Ilmarinen 3/2014

SINIKKA NOPOLA:SOPIVASTI VAIHTELEVA TYÖ EI STRESSAA

7

LIIKKUVA SEURAKUNTA SAA TYÖNTEKIJÄT AKTIIVISIKSI

15

MARIA CARLSSON TIETÄÄ, ETTÄ RUUHKAVUOSIEN AIKANA VOI AUTTAA

19

3/14ILMARINEN“Yrittäjän YEL-työtulo kannattaa asettaa oikealle tasolle. Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi työsi”, Jukka Welling, yhteysjohtaja Ilmarinen – s. 14

SINSOPVAIEI S

7

8Rautakauppias

Hannu Lähdesmäki uskaltaa olla avuksi.

ASIAKKAANAUTTAJA

Jukka Welling, yhteysjohtaja Ilmarinen – s. 14

RRRaauuttaaakkkaaauuuuuuuuppppppppppiiiaasss HHaannnnnnuu LLäähhhhhddddeeessmmmmäääkkkii uuskkkkkaaalltttaaaaaaaa oollllaaaaaa aaaaaavvvuuukkkkkkkkkkssssssssiii.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Sisältö

3/14

Miten eläkeuudistus vaikuttaa 6 Kirjailijan työ on monipuolista 7 Tarjolla maksuttomia seminaareja 13 Lyhyesti: Eläkevakuuttamisen niksit, työeläkemaksut 2015, miksi kannattaa siirtyä kuukausimaksajaksi 28

4

5

24NUORILLE TÖITÄTIINA SUMMANENSUONENJOEN K-SUPERMARKET19

15Kotihyvin -

voinnin puolesta puhuja

Liikettä työpaikoilla

Muista vuosi-ilmoitus ja

tee se verkko-palvelussa.

Onko pakkoyrittäjyyttä

olemassa?

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Päivi Hansio,

Eeva Hukka, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Sari Leppävuori, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X,

ISSN 1239-050X (painettu),

ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu)

Painos: 77 000

Painettu marraskuussa 2014.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppani on

OP-Pohjola-ryhmä.

auan odotettu ja pitkään valmisteltu työmarkkinajärjestöjen sopu

seuraavan eläkeuudistuksen sisällöstä valmistui syyskuun lopulla.

Jos eduskunta hyväksyy ratkaisun, astuvat uudet eläkelait voimaan

vuoden 2017 alussa.

Ratkaisu antaa hyvän pohjan suomalaisen työn kilpailukyvyn

rakentamiselle.

Uudistuksen tärkein osa on eläkeiän nousu. Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa

nousta nykyisestä 63 ikävuoden tasosta vuonna 2018. Tavoitetasolle ylletään vuonna

2027, kun vuonna 1962 syntyneen ikäluokan eläkeikä nousee 65 ikävuoteen. Vanhuus-

eläkkeen yläikäraja nousee samaan tahtiin 70 ikävuoteen. Lisäksi pitkään raskaassa

työssä olleille rakennetaan uusi työuraeläke, jolle tietyin edellytyksin voi päästä edel-

leen 63 vuoden iässä.

Ikärajojen nousun lisäksi uudistus muuttaa myös eläkekarttumia. Nykyisistä

korotetuista karttumista luovutaan asteittain ja tulevaisuudessa kaiken ikäisenä työstä

eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansiotulosta. Muutosten lopputuloksena eläkkeiden

taso ei alene, mutta töissä on jatkettava hieman nykyistä pidempään. Joissain tapauk-

sissa uudistus voi jopa parantaa eläkkeitä.

Suomalaisten yritysten kannalta parasta uudistuksessa on työeläkemaksujen koro-

tustarpeen poistuminen. Näillä näkymin vuodelle 2016 sovittu

työeläkemaksujen keskimääräinen 24,4 prosentin taso on jäämäs-

sä pysyväksi maksutasoksi, jonka uskotaan riittävän pitkälle tule-

vaisuuteen. Tältä osin onnistuttiin siis purkamaan työvoimakus-

tannusten nousupaineita ja lisäämään talouden ennustettavuutta.

Jaakko Kiandertalous ja eläkepolitiikka, Ilmarinen

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

K

ELÄKEUUDISTUS LUO USKOA TULEVAISUUTEEN

Maksuttoman verkkopalvelun

käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme

numerosta 010 195 000.

Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville

henkilöille omat tunnukset.

Verkkopalvelu on osoitteessa

ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu

Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit

antaa heille suostumuksen verkkopalvelun

käyttöä varten.

Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökoh-

taisilla verkkopankkitunnuksilla.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi

Lue lisää Jaakko Kianderin ja muiden Ilmarisen asiantuntijoiden kirjoituksia Parempaa elämää -blogista. parempaaelamaa.org

Nauru pidentää työikää. Näin sanotaan Työpaikkanaurajat by Ilmarinen facebook-sivustolla. Käy katsomassa ja uskalla nauraa!

Käy katsomassa uusimmat eläkeuutiset. Seuraa Ilmarista twitterissä.

SIITÄ VAAN NUORIA NOSTAMAAN!

K-RYHMÄ ON TYÖLLISTÄNYT yli 1500 nuorta K-kauppoihin ja Keskoon nuorisota-kuun avulla. Yksi tuen käyttäjistä on suonenjokelainen K-kauppias Veli-Matti Kokko. ”Sanssi-kortin tuella saatoimme palkata Tiinan, vaikka henkilökuntaa oli periaatteessa riittävästi. Heti, kun tarvetta tuli, hänen vakinaistettiin.”

29-vuotias Kokko rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan nuoria töihin. Alussa saatetaan tarvita enemmän neuvomista, mutta nuoret oppivat nopeasti. ”Nuoret on blokattu usein jo, kun työpaikka aukeaa. Työpaikkailmoituksissa haetaan aina sitä rautaista ammattitaitoa, mutta kuka sellaisena astuu työelämään? Jokainen hakee toki sitä parasta, mutta nuori voi olla juuri se tapaus.”

4 Innostus

IRENE PAKKANEN

Nuorisotakuu siivitti Tiina Summasen, 25, työllistymistä Suonenjoen K-supermarkettiin.

MITÄ TEIT AIKAISEMMIN?

Valmistuin merkonomiksi 2008 ja menin suoraan R-kioskille

töihin. Välillä jäin äitiyslomalle. Olen työskennellyt myös baarimik-

kona ja järjestyksenvalvojana. Ihan ensimmäinen työpaikkani oli

vanhempieni puutarhalla. Monitoiminainen siis.

JOUDUIT TYÖTTÖMÄKSI. MITEN PITKÄÄN SITÄ KESTI?

Reilun kuukauden. Aloin hakea aktiivisesti töitä, ja puutarha oli hä-

tävarana. Näin pienellä kylällä puskaradio toimii tehokkaasti. Saat

helpommin töitä, jos olet edellisessä paikassa tehnyt työsi hyvin.

MITÄ TEET, JA VASTAAKO TYÖ ODOTUKSIASI?

Olen kassavastaava. Kassatyön ohella vastaan veikkausmyynnistä

ja RAY:stä, tilaan vaihtorahat kauppaan, tyhjennän pelikoneet sekä

huolehdin nikotiinituotteista ja juomaosastosta. Haluan tehdä asia-

kastyötä, ja sitähän tämä on. Lisäksi täällä on todella hyvät

työkaverit. Ei minusta ole yksin puurtajaksi.

MITEN VOIT VAIKUTTAA SIIHEN, ETTÄ ASIAKAS ON TYYTYVÄINEN?

Tässä minulla on tärkeä rooli, koska kassalta jää viimeinen mieli-

kuva kaupasta, ja kassa voi olla ainoa asiakaspalvelutilanne koko

kaupassa. Työssäni on osattava kohdata erilaisia ihmisiä. Olen iloi-

nen, puhelias ja nauravainen ihminen, mistä on etua asiakastyössä.

3

4

1

2

KU

VA

: P

EN

TTI V

ÄN

SK

Ä

Kysymys & vastaus

5

LARS-ERIC HULDÉN asiantuntijaIlmarinen

SALME ELEMO asiantuntijaIlmarinen

WWW.ILMARINEN

.FI

3

4

2

1MIKSI VUOSI-ILMOITUS ON TÄRKEÄ?Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan työntekijöiden työsuhde- ja ansiotiedot

edelliseltä vuodelta, jotta yrityksen tarkka vakuutusmaksu ja työntekijöil-

le kertyneen eläkkeen määrä saadaan laskettua. Vuosi-ilmoitus tehdään

tammikuun loppuun mennessä.

MITÄ TAPAHTUU, JOS VUOSI-ILMOITUSTA EI TEE TAMMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ?Vuosi-ilmoituksen myöhästyminen voi korottaa vakuutusmaksua. Jos

ansiotiedot myöhästyvät vuosilaskennasta, maksu lasketaan arvion perus-

teella ja maksua korotetaan 10 prosenttia. Jos vuosi-ilmoitus on jäänyt

tekemättä useampana vuonna, maksun korotus on 20–100 prosenttia.

Myöhästymisen tai ilmoittamatta jättämisen takia yrityksen tilinpäätös

viivästyy, työntekijöiden eläkkeiden laskenta voi estyä ja työnantajan/va-

kuutuksen ennakkomaksut vääristyvät.

MITÄ TIETOJA VUOSI-ILMOITUKSESSA ILMOITETAAN?Vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan vakuutusnumero, työntekijän henkilötun-

nus, sukunimi ja etunimet, TyEL-työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä

sekä TyEL-vuosiansio euroina ja sentteinä. Työnantajan ja työntekijän

eläkemaksut määräytyvät palkan maksamisajankohdan maksuperusteiden

mukaisesti.

MITEN VUOSI-ILMOITUKSEN VOI TEHDÄ KÄTEVÄSTI? Vuosi-ilmoituksen voi tehdä vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa,

joka sopii hyvin niin pienten kuin suurten työnantajien vakuutusasioiden

hoitamiseen. Verkkopalvelun saa käyttöön soittamalla asiakaspalvelunu-

meroon 010 195 000 tai täyttämällä verkkopalvelusopimuksen osoitteessa

www.ilmarinen.fi.

Ilmarisen verkkopalvelun lisäksi ansiotiedot voi ilmoittaa sähköisesti

Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen verkkosivuilta.

VUOSI-ILMOITUS = OIKEA VAKUUTUSMAKSU Vuosi-ilmoituksen aika lähestyy jälleen. Voit tehdä ilmoituksen vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa.

Eläkeuudistusesityksen mukaan uudet eläkeikärajat tulevat voi-maan vuonna 2017. Ikärajoja nostetaan 3 kuukautta per syn-tymävuosiluokka. Vuonna 2027 eläkkeelle jäädään aikasintaan 65-vuotiaana. Silloin eläkkeelle jäävät vuonna 1962 syntyneet. Mutta eläkeikärajan nouseminen ei jää tähän. Sillä vuonna 2030 eläkeikä ja odotettavissa oleva elinikä kytketään toisiinsa niin, että työn ja eläkkeen suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.

