Inkoon kunta

Kotouttamisohjelma

30.4.2016

1

Sisältö 1. Johdanto ................................................................................................................................ 2

2. Keskeisiä käsitteitä ............................................................................................................... 4

3. Inkoon maahanmuuttajat ..................................................................................................... 5

4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako....................................................................... 6

4.1 Kunta .................................................................................................................................... 6

4.2 Maistraatti ja poliisiviranomainen .................................................................................... 7

4.3 Kansaneläkelaitos (KELA) .................................................................................................. 7

4.4 Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ............................................................................ 8

5. Korvaukset valtiolta .............................................................................................................. 9

5.1 Yleistä korvauksista ............................................................................................................ 9

5.2 Pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen .......................................... 10

5.3 Erityisistä syistä aiheutuvat kustannukset ..................................................................... 11

6. Kotouttamistyö ja -palvelut Inkoossa ................................................................................ 11

6.1 Terveyspalvelut ................................................................................................................. 11

6.2 Sosiaalipalvelut ................................................................................................................. 13

6.3 Työllistäminen ja ohjaus .................................................................................................. 14

7. Asumispalvelut .................................................................................................................... 15

8. Päivähoito ja koulu.............................................................................................................. 15

9. Nuorisotoimi ........................................................................................................................ 17

10. Vapaa-aika ja kulttuuri ..................................................................................................... 18

11. Tulkkipalvelut ................................................................................................................... 19

12. Ikääntyvät maahanmuuttajat ........................................................................................... 20

13. Kolmas sektori .................................................................................................................. 20

14. Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen .................................................. 20

15. Kotouttamisen seuranta ................................................................................................... 21

16. Ohjelman päivitys ............................................................................................................. 22

2

1. Johdanto

Suomi on globalisaation myötä tullut vahvemmin osaksi maailmaa, jossa ihmiset liikkuvat

entistä enemmän yhä moninaisimmista syistä johtuen. 2000-luvulla vieraskielisten määrä

Suomessa on lähes kaksinkertaistunut ollen v. 2012 lopussa 266 949, mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Maahanmuutto lisää väestönkasvua myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2030

mennessä maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan.

Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, jossa lähes

kymmenesosa asukkaista on maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan

vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista 20 – 23 prosenttia on vieraskielisiä.

Taulukko 1: Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä (Tilastokeskus)

Vuosi 2012 Vuosi 2030

Helsinki 11,5 21,2

Espoo 10,3 20,5

Vantaa 10,8 23,3

Kehyskunnat* 3,4 7,0

*Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

Pääasialliset syyt Suomeen muuttoon ovat olleet perhe, opiskelu ja työnteko. Suurin osa

maahanmuuttajista tulee Euroopan ulkopuolelta, ns. kolmansista maista, mutta myös

Euroopan unionin sisäinen muuttoliike on vilkastunut. Valtioneuvoston suuntaviivojen

mukaan maahanmuutto vastaa osittain Suomen tulevaisuuden työvoimapulaan. Perhe-, työ-

ja opiskelusyiden lisäksi Suomeen saapuu vuosittain turvapaikanhakijoita, jotka pyytävät

suojaa ja oleskeluoikeutta. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuton lisääntyessä Suomi moninaistuu. Lisääntyvä moninaisuus on voimavara ja

ihmisten kohtaaminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat tärkeitä myönteisen

vuorovaikutuksen tekijöitä. Moninaisuuteen sisältyy kuitenkin myös yhteiskunnallisen

eriarvoistumisen vaara.

Erilaisten kulttuurien, uskontojen ja arvojen mahdolliset ristiriidat voivat heikentää

yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja eheyttä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja on

sekä kantaväestön että maahanmuuttajaväestön näkökulmasta tärkeää, että sekä tuetaan

maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan että edistetään hyviä etnisiä

suhteita.

Kunnalla on kotouttamislain mukaisesti yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien

kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Keskeisenä

kotouttamistyön paikallisena työvälineenä toimii kotouttamisohjelma, jossa varmistetaan

kaikkien eri oleskelusyistä kunnassa asuvien maahanmuuttajien yhdenvertainen

asema muiden kuntalaisten kanssa sekä palvelut ja toimenpiteet, joita kunta tarjoaa

maahanmuuttajan kotoutumisen tueksi.

3

Kotouttamisohjelman tavoitteena on myös edistää Inkoon maahanmuuttajien

mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan sekä lisätä eri väestöryhmien

välistä myönteistä vuorovaikutusta. Se sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja

tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä korostaa

maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja

toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Palvelut ovat suurelta osin osa kaikille

kuntalaisille kuntalain mukaan kuuluvia peruspalveluita, mutta myös maahanmuuttajien

kotoutumista edistäviä erityistoimenpiteitä.

Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään joka

neljäs vuosi. Kotouttamisohjelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja

taloussuunnitelmaa laadittaessa (kuntalaki 65 §).

Tämä ohjelma on laadittu uuden kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja

osoitteessa www.kotouttaminen.fi olevien ohjeiden sekä Inkoon strategian periaatteiden

pohjalta. Ohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kunnan eri toimialoilla ja

monialaisena yhteistyönä tehtävässä kotouttamistyössä sekä selkeyttää kotouttamistyön

koordinaatiota ja nimetä eri toimenpiteistä vastaavat tahot.

Inkoon kotouttamisohjelman tavoitteena on:

Laatia kotoutumislain kanssa linjassa oleva, kokonaisvaltainen ja käytännöllinen

toimintaohjelma luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle

Inkoossa.

Varmistaa, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille kartoittamalla

kunnan olemassa olevat palvelut, määrittelemällä erityisiä kehittämisalueita ja

nimeämällä tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastuussa olevat tahot.

Huomioida tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys kaikessa kunnan palvelutarjonnassa

ja huomioida maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet.

Tukea vuorovaikutuksen ja hyvien etnisten suhteiden lisääntymistä kuntalaisten

kesken, sekä ennaltaehkäistä syrjintää ja rasismia.

Rakentaa kotouttamista edistävää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimialojen,

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) ja kunnassa toimivien

järjestöjen ja yhdistysten kanssa.

4

2. Keskeisiä käsitteitä

Tässä luvussa selitetään kotouttamisyhteyksissä ja tässä toimintaohjelmassa yleisesti käytettäviä käsitteitä.

Kotouttaminen

Kotoutumisen monialaista edistämistä viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja

palveluilla. Toimenpiteet määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.

Kotouttamisohjelma

Kunnan (tai useamman kunnan yhdessä) on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Kotoutuminen

Kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka

tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja

taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin

ylläpitämiseen.

