Ilmarinen 4/2012

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 1

STARKIN RIIKKA TARKIAINEN: TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA 23

4/12ILMARINEN

AUTTAVAT KASVUUN

INTO JA ROHKEUS

Subway-yrittäjä Markku Jyrkiäinen

8

“Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista, kokenutta ja hyvinkoulutettua henkilöstöä. Heidän osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyttöön parantamaan työn sujuvuutta.” – Marko Kesti, Mcompetence s. 20

JAAKKO KIANDER: SUOMALAINEN ELÄKE PÄRJÄÄ VERTAILUSSA 14

DEBATTI: AUTTAISIKO RUOTSIN MALLI YLI 55-VUOTIAIDEN TYÖLLISTÄMISESSÄ? 24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

ON HIENOA HYÖDYNTÄÄ KAIKKEA

OSAAMISTAAN. SINIKKA LUMME, NESTE OIL

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

SEB-konserni on onnistunut pienentämään hiilijalanjälkeään. Miten se tehtiin? Mitä kiinteistöltä vaadittiin?

Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen

verkkosivuilta.

Sisältö

6

18

24

15

Työhyvinvointi

Näin teet vuosi-ilmoituksen

verkossa. Ilmoitus on tehtävä 31.1.

mennessä.

4/12Paljonko

työntekijästä maksetaan hänen elämänsä aikana

eläkemaksuja? Ja paljonko siitä kertyy

eläkettä? Katso esimerkki!

Onnistuuko osa-aikaeläke? 5 Hyöty irti kehityskeskusteluista 13 Suomalainen eläkejärjestelmä menestyi OECD:n

vertailussa 14 Lyhyesti: Työeläkemaksu 2013, varhennettu vanhuuseläke poistuu, työeläkkeet nousevat 28

Starkilla henkilöstö kehittää työtä ja Riikka Tarkiainen

on mielissään.23

WWW.ILMARINEN

.FI

7

www.ilmarinen.fi


Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Vappu Aura, Pirkko Auvinen,

Päivi Hansio, Anna Hyrske,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Satu Malkamäki, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Antti Miettinen,

Mika Paananen

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN: 129-050X

Painos: 86 000

Painettu joulukuussa 2012.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppaneita

ovat OP-Pohjola-ryhmä

ja Pohjantähti.

iin taloudessa, tieteessä kuin urheilussakin jonkin-

asteinen kilpailu yleensä auttaa kehittymään parem-

maksi. Kun yksin ei saa olla kukkulan kuninkaana,

on pakko miettiä keinoja, miten olisi hiukan parempi

kuin muut.

Suomessa eläkkeitä hoitavat useat eri työeläke-

laitokset, jotka kilpailevat asiakkaista keskenään. Kilpailu keinoina

käytetään muun muassa palvelua, sijoitustuottoja ja toiminnan

tehokkuutta. Lähivuosina kilpailukeinojen listaan on tulossa uusi

tekijä: hinta.

Uudistus on tervetullut. Tähän asti asiakkaat

eivät ole riittävästi päässeet hyötymään toiminnan

tehokkuudesta, kun palvelun hinta on kokonaisuu-

dessaan määrätty ministeriöstä. Nyt on valmisteilla

muutos, jossa ns. yhtiökohtainen hoitokustannus-

osa otettaisiin hintakilpailun välineeksi. Tällä tavoin

yhtiö voisi selvästi vaikuttaa pieneen osaan eläke-

vakuutusmaksusta.

Uudistus on ennen kaikkea asiakkaan etu. Mitä

tehokkaampaan toimintaan me täällä Ilmarisessa

kykenemme, sen paremman hinnan voimme tarjota

asiakkaille. Tietenkään tämä ei saa merkitä sitä, että eläkkeet vaaran-

tuisivat tai palvelun laadusta ryhdyttäisiin tinkimään. Tämän ovat

lain säätäjä ja viranomaiset huolellisesti turvanneet.

Lisääntynyt kilpailu vie kehitystä eteenpäin. Me Ilmarisessa olem-

me jo pidemmän aikaa trimmanneet toimintaamme kilpailukuntoon:

olemme kehittäneet palvelua, tehostaneet prosesseja ja uudistaneet

järjestelmiä. Tämä työ jatkuu nyt entistä innokkaammin. Me olemme

valmiina.

Harri Sailastoimitusjohtaja

Ilmarinen toivottaa rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2013!

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

N

KILPAILU KEHITTÄÄ

Ilmarisen lehti on uudistunut. Kehitämme lehteä jatkuvasti ja kehitystyöhön tarvitsemme lukijoiden apua. Kerro meille, mistä pidät Ilmarinen-lehdessä ja mitä haluaisit muuttaa. Ilmianna meille myös hyviä haastateltavia, mielenkiintoisia yrityksiä ja hyviä tyyppejä.

Palautteen antaminen on helppoa! Anna pikapalaute puhelimellasi QR-koodin avulla tai käy sivulla www.opinator.net/opi/ilmarinen. Vapaamuotoisen palautteen voit lähettää osoitteeseen

Mistä pidit, mistä et pitänyt

KERRO PALAUTTEESI

Ilmarinen haluaa tarjota työn iloa ja naurua suomalaisille työpaikoille. Ryhdy sinäkin työpaikkanaurajaksi ja ota osaa Selkääntaputtelutalkoisiin.

Lähetä (työ)kaverille virtuaalinen selkääntaputus hyvästä suorituksesta tai tsempiksi tiukassa kurvissa – tai täysin ilman ketunhäntää kainalossa puhtaasti työhyväntekeväisyyden nimissä. Saatatpa samalla lunastaa kunnon selkähieronnan koko tiimille!

Ilmarinen haluaa tarjota tsuomalaisille työpaikoilletyöpaikkanaurajaksi ja otSelkääntaputtelutalkoisii

selkähieronnan koko tiimille!

facebook.com/tyopaikkanaurajat

www.opinator.net/opi/ilmarinen

TOISTEN ONNISTUMINEN MOTIVOI

4 Innostus

MIKSI PIDÄN TYÖSTÄNI?

Se, että näkee toisten onnistuvan, on aina motivoinut minua.

Nyt autan kasvuyrityksiä kaupallistamaan tuotteita maailman-

laajuisesti. On hienoa nähdä, että Suomesta löytyy ideoita ja

tuotteita, jotka pärjäävät kansainvälisesti.

MITEN ESTÄÄ SE, ETTEI TYÖSSÄ VÄSY, TAI ETTEI TYÖSTÄ

PIDÄ LIIKAA?

Vaikea kysymys, kun työ on niin hauskaa ja uusia asioita tulee

koko ajan vastaan! Mutta muista riittävä liikunta ja uni. Anna

myös itsellesi lupa irtautua rutiineista ja ota aikaa ajatteluun.

MITEN JAKSAA ETEENPÄIN, VAIKKA YRITYSELÄMÄSSÄ

VASTAAN TULEE VAIKEITAKIN ASIOITA? MISTÄ USKO YRIT-

TÄMISEEN?

Ei tässä sen kummempaa ole kuin että notkon jälkeen hui-

pulta on mukava katsella eteenpäin. Muistetaan myös vanha

sääntö, että suurimmat rikkaudet on luotu kriiseissä. Vaikka Euroopan talous

on vaikeuksissa, on täällä samaan aikaan syntynyt kasvuyritysten ekosystee-

mi, josta on hyvä ponnistaa. Nyt on oikea aika investoida Suomen kasvuun

ja tulevaisuuden työpaikkoihin.

MITEN PYSYÄ KÄRRYILLÄ GLOBAALISSA BISNEKSESSÄ?

Ihmiset luovat bisneksen, joten verkostoidu laajalti ja luo

jatkuvasti uusia kontakteja oppiaksesi uutta. Pistä sirpaletie-

to laajempaan perspektiiviin lukemalla paljon ja työstämällä

informaatiota aktiivisesti. Modernit viestintävälineet mahdol-

listavat yhteydenpidon myös ilman matkustamista.

MIKÄ PELEISSÄ ON JUURI NYT KUUMINTA HOTTIA?

Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneet pelaamisesta – muodot

vain ovat muuttuneet. Uusinta uutta on niin sanottu plat-

form-lähestyminen, jossa peli ei ole vain peli, vaan laajempi

digitaalinen jakelualusta. Rovio on hyvä esimerkki tästä. Pitää

myös muistaa, että pelit ovat osa laajempaa apps-taloutta, joka kehittyy

huimaa vauhtia. Toinen kuuma trendi on pelillistäminen, eli pelimäisiä piir-

teitä tuodaan muihin sovelluksiin. Esimerkiksi oppimateriaali uudistuu tätä

kautta. Appsit ja pelit eivät olekaan vain irrallisia ilmiöitä, vaan vaikuttavat

lähes joka toimialaan.

Tero Ojanperä uskoo kasvuyritysten ekosysteemeihin

1

2

3

4

5

Tero Ojanperä Vetää Vision+-pääomasijoitusrahastoa

-

-

KUKA

THOMAS FREUNDLICH

www.visionplus.fi

MILLOIN JA MITEN OSA-AIKAELÄKKEELLE? Ikäraja nousee vuoden vaihteessa.

Kysymys & vastaus

5

JARI MATVEINEN

osastopäällikkö, asiakaspalveluosasto

MIKÄ LAKIMUUTOS?

OSA-AIKAELÄKE KIINNOSTAA, MITEN TOIMIN?

MILLOIN OSA-AIKAELÄKETTÄ HAETAAN?

MISTÄ LISÄTIETOJA? ME ILMARISESSA

AUTAMME!

Lisätietoja saat verkos-

ta ilmarinen.fi/osa_ai-

kaelake tai puhelimitse

Ilmarisen asiakaspal-

velusta

puh. 010 195 000.

NYKYISIN OSA-AIKAELÄKKEELLE voi päästä

aikaisintaan 60-vuotiaana. Lakia on nyt

esitetty muutettavan niin, että ikäraja

nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen.

Muutos koskee vuonna 1954 tai sen

jälkeen syntyneitä. Toisin sanoen, jos

olet syntynyt vuonna 1953, voit jäädä

halutessasi osa-aikaeläkkeelle ensi vuonna

60 vuoden iässä. Jos olet syntynyt vuonna

1954, voit jäädä osa-aikaeläkkeelle aikai-

sintaan 61-vuotiaana.

Lain on tarkoitus tulla voimaan

1.1.2013, ja se koskee sekä työntekijöitä

että yrittäjiä.

TARKISTA ILMARISEN VERKKOPALVELUSTA

ILMARINEN.FI/OSA_AIKAELAKE täytätkö

osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset.

Selvitä eläkkeesi määrä jo etukäteen.

Tee arviolaskelmapyyntö osa-aikaeläk-

keestäsi Ilmarisen verkkopalvelussa www.

ilmarinen.fi/elakepalvelu. Ennakkoarvio

kannattaa tehdä korkeintaan yksi vuosi

ennen arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Neuvottele työnantajasi kanssa mah-

dollisuudesta jäädä osa-aikaeläkkeelle.

Suurin osa työnantajista suhtautuu

positiivisesti osa-aikaeläkkeeseen, mutta

kaikilla toimialoilla ja tehtävissä osa-aika-

työ ei ole mahdollista. Sovi työnantajasi

kanssa osa-aikatyön työajasta ja ansioista

sekä siitä, milloin jäät osa-aikaeläkkeelle.

HAE ELÄKETTÄ TÄYTTÄMÄLLÄ JA ALLEKIR-

JOITTAMALLA OSA-AIKAELÄKEHAKEMUS.

Kun toimitat samanaikaisesti työnantajan

täyttämän kokoaikatyön päättymisilmoi-

tuksen, nopeutat hakemuksen käsittelyä.

Tarvittaessa pyydämme tiedot suoraan

työnantajaltasi. Eläkehakemuksen ja

päättymisilmoituksen löydät verkkopalve-

lustamme ilmarinen.fi/osa_aikaelake.

Lähetä hakemuksesi noin kuukausi

ennen haluttua eläkkeen alkamisajankoh-

taa suoraan Ilmariseen.

