Ilmarinen 4/2013

Kuntaliiton Reijo vuoRento: KuKa hoitaa Kuntien

tehtävät?

24 18

4/13IlmarInen“Eläketurvakeskuksen julkaiseman laskelman mukaan mitään suurta työeläkemaksujen korotustarvetta ei vuoden 2016 jälkeen näyttäisi olevan.“ – Jaakko Kiander, Ilmarinen s. 14

iRmelin tie eläKKeelle

aKi Riihilahti pohtii mistä Kumpuaa työnilo

31

Ravintolayrittäjä Juha Peurala uskoo hymyn voimaan

suomen iloisin yRittäjä! 8

IL_0413_1-7 1 11/29/13 3:46 PM

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI2 IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI2

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuusSisältö

4

15

4/13

miten huonoista tavoista pääsisi eroon? Charles Duhigg muuttaa maailmaa tapa kerrallaan.

Miksi siirtyä TyEListä YELiin 5 Työtulon vaikutukset sosiaaliturvaan 6 Helposti uusinta tietoa työhyvinvoinnista 13 Lyhyesti: Muista vuosi-ilmoitus, helpompaa asiointia verkossa, Vuoden vanhusteko 2013, työeläkemaksut 2014 28

Postiivinen ytkasvuyritys haltianissa

kirjainpari yt tarkoittaa myös hyviä asioita.

20

7

lähellä asiakkaita

sEPPo HärkönEn,kauPPias

Palvelua huoltoasemille

IL_0413_1-7.indd 2 11/29/13 10:21 AM

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit: [email protected]

Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 79 000 Painettu joulukuussa 2013. Yhteystiedot:

Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite: 00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000

Asiakastietojen muutokset: [email protected]

Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.

rittäjien jaksaminen omassa arjessaan on yhteiskunnallisestikin ajateltuna merkittävä asia. Meille niin sanotussa normaalissa työ-suhteessa työskenteleville henkilöille ihan itseisarvona pidetyt asiat, kuten vuosiloma, säännöllinen työaika ja työkaverit, eivät olekaan itsestäänselvyys yrittäjille. Palaute omasta työstä on myös yrittäjille tarpeellinen oman työtehon ja jaksamisen kannalta.

Teimme alkusyksyllä työhyvinvointiin liittyvän kyselyn yrittäjäasiakkaillemme. Ky-selyn tuloksista selvisi, että pidemmälle lomalle viime kesänä ehti taantumasta johtuen vain kourallinen yrittäjiä. Siksi kannustuksen rooli yrittäjien arjessa on tärkeä jaksami-seen vaikuttava asia. Siinä missä työntekijä odottaa palautetta ja kannustusta kollegoil-taan ja esimieheltään, asiakkaalta tullut kiitos nousee tärkeään osaan yrittäjän silmissä.

Minä tunnen itseni kerran kuukaudessa hemmotelluksi nauttiessani luottokam-paajani Jennan hoidoista. Hänen ammattitaitonsa ja innostuksensa omaan työhönsä heijastuu erinomaisena asiakaskokemuksena kiireisistä työpäivistä huolimatta. Useim-milla meistä on vastaavia kokemuksia pienyrittäjien vastuuntuntoisesta työskentelystä

ja he ansaitsevatkin lämpimät kiitokset työstään. Voi, kun aina muistaisimme kiitoksemme myös kertoa!

Haastavista ajoista huolimatta yrittäjät ymmärtävät, että vahva yritys tarvitsee tuekseen hyvinvoivan yrittäjän. Hyvinvoiva yrittäjä kannustaa myös omia työntekijöitään liikkumaan, tarjoaa mielenkiintoista työtä ja pitää yllä hyvää työilmapiiriä avoimesti keskustelemalla ja mikä tärkeintä – työpaikkahuumorin kukoista-essa.

Ilmarinen etsi syksyn ajan Työpaikkanaurajat-sivullaan Fa-cebookissa Suomen parhaimmalla asenteella varustettua pien-yrittäjää. Kaikkiaan kilpailuun ilmiannettiin yli 1 250 yrittäjää ja lähes 40 000 suomalaista äänesti kampanjassa omaa suosikkiaan. Kampanjan voittajaksi äänestettiin tiukassa finalistiäänestyksessä yrittäjä Juha Peurala, joka pyörittää Seinäjoella Bar 15 -nimistä

ravintolaa. Miten Juha on onnistunut hurmaamaan asiakkaat ja samalla huolehtimaan omasta ja työntekijöidensä jaksamisesta? Kerromme tässä lehdessä tarkemmin Juhasta ja hänen mahtavasta palveluasenteestaan.

Kiitos yrittäjille hyvästä ja tärkeästä työstä!Kati Huoponen

työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Parempaa elämää, ole hyvä.Pääkirjoitus

Y

KIITOS AUTTAA YRITTÄJÄÄ JAKSAMAAN

AUTA MeITÄ TeKeMÄÄN YhÄ pAReMpAA lehTeÄ

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse [email protected] tai soita 010 284 2503/Milla Kauppila.

Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!

Ilmarinen-lehteä on mukana tekemässä yli kymmenen yrittäjää. Valokuvaaja Matti Immonen on yksi heistä. Matti on toiminut yrittäjänä vuodesta 2007. Hänen mielestään parasta yrittäjyydessä on se, että kaikki on todellakin mahdollista.

IL_0413_1-7 3 12/2/13 9:52 AM

Hymyilevä kauppias

Seppo Härkönen Suomen Iloisin yrittäjä -kampanjassa kauppias Seppo Härkönen sai tuhansia ääniä, vaikka hänen kotipai-kallaan Karigasniemellä on vain satakunta taloutta. Salaisuus Sepon menestykseen löytyy innosta tehdä kauppiaan työtä. ”Olen seissyt lihatiskin takana 40 vuotta eikä ole yhtenäkään aamuna tuntunut töihin lähtö vaikealta.”

kuka

4 Innostus

TerHi paavola

1

3

4

2

Miksi pidät työstäsi?

Asiakkaiden vuoksi. He tuovat minulle aurinkoisen mielen. Me olemme täällä Karigasniemellä kuin yhtä perhettä. Kauppiaana toimiminen on minulle

sellainen sydämen asia. Kauppiaaksi täytyy syntyä, sellaiseksi ei voi opiskella. On niin hieno tunne, kun samat ihmiset ovat käy-neet kaupassa koko ikänsä ja tunnen heidän lapsensa ja lapsen-lapsensa. Siitä tulee sydämeen lämmin tunne.

Millainen kauppias haluat karigasnieMeläisille

olla?

Rehellisyys maan perii. Se on tärkeää minulle. Ha-luan olla myös auttavainen kaikin tavoin. Asiakkaa-

ni voivat tulla luokseni kysymään apuja ja neuvoja milloin vaan. Olen heidän tukenaan niin hyvissä kuin vaikeissa hetkissä. Pie-nellä paikkakunnalla on pakko välittää kaikista. Meillä kaupassa kuuluu nauru, asiakkaita tervehditään ja halataan. Minun käykin usein sääliksi kauppiaskavereita etelässä, eihän siellä asiakas edes tiedä, kuka on kauppias!

Millaista kaupankäynti karigasnieMellä on?

Kyllä meillä tavaravalikoima poikkeaa etelän kau-poista. Me teemme täällä rajakauppaa. Paikalliset ihmiset saavat lihat, kalat ja marjat omasta takaa.

Poromiehelle ei poroa kannata myydä. Mutta 90 prosenttia asi-akkaistamme on norjalaisia ja meidän valikoimamme on mietitty heidän tarpeidensa mukaan. Meille saatetaan ajaa kaupoille 250 kilometrin päästä. Kaikkiaan kauppamatkaa kertyy siis 500 kilo-metriä. Kyllä siinä pitää palvelun olla paikallaan.

Miten pidät huolta oMasta jaksaMisesta?

Vapaa-aikaa on valitettavan vähän, koska teen töitä 13 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Joka toinen päivä pidän tunnin paussin ja käyn lenkillä.

Harrastuksiini kuuluu kalastaminen ja tunturimökillä yksin ole-minen. Jaksamiseen tarvitaan ihmisten läheisyyttä, hyvinvointia ja rakkautta. Ne lataavat paristoja. Menestystä ei tarvitse aina ra-hassa mitata, kyllä tässä ammatissa se tulee jostakin ihan muusta.

IL_0413_1-7.indd 4 11/29/13 10:21 AM

Kysymys & vastaus

5

anette oravakangas palveluasiantuntijaIlmarinen

www.ilmarinen

.fi

3

4

2

1miten työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmän muutos

koskee minua? omistan yrityksestä yli 30 prosenttia.

YELin määritelmä muuttui jo vuoden 2011 alusta alkaen. Uusien säännösten mukaan YELin piiriin kuuluu yrittäjä, joka omistaa osakeyhtiön osakkeista yksin yli 30 prosenttia ja työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa. Aiemmin omistusraja oli yli 50 prosenttia, ja alle puolet omistaneet vakuutettiin TyELin mukaan. Johtavassa asemassa yrityksessä työskentelevänä kuulut YELin piiriin myös siinä tapauksessa, että omistat osakkeista perheen-jäsenten kanssa yhdessä yli 50 prosenttia. Yrittäjillä on ollut kaksi vuotta järjestelyaikaa hoitaa muutos. Uuden määritelmän mukai-sesti sinun tulee siirtyä YELin piiriin viimeistään 1.1.2014.

mitä minun pitäisi nyt tehdä, koska asia on jäänyt hoitamatta?

Koska aikaa on vain vuodenvaihteeseen asti, kannattaa toimia ripeästi. Vielä ehtii! Muutoksen voi tehdä Ilmarisen verkkosivuilla tai soittamalla asiakaspalveluumme. TyELiin perustuvan työsuh-teesi tulee päättyä joulukuun loppuun mennessä, eli se hoituu luontevasti vuosi-ilmoituksen yhteydessä.

meillä on perheyritys, josta myös vaimo omistaa 30 prosent-

tia. hän ei työskentele yrityksessä, vaikuttaako muutos

häneenkin?

Koska vaimosi ei työskentele yrityksessä, hänen ei tarvitse tehdä asialle mitään.

onko muutoksesta minulle jotain etua?

Uutena YEL-vakuutettuna saat niin sanotun aloittavan yrittäjän 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksuista neljän vuoden ajaksi, mikä on merkittävä etu.

www.ilmarinen.fiSaat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

tyeListä yeLiin – miten ja miksi? Ilmarisen palveluasiantuntija Anette Oravakangas kertoo, mitä yrittäjän pitää tehdä viimeistään nyt.

