1 

Sisältö 

 

1. Johdanto 

 

2. Mitä hyötyä työssäoppimisesta on? 

2.1 Mitä työssäoppiminen on? 

2.2 Työssäoppimisen tavoitteet 

2.3 Ammatillinen pätevyys, ydinosaaminen ja ammatti‐identiteetti 

2.4 Hyvä työssäoppimispaikka 

2.5 Opettajien kokemuksia 

 

3. Ammattiosaamisen näyttöjen merkitys 

3.1 Mitä ammattiosaamisen näyttö on? 

3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet 

3.3 Ammattitiimit 

3.4  Opettajien kokemuksia 

 

4. 4 Lait ja opetussuunnitelmat ohjaavat 

4.1 Suomen koulutusjärjestelmä 

4.2 Ammatillinen koulutus 

4.3 Opiskelijat työpaikoilla 

4.4 Uudet tutkintojen perusteet 

 

5. Työelämäjakson pelisäännöt 

5.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut lyhyesti 

5.2 Koulutussopimus, ei työsopimus 

5.3 Ohjeet opettajalle 

5.3.1 Hyvät käytännöt: Optiman yhteistyö työelämän kanssa 

5.4 Ohjeet työpaikkaohjaajalle 

5.4.1 Syventäminen: Työpaikkaohjaaja ohjaa 

5.4.2 Ohjaajakoulutus 

5.5 Ohjeet opiskelijalle 

5.6 Ammattiosaamisen näytöt = TOP:n arviointi 

5.6.1 ”Vanha” TOP‐arviointi 

 

6. Kansalliset ja kansainväliset TOP‐mahdollisuudet, ts. TOP lähialueen ulkopuolella 

 

7. Työnantaja vastaa työsuojelusta 

 

8. Koulu vastaa opiskelijasta ja vakuutussuojasta 

 

9. Arvostelu 

9.1 Seuranta eTaitavan avulla 

 

2 

9.2 TOP‐tuntipäiväkirja 

9.3 Ohjaajan antama palaute 

9.4 TOP‐loppuraportti 

 

10. Työpaikkarekisteri 

 

11. Avustukset ja korvaukset 

 

12. Lomakkeet 

 

Lähteet 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3 

1 Johdanto 

Optiman  vastuulla  on  huolehtia  siitä,  että  kaikilla  osapuolilla  on  sama  käsitys 

työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä.  

 

Tämä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen infopaketti, jonka johdantoa juuri luet, 

on  suunnattu  työpaikkaohjaajille,  opiskelijoille  ja  opettajille.  Infopaketti  ei  ole  pelkkää 

tiedonjakoa,  vaan  se  on  samalla  Optiman  ohjausasiakirja  työssäoppimiseen  ja 

ammattiosaamisen  näyttöihin.  Infopaketti  koskee  opetussuunnitelmapohjaisia  ammatillisia 

perustutkintoja eli ”nuorisokoulutusta”. 

 

Työssäoppiminen  on  tavoitteellista  ja  ohjattua  oppimista,  johon  opiskelija  osallistuu 

työpaikalla.  Ammattiosaamisen  näyttö  on  jokin  käytännön  työvaihe,  joka  rajataan  ja 

arvioidaan.  Uusien  tutkinnon  perusteiden  mukaan  se  tulee  suorittaa  ensi  sijassa 

työssäoppimispaikassa. 

 

Työpaikkaohjaajat  ja  opiskelijat  voivat  käyttää  oikopolkuja,  joilla  löytää  nopeasti  heille 

infopaketin tärkeimmät osat. Opettajien on hyvä tutustua koko pakettiin.  

 

Tekstien  lähtökohtana  on  käytetty  uusia  tutkinnon  perusteita.  Sen  vuoksi  esim. 

opintokokonaisuuden sijasta tekstissä käytetään tutkinnonosa‐käsitettä.  

 

Kuvitukset on laatinut Patricia Forsström. 

 

Yhteyshenkilö: Staffan Sunabacka, staffan.sunabacka@optimaedu.fi tai 044‐7215279 

 

 

 

 

 

 

 

4 

2 Mitä hyötyä työssäoppimisesta on? 

2.1 Mitä työssäoppiminen on? 

Työssäoppimisen  lyhenteenä  käytetään  kirjainyhdistelmää  TOP.  Työssäoppiminen  on 

oppimismenetelmä, ei erillinen kurssi. 

 

Työssäoppimisessa  opiskelija  oppii  osan  tutkintoonsa  sisältyvistä  ammatillisista  valmiuksista 

työskentelemällä  käytännön  työelämässä.    Opiskelija  saa  mahdollisuuden  tutustua  ja 

työskennellä  erilaisissa  työpaikoissa.  Työelämän  ansiosta  opiskelija  voi  myös  erikoistua 

tiettyihin tutkinnonosiin. 

 

Nykypäivän  työssäoppiminen  muistuttaa  aiempaa  oppipoikajärjestelmää.  Työssäoppiminen 

helpottaa siirtymää koulusta työelämään ja avaa monille portin työelämään. Työssäoppiminen 

lyhyesti: 

on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista, joka tapahtuu työpaikalla. 

on  käytännön harjoittelua  ja uusien  valmiuksien opettelua – osa  tutkintotavoitteista 

saavutetaan työssäoppimisen kautta.  

käsittää  vähintään  20  opintoviikkoa  eli  yhteensä  noin  puoli  vuotta  120  opintoviikon 

perustutkinnosta.  

toteutetaan ilman työsuhdetta ja palkkaa. 

edellyttää  kirjallista  koulutussopimusta  (ei  työsopimusta)  työnantajan  ja  koulun 

kesken. 

edellyttää henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia, joihin työssäoppiminen sisältyy.  

 

Erot  ja  samankaltaisuudet  verrattuna  ennen uusien  tutkintoperusteiden  käyttöönottoa  ja 

sen jälkeen:   

Ennen:  

o Vähintään 20 opintoviikkoa.  

o Erillinen arviointi TOP‐arviointilomakkeen avulla, mutta  jos ammattiosaamisen 

näyttö toteutetaan työssäoppimisjaksolla, opiskelija ei saa kahta arvosanaa, ts. 

työssäoppimista ei arvioida erikseen.  

 

5 

o Todistuksessa on työssäoppimisen liite, jossa ilmoitetaan työssäoppimisjaksojen 

arvosanat. 

HUOM.  Työssäoppimisen  liite  ei Optimassa  ole  enää  pakollinen  keväästä  2009 

lähtien,  jolloin  näyttötodistus  otettiin  käyttöön.    Liite  jää  kokonaan  pois,  kun 

uudet tutkintoperusteet otetaan käyttöön.   

Jälkeen:  

o Vähintään  20  opintoviikkoa,  mutta  uudet  tutkintoperusteet  kannustavat 

enempään. 

o Pääperiaatteena  on,  että  TOP‐jakso  ja  tutkinnonosa  arvioidaan 

ammattiosaamisen näytön  avulla.   Vanhan mallin mukainen  työssäoppimisen 

arviointi  päättyy,  mutta  tutkintotodistukseen  merkitään  lyhyesti 

työssäoppimisen laajuus ja sisältö.   

• Poikkeuksia  on,  em.  kun  lyhyt  TOP‐jakso  on  heti  ensimmäisen 

lukuvuoden  alussa,  ammattiosaamisen  näyttö  ei  ehkä  ole  sopiva 

ratkaisu.  Tällaisissa  tapauksissa  käytetään  vanhaa  työssäoppimisen 

arviointijärjestelmää. Mutta koska enää tutkintotodistuksessa ei käytetä 

erillistä  työssäoppimisen  liitettä,  arvosana  sisällytetään  osaksi 

tutkinnonosan arviointia.  

 

Työssäoppiminen  tarjoaa  nuorille  mahdollisuuden  kokea  erilaisia  työtilanteita  erilaisissa 

työympäristöissä sekä työskennellä yhdessä kokeneiden ohjaajien kanssa, jotka jakavat heille 

kokemustaan.  Jaksoista muodostuu  jo nuorella  iällä  työelämän  kokemusta,  jota olisi  vaikea 

saada ilman työssäoppimisjärjestelmää.  

__________________________ 

Jos  opiskelija  saa  työstä  palkkaa,  työnantajan  pitäisi  tehdä  työsopimus  hänen  kanssaan.  Se 

tarkoittaa, että  työnantaja ottaa hoitaakseen  kaiken  (vakuutus)vastuun opiskelijasta.  Lisäksi 

palkka  voi  tarkoittaa  niin  yksipuolista  opiskelijan  tekemää  työtä,  ettei  Optima  ehkä  voi 

hyväksyä kaikkia TOP‐jaksolle tarkoitettuja opintoviikkoja. 

 

Kesätyö  voidaan  tietyssä  määrin  hyväksyä  työssäoppimiseksi  tai  valinnaisiksi  opinnoiksi, 

ennen  kaikkea  yhdistelmäopiskelijoiden  osalta.    Mutta  kannattaa  huomata,  että  tätä 

 

6 

hyväksyntää ei voi tehdä jälkikäteen.  Sen tulee perustua yhdessä vastaavan opettajan kanssa 

tehtyyn  suunnitelmaan.    Työn  tulee  olla  ohjattua  ja  se  pitää  arvioida,  mieluiten 

ammattiosaamisen  näytön  avulla.  Opiskelijan  täytyy  myös  tässä  tapauksessa  pitää  TOP‐

päiväkirjaa. Opettaja  päättää, missä  laajuudessa  kesätyö  hyväksytään  työssäoppimiseksi  tai 

valinnaisiksi opinnoiksi.  

 

Vain  poikkeustapauksissa  ja  erityisen  painavista  syistä  opiskelijan  työssäoppiminen  voidaan 

järjestää Optimassa tai muulla vastaavalla tavalla.  

 

 

2.2 Työssäoppimisen tavoitteet 

Työssäoppimisen  tavoitteena  on,  että  opiskelija  oppii  osan  tutkintoonsa  sisältyvistä 

ammatillisista valmiuksista työskentelemällä käytännön työelämässä.  Työssäoppimisen kautta 

koulutus  lähenee  työelämän  vaatimuksia,  yritysten  rekrytointityö  helpottuu  ja  nuoret 

opiskelijat pääsevät helpommin työelämään.  

 

Optimassa  perustutkinto  on  120  opintoviikkoa  (normiaika  3  vuotta),  josta  vähintään  20 

opintoviikkoa  pitää  olla  työssäoppimista.  Työssäoppimisessa  noudatetaan  vuosikursseittain 

seuraavia tavoitteita: 

Ensimmäisenä  opiskeluvuotena  opiskelijan  tulee  oppia  tuntemaan  alaa  ja  saada 

käsitystä  sen  työtehtävistä.    Hänen  pitää  pystyä  samaistumaan  ammattirooliinsa. 

Opiskelijan pitää pystyä kokemustensa perusteella valitsemaan opintosuuntansa. 

Toisena vuotena tarjotaan mahdollisuus rutiinitöiden harjoitteluun. Opiskelija kehittää 

ammatillista  osaamistaan,  ja  työssäoppiminen  voi  avata  tietä  kesätyön  saantiin. 

Opiskelijan pitää omin päin selviytyä alansa perustehtävistä. 

Kolmantena  vuotena  voidaan  tarjota  mahdollisuus  erikoistumiseen  ja  pysyvään 

työpaikkaan. Opiskelijan tulee pystyä tuotannossa itsenäiseen työhön. 

 

 

7 

Osastot  sovittavat  nämä  vuosikurssikohtaiset  tavoitteet  omiin  aloihinsa  ja  niiden 

tutkinnonosiin. Työssäoppimisjaksot on  sijoitettu pääpainoisesti opintojen  loppupuolelle. Eri 

alat ovat sopineet TOP‐viikkojen sijoittamisesta yhdessä työelämän kanssa. 

 

Työssäoppimisen kautta työelämä voi: 

vaikuttaa koulutuksen kehitykseen ja suunnitteluun.  

hyödyntää Optiman osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja. 

oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatuksia.  

solmia yhteyksiä osaavaan ja räätälöityyn työvoimaan. 

kehittää työpaikan omaa oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden koulutusta. 

 

Työssäoppimisen kautta Optima ja opettajat voivat:  

parantaa työelämän tietoja koulutuksesta.  

vahvistaa koulutussuunnittelun yhteistyötä koulun ja työelämän välillä.  

mahdollistaa opettaja‐ ja asiantuntijavaihtoja. 

kehittää  koulutusta,  lisätä  luottamusta  koulutusta  kohtaan  ja  vahvistaa  koulun 

suosiota. 

ylläpitää ja kehittää opettajien ammatillista pätevyyttä.  

monipuolistaa  arviointia  ja  saada  opiskelijoille monipuolisempia  oppimisympäristöjä, 

joissa on nykyaikaiset koneet ja uutta tekniikkaa.  

edistää elinikäistä oppimista. 

 

Työssäoppimisen kautta opiskelijat voivat: 

hankkia ajantasaisia, työelämässä tarvittavia valmiuksia.  

tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin. 

havaita, että vielä on paljon opittavaa, ja tällä tavoin lisätä motivaatiota. 

syventää ammatillista osaamistaan. 

kehittää sosiaalisia taitojaan. 

kehittää vastuunottoa ja oppia itsenäisemmiksi. 

 

8 

luoda  yhteyksiä  työnantajiin,  mikä  voi  tulevaisuudessa  tarjota  mahdollisuuden 

työnsaantiin.  

 

Optima  pystyy  yhdessä  työelämän  edustajien  kanssa  tarjoamaan  opiskelijoille  hyvät 

mahdollisuudet  ammatillisen  pätevyyden  kehittämiseen  ja  kontaktiverkoston  luomiseen 

tuleviin työpaikkoihin.  Tätä yhteistyötä meidän pitää vaalia ja jatkaa sen kehittämistä.  

 

Opiskelumotivaatio  kasvaa  huomattavasti,  jos  opiskelijat  jo  varhaisessa  vaiheessa  näkevät 

opintojen  ja  tulevan  ammatin  välisen  kytkennän.  Kaikkien  pitäisi  ymmärtää, miten  tärkeitä 

TOP‐jaksot voivat olla opiskelijoiden tulevan työelämän kannalta. 

 

 

2.3 Ammatillinen pätevyys, ydinosaaminen ja ammatti‐identiteetti 

Opiskelija  voi  hyvin  suunnitelluilla  työssäoppimisjaksoilla  kehittää  sekä  tosiasiallista 

ammatillista pätevyyttään että ydinosaamistaan.   Se puolestaan edistää ammatti‐identiteetin 

kehittymistä.  Se  antaa  opiskelijalle  itseluottamusta  ja  vahvan  perustan  elämänsä 

rakentamiseen. 

 

Ammatillisella  pätevyydellä  tai  muodollisella  pätevyydellä  tarkoitetaan  kelpoisuutta,  jonka 

hankkimisen  voi  todistaa  kirjallisilla  koulutodistuksilla,  tutkintotodistuksilla,  diplomeilla  tai 

vastaavilla.  Työelämässä kysytään tosiasiallista pätevyyttä, henkilön todellista osaamista, jota 

hän osaa käyttää hyödykseen todellisissa tilanteissa. Tosiasiallista osaamista on vaikea  lukea 

todistuksista. Ei tietenkään ole poissuljettua, etteivätkö ammatillinen pätevyys ja tosiasiallinen 

pätevyys  voisi  kohdata. Mutta  sellaiselle opiskelijalle,  jonka on  vaikea osoittaa osaamistaan 

koulussa,  työssäoppimisjaksot  ovat  erinomainen  mahdollisuus  varsinkin  kun 

ammattiosaamisen näytöt tehdään työpaikalla. 

   

Ydinosaamisella  tarkoitetaan  oppimistaitoja,  ongelmanratkaisutaitoja,  vuorovaikutus‐  ja 

viestintätaitoja, yhteistyötaitoja, eettisiä  ja esteettisiä taitoja. Useimmat työnantajat vaativat 

työntekijältä  perusluonteista  ammatillista  pätevyyttä,  mutta  sen  lisäksi  he  toivovat,  että 

työntekijä olisi myös sopiva työtehtäviinsä.   Elinikäistä oppimista korostavassa yhteiskunnassa 

 

9 

ydinosaaminen käy koko ajan yhä tärkeämmäksi. Jotta pystyy pysymään työelämän kehityksen 

mukana, perustaidot  tarjoavat mahdollisuuden kehittymiseen,  ja opiskelijan halu kehittyä  ja 

oppia uutta ovat ehkä niitä parhaita työkaluja, joita hän voi saada.   

 

Opiskelijan  täytyy  tosissaan  ymmärtää, miten  suuri merkitys  asenteella  ja  ydinosaamisen 

osoittamisella on työnhaussa. 

 

Ammatti‐identiteetin käsitteellä tarkoitetaan oman henkilökohtaisen  identiteetin  ja ammatin 

liittämistä  yhteen.  Tulos  voi  olla  ratkaiseva  opiskelijan motivaatiolle  ja  kehitykselle  hänen 

valitsemallaan alalla. Koulu antaa opiskelijalle tietoa, valmiuksia ja kontakteja, joille opiskelija 

voi  rakentaa  ammatti‐identiteettiään, mutta  varsinaisesti  ammatti‐identiteetti  tulee  todeksi 

useimmiten työssäoppimisjaksojen yhteydessä.   

 

Hyvän TOP‐jakson  jälkeen,  jossa opiskelijalle annetaan tilaa kasvaa  itsenäisesti esimerkillisen 

työpaikkaohjaajan  hyvässä  ohjauksessa,  kaikki  palikat  voivat  yhtäkkiä  loksahtaa  paikalleen. 

Ammatti‐identiteetti syntyy ja ammattiylpeys kasvaa. 

 

 

2.4 Hyvä työssäoppimispaikka 

Hyvälle työssäoppimispaikalle on tunnusomaista, että: 

siellä noudatetaan työssäoppimisen periaatteita. 

opiskelijaa ohjaa koulutettu työpaikkaohjaaja. 

työsuojeluasiat on hoidettu hyvin. 

työhönopastus on hyvin suunniteltu ja toteutettu. 

työtehtävät ovat monipuolisia ja vastaavat oppimistavoitteita. 

opiskelija saa tehdä omia ehdotuksia ja kehittää ideoitaan. 

opiskelija saa kehityksestään säännöllistä palautetta. 

näytön  jälkeiseen arviointikeskusteluun varataan kunnolla aikaa, se otetaan tosissaan 

ja toteutetaan kolmikantaperiaatteella (siihen osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja 

ja opettaja). 

 

10 

TOP‐rutiinien kehittämiseen on halua. 

 

Jos  työssäoppimispaikka  toimii hyvin, se on myös erinomainen ammattiosaamisen näytön 

suorituspaikka. Mikäli  työpaikalla ei  sitä  vastoin  voida  toteuttaa näyttöä,  se  ei  ehkä  sovi 

työssäoppimiseenkaan. Sääntö ei ole  täysin vedenpitävä, voi olla erinomaisia TOP‐paikkoja, 

joissa  opiskelija  oppii  todella  paljon  ja  joissa  voitaisiin  toteuttaa  hyvä  ammattiosaamisen 

näyttö.  Paikan  laatuvaatimukset  ja  tuotantovauhti  eivät  kuitenkaan  ehkä  salli  opiskelijan 

itsenäisiä työtehtäviä siinä laajuudessa, mitä ammattiosaamisen näytössä vaaditaan.   

 

Optima  on  kokenut,  että  opiskelijat  ovat  vaativia  TOP‐paikkansa  valinnassa.  Heillä  on 

työpaikan suhteen suuret odotukset. TOP‐paikat ovat osaamisensa ja varustuksensa puolesta 

erittäin tärkeitä, jotta Optima pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen huippuosaamista yksilöllisten 

toiveiden mukaan. 

 

 

2.5   Opettajien TOP‐kokemuksia 

”Hyvällä  suunnittelulla,  huolellisilla  valmisteluilla  ja  hyvällä  ohjauksella  voi 

työssäoppimisen kautta  saada  laajaa  ja monipuolista koulutusta. Mutta  leväperäinen 

työssäoppimisjakson  suunnittelu  voi  johtaa  siihen,  että  opiskelija  lakaisee  verstaan 

lattiaa tai kuorii perunoita kuusi viikkoa.” 

 

”Meillä  on  useita  esimerkkejä  hyvistä  opiskelijoista,  joille  on  tarjottu  monta  eri 

työpaikkaa,  koska  he  ovat  suoriutuneet  työssäoppimisjaksoistaan  hyvin.  Kaikki 

työnantajat  eivät  ole  kiinnostuneita  koulun  todistusnumeroista,  vaan  he  palkkaavat 

henkilöstönsä  sen  oman  arvionsa  pohjalta,  jonka  he  ovat  työssäoppimisjaksoilla 

muodostaneet.” 

 

”Suurin  osa  ruotsinkielisestä  ammattikoulutuksesta  sijaitsee  pienillä  paikkakunnilla, 

joissa  näyttäisi  olevan  helpompaa  saada  näkyvyyttä.  Työelämä  tuntee  koulut 

paremmin  ja  koulut  työelämän.  Koulutuksen  ja  työelämän  välinen  kynnys  näyttäisi 

pienillä paikkakunnilla matalammalta kuin suurilla paikkakunnilla.” 

 

11 

 

”Monet  parhaimmista  työpaikkaohjaajistamme  ovat  ”entisiä  työssäoppimis‐

opiskelijoita”  ja  on  todella  tavallista,  että  he  ovat  tehneet  TOP‐jaksonsa  samassa 

työpaikassa, jossa nyt ovat työssä.” 

 

”Optiman Catering‐  ja ravintolaosastolla on käytössä  järjestelmä,  jossa TOP‐toimintaa 

on jatkuvasti koko lukuvuoden ajan ja osittain myös kesällä. Näin menetellen samasta 

suuntautumisvaihtoehdosta vain muutama opiskelija on TOP‐jaksolla samanaikaisesti, 

minkä  ansiosta  TOP‐paikkoja  tarvitaan  vähemmän,  vain  30  prosenttia  aiempaan 

verrattuna.   Käytämme vain  sellaisia vakavasti otettavia  työpaikkoja,  joiden  toiminta 

vastaa  opetussuunnitelman  tavoitteita  eli  joissa  on  pätevää  henkilökuntaa  ja 

työpaikkaohjaajia,  jotka  ovat  käyneet  Optiman  työpaikkaohjaajakoulutuksen. 

Työpaikoilla  pitää  olla  tarvetta  opiskelijoista,  joiden  odotetaan  tekevän  ”oikeita” 

työtehtäviä.” 

 

”Opiskelija toimii usein TOP‐paikassa paremmin kuin koulussa. Vastuunotto kasvaa  ja 

samoin opiskelumotivaatio." 

 

”Työpaikkaohjaajien  koulutus  on  tärkeää,  ja  siihen  Optiman  pitäisi  panostaa 

enemmän!  Kun  työssäoppimisesta  ja  ammattiosaamisen  näytöistä  saadaan  tietoa 

muillekin, saadaan myös TOP‐paikat ja ohjaajat ottamaan ne tosissaan.”  

 

”Joulukaupan  yhteyteen  sijoitettu  työssäoppiminen/ammattiosaamisen  näyttö  on 

osoittautunut  merkonomiopiskelijoille  hyväksi  ratkaisuksi.  Voisi  ehkä  luulla,  ettei 

työpaikkaohjaajilla  olisi  silloin  aikaa  opiskelijoille, mutta  se  ei  pidä  paikkaansa.   On 

tärkeää, että opiskelijat aloittavat TOP‐paikassaan hyvissä ajoin ennen  jouluryntäystä, 

jotta he pystyvät sitten kiireaikana toimimaan enemmän tai vähemmän itsenäisesti.” 

 

”Itsenäisemmille  ja  luovemmille  opiskelijoille  sopii  paremmin  pienehkö  kauppa  tai 

yritys, joka ei kuulu mihinkään ketjuun. Silloin omalle suunnittelulle ja toteutukselle on 

 

12 

enemmän tilaa. Toisaalta enemmän ohjausta tarvitseville opiskelijoille sopii turvallinen 

ja  valmiiksi  suunniteltu  ketjuympäristö,  jossa  omia  mielipiteitä/ehdotuksia  ei 

odotetakaan.” 

 

”Työssäoppimista  todella  tarvitaan,  ja  se  sai  ammattiosaamisen  näyttöjen  myötä 

enemmän  painoarvoa.  Työssäoppiminen  tuo  vaihtelua  ja  lisää  osaamista,  mutta 

valitettavasti sitä hoidetaan vaihtelevalla menestyksellä.” 

 

”Työssäoppiminen  voi  joskus  tuntua  epäoikeudenmukaiselta,  koska  paikat  ovat  niin 

erilaisia. Mutta  yksi oppii  jotain  ja  toinen  jotain muuta, TOP‐jakso ei  voi aina  kattaa 

koko tutkinnonosaa. Joskus opiskelija saa mukaansa todellista huippuosaamista ja hyvä 

niin.” 

 

”Mahdollisuus  päästä  kosketuksiin  ja  työskennellä  työprojekteissa,  tutustua 

materiaaleihin ja menetelmiin, joita koulu ei pysty tarjoamaan.” 

 

”Tarjoaa  kosketuksen  työelämään  luonnollisella  tavalla,  antaa  uusia  näkökulmia  ja 

osaamista,  joka  paikkaa  koulun  tarjontaa.  Työssäoppiminen  kouluttaa  vastuuseen, 

sosiaalisiin taitoihin, aloitteellisuuteen ja itsenäisyyteen. Lisäksi se tarjoaa opiskelijoille 

näkymiä ja kontakteja työelämään sekä tilaisuuden näyttää, mitä he osaavat!”  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13 

3 Ammattiosaamisen näyttöjen merkitys 

3.1 Mitä ammattiosaamisen näyttö on? 

Ammattiosaamisen  näyttö  on  työtilanne,  jonka  koulu,  työelämä  ja  opiskelijat  yhdessä 

suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija harjoittelee keskeisiä työvaiheita ja osoittaa 

sitten ammattiosaamisen näytössä, mitä hän hallitsee. Toisin sanoen, opiskelija työskentelee 

annettujen  työtehtäviensä parissa  tavalliseen  tapaan  työssäoppimisjaksolla  ja  jakson  lopulla 

yksi tällainen työvaihe rajataan ja arvioidaan.  

 

Ammattiosaamisen näytön ajatuksena on, että opiskelija pystyy osoittamaan, että harjoitus 

on tuonut ammatillisia valmiuksia.  

 

Optimassa  ammattiosaamisen  näytöt  otettiin  käyttöön  ammatillisten  opintojen  pakollisena 

osana syksyllä 2006. 

 

Ammattiosaamisen näytöt lyhyesti: 

muodostavat  uusien  tutkintoperusteiden  mukaan  opiskelijan  työssäoppimisen  ja 

ylipäätään  ammatillisen  osaamisen  pääasiallisen  arvioinnin,  mutta  niitä  voidaan 

täydentää muulla arvioinnilla.  

ovat käytössä koko koulutusaikana kaikissa ammatillisissa tutkinnonosissa. 

järjestetään ensi sijassa työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä, mutta niitä voidaan 

toteuttaa myös koululla tai muussa koulutuksen järjestäjän määräämässä paikassa. 

tuovat työssäoppimiseen enemmän tavoitteellisuutta.  

toteutetaan  vasta  kun  opiskelija  on  hankkinut  näyttöön  tarvittavan  osaamisen. 

opiskelija  tekee  näyttötilaisuudessa  samoja  työtehtäviä  kuin  muutenkin 

työssäoppimisjaksollaan. 

antaa opiskelijalle suoraa palautetta tämän ammattitaidosta. 

voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin alasta, tutkinnonosasta ja työtehtävistä 

riippuen. 

tulee sisältää tukea ja ohjausta ennen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen. 

näytöt hyväksyy ammattitiimi ja ne noudattavat opetussuunnitelmaa. 