Uudistuksessa eläkettä karttuu kaikille 17-vuotiaasta lähti-

en 1,5 prosenttia palkkasummasta. Ja jos jatkaa työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan, saa myös lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kuukaudessa.

Myös elinaikakerroin säilyy. Viisi vuotta ennen vanhuuseläke-iän alarajaa jokainen saa arvion, kuinka paljon elinaikakerroin haukkaa eläkkeestä. Samalla kerrotaan tavoite-eläkeikä. Se tarkoittaa kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi.

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

KOKEILE ITSE

ELÄKKEELLE, MUTTA MILLOIN?

Laske arvio eläkeuudistuksen vaikutuksesta omaan eläkkeeseesi. Laskurin löydät verkkopalvelusta

ESIMERKKILASKELMIA VANHUUSELÄKKEESTÄ

Syntymä-vuosi

Palkka nyt €/kk

Eläkkeen alaikäraja

Alkamis- vuosi

Eläke €/kk

Nykylain mukaan

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan

Nykylain mukaan


Nykylain mukaan


Nykylain mukaan


Nykylain mukaan


1960

1967

1977

1987

1994

63 v

63 v

63 v

63 v

63 v

2023

2024

2030

2032

2040

2043

2050

2054

2057

2062

3 200 €

3 500 €

4 750 €

2 600 €

2 200 €

2 000 €

2 198 €

2 266 €

2 436 €

3 296 €

3 751 €

1 962 €

2 306 €

1 767 €

2 148 €

64 v 6 kk

65 v 6 kk

6050403020 70

66 v 8 kk

67 v 6 kk

68 v

Eläketurvakeskus

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI6

MONTA RAUTAA TULESSA

7

KU

VA

: X

XX

XX

X X

XX

XX

TERHI PAAVOLA

Juuri nyt suunnittelen...

SINIKKA NOPOLALLA ON KIIREINEN SYKSY. ”Syyskaudella on hauskaa tavata

lukijoita, joten esiintymisiä kertyy. Kun yleisö on vastaanottavaista, saa itsekin

energiaa ja jopa ideoita uusin kirjoihin.”

Vaikka työtä riittää, kirjailija ei tunne stressiä.

”Työ ei stressaa, koska siinä on sopivaa vaihtelua, kun kirjoitan sekä yksin että

siskoni kanssa. Hiomme sisareni kanssa kirjamme ja näytelmämme lause lau-

seelta yhdessä. Istumme vierekkäin, ja toinen naputtelee.”

Viime kesänä Sinikka Nopola seurasi myös kahden Tiina-siskonsa käsikir-

joittamansa elokuvan kuvauksia. Sinikan mukaan luovassa työssä myös ”vain

oleminen” on tärkeää.

”Usein huomaan, että ajoittainen laiskottelu, vaikkapa lojuminen kylvyssä,

tuottaa ajatuksia. Osa ajasta menee tietenkin neuvotteluihin ohjaajien ja

tuottajien kanssa sekä näytelmien harjoituksiin. Myös elokuviemme ku-

vaamisia olemme seuranneet, vaikka emme tietenkään ohjaajien työhön

puutukaan.”

SE, VOIKO LUOVAA TYÖTÄ ja ideointia suunnitella etukäteen, onkin kink-

kisempi juttu. Sinikka Nopola luottaa luovassa työssä myös alitajun-

taan.

”Aiheen voi laittaa hautumaan kuin ruuan uuniin. Alitajunta on ih-

meellinen juttu, se kypsyttää kirjan tai näytelmän osin kuin itsestään.

Erikoisin esimerkki tästä on ensimmäinen ”hämäläiskirjani” Ei tehrä

tästä ny numeroo. Se oli muhinut päässäni noin kymmenen vuotta,

ja syntyi kuin olisin pudottanut valmiin kirjan hihastani, muutamas-

sa viikossa vuonna 2003.”

UUSIEN KIRJOJEN IDEAT syntyvät sekä yksin että yhdessä Tiina No-

polan kanssa ideoidessa. ”Usein jompikumpi meistä keksii kirjan

nimen kuten viimeisimmän Riston: Risto Räppääjä ja Sevillan

saituri. Toinen taas saattaa keksiä juonen, kuten Tiina elokuvaan

Eila, Rampe ja Likka. Tai sitten kehittelemme juonen yhdessä.

Usein jonkun kirjan hahmolla on esikuva, mutta ei välttämättä.

Sitä sijoittaa myös omia ominaisuuksiaan henkilöihin, sekä

miehiin, naisiin että lapsiin.”

Uusi kirja ja runsaasti lukijoiden tapaamisia. Lisäksi mielessä hautuu jo uusia juttuja. Sinikka Nopolaa kirjailijan työ ei kuitenkaan stressaa.

TÄNÄ VUONNA ILMESTYNEET: Eilan, Rampen ja Likan parhaat.Tiina Nopolan kanssa: Risto Räppääjä ja Sevillan saituri (kuvitus Christel Rönns), Simo, Sonia ja ujo mummo (kuvitus Linda Bondestam), Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö sekä Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa uudelleen kuvitettuina (Salla Savolainen). Elokuva Eila, Rampe ja Likka saa ensi-iltansa 26.12., ohjaus Taru Mäkelä. Timo Koivusalon ohjaaman Risto Räppääjä ja Sevillan saiturin ensi-ilta on helmikuussa 2015.

KU

VK

UV

KU

VK

UV

KU

VVK

UV

KU

VK

UV

KU

VK

UV

KU

VVVK

UVV

KU

VU

VK

UV

KU

VK

UV

KU

VK

UV

UV

KU

VVK

UVVVV

KU

VK

UV

KU

VK

UV

KU

VU

VVK

UV

KU

VK

UV

KU

VVU

VVVVVVK

UV

KU

VU

VVK

UV

UVV

KU

VVVVU

VVU

VK

UV

UV

KU

VK

UV

UVV

UV

UV

UVV

KU

VVVVVU

VVK

UVVVV

KU

VK

UVV

UVV

KU

VU

VVU

VVK

UV

KU

VK

UV

KU

VVU

VVU

VVVU

VVU

VU

VVU

VK

UV

KU

VU

VU

VU

VK

UV

UV

UV

UVV

KU

VUUU

KU

KUUUUUUUU

KUUUUU

KU

KUUUUUU

KU

KUUUUUUUUUUU

KU

KUUU

KU

KUUUUUU

KUUUUUUUU

KUUU

KUUUU

KUU

KUUU

KUU

KUUU

KU

KU

KUU

KUUUU

KUUU

KUUU

KUUUU

KUUUUUUUUU

KU

KUUU

KUUUUUU

KUUUUUUUUU

KUUU

KU

KUU

KUUU

KU

KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKA

:A

:A

:A

:A

:A

:::A

:A

:::A

:A

:A

::::::A

:A

:::A

::A

:::::A

:A

:A

::::::::::::A

::::A

::A

::A

::AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XXXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XXX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXX

XXXXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XXXX

XXX

XX

XX

XX

XXXXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

XX

XXXX

XXXXXXX

XXXXXXXXXXX

XXXX

XXX

XXXX

XXXX

XXX

XXXXXXX

XXXXX

XXX

XXXX

XXXXX

XX

XXXXXX

XX

XX

XX

XXXXXXX

XX

XXXXXXX

XX

XX

XXXX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXX

XX

XX

XXX

XXX

XX

XXX

XXXXX

XX

XX

XXXX

XX

XXXXXX

XX

XXXXXX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXX

XX

XXXXXX

XX

XXX

XX

XXX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXX

XX

XX

XXXXX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXXX

XXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XXXX

XXXX

XXXXX

XX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XXXXX

XXX

XX

XXX

XX

XX

XXXX

XXXXXXXXXX

XX

XX

XXXXXX

XXXX

XXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XXXX

XX

XXXX

XXXXX

XX

XXXXX

XX

XX

XXX

XXXXXXXXXXX

XX

XXX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXX

XXX

XXXXXXXXXX

XXXXX

XXX

XXXXXXXXX

XXXX

XX

XXXX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

XXXXX

XX

XXXXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XXX

XXXXX

XXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXX

XX

XXX

XXX

XXXX

XXXXXX

XX

XX

XXXXX

XX

XXXX

XX

XXXXX

XXXXX

XXXXXXXXXX

XXXXXX

XX

XX

XXXX

XX

XXXXX

XX

XXX

XXX

XXX

XXXXX

XXXXX

XX

XX

XXX

XX

XXXX

XXX

XXX

XX

XXXX

XXXXX

XXX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

XXX

XX

XXX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XXX

XX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXX

XX

XX

XXXXX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXX

XX

XXX

XX

XX

XXXXXXX

XX

XX

XX

XXXXX

XX

XX

XXXXXXXX

XX

XX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXXXXX

XX

XXX

XXX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXX

XXXXXXX

XX

XXXXXX

XXXX

XX

XX

XXXX

XXXX

XX

XX

XX

XX

XXXX

XXXX

XX

XX

XX

XXXXX

XX

XXXX

XX

XXXX

XX

XX

XX

XXXX

XX

XX

XXXXXX

XX

XX

XXX

XX

XXXXXX

XXXX

XXXXXX

XX

XXX

XX

XX

XXXXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXX

XXXX

XXXX

XXXXXXX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXX

XXXXX

XXX

XXXXXX

XXXXX

XXXXXX

XXXXXX

XXXXX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XX

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

SINS IKKIKKA NOPOLALLALLA A ON O KIIRE

lukik joita, joten eesis ini tymisiä k

energig aa ja jopa ideoiita uusin

Vaikka työtä riittääää, kirjailija

”Työ ei stressaa, koska siinä

sisks oni kanssa. Hiommem sisa

seeelta yhdh essä. Istummm e vier

ViV ime kek sänänä SSinikka Nopol

jojooitittatamam nssa ele okuvuvann kuvauk

ololememininenen” on tärkek äää.

”U”U”UUUUUUseseinin hhuouomaana , etettä ajoi

tututuotottataa a ajajatatukuksiia.a Osa aja

tututuototo tatajijienen kkananssssa a sekä n

vavavaamamisisi iai olelemmmme e seur

pupuututukukaaaan.n ”

SE,SE,SE, VOVOIKOIKO LULUOVAO A T

kikik seses mpm i i jujuttu. Sini

tattaanan.

