Embed Size (px)
Citation preview
Sivut 8-9
SuomeSSa kierrätyS aktiiviSta
Teollisuuden metalliraaka-aineesta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta.
Sivut 6-7
muotoilu tuulettaa
Muotoilu haastaa yrityksen sisäises-ti kehittämään toimintaa ja tuottei-ta niin, että innovaatioita syntyy.
Sivut 8-9
laSertekniikka parantaa tuottavuutta
Laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä lasertek-nologian käyttöönottoon.
Sivut 10-11
räätälöidyt ykSittäiS-tuotteet myyntivaltti
Moni suomalainen yritys on jo siir-tynyt yhä enemmän räätälöidym-pään piensarjavalmistukseen
Sivut 10-11
verkoStoitumiSen maHdolliSuudet
Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannuste-hokkuuteen ja voimavarojen hyö-dyntämiseen.
Sivu 4
KONE JA METALLImaaliskuu 2008
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite ilmoitusliite
Stalatube Oy:llä on laajin tuotevalikoima ruostumattomia rakenneputkia. Tarjoamme vahvan osaamisemme ja
laajentuneet lisäarvopalvelut käyttöönne. Hyödynnä ammattitaitoamme, niin säästät aikaa ja rahaa.
25 x 25 x 1.2 - 300 x 300 x 12.5 mm
30 x 20 x 1.2 - 400 x 200 x 12.5 mm
40 x 10 - 80 x 10 and 100 x 20 mm
Ruostumattomat rakenneputketRuostumattomat lattaputket
www.stalatube.com
VALIKOIMAA JA PALVELUA
2 kone ja metalli ilmoitusliite
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Timo Takkinen, [email protected], 09-56584020
TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Päivi Remes, Päivi Piispa, Jari Nikkola, Pasi Kivioja
TuOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, [email protected], 09-56584032
TAITTO: Mikko Hänninen, [email protected]
JAETAAN KAuPPALEHDEN LIITTEENÄ: 28.3.2008
LIsÄTIETOJA suOMI MEDIAPLANET Oy:N TEEMALEHDIsTÄ: Riikka Martin, 09-56584030,
suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki
helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA • MAlMÖ • hOngkOng
www.mediaplanet.Com
päiväleHden ulottuvuuS Ja ammattileHden keSkittyneiSyyS
KONE JA METALLI ON MEDIAPLANETIN TuOT-
TAMA TEEMALEHTI, JOKA ILMEsTyy KAuPPALEHDEN
LIITTEENÄ 28.3.2008 TAvOITTAEN 182 000 LuKIJAA.
KANNEN KuvA: OLLI LAINE
SiSältö
aurinko nousee joka aamuTeknologiateollisuudella on takanaan neljän vuo-den kova kasvu. Tästä suurin osa on tullut kone- ja metallituoteteollisuudesta. Toimialan tilaus-kanta on vahva. Joku taisi puhua auringonlaskun alasta vielä muutama vuosi sitten.
Myönteinen kehitys on noteerattu myös toimi-alan ulkopuolella. Pääomasijoittajat ovat nähneet kone- ja metallituoteteollisuuden mahdollisuu-det. Tätä kautta kasvuedellytykset ovat parantu-neet. Yritysjärjestelyiden avulla on haettu kriittis-tä massaa globaaleille markkinoille. Kasvaminen järjestelmätoimittajan vaativaan rooliin on otettu vakavasti. Määrä vain ei ole vielä riittävä.
Meneillään on monia hankkeita, jotka edelleen tukevat kehitystä. Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelma kannustaa yrityksiä teknologian ja liike-toimintaosaamisen kehittämiseen sekä kansainvä-listymiseen. Verkostojen veturiyrityksillä on suuri vastuu toiminnan kehittämisessä ja suunnan an-tamisessa omille kumppaneilleen. Verkostoissa mukana olevilla yrityksillä on oiva mahdollisuus määritellä omat tavoitteensa ja oma roolinsa tule-vassa kehityksessä.
TRIO-ohjelmalla on aktivoitu yrityksiä käytän-nönläheiseen toiminnan kehittämiseen. Pitkän aikavälin tutkimusta on tarkoitus käynnistää stra-tegisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla. Kone- ja metallituoteteollisuuden SHOK on saanut nimekseen FIMECC Oy (Finnish Me-tals and Engineering Competence Cluster). Siinä teollisuus yhdessä tutkimus- ja kehittämisorgani-saatioiden sekä yliopistojen ja muiden keskeisten tahojen kanssa valitsee toimialan keskeisen osaa-misen kehittämisen kohteet. Tehtävä on vaikea ja fokusointi vaativaa. Toivottavasti kone- ja metal-
lituoteteollisuuden t&k-panostukset saadaan kas-vuun ja tuottamaan entistä korkeampaa jalostus-arvoa. Kilpailukykymme syntyy tuottavuudesta ja laadusta.
Kone- ja metallituoteteollisuutta on vaivannut työvoimapula. Kasvuluvut olisivat voineet ol-la vieläkin suuremmat, jos osaajia löytyisi konei-ta käyttämään. Vaikka kasvu olisi jatkossa viime vuosia maltillisempaa, tarvitaan uusia ammatti-laisia 4000-5000 joka vuosi täyttämään kasvavan eläköitymisen synnyttämä vajaus. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tuottama osaajien määrä ei näytä alkuunkaan riittävän tyydyttämään ennakoitua tarvetta. Työpaikoillam-me tullaan kuu-lemaan entistä enemmän vie-raita kieliä.
Suoma l a i s t en mielestä EU-jäse-nyys on Suomelle lii-an kallista. Ovatkohan Elinkeinoelämän valtuus-kunnan kyselyyn vastanneet miettineet asiaa syvällisesti? Esi-merkiksi teknologiateollisuuden noin 75 miljardin tuotannosta lähes kaksi kol-masosaa päätyy EU:n alueelle eli nykyiselle kotimarkkina-alueelle. Vaikka sisämarkki-noiden kehittämisessä on vielä paljon työ-tä, on vaikea kuvitella, että me Euroopan koillis-kulmaan eristäytyneenä kummajaisena olisimme näin hyvässä asemassa ilman EU:ta. •
Pääkirjoitus ......................................................................2
Verkostoituminen parantaa
yrityksen voimavaroja .................................................4
Tulevaisuuden osaajien polku
turvattava nyt ...........................................................4-5
Metalliteollisuudessa haasteita ja
merkittäviä tuotantoinvestointeja .........................5
2008-2009 kasvunäkymät
valtaosin vielä positiiviset..........................................6
Avoin innovointi
– tehokas tapa ideoida uutta ....................................6
Teollisuus käyttää kierrätys-
materiaaleja jo paljon .............................................6-7
Muotoilu tuulettaa kone- ja
metalliteollisuuden ajattelutapoja ....................8-9
lisätty todellisuus tuo
vauhtia kokoonpanoon ...............................................8
shokeissa suuri haaste ja
suuri mahdollisuus .......................................................9
lasertekniikka parantaa tuottavuutta .........10-11
räätälöidyt yksittäistuotteet
tulevaisuudessa suomen myyntivaltti .............. 10
Metallien pinnoitus tarjoaa
monipuolisia ominaisuuksia ...................................11
SIVUT 8-9
SUOMESSA KIERRÄTYS AKTIIVISTA
Teollisuuden metalliraaka-aineesta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta.
Sivut 6-7
MUOTOILU TUULETTAA
Muotoilu haastaa yrityksen sisäises-ti kehittämään toimintaa ja tuottei-ta niin, että innovaatioita syntyy.
Sivut 8-9
LASERTEKNIIKKA PARANTAA TUOTTAVUUTTA
Laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä lasertek-nologian käyttöönottoon.
Sivut 10-11
RÄÄTÄLÖIDYT YKSITTÄIS-TUOTTEET MYYNTIVALTTI
Moni suomalainen yritys on jo siir-tynyt yhä enemmän räätälöidym-pään piensarjavalmistukseen
Sivut 10-11
VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISUUDET
Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannuste-hokkuuteen ja voimavarojen hyö-dyntämiseen.