Varaa aikaa hakemuksesi käsittelylle,

sillä osa-aikaeläkettä ei myönnetä takau-

tuvasti. Eläkepäätöksen saat Ilmarisesta

yleensä sen kuukauden aikana, jona

eläkkeesi alkaa.

WWW.ILMARINEN

.FI

www.ilmarinen.fi

www.ilmarinen.fi/osa_aikaelake

www.ilmarinen.fi/osa_aikaelake

www.ilmarinen.fi/elakepalvelu

*vuoden 2012 tasossa | **keskimääräisen elinajanodotteensa mukaisesti Esimerkkien työura on oletettu 40 vuoden mittaiseksi.

Työnantaja maksaa työansioistani eläkemaksua. Saanko eläkkeenä sen, mikä minusta on maksettu eläkemaksuina? Kuinka pieneksi nuorempien sukupolvien eläke jää?

MILLAINEN ON ELÄKEPOTTINI?

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

Töihin 23-vuotiaana

Bruttoansiot työuralta 1,6 miljoonaa €*

Kertyneet työeläkemaksut

Eläke

Eläkettä yhteensä

Eläkettä yhteensä Eläke Työeläkemaksut Bruttoansiot

Jos sama henkilö jää työkyvyttömäksi

51-vuotiaana

Palkka keskimäärin

Palkka keskimäärin

TYÖNTEKIJÄ, 35 V.

TYÖNTEKIJÄ, 63 V.

Töihin 27-vuotiaana

Eläke

Eläkettä yhteensä

*

Elää 89-vuotiaaksi**

Elää 84-vuotiaaksi**

Eläkkeelle 67-vuotiaana

Kertyneet työeläkemaksut

Bruttoansiot työuralta 1,6 miljoonaa €*

Eläkkeelle 63-vuotiaana

Näin laskelma tehtiin: Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet on laskettu olettaen, että ansiot eivät muutu. Palkka- tai urakehitystä tai indeksiä ei ole huomioitu. Työeläkemaksuprosentin on sovittu nousevan 0,4 % vuodessa vuoteen 2017. Laskelmassa oletetaan, että se pysyy muuttumatto-mana siitä eteenpäin. Ns. elinaikakerroin eli sukupolvien yli kehittyvä eliniän odote on huomioitu. Kertoimen vaikutusta eläkkeeseen voi pienentää jatkamalla työelämässä pidempään. Todellinen eläke määräytyy vasta henkilön jäädessä eläkkeelle, tässä esitetyt määrät ovat esimerkkejä.

Laskelma kertoo, että eläke on enemmän kuin eläkemaksut. Eläke on myös vakuutus työkyvyttömyyden tai puolison kuoleman varalta. Jos 35-vuotias esimerkkihenkilö jää työkyvyttömäksi , hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suomessa eläketurva on laki-sääteinen. Oikeus eläkkeeseen on taattu kaikille.

Nuoremmat sukupolvet aloittavat työelämän myöhempään ja elävät pidempään. Jos he haluavat päästä samalle eläketasolle kuin

vanhemmat sukupolvet, he siirtyvät eläkkeelle vanhempina. Esimerkissä 27-vuotiaana työt aloittanut jää eläkkeelle 67-vuotiaana.

Laskelman mukaan sukupolvien väliset erot eläkkeissä eivät ole suuria. Nuoremmat sukupolvet saavat eläkettä pidempään, vanhemmat sukupolvet ovat maksaneet etenkin eläkejärjestel-män alkuvuosina eläkemaksuja vähemmän.

www.ilmarinen.fi

Työhönsijoituskoordinaattorin työ ei ole ihan juniorin hommaa, vaan siinä tarvi-

taan kokemuksen tuomaa pelisilmää. Sinikan vuosien aikana solmimat verkostot ja

ymmärrys yrityksen liiketoiminnasta ovat avainasemassa uudessa työssä.

”Koen työni varsin merkitykselliseksi sekä yksilöiden että yhtiön kannalta.

Hienoa on, että saan hyödyntää kaikkea osaamistani”, Sinikka iloitsee. ”Koordi-

naattorin täytyy olla luotettava henkilö, joka osaa kysyä oikeat kysymykset ja jonka

kanssa voi puhua vaikeistakin asioista”, hän jatkaa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen hyödyttää kaikkia. Jos ihminen ei

terveydellisten syiden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään, hän ei

välttämättä ole työkyvytön. Työntekijä pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin

koulutuksen, perehdytyksen ja tarvittaessa

työkokeilun kautta. Aivan uudenlaisiin

tehtäviin voi siirtyä myös ammatillisen

kuntoutuksen avulla.

Uuden toimenkuvan löytäminen

vaatii joustavuutta ja ennakkoluulot-

tomuutta puolin ja toisin. Työkyvyt-

tömyyseläkkeelle joutumisen riskit

on tunnistettava ajoissa. Pro-

sessien ja mallien sekä sisäisten

työmarkkinoiden tulee toimia,

jotta työhönsijoitustoiminta olisi

mahdollista.

Neste Oilissa on toki

aiemminkin tehty vastaavaa

työhönsijoitustoimintaa, mutta nyt malleja ja prosesseja ke-

hitetään järjestelmällisesti, yhteistyössä Ilmarisen ja muiden

tahojen kanssa.

”Lisäksi meille on perustettu ohjausryhmä, jossa on

erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Ryhmästä saan tukea

ja neuvoja tarvittaessa”, kertoo Sinikka.

Neste Oil on iso yhtiö, jossa on hyvin erilaisia toimintoja.

Yhtiössä tehdään paljon myös vuorotyötä ja esimerkiksi me-

rityötä. Sinikka arvioi, että työhönsijoitustoiminta koskee yhtiössä

vuosittain noin 10–20:tä henkilöä.

Jo nyt on löydetty uusia mahdollisuuksia niille, joita työkyvyttömyys on

uhannut. Keinoja on useita. Työntekijä voidaan siirtää esimerkiksi vuoro-

työstä päivätöihin. Sinikka kertoo useista tapauksista, joissa uudelleensijoit-

tamisesta on saatu todella hyviä kokemuksia:

”On upea nähdä, miten iloisia niin työntekijät kuin esimiehet ovat, kun

henkilö saadaan onnistuneesti uuden uran alkuun.”

PIDEMPIÄ TYÖURIA, ENEMMÄN TYÖNILOA

7

Neste Oilin uuden työhönsijoituskoordinaat-torin, yli 30-vuotisen uran talossa tehneen Sinikka Lumpeen tehtävänä on luoda toimiva järjestelmä työurien kehittämiseksi.

RIITTA SIRÉN

OLLI U

RP

ELA

Juuri nyt suunnittelen...

Työhönsijoituskoordinaattorin tehtävänä on laittaa toimin-tamallit ja prosessit kuntoon, jotta työkyvyttömyysuhan alla olevia saadaan sijoitettua uusiin tehtäviin. Tärkein rooli on toimia yhdistävänä linkkinä eri osapuolten välillä. Toimin-nalla halutaan myös helpottaa esimiestyöskentelyä. Hyvät työkalut sujuvoittavat koko prosessia.

Uuden toimen-kuvan

löytäminen vaatii joustavuutta ja ennakkoluulotto-muutta puolin ja toisin.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8

Yrittäjä Markku Jyrkiäiseltä itseltäänkin sujuu tarvittaessa Subway-leipien tekeminen.


ikä subi? Millä leivällä? Tuleeko

juustoa, paahdetaanko?

Täytettyjä leipiä tarjoavaan

Subway-ravintolaan saapuva

asiakas saa varautua kysymys-

tulvaan. Hänellä on toden totta

valinnan varaa. Tilanne on sikä-

likin poikkeava, että ateriaa ei

valmisteta seinän takana keittiössä, vaan leipä kasataan

suoraan asiakkaan silmien edessä.

”Mitä kasviksia tulee? Otatko mukaan vai syötkö

täällä?”

Subway-patonkeja valmistetaan asiakkaan toiveiden

mukaan jo yli sadalla tiskillä

ympäri Suomen. Sadas ravin-

tola avattiin Kuopion Päivä-

rannassa lokakuun lopussa, ja

jo seuraavana päivänä start-

tasi seuraava upouusi Subway

samaisen savolaiskaupungin

Matkus-kauppakeskuksessa.

KUOPION UUSIEN RAVINTOLOI-

DEN taustalla on pohjanmaalai-

nen Subcom Oy, jolle Päivä-

rannan ja Matkuksen Subwayt

olivat järjestyksessään 16:s ja

17:s. Yritys pyörittää paitsi

muutama vuosi sitten Kuopion

keskustassa avattua Subway-

ta, myös lukuisia ravintoloita

Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-

Pohjanmaalla, Tampereella ja

Orimattilassa.

Subcomin omistavat pohjalaiset yrittäjät Markku

Jyrkiäinen ja Petteri Lehtimäki. Kolmas osakas on

Terhi Lehtimäki, joka nähdään Kuopion Päiväran-

nassa avajaispäivänä tiiviisti myös palvelemassa asiak-

kaita.

Kiirettä piisaa etenkin lounasaikoina, kun pai-

kalle saapuvat nälkäisinä samassa rakennuksessa

olevan automarketin sekä lukuisien erikoisliikkeiden

työntekijät. Ruoka maistuu tietysti myös ostoksilla

oleville ihmisille.

Myös Jyrkiäinen on valmiina hyppäämään tar-

vittaessa tositoimiin, mikäli kiire kasvaa sietämättö-

mäksi.

”Kaikkea tulee tehtyä, varsin-

kin Vaasassa. Jos tulee esimerkiksi

sairauslomatapauksia, olen val-

mis tekemään hommia. Viimeksi

toissa viikolla olin tiskin takana”,

Jyrkiäinen kertoo.

”Ja pieniä huoltotehtäviä käyn

tekemässä ravintolassa paikan

päällä viikoittain.”

LUMISADE ON VÄRJÄNNYT Kuopi-

ossa maan valkoiseksi ja pakkanen

on liukastuttanut kulkuväylät pe-

tollisiksi. Subwayn avajaisiin saa-

punut Jyrkiäinen kertoo, että oli

pihalla autosta noustuaan lähellä

liukastua. Hän selvisi kuitenkin

säikähdyksellä ja pysyi jaloillaan.

Hyvä niin, sillä kertaalleen louk-

kaantuminen on jo muuttanut

miehen työuran suunnan.

Pohjalaismiesten Subway-kipinä syttyi Jenkeissä ja roihahti Oulussa. Nyt heillä on ravintoloita ympäri Suomen.

INNOSTUKSESTA KASVOI LEIPÄPUU

TEKSTI IIRO-PEKKA AIROLA

KUVAT PENTTI VÄNSKÄ

Suomen ensimmäinen Subway avattiin Helsingissä vuonna 2000. Nyt Suomessa on yli sata ravintolaa. Kaikkien aikojen ensimmäinen Subway avattiin Yhdysvalloissa vuonna 1965.

Suomen Franchising-yhdistys valitsi Subway-ravintolan Vuoden franchising -ketjuksi 2012.

Subway-ketjun työeläkevakuuttaja on Ilmarinen.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI10

Jyrkiäinen työskenteli aiemmin luokanopettajana,

minkä jälkeen hän suoritti liikuntapaikkojenhoitajan

erikoisammattitutkinnon. Työt kuitenkin loppuivat sel-

kävammaan, jota ei voitu leikata. Lääkäri ilmoitti, että

edessä on alan vaihto.

”Olin ollut pari viikkoa sairaalassa kuntoutuksessa,

kun Petteri kysyi, lähdenkö kaveriksi perustamaan Sub-

way-ravintolaa”, Jyrkiäinen muistelee.

Tämä tapahtui vuonna 2005.

TYÖMATKALLAAN YHDYSVALLOISSA Petteri Lehtimäki

tutustui Subway-ravintoloihin. Se tapahtui, kun matkapu-

helinteollisuudessa työskennelleen Lehtimäen jenkkikol-

lega vei hänet lounaalle patonkiravintolaan.