”A”A” ihiheeeen n voi laitta

memem elellilinen n n juttu, s

ErErE ikikoioisisin esimerk

ttätäststä nyn numero

jajaja ssynyntyt ii kuin oli

sasasas vviiiikossa vuon

UUUUUUUUUUSSIENIEN KIKIRJOJE

poppopoppp lalaann kak nsn sa id

ninnnininn memem n n kukuten v

sasasassss ititururi.i TToinen

EEiEilala, , RaR mpe

UsUsUseieinn jonku

SiSiSiSSS tätät sijoittaa

mmmimim ehehiiin, na

Uusi kirja ja runsaLisäksi mielessä hNopolaa kirjailijan

TÄNÄ VU

Tiina NoChristel BondestHeinähaSavolain26.12., oRäppääj

KU

VA

: W

SO

Y, C

HA

RLO

TTA

BO

UC

HT

Asiakas viittilöi innokkaasti. Onko sellaista ruuvia, joka tekee tässä kohtaa tällaisen mutkan? Hetken päästä kauppias hoksaa ja hakee

hyllystä oikean tuotteen. Rauta-Jaakosta ei tarvitse lähteä tyhjin käsin.

TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN

Rautakaupan menestyksen salaisuus on

PAIKKA JA PALVELU


9ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

AUTAKAUPAN

ISOKIRJAIMI-

NEN nimikyltti

vetää vääjäämät-

tä katseet puo-

leensa. Rauta-

Jaakko seisoo

ylhäisessä yksinäisyydessään entisessä

toimistorakennuksessa Espoon ja Van-

taan rajalla. Täällä Hämevaarassa ollaan

kaukana isoista marketeista ja hehtaa-

rinkokoisista pysäköintipaikoista. Ympä-

rillä avautuu hektisen teollisuusalueen

sijaan rauhallinen omakotiasutusalue,

viereisellä kadulla tehdään tietöitä.

”Tähän lähelle aletaan pian rakentaa

uusia taloja”, kauppias Hannu Läh-desmäki kertoo. Häntä kiinnostaa kai-

kenlainen rakentaminen, sillä se merkit-

see asiakkaita ja kassan kilinää. Vantaan

Viisaritiellä Rauta-Jaakko on pitänyt

kauppaa vasta vuoden päivät, ja vaikka

vanhat asiakkaat ovatkin seuranneet

perässä ja uusia on tullut lähiseudulta,

kaupanoven soisi käyvän tiuhempaan.

Rauta-Jaakolla on takanaan vaiheri-

kas historia. Liike aloitti vuonna 2001

Rajatorpantiellä Vantaalla, mistä se

siirtyi pariksi vuodeksi Konalaan Hel-

sinkiin. Siellä kauppa kävi tahmeasti,

joten kauppias vaihtoi kulmia. ”Myymä-

län kolme tärkeintä asiaa ovat paikka,

paikka ja paikka”, Lähdesmäki tiivistää

pilke silmäkulmassa. Tällä hetkellä tule-

vaisuus näyttää lupaavalta. Ympäristössä

vireillä olevat rakennusprojektit tuovat

sopivasti vipinää alan yrittäjille.

Yhtäkkiä ovi käy ja liikkeeseen astuu

rivakkaliikkeinen nuori mies. Mikko Nykänen Rewest Oy:stä on tullut hake-

maan rassia. ”Viemärinavausjousta siis”,

kauppias selventää. Nykänen työskente-

lee kiinteistöhuoltoliikkeessä teknillisenä

kiinteistönhoitajana, ja omat työkoh-

teet sijaitsevat lähellä Rauta-Jaakkoa.

R

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9

Yhdessä asunnossa on mennyt viemäri tukkoon, ja nyt tar-

vitaan pikaisesti oikea työkalu. Se löytyy hetkessä. Kauppias

auttaa, mutta Nykänenkin tuntee paikat, sillä hän kuuluu kol-

legoineen kanta-asiakkaisiin.

Nykäsen poistuttua liikkeeseen laskeutuu hetkeksi keski-

päivän rauha.

KIRKKAAN SYYSPÄIVÄN VALO SIILAUTUU tasaisesti isoista

ikkunoista liiketilaan, joka herättää ensikertalaisessa aitoa

hämmästystä. Onpas avaraa! Ei olisi ikinä ulkoapäin katsoessa

uskonut.

Silmiin pistää avaruuden lisäksi siisteys. Tavaroita ei loju

siellä täällä, mikään ei roiku puolihuolimattomasti hyllystä.

Päinvastoin: sähkötarvikkeet, maalausvarusteet ja poranterät

sekä tuhannet muut pikkuesineet muodostavat selkeän, hel-

posti hahmotettavan tavarapaljouden.

Tekee mieli kuljeskella hyllyjen välissä ja tutkailla yksit-

täisiä vempaimia. Tajuan, miten huonosti tunnen työkalu-

jen nimiä. Miten ilkeän mennä liikkeeseen, kun en osaa edes

sanoa, mitä haluan?

”Täällä ei tarvitse päteä”, Lähdesmäki lohduttaa ja kertoo

käyttävänsä joka päivä kynää ja paperia asioiden selvittämi-

seksi. ”Kun ei tarkalleen tiedetä, mitä on tultu ostamaan, niin

piirretään.” Naiset viihtyvät kaupassa kuulemma hyvin. Mie-

het varmasti vieläkin paremmin, vaikka epäilenkin, että tuskin

kaikki kaksilahkeisetkaan osaavat kertoa, mikä ero on kuusi-

kolo- ja ohjausruuvilla. Entä kuinka monen ei-nikkarin perus-

sanavarastoon kuuluvat lieriösokat ja poravasarat?

Nippeleiden ja nappeleiden tunteminen on hyvän rauta-

kauppiaan osaamisen ydin. Yhtä tärkeää on kuunteleminen.

On kuunneltava tarkasti ja selvi-

tettävä asiakkaan ongelmat. Asi-

akas on saattanut tulla ostamaan

pientä kaappia, mutta lyhyen

juttutuokion päästä käy ilmi, että

asunnossa onkin tekeillä kylpy-

huoneremontti. Kauppias voi

antaa neuvoja tarvikkeiden han-

kinnassa ja tarvittaessa vinkkejä

sopivista työmiehistä.

Nautin suunnattomasti siitä, että asiakkaan ongelma tulee ratkaistuksi.

HANNU LÄHDESMÄKI, KAUPPIAS



Täällä tuntee olevansa ihminen.

JARI SAARI ASIAKAS

Hyvä asiakaspalvelu on paitsi kuuntelemista myös kyselemistä. Jos asiakas ostaa

maalipurkin, Lähdesmäki kysyy, onko kotona oikeat siveltimet, ohenteet ja maa-

larinteippiä. Kun asiakas päivittelee naulojen hurjalta vaikuttavia pakkauskokoja,

kauppias vakuuttaa, että asiakas myös tarvitsee sen verran omaan projektiinsa.

”Kysyn kaikenlaista, jotta asiakkaan ei tarvitse turhaan juosta edestakaisin”, kaup-

pias perustelee. Väkisin hän ei kuitenkaan 200 naulaa myy, jos asiakas tarvitsee 20.

RAUTA-JAAKON ASIAKKAAT TULEVAT tekemään ostoksensa varta vasten kaup-

piaan kanssa. Osa käy vain kääntymässä, osalla ei ole minkään maailman hoppua.

Markettimentaliteetti on selvästi kaukana; täällä ei piilouduta hyllyjen väliin ja

pälyillä vaivautuneena kattoa, kun myyjä lähestyy. Moni haluaa jutella ja vaihtaa

kuulumisia.

Yksi hyvän juttutuokion arvostajista on ruuviostoksille tupsahtanut Jari Saari. ”Täällä tuntee olevansa ihminen”, hän sanoo ja ylistää hetken päästä kauppiaalle

viimekertaista ostostaan: ”Se lamppu on älyttömän hyvä!”

Kultaseppä ja korutaiteilija on kuin kotonaan, eikä ihme, sillä hän on ollut

Rauta-Jaakon asiakas koko yrityksen olemassaolon ajan. On kuulemma pakko rupa-

tella ja kertoa vitsejä kauppiaan mielen piristykseksi. Mieluummin härskinpuolei-

sia, mutta tänään hän kertoo pyynnöstä yhden painokelpoisen: ”Mies luuli ole-

vansa hevonen ja hakeutui psykiatrin juttusille.

Psykiatri kysyi, kuinka kauan mies on tuntenut

niin. Jo ihan varsasta saakka, mies vastasi.”

Kaikkia naurattaa, myös yrittäjä Jorma Hämäläistä Helsingin Laatusaneeraus Oy:stä.

Hän kertoo käyvänsä kauppiaan luona mel-

kein joka päivä. ”Ostan pienrautaa ja työko-

neita, ja jos jotain ei löydy, niin Hannu tilaa”,

Hämäläinen kertoo. Tänään tarvelistalla olivat

kiinnityslevyt ja ruuvit. ”Tykkään pienistä rau-

takaupoista. Löydän heti tavarat, koska tiedän

tavaroiden paikat.” Isoissa marketeissa hän käy

kuulemma kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimei-

sen kerran.

Asiakaspalvelulla on merkitystä, vakuutta-

vat kaikki kolme miestä yksituumaisesti. Ja sillä,

että kauppias ja asiakas voivat vaihtaa luotta-

muksellisesti kuulumisia puolin ja toisin – niin

ammatillisia kuin yksityisiäkin. Se käy melkein

terapiasta. ”Yrittäjiähän me kaikki ollaan”, Läh-

desmäki sanoo. Moni Rauta-Jaakon asiakkaista

on tosiaan yrittäjä, moni myös vanhempi tee-

se-itse-rakennusmies, joka on tottunut saamaan

palvelua ja vaihtamaan pari sanaa kaupanteon

lomassa.

”Rautakauppa on visainen ala, joka vaatii neuvontaa”, Rauta-Jaakon toimitusjohtaja Hannu Lahdesmäki sanoo. Ja neuvoja on tarjolla. Jari Saari saa neuvoja lampun ostossa. Myös Ensio Tuominen on tyytyväinen palve-luun. Apuna rautakaupassa häärii TET-harjoittelija Risto Laine.


ASIAKASPALVELU on kuitenkin taitolaji,

eivätkä suinkaan kaikki asiakkaat tule

juttelemaan. Kokenut kauppias näkee

useimmiten heti, tarvitseeko sisään tulija

palvelua vai haluaako hän tehdä hankin-

tansa omassa rauhassa. ”Yksi huutaa jo

ovella, onko täällä myyjää, toinen puo-

lestaan vilkuilee seinille”, Lähdesmäki

kertoo. Joskus palvelu voi suorastaan

ärsyttää. Ja aina löytyy sellaisia, joita ei

voi miellyttää.

Rauta-Jaakon toimitusjohtajan asia-

kastuntemus on parantunut vuosien

mittaan, mutta yhä hän miettii esimer-

kiksi sitä, milloin voi sinutella ja milloin

on parasta teititellä. Korvaan säräh-

tää, kun parikymppinen myyjänkloppi

sinuttelee jossain kahdeksankymppistä

rouvaa.