Sivu 4
KONE JA METALLIMaaliskuu 2008
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE
Stalatube Oy:llä on laajin tuotevalikoima ruostumattomia rakenneputkia. Tarjoamme vahvan osaamisemme ja
laajentuneet lisäarvopalvelut käyttöönne. Hyödynnä ammattitaitoamme, niin säästät aikaa ja rahaa.
25 x 25 x 1.2 - 300 x 300 x 12.5 mm
30 x 20 x 1.2 - 400 x 200 x 12.5 mm
40 x 10 - 80 x 10 and 100 x 20 mm
Ruostumattomat rakenneputketRuostumattomat lattaputket
www.stalatube.com
VALIKOIMAA JA PALVELUA
Ilkka Niemelä, johtaja
Kone- ja metallituoteteollisuus
Teknologiateollisyys ry
ilmoitusliite kone ja metalli 3
Outokumpua voi kutsua suomalaiseksi menestys- tarinaksi. suomalaisesta kuparikaivosyhtiöstä on sukeutunut kansainvälinen teräsyritys, joka on asettanut riman korkealle. Outokumpu mielii maailman ykköseksi ruostumattoman teräksen toimittajana.
Menestykseen liittyy vastuu yhteisös-tä, yrityksestä ja ympäristöstä. Näi-tä vastuualueita kunnioittaakseen Outokumpu käynnisti tälle vuodel-le laajan yritysvastuun teemavuoden, joka on jatkoa vuonna 2005-2006 al-kaneille eettisten periaatteiden ja yri-tysvastuupolitiikan jalkauttamisille yhtiön piirissä.
- Vaikka vastuut tietenkin tun-nettiin aiemminkin, on vastuu ym-päristöstä ja yrityksestä nykyajassa yhä enemmän ja enemmän tapetilla. Otetaan esimerkiksi vaikkapa ilmas-tonmuutos, näihin asioihin reagoi-minen on tärkeää kaikkialla, Outo-kummun yritysvastuuasioiden johta-ja Liisa Jalanko miettii.
senttia (esimerkiksi siirtymällä ener-giansäästölamppuihin, sammutta-malla valot töistä poistuttaessa, sa-moin tietokoneet, eikä jätetä niitä valmius-asentoon)
• osallistutaan maailmanlaajuiseen hii-lidioksidipäästöjen (cO2) vähentämi-seen
• hankitaan yhtiölle vain vähäpäästöi-siä uusia autoja (päästöt alle 200 g cO2/km)
• suositaan tele/videokonferensseja lentämisen sijasta
• investoidaan viisi miljoonaa euroa ympäristökohteeseen. kohde pää-tetään konserninlaajuisen kilpailun pohjalta.
Sosiaalisen vastuun tavoitteet:
• vähennetään tapaturmien määrää kolmanneksella
• tehdään konkreettisia asioita työ-hyvinvoinnin parantamiseksi, liit-tyen esimerkiksi työn kuormituk-seen, epävarmuudesta johtuvaan stressiin, epäselviin vastuualueisiin ja syrjintään. •
FOTO: DEsIgN HOusE IDOLI
ruostumaton teräs on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita
Yritysvastuualue kattaa ympäristö-vastuun, taloudellisen ja sosiaalisen vastuun. Sosiaalisella vastuulla tar-koitetaan esimerkiksi työturvallisuu-den parantamista sekä panostamista työhyvinvointiin.
Pelkkä omasta tontista huolehtimi-nen ei riitä. Eettisiä periaatteita ja vastuullisuutta jalkautetaan myös ali-hankinta- ja jakeluverkostoon.
- Pohjoismaisissa toimintaympä-ristöissä tämä ei varmastikaan ole ongelma. Haaste on muualla, esi-merkiksi Aasian ja Afrikan suunnal-la, jossa toimintakulttuurit ovat eri-laisia, Jalanko arvioi.
Outokumpu kuluttaa vuositasolla ener-giamäärän, joka vastaa noin 206 000 omakotitalon vuosittaista energianku-lutusta. Tämä asettaa oman haasteensa kestävän kehityksen periaatteelle.
- Energian käyttöä pyritään tehos-tamaan. Raaka-aineesta on kierrä-tysterästä jopa 70 prosenttia. Lisäk-si olemme satsanneet viime vuosina useita miljoonia euroja tuotannos-samme syntyvän teräskuonan hyö-dyntämiseen. Tämä vähentää kaato-paikalle vietävien jätteiden määrää, Jalanko listaa vastuullisuutta koros-tavia toimintoja.
Toiminnan keskiössä on erinomainen tuote. Ruostumaton teräs on luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kes-tävän tulevaisuuden tärkeimpiä ra-kennusaineita käytännössä satapro-senttisen kierrätettävyytensä vuoksi.
Tätä kautta vastuullisuuden ympäris-töstä voi jalkauttaa myös omaan elä-mään ja sen arkisiin valintoihin.
- Myös me kuluttajat vaikutamme valinnoillamme ilmastonmuutok-seen, Jalanko painottaa.
- Hankittaessa keittiöön seuraavan kerran uutta kattilaa, kannattaa va-lintaa miettiä, ostaako Suomessa energiatehokkaasti ja pienin pääs-töin valmistetusta hyvästä ruostu-mattomasta teräksestä tehty kattila vai vastaavanoloinen tuote, joka on valmistettu Kiinassa tehdystä ruostu-mattomasta teräksestä, mutta ei ehkä yhtä energiatehokkaasti. Outokumpu on valittu Dow Jone-sin kestävän kehityksen indeksiin DJSI STOXX:iin jälleen vuosiksi 2007-2008. Yritys hyväksyttiin myös ensimmäistä kertaa DJSI World-in-deksiin.
yritysvastuuvuoden tavoitteet:
• vähennetään tehtailta kaatopaikalle menevän jätteen määrää 10 prosenttia tuotettua tonnia kohden ja toimis-toissa sekajätteen määrää viisi pro-senttia
• vähennetään energian kulutusta teh-tailla kaksi prosenttia tuotettua ton-nia kohden ja toimistoissa viisi pro-
4 kone ja metalli ilmoitusliite
verkostoituminen parantaa yrityksen voimavaroja Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannustehokkuuteen ja voimavarojen hyödyntämi-seen. Verkostoitumisen ei tulisi silti olla itsetarkoitus.
tekSti: JuHani nurmi
Vuodesta 1998 VTT:n erikoistutki-jana toiminut Ismo Ruohomäki sa-noo, että jo 10 vuotta sitten monia isoja verkostoitumishankkeita oli ho-risontissa. - Vaikka verkostoituminen onkin tätänykyä melko kulunut käsi-te, tuotantokonseptina se kuitenkin konkretisoituu, vahvistuu ja globali-soituu teollisuudessa koko ajan. Suo-mi on yhä melko kärkipäässä kustan-nustehokkaiden maiden osalta.
verkostoituminen ei itsetarkoitus
Ruohomäen mukaan kaikki tiimi-pelaajat ovat yhtä arvokkaita verkos-tossa. Globalisoituminen aiheuttaa aina kriittisiä kysymyksiä siitä mis-sä ja miten tuotteen valmistus tuli-si suorittaa mahdollisimman kus-tannustehokkaasti. Ulkoistaminen on usein mörkö työntekijän silmis-sä, koska moni pelkää työpaikkansa puolesta.
