihin, joten tilanne on tältä osin hyvä.Laajennusosan pohjois- ja länsisivulla syöksytorvista purkautuvat sadevedet onohjattu betonisten loiskekourujen avulla noin 1 m:n etäisyydelle sokkelista. Lois-kekourut ovat tyydyttävässä kunnossa eikä esimerkiksi kaltevuudeltaan selvästipuutteellisia kouruja todettu (kuva 4).

Vanhan osan itäsiiven perusmuureissa on ulkopuolisena kosteuseristeenä ny-kyisin kaikkialla perusmuurilevy. Perusmuurilevyn alareunan yksityiskohdista taimahdollisesta anturan kosteuseristyksestä ei ole suunnitelma-asiakirjojen puut-tuessa tarkempaa tietoa. Alkuperäisenä kosteuseristeenä kellarin seinissä onbetonisen perusmuurin sisäpuolella oleva bitumisively.

Laajennusosan sokkeleiden ulkopinnoilla ei ole bitumisivelyä, perusmuurilevyätai muuta ulkopinnan kosteuseristystä. Laajennusosan luokkahuoneen 141 ul-kopuolelle seinustalle tehdyn koekaivannon kautta todettiin, että betoniele-menttirakenteisena toteutettujen sokkeleiden elementtisaumat ovat maan-pinnan alapuolisilta osiltaan kokonaan vailla tiivistystä (kuva 5). Perustusraken-teet on kuvattu tarkemmin kohdassa ’Perustus- ja alapohjarakenteet’.



11/56


Kuva 2. Yleiskuva liikuntasalin ja ruokalan länsisivulta. Rakennuksen viereiset maanpin-nat ovat sora- ja nurmipintaisia. Maanpinnan kaltevuudet tällä alueella ovat tyydyttä-vässä kunnossa.

Kuva 3. Rakennuksen eteläsivulla laajennusosan pääsisäänkäynnin vieressä on paikal-linen sorapintainen ja kaltevuudeltaan puutteellinen alue, jonka kautta imeytyvät sa-de- ja sulamisvedet ovat voineet olla ainakin osasyynä sisäpuolella lattian alla lattia-kanaaleihin ajoittain kertyneelle vedelle. Kuvassa etualalla on näkyvissä lattiakanaa-liin yhteydessä olevan vanhan wc-tilan tuuletusputki.



12/56


Kuva 4. Laajennusosan pohjoissivulla osa kattovesistä on viemäröity ja osa on johdettubetonisilla loiskekouruilla noin metrin etäisyydelle sokkelista. Sokkelipinnoilla on paikoit-tain varsin runsaasti lähinnä betonin ominaisuuksista aiheutuvaa suolahärmettä.

Kuva 5. Laajennusosan sokkeleiden ulkopuolella bitumisivelyä, perusmuurilevyä taimuuta ulkopinnan kosteuseristystä. Sokkeleiden elementtisaumat ovat maanpinnanalapuolisilta osiltaan kokonaan vailla tiivistystä. Ks. myös kuva 9.



13/56


Rakennuspohja on salaojitettu koko alaltaan. Laajennusosassa on jo alun pe-rin ollut perusmuurin ulkopuolinen ja osittain myös sisäpuolinen muoviputkistatehty salaojajärjestelmä ja vanhan osan itäsiiven osalta alkuperäinen salaoji-tus on uusittu vuonna 2000. Tällöin on samalla myös rakennettu kattovesienviemäröinti vanhalle osalle. Salaoja- ja sadevedet on johdettu painovoimai-sesti läheiseen jokeen.

Laajennusosan salaojajärjestelmään kuuluva perusvesikaivo sekä sen purku-kaivona toimiva sadevesiverkoston tarkastuskaivo sijaitsevat keittiön pohjois-nurkalla ja ovat maanpinnan alla näkymättömissä (kuva 6). Vanhojen piirus-tusten mukaan perusvesikaivo on varustettu padotusventtiilillä. Myös osa muis-ta laajennusosan salaojakaivoista on huollon ja tarkastettavuuden kannaltaepäedullisesti piilossa maanpinnan alla (kuva 7). Vanhan osan itäsiiven uusitunsalaojajärjestelmän rakennetta ja kuntoa ei selvitetty tarkemmin tämän tutki-muksen yhteydessä. Vanhan osan kellarikerroksessa sijaitsevan lämmönjako-huoneen lattiassa on yksi perusvesipumppaamo, jossa pumppaustaso on ar-violta noin tasolla +9,7.

Kohteessa tehtyjen havaintojen ja vanhojen piirustusten mukaan salaojitustasolaajennusosan kohdalla on korkeimmillaan noin tasolla +12,35 ja 1. kerroksenlattiapinnat ovat yleisimmin tasolla +13,61 eli salaojat lähimmillään noin 1,26 metäisyydellä lattiapinnasta. Salaojitustaso on syvimmillään keittiön pohjoisnur-kalla perusvesikaivon kohdalla, jossa purkuputki on vanhan tarkepiirustuksenmukaan tasolla +10,40. Vanhan osan salaojien korkeusasemasta ei ole katta-vaa tietoa, mutta vanhan osan ja laajennusosan liitoskohdalla rakennukseneteläpihalla vanhan salaojan korkeusasema on piirustusten mukaan tasolla+10,85 ja samalla kohdin rakennuksen sisäpuolella olevien vanhojen käytöstäpoistettujen wc-tilojen lattiapinta on tasolla +11,11.

Kuva 6. Osakopio laajennusosan alkuperäisestä salaojapiirustuksesta. Perusvesikaivo si-jaitsee kuvan vasemmassa ylänurkassa ja sen purkuputki on piirustuksen mukaan tasol-la +10,40 eli noin 3,2 m syvyydellä 1. kerroksen lattiapinnoista.



14/56


Kuva 7. Säännöllistä huoltoa ja tarkastusta vaativa padotusventtiilillä varustettu perus-vesikaivo sekä sen purkukaivona toimiva sadevesiverkoston tarkastuskaivo sijaitsevatkeittiön pohjoisnurkalla, mutta niiden kannet ovat huollon kannalta epäedullisesti nä-kymättömissä maanpinnan alla.

Tutkimusajankohtana 8.5.2014 muutamissa yksittäisissä tarkastetuissa salaoja-kaivoissa ei ollut havaittavissa lainkaan vedenvirtausta ja vedenpinta oli sala-ojaputkien alapuolella, mikä viittaa siihen, että pohjavedenpinta rakennuksenkohdalla on ainakin osan ajasta jo luonnostaan salaojitustason alapuolella(kuva 8). Vähäinen vedenvirtaus salaojajärjestelmässä voi tosin olla seuraustamyös putkitukoksista, vedenläpäisevyydeltään puutteellisesta salaojitussorastatai muusta viasta, mutta selviä viitteitä tällaisista ongelmista ei kuitenkaan ha-vaittu.



15/56


Kuva 8. Kuva laajennusosan ja vanhan osan liitoskohdalla rakennuksen pohjoispihallaolevasta noin 1,1 m syvästä salaojakaivosta. Kaivossa ei ollut tutkimusajankohtanahavaittavissa lainkaan vedenvirtausta.

Alapohjarakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja myös ulkoseinien ala-osiin liittyvät havainnot on esitetty tarkemmin kohdassa ’Perustus- ja alapohja-rakenteet’.

4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetPihojen päällysrakenteissa tai maanpinnan kallistuksissa ei havaittu yleisesti sel-laisia merkittäviä kosteusvaurioriskiä oleellisesti kasvattavia puutteita tai vauri-oita, jotka vaatisivat välittömiä korjaustoimenpiteitä. Eteläpihalla laajen-nusosan pääsisäänkäynnin vierellä oleva kaltevuudeltaan osittain puutteelli-nen sorapintainen alue olisi kuitenkin suositeltavaa asfaltoida vajovesien imey-tymisen vähentämiseksi. Vaihtoehtoisesti sorapinnan alle on mahdollista asen-taa myös vajovesien imeytymistä vähentävä noin 1,5-2 m leveä vedenohjainesimerkiksi EPDM-kumimattoa tai muuta vesitiivistä materiaalia käyttäen.

Laajennusosan perusmuurien / sokkeleiden vedeneristäminen tai perusmuuri-levyn asennus ei myöskään ole erityisen kiireellinen toimenpide vaan se voi-daan tehdä vasta tulevaisuudessa tehtävien muiden pihakorjausten yhtey-dessä, jolloin myös kaikki kattovedet on suositeltavaa viemäröidä syöksytorvi-kaivoihin. Perusmuurin vedeneristyksellä ei ole välttämättä juuri vaikutusta sok-kelipinnoilla esiintyvään esteettistä haittaa aiheuttavaan suolahärmeeseen,koska suolahärme on oletettavasti ensisijaisesti seurausta paikoittain huokoi-seksi jääneestä betonielementin pinnasta ja / tai betonimassassa käytetyistälisäaineista. Perusmuurin vedeneristyksellä tai sokkelielementtien alaosien



16/56


avoimilla saumoilla on käytännössä vaikutusta ulkoseinärakenteen sen mine-raalivillaeristyksen alaosan kosteustekniseen toimivuuteen lähinnä ainoastaanniillä kohdin, joissa maanpinta on sokkelihalkaisun yläreunan kanssa samassatasossa tai hieman sen yläpuolella. Tällainen tilanne voi olla pohjoissivulla luok-kahuoneen 141 kohdalla sekä mahdollisesti myös eteläsivulla pääsisäänkäyn-nin alueella. Muilta osin maanpinta on havaintojen mukaan XPS-eristelevyllätehdyn sokkelihalkaisun yläreunan alapuolella (ks. kohta ’Perustus- ja alapoh-jarakenteet’ ja kuva 9). Korjaustarvetta ja sen kiireellisyyttä harkittaessa on li-säksi huomioitava, että betonielementtien betoni on yleensä jo itsessään niintiivistä, että se toimii käytännössä riittävänä vedeneristeenä ja kapillaarikatko-na. Tilanne on siis erilainen kuin esimerkiksi harkkorakenteisena tai paikalla va-lettuna toteutettujen valesokkelirakenteiden tapauksessa. Suolahärmeen ker-tymistä voidaan yrittää poistaa pesemällä sokkelipinnat toistuvasti tarkoituk-seen soveltuvalla pesuaineella tai vaihtoehtoisesti sokkelipinnat voidaan pin-noittaa akrylaatti- tai silikonihartsipohjaisella pinnoitteella. Toisaalta, pinnoit-taminen osaltaan heikentää rakenteen kuivumiskykyä, mikä taas välttämättäedellyttää samalla myös perusmuurin vedeneristystä tai perusmuurilevyä, jollaehkäistään vierustäytöistä sokkelin pintakerrokseen imeytyvän kosteuden ai-heuttamia pinnoitevaurioita.

Tutkimuksessa ei todettu viitteitä siitä, että rakennuspohjan salaojituksessa taimuussa kuivatuksessa esiintyisi sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät salaoji-tukseen kohdistuvia korjaus- tai muutostöitä. Perusvesikaivon ja siellä olevanpadotusventtiilin kuntoa tai toimintaa ei kuitenkaan ollut mahdollista tarkastaakaivon kansiston ollessa näkymättömissä maanpinnan pintakerrosten alla. Jat-kotoimenpiteenä onkin suositeltavaa paikallistaa ainakin rakennuksen poh-joisnurkan alueella olevat kaivot ja nostaa niiden kansistot korokerenkaidenavulla maanpinnan tasoon. Harkinnan mukaan salaojaverkosto on myöshuuhdeltava, koska putkisto voi olla ainakin periaatteessa liettynyt ja osittaintukkeutunut purkupaikkana toimivan läheisen joen tulvatilanteiden seuraukse-na. Oletettavasti ainakin padotusventtiilin toiminta on puutteellista sen oltuarakentamisesta lähtien kokonaan vailla huoltoa.



17/56


5. Perustus- ja alapohjarakenteet

5.1 Yleistä rakenteistaRakennuksen vanha osa perustettu koko alaltaan anturaperustuksilla kanta-van maakerroksen varaan. Myös laajennusosaan kuuluvien luokkahuoneiden140 ja 141 alueella perustaminen on tehty maanvaraisesti anturaperustuksilla.Liikuntasalin, ruokasalin, keittiön sekä uusien aulatilojen alueet on perustettuteräsbetonipaaluilla.

Laajennusosan sokkelipalkit ja ilmeisesti myös osa muistakin perustusrakenteis-ta on vanhoista rakennepiirustuksista poiketen toteutettu betonielementtira-kenteisina. Perustusrakenteena ovat teräsbetonirakenteiset seinä- ja paaluan-turat ja perustamissyvyys on kaikkialla suhteellisen matala. Sokkelihalkaisuneristeenä on käytetty ilmeisesti XPS-eristettä. Sokkelin yläreuna on sisäpuolisenlattianpinnan yläpuolella ja seinän lämmöneristekerros ulottuu varsin syvällelattiapinnan alapuolelle eli kyse on ns. valesokkelirakenteesta (kuva 9).

Vanhan osan perustusrakenteista tai muista rakenteista ei ole vanhojen ra-kennepiirustusten puuttuessa tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti perustusrakenteetovat rakentamisajalle tyypilliseen tapaan varsin syvälle ulotettuja jatkuvia sei-näanturoita ja rakennusrungon keskellä myös yksittäisiä pilarianturoita. Van-han osan itäsiiven kellarin maanvastaiset seinät / perusmuurit ovat paikallava-lettuja, sisäpuolelta bitumisivelyllä vedeneristettyjä teräsbetoniseiniä, joissa onsisäpuolinen poltetuista savitiilistä muurattu ½-kiven verhomuuraus. Verhomuu-rauksen taustalla ei ole mineraalivillaa tai muuta varsinaista lämmöneristettäainakaan teknisten tilojen ja muiden jo alun perin toisarvoisessa käytössä ollei-den huonetilojen kohdalla.

Kuva 9. Osakopio laajennusosan rakennepiirustuksen nro 25 leikkauksesta 101-101. Pii-rustuksesta poiketen sokkeli on betonielementtirakenteinen ja sisäpuolella olevat puu-koolatut lautalattiat on jälkikäteen korvattu betonilaatalla. Sokkelin yläreuna on sisä-puolista lattiapintaa korkeammalla tasolla eli kyse ns. valesokkelirakenteesta.



18/56


Alapohjarakenteena laajennusosan paalutetuilla alueilla on maanvaraan va-lettu 180…200 mm paksu kantava teräsbetonilaatta, jonka päällä on 100 mmpaksun solupolystyreenieristeen (EPS) päälle valettu raudoitettu pintabe-tonilaatta. Maanvaraisesti perustetuilla alueilla on EPS-eristeen päälle valettuteräsbetonilaatta tai uudempi, muutamia vuosia sitten rakennettu, kaksois-laattarakenne, joka on rakennettu korvaamaan luokkien 140 ja 141 puukoo-lattuja lattioita. Myös liikuntasalissa ja teknisen työn tilassa 130 kantavan ala-pohjan päällä olleet puukoolatut lattiat on korvattu bitumikermieristyksen jaEPS-eristeen päälle valetuilla betonilattioilla.