 

14 

 

Erot  ja  samankaltaisuudet  verrattuna  ennen uusien  tutkintoperusteiden  käyttöönottoa  ja 

sen jälkeen:   

Ennen:  

o Jokaisessa  opintokokonaisuudessa/moduulissa  on  oltava  ammattiosaamisen 

näyttö.  

o Näytöt toteutetaan koulussa ja sen ulkopuolella.  

o Ammattitiimi hyväksyy lukuvuoden ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat, 

jotka voidaan sen jälkeen toteuttaa. 

o Käytännössä vajaa puolet näytöistä on järjestetty työssäoppimispaikoissa, loput 

koululla. 

Jälkeen:  

o Jokaisessa  tutkinnonosassa  on  oltava  ainakin  yksi  ammattiosaamisen  näyttö, 

mutta  niitä  voi  olla  useampiakin.  Erityisesti  jos  tutkinnonosa  ulottuu  useille 

vuosille, on useiden näyttöjen järjestäminen perusteltua.  

o Pääperiaatteena  on,  että  ammattiosaamisen  näyttö  on  aina  järjestettävä 

työssäoppimisjaksolla.  Näyttö  voidaan  toteuttaa  koulussa  vain 

poikkeustapauksessa.  

o Ammattiosaamisen  näytöstä  annetaan  arvosana,  joka  sisältyy  tutkinnonosan 

kokonaisarviointiin.  Näyttöjen  arvosanat  esitetään  erikseen 

näyttötodistuksessa, joka otettiin Optimassa käyttöön keväällä 2009.  

o Näyttö  voi myös  kattaa  useita  tutkinnonosia.  Sen  vuoksi  yhdestä  ja  samasta 

näytöstä  voidaan  antaa  useita  arvosanoja,  yhtä  monta  kuin  tutkinnonosien 

lukumäärä. 

 

Ammattiosaamisen näytöt muodostavat uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti merkittävän 

osan ammattiosaamisen arviointia, mutta ei koko arviointia. Näyttöjä voidaan siis  täydentää 

muulla arvioinnilla. Näytöt voivat joskus olla ammattiosaamisen suhteen hyvinkin rajallisia, ja 

silloin tarvitaan täydentävää arviointia.  

 

 

15 

Uusissa  tutkinnon  perusteissa  halutaan  kohdistaa  arviointi  ammattiosaamiseen,  ts. 

työsuoritukseen  ja –prosessiin, ei henkilöön tai siihen, miten osaaminen on hankittu. Siksi 

ammattiosaamisen näytöt ovat tärkeitä.  

 

 

3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet 

Ammattiosaamisen  näytössä  opiskelija  osoittaa, miten  hyvin  hän  on  omaksunut  työelämän 

edellyttämää ammattiosaamista. 

 

Näyttöjen päätavoitteena on parantaa  ja varmistaa ammatillisen koulutuksen  laatua. Muina 

tavoitteina on: 

yhtenäistää opiskelijoiden arviointia ja saada työelämä osallistumaan arviointiin.  

varmistaa, että opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. 

kehittää  tutkintoperusteita  ja opetussuunnitelmia  siten, että  työelämässä  vaadittava 

osaaminen toimii ammatillisten tavoitteiden ja arviointikriteerien lähtökohtana. 

  

Ammattiosaamisen  näytöt  toimivat  siis  koulutuksen  laadunvarmistuksena  ja  kehittävät 

välillisesti koulutusjärjestelyjä sekä opiskelijoiden tuki‐ ja ohjauspalveluita. 

 

Opiskelijalle  todellisessa  työelämän  tilanteessa  toteutettu  näyttö  on  todiste  käytännön 

ammattiosaamisesta.  Näytössä  arvioidaan  vain  ne  työvaiheet,  joita  arvioija  pystyy 

luotettavasti  havainnoimaan.  Opiskelija  saa  hyväksyttyjen  opintojen  jälkeen 

tutkintotodistuksen  suoritetusta  perustutkinnosta  sekä  näyttötodistuksen,  joka  otettiin 

Optimassa käyttöön keväällä 2009.  

 

Ammattiosaamisen näyttö tarjoaa opiskelijalle tilaisuuden osoittaa, mitä hän osaa, ei mitä 

hän ei osaa. Näyttö on kokonaisvaltainen testi, ”nyt pääsen näyttämään”, ei se vaikea koe, 

josta ei ymmärrä puoliakaan.  

 

 

16 

Perustutkintoon  sisältyviä  ammattiosaamisen  näyttöjä  ei  pidä  sekoittaa  näyttötutkintoihin.  

Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa koko tutkinnon yhdellä tai useammalla tutkintokerralla. 

 

 

3.3 Ammattitiimit 

Koulu asettaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä varten 

yhden  tai  useampia  toimielimiä,  joita  Optimassa  kutsutaan  ammattitiimeiksi. 

Valtakunnallisten  määräysten  mukaan  toimielin  voi  olla  alakohtaiset  rajat  ylittävä, 

alakohtainen  tai  se  voi  liittyä  siihen  tutkintoon  tai  koulutusalaan,  jota  ammattiosaamisen 

näyttö koskee. Se voi olla myös useiden koulutuksen järjestäjien yhteinen.  

 

Optimassa ammattitiimit ovat alakohtaisia, ja ne koostuvat työelämän edustajista, opettajista 

ja  opiskelijoista.  Ammattitiimi  vahvistaa  ammattiosaamisen  näytöt,  missä  ne  pidetään  ja 

miten  ne  arvioidaan.  Osaston  työelämämestari  ts.  opettaja,  jolla  on  työelämämestarin 

koulutus,  koordinoi  näytöt.  Työelämän  edustajilla  on  ammattitiimissä  tärkeä  tehtävä 

näyttöjen laadunvarmistuksessa.  

 

Optiman ammattitiimiin kuuluu: 

  3 työelämän edustajaa 

  2 alan opettajaa 

  2‐3 opiskelijaa 

  osastonjohtaja tai vaihtoehtoisesti yksikönjohtaja 

 

Kuntayhtymän  hallituksen  jäsenillä  ja  valtuuston  puheenjohtajistolla  on  ammattitiimissä 

läsnäolo‐  ja  puheoikeus  siten,  että  jokaisessa  tiimissä  on  yksi  näiden  ryhmien  edustaja. 

Ammattitiimi  valitsee  keskuudestaan  puheenjohtajan,  varapuheenjohtajan  ja  sihteerin. 

Puheenjohtaja  ja  varapuheenjohtaja  valitaan  työelämän  edustajien  joukosta. Opettaja,  jolla 

on  työelämämestarin  koulutus,  toimii  kokousten  koollekutsujana  ja  sihteerinä  ja  opiskelijat 

ovat pöytäkirjantarkastajia. 

 

 

17 

Optiman  kuntayhtymän  palkkiosääntö,  jonka  kuntayhtymän  valtuusto  hyväksyi  23.3.2005, 

vahvisti ammattitiimissä toimivien työelämän edustajien kokouspalkkioksi 43 euroa. Optiman 

työntekijät  saavat  virkamiesten  kokouspalkkion  eli  40  euroa,  mikäli  kokous  pidetään 

opetusajan  ulkopuolella.  Opiskelijat  saavat  yhden  työelämätiedon  opintoviikon,  jos  he 

osallistuvat ammattitiimin toimintaan vähintään kahden vuoden ajan.  

 

Ammattitiimit: 

1. valvovat, että ammattiosaamisen näytöt vastaavat tutkinnon perusteita. 

2. hyväksyvät vuosittain näyttöjen toteutuksen ja arvioinnin suunnitelmat.  

3. valvovat näyttöjen toteuttamista. 

4. päättävät ketkä arvioivat näytöt. 

5. vahvistavat näyttöjen tulokset. 

6. käsittelevät opiskelijoiden arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. 

7. kehittävät ammattiosaamisen näyttöjä. 

 

Tiimien puheenjohtajat allekirjoittavat näyttötodistukset.  

 

 

3.4 Opettajien AO‐kokemuksia 

”Työelämän  on  helpompi  saada  ote  ammattiosaamisen  näytöistä  kuin  liian  pitkäksi 

venytetystä TOP‐arvioinnista.” 

 

”Tarjoaa  opiskelijoille  mahdollisuuden  osoittaa  todellisen  osaamisensa  todellisissa 

työtilanteissa. Monille sellaisille opiskelijoille,  jotka eivät ole teoria‐aineissa vahvoilla, 

onnistunut  käytännön  näyttö  voi  kasvattaa  itseluottamusta  huomattavasti,  mikä 

puolestaan  vaikuttaa myös  asennoitumiseen  teoreettisia  opintoja  kohtaan.  Arviointi 

koetaan  oikeudenmukaisemmaksi,  koska  myös  käytännön  valmiudet  otetaan 

huomioon. Jos on selvinnyt näytöstä, tietää että on valmis seuraavaan lukuvuoteen tai 

työelämään.” 

 

 

18 

”Opettajalle ammattiosaamisen näyttö tarjoaa erinomaisen tilaisuuden varmistua siitä, 

että oppiminen on tapahtunut opetussuunnitelman mukaisesti.  Opettaja voi näyttöjen 

jälkeen vielä hioa eri valmiuksia, mikäli osoittautuu, että niissä on koko  ryhmällä  tai 

osalla ryhmää puutteita.” 

 

”Työnantajalle  ammattiosaamisen  näytöt  tarjoavat  takuun  siitä,  että  opiskelijat 

hallitsevat tietyt tiedot ja pystyvät suoriutumaan tietyistä työvaiheista. Näyttötodistus 

osoittaa selkeästi ja konkreettisesti opiskelijan hallitsemat valmiudet. Kukaan ei selviä 

muun porukan  siivellä,  jossa  itse  asiassa opiskelukaverit olisivat  tehneet  suurimman 

osan työstä.”  

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19 

4 Lait ja opetussuunnitelmat ohjaavat 

4.1 Suomen koulutusjärjestelmä 

Perusopetus  –  Perusopetus  on  maksutonta,  yleissivistävää  koulutusta.    Kun  oppilas  on 

suorittanut peruskoulun oppimäärän, tavallisesti yhdeksän vuoden  jälkeen, hän on täyttänyt 

oppivelvollisuutensa.  Kuusivuotiailla  lapsilla  on  oikeus  esikouluopetukseen  koulunaloitusta 

edeltävänä  vuonna.  Perusopetuksessa  ei  suoriteta  tutkintoa,  mutta  se  antaa  jatko‐

opintokelpoisuuden toisen asteen koulutukseen. 

 

Yleissivistävä  lukiokoulutus  ja ammatillinen koulutus – Perusopetuksen  jälkeistä koulutusta 

kutsutaan  toisen  asteen  koulutukseksi,  ja  se  sisältää  lukiokoulutuksen  ja  ammatillisen 

koulutuksen (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot). 

 

Lukiokoulutus on yleissivistävää  ja valmistaa opiskelijoita ylioppilastutkintoon. Lukiokoulutus 

voidaan  myös  yhdistää  ammatilliseen  koulutukseen  ‐  ns.  yhdistelmäopinnoilla  saa  sekä 

ylioppilastutkinnon  että  ammatillisen  perustutkinnon.  Opiskelija  voi  lukion  jälkeen  hakea 

kolmannen asteen koulutukseen. Lukiokoulutus kestää tavallisesti kolme vuotta. 

 

Lue lisää ammatillisesta koulutuksesta seuraavasta luvusta.  

 

Korkeakoulujärjestelmä  (kolmas  aste)  koostuu  yliopistoista  ja  ammattikorkeakouluista  – 

Yliopistot  keskittyvät  tieteelliseen  tutkimukseen  ja  tutkimukseen  perustuvaan  opetukseen. 

Ammattikorkeakoulut  tarjoavat enemmän  käytäntöön  suuntautuvaa  koulutusta,  joka  vastaa 

työelämän tarpeita. 

 

Yliopistoissa  eli  tiede‐  ja  taidekorkeakouluissa  voi  suorittaa  alempia  ja  ylempiä 

korkeakoulututkintoja  (kandidaatin  ja  maisterin  tutkintoja)  sekä  tieteellisiä  jatkotutkintoja 

(lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja). 

 

Ammattikorkeakoulututkinnon  suorittaminen  kestää  3‐4½  vuotta.  Ylemmän 

ammattikorkeakoulututkinnon  suorittamiseen  vaaditaan  aiempaa 

 

20 

ammattikorkeakoulututkintoa tai muuta sopivaa tutkintoa. Lisäksi opiskelijalla pitää olla alalta 

noin kolmen vuoden työkokemus ennen opintojen aloittamista. 

 

Aikuiskoulutus elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti – Aikuiskoulutuksessa otetaan 

opetuksen  sisällössä  ja opetusjärjestelyissä huomioon opiskelijan aiemmat  tiedot, valmiudet 

ja elämäntilanne. Opinnot aloittava henkilö validoidaan eli toisin sanoen hänen osaamisensa 

tunnustetaan, luetaan hyväksi. 

 

Aikuiskoulutus  voi  olla  mm.  perustutkintoon  tähtäävää  opetusta,  tutkintoon  sisältyviä 

opintoja, näyttötutkintoon  valmistavaa  koulutusta, oppisopimuskoulutusta  ja  lisäkoulutusta. 

Koulutus voi olla opiskelijan  rahoittamaa  tai se voi olla oppisopimus‐,  työvoimapoliittista  tai 

henkilöstökoulutusta.  

 

Aikuiskoulutusta  annetaan  nuorison  koulutusjärjestelmään  sisältyvissä  oppilaitoksissa, 

ainoastaan  aikuiskoulutusta  järjestävissä  oppilaitoksissa,  yrityksissä  sekä  työpaikoilla 

henkilöstökoulutuksena. 

 

Ks. Suomen koulutusjärjestelmän kartta. 

 

 

4.2 Ammatillinen koulutus 

Ammatillinen  koulutus  sisältää  ammatillisen  peruskoulutuksen  sekä  ammatillisen 

lisäkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen. 

 

Ammatillinen  koulutus  on  tarkoitettu  nuorille,  jotka  ovat  matkalla  työelämään,  sekä  jo 

työelämässä  oleville  aikuisille.  Aikuiset  voivat  opiskella  kohti  samoja  ammatillisia 

perustutkintoja  kuin  nuoret.    Kolmivuotiset  ammatilliset  perustutkinnot  antavat  laajat 

perusvalmiudet alan työtehtäviin ja erikoistuneemmat tiedot joltain osa‐alueelta sekä yleisen 

jatko‐opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. 

 

 

21 

Ammatillista peruskoulutusta  järjestetään  lähes kaikilla aloilla. Suomessa noin 45 prosenttia 

ikäluokasta aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen  joko peruskoulun  tai  ylioppilastutkinnon 

jälkeen.   

 

Ammatilliset perustutkinnot: 

on suunniteltu työelämän tarpeisiin. 

ovat kolmivuotisia (120 opintoviikkoa). 

sisältävät  90  opintoviikkoa  ammatillisia  tutkinnonosia,  joista  vähintään  20 

opintoviikkoa on työssäoppimista työpaikoilla. 

sisältävät 20 opintoviikkoa ammatillista pätevyyttä täydentäviä tutkinnonosia. 

sisältävät 10 opintoviikkoa valinnaisia tutkinnonosia. 

pohjautuvat perusopetukseen.  

lukevat aiemman koulutuksen ja työkokemuksen hyödyksi, osaaminen tunnustetaan. 

voidaan suorittaa samanaikaisesti ylioppilastutkinnon kanssa, ns. yhdistelmäopinnot: 

o täydentäviä opintoja lukiossa 

o ammatillisia opintoja ammattiopistossa  

o yhteensä 120 opintoviikkoa 

o (opiskelija  saa  jo  suoritetusta  ylioppilastutkinnosta  lukea  hyväkseen  n.  40 

opintoviikkoa) 

 

Ammatillisen koulutuksen yleisenä tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kouluttaa 

työelämän  tarvitsemaa  työvoimaa,  edistää  työllisyyttä  sekä  tukea  elinikäistä  oppimista. 

Ammatillisen  perustutkinnon  suorittaneilla  on  ammatilliset  perustaidot  alalta  sekä 

työelämässä tarvittava ammattipätevyys.  

 

Ammatti‐  ja  erikoisammattitutkinnot  ovat  ammatillista  lisäkoulutusta.  Ammatti‐  ja 

erikoisammattitutkinnot  voidaan  suorittaa näyttötutkintoina,  joihin  järjestetään  valmistavaa 

koulutusta. 

 

Tässä  alla  on  luettelo  keskeisimmistä  laeista  ja  asetuksista,  jotka  koskevat  ammatillista 

koulutusta.  Ne  löytyvät  kokonaisuudessaan  sekä  suomeksi  että  ruotsiksi  Finlex‐

 

22 

säädöstietopankista.  Ajantasainen  lainsäädäntö  sisältää  päivitetyt  tekstit,  joissa  lakiin  tai 

asetukseen tehdyt muutokset on kirjoitettu säädöstekstin sisään. 

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 

Laissa  säädetään  nuorille  ja  aikuisille  annettavasta  ammatillisesta  peruskoulutuksesta  sekä 

siinä suoritettavista tutkinnoista.  

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)  

Lain  tarkoituksena  on  ylläpitää  ja  kohottaa  aikuisten  ammatillista  osaamista,  antaa 

opiskelijoille  valmiuksia  ammatin  itsenäiseen  harjoittamiseen,  kehittää  työelämää,  edistää 

työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.  

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)  

Asetuksessa säädetään muun muassa opetuksesta, arvioinnista ja oikeusturvasta.  

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)  

Asetuksessa  säädetään  muun  muassa  tutkintojen  perusteista,  tutkintojärjestelmästä  ja 

tutkintotilaisuuksien järjestämisestä. 

Valtioneuvoston  päätös  tutkintojen  rakenteesta  ja  yhteisistä  opinnoista  ammatillisessa 

peruskoulutuksessa (213/1999, alkuperäinen säädösteksti)  

Päätöksessä säädetään ammatilliseen perustutkintoon sisältyvistä opinnoista.  

Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001)  

Asetuksessa  säädetään  ammatillisista  perustutkinnoista,  koulutusohjelmista  ja 

tutkintonimikkeistä.  

Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon 

johtavassa koulutuksessa (772/2006, alkuperäinen säädösteksti)  

 

 

4.3 Opiskelijat työpaikoilla 

Työssäoppimisessa  ja  ammattiosaamisen  näytössä  opiskelijat  ovat  työpaikoilla.  Mutta 

opiskelijoita  on  työelämässä  koulutustarkoituksessa  muissakin  tapauksissa:    työelämään 

tutustumisjaksoilla, oppisopimuksissa ja näyttötutkinnoissa.  

 

Työelämään  tutustuminen  TET  –  Perusopetuksen  oppilailla  (luokilla  1‐9)  on mahdollisuus 

tutustua  työelämään.    Käytännössä  TET  kestää  tavallisesti  kaksi  viikkoa.  Myös  lukion 

opiskelijat voivat tutustua työelämään lyhyemmän aikaa. 

 

23 

 

Oppisopimus – Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija,  joka on täyttänyt vähintään 15 vuotta, 

solmii määräaikaisen  työsopimuksen  ja  tulee  työyhteisön  jäseneksi.  Hän  saa  tietopuolisen 

teoreettisen  opetuksen  oppilaitoksessa  ja  käytännön  opetuksen  työpaikalla.  Koulutuksen 

pituus  vaihtelee  henkilökohtaisen  opiskelusuunnitelman  mukaan.    Kaikki  toisen  asteen 

ammatilliset  perustutkinnot  sekä  ammatti‐  ja  erikoisammattitutkinnot  voidaan  suorittaa 

oppisopimuksella.  

 

Näyttötutkinto  –  Aikuiset  voivat  näyttötutkinnoissa  osoittaa  ammatilliset  valmiutensa  ja 

saada  tutkintotodistuksen  virallisena  todisteena  ammattipätevyydestään.   Näyttötutkinto  ei 

riipu  aiemmasta  koulutuksesta  eikä  siitä,  miten  tutkittava  on  ammatillisen  osaamisensa 

hankkinut.  Näyttötutkintoa  valvovat  tutkintotoimikunnat  ja  opetushallitus.  Näyttötutkinnot 

suoritetaan  ammatillisina  näyttöinä  aidoissa  työtilanteissa.  Ennen  tutkintoa  järjestetään 

tarvittaessa  valmistavaa  koulutusta.  Näyttötutkintoina  voidaan  suorittaa  ammatillisia 

perustutkintoja sekä ammatti‐ ja erikoisammattitutkintoja. 

 

 

4.4 Uudet tutkintojen perusteet 

Opetushallitus  antaa  eri  koulutusmuotoja  ja  ‐aloja  sekä  tutkintoja  varten  perusteet.  Ne 

velvoittavat  koulutuksen  järjestäjän  sisällyttämään  opetuksen  yleiset  tavoitteet  ja  keskeiset 

sisällöt  koulun  tai  koulutuksen  järjestäjän  laatimaan  opetussuunnitelmaan.    Määräyksellä 

varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien eli  tasa‐arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, 

laadun  ja  oikeusturvan  toteutuminen.  Opetushallitus  seuraa  opetussuunnitelmien  ja 

tutkintojen  perusteiden  toiminnallisia  vaikutuksia  pääasiassa  koulutuksen  arvioinnin 

yhteydessä. 

 

Ammatillisessa  peruskoulutuksessa  otetaan  vuosien  2008  ja  2010  välisenä  aikana  käyttöön 

uudet  tutkinnon perusteet,  jotka korvaavat ”vanhat” opetussuunnitelmien perusteet kaikilla 

opiskelualoilla.  Ne  perustuvat  toimivaan  ja  läheiseen  yhteistyöhön  työelämän  kanssa. 

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö tulevat näin ollen yhä tärkeämmiksi. Vanhat 

opetussuunnitelmien perusteet säilyvät kuitenkin kuviossa aina kevääseen 2012 saakka, koska 

 

24 

uusia  tutkinnon  perusteita  ei  sovelleta  niihin  opiskelijoihin,  jotka  ovat  ehtineet  aloittaa 

opintonsa vanhojen perusteiden mukaan. 

 

Uusissa tutkinnon perusteissa:  

opetussuunnitelman perusteet korvataan tutkinnon perusteilla 

opintokokonaisuus korvataan tutkinnonosalla   

yhteiset  opinnot  korvataan  ammatillista  osaamista  täydentävillä  tutkinnonosilla  ja 

ammatillista osaamista syventävillä tutkinnonosilla 

vapaasti valittavat opinnot korvataan valinnaisilla tutkinnonosilla 

yhteiset painotukset + ydinosaaminen korvataan elinikäisen oppimisen avaintaidoilla 

...mutta  koulukohtaista,  opetussuunnitelman  perusteisiin  pohjautuvaa  opetussuunnitelmaa 

kutsutaan  jatkossakin koulukohtaiseksi opetussuunnitelmaksi myös  silloin, kun  se perustuu 

uusiin tutkinnon perusteisiin. 

 

Uudet tutkinnon perusteet tarjoavat enemmän valinnanvapautta, koska silloin voi valita: 

alalla paikallisesti tarjottavia tutkinnonosia 

ammatillista osaamista syventäviä ja laajentavia tutkinnonosia 

tutkinnonosia  toisesta  ammatillisesta  perustutkinnosta,  ammatti‐  tai 

erikoisammattitutkinnosta 

ammatillista osaamista täydentäviä tutkinnonosia 

lukio‐opintoja 

yrittäjyysopintoja 

työpaikkaohjaajakoulutusta 

ammatillista osaamista henkilökohtaisesti syventäviä tutkinnonosia, niitä tarjotaan 120 

ov:a ylittävältä osalta 

ammatillisen peruskoulutuksen valinnaisia tutkinnonosia, 10 ov 

 

Osaamisen arviointi 

arvioidaan osaamista, ammattitaitoa, ei tapaa jolla osaaminen on hankittu 

arvosteluasteikko on T1, H2, K3 

 

25 

opiskelijalla pitää olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti  ja myös  itse 

arvioida osaamistaan 

ammattitaito arvioidaan ammatillisilla näytöillä,  

o ammatillisissa näytöissä arvioidaan mahdollisimman laajalti sitä osaamista, joka 

on määritelty ammattitaitovaatimuksissa 

o ainakin se, joka on vahvistettu tutkinnon perusteissa 

o ammattiosaamisen näyttöjä voidaan täydentää muulla arvioinnilla 

arviointikohteet 

o työprosessien hallinta 

o työmenetelmien, ‐välineiden ja –materiaalien hallinta 

o työn perustana olevan tiedon hallinta 

o elinikäisen oppimisen avaintaidot: 

oppiminen ja ongelmanratkaisu 

vuorovaikutus ja yhteistyö 

ammattietiikka 

terveys, turvallisuus ja toimintakyky 

arviointisuunnitelma,  joka  sisältyy  henkilökohtaiseen  opiskelusuunnitelmaan,  katso 

alla.  

 

Opiskeluprosessin arviointi 

tavoittena  on,  että  opiskelijat  tietävät, mitä  he  osaavat  ja mitä  heidän  vielä  pitää 

oppia, opiskelijoiden itsearviointikyky kehittyy 

arvioinnin tekevät opettajat ja työpaikkaohjaajat yhdessä opiskelijoiden kanssa 

ei numeroarviointia 

motivoi, tukee, ohjaa ja aktivoi opiskelijaa saavuttamaan ammattitaitovaatimukset 

arviointi perustuu ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin 

tapahtuu koko opiskeluajan kuluessa 

kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, HOPSiin 

 

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS 

 

26 

Jotta  opiskelijan  henkilökohtainen  valinnanvapaus  voisi  toteutua,  koulun  on  jokaisen 

opiskelijan  henkilökohtaisten  lähtökohtien  pohjalta  laadittava  jokaiselle  opiskelijalle 

henkilökohtainen  opiskelusuunnitelma  (HOPS),  jota  päivitetään  koko  koulutuksen  ajan. 

Suunnitelma ei ole mikään uusi  keksintö, mutta  se nostetaan uusissa  tutkinnon perusteissa 

esiin entistä  selkeämmin.  Sen  tulee  tukea opiskelijoiden urasuunnittelua  ja  kehittää heidän 

itsearvioinnin  valmiuksiaan.  Opiskelijat  sitoutuvat  suunnitelmaan,  ja  se motivoi  heitä  koko 

koulutuksen ajan.  

Opiskelusuunnitelman  laativat ryhmänohjaaja  ja opiskelija yhdessä opinto‐ohjaajan  ja 

koulutusjohtajan kanssa.  

Opiskelijan pitäisi saada  jatkuvaa ohjausta suunnitelmansa  laatimiseen, seurantaan  ja 

korjaamiseen sekä tukea itseohjautuvuuteen ja ammatissa kehittymiseen.  

Seuranta  voidaan  toteuttaa  yhdessä  ryhmänohjaajan  kanssa  ennen  kutakin 

tutkinnonosaa ja (sen aikana ja) sen jälkeen. 