- Esim. PK-yrityksille verkostoi-tuminen ei saisi olla mikään itsetar-koitus. Verkostoitumiseen sitoutuvil-la yrityksillä on aina omat ja yhteiset etunsa. Verkoston kehittämisen ydin on siinä, että kehittämistä tapahtuu sekä yritysten sisällä että niiden vä-lillä. Liiketoiminnan edistäminen on kaikkien mielessä, mutta sitä ei tulisi mielestäni harjoittaa millä keinoilla tahansa, Ruohomäki pohtii.
entistä suurempia vastuita
PK-ala on parhaillaan melkoisessa myllerryksessä, ja monet alalla toi-mivista yrityksistä etsivät kasvua eri-koistumalla, rakennejärjestelyillä,
tulevaisuuden osaajien polku turvattava nytkone- ja metallituoteteollisuus on alue, jossa suomalainen osaaminen on vah-voilla – mutta jatkossa tämä vahvan aseman säilyttäminen edellyttää sitä, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön ja teknologia-alojen tulevaisuuden osaajiin panostetaan tosissaan jo peruskoulusta lähtien. Yksi hyvä esimerkki oppilaitosten, yritysmaailman ja teknologiaviranomaisten yhteistyöstä tällä saralla on Tkk:n innovaatiokeskuksen organisoima Murjottelu-työharjoitteluprojekti.
kumppanuuksilla ja kansainvälisty-mällä. Monille alihankkijoille on tar-jolla entistä suurempia vastuita pää-miehiltä niin tuotannosta kuin myös tuotekehityksestä.
- Tällaiset uudet roolit vaativat yleensä aina uutta osaamista ja lisä-resursseja, joista isot veturiyrityk-set näyttävät olevan jatkossa entistä kiinnostuneempia. Samalla yritysten verkostorakenteet saavat uusia ulot-tuvuuksia ja muuttuvat entistäkin monimutkaisemmiksi, muistuttaa Ruohomäki.
virtuaalipilottitehdas
Ruohomäki mainitsee esimerkki-nä uusista virtuaaliverkostoista Ko-neen ja Konecranesin virtuaalipilot-titehtaan eli Virtual Pilot Factoryn (VPF). - VPF on hyvä case-esimerk-ki siitä miten tuotekehitystä ja val-mistusta pyritään kehittämään rin-nakkain. Kun tuotekehitysaika voi kone- ja laitevalmistuksessa olla usei-ta vuosia, voidaan virtuaalipilottiteh-taan tapauksessa tuosta ajasta karsia jopa puolet pois. Tällä tavoin valmis-taja saa suuremman kilpailuedun no-peasti markkinoille saatavalla uudella tuotteellaan.
Jos tuotteesta saadaan Ruohomäen omin sanoin mahdollisimman ”tark-ka keittokirja”, se luo lähitulevaisuu-dessa suomalaista mallia entistä pa-remmasta tuotekehitys- ja tuotanto-konseptista. - Aika näyttää millaisen hyväksynnän ja kuinka laajan käyt-töönoton VPF-toimintamalli loppu-jen lopuksi saa. Suhtaudun itse kui-tenkin yritysten verkostoitumiseen realistisesti enkä kyynisesti, Ismo Ruohomäki tunnustaa. •
METALLILIITTOAMMATTILAISTEN
20. LIITTOKOKOUS TAMPERE 25.–28.5.2008
20. LIITTOKOKOUS 20. LIITTOKOKOUS
AMMATTILIITTO
tekSti: päivi remeS
- Murjottelu on Innovaatioyliopis-ton kampanja, joka tähtää entistä
monipuolisempaan, tieteiden väli-seen yhteistyöhön erityisesti tutki-muksen ja tuotekehityksen tehtä-vissä. Se kohdistuu ensisijaisesti yli-
opisto-opiskelijoihin, mutta kone- ja metallituoteteollisuus tarvitsee osaa-jia myös AMK- ja ammattioppilai-toksista. Uskonkin, että Murjotte-
osallistu kyselyyn ja voita Escape Day Span Well-Being-hieronta kahdelle.
kerro mielipiteesi teemalehdestämme!
• Mikä oli kiinnostavaa?• Mitä olisi saanut olla lisää? • Miten teemaa oli lehdessä käsitelty?• Oliko lehden julkaisuajankohta hyvä?
Osallistu kyselyyn internetissä osoitteessa :
www.tutkimus.mediaplanet.fi/palaute
kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan escape day span Well-
Being-hieronta kahdelle henkilölle, arvo 188 euroa. www.escapedayspa.fi
KuvA: OLLI LAINE
ilmoitusliite kone ja metalli 5
ulevaisuuden osaajien polku turvattava nytlun tyyppinen kampanja voisi auttaa myös muiden oppilaitosten opiskeli-joiden motivoinnissa kone- ja metal-lituoteteollisuuden tehtäviä kohtaan, sanoo Teknillisen Korkeakoulun va-rarehtori Kalevi Ekman.
murjottelu -työharjoitteluprojekti
Tekesin ja Teknologiateollisuuden tukeman Murjottelu-kampanjan ydinidea on saattaa työharjoittelu-paikkaa tarjoavat yritykset ja teknii-kan, muotoilun ja kaupallisen alan opiskelijat yhteen sekä tuoda julki aikaisemmin saavutetut hyvät koke-mukset. Alalle kaivataan kuitenkin lisää opiskelijoita.
- Havaintojeni mukaan ulkomailla on melkoista kiinnostusta tulla opis-kelemaan ja työskentelemään suoma-laisissa yrityksissä. Se ei kuitenkaan ole liian helppoa. Yritysten ja yliopis-tojenkin pitää vakavissaan miettiä,
miten suhtautua myönteisemmin ulkomaalaisiin hakijoihin, ja heidän suomenkielen opintoihinsa tulee pa-nostaa vahvasti, Ekman kertoo.
räätälöidympää ja laadukkaampaa opetusta
Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaaminen –yksikön johtaja Mervi Karikorpi korostaa, että yhtä tärkeää kuin lisätä nuorten kiinnostusta tek-nologia-alojen koulutukseen on saa-da opiskelijat valmistumaan osaavi-na ja hakeutumaan teknologiateolli-suuden töihin.
- On erinomaista, että teknologian opetus on nykyisin jo peruskoulujen opetuksen teemana. Luovasti toteu-tettuna se mahdollistaa monenlaiset projektit, tiimityöskentelyn ja tutus-tumisen eri ammatteihin. Perusope-tuksen jälkeisessä koulutuksessa tu-lee löytyä erilaisia polkuja erilaisille oppijoille. Esimerkiksi ammatillises-
sa koulutuksessa osalle kolmannen vuoden opiskelijoista oppisopimus on motivoiva vaihtoehto ja se paran-taa työllistymismahdollisuuksia val-mistumisen jälkeen. Kun oppisopi-muspaikkoja tarjotaan yli kuntarajo-jen, tuetaan myös ammattiosaajien liikkuvuutta, Karikorpi pohtii.
- Tulevaisuuden osaaminen on monen tekijän summa. Oman alansa asiantuntijaosaamisen lisäksi työelä-mässä arvostetaan muun muassa val-miuksia toimia ryhmissä, joissa erilai-nen osaaminen sulautetaan palvele-maan asiakasta mahdollisimman ko-konaisvaltaisesti, Karikorpi jatkaa.
Hän kehuu mm. vuosittain järjestet-täviä Taitaja-kilpailuja, joilla pyri-tään edistämään ammatillisen kou-lutuksen ja osaamisen arvostusta ja tunnettuutta sekä lisäämään opiske-lijoiden kiinnostusta ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.
- Viime vuonna Japanissa ammat-
titaidon WorldSkills Competitions MM-kilpailuissa suomalainen edus-tusjoukkueemme pärjäsi upeasti.
Huutava osaajapula kolkuttaa
Karikorpi on laskeskellut, että mm. eläköitymisen myötä tekno-logiateollisuuden rekrytointitar-ve kasvaa. Vuositasolla alalle tarvi-taan 7000 - 8000 osaajaa lisää, suurin osa heistä kone- ja metallituoteteolli-suuden töihin. Suurin vaje tällä het-kellä on nimenomaan kone- ja me-tallialan ammattiosaajista.
