Ikääntyvä yhteiskunta OPAS

tämä julkaisu on EDitoR HElsinki oY:n tuottama asiantuntijajulkaisu

oPasikääntYvä YHtEiskunta

turvaratkaisut mahdollistavat elämisen omassa kodissa pidempään

ikääntyminen haastaa kokoyhteiskunnan toimivuuden

Rakennettu ympäristö • turvallinen ja toimiva koti • asumispalvelut ikääntyvien hyvinvointi ja kuntoutus • terveydenhuollon työvoimapula

Euroopan nEuvosto:

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi2

ikääntYvä YHtEiskunta oPas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Eila Aalto, Ea • Tarja Rannisto, tR. kuvat: Kuvapankit Painopaikka: Scanweb. Editor Helsinki oy | 09 4241 2222 | [email protected] | www.editorhelsinki.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää seuraavista oppaista.

mukana yhteistyössä:

ikäinstituuttiAsemapäällikönkatu 7 | 00520 Helsinkip. 09 612 2160 | www.ikainstituutti.fi

www.voimaavanhuuteen.fiYhteyshenkilö: toimialapäällikkö ja

ohjelmajohtaja Elina [email protected]

invalidiliiton asumispalvelut oyMannerheimintie 107

00280 Helsinkip. 09 613 191 www.validia.fi

Yhteyshenkilö: Seppo Kankaantähti

Dementiahoitokoti Dagmaaria oyPihlavan Kirkkotie 1 | 28800 Pori

Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Taru Anttila

p. 040 722 5580 | www.dagmaaria.fi

ikääntYvä YHtEiskunta oPas

3 Kotosalla – ainutlaatuinen vaihtoehto ikäihmisten asumiselle

4 Seniorit nähtävä voimavarana rakennetun ympäristön huolen-pidossa

6 Turvaratkaisut mahdollistavat elämisen omassa kodissa pidempään

7 Tavoitteena: itsenäinen ja turvallinen arki

8 Kuinka ikääntyvän väestön hyvinvoinnista huolehditaan?

8 SeniorPolis - kohti ihmisarvoista vanhenemista

9 Liikunnalla voimaa vanhuuteen10 Palvelutaloissa ymmärretään

ikäihmisten tarpeita11 Dagmaariassa asukasta

kuunnellaan12 Miten estetään tulevaisuuden

hoitajapula? 14 Euroopan neuvosto arvioi

Suomen paikallishallintoa: Ikääntyminen haastaa koko yhteiskunnan toimivuuden

seniorpolis oyAholantie 25 | 88400 Ristijärvi

p. 044 7159346www.seniorpolis.fi

Yhteyshenkilö:Anne Piirainen

Sisältö

Kotosalla-asuminen on nykyaikainen ja päivittäisen hyvinvoinnin mahdollista-va asumismuoto yli 55-vuotiaille. Koto-salla asutaan turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa sekä nautitaan samalla helposti saatavilla olevista arjen palve-luista, seurasta ja toiminnasta. Kotosalla muodostuu muun muassa toimivista asunnoista, kodin turvasta ja erilaisista harrastusmahdollisuuksista.

Rauha ja turva ovat tärkeitä tekijöitä jokaiselle vanhuudenajan kotia ajatellen. Ikäihmisten ei kuitenkaan tarvitse mennä pois elämän sykkeestä, sillä korkealaatuiset Kotosalla-talot sijaitsevat aina keskeisillä pai-koilla, palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Viihtyminen ja osallistuminen elämänme-noon kodin ulkopuolella on oleellinen osa myös ikäihmisten elämää. Kotosalla tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen tekemi-seen ja harrastamiseen, asukkaiden omilla ehdoilla. Kotosalla ei tarvitse kokea olevansa yksin, mutta aina halutessa on mahdollisuus nauttia oman kodin rauhasta. Tapahtumat ja aktiviteetit luovat osaltaan paljon kiiteltyä vaihtelua arkeen.

Kotosalla jatkaa kotona asumisen aikaa

Kotosalla soveltuu sekä liikuntakykyisten että liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Ammattitaitoi-nen suunnittelu yhdessä uusimman tekniikan kanssa tekee asumisen helpoksi, turvalliseksi ja mukavaksi. Niin asunnoissa kuin yhtei-sissä tiloissakin huomioidaan ratkaisujen toimivuus ja liikkumisen esteettömyys.

Nykyaikaisten turvaratkaisujen lisäksi Kotosalla-taloihin luodaan viihtyisä tunnel-ma muun muassa miellyttävillä värimaa-ilmoilla, kalusteilla, tekstiileillä ja pienillä, viehättävillä yksityiskohdilla. Sisutuksessa, jonka ammat-tilaiset sisustussuunnittelijat toteuttavat, lähdetään liikkeelle moderneista ratkaisuista ja asukkaiden tarpeista.

Kotosalla on hyvä olla ja elää

Kotosalla-taloista löytyy esimerkiksi kauniita pihoja sekä pieniä puutarhoja ja nikkaroin-tipajoja, joissa asukkaat voivat halutessaan tehdä puutarha- ja käsitöitä. Laadukkaat sau-natilat sekä yhteisenä tilana isot olohuoneet ja kirjastot lisäävät kotoisuutta. Pian uudet Kotosalla-talot saavat varmasti jo ensimmäi-set takkahuoneetkin. Asumista kehitetään aktiivisesti kuluttajien ja asukkaiden toiveet huomioonottaen.

Kotosalla-taloissa palveluohjaajat ovat korvaamattomia. Jokaisessa talossa on oma palveluohjaaja, jonka tehtävä on tukea asukkaiden arkea ja elämää. Palveluohjaa-jat kartoittavat ja hankkivat monipuolisesti asukkaiden tarvitsemia palveluja, suunnitte-levat ja toteuttavat yhteistä ohjelmaa sekä auttavat asukkaita monenlaisissa käytännön asioissa. Kotosalla-taloissa toimii myös ulkopuolisia yrittäjiä, jotka monipuolistavat asukkaiden palvelutarjontaa.

Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla.

www.yhkodit.fi

www.kotosalla.fi

KOTOSALLA – AINUTLAATUINEN VAIHTOEHTO IKÄIHMISTEN ASUMISELLE


a sunto-, toimitila- ja raken-nuttajaliitto RAKLIn kehi-tysjohtaja Erkki Aalto nä-

kee, että kynnyksen tavata ihmisiä ja osallistua yhteisöön on oltava ma-tala. Pelkkien asumisratkaisujen ke-hittäminen ei poista haasteita, vaan muutosten täytyy koskea laajem-min koko rakennettua ympäristöä.

– Sosiaalista hyvinvointia eli aktiivisen elämän jatkumista ja yhteiskuntaan kuulumista on tu-ettava ympäristön oikealla raken-tamisella. Hyvä asunto ei yksin riitä, jos muu ympäristö on puut-teellisesti suunniteltu.

Asenteen muuttuminen lähtee myös senioreista itsestään Aalto muistuttaa, että tänä päivä-nä elämä urbaanissa ympäristössä on erilaista kuin ennen. Siksi on mietittävä uudelleen, millainen on

hyvä rakennettu ympäristö.Senioreiden tulisi Aallon mu-

kaan pohtia omalta osaltaan, mi-ten hyvä elämä rakennetaan, mis-sä on hyvä asua ja millainen on hyvä ympäristö. Ratkaisut tulisi

liikkuminen on erityiskysymys, mikä on huomioitava suunniteltaessa hissejä, rullaportaita ja säilytys-tiloja lisääntyvälle määrälle rollaattoreita, lastenvaunuja sekä hitaasti liikkuvia ja liikuntarajoitteisia.

Yksinäisyys on ikäihmisten suurimpia terveysriskejä. Jos sosiaaliset kontaktit ovat olleet työelämässä keskeisenä, voi työn loputtua helposti jäädä tyhjän päälle. Muuttuneessa tilanteessa onkin mietittävä, miten yhteisöllisyyden voi rakentaa uudelleen.

seniorit nähtävä voimavarana rakennetun ympäristön huolenpidossa

voida tehdä heti eläkkeelle jäämi-sen yhteydessä.

– Kaikenikäisten senioreiden on tärkeä osallistua hyvään elä-mään ja elinympäristöä koske-vaan keskusteluun, yhteiskunnas-ta saa varmasti vastakaikua, Aalto kannustaa ja muistuttaa, että seni-orikysymykset ovat hallitusohjel-massakin mukana.

Onnistuneet puitteet hyvälle seniorielämälle

Monet eläkeikäiset ovat hyvä-kuntoisia ja tahtovat antaa oman osansa rakennetun ympäristön huolenpitoon. Aallon mielestä osallistuminen pitää tehdä sekä helpoksi että hyödylliseksi laajem-min koko yhteiskunnan kannalta katsottuna:

– Kiinteistöt ja aikoinaan ne rakentanut väki vanhenevat yh-dessä. Kunnostus- ja korjaustöissä

kannattaa hyödyntää rakentajien kokemuksia, sillä heillä on tieto siitä, kuinka rakennusten on aja-teltu toimivan.

– Hyödyksiolemista voi kokea myös viheralueiden hoidossa. Hy-vän elämän jatkumiselle on annet-tava mahdollisuuksia eikä toimiin tarttumista pitäisi arastella.

Liikkuminen auttaa ylläpitä-mään fyysistä kuntoa

Sujuvan liikkumisen järjestämi-nen on iso asia rakennetun ym-päristön kannalta. Aalto näkeekin vahvaa synergiaa senioreiden ja lapsiperheiden välillä, esimerk-keinä lastenhoito ja liikkumisen hankaluus erityisesti julkisessa liikenteessä.

– Suunnittelussa on katsottava laajasti kotiympäristön ulkopuo-lelle. Liikkuminen on erityiskysy-mys, mikä on huomioitava suun-niteltaessa hissejä, rullaportaita ja säilytystiloja lisääntyvälle mää-rälle rollaattoreita, lastenvaunuja sekä hitaasti liikkuvia ja liikunta-rajoitteisia. Ympäristön on vastat-tava moniin rajoitteisiin ja samalla tuettava fyysisen kunnon ja hen-kisen vireyden ylläpitoa, summaa Aalto. • tR

smartcare.fi

SmartCare Group OyViinikankatu 47 • 33800 Tampere

Myynti: 040 901 5801,040 901 5804 ja 040 901 5806

[email protected]

Itsenäistä asumista, yhteydenpitoaja aktiivista virikkeellistä toimintaa

Ikäihmisten kotona asuminenmielekkäämmäksi• vähennetään yksinäisyyttä ja masennusta• ylläpidetään toimintakykyä• vähennetään unilääkkeiden tarvetta• lisätään sosiaalisia kontakteja• tuodaan ajanvietteeseen aktivoivia vaihtoehtoja

Kuvapuhelun avulla lääkäri tai hoitaja voivat antaa neuvoja sekätarkistaa asiakkaan vointia.

SmartCare TV tarjoaa omaisille uusia välineitä tukea iäkästäläheistään.

SmartCare TV toimii kuin tavallinentelevisio, mutta tarjoaa laajatmahdollisuudet tukea laadukasta jakustannustehokasta kotihoitoa.

SmartCare TV voidaan myös liittäämuihin elintärkeisiin järjestelmiin:palohälytyksiin, terveystiedonvälittämiseen ja kotihoidontoiminnanohjaukseen.

SmartCare-palvelutarjottimella voidaan hallita yhteisön tarjoamaa palveluvalikoi-maa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut voidaan koota asiakkaan omaksi henkilökohtaiseksi viikko-ohjel-maksi lääkkeiden ottomuistutuksineen.

TARJOUS

PÄÄTTÄJILLE:

Kun tilaatte projektin vielä tänä

vuonna 2011, saatte ilmaisen

viriketoiminnan konsultoinnin.

n kaanel-n.