Vanhan on kellarikerroksessa sekä vanhan osan länsisiiven 1. kerroksessa ala-pohjarakenteet ovat maanvaraisia lämmöneristämättömiä betonilaattoja.Luokkahuoneen 143 lattiaan väliseinän vierelle tehdyn rakenneavauksen (ra-kenneavaus nro 1, kuva 10) ja lattioiden jo aloitettujen purkutöiden mukaanalapohjan rakennekerrokset olivat ylhäältä päin lukien seuraavat:

KvartsivinyylilaatoitusOhut hienotasoitekerrosVäriltään punainen massapinnoite, mahdollisesti magnesiamassa, pak-suus 10…15 mmVäriltään valkoinen mahdollisesti kipsipohjainen tasoite, paksuus noin15…20 mmRaudoittamaton pintabetonivalu, paksuus 50…60 mmBitumisively, nostettu väliseinien tiilimuurausta vastenTeräsbetonilaatta, raudoitus ø3 #150Alustäyttösora (hieno sora / karkea hiekka), paksuus vähintään 200 mm

Kuva 10. Yleiskuva luokkahuoneen 143 lattiarakenteeseen tehdystä rakenneavaukses-ta (rakenneavaus nro 1). Pintabetonilaatan ja raudoitetun pohjalaatan välissä on kos-teuseristeenä bitumisivelyeristys ja väliseinän kohdalla on bitumihuopa. Kuvanottohet-kellä lattiasta oli jo purettu betonirakenteen päällä olleet asbestia sisältäneet tasoite-kerrokset ja massapinnoite.



19/56


Vanhan osan lattian rakenneavauksen perusteella ei-kantavat tiiliväliseinät onmuurattu pohjalaatan varaan eikä väliseinien kohdalla ole erillisiä anturoita tailaattavahvennuksia. Tiilimuurauksen ja pohjalaatan välissä on kosteuseristyk-senä ja erotuskerroksena toimiva bitumihuopakaista. Bitumihuovassa tai-sivelyssä ei ollut aistittavissa kivihiilipikeen viittaavaa hajua. Vanhan osan lä-hes kaikki väliseinät ovat poltetuista savitiilistä muurattuja rapattuja ja maalat-tuja seinäpintoja. Laajennusosassa väliseinät ovat suurimmalta osin puhtaak-simuurattuja, paljaita tai maalattuja tiilipintoja.

Vanhan osan länsisiiven lattiassa on käytävän ja osittain myös luokkahuonei-den alla teräsbetonirakenteiset lattiakanaalit, joihin on kulku käytävässä 142 jaluokkahuoneessa 143 olevien lattialuukkujen sekä lämmönjakohuoneen kaut-ta. Vanhan osan länsipäädyssä lattian alla on lisäksi vanhat käytöstä poistetutwc-tilat, joihin ei ole ollut olemassa varsinaista kulkuyhteyttä (kuva 11). Kanaa-li- ja wc-tilat tuulettuvat lämmönjakohuoneeseen avoimena olevan putkireitinsekä luokan 143 kohdalla olevan yhden tuuletusputken kautta (ks. kuva 3).Kanaalissa on saatujen tietojen mukaan omalla huippuimurilla toteutettu ko-neellinen poistoilmanvaihto.

Kuva 11. Yleiskuva luokkahuoneen 143 länsiosan alapuolella olevista vanhoista wc-tiloista. Tilaan on rakennuksen laajennuksen yhteydessä kaadettu tiilen ja laastin kap-paleita sekä muuta rakennusjätettä. Tilassa on edelleen myös vanhoja vesikalusteitaja mm. wc-istuimet, joiden viemäriyhteet ovat tulppaamatta.

Laajennusosan 1. kerroksessa pääasiallisena lattiapäällysteenä on keraami-nen laatoitus tai kvartsivinyylilaatat. Aula- ja käytävätiloissa sekä jälkikäteenkorjattujen luokkahuoneiden 130, 140 ja 141 lattiapäällysteenä on keraaminenlaatoitus. Ruokasalissa ja käytävässä 106 on kvartsivinyylilaatoitus. Keittiössä on



20/56


akryylimassapinnoite ja muilta osin märkätilojen lattioissa on muovimatto.Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneiden lattioissa on ollut kvart-sivinyylilaatoitus, jotka on jo purettu pois tätä tutkimusselostusta laadittaessa.Itäsiiven kellarikerroksen lattiat ovat pääosin maalattuja betonilattiapintoja.

5.2 Havainnot ja kosteuskartoituksen tuloksetKohteessa tehdyn pintakosteuskartoituksen perusteella viitteitä maanvastais-ten hieman normaalia suuremmasta kosteusrasituksesta oli todettavissa jo ai-kaisemmin havaituilla kohdilla luokkahuoneiden 143, 144 ja 145 pohjoisnurkis-sa. Uutena havaintona oli se, että luokkahuoneessa 143 lattiarakenne onmyös keskialueeltaan hieman normaalia kosteampi ja luokan 144 lattiassa onpaikallinen kosteampia alue käytävältä 142 purettujen vesipisteiden kohdalla.Samalla kohdin myös väliseinärakenteen alaosassa todettiin hieman normaa-lia korkeampia lukemia sekä luokan 144 että käytävän 142 puolella. Edellämainituilla normaalia kosteammaksi tulkituilla kohdin pintakosteusilmaisimenlukemat eivät kuitenkaan olleet missään kohdin erityisen korkeita vaan läheshavaintotarkkuuden alarajoilla (GANN 90…100, asteikolla 10-160 / Caisson 8-10, asteikolla 1-15). Kosteuskartoituksen huonekohtaiset tulokset on esitetty liit-teessä 1.

Muilta osin 1. kerroksen lattiapinnat ja seinärakenteiden alaosat olivat täysinkuivia eikä missään kohdin ollut todettavissa silmin havaittavia maali- ja tasoi-tevauriota tai muita selviä merkkejä kosteusongelmista. Vanhan osan itäsiivenkellarikerroksen toisarvoisessa käytössä olevia varastoja ja muita tiloja ei tar-kastettu tämän tutkimuksen yhteydessä, mutta jo aikaisemmin on todettu, et-tä kellarikerroksen väliseinärakenteiden alaosissa ja myös lattiapinnoilla oneriasteisia maaperän kosteuden aiheuttamia ongelmia.

Pintakosteusilmaisimella tehtyjen havaintojen varmistamiseksi luokkahuonei-den 143, 144 ja 145 kvartsivinyylilaattapäällysteisille lattiapinnoille tehtiin muu-tamia viiltokosteusmittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 1. Mittaus-pisteiden yksityiskohtainen sijainti j on esitetty liitteessä 1.Taulukko 1. Lattiarakenteiden viiltokosteusmittausten tulokset sekä sisäilman suhteelli-nen kosteus, lämpötila sekä vesihöyrypitoisuus 3.4.2014.

Mittapisteennro Mittapisteen sijainti

Reiän syvyyssisäpinnasta

mitattuna

[mm]

Lämpö-tila

[ C]

RH

[%]

Vesihöyrypi-toisuus

[g/m3]

K1Vanhan osan luokkahuoneen 145kvartsivinyylilaatoilla päällystettylattia huonetilan keskialueella

~0

(viiltomittaus)+20,9 61 11,0

Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K1vieressä - +21,1 19 3,5

K2Vanhan osan luokkahuoneen 144kvartsivinyylilaatoilla päällystettylattia tilan pohjoisnurkassa

~0





21/56


Mittapisteennro Mittapisteen sijainti

Reiän syvyyssisäpinnasta

mitattuna

[mm]

Lämpö-tila

[ C]

RH

[%]

Vesihöyrypi-toisuus

[g/m3]

K3Vanhan osan luokkahuoneen 143kvartsivinyylilaatoilla päällystettylattia huonetilan keskialueella

~0



Taulukossa 1 esitettyjen kosteusmittausten mukaan mittapisteen K2 kohdallaluokkahuoneen 144 nurkasta mitattu kvartsivinyylilaatoituksen alapuolisen lii-ma- ja tasoitekerroksen huokosilman suhteellinen kosteus ylittää selvästi kiinni-tysliiman pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisenä pidetyn RH 75…80 % rajan(kuva 12). Myös mittapisteen K3 tulos antaa viitteitä lievästi kohonneesta kos-teustilanteesta. Havaintojen mukaan vinyylilaattojen kiinnitys alustaansa olikaikissa viiltomittauskohdissa tavanomainen kohonneesta kosteudesta johtu-en.

Kuva 12. Mittauspiste K2, luokkahuoneen 144 kvartsivinyylilaatoituksen alapuolisen ta-soite- ja liimakerroksen huokosilman suhteellinen kosteus oli vesipisteen edessä tutki-mushetkellä RH 92 %. Samalta kohdin on myös aikaisemmin tehty kosteusmittauksia,johon liittyen kaapin vieressä on kaksi vanhaa porareikäkosteusmittauksia vartenasennettua putkea. Ks. myös kuva 13.

Kosteusmittauspisteen K2 kohdalle tehdyn rakenneavauksen nro 2 perusteellakyseisellä kohdalla lattian betonirakennetta on uusittu jostain syystä ilmeisesti



22/56


vuoden 1990 korjaus- ja laajennustöiden yhteydessä (kuva 13). Uusitulla kohdinbetonilaatta on valettu ilmeisesti suoraan maata vasten ilman, että raken-teessa veden- tai kosteudeneristystä tai lämmöneristystä, mikä selittää lattiannormaalia korkeamman kosteuspitoisuuden. Sama tilanne on ilmeisesti myösluokassa 145. Osittain kyse voi olla myös siitä, että betonivalu on ollut huomat-tavan kostea lattianpäällysteen asennuksen aikana, koska myös luokassa 143entisen wc-tilan osittain uusittu kattorakenne on huoneen nurkassa muuta lat-tiaa hieman kosteampi.

Kuva 13. Luokkahuoneen 144 normaalia kosteammaksi todettu kohta purettuna. Ky-seisellä kohdalla lattian betonirakennetta on uusittu jostain syystä ilmeisesti vuoden1990 korjaus- ja laajennustöiden yhteydessä. Uusitulla kohdin betonilaatta on valettuilmeisesti suoraan maata vasten ilman, että rakenteessa veden- tai kosteudeneristystätai lämmöneristystä. Ks. myös kuva 12.

Tutkimuksessa ei todettu käyttövesien tai märkätilojen vedeneristyksen vuota-misesta aiheutuneita selviä vaurioita. Keittiön astianpesutilassa on jo aiemmintodetulla kohdalla akryylimassapinnoitteen nurkassa halkeama, jonka kauttaon ilmeisesti päässyt vähäinen määrä vettä lattian lämmöneristekerrokseen jaedelleen myös kantavan betonirakenteen päälle (kuva 14). Havaintojen mu-kaan tästä ei kuitenkaan ole aiheutunut vaurioita lattian pintarakenteisiin taimuuta haittaa, vaikka rakenne onkin kostunut syvemmältä.



23/56


Kuva 14. Keittiön astianpesutilassa on jo aiemmin todetulla kohdalla akryylimassapin-noitteen nurkassa halkeama, jonka kautta on ilmeisesti päässyt vähäinen määrä vettälattian lämmöneristekerrokseen ja edelleen myös kantavan betonirakenteen päälle.Kuvassa on näkyvissä jo aikaisemmin asennetut kosteusmittausputket.

Sisäilman laatuun vaikuttavana varsin merkittävänä riskitekijänä todettiin, ettälaajennusosan ulkoseinien ja osittain myös väliseinien kohdilla on jalkalistojentaustalla betonilaatan kuivumiskutistuman ja käyristymän seurauksena synty-neitä rakoja, joiden kautta on ilmayhteys lattian lämmöneristekerrokseen sekämahdollisesti paikoitellen edelleen myös kantavan laatan alle painumisen seu-rauksena syntyneeseen ilmaväliin ja maaperään (kuva 15). Teknisen työn tilan130 ja luokkahuoneiden 140 ja 141 korjattujen lattiarakenteiden kohdilla raoton pyritty tiivistämään lattian muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, jotentältä osin tilanne on jo parempi. Näissä tiloissa maaperästä peräisin olevia il-mavuotoja voi tapahtua lähinnä ainoastaan vanhan rakennusosaa vastentehtyjen verhomuurausten taustalta sekä luokkahuoneen 140 länsipäädynkaksoisseinän kohdalla olevan rakenteellisen liikuntasauman kautta (kuvat 16ja 17). Seinärakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen riskiä lisää se, ettäväliseinät ovat myös näillä kohdin paljaita tiilipintoja, joiden ilmatiiviys itsessäänei ole kovin hyvä.

Rakennuksen alaosat ovat tyypillisesti alipaineisia, jolloin sisäilmaan voi ilma-vuotojen mukana kulkeutua maaperästä mikrobi- ja muita epäpuhtauksia.Lattianrajojen lisäksi ilmavuotojen kannalta riskialttiita yksityiskohtia ovat pilari-en liittymät, rakenteellisten liikuntasaumojen kohdat, sähkörasiat, vanhaa ra-kennusosaa vasten tehdyt verhomuuraukset sekä vanhan osan lattioissa ole-vien lattiakanaalien tarkastusluukut sekä putkiläpiviennit. Havaintojen mukaanlattiakanaaleissa ja myös luokan 143 alapuolisessa entisessä wc-tilassa on jos-sain vaiheessa ollut vettä, mutta tutkimusajankohtana tilat olivat täysin kuivia



24/56


eikä niissä ollut aistittavissa mikrobiperäistä tai muuta tavanomaisuudestapoikkeavaa hajua (kuva 18). Kanaaleista on myös purettu lähes kaikki puu-muottirakenteet. Osa muottirakenteista on purettu jo alun perin kanaalien sei-nien ja pohjan bitumisivelyeristystä varten ja saatujen tietojen mukaan purku-töitä oli täydennetty noin 3 vuotta siten. Ulkoseinien, yläpohjarakenteiden javälipohjien osalta ilmatiiviyttä koskevat havainnot on esitetty kohdissa ’Ulko-seinät ja ikkunat, ’Vesikatto- ja yläpohjarakenteet’ sekä ’Runko- ja välipohja-rakenteet’.

Kuva 15. Laajennusosan seinä-lattialiittymissä on betonin kuivumiskutistumisen ja käyris-tymisen seurauksena syntyneitä rakoja, joiden kautta on ilmayhteys kantavan betoni-rakenteen päällä olevaan lämmöneristekerrokseen ja mahdollisesti edelleen myösmaaperään. Kuva on aulatilasta 134, jossa jalkalistan ja laatoituksen välinen rako onpaikoittain tiivistetty elastisella massalla lähinnä esteettisistä syistä johtuen.