Lähdesmäki uskoo, että kuka

tahansa voi oppia asiakaspalvelua aina-

kin jossain määrin, jos vain on halua ja

kykyä. Itse hän ollut rautakauppias koko

työuransa ajan.

”Tämä on eräällä tavalla kutsumus-

ammatti. Nautin suunnattomasti siitä,

että asiakkaan ongelma tulee ratkais-

tuksi. Se tuo henkistä tyydytystä, ei pel-

kästään se, että kassaan tulee rahaa. ”

Pientavararautakaupassa asiantunti-

juus jopa korostuu. Kauppiaan on oltava

perillä tarvikkeista ja materiaaleista,

uusista kehityssuunnista sekä mielellään

siitäkin, mistä asiakas löytää ammattilai-

sia kodin isoihin ja pieniin remontteihin.

HENKILÖKOHTAINEN PALVELU on

kilpailuvaltti. Se synnyttää luottamusta.

Rauta-Jaakossa luottamus tarkoittaa laa-

dukkaita tuotteita ja edullisia nettohin-

toja, joustavuutta maksuliikenteessä ja

avuliaisuutta.

Syksyn myötä liikkeeseen saapuvat

painavat sepelisäkit, ja kauppias tietää

pääsevänsä kantopuuhiin. ”Suurin osa

miehistä on nykyään selkävaivaisia”,

Lähdesmäki vitsailee. Ei hänelläkään

karhun voimia ole, mutta siitä huoli-

matta hän kantaa sepelit ja kiuaskivet

nurisematta auton takakonttiin.

Erinomainen kauppias, sanovat

asiakkaat. Positiivinen palaute tuo voi-

mia kantopuuhiin – ja pienyrittäjän

arkeen.

Paula Mäki-Petäys saa henkilökohtaista palevelua Rauta-Jaakosta. Tavarat tuodaan autoon asti.

RAUTA-JAAKKOHANNU LÄHDESMÄEN vuonna 2001 perustama rautatavarakauppa sijaitsee

Viisaritie 2:ssa Vantaalla. Nimi viittaa siskon samannimiseen poikaan. Pohjois-Es-

poossa asuva Lähdesmäki, s. 1960, on ainoa kokopäiväinen työntekijä. Vankan

ammattitaidon omaava Tuija Lasonen työskentelee osa-aikaisena. Lähdesmäki

aloitti rautakaupassa Lahden K-raudassa, josta siirtyi Mikkelin. Työskenteli ennen

oman yrityksen perustamista 13 vuotta Helsingissä Rauta- ja Konetarve Oy:ssä

Kaiva esiin asiakkaan tarpeet. Ammattilaiset tietävät, mitä etsivät, maallikot eivät aina.

Sovita myyntierät asiakkaan tarpeiden mukaan. Älä myy 200 naulaa, jos 20 riittää.

Kehitä asiakastuntemustasi. Jos asiakas ei halua palvelua, jätä hänet rauhaan.

Paranna omaa asiantunte-mustasi. Hanki riittävästi tietoa tarvikkeista ja materiaaleista.

Tee töitä luottamuksen eteen. Muista, että kerran voit pettää ketä vain, mutta pitkäkes

toiset asiakassuhteet perustu vat luottamukseen.

ASIAKASPALVELUN AVAIMET

1

2

3

4

5


13

Potkua tuottavuuteen Ilmarisen maksuttomista seminaareista!Ilmarisen mak suttomat työhyvinvointiseminaarit tarjoavat monipuolisia vaihto ehtoja työyhteisöjen kehittämiseen. Tarvitset vain vähän aikaa.

Ilmarisenratkaisu

TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN

WWW.ILMARINEN

.FI

RATKAISUILMARINEN ON JÄRJESTÄNYT asiakasyrityksilleen

maksuttomia työhyvinvointiseminaareja jo usean

vuoden ajan. Tavoitteena on tukea työyhteisöjen

pitkäjänteistä kehitystyötä ja edistää työhyvinvointia

suomalaisilla työpaikoilla. Seminaarit ovat osoittaneet

vetovoimansa, sillä kysyntää riittää. Vuoden 2015

valikoimasta löytyy sekä jo ikivihreitä kestosuosikkeja

että ajan henkeen istuvia uutuuksia. Vetäjinä toimi-

vat alojensa parhaat asiantuntijat. Luvassa on jälleen

käytännönläheistä tietoa, konkreettisia kokemuksia,

vertaistukea ja verkostoitumista.

KENELLE?SEMINAARIT ON SUUNNATTU kaikenkokoisille yrityk-

sille, myös pienyrityksille ja yrittäjille. Seminaarit ovat

Ilmarisen asiakkaille maksuttomia (arvo 750 €/hlö),

joten ne ovat myös aidosti taloudellinen vaihtoehto.

Osallistujan ei tarvitse varata muuta kuin aikaa, joka

maksaa itsensä osaamisen ja tietoisuuden kehittymisen

muodossa takaisin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti

yritysten johto, esimiehet sekä henkilöstön kehittäjät.

Seminaariohjelmassa kohderyhmät on aina erikseen

määritelty, minkä avulla on helppo varmistaa itsel-

leen sopiva tilaisuus. Tilaisuuksia järjestetään ympäri

Suomea: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä,

Lappeenrannassa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa,

Oulussa ja Rovaniemellä. Yhteen tilaisuuteen voi osal-

listua yrityksestä maksimissaan kolme henkilöä.

UUTTA JA IKIVIHREÄÄVUODEN 2015 ohjelmassa on seitsemän aihekoko-

naisuutta, joita pyöritetään vuoden aikana noin 40

tilaisuudessa. Seminaareissa puhutaan työhyvinvoinnin

johtamisesta tuloksen tekijänä, ihmisten johtamisen

perusteista, ajankäytön tehostamisesta, yhteisöllisyydes-

tä menestystekijänä sekä tulevaisuuden työstä. Tämän

ajan nousujohteisena teemana on työyhteisösovittelu.

Seminaarissa perehdytään mm. siihen, miten jokais-

ta työyhteisöä koskettavista konflikteista päästään

sovittelun keinoin rakentaviin ratkaisuihin ja opitaan

ymmärtämään sovittelun hyödyt syvemmän yhteistyön

välineenä. Uusinta uutta teemaa edustaa trendikäs ja

kaivattu aihe: Lean-johtaminen, työhyvinvoinnin ja

tuottavuuden kehittäjänä.

KU

VA

: S

HU

TTE

RS

TO

CK

SAKU TUOMINEN 925 Design

HEIKKI PÖRI Lean Culture

MARJA-LIISA MANKA Docendum

PEKKAPOHJAKALLIO 925 Design


TYÖTULOLLA ON VÄLIÄ

14

Puheenvuoro

JUKKA WELLINGyhteysjohtajaIlmarinen

YRITTÄJÄN YEL-TYÖTULOSTA puhutaan paljon, mutta tuskin koskaan liikaa. Aina sitä on hyvä pa-

lauttaa mieliin ja muistuttaa sen tärkeydestä. Juuri nyt asia on ajankohtainen siksikin, että yrittäjän

työttömyysturvaan on suunnitteilla muutoksia.

KUN YRITTÄJÄT OVAT URANSA alkutaipaleella, harva ajattelee eläkettä – mitä nuorempi yrittäjä,

sitä vähemmän se on mielessä. Eläkkeen kerryttäminen kannattaa kuitenkin alusta alkaen, sillä jo-

kainen vuosi merkitsee. Kyse on pikemminkin pitkäkestoisesta maratonista kuin räjähtävästä sadan

metrin spurtista tai loppukiristä.

TYÖTULO KANNATTAA asettaa oikealle tasolle.

Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi

työsi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää kan-

nustetaan oikealle tasolle myöntämällä YEL-mak-

susta 22 prosentin alennus neljän vuoden ajalle.

TUTKIMUSTEN MUKAAN YRITTÄJIÄ askarrut-

tavat riskit, kuten oma terveys ja jaksaminen.

Henkilöriskejä paremmin varaudutaan kuitenkin

usein koviin asioihin vakuuttamalla mm. toimitilat

ja autot.

KOSKA YRITTÄJÄKIN VOI sairastua tai jäädä työttömäksi, on hyvä tietää, että YEL-työtulo vaikut-

taa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan. Työtulo linkittyy moneen asiaan, kuten työttö-

myysturvaan ja sairauspäivärahaan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Yrittäjäeläkkeeseen

liittyy myös perhe-eläke. Yrittäjä voi niin ikään vakuuttaa itsensä tapaturman varalta.

ENSI VUODEN ALUSTA yrittäjän työt-

tömyysturvaan on tulossa muutoksia.

Tähän asti yrittäjä on kuulunut työttö-

myysturvan piiriin, kun työtulo on ollut

8 520 euroa vuodessa, mutta raja nousee

12 326 euroon. Tämänkin takia työtulon

oikea taso on hyvä varmistaa vielä tämän

vuoden puolella, sillä muutosta ei voi tehdä

takautuvasti.

SEN LISÄKSI, että työtulot ovat kohdil-

laan ja vakuutukset kunnossa, kannustan

yrittäjiä huolehtimaan omasta jaksamises-

taan, vaikka lomailu tuntuisi välillä jopa

mahdottomalta. Totuus kuitenkin on,

että jos yrittäjän moottori piiputtaa, koko

yritys alkaa yskiä.

Eläkkeenkerryttäminenon pikemmin-

kin maratonjuoksukuin sadan metrin spurtti.

MUISTATHAN TÄMÄN!

Pidä huolta siitä, että työtulosi on ajan tasalla ja se vastaa työpanostasi.

Työtulon tarkistaminen on helppoa.

Voit tehdä sen kätevimmin

omilla verkkopankkitunnuksillasi

Ilmoitathan YEL-työtulomuutoksestasi

työttömyyskassaan itse. Ilmarinen

hoitaa tiedon Kelalle automaattisesti.

1

2

3

151515

Pastori Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä aikovat liikuttaa tuhansia

ihmisiä pienten oivallusten avulla.

HOKSAUTTAJAT TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT HEIDI-HANNA KARHU



ORTAIKOSTA SAAPUU MIES sokeripala

kaulassa ja oranssi nystyräpallo kädessä.

Pastori Mikko Mäkelä elää niin kuin

opettaa: pienillä muutoksilla työpäivästä

saa liikunnallisemman. Kerrosten välin

pääsee lihasvoimin ja pallo selän takana

muistuttaa oikeasta istuma-asennosta. Ja

sitä istumista on Mäkelän työpaikalla Kirk-

kohallituksessa vähennetty oikein roimasti.