Yhteydenpito

Oma kalenteriArkipalvelut

Uutiset

Nettipalvelut

Televisio Ajanviete

KOKEILEKAKE!


toimivan kodin toiminnan-johtaja Tiina Petäjävaara vahvistaa, että yleisimmin

kysytään juuri arjen pieniä apu-välineitä, kuten purkin avaajia, rollaattoreita ja turvallisia keit-tiötikkaita. Myös turvapuhelimia hankitaan paljon. On lisäksi kän-nyköitä, joiden hätänapilla soite-taan kolmeen ennalta valittuun esimerkiksi omaisen numeroon.

– Suurempia hankintoja ovat lattiamateriaalit, valaistus ja ka-lusteratkaisut, hän lisää.

Liukastuminen märällä latti-alla on yleistä, siksi märkätilojen lattiapinnaksi on hyvä vaihtaa liu-kumaton turvalattia. Petäjävaara suosittelee muovimattoa, jonka sisältämä kitka estää liukkauden.

– Mahdollisessa kaatumisti-lanteessa muovi on lisäksi peh-meämpi alusta kuin kova laatta. Se on myös hygieeninen ja anti-bakteerinen. Kun suihkukaappi kiivettävine ja liukkaine altaineen poistetaan, matto ehkäisee liukas-tumista. Mattoon voidaan valita kauniita värejä, jolloin se sopii hyvin kylpyhuoneen muuhun si-sustukseen.

turvaratkaisut mahdollistavat elämisen omassa kodissa pidempään

Arkitoimet sujuviksi vaivattomilla ratkaisuilla

Valaistus ei saa häikäistä tai olla liian hämärä. Kontrastit, esimer-kiksi seinän ja lattian rajat, on

voitava erottaa myös hämärässä. Petäjävaara pitää hyvänä liiketun-nistimia, jolloin automaattisesti syttyvät valot auttavat yöllä kul-kiessa. Päiväaskareissa heikkoon näköön auttavat lukulaitteet ja

erilaiset suurennuslasit.Liikuntarajoitteisille on tarjolla

muun muassa korkeussäädettäviä kaapistoja ja helposti avattavia laa-tikostoja.

– Vaatekomeroiden liukuovet ovat käteviä kun kiskot kiinni-tetään suoraan lattiaan. Tällöin esimerkiksi rollaattorilla pääsee ihan viereen. Vaatetangon ja jopa yläkaapiston saa sähkön avulla laskettua sopivalle tasolle, Petäjä-vaara opastaa.

Yleisimmin kysytään juuri arjen pieniä apuväli-neitä, kuten purkin avaajia, rollaattoreita ja turvallisia keittiötikkaita.

Heikentyneeseen kuuloon aut-tavat ovikelloon ja puhelimeen asennettavat tai yhdistettävät lisä-laitteet, jotka vilkuttavat valoa tai värisevät kun ne soivat. TV:tä ja radiota voidaan kuunnella erityi-sen korvanapin tai kaulassa riip-puvan mikrofonin kautta, jolloin ääntä ei tarvitse säätää kovalle.

– Arjen muistamista voi helpot-taa järjestelmällä, jossa muistutin-paneeli ilmoittaa päälle jääneestä kahvinkeittimestä, hellasta tai vaikkapa avoimesta ovesta. Järjes-telmään kuuluu myös avaimenpe-rä, jossa on sama muistutusomi-naisuus.

Älyratkaisuja on paljon, mutta niiden käyttö on yksilöllistä. Kai-killa ikäihmisillä ei ole saman-laista tietokonekokemusta kuin tulevaisuuden senioreilla, siksi apuvälineiden teknologia saate-taan Petäjävaaran mukaan kokea haasteelliseksi. Tuotekehittelyssä tämä huomioidaan helpoilla oh-jelmilla.

– Apuvälineet kuitenkin helpot-tavat ja tukevat kotona asumista. Teknologia olisi saatava tutuksi, kynnys hankkimiseen madaltuu, kun laitteita ja ohjelmia voi kokeil-la ensin. • tR

Jossain elämänvaiheessa oma fyysinen toimintakyky ei ehkä enää takaa sujuvaa ja toimivaa kotiasumista. Turvattomuuden estämiseksi on tarjolla apuvälineitä helpottamaan arkisia toimia. Kotona asuminen voi jatkua pitkään, mikä vahvistaa itsenäisyyttä ja toiminta-kykyä ja siten lisää elämän laatua.

Kaksi erilaista kylpyhuoneratkaisua, joissa ikääntyvän tarpeet on huomioitu.

www.editorhelsinki.fi | ikääntyvä yhteiskunta opas 7

Hyvät hoitotulokset näkyvät asukaspalautteissa, joissa koti sai erittäin hyvät tyytyväisyyspis-teet. Validia-kodissa nähdään, että asiakkaiden tyytyväisyys johtuu asukkaiden vahvuuksien tukemi-sesta sekä yksilöllisestä palvelusta.

– Meille Pekka on Pekka eikä vain hoidettava vanhus. Yksilöl-linen kohtaaminen ja huomioimi-nen ovat tärkeitä asioita henkisen vireyden kannalta. Asukkaamme

tehostettua palveluasumista ikäihmisille ja muistisai-raille tarjoava Hämeenlin-

nan Validia-koti aloitti toimintansa vuoden 2010 lokakuussa. Tällä het-kellä kodin kaikki 45 asumispaik-kaa ovat täynnä.

– Toimintamme lähtökohtana on asukkaan olemassa oleva toi-mintakyky, jota pyrimme tuke-maan ja kuntouttamaan kaikin tavoin, kertoo Invalidiliiton Asu-mispalvelut Oy:n palvelujohtaja Eija Kosunen.

Validia-kodissa yritetään löytää asukkaan omat vahvuudet ja vah-vistamaan niitä.

– Huomiomme ei ole ikäihmis-ten vaivoissa, vaan jäljellä olevan toimintakyvyn vaalimisessa. Kuntoutuksemme on osallistavaa eli kannustamme asukkaita osal-listumaan arjen askareisiin toi-mintakykynsä mukaan.