Kotoutumissuunnitelma

Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös alaikäiselle ja tarvittaessa perheelle.

Maahanmuuttaja

Henkilö, joka on muuttanut Suomeen ja joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai

siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus

on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti.

Erityisiä toimenpiteitä tarvitseva maahanmuuttaja

Maahanmuuttaja, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella.

Turvapaikanhakija

Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta.

5

Pakolainen

Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa

kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteyskunnalliseen

ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Kiintiöpakolainen

Henkilö, joka on saanut pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan.

3. Inkoon maahanmuuttajat

Inkoossa oli Sotkanetin mukaan vuonna 2014 33,6 henkilöä tuhannesta sellaisia, joiden

äidinkieli ei ollut ruotsi eikä suomi. Vuonna 2012 vastaava luku oli 29,1 ja koko maan luku oli

42,9. Valtakunnallisella tasolla nettomuutoksi maahan odotettiin vuonna 2015 10 970

henkilöä. Osoittautui kuitenkin, että maahan pelkästään turvapaikanhakijoina tulleita

henkilöitä oli 32 500.

Inkooseen on muuttanut aikaisempina vuosina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä lähinnä

perhesyistä, tai työn tai opintojen takia. Lähikuntiin ja muuhun maahan verrattuna Inkoon

maahanmuuttajien lukumäärä on ollut pieni. Katso taulukko alla vuodelta 2012.

Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta, Inkoo, Hanko, Raasepori, koko

maa, Siuntio

Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012

Inkoo 24,9 26,6 25,6 27,3 29,1

Vuonna 2015 Inkooseen tuli 54 turvapaikkaa hakevaa lasta ja nuorta Afganistanista,

Albaniasta, Irakista ja Somaliasta.

6

Kehyskunnissa vieraskielisten osuus väestöstä oli 3,4 % vuonna 2012, mikä vastasi Inkoon

tilannetta. Näin ollen kehyskuntien ennustetta 7,0 % vieraskielisiä vuonna 2030 voidaan pitää

relevanttina myös Inkoolle vuonna 2030.

Inkoon kieliryhmät 4/2016 arabia 7 englanti 29 viro 41 puola 7 venäjä 41 thai 8 saksa 5 urdu 5 muut kielet *) 37

180

*)amhara, tanska, ranska, hollanti, islanti, italia, kiina, kroatia, latvia, malta, norja, portugali, romania, slovakki, espanja, tsekki, turkki, ukraina, unkari. Lisäksi 16, joiden äidinkieltä ei ole määritelty.

4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako

Maahanmuuttajatyöhön liittyvässä käytännön toiminnassa eri viranomaisten välille on

muodostettu työnjako. Lähtökohtana on, että jokainen maahanmuuttajat tulotapaan tai -

syyhyn katsomatta saa samat palvelut kuin muut kuntalaiset.

Maahanmuuttajien tarvitsemia palveluita järjestetään siis pääosin peruspalveluina;

erityispalveluina ne järjestetään vain siltä osin kuin tarpeellista. Kaikissa toiminnoissa

korostetaan maahanmuuttajien omaa vastuuta elämänsä muotoutumisesta ja oman tien

löytämisessä yhteiskunnassamme.

4.1 Kunta

Inkoon kunnan kotouttamisvastaava on perusturvajohtaja. Kotouttamisvastaava koordinoi eri

hallinnonalojen kotouttamiseen kuuluvat tehtävät parhaiten tarpeita vastaavaksi

kokonaisuudeksi.

Kunnalla on oltava valtion kanssa sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Kun päätös

pakolaisten vastaanottamisesta tehdään, kunnassa alkaa vastaanoton suunnittelu, mm.

varataan asuntoja ja päiväkotipaikkoja sekä suunnitellaan tulkkipalveluita. Yhdessä TE-

toimiston ja alueen aikuiskoulutusyksiköiden kanssa aloitetaan kieli- ja

maahanmuuttajakurssien suunnittelu.

7

Alkukartoitus

Lain mukaan tulee jokaisesta juuri maahan muuttaneesta, joka hakee tukea eri

viranomaisilta, tehdä alkukartoitus. Alkukartoituksen tulee tapahtua etsivänä toimintana.

Kunnalla on päävastuu kartoituksesta ja kohderyhmään saadaan parhaiten yhteys

yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa, joilla on tietoja alueen maahanmuuttajista (poliisi,

TE-toimisto jne). Kartoitus on aloitettava kahden kuukauden kuluessa muuttamisesta tai

kartoituspyynnön esittämisestä.

Alkukartoitus toteutetaan siten, että maahanmuuttaja voidaan ohjata sen perusteella

työmarkkinoille, hänen tarpeitaan vastaavaan koulutukseen tai muiden kotoutumista

edistävien toimenpiteiden tai palvelujen piiriin. Alkukartoituksen pohjalta arvioidaan, ovatko

suunnitelman tarpeessa myös muut maahanmuuttajat kuin ne, joilla on oikeus

kotoutumissuunnitelmaan integraation edistämisestä annetun lain (1386/2010) 12 § 1

momentin mukaisesti.

Alkukartoituksen tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajien yleiset kotouttamisen

edellytykset ja siihen kuuluu:

1) luku- ja kirjoitusvalmiudet

2) suomen ja ruotsin kielen taito

3) opiskeluvalmiudet ja -edellytykset

4) aikaisempi koulutus ja työkokemus

5) pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet

6) omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen

7) elämäntilanne ja sen mukaiset palvelutarpeet.

Kunta ilmoittaa vuosittain laadittujen kartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu

päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta kunta saa korvauksen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskukselta).

4.2 Maistraatti ja poliisiviranomainen

Maistraatti vastaa Suomen väestörekisteristä, jossa on tiedot kaikissa maassa asuvista.

Maistraatti on yleensä ensimmäinen viranomaistaho, johon maahanmuuttaja on yhteydessä.

Maistraatille on tehtävä ilmoitus, kun muutto on pysyvä tai tilapäinen ja oleskelu kestää

vähintään kolme kuukautta. Jos asumisen odotetaan kestävän enintään vuoden, asuminen ja

myös osoite on tilapäinen, eikä asukas saa Suomesta kotikuntaa.

Poliisiviranomaisen keskeisin maahanmuuttoon liittyvä tehtävä on käsitellä oleskeluluvan

myöntämiseen, sen jatkamiseen ja pysyvän oleskeluluvan myöntämiseen liittyvät asiat.