 

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu: 

Opintojen suunnitteluun 

Henkilökohtaisiin valintoihin 

Opinnoissa etenemiseen 

ja ottaa huomioon: 

Opiskelijan oppimistyylin 

Oppimista vaikeuttavat tekijät 

 

Suunnitelmassa vahvistetaan: 

Oppimistavoitteet 

Opintojen suoritustapa 

Opintojen aikataulu 

Arvostelu – oppimisen arviointi  

HOPS:n tulee myös sisältää: 

Opiskelijan taustan, tavoitteet ja motivaation 

Henkilökohtaiset valinnat 

 

27 

Opinnoissa etenemisen 

Opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen 

o Opettaja informoi, opiskelija tekee aloitteen. Tapahtuu ennen tutkinnonosaa, ei esim. 

kesken työssäoppimisjaksoa. 

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen paikat ja ajankohdat 

 

Erot  ja  samankaltaisuudet  verrattuna  ennen uusien  tutkintoperusteiden  käyttöönottoa  ja 

sen jälkeen:   

Ennen:  

o Vähintään 20 opintoviikkoa.  

o Erillinen  arviointi  työssäoppimisen  arviointilomakkeen  avulla,  mutta  jos 

näyttökoe toteutetaan työssäoppimisessa, opiskelija ei saa kahta arvosanaa, ts. 

työssäoppimista ei arvioida erikseen.  

o Todistuksessa on työssäoppimisen liite, jossa ilmoitetaan työssäoppimisjaksojen 

arvosanat. 

HUOM.  Työssäoppimisen  liite  ei  ole Optimassa  enää  pakollinen  keväästä  2009 

lähtien,  jolloin  näyttötodistus  otettiin  käyttöön.    Liite  jää  kokonaan  pois,  kun 

uudet tutkintoperusteet otetaan käyttöön.   

Jälkeen:  

o Vähintään  20  opintoviikkoa,  mutta  uudet  tutkintoperusteet  kannustavat 

enempään. 

o Pääperiaatteena on, että työssäoppimisjakso ja tutkinnonosa arvioidaan näytön 

avulla.    Vanhan  mallin  mukainen  työssäoppimisen  arviointi  päättyy,  mutta 

tutkintotodistukseen merkitään lyhyesti työssäoppimisen laajuus ja sisältö.   

• Poikkeuksia  on,  em.  kun  lyhyt  TOP‐jakso  on  heti  ensimmäisen 

lukuvuoden  alussa,  ammattiosaamisen  näyttö  ei  ehkä  ole  sopiva 

ratkaisu.  Tällaisissa  tapauksissa  käytetään  vanhaa  työssäoppimisen 

arviointijärjestelmää. Mutta koska tutkintotodistuksessa ei enää käytetä 

erillistä  työssäoppimisen  liitettä,  arvosana  sisällytetään  osaksi 

tutkinnonosan arviointia.  

 

 

28 

Erot ja samankaltaisuudet verrattuna ennen uusien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa ja 

sen jälkeen:   

Ennen:  

o Jokaisessa  opintokokonaisuudessa/moduulissa  on  oltava  ammattiosaamisen 

näyttö.  

o Näytöt toteutetaan koulussa ja sen ulkopuolella.  

o Ammattitiimi hyväksyy lukuvuoden ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat, 

jotka voidaan sen jälkeen toteuttaa. 

o Käytännössä vajaa puolet näytöistä on järjestetty työssäoppimispaikoissa, loput 

koululla. 

Jälkeen:  

o Jokaisessa  tutkinnonosassa  on  oltava  ainakin  yksi  ammattiosaamisen  näyttö, 

mutta  niitä  voi  olla  useampiakin.  Erityisesti  jos  tutkinnonosa  ulottuu  useille 

vuosille, on useiden näyttöjen järjestäminen perusteltua.  

o Pääperiaatteena  on,  että  ammattiosaamisen  näyttö  on  aina  järjestettävä 

työssäoppimisjakson  aikana.  Näyttö  voidaan  toteuttaa  koulussa  vain 

poikkeustapauksessa.  

o Ammattiosaamisen  näytöstä  annetaan  arvosana,  joka  sisältyy  tutkinnonosan 

kokonaisarviointiin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat esitetään erikseen 

näyttötodistuksessa, joka otettiin Optimassa käyttöön keväällä 2009.  

o Ammattiosaamisen  näyttö  voi myös  kattaa  useita  tutkinnonosia.  Sen  vuoksi 

yhdestä ja samasta näytöstä voidaan antaa useita arvosanoja, yhtä monta kuin 

tutkinnonosien lukumäärä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

29 

5 Työelämäjakson pelisäännöt   

5.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut 

Koulutuksen järjestäjä eli siis Optima vastaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen 

toteuttamisesta.  Koulutuksen  järjestäjä  on  velvollinen  kouluttamaan  ammattitiimejä, 

työpaikkaohjaajia ja opettajia työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, 

toteuttamiseen  ja  arviointiin  sekä  tiedottamaan  niistä  heille.    Onnistuneen  lopputuloksen 

saavuttamiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät omat tehtävänsä ja vastuunsa. 

 

Koulutuksen järjestäjän eli Optiman tehtävänä on: 

valmistella  ja  solmia  kunkin  työssäoppimisopiskelijan  osalta  kirjalliset 

koulutussopimukset työpaikkojen kanssa. 

järjestää työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa. 

hoitaa opettajille ja työpaikkaohjaajille tiedottaminen ja heidän koulutuksensa. 

varmistaa  ennen  koulutussopimuksen  allekirjoitusta,  että  työssäoppiminen  ja 

ammattiosaamisen näyttö voidaan järjestää työpaikalla turvallisesti. 

huolehtia, että  työsuojelupiirille  toimitetaan  ilmoitus, mikäli alle 18‐vuotias opiskelija 

tekee ns. erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä.   

tiedottaa  työnantajalle  työturvallisuusvastuusta  siten  kuin  siitä  säädetään 

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 §:ssä. 

 

Työnantajan tehtävänä on: 

solmia  kustakin  yksittäisestä  työssäoppimisopiskelijasta  kirjallinen  koulutussopimus 

Optiman kanssa. 

nimittää  vastaava  työpaikkaohjaaja  ja  ammattiosaamisen  näytön  arvioija  (tulee  olla 

sama henkilö). 

huolehtia työpaikan turvallisuudesta. 

toimittaa Optimalle tietoa työolosuhteista ja –välineistä. 

 

Opettajan tehtävänä on: 

tiedottaa opiskelijoille työssäoppimisesta ja ammattiosaaminen näytöistä. 

 

30 

järjestää yhdessä opiskelijoiden kanssa  työssäoppimispaikkoja,  tiedottaa opiskelijoille 

Optiman työpaikkarekisteristä (Primus/Wilma). 

varmistua  etukäteen,  että  työpaikka  soveltuu  työssäoppimiseen  ja/tai 

ammattiosaamisen näyttöön. 

huolehtia, että  työpaikkojen kanssa  solmitaan kirjalliset koulutussopimukset kustakin 

työssäoppimisopiskelijasta. 

tiedottaa Opintotorille, kun alle 18‐vuotias tekee ns. erityisen haitallisia tai vaarallisia 

töitä, jotta työsuojelupiirille toimitetaan asiasta ilmoitus.  

ohjata työpaikkaohjaajia ja tiedottaa heille, auttaa ohjaajia perehtymään opiskelijoiden 

tieto‐ ja osaamistasoon, ts. jakaa työtehtävät oikeille vaatimus‐ ja koulutustasoille.  

seurata  ja  valvoa  työssäoppimista  käymällä  TOP‐paikoissa  ja mahdollisesti  eTaitava‐

matkapuhelintyökalun avulla. 

varmistua  opiskelijan  osaamisesta  yhdessä  työpaikkaohjaajan  kanssa  ennen 

ammattiosaamisen näyttöä. 

arvioida työssäoppimista ammattiosaamisen näytön avulla yhdessä työpaikkaohjaajan 

ja opiskelijan  kanssa, arviointikeskustelu  käydään  viimeistään  viikon  kuluessa näytön 

päättymisestä. vastaa siitä, että arviointi osuu oikealle tasolle. 

tallentaa näyttökokeen arvioinnin perustelut. 

huolehtia  siitä,  että  ammattiosaamisen  näytön  arvosana,  suorituspaikka  ja  näytön 

kuvaus siirretään Primukseen näyttötodistukseen kirjaamista varten. 

tarkastaa opiskelijoiden TOP‐päiväkirjat. 

kerätä opiskelijoiden TOP‐raportit ja järjestää luokan yhteinen keskustelutilaisuus. 

 

Työpaikkaohjaajan tehtävänä on: 

perehtyä  työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen  näytön  tavoitteisiin,  tehtäviin  ja 

arviointiin. 

perehdyttää opiskelija työpaikan rutiineihin. 

ottaa  huomioon  opiskelijan  tieto‐  ja  osaamistaso,  ts.  jakaa  työtehtävät  oikeille 

vaatimus‐ ja koulutustasoille. 

ohjata opiskelijaa ja antaa rakentavaa palautetta. 

 

31 

pitää yhteyttä opettajaan. 

varmistua  että  opiskelija  on  ollut  paikalla  sekä  lopussa  mahdollisuus  antaa  lyhyt 

kirjallinen palaute opiskelijalle ja Optimalle. 

suunnitella ammattiosaamisen näyttö yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. 

varmistua opiskelijan osaamisesta yhdessä opettajan kanssa ennen ammattiosaamisen 

näyttöä. 

arvioida työssäoppimista arvioimalla ammattiosaamisen näyttöä yhdessä opettajan  ja 

opiskelijan  kanssa,  arviointikeskustelu  käydään  viikon  kuluessa  näyttökokeen 

päättymisestä.  

tai  arvioida  koko  TOP‐jaksoa  TOP‐arviointilomakkeella,  mikäli  ammattiosaamisen 

näyttöä ei suoriteta TOP‐paikassa. 

tallentaa näyttökokeen arvioinnin perustelut. 

 

Opiskelijan tehtävänä on: 

laatia yhdessä ryhmänohjaajan kanssa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), 

joka sisältää työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt. 

suorittaa  opettajan  ja  työpaikkaohjaajan  kanssa  sovitut  tehtävät  ja  noudattaa 

koulutussopimuksen määräyksiä. 

pitää TOP‐päiväkirjaa päivittäin. 

vastata  opettajan  eTaitava‐matkapuhelintyökalun  kautta  lähettämiin  kysymyksiin 

matkapuhelimen tai tietokoneen avulla 

suorittaa  TOP‐paikassa  ammattiosaamisen  näyttö,  tehdä  sen  onnistumisesta 

itsearviointi ja osallistua näytön jälkeiseen arviointikeskusteluun. 

noudattaa työpaikan salassapitomääräyksiä eli vaitiolovelvollisuutta. 

kirjoittaa TOP‐raportti ja esittää siitä osa opiskelutovereille. 

 

Ammattitiimin tehtävänä on: 

hyväksyä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis‐ ja arviointisuunnitelmat.  

valvoa näyttöjen toteuttamista. 

päättävät ketkä arvioivat näytöt. 

 

32 

käsitellä opiskelijoiden arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. 

 

Työpaikkaohjaajien on yhdessä opettajien kanssa mietittävä eri vaikeusasteen työvaiheiden 

jakamista  tarkkaan  sen  perusteella,  mitä  opetussuunnitelmassa  edellytetään  ja  missä 

vaiheessa koulutusohjelmaa opiskelija on.  Näin varmistetaan, että opiskelija voi saada TOP‐

jaksoista suurimman mahdollisen hyödyn. 

 

5.2 Koulutussopimus, ei työsopimus 

Työssäoppiminen  ja  ammattiosaamisen  näytön  järjestäminen  työpaikalla  edellyttävät,  että 

Optiman  ja  työpaikan  kesken  on  solmittu  koulutussopimus.  Se  solmitaan  erikseen  kunkin 

opiskelijan  osalta.  Sopimusta  kutsutaan  usein  myös  TOP‐sopimukseksi.  Kyseessä  ei  ole 

työsopimus. 

 

Työpaikan on  täytettävä  tietyt kriteerit,  jotta  se voidaan hyväksyä TOP‐paikaksi. Siellä pitää 

olla riittävää tuotanto‐ ja huoltotoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja henkilökunnalla pitää olla 

sellainen ammattitaito, koulutus ja työelämäkokemus, että heitä voidaan kouluttaa vastaaviksi 

työpaikkaohjaajiksi.  Työpaikan  on  tietenkin myös  kyettävä  tarjoamaan  sellaisia  työtehtäviä, 

jotka vastaavat TOP‐jakson ja tutkinnonosan tavoitteita. 

 

Koulutussopimus sisältää: 

Osapuolten yhteystiedot. 

Osapuolten tehtävät ja velvollisuudet lyhyesti. 

Koulutusohjelma ja tutkinnonosa. 

Ajanjakson. 

Opiskelijan tavoitteet ja työtehtävät. 

Työpaikan työajat tai pelkästään keskimääräisen viikkotuntimäärän. 

o Opiskelijoiden  työajan  pääsääntönä  on,  etteivät  TOP‐jakson  työajat  ylitä 

työaikalaissa  säädettyjä  työaikoja  ja nuoria  työntekijöitä koskevia määräyksiä. 

Poikkeaminen  tästä  säännöstä  vaatii  pedagogiset  perustelut.  Muilta  osin 

opiskelija noudattaa työpaikan työaikoja. 

 

33 

o Työajat eivät  saa  kuitenkaan  alittaa normaalin  kokopäivätyön  työaikoja, ettei 

opiskelijalle koidu hankaluuksia saada opintoviikkoja kokoon. 

Summa  summarum:  Opiskelijoita  koskevat  samat  työajat  kuin  muitakin 

työntekijöitä – yhtä monta tuntia viikossa ja samoihin aikoihin, mutta vähintään 

keskimäärin 35 h/vko,  sillä muuten  työssäoppimisen osalta ei voida hyväksyä 

täysiä opintoviikkoja. Useimmiten  työpaikoilla on  käytössä  keskimäärin  37,15 

h/vko tai 38 h/vko. 

Ruokatauon pituus ja ruokailujärjestelyt.  

o Työpaikka  järjestää  lounaan mikäli mahdollista, muussa tapauksessa opiskelija 

ruokailee  Optiman  jossain  toimipisteessä  tai  hoitaa  lounaan  itse  ja  hakee 

ateriakorvausta jälkikäteen. Ratkaisevaa on: 

Miten  pitkiä  ruokatauot  ovat?  Mihin  aikaan?  Opiskelija  noudattaa 

työpaikan sääntöjä, useimmiten 30 min. 

Etäisyys Optimaan sekä  ruokataukojen ajankohta  ja pituus  ratkaisevat, 

onko  realistista  ajatella,  että  opiskelija  ehtii  ruokailemaan  Optiman 

toimipisteeseen. 

Työvaatteet  ja  henkilökohtaisen  suojavarustuksen,  esim.  suojavaatteet,  kypärät, 

kuulosuojaimet, silmä‐ ja kasvosuojaimet ja hengityssuojaimet. 

Lisätietoja 

 

Vastaava  opettaja  ja  mahdollisesti  myös  opiskelija  täyttävät  sopimuksen.  Sopimuksen 

allekirjoittavat koulutusalajohtaja  ja  sellainen  työpaikan edustaja,  jolla on allekirjoitusoikeus 

(esim.  johtaja,  keskitason  johtaja  tai  työnjohtaja,  joka  tietenkin  voi  olla  myös  ohjaaja. 

Järjestelyistä ja sisällöstä keskustellaan joka tapauksessa ohjaajan kanssa). 

 

Sopimus  laaditaan  kolmena  kappaleena.  Optima  säilyttää  alkuperäisen  sopimuksen. 

Allekirjoitetut  kopiot  toimitetaan  työnantajalle  ja  opiskelijalle  ennen  työssäoppimisjakson 

alkua.  Opintotori  tarvitsee  myös  kopion/alkuperäisen  sopimuksen  työpaikkarekisterin 

ylläpitämiseksi Wilmassa. 

 

 

34 

Sopimuksen  allekirjoittanut  osapuoli  ei  voi  omin  päin  kumota  sopimusta  ennen  toisen 

osapuolen  kanssa  käytyjä  keskusteluja.  Opiskelija  ei  myöskään  voi  omin  päin  kumota 

sopimusta. 

 

Sopimukseen voidaan  liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma  (HOPS),  jonka 

opiskelija  on  laatinut  yhdessä  opettajan  kanssa.  Siinä  sovitaan  koulutuksen  tavoitteista  ja 

keskeisestä sisällöstä. Lue lisää uudet tutkintoperusteet‐osassa. 

 

Lue  lisää  siitä,  milloin  ja  miten  koulutussopimus  täytetään;  ohjeet  opettajalle, 

työpaikkaohjaajalle tai opiskelijalle. 

 

 

5.3 Ohjeet opettajalle 

ENSIN MUUTAMIA YLEISIÄ NEUVOJA 

Sinun on asiasta vastaavana tunnettava TOP‐paikat ja työpaikkaohjaajat. 

Sinun  on  oltava  joustava  ja  yhteistyöhaluinen,  mutta  et  kuitenkaan  saa  arastella 

työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen  näyttöjen  asiantuntijan  roolia.  Sinun  on 

annettava selvää ja selkeää tietoa työssäoppimisesta ja näytöistä.  

Työpaikkaohjaajat  eivät  stressaannu  selkeistä  ohjeista,  mutta  sitä  vastoin  he  kyllä 

stressaantuvat,  jos  sinä  olet  opettajana  epämääräinen  etkä  kerro  tarkasti, mistä  on 

kyse. 

Muista että työssäoppiminen on oppimismenetelmä, ei erillinen kurssi. 

Opasta opiskelijan arviointia.  

Muista, ettei ammattiosaamisen näyttö saa poiketa tavallisista työtehtävistä, vaan se 

on tavallinen käytännön työvaihe, joka rajataan ja arvioidaan. Siksi työpaikkaohjaajalla 

pitäisi olla työssäoppimisjaksolla aikaa ammattiosaamisen näyttökokeelle.  

 

 

KORVAUS 

 

35 

Työssäoppimiseen  ja  ammattiosaamisen  näyttöihin  on  opettajille  korvamerkittyjä  tunteja 

(päätös 28.3.2007): 

TOP‐tunnit  

Opettajalle maksetaan seuraavat tunnit opintoviikkojen ja opiskelijoiden määrän mukaan: 

2‐3 ov TOP = 3 h/opiskelija: esityöt, 1 käynti lähialueella ja jälkityöt. 

4‐7 ov TOP = 4 h/opiskelija: esityöt, 2 käyntiä lähialueella ja jälkityöt. 

8‐12 ov TOP = 5 h/opiskelija: esityöt, 3 käyntiä lähialueella ja jälkityöt. 

*Optiman omistajakunnat ovat  lähialueelta, Kokkolasta Oravaisiin. Mutta poikkeuksiakin on, 

joskus on ehkä tärkeämpää pitää yllä yhteyksiä säännöllisiin yhteistyökumppaneihin kuin vain 

tuijottaa kilometrejä ja kuntarajoja. 

 

Ammattiosaamisen näyttö työssäoppimisessa 

Jos  opiskelija  suorittaa  TOP‐jaksolla  ammattiosaamisen  näytön,  opettajalle  maksetaan 

näyttötunteja seuraavasti: 

3  h/opiskelija:  suunnittelu  yhdessä  työpaikan  kanssa,  arviointikäynti 

(arviointikeskustelu), dokumentointi. 

Opettaja tekee itse selkoa tunneista lomakkeella Tuntilista Hi2‐09. Jos käynti jää pois, opettaja 

ilmoittaa vain 2 h/opiskelija. Kun ammattitaidon näytöstä tulee työssäoppimisessa enemmän 

sääntö  kuin poikkeus  (>80%), operatiivisen  johtoryhmän  tulisi harkita  sellaisen  järjestelmän 

käyttöönottoa,  jossa  ao‐tunteja  ei  enää  tarvitsisi  selvittää  erikseen  vaan  ne  sisältyisivät 

jaksotukseen  TOP‐tuntien  tapaan.  Sen  sijaan  opettaja  antaisi  selvityksen  niistä  tapauksista, 

joissa ammattiosaamisen näyttöä ei järjestetty. 

 

Opettaja  voi  itse  varata  suunnittelua  ja  jälkitöitä,  esim.  raportointia,  varten  saman 

tutkinnonosan ammattiaineen tunteja kuin missä TOP sijaitsi. Näin voidaan toimia, koska TOP 

on oppimismenetelmä eikä erillinen kurssi. Yksinkertaisin ratkaisu on sijoittaa TOP‐jaksot vain 

ammattiaineita sisältäviin lukuvuosijaksoihin. Silloin on todennäköisimmin aikaa sekä esi‐ että 

jälkitöille  saman  jakson  kuluessa.  Jos  TOP‐jakso  sijaitsee  heti  lukuvuoden  alussa,  esityöt 

voidaan tehdä jo toukokuussa. 

 

Matkakorvauksia eli kilometrikorvausta maksetaan opettajalle työehtosopimuksen mukaisesti. 

 

36 

 

 

TOP‐JAKSOJEN SIJOITTAMINEN 

Opintotori  pyrkii  ottamaan  huomioon  monia  seikkoja  suunnitellessaan,  mihin  kohtaan 

lukuvuotta TOP‐jaksot sijoitetaan. Tässä on muutamia tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon: 

Kaikki  opiskelijat  eivät  voi  olla  TOP‐jaksolla  samaan  aikaan  ja  siksi  ne  hoidetaan 

vuosikursseittain – poikkeuksena tietyt koulutusohjelmat,  joissa on TOP:ssa muutama 

oppilas kerrallaan koko lukuvuoden aikana. 

Ammattialojen toiveet, jotka on kartoitettu yhteistyössä työelämän kanssa. 

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat eivät voi lähteä työelämään heti koulun alettua, 

he  tarvitsevat  jonkin  verran  pohjatietoja.  Ensimmäinen  TOP‐jakso  voidaan  sijoittaa 

sopivasti  joulun  jälkeen,  jolloin  opiskelija  on  ennättänyt  hankkia  jonkin  verran 

ammattiosaamista.  Silloin hän  saa  tilaisuuden  kokeilla  erilaisia  työpaikkoja, mikä  voi 

auttaa suuntautumisvaihtoehdon valinnassa myöhemmin keväällä. 

Toisen vuosiluokan oppilailla on  loistava tilaisuus saada kesätyöpaikka,  jos TOP‐jakso 

osuu  kevättalveen.  Silloin  he  ovat  myös  ehtineet  opinnoissaan  niin  pitkälle,  että 

yritykset kokevat, että TOP‐opiskelijoista on paljon hyötyä. 

Kolmannen  vuosiluokan  opiskelijoita  tarvitaan  jouluruuhkan  yhteydessä,  jolloin 

työvoiman  tarve  tilapäisesti  kasvaa.  Myös  viimeinen  jakso  on  kolmosille  sopiva 

ajankohta, jolloin he voivat solmia yhteyksiä tulevaan työpaikkaan.  

Yhdistelmäopiskelijoille  kesä  on  ainoa  mahdollinen  TOP‐ajankohta.  Lukuvuoden 

aikana he opiskelevat täysipäiväisesti lukiossa, kun muut ovat TOP‐jaksolla. 

 

 

A. SUUNNITTELU JA ALOITUS 

1. Ilmoita  opiskelijoille  lukuvuoden  alussa,  milloin  TOP‐jaksot  ovat.  Anna  tarkempaa 

tietoa n. kuusi viikkoa ennen TOP‐jakson alkua, varsinkin jakson tavoitteista.  

HUOM ! Kerro myös mahdollisuudesta suorittaa TOP lähialueen ulkopuolella.  

 

 

37 

2. Rohkaise opiskelijoita löytämään sopivia työpaikkoja TOP‐jakson tavoitteiden pohjalta. 

Tiedota  heille  Wilman  työpaikkarekisteristä.  Opiskelijat  voivat  täyttää  TOP‐

paikkahakemuslomakkeen  tai  lähettävät  sinulle  s‐postia,  jossa  ilmoittavat  paikan 

tiedot.  Päätät itse menettelytavan.  

Sähköpostiviestissä pitää olla otsikkona ”TOP – opiskelijan sukunimi”. Viestissä 

voi ilmoittaa seuraavat tiedot: 

o Yrityksen nimi   

o Yrityksen osoite  

o Yrityksen puhelinnumero  

o Työpaikkaohjaajan nimi ja puhelinnumero  

o Työtehtävät 

 

3. Toimiala päättää yhdessä, mitkä TOP‐paikat hyväksytään. 

 

4. Soita TOP‐paikkojen työpaikkaohjaajille TOP‐ajan lähestyessä, viimeistään kaksi viikkoa 

ennen  TOP‐jakson  alkua.  Keskustele  TOP‐jakson  ja  ammattiosaamisen  näyttöjen 

järjestelyistä. Kysy myös, onko työpaikalla opiskelijaa koskevia erityisvaatimuksia tai  ‐

toiveita ja kysy, miten opiskelijan tulisi valmistautua TOP‐jaksoonsa. 

 

5. Lähetä koulutussopimukset  ja työhönopastuksen tarkistuslistat opiskelijoiden mukana 

TOP‐paikkoihin.  Sopimukset  pitää  olla  täytettyinä  ja  allekirjoitettuina  viimeistään 

viikkoa ennen TOP‐jakson alkua. Käynnin avulla pyritään myös siihen, että opiskelija ja 

TOP‐yrityksen henkilöstö tuntevat, että ovat voineet valmistautua  jaksoon  ja saaneet 

siitä hyvin tietoa.  Ohjaajat näkisivät mielellään, että opiskelijat käyvät heidän luonaan 

ennen TOP‐jaksoa. 

Sopimuksen allekirjoittavat koulutusalajohtaja  ja sellainen  työpaikan edustaja, 

jolla  on  allekirjoitusoikeus  (esim.  johtaja,  keskitason  johtaja  tai  työnjohtaja, 

joka  tietenkin  voi  olla myös  ohjaaja.  Järjestelyistä  ja  sisällöstä  keskustellaan 

joka  tapauksessa  ohjaajan  kanssa).  Sopimus  laaditaan  kolmena  kappaleena. 

Optima  säilyttää  alkuperäisen  sopimuksen.  Allekirjoitetut  kopiot  toimitetaan 

työnantajalle ja opiskelijalle ennen työssäoppimisjakson alkua. 

 

38 

   

Tässä vinkki kaikkien allekirjoitusten hankkimiseen ennen TOP‐jakson alkua: 

i. Opettajan täytyy alkaa ajoissa tiedottaa opiskelijoille, että heidän pitää 

etsiä TOP‐paikkoja, yksi askel (ja lomake) kerrallaan. 

ii. Opettajan hyväksyttyä TOP‐paikan opiskelijalla on esim. 3 viikkoa aikaa 

vierailla paikalla. 

iii. Opiskelija soittaa ja sopii vierailustaan TOP‐paikkaan saadakseen 

allekirjoituksen sopimukseen. Sopimus pitää tässä vaiheessa olla 

täytettynä ja siinä tulee olla koulutusalajohtajan allekirjoitus. Ajankohta 

sovitaan täysin työpaikan ehdoilla, ja opettaja antaa vierailua varten 

vapaata. Vaihtoehtoisesti opettaja voi tarjota esim. 3 iltapäivää, joista 

työpaikka saa valita sopivimman. 

iv. Opiskelija palauttaa allekirjoitetun sopimuksen opettajalle, joka kopioi 

sen ja antaa kopiot opiskelijalle. Opiskelija pitää yhden kopion itsellään 

ja antaa toisen työnantajalle. 

