44
Ympäristötekniikan opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin: Intoa opiskeluihin Antarktikselta 1/2010

Insinööri lehti

Embed Size (px)

DESCRIPTION

issue 1-2010

Citation preview

Ympäristötekniikan opiskelijatTarja Ruoho ja Esra Marvin:

Intoa opiskeluihin Antarktikselta

1/20101/20101/20101/2010

2

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Insinöörit ovat kunkkuja!

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

• Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia

Edunvalvontaa – Miksi kuulua liittoon? ...... 10

• Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova edunvalvonta

• Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen

• YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa

Edunvalvontaa – Ilmastoasiaa ................... 16

• Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi• Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiä• Kööpenhaminan sopimus on välietappi• Markkinat ja uudet teknologiat ratkaisevat• Ympäristöopiskelijat Antarktiksella

Osaaminen .............................................. 24

• Netpolis viskaa nurkissa nyhjäämisen sivuun

Tekniikka ................................................ 26

• Kätevät etäneuvottelut odottavat käyttäjiä

Totta ja tutkittua ...................................... 28

• Palkkamalli selittää palkkaeroja

Maailmalta .............................................. 30

• Talkoomatka Karibialle avasi silmiä

Oikeutta.................................................. 32

• Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta

Opiskelija-asiaa ....................................... 34

Uutisia ................................................... 36

• Uudet valiokunnat aloittivat

Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 39

Järjestöasiaa ........................................... 42

Uutisia ................................................... 43

• Palkkasuositukset 2010

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

10

16

Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenkun-nalleen edunvalvontaa monella eri ta-solla, yhteisöllisyyttä ja monipuolisen paketin konkreettisia jäsenetuja. Jää-vuoren huipulla näkyy vain murto-osa jäsen etujen runsaudesta.

Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteisellä hankkeella torjutaan ilmas-tomuutosta: energiankäyttöä pienen-netään ja kasvihuonekaasuja vähenne-tään, sanovat projekti-insinöörit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen.

3INSINÖÖRIUUSI

4.2. numero 1/2010

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja/ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 201011.3., 22.4., 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12.

Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009)

Painos 65 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.�

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

22

23

Ympäristötekniikkaa opiskelevat Tarja Ruoho ja Esra Martin usko-vat siihen, että kansainvälisillä päätöksillä vaikutetaan ympäristö-linjauksiin myös Suomessa.

Teknologiaosaajien yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tarvi-taan yritysten toiminnan kehit-tämiseksi, tietää Netpolis Kok-kolassa.

TEKNIIKAN YLEMMÄTAMK-TUTKINNOT

Turun ammattikorkeakoulu

www.turkuamk.fi

Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - YmpäristöteknologiaHaku 1.3.2010 - 16.4.2010

Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiinTämän päivän työelämässä projektimuotoinen toiminta-

malli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muu-

tokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri

suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markki-

nointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista.

Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen.

Koulutuksen sisältöKoulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoi-

tettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa.

Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3

päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman

kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä

tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen

osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti

työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitu-

mista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa.

Haku koulutusohjelmaan 2010Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään

3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä.

Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun

insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus.

Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2010 mennessä. Hakuoh-

jeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta.

LisätietojaRakentaminen, Jouko Lehtonen

[email protected]

Teknologiaosaamisen johtaminen, Janne Roslöf

[email protected]

Ympäristöteknologia, Juha Leimu

[email protected]

Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350

www.turkuamk.fi

5INSINÖÖRIUUSI

Insinöörit ovat kunkkuja

Osta tai jätä! Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tuotteiden elämänkaaresta, hiilijalanjäljestä ja päästömäärästä. Miksi ostaa tuotetta, joka saas-

tuttaa vielä lastenlastemmekin leikkipaikan ilmaa?Vähähiilisiä ja energiaviisaita sekä käyttäjäläheisiä in-

novaatioita haettiin juuri Sitran ja Demoksen yhteisessä Peloton idea -kilpailussa. Yli 200 ehdokasta oli kehittänyt ratkaisuja helpottamaan arjen valintatilanteita. Voittajaksi selviytyi paikallista luksusta – ekologisia, inhimillisiä ja es-teettisiä pienen mittakaavan palveluja ja tuotteita – tarjoa-va matkatoimisto. Elämysten laadusta ei siis tarvitse tin-kiä matkustamisessakaan. Teknisten tuote innovaatioiden oheen tarvitaan myös palveluita.