4.3 Kansaneläkelaitos (KELA)

Maahanmuuttaja hakee yleensä oikeutta päästä asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, kun

oleskelupa on myönnetty, maistraatille on tehty ilmoitus ja hakemus/päätös suomalaisesta

henkilötunnuksesta tehty/saatu. Kansaneläkelaitos ratkaisee, onko hakijalla oikeus

8

asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa. Vakuuttamiseen vaikuttavat mm. sellaiset

seikat, muuttaako maahanmuuttaja Suomeen vakinaisesti vai tilapäisesti, mitkä ovat

perhesuhteet, onko maahanmuuttaja työntekijä, työnhakija, opiskelija tai esimerkiksi

kiintiöpakolainen.

Kela vastaa kotouttamistukena maksettavan työmarkkinatuen maksamisesta

maahanmuuttajille. Kaikille maahanmuuttajille, joille on tehty kotouttamissuunnitelma,

maksetaan työttömyysajan tuet kotouttamistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden

aikana. Muita Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia (esim. sairauspäivärahaa, perhe-

etuuksia, asumis-, opinto-, työttömyystukea) maahanmuuttajat hakevat

vakuuttamispäätöksen jälkeen kuten valtaväestökin.

Henkilötunnuksen saatuaan maahanmuuttaja voi käydä Kelan toimistossa ja täyttää

lomakkeen ja hakea oikeutta päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Hakemus on samalla

Kela-korttihakemus. Myös Suomessa syntyville lapsille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,

on haettava Kela-korttia.

4.4 Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto)

TE-toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistämisestä, maahanmuuttajien kotoutumista

edistävistä työvoimapalveluista ja muista työttömiksi ilmoittautuneille suunnatuista

toimenpiteistä. TE-toimistossa maahanmuuttaja saa henkilökohtaista opastusta työnhaussa

ja tietoa työmarkkinoista. TE-toimisto järjestää myös suomen ja ruotsin kielen kursseja,

ammatti- ja valmentavaa opetusta ja työharjoittelua työpaikoilla. Ensisijainen tavoite on, että

maahanmuuttaja saa riittävän kielitaidon ja pääsee niin nopeasti kuin mahdollista

tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. TE-toimisto voi hankkia

tulkkipalveluja kunnes maahanmuuttajalla on riittävä suomen- tai ruotsinkielen kielitaito.

Kotoutumissuunnitelma

Maahanmuuttaja, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai joka saa

toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti ja on asunut Suomessa enintään kolme vuotta, on

oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Suunnitelma voidaan laatia myös ilman edellä mainittuja

vaatimuksia, jos asiakkaan arvioidaan olevan alkukartoituksen perusteella suunnitelman

tarpeeksi kotoutumisen edistämiseksi. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava

viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin

myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Se laaditaan tarpeesta riippuen

enintään vuodeksi. Aikana, jolloin maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelman

mukaisiin toimenpiteisiin, hänelle myönnetään työmarkkinatukea tai toimeentulotukea

kotouttamistukena.

Kotoutumissuunnitelma on kunnan, työ- ja elinkeinokeskuksen ja maahanmuuttajan

laatima henkilökohtainen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, joiden

tarkoituksena on tukea yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä

edistää osallistumista tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suunnitelma

sisältää ainakin suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja lisäksi tarvittaessa muita kotoutumista

9

edistäviä toimenpiteitä ja palveluja, kuten oman äidinkielen opiskelua erityisesti alaikäisten

maahanmuuttajien osalta. Lisäksi suunnitelmaan voi kuulua yhteiskuntaan perehdyttävää

opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävää opetusta ja

alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja.

Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä yksilö- tai perhekohtaisena.

Inkoossa sosiaalitoimisto vastaa kotoutumissuunnitelmien laadinnasta.

Aktivointisuunnitelma

Aktivointisuunnitelma laaditaan maahanmuuttajalle, joka itse pyytää suunnitelmaa tai jolla

pitkittyneen työttömyysajan perusteella on oikeus työttömyystukeen tai toimeentulotukeen.

Aktivointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan sosiaaliohjaajan ja

TE-toimiston virkailijan kanssa. Aktivointisuunnitelmaan voidaan työllistämistä edistävien

toimien tai kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kirjata muun lainsäädännön mukaisia sosiaali-,

terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluita.

5. Korvaukset valtiolta

5.1 Yleistä korvauksista

Maksettavat korvaukset Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotouttamisohjelman ja

tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa.

Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jotka on määritelty kotoutumislaissa.

Korvattavia kustannuksia ovat

laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista

tukevan toiminnan järjestämisestä

sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset

kunnan maksama toimeentulotuki

tulkkaus- ja käännöspalvelut

ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki

alkukartoituksen järjestäminen

paluumuuttoavustus

entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä aiheutuvien kustannusten

korvaaminen

sodissa vapaaehtoisina palvelleista henkilöistä aiheutuvien kustannusten

korvaaminen

ihmiskaupan uhrin auttaminen.

10

Maksamisen perusteet Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäisen kerran

kotikunta väestötietojärjestelmään.

Henkilöistä, joilla ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleskeluluvan

saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, maksetaan korvausta oleskeluluvan

myöntämisestä alkaen.

Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen

edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen

pakolaisten kuntaan osoittamisesta ELY-keskuksen kanssa.

Valtion korvaukset kunnille maksetaan ELY-keskusten kautta. Korvaukset suoritetaan

kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten

mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden kuluttua korvauksiin

oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa

määritellyistä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta.

5.2 Pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden

edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle

huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle.

Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen

saapuessaan. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.

Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaali- ja

terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi seuraavat

Kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen

palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja

kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apuvälinepalvelut, asunnon

muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen

hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus.

Syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta

sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten

yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito),

kotisairaanhoito ja kotipalvelut, kuntoutus.

Amputaatiosta johtuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito.

11

5.3 Erityisistä syistä aiheutuvat kustannukset

Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta

arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeista.

Korvaamisesta on sovittava erikseen ELY-keskuksen kanssa. Kustannukset korvataan

enintään kymmeneltä vuodelta.

Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen

ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat lähtökohtaisesti laskennallisten korvausten kattamaan

toimintaan.

Kotoutumislain (49 §) perusteella voidaan korvata esimerkiksi seuraavia kustannuksia

Lastensuojelulain (36 §) mukaiset muista kuin lyhytaikaisista lastensuojelun

avohuollon tukitoimista aiheutuvat kustannukset (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai

tukiperhetoiminta, kuntoutus ja perheleirit)

Lastensuojelun jälkihuollon kustannukset, mikäli ne ovat huomattavia

Huostaanoton kustannukset, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten

tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut

Ensi- ja turvakotisijoitukseen liittyvät kustannukset

Erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin

Kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai

sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset

Lyhytaikaisen, mutta kalliin sairaalahoidon kustannukset (esim. leikkaus ja sen

jälkihoito)

Kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömät

kustannukset, esim. vuokria tai sähkölaskut tai välttämättömät asunnon

kalustamiskulut silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen

tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää

Vanhustenhuollon erityisistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset

6. Kotouttamistyö ja -palvelut Inkoossa

6.1 Terveyspalvelut

Inkoo tarjoaa maahanmuuttajille samat lakisääteiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut kuin

muillekin kuntalaisille mukaan lukien neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut.

Myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville 16-65 -vuotiaille on järjestettävä

terveystarkastuksia. Muille maahanmuuttajille järjestetään terveystarkastuksia tarpeen

mukaan.

Laajassa terveystarkastuksessa, ns. maahantulotarkastuksessa, joka tehdään viimeistään

kaksi viikkoa maahan tulon jälkeen, terveydenhoitaja tekee alustavan arvion erityistuen

tarpeesta. Ensimmäisellä vastaanotolla aikuisneuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri järjestää

seulontaverikokeet, uloste- ja virtsanäytteet sekä röntgenkuvan keuhkoista. Kokeiden

tulosten jälkeen järjestetään pitkä, noin 1,5 tuntia kestävä ns. alkutarkastus, jossa on

mukana lääkäri ja tulkki. Siihen liittyy pitkä terveyshaastattelu, jossa käydään läpi kaikki

12

keskeiset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat. Rokotetiedot kirjataan koneelle ja tehdään

rokotussuunnitelma.

Tässä vaiheessa ELY-keskukselle ilmoitetaan erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt, joiden

sosiaali- ja terveyskustannukset keskus korvaa 10 vuoden ajan. Pakolaisasiakkailta

pyydetään lupa terveystietojen luovuttamiseen esim. sosiaalitoimelle. Alkutarkastuksessa

mukana ollut henkilökunta toimittaa lasten terveystiedot neuvolaan tai

kouluterveydenhoitajalle. Neuvola ja kouluterveydenhuolto varaavat tarvittavat ajat

asiakkailleen. Päivähoitoa, koulua tai kielikurssia ei voida aloittaa ennen kuin

terveystarkastus on tehty. Kolmen viikon aikana Suomeen tulosta on myös järjestettävä

käynti hammashoidossa.

Pakolaisten kanssa tehtävässä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä tärkeää on

monialainen yhteistyö. Terveystarkastusten yhteydessä on oltava psykologin

konsultaatiomahdollisuus ja yhteys tartuntatautiyksikköön, fysioterapiaan ja

hammashuoltoon. Kunnan pakolaistaustaiset terveydenhuollon asiakkaat on asianmukaista

ohjata yhden asiaan perehtyneen terveydenhoitajan luokse, ja alkuvaiheessa vastaanottoa

(puoli vuotta) on hyvä varata terveydenhoitajalle yksi päivä viikossa pakolaisasiakkaiden

vastaanotolle. Tulkkipalveluja käytetään aina tarvittaessa.

Inkooseen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden alkutarkastuksista vastaa

maahanmuuttoviraston järjestämä yksityinen palveluntuottaja. Päivystysaikana

sairaanhoidosta vastaa kuitenkin kunta. Oleskeluluvan saatuaan turvapaikanhakijat siirtyvät

käyttämään palveluja muiden kuntalaisten tavoin. Kotoutumista ajatellen on tärkeää, että

maahanmuuttajat oppivat pian itsenäisesti käyttämään julkista terveydenhuoltoa ja

ymmärtämään suomalaista hoitokäytäntöä. Henkilöstön on ohjattava erilaisten palvelujen

käytössä. Henkilöstön tulee kyetä ottamaan huomioon terveystarkastuksissa koko perhe ja

edistämään osaltaan maahanmuuttajien työllistymistä, aktivoitumista tai kouluttautumista.

Terve ja hyvinvoiva väestö elää aktiivista elämää ja osallistuu työelämään.

Inkoon terveydenhuoltopalvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä samassa laajuudessa

kuin muun väestön heti, kun Inkoosta on tullut heidän kotikuntalain mukainen kotikuntansa.

Terveydenhuoltohenkilökunta toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden maahanmuuttajille

palveluja tarjoavien sektoreiden kanssa. Erityisesti on arvioitava maahanmuuttajien

mielenterveys- ja vammaispalvelujen tarve. Myös tulkkipalvelun tarve on otettava huomioon.

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

Ensimmäinen informaatio terveyspalveluista; vastuuhenkilön nimeäminen

Terveyskeskus Neuvola Kouluterveydenhuolto

Saada kokonaiskuva maahanmuuttajan terveydentilasta ja suunnitella terveyttä edistäviä toimia

Henkilöresurssit Tulkkipalvelut

Traumaterapian tarve arvioidaan

Terveyskeskus Neuvola Kouluterveydenhuolto

Saada käsitys mahanmuuttajan terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä

Ostopalvelut Tulkkipalvelut

13

6.2 Sosiaalipalvelut

Sosiaalitoimiston palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä yhtä lailla kuin muidenkin

kuntalaisten. Maahanmuuttajatyö on aina monialaista yhteistyötä kunnan eri yksiköiden

välillä. Sosiaalitoimistossa selvitetään tarvittaessa erilaisia maahanmuuttajaa koskevia

asioita. Tulkki tilataan tarvittaessa.

Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki

Aikuisten sosiaalityö voi kattaa toimeentulotukea varten tarvittavan taloudellisen tuen

arvioinnin, aktivoinnin työhön tai koulutukseen, asiakassuunnitelman laatimisen sekä tiedon

antamisen muista tarjolla olevista palveluista kuten työvoima- ja elinkeinotoimistosta,

KELAsta ja eri hoitopalveluista (päihteet, mielenterveys, terveys).

Toimeentulotuki on taloudellista tukea, jota myönnetään henkilöille tai perheille viimekädessä

täydentämään muuta toimeentuloturvaa. Tarkoituksena on taata henkilölle tai perheelle

ihmisarvoisen elämän vaatima välttämätön toimeentulo ja edistää heidän mahdollisuuksiaan

tulla toimeen omin avuin.

Asiakkaan kanssa yhdessä haetaan vaihtoehtoja asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi

ja asiakkaan motivoimiseksi tekemään mahdollinen muutos elämässään.

Lapsi- ja perhetyö

Lasten huomioon ottaminen ja perheiden tukeminen kaikissa kunnan palveluissa perustuu

lastensuojelulakiin (417/2007). Tätä kutsutaan ehkäiseväksi lastensuojeluksi, jonka

tarkoituksena on edistää ja turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea

vanhemmuutta. Sovellettaessa lakia kotoutumisen edistämisestä alle 18-vuotiaisiin, on

kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja kehitykseen. Lapsen etua arvioitaessa on

otettava huomioon lastensuojelulain 4 § säädökset.