Miksi istua, kun voi seistä tai kävellä? Mitä voisi tehdä toisin

liikunnallisuuden lisäämiseksi? Tällä ajatuksella kirkon liikunta-

ja urheiluvastaavana toimiva Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö

Mikko Mäntylä Suomen NMKY:n urheiluliitosta lähtivät kehit-

tämään Liikkuva seurakunta -hanketta. Noin vuoden ikäinen

hanke on otettu pilottiseurakunnissa hyvin vastaan.

P


1717

”Mielikuvitus on lentänyt vapaasti, kun eri puolilla

maata on ideoitu aiempaa aktiivisempia työtapoja. Ken-

tältä on saatu kuvallista viestiä esimerkiksi kehityskeskus-

telusta, joka on käyty soudellen Keiteleen aalloilla”, Mikko

Mäkelä kertoo.

Liikkuva seurakunta -hankkeessa on mukana 10 seu-

rakuntaa. Kaikkiaan kirkolla on 20 000 työntekijää, joita

Mäkelä ja Mäntylä haluavat liikuttaa. Tarkoituksena ei ole

puskea kaikkia maratonille, vaan hoksauttaa kukin teke-

mään hiukan enemmän kuin nyt. Vaikka kävelemään yksi

kierros rakennuksen ympäri, kun saapuu autolla töihin.

”Liikkumattomuus on kansantauti. Haluamme tämän

hankkeen kautta lisätä työntekijöiden kokonaisvaltaista

hyvinvointia”, projektipäällikkö Mäntylä sanoo.

KIRKKOHALLITUS ON PROJEKTISSA mukana omalla

esimerkillään. Muutto uusiin tiloihin viime kesänä toi

mukanaan korkeudeltaan säädettävät työpöydät kaikille

työntekijöille.

TYÖPÄIVÄSTÄ TULEE LIIKKUVAMPI, KUN

Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa.

MIKKO MÄNTYLÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

”Pöydän saa napin painalluksella alas istuma-asentoa

varten, joten se vaihtoehto on edelleen olemassa. Osa istuu

osan päivää, jotkut ovat käytännössä lakanneet istumasta

työpisteellään ollenkaan. Eräs asiantuntijamme on laskenut

istumisensa vähentyneen 25 tunnilla viikossa”, Mäkelä ker-

too.

Ja silloin kun istutaan, selän taakse voi asettaa Mäkelän

hankkiman nystyräpallon, joka tukee parempaan ryhtiin.

Helsingin Etelärannassa on myös päätetty pitää ainakin

osa palavereista seisoma- tai kävelykokouksina. Sellaisena

osa tästäkin haastattelusta järjestetään läheisessä puistossa.

”Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja

todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa ja virkis-

tää kummasti kokoustajaa. Siitä se innostus lähtee ja leviää”,

Mikko Mäntylä uskoo.

Kävelykokouksen käytännön haasteet ovat hänen

mukaansa ratkaistavissa: isommat ryhmät jakautuvat 2-4

hengen joukkoihin ja aika ajoin pysähdytään kirjoittamaan

muistiinpanoja. Ja pukeutuminen luonnollisesti sään mukai-

sesti.

Mäkelän ja Mäntylän mukaan esimerkiksi kehityskeskus-

telu sopii hyvin kävelypalaveriksi: toisille ihmisille vierekkäin

keskustelu sopii jopa paremmin kuin kasvokkain.

LIIKKUVA SEURAKUNTA -HANKKEELLA halutaan liikun-

nallistaa työntekijöiden lisäksi myös seurakuntalaiset – joita

on merkittävät neljä miljoonaa. Esimerkiksi rippikouluissa ja

seurakunnan päiväkodeissa liikunta on aina ollut osa toimin-

taa, mutta nyt sen merkitystä halutaan korostaa.

Seurakunnat tarjoavat maksuttomia liikuntaharrastuksia

ja monilla seurakunnilla on myös oma liikuntasali, joka saat-

taa vain odottaa löytäjäänsä.

”Toiminnan täytyy tapahtua matalan kynnyksen peri-

aatteella. Jos ohjaajat eivät tee päätyökseen liikunnanohja-

usta, heitä varten tulee laatia vinkkejä helpoista leikeistä ja

peleistä. Työmaailmassa asia on samoin. Pidetään mielessä,

että ihmiset ovat erilaisia ja että kaikille tulee antaa mahdol-

lisuus osallistua ja innostua. Puhutaan liikunnasta, ei urhei-

lusta”, projektipäällikkö Mäntylä summaa.

Mäntylä tähdentää, että toiminnan muuttumiseen tarvi-

taan tunnetason muutos.


Kiireisen yrittäjän kannattaa ympätä liikuntaa sinne, missä se tuntuu luontevalta. Mieti, voisiko työmat-kaa tehdä kävellen tai pyörällä. Entä puhelinkes-kustelu, hoituisiko se pienen kävelylenkin ohessa? Jos istut paljon, seiso ja kävele sopivissa väleissä. Jos työskentelet usein samantyyppisessä asen-nossa, pyri vaihtelemaan asentoa ja venyttelemään vastapainoksi.

Arkeen saa lisää askelia monella yksinkertai-sella tavalla, kunhan oivaltaa liikunnan merkityksen ja hyödyn. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visurin mukaan yrittäjälle arkiliikunnan tärkein plussa on sen elvyttävä vaikutus.

”Tauottaminen ja fyysinen aktiivisuus saattavat parantaa työtehoa. Päivässä saa enemmän aikaan, kun elpyy ja kokee uutta energiaa.”

Työpäivän aikana harrastettu liikunta tarjo-aa myös hetken työasioista irtautumiseen. Tunti vaikkapa kuntosalilla tai sulkapallokentällä virkistää sekä kehoa että mieltä. Päivän jälkeen palautumi-seen auttaa monenlainen puuha, pääasia, että se on vaihtelua työn fyysisiin vaatimuksiin.

Visuri vinkkaa miettimään, mikä itseä motivoi. Kiinnostaako kehon toimintojen mittaus tai tehty-jen treenien tilasto? Erilaisia mittalaitteita ja kän-nykkäsovelluksia löytyy paljon. Entä harjoitteletko mieluiten jotain tavoitetta kohti vai haluatko liikkua hyvässä porukassa?

”Kannustan yrittäjiä tutustumaan paikallisen yrittäjäjärjestön toimintaan. Osa järjestää jäsenilleen aktiivisesti liikuntaa, kuten kuntosalivuoroja ja ryh-mäliikuntatunteja. Yksinyrittäville sen kautta saatava vertaistuki on myös kullanarvoista. Vain hyvinvoiva yrittäjä voi luotsata hyvinvoivaa yritystä.”

Visuri painottaa, että mutku ja sitku -ajattelusta pitää päästää irti. Tärkeää on myös olla itsensä paras ystävä. Jos pitkän päivän päälle liikunta tuntuu raskaalta ajatukselta, hengähdä ilta ja liiku huomenna.

”Liikunta on tutkitusti hyvinvoinnin avaintekijä.

Kun innostuu liikkumaan, alkaa myös kiinnittää ruo-

kavalioon huomiota, nukkua paremmin ja niin edel-

leen. Mutta pelkällä tiedolla tunne ei muutu, vaan

ihmisen pitää saada oma kokemus liikunnan vaikutuk-

sesta.”

Kirkko painottaa, että jokaisella on oikeus nauttia

liikunnasta. Tätä ajatusta jalkauttavat esimerkiksi dia-

konit, jotka ohjaavat vanhuksille erityistä sydänjump-

paa. Myös jumalanpalveluksia voi järjestää liikunnalli-

sella otteella, pastori Mäkelä esimerkittää.

PROJEKTIN ANTI on tähän asti koostunut pienistä

oivalluksista ja suuremmista tempauksista. Esimerkiksi

Lapualla järjestettiin syksyllä kokonainen liikuntaviik-

ko, johon osallistuivat sekä työntekijät että seurakun-

talaiset esikouluikäisestä eläkeläiseen. Tapahtumia oli

toistakymmentä, joista eniten sitkeyttä vaati körttima-

raton. Tapahtumissa oli mukana myös urheiluseurojen

edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Liikkuva seurakunta -projekti ei saa jäädä vain

projektiksi, vaan sen opit täytyy saada istutettua arjen

rakenteisiin, Mäkelä muistuttaa.

”Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että

näin kätevästi liikuntaa voi lisätä osaksi viikkoa. Aivan

kuin huomaamatta.”

Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä.

MIKKO MÄKELÄ, PASTORI

YRITTÄJÄ, PYRI VAIHTELUUN


19

Borenius tukee ruuhkavuosina

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MILKA ALANEN

Miten työpaikka voi auttaa ruuhkavuosiaan

eläviä? Vaikka millä tavalla – eikä se

välttämättä edes maksa paljon. Asianajotoimisto

Boreniuksen ruuhka-vuosiprojekti on poikinut

hyviä tuloksia.

aria Carlsson, Asianajotoimisto Bo-

reniuksen partneri ja kahden lapsen

äiti, muistaa hyvin töihin paluun toisen

äitiyslomansa jälkeen. Hän olisi pystynyt

luettelemaan arjessa pahiten stressaavat

kohdat tuosta vain, vaikka hänet olisi

herätetty kesken sikeimpien unien. Kyllä,

elämä oli kaoottista.

Töissä oli kohtalotovereita, ja samoihin aikoihin yritys menetti

hyviä työntekijöitä. Kollega kertoi, että oli valvonut kaksi kuu-

kautta vauvan itkujen takia, elämä oli yhtä sumua eikä hän jaksa-

nut tiukkaa työtahtia.

M


Jotakin piti tehdä. Muutkin kuin pienten lasten van-

hemmat tuntuivat kaipaavan helpotusta hektiseen tahtiin.

Vapaa-aikaa piti suunnitella myös ikääntyvien ja sairastelevien

vanhempien takia, osalla iltoja ja viikonloppuja rytmittivät

säännölliset harrastukset.

Pienten lasten vanhempia painoi syyllisyys, kun ei ehtinyt

olla tarpeeksi lasten kanssa eikä konttorilla niin pitkään kuin

olisi pitänyt.

Maria Carlsson pohtii, että etenkin laskusuhdanteissa

keskustelu perheen ja työn sovittamista voi kuulostaa monen

korvaan pehmoilulta. Hänen mukaansa asia on päinvastoin:

työntekijöiden hyvinvointi jos mikä näkyy nimenomaan yri-

tyksen kilpailukyvyssä ja viivan alla.

”Vielä toistaiseksi puhutaan työhyvinvoinnista, mutta

aivan yhtä tärkeää on kotihyvinvointi. Asioiden rullaus

kotona korreloi suoraan työssä onnistumiseen. Kun privaat-

tipuolella asiat ovat kunnossa, sairauspoissaolot vähenevät,

motivaatio nousee ja tehokkuus kasvaa.”

IHMISTEN VAIHTUVUUS herätti Boreniuksella tilanteeseen.