Kansainvälisissä ilmastokokouksissa haetaan yhteisym-märrystä siitä, miten kehitysmaat ja teollistuneet maat voivat yhdessä vähentää ilmastopäästöjä. Helmikuun alussa piti tärkeimpien teollisuusmaiden päästövähen-nystavoitteet vuoteen 2020 olla selvillä.

Kehitysmaiden energiatehokkuustavoitteiden saavut-tamisessa voivat suomalaiset insinöörit olla apuna. Eri-tyisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja teollisuuden prosessien ohjaukseen liittyvät kysymykset ovat insinöö-rien osaamista parhaimmillaan.

Insinöörien ilmasto-ohjelman laskelmien mukaan teknologiat päästövähennyksiä varten ovat jo olemassa. Vaikka vallankumouksellisten uusien teknologioiden et-simiseen on syytä yhä panostaa, painopiste on nyt siir-rettävä käytännön sovellusten kehittämiseen.

Insinööri ilmastonvartijana on uusi sarja lehdessämme. Siinä kerromme insinööreistä työnsä ääressä kehittämäs-sä ja ottamassa käyttöön uutta ympäristöystävällistä tek-nologiaa. Vuoden aikana yritämme edes osittain valot-taa lukijalle sitä kirjoa ympäristöosaamista, jota insinööri työssään hallitsee. Osaaminen lähtee jo koulunpenkiltä, jossa insinööriopiskelijat perehtyvät monipuolisesti ym-päristöteknologiaan.

pääkirjoitus

Helmikuu 2010 Ilona Mäenpää[email protected]

TEKNIIKAN YLEMMÄTAMK-TUTKINNOT

Turun ammattikorkeakoulu

www.turkuamk.fi

Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - YmpäristöteknologiaHaku 1.3.2010 - 16.4.2010

Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiinTämän päivän työelämässä projektimuotoinen toiminta-

malli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muu-

tokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri

suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markki-

nointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista.

Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen.

Koulutuksen sisältöKoulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoi-

tettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa.

Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3

päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman

kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä

tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen

osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti

työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitu-

mista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa.

Haku koulutusohjelmaan 2010Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään

3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä.

Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun

insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus.

Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2010 mennessä. Hakuoh-

jeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta.

LisätietojaRakentaminen, Jouko Lehtonen

[email protected]

Teknologiaosaamisen johtaminen, Janne Roslöf

[email protected]

Ympäristöteknologia, Juha Leimu

[email protected]

Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350

www.turkuamk.fi

6

uutisia

PK-yritykset odottavat insinööreiltä tekemisen taitoja

n Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n te-kemän selvityksen mukaan pk-yritysjoh-tajat toivovat, että insinöörikoulutus si-sältäisi runsaasti tekemällä oppimista. Ammattikorkeakoulun erikoisosaamise-na pidetään sitä, että tekemällä oppimi-sessa on kehittävä, tutkiva ja tulevaisuu-teen luotsaava ulottuvuus. Yritysjohta jien mukaan pk-yritysten tarpeisiin vastataan myös yrittäjyyskasvatuksella, hyvätasoi-sella opetuksella ja henkilökohtaisella oh-jauksella.

Vain vajaat puolet vastaajista arvioi, että insinöörikoulutus vastaa yrityksen tarpeisiin erittäin hyvin tai melko hyvin. Elinkeinoelämän mielestä onkin tärkeää tiivistää insinöörejä kouluttavien ammat-tikorkeakoulujen yhteistyötä pk-yritysten kanssa.