 6. Wilman rekisteri sopivista TOP‐paikoista täytyy pitää ajan tasalla. Opintotori tarvitsee 

kopion/alkuperäisen sopimuksen työpaikkarekisterin ylläpitämiseksi Wilmassa. 

 

7. Ilmoita  Opintotorille,  kun  alle  18‐vuotias  opiskelija  tekee  ns.  erityisen  haitallisia  tai 

vaarallisia töitä,  jotta työsuojelupiirille voidaan toimittaa asiasta  ilmoitus.  Ilmoitus on 

työpaikalla  voimassa  toistaiseksi,  uusia  ilmoituksia  ei  tarvitse  tehdä  jokaisesta 

opiskelijasta.  Mutta  jos  työnantaja  toimii  eri  projekteissa  ja  eri  paikoissa,  voidaan 

tarvita useita ilmoituksia. 

 

8. Käy pelisäännöt läpi opiskelijoiden kanssa TOP‐jaksoa edeltävällä viikolla: 

alkavan TOP‐jakson tavoitteet 

Optimasta mukaan otettavat varusteet, työkalut  ja  ‐vaatteet. Useimmat työpaikat 

haluavat, että opiskelijan työvaatteet jollain tavoin osoittavat hänet opiskelijaksi. 

työajat,  opiskelijalla  pitää  olla  samat  työajat  kuin muillakin  työntekijöillä  –  yhtä 

monta  tuntia  viikossa  ja  samoihin  aikoihin.  Kuitenkin  keskimäärin  vähintään  35 

tuntia viikossa, jotta hän saa ne opintoviikot, jotka TOP‐jaksolla on tarkoitus saada. 

Lomakkeet:  Tiedota, mitkä  kuuluvat  ohjaajalle  ja mistä  opiskelija  pitää  huolen; 

jokaisella lomakkeella on ohjeet asiasta. Muutamia lomakkeita on aina käytettävä, 

mutta  suurta  osaa  käytetään  vain  tarpeen mukaan  tai  kun  opettaja  katsoo  sen 

 

39 

perustelluksi.  Näytä  myös,  mistä  lomakkeet  löytyvät  sähköisessä  muodossa. 

Esimerkkejä: 

o Työpaikkakuvaus  (TOP6):  Käytetään  mikäli  opettaja  katsoo  sen 

tarpeelliseksi  ja  se  on  pedagogisesti  perusteltua.  Voidaan  täyttää  ennen 

ensimmäistä TOP‐viikkoa tai sen aikana. 

o Päiväkirja (TOP7): Kaikille opiskelijoille pakollinen. Opiskelija täyttää, mutta 

ohjaaja  tarkistaa,  että  opiskelija  on  ollut  paikalla,  ja  kuittaa  sen 

allekirjoituksellaan päiväkirjaan. 

Ei riitä, että opiskelija suoriutuu ammattiosaamisen näytöstä hyvin, 

mutta muuten hutiloi TOP‐jaksolla.  

Jos  opiskelija  laiminlyö  tehtäviään,  ohjaajan  tulee  ottaa 

yhteyttä  opettajaan.  TOP‐jakso  voidaan  keskeyttää  eikä 

opiskelijalle  tarjota  mahdollisuutta  ammattiosaamisen 

näyttöön.  

Jos opiskelijan annetaan suorittaa ammattiosaamisen näyttö, 

vaikka hänellä on paljon poissaoloja TOP‐jaksolla, osaaminen 

tunnustetaan  näytöllä,  mutta  TOP‐opintoviikkoja  ei  voida 

hyväksyä  ennen  kuin  opiskelija  on  korvannut 

poissaolotunnit. 

o Palautetta  työpaikkaohjaajalta  (TOP8):  Ohjaajalle  on  aina  tarjottava 

mahdollisuus  antaa  opiskelijalle  ja  Optimalle  kirjallista  palautetta.  Se  on 

mahdollisuus, ei pakko. 

o TOP‐jakson raportti (arvostelu). 

Ammattiosaamisen  näyttökokeen  järjestelyt  ja  arviointilomake,  mikäli 

näyttökoetta ei tehdä, TOP‐arviointilomake  

Avustukset opiskelijalle 

Muut rutiinit. 

Kaikille  opiskelijoille  jaetaan Optiman  logolla  varustettu muovitasku  TOP‐  ja AO‐

papereiden, esim. päiväkirjan ja loppuraportin kuljettamista ja säilyttämistä varten. 

Muovitasku on tarkoitettu käytettäväksi koko Optimassa opiskelun ajan. 

 

40 

 

 

B. OHJAUS JA TUKI 

Pidä TOP‐jaksolla aktiivisesti yhteyttä  sekä opiskelijoihin että ohjaajiin. Käy opiskelijoiden  ja 

ohjaajien  luona  TOP‐paikoissa  vähintään  kerran,  jos  TOP‐jakso  on  2‐3  opintoviikkoa,  kaksi 

kertaa  jos se on 4‐7 opintoviikkoa  ja kolme kertaa  jos se on 8‐12 opintoviikkoa. Käytä myös 

eTaitavaa. Käyntien aikana on tärkeää keskustella opiskelijoiden kanssa kahden kesken. 

 

1. Kun käyt tai olet puhelinyhteydessä työpaikkaohjaajaan heti TOP‐jakson alussa, hänen 

kanssaan on syytä käydä läpi seuraavat asiat: 

Tilannekartoitus: tehtävät ja ohjaajan havainnot. 

Kyseisen TOP‐jakson tavoitteet. 

Opastus. Kerää TOP‐opastus (TOP5) täytettynä ja allekirjoitettuna. 

Päiväkirja (TOP7) ja Työpaikkaohjaajan antama palaute (TOP8). Näytä myös, mistä 

TOP‐lomakkeet löytyvät sähköisessä muodossa. 

Ammattiosaamisen näyttö: järjestelyt ja arviointikriteerit (tai TOP‐arviointi jos TOP‐

jaksolla ei järjestetä näyttöä).  

Luo  ohjaajaan  hyvä  suhde.  Sinun  pitää  olla  ohjaajan  tukena  TOP‐jakson  aikana. 

Monet  ohjaajat  ovat  esittäneet  toiveena,  että  opettaja  aina  soittaisi  etukäteen  ja 

sopisi TOP‐vierailun ajankohdan. 

  

2. Tarkista  opiskelijalta  eTaitavan  kautta  ja/tai  käymällä  paikan  päällä  heti  TOP‐jakson 

alussa, että  

hän tuntee olonsa työympäristössä turvalliseksi. 

hänellä on sopivia ja motivoivia työtehtäviä. 

hän on tutustunut yrityksen työturvallisuuteen. 

 

3. Älä pommita opiskelijoita kysymyksillä eTaitavan kautta. 3‐5 kysymystä kuuden viikon 

TOP‐jaksossa  voisi  olla  sopiva määrä.  eTaitavan  tehtävänä  on  ylläpitää  ja  vahvistaa 

opettajan  ja  opiskelijan  yhteydenpitoa  TOP‐jaksolla.  Opettajan  kannattaa  käyttää 

 

41 

eTaitavaa tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa, ja käyttää yksinkertaisia kysymyksiä, 

esim. ”Miten menee?”. Lue lisää eTaitavasta.  

 

4. TOP‐jakson loppupuolelle sijoittuvalla käynnillä on syytä käsitellä seuraavia asioita sekä 

opiskelijan että työpaikkaohjaajan kanssa:  

TOP‐päiväkirja on täytetty asianmukaisesti. 

Ammattiosaamisen  näyttö.  Nyt  täytyy  päättää, miten  ammattiosaamisen  näyttö 

järjestetään, jollei asiaa ole jo aiemmin sovittu.  

o Ammattiosaamisen näyttö ei saa poiketa tavallisista työtehtävistä, vaan se 

on  tavallinen  käytännön  työvaihe,  joka  rajataan  ja  arvioidaan.  Siksi 

työpaikkaohjaajalla  pitäisi  olla  TOP‐jaksolla  aikaa  ammattiosaamisen 

näyttökokeelle. 

o Joissain TOP‐paikoissa ongelmana on  se, että  työtehtävät  vaihtelevat niin 

paljon, että on vaikeaa  löytää  sellaista  tehtävää,  jota opiskelija on  todella 

saanut harjoitella riittävästi ja joka sopii ammattiosaamisen näytöksi.   

o Mikäli  ohjaaja  vaikuttaa  neuvottomalta,  sinun  täytyy  opettajana  tarjota 

hänelle  enemmän  ohjausta.  Joskus  täytyy  toimia  hyvin  luovasti  ja  yrittää 

poimia yhteen ne harvat ja hajanaiset osat, joista ammattiosaamisen näyttö 

voidaan  koota.  Paljon  riippuu  viime  kädessä  opettajan  tiedottamisesta  ja 

asenteesta.  

o Mikäli  ammattiosaamisen  näyttö  kattaa  vain  osan  siitä  osaamisesta,  jota 

siinä pitäisi osoittaa, järjestetään myöhemmin täydentävää arviointia.  

Ammattiosaamisen näytön  arviointilomake  (tai  TOP‐arviointilomake  jos näyttö  ei 

ole ajankohtainen). Tässä sinulla on opettajana mahdollisuus vaikuttaa arviointiin 

tutustuttamalla  ohjaaja  lomakkeeseen  informatiivisella  ja  havainnollisella  tavalla. 

Sekä  opiskelijalla  että  ohjaajalla  tulee  olla  arviointilomake  ennen 

arviointikeskustelua. 

 

5. Ole  läsnä  ainakin  ammattiosaamisen  näyttöä  seuraavassa  arviointikeskustelussa.  

Opettaja kokoaa arvioinnin yhteen. Ota allekirjoitettu arviointilomake mukaasi takaisin 

koululle keskustelun jälkeen.  

 

42 

Arvioinnin virheellisyyden välttämiseksi sinulla on opettajana suuri vastuu opastaa 

ohjaajaa  arviointikriteerien  tulkintaan  ja  keskustelussa  päätyä  sopivaan 

loppuarvosanaan.  

 

 

C. JÄLKITYÖT 

1. Tarkista heti TOP‐jakson jälkeen, että kaikki arviointilomakkeet ovat koossa. 

 

2. Kerää  ja  tarkasta  TOP‐päiväkirja.  Käy  opiskelijan  raportti  läpi  erikseen  opiskelijan 

kanssa. Raportti täytyy olla tehtynä, jotta opiskelija voi saada opintoviikkonsa. 

 

3. Järjestä  avoin  keskustelutilaisuus  luokittain  opiskelijoiden  kanssa  heti  eli  viikon 

kuluessa  heidän  palattuaan  kouluun.    Anna  opiskelijoiden  esitellä  valittuja  osia 

raporteistaan (osa on tarkoitettu vain opettajan luettavaksi). Käy läpi: 

myönteiset ja kehityskelpoiset alueet. 

kokemukset ja työmenetelmät. 

Vaihtoehto: 

Kokoa  TOP‐jakson  jälkeen  opiskelijat  yhteen  kahdeksi  tunniksi  –  ensimmäisen 

aikana  he  jättävät  sinulle  päiväkirjansa  ja  kirjoittavat  raporttinsa,  toisen  aikana 

esittelevät osia raportistaan.   

Itsestään selvää on, että ellei opiskelija ole  tehnyt kaikkia  tehtäviä, TOP‐jaksoa ei 

hyväksytä eikä näin ollen myöskään sitä tutkinnonosaa, johon TOP sisältyy.  Jotkut 

opiskelijat kuitenkin viis veisaavat  siitä,  tuleeko kurssi  ja TOP hyväksytyksi vai ei, 

mutta  samalla  kuitenkin  pysyvät  koulussa  ja  loppukädessä  haluavat  tutkintonsa.  

Siksi yhteinen raportinkirjoitustunti voi olla hyvä ratkaisu. 

 

Muista  ettei  työssäoppiminen  ole  kurssi  vaan  menetelmä,  mikä  tarkoittaa,  että 

opettaja  voi  täysin  vapaasti  käyttää  TOP:n  jälkeen  ammattiaineessa  kaksi  tuntia 

raportointiin. Näitä tunteja ei tarvitse erikeen merkitä lukujärjestykseen.  

 

 

43 

4. Ota  ammattiosaamisen  näytön  arvosana  huomioon  tutkinnonosan  arvosanassa,  ja 

kirjoita ne näyttötodistuksiin. (Mikäli ammattiosaamisen näyttöä ei ole tehty, ota TOP‐

arvosana huomioon tutkinnonosan arvosanassa.) 

 

5. Sovi poissaolojen korvaamisesta  sellaisten opiskelijoiden kanssa,  joille on  tullut TOP‐

jaksolla poissaoloja. Mieluiten TOP korvataan TOP:lla. 

• Kaikki  luvattomat  poissaolot  tehdään  sisään.  Käytä  lomake  Työnseuranta  – 

poissaolon korvaaminen. 

• Luvalliset poissaolot, esim. sairauspoissaolot, tehdään sisään, jos ne ylittävät 30 % 

TOP‐jakson työajasta. 

• Vapaat koulupäivät otetaan huomioon siten, että työpäivien lukumäärän pitää olla 

sama kuin koulussa. Sovi ohjaajan kanssa mitkä päivät pidetään vapaana.  

 

6. Huolehdi, että opiskelija hakee: 

• ateriakorvausta (Optimalta) 

• matkakorvausta päivittäisistä työmatkoista (KELA:lta) 

• TOP‐avustusta mikäli TOP toteutetaan lähialueen ulkopuolella (Optimalta) 

 

Ja  vielä  lopuksi:  Opettajan  ammattirooli muuttuu.  Sinusta  tulee  yhä  enemmän  ohjaaja, 

työnkuvasi ei enää ole pelkkää opettamista. Pidä sitä mielenkiintoisena haasteena. 

 

Lue lisää arvioinnista osasta AO‐nätöt = TOP:n arviointi.  

Ks. myös osa Työssäoppiminen lähialueen ulkopuolella. 

 

5.3.1 HYVÄT KÄYTÄNTEET: OPTIMAN YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA 

Tämän luvun teksti perustuu ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin yhteydessä Koulutuksen 

arviointineuvostolle  talvella  2009  lähetettyyn  tekstiin.  Vaikka  teksti  keskittyy 

ammattiosaamisen  näyttöön,  sitä  voi  suurimmalta  osin  soveltaa  työssäoppimisjaksoon 

kokonaisuutena. 

 

 

44 

Työelämän kanssa harjoitetussa, ammattiosaamisen näyttöä koskevassa yhteistyössä on kaksi 

itsestään  selvää  pääosaa,  nimittäin  ammattitiimi  sekä  alan  opettajien  ja  työpaikkaohjaajien 

väliset  yhteydet.    Lisäksi  luonnollisesti Optiman  johto  ja  työelämän  johtavat  edustajat ovat 

yhteydessä  keskenään,  samoin  näytöistä  tiedotetaan  muodollista  kautta,  johon  tämäkin 

infopaketti kuuluu.   

 

Ammattiosaamisen  näyttö  on  työtilanne,  jonka  koulu,  työelämä  ja  opiskelijat  yhdessä 

suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Yhteistyön tulee sujua hyvin, jotta työssäosaaminen ja 

näytöt voidaan  toteuttaa oikealla  tavalla  ja  jotta ne  sitä kautta voivat edistää opiskelijoiden 

koulutusta  ja  kehitystä.    Hyvät  henkilökohtaiset  suhteet  ovat  avain  hyvään  yhteistyöhön 

kaikissa yhteyksissä, ja ne johtavat molemminpuoliseen luottamukseen. 

 

Ammattiosaamisen näyttöjärjestelmä on lisännyt ja vahvistanut Optiman ja alueen työelämän 

yhteistyötä. Työelämän edustajat ovat näyttöjen kautta  saaneet paremmin kuvaa opintojen 

rakenteesta.  He  ovat  myös  ymmärtäneet  paremmin  vaatimustasoa  vs.  opiskelijoiden 

arviointia.  Työelämä  kokee,  että  ammattiosaamisen  näytöt  antavat  Optiman  koulutukselle 

eräänlaisen takuun. 

 

Ammattitiimit 

Ammattitiimillä  on  suuri  vastuu,  ja  se  on  ammattiosaamisen  näyttötoiminnan  sydän  ja 

keskuspiste. Ammattitiimit ovat ja huolehtivat käytännön strategisesta suunnittelusta.  

 

Optima  asettaa  ammattitiimit  alakohtaisesti, minkä  ansiosta  ne  ovat  läheisesti  kytköksissä 

elinkeinoelämään.  Työelämän  edustajilla  on  tärkeä  osa  ammattiosaamisen  näyttöjen 

laadunvarmistuksessa,  ja siksi tiimin puheenjohtaja valitaan työelämän edustajien parista. Se 

auttaa  myös  ankkuroimaan  ammattiosaamisen  näyttöjärjestelmän  paikalliseen 

elinkeinoelämään  nopeasti  ja  joustavasti.  Ammattitiimien  työelämän  edustajat  näyttävät 

viihtyvän  tehtävässään,  ja he ottavat  tehtävänsä  tosissaan. Optiman  ammattitiimit  toimivat 

ylipäätään hyvin ja kantavat vastuunsa.  

 

 

45 

Kukin ammattitiimi koostuu kolmesta työelämän edustajasta, 2‐3 opettajasta, 2‐3 opiskelijasta 

ja  koulutusjohtajasta.  Ammattitiimin  sihteerinä  toimii  useimmiten  opettaja,  jolla  on 

työelämämestarin  koulutus,  työelämämestari.    He  käytännössä  myös  koordinoivat 

ammattiosaamisen näyttöjä.  

 

Lyhyesti  ilmaistuna  ammattitiimit  hyväksyvät  ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttamis‐  ja 

arviointisuunnitelmat  osana  koulutuksen  järjestäjän  opetussuunnitelmaa  sekä  vastaavat 

näyttöjen  toteuttamisen  yleisestä  valvonnasta.    Tämän  lisäksi  tiimit  esittävät  muutoksia 

opetussuunnitelmaan,  tekevät  linjauksia,  suunnittelevat  näyttöjen  laadunvarmistusta, 

käsittelevät  näytöistä  saatua  palautetta  sekä  tekevät  tilastollista  seurantaa.  Ammattitiimit 

seuraavat näyttöjä ja kehittävät jatkuvasti menettelytapoja ja suunnitelmia.  

 

Opettaja ‐ työpaikkaohjaaja 

Henkilökohtaiset  yhteydet  ovat  Optiman  ja  työelämän  välisen  yhteistyön  avaimia  ja 

vahvistavat osapuolten keskinäistä luottamusta. Ammattitiimeissä kontaktit syntyvät nopeasti 

tiimien  jatkuvan  työskentelyn  ansiosta.    Alan  opettajien  ja  työpaikkaohjaajien  välisissä 

yhteyksissä haaste on suurempi.  

 

”Ohjeet” henkilökohtaisten yhteyksien ja keskinäisen luottamuksen nopeaan luomiseen ovat: 

Opettajat  ovat  myönteisiä,  joustavia  ja  yhteistyöhaluisia,  mutta  samalla  he  ovat 

asiantunteva ”auktoriteetti” ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen suhteen.  

Keskusteluissa  ei  pidä  käsitellä  vain  näyttöjä  ja  työssäoppimista.  On  yhtä  tärkeää 

yrittää  oppia  tuntemaan  toisensa  keskustelemalla muustakin,  esim.  alasta  yleensä. 

Kannattaa pyrkiä aikuisten ihmisten väliseen tavalliseen keskusteluyhteyteen. 

Kun  keskusteluissa  käsitellään  ammattiosaamisen  näyttöjä  ja  työssäoppimista, 

opettajien  pitää  tietää, mistä  he  puhuvat,  uskoa  oppimismenetelmään  ja  näyttöihin 

sekä osata ”markkinoida” järjestelmää eli saada ohjaaja sitoutumaan siihen. 

o Ammattiosaamisen  näyttö  voi  sanaparina  edelleen  herättää  työelämässä 

tiettyjä  pelkoja.  He  näkevät  mielessään  muodollisen,  monimutkaisen 

koetilanteen, mutta kun he ymmärtävät, että näyttö voi olla kuin mikä tahansa 

 

46 

työtehtävä,  asennoituminen  muuttuu  myönteisemmäksi.  Näytön  riisuminen 

turhasta dramatiikasta toimii. 

o Edelleen  on  ohjaajia,  jotka  kokevat  työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen 

näytön  rasitukseksi  työpaikalla.    Siksi  kultaisen  keskitien  ja  oikean 

informaatiosisällön  löytäminen  on  tärkeää,  jotta  he  eivät  kokisi,  että 

ammattikoulutuksesta työnnetään yhä suurempi osa työelämän harteille.   

Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen vuoksi opettajien täytyy käyttää yhä 

enemmän aikaa  sekä opiskelijoiden että  työpaikkaohjaajien ohjaamiseen. Opettajista 

on  tällä  tavoin  myös  tullut  ohjaajia,  heidän  työnkuvansa  ei  enää  ole  pelkkää 

opettamista. Opettajien  täytyy kehittää omaa kykyään  irtautua perinteistä  ja  tarttua 

uusin ottein tuoreisiin asioihin. 

Pienellä paikkakunnalla opettaja  ja ohjaaja voivat  tuntea  toisensa entuudestaan. Sitä 

pitää hyödyntää ja melkein aina se tarkoittaa yhteistyön nopeaa käynnistymistä.  

Niiden  työpaikkaohjaajien suhteen,  joihin on vaikea saada kontaktia,  täytyy  tietenkin 

ponnistella  vielä  vähän  enemmän. Mutta  jos  yhteistyö  on  jatkuvasti  vaikeaa,  koska 

ohjaaja ei halua kuunnella eikä hoida tehtäviään, tällainen ohjaaja  ja  luultavasti myös 

työpaikka kannattaa jättää pois, mikäli työpaikalle ei voida kouluttaa uutta ohjaajaa.  

 

Opettajan  kannattaa  heti  ensimmäisestä  yhteydenotosta  aina  arviointikeskusteluun  saakka 

panostaa yhteydenpitoon ja luottamukseen. Tavallisesti työnkulku on seuraavanlainen:  

1. Eri alat  saavat useimmiten ensimmäisen kosketuksen uuteen  työpaikkaan opiskelijan 

kautta tai kun työpaikalta soitetaan koululle. Monet alueella toimivat yritykset ovat jo 

mukana Optiman verkostossa.  

 

2. Kun  uusi  kontakti  on  saatu  luotua  eli  siis  uusi  paikka  työssäoppimista  ja 

ammattiosaamisen näyttöä varten, Optiman koulutusjohtaja/vastaava opettaja kutsuu 

työpaikalta yhden henkilön koulutukseen. Koulutus tapahtuu ennen TOP‐jaksoa tai sen 

ensimmäisen viikon aikana. Koulutustilaisuuteen osallistuu Optiman koulutusjohtaja ja 

TOP‐jaksosta  vastaava  opettaja.  Tässä  tilaisuudessa  luodaan  henkilökohtaista 

kontaktia, jos nämä henkilöt eivät satu ennalta tuntemaan toisiaan. 

Koulutustilaisuus on infotilaisuus, joka sisältää: 

 

47 

o Kaikkien läsnä olevien lyhyen esittelyn 

o Toimiala ja nykyiset työelämäkontaktit 

Yleistä 

Ohjaajakoulutus 

o Tutkinnon perusteet/Opetussuunnitelmat 

o Tärkeimmät lomakkeet 

o Työssäoppiminen – pelisäännöt 

o Ammattiosaamisen näyttö ja ammattitiimi 

o Ajatuksia tulevasta 

Useimmat  koulutukseen  kutsutuista  osallistuvat  siihen  mielellään,  mutta 

muutamat yksittäiset kieltäytyvät siitä. 

o Opettajan täytyy kouluttaa nämä poikkeukset heidän työpaikallaan.   Se on 

kuitenkin  huomattavasti  huonompi  vaihtoehto  kuin Optimassa  järjestetty 

koulutustilaisuus.  Työpaikalla  on  monia  häiriötekijöitä,  esim.  puhelimet, 

melu, työtoverit, stressi. 

Ohjaajien koulutus on tiivistetty muoto kahden opintoviikon koulutuksesta, jota on 

myös tarjottu ja edelleen tarjotaan. 

o Optima haluaa useimmissa tapauksissa aloittaa  lyhyemmällä koulutuksella, 

koska  kaksi  opintoviikkoa  voi  olla  liian  suuri  annos.    Lyhyemmällä 

koulutuksella on parempi aloittaa. 

o Sitä  vastoin  on  tärkeää  tarjota  lisää  koulutusta  jonkin  ajan  kuluttua,  kun 

ohjaaja on saanut enemmän kokemusta. 

Koulutuksen jälkeen ohjaajilla on: 

o aivan eri käsitys opiskelijoista, ja he ovat tietoisia ohjaajan roolistaan aivan 

eri tavalla. 

o kokonaiskuva, he osaavat poimia opiskelijat järjestelmään, prosessiin. 

o käsitys  siitä,  etteivät  opiskelijat  ole  työpaikalla  vain  siksi,  että  heidän  on 

pakko.  

o alkaneet ottaa ammattiosaamisen näytöt tosissaan. 

 

 

48 

3. Opettajat pitävät TOP‐jaksolla yhteyttä ohjaajiin puhelinkeskustelujen avulla, käymällä 

työpaikalla  1‐4  kertaa  sekä  ammattiosaamisen  näytön  jälkeen  jakson  lopuksi 

pidettävässä arviointikeskustelussa. 

Ammattiosaamisen  näytön  arvosana  voi  joskus  tuottaa  ongelmia.  Opettajien 

mielestä  arviointi  on  työelämän  puolelta  joskus  liian  kilttiä.  Arviointikeskustelut 

tarjoavat  kuitenkin mahdollisuuden  tämän  asian  korjaamiseen  ja  kehittämiseen. 

Arviointikeskustelut tuovat turvaa kaikille osapuolille. Mitä paremmin tavoitteet ja 

vaatimukset on ymmärretty ja mitä suurempi luottamus osapuolten kesken on, sitä 

joustavammin arviointikeskustelut toimivat. 

TOP‐arviointiin  verrattuna  ohjaajia  on  ylipäätään  huomattavasti  helpompi 

motivoida  ammattiosaamisen  näyttöihin.  Heidän  on  yksinkertaisesti  helpompi 

saada ote näyttöjen arvioinnista. 

 

Ammattiosaamisen näyttöjen onnistumiseksi  tarvitaan sekä opettajia että  työpaikkaohjaajia, 

jotka  uskovat,  että  näytöt  ovat  hyväksi  koulutukselle  ja  opiskelijoille.  Palkkiona  ovat 

tyytyväiset  opiskelijat,  jotka  ovat  saaneet  osallistua  asianmukaisesti  suunniteltuihin  ja 

toteutettuihin ammattiosaamisen näyttöihin. 

  

Johto – elinkeinoelämä 

Koulutuksen ja työelämän välinen kynnys näyttäisi pienillä paikkakunnilla matalammalta kuin 

suurilla  paikkakunnilla.  Työelämä/yritykset  tuntevat  koulut  hyvin  ja  koulut 

työelämän/yritykset.  Optimalla  näyttäisi  sen  vuoksi  olevan  hyvät  edellytykset  näkyvyyden 

saavuttamiseen alueella. 