Kuva 16. Lämpökuvan ja valokuvan yhdistelmäkuvat laajennusosan ja vanhan osanvälisestä väliseinästä luokan 140 kohdalta. Kuvassa kylmempänä näkyvällä kohdallaon vanha ikkuna- tai oviaukko. Kuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +1 ºC. Ks.myös kuva 17.



25/56


Kuva 17. Laajennusosan luokkahuoneissa 140, 141 sekä teknisen työn tiloissa ulkoilmas-ta ja mahdollisesti myös maaperästä peräisin olevia ilmavuotoja voi tapahtua vanhaarakennusosaa vasten tehtyjen verhomuurausten ja erityisesti niiden yläreunan painu-mavälin sekä myös liikuntasauman kohdalla olevan kaksoisseinän kautta. Kuva onotettu luokkahuoneesta 140, jossa kuvan oikealla puolella on näkyvissä maalaustilan133 vastainen liikuntasauman kohdalla oleva tiili-villa-betoniseinä. Ks. myös kuva 16.

Kuva 18. Kuva luokkahuoneen 144 ja 145 alapuolisesta ulkoseinän vierellä olevastalattiakanaalista. Seinien ja pohjan kosteuseristeenä oleva bitumisively on paikoittainhilseillyt kosteusrasituksen seurauksena, mutta tutkimusajankohtana kanaali oli täysinkuiva. Kanaalissa olevista eristämättömistä lämpöjohdoista tapahtuvat lämpöjohdotovat lämmittäneet ja samalla kuivattaneet kanaalin rakenteita varsin tehokkaasti.Kanaalin pohja on noin tasolla +12,4.



26/56


Tämän tutkimuksen yhteydessä ei varsinaisesti selvitetty perustusten ja muidenkantavien rakenteiden kuntoa. Havaintojen mukaan rakennuksen ulkopuolisil-la sokkelipinnoilla tai sisätilojen seinä- ja kattopinnoilla ei kuitenkaan ollut to-dettavissa perustusten epätasaisesta painumisesta aiheutuneita merkittäviähalkeamia tai muita rakenteellisia vaurioita.

5.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetRakennuksen alapohja- ja perusrakenteet ovat vanhan osan itäsiiven kellariti-loja lukuun ottamatta kosteus- ja sisäilmateknisesti yleisesti ottaen tyydyttäväs-sä kunnossa. Laajennusosan maanvastaisissa lattiarakenteissa ei todettu mis-sään kohdin viitteitä maaperän kosteusrasituksen aiheuttamista vaurioista, jo-ten tilanne on tältä osin hyvä. Laajennusosassa sisäilmateknisenä riskinä on lä-hinnä lattianrajojen ja mahdollisesti myös vanhaan rakennusosaan rajautuvienväliseinärakenteiden kautta tapahtuvat hallitsemattomat ilmavuodot.

Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneiden 143, 144 ja 145 lattioissatodettiin lieviä paikallisia kosteusongelmia, joiden korjaus on tätä tutkimusse-lostusta laadittaessa jo käynnistynyt. Kosteusongelmat ovat seurausta lattianaikaisemmilta korjauskohdilta puuttuvasta kosteuseristyksestä sekä mahdolli-sesti vielä korjaustyövaiheesta peräisin olevasta rakennuskosteudesta tai täl-löin tapahtuneesta kastumisesta. Todennäköisesti osittain syynä on myös vesi-höyrymuodossa diffuusiolla maaperästä kulkeutuva kosteus. Tiloissa käytetytkvartsivinyylilaatat läpäisevät huonosti vesihöyryä, minkä seurauksena koste-uspitoisuus on noussut niiden alapuolisessa tasoite- ja liimakerroksessa vaurioi-tumisen kannalta vaarallisen korkeaksi tai ainakin lähelle riskirajaa (ks. koste-usmittaustulosten yhteydessä esitetyt tulkinnat). Kosteusteknisesti tilanne onpahentunut vähitellen maaperän lämmetessä rakennuksen alla, jolloin myösmaa-aineksen huokostilan vesihöyrypitoisuus on noussut. Mahdollisesti vaurionsyntyyn on myötävaikuttanut kyseisellä alueella lattiakanaaleissa sijaitsevatlämpöjohdot sekä aikaisempi veden kertyminen kanaaleihin. (kuva 19)

Salaojituksella tai muulla rakennuspohjan kuivatuksella ei voida merkittävästivaikuttaa diffuusiolla ylöspäin suuntautuvaan kosteusvirtaan, koska kyse ei olesuoranaisesti lähellä alapohjarakenteita olevan pohjaveden tai muun neste-mäisen veden aiheuttamista ongelmista (ks. kohta ’Piha-alueet ja rakennus-pohjan kuivatus’). Maaperässä ja alustäyttökerroksissa on lähes aina jo luon-nostaan riittävästi kosteutta aiheuttamaan havaitunkaltaisia lieviä kosteuson-gelmia.



27/56


Kuva 19. Periaatekuva maanvastaisen betonilaattarakenteen kosteusteknisestä käyt-täytymisestä rakentamisvaiheessa ja normaalin käytön aikana. Kuvien alkuperäinenlähde: Maanvastaiset alapohjarakenteet – kosteustekninen mitoittaminen ja korjaa-minen, TTY 2002

Luokkahuoneiden 143, 144 ja 145 osalta jatkotoimenpiteenä on suositeltavaakorvata nykyiset lattianpäällysteet ja tasoitekerrokset keraamisella laatoituksel-la, kuten on toimittu myös kohteen muiden korjattujen lattiarakenteiden osal-ta. Laatoitus on suositeltavaa ulottaa myös seinäpinnoille jalkalistaksi, jolloinsamalla vältytään kokonaan vaurioherkiltä puuvalmisteisilta jalkalistoilta. Ke-raaminen laatoitus on vesihöyrynläpäisevyytensä ansiosta suositeltavin latti-anpäällyste ja sen aiheuttamat materiaalipäästöt ovat myös uutena selvästipienempiä verrattuna esimerkiksi muovimattoihin. Lattianpäällysteiden uusimi-sen liittyen kosteussulkuna ja kapselointikerroksena toimivien epoksihartsi- taimuiden tiivistyskäsittelyjen tekeminen betonipinnoille ei ole kyseessä olevienlattioiden tapauksessa tarpeellista eikä edes perusteltua, koska kapselointikä-sittely osaltaan heikentää lattiarakenteen kuivumiskykyä ja voi lisätä hiemanseinärakenteiden kosteusrasitusta.

Lattianpäällysteiden uusimisen yhteydessä on valitusta lattianpäällystemateri-aalista riippumatta ilmatiivistettävä huolellisesti samalla kaikki lattianurkat, put-kiläpiviennit ja liikuntasaumat. Tiivistämistyöt on luokkahuoneiden 143, 144 ja145 lisäksi ulotettava koskemaan myös muita laajennusosan tiloja. Laajen-nusosan tilojen tiivistämistyöt voidaan tehdä vaiheittain aloittaen varsinaisistaoleskelutiloista (ks. myös suositellut tiivistämistyöt kohdissa ’Ulkoseinät ja ikkunatsekä ’Vesikatto- ja yläpohjarakenteet’). Alapohjarakenteiden ilmatiiviys onehdottamattoman tärkeää maaperässä jo luonnostaan esiintyvien mikrobien,radonin ja muiden epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Lattianurkkienja läpivientien tiivistäminen on lattianpäällysteiden uusimisen yhteydessä teh-tävissä esimerkiksi märkätiloissa normaalisti käytettävällä vedeneristysmassallaja jälkikäteen tehtävissä tiivistyksissä jalkalistojen taustalla olevat raot voidaanharkinnan mukaan tiivistää myös elastisella saumamassalla. Pelkästään sau-mamassalla tehtävät tiivistykset tosin edellyttävät tekijältään suurempaa huo-lellisuutta ja samalla riski epäonnistumisen suhteen on isompi.

Lattianurkkien ja muiden yksityiskohtien lisäksi lattian kaikkien uusien ja vanho-jen tarkastusluukkujen kansien tulee olla ilmatiiviitä. Käytävän 142 lattiassa ole-va lattiakanaalin luukku on jo aiemmin tiivistetty ylimääräisellä välikannella,mutta luokkahuoneessa 144 olevan luukun vanha kansirakenne on syytä kor-vata kokonaan uudella tiivisteellä varustetulla tehdasvalmisteisella kaasutiiviil-lä teräs- / betonikansistolla. Lattiakanaalin tarkastusluukun vaihtamisen lisäksi



28/56


kanaalin nykyisen poistoilmanvaihdon teho syytä varmistaa siten, että kanaalitovat kaikilta osiltaan alipaineisia suhteessa yläpuolisiin tiloihin. Luokkahuoneen143 alapuolella olevien käytöstä poistettujen wc-tilojen osalta tilojen tyhjennysrakennusjätteestä sekä tarpeettomien viemäriyhteiden ja asennusten tulppa-us ovat lähtökohtaisesti riittäviä toimenpiteitä ehkäisemään yläpuolisiin tiloihinaiheutuvat sisäilmahaitat. Lattiakanaaleissa olevat lämpöjohdot on harkinnanmukaan lämmöneristettävä ainakin putkiasennuksia uusittaessa.

Lattianrajojen, lattiakanaalien ja erilaisten läpivientien lisäksi ainakin opetusti-loissa ja muissa vastaavissa sisäilman laadun kannalta ensiarvoisissa tiloissa onlisäksi pyrittävä tiivistämään myös väliseinä- ja ulkoseinärakenteiden liitoskoh-dissa olevat ilmavuotokohdat. Tiivistämistä edellyttäviä kohtia on ainakin luok-kahuoneiden 140, 141 sekä teknisen työn tilojen väliseinärakenteiden yläosissaja liittymissä, joiden kautta voi olla ilmayhteyksiä yläpohja- ja ulkoseinäraken-teiden lisäksi myös maaperään. Nurkkien ja yksityiskohtien tiivistämisen ohellaon samalla harkittava myös tiilipintojen tiivistämistä ylitasoittamalla, koska pal-jas tai maalattu tiilimuuraus ei välttämättä ole täysin ilmatiivis kaikkien saumo-jen osalta (ks. myös kohta ’Ulkoseinät ja ikkunat’ tiiliseinäpintojen ilmatiivistämi-sen osalta).

Keittiön astianpesutilan lattian nurkkakohdassa oleva akryylimassapinnoitteenvettä vuotava halkeama on mahdollista korjata paikkakorjauksena avarta-malla halkeama ja täyttämällä se tämän jälkeen akryylimassapinnoitteella taivaihtoehtoisesti märkätiloihin tarkoitetulla elastisella saumamassalla. Lattiara-kenteen muut laajemmat korjaus- tai kuivatustoimenpiteet eivät ole välttä-mättömiä vielä tässä vaiheessa. Massapinnoitteen laajempi uusiminen on syy-tä tehdä vasta keittiöön ja sen kalusteisiin kohdistuvien muiden korjaus- jakunnostustöiden yhteydessä. Laajennusosan 1. kerroksen wc-tilojen, pesuhuo-neiden tai muiden märkätilojen korjaukset eivät myöskään ole vielä ajankoh-taisia, vaikka lattianpäällysteenä olevat muovimatot ovatkin jo lievästi ikään-tyneitä.

Vanhan osan kellaritilojen rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden ja vauri-oiden kartoittaminen sekä toimenpiteiden yksilöiminen edellyttäisivät myösnäiden tilojen systemaattista pintakosteuskartoitusta sekä porareikäkosteusmit-tauksia. Mikäli vanhan osan kellaritilat säilyvät myös jatkossa sisäilmateknisestitäysin toisarvoisessa varastokäytössä ja teknisinä tiloina eivät lisätutkimukset jakorjaustoimenpiteet ole tarpeellisia. Jos kellaritilat otetaan jatkossa muuhunkäyttöön tai siellä varastoidaan paperimateriaalia tai muuta vastaavaa vau-rioherkempää tavaraa, edellyttää se oletettavasti jo varsin mittavia korjaus-toimenpiteitä. Nykytilanteessa oleellista on pyrkiä ilmatiivistämään välipohja-rakenteissa olevat läpiviennit ja muut ilmayhteydet ylempiin kerroksiin. Kellariti-lojen kautta tapahtuvia ilmavuotoja on mahdollista ehkäistä myös ilmanvaih-toteknisin keinoin alipaineistamalla kellaritilat, mikä on jo ainakin pyritty teke-mään esikoulun lattiarakenteiden korjaamisen yhteydessä vuonna 2011.

Salaojituksen ja rakennuspohjan kuivatuksen osalta johtopäätökset ja toimen-pide-ehdotukset on esitetty kohdassa ’Piha-alueet ja rakennuspohjan kuiva-tus’. Rakenneliittymien ilmatiiviyden, ulkoseinien alaosien ja sokkelipintojenosalta toimenpide-ehdotuksia on esitetty myös kohdissa ’Ulkoseinät ja ikku-nat’, ’Vesikatto- ja yläpohjarakenteet’ sekä ’Runko- ja välipohjarakenteet’.



29/56


6. Runko- ja välipohjarakenteet

6.1 Yleistä rakenteistaRakennuksen vanhan osan kantavana pystyrunkona ovat tiilirakenteiset ulko-seinät ja lisäksi rakennusrungon keskellä on kantavia tiiliseiniä ja mahdollisestiyksittäisiä teräsbetonipilareita. Rakennuksen vanhan osan alkuperäisiä raken-nepiirustuksia ei ole ollut käytettävissä tätä tutkimusselostusta laadittaessa, jo-ten täyttä varmuutta kantavista rakenteista ei ole. Vanhan osan itäsiivessäylä- ja välipohjien kantavat rakenteet ovat paikalla valettuja teräsbetonira-kenteisia alalaattapalkistoja, joissa täytteenä on pääosin kutterinlastua ja sa-hanpurua. Vanhan osan länsisiivessä välipohjat teräsbetonirakenteisia ylälaat-tapalkistoja ja yläpohjarakenteena on vastaavanlainen alalaattapalkisto kuinitäsiivessäkin. Välipohjien ylälaattapalkistojen osalta ei ole tietoa mahdollistenääneneristyskerrosten ja erillisten pintabetonivalujen olemassaolosta.

Vanhan osan itäsiivessä välipohjien alalaattapalkiston yläpuolella on suurim-massa osassa tiloista edelleen puukoolattu lautalattia. Vanhan osan länsisiivenylälaattapalkistojen kohdilla lattiapäällysteenä on yleisimmin kvartsivinyylilaa-toitus. Märkätilojen lattioissa on suurimmassa osassa tiloista vuoden 1990 korja-ustöiden yhteydessä asennettu muovimatto.

Laajennusosalla kantavana pystyrunkona ovat teräsbetonipilarit ulkoseinienollessa pääosin ei-kantavia. Laajennusosassa rakennusrungon keskellä on te-räsbetonipilareiden lisäksi myös yksittäisiä kantavia ja jäykistäviä teräsbe-toniseiniä. Yläpohjarakenteet ovat osittain ontelolaattarakenteisia ja osittainkeveitä naulalevyristikkorakenteita. Välipohjat ovat osittain ontelolaattaraken-teisia ja osin myös paikalla valettuja massiivilaattoja.