Se haluttiin saada kuriin. Miten työpaikka voisi tukea ruuh-

kavuosiaan eläviä ihmisiä?

”Tarkoitus ei ollut keksiä kaikkia keinoja itse. Kyselimme

laajasti kollegoilta eri maista, miten heillä on puututtu asi-

aan. Meille kerrottiin, että kyllä, käytössä on niin sanottuja

work-life-balance-ohjelmia. Kun kysyin, miten se näkyy käy-

tännössä, vastauksena oli syvä hiljaisuus.”

Ruuhkavuosiprojekti aloitti siis ilman muiden mullis-

tavia ideoita ja määritteli ensin, että jotta uudenlainen työ-

kulttuuri saataisiin syntymään, tarvittaisiin johdon täyttä

sitoutumista. Sen lisäksi yrityksen arvoissa pitäisi korostaa

joustavuutta. Tämä tarkoittaisi esimeriksi sitä, ettei työnteossa

ratkaisevaa ole, kuinka pitkää iltaa toimistolla istuu vaan saako

tulosta aikaan.

”Arkeen piti saada myös konkreettista helpotusta.

Keräsimme yhteen aiheesta innostuneiden työryhmän, joka

työsti ideoita.”

Henkilöstö sai kertoa, mikä auttaisi heidän elämäänsä.

Esille tulleiden ajatusten perusteella kilpailutettiin palveluntar-

joajia ja listattiin intranetiin muun muassa lastenhoito- ja sii-

vouspalvelun yhteystietoja. Ruokapalveluakin kokeiltiin, mutta

siitä luovuttiin, sillä ruokaa saa tilattua kotiin helposti netistä.

”Yksi iso helpotus oli siirtää sisäisiä palaveriaikoja siten,

että ihmiset ehtivät hakea rauhassa lapset päiväkodista.”

Ruuhkavuosiprojektista tehtiin pilotti, johon Tekes tuli

mukaan. Ulkopuolisen mukaantulo pakotti Boreniuksen laati-

maan selkeät tavoitteet ja mittarit tulosten seuraamiseen.

PILOTTI KESTI KOLME VUOTTA, mutta ohjelma tuli jäädäk-

seen. Sitä kehitetään edelleen.

Miltä tulokset sitten tähän mennessä näyttävät? Saitteko

vaihtuvuuden kuriin?

”Kun lukuja katsoo pikaisesti, näyttää, että vaihtuvuus olisi

lähes samalla tasolla. Mutta kun lähtijöitä ja talossa pysyviä luo-

kittelee, huomaa, että pääsimme kiinni kohderyhmään. Pienten

lasten vanhemmat eivät vaihda entiseen tapaan työpaikkaa. Eri-

tyisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuutta.”

Toinen näkyvä tulos on miesjuristien vanhempainvapai-

den lisääntynyt määrä. Mutta onko tämä työnantajan kannalta

hyvä asia?


21

”On erinomaisen hyvä asia, että pystymme edis-

tämään tasa-arvoista työkulttuuria, että myös miehet

ottavat enemmän vastuuta perheestä.”

Naisten osuus yrityksen johdossa on kasvanut,

ja hyviä naisjuristeja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Tasa-arvoinen työkulttuuri on hyvä rekrytointivaltti –

etenkin kun reilusti yli puolet esimerkiksi Helsingin

yliopistosta valmistuneista juristeista on naisia.

TÄRKEIN TULOS NÄKYY ihmisten asenteissa. On ihan ok, että

ihmisillä on muutakin elämää kuin työ. Tämä pätee yhtä lailla

pienten lasten vanhempiin, iäkkäistä vanhemmistaan huoleh-

tiviin kuin vaikkapa vapaa-aikanaan jalkapalloa tuomaroiviin

tai golfaajiin.

Boreniuksella on seurantaryhmä, joka edelleen kerää hen-

kilöstön mielipiteitä. Ideoita saadaan yhä, ja niitä myös toteu-

tetaan. Yksi uusista keinoista auttaa on tutor-palvelu koulu-

ikäisten lasten vanhemmille. Tutorit auttavat lapsia vaikka

iltapäivisin matikankokeisiin treenaamisessa.

Ja muutakin on tiedossa.

”Muutamme uusiin tiloihin Etelärantaan ensi vuoden hel-

mikuussa. Sinne on tulossa lastenhuone, jonka taustalla on

ajatus siitä, että perheet saavat näkyä konkreettisesti työpai-

kalla.”

Lastenhuoneelle on käyttöä esimerkiksi, jos koululaiset

tulevat koulun jälkeen tapaamaan äitiään tai isäänsä. Vanhem-

painvapaalla olevat ja kollegojaan moikkaamaan tulevat voivat

tarvita rauhallista paikkaa syöttää vauvaa.

Tärkeä parannus on myös uusi käytäntö auttaa van-

hempainvapaalta palaavaa takaisin työhön. Heitä varten on

muun muassa koulutettu mentoreita. Kaikki halukkaat saavat

koneen ja nettiyhteydet introineen vanhempainvapaan ajaksi

niin halutessaan.

”Idea ei ole suinkaan, että heidän pitäisi tehdä töitä, vaan

että he voivat pitää meihin yhteyttä sen verran kuin haluavat.”

Monia on helpottanut myös käytäntö, että asioita ja asiak-

kuuksia jaetaan. Jos kotona iskee vatsatautiepidemia, kontto-

rissa on kollega, joka pystyy paikkaamaan työrupeaman.

”Ihan kaikkia ideoita ei Boreniuksellakaan toteuteta.

Hauska idea oli myös oma toimistomummo, joka tarjoilisi

pullaa ja jolle voisi käydä purkamassa mieltä. Ehkä sen vuoro

on joskus myöhemmin.”

Oletko huomannut, että oma elämäsi olisi nykyään parem-

min tasapainossa?

”Ehdottomasti.”

MITEN KALLIIKSI ruuhkavuosiprojekti firmalle tulee?

Maria Carlsson vakuuttaa, ettei ollenkaan niin kalliiksi

kuin voisi äkkiseltään arvella. Esimerkiksi sisäisten palave-

reiden siirto päiväkotiaikataululle sopivaksi ei maksa mitään.

Eikä se, että tasapainoisen elämän teemaa pidetään mukana

keskusteluissa ja että pidetään yhteyttä vanhempainlomalla

oleviin sen verran kuin nämä itse sitä toivovat.

Esimerkiksi lastenhoitopalveluista firma maksaa osan,

osan niiden käyttäjät.

Carlsson huomauttaa, että ruuhkavuosiprojekti ei istu par-

haiten kvartaalibisnekseen, vaan se alkaa varsinaisesi kantaa

hedelmää aikojen kuluessa. Näihin hedelmiin kuuluu esimer-

kiksi yrityksen maine työpaikkana, jossa otetaan huomioon

myös työn ulkopuolinen elämä.

Vielä puhutaan työhyvinvoinnista, mutta yhtä tärkeää on kotihyvinvointi.

MARIA CARLSSON

Erityisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuus.

MARIA CARLSSON


UUSI ELÄKELAJI

22

Prosessi

MITÄ VARHAISELÄKKEITÄ ELÄKEUUDISTUS TUO?

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE

TYÖURAELÄKE

OSITTAINEN VANHUUSELÄKE

TÖISSÄ

TÖISSÄ

TÖISSÄ

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ

Eläkeen määrä?

Jo karttunut eläke

tuleva aika*+ +

Osittainen vanhuuseläke tuo nykyistä enemmän joustoa ikääntyvien työ-markkinoille. Osittaiselle vanhuus eläkkeelle voi jäädä myös osa-aikatyötätekevä.

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana.

Edellytykset:

38 vuoden työura ja työterveyshuollon arvio työn raskaudesta ja työkyvyn alentumisesta. Työuraeläkkeestä saa ennakkopäätöksen.

Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee, kun sen määräytymisessä huomioidaan eläkekarttuma 65 ikävuoteen saakka. Myös osatyökyvytömyyseläkkeelle jääminen on mahdollista.

Eläkeen määrä?Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa käyttöön 25 % tai 50 %

UUSI ELÄKELAJI


23

Vuoden 2017 eläkeuudistusesitys muuttaa myös varhaiseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläke säilyy periaatteessa entisenlaisena. Osa-aikaeläke muuttuu joustavammaksi osittaiseksi vanhuuseläkkeeksi. Kokonaan uusi varhaiseläkelaji on työuraeläke.

65 vuotta

65 vuotta

65 vuotta

63 vuotta

61 vuotta

VANHUUSELÄKKEELLÄ

VANHUUSELÄKKEELLÄ

VANHUUSELÄKKEELLÄ

TYÖURAELÄKKEELLÄ

OSITTAISELLA VANHUUSELÄKKEELLÄ

Kun vanhuuseläkeikä nousee, pitenee myös laskennallinen aika. Myös karttumaprosentti laskennalliselta ajalta nousee. Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää elinaikakerroin.

*)Tuleva aika: lasketaan vanhuuseläkkeeseen asti. Tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia eli sama määrä kuin työssäoloajalta.

Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää sekä elinaikakerroin että varhennusvähennys. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä.

Mahdollinen jo 63-vuotiaana

Mahdollinen jo 61-vuotiaana.(vuodesta 2025 alkaen 62-vuotiaana)

Eläkkeen määrä?Karttuu samalla tavoin kuin työkyvyttömyys-eläkkeessä, mutta ilman tulevan ajan osuutta.



MILLOIN OLEN PAKKO-YRITTÄJÄ?


TEKSTI SARI OKKO

KUVAT OLLI URPELA

KUVITUS SHUTTERSTOCK

Kun työpaikka menee alta, vaihtoehtona on yhä useammin yrittäjyys. Jos ryhdyt yrittäjäksi muiden vaihtoehtojen puuttuessa, uusi rooli voi tuntua pa-kolta. Miten sen edessä selviytyisit ja voiko siitä kasvaa jotain hyvääkin?


UTKIJATOHTORI JENNI

KANTOLA väitteli touko-

kuussa 2014 paljon tunteita

herättävästä aiheesta ”Pak-

koyrittäjien elämänhallin-

ta”. Terminä pakkoyrittäjyys

on yrittäjyystieteissä vakiin-

tunut, mutta sen määrittely

keskusteluttaa edelleen.

”Termi pakkoyrittäjyys on saanut alkunsa motivaa-

tiokeskustelusta, jonka mukaan yrittäjyys joko vetää tai

työntää ihmistä yrittäjäksi eli hän kokee yrittäjyyden

joko mahdollisuutena tai pakkona. Tänä päivänä asiaa

ei enää nähdä yhtä mustavalkoisena, vaan puhutaan

pakosta osasyynä”, Kantola sanoo.

”Jos joutuu yllättäen työttömäksi eikä onnistu löytä-

mään muita vaihtoehtoja, yrittäjyys voidaan määritellä

jopa pakoksi. Silti vastaavanlainen tilanne voi olla toi-

selle avain vapauteen, joka tarjoaa vihdoin sen irtioton

paikan.”