Yritysjohtajien mielestä insinööreiltä vaaditaan monipuolista osaamista. Tek-niikan ydinosaamisen lisäksi tarvitaan ke-hittävää ja uudistavaa asennetta. Lisäksi tarvitaan myös liiketoimintaosaamista se-kä projekti- että organisaatiotaitoja, kie-litaitoa, kansainvälisyystaitoja sekä tiimi-työ- ja vuorovaikutusosaamista.

EK selvitti viime syksynä pk-yritys-johdon näkemyksiä insinöörien ammat-tikorkeakoulutuksesta. Kysely pohjautui tekniikan alan ammattikorkeakoulutuk-sen kehittämisen eli INSSI-hankkeen vä-liaikaistuloksiin. Siihen vastasi 400 yri-tysjohtajaa.

Euroopan nuorista viidennes oli työttömänä syksyllän Nuoret, miehet, vähemmän ammatti-taitoiset sekä vuokratyöntekijät ovat kär-sineet eniten työmarkkinoiden heikenty-misestä. Euroopassa työpaikkojen määrä on vähentynyt neljällä miljoonalla talous-kriisin alkamisen jälkeen, käy ilmi Työlli-syys Euroopassa vuonna 2009 -raportista.

Eurostatin julkaisemien työttömyys-lukujen mukaan euroalueen työttömyys oli 9,8 prosenttia ja EU27-alueella 9,3 prosenttia viime lokakuussa. Samaan ai-kaan Suomessa työttömyysaste oli 8,7 prosenttia.

Eniten työttömiä on Latviassa ja Es-panjassa, joissa viidennes työvoimasta oli ilman työpaikkaa. Vähiten työttömiä on Alankomaissa ja Itävallassa.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttö-myysaste EU27-alueella oli 21 prosenttia. Suomen nuorisotyöttömyys oli EU:n kes-kiarvoa korkeampi, sillä Suomessa 23 pro-senttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä.

Korkein nuorisotyöttömyysaste on Espanjassa, jossa peräti 43prosenttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä. Vähiten työt-tömiä nuoria oli Alankomaissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli 4 741 työtöntä in-sinööriä viime lokakuussa. Viitisen pro-senttia insinööreistä oli vailla työtä.

IAET-kassan käsittelyajat lyhentyneet merkittävästin IAET-kassan käsittelyyn tulevien en-sihakemusten käsittelyaika on noin kol-me viikkoa. Jatkohakemukset käsitellään noin 1-2 viikossa.

Viime vuoden joulukuussa kassaan tu-li kaikkiaan 10 896 erilaista etuushake-musta ja samaan aikana käsiteltiin kaik-kiaan 14 348 hakemusta. Ensihakemuksia tuli 912 kappaletta. Pahimmillaan viime vuoden heinäkuussa kassaan tuli 2 659 ensihakemusta.

Korvauksia kassasta sai joulukuussa 10 663 henkeä. Korvauksensaajien mää-rä oli hieman pudonnut marraskuusta.

Kassa maksoi joulukuussa työttömyys-etuuksia kaikkiaan noin 15 miljoonaa eu-roa. Viime vuoden tammikuussa korvauk-sia maksettiin noin kuusi miljoonaa eu-roa.

EU:n tuella on luotu tuhansia työpaikkoja n Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n las-kelmien mukaan viime vuonna rahoitet-tiin Euroopan unionin rakennerahastova-rojen kautta erilaisia hankkeita yhteensä 600 miljoonalla eurolla.

EU:n rakennerahastoilla on vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden aikana vai-kutettu yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen. Ko-

ko ohjelmakauden 2007–2013 työpaik-katavoitteesta on tähän mennessä toteu-tunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritys-ten tavoitteesta 24 prosenttia.

Yhteensä 61 000 suomalaista on aloit-tanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa, mikä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 5 600.

Rakennerahastohankkeilla pyrittiin edistämään talouden elpymistä, työlli-syyttä ja työttömiin kohdistuvia toimia. EAKR-varoja on käytetty muun muassa taloutta elvyttäviin yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä tutkimuk-seen ja teknologiaan.