Perustukset, maanvastaiset seinärakenteet ja alapohjarakenteet on kuvattukohdassa ’Perustus- ja alapohjarakenteet’.

6.2 HavainnotKantavien runko- ja välipohjarakenteiden kuntoa ei selvitetty tämän tutkimuk-sen yhteydessä muuten kuin ainoastaan välipohjarakenteiden mahdollistenkosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaan vaikuttavien seikkojen osalta. Koh-teessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen kantavat runko- ja perus-tusrakenteet ovat kuitenkin rakenteellisesti hyväkuntoisia. Kantavissa seinära-kenteissa tai palkki-, laatta- ja pilarirakenteissa ei havaittu näkyvillä pinnoillamerkittäviä rakenteellisia halkeamia tai muita kantavuuteen vaikuttavia vaka-via vaurioita. Vanhan osan itäsiiven alalaattapalkistojen palkeissa on käynnis-sä olevien korjaustöiden yhteydessä todettu yksittäisiä, oletettavasti jo raken-nusvaiheessa tai hyvin pian sen jälkeen syntyneitä halkeamia, joita on lisävar-mistuksena injektoitu korjaustöihin sisältyen.

Rakennuksen vanhan osan länsisiiven kaikissa luokka- ja käytävätiloissa tehdynpintakosteuskartoituksen mukaan kaikki lattiarakenteet ovat täysin kuivia eikämyöskään seinä- tai kattopinnoilla havaittu viitteitä putkistovuotojen tai mui-den syiden aiheuttamista kosteusvaurioista. Juomavesiautomaattien ja mui-den vesipisteiden kohdilla on vähäisiä roiskevesien aiheuttamia maalivaurioitaseinäpinnoilla, mutta näiden kohdilla sekä seinä- ja lattiapinnat olivat jo täysin



30/56


kuivia. Betonilattiarakenteiden kohdilla todetut pintakosteusilmaisimen(GANN, asteikko 10…160) lukemat vaihtelivat välillä 50…60 riippuen lähinnälattianpäällysteestä. Kosteuskartoituksen tilakohtaiset tulokset on esitetty liit-teessä 1.

Rakennuksen vanhan osan puukoolattujen lattiarakenteiden mahdollisia piile-viä kosteusvaurioita ei ole käytännössä mahdollista paikallistaa pintakosteus-kartoituksen tai yksittäisten porareikäkosteusmittausten avulla. Ainoastaanmahdolliset suuremmat vesivuodot ovat todettavissa alapuolisilla kattopinnoil-la näkyvien vuotojälkien avulla. Kosteusvaurioista riippumatta sisäilman laadunkannalta riskitekijänä on kuitenkin joka tapauksessa kaikkien lautalattioidenlattianurkissa, lämpö- ja sähköjohtojen läpivienneissä ja muissa yksityiskohdissaolevat sahanpuru- ja kutterinlastueristykseen avoinna olevat raot ja reiät (kuva20).

Kuva 20. Rakennuksen vanhan osan itäsiiven lautalattioissa on välipohjatäytteenätoimivaan sahanpuru- / kutterinlastueristykseen avoimia rakoja mm. lämpö- ja sähkö-johtojen läpivientien kohdilla ja lattianurkissa jalkalistojen taustalla. Kuva on otettu ra-kennuksen etelänurkan luokkahuoneesta nro 211.

Lautalattioiden yksityiskohtien lisäksi sisäilman laatua heikentäviä hallitsemat-tomia ilmavirtauksia tapahtuu todennäköisesti myös erilaisten uusien kuilura-kenteiden ja sekä myös vanhan osan vanhojen tulppaamattomien ilmahor-mien kautta. Ilmavirtauksia todettiin tapahtuvan ainakin vanhan osan länsisii-ven länsipäädyn kohdalla olevan iv-kuilun (kuva 21) sekä myös länsi- ja itäsii-pien liitoskohdalla olevan samankaltaisen iv-kuilun rakenteiden ja läpivientienkautta (kuva 22). Alakattorakenteiden ja niiden taustan osalta havainnot onesitetty kohdassa ’Ilmanvaihto ja sisäilman laatu’.



31/56


Kuva 21. Havaintojen mukaan ilmanvaihtokuiluja ei ole katkaistu välipohjarakenteidenkohdalta, mikä lisää kerrosten välisten hallitsemattomien ilmavuotojen riskiä. Kuva onotettu vanhan osan länsisiiven länsipäädystä alakattorakenteen sisältä.

Kuva 22. Erityisopetustilassa (ent. varasto 401) ilmanvaihtokuilun seinärakenteissa ole-vat halkeamat toimivat hallitsemattomana korvausilmareittinä. Kuilun kautta on mah-dollisesti ilmavuotoreittejä ainakin yläpohjatilaan.



32/56


6.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetRakennuksen kantavat seinät, pilarit sekä väli- ja yläpohjan teräsbetoniraken-teet ovat rakenteellisesti ja kosteusteknisesti hyväkuntoisia, joskin sisäilmanlaa-dun kannalta rakennuksen vanhan osan itäsiiven alalaattapalkistot lautalatti-oineen ovat niiden sisältämien täytemateriaalien kannalta jonkinasteinen riski-tekijä. Riskitekijän poistamiseksi on jo ennen tämän tutkimuksen tekemistäkäynnistetty korjaushanke, jonka yhteydessä kaikki vanhat täytteet on tarkoi-tus korvata uusilla materiaaleilla. Korjaustyön yhteydessä välipohjan täyteker-roksessa nykyisin riskialttiilla tavalla olevat lämpöjohdot on myös tarkoitus kor-vata pinta-asennuksilla.

Vanhan osan välipohjissa tai niiden täytteissä ei ole todettu ainakaan laaja-alaisia kosteusvaurioita, mutta yleisesti tiedostettuna vanhoihin rakennuksiin liit-tyvänä ongelmana on se, että täytemateriaalina oleva sahanpuru, kutterin-lastu ja osalla alueista myös laasti- ja tiilijäte sekä mahdollinen hiekkatäyte ai-heuttavat kuitenkin vähintäänkin pölyisyyttä ja puumateriaaleista peräisin ole-via materiaalipäästöjä, jotka aiheuttavat hajuaistimuksia ja ärsytysoireita. Li-säksi on todennäköistä, että rakennuksen historian aikana on tapahtunuteriasteisia käyttö- ja siivousvesistä aiheutuneita vesivahinkoja, joiden seurauk-sena täytemateriaalit voivat paikallisesti sisältää myös mikrobien itiöitä, sieni-rihmastoa ja muita epäpuhtauksia. Edellä mainituista epäpuhtauksista ei tosinole kuivana ollessaan haittaa, mikäli ne eivät pääse ilmavuotojen mukanakulkeutumaan sisäilmaan.

Täytemateriaalien uusimisesta huolimatta korjaustöiden yhteydessä on kiinni-tettävä erityistä huomiota rakenteiden liitoskohtien, läpivientien ja välipohjanlävistävien hormirakenteiden yksityiskohtien tiiviyden varmistamiseen. Hormira-kenteiden sisällä tapahtuvien hallitsemattomien ilmavirtausten estämiseksikaikki välipohja-aukot olisi lisäksi suositeltavaa sulkea jokaisen välipohjan koh-dalla, vaikka palotekniset osastointivaatimukset eivät sitä välttämättä edellyt-täisikään. Käytännössä tämän toteuttaminen jälkikäteen on kuitenkin varsinmittava toimenpide ainakin vanhan osan itäsiivessä, koska se edellyttää käy-tännössä kuilujen seinärakenteiden osittaista purkamista ja rakentamista uu-delleen. Vaihtoehtoisesti on pyrittävä varmistamaan pelkästään kuilujen sei-närakenteiden ja niissä olevien läpivientien ilmatiiviys sekä tiivistettävä yläpoh-jan kanavaläpiviennit.



33/56


7. Ulkoseinät ja ikkunat

7.1 Yleistä rakenteistaRakennuksen vanhan osan ulkoseinät ovat kantavia ja oletettavasti kerroksel-lisia tiili-villa-tiili-ulkoseiniä, jotka on rapattu julkisivupinnoiltaan (kuva 23). Ulko-seinän rakennekerroksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta rakentamisajalle tyypilli-seen tapaan todennäköisesti ulkokuoren ½-kiven tiilimuurauksen taustalla onohut lasivillaeristekerros ja kantavana rakenteena on 1-kiven (paksuus noin 270mm) tiilimuuraus. Ullakon kautta tehtyjen havaintojen mukaan muuraus ontehty käyttäen poltettuja täystiiliä. Ulkoseinien sisäpinnoilla ei todettu olevanjälkikäteen asennettuja lisälämmöneristyskerroksia tai muita vastaavia verho-uksia missään huonetilassa.

Laajennusosan ulkoseinät ovat suurimmalta osin ei-kantavia puhtaaksimuurat-tuja tiili-villa-tiiliseiniä (kuva 24). Ulko- ja sisäkuori on muurattu pääosin 85 mmpaksuista väriltään vaaleista poltetuista moduulireikätiilistä ja lämmöneristys-paksuus on vanhojen suunnitelma-asiakirjojen mukaan 175 mm. Julkisivumuu-rauksen taustalla ei ole uudisrakennuksiin verrattavaa täysin avointa tuuletus-väliä vaan ainoastaan noin 15 mm leveä muurausväli, joka on oletettavastiainakin paikoittain laastipurseiden täyttämä. Tiilimuurauksen alaosassa keski-määrin joka kolmas pystysauma on jätetty auki muurauksen taustan tuulettu-mista varten. Muurauksen alaosassa ei kuitenkaan ole ajateltu vuotoveden-poistoa, koska ainakaan piirustusten mukaan sokkelin ja muurauksen välissäerotuskerroksena olevaa bitumihuopakaistaa ei ole ulotettu vuotovedenoh-jaimeksi lämmöneristeen taustalle.

Sokkelit ovat vanhalla osalla terastirapattuja tai kivirouhepinnoittuja rappaus-pintoja ja laajennusosalla vanerimuottipintaisia paljaita betonielementtipinto-ja. Sokkeleiden ja muiden perustusrakenteiden tarkempi kuvaus on esitettykohdassa ’Perustus- ja alapohjarakenteet’.

Molempien rakennusosien Ikkunat ovat peräisin 1990-luvun alusta ja ne ovatlähes koko rakennuksessa MSE-tyypin sisäänpäin aukeavia puuikkunoita. Ruo-kasalissa ikkunat ovat alumiiniprofiilirunkorakenteisia lasiseinärakenteita, joissaon kiinteät 3K-eristyslasielementit. Puuikkunoiden lasitus on tehty ulkopuolisillamuovilistoilla ja karmin alakappaleen kohdalla on alumiininen suojaverhous.Laajennusosassa ikkunoiden kiinnitystä varten lämmöneristekerroksessa onpuurakenteiset apukarmit, jotka mahdollisesti tuketuvat sokkelirakenteen ala-osaan asti. Lähes kaikissa huonetiloissa on tavanomaisten ikkunoiden lisäksimyös painikkeella varustetut tuuletusikkunat. Suurin osa etelä- ja länsisivujen ik-kunoista on varustettu sälekaihtimilla.



34/56


Kuva 23. Yleiskuva rakennuksen vanhan osan eteläjulkisivulta. Ulkoseinät ovat kanta-via ja oletettavasti kerroksellisia tiili-villa-tiili-ulkoseiniä, jotka on rapattu julkisivupinnoil-taan. Kaikki ikkunat on uusittu 1990-luvun alussa.

Kuva 24. Laajennusosan julkisivujen ulkokuori on muurattu 85 mm paksuista moduuli-reikätiilistä ja lämmöneristyspaksuus on vanhojen suunnitelma-asiakirjojen mukaan175 mm. Tiilimuurauksen alaosassa keskimäärin joka kolmas pystysauma on jätetty aukimuurauksen taustan tuulettumista varten.



35/56


7.2 HavainnotTämän tutkimuksen yhteydessä arvioitiin julkisivupintojen kuntoa ainoastaan sil-tä osin kun vauriot tai muut puutteet voisivat aiheuttaa kosteusvaurioita sisäil-man laatuun vaikuttavissa rakennusosissa. Tutkimuksessa ei myöskään oleotettu kantaa lähinnä pelkästään esteettistä haittaa aiheuttaviin ikääntymi-sen tai muun syyn aiheuttamiin vaurioihin.

Rakennuksen vanhan osan julkisivujen rapatut seinäpinnat ovat silmämääräis-ten havaintojen ja maanpinnan tasolta tehtyjen pistokoeluonteisten koputte-lukokeiden perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. Seinäpinnoilla ei ole juu-rikaan rappausvaurioita tai sellaisia leveitä halkeamia, joista aiheutuisi erityisiäkosteusteknisiä riskejä.

Myös laajennusosan julkisivujen tiilimuuraukset ovat maanpinnan tasosta teh-tyjen silmämääräisten havaintojen perusteella yleisesti ottaen hyvässä kunnos-sa. Rapautuneita saumoja tai pakkasvaurioituneita tiiliä ei havaittu käytännös-sä lainkaan. Myös tiiliverhouksen halkeamien määrä on vähäinen ja julkisivuillaeri kohdissa olevat elastiset saumat ovat vielä varsin hyväkuntoisia. Tiilimuura-ukset on jaettu osiin elastisilla saumoilla sokkelielementtien saumoituksen mu-kaan.

Laajennusosassa sijaitsevan liikuntasalin ja myös korkean porrashuoneen jul-kisivuihin kohdistuva viistosaderasitus on paikoittain varsin voimakasta lyhyistäräystäsulokkeista ja myös julkisivujen korkeudesta johtuen (kuva 25). Julkisivu-jen vesivuotoihin viittaavia vuotojälkiä tai muita vaurioita ei kuitenkaan havait-tu sisätiloissa.

Kuva 25. Yleiskuva laajennusosan liikuntasalin eteläpäädystä. Korkeaan päätyjul-kisivuun ja myös vanhan osan länsipäätyyn tehdyn porrashuonelaajennuksen jul-kisivuihin kohdistuu varsin suuri viistosaderasitus.



36/56


Sokkeleiden ulkopintojen kosteuseristysten sekä laajennusosan sokkeleiden ul-kopinnoilla esiintyvän suolahärmeen osalta havainnot on esitetty kohdissa ’Pi-ha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus’ sekä ’Perustus- ja alapohjarakenteet’.Sokkeleiden betonipintojen kuntoa ei selvitetty tarkemmin, mutta laajen-nusosan sokkeleissa on ainakin paikoittain näkyvissä yksittäisiä betoniterästenkorroosiosta aiheutuneita vaurioita.