Myös muut maat kilpailevat maail-manluokan osaajista. Kun kilpailu osaajista kiristyy, Suomen on huo-lehdittava vetovoimaisuudestaan.
- Tarvitsemme myös ulkomaisia opiskelijoita ja työntekijöitä, joten heidän integroitumistaan tänne on tuettava. On ilahduttavaa, että halli-tus ja opetusministeriö ovat kohden-tamassa voimavaroja esim. Suomeen muuttaneiden koulutukseen, Kari-korpi toteaa. •
metalliteollisuudessa haasteita ja merkittäviä tuotantoinvestointeja
globalisaatioprosessi koettelee myös metalliteollisuutta. Pessimismiin ei kuitenkaan sorruta, tilanne pikemminkin avaa uusia ovia kuin pelkästään sulkee niitä.
tekSti: Jari nikkola
Alalla on jo tehty merkittäviä uusia investointeja suomalaiseen tuotan-toon. SteelTeam avaa Uuteenkau-punkiin pohjoismaiden suurimman levyteräksen palvelukeskuksen jo lä-hikuukausien aikana.
- Hallimme on melkein valmis. Kelaleikkauslinjojen laiteasennuk-set alkavat aikataulun mukaises-ti huhtikuussa ja aloitamme tuo-tannon kesäkuussa. Ajoituksemme näyttää olevan hyvä. Iso kelaleik-kauslinjamme on pohjoisen Euroo-pan suurin ja näemme, että sille tu-
Alan suurin peluri on Kiina, joka val-tavalla kapasiteetillaan määrää pit-kälti sen missä muualla maailmassa mennään.
- Kiina on voittanut maailman te-räspelin ja on suurin ratkaiseva teki-jä, joka määrittää maailman ja Suo-men teräshinnat. Se tuottaa niin pal-jon ja sillä on maailman uudenaikai-sin terästehdaskanta. Tämän ansiois-ta se käytännössä on ylivoimaisesti suurin tekijä, kun katsotaan mitkä seikat määräävät maailmanmarkki-noiden teräshintaa, Gustav Kranck toteaa.
- Esimerkiksi Eurooppaan on vii-meisten 20 vuoden aikana valmistu-nut vain yksi täysin uusi kuumavals-satun kelan tuotantolinja. Kiinaan valmistuu kaksikymmentä huippu-linjaa tänä vuonna, eli ei tarvitse ol-la ydinfyysikko ymmärtääkseen kuka päättää teräksestä maailmassa.
Asian liittyy Kranckin mukaan myös merkittävä täkäläinen epäkohta.
- Euroopan unionin virkamiehet aiheuttavat jatkuvasti lisäpainetta hinnan nousulle ajaessaan antidum-ping-sakkoja kiinalaiselle teräkselle. Mikäli Mittal, Metallituottajat ry ja Eurofer saavat toiveensa läpi, ennus-tamme, että kvarttolevyn ja nauha-levyn hinta ylittää 1000 euroa kesän aikana.
Kauppapolitiikan ulkopuolella Suo-mi pärjää alalla jatkossakin korkeaan osaamiseen satsaamalla.
- Työvoiman hinnalla emme pysty kilpailemaan, mutta osaamisella kyl-lä. Uuteen tilanteeseen on vain mu-kauduttava. Massatuotantoa ja bulk-kitavaraa tulee jatkossakin muualta, asiakaskohtaisesti räätälöidyt tuot-teet ja palvelut meiltä, Jukka Num-mi ennakoi.
- Tärkeimmät ominaisuudet ovat nopeus ja joustavuus sekä toiminnassa asiakkaan suuntaan että oman henki-löstön osalta. Näillä eväillä me voimme Suomessa pysyä kilpailukykyisinä. •
lee olemaan merkittävästi käyttöä, SteelTeamin toimitusjohtaja Gustaf Kranck uskoo.
Toinen iso voimannäyttö löytyy Lah-desta, jonne Stalatube tekee vuosina 2008-09 merkittäviä satsauksia.
- Kyseessä on historian suurin in-vestointi meiltä, seitsemän miljoonaa euroa tehtaaseen ja laitteisiin. Panos-tamme toimitusaikojen lyhentämi-seen, samalla tuotantovarmuus para-nee. Jos tavara tuodaan kaukaa ja asi-akkaat ovat lähellä, on vaikea pysyä lupauksissa, Stalatuben toimitusjoh-taja Jukka Nummi linjaa.
Teknillisen Korkeakoulun vararehtori
Kalevi Ekman.
Teknologiateollisuuden koulutus- ja
osaaminen –yksikön johtaja Mervi Karikorpi
KuvA
: KIM
MO
BRA
NDT
6 kone ja metalli ilmoitusliite
avoin innovointi – tehokas tapa ideoida uutta Avoimen innovaation käsite on herättänyt paljon kes-kustelua niin akateemisessa kuin käytännön maailmas-sakin. Open innovation kannustaa uusien bisnesideoiden löytämiseen myös yrityksen ulkopuolelta.
teollisuus käyttää kierrätysmateriaaleja jo paljon
tekSti: JuHani nurmi
Avoin innovaatio -termin isä Henry William Chesbrough kertoi kirjas-saan ”Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profi-ting from Technology” (2003) kuin-ka yritykset ovat siirtyneet niin sano-tusta suljetusta innovaatioprosessista kohti avoimempaa innovaatiotapaa.
Perinteisen suljetun innovaatiopro-sessin murenemiseen ovat vaikutta-neet monet tekijät. Korkeasti koulu-tettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus eri toimialoilla on kasva-nut. Työpaikkojen vaihtuessa työn-tekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa. Globalisoitumisprosessi ja uusien digitaalisten tietoverkkojen kehitys ovat keskeisiä murenemiseen vaikuttavia seikkoja.
uusia ideoita ja teknologioita
VTT:n erikoistutkija Tapio Koivisto sanoo, että juuri Suomesta on lähte-nyt liikkeelle tunnetuin open source ja open innovation -spiraali. - Kyse on tätä nykyä Yhdysvalloissa asuvan Linus Torvaldsin alkuun panemas-ta Linux-käyttöjärjestelmästä ja sen avautuvasta, yhteisöllisestä kehittä-mistavasta. Vastaavia uusia avauksia kaivataan meillä kuitenkin lisää.
Riskipääoman saatavuus on lisään-tynyt viime aikoina maailmalla. Se mahdollistaa lupaavien ideoiden ja teknologioiden jatkokehityksen yri-tyksen ulkopuolella.
- Uusien ideoiden ja teknologioiden ulkopuolisen jatkokehityksen ohel-
la myös esimerkiksi spin-off -ulkois-tukset ja lisensointisopimukset ovat selkeässä kasvussa. Lisäksi asiakkai-den ja toimittajien rooli tuotteiden ja palvelujen innovoinnissa on kas-vanut yhä tärkeämmäksi, Koivisto toteaa.
kannustusta rajojen avaamiseen
Yritykset ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja innovaatioprosessi-ensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yksi tärkeä piirre on myös yrityksen strategiaan sopi-mattomien ideoiden ja teknologioi-den jatkokehitys tai lisensointi. Esi-merkkinä tästä on elektroniikkajätti Philipsin ja ASML:n välinen elek- troniikkasirujen ulkoistushanke, jos-ta tuli jättimäinen bisnes.