IL_0413_1-7.indd 5 11/29/13 1:47 PM

56päivää

87päivää

105 päivää

30päivää

ku

va: j

un

nu

lu

sa

6 Tietokulma

www.ilmarinen

.fi

OmanYEL-työtulotason voi

tarkistaa aika ajoin. Kirjaudupankkitunnuksilla:

www.ilmarinen.fi>Yrittäjä> Työtulo

TiedäTkö, miTen TYöTulosi vaikuTTaa sosiaaliTurvaan?Yrittäjän työtulo on sosiaaliturvan perusta. Työtulon määrä vaikuttaa suoraan niin äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan kuin työttömyysturvaan.

Esimerkki 1:Yksinyrittäjä Ella 32 v jää äitiyslomalle

Ella on pitänyt työtuloaan varsin pienenä. Raskaaksi tultuaan Ella haluaa nostaa työtuloa reippaasti saadakseen parempaa äitiysrahaa, sillä hän tietää, että Kelaa voi pyytää laskemaan päivärahan viimeisen puolen vuoden tulojen mukaan.

Äitiyslomalle jääminen ei ole syy työ-tulon korotukselle. Suositeltavaa on, että työtulo pidetään oikealla tasolla, jolloin myös vanhempainpäiväraha määräytyy oikein.

“Yrittäjähän ei koskaan sairastu”. Näin Seppo oli aina ajatellut. Eräänä päivänä Sepon piti kuitenkin myöntää, ettei ajatus pitänyt paikkaansa. Jos yrittäjä arvioi työtulonsa liian alhaiseksi, elintaso saattaa tippua, koska vuotuisesta työtulosta laskettava päiväraha jää liian pieneksi. Jos työtulo muuttuu vuoden aikana, Kela laskee päivärahan keskimääräisen vuotuisen työtulon perusteella. Jos Seppo jää pitkäaikaiselle sairaslo-malle, päivärahaa maksetaan noin vuoden ajan, ja tämän jälkeen hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä, johon työtulo niin ikään vaikuttaa.

sairauspäiväraha 438 €/kk

sairauspäiväraha 1 799 €/kk

Päivärahatiedot ovat ohjeellisia.

Yrittäjän kannattaa pitää huolta sii-tä, että eläkevakuutuksen pohjaksi valittu YEL-työtulo vastaa työpa-nosta. Usein käy niin, että yrittäjä arvioi tason liian matalaksi, mikä sitten kostautuu, kun tarkastellaan sosiaaliturvaa elämäntilanteen muuttuessa.

Esimerkki 2: Yrittäjä seppo 56 v jää sairaslomalle

äiTiYslomaalkaa

sairasloma alkaa

äiTiYsraha vanheimpainraha€/arkipäivä €/arkipäivä

Työtulotaso:9 000 €/v

Työtulotaso:7 304 €/v

Työtulotaso:

45 000 €/v

Työtulotaso:

30 000 €/v

23,77 € 23,77 €27,00 €

135,00 €

95,46 €

112,50 €

95,46 €

IL_0413_1-7.indd 6 11/29/13 10:21 AM

Palvelun Paikka 7ku

va: j

un

nu

lu

sa

Heli satuli

Juuri nyt suunnittelen...

Tulevaisuuden huoltamokäynti on hengähdyshetki arjen keskellä. näin uskoo Tamoilsin toimitusjohtaja Henri leinonen. vuoden st1-kauppiaaksi valittu leinonen toi suomeen palvelutankkauksen ja loi samalla uuden ammattikunnan.

TiedäTkö, miTen TyöTulosi vaikuTTaa sosiaaliTurvaan?

Kun Kuljettaja Kaartaa huoltoasemalle, asiantuntevat pal-velumestarit ovat valmiina huolehtimaan auton jokapäiväisistä tarpeista. He tankkaavat autoon optimaalista menovettä, täyttävät tarvittaessa lasinpesunestesäiliön, huolehtivat moottoriöljystä sekä vaihtavat sulat tuulilasinpyyhki-jöihin. Asiakas voi jatkaa matkaa vailla huolta auton ajokunnosta.

Kyseessä ei ole tuulahdus menneisyydestä, vaan nykyarki toimitusjohtaja Henri Leinosen huol-toasemilla. 18 vuotta alalla toimineen Leinosen mukaan palvelutankkauskonsepti syntyi vastaukse-na asiakkaiden toiveisiin.

”Kilpailu alalla kiristyy vuosi vuodelta ja pohdimme erottautumiskeinoja. Samaan aikaan yhä useampi asiakas haikaili vanhan ajan palvelun perään mittarikentällä. Silloin välähti: miksi emme toisi palvelua takaisin?”

St1:n johto ja Leinonen kävivät Euroopassa tutustumassa huoltamoiden palveluun ja räätälöivät mallin suomalaiseen tyyliin sopivaksi. Noin kaksi vuotta sitten huoltamokauppiaiden ja St1-huoltamoiden kanssa lanseeratun Shell Palvelutankkauksen suosio on lyönyt Leinosen ällikällä.

”Tälle oli selvästi tarve. Perustimme verkkoon palautekanavan. Palautetta lukiessa tulee aina hyvälle mielelle. Viime jouluna eräs kanta-asiakas lahjoitti palvelumestarille joulukuusen kiitokseksi avus-ta autoilun arjessa.”

Palvelutankkaus ei ole rahastuskeino. Kaikki tuotteet maksavat saman hinnan palveltuina kuin itse myymälän hyllystä haettuina. Pal-velumestari antaa asiakkaalle poletin, jonka kassalle antamalla asia-kas voi halutessaan maksaa palvelusta yhden euron. Hyvä maine kiirii kauas. Shell Palvelutankkaus löytyy Leinosen huoltamoiden lisäksi jo 35:ltä Shell- ja St1-asemalta ympäri Suomen.

”Parasta on, että olen voinut työllistää uusia ammattilaisia. Perustim-me kokonaan uuden ammattiryhmänimikkeen: palvelumestarin. Jokainen palvelumestari käy läpi koulutuksen tehtäväänsä. Tiivis paketti sisältää sekä teknistä tietoa autojen toiminnasta että etenkin asiakaspalvelupuolta”, Leinonen kertoo.

Tyytyväinen Leinonen ei kuitenkaan lepää laakereillaan. ”Tavoitteenam-me on alan paras palvelu ja tyytyväisten kokemusten myötä asiakasmäärän kasvu. Kehitämme palvelutankkauskonseptin tarjoamaa jatkuvasti. Suomessa-kin on opittu vaatimaan palvelua. Se on pelkästään hyvä asia.”

IL_0413_1-7 7 11/29/13 3:46 PM

Peuralan ohje elämänmurjomille kuuluu lyhyesti: ”Ota vastuu onnellisuudestasi ja

omista tekemisistäsi. Elä niin, että pystyt joka päivä katsomaan naamaasi peilistä. Ja positiiviset asiat esiin vaikka kaivamalla!”

Seinäjokelainen ravintolayrittäjä Juha Peurala voitti Ilmarisen Facebook-äänestyksessä Suomen iloisimman yrittäjän tittelin.

Myönteinen elämänasenne on lapsuudenkodin peruja.

TEKSTI ouTI ranTala KuvaT mIKKo lEhTImäKI

TarTTuvan IloInEn

aSEnnEIlmarIsEn asIakaslEhtI | www.IlmarInEn.fI8

IL_0413_8-23 8 11/29/13 10:36 AM

9

uha Peuralan Perusilme on hymy. Kun ihmisellä on lähes jatkuvasti hymy naamallaan, hänen seu-rassaan on muiden helppo tuntea olonsa mukavaksi ja rennoksi.

”Myönteinen elämän-asenne kumpuaa varmaan

kasvatuksestani. Meillä korostettiin toisten ihmisten huomioon ottamista, samanarvoisuutta ja auttamista. Isä ja äiti olivat molemmat sosiaalisia ja tulivat aina hyvin juttuun ihmisten kanssa.”

Vanhemmat kannustivat myös harrastamaan. Peu-rala on nuoresta asti harrastanut jalkapalloa ja muita joukkueurheilulajeja. Musiikki eri muodoissaan on myös kuulunut hänen harrastuksiinsa lapsesta lähtien. Urheilu ja terveelliset elämäntavat auttavat häntä pysy-mään kunnossa ravintolatyön epäsäännöllisyydestä huolimatta.

Perheellä on suuri merkitys kaikessa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Peuralan perheeseen kuuluvat Tiina-vaimo, joka on myös yrittäjä, sekä lapset: 10-vuotias Iivo, 7-vuotias Feeli, 3-vuotias Aaron ja 1,5-vuotias Ossian. Nelilapsisen perheen isällä on mahdollisuus olla päivittäin vaimon ja lasten kanssa.

”Normaali työpäivä alkaa illalla kahdeksalta ja nel-jän aikoihin aamuyöstä pääsen nukkumaan. Maanan-tait ja tiistait pidän vapaata. Herään yleensä puolenpäi-vän aikaan ja haen lapset hoidosta ja koulusta.”

Elämä ei ole ollut pelkästään hymyä ja hyvää tuulta, vaan myös menetyksiä ja vaikeuksia. Niistä suu-

rimpia ovat olleet isän ja veljen kuolemat sekä unelma-kodiksi remontoidun vanhan rintamamiestalon home-ongelmat, jotka olivat viedä koko perheen terveyden.

”Tottahan vaikeuksiakin elämässä tulee. Niistä sel-viytymiseen voi vaikuttaa omalla asenteella, miten asioi-hin suhtautuu. Täytyy ottaa faktat faktoina: on asioita, joihin on mahdotonta itse vaikuttaa.”

37-vuotias Peurala on ollut yrittäjänä yli 15 vuotta. Nuorena miehenä hän sai mahdollisuuden ryhtyä ra-vintolayrittäjäksi ja tarttui ennakkoluulottomasti mah-dollisuuteen. Oma yritys antoi työpaikan ja toimeentu-lon, ja suunnitelmat opiskeluista jäivät.

Bändiharrastus sysäsi liikkeelle idean rokkibaarista, jossa lavalle saisivat nousta vähän tuntemattomammat lähiseudun bändit – paikkakunnan kuuluisan rockta-pahtuman, Provinssirockin, alkuperäiseen henkeen.

”Oli itselle kova haaste saada ravintola toimimaan. Ainoa koulutus minulla on lukion jälkeen käyty armei-jan johtajakoulutus. Yrityksen pyörittämiseen sain apua ja neuvoja parilta kokeneemmalta yrittäjältä. Aktiivisesti on silti itsekin pitänyt olla asialla.”

alkuvuosien taPaan Peurala työskentelee yhä baari-tiskin takana. Toimistopöytä ei ole hänen paikkansa, vaikka senkin ääressä yrittäjän on maltettava jonkin verran viettää aikaa, että kaikki toimii.