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava

ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Kaksitoista vuotta täyttäneelle

lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 § mukaisesti häntä

itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipiteet on selvitettävä ja lasta on

kuultava kielellä, jota hän ymmärtää.

Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen

terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Inkoon kunnan lapsi- ja perhetyö tarjoaa samat palvelut niin maahanmuuttajille kuin muille

kuntalaisille, ts. lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jos uuden sosiaalihuoltolain mukaiset

tukitoimet eivät riitä. Vaikeissa perhetilanteissa kyseeseen voi tulla myös lapsen sijoittaminen

kodin ulkopuolelle.

Lastensuojeluilmoituksen (25 §) voi tehdä jokainen, joka on huolissaan jostakin lapsesta tai

perheestä. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Viranomaisilla on lain mukainen

ilmoitusvelvollisuus. Viranomainen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömänä, koska hän tekee sen

viran puolesta.

14

Menettely Inkoossa: lastensuojeluilmoituksia otetaan vastaan virka-aikana ja ilmoituksen

sisällön pohjalta arvioidaan asian kiireellisyys ja tarpeelliset toimenpiteet. Virka-ajan

ulkopuolella lastensuojelun kiireellisistä tukitoimista vastaa Hätäkeskuksen yhteydessä

toimiva alueellinen sosiaalipäivystys.

Alaikäisen kotoutumissuunnitelma

Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on

alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja

oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kototutumissuunnitelma.

Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai

edustajansa kanssa. Jos lapsi on tullut perheensä kanssa, sovitetaan perheen

kotoutumissuunnitelma ja alaikäiselle laadittavat muut asiaan liittyvät suunnitelmat yhteen.

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

Vanhempien opastus ja tukeminen

sosiaalitoimisto Lisätä vanhempien tietoisuutta ja heidän mahdollisuuksiaan tehdä valintoja

Mahdollinen toimeentulotuki Henkilöresurssit Tulkkipalvelut

Alkukartoitus sosiaalitoimisto Saada ensimmäinen käsitys maahanmuuttajan elämäntilanteesta ja tuen tarpeesta ja lähettää hänet eteenpäin esim. päivähoidosta tai koulusta vastaavalle

Mahdolliset tuet Henkilöresurssit Tulkkipalvelut

6.3 Työllistäminen ja ohjaus

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kaikissa ikäryhmissä

kantaväestöön verrattuna. Vuoden 2011 lopussa ulkomaalaista syntyperää olevien 18-63-

vuotiaiden työllisyysaste oli 53,3 %, kun se oli kantaväestöllä 70,9 %. Maahanmuuttajien

työllistyminen onkin tärkeää sekä maahanmuuttajan että vastaanottavan kunnan

näkökulmasta. Toisaalta työllistyminen on yksi kotoutumisen ensisijaisista edistäjistä ja hyvä

kotoutuminen puolestaan edistää työllistymistä. Lisäksi maahanmuutto tarjoaa osaltaan

vastauksen työmarkkinoilta eläköityvien ikäluokkien aiheuttamaan tulevaan työvoimapulaan.

Tämä huomioidaan myös Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa, jonka

tarkoituksena on viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle.

Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta koulutustarpeiden huomioiminen ja työelämään

ohjaaminen on ensisijaisen tärkeää. Uudenmaan TE-toimisto yhdessä ELY-keskuksen

kanssa vastaa Inkoossa asuvien työnhakijoiksi ilmoittautuvien maahanmuuttajien

työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista

toimenpiteistä. TE-toimiston tehtävänä on myös käynnistää alkukartoitus

maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi. Toimisto laatii myös

15

kotoutumissuunnitelmia ja tarjoaa kotoutumiskoulutusta työvoimapoliittisena

toimena.

Inkoo kuuluu Uudenmaan TE-toimiston alueeseen, mutta sillä ei ole omaa toimipistettä.

Inkoolaiset voivat asioida haluamassaan toimipisteessä Uudellamaalla: Helsingissä,

Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Lohjalla, Porvoossa tai

Raaseporissa. Lisätietoa alueen TE-toimistoista löytyy sivulta: http://toimistot.te-

palvelut.fi/uusimaa.

Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa työllistymistä edistävää toimintaa, jonka

järjestämisvelvollisuus on kunnalla. Sen perustana on yksilöllinen asiakkaan kanssa luotu

aktivointisuunnitelma. Toiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka

saavat työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea.

Kunnan nuorisotoiminnan alaisuudessa toimii etsivä nuorisotyö, jonka tavoitteena on auttaa

nuorta löytämään itselleen mieluinen työ, opiskelupaikka tai muuta vastaavanlaista

tekemistä, joka tukisi nuoren kasvua ja kehitystä ja ehkäisisi syrjäytymistä. Etsivä nuorisotyö

ohjaa myös maahanmuuttajanuoria työnhaussa ja jatkokoulutuksessa.

Kunnan tulee tarjota maahanmuuttajille työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja.

7. Asumispalvelut

Saapuessaan maahanmuuttaja hakee normaalilla tavalla asuntoa kunnan asianomaisten

viranomaisten tai yksityisen toimijan kautta. Maahanmuuttaja ei ole vuokra-asunnon

hankinnassa missään erityisasemassa. Valtaosa kunnan vuokra-asunnoista on KAS Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa.

Asuntohakemuksen voi jättää KAS:n omistamiin asuntoihin sähköisesti osoitteessa

www.kas.fi.

Tietoa asumiseen liittyvästä tuesta on Kelan sivulla www.kela.fi.

8. Päivähoito ja koulu

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajalapset

integroituvat suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan saatuaan mahdollisimman hyvän

vastaanoton, opetuksen ja tuen. Inkoon päivähoitoa ohjaa varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Jokaiselle lapselle laaditaan

henkilökohtainen suunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelma voi siten toimia osana

maahanmuuttajalapsen kotoutumista. Päivähoitohenkilökunta ja lapsen huoltajat toimivat

yhdessä kasvatuskumppaneina lapsen kehitystä seurattaessa ja edistettäessä.

Maahanmuuttajalapsilla on sama oikeus osallistua päivähoitoon kuin kunnan muilla lapsilla.

Inkoon varhaiskasvatuspalveluissa maahanmuuttajataustaisen lapsen äidinkieli ja

kulttuurinen tausta huomioidaan ja hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tuetaan. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen

kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja päivähoito on tärkeä kielen oppimisen

16

väylä. Päivähoito tukee kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa ja edistää myös koko

perheen kotoutumista opastamalla kunnan palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin.