Havaintojen mukaan puuikkunat ja niiden maalauskäsittelyt ovat yleisesti ot-taen vielä tyydyttävässä kunnossa eikä ikkunarakenteisiin liittyvien todettu viit-teitä merkittävistä vesivuodoista. Yksittäisten ikkunoiden kohdilla ulkopuitteensisäpuolisilla maalipinnoilla sekä paikoittain myös alakarmin yläpinnalla on vä-häisiä lasitustiivistyksen vuotamisesta aiheutuneita maalivaurioita ja vuotojälkiä(kuva 26).

Ikkunoiden vesipellit ovat muovipinnoitettua ja sinkittyä teräspeltiä ja ne kaikkion asennettu / uusittu ikkunoiden kanssa samaan aikaan. Pellitykset ovat edel-leen hyvässä kunnossa eikä kaltevuudeltaan puutteellisia tai vaurioituneitapellityksiä havaittu. Vanhan osan ikkunapellitysten kaltevuus on parantunutkun ikkunoiden uusimisen yhteydessä uudet ikkunat on sovitettu vanhojenkarmien sisälle siten, että vanhat ikkunakarmit on jätetty paikoilleen.

Ikkunatiivisteiden kuntoa tai ikkunoiden heloitusta ei tarkastettu tämän tutki-muksen yhteydessä systemaattisesti, mutta havaintojen mukaan tiivisteet ovatainakin alkuperäisiä ja siten jo varsin vanhoja. Myöskään ikkunoiden käyntiätai muuta käytettävyyttä ei testattu systemaattisesti, mutta pistokoeluonteistenhavaintojen mukaan ainakaan tuuletusikkunoiden avaamisessa ja sulkemises-sa ei todettu erityisiä ongelmia.

Kuva 26. Ikkunoiden ulkopuitteiden sisäpinnoilla on lasitustiivistyksen vesivuodoista ai-heutuneita vähäisiä maalivaurioita. Kuva on otettu vanhan osan länsisiiven 2. kerrok-sen ikkunasta.



37/56


Sisäilman laatua oleellisesti heikentävänä seikkana havaittiin, että ikkunoidenkarmiliittymien ilmatiiviys on laajennusosan edelleen alkuperäisessä kunnossaolevissa huonetiloissa kaikkialla rakentamisajalle tyypilliseen tapaan erittäinheikko, minkä seurauksena ulkoseinän lämmöneristekerroksesta virtaa epä-puhdasta korvausilmaa sisätiloihin (kuvat 27 ja 28). Ikkunoiden karmiliittymientiivistys on tehty pelkästään mineraalivillalla, joten tiiviys on jo lähtökohtaisestiheikompi verrattuna esimerkiksi polyuretaanivaahdolla tehtyyn tilkitsemiseen.Teknisen työn tilan 130 sekä luokkahuoneiden 140 ja 141 ikkunaliittymät onsaatujen tietojen mukaan jo tiivistetty kyseisten tilojen lattiarakenteiden kor-jaamisen yhteydessä muutama vuosi sitten.

Vanhalla osalla ikkunaliittymät ovat luonnostaan hieman tiiviimpiä verrattunalaajennusosaan. Parempi tiiviys johtuu pääasiassa vanhasta säilytetystä kar-mipuusta sekä massiivisemmasta seinärakenteesta, joten ilmavuodot ovat ole-tettavasti peräisin pääosin suoraan ulkoilmasta. Vanhan ikkunakarmin ja uu-den karmipuun väli on havaintojen mukaan tilkitty pelkästään mineraalivillalla(kuva 29).

Muita ulkoseiniin liittyviä ilmavuotokohtia ovat rakenneliittymissä ja nurkissaolevat pienet halkeamat. Havaintojen mukaan kantavien teräsbetonipilarei-den ja sisäpuolen tiilimuurauksen liitoskohdissa on lämmöneristekerrokseen yh-teydessä olevia rakoja ja halkeamia. Muutamissa huonetiloissa myös ul-koseinissä olevat uppoasennetut sähkörasiat toimivat ilmavuotoreitteinä. Mm.keittiön yhteydessä olevan emännän työhuoneessa (tila nro 117) ilmavuotojatodettiin tapahtuvan sähkörasioiden kautta. Lisäksi emännän huoneessa onilmavuotoreitti myös elementtirakenteisen kylmiön ja ulkoseinän väliseen ilma-väliin.

Kuva 27. Laajennusosalla ikkunoiden karmiliittymien tiivistys on alun perin tehty pelkäs-tään mineraalivillalla ja päälle asennetulla puulistalla. Listan reunalta on suora ilmayh-teys seinän lämmöneristekerrokseen. Kuva on otettu laajennusosan käytävältä 106.



38/56


Kuva 28. Puuikkunoiden karmiliittymien lisäksi myös ruokasalin 115 alumiinirunkoraken-teisten ikkunoiden karmiliittymissä on selvät ilmavuotoreitit ulkoseinän lämmöneriste-kerrokseen.

Kuva 29. Rakennuksen vanhalla osalla vanhojen säilytettyjen ikkunakarmien ja uudenikkunan karmipuun väli on havaintojen mukaan tilkitty pelkästään mineraalivillalla. Mi-neraalivilla on tummentunut ilmanvuotojen aiheuttaman pölyyntymisen seurauksena.



39/56


7.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetSekä rakennuksen vanhan osan että laajennusosan julkisivupinnat ovat ylei-sesti ottaen tyydyttävässä ja osittain jopa hyvässä kunnossa eivätkä ne edelly-tä vielä normaaleina huoltokorjauksina tehtävien yksittäisten paikallisten rap-pauspaikkausten sekä tiilipintojen sauma- ja halkeamakorjausten lisäksi juurimuita toimenpiteitä. Myös ikkunat vesipellityksineen ovat tyydyttävässä kun-nossa molemmissa rakennusosissa eivätkä edellytä toimenpiteitä vielä lähi-vuosina. Laajennusosassa julkisivujen elastiset saumaukset on jatkossa syytätarkastaa systemaattisesti parin vuoden välein ja tarvittaessa on uusittavamahdollisesti vettä vuotavat elastiset saumaukset paikkakorjauksina.

Laajennusosan tiiliverhottujen ulkoseinärakenteiden osalta pienenä riskinä onse, että ulkoseinärakenteena on ilman varsinaista tuuletus- ja vuotovedenpois-toväliä oleva tiiliverhottu seinärakenne. Rappaamaton tiiliverhous ei ole kos-kaan täysin sadevedenpitävä ja tuuletus-/vuotovedenpoistovälin puuttuessatai ollessa laastipurseiden täyttämä lämmöneristekerros voi kastua pitkään jat-kuneen viistosaderasituksen aikana ja samalla myös lämmöneristekerroksenulko-osissa voi paikoittain esiintyä hieman voimakkaampaa mikrobikasvua ver-rattuna uudempiin tuuletettuihin ulkoseinärakenteisiin. Vesivuotojen riskiä lisäämyös se, että ulkokuori on muurattu ohuella moduulireikätiilellä, jolloin tiilimuu-rauksen vesitiiviys on heikompi verrattuna normaalikokoisella tiilellä tehtyynmuuraukseen. Periaatteessa kosteusvaurioriskiä lisää myös seinärakenteenalaosien ns. valesokkelirakenne (ks. kuva 9), mikä heikentää lämmöneristeker-roksen alaosan kuivumiskykyä. Ikkunoiden alapuolisten seinärakenteiden osal-ta riskiä lisäävänä tekijänä on myös, että lämmöneristekerroksessa on oletta-vasti ikkunoita kannattelevia puurunkotolppia. Toisaalta, lämmöneristekerrok-sessa esiintyvällä mikrobikasvustolla ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan olekäytännössä vaikutusta rakennuksen sisäilman laatuun, mikäli ulkoseinäraken-teet ovat ilmatiiviitä suhteessa sisätiloihin. Ensisijaisena korjaustoimenpide-ehdotuksena onkin ulkoseinän kaikkien rakennekerrosten säilyttäminen myösmahdollisten tuulevaisuudessa tehtävien laajempien peruskorjausten yhtey-dessä, koska sisä- tai ulkokuoren purkaminen lämmöneristeen uusimista vartenon kyseessä olevan kohteen kaltaisessa rakennuksessa nykytiedon mukaanselvästi ylimitoitettu ja tarpeeton korjaustoimenpide. Korjausratkaisusta riippu-matta ulkoseinän sisäkuoren ja ikkunaliittymien on joka tapauksessa oltavakaikkien yksityiskohtien osalta ehdottaman ilmatiiviitä. Ulkovaipan ilmatiiviys onsisäilman laadun kannalta välttämätöntä, koska ulkoseinän lämmöneristeker-roksen ulko-osissa esiintyy Suomen ilmasto-olosuhteissa ajoittain mikrobikasvuamyös tuuletetuissa ja varmasti kuivana pysyvissä uusissakin rakenteissa (vrt.esim. julkaisu Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, osa 2,Opetushallitus 2008). Rakennuksen vanhan osan julkisivujen osalta kosteus- jasisäilmatekniset riskit ovat vähäisempiä julkisivujen rappauksen ehkäistessä tii-limuurauksen kastumista ja rakenteen ollessa jo luonnostaan ilmatiiviimpi.

Nykytilanteessa erityisesti ikkunaliittymät ovat toimineet merkittävänä vuotoil-mareittinä ja samalla epäpuhtauslähteenä laajennusosassa. Osassa tiloista ti-lanne on jo parantunut tehtyjen tiivistysten ansiosta, mutta mm. ruokasalissa115, käytävässä 106 sekä myös kaikissa vanhan osan huonetiloissa ikkunaliit-tymien kautta tapahtuu edelleen jonkinasteisia ilmavuotoja. Lisäksi erityistähuomiota on kiinnitettävä halkeamien, sähkörasioiden ja muiden ulkoseinän



40/56


sisäkuoren läpäisevien asennusten ilmatiiviyteen. Tiivistäminen voidaan tehdävastaavalla tavalla elastisella vedeneristysmassalla kuten lattialiittymissäkin taihuolellisesti tehdyllä elastisella saumauksella. Harkinnan mukaan ulkoseinien si-säkuoren tiiviyttä on laajennusosassa tulevaisuudessa tehtävien laajempienkorjausten yhteydessä mahdollista parantaa myös sisäpintojen ylitasoituksella,koska paljas tai maalattu tiilimuuraus ei välttämättä ole täysin ilmatiivis kaikki-en saumojen osalta.

Laajennusosan sokkelipinnoilla esiintyvän suolahärmeen ja sokkeleiden ve-deneristyksen osalta johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset on esitettykohdissa ’Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus’ sekä ’Perustus- ja alapohja-rakenteet’.



41/56


8. Vesikatto- ja yläpohjarakenteet

8.1 Yleistä rakenteistaVesikattojen kattomuotona on sekä vanhalla osalla että laajennusosalla har-jakatot, joissa katemateriaalina on konesaumattu peltikate (kuvat 30 ja 31).Rakennuksen vanhalla osalla vesikatot ovat varsin jyrkkiä kattokaltevuuden ol-lessa arviolta noin 1:2 ja uudella osalla kattojen kaltevuus on yleisimmin 1:3.Kattojen sadevedenpoisto on hoidettu seinälinjan ulkopuolisilla syöksytorvilla jariippukouruilla. Peltikattojen ohella laajennusosalla on aulan 134 kohdalla pie-nellä alueella myös alumiinirunkoprofiilijärjestelmällä lasitettu valokattoraken-ne.

Vanhojen asiakirjojen mukaan vanhan osan peltikate on uusittu vuonna 1990laajennusosan rakentamisen kanssa samaan aikaan ja tällöin vanha aluskat-teena ollut bitumihuopaeristys on jätetty uusien korokerimojen ja ruodelaudoi-tuksen alle aluskatteeksi. Laajennusosassa aluskatteena on suoraan ruode-laudoituksen alle asennettu muovitetusta pahvista valmistettu aluskate, ns.Panssarialuskate.

Vanhan osan yläpohjan kantavat rakenteet ovat paikalla valettuja teräsbe-tonirakenteisia alalaattapalkistoja, joissa täytteenä on pääosin kutterinlastuaja sahanpurua sekä jälkikäteen lisälämmöneristeeksi asennettua puhalluskivi-villaa (kuva 32). Varsinaiset vesikattorakenteet ovat puurakenteiset. Yläpohjanja vesikaton välissä on molemmissa siivissä varsin korkeat ulkoilmalla tuulettu-vat ullakkotilat, joihin on jälkikäteen rakennettu ilmavaihtokonehuoneet. Ulla-kolle on kulku rakennuksen sisäkautta porrashuoneiden kautta. Tuuletus onhoidettu ainoastaan räystäillä olevien tuuletusrakojen kautta. Katon harjalla eihavaittu olevan alipainetuulettimia, tuuletuspiippuja tai muita tuuletusreittejä.

Laajennusosalla yläpohjarakenteet ovat osittain ontelolaattarakenteisia jaosittain keveitä naulalevyristikkorakenteita. Mm. keittiössä, ruokasalissa ja lii-kuntasalissa on kantavat puuristikot. Lämmöneristeenä näissä uudemmissayläpohjissa on käytetty mineraalivillaa ja höyrynsulkuna puurakenteisissa ylä-pohjissa on puukoolauksen varassa roikkuva muovikalvo. Vanhojen suunnitel-ma-asiakirjojen mukaan muovikalvon saumat on ohjeistettu teipattavan, mut-ta asiaa ei varmistettu rakennetta avaamalla.



42/56


Kuva 30. Yleiskuva vanhan osan itäsiiven länsilappeesta. Peltikate on vanhojen suunni-telma-asiakirjojen mukaan asennettu vuonna 1990.

Kuva 31. Yleiskuva laajennusosaan kuuluvien luokkahuoneiden 140 ja 141 yläpuolises-ta vesikattolappeesta. Lumiesteet on kaikilla kattolappeilla kiinnitetty puristuskiinnikkeil-lä katteen pystysaumoihin ilman riskialttiita läpipulttauksia.



43/56


Kuva 32. Yleiskuva vanhan osan ullakkotilasta musiikin ja kuvaamataidon luokan 311yläpuolelta. Yläpohjan lisälämmöneristeeksi on asennettu puhalluskivivillaa.

8.2 HavainnotVesikattoa ei tarkastettu yläpuolelta tämän tutkimuksen yhteydessä. Maan-pinnan tasosta ja viereisten rakennusosien ikkunoiden kautta tehtyjen havain-tojen mukaan peltikatteet ja niiden maalauskäsittelyt ovat vielä moitteetto-massa kunnossa. Myöskään räystäskouruissa tai syöksytorvissa ei havaittu sel-viä vuotokohtia tai muita korjaamista edellyttäviä puutteita. Vesikaton turva-varusteiden kuntoa ja riittävyyttä ei arvioitu tarkemmin, mutta ainakin huip-puimureille ja muille tärkeimmille huoltokohteille on olemassa niille johtavatkulkusillat ja lapetikkaat. Havaintojen mukaan vesikatolle ulottuvia tuuletus-viemäreitä ei ole varustettu jäätymissuojilla.