Vuosien mittaan Peurala on saanut luotua rennon ja houkuttelevan rokkibaarin. Markkinointikeinoista paras on ollut puskaradio, joka on tehnyt hyvää maineen ryh-distämiselle. Hyvä meininki ilta illan perään on sopiva tavoite rokkibaarille.

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fIIlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI 9

IL_0413_8-23 9 11/29/13 1:57 PM

”Ihmisethän lähtevät ravintolaan viihtymään ja etsimään hyvää tunnelmaa, hakemaan hyvää mieltä. Meillä saa kyllä joka pis-teellä hymyn, ulko-ovelta ja narikasta tiskille asti.”

Peuralan luotsaaman Bar 15:n eli Warttibaarin henkilökunta ottaa asiakkaat vastaan hymyllä ja kohtelee kaikkia tasapuoli-sesti ystävällisellä asenteella. Ihmisestä huokuva asenne onkin yksi tärkeimpiä kriteerejä rekrytoitaessa uutta henkilökuntaa.

”Uusia ihmisiä töihin ottaessani olen luottanut enemmän intuitioon kuin statistiikkaan. Ja jos joku hyvä tyyppi suosittelee, ajattelen, että sen työnhakijankin on pakko olla hyvä tyyppi.”

Yrittäjän itsensä lisäksi baarin puolella työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää. Osa-aikaisina työskentelevät myös ovi-miehet, vaatesäilytyksen työntekijät, miksaaja ja bookkaaja. Yksi omasta väestä hoitaa lisäksi siivoamisen. Kaikki noin 20 työn-tekijää ovat tuttuja, eikä Peurala ole käyttänyt vuokrafirmojen palveluja.

Peurala järjestää säännöllisesti työnteki-jöilleen työkykyä ylläpi-tävää toimintaa.

”Kerran vuodessa pidämme liikuntail-tapäivän, ja olemme osallistuneet myös ravintoloiden väliseen jalkapalloturnaukseen. Pikkujoulut ja Provinssi-rock kuuluvat myös vuo-den vakio-ohjelmaan, johon koko henkilökun-nalla on mahdollisuus osallistua.”

Valohenkilö Jenni Katajamäki valmistautuu työiltaansa.

Baaritiskillä käydään usein läpi syvällisiä elämän kysymyksiä.

IlmarIsen asIaKaslehtI | www.IlmarInen.fI10

IL_0413_8-23 10 11/29/13 10:37 AM

11

Työpaikan ilmapiiri pysyy hyvänä, kun asioista voi puhua avoimesti ja ilmaista ajatuksensa suoraan. On tärkeää, että työnantajaa on helppo lähestyä.

”Kun keskustelut käydään hyvällä fiiliksellä, osoitetaan arvostusta toisen työtä kohtaan. Henkilökunta pystyy vaikutta-maan omiin työvuoroihinsa: koska vuorot tehdään yhdessä, niin ne myös suunnitellaan yhdessä.”

Peurala Pitää työtään baarissa enemmän auttamisena kuin juottamisena. Joka päivä töihin lähtiessään hän hiljaa mieles-sään päättää auttaa jotakin ihmistä.

”Ja joka ilta tulee töissä se hetki, kun tiedän, että tässä on se minun autettavani. Tämä on myös sellainen pieni psykologin virka.”

Baaritiskillä käydään usein läpi syvällisiä elämän kysymyk-siä. Ihmiset tulevat joskus ravintolaan isonkin henkisen pai-nolastin kanssa. Silloin on hyvä, kun voi asioita vatvoa jonkun kanssa, jolla on aikaa.

”Olen hyvä esittämään ne tyhmät kysymykset. Joskus asia on niin hankala, että ratkaisua on vaikea löytää. Silloin tapaan sanoa, että ota menneestä hyvät asiat irti ja lopeta tulevan murehtiminen.”

Peuralan ohje elämänmurjomille kuuluu lyhyesti: ”Ota vas-tuu onnellisuudestasi ja omista tekemisistäsi. Elä niin, että pys-tyt joka päivä katsomaan naamaasi peilistä. Ja positiiviset asiat esiin vaikka kaivamalla!”

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI

asiakkaat Iina Ponsa, kimmo kaunisharju ja timo aulen ovat sitä mieltä, että Juha Peurala ansaitsi suomen iloisin yrittäjä -tittelin.

Valohenkilö eve kaskela pitää huolta, että tunnelma rock-baarissa on kohdallaan myös valojen osalta.

Bar 15 on Jouni alhon kantapaikka.

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI 11

IL_0413_8-23 11 11/29/13 1:58 PM

juha peurala / bar 15• ravintolayrittäjänäyli15vuotta• työllistääkaikkiaannoin20henkeä• tyky-toimintaa,mm.liikuntailtapäivä,Provinssirockjapikkujoulut

• työntekijöistänaisia2-3jamiehiä14-15

Suomen iloiSimman yrittäjän vinkit• Rakastapyyteettömästikaikkea,myösitseäsi• Oleaitojailoinen• Tavoitteleonnellisuutta• Elähetkessä•Otamenneestäparasirti• Ajattelepositiivisestitulevasta• Otavastuuitsestäsi

Peurala nimeää ravintolayrittäjän pahimmiksi kilpailijoiksi television ja internetin. Hän itse viettää hyvin vähän aikaa min-kään ”ruudun” ääressä. Vaikka Suomen iloisin yrittäjä -tunnus-tus tuli Facebook-äänestyksenä, niin Peuralalla ei itsellään ole Facebook-tiliä.

”Tykkään enemmän näistä face-to-face-kohtaamisista.”Peurala arvelee, että liiallinen ruudun tuijottaminen tylsis-

tyttää ja vie päivästä enemmän aikaa kuin olisi tarpeen. Ruudun vaikutusta tai ei, mutta hänestä ihmisillä on usein turhan kova tarve hypätä seuraavaan asiaan ennen kuin edellinen on tullut käsiteltyä.

”Pitää olla tavoitteita ja unelmia, mutta sinne mennään askel kerrallaan. Pyrin ajattelemaan ja esittämään asiat positiivi-sesti, niin silloin lopputulemankin on mahdollista olla positiivi-nen.”

Hän ei ole herkkä stressaantumaan, mutta jos stressi meinaa yllättää, hän pakenee luontoon.

”Nautin olla puiden seassa, missä ei ole kovaa jalan alla. Samasta syystä varmaan viihdyn myös jalkapallokentällä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen – kun itsellä on hyvä olla ja tuntee tekevänsä oikein, se vaikuttaa ympäristöönkin. Omista ajatuksista vastuun-ottaminen on tärkeää.”

ilmarisen markkinointiPäällikkö mari merilamPi kertoo, että Suomen iloisimman yrittäjän valinnalla haluttiin muistaa niitä lukuisia pienyrittäjiä, joista suurin osa Suomen yri-tyksistä on. Yrittäjän on huolehdittava työhyvinvoinnistaan, mikä näkyy yrityksen toiminnassa muun muassa tyytyväisinä asiakkaina.

”Päätimme järjestää äänestyksen Facebookissa, jotta sai-simme asian levitettyä mahdollisimman tehokkaasti. Halu-simme nimenomaan, että asiakkaat levittävät tietoa, eivät yrittäjät itse.”

Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi valittu seinäjokelainen Juha Peurala sai vain neljä ääntä enemmän kuin toiseksi sijoittunut karigasniemeläinen Seppo Härkönen. Molem-

pien saaliina oli yli 5 000 ääntä. Härköstä äänestettiin yli val-takunnan rajojen, sillä kauppakeskus Härkösellä on asiakkaita myös Norjan puolella.

Asiakkaiden ilmoittamia yrittäjiä osallistui äänestykseen kaikkiaan 1 250 eri puolilta Suomea. Finaalissa oli kärkikaksi-kon lisäksi myös eläinlääkäri Outokummusta, korutaiteilija Vih-distä ja käsityöliikeyrittäjä Kokkolasta.

Palkintona kaikille finalisteille tuli roppakaupalla positiivista julkisuutta, mutta voittaja sai lisäksi 1 500 euron arvoisen työ-hyvinvointipaketin yritykselleen.

”Toivottavasti vastaava äänestys voitaisiin järjestää toistekin. Haluamme joka tapauksessa jatkossakin muistaa suomalaisia yrittäjiä.”

Suomen iloisin yrittäjä valittiin ensi kertaa

”Onsitähymyiltyennenkin”,nauraaJuhaPeuralajaesitteleebaarinsamainossettiävartenotettuakuvaa.

IlmARIsEnAsIAkAslEhTI|www.IlmARInEn.fI12

IL_0413_8-23 12 11/29/13 1:58 PM

13

RATKAISU IlmarInen järjestää vuosIttaIn ympärI

suomea työhyvinvointiseminaareja, joissa Ilmarisen omat ja muut alan parhaat asian-tuntijat kertovat työhyvinvoinnin ajankohtai-sista teemoista.

Seminaarit ovat hyviä tilaisuuksia saada käytännönläheistä tietoa sekä verkostoitua ja kuulla muiden yritysten kokemuksista. Tilai-suudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vas-taaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuu-det ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia, yhteen tilaisuuteen voi osallistu yhdestä yri-tyksestä enintään kolme henkilöä.

MISTä SAAn TIeToA jA ASIAnTUnTIjA-ApUA

yrItyksen työhyvInvoIntIIn?Olisin kiinnostunut kehittämään yritykseni työhyvinvointia, mutta yrityksemme ei ole budjetoinut aiheen koulutukseen suuria summia. Lisäksi minulla ei ole aikaa matkustaa Helsinkiin erilliseen koulutukseen.

Ilmarisenratkaisu

TyöKAlUjA TyöhyvInvoInnIn KehITTäMISeen

www.IlmarInen

.fI

MITä TARjollAensI vuoden semInaarIen aIheIta ovat

esimerkiksi varhainen välittäminen 2.0, työhyvinvoinnin johtaminen ja ajan-käytön tehostaminen. Tilaisuuksissa esiintyvät Ilmarisen työhyvinvointipäälli-köiden lisäksi muun muassa Marja-Liisa Manka, Pekka Järvinen, Pauli Juuti, Pekka Pohjakallio ja Saku Tuominen. Ensi vuoden seminaaripaikkakuntia ovat muun muassa Helsinki, Oulu, Joensuu, Rovaniemi, Turku, Vaasa, Jyväskylä, Mik-keli ja Kuopio.