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

Oikeus saada osallistua päivähoitoon

Päivähoidonohjaaja Päiväkoti

Kielen ja kulttuurin oppiminen

Mahdollinen tulkkipalvelu

Lasten esiopetus järjestetään lapsen tulevalla koulukielellä. Maahanmuuttajaoppilaiden

opetus järjestetään tarvittaessa perusopetukseen valmistavassa opetusryhmässä. Tällä

hetkellä (2016) Inkoon valmistava opetus on sijoitettu Merituulen kouluun, jonka toimintakieli

on suomi. Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan opetushallituksen vahvistaman

opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

Perusopetukseen valmistavalle opetukselle ei ole tehty valtakunnallista tuntijakoa, vaan

jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan

lähtötaso, oppimistavoitteet, opiskeltavat aineet, integrointi perusopetukseen sekä

mahdolliset tarvittavat tukitoimet.

Oppilaat opiskelevat valmistavan opetuksen ryhmässä ruotsin tai suomen kieltä. Varhaisessa

vaiheessa ruotsin tai suomen kieltä aletaan käyttää opiskelukielenä, niin että opinto-

ohjelmaan liitetään peruskoulun muita aineita. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat

integroituvat mahdollisimman paljon yleisopetuksen luokkaan. Valmistavan koulutuksen

päätyttyä oppilas sijoittuu kouluun luokalle, joka on mahdollisimman lähellä hänen

ikätasoaan.

Oppilaille, joiden ruotsin tai suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen, opetetaan sitä

toisena kielenä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu ohjeet ja säännöt tätä

varten. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä sellaisen

ruotsin tai suomen kielen taidon, että hän voisi jatkaa opintojaan tällä kielellä. Opetusta

ruotsissa tai suomessa toisena kielenä pyritään järjestämään tarpeen mukaan.

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus ei ole perusopetuslain 12 § mukaista opetusta, vaan se

on perusopetusta täydentävää opetusta, jota opetetaan erillisen valtionavun turvin.

Tarkoituksena on tukea oppilaan kielitaidon, persoonallisuuden ja identiteetin kehittymistä.

Oman uskontokunnan mukainen opetus: oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa

mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja

vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä.

Inkoon kunta tarjoaa ruotsin- ja suomenkielistä perusopetusta luokille 1-6. Yläkoulun oppilaat

saavat suomenkielistä opetusta Lohjan kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti.

Lohjan kaupunki järjestää perusopetukseen valmistavan opetuksen, suomi toisena kielenä -

opetuksen, mahdollisen äidinkielen opetuksen sekä tarvittavat tukitoimet. Perusopetusta

voidaan järjestää myös oppivelvollisuusiän jälkeen. Tavoitteena on tällöin perusopetuksen

oppimäärän suorittaminen. Inkoon kunnan tulee yhdessä kaikkien naapurikuntien kanssa

tarjota samat koulunkäyntimahdollisuudet myös ruotsin kielellä.

17

Inkoossa ei ole toisen asteen opintoja järjestäviä kouluja. Perusopetuksen jälkeen nuoret

hakeutuvat usein opiskelemaan naapurikuntiin esimerkiksi lukioon, ammattikouluun tai

kansanopistoon.

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

Esi- ja perusopetus

Perusopetukseen valmistava opetus Valmistavan opetuksen ryhmä(t)

Rehtori

Sivistystoimen-johtaja

Sellaisen suomen-/ruotsinkielen oppiminen, että siirtyminen perusopetukseen onnistuu hyvin

Opettajan virka

Mahdollinen lisäresurssi (takautuvasti maksettava valtionapu)

Suomi toisena kielenä -opetus Ruotsi toisena kielenä -opetus

Rehtori Sellaisen suomen-/ruotsinkielen oppiminen, että jatko-opinnot ovat mahdollisia

Opettajan ajan jakaminen/resursointi (takautuvasti maksettava valtionapu)

Tarjota oppilaan omaa äidinkieltä koulussa

Rehtori Sivistystoimen-johtaja

Oman kielen ja kulttuurin vahvistaminen ja sitä kautta identiteetin vahvistaminen

Ko. kielen opettaja (takautuvasti maksettava valtionapu)

Yläaste

Kymppiluokka tai muu toisen asteen opintoihin valmistava koulutus

Lohjan kaupunki Sivistystoimen-johtaja

Antaa valmiudet jatkaa opintoja ja hankkia koulutus/ammatti

Perusopetuksen jälkeinen opetus

Selvitetään mahdollisuuksia järjestää maahanmuuttajille ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta

Sivistystoimen-johtaja Yhteistyökoulut

Yli 16-vuotias maahanmuuttaja saa tarvittavat valmiudet toisen asteen koulutukseen

9. Nuorisotoimi

Inkoon kunta järjestää nuorisotoimintaa kahdella kielellä. Päätoimipaikka on nuorisotalo

Unccan, joka on avoinna neljänä iltana viikossa. Täällä on mahdollista tutustua uusiin

ystäviin, viettää aikaa esimerkiksi pelaamalla erilaisia pelejä ja keskustelemalla ikätovereiden

ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.

Lähtökohtana on, että lapset ja nuoret voivat taustastaan riippumatta osallistua toimintaan

tasavertaisina. Palveluiden tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevaisia

aikuisia sekä edesauttaa monikulttuurisen yhteisön syntymisessä.

Inkoossa tehdään myös etsivää nuorisotyötä, jonka tavoitteena on luoda turvallinen

aikuiskontakti ja luotsata nuori opintoihin tai työelämään ja näin ehkäistä syrjäytymistä.

Etsivä nuorisotoimi koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria. Se toimii kiinteänä osana kunnan

muuta nuorisotointa.

18

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

resurssinuorisotyöntekijän palkkaaminen

Sivistystoimenjohtaja Vapaa-ajan suunnittelija

luoda kantainkoolaisnuorten ja uusien inkoolaisten nuorten välille kanssakäymistä

10. Vapaa-aika ja kulttuuri

Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluiden tavoite maahanmuuttajien kotouttamisessa on

tarjota mahdollisuuksia saada kosketus paikallisiin asukkaisiin ja arkielämään. Lähtökohtana

on se, että ihmiset voivat taustastaan riippumatta osallistua toimintaan tasavertaisina

yhteiskunnan jäseninä samalla säilyttäen oman kulttuuri-identiteettinsä. Palveluiden

tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevaisia aikuisia sekä edesauttaa

monikulttuurisen yhteisön syntymisessä. Kotouttaminen vaatii yhteistyötä.