 

Optiman  johto osallistuu  alueen  kehitykseen  aktiivisesti  yhdessä mm.  työelämän  ja  kuntien 

johtavien  edustajien  kanssa,  esim.  seminaareissa,  työryhmissä,  kehitysfoorumeissa  ja 

kehityskeskusteluissa. 

 

Optima  toteuttaa  ja  osallistuu  myös  aktiivisesti  erilaisiin  työssäoppimiseen  ja 

ammattiosaamisen  näyttöihin  liittyviin  kehityshankkeisiin  sekä  koulutuksen  ja  työelämän 

väliseen yhteistyöhön liittyviin hankkeisiin. 

 

49 

 

Tiedonkulku 

Jotta  yhteistyö  toimisi,  täytyy  tietenkin myös  tiedonkulun  olla  hyvissä  kantimissa. Optiman 

vastuulla  on  huolehtia  siitä,  että  kaikilla  osapuolilla  on  sama  käsitys  ammattiosaamisen 

näytöistä  ja  työssäoppimisesta.  Optima  on  velvollinen  kouluttamaan  ammattitiimejä, 

työpaikkaohjaajia  ja opettajia ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen  ja 

arviointiin  sekä  tiedottamaan  heille  niistä.      Optiman  vastuulla  on  myös  huolehtia,  että 

opettajilla  ja muulla  henkilökunnalla  on  riittävät  työelämätiedot  ja  edellytykset  yhteistyön 

harjoittamiseen  työelämän  kanssa. Onnistuneen  lopputuloksen  saavuttamiseksi  on  tärkeää, 

että kaikki osapuolet tietävät omat tehtävänsä ja vastuunsa. 

 

Todella  toimivien  rutiinien  kehittäminen  sisäiseen  ja  ulkoiseen  tiedottamiseen  on 

haasteellista.  Organisaatiomuutoksen  myötä  1.1.2009  Optiman  kaikki  työssäoppimisen  ja 

ammattiosaamisen  näyttöjen  ohjaus‐  ja  infoasiakirjat  yhdenmukaistettiin,  ja  niistä  tuli 

yhteisiä.  Infopaketti, josta tämäkin teksti on, muodostaa suuren osan tästä työstä.  

 

Sisäisen  tiedottamisen  tavoitteena on  tarjota  työtovereille  yleiskuvaa,  selkeyttää  toiminnan 

tavoitteita, luoda motivaatiota ja hyvää yhteishenkeä ja sitä kautta myötävaikuttaa parempiin 

tuloksiin.  Ulkoisen  tiedottamisen  pitää  lisätä  osaamista  ja  tiedottaa  työssäoppimiseen  ja 

ammattiosaamisen näyttöihin  liittyvistä muutoksista  ja niiden kehittämistyöstä.   Tiedonkulku 

ei saa olla yksisuuntaista. Suotuisan keskusteluilmaston luominen hyödyttää kaikkia osapuolia.  

 

 

5.4 Ohjeet työpaikkaohjaajalle 

MUUTAMIA PERUSNEUVOJA työssäoppimisjaksoille: 

Muista,  että  työssäoppimisjakson  tarkoituksena  on  saada  opiskelija  kasvamaan 

ammatti‐ihmisenä.  

Sinun  pitää  toimia  esikuvana  opiskelijalle.  Hänen  pitää  saada  kuulua  työporukkaan. 

Pyri edistämään kontaktiasi opiskelijaan. 

Työpaikalle perehdyttäminen on tärkeää. 

 

50 

Ota huomioon, mitä opiskelijan on suunniteltu oppivan TOP‐jaksolla. 

Ota aina yhteyttä opettajaan, kun pidät sitä tarpeellisena.  

Opiskelija  ei  saa  työssäoppimisjaksolla  palkkaa  –  tee  työpaikastasi  opiskelijalle 

houkutteva muulla tavalla, esim. kiinnostavilla työtehtävillä ja hyvällä ohjauksella.  

 

Kannattaa myös muistaa, ettei työpaikkaohjaaja tarkoita automaattisesti paikan johtajaa vaan 

nimettyä  ja  koulutettua  työpaikkaohjaajaa,  joka on opiskelijan  käytettävissä  ja  jonka nimen 

hän tietää, eli sinä. Sinun tulee osallistua Optiman ohjaajakoulutukseen. 

 

Opiskelijat ovat kuvanneet ohjaajan tehtävää ja hyvää ohjausta seuraavin kommentein: 

”Hyvä ohjaaja kysyy, mitä minä olen tehnyt aiemmin.” (Ottaa selville, mitä opiskelija jo 

osaa.) 

”On tärkeää, että saan neuvoja, mutta joudun kuitenkin ajattelemaan itsekin.” (Auttaa 

siirtämään opittua käytäntöön.) 

”Ohjaaja on kannustava eikä stressaa pikkuasioista.” (Kannustaa ja antaa palautetta.) 

”Hyvä ohjaaja ei tiuski ja ymmärtää minun mielipiteitäni ja  ideoitani. Jos esitän jotain 

parannusta, hän ei heti hylkää ehdotustani vaan miettii, olisiko siinä  joltain osin ehkä 

järkeä.” (Kuuntelee ja antaa aikaa.) 

”Hyvä  ohjaaja  antaa  vastuuta  ja  luottaa  minuun  sekä  vaatii  minua  olemaan 

aloitteellinen ja tekemään työn huolellisesti.” (Antaa vastuuta.) 

”Ohjaaja  selittää  ja  näyttää,  miksi  jokin  asia  pitää  tehdä  tietyllä  tavalla.”  (Antaa 

perusteluita.) 

 

 

Työssäoppimisen tarkoituksena on: 

Ensimmäisenä  opiskeluvuotena  opiskelijan  tulee  oppia  tuntemaan  alaa  ja  saada 

käsitystä  työtehtävistä.    Hänen  pitää  pystyä  samaistumaan  ammattirooliinsa. 

Opiskelijan  pitää  pystyä  kokemustensa  perusteella  valitsemaan 

suuntautumisvaihtoehtonsa. 

 

51 

Toisena vuotena tarjotaan mahdollisuus rutiinitöiden harjoitteluun. Opiskelija kehittää 

ammattiosaamistaan, ja työssäoppiminen voi avata tietä kesätyön saantiin. Opiskelijan 

pitää omin päin selviytyä alansa perustehtävistä. 

Kolmantena  vuotena  voidaan  tarjota  mahdollisuus  erikoistumiseen  ja  pysyvään 

työpaikkaan. Opiskelijan tulee pystyä tuotannossa itsenäiseen työhön. 

 

 

A. SUUNNITTELU JA ALOITUS 

Tarkoituksena  on,  että  opiskelijat  hankkivat  TOP‐paikan  itse,  siksi  työpaikalle  ottaa 

ensimmäiseksi  yhteyttä  luultavasti  opiskelija.  Hän  soittaa  tai  tulee  käymään 

työpaikalle. Sen jälkeen opettaja hyväksyy TOP‐paikan. 

 

Vastaava  opettaja  ottaa  sinuun  yhteyttä  viimeistään  kaksi  viikkoa  ennen 

työssäoppimisjaksoa,  jolloin  keskustelette  jakson  järjestelyistä  ja 

koulutussopimuksesta. Kerro, onko työpaikallasi opiskelijaa koskevia erityisvaatimuksia 

tai –toiveita ja kerro, miten opiskelijan tulisi valmistautua TOP‐jaksoonsa. 

 

Opiskelija tuo mukanaan koulutussopimuksen ja työhönopastuksen tarkistuslistan, kun 

hän  käy  työpaikallanne  ennen  TOP‐jaksoa.  Sopimus  pitää  allekirjoittaa  ja  palauttaa 

opettajalle viimeistään viikkoa ennen TOP‐jaksoa, joten se kannattaa allekirjoittaa heti 

ja palauttaa opiskelijan mukana. 

o Sopimuksen allekirjoittavat koulutusalajohtaja  ja sellainen  työpaikan edustaja, 

jolla  on  allekirjoitusoikeus  (esim.  johtaja,  keskitason  johtaja  tai  työnjohtaja, 

joka tietenkin voi olla myös ohjaaja. Noudattakaa omia sisäisiä käytäntöjänne.). 

Sopimus  laaditaan  kolmena  kappaleena.  Optima  säilyttää  alkuperäisen 

sopimuksen. Allekirjoitetut kopiot  toimitetaan ohjaajalle  ja opiskelijalle ennen 

TOP‐jakson alkua tai ensimmäisen päivän kuluessa. 

 

Käy työhönopastuksen tarkistuslista läpi ensimmäisen TOP‐viikon aikana. Yksi ohjaajan 

päätehtäviä  on  antaa  opiskelijalle  selkeä  kuva  työelämän  toiminnasta.  Kokeneelle 

 

52 

työntekijälle  aivan  päivänselvältä  tuntuva  asia  voi  olla  opiskelijalle  täysin  vieras. 

Työpaikkaohjaajana sinun pitää:  

o tiedottaa työpaikan säännöistä ja määräyksistä,  

o käydä läpi työturvallisuusasiat – näyttää otteet, liikkeet ja työasennot. 

o esitellä yrityksen tilat; pesu‐ ja pukuhuoneet, ruokala jne. 

o esitellä johtaja, työnjohtaja ja työkaverit. 

o tiedottaa  työajoista,  lounas‐  ja  taukoajoista  (opiskelija  noudattaa 

työntekijöiden ilta‐ ja viikonlopputöiden käytäntöjä). 

o käydä läpi ja opastaa koneiden käyttö. 

o esitellä työtehtävät. 

o luoda  työssäoppimiseen  turvallinen  ilmapiiri  ja  vähentää  opiskelijan 

epävarmuutta.  

Tiedota  asioista  tarkasti!  Keskustelkaa  työpaikalla mielellään  etukäteen, mitä  te 

haluatte tiedottaa opiskelijalle ja mitä odotuksia teillä on hänen suhteensa. 

 

HUOM. Kaikki lomakkeet voi täyttää sähköisesti. 

 

 

B. OHJAUS JA TUKI 

Ota huomioon alalle vasta tulollaan olevien opiskelijoiden mahdollisia piirteitä: 

o epävarmuus, pelko ”mokaamisesta” ja epäonnistumisesta. 

o ammattikielen puutteet. 

o vaikea yhdistää syytä ja seurausta. 

o ei tiedä miten työkaluja/koneita/välineitä käytetään. 

o rajallinen käsitys alan laatuvaatimuksista. 

o puutteelliset tiedot alan ammattietiikasta. 

 

Aseta  opiskelijalle  vaatimuksia. Opiskelijaa  koskevat  työpaikalla  samat  säännöt  kuin 

työntekijöitäkin. Opiskelijan pitää: 

 

53 

o noudattaa  työaikoja,  samat  työajat  kuin  työntekijöillä  –  yhtä  monta  tuntia 

viikossa  ja  samoihin  aikoihin.  Kuitenkin  keskimäärin  vähintään  35  tuntia 

viikossa,  jotta  opiskelija  saa  ne  opintoviikot,  jotka  TOP‐jaksolla  on  tarkoitus 

saada. 

o ilmoittaa sairauspoissaolot 

o suorittaa annetut työtehtävät loppuun. 

o myötävaikuttaa työpaikan viihtyisyyteen. 

o noudattaa hyvää siisteyttä. 

 

Anna vastuuta, kehuja ja rakentavaa kritiikkiä.  

o muista millä tasolla opiskelija on. Aseta rima sen mukaisesti ja anna ”opettavia” 

työtehtäviä, jotka motivoivat ja inspiroivat työntekoon.  

o anna  selkeät  toimintaohjeet,  seuraa  työn  kulkua  ja  anna  mielummin 

kannustusta kuin kielteistä kritiikkiä. 

Selitä mistä työ koostuu. 

Kerro miten se tehdään ja miksi. 

Selvitä työn kulku. 

o anna  opiskelijalle  mahdollisuus  esittää  omia  ideoita  ja  myötävaikuttaa 

kehitykseen. 

 

Valvo, että opiskelija on paikalla  ja kuittaa  läsnäolo/poissaolo TOP‐päiväkirjaan,  jonka 

opiskelija muilta osin hoitaa itse.  

o Vapaat  koulupäivät otetaan huomioon  siten, että  työpäivien  lukumäärä pitää 

olla  sama kuin koulussa. Sovi opettajan kanssa mitkä päivät voi mahdollisesti 

pitää vapaata.  

o Opiskelija korvaa kaikki luvattomat poissaolot TOP‐jakson jälkeen. 

o Ilmoitetut  luvalliset poissaolot, esim. sairauspoissaolot, tehdään sisään,  jos ne 

ylittävät 30 % TOP‐jakson työajasta. 

 

Anna opettajan toimia tukenasi ja keskustelutoverinasi. Opettajan roolina on: 

o tiedottaa työssäoppimisen tasosta ja tavoitteista.  

 

54 

o kantaa päävastuu työssäoppimisesta. 

o antaa  vinkkejä  siitä,  miten  työstä  kannattaa  kertoa  pedagogisesta 

näkökulmasta. 

o tiedottaa opiskelijan mahdollisista erityistarpeista. 

 

Suunnittele  ammattiosaamisen  näyttö  aikaisessa  vaiheessa  yhdessä  opiskelijan  ja 

opettajan kanssa.  

o Ammattiosaamisen näyttö on  tavallinen  käytännön  työvaihe,  joka  rajataan  ja 

arvioidaan. Ks. kohta C tässä alla. 

 

Tarkoituksena ei ole, että opiskelijan pitäisi nähdä ja kokea työpaikasta tai työstä niin paljon 

kuin mahdollista yhdellä TOP‐jaksolla.   Työtehtävät on parempi rajata siten, että opiskelijat 

työskentelevät  säännöllisesti  sellaisten  tehtävien  parissa,  jotka  liittyvät  työssäoppimisen 

tavoitteisiin kuin että he vain  raapaisevat pinnalta  ja kokeilevat kaikkea näkemäänsä. Kuten 

sanottua,  pitäisi  jo  etukäteen  olla  selvillä, mitä  työtehtäviä  opiskelija  TOP‐jaksolla  tekee  ja 

kenen kanssa. Myös opiskelijan  työssäoppimisen  tavoite sinä aikana,  jonka hän  työpaikallasi 

viettää, pitäisi olla selvillä.  

 

 

C. ARVIOINTI JA ARVOSTELU 

Arvostelu  

TOP‐jakso  ja  opiskelijan  työpanos  arvioidaan  arviointilomakkeen, Ohjaajan  antama  palaute. 

Tämä on mahdollisuus, ei pakko. Kirjoita  lyhyesti seuraavista: mikä on toiminut, mikä ei ole 

toiminut ja miten opiskelija voi kehittää itseään. Annat tietenkin säännöllisesti myös suullista 

palautetta opiskelijalle. 

 

Ammattiosaamisen näytön arviointi 

Työpaikkaohjaajan eli siis sinun roolisi ammattiosaamisen näytön toteuttamisessa on: 

Suunnittelu 

o Tutustu ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin. 

 

55 

o Auta  opiskelijaa  etsimällä  sopiva  tehtävä  ja  ajankohta.  Opiskelijan  pitää 

etukäteen tietää, milloin ammattiosaamisen näyttö pidetään. 

o Joissain  TOP‐paikoissa  ongelmana  on  se,  että  työtehtävät  vaihtelevat  niin 

paljon,  että  on  vaikeaa  löytää  sellaista  tehtävää,  jota  opiskelija  on  todella 

saanut harjoitella riittävästi ja joka sopii ammattiosaamisen näytöksi.  Opettaja 

auttaa silloin löytämään sopivan työvaiheen, joka voi toimia ammattiosaamisen 

näyttönä.  

o Muista, ettei ammattiosaamisen näyttö saa poiketa tavallisista työtehtävistä, 

vaan se on tavallinen käytännön työvaihe, joka rajataan ja arvioidaan. 

Valvoa ja ohjata 

o Pidä opiskelijaa  silmällä ammattiosaamisen näytön aikana,  tee muistiinpanoja 

työsuorituksesta. 

o Opiskelija voi pyytää neuvoa tai tarvittaessa apua, jos työssä tulee vaaratilanne 

tai  virhe  tai  jos  opiskelija  ei  tiedä, mitä  tehdä  eikä  työ  edisty.  Tee  kuitenkin 

opiskelijalle selväksi, että apusi vaikuttaa arviointiin. 

Arvosanan antaminen 

o Osallistu arviointikeskusteluun yhdessä opiskelijan  ja opettajan kanssa. Kaikilla 

kolmella osapuolella on keskustelussa omat arviointilomakkeensa. 

o Arvioi opiskelijan osaamista arviointikriteerien mukaisesti. 

o Muista,  ettet  saa  ottaa  huomioon  TOP‐jakson  tapahtumia  vaan  ainoastaan 

arvioida sitä osaamista, jota opiskelija esitti ammattiosaamisen näytössään. 

o Uusissa  tutkinnon  perusteissa  on  kullekin  tutkinnonosalle  ilmoitettu  eri 

arvioinnin  kohteiden  arviointikriteerit  tasoilla  tyydyttävä  T1,  hyvä  H2  ja 

kiitettävä K3. Perusperiaatteita ovat: 

T1  =  tarvitsee  paljon  ohjausta,  vaikea  päästä  vauhtiin,  antaa  helposti 

periksi, tuloksissa puutteita 

H2  =  tarvitsee  jonkin  verran  ohjausta  mutta  on  ahkera,  haluaa 

työskennellä  ja  ottaa  vastuuta,  tulokset  hyvää  laatua  mutta  tiettyjä 

vähäisiä puutteita 

K3 =  työskentelee  itsenäisesti  ja korkeatasoisesti ohjeiden mukaan, on 

aktiivinen, tehokas ja oma‐aloitteinen 

 

56 

Lue lisää arvioinnista ja arviointikeskustelusta tästä.   

 

5.4.1 SYVENTÄMINEN: TYÖPAIKKAOHJAAJA OHJAA 

Työpaikkaohjaaja  näyttää,  kertoo,  on  saatavilla  ja  huolehtii  opiskelijasta.  Hyvä 

työpaikkaohjaaja on: 

muodollisesti pätevä ammattilainen.  

monipuolinen ja huomaavainen. 

selvä ja selkeä. 

hyvä neuvoja joka osaa motivoida. 

halukas jakamaan ammattiosaamistaan muillekin. 

työtovereiden arvostama ja työtoverit luottavat häneen. 

hyvä yhteistyössä ja tiimityössä. 

kiinnostunut kehittämään itseään asiantuntijana ja kouluttajana. 

 

Opiskelijan näkökulmasta työpaikkaohjaaja on työpaikan tärkein henkilö. Ohjaajan on erittäin 

tärkeää kunnioittaa opiskelijaa, kohdella häntä aikuisena. 

 

Ohjauksen  tavoitteena  on  kehittää  opiskelijan  ammattiosaamista,  olipa  sitten  kyse  uusien 

valmiuksien  oppimisesta  tai  kertaamisesta.  Se  edellyttää,  että  sekä  opiskelija  että 

työpaikkaohjaaja  tuntevat  työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen  näytön  tavoitteet  ja  että 

työtehtävät  tukevat  näitä  tavoitteita.  Mikäli  tavoitteet  eivät  täyty,  yhteistyö  kyseisen 

työpaikan tai ohjaajan kanssa voidaan keskeyttää.  

 

Joustava  työssäoppiminen  edellyttää,  että  työpaikkaohjaaja  oppii  tuntemaan  opiskelijan. 

Työtehtävien  vaikeusastetta  ja  edistymistä  voidaan  oppimistavoitteiden  puitteissa  säädellä 

heti  alusta  lähtien. Opettaja  toimittaa  tietoa opiskelijan  valmiuksista. Opiskelijoiden  kesken 

voi olla suuria eroja. 

 

Ensimmäinen  työssäoppimispaikka  voi  myös  olla  opiskelijan  ensimmäinen  työpaikka. 

Opiskelijat  ovat  usein  vähän  hämmentyneitä  ja  jännittyneitä  uudessa  oppimistilanteessa. 

Pidempään kestävät pelot ja jännitykset voivat alkaa haitata oppimista. Tarpeettomia pelko‐ ja 

 

57 

jännitystiloja  voidaan  ennaltaehkäistä  käyttämällä  aikaa  siihen,  että  oppilasta  autetaan 

pääsemään alkuun. Jotkut opiskelijat voivat tarvita enemmän aikaa kuin toiset. Ohjaajan pitää 

selvittää työtehtävien suorittaminen tarkasti ja seurata ja tukea  itse työsuoritusta. Kannattaa 

kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opiskelija on ymmärtänyt neuvot ja ohjeet.  

 

Anna opiskelijalle aikaa miettimiseen  ja työtehtävien suorittamiseen  itse. Useimmat kokevat 

todelliset  ja  haastavat  tehtävät  motivoivina.  Parasta  oppimista  syntyy  usein  silloin,  kun 

opiskelija saa ratkaista ongelmat  itse. Mutta muista, ettei  itsenäinen  työ  tarkoita opiskelijan 

jättämistä  yksin.  Jotkut  tarvitsevat  enemmän  tukea,  toiset  vähemmän.  Jos  opiskelija  toimii 

itseohjautuvasti, ohjaajan rooli on enemmänkin opastava  ja neuvova. Ohjaajan tehtävänä on 

silloin motivoida opiskelija tekemään tuottavaa ja korkealuokkaista työtä käyttäen todellisia ja 

turvallisia  työmenetelmiä.    Opiskelijan  tulevaisuuden  kannalta  on  tärkeää,  että  hän  saa 

kokeilla mahdollisimman uutta tekniikkaa ja uudenaikaisia työtapoja.  

 

Hänen  motivaatiolleen  ja  oppimiselleen  on  myös  hyväksi,  jos  hän  saa  osallistua  eri 

työtilanteisiin  ja  keskusteluihin  yhdessä  kollegoidensa  kanssa.  Keskusteluun  osallistuminen 

voi joskus olla varsin onnistunut oppimistilanne, esim. käsiteltäessä työhön liittyvän ongelman 

ratkaisemista.  Siksi  on  eduksi,  jos  työpaikalla  muutkin  kuin  vain  ohjaaja  tuntevat 

työssäoppimisen  tarkoituksen.  Työ  ei  koskaan  koostu  vain  työtehtävien  teknisestä 

suorittamisesta.  Myös  aloitekyky,  ongelmanratkaisukyky,  kehityshalukkuus, 

työturvallisuusosaaminen, vuorovaikutustaidot ja sopeutuminen työyhteisöön ovat tärkeitä. 

 

Ihmisillä  on  erilaisia  oppimistyylejä  eli  erilaisia  tapoja  tiedon  vastaanottamiseen, 

muokkaamiseen ja varastointiin. Jotkut oppivat parhaiten tekemällä asioita (yritys ja erehdys), 

toiset ajattelemalla  ja analysoimalla. Joillain on näkömuisti  ja toiset muistavat parhaiten sen, 

minkä ovat kuulleet.  Jokaisella meistä on oma  tapamme oppia, ajatella  ja  työskennellä. Kun 

otat  ohjauksessa  nämä  erot  huomioon,  opiskelija  saa  paremmat  edellytykset  työn 

oppimiseen.  Kokeile mielellään, millä tavalla itse opit parhaiten! 

 

Muista, että opiskelijat tarvitsevat  jatkuvasti palautetta,  ja he myös arvostavat sitä ammatti‐

ihmiseltä. On tärkeää, että palautteesta tulee osa arkipäivää. Jos se on perusteltua, opastavaa, 

 

58 

rakentavaa  ja  kannustavaa,  myös  ohjaus  on  sitä.  Palautetta  voidaan  antaa  spontaanisti 

työpäivän  aikana  tai opiskelijan  ja ohjaajan  kahdenkeskisessä  keskustelussa,  jossa opiskelija 

ensin arvioi kehittymistään ja saa sen jälkeen työpaikkaohjaajan kannustavaa palautetta. 

Välitön palaute on usein tehokkainta.  

Myönteistä palautetta voi antaa julkisesti.  

Rakentavaa kriittistä palautetta annetaan kahden kesken.  

Palaute perustuu: 

o Avoimuuteen 

o Luottamukseen 

o Yksilön kunnioitukseen 

o Hyvään viestintään 

o Virheitä sallitaan 

o Rohkaisua jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen  

Opiskelijan  pitää  voida  palautteen  avulla  muuttaa  työskentelyään,  suorituksiaan  ja 

tavoitteitaan. Opiskelijaa pitää rohkaista arvioimaan omia suorituksiaan. 

 

Työssäoppimisen  yhteydessä  voi  rajoittavana  tekijänä  olla  se,  ettei  kaikilla 

suomenkielisillä/ruotsinkielisillä  opiskelijoilla  ole  riittäviä  toisen  kotimaisen  kielen  tietoja.  

Saattaa  olla,  ettei  opiskelija  ymmärrä  työssäoppimisessa  saamaansa  palautetta.  Joskus  voi 

syntyä suoranaisia vaaratilanteita, kun opiskelija ei ymmärrä työpaikkaan, työturvallisuuteen 

tai  vastaavaan  liittyvää  olennaista  ja  välttämätöntä  tietoa.  Ohjaajan  pitää  ottaa  tämä 

huomioon.  

 

5.4.2 TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS  

Tavoitteena on, että työpaikkakouluttaja käytyään läpi koulutuksen… 

tuntee  ammattikoulutuksen  yleisen  rakenteen  sekä  oman  alansa  tavoitteet  ja 

koulutusjärjestelyt.  

omaa edellytykset kehittää ammattikoulutusta enemmän työelämän suuntaan. 

suunnittelee,  ohjaa  ja  arvioi  työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen  näytön 

toteuttamista omalla työpaikallaan. 

 

59 

Ota yhteyttä Optiman Opintotoriin,  jos  tässä alla olevat koulutusvaihtoehdot kiinnostavat 

sinua. 

 

 

Ohjaajakoulutus 2‐3 h 

Optima  järjestää koulutustilaisuuksia tuleville työpaikkaohjaajille aloittain. Koulutus tapahtuu 

ennen työssäoppimisjaksoa tai sen ensimmäisen viikon aikana. Koulutustilaisuuteen osallistuu 

Optiman toimialavastaava/koulutusjohtaja ja TOP‐jaksosta vastaava opettaja.  

Koulutustilaisuus on infotilaisuus, joka sisältää: 

o Optima, toimiala, työelämän yhteistyökumppanit ja ammattitiimi 

o Tutkinnon perusteet, opetussuunnitelmat, valinnaisuudet 

o Optiman verkkosivut / TOP ja ammattiosaamisen näytöt 

o TOP:n  pelisäännöt:  Koulutussopimus  (TOP‐sopimus),  TOP‐opastus 

(työhönopastuksen tarkistuslista), työsuojelu ja yleiset neuvot 

o Opiskelijoiden vakuutukset 

o Arviointi ja arviointiasteikko; TOP‐arviointi ja ammattiosaamisen näytöt 

o Tutkintotodistus ja näyttötodistus 

o Alan ammattiosaamisen näytöt 

o Keskustelua ja ajatuksia tulevaisuudesta 

 

Optimassa ohjaajien koulutus on tiivistetty versio kahden opintoviikon koulutuksesta, jota on 

myös  tarjottu  ja  edelleen  tarjotaan,  katso  tästä  alta. Mutta  silloin  tulee  usein  liikaa  asiaa 

kerralla.    Lyhyemmällä  koulutuksella  on  parempi  aloittaa.  Koulutuksen  jälkeen  ohjaajilla 

useimmiten on: 

o aivan eri käsitys opiskelijoista, ja he ovat tietoisia ohjaajan roolistaan. 

o kokonaiskuva, he osaavat poimia opiskelijat järjestelmään, prosessiin. 

o käsitys  siitä,  etteivät  opiskelijat  ole  työpaikalla  vain  siksi,  että  heidän  on 

pakko.  

o alkaneet ottaa ammattiosaamisen näytöt tosissaan. 