Tutustu seminaaritarjontaan lehden takakannessa ja ilmoittaudu mukaan ajoissa osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilai-suudetilmarinen.fi/tilaisuudet

ILmarIsen asIakasLeHtI | www.ILmarInen.fI

lISäKSItIetoa työhyvInvoInnIsta löydät

myös nettisivuilta www.ilmarinen.fi/tyo-hyvinvointi. Työhyvinvoinnin sivuilla on tietoa esimiehenä toimimisesta, osaami-sen kehittämisestä, työyhteisötaidoista, varhaisesta välittämisestä ja työhyvin-voinnin johtamisesta. Työhyvinvoinnin sivuilta löydät myös kätevät oppaat ja työkalut, jotka tukevat esimiesten ja työyhteisöjen työtä. Verkkopalvelusta löytyvien työkalujen avulla on myös mahdollista linkittää työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen osaksi yrityksen strategiaa.

ILmarIsen asIakasLeHtI | www.ILmarInen.fI 13

IL_0413_8-23 13 11/29/13 10:37 AM

Paremmat tulevaisuudennäkymät

14

Puheenvuoro

Jaakko kianderjohtaja, talous ja eläkepolitiikkaIlmarinen

EläkEmEnojEn kEhityksEEn vaikuttavat väestön ikärakenne ja ole-tus työllisyyden kehityksestä. Eläketurvakeskuksen syksyllä julkaiseman laskelman mukaan oletus suomalaisten eliniän pitenemisestä on muuttu-nut aiempaa varovaisemmaksi ja samalla oletus työllisyyden kehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Näiden muutosten vuoksi tuleva eläkemeno on muuttunut pienemmäksi kuin aiemmin oli arvioitu ja vastaavasti palkkasumma suuremmaksi. Yhdessä nämä muutokset tarkoittavat sitä, että eläkemenojen osuus palkkasummasta muodostuu pienemmäksi. Siitä huolimatta eläkemenojen osuus nousee 2030-luvulla yli 30 prosenttiin palkkasummasta.

tämä Ei kuitEnkaan tarkoita, että eläkevakuutusmaksut nousisivat näin korkeiksi. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa, että eläkemenojen nou-suun on varauduttu rahastoimalla eläkevaroja, joiden tuotolla voidaan tasoittaa maksukehitystä.

nyt julkaistun arvion mukaan työeläkemaksujen kestävä taso olisi noin 25 prosenttia palkoista. Tällä hetkellä työeläkemaksu on keski-määrin 22,8 prosenttia palkoista. Keskusjärjestöjen neuvottelemassa työmarkkinaratkaisussa on alustavas-ti sovittu maksun nostamisesta 24,4 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Uuden laskelman valossa tämä taso olisi jo lähellä pitkän ajan kestävää tasoa. Mitään suurta maksujen korotus-tarvetta ei siis vuoden 2016 jälkeen näyttäisi olevan.

tulEvaisuutEEn kurottavat laskElmat ovat herkkiä oletuksille. Uudes-sa laskelmassa ei ole muutettu aiempaa oletusta siitä, että rahastoiduille työeläkevaroille saataisiin myös tulevaisuudessa keskimäärin 3,5 prosentin suuruinen reaalinen vuosituotto. Viimeisten 20 vuoden aikana tässä on onnistuttu, mutta tulevaisuus on varsin epävarma.

laskElmassa myös olEtEtaan, että suomalaisten työurien pidentyminen hiipuu eikä keskimääräisen eläkeiän oleteta nousevan. Oletus on varsin varovainen eikä siinä ole huomioitu, että elinaikakertoimen vaikutuksen voimistuessa yhä useammat voivat päätyä myöhentämään eläkkeelle jää-mistään.

laskElma uusitaan joka toinen vuosi, ja tulokset muuttuvat aina jonkin verran. Toteutunut kehitys antaa yleensä aiheen korjata laskelman tausta-oletuksia johonkin suuntaan.

Oletus suomalaisten eliniän

pitenemisestä on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi.

IL_0413_8-23 14 11/29/13 1:58 PM

15

TEKSTI Joanna SInclaIr KUVaT ollI UrpEla

15

onnISTUnUT mUUToS alKaayhdestä tavasta

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI

hdysvaltalainen toimittaja Charles Duhigg tutkii tapojen merkitystä teoksessaan “The Power of Habit. Why We Do What We Do in Life and Business” (Tapojen voima. Miksi toimimme kuten toimimme elämässä ja bisneksessä). Kirja antaa työkaluja omien tapojen

ymmärtämiseen ja vinkkejä tapojen muuttamiseen sekä yksilöille että yrityksille.

Pitkän uran The New York Timesin tutkivana toimit-tajana luonut, Pulitzer-palkittu Duhigg taitaa tarinoiden punomisen salat. Mies kertoo saaneensa kimmokkeen tapatutkimuksista kertovalle kirjalleen juttumatkalla Ira-kissa. Duhigg kohtasi siellä yhdysvaltalaismajurin, joka uskoi tapojen voimaan.

Majuri oli huomannut, että irakilaisten keskuudessa levottomuudet alkoivat paikoilla, joissa oli iltaisin katu-ruokakojuja. Ihmiset kokoontuivat päivän päätteeksi yhteen, jäivät kojujen luo syömään ja vähitellen joukossa tyytymättömyys kasvoi mellakaksi. Majuri poisti ruokako-jut ja kaikkien yllätykseksi levottomuudet vähenivät merkit-tävästi.

Y


IL_0413_8-23 15 11/29/13 10:37 AM

Majurin esiMerkin jälkeen Duhigg tutustui tapatut-kimukseen tosissaan. Hyvä niin, sillä innokkaan asiaan paneutumisen seurauksena syntynyt teos on mielenkiin-toista luettavaa niin muutostyötä luotsaaville yritysjohta-jille kuin kehityshaluisille yksilöille. Kirja on menestynyt parhaiten myyvien kirjojen listoilla ympäri maailmaa.

Duhigg osoittaa aivotutkimuksen ja esimerkkien avulla, millainen voima tavoissa piilee. Tavat ohjaavat toi-mintaamme paljon vahvemmin, kuin moni äkkiseltään uskoisi. Tapojen voimakas pinttymistaipumus johtuu siitä, että ne synnyttävät neurologisen himon. Duhigg selventää asiaa kertomalla muun muassa MIT:n yliopistossa tehdyistä tutkimuk-sista, joissa tapojen ja rutiinien syntykaava todettiin labyrinttiin päästettyjen koerottien avulla.

Kokeet osoittivat, että rottien aivot reagoivat uusiin tilanteisiin kolmivaiheisesti, muo-dostaen tapasilmukan: ärsyke-käytös-palkkio. Ihmisai-vot toimivat pitkälti samalla tavalla. Silmukan toistuessa tarpeeksi usein uudesta käytösmallista muodostuu ajan kanssa rutiini, jota emme kyseenalaista. Tapa on syntynyt.

Duhigg avaa tapasilmukan kertomalla omasta pahees-taan. Hänellä oli tapana käydä työpaikallaan New York

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI16

maailma muuttuu tapa kerrallaan.charles duhigg

Timesin toimituksessa syömässä aina iltapäivisin kello kolmen aikaan lounasravintolassa keksi. Pahe ei tunnu suomalaisesta ensilukaisulla kummoiseltakaan, mutta Duhigg puhuukin amerikkalaisesta rasva-sokeripom-mista, jossa on helposti yli 600 kaloria. Vaimo alkoi huomautella miehelleen kertyneistä kiloista ja jotain piti tehdä.

Pahan tavan katkaisemiseksi Duhigg jakoi keksinsyö-misrutiininsa osiin. Hänelle ärsyke oli kellonaika, käytös oli keksin syöminen ja palkkio oli työkavereiden kanssa

juttelu työpaikan kahvilassa. Tapasil-mukan vaiheet oivallettuaan Duhigg lopetti kahvilassa käynnin ja meni sen sijaan aina kello kolmelta jut-telemaan toviksi jollekin kollegalle. Kymmenen minuutin kuluttua hän palasi tyytyväisenä takaisin työpis-teelleen ja jatkoi hommia. Keksien

syöminen jäi, eikä vaimokaan enää huomautellut hoikis-tuneelle miehelleen laihdutustarpeesta.

duhiggin Mukaan tapojen muuttamiseen on eräs ehdoton sääntö: muuta yksi tapa kerrallaan. Elämänta-paremonttia tai isoa organisaatiomuutosta ei saa tehdä ahnehtien, usein onnistumisen edellytys on keskittyminen


IL_0413_8-23 16 11/29/13 10:37 AM

17IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI 17

Charles Duhigg puhui marraskuussa 925 festivaaleilla helsingissä.

vain yhteen asiaan. Aloita yksi hyvä tapa, ja toista sitä niin monta kertaa, että siitä tulee rutiini, johon ryhdyt automaattisesti.

Joillakin tavoilla näyttää Duhiggin mukaan olevan erityinen voima. Hän käyt-tää näistä tavoista nimitystä ”keystone habits”, jonka voi suomentaa vaikkapa avaintavaksi. Jos saat tällaisesta avainta-vasta rutiinin, Duhigg vakuuttaa, että siitä seuraa kokonainen positiivisten tapojen ketju muillakin elämän osa-alueilla.

Jos esimerkiksi Duhiggin tapa syödä iltapäivisin makeaa tuntuu tutulta, mutta sinulle suu-rin palkinto ei ole työkaverin kanssa juttelu vaan sokeri, niin apu voi löytyä ruokapäiväkirjasta. Duhiggilla kertoo tutkimuksessa, jossa 1 600 ihmistä piti ruokapäiväkir-jaa kaikista syömisistään noin kerran viikossa. Alku oli hankala. Asia unohtui, ensi-innostuksen jälkeen moni ei olisi jaksanut kirjata syömisiään – mutta ne ihmiset, jotka onnistuivat tekemään ruokapäivän pitämisestä säännölli-sen tavan, olivat kuuden kuukauden kuluttua tutkimuk-sen aloittamisesta laihtuneet kaksi kertaa enemmän kuin tutkimusverrokit.

Kun siirrytään yKsilötasolta yrityKsiin ja yhteisöihin, Duhiggin viesti käy entistä kiinnostavammaksi. Hän kertoo alumiiniyritys Alcoan tarinan 1980-luvun lopusta. Tappiokierteeseen ajautunut yritys nousi ahdingostaan uuden toimitusjohtajan Paul O’Neillin myötä. Hän uskoi tapojen voimaan. O’Neill tiesi, miten vaikeaa orga-nisaatiomuutos on ja etteivät ihmiset muutu käskemällä. Niinpä hän aloitti suureksi tietämänsä muutostyön kes-kittymällä vain yhteen asiaan: työturvallisuuteen.