Räätälöityä palveluasumista

Validia-kodin hoitofilosofiaan kuuluu asukkaan elämäntavan kunnioittaminen.

– Meillä asukas saa olla sellai-nen kuin on. Asukkaiden yksilöl-lisen tarpeen huomioiminen on meille tärkeää, ja pyrimme räätä-löimään palveluasumisen sisällön asukkaan mukaan. Myös omais-ten mielipide otetaan huomioon, Eija Kosunen kertoo.

Kun palvelukoti avattiin, suuri osa asukkaista tuli Hämeenlinnan kaupungin vanhainkodista. Osa heistä oli vuodepotilaita, jotka ovat kuntoutuneet Validia-kodissa kävelemään apuvälineiden avulla.

– Asukkaat ovat virkistyneet myös henkisesti ja alkaneet osal-listua kodin toimintaan. Yksi on alkanut puhua, ja jotkut ovat al-kaneet syödä itse, Kosunen toteaa tyytyväisenä.

tavoitteena: itsenäinen ja turvallinen arki

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n ylläpitämä Hämeenlinnan Validia-koti tarjoaa ikäihmisille turvallisia ja yksilöllisiä asumispalveluja. Asukkaiden kuntouttava hoito järjestetään heidän tarpeidensa ja elämäntilanteidensa pohjalta.

www.validia.fi

ovat arvokkaita ja tarpeellisia ko-din toiminnassa. Tarpeelliseksi kokemisen tunne lähtee juuri yh-teisiin asioihin osallistumisesta.

Validia-kodissa kunnioitetaan asukkaan omaa elämää eikä heitä pakoteta organisaation aikatau-luihin.

– Ruokailuajat on järjestetty hyvin pitkiksi, ja annamme asuk-kaan halutessaan nukkua pidem-pään. Kartoitamme asukkaan tän-ne tullessa hänen päivärytminsä ja pyrimme kunnioittamaan sitä - tiettyjen rajojen puitteissa toki.

Validia-kodissa pyritään tuke-maan ikäihmisten omatoimisuut-

Hämeenlinnan validia-kodissa arjen turvallisuutta lisäävät asunnoissa olevat sprinkleri-, paloilmoitin- ja palvelukutsu-järjestelmät sekä turvarannekkeet ja ovivalvonta.

ta asumisvalmennuksella. – Tavoitteena on muuntaa koti

tarpeen mukaan esteettömäksi ja näin helpottaa asukkaan omatoi-misuutta. Myös turvallisuus on tosi tärkeä asia, jota voi teknolo-gisilla ratkaisuilla parantaa, Eija Kosunen kertoo. • Ea

Meille Pekka on Pekka eikä vain hoidettava vanhus.


seniorPolis on Kainuusta, Ristijär-veltä johdettu osaamiskeskittymä, jonka palvelut voidaan jakaa kah-

teen ryhmään; palvelut yrityksille ja pal-velut senioreille. Yhdistävänä tekijänä molemmissa on ajatus, kuinka edetään kohti ihmisarvoista vanhenemista.

SeniorPoliksessa yritykset testaavat uusia tuotteita ja palveluita. Ikäihmiset kokeilevat arkielämässään vielä kehi-tysvaiheessa olevaa tuotetta ja antavat arvokkaan palautteen, kuinka tuotetta kannattaa kehittää edelleen. Viimei-simpänä SeniorPoliksessa on testattu mm. kodin turvapylvästä. Tuotetes-tauspalvelujen lisäksi SeniorPolis tar-

joaa yrityksille liiketoimintaosaami-sen koulutusta sekä erikoiskoulutusta alan aihepiireistä.

Senioreille suunnatut koulutus- ja virkistystapahtumat järjestetään elin-ikäisen oppimisen teemalla. SeniorPo-lis edistää myös sukupolvien välistävuorovaikutusta ja valtaisan elämän-kokemuksen ja tiedon siirtämistä nuorten ihmisten käyttöön ja hyödyk-si. Toki vuorovaikutus on hedelmällis-tä toiseenkin suuntaan ja auttaa ikään-tyvää voimaan hyvin.

SeniorPolis osallistuu ikääntymi-seen liittyvään tutkimustoimintaan yhteistyöyliopistojen ja tutkimuslai-

tosten kanssa sekä nostaa esille päivän polttavia aiheita. Tällä hetkellä green care eli vihreä hoiva, voima ja virkistys on nouseva trendi Suomessa. Green care tarkoittaa luonnon ja maaseutu-ympäristön hyödyntämistä erilaisissa sosiaali-, terveys- ja matkailupalve-luissa. SeniorPoliksen kotipaikka Kai-nuu on täynnä vihreää hoivaa. •lisätietoa: www.seniorpolis.fi

seniorPolis - kohti ihmisarvoista vanhenemista

tervetuloa mukaan toimintaan - edetään yhdessä kohti onnellista ikääntyvää yhteiskuntaa!

kuinka ikääntyvän väestön hyvinvoinnista huolehditaan?

suomen ikä- ja vanhuspolitii-kan keskeisimmät haasteet ovat jo nyt työelämän so-

peutuminen ikääntyvään työvoi-maan sekä terveiden ja toiminta-kykyisten elinvuosien lisääminen. Tulevaisuudessa niihin joudutaan kiinnittämään vieläkin enemmän huomiota.

Vanhuspalveluissa nousee esil-le nykyistäkin enemmän osalli-suuden vahvistaminen niin, että turvataan ikääntyneiden oikeus vaikuttaa omaan asemaan, elin-

ympäristöön ja palveluihin. Uusi-en palvelukonseptien lisäksi tar-vitaan erilaisia muotoja iäkkäiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat laa-tineet ikäihmisten hoitoa ja palve-luja koskevan laatusuosituksen, jonka mukaan päävastuu kuntou-tuksen järjestämisestä on kunnilla.