 

 

60 

 

Peruskoulutus, 2 opintoviikkoa 

3 osaa x 2‐3 h     

Osa 1: Opetussuunnitelma ja työssäoppiminen 

Ilmoittautumislomakkeet ja käytännön järjestelyt 

Opetussuunnitelman rakenne 

Työssäoppiminen (TOP) 

Opiskelijan/uuden henkilöstön työhönopastus 

Opastettu kierros Optimassa 

 

Osa 2: Ammattiosaamisen näyttö 

Palautetta ja kysymyksiä edelliseen tilaisuuteen liittyen 

Tarkistuslistan läpikäynti 

Työssäoppimisen arviointi 

Ammattiosaamisen näyttö 

Ammattitiimi: tehtävät, kokoonpano ja jäsenet 

Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen  

Dokumentointi 

Erityyppiset ammattiosaamisen näytöt 

 

Osa 3: Ohjaajan rooli ja ohjaajan tekemä arviointi 

Palautetta ja kysymyksiä edelliseen tilaisuuteen liittyen 

Ohjaajan rooli työpaikalla 

Ohjaaja arvioijana 

Tuntiselvityksen allekirjoittaminen 

Ohjaajakoulutuksen arviointi 

Todistustenjako 

 

 

Täydennyskoulutus, 1 ov 

 

61 

3‐4  tuntia  yhden  illan  aikana  (sisältää  puolen  tunnin  tauon)  tai  kaksi  iltaa  kaksi  tuntia 

kerrallaan. 

 

Kerrataan seuraavia teemoja: 

Työpaikan kehittäminen oppimisympäristönä 

Syvempää tietoa arviointiperusteista 

Ohjaajana kehittyminen 

... ja niiden lisäksi voidaan käsitellä seuraavia teemoja: 

Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja niiden asettamat vaatimukset ohjaukselle 

Erityisopiskelijat, sekä todella heikot että vahvat oppilaat 

o tilaa  henkilökohtaisille  sovelluksille  perustasolla  sekä  huippuosaamiselle 

korkeammalla tasolla 

Nykypäivän nuorisokulttuurit ja opiskelijoiden maailmankuva 

o Miten nuoret ajattelevat? ‐ Nuorisopsykologiaa 

o Tyttöjen ja poikien kehitys toisen asteen koulutuksessa kolmen vuoden aikana 

o Opiskelijoita mukana koulutuksessa kertomassa 

Uudet tutkinnon perusteet kokonaisuudessaan 

Koulun ja työpaikkojen vuorovaikutus 

o Yhteydenpito, erityisesti henkilötasolla on äärimmäisen tärkeää. Miten luoda ja 

säilyttää? 

 

Täydennyskoulutuksen  sisältö  riippuu  suurelta  osin  siitä,  mitä  osallistujat  ovat 

peruskoulutuksessa  saaneet  tietää. Uudet  tutkintoperusteet voivat esimerkiksi olla  teemana 

niille,  jotka  ovat  käyneet  peruskoulutuksen  jo muutama  vuosi  sitten, mutta  ei  niille,  jotka 

saavat peruskoulutuksensa nyt, koska nämä uudet tutkinnon perusteet muodostavat nykyään 

luonnollisen osan koulutusta. 

 

Työpaikkaohjaajilla  pitäisi  itsellään  olla  selkeä  käsitys  omasta  kehittymisestään  ohjaajina.  

Heidän  pitää  tietää,  mitä  he  tarvitsevat  ja  haluavat.  Toiveet  otetaan  huomioon 

täydennyskoulutusta suunniteltaessa. 

 

 

62 

5.5 Ohjeet opiskelijalle 

Voit  Optimassa  valita  23  ammatista,  jotka  kaikki  kattavat  120  opintoviikkoa.  Kaikkiin 

ammatillisiin  tutkintoihin  sisältyy  työssäoppimista.   Työssäoppimisesta käytetään  lyhennettä 

TOP. Työssäoppiminen tarkoittaa, että saat vähintään 20 opintoviikon verran käytännön oppia 

alan työpaikalla opiskeluaikanasi.  

 

TOP‐jaksoilla  saat  ohjaajan  valvonnassa  opetella  ammattiasi  todellisissa  työoloissa.  Saat 

tilaisuuden osoittaa kykysi  ja kiinnostuksesi ammattiin,  ja se  lisää  työnsaantimahdollisuuksia 

tutkinnon  jälkeen.    Saat  myös  paremman  käsityksen  teorian  ja  käytännön  välisestä 

yhteydestä. Käytä TOP‐aikasi hyödyksesi! 

 

 

TOP‐jaksoja  on  ripoteltuna  koko  opiskeluajalle,  mutta  niiden  painopiste  on  opintojen 

loppupuolella. TOP:ssa noudatetaan vuosikursseittain seuraavia tavoitteita: 

Ensimmäisenä  opiskeluvuotena  opit  tuntemaan  alaa  ja  saat  käsityksen  sen 

työtehtävistä.   Sinun pitää pystyä  samaistumaan ammattirooliisi.   Sinun pitää pystyä 

kokemustesi perusteella valitsemaan suuntautumisvaihtoehtosi. 

Toisena vuotena  tarjotaan mahdollisuus  rutiinitöiden harjoitteluun. Kehität edelleen 

ammattiosaamistasi,  ja  TOP  valmistaa  tietä  kesätyöhön.  Sinun  pitää  omin  päin 

selviytyä alasi perustehtävistä. 

Kolmantena  vuotena  voidaan  tarjota  mahdollisuus  erikoistumiseen  ja  pysyvään 

työpaikkaan. Sinun pitää pystyä tuotannossa itsenäiseen työhön. 

 

Osastot  sovittavat  näitä  tavoitteita  yhdessä  työelämän  kanssa  eri  aloille  ja  niiden 

tutkinnonosiin/opintokokonaisuuksiin  sopiviksi  –  esim.  työpaikalle  asetettavat  vaatimukset 

vaihtelevat riippuen siitä, millä vuosikurssilla opiskelet.   Muista, että voit  itse valita, haluatko 

suorittaa jakson yhdessä tai useammassa työpaikassa. 

 

 

A. SUUNNITTELU JA ALOITUS 

 

63 

1. Opettaja  kertoo  sinulle  perustiedot  koko  lukuvuoden  työssäoppimisesta  lukuvuoden 

alussa, ja saat lisätietoa kunkin TOP‐jakson tavoitteista jakson lähestyessä.  

 

2. Etsit  opiskelijana  TOP‐paikkasi  ensi  sijassa  itse.  Opettajasi  kyllä  auttaa  tarvittaessa. 

Muista,  että  voit  myös  lähteä  TOP‐jaksolle  lähialueen  ulkopuolelle,  joko  muualle 

Suomeen tai ulkomaille.  

Voit  aloittaa  tutkimalla  Primuksen  (Wilman)  työpaikkarekisteriä,  jossa  on 

lueteltu hyväksytyt yritykset. Käytä hakuvaihtoehtona ”Koulutusohjelma”. 

Yritä  valita  kiinnostavalta  vaikuttava  paikka,  jossa  työskentely  tuntuisi 

motivoivalta,  äläkä  sitä,  johon  on  lyhin  matka.  Voit  saada  päivittäisiin 

työmatkoihin tukea KELA:lta.  

Soita työpaikalle. 

 

3. Täytä TOP‐paikan hakulomake  (LINKKI) viimeistään kolme viikkoa ennen TOP‐jaksoa 

ja  anna  se opettajallesi.    Tai  toimita  ehdotus opettajallesi  sähköpostitse. Opettajasi 

ratkaisee, kumpaa vaihtoehtoa käytetään. 

Sähköpostiviestissä  pitää  olla  otsikkona  ”TOP  ‐  sinun  sukunimesi”.  Viestissä 

pitää ilmoittaa seuraavat tiedot: 

o Yrityksen nimi   

o Yrityksen osoite  

o Yrityksen puhelinnumero  

o Työpaikkaohjaajan nimi ja puhelinnumero  

o Työtehtävät 

 

4. Muista,  että  opettajan  pitää  hyväksyä  työpaikka  ennen  kuin  voit  vahvistaa 

työpaikkaohjaajalle, että otat paikan vastaan. 

 

5. Seuraavaksi laaditaan koulutussopimus. 

Käy  TOP‐paikassa  viimeistään  viikkoa  ennen  TOP‐jakson  alkua,  vie 

työpaikkaohjaajalle  mukanasi  koulutussopimus  ja  työhönopastuksen 

 

64 

tarkistuslista.  Pyydä  ohjaajaa  allekirjoittamaan  sopimus  ja  vie  se  takaisin 

opettajallesi. 

Työpaikkaohjaajasi  täytyy  olla  selvillä.    Hänen  pitää  olla  henkilö,  jonka  saat 

käsiisi päivittäin ja joka auttaa sinua pääsemään vauhtiin sekä ohjaa sinua koko 

jakson ajan. 

Työpaikalla arvostetaan sitä, että käyt siellä ennen TOP‐jaksosi alkua. 

 

HUOM. Kaikki lomakkeet voi täyttää sähköisesti. 

 

 

B. OPI TYÖPAIKALLA 

1. Käy työhönopastuksen tarkistuslista läpi ohjaajasi kanssa.  

 

2. Hyödynnä TOP‐jaksoasi  tehokkaasti. Ole aktiivinen, opi näkemään mitä pitää  tehdä – 

sitä arvostetaan työpaikalla. 

 

3. Muista: 

noudattaa  työpaikan  sääntöjä  ja  työaikoja.  Sinulla  on  samat  työajat  kuin 

työntekijöillä  –  yhtä monta  tuntia  viikossa  ja  samoihin  aikoihin.  Sinulla  pitää 

kuitenkin  olla  keskimäärin  vähintään  35  tuntia  viikossa,  jotta  voit  saada  ne 

opintoviikot, jotka jaksolla on tarkoitus kerätä.  

pyrkiä  käyttäytymään  kohteliaasti  ja  suhtautumaan  työhön  ja  työtovereihin 

myönteisesti. 

kantaa vastuu saamistasi työtehtävistä. 

uskalla kysyä ohjaajalta jos jotain on jäänyt epäselväksi. 

ilmoittaa heti ohjaajallesi, jos jokin rikkoutuu/tuhoutuu. 

suhtautua uusiin työtilanteisiin avoimesti ja aloitteellisesti. 

tarkasti selvittää  ja noudattaa  työturvallisuutta koskevia ohjeita, kysy aina  jos 

olet epävarma. 

noudata vaitiolovelvollisuutta! 

 

65 

 

4. Jos opettajasi kyselee TOP‐jaksosi kuulumisia eTaitava‐matkapuhelintyökalun kautta, 

vastaa hänelle matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Kysymykset koskevat TOP‐

jakson toimintaa, onko kaikki niin kuin pitää.  

 

5. Täytä  TOP‐päiväkirjaa  TOP‐aikana,  se  on  pakollista.  Ohjaajasi  tarkistaa,  että  olet 

paikalla, ja allekirjoittaa päiväkirjaasi.  

Voit  joka  perjantai  miettiä,  mitä  olet  viikon  aikana  tehnyt.  Se  helpottaa 

raportin kirjoittamista. 

o Millaisia työtehtäviä tein? 

o Mitä uutta opin? 

o Mikä jäi epäselväksi? 

o Mistä haluaisin tietää enemmän? 

o Mikä oli vaikeaa? 

o Miten voisin hoitaa työn paremmin? 

o Millaista palautetta sain? 

o Jos sinusta tuntuu, ettet ole viikon aikana oppinut mitään, voit miettiä, 

miksi niin kävi ja mitä voisit jatkossa tehdä eri tavalla. Keskustele asiasta 

myös ohjaajasi kanssa.  

Päiväkirja on tarkoitettu sinulle, ohjaajallesi ja opettajallesi. Se toimii seurannan 

ja  ohjauksen  välineenä  omassa  ammatillisessa  kasvussasi. Opettaja  tarkastaa 

päiväkirjan, kun hän tulee käymään TOP‐paikassasi. 

Jos  sinulla  on  paljon  poissaoloja,  et  saa  opintoviikkoja  hyväksytyiksi  etkä  voi 

suorittaa ammattiosaamisen näyttöä. Näytön hyväksytty suorittaminen ei riitä, 

jos muuten  hutiloit  TOP:ssa.  Päiväkirjaa  käytetään  välineenä,  jolla  valvotaan, 

että kaikki on sujunut niin kuin pitää. 

 

 

C. ARVIOINTI 

 

66 

1. Koulun  arviointikriteerit  ovat  voimassa  myös  TOP‐jaksolla.  TOP  arvioidaan  vain 

ammattiosaamisen näytöllä,  ja  saat  arvosanan  vain näytöstä.  Jos  ammattiosaamisen 

näyttöä ei voida toteuttaa, TOP‐jaksosta annetaan arvosana.  

Ammattiosaamisen  näyttö  ei  saa  poiketa  tavallisista  työtehtävistä,  vaan  se  on 

tavallinen käytännön työvaihe, joka rajataan ja arvioidaan. 

Saat ammattiosaamisen näytössä mahdollisuuden osoittaa mitä osaat, ei mitä et 

osaa  eli  sinulle  on  pitänyt  tarjota  TOP‐jaksolla mahdollisuus  harjoitella  näyttöön 

sisältyviä työvaiheita. 

Näytön  arvioimiseksi  järjestetään  arviointikeskustelu.  Sinä,  työpaikkaohjaaja  ja 

opettaja  osallistutte  keskusteluun.  Se  takaa,  että  saat  oikeudenmukaisen 

arvosanan,  joka  todella  vastaa  suoritustasi.  Saat  keskusteluun  oman 

arviointilomakkeesi. 

o Sinä ilmoitat ensin oman mielipiteesi näytön sujumisesta. Vertaa 

työsuoritustasi tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.   

o Seuraavaksi vuorossa ovat työpaikkaohjaajan ja opettajan mielipiteet.  

o Arvosana päätetään arviointikeskustelun avulla. 

 

Uusissa  tutkinnon  perusteissa  on  kullekin  tutkinnonosalle  ilmoitettu  eri 

arvioinnin kohteiden arviointikriteerit tasoilla tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä 

K3. Perusperiaatteita ovat: 

T1  =  tarvitsee  paljon  ohjausta,  vaikea  päästä  vauhtiin,  antaa  helposti 

periksi, tuloksissa puutteita 

H2  =  tarvitsee  jonkin  verran  ohjausta  mutta  on  ahkera,  haluaa 

työskennellä  ja  ottaa  vastuuta,  tulokset  hyvää  laatua  mutta  tiettyjä 

vähäisiä puutteita 

K3 =  työskentelee  itsenäisesti  ja korkeatasoisesti ohjeiden mukaan, on 

aktiivinen, tehokas ja oma‐aloitteinen 

 

2. TOP:n jälkeen 

Jätä TOP‐päiväkirjasi opettajalle. 

Kirjoita myös loppuraporttisi ja käy se läpi opettajan kanssa. Lue lisää. 

 

67 

Esittele valittuja osia raportistasi muulle luokalle (osa on tarkoitettu vain opettajan 

luettavaksi).  

Jos  et  ole  kirjoittanut  TOP‐päiväkirjaa  ja/tai  raporttia  tai  sinulla  on  liian  paljon 

poissaoloja  TOP:n  aikana,  TOP‐jaksoa ei hyväksytä eikä näin ollen myöskään  sitä 

kurssia, johon TOP sisältyy. Sinun täytyy siinä tapauksessa korvata poissaolot – sovi 

opettajasi kanssa millä tavalla. 

o Kaikki luvattomat poissaolot tehdään sisään. 

o Ilmoitetut  luvalliset poissaolot, esim. sairauspoissaolot, tehdään sisään,  jos ne 

ylittävät  30  %  TOP‐jakson  työajasta.  Sairastumisesta  ilmoitetaan  työpaikan 

menettelytavan mukaan. 

o Vapaat  koulupäivät otetaan huomioon  siten, että  työpäivien  lukumäärä pitää 

olla  sama  kuin  koulussa.  Opettaja  ja  ohjaaja  sopivat, mitkä  päivät  pidetään 

vapaana. 

Muista hakea ateriakorvausta  jos olet maksanut ateriat  itse TOP‐jakson aikana  ja 

TOP‐avustusta jos olet ollut TOP:lla lähialueen ulkopuolella. Lue lisää. 

Kansaneläkelaitos KELA korvaa ainoastaan päivittäiset matkat opiskelijan kodin  ja 

TOP‐paikan  välillä.  TOP‐jakson  täytyy  olla  vähintään  15  työpäivän  (18 

kalenteripäivän)  mittainen,  jotta  siihen  saisi  KELA:lta  korvausta.  Huomaa,  että 

yhdensuuntaisen matkan  pitää  olla  yli  10  kilometriä.  Tarvittavat  lomakkeet  ovat 

Opintotorilla. 

 

Kaikille opiskelijoille  jaetaan Optiman  logolla varustettu muovitasku TOP‐  ja AO‐papereiden, 

esim.  päiväkirjan  ja  loppuraportin  kuljettamista  ja  säilyttämistä  varten.  Muovitasku  on 

tarkoitettu käytettäväksi koko Optimassa opiskelun ajan. 

 

Opiskelijana sinun täytyy tosissaan ymmärtää, miten tärkeä oma asenteesi ja opinhalusi on 

TOP‐paikassa, joka voi olla tuleva työpaikkasi. 

 

 

5.6 Ammattiosaamisen näyttö = TOP:n arviointi 

 

68 

Mitä? 

Ammattiosaamisen  näyttö  on  työtilanne,  jonka  koulu,  työelämä  ja  opiskelijat  yhdessä 

suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Se ei saa sisällöltään poiketa tavallisista työtehtävistä, 

ja opiskelijan pitää tietää näytöstä etukäteen.  

Toisin  sanoen,  opiskelija  työskentelee  annettujen  työtehtäviensä  parissa 

työssäoppimisjaksolla ja jakson lopulla yksi tällainen työvaihe rajataan ja arvioidaan.  

 

Suomenkielinen  käsite  ammattiosaamisen  näyttö  on  ehkä  parempi  kuin  ruotsinkielinen 

yrkesprov  (”ammattikoe”),  näyttö  kuvaa  paremmin  kuin  prov  mistä  on  kyse. 

Ammattiosaamisen näytöistä yleisesti kertovasta osasta löydät niistä lisätietoa.  

 

 

”TOP‐paikoissa järjestyt ammattiosaamisen näytöt ovat epäoikeudenmukaisia"  

Samaan  tutkinnonosaan  liittyvät ammattiosaamisen näytöt TOP‐jaksoilla ovat usein erilaisia, 

koska  ne  tehdään  eri  työpaikoilla.  Myös  samalla  työpaikalla  tehtävät  ammattiosaamisen 

näytöt  voivat  erota  toisistaan,  koska  työtehtävät  sovitetaan  TOP‐jaksolla  opiskelijan 

edellytyksiin  ja ammattiosaaminen näyttö koostuu  rajattavista  ja arvioitavista  työtehtävistä. 

Tämän  vuoksi  opiskelijat  voivat  saada  saman  arvosanan,  vaikka  heidän  ammattiosaamisen 

näyttönsä ovatkin olleet aivan eri vaikeusasteisia. Se vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, mutta 

seuraavien seikkojen ansiosta järjestelmä on kuitenkin melko aukoton: 

Näyttötodistuksessa  lukee,  millainen  ammattiosaamisen  näyttö  oli  ja  missä  se 

toteutettiin. Tämän tiedon avulla arvosana sijoittuu omaan yhteyteensä eikä se silloin 

enää  ole  vain  yksi  numero muiden  numeroiden  joukossa.  Se  on  arvosana  tietystä, 

määritellystä työsuorituksesta. 

Myös  opettaja  on  tästä  tietoinen  ja  ottaa  sen  huomioon  arvioidessaan 

ammattiosaamisen  näytön  painoarvoa  tutkinnonosan/opintokokonaisuuden 

kokonaisarvosanaan. 

Lisäksi  vastaavalla  opettajalla  tulee  olla  yleiskäsitys  kaikista  kyseisen  TOP‐jakson 

ammattiosaamisen näytöistä, ja hän ohjaa niiden arviointia. Arviointi perustuu aina samoihin 

arviointikriteereihin. 

 

69 

 

 

 

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ABCD 

A. Ammattitiimiin  nimetyt  opettajat,  työelämän  edustajat  ja  opiskelijat  vastaavat 

ammattiosaamisen  näyttöjen  yleisestä  suunnittelusta.  Yksittäisen  näytön  kuitenkin 

suunnittelevat opettaja, työpaikkaohjaaja ja asianomainen opiskelija.  

o Yleensä  ammattiosaaminen  näyttö  sijoitetaan  TOP‐jakson  loppuun,  mutta 

kolmosten  viimeisellä  TOP‐jaksolla  on  tärkeää  järjestää  näyttö  runsaan 

kuukauden  ennen  kouluvuoden  loppua,  jotta  arvosana  ehtii  mukaan 

päättötodistukseen ja näyttötodistukseen. 

 

B. Näytön  suunnittelussa  lähdetään  siitä, millaista  työtä  opiskelija  on  TOP:ssa  tehnyt; 

työtehtävien  pitää  käydä  yksiin  TOP:n  oppimistavoitteiden  kanssa.  Tavoitteet  voivat 

kattaa yhden tai useamman tutkinnonosan.  

o Rajaa  selkeästi  sopiva  työvaihe,  päätä  ajankohta  ja  tee  selväksi,  millaista 

osaamista näyttö kattaa tutkinnonosasta (‐osista). 

Näytön kesto voi vaihdella muutamasta tunnista useisiin päiviin alan ja 

työtehtävien mukaan. 

Usein käy niin, ettei näyttö kata täysin tutkinnonosan kaikkia tavoitteita 

ja osaamista, mutta se ei ole este. Näytöstä arvioidaan se, mitä voidaan 

arvioida,  ja  loput  jätetään  huomioimatta. Näyttöä  voidaan  täydentää 

muulla arvioinnilla TOP:n jälkeen. 

o Kaikkien osapuolten tulee aikaisessa vaiheessa tutustua arviointilomakkeeseen 

ja alan arviointikriteereihin ammattiosaamisen näytöille.  

o Ammattiosaamisen  näytön  on  tietenkin  oltava  mahdollisimman  todellinen 

työtilanne. 

Opiskelijalla  pitää  olla  etukäteen mahdollisuus  tutustua  välineisiin  ja 

varusteisiin  sekä  harjoitella  niiden  käyttöä,  eli  toisin  sanoen  tehdä 

etukäteen  sovittuja  työtehtäviä  TOP:n  aikana  ja  suorittaa  sen  jälkeen 

 

70 

ammattiosaamisen  näyttö,  joka  kattaa  osan  tai  kaikki  näistä 

työtehtävistä.  

Ammattiosaamisen näyttöympäristössä ei saa olla opiskelijan terveyttä 

tai turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. 

 

C. Työpaikkaohjaaja seuraa opiskelijan työtä näytön aikana  ja pitää koko ajan arvioinnin 

mielessään. Ohjaaja kirjoittaa havaintonsa muistiin. Opettaja voi, mutta hänen ei ole 

pakko,  olla  läsnä  TOP‐paikalla  järjestettävässä  näytössä, mutta  jos  näyttö  pidetään 

koululla, opettaja valvoo sitä.  Jos näyttöön sisältyy asiakaspalvelua, myös asiakas voi 

antaa palautetta.  

o Uusien tutkinnon perusteiden mukaan arvioinnin kohteita ovat: 

työprosessin hallinta 

työmenetelmien, ‐välineiden ja ‐materiaalien hallinta 

työn perustana olevan tiedon hallinta 

elinikäisen oppimisen avaintaitojen (ydinosaamisen) hallinta 

• ongelmanratkaisu,  yhteistyökyky,  ammattietiikka  ja  terveys, 

turvallisuus  ja  toimintakyky,  kestävä  kehitys,  viestintä‐  ja 

mediaosaaminen,  matematiikka  ja  luonnontieteet,  teknologia  ja 

tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus 

o ”Vanhoissa”  opetussuunnitelman  perusteissa  arvioinnissa  otetaan  huomioon 

myös 

työturvallisuuden hallinta 

yhteiset painotukset 

Nämä  on  uusissa  tutkinnonperusteissa  sisällytetty  muihin 

arvioinnin kohteisiin.  

o Ammattiosaamisen  näytön  aikana  opiskelijalle  voidaan  antaa  ohjausta.  

Opiskelijalla täytyy olla tieto siitä, että ohjaus vaikuttaa arviointiin. 

 

D. Näytön päätteeksi käydään arviointikeskustelu.  

 

71 

o Keskusteluun  osallistuvat  opiskelija,  työpaikkaohjaaja  ja  opettaja.  Opettajalla 

on päävastuu. (Jos näyttö järjestetään koululla, siihen osallistuvat vain opettaja 

ja opiskelija.)  

o Arviointiin  käytetään  arviointilomaketta.  Kaikilla  osapuolilla  on  keskustelussa 

omat kappaleensa arviointilomakkeesta. 

o Arviointikeskustelu  takaa,  että  opiskelija  saa  oikeudenmukaisen  arvosanan, 

joka todella vastaa hänen suoritustaan. 

o Keskustelulle  täytyy olla varattuna aikaa, ainakin puoli  tuntia mutta mieluiten 

kokonainen tunti. Keskustelu pitäisi toteuttaa viikon kuluessa näytöstä. Kaikille 

sopivaa aikaa voi olla vaikea löytää, mutta yrittäkää kuitenkin. 

o Keskustelun kulku on seuraavanlainen: 

Opiskelija  saa  ensin  arvioida,  miten  näyttö  meni.  Hän  vertaa 

osaamistaan  asetettuihin  tavoitteisiin  ja  arviointikriteereihin.  Näin 

vältetään,  etteivät  ohjaajan  ja  opettajan  mielipiteet  johdattele 

opiskelijan mielipiteitä. 

Seuraavaksi  on  vuorossa  työpaikkaohjaajan  arvio  ja  viimeisenä 

opettajan  käsitys  ja  arvioinnin  yhteenveto.  Loppuarvosana  päätetään 

keskustelun avulla. 

• arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan se osaaminen,  jota 

opiskelija näytön  aikana esittää, ei muun  TOP‐jakson  aikaista 

osaamista.  

• ammattiosaamisen  näytön  sisällöistä  riippuen  eri 

arviointialueiden painoarvo voi olla erilainen. 

• arviointi kirjataan arviointilomakkeelle ja siihen merkitään myös 

arvioinnin perustelut. Dokumentointiin voi myös liittää näytössä 

tuotettua materiaalia.  Jos  opiskelijan  näyttö  hylätään,  se  pitää 

voida perustella ja dokumentoida selkeästi.  