Pakkoyrittäjälle on tyypillistä se, ettei hän yleensä

ole harkinnut yrittäjyyttä, mikä käynnistyy usein pet-

tymyksen kautta, kun työelämä ei tarjoakaan sopivaa

paikkaa. Pettymys puolestaan heijastuu koko uraan ja

erottaa pakkoyrittäjän ”tavallisesta” yrittäjästä.

Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä

keventäisi pakkoyrittämisen vastentahtoiseksi yrittä-

miseksi, sillä työttömän ei ole Suomessa pakko ryhtyä

yrittäjäksi. Totta kuitenkin on, että vajaa viidennes yrit-

täjistä on ryhtynyt yrittäjiksi, koska muita vaihtoehtoja

ei esimerkiksi irtisanomisen takia ole ollut olemassa.

Nämäkin pakkoyrittäjät ovat kuitenkin valinneet mie-

luummin yrittäjyyden kuin työttömyyden.

MIKA MATTILA KOKEE OLLEENSA alun perin pakko-

yrittäjä tai vähintäänkin vastentahtoinen yrittäjä. Hän

oli toiminut kymmenisen vuotta suuressa rakennus-

liikkeessä teollisuusputkiasentajana. Uudelleenkoulu-

tuspäätös tuli astman takia 2007, jolloin tarkoituksena

oli kouluttautua työnjohtajaksi. Tapaturman ja siitä

seuranneen hoitovirheen takia Mattila joutui kuitenkin

pitkälle sairaslomalle.

”Sairasloman ja kuntoutuksen jälkeen käänsin kelk-

kaa ihan kunnolla. Isännöitsijäksi ryhtyminen osoit-

tautui Porin alueella kuitenkin lähes mahdottomaksi,

joten päätin työnvalmentajan kanssa tähdätä asunto- ja

toimitilavuokraukseen. Työkokeilulla aloitettiin, jonka

perään alkoi oppisopimuskoulutus ja kaikki meni hyvin.

Luvassa oli vakituinen työpaikka, mutta toisin kävi:

työnantajan lupauksista huolimatta työpaikkaa ei tullut-

kaan”, Mattila kertoo.

”Siinä sitä perheellinen mies ihmetteli, että työttö-

mäksikö ryhdyn, ja puolivitsinä heitin jotain yrittäjyy-

destä. Siitä se sitten lähti. Ilmarinen tuki alkutaivaltani

puolen vuoden yrittäjäkoulutuksella. Vapusta 2012 läh-

tien olen toiminut franchising-yrittäjänä vuokra-asun-

tojen välittämiseen erikoistuneessa OVV Asuntopalve-

luissa Porin ja Rauman alueella. Yllättävän hyvin pääsin

heti siivilleni. Jo ensimmäisenä vuonna tuli vuoden

OVV-yrittäjäpalkinto.”

T

Siinä perheellinen mies ihmetteli, että työttömäksikö ryhdyn.

MIKA MATTILA

Jos joutuu yllättäen työttömäksi, yrittäjyys voidaan määritellä jopa pakoksi.

JENNI KANTOLA


Vanhasen mielestä Mattilan tarina kuulostaa menestysta-

rinalta. Se myös vastaa Suomen Yrittäjien kyselytuloksia, joi-

den mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyy-

teen työpaikan menettämisen takia.

”Valtaosalle yrittäjyys on osoittautunut alun vastenmieli-

syydestä huolimatta lopulta hyväksi. Tutkimustietojen mukaan

vain noin seitsemän prosenttia harkitsisi paluuta yrittäjästä

palkansaajaksi, jos mahdollisuus tulisi”, Vanhanen toteaa.

Jenni Kantola haastatteli tutkimuksessaan pakosta yrit-

täjiksi ryhtyneitä henkilöitä ja heidän selviytymistarinoitaan.

Joukossa oli mm. siivous- ja kotipalvelualojen sekä rakennus-

alan yrittäjiä, valokuvaajia ja muita taiteen puolen edustajia

eli aloja, joilla on ollut vallalla selkeä rakennemuutos, joka ei

mahdollista palkkatyötä.

KANTOLA JAKAA PAKKOYRITTÄJÄT NELJÄÄN RYHMÄÄN.

Hukkuneet yrittivät, mutta lopettivat. Ajelehtijat kehittivät

yritystoimintaa sitkeästi, mutta toimeentulo oli haastavaa ja

epävarmaa. Purjehtijoilla oli paremmat edellytykset, sillä he

toimivat usein vahvojen resurssiensa, koulutuksen ja verkos-

tojen ansiosta luoden kukoistaviakin yrityksiä. Rantautuneet

pärjäsivät keskinkertaisesti, mutta palasivat palkkatyöhön,

kun mahdollisuus tuli.

Mattila kuuluu purjehtijoihin. ”En ollut koskaan aiemmin

ajatellut yrittämisestä juuri mitään, ja ajatus yrittämisestä tuli

ihan puskista. Nyt olen siinä vaiheessa, että vapaaehtoisesti en

enää takaisin palkkatyöhön palaisi. Jos purjehtimista ajatel-

laan, niin vauhdissa ollaan, mutta matka on pitkä ja joskus

varmasti myös karikkoinen.”

”Ihmisellä on luontainen tarve tehdä jotain. Olen kuullut

lukuisia tarinoita, joissa ihmiset ovat tietynlaisen elämäntilan-

teen eteen joutuessaan löytäneet itsestään ihan uusia ominai-

suuksia”, Rauno Vanhanen sanoo.

”Faktaa on, että yrittäjyys on kasvussa. Suurin työelämän

muutos ilmenee nimenomaan yksinyrittäjien määrän selkeänä

lisääntymisenä: kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt

40 000–50 000 uutta yksinyrittäjää. Noin 260 000 suoma-

laisyrittäjästä noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Tämä kertoo

muun muassa siitä että työllistämiskynnys on korkea.”

26 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Vapaaehtoisesti en enää takaisin palkkatyöhön palaisi.

MIKA MATTILA


Mattila on päässyt kynnyksen yli, sillä tällä hetkellä hän

on paitsi yrittäjä, myös työnantaja. Palkkalistoilla on nyt

yksi vakituinen työntekijä ja yksi on työkokeilussa. Ympyrä

on sulkeutunut tai ainakin pyörähtänyt yhden kokonaisen

kierroksen.

Vaikka yrittäminen on Mattilan mukaan tänä päivänä

pakkopullan sijasta antoisaa ja makoisaakin, pelkkää ruu-

suilla tanssimista se ei sentään ole. Jännitystä aiheuttavat

edelleen esimerkiksi markkinointi ja asiakkaiden hankinta.

”Paras keino on tehdä työ hyvin. Tulokset puhuvat

puolestaan ja puskaradio hoitaa suosittelun. Parasta yrit-

tämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan. On

vastuuta ja vapautta, haasteita ja mahdollisuuksia.”

VANHASEN MUKAAN menestymiseen vaikuttavat pitkälti

yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. ”Rohkea ihmi-


nen on yleensä oma-aloitteinen ja tekemään ryhtyvä.

Laadukas tekeminen on puolestaan yksi menestymi-

sen mittareista. Ja kun vielä löytää sellaista tekemistä,

josta pitää, homman voi saada toimimaan”, Vanhanen

toteaa.

Myös Mattila korostaa rohkeutta ja itseensä luotta-

mista. ”Itse toimin aikoinaan ison työnantajan palveluk-

sessa, niin sanotussa ei mitään hätää -työpaikassa. Hyp-

päys uusiin saappaisiin jännitti. Onnistumisten myötä

into yrittämiseen on vain kasvanut.”

Pakkoyrittäjyyttä voi tarkastella myös toisesta päästä.

Aikoinaan yrittäjäksi vapaaehtoisesti ryhtynyt yrittäjä

voi kasvaa ikääntymisen myötä pakkoyrittäjäksi. Voi olla,

että ikääntyvä yrittäjä haluaisi ”päästä vähän helpom-

malla” ja siirtyä palkkatyöhön.

”On hienoa huomata, että meille syntynyt yrittä-

jien uusi sukupolvi, jossa luovuus, oma osaaminen ja

rohkeus ovat pinnalla. Yrittämättömyyttä voidaan jopa

ihmetellä! Työelämän muutosten keskellä keski-ikäiset ja

suuret ikäpolvet ovat kuitenkin pakkoraossa, jossa palk-

katyö karsiintuu suurien muutosten jyllätessä ja heidän

osaamisensa, toimialansa ja työnteon näkemyksensä

eivät taivu helposti yrittäjyyteen”, Kantola sanoo.

Vanhanen myöntää, että palkkatyöhön palaaminen

on vaikeutunut. ”Vastentahtoista yrittäjyyttä voi tulla,

kun yrittäjä saavuttaa eläkeiän. Jos yrityksen realisointi

ei onnistu, moni jatkaa yrittämistä eläkkeen nostamisen

ohella. Tänä päivänä on onneksi yhä enemmän myös

palkkatyöstä eläkkeelle jääneitä, jotka ryhtyvät eläkepäi-

villään vapaaehtoisesti yrittäjiksi.”

Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla.

ANJA KOHO

Parasta yrittämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan.

MIKA MATTILA

ELÄKEVAKUUTTAMINEN

MITÄ SE ON TYÖNANTAJALLE?

MITÄ SE ON YRITTÄJÄLLE?

ILMOITUS- JA MAKSUTAVATYrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa työeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot:

1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyEL-maksut maksetaan kuukausittain toteutu-neiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.

2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.

VUOSI-ILMOITUSJos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja työsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosi-ilmoituksella varmistatte, että työntekijöillen-ne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.

KUUKAUSI-ILMOITUSJos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-va-kuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5.päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

VUOSILASKELMAEdellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

ENNAKKOPALKKASUMMAEnnakkopalkkasumma on yrityksenne työntekijöiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suurui-sena ja vältytte vuosilaskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkka-summan voitte tarkistaa ja muuttaa tarvitta-essa verkkopalvelussa.

PALKKAATKO KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ?Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat ennak-kopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyönte-kijöiden työsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasum-ma verkkopalvelussamme.

TYÖELÄKEOTETyöeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva työeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖTULOYrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaatyötulo. Se on työpanoksesi arvo eli se kuin-ka paljon palkkaa maksaisit henkilölle, jokatekisi oman työsi. Työtulon perusteella mää-räytyy muun muassa Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myös yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutus-maksut. Tietoa työtulon määrittämiseenlöydät .

YEL-MAKSUT JA VEROVÄHENNYSYEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää

.

TYÖNTEKIJÄTKun palkkaat vakituisen työntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää

. Jos palkkaat kausityöntekijöitä, voit vakuuttaa heidät tila-päisesti .