”Tykkäsin konseptista ja tuotteista”, Lehtimäki kertoo.

Lopullinen sysäys tuli heinäkuussa 2005, kun Lehti-

mäen silloiseen työkaupunkiin Ouluun avattiin ensimmäi-

nen Subway-ravintola. Oulussa oli samaan aikaan asun-

tomessut ja pesäpallon Itä-Länsi-ottelu, ja jonot uuteen

ravintolaan ulottuivat kadulle asti.

Väenpaljouden nähnyt Lehtimäki tarttui luuriin, soitti

Jyrkiäiselle ja sanoi, että oma Subway on avattava nyt jos

koskaan. Vaasan liikkeen avajaisia vietettiin seuraavana

vuonna.

”Ensimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli

kolme ravintolaa: Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola”, Lehtimäki

valottaa.

Suunnitelma piti Vaasan ja Seinäjoen osalta, mutta

sen jälkeen latu avautui suuremmin. Yrittäjät saivat muun

muassa mahdollisuuden ostaa samaisen Oulun ravinto-

lan, jonka avajaisten jonosta Lehtimäki aikanaan sai

lopullisen kipinän omalle Subwaylle.

Myös Kokkolaan tuli sittemmin Subway, mutta

toisten yrittäjien perustamana.

SUUNNITELMIA ON RUKATTU sittemmin moneen ottee-

seen, ja Subcomista on kasvanut 17 ravintolan ja 180

työntekijän kokonaisuus.

”Monen vuoden alussa on ollut tunne, että nyt

tämä riittää, mutta vielä ei ole sellaista vuotta tullut”,

Jyrkiäinen naurahtaa.

”Kyllä minä uskon, että siihen kahteenkymme-

neen ravintolaan mennään”, uskoo Petteri Lehtimäki.

SUBWAY ON maailmanlaajuisesti suurin ravintola-alan

franchising-ketju.

Suomen Yrittäjien verkkosivuilla kerrotaan, että

franchising rantautui Suomeen 1970-luvulla auton-

vuokraus- ja pikaruokaketjujen mukana. Tätä nykyä

ketjuja on jo lähes kaikilla toimialoilla. Tunnettuja

franchising-yrityksiä ovat muiden muassa R-kioski,

Kotipizza ja Filmtown.

Markku Jyrkiäisellä on näkemys, miksi franchi-

sing-yrittäjyys kiinnostaa.

”Se on tietyllä tavalla helpompaa. Markkinointi

järjestyy itsestään, kun ketjulla on mainostoimisto.

Lisäksi tuotteet ovat valmiina”, hän luettelee.

PETTERI LEHTIMÄKI KATSOO tätä nykyä Subwayn

kehitystä myös laajemmasta vinkkelistä. Vuoteen


2010 asti Lehtimäki toimi matkapuhelinalan töissä ja

ravintola-alan yrittäjänä rinta rinnan, kunnes hänelle

tarjoutui mahdollisuus siirtyä Subwayn maajohtajaksi.

Lehtimäki tarttui siihen.

Hän jos kuka tietää, miten Subwaylla Suomessa

menee. Hyvin.

Sadan ravintolan rajan rikkonut ketju laajenee Suo-

messa edelleen.

”Kymmenen seuraavaa on jo työn alla. Kasvutavoit-

teet ovat edelleen aggressiiviset ja kartoitus on käynnissä,

missä kaupungeissa ja montako ravintolaa voisi olla vii-

den vuoden päästä.”

Lehtimäen mukaan ketjulla on positiivinen ongelma

siinä, että varsinkin hyville liikepaikoille yrittäjiksi halua-

vista on ylitarjontaa.

Maajohtaja laskeskelee, että Subway-ravintolan

perustaminen vaatii yrittäjältä liiketilasta riippuen noin

100 000–200 000 euron investointia.

”Yleensä ollaan lähempänä sitä sataatuhatta”, Lehti-

mäki ynnää.

Frannchising-yrittämmminneen on tiietyllä tavalla hhheelppoommmppppaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.... Markkkinointi järjeessttyyyy iiiitttttsssseeeesssttttääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääännnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn... Lisäksi tuotteet oovvattt vvvvvaaalmmmmmiiiiiiinnnnnnaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa...........

MMARMARARRM KKKKUK JYYYRKIRKRKIRKIRKIÄINNNÄINNNNINNII ENNNNNNNENENENNNENNNNENNNNENNEENNNEENNNNNNNNNN

YRITTÄJÄN VINKKI

YRITTÄJÄ MARKKU JYRKIÄISEN TOIVEET TYÖNTEKIJÖILLE

Palveluhenkisyyttä ja sosiaalisuutta pitää olla.

Asiakkaan kohtaaminen Subwayssa on pitkä tapahtuma, joten monta asiaa voi hoitaa hyvällä palvelulla.

Ravintola-alan koulutus ei ole välttämätöntä, mutta perusteet on hyvä hallita.


Hän kuitenkin muistuttaa, että pikaruoka-ala ei ole

mikään sijoitus, vaan ravintolat saadaan kannattavaksi

kovalla työllä. Lehtimäki korostaa, että jokaisen Subway-

ravintolan on pärjättävä omillaan.

”Tulos ja liikevaihto tehdään euro ja asiakas kerral-

laan.”

PALJON ON MUUTTUNUT siitä, kun ensimmäinen Subway

avattiin Helsingin Annankadulle vuonna 2000. Ketjun

tunnettavuus on kasvanut, ja sille tarjotaan jo oma-aloit-

teisesti liikepaikkoja. Muun muassa Kuopion Päivärannan

ravintolan synnyn taustalla on kauppakeskuksen oma

yhteydenotto.

Mutkia sen sijaan riitti ketjun aloittaessa Suomessa

vuosi tuhannen taitteessa. Sille piti sorvata muun muassa

oman laisensa vakuutus. Taustalla on Subwayn kotimaan

Yhdys valtojen tarkka sopimusviidakko. Jenkeissähän pika-

ruokaravintoloita on haastettu oikeuteen ties millä veruk-

keella.

”Toiminnan vastuuvakuutukset ovat erilaisia kuin

Suomessa. Silloin sorvattiin ketjun vaatima erityisehtoi-

nen vahinkovakuutus”, OP-Pohjolan asiamies Markku

Sedbom muistelee.

SUBWAYSTA ON KASVANUT myös merkittävä työllistäjä.

Useimmin tiskin takana palvelee nuoria naisia, mutta

tälle on yrittäjien mukaan selvä syy: Subway-ravintoloi-

hin hakeutuukin töihin pääasiassa juuri heitä. Nuoret

miehet ovat harvassa.

Petteri Lehtimäen mukaan työntekijöiden saatavuus

ei ole ongelma, vaikka Markku Jyrkiäinen näkeekin siinä

alueellisia eroja.

Rekrytoinnissa on omat haasteensa, kun hakijoina

on paljon nuoria, opiskelijoita tai juuri koulunsa päättä-

neitä, joilla ei ole cv:ssä merkintöjä tai aiempia työnanta-

jia, joille soittaa.

”Monelle olemme ensimmäinen vakituisempi työ-

suhde”, Lehtimäki muistuttaa.

Uusia työntekijöitä koulutetaan muun muassa Uni-

versity of Subway -internetpalvelussa, jossa kerrotaan

muun muassa perustietoa vuonna 1965 perustetusta yri-

tyksestä ja sen tuotteista.

Subwayssa voi myös edetä vuoropäällikön tai ravin-

tolapäällikön tehtäviin. Kuopion Päivärannassa ravinto-

lapäällikkö on Taina Heikkinen, varsin nuori nainen

hänkin. Juuri Subwayssa aloittanut Heikkinen puhkuu

tyytyväisyyttä uuteen tehtäväänsä.

”Oikein hyvältä on vaikuttanut. Tämä vaikuttaa

haasteelliselta ja tässä on ison työnantajan edut”, Heik-

kinen tuumii, ennen kuin kiirehtii jälleen palvelemaan

seuraavia nälkäisiä asiakkaita.

Pikaruoka-alaei ole sijoitus, vaan ravintolat

saadaan kannattaviksi kovalla työllä. Jokaisen Subway-ravintolan on pärjättävä omillaan.PETTERI LEHTIMÄKI

Markku Jyrkiäisen, Petteri Lehtimäen ja Terhi Lehtimäen Subcom Oy avasi ensimmäisen Subway-ravintolan Vaasaan vuonna 2006.

Tätä nykyä Subcom Oy pyörittää yhteensä 17:ää ravintolaa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Tampereella, Kuopiossa ja Orimattilassa.

Työntekijöitä Subcomilla on 180.

OLEN SUHTEELLISEN TUORE ESIMIES työpaikassani. Yrityksessämme on alle sata

työntekijää. Firmassamme on käyty joitain kehityskeskusteluja, mutta ne eivät

ole noudattaneet mitään yhtenäistä mallia eivätkä ne ole olleet säännöllisiä.

Haluaisin nyt ryhtyä hyödyntämään kehityskeskusteluita apuna johtamisessa

systemaattisemmin, mutta en tiedä, mistä saisin hyvän mallin. Tarvitsenko jotain

lomakkeita avuksi? Minkälaisia asioita kehityskeskusteluissa tulisi käsitellä?

KEHITYSKESKUSTELULLA TARKOITETAAN esi-

miehen ja työntekijän välistä kahdenkeskistä

perusteellista keskustelua, joka keskittyy

kuluvan vuoden tulosten läpikäyntiin, tule-

van vuoden tavoitteiden asettamiseen sekä

työntekijän oman kehittymisen arviointiin.

Hyvä kehityskeskustelu on yksi tehokkaim-

mista strategian jalkauttamisvälineistä.

Esimies saa kahdenkeskisessä istunnossa

tilaisuuden varmistaa, että kukin alaisista

on ymmärtänyt, mitä strategia juuri hänen

työssään tarkoittaa.

Onnistunut kehityskeskustelumalli

perustuu selkeään prosessiin, keskustelua

tukeviin lomakkeisiin ja hyvään esimiestyö-

APUA KEHITYSKESKUSTELUJEN KÄYMISEEN

löydät Ilmarisen verkkopalvelusta

Esimiehen käsikirjasta. Käsikirjassa on

kuvattu kehityskeskustelun käymisen malli,

tavoitteet ja hyvät käytännöt. Palvelusta

löydät myös kehityskeskustelua tukevan

lomakkeen. Esimiehen käsikirjasta saat

myös muuta hyödyllistä tietoa työsuhde- ja

henkilöstöasioista. Ilmarisen asiakkaat saavat

Esimiehen käsikirjan maksutta käyttöönsä.

Käsikirjan löydät Ilmarisen verkkopalvelusta:

www.ilmarinen.fi/tyohyvinvointi.

Jos et vielä omista tunnuksia työhy-

vinvoinnin verkkopalveluun, voit tilata ne

sähköpostitse osoitteesta tyohyvinvointi@

ilmarinen.fi.

MITEN HYÖDYNNÄN KEHITYSKESKUSTELUJA?

WWW.ILMARINEN

.FI

MISTÄ APUA KEHITYSKESKUSTELUUN?

MIKÄ ON KEHITYSKESKUSTELU?


Ilmarisenratkaisu

hön. Silti parhaatkin prosessit ja työkalut

vesittyvät, ellei yrityksen johtamiskulttuuri

ole kunnossa. Tämän takia esimiesten

omat kehityskeskustelut ovat avain yrityk-

sen johtamiskulttuurin kukoistukseen

Kehityskeskustelun on oltava vuoro-

vaikutteinen, ja oleellinen osa keskustelua

onkin tehdyn työn arviointi ja palautteen

antaminen. Keskustelun ilmapiirin on

oltava avoin ja rentoutunut, jotta se täyt-

täisi tarkoituksensa. Kehityskeskustelu on

aina myös luottamuksellinen. Vain sellai-

set keskustelun kuluessa esiin tulleet asiat

kirjataan, joiden kirjaamisesta yhteisesti

sovitaan.

www.ilmarinen.fi

www.ilmarinen.fi/tyohyvinvointi

ELÄKEJÄRJESTELMÄMME PÄRJÄÄ VERTAILUSSA

14

Puheenvuoro

JAAKKO KIANDER johtaja, talous ja eläkepolitiikka

OECD:n raportista selviää, että Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen monia muita maita paremmin.

SUOMALAINEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ on rahastoinut tulevia eläkkeitä varten

yhteensä yli 140 miljardia euroa. Tästä summasta yksityisten työeläkeyhtiöiden

osuus on noin 90 miljardia. Varat ovat kertyneet vähitellen viimeisen 50 vuoden

aikana. Rahastoidut varat ovat suuret, mutta ovatko ne suuria muihin maihin

verrattuina?

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoreen vertailun mukaan Suo-

men eläkerahastot olivat vuonna 2011 noin 75 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Luku on samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran OECD-maiden kes-

kiarvon yläpuolella. Teollisuusmaat jakautuvat kuitenkin selvästi kahteen ryhmään

eläkerahastojen suhteen. Toisaalta on vähemmistö, jolla on merkittäviä eläke-

rahastoja. Tähän ryhmään kuuluvat Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Hollanti,

Britannia ja Sveitsi. Useimmat Euroopan maat kuuluvat kuitenkin ryhmään, jossa

mainittavia eläkerahastoja ei ole kartutettu. Tällaisia maita ovat muun muassa

Espanja, Kreikka, Ranska ja Saksa.

MONISSA MUISSA TEOLLISUUSMAISSA julkiset eläkejärjestelmät ovat verorahoitteisia

jakojärjestelmiä. Ne joutuvat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun väes-

tön ikääntyminen alkaa merkittävästi heikentää huoltosuhdetta. Suomessa tähän

muutokseen on sen sijaan alusta pitäen varauduttu eläkerahastoja kasvattamalla:

eläkemaksuina on kerätty enemmän rahaa kuin eläkkeitä on maksettu, ja näin

syntynyt ylijäämä on rahastoitu tulevaisuuden tarpeita varten.

ELÄKKEIDEN TASOSSA on myös merkittäviä eroja maiden välillä. Korvaussuhteel-

taan parhaat eläkkeet on eteläisen Euroopan maissa. Nämä ovat kuitenkin myös

maita, joissa eläkerahastoja ei ole, joten hyvät eläkelupaukset ovat heikolla poh-

jalla. Monissa maissa, joissa eläkerahastot ovat suuria, julkisen vallan tarjoamat

peruseläkkeet ovat vaatimattomia ja niitä täydennetään säästämiseen perustuvilla

yksityisillä lisäeläkkeillä. Näiden eläkkeiden taso riippuu taas sijoitusten tuotosta.

SUOMALAISTEN ELÄKE-ETUUDET ovat tässä katsannossa hyvin turvatut. Eläkkeiden

taso on hieman OECD-keskiarvoa parempi ja niihin liittyvät riskit vähäisiä. Tästä

on osoituksena, että eläkkeitä ei ole tarvinnut nykyisen finanssikriisin aikana

leikata. Tämä on jo sinänsä huomattava saavutus, koska monissa muissa maissa

on samaan aikaan jouduttu turvautumaan leikkauksiin. Yksi selitys vakauteen on

se, että Suomessa on väestön ikääntymiseen varauduttu jo etukäteen eläkevarojen

rahastoinnilla. Rahastointi mahdollistaa myös sen, sijoitusriskit eivät meillä ole

eläkeläisten kannettavina vaan eläkelaitosten vastuulla.


KOHTI VIHREÄMPÄÄ TOIMISTOASEB-konserni lähti määrä-tietoi sesti pienentämään hiilijalan jälkeään muutama vuosi sitten. Nyt ympä-ristötietoiset pankkilaiset tinkivät bisnesmatkois-ta, käyttä vät portaita hissien sijaan ja syö-vät lähiruokaa.

TEKSTI SATU MALKAMÄKIKUVAT SINI PENNANEN

INANSSIPALVELUKONSERNI SEB:N

Helsingin toimiston dealing-salissa

on marraskuisena iltapäivänä keskit-

tynyt tunnelma. Vierailijan huomio

kiinnittyy asiantuntijoiden lähes

paperittomiin työpisteisiin: eikö pöy-

tien kuuluisi notkua raporteista ja

analyyseista, joiden avulla onnistu-

neita kauppoja tehdään?

Yhtiön Suomen rahoitusjohtajan Pia Ali-Tolpan

vastaus kysymykseen on ”ei”.

”SEB:llä on kunnianhimoiset tavoitteet hiilijalan-

jälkensä vähentämisessä, ja paperittomampi toimisto

on yksi keino päästä tähän. Olemme erittäin säästeli-

äitä printtaajia”, hän naurahtaa.

SEB on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälke-

ään 45 prosentilla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2015

mennessä. Käytännössä tämä tavoite tarkoittaa lukui-

sia isompia ja pienempiä arjen tekoja, joihin vaaditaan

sitoutumista koko henkilöstöltä.

”Olemme vähentäneet bisnesmatkailua maasta

toiseen ja hyödynnämme video- ja puhelinneuvottelu-

tekniikkaa. Työsuhdeautoissa olemme siirtyneet vähä-


F


päästöisempiin malleihin, ja paperinkulutuksessa tingimme

muun muassa printtaamalla kaksipuolisesti”, Ali-Tolppa

luettelee.

Hänen mukaansa näyttää siltä, että SEB

pääsee tavoitteeseensa hiilijalanjäljen vähen-

tämisessä.

”Esimerkiksi työsuhdeautojen kohdalla

pystyimme vähentämään päästöjä 15 pro-

senttia vuonna 2011.”

Ali-Tolppa pitää onnistumiselle keskei-

senä sitä, että ympäristönäkökulma ulottuu

konsernin strategiaan.

”Silloin asia saa ansaitsemansa painoar-

von ja heijastuu kokonaisvaltaisesti yhtiön

toimintaan. Ympäristöasiat eivät voi olla

irrallisia muusta tekemisestä”, hän toteaa.

WWF:N GREEN OFFICE (Vihreä Toimisto) -ympäristöjärjes-

telmästä oli Ali-Tolpan mukaan iso apu, kun Suomen SEB

halusi muutama vuosi sitten lähteä edistämään vihreitä

arvoja toiminnassaan.

”Saimme systemaattista ohjausta ja hyviä vinkkejä.

Lisäksi Green Office innosti henkilöstömme mukaan ener-

giansäästötalkoisiin. Joka osastolta pääsi edustaja mukaan

hankkeeseen. Se helpotti asian jalkauttamista.”

Vihreämpi arki tarkoittaa myös muun muassa kertakäyt-

töastioiden hylkäämistä ja jätteiden lajittelua. Ali-Tolpan

mukaan hissien käyttö on huomattavasti vähentynyt.

”Ihmiset ryhtyivät ihan vaistomaisesti käyttämään por-

taita, kun energia-asiat olivat olleet meillä niin paljon esillä.”

Myös henkilöstöruokala lähti mukaan yhteistyöhön hii-

lijalanjäljen pienentämiseksi. Pankkilaiset syövät tätä nykyä

paljolti lähiruokaa.

ILMARINEN OMISTAA Helsingin ydinkeskustan vanhan

arvokiinteistön, jossa SEB:n toimitiloja sijaitsee. Pia

Ali-Tolpan mukaan vuokranantajalla on ollut tärkeä rooli

energiansäästötalkoissa.

”Haluamme toimia talossa, jossa on nykyai-

kainen talotekniikka. Esimerkiksi tässä kiinteis-

tössä ilmastointi on päällä vain virka-aikaan ja

jäähdytys toimii kaukokylmän avulla.”

Lisäksi valaistus on automatisoitu siten, että

valot sammuvat illoiksi ja viikonlopuiksi sekä sil-

loin, kun tiloissa ei ole ihmisiä.

”Erilaisten toimien yhteisvaikutuksesta säh-

köenergian kulutuksemme on viime vuosina

vähentynyt huomattavasti”, Ali-Tolppa kertoo.

Häntä ilahduttaa myös se, että SEB:llä on

mahdollisuus käyttää vihreää sähköä.

”On tärkeää, että vuokranantaja kuuntelee vuokralai-

sen toiveita ja näkemyksiä myös energiansäästökysymyk-

sissä.”

ASIAKKAAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT arvostavat Ali-Tolpan

mukaan entistä enemmän sitä, että yhteistyökumppanin

arvoihin mahtuu myös ympäristön kunnioittaminen.

”Vastuullinen toiminta ympäristöasioissa on tätä päi-

vää, ja me haluamme toimia sen mukaisesti. Vaikka toimi-

alamme ei ole niitä suurimpien hiilijalanjälkien tuotta-

jia, voimme mekin tehdä osamme. Ja jos kaikki tekisivät

samoin, vaikutus olisi vielä isompi!”

Ali-Tolppa on pannut merkille myös sen, että esimer-

kiksi Green Officen mainitseminen rekrytointitilanteissa

herättää kiinnostusta.

”Vihreät arvot voivat kaiken muun hyvän lisäksi myös

lisätä työnantajan houkuttelevuutta”, hän sanoo.

Pia Ali-Tolppa

SEB-konsernissa on vähennetty

bisnesmatkailua ja siirrytty yhä

enemmän videoneuvotteluhin.

Niiden sujuvuus edellyttää hyviä

teknisiä välineitä.


Kannatan itse vihreitä arvoja, joten pidän tärkeänä, että myös työnantaja kunnioittaa kestävää kehitystä.

Sammutan tietokoneesta virran yöksi, tulostan mahdollisim-man vähän, kierrätän paperit ja biojätteen.

Työyhteisö on suhtautunut tosi hyvin! Muistuttelemme hyvän-tahtoisesti toinen toisiamme pikku laiminlyönneistä.

Gallup

Mitä merkitystä sinulle on sillä, että työnantajasi pyrkii vähentämään yhtiön hiilijalanjälkeä?

Mitä itse teet vähentääksesi työpaikkasi energiankulutusta?

Miten työyhteisönne on suhtautunut yhteisiin energiansäästötavoitteisiin?

On kiva, että työnantaja pitää tärkeinä samoja asi-oita, mitä itsekin arvostan – kuten vihreitä arvoja.

Tulostan mahdollisimman vähän, vaikka se juristin työn kannalta joskus on-kin hieman haastavaa.

Yhteisiin energiansääs-tötavoitteisiin suhtautu-minen on ollut mielestäni positiivista.

Ilmarinen pyrkii kiinteistöjen huollossa ja käyttötavoissa

määrätietoisesti ympä ristön kannalta entistä vastuul-

lisempiin toimintatapoihin.

Tavoitteena on vähentää energi-

ankulutusta yhdeksän prosenttia

vuoden 2006 tasolta vuoteen

2016 mennessä.

”Se on kova tavoite siksi, että

jo lähtötilanteessa kiinteistöjen

energiankulutus oli hyvin hallit-

tua”, kertoo Ilmarisen kiinteistö-

päällikkö Heikki Niemi.

Niemen mukaan tavoitteen saavuttamisessa on tois-

taiseksi edistytty suunnitelmien mukaan muun muassa

uusimalla ja automatisoimalla kiinteistöjen talotekniik-

kaa kuten ilmastointia, jäähdytyslaitteita sekä valaistusta.

Oman haasteensa asettavat arvokiinteistöt, joita

Ilmarinen omistaa useita.

”Päänvaivaa syntyy, kun vanha, jopa suojeltu kohde

kohtaa nykytekniikan. Aina ratkaisu on kuitenkin löyty-

nyt.”

Vihreiden arvojen lisäksi energiatehokkuus on järke-

vää myös puhtaan taloudellisesta näkökulmasta.

”Kantamalla vastuuta omistamiemme rakennusten

energiatehokkuudesta saamme kiinteistöhuollon kulut

kuriin, mikä taas näkyy parempina sijoitustuottoina. Ja

tämä on tietenkin loppujen lopuksi Ilmarisen asiakkai-

den etu”, Niemi kiteyttää.