- Globalisaation myötä yritysten täy-tyy tiedostaa avoimen innovaation kasvava merkitys. Kaikki hyvät ideat eivät tule oman yrityksen sisältä eikä kaikkia ideoita tarvitse kehittää edel-leen omassa yrityksessä. Tuotteiden yhä suurempi kompleksisuus on yksi avautuvaa, verkostoituvaa innovoin-tia edistävä tekijä. VTT:llä on käyn-nissä OpenInno-projekti, jossa tut-kitaan avoimen innovoinnin mah-dollisuuksia ja kehitetään webbipoh-jaista avoimen innovoinnin alustaa. Tarkoitus on tarjota tätä open source –pohjaista alustaa ja siihen liittyviä palveluja yrityksille ja yritysverkos-toille lähitulevaisuudessa, Koivisto sanoo. •
2008-2009 kasvunäkymät valtaosin vielä positiivisetsuomalaisten pörssinoteerattujen metalli- ja konepajayh-
tiöiden tuotteiden kysyntä on suurelta osin puolen tusi-
nan asiakastoimialan varassa. Alla on listattu nämä toimi-
alat ja niiden kehitysnäkymät sekä ne pörssiyhtiöt, joihin
ao. toimialan kehityksellä on eniten vaikutusta:
rakentaminen Odotamme sekä infrastruktuuri- että talonrakentamisen jatkuvan vahvana Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Sitä vastoin Länsi-Eu-roopassa kasvu hidastunee melko selvästi. USA:n asuntorakentami-sen lama jatkuu ja myös muu ra-kentaminen on hidastumassa (KO-NE, Rautaruukki, Outokumpu ja Metso).
kuljetus ja liikenne Maailmankaupan ja kuljetusten kasvu hidastuu vain hieman (2007: +9 prosenttia; 2008 <+8prosenttia WTO:n mukaan). Telakoiden en-nätyspaksut tilauskirjat paranta-vat suomalaisyhtiöiden näkymiä. Myös investoinnit terminaaleihin ja lastinkäsittelyyn ovat näkemyk-semme mukaan vauhdittumassa (Cargotec, Konecranes, Wärtsilä, Rautaruukki, Outokumpu).
koneenrakennus Toimialan yhtiöiden tilauskirjat ovat edelleen vahvat, mutta odo-tamme kasvun hidastuvan (Kone-cranes, Rautaruukki).
energiateollisuus Kehittyvien markkinoiden kasva-va energiantarve tukee energia-alan investointikysyntää. Kulutuksen kasvu nostaa energian hintoja ja te-kee osasta aiemmin kannattamatto-mia hankkeita perusteltuja (Wärtsi-lä, Outokumpu).
kaivostoiminta. Erityisesti Aasian metallikysyn-tä jatkuu vahvana ja tilanne on sa-mantapainen kuin energiateolli-suudessa eli metallien korkeat hin-nat tekevät aiemmin kannattamat-tomista hankkeista perusteltuja (Metso, Outotec).
metsäteollisuus Investoinnit uuteen kapasiteettiin ovat käytännössä jäissä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja paino-piste on modernisointi-investoin-neissa (ml. voimakattilat). Sellute-ollisuuden investoinnit ovat siirty-mässä eteläiselle pallonpuoliskolle. Uusia paperikoneita tulee lähinnä
Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Met-säteollisuuden investointien koko-naiskuva on melko lattea (Metso, Outokumpu).
kannattavuuteen tulossa painetta
Suomalaisten metalli- ja konepa-jayhtiöiden kannattavuusnäkymät ovat mielestämme edelleen valta-osin positiivisia, vaikka marginaa-lipaineet kasvavat keskipitkällä ai-kavälillä selvästi. Toistaiseksi nopea kasvu mahdollistaa liikevoittomar-ginaalien parantumisen operatiivi-sen vivun ansiosta (so. markkinoin-ti-, T&K-, hallinto- ja yleiskulut eivät kasva liikevaihdon tahdissa). Monilla toimialoilla on myös ka-pasiteettipulan johdosta suuri hin-noitteluvapaus. Toisaalta raaka-ai-neiden, energian, työvoimakustan-nusten, alihankintatoimintojen ja kapasiteetin kasvattamisinvestoin-tien kallistuminen tuo lisää painei-ta marginaaleihin. Kokonaisuutena uskomme, että suomalaiset konepa-jayhtiöt pystyvät näyttämään hyvää kannattavuutta vielä 2008-2009 (huom. pitkät tilauskirjat), mutta tämän jälkeen kasvun hidastumi-nen alkaa kiristää hintakilpailua ja tuoda marginaaleja alaspäin.
osakkeet edelleen maltil-lisesti hinnoiteltuja
Suomalaisten metalli- ja konepajayh-tiöiden osakkeet on edelleen arvos-tettu 11-87 prosenttia alle diskon-tattujen kassavirta-arvojen. P/E- ja EV/EBITDA-kertoimien mediaanit vuosille 2008-2009 (10,6 ja 9,4 sekä 6,8 ja 6,0) ovat varsin alhaiset, mut-ta tämä selittyy syklin vaiheella sekä toisaalta osakemarkkinoiden viime aikaisella epävarmuudella. Jatkossa uskomme, että yhtiökohtaiset erot uutisvirran laadussa ja tämän vuok-si kurssikehityksessä alkavat kasvaa. Omat suosikkimme tässä ryhmäs-sä 6 kk:n tähtäimellä ovat Metso ja Cargotec. •
Kirjoittaja: Erkki VesolaeQ-pankkiEquity Analyst
KuvA: JOuNI sPETs, TEcHNOwORLD
ilmoitusliite kone ja metalli 7
eollisuus käyttää kierrätysmateriaaleja jo paljonMetallin ja elektroniikan kierrätyksestä saadaan teollisuudelle hyvää raaka-ainetta.
tekSti: päivi piiSpa
Teollisuuden metalliraaka-ainees-ta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta. Osuus lisääntyy, koska maa-ilman mineraalivarat ovat rajalliset, ja jo metalliksi muutetut mineraali-varat halutaan pitää käytössä.
– Materiaalien kierrättäminen kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin uuden metalliraaka-ai-neen valmistaminen, Stena Metallin Esko Mustonen kertoo.
Teollisuus saa kierrätysmateriaalia se-kä omasta sisäisestä kierrätyksestään että kuluttajilta. Teollisuus käyttää oman ylijäämämateriaalinsa tark-kaan. Kuluttajilta teollisuuden käyt-töön tulee monenlaista metallia ja elektroniikkaa sisältävää materiaalia.
EU-direktiivin mukaan kuluttajil-ta tuleva, käytöstä poistettu elek- troniikka pyritään ensisijaisesti käyt-tämään uudelleen laitteina. Uudel-
leenkäyttö on usein tapahtunut jo useaan kertaan ennen kuin laitteet päätyvät kierrätysprosessiin. Täs-tä huolehtivat käytettyjen laitteiden kauppapaikat ja kierrätyskeskukset. Jos tämä ei onnistu, kierrätyslaitteis-ta pyritään saamaan osia ja vasta sen jälkeen laitteet päätyvät materiaalin-kierrätykseen.
– Useimmiten meille kierrätykseen päätyvät laitteet kuitenkin kierräte-tään uusiksi materiaaleiksi eikä käy-tetä uudelleen sellaisenaan, Jouni Spets Stena Technoworldista kertoo.
Suomessa kierrätys aktiivista
Suomessa kerätään suhteellisen hy-vin talteen metalli ja elektroniikka. Metallin osalta kaatopaikkajätteen sekaan jäävä pienmetalli on ainoi-ta kohtia, joissa kierrätystä voitaisiin tehostaa. Elektroniikan kierrätysak-tiivisuutta nosti syksyllä 2005 käyt-
töön tullut EU-direktiivi, jonka mu-kaan kierrätettävästä laitteesta ei tar-vitse maksaa kierrätysmaksua, vaan se peritään uuden laitteen hinnassa.
– Tämä oli merkittävä muutos. Ennen joutui maksamaan 20–25 euroa jääkaapin kierrätyksestä, ja se saattoi houkutella jättämään laitteen tienposkeen, Spets kertoo.
Kierrätyksen volyymit lisääntyvät, kun tuotteiden elinkaaret lyhenevät.– Ennen pidettiin samaa jääkaap-pia 20–30 vuotta - nykyään toimiva kaappi saatetaan vaihtaa sisustuksen värien muuttuessa, Spets sanoo.