Harrastusmahdollisuudet, luonteva yhteys kantaväestöön kuuluvien ikätovereiden kanssa ja

ympäröivään yhteiskuntaan tutustuminen ovat yhdenvertaisuuden välttämättömiä

edellytyksiä. Inkoossa on käynnistynyt vuoden 2016 alkupuolella Lainaa inkoolainen -hanke,

jonka tarkoituksena on juuri edistää kantaväestön ja muualta tulevien – tässä tapauksessa

turvapaikanhakijalasten ja -nuorten – luontevaa yhdessäoloa.

Liikuntatoiminnan tavoitteena on luoda kuntalaisille edellytyksiä liikunnan, urheilun ja muun

vapaa-aikatoiminnan harrastamiseen kunnon ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Inkoossa

harrastetaan aktiivisesti urheilua ja seuratoiminta on monipuolista. Kunnan kuntosalia ja

urheilukenttiä voi käyttää sopimuksen mukaan. Kuntosalilla käyminen on maksullista.

Kunnassa on myös lähiliikuntapuistoja, joiden käyttäminen on maksutonta. Kunnan koulujen

liikuntasalit ovat myös vapaa-aikakäytössä kuten myös urheilukentät. Sen lisäksi Inkoossa

on kuntorata, uimarantoja ja lähivirkistysalueita. Inkoon kunta kuuluu Uudenmaan

virkistysalueyhdistykseen, joka hallinnoi mm. ulkoilualue Kopparnäsia.

Inkoon kirjasto on avoin ja maksuton julkinen tila, jossa erilaisten ryhmien on mahdollista

viettää aikaa ja kohdata toisensa. Se tarjoaa opastusta ja monenlaisia aineistoja sekä toimii

maahanmuuttajille matalakynnyksisenä porttina suomalaiseen yhteiskuntaan. Inkoon kirjasto

kehittää monikulttuurisia palveluitaan ja välittää tietoa ja kanssakäymistä maahanmuuttajien

ja inkoolaisten välillä. Kirjasto tukee maahanmuuttajia myös heidän oman kulttuurinsa

ylläpidossa.

Inkoon kirjasto tekee palveluitaan tunnetuksi vierailemalla turvapaikanhakijoiden luona.

Kirjastossa järjestetään monikulttuurisia tapahtumia esimerkiksi yhdessä maahanmuuttajien

ja muiden toimijoiden kanssa. Kirjasto hankkii muunkielistä materiaalia omiin kokoelmiinsa ja

lainaa sellaista Helmetin monikielisestä kirjastosta.

Inkoon kirjasto toimii osittain itsepalveluperiaatteella. Kirjastoa voi käyttää myös varsinaisten

palveluaukioloaikojen ulkopuolella, jos on hankkinut kirjastokortin ja pin-koodin. Yli 15-

19

vuotiaille ne myönnetään heidän omasta pyynnöstään, alle 15-vuotiaille holhoojan

suostumuksella. Tällä tavoin kirjaston kokoelmat, netti ja asiakastietokoneet sekä kirjaston

tilat ovat kaikkien tavoitettavissa joka päivä klo 07-20.

Inkoon kunnassa järjestettävät erilaiset kulttuuritapahtumat ovat kaikille avoimia ja

useimmiten maksuttomia tai hyvin edullisia. Tapahtumat mahdollistavat maahanmuuttajien ja

kantaväestön luonnollisen ja tasapuolisen tapaamisen. Tapahtumissa voi myös esiintyä

aktiivisena toimijana ja näin tuoda omaa kulttuuritaustaansa esille. Kunnan historiaan voi

tutustua paikallisissa museoissa. Inkoossa toimii oma elokuvateatteri, jonka lippujen hinta on

edullinen. Ohjelmistossa on usein lapsille ja nuorille suunnattuja elokuvia.

Kunnan kansalaisopisto ja kuvataidekoulu järjestävät erilaisia kursseja, joille voi osallistua

ilmoittautumalla. Kansalaisopistossa voi myös toimia opettajana ja näin tuoda omaa

erikoisosaamistaan kaikille kuntalaisille. Kurssit tuovat osallistujille lisää tietoa, niillä opitaan

kieliä, käden taitoja, eri taidemuotoja ja pidetään huolta omasta hyvinvoinnista. Ennen

kaikkea kansalaisopiston toiminta luo yhteisöllisyyttä hyvin matalalla kynnyksellä. Kursseille

on helppo tulla vaikka olisi äskettäin muuttanut kuntaan. Kurssit ovat maksullisia.

Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus

Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan

Vapaa-aika

Lainaa inkoolainen -hanke Vapaa-ajansuunnittelija

Suhteiden luominen kantaväestön ja muualta tulleiden välille

Kirjasto

Kirjastoon tutustuminen Kirjastonjohtaja

Erikielisen materiaalin hankkiminen

Kirjastonjohtaja

11. Tulkkipalvelut

Kotouttamistyön tavoitteena on maahanmuuttajan suomen ja/tai ruotsin kielen vähittäinen

oppiminen, mutta käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava

viranomainen tarvitsevat usein, erityisesti kotoutumispolun alkuvaiheessa, tulkkaus- ja

käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan takaamiseksi. Jos

maahanmuuttaja ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä, on viranomaisen

huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä.

Tulkinta/kääntäminen voidaan suorittaa sellaisella kielellä, jota maahanmuuttaja ymmärtää

asian laatuun nähden riittävän hyvin. Tavoitteena on, että sekä maahanmuuttaja että

virkailija ymmärtävät toisiaan tulkin/kääntämisen välityksellä.

Kotoutumislain mukaan valtio korvaa kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon kototutumislain 2

§ 2 ja 3 momentin mukaisesti järjestämät kustannukset, jotka johtuvat

kotoutumissuunnitelmasta ja alkukartoituksesta, maahantulon alkuvaiheen

kotoutumispalvelujen käytöstä ja kuntaan perehdyttämisestä (asioiminen kaupassa, postissa

ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.). Lisäksi koulun ja kodin tai päiväkodin

20

välisessä yhteistyössä syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset korvataan

täysimääräisinä ilman aikarajaa. Edellytyksenä korvausten maksamiselle on voimassa oleva

sopimus pakolaisten vastaanotosta. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen näitä

kustannuksia ei enää korvata.

Tulkin käytöstä aiheutuvat kustannukset maksetaan sen toimialan määrärahoista, josta

tulkkikustannukset ovat syntyneet. Korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden kohdalta

korvaukset haetaan ELY-keskukselta takautuvasti. Korvausten saaminen edellyttää

kotouttamisohjelman ja ELY-keskuksen pakolaisten kuntaan sijoittamista koskevan

sopimuksen olemassaoloa.