O’Neill loi Alcoaan tapasilmukan. Jos työturvalli-suudessa tapahtui pienikin rike, osaston esimiehen tuli

laatia asiasta vuorokauden sisällä raportti, jossa ker-rottiin, miten tilanne voi-taisiin jatkossa välttää. Uusi tapa pakotti Alcoan esimie-het perehtymään aiempaa tarkemmin työprosesseihin. Tämä poiki ennen näkemät-tömän määrän uusia ideoita ja kehitysehdotuksia.

O’Neillin esittelemästä työturvallisuusmallista tuli avaintapa, jonka avulla koko organisaatio käänsi kelkkansa uuteen kasvuun. Työturvalli-suusraporttien myötä yrityk-sen laatu parani, tuottavuus kasvoi huimasti ja menot saatiin kuriin. Kun O’Neill jätti paikkansa Alcoan johta-jana vuonna 2000, oli yrityk-

sen nettotulos viisinkertaistunut vuodesta 1987, jolloin hän käynnisti organisaatiomuutoksensa luomalla yhden uuden tavan.

Duhigg suosittelee tapojen tarkastelua, rutiinien jär-kevyyden kyseenalaistamista ja ryhtiliikettä kaikille, niin yksilöille kuin yrityksillekin. Toimittaja kiteyttää viestinsä tehokkaasti: ”Kun ymmärrät, että tapoja voi muuttaa, sinulla on vapaus – ja vastuu – tehdä niin.”

Duhigg osaa kannustamisen taidon, mutta yleis-tää mielellään hyvän esimerkkitarinan yleispäteväksi totuudeksi. Jos lukijalla on pahana tapana ärräpäiden päästely huonolla tuulella tai muu pienehkö pahe, hän saa taatusti Duhiggin opeista paljon uutta ajateltavaa. Sen sijaan esimerkiksi uhkapeli-, alkoholi-, ruoka- tai lääkeriippuvuuteen sairastunut yksilö tuskin allekirjoittaa sen helppouden, jolla Duhigg markkinoi tapojen muut-tamisen mahdollisuutta, sillä kirjailija niputtaa samaan syssyyn surutta vakavat addiktiot, pienet paheet ja organi-saatiouudistukset.

Duhigg vetää muutaman mutkan suoraksi, mutta kirjan perusviesti on silti arvokas. Se luo intoa ja uskoa siihen, että harva meistä on loppujen lopuksi tapojensa vanki. Muutokseen pystyy niin yksilö kuin organisaatio-kin, kun muistaa avaimen onnistuneeseen muutokseen: opettele tai poista yksi tapa kerrallaan.


IL_0413_8-23 17 11/29/13 10:37 AM

Koska hakemuksen kohdat on täytetty hyvin, lisätietoja ei tarvitse pyytää. Irmeli saa eläkeyhtiöltä kir-jeen, jossa kerrotaan eläkehakemuksen käsittelystä.

IrmelI hakee eläkettä

täyttämällä eläkeha-kemuksen netissä.

www.ilmarinen.fi/elakepalvelu

Hakemus kannattaa tehdä noin kuukaut-ta ennen eläkkeelle jäämistä.

Kirjanpitäjä Irmelin 63-vuotispäivä lähes-tyy joulukuussa. Irmeli on jo jonkin aikaa miettinyt eläkkeelle siirtymistä. Hän kes-kustelee työnantajan-sa kanssa tilanteesta ja pyöräyttää eläke-prosessin käyntiin.

marraskuu

Vanhuuseläkkeelle jäädään valinnan mukaan 63–68-vuotiaana, mutta miten se tapahtuu?

18

Prosessi

Yrittäjä-Esko 63 v Yrittäjä-Eskon YEL-vakuutus päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa 63-vuotiaana. Yrittäjänä Eskon tulee huomioida muutama seikka:

Yrittäjän YEL-vakuutus päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Esko voi yrittäjänä vapaasti jatkaa aikaisempaa yrittäjätoimintaansa tai aloittaa uuden toiminnan. YEL-eläkevakuutuksen voi silloin ottaa vapaaehtoisesti ja kartuttaa näin lisää eläkettä. Eläkettä karttuu vanhuuseläkkeellä 1,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa. Uuden eläkkeen Esko voi hakea maksuun 68-vuotiaana.

Jos Esko ei kuitenkaan jää vanhuuseläkkeelle, vaan jatkaa työskentelyään yrittäjänä 68 vuoden ikään, hänelle karttuu eläkettä 4,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa.

Jouhevasti eläkkeelle

IlmarInen lähettää työnantajalle työsuhteen päättymIsIlmoItuksen, jolla työantaja ilmoittaa työsuhteen päät-tymispäivän ja lopulliset ansiot työsuhteen päättymiseen saakka. Eläkepäätös tehdään näiden tietojen perustella. Valveutunut työnantaja ilmoittaa pyydetyt tiedot ripeästi. Eläkeyhtiö voi nyt laskea Irmelin eläkkeen.

Jos Irmeli olisi jatkanut 68 vuoden ikään, tarvitaan palkkatiedot täyttämiskuukauden loppuun.

IrmelI IrtIsanoutuu töistä, sillä eläkkeelle siir-tyminen edellyttää työsuh-teen päättämistä. Irmeli sopii työsuhteen päätty-mispäivästä irtisanomisajan huomioiden.

Jos Irmeli olisi ehtinyt 68 vuoden ikään, työsuh-detta ei tarvitsisi erikseen päättää.

eläkeyhtIö vastaanottaa hakemuksen. Hakemus laite-

taan vireille.


IL_0413_8-23 18 11/29/13 1:58 PM

19

IlmarInen lähettää IrmelIlle työeläke-kortIn automaattisesti noin kahden viikon sisällä eläkepäätöksen antamisesta. Kortilla Irmeli voi mm. saada ansaitsemiaan alennuksia. (www.tyoelakekortti.fi)

IrmelI tIlaa uuden verokortIn www.vero.fi/verokortti tai puh. 020 697 000, koska eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloa. Verotoimisto lähettää uuden verokortin suoraan eläkeyh-tiölle.

joulukuu tammikuu

liSÄtiEtojawww.ilmarinen.fi/elakepalvelu tai puh. 010 195 000

koska IrmelIllä rIIttää edelleen vIrtaa myös työelämää kohtaan, hän jat-kaa työn tekemistä. Vanhuuseläkeläinen voi työskennellä rajoituksetta eikä työskentely vaikuta maksussa olevaan eläkkeeseen. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 %, jonka voi hakea maksuun 68-vuotiaana.

IrmelI päättää nauttIa vapaaherrattaren elä-mästä, matkustella, mökkeillä ja aloittaa vihdoinkin sen kauan haaveilemansa huonekalujen entisöintikurssin.

TyönanTajalTa saaTujen TieTojen jälkeen eläke-pääTöksen Tekeminen on

nopeaa. Irmelin tapauk-sessa hakemus jätettiin marraskuun lopussa ja eläke starttasi tammi-kuun alusta.

Irmeli saa postitse eläke-päätöksen ja info-kirjeen, jossa kerrotaan, mitä pitää vielä huomioida.


IL_0413_8-23 19 11/29/13 10:37 AM

tarkoittaakin hyväätEkSti Mika kulju kuvat kai tirkkonEn

Heini Tuorila, Ville Ylläsjärvi, Esa Piukkula, PractiColin konsultti Anna-Maria Heikkinen ja Susanna Korteniemi ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että henkilöstön on hyvä päästä vaikuttamaan yrityksen käytännöistä yhdes-sä johdon kanssa.

Kun


IL_0413_8-23 20 11/29/13 1:58 PM

21

altian syntyi reilu vuosi sitten ja alusta saakka toimintaperiaatteisiin on kuulunut positiivisen työnantajamielikuvan luominen. Toimitusjohtaja Pasi Leipälän mukaan yhteishengen merkitys korostuu, kun toiminta on vielä kehittymisvai-heessa.

”Työntekijämäärän kasvu on ollut nopeaa, sillä olemme vuodessa kasvaneet viidestä perus-

tajasta yli 50 omaan työntekijään sekä noin 15 alihankkijaan. Erilaisten käytäntöjen sopimisille on siis tarve”, korostaa Leipälä.

Leipälän mukaan nuorella yrityksellä on puolellaan se etu, että käy-tännöistä voidaan luoda heti alusta saakka yrityksen näköiset ja oloiset.

”Haluamme saada henkilökuntamme näkemyksen ja asiantuntemuk-sen yrityksen käyttöön. Haluamme myös tietää, minkälaiset käytännöt ovat henkilöstön mielestä hyviä erilaisissa tilanteissa. Haltianin koko henkilökunta on korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joten näkemystä ja vaikutushalua löytyy helposti”, Leipälä toteaa.

Oululainen Haltian Oy kasvaa kovaa vauhtia ja osoittaa, että kirjainpari yt voi tarkoittaa myös hyviä asioita.

H

IlmarIsen asIakasleHtI | www.IlmarInen.fI 21

IL_0413_8-23 21 11/29/13 10:37 AM

Yhteistoiminnan kehittämisen avuksi Haltian hankki henkilöstöjohtamisen asiantuntijapalveluyrityksen PractiCol Oy:n, joka on ollut kumppanina käytännössä alusta saakka.

”Projektin aluksi tehtiin työpaikkaselvitys, jonka perus-teella valittiin ensimmäiset kehityskohdat. Tarpeen mukaan meitä on ollut konsultoi-massa PractiColin Anna-Maria Heikkinen”, kertoo Leipälä.

PractiCol on keskittynyt toiminnan kehit-tämiseen ja johtamisen käytäntöjen raken-tamiseen etenkin pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille, joiden kilpailukykyä ja tuloksellisuutta on mahdollista parantaa henkilöstöjohtamisen keinoin.

”Haltianilla hyvän henkilöstöjohtamisen tärkeys ja sen yhteys liiketoimintaan on ymmärretty erinomaisesti”, kertoo PractiColin konsultti ja osakas Heikkinen.

”Meille on tärkeää, että rakennetut toimintamallit ja käy-tännöt toimivat yrityksen arjessa ja siksi jokaiselle asiakkaalle rakennetaan juuri sen tarpeisiin sovitettu palvelu”, Heikki-nen jatkaa.

Haltianissa käytäntöjä kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan yrityksen tarvetta. Henkilöstökäsikirjasta löytyvät yhtiön yleiset perehdytys- ja toimintavinkit ja muun muassa käytännöt, millä tavalla yhtiön tilasta keskustellaan henki-löstön kanssa, käytännön ohjeet matkavarauksiin, matkalas-kutuksiin, tietoturvaan ja työterveyspalveluihin. Yhteisesti sovittujen toimenpiteiden seuranta toimii, kun kaikille on selvää missä ja milloin asioita käsitellään.