Rakennuksen sisätiloissa tai ullakkotilojen tarkastuksessa ei havaittu merkkejäedelleen aktiivisten kattovuotojen aiheuttamista vaurioista. Myöskään kiinteis-tönhoitajalta saatujen tietojen mukaan vesikatoissa tai aulan lasikattoraken-teen osalta ei ole todettu vuoto-ongelmia. Ruokasalin alakattopinnalla onmuutamissa kohdin näkyvissä vanhoja vuotojälkiä, mutta kyse on ilmeisestialakattotilassa olevan raitisilmakammion ja -kanavien sisäpuolelle päässeestäsadevedestä tai lumen sulamisvesien aiheuttamista kertaluonteisista vuodoistaeikä siis varsinaisista vesikattovuodoista (kuva 33).

Ullakko- / yläpohjatiloissa ei havaittu puurakenteiden tai aluslaudoituksennormaalia voimakkaampaa tummenemista tai muita viitteitä tuuletuksen riit-tämättömyydestä. Vanhan osan aluslaudoituksissa ei ole juuri myöskään aikai-sempien vesikattovuotojen aiheuttamia vaurioituneita kohtia. Oletettavasti ul-lakkotilan lämpötilat nousevat kesäaikaan huomattavan korkeiksi vesikaton



44/56


harjan tuuletusventtiilien puuttumisesta ja samalla vähäisestä tuuletuksestajohtuen.

Kuva 33. Vesivuotojälkiä ruokasalin alakattopinnalla. Alakaton yläpuolella on useitametrejä korkea alakattotila, jossa on kanava-asennuksia ja mm. ilmanvaihdon raitisil-makammio ja -kanavia. Tutkimusajankohtana vuotokohdat olivat jo täysin kuivia.

Vanhan osan yläpohjarakenteena olevan paikallavaletun alalaattapalkistonilmatiiviys on jo luonnostaan varsin hyvä. Mahdollisia ilmavuotokohtia ovat lä-hinnä yläpohjassa olevat erilaiset lvis-läpiviennit ja hormit (vrt. ’Runko- ja väli-pohjarakenteet’). Laajennusosassa ontelolaattarakenteisten yläpohjien ilma-tiiviys on myös tyypillisesti varsin hyvä, mutta paikallisia ilmavuotoja tapahtuutodennäköisesti ainakin laajennuksen ja vanhan osan liitoskohdilta sekä myösliikuntasauman kohdalta (ks. kuvat 16 ja 17).

Laajennusosan kevytrakenteisten yläpohjien ilmatiiviys on havaintojen mu-kaan varsin heikko. Keittiön alueella yläpohjarakennetta on jo aiemmin ryhdyt-ty tiivistämään sisäkautta alakaton taustalla olevan kipsilevytyksen liittymäkoh-tia ja läpivientejä tiivistämällä. Rakenteeltaan samanlainen, mutta korkeam-malla tasolla yläpohja on myös viereisen ruokasalin alueella. Havaintojen mu-kaan ruokasalin alakattotilan kautta havaittiin virtaavaa kylmää ilmaa sisäti-loihin. Yläpohjarakenteen mahdollisten vuotokohtien ilmavuotoja tapahtuumyös kantavien teräsbetonirakenteiden ja seinän sisäpuolen tiilimuurausten lii-toskohdista, jotka ovat alakattotilan taustalla kokonaan vailla tiivistystä (kuva34). Ks. myös kohdat ’Alapohja- ja perusrakenteet’ sekä ’Ulkoseinät ja ikkunat’ilmatiiviyteen liittyvien havaintojen osalta.

Alakattorakenteisiin ja akustointimateriaaleihin liittyvät sisäilman laatuun vai-kuttavat havainnot on esitetty kohdassa ’Ilmanvaihto ja sisäilman laatu’.



45/56


Kuva 34. Ruokasalin alakattorakenteen taustalla yläpohjarakenteen ilmatiiviydessä onolettavasti puutteita. Myös kantavien teräsbetonirakenteiden ja tiilimuurausten välisetsaumakohdat ovat kokonaan vailla tiivistystä.

8.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetRakennuksen vesikattorakenteet ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa eikäsisätiloissa ole todettu kattovuotoja tai siitä aiheutuneita vaurioita. Tutkimuksenyhteydessä ei selvitetty kattavasti peltikatteen ja sen yksityiskohtien kuntoa,mutta katteella on sen asennusajankohdan perusteella arvioituna ainakin pe-riaatteessa käyttöikää jäljellä vielä jopa useita kymmeniä vuosia.

Ruokasalissa aikaisempien vesivuotojen kastelemat silmämääräisesti vaurioitu-neet akustiikkalevyt on syytä uusia jo pelkästään esteettisistä syistä johtuen,vaikka kyse onkin ollut kertaluonteisesta kastumisesta. Tällöin rakenne on ole-tettavasti ehtinyt kuivua niin nopeasti, ettei siihen ole ehtinyt kehittyä mikrobi-kasvustoa. Yläpuolella olevaan raitisilmakanavaan ja -kanavaan liittyen onjatkossa seurattava mahdollisen lumen ja veden pääsyä kanavaan ja tarvit-taessa asennettava nykyisen ulkoilmasäleikön ulkopuolelle ns. lumisieppari taimuu vastaava suojasäleikkö.

Sisäilmateknisesti yläpohjarakenteisiin liittyvänä suurimpana ongelmana onlaajennusosien kevytrakenteisten yläpohjien ja niiden liittymäkohtien heikkoilmatiiviys. Höyryn-/ilmansulkukalvo ja sen liitoskohdat eivät ole ilmatiiviitä, min-kä seurauksena sisätiloihin kulkeutuu korvausilmaa yläpohjan ja ulkoseinänlämmöneristekerroksen kautta (ks. myös kohta ’Ulkoseinät ja ikkunat’). Yläpoh-jan puutteellinen ilmatiiviys lisää periaatteessa myös kosteusvaurioiden riskiäkostean sisäilman päästessä rakennuksen painesuhteista riippuen kulkeutu-maan ulospäin rakenteen kylmempiin ulko-osiin. Käytännössä ulospäin suun-tautuvilla ilmavuodoilla on kuitenkin yleensä rakenteita kuivattava vaikutus,



46/56


koska sisäilman kosteuslisä suhteessa ulkoilmaan on koneellisella ilmanvaihdol-la varustetuissa tavanomaisissa rakennuksissa lähes aina merkityksettömänpieni ja ainoastaan hetkellistä. Poikkeuksena on lähinnä keittiötilat, joissa si-säilman kosteuspitoisuus voi hetkellisesti olla varsin korkea.

Yläpohjan ilmatiiviyttä on mahdollista parantaa suoraan vanhan kipsilevytyk-sen päälle asennettavalla kipsilevyllä tai muulla rakennuslevyllä, jolloin liitty-mäkohtiin voidaan tehdä levytyksen taustalle limittyvät tiivistyskaistat esimer-kiksi elastista vedeneristysmassaa käyttäen. Uuden höyrynsulun tai muun vesi-höyrytiiviin ja vettä pidättävän materiaalikerroksen asentaminen vanhan ra-kenteen sisäpuolelle ei ole yleensä suositeltavaa, koska tällöin rakenteen kui-vumiskyky heikkenee oleellisesti mahdollisia tulevaisuudessa tapahtuvia vesi-kattovuotoja tai muita vesivahinkoja ajatellen. Yleensä vanhaa höyrynsulku-kalvoa ei ole perusteltua purkaa uuden aikaisempaa ilmatiiviimmin asennetunhöyryn-/ilmansulun asentamiseksi, koska tämä edellyttäisi kaikkien lämmöneris-teitä kannattelevien puukoolausten ja samalla myös lämmöneristeiden pur-kamista ja tällöinkään lopputulos ei välttämättä olisi ilmatiiviyden kannalta yh-tään parempi.

Edellä kuvattuun kevytrakenteisten yläpohjien ilmatiiviyden laajamittaiseenparantamiseen ei ole jo aloitetun keittiön alueen lisäksi perusteltua ryhtyä en-nen peruskorjausta tai muuta isompaa korjaushanketta, koska esimerkiksi ruo-kasalissa tai liikuntasalissa yksistään yläpohjan tiivistämisestä aiheutuvat kus-tannukset ovat lvis-tekniikan sekä alakattorakenteiden ja sisäverhousten irro-tus- ja takaisinasennustöistä johtuen suhteellisen suuret saavutettuihin hyötyihinnähden. Ruokasalissa suurimmat ilmavuodot tapahtuvat oletettavasti kanta-vien teräsbetonipalkkien ja pilarien liitoskohdista, joita on mahdollista yrittäätiivistää vaikka väliaikaisesti pelkästään elastisilla saumauksilla alakattoraken-teita kokonaan purkamatta. Ruokasalin, liikuntasalin ja muiden korkeiden tilo-jen osalta korjaustarvetta ja korjausten ajankohtaa suunniteltaessa on lisäksihuomioitava, että yläpohjan osalta ilmavuodot suuntautuvat yleensä suurim-man osan ajasta ulospäin ainakin ilmanvaihtojärjestelmän ollessa tasapainos-sa, jolloin ilmavuodoilla ei ole suoraa vaikutusta sisäilman laatuun.

Luokkahuoneissa 140 ja 141 sekä teknisen työn tiloissa vanhaa rakennusosaavasten olevien rakenteiden liittymäkohdissa sekä liikuntasauman kohdalla ole-vat ilmavuodot on todennäköisesti tarkastettavissa ja korjattavissa yläpohjati-lan kautta.

Rakennuksen vanhalla osalla yläpohjan ilmatiiviyden varmistamiseksi on tar-kastettava ja tiivistettävä kaikki yläpohjan läpäisevien lvis-asennusten läpivien-tikohdat (vrt. kohta ’Runko- ja välipohjarakenteet’). Vanhalla osalla on syytäharkita myös ullakkotilojen tuuletusta tehostamista kesäaikaisten ylilämpöon-gelmien ehkäisemiseksi.

Mikäli rakennuksen sisätiloissa on toistuvasti esiintynyt viemärinhajuongelmia,on katolle ulottuvat viemäreiden tuuletusputket harkinnan mukaan varustet-tava jäätymissuojilla. Epämiellyttävän hajun lisäksi viemärikaasujen sisältämätammoniakki, rikki- ja typpiyhdisteet sekä bakteerit ovat myös terveydelle hai-tallisia.



47/56


9. Ilmanvaihto ja sisäilman laatu

9.1 HavainnotLaajennusosassa ja vanhan osan länsisiiven tiloissa on koneellinen tulo- / pois-toilmanvaihto, johon tehty muutos- ja säätötoimenpiteitä talven 2013-2014 ai-kana. Koneiden yhteyteen on tällöin mm. asennettu niiden tehoa ohjaavattaajuusmuuttajat (kuva 35). Myös rakennuksen vanhan osan itäsiiven kaikissatiloissa on nykyisin ilmeisesti koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Ilmanvaihtojärjestelmien kuntoa ja toimivuutta on selvitetty yksityiskohtaisestitalven 2013-2014 aikana mm. Pohjan LVIS-Säätö ja Huolto Oy:n toimesta ja li-säksi ilmamäärät on säädetty uudelleen. Tämän tutkimuksen yhteydessä tar-kistusmitattiin ainoastaan yksittäisten opetustilojen tulo- ja poistoilmamäärät,havainnoitiin ilman laatua aistinvaraisesti sekä selvitettiin tilojen ilmanvaihtu-vuuteen vaikuttavia muita seikkoja.

Kuva 35. Yleiskuva laajennusosan 2. kerroksessa sijaitsevasta ilmavaihtokonehuonees-ta, johon on sijoitettu liikuntasalin, vanhan osan itäsiiven 1. kerroksen opetustilojen jakeittiön tuloilmakoneet. Kaikki koneet on nykyisin varustettu taajuusmuuttajilla.

Tutkimusajankohtina sisäilman laatu vaikutti aistinvaraisesti havaittuna kaikissalaajennusosan ja myös rakennuksen vanhan osan länsisiiven 2. ja 3. kerroksenluokkahuonetiloissa hyvältä ja ilmanvaihtuvuus vähintäänkin kohtalaiselta.Luokkahuoneisiin verrattuna käytävätilojen ilma vaikutti sen sijaan selvästitunkkaisemmalta viitaten vähäiseen ilmanvaihtuvuuteen. Vanhan osan länsi-siiven 1. kerroksen luokkahuoneet olivat katselmusajankohtana kokonaan vail-la käyttöä ja korjaustyöt oli osittain jo aloitettu, joten näiden tilojen osalta luo-



48/56


tettavia havaintoja ilman laadusta ei ollut mahdollista tehdä. Mikrobiperäistätai muuta tavanomaisesta poikkeavaa hajua ei kuitenkaan ollut havaittavissamissään tarkastetussa huonetilassa. Taulukossa 2 on esitetty kohteessa tehty-jen ilmamäärämittausten tulokset.Taulukko 2. Tilakohtaisten Ilmamäärämittausten 3.4. ja 8.5.2014 tulokset. Mittauksettehtiin SwemaFlow 125 D huppumittarilla sekä luokkahuoneiden 145, 209 ja 309 tuloil-man osalta Swema 3000 md paine-eromittarilla. Suunniteltuina ilmamäärinä taulukos-sa on esitetty vuoden 1990 ilmanvaihtopiirustuksissa mainitut suunnitteluarvot.