ESR-rahoja on myös kohdennet-tu työttömyyden kasvun takia erityises-ti nuorten ja akateemisten alojen työttö-mien työvoimakoulutukseen, tukityöllis-tämiseen ja yrittäjien starttirahaan.

Insinöörejä työskentelee ympäri maailmaan Uuden Insinööriliiton jäsentietopalve-lussa on tiedossa 347 valmistunutta jäsen-tä, jotka ovat muuttaneet ulkomaille töi-hin. Tiedot ovat tämän vuoden tammi-kuulta. Näistä osoitemuutosilmoituksen tehneistä 50 henkilöä työskentelee Kii-nassa. Seuraavaksi eniten jäseniä työsken-telee Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsis-sa. Isossa-Britanniassa, Arabiemiraateissa, Puolassa, Espanjassa, Virossa ja Sveitsissä työskentelee kussakin toistakymmentä jä-sentä.

Suomalaisia insinöörejä työskentelee hyvinkin kaukaisissa maissa. Jäseniä työs-kentelee myös muun muassa Thaimaassa, Singaporessa, Malesiassa, Etelä-Koreas sa, Australiassa, Bangladeshissa, Namibiassa, Panamalla, Chilessä, Uruguayssa ja Viet-namissa.

Opiskelijat ovat myös jalkautuneet ul-komaille. Jäsenrekisteriin muuttoilmoi-tuksen tehneitä on muun muassa Saksas-sa, Ruotsissa, Alankomaissa, Isossa-Bri-tanniassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa, Ir-lannissa ja Kiinassa.

7InsInöörIUUSI

Kesän lopulla varsinaisesti alkanut neuvottelukierros on jatkunut he-

ti vuoden vaihteen jälkeen sekä julki-sen sektorin että joidenkin teollisuus-alojen osalta.

Valtiolla, siitä irtautuneella yliopis-toilla ja kuntasektorilla on käynnistet-ty varsinaiset työ- ja virkaehtosopimus-neuvottelut. Tässä taloudellisessa tilan-teessa on selvää, että neuvotteluista tu-lee varsinkin julkisen sektorin osalta vaikeat.

Teollisuusaloista esiin on nostetta-va UIL:llekin merkittävä kemian teol-lisuus, jossa haetaan tosissaan katta-vaa työehtosopimusta ylemmille toi-mihenkilöille – siis myös insinööreil-le. Kemian alan neuvotteluista on li-sää sivulla 15.

Julkisella puolella Valtion työmark-kinalaitos aloitti neuvottelut räväkästi ja esitti palkankorotuksiksi pyöreää nol-laa sekä lomarahojen poistoa. On sel-vää, että tällaisella esityksellä saadaan palkansaajapuolella liikehdintää aikai-seksi ja järjestövalmiutta on hiomaan myös valtion osalta.

Kuntasektorilla pääsopijajärjestöt jättivät 7.12. Kuntatyönantajalle jou-kon yhteisesti sopimiaan tavoitteita seu-raavaa kunta-alan virka- ja työehtosopi-musta varten. Tavoitteet käsittivät täs-sä vaiheessa lähinnä laadullisia asioita, kuten määräaikais- ja vuokratyömäärä-yksiä, vuosilomamääräyksiä sekä luotta-musmieheen liittyviä oikeuksia.

Pääsopijajärjestöt eivät vielä esittä-

neet tavoitteitaan palkankorotusten ta-sosta, vaan ne täsmentyvät myöhemmin. Uskon, että tavoitetaso noudattaa niin kutsuttua yleistä linjaa. Julkisen sekto-rin sopimukset umpeutuivat 31.1.2010.

Viimeisenä ansaitsee kommentin teknologiateollisuuden erikoinen ti-lanne, eli toimihenkilöiden auki oleva sopimus. Ennen jouluahan koettiin vii-kon lakon lisäksi joukko pistelakkoja ympäri Suomea. Näiden lakkojen tar-koituksena oli toimihenkilöiden sopi-musalueen laajentaminen koskemaan myös merkittävää osaa ylemmistä toi-mihenkilöistä.