ILMARINEN ON SUOMEN MERKITTÄVIMPIÄ

KIINTEISTÖSIJOITTAJIA

Omistuksessa lähes viisi tuhatta asuntoa ja yli mil-

joona neliötä toimisto- ja liiketilaa pääasiassa pää-

kaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Kiinteistösijoitusten arvo 3,4 miljardia euroa eli 12

prosenttia koko sijoitusomaisuudesta.

PANOSTAMME KIINTEISTÖJEMME ENERGIATEHOKKUUTEEN

Vuonna 2011Ilmarinen teki energiaa säästäviä investointeja 700 000 euron edestä.

17

Miina Harava, johdon assistentti,SEB

Wille Lindgren, juristi,SEB

”Aluksi tuli vähän napinaa, kun pahvimukeista piti luopua, mutta siitäkin on toivuttu.”

”Valoja ei tarvitse sammutella, koska ne sammuvat itsestään silloin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.”

Ei tunnuksia tai tunnus hukassa? Verkkopalveluun kirjaudu-taan käyttäjätunnuksilla. Ne voit tilata palvelunumerosta

Ohjeita?

-kaspalvelumme numerossa

TARVITSETKO APUA?

Valitse vasemmalla olevasta valikosta:Ansio- ja vuosi-ilmoitukset.

-

TEE VUOSI-ILMOITUOn aika tehdä vuosi-ilmoitus! Näppärimmin teet sen verkossa. Vuosi-ilmoituksella varmistat, että työntekijöillesi kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksesi vakuutusmaksu on kunnossa.

18

Prosessi

Vuosiansiot voit ilmoittaa

Kirjaudu palveluun osoitteessa:

vakuutuspalvelu

-

esille klikkaamalla: Seuraavat.

klikkaamalla: Uusi työsuhde.

Voit korjata antamiasi tietoja kirjoittamalla uuden tiedon entisen tilalle ja klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.

2

1

www.ilmarinen.fi/vuosi-ilmoitus

www.ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu

Kesä Syksy

Kevät Talvi

US VERKOSSA

SYKSY Tarkista ennakkopalkkasumma kuluvalle vuodelle ja muuta palk-kasummaa tarvittaessa.

Näin varmistat, että saat laskunne oikeansuuruisina ja ne vastaavat yrityksenne todellisia palkka-menoja.

MUISTA MYÖS NÄMÄ VUODEN AIKANA

WWW.ILMARINEN

.FI

Anna työntekijöiden vuoden 2012 ansiot sarakkeessa Ansio 2012. Jos työsuhde on päättynyt, anna päättymispäivä sarakkeessa Päättyi.

Tallenna antamasi tiedot jokaisella sivulla erikseen klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.

Jos vuonna 2012 ei ole lainkaan palkanmaksua tai olet ilmoittanut tiedot jo aiemmin, lähetä tie-to kohdasta Vakuutuksen tiedot > Lähetä viesti.

Voit lähettää vuosi-ilmoituksen myös palkkahal-lintosi tiedostona kohdasta Tiedoston lähetys.

Ansiotiedot voit ilmoittaa sähköisesti myös Aditron Personec linkki -palvelun, Itellan TYVI-palvelun sekä Logican TYVI-palvelui-

3

4

ILMOITATHAN YRITYKSESI TYÖNTEKIJÖIDEN ANSIO-TIEDOT 31. TAMMIKUUTA MENNESSÄ.

Eläkevakuutusasiat sujuvat mutkattomasti ja pysyvät kunnossa, kun muistat hoitaa muutamat asiat vuoden aikana

Tee tammikuun aikana vuosi-ilmoitus eli ilmoi-ta työntekijöiden tarkat ansiotiedot.

Näin varmistamme, että henkilöstöllenne kertyy oikea määrä eläkettä.

KEVÄT Saat kevään aikana vuosilas-

kelman, jossa on verrattu maksa-mianne ennakko-maksuja todellisiin palkkatietoihin. Vuosi-laskelman lopputulokse-na voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

Henkilökohtaiset työeläkeotteet valmistuvat toukokuussa. Otteelta näet edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneen eläkkeesi ja saat arvion vanhuuseläkkeestäsi. Tarkista ote ja tee mahdolliset korjauspyynnöt osoitteessa

KESÄ Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat palkkasummaan ja ennakkomaksuihin. Ilmoi-ta kesätyöntekijöiden ansiot ja työsuhdetiedot sekä tarkista samalla ennakko-palkkasumma.

www.ilmarinen.fi


www.ilmarinen.fi/tyoelakeote


Hiljainen signaali on tehokas työkaluHenkilöstön hiljaisen tiedon hyödyntäminen vähentää sähläystä ja lisää tehokasta työaikaa. Näin yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa, sanoo tutkija ja kouluttaja Marko Kesti.

iplomi-insinööriksi koulu-

tuksen saanut Marko Kesti

on työurallaan toiminut

teollisuudessa asiantunti-

jana sekä johtotehtävissä.

Johtoryhmän jäsenenä

toimiessaan Kesti havahtui

huomaamaan, että henkilös-

tövoimavaroja ei hyödynnetä yrityksissä riittävästi.

”Ajatteluni jalostui koskemaan niin sanotun hil-

jaisen tiedon parempaa hyödyntämistä organisaati-

oissa. Tämän idean hyödyntämiseksi ja tuotteistami-

seksi päätin perustaa oman yrityksen Mcompetencen

vuonna 2001. Yrityksen strategiseksi päämääräksi

muodostui halu kehittyä Suomen parhaaksi henkilös-

tötuottavuuden asiantuntijayritykseksi”, Marko Kesti

sanoo.

Organisaatioiden kehittämistä on tutkittu paljon,

mutta tutkimustuloksia on ollut vaikea hyödyntää

käytännössä. Yritykset ovat kaivanneet selkeää mallia,

jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan linkittää

liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseen.

”Yritysten johdossa ei vielä täysin ymmärretä

henkilöstövoimavarojen merkitystä liiketoiminnalle.

Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista,

kokenutta ja hyvin koulutettua henkilöstöä. Heidän

osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyt-

töön parantamaan työn sujuvuutta ja ilmapiiriä.”

TYÖNTEON ISO ONGELMA on sähläys. Esimerkiksi

toimimattomat tietojärjestelmät, hukassa olevat tie-

dostot ja tiedon kulussa olevat katkokset aiheuttavat

sähläämistä.

”Sähläys kuulostaa terminä ikävältä, mikä on

oikeastaan vain hyvä asia: työyhteisöt haluavat päästä

siitä eroon. Sähläystä aiheuttavat ongelmat on syytä

nostaa avoimeen keskusteluun ja etsiä niihin ratkaisu.

Samalla kun ratkaistaan ongelmia, saadaan onnistu-

misen elämyksiä ja hyvää fiilistä työpaikalle.”

Marko Kestin mukaan tehollisen työajan osuus

on tyypillisesti noin 50–60 prosenttia kokonaistyö-

ajasta. Noin 40 prosenttia kuluu siis muuhun kuin

tuottavaan työhön. Ensimmäinen 20 prosenttia

menee lomaillessa, sairastaessa tai opiskellessa, loppu

20 prosenttia kuluu suurimmaksi osin sähläykseen.

”Jos saisimme osan sähläykseen kuluvasta ajasta

käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki paranisi,

töissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainväli-

sessä kilpailussa paremmin”, Marko Kesti linjaa.

Sähläystä vähennetään ja työntekoa tehostetaan

parhaiten erilaisilla työelämän innovaatioilla. Työelä-

män innovaatioilla ei tarkoiteta perinteistä, kankeaa

ja byrokraattista aloitetoimintaa, vaan systemaattista

kehittämistä läpi organisaation, missä työyhteisöt itse

toteuttavat pieniä parannuksia työn ääressä.

”Professori Pauli Juuti on todennut, että jokai-

nen työntekijä on oman työnsä maailman paras

asiantuntija. Tutkimukseni mukaan työntekijöiden

ideoita hyödyntämällä ja sähläystä vähentämällä

on mahdollista saada viisi tehokasta työpäivää lisää

jokaista työntekijää kohden vuodessa.”

Yrityksen liikevaihtoa nostavat virtuaaliset työpäi-

vät saadaan kehittämisen myötä useana vuonna perä-

tysten käyttöön. Tehokkaaseen työntekoon vapautuva

aika tarkoittaa vuosittain noin 1 000–2 000 euron

lisäystä liikevoittoon jokaista työntekijää kohti.

TEKSTI SAMI KELHÄKUVAT MIKKO KÄKELÄ

D


Ilmarinen on kehittänyt yhdessä Mcompetencen kanssa ainutlaatuisen laskentamallin muun muassa sairauspois-saolojen ja työelämän laadun liiketoimintavai-kutusten analysointiin. Laskentamallin avulla työhyvinvoinnin ja talou-dellisen menestyksen välinen yhteys selkeytyy ja henkilöstön kehittä-mistä voidaan arvioida tuottavana investointina.

Laskentamallin avulla voidaan esimerkiksi todeta, että yhden pro-senttiyksikön vähennys sairauspoissaoloissa tuo

500 hengen yrityksessä ja antaa samalla yrityk-selle mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoa yli 1,3 miljoonalla eurolla.

”Kehittämämme laskentamalli avaa henkilöstötuottavuuden merkityksen selkeinä lukuina asiakasyritystem-me johdolle. Laskenta-mallin käyttö tuo selkeitä ja mitattavia säästöjä, sillä sen ansiosta hen-kilöstöresursseja johde-taan tehokkaammin ja kehittämistoimenpiteet kohdennetaan parem-min”, sanoo Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro.

Jos saisimme osan sähläykseen

kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki

paranisi, töissä olisi viihtyisämpää

ja pärjäisimme kansainvälisessä

kilpailussa paremmin.

EURON SÄÄSTÖT

180 000


palkkio. Jos idean toteuttaminen ei tapahdu

sovitussa aikataulussa, järjestelmä käyn-

nistää automaattisesti työyhteisökohtaisen

varhaisen välittämisen mallin.”

TYÖELÄMÄN LAADUN PARANEMINEN näkyy

tuloksessa. Marko Kestin yritys Mcom-

petence on toteuttanut yrityksissä hiljaisia

signaaleja luotaavia tutkimuksia ja samalla

seurannut, miten signaaleista poikineet

ideat ja tekemiset ovat päätyneet yritysten

tuloskorteille ja miten henkilöstötuottavuus

on yrityksissä parantunut.

”Olemme saaneet selkeän näytön, että

työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän

laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja

henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa.

Ilmarisen kanssa tehdyissä henkilöstötuot-

tavuuslaskennoissa olemme myös löytäneet

tälle korrelaatiolle selityksen: työelämän

laadun parantaminen vähentää sähläystä ja

auttaa työntekijöitä keskittymään tehokkaa-

seen työntekoon. Henkilöstötuottavuuden

laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja

tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen

henkilöstövoimavaroja kehittämällä.”

Hiljaisia signaaleja voidaan mitata niin

pienissä kymmenen hengen yrityksissä

kuin isoissa konserneissakin. Tuottavuu-

den vipuvaikutus on suurimmillaan isoissa

organisaatioissa, eli tuottavuuden tehostu-

minen kertautuu näissä moninkertaisesti.

Marko Kestin elämään tuovat tasapai-

noa henkisesti antoisan, mutta myös vaa-

tivan työn ohella perhe-elämä ja liikunnan

harrastaminen sekä lasten valmentaminen

telinevoimistelussa.

”Itse aloitin telinevoimisteluharrastuk-

sen kypsässä 39 vuoden iässä. Aivan kuten

organisaatioidenkin kehittämisessä, pitkä-

jänteinen harjoittelu tuottaa tuloksia – nyt

menee spagaatit molempiin suuntaan”,

Kesti kertoo hymyillen.

HILJAISET SIGNAALIT luotaavat yrityksen tilaa.

Marko Kesti väitteli lokakuun lopussa organisaa-

tioiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantami-

sesta hiljaisten signaalien avulla. Hiljaiset signaalit

ovat toimintaa ohjaavia ideoita, jotka kumpuavat

henkilöstön kokemuksista.