Joskus kannattaa vaihtaa uuteen: au-ton vaihtaminen nykyaikaiseen mal-liin tuo parannuksen sekä päästöihin että ajamisen turvallisuuteen. Kierrä-tettyjen materiaalin voimakas lisään-tyminen uusien autojen valmistuk-sessa auttaa osaltaan ilmastonmuu-toksen torjumisessa.
– Karkeasti laskien voidaan sanoa, että kierrättämällä vanhan auton voi päästöjen ja kierrätettyjen raaka-ai-neiden tuomalla hiilidioksidipäästö-jen vähennyksellä ajaa uutta autoa yli 10 000 kilometriä ennen kuin alkaa aiheuttaa uusia päästöjä, Mustonen sanoo. •
Kierrätys on usein logistiikkaa: kierrätettävän romun saamista
kulutuksesta kierrätysprosessiin.
Länsiauto Oy Magneetti | Pakkalantie 15 | 01510 Vantaa | Puh. 020 712 3000
Diesel tai bensa, sama hinta.Saab 9-5 TiD PF Linear Nordic M5 -diesel ja 2.0t Linear Nordic M5 -bensa. Sedan-mallit alkaen 39 300 €, sis. toimituskulut 600 €. Kaikissa 9-3 ja 9-5 dieselmalleissa ajastettava polttoainekäyttöinen lisälämmitin vakiovarusteena. Edun arvo 2000 €.
sisältäätoimitus-kulut 600 €
Saab 9-3 Linear Business 120 hv TiD -diesel ja 150 hv -bensaturbo
31 500 €
8 kone ja metalli ilmoitusliite
muotoilu tuulettaa kone- ja metalliteollisuuden ajattelutapoja
Muotoilu haastaa yrityksen sisäisesti kehittämään toi-mintaa ja tuotteita niin, että innovaatioita syntyy. Muo-toilun roolin täytyy olla yksittäistä tuotekehitysprojektia laajempi.
tekSti: päivi piiSpa
Suomalaiset kone- ja metalliteolli-suuden yritykset ymmärtävät jo val-lan mainiosti, että kansainvälises-sä kilpailussa pärjätäkseen tuotteen muotoilun ja teknologian pitää olla toimiva. Kuitenkin näkemys siitä, et-tä johdonmukaisella, pitkäjänteisellä muotoilujohtamisella voidaan tukea yrityksen strategiaa, on vielä hukas-sa.
– Muotoilu voi olla laaja muutos-voima yrityksen sisällä, jos sille anne-taan siihen mahdollisuus. Parhaim-millaan se pakottaa uudistumaan
ja etsimään uusia ratkaisuja. Teol-lisuudessa etsitään jatkuvasti uusia innovaatioita, missä muotoilun uu-distava katsantokanta on elintärke-ää, KONE:n muotoilujohtaja Anne Stenros kertoo.
Usein ruohonjuuritasolle muotoilu näkyy projekteina ja yksittäisinä tuo-telanseerauksina, mutta muotoilussa täytyy olla suuntaa-antava näkemys ja visio siitä, mihin pyritään useak-si vuodeksi eteenpäin. Kone- ja me-talliteollisuudessa tuotekehityskaaret ovat suhteellisen pitkiä, jolloin muo-toilun tulee olla prosessinomaista, ei
vain yksittäisiä projekteja.– Muotoilu on jatkuvaa hienosää-
töä ja evoluutiota. Yritykseltä vaadi-taan pitkäjänteistä sitoutumista sii-hen, että muotoilulla on lisäarvoa, jota mikään muu ala ei kykene tuot-tamaan. Muotoilu on henkistä pää-omaa. Jos ei sitä ole, yritys on kilpai-lutilanteessa vajavainen, Stenros sa-noo.
kansainvälinen kilpailuky-ky syntyy muotoilusta
Jos muotoilua ei tehdä pitkäjänteises-ti, yrityksellä ei voi olla kovin vahvaa brändiä ja globaalia kilpailukykyä. Yritys jää auttamatta alihankkijan asemaan, jos sillä ei ole tunnistetta-via, omintakeisia muotoilutuotteita.
– Yrityksen täytyy erottautua kil-pailijoistaan joillain keinoilla. Kilpai-lijat tekevät usein aivan samoja tuot-
teita, joita voi erottaa vain ainutlaa-tuinen ja uudentyyppinen muotoi-luratkaisu. Muotoilun avulla käyt-täjälle voidaan mahdollistaa jotain uutta. Globaalissa kilpailussa ei riitä, että tehdään vain vähän parempi tuo-te, vaan täytyy mennä niin kirkkaasti riman yli, että muut eivät pysty sa-maan, Stenros sanoo.
Erityisesti konepajateollisuudessa tuotteet ovat kehittyneet niin, että teknisen alustan päälle on aina raken-nettu lisää vähän kerrallaan. Tuottee-seen syntyy sedimenttejä, joista löy-tyvät kaikki vuosikymmenet.
– Tuotteen muotoilu pitäisi saa-da ajan tasalle ja harmonisoida tuo-teryhmät keskenään niin, että tuot-teilla on yhteisiä nimittäviä tekijöi-tä. Sen jälkeen mietitään, mitkä ovat muotoilun keihäänkärjet, Stenros sa-noo. •
lisätty todellisuus tuo vauhtia kokoonpanoon
navigaattori voittaa tavallisen kartan perillepääsyn nopeudessa. entä jos samanlaista opastusta voisi hyödyntää teollisuuden monimutkaisissa kokoonpanotöissä?
tekSti: paSi kivioJa
Lisätty todellisuus – jota myös tehos-tetuksi tai vahvistetuksi todellisuu-deksi kutsutaan – tarkoittaa ihmi-sen näkemään maisemaan upotettua virtuaalikuvaa. Reaali- ja virtuaalito-
dellisuuden yhdistelmä voi olla niin aidontuntuinen, ettei keinotekoisia elementtejä edes huomaa.
Menetelmää käyttävät viihde- ja pe-liteollisuus pyrkivät mahdollimman aitoon vaikutelmaan, mutta VTT:llä
teollisuuden tarpeisiin kehitetty Augmented Assembly (ohjaava ko-koonpano) -ratkaisu ei ole kiinnostu-nut ihmissilmän huijaamisesta vaan käyttäjän auttamisesta kokoonpano-töissä. Kyse on eräänlaisesta kokoon-panotyön navigointilaitteesta.
palikkatesti osoittaa koneen ylivoiman
VTT:n projektipäällikkö Tapio Salonen havainnollistaa ohjaavaa kokoonpanoa palikkatestillä. Pöydäl-lä on laatikoissa erimuotoisia puupa-likoita, joista pitäisi koota kuutio.
Tehtävän kanssa pähkäilyssä menisi ilman ohjeita helposti puolikin tun-tia, mutta datalasien ja Augmented Assembly -sovelluksen avulla kuuti-on kokoaminen ja purku käy parissa minuutissa. Sovellus näyttää käyttä-jälle datalasin linssillä, mistä laatikos-ta seuraava palikka otetaan ja miten päin se asetetaan kuutioon oikealle paikalleen.
VTT:llä ei ole kuitenkaan askarreltu pelkkien puupalikoiden kanssa, vaan pilottiprojektina on kehitelty trak-torivalmistaja Valtralle ohjaava ko-koonpano -ratkaisu koneen kasaa-miseen.
- Menetelmä tuo teollisuudelle mer-kittävää hyötyä työn tehostumisena. Opettelujakso supistuu ja kokoonpa-no nopeutuu. Laatu on tasaista. Näin
yrityksen kilpailukyky ja joustavuus lisääntyvät, Salonen toteaa.
Sama menetelmä on sovellettavissa muun muassa hitsaukseen, koneis-tukseen, pakkaamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon.
älä nojaa virtuaalikaiteeseen!
Virtuaalitodellisuudessa on aina ”uppoutumisen” vaara. Jos keinote-koinen näkymä on liian todellinen, työntekijä ei välttämättä havaitse vaaraa reaalitodellisuudessa vaan voi ryhtyä nojailemaan virtuaalikaitee-seen.