Huonetila (nro)

Tuloilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Poistoilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Mitattu tuloilmavirta /tilan pinta-ala

[dm3/s,m2]

Luokkahuone 143

(3.4.2014)+127 / ? -121 / ? 2,5

Luokkahuone 144

(3.4.2014)+128 / ? -117 / ? 2,4

Luokkahuone 145

(3.4.2014)+185 / ? -112 / ? 3,1

Käytävä 203

(8.5.2014)+60 / +56 - / - 0,8

Luokkahuone 207

(8.5.2014)+165 / +159 -165 / -159 3,2

Luokkahuone 208

(8.5.2014)+186 / +159 -182 / -159 3,5

Luokkahuone 209

(8.5.2014)+167 / +174 -140 / -174 2,8

Kopiokoneh. 210

(laajennusosa)+30 / +30 -26 / -30 1,2

Käytävä 303

(8.5.2014)+44 / +48 - / - 0,6

Luokkahuone 307

(8.5.2014)+143 / +159 -143 / -159 2,8

Luokkahuone 308

(8.5.2014)+162 / +159 -157 / -159 3,1

Luokkahuone 309

(8.5.2014)+179 / +174 -179 / -174 3,0



49/56


Huonetila (nro)

Tuloilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Poistoilmavirta

mitattu/suunniteltu

[dm3/s]

Mitattu tuloilmavirta /tilan pinta-ala

[dm3/s,m2]

Mus. ja kuvaama-taidon luokka 311

(8.5.2014)+359 / +324 ? / -312 3,5

Erityisopetus (ent.varasto) 401

(8.5.2014)- / - -16 / -16

0,4

(poistoilmavirta)

Taulukossa 2 esitettyjen ilmamäärien mittaustulosten perustella perusteella 2.ja 3. kerroksen luokkahuoneiden tulo- ja poistoilmamäärät ovat varsin hyvintasapainossa ja vastaavat myös suunniteltua arvoja tai ovat jopa hieman al-kuperäistä suurempia. Havaintoa ilmamäärien tasapainosta tukevat myöstuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paine-eromittausten tulokset, joiden mu-kaan luokkahuoneiden ja ulkoilman välillä ei ollut juuri todettavissa paine-eroatai sisätilat olivat lievästi ylipaineisia suhteessa ulkoilmaan. Mahdollisen sisä-puolisen voimakkaan alipaineineen tapauksessa rakenteiden kautta tapahtu-vat ilmavuodot voimistuvat ja samalla myös epäpuhtauksien kulkeutumisenriski kasvaa merkittävästi. Taulukossa 2 mainittujen vanhan osan länsisiiven1. kerroksen luokkatilojen 143, 144 ja 145 mittausajankohtana (3.4.2014) ilman-vaihdon säätötyöt olivat ilmeisesti osittain kesken, joten tältä osin tilanne onoletettavasti jo muuttunut verrattuna mittausajankohtaan

Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaiset tyydyttävän tason (S3-luokka) mukaiset oh-jearvot luokkahuoneiden ilmamäärille ovat 3,0 dm³/s, m² tai 6,0 dm³/s, henkilöja vastaavasti hyvän tason (S2-luokka) ohjearvot ovat 4,0 dm³/s, m² tai 8,0dm³/s, henkilö. Nykysuositusten mukaiset pinta-alaperusteiset tyydyttävän ta-son ohjearvot täyttyvät ainakin 2. ja 3. kerroksen sekä oletettavasti myös laa-jennusosan 1. kerroksen luokkahuoneiden osalta, joten tältä osin tilanne ontehtyjen muutos- ja korjaustöiden ansiosta jo varsin hyvä. Henkilömääräperus-teisten ohjearvojen täyttämiseksi suurin mahdollinen henkilömäärä luokka-huoneissa vaihtelee tilasta riippuen 24…31 hlö, mikä oletettavasti ylittyy aina-kin osassa luokista. Nykysuositusten mukainen ohjearvo koulujen aula- ja käy-tävätiloille on 4,0 dm³/s, m², joten tältä osin tilanne on edelleen selvästi puut-teellinen mitattujen ilmamäärien ollessa ainoastaan noin viidesosa nykysuosi-tuksista. Myös erityisopetustilana toimivan entisen varastotilan 401 ilmanvaihtoon täysin puutteellinen hallitun tulo- tai korvausilman puuttuessa kokonaan ky-seisestä tilasta.

Käytävä- ja aulatilojen ilmanvaihtuvuutta heikentävänä seikkana pienten il-mamäärien lisäksi todettiin, että käytävien yhteydessä olevista wc-tiloista sekäsiivouskomeroista puuttuvat lähes kokonaan niiden oviin suunnitellut kynnysra-ot tai muut siirtoilmareitit (kuva 36). Siirtoilmareittien ollessa riittämättömiä myösitse wc-tilan ilmanvaihtuvuus jää heikoksi ja tila on oven ollessa kiinni alipainei-nen lisäten viemäriverkostosta tapahtuvien ilmavirtausten riskiä.



50/56


Kuva 36. Ilmanvaihdon toimintaa heikentää osaltaan se, että suurimmasta osasta wc-tiloista ja siivouskomeroista puuttuvat kynnysraot tai muut siirtoilmareitit. Kuva on otettuvanhan osan länsisiiven 3. kerroksen siivouskomeron ovesta.

Sisäilman laatua heikentävänä seikkana todettiin, että ilmanvaihdon tuloil-man lämpötila oli ainakin 3.4.2014 tehdyn tutkimuskäynnin aikana edelleenhieman liian korkea, vaikka lämpötilaa oli jo helmikuussa pyritty säätämäänalhaisemmaksi (ks. kohta ’Lähtötiedot’). 1. kerroksen luokkahuoneiden tuloil-maelimistä tehtyjen mittausten mukaan tuloilman lämpötila oli yleisesti välillä+19,2…19,5 °C, suosituksen ollessa +16…19 °C. Mittausajankohtana ulkoilmanlämpötila oli noin +1 ºC.

Muutamissa huonetiloissa sisäilmanlaatua heikentävät osaltaan myös kalus-teista ja materiaaleista tapahtuvat materiaalipäästöt. Erilaisissa varastotiloissaja muutamissa luokkahuoneissa epämiellyttävää kemikaalimaista hajua ha-vaittiin aiheutuvan myös tiloissa olleista varastoidusta irtaimistosta ja erilaisistapiirustus- ja askartelutarvikkeista. Myös luokkatilojen vanhoista korkkivalmistei-sista kiinnityspinnoista todettiin aiheutuvan niille tyypillistä lievästi tunkkaista ha-jua. Yleisesti ottaen luokkatiloissa olevan irtaimiston määrä oli kuitenkin tavan-omainen eivätkä tilat olleet myöskään erityisen pölyisiä.

Luokkahuoneiden ja vastaavien tilojen kattopinnoilla olevat mineraalivillastavalmistetut ja alustaan liimatut akustiikkalevyt ovat sivupinnoiltaan pinnoitta-mattomia, mutta ne on verhottu listoituksilla tai muulla tavoin siten, että sisäti-loissa ei ole näkyvissä juurikaan sellaisia paljaita mineraalivillapintoja, joista voi-si irrota sisäilman laatua heikentäviä teollisia mineraalikuituja.

Alakattorakenteissa mineraalivillavalmisteisia levyjä on ainoastaan yksittäisissätiloissa kuten esimerkiksi opettajainhuoneessa 211. Käytävä- ja aulatilojen ala-katoissa on käytetty pääosin kipsilevyä sekä mineraalikuitupuristelevyjä (Arm-



51/56


strong Tatra). Pistokoeluonteisten havaintojen mukaan alakattojen yläpuolisetpinnat ovat tavanomaiseen tapaan varsin pölyisiä ja lisäksi piilossa olevilla kat-to- ja seinäpinnoilla on paikkaamattomia läpivientien kohtia sekä paljaita tiili-,betoni- ja laastipintoja, mikä on jonkinasteinen riskitekijä sisäilman laadun kan-nalta.

Kuva 37. Alakattorakenteissa olevat lasivillavalmisteiset akustiikkalevyt ovat ala- jayläpinnoiltaan pinnoitettuja, mutta levyjen reunat ovat pinnoittamattomia. Kuva onotettu opettajainhuoneesta 211.

Kuva 38. Alakattojen yläpuoliset pinnat ovat pölyisiä ja lisäksi katto- ja seinäpinnoillaon paikkaamattomia läpivientien kohtia sekä paljaita tiili-, betoni- ja laastipintoja. Ku-va on otettu vanhan osan länsisiiven 3. kerroksen käytävätilan yläpuolisen alakaton si-sältä.

Akustiikkaverhousten lisäksi myös ilmanvaihtojärjestelmissä on aikaisemmin ol-lut mineraalivillaa sisältäviä äänenvaimennusmateriaaleja. Saatujen tietojen



52/56


mukaan nämä kaikki on kuitenkin jo poistettu noin 3 vuotta sitten, joten asiaaei selvitetty tarkemmin enää uudestaan tämän tutkimuksen yhteydessä.

9.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetTutkimuksen perusteella tilanne luokkahuoneiden ilmanvaihdon ja samalla si-säilman laadun suhteen on jo parantunut merkittävästi verrattuna ennen tal-vella 2013-2014 tehtyjä ilmanvaihdon muutos- ja säätötoimenpiteitä vallinnee-seen tilanteeseen. Nykyisin ongelmana on lähinnä ainoastaan käytävä- ja au-latilojen sekä porrashuoneiden vähäinen ilmanvaihtuvuus sekä tästä aiheutu-va tunkkaisuus. Tilanteen korjaamiseksi on syytä selvittää mahdollisuudet näi-den tilojen tulo- ja poistoilmamäärien kasvattamiseksi ja lisäksi wc-tilojen sekämuiden ns. likaisten tilojen välioviin on syytä lisätä niistä puuttuvat kynnysraottai siirtoilmaventtiilit. Ilmanvaihdon tehostaminen erityisopetustilana toimivassavarastossa 401 on syytä toteuttaa mahdollisimman pikaisesti tai opetus on siir-rettävä muihin huonetiloihin.

Käytävien ja aulojen alakattotilojen pölyisyyden sekä väliseinärakenteissa ole-vien tiiviydeltään puutteellisten läpivientien vaikutus sisäilman laatuun on olet-tavasti suhteellisen vähäinen ja ainoastaan paikallinen, joten korjaustyöt eivätole erityisen kiireellisiä. Alakattojen yläpuolisten pintojen tiivistämis- ja siivous-töihin on perusteltua ryhtyä siitä aiheutuvien muiden haittojen takia lähinnäainoastaan siinä tapauksessa, jos alakattorakenteita joudutaan avaamaanmuista syistä ja / tai tutkimuksessa suositelluilla muilla toimenpiteillä ei saavute-ta toivottua parannusta sisäilman laatuun.

Ilmanvaihdon hetkelliseksi tehostamiseksi luokkahuoneissa ja vastaavissa tilois-sa on aikaisemmasta käytännöstä poiketen suositeltavaa hyödyntää tarvitta-essa myös ikkunatuuletusta ainakin siitepölykauden ulkopuolella. Ikkunatuule-tuksella ei ole juurikaan haitallista vaikutusta rakennuksen muun ilmanvaihdontoimintaan ainakaan siinä tapauksessa kun koneellisen ilmavaihdon ilmamää-rät on nyt toteutetulla tavalla saatu tasapainoon.

Sisustuksesta ja irtaimistosta aiheutuvia päästöjä ja pölyisyyttä on suositeltavaaminimoida ainakin sellaisissa tiloissa, joissa henkilöt ovat kokeneet terveysoirei-ta. Tämä tarkoittaa käytännössä kaiken mahdollisen askartelu- ja paperimate-riaalin sekä vanhojen kirjojen ja uusien painotuotteiden minimoimista tai vähin-täänkin säilyttämistä ovellisissa kaapeissa niistä aiheutuvien päästöjen vähen-tämiseksi ja samalla pintojen siivottavuuden helpottamiseksi. Vanhat kiinnitys-pinnat on harkinnan mukaan poistettava kokonaan ongelliseksi koetuista tilois-ta tai korvattava esimerkiksi magneettikiinnityksen mahdollistavilla teräsvalmis-teisilla valkotauluilla, joista ei aiheudu juurikaan materiaalipäästöjä. Myös van-han irtaimiston, tekstiilien sekä nahka- ja tekstiilipintaisten huonekalujen määräon syytä pitää mahdollisimman vähäisenä.



53/56


10. YhteenvetoTutkimuksen perusteella rakennus on nykyisin kosteus- ja sisäilmateknisesti ylei-sesti ottaen suhteellisen hyvässä kunnossa. Kohteessa esiintyneet sisäilmaon-gelmat ovat mitä ilmeisimmin olleet ensisijaisesti seurausta huonosti toimivastaja samalla riittämättömästä ilmanvaihdosta, mutta ongelmat on pääosin joonnistuttu korjaamaan talven 2013-2014 aikana tehtyjen ilmanvaihdon muu-tos- ja säätötoimenpiteiden avulla. Tutkimuksessa ei todettu varsinaisten ope-tus- ja oleskelutilojen osalta sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttaneita kos-teusvaurioita muualla kuin vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuonei-den 143, 144 ja 145 lattiarakenteissa, joiden korjaaminen on jo käynnistynythuhtikuun 2014 aikana.

Sisäilman laadun kannalta suurimpana ja edelleen osittain korjaamattomanarakenteellisena ongelmana on laajennusosan rakenteiden ja niiden liittymä-kohtien huono ilmatiiviys, minkä seurauksena sisätiloihin on kulkeutunut hallit-semattomien vuotoilmavirtausten mukana epäpuhtauksia rakenteista jamahdollisesti myös maaperästä. Vanhalla osalla myös lattiakanaaleista ja nii-hin yhteydessä olevista käytöstä poistetuista wc-tiloista tapahtuvat ilma-vuodot ovat ainakin osaltaan voineet heikentää sisäilman laatua 1. kerroksentiloissa. Ilmavuotojen suhteen tilannetta on huonontanut aikaisemmin epäta-sapainossa ollut ilmanvaihtojärjestelmä, minkä vaikutuksesta tilat ovat olleettavanomaista alipaineisempia.

Sisäilman laadun parantamiseksi jatkossa tärkein toimenpide on erityisopetusti-lan 401 sekä harkinnan mukaan myös käytävä- ja aulatilojen ilmanvaihdontehostaminen nykysuositusten edellyttämälle tasolle. Muita sisäilmaan vaikut-tavia ja samalla suhteellisen pikaisesti suoritettavia toimenpiteitä ovat mm.laajennusosan ja vanhan osan kaikkien tilojen ikkunaliittymien, laajennusosanlattianrajojen, laajennusosan ja vanhan osan välisten liittymäkohtien sekä lii-kuntasaumojen ilmatiivistäminen. Rakennuksen vanhan osan itäsiiven välipoh-jarakenteiden vanhat sahanpurutäytteet ja muut tunkkaisuutta sekä pölyisyyt-tä aiheuttavat täytemateriaalit ovat myös jonkinasteinen riskitekijä sisäilmanlaadun kannalta, joten näiden poistaminen jo aloitetulla tavalla on perustel-tua. Rakenteiden tiivistämiset ja muut korjaukset on mahdollista toteuttaa vai-heittain rakennusosa / huonetila kerrallaan ilman, että käytössä olevien tilojensisäilman laatu tai muu turvallisuus vaarantuvat. Tämä edellyttää sitä, ettätyönaikaiseen pölynhallintaan ja osastointeihin kiinnitetään erityistä huomiota.



54/56


11. Tiivistelmä suositelluista toimenpiteistäTutkimuksen perusteella suosittelemme suoritettavaksi seuraavia rakennus- jailmanvaihtoteknisiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden tarkoituksena on turvata ra-kennuksen sisäilman laatu ja lisäksi ehkäistä lisävaurioiden syntymistä säilytet-täviin rakenteisiin. Välittömästi suoritettavat kiireelliseksi arvioidut toimenpiteeton vahvennettu. Luettelossa ei ole esitetty raportissa kuvattuja, mutta vastamyöhemmin tulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevia toimenpiteitä.