”Hiljaiset signaalit -kyselyssä henkilöstöltä

kysytään kehittämistarpeista, jotka ovat organisaa-

tion menestymisen kannalta olennaisia. Työnteki-

jöille tehdystä kyselystä selviää esimerkiksi,

onko henkilöstön mielestä kehittämisen

painopiste tärkeintä kohdistaa määrän

nostamiseen vai laadun parantamiseen.

Kehittämisen kohteet voivat liittyä esimies-

toimintaan, toimintakulttuuriin tai työpro-

sesseihin. Yrityksen työntekijöistä osa voi

esimerkiksi kokea, että yhteisiä palavereita

järjestetään riittävästi, mutta niiden laatu

ei ole tyydyttävä, kun taas osa kaipaa lisää

palavereja. Kehittämiskohde on siis sama,

mutta kehittämisen toimenpide on eri”,

kertoo Marko Kesti.

Hiljaiset signaalit -tutkimuksella saa-

tua tietoa visualisoidaan tarkoitusta varten

kehitetyn matemaattisen mallin avulla.

Tutkimuksen avulla saadaan selville kyse-

lyn kohteena olevalle työyhteisölle oikea

kehittämisen suunta, jolloin työyhteisö voi

itsenäisesti sopia tehtävistä toimenpiteistä

– ulkopuolista konsulttia ei kyselyn tulos-

ten tulkitsemisessa tarvita.

Hiljaisten signaalien käyttö parantaa

työhyvinvointia, koska kaikki kehittäminen

lähtee henkilöstöstä ja heidän ideoistaan.

Kun henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa, motivaatio työntekoon

paranee. Turhan sähläyksen väheneminen nostaa myös työtyyty-

väisyyttä.

”Kuukauden sisällä hiljaiset signaalit -mittauksen toteuttami-

sesta järjestetään ideointipalaveri, jossa sovitaan yhdessä sähköi-

seen järjestelmään kirjattavat toimenpiteet. Koko organisaatiolle

avoimesta järjestelmästä näkyy, mistä työyhteisöryhmästä idea

on lähtöisin, tehtävät toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu.

Onnistuneesta innovaatiotoiminnasta voidaan jakaa kollektiivinen

Henkilöstö-tuottavuuden laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen.

”Olemme saaneet selkeän näytön, että työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa”, sanoo Marko Kesti.

Lomat

Poissaolot Koulutus 0,5 %

Oma kehittäminen 0,5 %

Muu työaika

Tehollinen työaika

Aik

a t

yöhö

n 7

7 %

23 %

Työn opastus 3 %

TYÖAIKAJAKAUMA

11 %

23 %

54 %

8 %

RAKENNUSTARVIKEYRITYS STARKKI

työllistää Suomessa noin 1 000 ihmistä.

Ketjun 22 yksikössä palvellaan rakenta-

jia ja remontoijia 19 eri paikkakunnalla.

Starkissa on pieni henkilöstövaihtuvuus

ja pitkiä työsuhteita. Starkki onkin tehnyt

Mcompetencen ja Ilmarisen kanssa pitkä-

jänteistä henkilöstönkehittämistyötä.

”Yhteistyö Mcompetencen kanssa

alkoi vuonna 2005. Etsimme silloin

yhteistyökumppania tutkimaan, miten

päivitetty strategiamme on organisaati-

ossa sisäistetty. Mcompetencen kanssa

tehty kysely räätälöitiin meidän tarpei-

tamme varten ja laajeni luotaamaan myös

henkilöstön kehittämisajatuksia. Star-

kin johto sitoutui hankkeeseen voimak-

kaasti”, kertoo Starkin henkilöstöpääl-

likkö Riikka Tarkiainen.

Kolmena ensimmäisenä vuonna hil-

jaisia signaaleja luodattiin vuosittain läpi

koko yhtiön. Kyselyjen kautta esiin nous-

seet ongelmakohdat ja kehitysehdotukset

käytiin läpi yksiköittäin yhteisissä keskus-

telutilaisuuksissa.

”Näissä workshopeissa henkilökun-

tamme mietti, miten parhaista ideoista

saataisiin toteutuskelpoisia. Toteutetta-

viksi ideoiksi valikoituvat sellaiset asiat,

joihin kyseisessä yksikössä on mahdol-

lista vaikuttaa.”

YHTEINEN IDEOINTI PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA JA PALVELUA

Workshopin lopuksi eri ideoista

äänestettiin ensiksi toteutukseen

pääsevät. Kaikki ideat kirjattiin myös

avoimeen tietojärjestelmään, missä

ideoihin saattoi tutustua ja niitä

voi kommentoida. Tietojärjestelmä

myös hälytti, jos ideat eivät edenneet

sovitussa aikataulussa.

”Ensimmäisenä vuonna kehitys-

ehdotukset saattoivat koskea hyvin

konkreettisia asioita, kuten sadeasu-

jen laatua. Toisena vuonna ideat kos-

kivat enemmän liiketoimintamme

prosesseja, kuten esimerkiksi myynti-

prosessia. Kolmantena vuonna kehit-

täminen jalostui koskemaan esimer-

kiksi tiedon kulun parantamista ja turhan sähläyksen vähentämistä”,

Riikka Tarkiainen muistelee.

Hiljaisten signaalien luotaaminen on tuonut Starkkiin toimin-

takulttuurin, jossa henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan omaan

työhönsä. Henkilöstön omien kehitysajatusten toteuttaminen myös

sitouttaa ja tekee työn merkityksellisemmäksi. Systemaattinen kehittä-

minen näkyy asiakkaille parempana ja sujuvampana palveluna.

”On upeaa nähdä, miten henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa

kehittää työtä ja työympäristöä. Ja yksi asia on varmasti tullut kaikille

starkkilaisille selväksi: työhyvinvointi on jokaisen vastuulla, ei pelkäs-

tään esimiesten”, Riikka Tarkiainen painottaa.

Henkilöstölähtöinen kehittäminen on tuonut Starkille myös

konkreettista taloudellista hyötyä, joka on Mcompetencen ja Ilma-

risen kehittämällä laskentamallilla tehty näkyväksi, liiketoiminnan

kehityksen ennustamista helpottavaksi tiedoksi.

On upea nähdä, miten

henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa kehittää työtä ja työympäristöä.RIIKKA TARKIAINEN

Starkin Paavo Mustonen ja Riikka Tarkiainen ovat tyytyväisiä

työpaikkansa työhyvinvointiin.



Kuka työllistäisi yli 55-vuotiaan?

TEKSTI SARI OKKO KUVAT JANNE LEHTINEN, SHUTTERSTOCK


Vallalla olevien mielikuvien mukaan yli 55-vuotiaat ovat vanhoja työmarkkinoille. Mutta ovatko ennakkoluulot turhia? Mitä asialle pitäisi tehdä, kun työuria haluttaisiin pidentää, mutta yritykset eivät halua palkata ikääntyviä työntekijöitä? Olisiko Ruotsin mallista apua?


YÖNANTAJIEN halukkuudesta palkata 55

vuotta täyttäneitä lähtivät keskustelemaan

henkilövuokrausyhtiö Suomen Seniorivä-

litys Oy:n omistaja Mauri Koskenniemi

sekä Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja

ja liikkeenjohdon konsulttina toimiva yrit-

täjä Harri Jyrkiäinen.

Työnantajat eivät halua työllistää

55+-vuotiaita työntekijöitä. Tutkimus-

ten mukaan pienet yritykset ovat erityisen

haluttomia.

MAURI KOSKENNIEMI: Valitettava tosiasia on,

että yt-neuvottelujen tuloksena ensimmäisenä lähtevät

yli 50-vuotiaat. Yksi syy on taloudellinen: pitkään yri-

tyksessä työskenneellä on yleensä niin korkea ansio-

taso, ettei häntä kannata pitää. Toinen syy on asenne-

vamma: HR-osastojen kolmikymppisten työntekijöiden

perspektiivistä viisikymppiset ovat liian vanhoja.

HARRI JYRKIÄINEN: Kaiken kaikkiaanhan pienyrittä-

jät ovat äärimmäisen nihkeitä palkkaamaan ketään.

Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kynnys

on pienyrittäjälle todella korkealla. Sen sijaan, että

puhutaan työurien pidentämisestä, pitäisi mieluummin

puhua siitä, miten saataisiin pidettyä nykyinen aktiivi-

väestö työelämässä.

KOSKENNIEMI: Suurin este eläkeläisten palkkaamiseen

ovat työnantajakustannukset. Eduskunta on täynnä

eläkeläisiä, mutta yrityksiin heitä ei palkata. Senio-

reilla on paljon sellaista tietotaitoa ja osaamista, jota

ei käytetä hyväksi. Ammattiyhdistysliike saisi katsoa

peiliin ja hoitaa homman siten, että pienyrittäjillä olisi

mahdollisuus palkata ihmisiä työttömyysputkesta ja

pitää vanhemmat ihmiset töissä.

JYRKIÄINEN: Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu kasvu-

alusta. Ajatellaan vaikka kahta kukkaruukkua. Toinen

puutarhuri iskee kukan ruukkuun ja olettaa, että siinä

Ruotsissa valtio tulee eläkeläisten

työllistämistä. Tuki näkyy esimerkiksi siten, että työeläkemaksu puolittuu. MAURI KOSKENNIEMI

se kituuttaa. Toinen puutarhuri hoitaa, kastelee

ja lannoittaa kasvia saaden sen kukoistamaan.

Suomen hallitus harjoittaa ensimmäisen puutarhu-

rin kaltaista toimintaa. Kasvualustaa pitäisi luoda,

jotta saisimme yritykset kasvamaan ja kansainvälis-

tymään, mitä kautta syntyisi myös työpaikkoja.

KOSKENNIEMI: Työllistimme vielä vuosi sitten paljon

eläkeläisiä kotitalouksiin. Sitten nousi keskustelu

kotitalousvähennyskelpoisuuden alentamisesta.

Mitä tapahtui? Kysyntä loppui kuin seinään. Tai

ei kysyntä loppunut, mutta se siirtyi harmaan ta-

louden puolelle. Ruotsissa valtio tukee eläkeläisten

työllistämistä voimakkaasti. Tuki näkyy esimerkiksi

siten, että työeläkemaksu puolittuu eikä sairaselä-

kevakuutusmaksuja ole.

JYRKIÄINEN: Seniori-ikäisistä löytyy varmasti

hyödyntämätöntä potentiaalia, tietotaitoa, osaa-

mista, kokemusta ja näkemystä, jota moni yrittäjä

ja yritysjohtaja kaipaavat. Jäykkä työlainsäädäntö

tekee jopa mahdottomaksi hyödyntää tätä osaamis-

potentiaalia.

”Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänet heitetään työelämän roskakoppaan”,

Harri Jyrkiäinen pohtii.

”Kun yrityksessä on laaja kirjo eri ikäisten osaamista, se on imagolle hyvä asia”, Mauri Koskenniemi sanoo.


KOSKENNIEMI: Törmäämme usein

tilanteeseen, jossa olemme löytäneet

tehtävään sopivan eläkeläisen. Hän

ei kuitenkaan voi tienata tiettyä tasoa

ylittävää summaa kuukaudessa,

koska lainsäädäntö estää sen. Tämä

on selkeä työllistämisen este, mutta

siihen ei puututa.

JYRKIÄINEN: Yli 80 prosenttia uusista

työpaikoista syntyy pk-sektorilla.

Suomessa on yli 300 000 yritystä,

joista pk-yrityksiä on noin 98

prosenttia. Pk-yrittäjät tuottavat

Suomen bruttokansantuotteesta

arviolta 70-75 prosenttia ja

työllistävät Suomen työvoimasta

noin 60–70 prosenttia. Siltikään tätä

Suomen yhteiskuntaa ylläpitävää

moottoria ei kuunnella.

JYRKIÄINEN: Omassa työssäni oli

jokin aika sitten tilanne, jossa yritys

halusi myyntiin lisää kokemusta.