Lakoilla haetaan siis suomeksi sa-nottuna vauhtia jäsenhankintaan. Lin-ja näyttäisi vuoden vaihteen jälkeen sen verran muuttuneen, että sovinnon ha-lua on ilmassa. Rajoja varmaan selvitel-lään seuraavankin sopimuskauden aika-na, me ylemmät yhdessä toimihenkilöi-den ja työnantajan kanssa.

On se kyllä kummallista, että aina löytyy palkansaajapuolelta joku järjes-tö tai sen johto, jolla kantti ei kestä ha-kea yhdessä parasta lopputulosta koko alalle, vaan on lähdettävä nokittamaan muita. Koskaan se ei ole johtanut kestä-vään lopputulokseen, vaan aina on pa-lattu lähtöpisteeseen. Milloinhan tästä otettaisiin opiksi?

PS. Lehden mennessä painoon tuli tieto Teknologiateollisuuden ja Toimihenki-löunioinin saavuttamasta neuvottelu-tuloksesta

Neuvottelu-uutisia

UIL:n tavoitteena on saada kemia kuntoon

Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Akava korostaa työelämän tavoitteis-saan työnantajien keskeistä roolia

työllistymisen tukemisessa. Työnantajan vastuuta työurien jatkuvuudesta on lisät-tävä muun muassa siten, että korotetaan tuotannollis-taloudellisin perustein tehty-jen irtisanomisten kustannuksia työnan-tajalle. Perhevapaalta työelämään palaa-van työsuhdeturvaa on parannettava kiel-tämällä irtisanominen välittömästi työ-hön paluun jälkeen. Lisäksi työnantajien pyrkimystä käyttää määräaikaisia työso-pimuksia työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseen on rajoitettava.

– Tällaisena keinona voi olla esimer-kiksi sopimusvapauden kaventaminen määräaikaisissa työsopimuksissa. Esimer-kiksi mahdollisuuksia sopia määräaikais-ten ylityöjärjestelyistä työpaikoilla voi-taisiin rajoittaa, toteaa Akavan lakimies Maria Löfgren.

Työnantajien on opittava paremmin ennakoimaan tulevia työmäärän vaihte-luita yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteis-toimintalaki tarjoaa toimivia työelämän ke-hittämisen työkaluja tälläkin alueella, mut-ta niiden hyötyjen oivaltamisessa ollaan vas-ta alussa. Työnantajia voitaisiin verotuksen avulla kannustaa panostamaan huonoina aikoina henkilöstön koulutukseen.

Työsopimusten kilpailukiellot, salas-sapitosopimukset sekä tekijänoikeuden ja muiden immateriaalioikeuksien rajoituk-set estävät työntekijän työllistymistä uu-delleen ammattitaitoaan vastaaviin tehtä-viin työsuhteen päättymisen jälkeen. So-pimuksiin liittyy usein kohtuuttomia so-pimussakkoja.

Lama ja kilpailu työpaikoista ovat li-sänneet rajoitusten käyttöä eikä niistä ole juuri lainsäädäntöä. Lainsäätäjän on pi-kaisesti puututtava työuria pilkkoviin työ-sopimuksiin. Uudelleentyöllistymistä es-tävät sopimusehdot on kiellettävä lainsää-dännöllä. n

Akava vaatii työnantajille lisää vastuuta työllistymisestä

8

kolumni Jussi Haavisto, rakennusinsinööri (amk)

Kirjoittaja on 25 henkilöä työllistävän maarakennusliikkeen toimitusjohtaja.

Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa

Muistan vieläkin sen aamupäivän syyskuussa 1992, kun matematiikan tunnilla Tampereen tekun ensimmäisen vuoden rakennusinsinöö-

riopiskelijoiden luokanoveen koputettiin. Opettaja ava-si oven ja siellä oli pari reippaan oloista kaveria, joilla oli mukanaan nippu piirtoheitinkalvoja.