- Siksi virtuaalisista objekteista ei tehdäkään oikean näköisiä, jotta ne ovat erotettavissa aidoista esineistä.
Esimerkiksi Valtran hydrauliikka- blokin kokoonpanossa CAD-järjestel-mistä siirrettyjen tarkkojen objektien detaljeja yksinkertaistetaan huomatta-vasti. Tavoitteena on, että CAD-järjes-telmää käytettäisiin lisätyn todellisuu-den ohjeiden luontiin sen sijaan, että ohjeet luotaisiin käsin. •
Palikkatesti havainnollistaa vTT:n kehittämää ohjattua kokoonpanoa. Kokoonpanija saa datalaseihinsa
kolmiulotteiset ohjeet seuraavan osan sijoituspaikasta.
KuvA: vTT
ilmoitusliite kone ja metalli 9
Shokeissa suuri haaste ja suuri mahdollisuus kone- ja metalliala siirtyy kevään tullessa shokkien aika-kauteen. silloin toimintansa aloittaa metallituotteiden ja koneenrakennuksen osaamiskeskittymä Fimecc Oy.
tekSti: Jari nikkola
Shokit ovat tiiviisti ilmaistuna yritys-ten, tutkimusyksiköiden ja rahoit-tajien muodostamia innovaatioiden kehityskeskuksia. Aiemmin metsäte-ollisuus on lanseerannut oman Met-säklusterinsa ja ICT-ala on sekin jo pitkällä oman Tivit Oy:nsä kanssa.
Huhtikuussa starttaava Finnish Me-tals and Engineering Competence Cluster otetaan kone- ja metallialalla vastaan suurena haasteena ja toisaalta suurena mahdollisuutena.
- Ala on metsäteollisuuteen tai ICT-alaan verrattuna toimijoiltaan hyvinkin epäyhtenäinen kokonai-suus. Miten se kykenee määrittele-mään omat yhteiset kehitystarpeen-sa, tulee olemaan merkittävä haaste tässä projektissa, Tekesin Lauri Ala-Opas miettii.
- Hankkeissa olisi tärkeää nähdä myös nykyhetkeä pitemmälle. Pitää nähdä viiden-kuuden vuoden pää-hän ja ymmärtää miten niihin olo-suhteisiin kehitettäisiin tuotteita ja osaamista, joka muodostaisi merkit-tävää uutta bisnestä.
Mahdollisuuksia ajatellessa shokeissa liiketoiminnan ja teknologian kehi-tysprojektit muodostetaan hankkeel-le luonteenomaisesti teollisuusnäkö-kulmasta, ei julkisen vallan lansee-raamana kuten usein aiemmin. Tämä takaa hankkeelle ainakin teoriassa ai-empaa paremman liiketoiminnalli-sen potentiaalin.
Aiemmin vastaavia kehityshankkeita on nähty Manner-Euroopassa, josta malli tuotiin Suomeenkin.
- Iso haaste on miten viidestä-kymmeneen vuoden päähän tähtää-
vät tutkimushankkeet muuttuvat T&K -innovaatioiksi. Yleensä tuo-tekehitysprojektit tähtäävät kahdes-ta-viiden vuoden aikaikkunaan, nyt pitää tunnistaa tuotemahdollisuudet huomattavasti pidemmälle.
Fimecc on haaste kaikille, mutta myös erinomainen mahdollisuus oikein hyödynnettynä, Konecranesin tek-nologiajohtaja Ari Kiviniitty uskoo.
Fimecc starttaa operatiivisen toimin-nan kolmisenkymmenen osakkaan muodostaman yhtiön voimin.
Vajaat kaksikymmentä osakkaista tu-lee yrityksistä (esim. Kone, Tieto-Enator, Outokumpu, Aker Yards) ja reilut kymmenen tutkimuslaitoksista (yliopistot, VTT). Hankkeen budjet-titaso on alkuun hyvin maltillinen.
- Yritystoimintabudjetti yhtiöllä on noin puoli miljoonaa euroa vuo-dessa. Tutkimustoimintaan satsataan jatkossa reilummin. Kolmen vuoden tähtäimellä tutkimusbudjetti tulisi olla noin viidenkymmenen miljoo-nan euron luokkaa, Teknologiateol-lisuuden Harri Kulmala raamittaa alkavaa hanketta. •
KuvA: TATIANA MAKAROvA
10 kone ja metalli ilmoitusliite
laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä laserteknologian käyttöönottoon.
tekSti: paSi kivioJa
Laserteknologian kehittyessä ku-luttajat pääsevät nauttimaan entistä edullisemmista, luotettavammista ja houkuttelevammista tuotteista. Teol-lisuudelle laserteknologian tärkein hyöty on sen tuottavuus.
- Lisäksi laser on nopea, kosketuk-seton, aina automatisoitu menetelmä tuoda lämpöä valmistusprosesseihin. Se mahdollistaa uusia tuotesovelluk-sia, listaa VTT:n erikoistutkija Ilkka Vanttaja Lappeenrannan lasertyöstö-keskuksesta.
Laserteknologian kehitys on nopeaa. Suomi voi ylpeillä olevansa yksi alan
kärkimaista. Vanttaja kertoo VTT:n lasertutkimuksen ja -kehityksen pe-rustuvan aina ajatukseen liiketoimin-nasta. Tavoitteena on löytää edullisia sovelluksia.
metalliteollisuus edelläkävijänä
Suomessa laserin hyödyntämisen edelläkävijä on metalliteollisuus. Ko-ne- ja metalliteollisuudessa laseria käytetään muun muassa leikkaus- ja hitsaussovelluksissa, pakkausten merkinnässä ja tarkkuutta vaativassa mikrotyöstössä.
Esimerkiksi telakkateollisuus käyttää
räätälöidyt yksittäistuotteet tulevaisuudessa Suomen myyntivaltti
kun massatuotannon pelikenttää hallitsevat kiinalaisten ja intialaisten kaltaiset jätit, on usein parasta
vaihtaa areenaa. Moni suomalainen yritys on jo siirtynyt vaiheittain yhä enemmän räätälöidympään
piensarjavalmistukseen. Myös VTT:llä on käynnissä ja suunnitteilla useita projekteja, joissa tutkitaan ja
kehitetään piensarjavalmistukseen liittyvää teknologiaa.
tekSti: päivi remeS
- Pitkät sarjat kannattaa valmistaa siel-lä, missä on asiakkaita. Näenkin, että tulevaisuudessa yhden jättitehtaan si-jaan on paljon pieniä tehtaita, jotka si-jaitsevat lähellä asiakkaita. Näin välty-tään pitkien kuljetusten aiheuttamalta rasitukselta luonnolle. Lisäksi valmis-tuksessa voidaan räätälöidä tuotteet
yhä enemmän asiakkaiden toiveiden mukaan, koska valmistus tapahtuu lä-hellä asiakkaita, kertoo VTT:n erikois-tutkija Pentti Eklund.
valmista oma uniikkituotteesi
Valmistusprosessit tulevat yhä lä-hemmäksi loppukäyttäjää.
Lasertekniikka soveltuu muun muassa kännykänkuorien yksilölliseen muotoiluun.
lasertekniikka parantaa tuottavuutta
Auramarine Ltd on yksi yrityksistä,
joka on mukana Tekesin sIsu-ohjelmaan
kuuluvassa vTT:n Rapid Economic Production
of special Products -projektissa.
KuvA: vTT
KuvA: DIELAN
ilmoitusliite kone ja metalli 11
metallien pinnoitus tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia
Oikeanlaisella pinnoitteella voidaan parantaa metallin kestävyyttä ja lisätä sen elinikää. nanoteknologia on yksi uusimmista apuvälineistä.
tekSti: JuHani nurmi
Metallien pinnoitus on ottanut 2000-luvul-la aimo harppauksen kohti yhä suurempaa monipuolisuutta. VTT:n teknologiapääl-likkö Erja Turusen mukaan pinnoitteet ovat kaiken kaikkiaan laaja käsite.