Suosituksen tavoitteena on ehkäistä heikkokuntoisuutta ja toimintakyvyttömyyttä, hidastaa

sairauksien puhkeamista sekä tällä tavoin edistää laadukasta elämää. Vaikka perintötekijät ja koko elämän aikaiset tapahtumat vaikuttavat toimintakykyyn, on myös sairauksien ja muiden hait-tojen ehkäisytoimenpiteillä huo-mattava vaikutus elämänlaadun parantamiseen.

Kotona asuminen tukee omatoimisuutta

Kunnat tukevat kotona selviy-

tymistä tarjoamalla iäkkäille tai tiettyyn riskiryhmään kuuluville kotikäyntipalveluita. Näin vah-vistetaan myös ikäihmisten itse-näisyyttä, kun hoitotarpeen vähe-nemisen myötä asuminen omassa kodissa voi jatkua pidempään. Kotikäynnillä sosiaali- tai terve-ydenhuollon ammattilainen paitsi auttaa asiakasta arkitoimissaan myös kannustaa hyödyntämään omia voimavaroja omatoimisuu-den säilymiseksi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Suomessa väestö ikääntyy lähi vuosina nopeasti. Vuonna 2050 yli kolmasosa suomalaisista on 60-vuotias tai sitä vanhempi ja joka kymmenes on 80 vuotta täyttänyt.


liikunnalla voimaa vanhuuteen

ikäinstituutti koordinoi valta-kunnallista Voimaa vanhuu-teen – iäkkäiden terveysliikun-

taohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kotona asuvien yli 75-vuo-tiaiden ikäihmisten itsenäistä sel-viytymistä ja elämänlaatua ter-veysliikunnan avulla.

– Laitoshoidon ehkäisemiseksi on tärkeää, että iäkkäiden terveys-liikunta näkyy myös kuntastra-tegioissa ja -budjeteissa, toteaa Ikäinstituutin toimialapäällikkö ja Voimaa vanhuuteen -ohjelman johtaja Elina Karvinen.

Vuonna 2005 käynnistynyt Voimaa vanhuuteen -ohjelma on Raha-automaattiyhdistyksen, so-siaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ra-hoittama. Ohjelman ensimmäise-nä viisivuotiskautena kehitettiin hyviä toimintatapoja ikäihmisten terveysliikuntaan. Nykyisen viisi-vuotiskauden aikana niitä viedään käytäntöön eri alojen ammatti-ryhmien keskuuteen, kotihoitoon sekä muille ikäihmisten kanssa toimiville tahoille.

– Mentoroimme paikallista ke-hitystyötä, viestimme toiminnas-tamme ja koulutamme liikunta- ja fysioterapia-alan ammattilaisia, jotka taas kouluttavat hoito- ja vanhustyöhenkilökuntaa sekä ver-taisohjaajia tuottamaan liikunta-toimintoja huonokuntoisille ikäih-misille, Elina Karvinen kertoo.

Talvi ja flunssa voivat kaataa iäkkäät, huonokuntoiset vanhuk-set sängyn pohjalle, jossa heidän toimintakykynsä heikkenee no-peasti.

– Liikunta on ylivoimainen ter-veyden ja elinvoiman tuki. Pelkkä arkiliikunta ei riitä, vaan tarvitaan

myös lihaskuntoharjoitteita. Ta-voitteellinen lihaskunto- ja tasa-painoharjoittelu sopii myös huo-nokuntoisille ihmisille, Karvinen muistuttaa.

Ryhmäliikunta on sosiaalisesti virkistävää ja tukee muistin säily-mistä.

– Kuntoilu kasvattaa itsetun-toa, ja yksinäisten vanhusten ys-täväpiiri ja vertaistukiverkostot laajenevat liikuntaryhmissä.

Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana lähes 30 kuntaa ja noin 10 uutta valitaan joulukuussa. Lisäk-si lokakuussa julkaistiin Voimaa vanhuuteen -taustaryhmän tekemä ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Se on ensim-mäinen laatuaan Suomessa. • Ea

Hyvään arkeen kuuluu kyky liikkua ja toimia. Liikunnan merkitys ei vähene iän myötä – päinvastoin.

www.voimaavanhuuteen.fi

Kuva: Tapani Romppainen

Laitoshoidon ehkäisemiseksi on tärkeää, että iäkkäiden terveysliikunta näkyy myös kuntastrategioissa ja -budjeteissa.

tavoitteellinen harjoittelu yhdessä

arkiliikunnan kanssa tuottaa

tuloksia vanhoillakin.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat laatineet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laa-tusuosituksen, jonka mukaan päävastuu kuntoutuksen järjes-tämisestä on kunnilla.

sekä verenkiertoelinsairaudet ovat somaattisista sairauksista keskeisimmät toimintakykyä rajoittavat sairaudet. Niistä joh-tuvat ongelmat lisäävät ikään-tyneiden terveyspalvelujen

tarvetta. Siksi liikunnallisten kuntoutuspalveluiden lisäämi-nen on oleellista toimintaky-vyn säilyttämiseksi. • tR

Lähde: www.thl.fi ja www.stm.fi


D

agmaariassa asukasta kuunnellaan Palvelutaloissa ymmärretään ikäihmisten tarpeita

kun ikääntynyt ei enää selviä omassa kodissaan itse tai kotipalvelujen avulla, mutta hän ei ole laitoshoidon tarpeessa,

tulee kyseeseen palvelutaloasuminen. Edelly-tyksenä palvelutaloon pääsemisessä on, ettei ikääntynyt henkilö tarvitse päivittäin enempää kuin yhden henkilön apua.

Palvelutalot ovat nykyään niin yleinen palve-luasumisen muoto, että vapaana olevia paikko-

ja alkaa olla vaikea saada ilman jonottamista. Suosituimpiin palvelutaloihin on jopa parin vuoden jonot.

Nykyajan palvelutalot ovat kokonaisvaltaisia hyvinvointikeskuksia

Palvelutaloissa asukas saa täyden ruokahuollon ja tarvittaessa apua kodinhoidossa. Oheispal-

Ikäihmisten elämään kuuluu paljon muutakin kuin terveyden hoitamista tai vaivojen vertailua.