Yrittäjä löysikin pian potentiaalisen,

tarmokkaan, kyvykkään ja osaavan

60-vuotiaan kandidaatin. Nainen

tuli rekrytointihaastatteluun, jossa

hän kertoi pitävänsä ihmeenä sitä,

että ylipäätään pääsi haastatteluun.

Yleensähän homma menee siten,

että hakemus lentää roskiin suoraan

syntymävuoden perusteella, vaikka cv

olisi kuinka vakuuttava. Viikonlopun

asiaa mietittyään työnhakija kuiten-

kin ilmoitti, ettei sittenkään ryhdy

hommaan. Työ olisi vaativaa ja hakija

saisi lähes palkkaa vastaavan korva-

uksen olemalla työttömänä.

KOSKENNIEMI: Törmäsimme jokin

aika sitten tilanteeseen, jossa eräässä

suuressa yrityksessä tarvittiin vahvaa

talousalan osaajaa, pitkää kokemusta

ja tietotaitoa, jota ei koulunpenkiltä

löydy. Valitettavasti yrityksen HR-

henkilö sanoi, että osaaja ei sitten

saisi olla yli 40-vuotias.

JYRKIÄINEN: Kun ihminen täyttää 65

vuotta, hänet heitetään käytännössä

katsoen työelämän roskakoppaan.

Tänä päivänä meillä on kuitenkin

paljon yli 65-vuotiaita tai jopa yli

75-vuotiaita, joiden henkinen vireys

on kunnossa, ja he hakevat itselleen

aktiviteettiä.

KOSKENNIEMI: Ruotsissa työnantaja-

kustannukset on ratkaistu mainiosti.

Vuosina 1946–1984-syntyneiden

työssä olevien työnantajamaksu on

31,42 prosenttia. Vuonna 1945 tai

sitä aikaisemmin syntyneiden työn-

antajamaksu on vain 10,21 ja vuonna

1985 tai myöhemmin syntyneiden

15,49. Malli kannustaa palkkaamaan

sekä eläkeläisiä että nuoria. Ruotsissa

on myös yrityksiä, jotka työllistävät

vain eläkeläisiä, koska lainsäädäntö

antaa siihen mahdollisuuden.

”Seniori-ikäisistä löytyy varmasti hyödyntämätöntä osaamista ja kokemusta, jota moni yritys kaipaa”, Harri Jyrkiäinen toteaa.

Moni pienyrittäjä olisi valmis palkkaamaan hen-

kilöstöä, mutta työ-lainsäädäntö estää

sen. Tällaista palau-tetta saan kentältä.

HARRI JYRKIÄINEN

SUOMEN PIENYRITTÄJÄT on perustettu

vuonna 2005. Yhdistyksen tavoit-

teena on pienyritysten ja -yrittäjien

sekä yrittäjien perheiden aseman ja

toimintaedellytysten kehittäminen

Suomessa.

SENIORIVÄLITYS on pääkaupunkiseu-

dulla toimiva kokeneen työvoiman

välittämiseen erikoistunut henkilöstö-

palveluyritys. Vuonna 2011 perustet-

tu yritys on laajenemassa koko maan

kattavaksi.


Ikäihmisten työllistämiseksi

Suomen lainsäädäntö pitäisi

saada kuntoon. Myös asenneilmastoa on syytä

tuulettaa.MAURI KOSKENNIEMI

Eläketurvakeskus on tutkinut työnantajien halukkuutta työllistää nykyistä enemmän 55 vuotta täyttäneitä ja vanhuuseläkeikäisiä.

Myönteisesti suhtautuvien toimipaikkojen osuus on hieman kasvanut vuoden 2004 tutkimukses-ta. ”Kyllä” vastanneita on molempina tutkimus-kertoina ollut neljäsosa toimipaikoista, mutta ”mahdollisesti” vastanneiden osuus on kasva-nut. Vuonna 2011 kolmasosa toimipaikoista ar-vioi mahdollisesti voivansa työllistää ikääntyneitä ihmisiä nykyistä enemmän, kun vuonna 2004 toimipaikoista neljäsosa oli samaa mieltä.

Vastaavasti kielteisesti ikääntyneiden työllis-tämiseen suhtautuvien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 selvästi alle puolet katsoi, ettei ikääntynyttä työvoimaa voida käyttää nykyistä enempää.

Kiinnostusta työn tarjoamiseen 63 vuotta täyttä-neille on joka kymmenennessä toimipaikassa.

Halukkuutta pysyvän työn tarjoamiseen van-huuseläkeikäisille on vähemmän kuin osa-aikaisen tai tilapäisen työn tarjoamiseen. Vajaa kymmenen prosenttia olisi halukas työllistämään vanhuuseläkeikäisiä pysyvästi. Tilapäistä tai osa-aikaista työtä olisi valmis tarjoamaan joka kolmas toimipaikka.

TUTKITTUA TIETOALÄHDETÄÄN MURTAMAAN MYYTTEJÄ

Ikääntyneillä ihmisillä on paljon sairauspoissaoloja, eivätkä he jaksa nykyrytmissä.KOSKENNIEMI: Ei pidä paikkaansa. Jaksaminen riippuu työs-

tä. Eläkeläisen paras paikka ei välttämättä ole liukuhihnalla,

mutta monissa muissa tehtävissä hän pärjää mainiosti.

JYRKIÄINEN: Jos ihminen pitää itsensä kunnossa niin fyysi-

sesti kuin psyykkisesti, niin kyllä hän seisoo hihnalla vaikka

75-vuotiaaksi.

Ikääntyneet eivät opi uusia asioita, eivätkä pysy kärryil-lä esimerkiksi nykytekniikan kanssa.KOSKENNIEMI: Kaikki meille tulevat työhakemukset tulevat

sähköpostitse. Eläkeläisillä ei välttämättä ole omaa tietoko-

netta, mutta he käyvät sitten vaikkapa kirjaston tietokoneel-

la. Monet ryhtyvät eläkeläisinä opiskelemaan ja tekemään

jopa väitöskirjoja.

JYRKIÄINEN: Tutkimustulosten mukaan ihminen on kuolin-

vuoteelle asti oppimiskykyinen. Kokemukseen perustuva

oppiminen voi luoda ihan uudenlaisia innovaatioita.

Ikääntyneet eivät ole motivoituneita, koska he odotta-vat vain eläkkeelle pääsemistä.JYRKIÄINEN: Voi olla, että joillakin ainoa motivaattori on

kuusikymppisenä eläkkeelle pääsy. Tämä johtuu esimerkik-

si siitä, että ihminen on tehnyt liian pitkän uran samoissa

työtehtävissä. Jokainen leipiintyy välillä. Motivaatio ei ole

iästä kiinni.

KOSKENNIEMI: Voi olla niinkin, että eläkkeelle pääsyä odot-

tanut ihminen toteaa parin kuukauden kuluttua eläkkeen

alkamisesta, ettei tästä tule mitään. He ovat usein valmiita

muutokseen ja ryhtymään vaikkapa iltapäiväkerhon ohjaa-

jaksi aiemmasta urasta riippumatta.

28

Varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona

poistuu työeläkejärjestelmästä kokonaan,

mikäli hallituksen esitys menee läpi. Ny-

kyisin varhennetulle vanhuuseläkkeelle

voi jäädä 62-vuotiaana. Lakimuutos tar-

koittaa, että vanhuuseläkkeelle voi jäädä

jatkossa aikaisintaan 63-vuotiaana, mikä

on vanhuuseläkkeen alaikäraja työeläke-

järjestelmässä.

Kansaneläkejärjestelmässä varhen-

nettu vanhuuseläke säilyy, mutta sen ikä-

raja nousee 63 vuoteen. Muutos koskee

vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä.

Työeläkelakia muutetaan myös niin,

ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa

saavilla pitkäaikaistyöttömillä ole enää

mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana var-

hennusvähennyksellä vähentämättömälle

vanhuuseläkkeelle. Lisäksi takuueläk-

keestä annettua lakia ehdotetaan muu-

tettavan niin, että vanhuuseläkettä tai

varhennettua vanhuuseläkettä saavalla

olisi oikeus takuueläkkeeseen aikaisintaan

63-vuotiaana. Nämä muutokset koskevat

vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä.

Myös osa-aikaeläkkeen ikäraja nou-

LyhyestiLyhyesti

TyEL-maksu on vuonna 2013 keskimäärin 22,8 % palkoista eli sama kuin vuonna 2012. Työeläkemaksulla kustannetaan sekä nykyisiä että tulevia työeläkkeitä, eli osa maksusta rahastoidaan.

Keskimääräisessä maksussa on otettu huomioon hy-vitys ja muut alennukset. Hyvityksen määräksi on arvioitu keskimäärin 0,4 prosenttia palkoista (tänä vuonna 0,3 %). Liian korkeina kerättyjen työkyvyttömyysmaksujen oikaisujen johdosta vuoden 2013 maksuun tehdään alennus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista.

Maksun laskennassa käytettävä perustekorko pysyy ennallaan.

VARHENNETTU VANHUUSELÄKE POISTUU

Työeläkemaksut ennallaan

Perittävä keskimääräinen työeläkemaksu % palkoista

2012 2013

Vanhuuseläke 2,9 2,9

Työkyvyttömyyseläke 1,0 0,9

Tasausosa 18,3 18,9

Muut osat 0,9 0,9

Asiakashyvitykset -0,3 -0,4

Yhteensä 22,8 23,2

Alennus -0,4

Maksu keskimäärin 22,8 22,8

Pientyönantajan maksuPientyönantajan TyEL-maksu on 23,4 prosenttia palkoista, kun siinä on huomioitu oikaisujen johdosta tuleva maksun alennus. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakas-hyvitys.

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 23,8 prosenttia palkoista. Tilapäinen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.

Yrittäjän YEL-maksuAlle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu on 22,50 prosent-tia ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 23,85 prosenttia eli maksut ovat samat kuin tänä vuonna.

Suurilla yrityksillä omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuun Kun yrityksen vuoden 2011 palkkasumma ylittää 1 879 500 euroa, maksuun vaikuttaa sen työkyvyttömyys-riskiin perustuva maksuluokka.

Vuoden 2013 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2010 ja 2011 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Työnantajat on jaettu 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluok-kaan. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhem-min työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,8795–30,072 miljoonaa euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysimääräisesti.

Maksuluokka neljä on perusluokka, johon kuuluvilla yri-tyksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla.

Asiakashyvitysten lisäksi suurimmilla yrityksillä maksua pienentävät myös maksutappioalennus ja hoitokustannus-osan suuruusalennus.

Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on huomioitu)

2012 2013 Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 5,15 5,15 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 6,50 6,50 Työnantajan osuus keskimäärin 17,35 17,35

see yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lue

tästä lisää sivulta 5.

Lakimuutosten tavoitteena on

pidentää työuria. Ehdotukset perus-

tuvat hallitusohjelmaan ja työmarkki-

nakeskusjärjestöjen keväällä teke-

mään työurasopimukseen, jonka

toimenpiteet hyväksyttiin hallituksen

kehysriihessä.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan

1. tammikuuta 2013.

Ensi vuonna aloittavat yrittäjät saavat

YEL-maksustaan 22 prosentin alennuk-

sen. Alennus koskee yrittäjätoiminnan

neljää ensimmäistä vuotta, ja siihen ovat

oikeutettu ne, jotka ryhtyvät yrittäjäksi

ensimmäistä kertaa.

Esitetty lakiehdotus nostaa hie-

man aloittavan yrittäjän eläkemaksua.

Nykyisin aloittavan yrittäjän alennus on

25 prosenttia. Ennen vuodenvaihdetta

aloittaneiden yrittäjien alennus pysyy 25

prosentissa, jos yritystoiminta jatkuu kes-

keytyksettä. Esimerkiksi yrittäjä, joka on

29

Ensi vuonna aloittavan yrittäjän eläkemaksu nousee

LyhyestiLyhyesti

Työeläkkeet nousevat ensi vuonna

noin 2,8 prosenttia vuoden 2012

tasosta. Työeläkeindeksi on 2475.