– On tärkeää tietää millaista pinnoitetta on aikomus käyttää, koska on olemassa se-kä paksuja että ohuita pinnoitteita erilaisiin modifiointeihin. Metalli-, keraami- ja muo-vimateriaaleihin pohjautuvilla pinnoitteilla voi ehkäistä mm. metallin kulumista, kor-roosiota sekä lämpötilan kestoa tai kitkan syntymistä, Turunen sanoo.
nanoteknologia apuvälineenä
Nanoteknologia on yksi työkalu uusia pin-noiteratkaisuja kehitettäessä. Nanorakentei-den avulla pystytään vaikuttamaan materi-aalin ominaisuuksiin mm. lisäämällä niiden murtositkeyttä, tuomalla pintaan puhtaa-napysyvyyttä, kehittämään uusia kevytra-kenteita tai hallitsemalla sähkön- ja läm-mönjohtavuutta.
- Olemme kehittäneet kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa termisesti ruiskutettuja nanofraktioisia keraamikomposiittipinnoit-teita. Niillä saavutettiin jopa kaksinkertai-nen murtositkeys perinteisiin keraamipin-noitteisiin verrattuna. Uusi suojapinnoite soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa pinnoit-teella on oltava hyvä lämmön, kulumisen ja korroosion kestävyys, Turunen evästää.
räätälöityä toiminnallisuutta
Materiaalien toiminnallisuus on nykyisin yhä useammin päällimmäisenä tavoitteena. Aktiivinen toiminnallisuus voi tarkoittaa esi-merkiksi kulumista, lämpötilaa tai painetta anturoivia materiaaliratkaisuja, värähtelyn hallintaa, muodon jatkuvaa muuttamista tai jopa materiaalin itsekorjautuvuutta.
- Tietysti käyttöolosuhteilla on oleellinen merkitys pinnoitteiden käytettävyyteen, sil-lä ne vaikuttavat materiaalien ominaisuuk-siin, toimivuuteen, vaurioitumismekanis-meihin sekä elinikään. Materiaalin pinta-ominaisuudet määräävät välillä koko tuot-teen suorituskyvyn ja toimivuuden, Erja Tu-runen sanoo. •
kaariavusteista laserhitsausta. Lisäk-si laser on ollut metallien leikkauk-sessa valtamenetelmä jo pitkään. Lai-teinvestointi on sen verran suuri, et-tä pienellä konepajalla hinta rajoittaa lasereiden käyttöönottoa, mutta tela-kalla hitsattavaa on riittävästi ja tuot-tavuutta voidaan lasertekniikan ansi-osta kasvattaa.
Pikkutarkassa lasermerkkauksessa alan trendejä ovat dekorointi, yksi-löinti ja kustomointi, jotka tulevat elektroniikkateollisuudesta.
- Laserin avulla esimerkiksi logot ja brändäys voidaan tehdä joustavasti niin, että tuote erottuu massasta.
Juuri nyt alalla kohistaan kompak-teista ja edullisista kuitulasereista, jotka ovat perusratkaisuiltaan yksin-kertaisempia kuin vanha teknolo-gia. Kuitulaserin säteen laatu on hy-vä, mikä mahdollistaa ison työalan ja työetäisyydet.
- Etähitsausta sovelletaankin jo autoteollisuudessa, Vanttaja mainit-see. •
- Tulevaisuudessa valmistamme tuot-teet osittain itse. Metalli- tai muovi-jauhe valutetaan kopiokoneen kal-taiseen laitteeseen, siihen tehdään halutut säädöt ja painetaan nappia. Tuote putkahtaa käsiimme. Näin esimerkiksi varaosavalmistuksen tu-levaisuudenkuva tulee muuttumaan, Eklund maalailee.
uniikkituotteessa kate kohdallaan
Yksinkertaistettuna räätälöinnin voi ottaa osaksi yritysstrategiaa kuten MFG Components Oy on tehnyt, kun omien vakiotuotteiden valmis-taminen Suomessa ei enää ollut kan-nattavaa.
- Asiakas päättää, valmistutammeko tuotteen Kiinassa, jolloin se on hal-vempaa, mutta hitaampaa, tai teem-mekö aihion täällä ja loput Kiinassa, vai valmistammeko koko tuotteen Suomessa, jolloin tuote on räätälöity, mutta kalliimpi, kertoo MFG Com-ponentsin toimitusjohtaja Timo Ala-Jääski.
LASERPLUS on lasertyöstön asiantuntija ja ammattilainen sopimusvalmistuksessa ja lasertuotantojärjestelmissä.
Arvostamme asiakkaita, joiden tavoitteet ovat korkealla
Laserplus Oy | Hämeenlinna | www.laserplus.fi
LASERTUOTANTOJÄRJESTELMÄT | SOPIMUSVALMISTUS | ASIANTUNTIJAPALVELUT
Aloita kannattava kumppanuus osoitteessa
www.laserplus.fi
- Tällä hetkellä puolet valmistetaan kokonaan Kiinassa, neljännes Toh-majärvellä ja neljännes sekä että. Tu-levaisuudessa räätälöityjen kotimais-ten komponenttien osuus kasvaa.
MFG Components on yksi yrityksis-tä, joka on mukana Tekesin SISU-ohjelmaan kuuluvassa VTT:n Rapid Economic Production of Special Pro-ducts -projektissa. Myös Auramari-ne Ltd on mukana samaisessa pro-jektissa.
- Meillä liiketoiminta perustuu lai-vojen moottorien jäähdytys- ja voi-telujärjestelmäosien korkealuokkai-seen piensarjavalmistukseen, kertoo toimitusjohtaja Heikki Saaros Au-ramarinelta.
Kun yksittäistuotteetkin voidaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti pika-valmistuksen avulla, on niiden kate riittävä takaamaan yritykselle tuot-toisan tuloksen. Ei siis ole ihme, et-tä niiden valmistusteknologian ke-hittämiseen panostetaan voimak-kaasti. •
laser nopeuttaa hitsaustaAker Yardsin Turun-telakalla laser-hybridiprosessi on ollut käytössä vuoden 2006 lopusta saakka.
- käytämme laseria ja sen hybridiso-vellusta kansipanelien hitsauksessa. laserteknologian ansiosta levyistä yhteen hitsatuista isoista kansilevy-lakanoista saadaan hyvin tasomaisia,
kertoo osastopäällikkö Kari Laiho Akerilta.
- laserhybridin avulla saatavat ta-somaiset ja mittatarkat panelit luo-vat paremmat edellytykset seuraa-ville työvaiheille. Jälkioikaisutyö vä-henee ja hitsausnopeuskin on suu-rempi.
- Laserin avulla esimerkiksi logot ja brändäys voidaan tehdä joustavasti, kertoo Ilkka vanttaja
Materiaalin pintaominaisuudet määräävät välillä koko tuotteen suorituskyvyn ja toi-mivuuden.
KuvA: vTT
12 kone ja metalli ilmoitusliite
osallistu kyselyyn ja voita Escape Day Span Well-Being-hieronta kahdelle.
kerro mielipiteesi teemalehdestämme!
• Mikä oli kiinnostavaa?• Mitä olisi saanut olla lisää? • Miten teemaa oli lehdessä käsitelty?• Oliko lehden julkaisuajankohta hyvä?
Osallistu kyselyyn internetissä osoitteessa :
www.tutkimus.mediaplanet.fi/palaute
kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan escape day span Well-Being-hieronta kahdelle henkilölle, arvo 188 euroa. www.escapedayspa.fi
helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO • kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin • TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA • MAlMÖ • hOngkOng
päiväleHden ulottuvuuS Ja ammattileHden keSkittyneiSyyS
Suomi mediaplanet oy, unioninkatu 18, 00130 HelSinki09-565 84030 www.mediaplanet.Com