”Henkilöstöetuja on kehitetty henkilöstön toiveiden mukaan, henkilöstön edustus on ollut mukana organisaati-ota määritettäessä ja työsuojeluun on kiinnitetty huomiota”, listaa toimitusjohtaja Leipälä yhteisiä kehitystoimia.

haltianin tYösuojeluvaltuutettuna tYöskentelee vanhempi mekaniikkasuunnittelija Tomi Hautala, joka oli aikoinaan yrityksen ensimmäinen palkattu työntekijä. Hautalan innostunut olemus kertoo, että Haltianissa yhteistoiminta tarkoittaa yhdessä tekemistä ja sopimista.

”Olemme saaneet aikaan paljon hyviä yhteisiä asioita. Malliesimerkkinä voi sanoa yrityksen kesäjuhlat, joihin oli kutsuttu perheet mukaan. Järjestimme lapsille ohjelmaa ja pidimme porukalla hauskaa”, sanoo Hautala.

Hautalan mukaan mediassa tuodaan yleensä esille yhteistoiminnan negatiivisin puoli, vaikka todellisuudessa yt:n sisältö voi olla täysin jotain muuta:

”Aloitin työsuojeluvaltuutettuna kevättalvella ja on ollut erittäin mielenkiintoista oppia uutta. Työpaikalla olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi ergonomiaan ja valaistukseen.”

Samoilla linjoilla on myös luottamushenkilö Tommi Lepistö, joka työskentelee RF-antenniasiantuntijana. Lepistön mukaan yhteistoiminnasta on tullut luonnolli-nen osa toimintaa muun muassa ”vuosikellon” ansiosta. Vuosikello määrittää, että tietyt yhteisesti sovittavat asiat tulee hoidettua systemaattisesti.

Lepistö toteaa, että hyvän ilmapiirin työpaikalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia:

”Kun työntekijä viihtyy työssään, tulee yleensä parem-paa tulosta. Lisäksi hyvästä työpaikasta sana leviää, joten ilmapiirillä on merkitys myös rekrytoinnin kannalta.”


meillä ei mene turhaa aikaa perusasioiden kertaamiselle kaikkiin tilanteisiin erikseen.

työsuojeluvaltuutettu tomi hautala

luottamushenkilö tommi lepistö ja Practi-Colin konsultti anna-mari heikkinen.


IL_0413_8-23 22 11/29/13 10:37 AM

2323

yhteistoiminta Yhteistoimintalakia sovelletaan sellaisissa yrityk-sissä, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Yt-menettelyn tavoitteena on kehittää työntekijöi-den mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolo-jaan ja asemaansa yrityksessä.

Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimin-taa.

Yt-laki edellyttää, että yritys käsittelee yhteistoi-mintamenettelyssä henkilöstösuunnitelman ja hen-kilöstön koulutustavoitteet. Jokaisella työpaikalla on oltava nimetty työsuojelupäällikkö, jonka tulee olla riittävän perehtynyt oman alansa työsuojelusään-nöksiin ja turvallisuuden kehittämiseen. Työsuoje-lupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.

Työpaikoilla, joilla työskentelee yli 10 työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työ-suojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Yli 20 työntekijän yrityksessä on perustettava työsuojelu-toimikunta.Lähde: www.tem.fi

Haltian OyHaltian on alkuvaiheen innovatiiviseen konsep-tointiin erikoistunut täyden palvelun tuotekehitys-talo, joka suunnittelee korkealaatuisia tuotteita globaalisti toimiville korkean profiilin asiakkailleen.

”Haltianin työntekijät ovat suurin kilpailuvalt-timme. Harvasta tiimistä löytyy yhtä korkealuok-kaista tuote- ja ohjelmistosuunnitteluosaamista”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Leipälä.

Leipälän mukaan tarkoin valittu tiimi hallitsee kaikki viimeisimmät teknologiat ja uusimmat inno-vatiiviset työmenetelmät, ja pystyy täten suunnit-telemaan isoja kokonaisuuksia aina kuluttajarat-kaisuista pilviarkkitehtuureihin ja -sovelluksiin.

”Hyvin suunniteltu prosessimme tekee meistä tehokkaan kumppanin uusien ja erittäin laaduk-kaiden elektroniikka- ja ohjelmistotuotteiden suunnitteluun ja markkinoille saattamiseen”, sanoo Leipälä.

Sekä Hautalan että Lepistön puheista voi päätellä, että Hal-tian on onnistunut rakentamaan brändiään hyvinvoivan työyhtei-sön kautta.

”Työntekijöille on tarjottu esimerkiksi liikunta- ja kulttuuri-seteleitä ja mahdollisuus hierontaan kerran kuukaudessa. Nämä ovat pieniä asioita, jotka kuitenkin ovat työntekijöille merkityksel-lisiä”, toteaa Hautala.

Konsultti AnnA-MAriA HeiKKisen MuKAAn on sääli, että yhteistoi-minta on monesti demonisoitu negatiiviseksi asiaksi. Heikkinen sanoo, että yhteistoiminnan toteuttaminen yrityksen arjessa on ennen kaikkea vuorovaikutusta, yhdessä kehittämistä ja osallistu-mista. Samalla luodaan yrityksen johtamiseen ketterää järjestel-mällisyyttä.

”On tärkeää luoda kasvuyritykselle systemaattinen toiminta-tapa ja johtamisen kulttuuri. Yhdessä ne ovat tärkeä kilpailute-kijä”, arvioi Heikkinen.

Leipälä pystyy täysin allekirjoittamaan Heikkisen sanomiset, sillä yhteistyö konsulttiyrityksen kanssa on tuottanut erinomai-sia tuloksia: yhteistoiminnasta on tullut arkinen työkalu yrityksen johtamiseen.

”Meillä on tällä hetkellä olemassa perusrunko kaikkiin tar-vittaviin käytäntöihin. Meillä ei mene turhaa aikaa perusasioiden kertaamiselle kaikkiin tilanteisiin erikseen. Käytännöt ovat kui-tenkin joustavat, joten toiminta ei ole byrokraattista ja jäykkää”, korostaa Leipälä.

”Lisäksi henkilöstön motivaatio pysyy parempana, kun he pääsevät vaikuttamaan toimintatapoihinsa, eikä kaikki tule ns. ”ylhäältä annettuna”. Myös johto pääse helpommalla, kun annamme henkilöstön tehdä osan ideoinnista ja määrittelytyöstä”, päättää toimitusjohtaja Leipälä.

Toimitusjohtaja Pasi Leipälä uskoo, että henkilöstön motivaatio pysyy parempana, kun he voivat myös vaikuttaa yrityksen toimintatappoihin.

ILmarIsen asIakasLeHTI | www.ILmarInen.fI 23

IL_0413_8-23 23 11/29/13 10:38 AM

IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI24 IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI24

IL_0413_24-32.indd 24 11/29/13 10:45 AM


kunnille on sälytetty liikaa tehtäviä käytettävissä oleviin resursseihin nähden. miten tehtävät pitäisi jakaa? kuinka paljon kuntien tehtäviä voitaisiin siirtää yrityksille? mistä

kunnille löydettäisiin lisää elinvoimaa?

Kuntien laKisääteisten tehtävien määrä on kaksin-kertaistunut vuodesta 1990. Tehtäviä on tänä päivänä reilut 560, joiden lisäksi kun-nilla on liki tuhat tehtävistä johtuvaa velvoitetta. Samaan

aikaan julkisen sektorin varat hupenevat väestön ikääntyessä.

”Kehitys on kestämätön. Kunnallisia pal-veluita säädellään ylhäältä annetuilla normeilla siten, että ne monesti estävät uudet ideat, jous-ton ja luovuuden. Lakisääteiset tehtävät vievät kunnissa voimavarat kehittämistyöstä ja tehok-kaasta elinkeinopolitiikasta, joilla luodaan kun-tiin elinvoimaa”, Suomen Yrittäjien varatoimitus-johtaja Anssi Kujala lataa.

Suomen Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento jakaa huolen. ”Kuntatalous on suu-rissa vaikeuksissa eivätkä kunnat pysty hoita-maan kaikkia tehtäviään nykyisillä voimavaroilla. Kuntapalveluissamme on tällä hetkellä noin

440 000 henkilöä, mikä on suunnilleen sama määrä kuin 20 vuotta sitten, vaikka tehtäväkenttä on reilusti laajentunut.”

”nyKyisessä tilanteessa on KeKsittävä yhä tehokkaampia tapoja kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottamiseksi. Tämä vaatii väistämättä entistä parempaa markkinoiden toimivuutta eli sitä, että kuntien lisäksi palvelujen tuottajina on muitakin tahoja”, Kujala sanoo.

”Kunnissa ei ole edelleenkään riittäviä laskel-mia oman palvelutuotannon hinnoista. Faktojen puutteessa päättäjät eivät pysty tekemään pää-töksiä eivätkä vertailemaan kuntien, yritysten tai järjestöjen tuottamien palvelujen hintoja.”

Kujala antaisi kunnille mahdollisuuden avata palvelumarkkinoitaan yritysten tuottamiksi paljon vapaammin kuin tällä hetkellä on mahdollista, sillä laatu syntyy eri tuottajien välisestä reilusta ja avoimesta kilpailusta. Vaikka ulkoistamisen määrä on kasvanut, takapakkiakin on otettu.

Debatissa keskustelevat Suomen Kuntaliiton apualaisjohtaja Reijo Vuorento

Kuka tuottaisi

Kuntien tehtävät?


TEKSTI SarI oKKo KuvaT maTTI ImmonEn KuvITuS hanS EISKonEn

ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

IL_0413_24-32.indd 25 11/29/13 10:45 AM


”Otetaan esimerkki: Ajokorttilain uudistuksen myötä optikon autoilijalle tekemä näkökyvyn 45-vuotistarkas-tus poistui. Nyt tarkastuksia ollaan siirtämässä julkiselle terveydenhuollolle, mikä heikentää optikkoliikkeiden toi-mintaedellytyksiä. Kunnilta muutos edellyttää merkittäviä investointeja niin laitteisiin kuin koulutukseen.”

”Tällainenkin kehitys kuuluu toki markkinoiden toi-mivuuteen, mutta vain siinä tapauksessa, että kunnan oma organisaatio pystyy tuottamaan palvelun laaduk-kaammin tai edullisemmin”, Kujala lisää.

Vuorento ei allekirjoita sitä, että kunnissa olisi heikko tuottavuus. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset kunnat pärjäävät varsin hyvin ja tuottavat palvelut pie-nemmällä bkt-panostuksella kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Vuorento on samaa mieltä siitä, että kuntien ja yritys-ten välistä yhteistyötä tarvitaan. Uudet tuotantotavat ovat tervetulleita ja pakottavat kunnatkin ikään kuin tarkista-maan omia toimintojaan ja ottamaan opiksi hyvistä käy-tännöistä.