• Uusissa  tutkinnon  perusteissa  on  kullekin  tutkinnonosalle 

ilmoitettu  eri  arvioinnin  kohteiden  arviointikriteerit  tasoilla 

tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3.  Perusperiaatteita ovat: 

 

72 

o T1  =  tarvitsee  paljon  ohjausta,  vaikea  päästä  vauhtiin, 

antaa helposti periksi, tuloksissa puutteita 

o H2 =  tarvitsee  jonkin  verran ohjausta mutta on  ahkera, 

haluaa  työskennellä  ja  ottaa  vastuuta,  tulokset  hyvää 

laatua mutta tiettyjä vähäisiä puutteita 

o K3  =  työskentelee  itsenäisesti  ja  korkeatasoisesti 

ohjeiden  mukaan,  on  aktiivinen,  tehokas  ja  oma‐

aloitteinen 

 

 

Arvosanan  korottaminen  tai  uusinta.  Opiskelijalle  tulee  antaa  mahdollisuus  arvosanansa 

korottamiseen  tai  suorituksen uusintaan. Uusinta  koskee niitä  tapauksia,  joissa opiskelija ei 

ole  saanut  hyväksyttyä  arvosanaa.    Arvosanan  korottaminen  koskee  niitä  tapauksia,  joissa 

opiskelija on saanut näytöstä hyväksytyn arvosanan, mutta haluaa korottaa sitä. 

 

 

Oikaisuvaatimus 

1. Arviointiinsa  tyytymättömän  opiskelijan  on  ensin  keskusteltava  siitä  vastaavan 

opettajan kanssa. 

2. Mikäli  opettaja  ja  opiskelija  ovat  eri mieltä,  keskustelua  jatketaan  koulutusjohtajan 

ja/tai rehtorin kanssa. 

3. Mikäli  osapuolet  eivät  vieläkään  ole  yhtä  mieltä,  opiskelija  tekee  ammattitiimille 

kirjallisen  oikaisuvaatimuksen.  Se  on  tehtävä  14  vuorokauden  kuluessa  siitä,  kun 

opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada näytön arvosana tietoonsa. Ammattitiimi voi 

päättää uuden arvioinnin tekemisestä. 

 

 

Näyttötodistus. Opiskelijan tutkintotodistus koostuu kahdesta osasta: päättötodistuksesta  ja 

näyttötodistuksesta.    Työantaja  pystyy  työhaastattelussa  tekemään  näyttötodistuksen 

pohjalta  aiempaa  paremmin  johtopäätöksiä  ennen  kaikkea  opiskelijan  käytännön 

 

73 

osaamisesta. Näyttötodistuksen  allekirjoittaa  ammattitiimin  puheenjohtaja,  ja  todistuksessa 

pitää olla: 

Koulutusohjelman nimi 

Tutkintonimike 

Suoritetut näytöt tutkinnonosien mukaisesti  

o tutkinnonosan nimi ja laajuus 

o lyhyt kuvaus opiskelijan näytöstä 

o näytön suorituspaikan nimi 

o näytön arvosana 

Päiväys ja allekirjoitus 

Opiskelijan  näyttöarvosanat  kootaan  siis  näyttötodistukseen, mutta  samalla  ne  sisältyvät 

myös tutkinnonosien arvosanoihin päättötodistuksessa. 

 

5.6.1 ”VANHA” TOP‐ARVIOINTI 

TOP‐jakso arvioidaan erikseen, mikäli sen aikana ei ole järjestetty ammattiosaamisen näyttöä. 

 

Optiman TOP‐arviointilomake tiivistää arvioinnin kohteet neljäksi kokonaisuudeksi:  

suunnittelu ja kehittyminen 

käytännön ammattiosaaminen 

sosiaaliset taidot 

tarkkuus ja taloudellisuus  

 

Arvioi opiskelijaa tapahtuneen kehityksen pohjalta. Ilmoita opiskelijalle kokonaisarviointi.  

Opiskelijan  ja  työpaikkaohjaajan  pitää  etukäteen  tietää,  millaista  osaamista 

arvosanoihin vaaditaan.  

Täytyy  siis  mahdollisimman  konkreettisesti  määrittää,  milloin  osaaminen  on 

kiitettävää, hyvää tai tyydyttävää. Tämä tieto on arviointilomakkeella. 

 

 

 

74 

Tutkintotodistuksen  TOP‐liitettä  ei  enää  käytetä  nyt,  kun  näyttötodistus  otettiin  käyttöön 

keväällä  2009.  Siksi  TOP‐arvosana  otetaan  huomioon  vain  siten,  että  se muodostaa  osan 

tutkinnonosan arviointia. 

 

 

TOP‐arvioinnin yleisenä tarkoituksena on:  

tukea, ohjata, rohkaista ja motivoida oppimista. 

kehittää itsearviointikykyä. 

vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja kasvua ammatti‐ihmisenä. 

tuottaa  tietoa  opiskelijan  osaamisen  tasosta  opiskelijalle  itselleen,  työnantajalle, 

koululle ja jatko‐opintoja varten. 

antaa palautetta siitä, miten tuloksellinen ja tehokas TOP‐jakso on/oli.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

75 

6 Kansallinen ja kansainvälinen TOP eli TOP lähialueen ulkopuolella 

TARKOITUS 

Opiskelijat avartavat näkemystään ammatillisesta osaamisesta, kulttuureista, kielistä ja 

ihmisistä. He kasvavat ihmisinä.  

Mahdollistaa  kauemmaksi  TOP‐jaksolle  hakeutumisen myös muille  opiskelijoille  kuin 

vain niille, joilla on henkilökohtaisia kontakteja. 

Tutustu  kyselytutkimuksen  tuloksiin  maaliskuulta  2009,  joiden  mukaan  Optiman 

opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita TOP:sta oman lähialueen ulkopuolella. Silti TOP 

lähialueen ulkopuolella tulee koskemaan vain pientä osaa opiskelijoita. 

 

Lähialueen ulkopuolella suoritettavan TOP:n määritelmä =  

opiskelija  ei  pysty  matkustamaan  kotiin  tai  asuntolaan  työpäivän  jälkeen  ja 

työpaikka sijaitsee Optiman omistajakuntien ulkopuolella. 

 

Yksinkertainen reitti suunnittelusta lähialueen ulkopuoliseen TOP:iin kulkee seuraavasti: 

1. Opettajat tiedottavat, että tällainen mahdollisuus on. 

2. Opiskelija tekee itse aloitteen ja keskustelee mahdollisuudesta opettajan kanssa. 

3. Opintotori ja/tai opettaja auttavat järjestelyissä. 

 

 

PERUSRAKENNE 

Ensimmäinen lukuvuosi: Suomi. TOP‐jaksoa toisella kotimaisella rohkaistaan. 

Toinen lukuvuosi: Pohjoismaat. Lähinnä Ruotsi, Norja ja Tanska. 

Kolmas lukuvuosi: EU.  

Tämä tarkoittaa esim. että ykkösluokkalaiset eivät voi lähteä Espanjaan, mutta se ei 

tarkoita, etteivätkö kolmosluokkalaiset voisi lähteä Ouluun. 

 

Kotimaassa 

o Optimalla on suoria yhteysiä työpaikkoihin/yrityksiin. Ei yhteistyökouluja. 

 

76 

o Vastaava  opettaja  markkinoi  opiskelijoille  mahdollisuutta  TOP‐jakson 

suorittamiseen  lähialueen  ulkopuolella.    Tämä  koskee  lähinnä  ykkös‐  ja 

kakkosluokkalaisia, mutta myös kolmosia. 

o Optima  osallistuu  opiskelijoidensa  matka‐  ja  asumiskustannuksiin.  Matka‐

avustus  koskee  vain  edestakaista  matkaa  TOP‐paikkakunnalle,  ei  kyseisellä 

paikkakunnalla tehtäviä matkoja.  

o Opiskelijat  tekevät  itse  aloitteen  ja  heillä  on mahdollisesti  selvillä, minne  he 

haluavat  ja  mille  työpaikalle.  Muussa  tapauksessa  vastaava  opettaja  auttaa 

TOP‐paikan etsimisessä. 

o Opiskelijat hoitavat asumisjärjestelyt itse yhteistoimin opettajan kanssa.   

o Opettajalla  pitäisi  olla  mahdollisuus  vierailla  TOP‐paikassa  ainakin  kerran 

kuudessa viikossa. 

o Ammattiosaamisen  näyttö  toteutetaan  TOP‐paikassa  myös  silloin,  kun  se 

sijaitsee  lähialueen  ulkopuolella.  Se  tarkoittaa  vielä  yhtä  vierailua 

arviointikeskustelun käymiseksi. 

 

Ulkomailla 

o TOP  järjestetään yhteistyökoulujen kautta. Koulujen paikalliset yhteyshenkilöt 

tuovat Optimalle ja opiskelijalle turvaa. 

tietenkin  voidaan myös  hyödyntää  luotettavia,  jo  aiemmin  käytettyjä 

työpaikkoja  yhteistyökoulujen  kontaktiverkoston  lisäksi.  Työpaikkojen 

kanssa  harjoitettavan  suoran  yhteistyön  puitesopimus  on  saatavilla 

englanniksi ja sitä käytetään tarpeen mukaan. 

o Yhteistyö/vaihto  ulottuu  neuvontaan  ja  välitykseen,  sekä  TOP‐paikkojen 

(opettajan  tehtävä)  että  asumisen  (Opintotori)  osalta.  Lisäksi  TOP‐valvonta 

ylimääräisenä  ostopalveluna.  Optima  laskuttaa  35  euroa/valvontakäynti. 

Laskutuskäytäntö: 

Optiman opettaja täyttää tuntilistan  ja selventää, mitä se koskee, sekä 

liittää oheen  liitteen,  jossa  kerrotaan mihin  tunnit  laskutetaan:  koulu, 

osoite  ja  henkilö.  Asiakirja  toimitetaan  koulutusalajohtajalle,  joka 

toimittaa sen eteenpäin. 

 

77 

o Optiman pitää tarjota samat palvelut, joita me hyödynnämme TOP‐maassa. 

o Optima  osallistuu  opiskelijoidensa  matka‐  ja  asumiskustannuksiin.  Matka‐

avustus  koskee  vain  edestakaista  matkaa  TOP‐paikkakunnalle,  ei  kyseisellä 

paikkakunnalla tehtäviä matkoja.  

o Opintotori  auttaa  avustuksia,  asumista,  matkoja  ja  lomakkeita  koskevissa 

asioissa.  Opintotorin  henkilökunta  auttaa  myös  tänne  yhteistyökoulusta 

tulevaa  TOP‐opiskelijaa  lähinnä  käytännön  asioissa,  esim.  asumiseen, 

kulkuvälineisiin (Optima‐polkupyörät) jne. liittyen.  

o Tarkoituksena  ei  ole,  että  opettajat  tekisivät  TOP‐vierailuja  ulkomaille,  ne 

hoidetaan yhteistyökoulujen ja erilaisten teknisten apuvälineiden kautta. Mikäli 

aiheellista, poikkeuksia voidaan kokeilla  ja tehdä, mikä on käsiteltävä rehtorin 

ja koulutusalajohtajan kanssa. 

o Opiskelijoilla  on  oikeus  antaa  näyttönsä  työpaikalla  myös  ulkomailla.  Tätä 

työstetään yhteistyökoulujen kautta. 

o Opiskelijalla  on  kolmen  vuoden  opiskeluaikana  oikeus  suorittaa  kaksi  TOP‐

jaksoa ulkomailla. 

 

 

KRITEERIT 

Ikä:  Ulkomailla  suoritettava  TOP  koskee  lähinnä  18  vuotta  täyttäneitä  opiskelijoita. 

Suomessa iällä ei ole merkitystä. 

Poikkeuksena  ovat  17‐vuotiaat,  joiden  huoltajat  täyttävät  lomakkeen  TOP 

ulkomailla  –  lupa  alaikäiselle  ja  allekirjoittavat  sen.  Silloin  koulun  vastuu 

siirtyy huoltajalle, kun opiskelija lähtee ulkomaille.  

Opinnot:  Opiskelijalla  ei  saa  olla  liian  paljon  poissaoloja,  ja  opintojen  pitää  edetä 

tarkoitetulla  tavalla.  Yleisiä  vaatimuksia,  jotka  voidaan  täyttää  opiskelijan  tasosta 

huolimatta. Opiskelijan pitää osoittaa, että hän on tosissaan ja osata kantaa vastuunsa. 

Opiskelijalla  on  kolmen  vuoden  opiskeluaikana  oikeus  suorittaa  kaksi  TOP‐

jaksoa ulkomailla. 

Vakuutukset:  Opiskelijalla  on  voimassa  matkavakuutus,  vastuu‐  ja 

oikeusturvavakuutus  sekä  tapaturmavakuutus,  jotka  ovat  voimassa  TOP‐jakson 

 

78 

suoritusmaassa. Optiman vastuu‐  ja tapaturmavakuutus ovat voimassa vain työaikana 

ja vain EU:n alueella, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. 

 

 

RAHOITUS 

Sisäinen rahoitus 

Optima osallistuu opiskelijan matka‐, asumis‐ ja ateriakustannuksiin, mikäli opiskelija on TOP‐

jaksolla lähialueen ulkopuolella. Opiskelija vastaa kuitenkin itse osasta kustannuksia. 

o TOP‐avustus (operatiivisen johtoryhmän päätös 13.3.2009): 

Opiskelija,  joka  tekee  TOP‐jaksonsa  Suomessa  mutta  lähialueen 

ulkopuolella,  voi  hakea  TOP‐avustusta.  Avustus  on  50  prosenttia 

matkojen  ja  asumisen  kokonaiskustannuksista,  kuitenkin  korkeintaan 

200 euroa.   Avustus maksetaan esitettyjä kuitteja vastaan  jälkikäteen. 

Katso erityistapaukset luvusta Avustukset ja korvaukset. 

Opiskelija,  joka  tekee  TOP‐jaksonsa  EU‐alueella  ja  Pohjoismaissa,  voi 

hakea TOP‐avustusta. Avustus on 50 prosenttia matkojen  ja asumisen 

kokonaiskustannuksista,  kuitenkin  korkeintaan  300  euroa.    Avustus 

maksetaan esitettyjä kuitteja vastaan jälkikäteen. Katso erityistapaukset 

luvusta Avustukset ja korvaukset. 

Ateriakorvaus  on  syksystä  2009  lähtien  4  euroa  päivässä.    Korvaus 

maksetaan  jälkikäteen.  Opiskelija  täyttää  lomakkeen 

Ateriakorvaushakemus TOP‐ajalta ja merkitsee todellisen (toteutuneen) 

työpäivien  lukumäärän  ja  toimittaa  lomakkeen  vastaavalle  opettajalle 

hyväksyntää varten. Opettaja toimittaa lomakkeen koulutusjohtajalle, ja 

korvaus  maksetaan  suoraan  ilmoitetulle  tilille.  Ateriakorvaus  on 

samansuuruinen lähialueen työssäoppimisessa. 

 

Ulkopuolinen rahoitus 

Näiden  lisäksi  opiskelija  ja  vastaava  opettaja  voivat  hakea  ulkopuolista  apurahaa/tukea 

matkoihin  ja  asumiseen.  Koulutusalajohtaja  ja  opettaja  voivat  myös  tehdä  aloitteen 

rahoituksen hakemiseksi esim. Nordplus Junior tai Leonardo da Vinci –ohjelmien kautta. 

 

79 

 

Kansaneläkelaitos KELA korvaa ainoastaan päivittäiset matkat opiskelijan kodin ja TOP‐paikan 

välillä  eli  lähialueella.  TOP‐jakson  täytyy  olla  vähintään  15  työpäivän  (18  kalenteripäivän) 

mittainen,  jotta KELA maksaisi  siitä korvausta. Huomaa, että yhdensuuntaisen matkan pitää 

olla yli 10 kilometriä. 

 

 

VASTUUHENKILÖT 

Koulutusjohtajilla on asiassa päätösoikeus,  ja he päättävät, ketkä opiskelijat täyttävät 

kriteerit.  

Opettaja vastaa yhteyksistä yhteistyökouluihin sekä työpaikkojen välityksestä. 

Opintotori auttaa avustuksia, asumista, matkoja ja lomakkeita koskevissa asioissa, kun 

opiskelija  lähtee  TOP‐jaksolle  ulkomaille. Opiskelijat  hoitavat  yhteistoimin  opettajan 

kanssa itse asumis‐ ja matkajärjestelyt Suomessa.  

Opintotori  auttaa myös  tänne  yhteistyökouluista  saapuneita  opiskelijoita  käytännön 

järjestelyissä, esim. asuminen ja kulkuneuvot. 

 

 

 

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS 

Työpaikoille  lähetetään  lyhyet  ja  tiiviit ohjeet suomeksi,  ruotsiksi  tai englanniksi  joko 

sähköpostitse tai normaalina postina. Löydät tarpeelliset tiedot tästä TOP‐paketista.  

Opettajat ja opiskelijat keskustelevat tulevan ohjaajan kanssa Skypen (ja nettikameran) 

välityksellä. 

Hyvää tietoa TOP:sta ja koulusta kotisivuillamme www.optimaedu.fi. 

Opettaja antaa tarkemmat ohjeet mahdollisen TOP‐vierailun osalta. 

 

 

YHTEISTYÖKOULUT 

Tästä löydät TOP‐toiminnan yhteistyökoulut. 

 

80 

 

Optima  jatkaa  työtään  yhteistyökoulujen  löytämiseksi  muualta  EU:n  alueelta.  Kaikilla 

opettajilla ja koulutusjohtajilla on oikeus hakea uusia yhteistyökouluja, ja he saavat mielellään 

olla asiassa aloitteellisia.   

 

Kun yhteydet on  luotu  ja yhteistyö aloitettu,  jossain vaiheessa on aika  tavata  toisen koulun 

edustajia kasvokkain. Milloin Optima on tehnyt aloitteen yhteistyön käynnistämiseksi, Optima 

tekee myös ensimmäisen vierailun. Sopiva vierailuajankohta on kun: 

opettaja on vakiinnuttanut kouluun yhteyden s‐postitse ja puhelimitse, mikä osoittaa, 

että toinen koulu on tosissaan ja sillä on edellytykset yhteistyöhön. 

Opettaja  ”mobilisoi”  yhden  tai  useampia  opiskelijoita,  jotka  ovat  valmiita  tekemään 

TOP‐jaksonsa  yhteistyökoulun  lähellä  sijaitsevalla  työpaikalla  ja  jotka  voivat  lähteä 

vierailulle mukaan.  

Jokainen  yhteistyötä  harjoittava  ala  ei  voi  vierailla  toisissaan,  vaan  koululla  vieraileva/t 

opettaja/t  edustavat  koko  Optimaa,  eivät  vain  omaa  alaansa.  On  luonnollisesti  hyvä,  jos 

yhteistyökoulussa on mahdollisimman monta alaa, mutta se ei ole välttämätöntä yhteistyön 

käynnistämiseksi. Hyvissä yhteistyökouluissa voi olla myös kapeampi alavalikoima. 

 

 

OPISKELIJAT JOILLA ON OMIA KONTAKTEJA 

Opiskelijat  saavat myös  hyödyntää  omia  kontaktejaan,  vaikka Optimalla  ei  olisikaan 

kyseisellä paikkakunnalla yhteistyökoulua.  

Opiskelijan pitää  ilmoittaa toiveestaan opettajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen 

TOP‐jaksoa.  

Koulutusjohtaja tarkastaa  ja tekee päätöksen, sopiiko kyseinen  järjestely koululle. Jos 

se  ei  sovi,  mutta  opiskelija  on  päättänyt  lähteä,  hänelle  annetaan  tiedoksi:  lähde 

kesällä työskentelemään sinne. 

Optimalla  tulee  olla  TOP‐paikoille  selvät  kriteerit,  jotka  on  täytettävä. 

Koulutusjohtajalla on vastuu. 

 

81 

Samoin  kuin  Suomessa  sijaisevilla TOP‐paikoilla, ulkomaiden TOP‐paikoissa pitää olla 

riittävää tuotanto‐ ja huoltotoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja henkilökunnalla pitää 

olla  sellainen  ammattitaito,  koulutus  ja  työelämäkokemus,  että  heitä  voidaan  valita 

vastaaviksi  työpaikkaohjaajiksi.  Työpaikan  on  tietenkin  myös  kyettävä  tarjoamaan 

sellaisia työtehtäviä, jotka vastaavat TOP‐jakson ja tutkinnonosan tavoitteita. 

o Näiden  lisäksi  tarkennuksia  alakohtaisesti,  esim.  työturvallisuusmääräykset, 

jotka  voivat  vaihdella maasta  toiseen.   Nämä  täytyy myös  todeta  eikä  jättää 

roikkumaan ilmaan. 

 

   

TOP‐jakso EU:n ja ETA:n ulkopuolella 

Käsitellään  aina  poikkeustapauksina,  ei mitenkään  itsestään  selvää,  että  opiskelijat 

voivat  lähteä  matkaan  TOP:n  puitteissa.  Koulutusalajohtajan  ja  rehtorin  täytyy 

molempien hyväksyä järjestelyt seuraavien perusteiden pohjalta: 

o oleskelun pituus 

o työpaikan  ja  tulevien  työtehtävien  yhteensopivuus  TOP‐jaksoon  sekä  TOP‐

paikan yleisiin vaatimuksiin 

o ikä, tietenkin väh. 18 vuotta, huoltajan lupa ei riitä 

o opiskelijalla  on  voimassa matkustajavakuutus,  tapaturma‐  ja  vastuuvakuutus 

sekä oikeusturvavakuutus, jotka ovat voimassa TOP‐jakson suoritusmaassa sekä 

työ‐ että vapaa‐ajalla. Optiman vakuutus koskee vain EU‐ ja ETA‐maita. 

o opiskelijalla  ei  saa  olla  liian  paljon  poissaoloja,  ja  opintojen  pitää  edetä 

tarkoitetulla  tavalla.  Yleisiä  vaatimuksia,  jotka  voidaan  täyttää  opiskelijan 

tasosta  huolimatta. Opiskelijan  pitää  osoittaa,  että  hän  on  tosissaan  ja  osaa 

kantaa vastuunsa. 

Jos koulutusalajohtaja  ja  rehtori molemmat hyväksyvät suunnitelmat, opiskelijalla on 

oikeus  Optiman  TOP‐avustukseen.  Avustus  on  50  prosenttia matkojen  ja  asumisen 

kokonaiskustannuksista, kuitenkin korkeintaan 300 euroa. 

Jos  suunnitelmia  ei  etukäteen  hyväksytä  TOP‐jaksoksi,  opiskelijaa  voidaan  kehottaa 

lähtemään  matkalle  kesälomalla  tai  pitämään  opinnoissa  taukoa  ja  mahdollisesti 

 

82 

saamaan työn hyväksyttyä TOP‐jaksoksi  jälkikäteen. Näissä tapauksissa opiskelijalla ei 

ole oikeutta TOP‐avustukseen tai ateriakorvaukseen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

83 

7 Työnantaja vastaa työsuojelusta 

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 § toteaa, että työnantaja vastaa työpaikalla 

opiskelijan  työturvallisuudesta  käytännön  työtehtävien  yhteydessä  järjestettävässä 

koulutuksessa.  Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 5 § toteaa, että koulutuksen 

järjestäjän eli Optiman tulee ilmoittaa työnantajalle tästä työturvallisuusvastuusta.  

 

Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen 

järjestäjän on ennen kirjallisen koulutussopimuksen solmimista varmistettava, että: 

työssäoppiminen  ja  ammattiosaamisen  näyttö  voidaan  järjestää  työpaikalla 

turvallisesti.  

opiskelijalla  on  riittävä  valmius  työskennellä  ja  opiskella  työpaikalla  turvallisesti  ja 

työpaikalle tiedotetaan opiskelijan valmiuksista.  

opiskelija  saa  sellaiset  tiedot,  joiden  ansiosta  hän  voi  perehtyä  työhön  ja 

työturvallisuutta  koskeviin  lakeihin  ja  määräyksiin  sekä  noudattaa 

työturvallisuusohjeita.   

 

Työnantaja vastaa työsuojelusta, työolosuhteista, työpaikan koneista  ja  laitteista sekä 

perehdyttämisen, ohjauksen  ja valvonnan  järjestämisestä.   Ohjaukseen  ja valvontaan 

on  työpaikalla  kiinnitettävä  erityistä  huomiota.  Työpaikkaohjaajan  on  käytävä 

työhönopastuksen  tarkistuslista  läpi  opiskelijan  kanssa  ensimmäisen  TOP‐viikon 

aikana.  

 

TOP:ssa  ja  ammattiosaamisen  näytössä  opiskelijaan  sovelletaan  alan 

työturvallisuusmääräyksiä samalla tavoin kuin palkalliseen työntekijään.  Opiskelija oppii hyvät 

työturvallisuusmenetelmät  työpaikalla  ohjaajaltaan  ja  työtovereiltaan,  ja  sitä  kautta 

työturvallisuudesta  muodostuu  luonnollinen  osa  hänen  ammattiosaamistaan.  Kokeneen 

kollegan työskentelytapa toimii mallina, miten työturvallisuusmääräyksiä on noudatettava. 

 

Nuorta työntekijää saa lain mukaan käyttää (erityisen) haitallisiin ja vaarallisiin töihin, jos työ 

tehdään  ammatillisessa  koulutuksessa.  Työnantajan  ja  koulutuksen  järjestäjän  väliseen 

 

84 

sopimukseen  on  liitettävä  selvitys  siitä,  miten  valvonta  ja  tarpeellinen  perehdyttäminen 

järjestetään, ja lisäksi työstä on lähetettävä ilmoitus asianmukaiselle työsuojeluviranomaiselle 

tiedoksi.  

 

Alle  18‐vuotias  voi  TOP‐jaksolla  poikkeusluvalla  tehdä  töitä,  jotka  ovat  kiellettyjä  alle  18‐

vuotiaalta.   Niillä  tarkoitetaan  töitä,  jotka  ovat  haitallisia  työntekijän  henkisen  tai  fyysisen 

terveyden kannalta tai  jotka vaativat suurempaa rasitusta tai vastuuta kuin alle 18‐vuotiaalle 

on  kohtuullista,  esim.  räjähdysaineiden  käsittely,  sukellustyöt,  teurastustyöt  ja 

mielenterveyspotilaiden kanssa tehtävä työ. 

 

Työnantajan  ja  koulutuksen  järjestäjän  on  yhdessä  selvitettävä,  tarvitaanko  TOP:ssa 

henkilökohtaisia  suojavarusteita,  sekä  sovittava  niiden  hankinnasta  ja  kirjattava  se 

sopimukseen.  Henkilökohtainen  suojavarustus  sisältää  esim.  kypärät,  suojavaatteet, 

kuulosuojaimet, silmä‐ ja kasvosuojaimet sekä hengityssuojaimet. 

 

Lyhyesti: Työnantajan tehtävänä ja vastuulla työsuojelun yhteydessä on: 

seurata työolosuhteiden ja ‐menetelmien turvallisuutta ja työyhteisön tilannetta. 

yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa arvioida mahdollisia terveysriskejä. 

laatia  työsuojelun  toimintaohjeet  edistämään  työolosuhteiden  terveys‐  ja 

turvallisuustilannetta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

85 

8 Koulu vastaa opiskelijasta ja vakuutussuojasta 

Laki  opiskeluun  liittyvissä  työhön  rinnastettavissa  olosuhteissa  syntyneen  vamman  tai 

sairauden  korvaamisesta  (1318/2002)  sisältää  määräykset  opiskelijan  oikeudesta 

korvaukseen tapaturman sattuessa.  