Inkoon kunta ostaa tässä ohjelmassa tarkoitetut tulkkauspalvelut.

Tulkkipalveluja tarjoavat mm.:

- Helsingin seudun asioimistulkkikeskus (www.vantaa.fi/tulkkikeskus)

- Espoon tulkkipalvelut (www.espoontulkkipalvelu.fi)

12. Ikääntyvät maahanmuuttajat

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta huolehtii vanhemmista

maahanmuuttajataustaisista asukkaista samoin periaattein kuin muistakin kuntalaisista. On

erityisen tärkeää, että ikääntyneitä maahanmuuttajia (yli 55-vuotiaita) tuetaan osallistumaan

erilaiseen toimintaan ja tutustumaan muihin asukkaisiin. On suuri vaara, että etenkin

ikääntyneemmät naiset jäävät kotiin. Monet eivät ole tottuneet tukimuotoihin ja tarvitsevat

tietoa sosiaalisesta tuesta ja ikääntyneiden oikeuksista. Monilla on uskonnollisesta, etnisestä

tai kulttuurisesta taustasta johtuvia erityistarpeita, jotka on otettava huomioon hoidossa ja

vanhustenhuollossa. Tämä koskee esim. hoitohenkilökunnan sukupuolta, omaisten

osallistumista tutkimuksiin, suun terveydenhoitoa, ruokaa ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä.

Tulkkia käytetään hoitotilanteissa tarvittaessa. Olisi hyvä, jos ikääntyneet maahanmuuttajat

olisivat edustettuna kunnan ikäihmisten neuvostossa. Kuusi prosenttia Suomen

maahanmuuttajista oli yli 65-vuotiaita vuonna 2012.

13. Kolmas sektori

Eri järjestöjen merkitys kotoutumisessa on huomattava. Valtioneuvoston

maahanmuuttostrategiassa ja kotoutumislaissa korostetaan järjestöjen merkitystä

väestöryhmien välisen arjen vuoropuhelun edistämisessä. Lisäksi esimerkiksi pakolaisten

vastaanotossa kolmannen sektorin mahdollisuudet järjestää esim. erilaisia vaate- yms.

keräyksiä tai perheiden kotouttamista edistäviä toimia on tärkeä tukitoimi.

Kunnassa on erilaisia toimijoita, kuten urheilu- ja nuorisoseuroja, Martta-yhdistyksiä,

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lions, Folkhälsan ja Punainen Risti. Nämä toimijat voivat

olla tärkeitä toimiessaan kotoutumista edistävästi tarjoamalla toimintaa uusille asukkaille.

14. Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen

Suomen perustuslain (731/1999, 6 §) mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja

yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä perusoikeuksia. Yhdenvertaisuuslain mukaan

21

ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän kansalaisuuden, kielen, uskonnon,

vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai

muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtion ja kuntien viranomaisia koskeva

yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 5 §) määrää viranomaisen kaikessa toiminnassaan

edistävän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti

sekä estää välitöntä ja välillistä syrjintää. Käytännössä tämä tapahtuu osana monia eri

tehtäväkokonaisuuksia: päätöksentekoa, toiminnan ohjausta ja johtamista, palveluiden

järjestämistä ja tuottamista, työnantajatehtäviä sekä paikallisen elinvoiman vahvistamista.

Erilaisten kulttuurien kohdatessa syntyy ongelmia ja erimielisyyksiä arkisissa asioissa.

Asumis-, ruoka- ja työkulttuuri ovat erilaisia. Tiedon puute voi olla osasyy ongelmiin, kuten

myös maahanmuuttajien tottumattomuus ilmastoomme.

On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat perusopetusta myös yhteiskunnastamme ja

elintavoistamme, arvoistamme ja kaikkien tasa-arvoisuudesta sukupuolesta,

yhteiskunnallisesta asemasta tai omaisuudesta riippumatta. Myös kantaväestö tarvitsee

oikeaa tietoa maahanmuuttajista, heidän kulttuuristaan ja kohtaamisestaan. Tietoa on

jaettava myös eri viranomaisille, esim. päätettäessä pakolaisten vastaanottamisesta jollekin

seudulle.

On hyvä oppia tuntemaan eri kulttuurien välisiä eroja ja puhua niistä avoimesti. Jokaisen

täytyy yrittää ymmärtää toisten ihmisten tapoja. Eroja ei tule suurennella tai dramatisoida tai

synnyttää niistä ristiriitoja. Jokaisella on vastuu näistä periaatteista, niin maahanmuuttajilla

kuin muilla kuntalaisilla.

Onnistunut kotoutuminen on paras tie, paras tapa ja paras perusta hyvien etnisten suhteiden

ja kulttuurien välisen dialogin edistämiselle ja toteuttamiselle. Kaiken toiminnan ja hyvien

suhteiden perustana on, että maahanmuuttaja löytää sopivan paikan ja hyvän elämän

yhteiskunnassa ja että kuntalaiset kasvavat kohtaamaan erilaisten kulttuurien maailman ja

integroituvat monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Kunnioittavasta arvopohjasta syntyvä hyvä

kommunikaatio ja suhtautuminen on edellytys hyvälle kohtaamiselle.

15. Kotouttamisen seuranta

Kotouttamisohjelman ankkuroiminen, toiminnan koordinoiminen ja kotoutumista edistävien

toimien toteuttaminen edellyttää kotouttamisprosessin seurantaa ja vaikutusten

dokumentointia. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää erityisiä indikaattoreita. Työ- ja

elinkeinoministeriö laatii maahanmuuttajabarometrin maahanmuuttajille, kunnille ja TE-

toimistoille suunnatun kyselyn pohjalta. Viimeisin barometri on vuodelta 2012 ja sisältää

seurantatapoja ja menetelmiä, joita voidaan kehittää edelleen kunnan toiminnassa. Jotta

tiedot olisivat vertailukelpoisia ja kattavia valtakunnallisella tasolla, eri viranomaisille

annettavien maahanmuuttoa koskevien tietojen on noudatettava annettuja ohjeita.

Kaikki kunnan sektorit vastaavat jatkossa sektorit ylittävästä yhteistyöstä eri aloilla ja

työskentelevät esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Onnistunut

kotoutuminen on osoitus hyvästä yhteistyöstä.

22

16. Ohjelman päivitys

Kunnalla on oltava kunnan korkeimman päätöselimen hyväksymä kotouttamisohjelma.

Kotoutumista edistävistä toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vähintään kerran

valtuustokauden aikana. Perusturvajohtaja vastaa työryhmän koolle kutsumisesta ja ohjelman päivittämisestä.