”Kuntien ensisijaisena tehtävä ei ole luoda markki-noita, jotka toimisivat täysin markkinatalouden lakien mukaan, vaan varmistaa toimivat palvelut kuntalaisilleen. Kunnilla on kokonaisvastuu. Esimerkiksi sosiaali- ja ter-veystoimea ei voida ulkoistaa kokonaan, koska kunnilla on myös lakeihin perustuvaa viranomaisvastuuta.”

”Kun ulkoistettuja palveluita on otettu takaisin kun-taan, syynä on ollut usein osaoptimointi. Vaikka nykyti-lanteessa on parannettavaa, lähtökohtaisesti tilanne on kohtuullisen hyvä. Kun on syytä ulkoistaa, toivomme, että valinnoissa kannustettaan paikallista yrittäjyyttä.”

kuntien ulkoistettujen palVelujen määrä on lisään-tynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 8,2 prosenttia vuodessa. Vauhti ei ole Suomen Yrittäjien mukaan riittävä.

”Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveysmenoista ostettujen palvelujen osuus on vain reilut 10 prosenttia. Vaikka ei keskusteltaisikaan siitä, onko määrä paljon vai vähän, emme kuitenkaan voi puhua valtavasta yksityistä-misbuumista”, Kujala toteaa.

Jos Kujalalta kysytään, miten saada tehokkaimmin tuotettua kuntien vastuulla olevat palvelut, vastaus on selvä: ”Reipasta ulkoistamista tarvitaan.”

Kujala näkee yhtenä ongelmana sen, ettei kunnilla ole toimivia palvelustrategisia linjauksia. ”Usein palvelustra-tegia on lähinnä nykytilan kuvaus. Se on hyvä lähtökohta, mutta siitä puuttuu tahtotila. Se ei kerro, miten palvelut tuotetaan:, mitä tehdään itse, mitä ostetaan tai mitä teh-dään naapurin kanssa.”

26 IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI

kunnilla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista.

tähän kuuluu myös hyvä yhteistyö yrittäjien kanssa. reijo Vuorento

IL_0413_24-32.indd 26 11/29/13 10:45 AM


”Jos haluamme turvata vähintäänkin nykyisen tasoiset hyvinvointipalvelut, on tehtävä iso reformi. Pitää uskaltaa pohtia kunnan, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunja-koa, mutta myös yhteiskunnan ja yksilön välistä vastuun-jakoa.”

Kuntaliitto on moittinut hallitusta tehtävistä, joita kun-nille on kasattu ilman täysimääräistä rahoitusta. Suomen Yrittäjät teki keväällä 2013 oman herättelevän keskus-telunavauksen, jossa listattiin kovallakin kädellä kuntien tehtäviä: mitä poistaa, mitä siirtää, mitä ulkoistaa.

”On selvää, että kunnilla on liikaa tehtäviä suhteessa rahoitusmahdollisuuksiin. Emme kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäisiin tehtäviin tai siihen, mitä pitäisi poistaa tai ulkoistaa. Kunnilla on jo nyt hyvinkin laajat mahdolli-suudet ulkoistamiseen. Pitkälti asia on kunnista itsestään kiinni”, Vuorento toteaa.

”Kunnalla on vastuu palvelujen saatavuudesta ja laa-dusta. Kun ulkoistetaan, kyse on kunnallisen toiminnan

uudelleenjärjestämisestä ja tehostamisesta. Kunnan tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaikki julkisen sektorin kanssa tehdyt sopi-mukset vastaavat tavoit-teita.”

kunnat tarvitsevat lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Yrittäjien ja kuntien

kohtalonyhteys on hankinta.anSSi KuJala

27IlmarIsen asIakaslehtI | www.IlmarInen.fI

”Ulkoistettuihin palveluihin liittyy usein enemmän valvontaa kuin kunnan itse tuottamiin. Laatukriteerit asettaa kunta, joka myös valvoo palveluiden toimivuutta. Lisäksi valtionviranomaisena AVI valvoo yksityisiä palve-luita”, Kujala lisää.

Vuorento Ja KuJala SanoVat, että kunnilla ja yrittäjillä on kova kohtalonyhteys markkinoiden toimivuudesta. Kyseessä on 20 miljardin euron markkinat, joilla pitäisi pystyä löytämään yhteiset intressit. Eri miltä ollaan siitä, miten markkinat jaetaan.

Suomen Yrittäjien pitkän aikavälin tavoitteena on, että puolet kuntien tehtävistä olisi kuntien itsensä tuottamia ja puolet ostettuja. Ja jos vielä tarkemmin pilkotaan, 25 prosenttia ostopalveluista voisi olla hankintalain ja 25 prosenttia palvelusetelin mukaista toimintaa.

”Prosenttiluvut ovat tuulesta temmattuja emmekä ota niihin kantaa. Tarvitsemme hyvää ja tiivistä yhteistyötä yrittäjien kanssa, mutta kuntien oma palvelutuotanto on kuitenkin se kivijalka, jota emme lähde murentamaan. Kunnilla on oltava jatkossakin kokonaisvastuu ja oma palvelutuotanto. Ulkoistamista pitää tarkastella toimi-aloittain”, Vuorento vastaa.

”Olemme esittäneet, että kuntien palvelustrategia tulisi pakollisena lakiin. Tämäkin liittyy kuntien hengiltä-säätelyn estämiseen. Keväisen keskustelunavauksemme herättämä palaute kertoo siitä, että olemme oikealla tiellä. Kunnan elinvoimasta on pidettävä huolta”, Kujala sanoo.

Vuorento on samaa mieltä: kohtalonyhteys vallitsee ja yrittäjyyttä voisi lisätä myös kunnan omassa tuotannossa.

IL_0413_24-32.indd 27 11/29/13 10:45 AM

KE

SÄ

KE

VÄT

Vaku

uta

kesä

työn

teki

jät

Tark

ista

työe

läke

ote

Vuos

ilask

elm

a va

lmis

tuu

Ennakkopalkkasumma on arvio yrityksen kaikille työnte-kijöille vuoden aikana maksettavista palkoista. Ennakko-palkkasummaa käytetään ennakkomaksujen arvioinnin perusteena, kun työnantaja maksaa ennakkomaksunsa Ilmarisen lähettämän laskun mukaan. Ensimmäisen vakuutuskauden ennakkomaksut lasketaan vakuutuksen alkaessa ilmoitetun palkkasumman perus-teella. Seuraavina vuosina ennak-komaksut arvioidaan edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen sekä arvioidun palkkakehityksen perusteella.

Jos nykyinEn arvio poikkeaa olen-naisesti ensi vuoden arviosta, voit ilmoittaa uuden arvion kätevästi verkkopalvelussa. Palkkasumma-arviota voi tarvittaessa muuttaa myös vuoden mittaan. Ilmoittama-si palkkasumman muutos vaikuttaa niihin ennakkomaksuihin, joista et ole vielä saanut laskua.

SY

KS

Y

Tee vuoSi-ilmoiTuS

1

2

TarKiSTa ennaKKopalKKa-Summa jo vuodelle 2014

Jos olEt valinnut TyEL-vakuutukseesi ansioiden ilmoitustavaksi vuosi-ilmoittamisen, täytyy ilmoitus tehdä tammikuun loppuun mennessä.Kun edellisen vuoden maksetut ansiot on ilmoitettu, Ilmarinen tekee niiden perusteella vuosilaskelman. Vuosiansioiden lisäksi tulee ilmoittaa työsuhteiden alkamiset ja päättymiset välittömästi tai vähintään neljännesvuosittain. Ansiot ilmoitetaan sen vuoden ansioksi, jona ne on maksettu. Vuosi-ilmoituksen teet kätevimmin verkkopalvelussa.

vuosi-ilmoituksElla ilmoitEtaan:

työntEkiJöidEn tarkat ansiot

tiEdot alkanEista Ja päättynEistä työsuhtEista,

Jos ilmoituksia Ei olE viElä tEhty

TALV

ITa

rkas

ta e

nnak

kopa

lkka

sum

ma

Tark

asta

työt

ulo

Maksuttoman verkkopalvelun käyttäjätunnukset saat asiakaspalve-lustamme numerosta 010 195 000.

• Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset.

• Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu

• Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalve-lun käyttöä varten.

• Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilö-kohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Näin otat verkkopalvelun käyttöösi:

Lue lisää vuosi-ilmoittamisesta ilmarinen.fi/vuosi-ilmoitus

IL_0413_24-32.indd 28 11/29/13 10:45 AM

29LyhyestiLyhyesti

IlmarIsen sIjoItussalkun tuotto tammi-syys-kuussa oli 6,5 prosenttia eli 1,9 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 31,5 miljardia euroa.

”Hyvän sijoitustuoton taustalla ovat pörssiosak-keet, jotka heinä−syyskuussa kehittyivät myönteisesti lähes kaikilla markkinoilla ja tuottivat erittäin hyvin. Myös korkomarkkinoiden yllä häilynyt epävarmuus hellitti”, taustoittaa sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Ilmarisen osakesijoitukset tuottivat 14,1 pro-senttia, josta listattujen osakkeiden tuotto oli 14,6 prosenttia. Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat 3,7 prosenttia ja korkosijoitukset 3,2 prosenttia.

”Onnistuimme saamaan tässä haastavassakin korkomarkkinatilanteessa korkosijoituksillemme selkeästi positiivisen tuloksen. Sijoitusstrategiamme näyttää siis toimivan edelleen mainiosti”, Ritakallio sanoo.

OSAKKEET SIIVITTIVÄT ILMARISEN SIJOITUSTUOTON 6,5 PROSENTTIIN

Ku

va: a

nte

ro

aa

lto

ne

n

Eläkeläisten työnteko yleistynyt Yhä useampi eläkeläinen tekee myös töitä eläkkeen rinnalla. Eläketurvan tuoreen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla 100 000 eläkkeensaajaa.

”Työnteko kuuluu yhä useamman eläkeläisen arkeen”, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.

63–67-vuotiaiden työnteko on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuoden 2007 lopussa työtä teki alle 40 000 vanhuuseläkeikäistä ja vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli 60 000. Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat 32 000 työssä käynyttä eläkeläistä.

Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään.

Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti.

Työnteko osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla on tavoitteiden mukaisesti yleistä. Tällöin työ on osa-aikaista ja säännöllistä. Kolme neljästä osaeläkettä saavasta tekee töitä.

Eläkeaikainen työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista.

Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston kehittämä toimin-tamalli ”Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille” on palkittu vuoden 2013 vanhustekona.

Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvosto halusi kehittää toimintamallin, jolla on mahdollisuus tavoittaa kaupungin koko ikääntyvä väestö. Neuvoston ikäihmisille tekemän kyselyn perusteella havaittiin, että ikääntyvät tuntevat paljon yksinäisyyttä ja monet haluaisivat saada vapaaehtoisena toimivan ystävän.

” Tarjoamme ulkoilu- ja ystävävapaaehtoisille kursseja ja tukea yhteisissä tapaamisissa. Tämä on tiivistänyt merkit-tävästi kolmannen sektorin keskinäistä yhteistyötä sekä yh-teistyötä yhdistysten ja kaupungin vanhuspalvelujen välillä”, sanoo Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston puheenjoh-taja Anna-Liisa Nuutila.

6,5%

Helpompaa asIoIntIa verkossaIlmarinen ja OP-Pohjola-ryhmä tarjoavat asiakkailleen yhteispalveluja

myös verkossa. Asiakkaillamme on mahdollisuus jatkossa nähdä

TyEL-vakuutustiedot osana yrityksen OP-verkkopalvelua. Laajennam-

me yhteispalveluja vaiheittain, ja ensi vuonna on mahdollista hoitaa

pankki-, vahinkovakuuttamis- ja työeläkeasiat yhdellä kirjautumisella

turvallisesti ja nopeasti. Keskittäminen siis helpottaa asiointia!

ULKOILU-TOIMINTAA

EdISTÄMÄSSÄVuoden 2013

vanhusteko

IlmarIsen asIakaspalvelu seuraa kokoajan puhe-linpalveluun soittavien asiakkaiden jonotusaikoja ja soittajamääriä.

”Ilmariseen soittaneiden pienten yritysten ja yrittäjien keskimääräinen jonotusaika perjantaina 20.9.2013, vakuutusmaksujen eräpäivänä, oli 20 sekuntia”, kertoo asiakaspalvelun osastopäällikkö Jari Matveinen.

Ilmarisella on myös tuntuma siihen, kuinka pit-kään eri asiakasryhmät malttavat jonottaa ja odot-taa, että pääsevät läpi Ilmarisen asiakaspalveluun puhelimitse.

”Kokemuksemme mukaan yrittäjillä ei ole aikaa jonottaa minuuttia kauempaa. Sen sijaan esimer-kiksi eläkeläisillä riittää malttia odottaa läpi pääsyä hieman pidempään”, Matveinen summaa.

Jonotusaika 20 sekunttia

IL_0413_24-32 29 11/29/13 10:54 AM

30 LyhyestiLyhyesti

TyEL-maksu on vuonna 2014 kEskimäärin 23,6

prosEnTTia paLkoisTa eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Vuoden 2013 mak-sussa on liian korkeina kerättyihin työkyvyttömyys-maksuihin perustuva alennus, suuruudeltaan 0,4 prosenttia palkkasummasta. Vastaavaa alennusta ei vuonna 2014 anneta, joten perittävä keskimää-räinen maksu on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna

Keskimääräisessä maksussa on otettu huomioon asiakashyvitykset ja muut alennukset. Asiakas-hyvitysten määräksi on arvioitu keskimäärin 0,4 prosenttia palkoista (sama kuin tänä vuonna).

Maksun laskennassa käytettävä perustekorko laskee. Ensi vuoden alusta se on 4,50 prosenttia.

Ku

va: v

ille

ju

ur

iKK

ala

Yrittäjän YEL-maksuaLLE 53-vuoTiaidEn yriTTäjiEn yEL-maksu

23,30%(22,50 % vuonna 2013) työtulosta

53 vuoTTa TäyTTänEidEn yriTTäjiEn yEL-

maksu

24,80% (23,85 % vuonna 2013) työtulosta

PiEntYönantajan maksupiEnTyönanTajan TyEL-maksu

24,20% palkoista.

(23,4 % palkoista vuonna 2013, kun alennus on otettu huomioon)Mak-

sua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys.

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 24,2 prosenttia. Tilapäinen työn-

antaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.

Suurilla yrityksillä omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat mak-

suun. Kun yrityksen vuoden 2012 palkkasumma ylittää

1 936 500 euroa, maksuun vaikuttaa sen työkyvyttömyysriskiin perustu-

va maksuluokka.

Vuoden 2014 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2011 ja

2012 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Työnantajat on jaettu 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta

maksuluokkaan. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhemmin

työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluok-

kaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,9365–

30,984 milj. euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain

osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysimääräisesti.

Maksuluokka neljä on perusluokka, johon kuuluvilla yrityksillä työky-

vyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla.

Asiakashyvitysten lisäksi suurimmilla yrityksillä maksua pienentävät

myös maksutappioalennus ja hoitokustannusosan suuruusalennus.

tYönantajan ja tYöntEkijän maksuosuudEt % PaLkoista(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on otettu huomioon)

tYöELäkEmaksut

2013 2014vanhuusELäkE 2,9 2,9

TyökyvyTTömyysELäkE 0,9 0,9

Tasausosa 18,9 19,3

muuT osaT 0,9 0,9

asiakashyviTyksET -0,4 -0,4

yhTEEnsä 23,2 23,6

aLEnnus -0,4

maksu kEskimäärin 22,8 23,6

2014 PErittävä kEskimääräinEn tYöELäkEmaksu % PaLkoista

2013 2014

Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus

5,15

5,55

53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus

6,50

7,05

Työnantajan osuus keskimäärin

17,35

17,75

IL_0413_24-32 30 11/29/13 2:13 PM


hminen tekee paremmin, kun nauttii tekemisestä. Ihminen op-pii helpommin, kun iloitsee asiasta. Ihminen on tuottavimmil-laan, kun kokee työnsä merkitykselliseksi. Miksi sitten työnilo on niin vaikeaa saada ja mahdollistaa?

tunnistamme kaikki työpaikaltamme ihmisen, josta näkee jo kymmenestä metristä, että hänet on aamulla ikävästi yllättä-

nyt kaatosade tai auringonpaiste. Joko tai, mutta joka tapauksessa sää on hänelle aina huono, kahvi kylmää ja valittaminen alkaa ennen hyvän huomenen toivotusta. Jokaisella työpaikalla on tällaisia ihmisiä, jotka vievät energiaa.

Jokaisella työpaikalla on myös ihmisiä, jotka katsovat silmiin, kiittävät koh-teliaasti, antavat hyvää palautetta ja ovat aina valmiita auttamaan. Heille kertyy projekteja ja kavereita, ja hommat tulevat tavalla tai toisella aina ratkaistuiksi. Täl-laiset energiaa työpaikoille tuovat ihmiset saavat raskainakin hetkinä pienen hymyn ihmisten huulille.

energia tarttuu, niin negatiivinen kuin positiivinenkin. Tämä ei tarkoita, että jokaisen pitäisi viettää päivänsä ihan airasamulineina, mutta edes osa hänen asen-teestaan kantaa itseä ja muita ympärillä. Miten sitten pitää energiasta ja työnilosta kiinni, kun kaikilla tuntuu aina olevan niin paljon kiireitäkin?

kaikki alkaa siitä, että työyhteisön ja omat toimintatavat ovat tarkemmin suunniteltuja. Jos työaika menee tulipalojen sammuttamiseen ja tehtävien

perässä juoksemiseen, on aika pysähtyä. On tärkeää määritellä suunta ja tavoitteet, ja keskittyä toimintojen ja osaamisen kehittämiseen näitä koh-

ti. Yhtä lailla työniloon vaikuttaa, että työ, työvälineet ja toimintatavat on järjestetty niin, että aika ei mene puuhasteluun vaan tärkeimpien toimintojen tekemiseen. Kun kontrolli, prosessi ja työvälineet ovat

selkeät, myös työ tuntuu järkevämmältä. Työnilo tulee pitkälti siitä, että näkee työn jäljen ja kokee tämän merkitykselliseksi. Ja ennen

kaikkea saa tästä työpaikalla palautetta.

suurin vaikutus työniloon on kuitenkin itsellä. On vai-keampi nauttia työstä, jos omat asiat eivät ole kunnossa.

On vaikea pitää muista, jos ei ensin pidä itsestä. Vuosien saatossa meille kasautuu paljon velvolli-

suuksia, odotuksia, rutiineita ja tehtäviä, jotka täyttävät kalenterin. Oma aika jää usein vii-

meiseksi. Siksi olisikin tärkeää pitää kiinni omasta ajasta. Pitää itsestä, terveydestä, osaamisen kehittämisestä ja vapaa-ajasta kiinni. Silloin myös työ maistuu parem-malta. Ja on varmasti tuottavampaa.

kumpi sinä olet? Ihminen joka tuo energiaa vai vie energiaa? Päätös on

pitkälti omasi, ja se alkaa arjen pienistä valinnoista tänään.

aki riihilahti

Energia tarttuu 31aki riihilahti

i

On vaikeaa pitää muista, jos ei ensin pidä itsestä.

Kirjoittaja on Sonera Stadiumin toimitus-johtaja ja entinen ammattilaisjalkapalloilija.

Ku

va: v

ille

ju

ur

iKK

ala

IL_0413_24-32.indd 31 11/29/13 10:45 AM

TEHOSTA AJANKÄYTTÖÄ - VÄLTÄ KIIRETilaisuudet

Miten vaikuttaa työn hallinnan tunteeseen? Entä miten lisätä työn imun tunnetta ja vähentää työpäivän pirstaloituneisuutta? Millainen on minun oma ajankäyttöprofiilini? Entä miten muut ihmiset suhtautuvat aikaan?

TehosTa ajankäyTTöä – välTä kiireJari Vuorenmaa

Tampere 6.3.Oulu 10.4.Helsinki 8.5.Helsinki 2.10.Jyväskylä 8.10.Turku 23.10.

KaTso TarKemmaT TiedoT ja ilmoiTTaudu muKaaN osoiTTeessa www.ILmaRInEn.fI /TILaIsuudET

esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vasta-usta Ilmarisen järjestemässä Tehosta ajankäyt-töä – vältä kiire -seminaarissa. Seminaaripäi-vän aikana osallistujat saavat myös työkaluja oman ajankäytön hallintaan.

Seminaarin vetää verkostoasiantuntija Jari Vuorenmaa Management Institute of Finlan-dista. Hän auttaa asiantuntijoita ja esimiehiä kehittämään omaa ajankäyttöään ja organi-saatioiden yhteistyön tehokkuutta. Jari on vetänyt reilusti yli 300 ajankäytön valmennusta kaikkiaan 26 eri maassa.

IL_0413_24-32 32 11/29/13 2:13 PM

Documents

Ilmarinen 4/2013