Lähde: Turvallisen senioriasumisen asiantuntija Tiina Petäjävaara

velut, kuten pesula, parturi ja kampaamo sekä jalkahoito, ovat usein ulkoistetut, mutta perus-hoidosta vastaa kotipalvelu- ja kotisairaanhoi-don henkilöstö. Palvelutalojen yhteydessä on myös monipuolista harrastus- ja virkistystoi-mintaa. Yhteisöllisyys ja mahdollisuus aktiivi-seen ja sosiaaliseen elämään ovatkin yleisim-piä syitä palvelutalon valitsemiseen.

Parhaimmillaan palvelukodit ovat täyden-palvelun hoiva- ja hyvinvointikeskuksia. Niil-tä odotetaan paitsi viihtyisää ja rauhallista ympäristöä myös yhdessä tekemistä ja oman toimintakyvyn tukemista. Niinpä asukkaat ar-vostavatkin virikkeellistä päiväohjelmaa, joka tuo kaivattua vaihtelua arkirutiineihin.

Teatteri- ja museovierailut sekä muut retket tarjoavat turvallisen mahdollisuuden liikkua asuinympäristön ulkopuolella. Omissa tiloissa järjestetään usein tanssia tai vaikka tilaisuuk-sia kielten opiskeluun. Myös asiantuntijaluen-not vaihtelevista aiheista ovat suosittuja.

Ikäihmisten elämään kuuluu paljon muu-takin kuin terveyden hoitamista tai vaivojen vertailua. Palvelutalojen odotetaankin huomi-oivan asukkaittensa yksilölliset tarpeet ja toi-veet, ja suunnitella palvelutarjontansa niiden mukaisesti. • tR


tavoitteena on, että ikäihminen voi asua hoitokodissa elämänsä loppuun saakka. - Olemme panostaneet terveydenhuol-

lon osaamiseen ja menetelmiin, jolloin inhimil-linen ja lämminhenkinen saattohoitotyökin on mahdollista. Tämä on tärkeä ja luonnollinen osa työtämme. Haluamme pitää asukkaistam-me hyvää huolta loppuun asti, kertoo Dagmaa-rian toiminnanjohtaja Taru Anttila.

Aikaa, arvostusta, turvallisuutta

Dagmaarian hoitoperiaatteisiin kuuluu tarjota asukkaille turvallisuutta, arvostusta ja aikaa. – Asukkaillamme on erilaisia sairauksia ja niistä johtuvia tuntemuksia. Esimerkiksi de-mentoivat sairaudet voivat aiheuttaa harhoja, joten ympärillä olevat ihmiset luovat tukea ja turvallisuutta, Taru Anttila toteaa.

– Aika tarkoittaa resursseja. Sitä, että jokai-sella työntekijällä on aikaa myös välittämiseen ja yhteydenpitoon. Hoitajan takki ja työlista pitää osata jättää välillä narikkaan ja keskittyä yhdessä elämiseen.

Anttila perusti Dementiahoitokoti Dagmaa-rian vuonna 2004. Hän on halunnut alusta asti välttää kiirettä.

– Resurssit voivat olla tiukalla, mutta kii-re on myös kulttuurinen asia. Hoitajilla pitää olla joustavuutta ja pelisilmää. Jos asukas on tuskainen ja rauhoittuu luonnossa, hänet pitää viedä ulkoilemaan, hän toteaa.

– Meidän pitää osata mennä päivittäisten työtehtävien ulkopuolelle. Se vaatii vanhan-aikaisen hoitokulttuurin purkamista ja uuden ajatusmaailman löytämistä. Asukkaat pitää nähdä yksilöinä.

Hyvä arki joustaa asukkaan mukaan

Vuoden 2009 alussa Dagmaaria osti Porin suo-malaisen palvelukodin, jossa asuu myös moni-en muiden sairauksien vuoksi hoidossa olevia ikäihmisiä.

– Pieni ryhmäkoti toimii, kun ihmisellä on käytöshäiriöitä tai silloin, kun hän ei pärjää isos-sa ympäristössä, Taru Anttila havainnollistaa

Hän haluaa uudistaa kokonaisvaltaisesti hoitokodin palveluja sekä ympäristöä yhdessä Porin kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tärkeintä on kuitenkin toimiva, taval-linen arki.

– Kun asukkaat kokevat olonsa turvalliseksi ja heistä välitetään, heillä ei ole tarvetta häiriö-

käyttäytymiseen. Muuttaessaan ryhmäkotiin ihminen joutuu luopumaan itsemääräämisoi-keudestaan. Siksi pyrimme toimimaan asuk-kaan tarpeiden mukaan esimerkiksi pesu- ja ruokailutilanteissa. Meille on tärkeää kuunnel-la ihmistä; mitä hän haluaa, miten ja milloin.

– Voimme rakentaa ruokailutilanteen ihmi-sen elämänhistorian mukaan. Saimme erään ruokahaluttoman rouvan syömään, kun ym-märsimme hänen elämänhistoriansa pohjalta kattaa ruoan kauniisti, kuten heidän perhees-sään oli ollut tapana. Ihmistä pitää lukea ja kuunnella yksilöinä ilman ennakkoasenteita ja oletuksia. • aE

Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy tuottaa Porissa tehostettua palveluasumista kahden yksikön voimin. Pienryhmäkoti Pihlavasssa on 14 paikkaa ja Porin suomalaisessa palvelukodissa on 53 paikkaa.

Hoitokodin hoitoideologian kulmakivinä ovat turvallisuus, arvostus ja aika.

D

agmaariassa asukasta kuunnellaan

Dagmaarian tavoitteena on tarjota asukkailleen turvallista, arvostavaa ja kiireetöntä arkea.

www.dagmaaria.fi

Saimme erään ruokahaluttoman rouvan syömään, kun ymmärsimme hänen elämänhistoriansa pohjalta kattaa ruoan kauniisti, kuten heidän perheessään oli ollut tapana.


tHL:n sosiaali- ja terve-ydenhuoltoa käsittele-vän raportin mukaan

työvoimavajeesta suurin tarve on lääkäreistä ja sosiaalityön-tekijöistä sekä hoitohenkilö-kunnasta.