 

Lain  nojalla  korvataan  tapaturma,  joka  on  sattunut  henkilön  osallistuessa  käytännön 

opetukseen,  työssäoppimiseen  tai  ammattiosaamisen  näyttöön.  Edellytyksenä  on,  että 

tapaturma  on  sattunut  koulussa  tai muussa  koulutuksen  järjestäjän  osoittamassa  paikassa, 

esim.  työssäoppimispaikassa  tai  näytön  suorittamispaikassa.  Vakuutusturva  koskee  myös 

tapaturmia,  jotka  ovat  sattuneet  opiskelijan  siirtyessä  välittömästi  asunnolta  kouluun/TOP‐

paikkaan/näytön suorittamispaikkaan tai päinvastoin.  

 

 

Korvausvastuu  vahingoista,  jotka  syntyvät  koulutuksen  aikana  työpaikalla  tapahtuvan 

käytännön opetuksen yhteydessä, määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.  

 

Jos opiskelija virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa lievää vahinkoa opetukseen liittyvässä 

työssä,  on  se  jonka  lukuun  työ  suoritetaan,  velvollinen  korvaamaan  vahingon.  ”Isännän 

vastuun”  periaatteen  mukaisesti  työnantaja  siis  ensi  sijassa  kantaa  vastuun  sellaisesta 

vahingosta, jonka opiskelija aiheuttaa ulkopuoliselle. Työ suoritetaan työnantajan lukuun, kun 

työpaikka  vastaa  työnjohdosta  ja  valvonnasta  ja  työnantaja  hyötyy  opiskelijan  tekemästä 

työstä (Vahingonkorvauslaki, 3 luku 1 §). 

 

Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, se kattaa opiskelijan aiheuttamat vahingot, 

jos vakuutusehdoissa niin  ilmoitetaan. Mutta  jos katsotaan, että työ suoritetaan koulutuksen 

järjestäjän  lukuun, se vastaa opiskelijan aiheuttamista vahingoista samalla  tavalla.   Vahingot 

korvataan silloin koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. 

 

Vahingonkorvausvastuuta  selvitettäessä  voi  tietyissä  tapauksissa  syntyä  ongelmia 

määriteltäessä, kenen lukuun työ on suoritettu. Tällainen tilanne voi syntyä esim. kun voidaan 

 

86 

katsoa,  että  opiskelija  on  ollut  työpaikalla  oppilaitoksen  (opettajan)  ohjauksessa  ja 

valvonnassa. Ohjaus‐ ja valvontavastuu on syytä kirjata koulutussopimukseen tarkasti. 

 

 

Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti velvollinen korvaaman vahingon, jos hän aiheuttaa 

vahingon  lievää  tuottamusta  vakavammin.  Vahingon  kärsijä  voi  olla  yritys,  joku  sen 

työntekijöistä  tai  ulkopuolinen.  Vahingonkorvauksen  määrä  päätetään  sen  mukaan,  mikä 

harkitaan  kohtuulliseksi  ottamalla  huomioon  vahingon  suuruus,  teon  laatu,  vahingon 

aiheuttajan  asema,  vahingon  kärsineen  tarve  sekä muut olosuhteet  (Vahingonkorvauslaki  4 

luku 1 §). 

 

 

Vastuuvakuutukset  sisältävät  tiettyjä  kohtia,  jotka  rajoittavat  korvausta  vakuutusehtojen 

mukaisesti.  Vastuuvakuutus  ei  korvaa  vakuutuksenottajalle  aiheutunutta  vahinkoa. Haltuun 

otetusta omaisuudesta ei pääsääntöisesti myöskään saa korvausta.  

 

Jotkut  vakuutusyhtiöt  tarjoavat  koulutuksen  järjestäjille  vakuutusta,  joka  korvaa  siltä  osin 

opiskelijan  työnantajan  omaisuudelle  aiheuttamat  vahingot,  joita  työnantajan  oma 

omaisuusvahinkokorvaus  ei  kata,  sekä  sellaiset  opiskelijan  ulkopuoliselle  aiheuttamat 

vahingot,  joita  työnantajan  vastuuvakuutus  ei  korvaa.    On  syytä  huomata,  ettei  vakuutus 

korvaa  vahinkoja,  jotka  johtuvat  puutteellisesta  perehdyttämisestä  tai  puutteellisesta 

työnohjauksesta  tai  työnohjauksen  tai  valvonnan  puuttumisesta.    Optimalla  on  tällainen 

vakuutus opiskelijoilleen. 

 

_____________________ 

 

Lyhyesti: JOS VAHINKO SYNTYY… 

Optimalla  on  kaikille  opiskelijoilleen  tapaturma‐  ja  vastuuvakuutus  vakuutusyhtiö 

Pohjolassa.   

o Tapaturmavakuutus koskee työtapaturmia työssäoppimisen aikana. 

 

87 

o Vastuuvakuutus  koskee  opiskelijan  aiheuttamaa  mahdollista  vahinkoa 

työnantajan omaisuudelle työssäoppimisen aikana. 

Vakuutus on voimassa EU:n alueella, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. 

Työpaikkaohjaajan  ja/tai  opiskelijan  on  välittömästi  otettava  yhteyttä  vastaavaan 

opettajaan ja kerrottava, mitä on tapahtunut.  

Opettaja  ottaa  yhteyttä  Optiman  tarpeellisiin  tahoihin,  ja  tapahtumasta  tehdään 

työsuojelutarkastus. 

o Opintotorille tehdään tapaturmailmoitus. 

o Asiasta tiedotetaan rehtorille. 

o Ota  yhteyttä  Ulla‐Stina  Löwiin,  joka  vastaa  Optimassa  vakuutuksista, 

yksityiskohtien selvittämiseksi. 

 

Optiman vakuutus korvaa: 

henkilövahingon,  kun  loukkaantunut  on  muu  kuin  TOP‐sopimuksen  allekirjoittanut 

työnantaja, siltä osin kuin työnantajan oma vastuuvakuutus ei korvaa vammaa. 

omaisuudelle  TOP‐työpaikalla  aiheutuneen  vahingon,  mikäli  omaisuuden 

esinevahinkovakuutus ei korvaa kyseistä omaisuutta. 

esinevahinkoina korvataan vain välittömiä ja suoria kustannuksia. 

 

Optiman vakuutus ei korvaa: 

vahinkoa,  joka on  syntynyt  sen  vuoksi, että opiskelijalla on ollut puutteelliset  tiedot 

työtehtävästä tai häntä on opastettu työtehtävään riittämättömästi. Asiaan ei vaikuta, 

onko huolimattomuus  johtunut Optimasta  tai koulutussopimuksen allekirjoittaneesta 

työnantajasta. 

vahinkoa, joka on aiheutunut puutteellisesta valvonnasta tai työnjohdosta työnantajan 

puolelta. 

välillisiä vahinkoja tai kustannuksia, esim. ansionmenetystä, toiminnan keskeytymistä, 

jollekin muulle kuin välittömän vahingon kärsineelle aiheutuneista vahingoista. 

toistuvia vahinkoja. 

 

88 

MUTTA  jos  opiskelija  saa  TOP‐jaksoltaan  palkkaa, mikä  ei  ole  jakson  tarkoitus,  työnantaja 

tekee  opiskelijan  kanssa  työsopimuksen  ja  on  velvollinen  hoitamaan  vastuuvakuutuksen 

kokonaisuudessaan. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

89 

9 Arvostelu 

9.1 Seuranta eTaitavan avulla 

eTaitava on  työssäoppimisajan seurantaan  tarkoitettu matkapuhelintyökalu. Opettaja pystyy 

eTaitavan  avulla  seuraamaan  jokaisen  opiskelijan  työssäoppimista  helposti,  tehokkaasti  ja 

yksilöllisesti.    eTaitava  ei  korvaa  opettajan  TOP‐käyntejä,  mutta  sen  merkitys  kasvaa,  jos 

opiskelija suorittaa TOP:ta lähialueen ulkopuolella. 

 

Opettaja  lähettää  kysymyksiä  tietokoneen  kautta,  ja  opiskelija  voi  vastata  niihin 

matkapuhelimella  tai  tietokoneella.  Vastaukset  tallennetaan  tietokantaan,  ja  opettaja  voi 

vastausten pohjalta saada ohjelman kautta raportteja. Myös opiskelija voi käyttää vastauksia 

TOP‐raporttia kirjoittaessaan.  

 

Lisäksi työpaikkaohjaajalle voidaan tarjota mahdollisuus kysymyksiin vastaamiseen. eTaitavaa 

aletaan  vähitellen  käyttää  siten,  että  työpaikkaohjaajat  pystyvät matkapuhelimensa  avulla 

helposti kuittaamaan päivittäin, onko opiskelija ollut paikalla. Opettaja saa tiedon siitä  ja voi 

näin ollen helposti seurata, että opiskelija hoitaa asiansa. 

 

eTaitavan  tärkeänä  tehtävänä  on  ylläpitää  ja  vahvistaa  opettajan  ja  opiskelijoiden 

yhteydenpitoa TOP‐jaksolla. Opettajan  tulee käyttää eTaitavaa  tarkistaakseen, että kaikki on 

kunnossa,  yksinkertaisin  kysymyksin,  esim.  ”Miten  menee?”.Opettaja  ei  saa  pommittaa 

opiskelijoita kysymyksillä; 3‐5 kysymystä kuuden viikon TOP‐jaksossa voisi olla sopiva määrä. 

Esim. 

vko 1: Oletko käynyt työhönopastuksen tarkistuslistan läpi ohjaajasi kanssa? 

vko 2: Oletko saanut mielekkäitä työtehtäviä? 

vko 3: Saatko ohjaajaltasi ohjausta? Oletteko suunnitelleet näyttöä? 

vko 5: Sujuuko kaikki hyvin? 

Opettaja  voi  käyttää  arviointikysymyksiä,  joissa  on  useita  vastausvaihtoehtoja, mutta  ensi 

sijassa suositellaan KYLLÄ‐EI ‐kysymyksiä, joihin opiskelijat voivat lisätä lyhyet kommenttinsa.  

 

 

90 

Lisätietoa mm.  siitä, miten opettajana otat eTaitavan  käyttöön,  löytyy  Fronterista  kohdasta 

TOP‐matkapuhelin – eTaitava.   

 

 

9.2  TOP‐tuntipäiväkirja 

eTaitavan  avulla  tapahtuvan  TOP‐jakson  seurannan  lisäksi  opiskelija  pitää  pakollista  TOP‐

tunitpäiväkirjaa.  

 

Päiväkirja  on  tarkoitettu  opiskelijalle,  ohjaajalle  ja  opettajalle.  Se  toimii  seurannan  ja 

ohjauksen  välineenä  opiskelijan  ammatillisessa  kehityksessä.  Sen  avulla  pystytään 

tarkistamaan, että asiat sujuvat tarkoitetulla tavalla.   

 

Opiskelija  huolehtii  päiväkirjasta  ja  täyttää  siihen  päivittäin  tai  ainakin  joka  perjantai, mitä 

työtehtäviä hän on tehnyt ja miten monta tuntia. Ohjaaja allekirjoittaa päiväkirjan ja vahvistaa 

tietojen  paikkaansapitävyyden.  Päiväkirja  toimitetaan  vastaavalle  opettajalle  TOP‐jakson 

jälkeen. 

 

Päiväkirja on erityisen tärkeä, kun TOP‐arviointi katoaa uusien tutkinnon perusteiden myötä ja 

työssäoppimista  arvioidaan  ainoastaan  ammattiosaamisen  näytöllä.  Ei  riitä,  että  opiskelija 

suoriutuu näytöstä hyvin, mutta muuten hutiloi TOP‐jaksolla.   

Jos opiskelija laiminlyö tehtäviään, ohjaajan tulee ottaa yhteyttä opettajaan. TOP‐jakso 

voidaan keskeyttää eikä opiskelijalle tarjota mahdollisuutta ammattiosaamisen näytön 

suorittamiseen.  

Jos  opiskelija  saa  suorittaa  ammattiosaamisen  näytön,  vaikka  hänellä  on  paljon 

poissaoloja  TOP‐jaksolla,  osaaminen  tunnustetaan  näyttökokeella,  mutta  TOP‐

opintoviikkoja ei voida hyväksyä ennen kuin opiskelija on korvannut poissaolotunnit. 

 

 

9.3. Ohjaajan antama palaute 

 

91 

Työpaikkaohjaajan antama palaute tarjoaa ohjaajalle mahdollisuuden antaa sekä opiskelijalle 

että  Optimalle  kirjallista  palautetta  TOP‐jakson  loputtua.  Lomake  jaetaan  aina  ohjaajille, 

mutta sen täyttäminen ei ole pakollista. 

o Mikä on toiminut hyvin? 

o Mikä ei ole toiminut? 

o Miten opiskelija voi kehittää itseään? 

o Ehdotuksia seuraavalle TOP‐jaksolle? 

o Muuta?  

Ohjaaja  antaa  täytetyn  lomakkeen  opiskelijalle,  joka  toimittaa  sen  eteenpäin  vastaavalle 

opettajalle.  Opiskelija  saa  siitä  kopion.  Vastaava  opettaja  toimittaa  tietoa  palautteesta 

tarpeen  mukaan  eteenpäin  poikkeamaraportin  kautta  tai  koulutusalan‐/toimialan 

kokouksissa. 

 

 

9.4 TOP‐loppuraportti 

Loppuraporttikin on arvostelua. Opiskelijan raportti sisältää kaksi osaa. Toinen voidaan esitellä 

luokassa ja toisen suuntautuu vain opettajalle eikä sen tarvitse tulla yleiseen tietoon. Luokalle 

esiteltävää osaa kakkoset voivat esitellä myös ykkösille ja kolmoset kakkosille.  

 

Loppuraportissa pitää vastata alla oleviin kysymyksiin. Lihavoituja kysymyksiä voidaan käsitellä 

luokassa, muut ovat opiskelijan ja opettajan välisiä: 

Millaisia työtehtäviä teit? 

Mitä uutta opit? Jos et oppinut mitään uutta, miksi niin kävi? 

Mikä oli vaikeaa? 

Mikä oli tärkeintä, mitä opit? 

Mikä jäi epäselväksi? 

Millaista palautetta sait? 

Mitä ohjaaja olisi voinut tehdä paremmin? 

Mitä itse olisit voinut tehdä paremmin? 

Miten sinun pitää kehittää itseäsi? 

Saavutettiinko TOP‐jaksosi tavoitteet? Miksi/miksi ei? 

 

92 

Oliko suorittamasi ammattiosaamisen näyttö sopiva päätös TOP‐

jaksollesi? 

Voisitko  ajatella  tällä  työpaikalla  työskentelyä 

tulevaisuudessa? Miksi/miksi et? 

 

Raportin  kirjoittamisen  helpottamiseksi  opiskelijan  kannattaa miettiä  yllä  olevia  kysymyksiä 

esim. joka perjantai TOP‐jakson aikana. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää tuntipäiväkirjaa. 

Tietenkään kaikki eivät niin  tee, mutta opettajan pitää  kehottaa  ja  rohkaista opiskelijoitaan 

kehittämään  itsearviointiaan  TOP:n  aikana.  Opettaja  voi  muistuttaa  opiskelijoita  tästä 

käydessään TOP‐paikoissa tai eTaitavan kautta. 

 

Opiskelijalla voi myös olla raporttia kirjoittaessaan hyötyä niistä vastauksista, joita hän lähetti 

opettajan eTaitavan kautta tekemiin kysymyksiin. 

 

________________________ 

 

Opettajana sinulla on käytettävissäsi kaksi vaihtoehtoa raporttien suhteen.  

Toisessa opiskelijat kirjoittavat raporttinsa omalla ajallaan ja te kokoonnutte luokkana 

viikon kuluessa TOP‐jakson päättymisestä keskustelemaan muutamista  raportinosista 

(osa on tarkoitettu vain opettajan luettavaksi). Katso yllä.  

Toinen vaihtoehto on kerätä oppilaat koolle myös  raportin kirjoittamista varten niin, 

että se todella tulee tehtyä. 

 

Muista ettei työssäoppiminen ole kurssi vaan menetelmä, mikä tarkoittaa, että opettaja voi 

täysin  vapaasti  käyttää  TOP:n  jälkeen  ammattiaineessa  kaksi  tuntia  raportointiin.  Näitä 

tunteja ei tarvitse erikeen merkitä lukujärjestykseen.  

 

TOP:n  poissaolojen  sekä  raporttien  ja  päiväkirjojen  laiminlyönnin  korvaamista  varten  on 

lomake Työseuranta ‐ poissaolon korvaaminen. Mieluiten TOP korvataan TOP:lla, mutta joskus 

se ei ole mahdollista ja silloin opiskelija korvaa poissaolon koululla. 

 

 

93 

10 Työpaikkarekisteri 

Primuksessa/Wilmassa on kaksi TOP:iin  liittyvää rekisteriä. Toisen nimi on Platser  för praktik 

och  inlärning  i  arbete  ja  toisen  Arbetsplatshandledare.  Niiden  laatiminen  aloitetaan 

lukuvuonna  2010‐2011. Opintotori  ylläpitää  ja  päivittää  rekistereitä.  Rekisteri  kattaa  kaikki 

koulutuslohkot.   

 

Nykytilanteessa  monilla  osastoilla  on  omat  yritysrekisterinsä.  Ne  siirretään  Primuksen 

rekisteriin.  

 

Ohjeet opettajille: 

1. Huolehdi  siitä,  että  Opintotori  ja  opintosihteerit  saavat  alkuperäisen 

Koulutussopimuksen  tai  kopion  siitä.  Sopimuksen  tietoja  tarvitaan  rekisterin 

pitämiseksi ajan tasalla. 

2. Näytä opiskelijoille, miten he pääsevät rekisteriin. 

Opiskelijat pääsevät Primukseen uuden Wilma‐ohjelman  kautta. Wilmassa he 

pääsevät myös näkemään arvosanansa ja opintoviikkonsa. 

Opettajat ja opiskelijat voivat helposti tarkistaa, mitkä työpaikat on tarkoitettu 

juuri  heidän  alalleen  käyttämällä  valmista  ”Koulutusohjelma”  ‐

hakuvaihtoehtoa.  Työpaikka  voi  tietenkin  sopia  useampaankin 

koulutusohjelmaan. 

 

Opiskelijoille  suositellaan  rekisterin  käyttöä  TOP‐paikan  etsinnässä.  Rekisterin  tulee  ensi 

sijassa  sisältää  sellaisia  paikkoja,  joissa  on  koulutettuja  työpaikkaohjaajia  ja  jotka  ovat 

tottuneita  ottamaan  vastaan  opiskelijoita.  Mikäli  työpaikalla  ei  ole  koulutettuja 

työpaikkaohjaajia,  se  pitää  mainita  rekisterikortin  lisätiedoissa.  TOP‐paikkojen  on  aina 

täytettävä suunnitelmassa asetetut TOP‐jakson kriteerit, ja niillä on oltava ohjaavan opettajan 

hyväksyntä. 

 

Opettaja  voi  rekisterin  lisäksi  antaa  opiskelijoille  suullisesti  lisätietoa  siitä, mitkä  työpaikat 

sopivat millekin  tasolle,  tutkinnonosaan, suuntautumiseen  tai erikoisalueeseen. Opettaja voi 

myös kirjata nämä tiedot rekisterikortin lisätietoihin. 

 

94 

 

Ohjeet opiskelijoille: 

1. Kirjaudu sisään Wilmaan. 

2. Siirry työpaikkarekisteriin Platser för praktik och inlärning i arbete. 

3. Käytä  ”Koulutusohjelma”‐hakuvaihtoehtoa  ja  valitse  oma  koulutusohjelmasi,  jolloin 

saat esiin kaikki ko. ohjelman  työpaikat. Työpaikka voi  tietenkin sopia useampaankin 

koulutusohjelmaan. 

4. Työpaikan rekisterikortissa on seuraavat tiedot: 

Osoite 

www‐osoite 

Työpaikkaohjaajan  nimi  (tai  työpaikan  muun  edustajan  nimi)  sekä  hänen 

matkapuhelinnumeronsa ja s‐postiosoitteensa 

Mahdolliset lisätiedot: 

o lyhyt kuvaus työpaikasta 

o mihin tutkinnonosiin (opintokokonaisuuksiin) työpaikka sopii 

o onko työpaikalla koulutettuja työpaikkaohjaajia 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

95 

11 Avustukset ja korvaukset 

MATKAT JA ASUMINEN 

Kansaneläkelaitos KELA korvaa ainoastaan päivittäiset matkat opiskelijan kodin ja TOP‐paikan 

välillä.  TOP‐jakson  täytyy  olla  vähintään  15  työpäivän  (18  kalenteripäivän) mittainen,  jotta 

siihen  saisi  KELA:lta  korvausta.  Huomaa,  että  yhdensuuntaisen  matkan  pitää  olla  yli  10 

kilometriä. Tarvittavat lomakkeet ovat Opintotorilla. 

 

Optima  osallistuu  sellaisten  opiskelijoiden  matkojen  ja  asumisen  rahoittamiseen,  jotka 

suorittavat TOP‐jaksoa lähialueen ulkopuolella, eli opiskelija ei pysty matkustamaan kotiin tai 

asuntolaan  työpäivän  jälkeen  ja  työpaikka  sijaitsee  Optiman  omistajakuntien  ulkopuolella 

(matka sinne – asunto – matka kotiin). Opiskelija vastaa kuitenkin itse osasta kustannuksia. 

 

TOP‐avustus (operatiivisen johtoryhmän päätös 13.3): 

Opiskelija,  joka  tekee  TOP‐jaksonsa  Suomessa  mutta  lähialueen  ulkopuolella,  voi 

hakea  TOP‐avustusta.  Avustus  on  50  prosenttia  matkojen  ja  asumisen 

kokonaiskustannuksista,  kuitenkin  korkeintaan  200  euroa.    Avustus  maksetaan 

esitettyjä  kuitteja  vastaan  jälkikäteen.  Automatkakustannusten  laskentaperusteena 

käytetään 0,22 euroa/km. Erityistapaukset: 

o Opiskelija matkustaa päivittäin lähialueen ulkopuolella sijaitsevalle TOP‐paikalle 

lyhyen aikaa eikä hänellä ole oikeutta KELA‐korvaukseen: 

Aina  poikkeus,  mutta  oikeus  TOP‐avustukseen  jos  järjestely  on 

pedagogisesti perusteltua  ja sovittu vastaavan opettajan  ja tarvittaessa 

koulutusalajohtajan kanssa etukäteen. 

o Opiskelija,  joka  on  TOP‐jaksolla  lähialueen  ulkopuolella,  asuu  viikot 

työpaikkakunnalla  mutta  matkustaa  kotiin  viikonlopuiksi,  ei  myöskään  ole 

oikeutettu KELA‐korvaukseen: 

Aina poikkeus, mutta oikeus TOP‐avustukseen  jos  järjestelystä  sovittu 

vastaavan  opettajan  ja  tarvittaessa  koulutusalajohtajan  kanssa 

etukäteen.  

Opiskelija,  joka  tekee  TOP‐jaksonsa  EU‐alueella  ja  Pohjoismaissa,  voi  hakea  TOP‐

avustusta.  Avustus  on  50  prosenttia matkojen  ja  asumisen  kokonaiskustannuksista, 

 

96 

kuitenkin  korkeintaan  300  euroa.    Avustus  maksetaan  esitettyjä  kuitteja  vastaan 

jälkikäteen.  Automatkakustannusten  laskentaperusteena  käytetään  0,22  euroa/km. 

Erityistapaukset: 

o TOP‐jakso EU:n ja ETA:n ulkopuolella: Poikkeus, mutta jos koulutusalajohtaja ja 

rehtori  molemmat  hyväksyvät  TOP:n,  opiskelijalla  on  oikeus  Optiman  TOP‐

tukeen. 

 

Ateriakorvaus on sama lähialueella ja lähialueen ulkopuolella eli 4 euroa työpäivää kohti. Lue 

lisää tästä alta. 

 

Ulkopuolinen rahoitus ulkomailla suoritettavaan työssäoppimiseen 

Näiden lisäksi opiskelija ja vastaava opettaja voivat saada/hakea ulkopuolista apurahaa/tukea 

matkoihin  ja  asumiseen.  Koulutusalajohtaja  ja  opettaja  voivat  myös  tehdä  aloitteen 

rahoituksen hakemiseksi esim. Nordplus Junior tai Leonardo da Vinci –ohjelmien kautta. 

 

RUOKA 

Mikäli  työnantaja  ei  kustanna  opiskelijan  ruokailua  TOP‐jaksolla  eikä  työpaikka  sijaitse 

lähietäisyydellä  (3  km)  Optiman  toimipaikasta  Pietarsaaressa,  Teerijärvellä  tai 

Uudessakaarlepyyssä  tai  mikäli  opiskelijan  työaika  ei  mahdollista  koululla  ateriointia, 

opiskelijalle maksetaan  jälkikäteen  ateriakorvausta  4  euroa  työpäivää  kohti  (syksystä  2009 

lähtien,  aiemmin  korvaus  oli  2,50  euroa  päivässä).  Korvaus  koskee  TOP‐jaksoa  sekä 

lähialueella että sen ulkopuolella. 

 

Opiskelija  täyttää  lomakkeen Ateriakorvaushakemus TOP‐ajalta S 15  ja merkitsee  todellisen 

(toteutuneen)  työpäivien  lukumäärän  ja  toimittaa  lomakkeen  vastaavalle  opettajalle 

hyväksyntää varten. Opettaja  toimittaa  lomakkeen koulutusjohtajalle,  ja korvaus maksetaan 

suoraan ilmoitetulle tilille.  

 

Mikäli opiskelija ruokailee Optiman muussa toimipisteessä kuin mihin hän tavallisesti kuuluu, 

vastaavan opettajan on ilmoitettava siitä ennen TOP‐jakson alkua sekä opiskelijan tavalliseen 

 

97 

ruokailupaikkaan  että  TOP‐jakson  ruokailupaikkaan.   Opettaja  ottaa  jo  koulutussopimuksen 

(TOP‐sopimuksen) allekirjoittamisen yhteydessä selvää, miten ruokailu järjestetään. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

98 

12 Lomakkeet 

TOP‐paikkahakemus (Opiskelijan ehdotus TOP‐paikaksi)    TOP1 

TOP ulkomailla – lupa alaikäiselle      TOP2 

Koulutussopimus (TOP‐sopimus)       TOP3 

TOP‐paikkojen yhteenveto        TOP4 

TOP‐opastus työpaikalla (Työhönopastuksen tarkistuslista)    TOP5 

Työpaikan kuvaus          TOP6 

TOP‐tuntipäiväkirja         TOP7 

Työpaikkaohjaajan antama palaute       TOP8 

AO‐näytön arviointi ‐ uusien tutkinnonperusteiden mukaan   TOP9 

AO‐näytön arviointi ‐ ”vanhojen” perusteiden mukaan     TOP10 

TOP‐arviointi (jos ao‐näyttöä ei tehdä TOP:ssa)    TOP11 

TOP‐loppuraportti          TOP12 

Ateriat TOP‐aikana         TOP13 

TOP‐avustushakemus (TOP lähialueen ulkopuolella)    TOP14 

Ammattiosaamisen näyttö – oikaisuvaatimus      TOP15 

Työseuranta ‐ poissaolon korvaaminen      S8‐09