TYÖELÄKEOTETyöeläkeotteella on koottu yksityisen ja julki-sen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näi-den perusteella lasketaan tuleva työeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖHYVINVOINTIHuolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hy-vinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnintyökalut löydät . Osallistu työhyvinvointiseminaareihin

.

Muista nämä28

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. Suostumuslomakkeen saa osoitteesta . Lisätietoja saatte myös asiakaspalvelustamme 010 195 000.Lue lisää aiheesta sivulta 13.

Verkkopalvelumme löydät osoitteesta .

29LyhyestiLyhyestiLyhyesti

TyEL-maksu on vuonna 2015 keskimäärin 24 prosenttia palkoista eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Korotukset jaetaan puo liksi työnantajien ja työn-tekijöiden kesken.

2015TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN MAKSUOSUUDET % PALKOISTA(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on otettu huomioon)

2014 2015 Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 5,55 5,7053 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 7,05 7,20Työnantajan osuus keskimäärin 17,75 18

YRITTÄJÄN YEL-MAKSUAlle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu 23,70 % työtulosta (23,30 % 2014)

53 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN YRITTÄJIEN YEL-MAKSU25,20 % työtulosta (24,80 % vuonna 2014)

PIENTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU24,7 % palkoista. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashy-vitys. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 24,7 prosenttia. Tilapäi-nen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.

KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN on helpoin tapa huolehtia

työeläkevakuutusmaksuista.

Palkat ilmoitetaan kuukausittain seuraavan kuukau-

den 7. päivään mennessä. Työeläkemaksut maksetaan

aina toteutuneiden palkkojen mukaan. Näin maksut ovat

mahdollisimman oikean suuruisia, eikä tarkistusmaksuja

synny.

Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosi-

ilmoitusta. Vaikka vuosi-ilmoitusta ei tehdä, edellisen

vuoden lopullinen maksu lasketaan vuosilaskennassa.

Lopullinen maksu lasketaan, kun joulukuun ansiot on

ilmoitettu.

Ilmoitustapaa on mahdollista muuttaa kerran vuo-

dessa. Nyt on oikea hetki tehdä muutos ensi vuotta

varten ja helpoiten teet sen verkkopalvelussamme www.

ilmarinen.fi. Toimithan marraskuun loppuun mennessä!

KUUKAUSI-ILMOITUKSEN VOIT TEHDÄ SÄHKÖISESTI KOLMELLA TAPAA:

-

-

-

-

Vaihda ansioiden ilmoitustapa vuodelle 2015

Työeläkemaksut

30 LyhyestiLyhyesti

ENSI VUODEN ALUSTA YEL-vakuutuksen vähimmäis-

työtulo nousee 12 326 euroon vuodessa. Tähän asti

vähimmäistyötulo on ollut 8 520 euroa vuodessa.

Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan tai

ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos työssä-

oloehdot täyttyvät.

Vuoden 2015 alusta työssäoloon luettavaa yritystoimin-

taa vaaditaan viimeisen neljä vuoden ajalta 15 kuukaut-

ta.

Työtuloa ei voi nostaa takautuvasti. Jos työtulo jää

alle 12 326 euron, kannattaa harkita sen nostamista

tämän vuoden aikana.

ILMARISEN KAIKKI TyEL-vakuutuksen liittyvät laskut

on lähettänyt lokakuusta 2014 lähtien Ilmarisen palve-

lukumppani Lindorff Oy. Aikaisemmin Ilmarinen on

lähettänyt laskut itse.

”Muutos ei vaikuta Ilmarisen asiakkaiden arkeen,

vaan asiakkaamme voivat edelleen hoitaa muun muassa

laskutusasioitaan verkkopalvelussamme ilmarinen.fi .

Puhelinpalveluumme (p. 010 195 000) voi myös edelleen

soittaa laskujakin koskevissa asioissa. Ohjaamme puhelin-

palvelusta laskutukseen liittyvät puhelut suoraan Lindorf-

fille”, Ilmarisen vakuutusjohtaja Tiina Nurmi kertoo.

Muutos parantaa Ilmarisen asiakaspalvelua, sillä

laskutukseen liittyvä asiakaspalveluaika pitenee. Arkisin

puhelinpalvelu on auki klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–15.

LISÄAIKAA LASKULLE? OLE YHTEYDESSÄ ILMARISEEN

HYVISSÄ AJOIN

Lindorff on hoitanut lokakuusta 2014 lähtien laskutuksen

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYS-TURVA MUUTTUU

TyEL-laskutuksen asiakaspalveluaika pitenee

POTILAS – TUNNETKO VAKUUTUSTURVASI? Kysytään

sosiaali- ja terveysministeriön uudessa esitteessä. Esite on

tarkoitettu sosiaalivakuutukset etuuksia hakeville potilaille.

Esitteessä kerrotaan miten esimerkiksi työkyvyttömyyseläk-

keen tai tapaturmakorvauksen hakuprosessi kulkee. Esite löytyy suomeksi ja ruotsiksi sosiaali- ja terveysministeriön

Miten se vakuutus-turva menikään?

lisäksi myös Ilmarisen myöhästyneiden maksujen selvittelyä.

Yhtiöstä ollaan yhteydessä, mikäli maksut ovat huomau-

tuksenkin jälkeen maksamatta. Tästä Lindorff perii myös

perintäkulut.

”Jos kaipaat lisäaikaa laskusi maksamiseen, ole yhte-

ydessä Ilmariseen hyvissä ajoin ennen laskun eräpäivää.

Näin vältät mahdolliset perintäkulut”, Tiina Nurmi neu-

voo.

Maksuaikataulun muutoksista kannattaakin sopia rei-

lusti etukäteen ilmarinen.fi:ssä tai soittamalla asiakaspal-

veluun.

Lindorff on johtava asiakassaatavien hallintapalvelujen

tarjoaja Suomessa ja Pohjoismaissa.

”Uskomme, että yhteistyö Lindorffin kanssa parantaa

asiakaspalveluamme ja palvelukokemusta. Samalla se mah-

dollistaa Ilmarisen asiantuntijoiden keskittymisen perus-

tehtäväänsä eli vakuutus- ja eläkeasioiden hoitoon”, Tiina

Nurmi päättää.

Helpotusta rutiineihin! Seuraa verkkosivujamme.

TULOSSA:


UN YRITYS ILMOITTAA että ”kehitämme palveluamme”, asiakas

osaa nykyisin säikähtää. Hän on oppinut, että kehittäminen voi

tarkoittaa esimerkiksi toimipisteiden karsimista, tiedon etsimistä

sekavilta nettisaiteilta, loputonta jonottamista puhelimessa tai

asian siirtelyä ihmiseltä toiselle.

ASIAKASPALVELIJAT ON KYLLÄ koulutettu kysymään reippaasti: ”Kuinka

voin auttaa?” Sillä ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos heidän hyvyyttään mita-

taan pelkästään sillä, kuinka monta puhelua päivässä ehtii hoitaa.

Tai jos hänellä ei ole valtuuksia reagoida asiakkaan tilanteeseen, vaan

kohtaamisen pitäisi edetä valmiin käsikirjoituksen mukaan. Tuollaisissa

tilanteissa ei työmotivaatiokaan ole paras mahdollinen.

YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA palvelun kehittäminen on liian usein tarkoittanut

samaa kuin palvelun tehostaminen. Mitä useampi asiakas uupuu puhelinjonos-

sa, mitä nopeammin asiakkaat hoidetaan, mitä halvemman työvoiman maassa

puhelimeen vastataan, sitä parempi.

TOINENKIN VAIHTOEHTO olisi olemassa: palvella asiakasta niin hyvin, että

hän yllättyy iloisesti. Tulee hyvälle tuulelle, suosittelee yritystä kaverilleen,

tulee toistekin tai ostaa saman tien lisää.

KUN SEMINAARIESITELMISSÄ kerrotaan huikean hyvästä palvelusta, esi-

merkit ovat yleensä ulkomailta. Eräs hehkutuksen kohteista on amerik-

kalainen verkkokauppa Zappos. Siellä asiakaspalveluhenkilökunnalle ei

ole annettu valmista käsikirjoitusta eikä tavoitteita päivän puhelumää-

rästä. Ohjeita on kaksi: ole oma itsesi ja ratkaise asiakkaan ongel-

ma. Zappos on oivaltanut, että tällä reseptillä saa sekä tyytyväiset

asiakkaat että työssään viihtyvät asiakaspalvelijat.

MUTTA EI SUOMIKAAN täysin toivoton tapaus ole. Olen törmän-

nyt esimerkiksi osuuskauppaliikkeen ravintoloissa ystävällisiin

tarjoilijoihin, jotka esittävät alkudrinkki- ja jälkiruokasuosituksia

rennon luontevasti keskustellen. Se tuntuu oikeasti palvelulta

eikä lisämyynniltä.

PALVELU VOI TUNTUA henkilökohtaiselta myös, vaikka välissä

olisi puhelin ja tietokone, kuten pankkini verkkotapaamisessa

asiakasneuvojan kanssa. Tapaamisen jälkeen kysyttiin vielä

erikseen, haluaisinko mieluummin saman yhteyshenkilön

kaikkiin pankkiasioihini vai aiheen mukaan vaihtuvan

asiantuntijan. Odotan kiinnostuneena, kuunnellaanko

mielipidettäni.

Hyvää palvelua vai tehokasta palvelua?

31Heidi Hammarsten

K

Vaihtoehto on: palvella asiakasta niin hyvin, että hän yllättyy iloisesti.

Kirjoittaja on toimittaja-yrittäjä, joka on

erikoistunut johtamiseen ja työelämään.

KU

VA

: O

LLI U

RP

ELA

IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEETIkivihreä, ajankohtainen ja valtavan suosittu. Tällainen on Ilmarisen Ihmisen johtamisen perusteet -seminaari. Seminaari on suunnattu uusille esimiehille ja esimiestaitojen perusteista kiinnostuneille. Seminaaripäivän aikana pohditaan muun muassa sitä, mistä hyvä työmotivaatio ja -ilmapiiri syntyvät ja miten muutosta johdetaan. Seminaarin asiantuntijana toimii Pekka Järvinen.

Pekka Järvinen on kirjoittanut useita johtamiskirjojen bestsellereitä. Hänellä on pitkä kokemus esimiesten ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja konsultoinnista. Koulu-tukseltaan Pekka Järvinen on organisaatiopsykologi ja psykologian lisensiaatti.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN!

TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työhyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia ja yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

Tilaisuudet

IHMISEN JOHTAMISEN PERUSTEET

VIELÄ EHTII!

Seminaarit vuonna 2015

5.2. Lappeenranta12.2. Helsinki4.3. Turku14.4. Kuopio9.9. Tampere7.10. Vaasa17.11. Helsinki

Documents

Ilmarinen 3/2014