Kunta-alan sosiaalipalvelu-jen ja terveydenhuoltopalvelu-jen eläkepoistuma on Keva:n ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä 83 466 työnte-kijää ja vuoteen 2030 mennessä jopa 153 831 työntekijää, mikä on 60,4 prosenttia nykyisestä hen-kilöstön määrästä.

Eläkekeskustelun rinnalla kulkee huoli sosiaali- ja tervey-denhuollon laadun tulevaisuu-desta, erityisesti työvoiman riittävyydestä, alan imagosta, osaamisen varmistamisesta ja monikulttuurisuudesta.

Hyvät työolosuhteet houkuttelevat hoitajia takaisinTerveyden- ja hyvinvoinnin-laitoksen selvityksen mukaan

yli 14 prosenttia koulutetuista lähihoitajista on löytänyt töitä oman alansa ulkopuolelta. Ter-veys- ja sosiaalialan ammatti-järjestö (Tehy) on kehityksestä huolissaan.Koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomainen työvoima eivät voi olla ainoita ratkaisuja, jos työntekijöitä samaan aikaan menetetään, vaan lisäksi on harkittava muita ratkaisuja. Työ-ehtojen ja olosuhteiden paran-tamisella voitaisiin tehokkaasti houkutella takaisin alalta lähte-neitä koulutettuja henkilöitä. Palkkauksen ja työolojen ohel-la on myös tärkeää, että työn-tekijät voivat itse vaikuttaa työyhteisönsä toiminnan ke-hittämiseen. Jatkuvasti muut-tuvassa toimintaympäristössä osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on sekä yksittäi-sen työntekijän että hoidetta-van asiakkaan edun mukaista. Työnantajan tehtävänä taas on luoda edellytykset ja kannus-taa tähän tarjoamalla erilaisia kehittymismahdollisuuksia.

Tiedon jatkaminen tapahtuu työn äärellä

Hoitoalalla halutaan päästä eroon liian jäykistä ja hie-rarkkisista toimintatavoista, jotka eivät välttämättä edistä potilaiden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa Tehy:n mukaan työn-tekijöiden näkemyksiä ei kui-tenkaan kuunnella riittävästi, vaikka juuri heillä on paljon tietoa siitä, miten esimerkiksi hoitoketjut ja työprosessit saa-daan sujumaan paremmin.

Tilanne monella työpaikalla vaikuttaakin olevan, että kou-lutetun hoitohenkilöstön osaa-mista ei hyödynnetä riittävästi, vaikka resurssien paremmal-la kohdistamisella saataisiin aikaan paitsi säästöjä ennen kaikkea myös tyytyväisempiä potilaita.

Saavutetun osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi eteenpäin olisi tarpeen tehdä tehokas suunnitelma ennen kuin huomataan hoitajapulan

jo alkaneen. Osaamispääomas-ta suuri osa on työntekijöiden ammatillista asiantuntemusta, jonka jatkuminen varmistaa tulevien ammattitaitoisten henkilöiden osaamisen. Koska suurin osa sosiaali- ja hoitoalan ammatillisesta kehittämisestä tapahtuu konkreettisesti työ-tä tehdessä, voisivat nykyiset osaajat esimerkiksi toimia uu-den henkilöstön mentoreina, jolloin tietoketju ei pääsisi kat-keamaan missään vaiheessa. • tR

Sosiaali- ja terveysalalle on ennustettu kovaa hoitajapulaa. Suomessa suurimpia haasteita ovat jo nyt eläköityminen ja terveydenhuollon ammatti laisten siirtyminen muihin töihin.

miten estetään tulevaisuuden hoitajapula?

Koulutetun hoitohen-kilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi, vaikka resurssien pa-remmalla kohdistami-sella saataisiin aikaan paitsi säästöjä ennen kaikkea myös tyyty-väisempiä potilaita.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

www.superliitto.fi

1. arvokkaaseen elämään

2. omiin päätöksiin• Arjesta ja elämästä • Elämäntavasta ja päivärytmistä

3. vaikuttaa ja valita• Asuinpaikka ja asumismuoto• Hoitopaikka ja hoito

4. osallistua• Yhteiskunnalliseen elämään• Terveyttä edistävään toimintaan• Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon

5. hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen

• Tarpeeseen perustuvaan• Ammattitaitoiseen ja riittävään

henkilökuntaan• Kiirettömään kohtaamiseen

SuPerin teesit vanhuspalvelujen kehittämiseksi

Vanhuksella on oikeus...

Arvokas elämä kuuluu kaikille. Niin vanhuksillemme kuin heitä hoitaville ammattilaisille. Riittävä henkilöstömitoitus on edellytys hyvälle hoidolle.

6. olla jalkeilla• Osallistua arjen toimintoihin• Osallistua viikoittaiseen ulkoiluun• Ei pakkomakuutusta ja liikalääkitystä

7. rakastaa ja elää yhdessä• Oikeus samaan hoivapaikkaan

läheisen kanssa• Oikeus tunteiden osoittamiseen• Oikeus yksityisyyteen

8. turvallisuuteen• Oikeus turvalliseen kotiin ja

turvaverkkoon• Varmuus hoivan ja hoidon

saatavuudesta

9. tulla ymmärretyksi ja kuulluksi

10. hyvään saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan


Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi arvioi, että Suomen alueellinen ja paikallinen

hallinto toimivat pääpiirteissään hyvin ja edistävät demokratian toteutumista. Kongressi kuitenkin varoitti, että väes-tön ikääntyminen ja kuntien talousvai-keudet voivat vaikeuttaa koko yhteiskun-nan toimivuutta tulevaisuudessa.