Rakennuksen eteläpihalla, laajennusosan pääsisäänkäynnin vierelläolevan lammikoitumiskohdan kallistuskorjaus ja harkinnan mukaan as-faltointiHarkinnan mukaan laajennusosan perusmuurien / sokkeleiden ve-deneristys tai perusmuurilevyn asennusSyöksytorvikaivojen asennus puuttuvilta osin perusmuurien vedeneris-tyksen yhteydessäHarkinnan mukaan laajennusosan sokkeleiden toistuva pesu esteettis-tä haittaa aiheuttava suolahärmeen kertymisen vähentämiseksi taivaihtoehtoisesti sokkeleiden ylipinnoitusSalaojakaivojen ja sadevesien tarkastuskaivojen kansien korottaminenmaanpinnan tasoon. Rakennuksen pohjoisnurkalla olevan perus-vesikaivon ja sen liitoskaivon osalta toimenpide on kiireellinen ja sa-malla on tarvittaessa myös painevesihuuhdeltava verkosto tällä alu-eella.Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneiden 143, 144 ja 145lievästi kosteusongelmaisten lattioiden lattianpäällysteenä olevienkvartsivinyylilaatoitusten korvaaminen keraamisella laatoituksella(toimenpide on jo käynnistynyt)Luokkahuoneessa 144 olevan lattiakanaalin tarkastusluukun korvaa-minen kokonaan uudella tiivisteellä varustetulla tehdasvalmisteisellakaasutiiviillä teräs- / betonikansistolla.Luokkahuoneen 143 alapuolella olevien entisten wc-tilojen tyhjennysrakennusjätteestä ja vanhoista lvis-asennuksista sekä tarpeettomienviemäriyhteiden tulppaus. (toimenpide on jo käynnistynyt)Vanhan osan länsisiiven lattiakanaalien ja samalla entisten wc-tilojenalipaineistus / tuuletuksen tehostaminen koneellisella poistoilmanvaih-dollaKeittiön yhteydessä sijaitsevan tiskaustilan akryylimassapinnoitteessaolevien halkeamavaurioiden paikkakorjausRakennuksen kaikkien sisätilojen lattianrajojen, katto- ja ulkoseinänurk-kien, ikkunaliittymien, läpivientien, hormi- ja kuilurakenteiden, liikun-tasaumojen, tarkastusluukkujen ja muiden yksityiskohtien huolellinenilmatiivistäminen rakenteiden ja maaperän kautta tapahtuvien ilma-vuotojen ja samalla epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Ensi-vaiheessa tiivistettäviä kohtia ovat ainakin laajennusosan ja vanhanosan kaikkien tilojen ikkunaliittymät, laajennusosan lattianrajat sekälaajennusosan ja vanhan osan väliset liittymäkohdat sekä liikun-tasaumat yläpohjatilan kautta. Myös ruokasalin alakaton yläpuolellakatonrajoissa olevat ilmavuotokohdat on tiivistettävä.



55/56


Väli- ja yläpohjarakenteet läpäisevien lvis-läpivientien, kuiluaukkojenja muiden mahdollisten isompien ilmavuotokohtien ilmatiiviyden tar-kastus ja tiivistäminen tarvittaessaHarkinnan mukaan laajennusosan väli- ja ulkoseinien paljaiden tiilipin-tojen ilmatiiviyden parantaminen ylitasoittamalla. Toimenpide tuleekyseeseen lähinnä luokkahuoneissa ja muissa varsinaisissa oleskeluti-loissa.Vanhan osan itäsiiven välipohjarakenteiden vanhojen täytemateriaa-lien korvaaminen uusilla materiaaleilla sekä välipohjarakenteiden il-matiivistäminen korjauksen yhteydessä (toimenpide on jo käynnisty-nyt)Ruokasalin aikaisemmin kastuneiden alakattolevyjen uusiminen sil-mämääräiseesti havaittuna vaurioituneilta osinEdelliseen kohtaan liittyen tehostettu seuranta ruokasalin yläpuoliseenraitisilmakammioon ja -kanavaan mahdollisesti pääsevän lumen jasadeveden varalta ja tarvittaessa lumisuojan asennus ulkoilmail-masäleikön yhteyteenHarkinnan mukaan jäätymissuojien lisääminen tuuletusviemäreihinErityisopetustilan 401 ilmanvaihdon tehostaminen tai opetuksen siir-täminen korvaaviin tiloihinHarkinnan mukaan käytävä- ja aulatilojen ilmanvaihdon tehostami-nen nykysuositusten mukaiseksiPuuttuvien kynnysrakojen tai siirtoilmaventtiilien lisääminen wc-tilojensekä muiden ns. likaisten tilojen välioviinOpetushenkilökunnan ohjeistus koskien ikkunatuuletustaIlmanvaihtokoneiden säätöarvojen muuttaminen siten, että tuloilmanlämpötila lämmityskaudella on enintään +19 ºC ulkoilman olosuhteis-ta riippumatta. Huom! Kesäaikana tuloilman lämpötila nousee ajoit-tain edellä mainittua suositusta korkeammaksi ulkoilman olosuhteistajohtuen.Sisustuksesta ja irtaimistosta aiheutuvien päästöjen ja pölyisyyden mi-nimoiminen



56/56


12. Vastuulauseke ja allekirjoituksetIdeaStructura Oy ei vastaa saamiensa tietojen tarkkuudesta tai oikeellisuudes-ta eikä myöskään raportissa esitettyjen tietojen käytöstä mahdollisesti aiheu-tuvista välillisistä tai välittömistä vahingoista.

Toimeksianto ja raportti on tehty KSE 1995 Konsulttitoiminnan yleisten sopi-musehtojen mukaisesti.

Kokkolassa 13.6.2014IdeaStructura Oy

Jukka Huttunen, DI

Liitteet Ks. Sisällysluettelo

65

55

55

70

707065

70

70

70

707070 70 70

70

70

70

70

70

70 70

70

70

7070

65

60

70

7070

70

70

70

75

75

75

75

60

55

55

55

55

65 65

65 65

65

60

70 70

70 70 75

65

60

60

60

60

55 60

7065

55

7065

55

6070

70

70

70

70

70

70

70

70

70

70

60

60

55

70

70 70

6070

70

70707070 70

8585

8080

70

4075

50

50

50

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

60 60 60 60 60

45 45

45

45 45

45 4545

45

4545

4545

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45

45 50 45 50

454545

45

45

45 45 45

45454545

45 45 45 45

4545454545

45

45

45

45

45

70 70 55 55

70

70

70

70

70

65

65 65 70 70 70

75

75

70

70

70

75

75

75

75

75

75

75

70

70

70

70 7075

70

70

70

70

70

65

65

70 75 7575

70 70 70

70 70 706565 70 70

7070

7575

50

50

50

50 50 50 50

50

50

50

5050 50

50

50 50 5050

70 70

70

70

70

75

75

9090 90

75

75

75

7550

50

50

5050

50

70

70

65

70 7075

65 65 65

65 6070

7075

75 757050 50

5050

85

85

85

85

65

65

80

80

80

70

70100

1008595

70

70

70

70

7070

65

65 65

6565

65

50

50

50 50

50

6070

50 55 75

75 85 9090

90

80

8075 95

8570

70

70

85

805050

50 50

55

65

70

70

65

65

65

70

70

70

65

70

70

70

70

70

70

70

6560

60

60

60

65

656060 65

65

65

65

65

50

50

5050 50

50

50

50

50 50

60 60

65

65

65

65

65

60

60

60

60

65

60

60

60

60

55

60

60

60

70

70

70

65

65

60

60

60

60

60

65

65

65

60

60

60

65

60

65

65

65

50

50

50

50

5050

50

50

50

50

55

7070

65 70

70

70

65

65

60

65

65

65

65

60

60

70

70

70

70

70

70

70

70

70 70 70

80

70

70

70

70

70

70

70

70

70

70 70

70

70

70

70

70

70 70

60

60

65

50

50

50

50

70

70

70

70

70

7070 70

70

70

70

65

65

5070

708070

7070

7070

7070

70

70 70

7070 70

55

65 65

70

6560 60

60 60

50

7075

70

70 7095

9595

70 70

70

70

80

80

80

95

9595

70 100 102

60

6560

65

70

65

60

75

7560 70

7070

70

707080

80

80

60 65 55 55 60 70 70

6065606060

60

60

60

70

80 9080

60

75 75 75 90 80 85

9090

858070707070

70 70 80

80 80 80 80

7585907575

45 45 4545

454545

45

45

45

50

95 80

85 7050

6570 70 70

80808580

85

75

65

6565657070

75

75

70

70

80

70

70

80

80

85

85

70 80

85

70

80

8585

75

50 50 50 55 50 5045

50

45

5050 555045

45

45

45

4545

4540

6565

65

65

65

65

6570

80

75

60

60

10095

60

50

90 8585

85

85

85

80

70

65

606055

85

9090 90

7070

85

90

45 4545

45

45

4565 65

9080

55

65

70

55

6560 60 60 60 65

60 60 65 65 65 70

60 65 75 75 70

65 65 65 65 65

75 70 70 65 60 60

75 65 60 60 60

85 90 85

6575756545 4560

70 6595

115 45

45

50 75

657045

45

45 45 45 45 4545

45

858590

90 55

143 144 145

142

102

103

115

116

117 118 119122

123

134

135 137

136

139106113

114

105

104

107

110

111

112

120121

124125 126

138A

138B

147

146

148

149

150

151

153

152 176

157

154155

156

159

161

162

175

174158

163

173 160

172

164

165

166

167

171170

169

45

5050

50

50

50

50

50

50

50

45

5050

50

45

50

45

50

50

45

50

50

50

50 50 50 50 50

45 50455045

45

50

50

50

50

50

50 50 50 50 50

50

4550

4545

45 45 45 45 45 45 45 45 45

4545

454040459050 45 45 70 75 90 854545454545454545

130128

129

131

132

133

109 108

140 141

168

Rakenneavaus nro 2

Rakenneavaus nro 1

Kosteusmittauspiste K1


Rakenneavaus nro 3


KOSTEUSKARTOITUKSEN MERKINTÖJEN SELITYKSET:

Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko 10...160) lukema lattiapinnalla

Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko 10...160) lukema seinäpinnalla

50

20 p-%

Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä

Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne lievästi tavanomaista kosteampi tutkimushetkellä

Puujalkalistan tai ovikarmin alaosan kousteuspitoisuus (paino-%)

50

Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä

Vesikattovuodon jälki sisäpinnoilla

Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne lievästi kostea tutkimushetkellä

Vanha kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kuiva tutkimushetkellä

Juokseva noRakennustoimenpide Piirustuslaji

Tiedosto

Työnumero

Rakennuskohteen nimi ja osoite

Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

Viranomaisten merkintöjäKortteli / TilaKaupunginosa / Kylä Tontti / Rno

Piirustuksen sisältö Mittakaava

Piirtäjä

Suunnittelija

Tarkastaja

Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys

Suunnitteluala Rak. osa

Piirustuksen numero MuutosPäiväys

00380 HelsinkiKutomotie 16IdeaStructura OyIIddeeaaSStt rruuccttuurraa

w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSPIIRUSTUS

KIRKONKYLÄN KOULURUDONTIE 1566400 LAIHIA

TUTKIMUSSELOSTUKSEN LIITE 1 1:1001. kerroksen kosteuskartoitus

RAK 15674.6.2014 Eetu Pulkkinen, Ins.(AMK)

EP F00010 F00010.dwg

60 60

55

60

60

60

60

60

60

60

55

60

60

60

60

60

60

60

60

55

60

60

55

60

60

60

55

60

60

60

60

60

60

55

60

60

55 60 55

60 55 55 60 55

60

60

60

60

60

60

60

55

60

60

55

60

60

55

60

55

60

60

60

60

60

55

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

55

60

60

60

55 60

60 55 55 60 60

55

60

60

55

60

60

60

55

60

60

60

60

60

60

60

55

60

60

60

55

60

55

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

55

55

60

60

55 60

55

60

60

60

60

60

60

60

6060

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

55

55

5555

55

60

60

60

60

6060

6060

60 60 60 60 6060

60

60

60 60

6050

50

50

50 65

50 50 50

50

5050

50

50

50

50

50

50

50 5050

5050

50

50 55

5050 60

606050

50

50

5050

50

60

60

5050

50

50

203

207 208 209 210 211

213

216

217

214 215204

205

206

222

201 201B

121

102

142

202

218

209

221 223220

227226

225224212

228

229

230

233

231

234232




50

20 p-%




50






Tiedosto

Työnumero





Piirtäjä

Suunnittelija

Tarkastaja






TUTKIMUSPIIRUSTUS


TUTKIMUSSELOSTUKSEN LIITE 1 1:1002. kerroksen kosteuskartoitus


EP F00011 F00010.dwg

90 90 9090

85

90

95

80 80

9590

9595

90

75

75

80

80

80

8075

75

70

70

70

75 75

75

7570

85

75

80

80

80

60

60 60

60

60

60 60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60

60 60

60

60

60 60

60 60

60

60

5560 55

55 70 70

65

60

60

60

60

60

60

60

60

60

70

60

60

60

70

60

65

60

60

60

65

60

65

60

60

60

60

65

60

60

506570

50

55

5055

60

60 55 60 60

60 55

55

60

60

55

606060

60

60

55

55

55

60

60

60

5055 55

60

55

60 60

55

60 60

60

60

60

60

60

60

60

60

65

65

65

65 65

65

60

60

65

65

60

60

6565

65 6060 65

60

5050

5050 65 65

65

65 65

65

65 65

65 65

65

65

65

60 303

306

305

304

307 308 309

310

312311

401

302

313

314

318 317

316

315

301




50

20 p-%




50






Tiedosto

Työnumero





Piirtäjä

Suunnittelija

Tarkastaja






TUTKIMUSPIIRUSTUS


TUTKIMUSSELOSTUKSEN LIITE 1 1:1003. ja 4. kerroksen kosteuskartoitus


EP F00012 F00010.dwg

VAR ASTO

OLJYSAIL.

POLTTOAINEVAR.

A60

PUMPPUH

PA NNUHUONE

••n••

4 5 6 7 8

..

13 M

21

MUUTETTU AJANTASALLE 06.041990

LAIHIA 76

PERUSK JR JA US JA UUDISRAKENNUS PÄÅPIIRUSTUS

KIRKONKYLÄN ALA-ASTELAIHIA KELLÄRIKERROS 001100ARKK1TEHTITOIMISTO ANNIKKI NURMINEN

ARK 197 02-02HOVIOIKEUDENR 13 A 3.65100 VAASA (966 118 561

0.11 1988 : i

LIITE 2 (1/2)

2 4 5 7 8

1

0

er.r:c.E

r«

VESISÄIL.

35I V—KONEFIkNE

975

MUUTETTU AJANTASALLE 06 . 04 1990

LAIHIA 76

PERUSKORJAUS JA U UDISRAKENNUS PÄÄPIIRUSTUS

I< I RICON KYLÄN ALA-AS1ELAIHIA ULLAK KOKERROSARKKITEHTITOIMISTO ANNIKKI NURMINEN I

IARK 197 02-06HOVOIKEUDENR 13 A 3,85100 VAASA (96/) 118 581

30.11 1999

LIITE 2 (2/2)

Documents

IdeaStructura - peda.net¶n-2393/k:file... · on epäilty ensisijaisesti riittämätöntä ilmavaihtoa sekä mahdollisia piileviä kos-teusvaurioita lähinnä vanhan osan ala- ja