Työeläkeindeksillä tarkistetaan

maksussa olevat työeläkkeet. Työ-

eläkeindeksiä laskettaessa palkkojen

muutoksen osuus on 20 prosenttia

ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Palkkakertoimeksi vahvistettiin

1,327. Sen nousu on vajaat 2,8 pro-

senttia. Palkkakertoimella tarkiste-

taan vuosiansiot eläkkeen alkamis-

vuoden tasoon tulevaa työeläkettä

laskettaessa. Palkkakertoimessa

palkkojen muutoksen osuus on 80

prosenttia ja hintojen muutoksen 20

prosenttia.

Työeläkkeet nousevat ensi vuonna 2,8 prosenttia

aloittanut yritystoiminnan ensim-

mäistä kertaa tammikuussa 2012,

saa YEL-vakuutuksensa 25 prosen-

tin alennuksella joulukuuhun 2015

saakka.

Lainmuutos vähentää yrittäjien

eläkelakiin liittyviä valtion kustan-

nuksia. Valtio rahoittaa yrittäjäeläk-

keet siltä osin kuin vakuutusmaksut

eivät riitä eläkkeiden kustannuksiin.

Laki tulee voimaan 1. tammi-

kuuta 2013.

Yrittäjänä vaikutat itse eläkkeesi

määrään. Yrittäjän eläkkeen pe-

rustana on työtulo, joka vaikuttaa

lisäksi mm. sairaus- ja vanhempain-

päivärahan suuruuteen.

Tarkista ja muuta työtulosi verkossa

ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu.

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto tammi-

syyskuussa ylsi 5,3 prosenttiin. Sijoitusten

markkina-arvo oli 29,1 miljardia euroa.

”Olemme sijoitustuottoon varsin tyyty-

väisiä, etenkin pääomasijoitusten ja ulko-

maisten osakesijoitusten osalta. Sen sijaan

suomalaisten osakesijoitusten tuotto oli sel-

västi muita markkinoita heikompaa”, sanoo

varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Noteeratut osakesijoitukset tuottivat 5,8

prosenttia. Myös pääomasijoitukset tuottivat

hyvin, 10,7 prosenttia, kuten myös korkosi-

joitukset, 4,9 prosenttia. Kiinteistösijoitukset

tuottivat vakaan 3,8 prosentin tuoton.

Yhtiön pitkän aikavälin reaaliset sijoitustuotot olivat syyskuun lopussa

3,6 prosenttia. Työeläke-maksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketur-

vakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-oletusta.

”Pitkän aikavälin sijoitustuottojen tilanne näyttää osaltamme hyvältä.

Vaikka raportoimmekin sijoitustuottojamme neljännesvuosittain, on muis-

tettava, että työeläkesijoittaminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa ja

”kvartaalimme” pikemminkin 25 vuoden pituinen”, Ritakallio sanoo.

Ilmarisen vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla ja vahvistui vuoden takai-

seen verrattuna.

OSAKESIJOITUKSET NOSTIVAT ILMARISEN SIJOITUSTUOTTOA

YRITTÄJÄ, TARKISTA TYÖTULOSI!

ILMARISEN VERKKOPALVELUT

on nyt yhdessä osoitteessa:www.ilmarinen.fi/palvelut


www.ilmarinen.fi/palvelut

30 LyhyestiLyhyesti

Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton Vuoden vanhusteko -palkin-

non on saanut vantaalainen Luovat nuoret -ryhmä. Ryhmä toteutti

yhteistyössä paikallisten vanhusten kanssa Kultainen nuoruus

-musikaalin. Musikaali syntyi, kun nuoret vierailivat vanhusten pal-

velukeskuksessa ja kokosivat heidän elämäntarinoitaan. Palkinto on

suuruudeltaan 5 000 euroa ja se myönnettiin nyt viidennen kerran.

Musikaalin tekemisestä oli iloa sekä nuorille että vanhuksille.

”On hyvin koskettavaa nähdä, miten kahden niin eri-ikäisen

porukan yhteistyöstä kumpuaa iloa ja elämyksiä, jotka liikuttavat.

Tästä voivat ottaa oppia ihan kaikki – erilaisuus ei ole uhka vaan rik-

kaus”, sanoo Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola.

Ilmarinen pärjäsi jälleen työeläkeyhtiöiden väli-

sessä kilpailussa asiakkaista vuoden 2012 kolman-

nella neljänneksellä.

Ilmarisen TyEL-vakuutusten nettomäärä kas-

voi heinä-syyskuun asiakashankinnan myötä yli

540 kappaleella ja YEL-asiakaskanta lähes 450

vakuutuksella. Molempien vakuutusten määrä

kasvoi merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajan-

kohtaan verrattuna.

”Tulos on hyvä ja olemme siihen tyytyväisiä.

Olemme iloisia myös siitä, että asiakaspysyvyy-

temme on säilynyt erittäin hyvänä. Tämä osoittaa,

että olemme tehneet asioita oikein ja asiakkailla

on vahva luottamus Ilmariseen”, Ilmarisen asiak-

kuuksista vastaava johtaja Timo Aro sanoo.

Työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikot laskevat parhaillaan

tulevien vuosien työkyvyttömyyspuskurin tarvetta, riittävyyttä

ja käyttöä kevään työeläkemaksupäätösten pohjaksi. Puskurit

lähtivät kasvamaan 90-luvun lopulla, kun työkyvyttömyyseläk-

keelle jäi oletettua pienempi joukko työntekijöitä.

Sittemmin puskureita on purettu maksunalennuksin. Esi-

merkiksi ensi vuodelle yritykset ja palkansaajat saavat tyel-mak-

sun yleistä korotusta (0,4 %) vastaavan maksunalennuksen.

Tämän syksyn aikana on myös esitetty arvioita, että pienten ja

suurten työnantajien puskurit olisivat keskenään epäsuhtaiset.

”Uusimpien laskelmien mukaan olemme tasapainotilan-

teessa ja puskurit on suhteessa vakuutusriskiin oikeudenmukai-

sesti mitoitettu suurten ja pienten työnantajien välillä,” sanoo

Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta.

Työkyvyttömyys- puskurit mitoitettu oikein

ILMARISEN ASIAKAS-MÄÄRÄ VAHVASSA KASVUSSA

Ilmarinen palkitsi nuorten ja vanhusten yhteismusikaalin A

NT

ER

O A

ALT

ON

EN

Uusi Työn iloa -blogi

KERTOO TYÖHYVINVOINNISTA

Ilmarisen työhyvinvointia ja hyvää työelämää

käsittelevä Työn iloa -blogi on julkaistu. Blogi

on osa uutta Kollega.fi -verkkolehteä. Blogin

tavoite on jakaa Ilmarisen laajaa kokemusta

työhyvinvoinnista lukijoiden hyödyksi. Blogin

kirjoittajina toimivat Ilmarisen ja kumppani-

verkostomme asiantuntijat.

Tutustu blogiin: www.kollega.fi/tyoniloa

www.kollega.fi/tyoniloa

0-LUVUN LOPUSSA suomalaiset olivat netinkäytössä maailman parhaita.

Jenkkien tv-kanavat ja kiiltäväpaperiset bisneslehdet ramppasivat teke-

mässä juttuja meidän erinomaisuudestamme. Mistä tämä johtui?

Veikkaanpa, että yksi syy oli suomalainen keksintö: nettipankki.

90-luvun puolivälissä suuret massat oli yksinkertaisesti pakotettu pois

konttoreista oman nettinsä ääreen. Silloin paheksuttiin pankkien pal-

velumaksuja, vaikka ne taisivat lopulta johtaa suomalaisten nettietu-

matkaan. Olihan se nyt järjetöntä, että pienimmässäkin kyläpahasessa oli kohtuupalkkaisia

ihmisaivoja tekemässä työtä, jonka tietokone hoiti varmemmin ja halvemmin.

HARVA SUOMESSA OSAA edes arvostaa nettipankkisysteemiä, mutta on uskomatonta,

miten hyvin se meillä toimii. Esimerkiksi Jenkeissä voit edelleen maksaa netissä

usein vain oman pankkisi toiselle tilille. Jos haluat maksaa toisiin pankkeihin, se

täytyy edelleen tehdä shekillä. Kyllä – shekillä – sillä paperiläpyskällä, jonka muis-

tamme juuri ja juuri 70-luvulta. Kapitalismin ja tehokkuuden nimiin vannovassa

maassa on satoja tuhansia ihmisiä tekemässä ihan työkseen käsillään sitä, minkä

me suomalaiset olemme tehneet jo parisenkymmentä vuotta tietokoneella.

Tämä parantaa työllisyyttä, sanoo joku. Totta kai se parantaa. Samalla logii-

kalla voisimme kieltää tietokoneet kokonaan ja siirtyä helmitauluihin. Silloin

sitä työvoimaa vasta tarvittaisiinkin. Ja joka ainoan työsekunnin maksaa

lopulta kuluttaja.

MIKSI JENKEISSÄ mikään systeemi ei sitten vakiinnu? Siksi, että jos siellä

yritettäisiin sopia yhdestä standardista, aina löytyisi joku toinen mahdol-

linen edunsaaja, joka lupaisi toimittaa järjestelmät vielä paremmin kuin

edellinen. Jatkuva kilpailu, joka yleensä on hyväksi taloudelle, saattaa

johtaa myös siihen, että lopulta mikään järjestelmä ei vakiinnu. Kääntö-

puolena Suomen hommassa on tietysti monopolisoituminen. Suomessa

paljon pilkattu konsensus on meille joissakin asioissa hyödyllinen.

MUISTAN, KUN MAKSOIN ensimmäisen kerran laskun tietokoneella.

Jännitin, koska olin aiemmin tottunut asioimaan elävän pankki-ih-

misen kanssa. Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani

välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin. Alkukankeus hävisi äkkiä

ja pian netissä maksaminen oli yhtä itsestäänselvää kuin

vessassakäynti.

ENÄÄ SUOMI EI OLE nettiedelläkäviäjä. Kun Suomen net-

tipankki kehitettiin 90-luvun alussa, Viro oli vielä neu-

vostotasavalta, jossa todellakin laskettiin helmitauluilla.

Nyt Virossa voi jopa äänestää netissä. Suomessa tähän

ei ole lähdetty, sillä koko hommaa pidetään turvallisuus-

riskinä. Outoa, että olemme valmiita siirtelemään satojen

tuhansien eurojen summia netissä, mutta pelkäämme yhden

ainoan äänen päätymistä vääriin käsiin.

TUOMAS ENBUSKE

Netti vai helmitaulu?

31 Enbuske

9

Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin.

KU

VA

VIL

LE

JU

UR

IKK

AL

A

Tule kehittymäänTyöhyvinvoinnin johtamisella tulostaPauli Juuti

Vaasa 21.3.Tampere 18.4.

Varhaista välittämistä 2.0Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Stella Polaris

Rovaniemi 14.2. Helsinki 14.3.Turku 11.4.Jyväskylä 16.5.

Ihmisten johtamisen perusteetPekka Järvinen Kuopio 12.2. Oulu 6.3.Lappeenranta 10.4. Turku 14.5.

Ajattelun johtaminen ja sen mahdollistaminen Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen

Jyväskylä 5.2.Helsinki 4.6. Joensuu 6.6.

Tilaisuudet

Työyhteisötaidoilla työhyvinvointiinJuha Wiskari

Seinäjoki 14.2. Tampere 12.3.Helsinki 22.5.

Erinomaisuutta erilaisuuden johtamisella Matti Ylikoski

Mikkeli 19.3.Helsinki 16.4.Tampere 21.5.

Uuteen aikaan – työelämän ja sen rakenteiden suuri muutos Esko Kilpi

Helsinki 7.2.

AJANKOHTAISSEMINAARIT

iAreena 2013: Lisää virtaa! Ikäihmisen kehon ja mielenhyvinvointi

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET

Kevään seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajan-

kohtaisia työhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mu-

kaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet!

TYÖHYVINVOINTISEMINAARIT

www.ilmarinen.fi/tilaisuudet

Documents

Ilmarinen 4/2012