Strasbourgissa 18. lokakuuta hyväk-sytyssä raportissa luonnehditaan, että paikallishallinto on Suomessa demokratian kulmakivi. Kunnallis- ja aluehallinto nauttii hyväksytystä ase-masta, jonka eri valtioelimet tunnusta-vat.

Koska eduskunnan jäsenistä yhteen-sä 150 oli raportointihetkellä myös kuntien tehtävissä ja 75 toimeenpane-vissa elimissä kunnissa, raportissa ar-vioidaan, että kunnallishallinto on sy-vällä maan poliittisten instituutioiden juurissa. Kuntien ja kunnallisen itsehal-linnon asema ovat maan perustuslais-sa ja käytännöissä selvästi eriteltyjä ja hyväksyttyjä. Suomen katsottiin myös noudattavan paikallisen itsehallinnon peruskirjan säännöksiä.

Euroopan neuvosto varoitti Suomea väestön ikääntymisen mukanaan tuomis-ta ongelmista. Ikääntyminen kuormittaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ti-lanteessa, jossa osa kunnista on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Tilanne ajaa kuntia uudenlaisiin palvelujen järjes-tämistapoihin, ja ikääntymisen lisäksi myös muuttoliike vaikuttaa siihen, ettei palveluja ja hallintoa voida enää järjestää samalla tavalla koko maassa.

Kongressin tarkkailijat vierailivat Suo-messa kongressin sihteeristön ja asian-tuntijansa Bernd Semmelroggenin kanssa marras-joulukuussa vuonna 2010.Vieraat tapasivat silloisen kunta- ja hallintoministerin, eduskunnan hal-lintovaliokunnan edustajia, valtiova-rainvaliokunnan puheenjohtajan, tar-kastuslautakunnan puheenjohtajan, eduskunnan oikeusasiamiehen, apulais-oikeuskanslerin, korkeimman hallinto-oikeuden presidentin, valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan, Helsingin kaupunginjohtajan, Uudenmaan maakun-tajohtajan, Kouvolan kaupunginjohtajan ja Kymen liiton edustajat, Ahvenanmaan edustajia, sekä kongressin Suomen val-tuuskunnan ja Kuntaliiton edustajat. •


edelläkävijöitä

Editori.fi-asiantuntijakanava on edistyksellisten yritysten ja heidän nykyisten ja tulevien asiakkaidensa yhteinen kanava. käy peremmälle: www.editori.fi Editor Helsinki Oy | Ratakatu 11-13 A | 00120 Helsinki | Kysy lisätietoa palvelusta ja osallistumismahdollisuuksista: Nora Helanto | +358 (0)9 4241 2225 | [email protected] | www.editori.fi | www.editorhelsinki.fi

Business to Business -asiantuntijakanava

KLIKKAA OSOITTEESEEN: www.editori.fi

Rohkeita

Asiantuntijatietoa monelta kantilta

Editori-asiantuntijakanavassa oman alan-sa asiantuntijat kertovat konkreettisesti omasta asiantuntemuksestaan. Pääroolis-sa ovat siis alalla toimivien yritysten asi-antuntijat, henkilöt jotka painivat aiheen parissa päivittäisessä työssään.

Rohkeita edelläkävijöitä

Editori.fi-asiantuntijakanavan yritykset ja asiantuntijat ovat rohkeita edelläkävijöitä. He pistävät oman asiantuntemuksensa peliin, esiintyvät omina itsenään ja ovat halukkaita vastaanottamaan palautetta. He kuuntelevat asiakkaitaan, ottavat mielipiteet huomioon ja pyrkivät niiden avulla kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan entistä enemmän asiakkaitaan palvelevaan suuntaan. Avoin, ydinasioihin pu-

mukana marraskuun teemassa:

uusi ja ainutlaatuinen asiantuntijakanava Editori.fi avattu! Editori-asiantuntijakanava keskittyy kuukausittain yhteen teemaan. Syyskuussa Editori esitteli energia ja ympäristö-asiantuntijat, lokakuussa keskityttiin henkilöstöhallinnon haasteisiin ja nyt marraskuussa ICT valtaa alaa. Editori-asiantuntijakanava antaa oman alansa asiantuntijoille puheenvuoron.

reutuva dialogi on heille tärkeää tulevan me-nestyksen rakentamiseksi asiakkaille, yrityk-selle itselleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle.

Uudet kanavat, paremmat mahdollisuudet

Sähköisissä kanavissa tämä dialogi on en-tistä helpompaa toteuttaa kustannustehok-kaasti. Suuret toimijat ja niiden asiantuntijat pääsevät luontevasti lähemmäksi asiakkai-taan, pienemmät toimijat tehokkaasti kuulu-ville. Kun teema vielä suunnataan selkeästi tietylle kohderyhmälle, kuten tällä kertaa Energia ja Ympäristö ja kerrotaan se hyvin kohdennettujen kanavien kautta potentiaa-lisille asiakkaille, säästetään niin yritysten kuin lukijoidenkin aikaa. Päästään suoraan asian ytimeen. Oikeassa, asiantuntevassa ympäristössä myös yrityskuva vahvistuu.

Sisältömarkkinointia parhaimmillaan

Edellä kuvattu on sisältömarkkinointia parhaimmillaan. Asiakas otetaan mukaan yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittä-miseen. Mielipiteitä kuunnellaan, niistä keskustellaan ja niiden ja oman asiantun-temuksen avulla rakennetaan entistä asia-kaslähtöisempiä ratkaisuja. Sisältömarkki-noinnissa mietitään tarkkaan mitä sisältöä tarjotaan nykyisille ja potentiaalisille asi-akkaille. Millainen tieto on heille relevant-tia? Mikä auttaa heitä ostopäätösten teossa? Asiakas kokee oikeaan aikaan, oikeassa kanavassa saamansa mielenkiintoisen si-sällön usein hyväksi palveluksi. Mikä sen parempaa. Sisältömarkkinointia käyttävät, edistykselliset yritykset ymmärtävät, että tällä tavoin parannetaan kilpailukykyä ja nostetaan brändin arvoa. •

Documents

Ikääntyvä yhteiskunta OPAS