Meille kerrottiin kuvin ja sanoin ammattikuvasta ja ammattiylpeyden syntymisestä, nousujohteisesta työ-harjoittelusta, työttömyysturvasta ja monesta muusta asiasta. Liittymislomakkeet jaettiin ja lopuksi kysyttiin, haluaisiko joku alkaa luokkamme TIRO/ IOY -yhteys-henkilöksi...

Järjestäytymällä voidaan saavuttaa tehokas tiedonkulku, tasapuolisuus ja -arvoisuus työelämässä. Enkä tarkoita tällä pelkästään naisten ja miesten välistä, vaan myös eri yksilöiden välistä tasa-arvoa. Työelämän edunvalvonnan ei tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä, kyllä paremmista tuloksista pitää saada parempi tunnustus.

Mutta peruskuvioiden on oltava järjestyksessä: mil-loin käydään tuponeuvottelut, koska solmitaan sopimuk-set ja tärkeimpänä kaikista, milloin on työrauha. Niin minä työnantajana kuin työntekijänikin arvostavamme työrauhaa. Se tuo turvallisuuden tunnun työpaikalla ja takaa siten henkisesti tasapainoisen työilmapiirin.

Ammattiyhdistysliike on ansiokkaasti nostanut esille monia epäkohtia ja kehitystarpeita työelämässä. Työn-antajat taasen ovat päätöksillään taanneet elinkeinoelä-män kilpailukyvyn säilymisen maailmanlaajuisessa kil-pailussa. Järjestäytymisen tarpeellisuudesta käydään ai-ka ajoin keskustelua.

On päivänselvää, että tarvitaan voimia ja vastavoi-mia. Paineen kautta kehitymme.

Mikä on sitten Uuteen Insinööriliittoon kuulumisen tar-koitus ja merkitys? Entä minkä vuoksi en liittyisi pelk-kään kassaan?

Eräs tuttu aktiivi sanoi kerran, että pelkkään kassaan kuuluva on vapaamatkustaja. Itse koen, että maksamalla Uuden Insinööriliiton pienen jäsenmaksun minä olen

se vapaamatkustaja! Vapaamatkustaja, joka pientä kor-vausta vastaan saa motivoituneen UIL:n osaajan työpa-noksen pitämään huolta asemastamme yhteiskunnassa ja työelämässä. Lisäksi UIL järjestää monenlaisia mak-suttomia palveluita elämänlaatuni parantamiseksi.

Koulutusta ohjataan erilaisten tarpeiden mukaan. On tärkeää, että insinöörien koulutusta ohjataan myös insinöörien tarpeet huomioon ottaen. Työmarkkinoiden edunvalvonnassa on lukuisia huomioitavia osapuolia.

Erityisen tärkeää tässä sekalaisessa seurakunnassa on, että juuri meikäläiset hoitavat meikäläisten etuja. Eivät-kä esimerkiksi sairaanhoitajat tai vientiyrityksen asenta-jat. Miten uskottavaa olisikaan, jos aloittavien insinöö-riopiskelijoiden tilaisuudessa meille esitelmöisi esimer-kiksi hallintotieteilijä eikä insinööri?

Jäsenmaksun suuruudestahan on tässä turhaa edes pu-hua. Katetta kyllä löytyy, jos vain viitsii laskea. Jos jä-senetuvakuutukset eivät tyy-dytä, voi niitä pikkurahalla tuunata mieleisekseen – itse tein juuri näin.

Mikäli liiton tarjoama koulutus ei sinua kiinnosta, niin voin sanoa, että minua kiinnostaa. Missään muualla kuin Insinööriliiton kustan-tamilla TJS:n neuvottelutai-don tai viestinnän kursseilla en ole saanut yhtä laadukas-ta koulutusta. Lukuisista leh-distä saan elintärkeää, juuri minulle tärkeää tietoa eri-laisista asioista. Lisäksi verkottumalla olen saanut lu-kuisia työtilaisuuksia yritykselleni sekä hienoja ystäviä ympäri maata.

Ja tärkeimpänä tietenkin on kuuluminen hienoon joukkoon, insinööreihin. Jo pelkästään maailman kor-keatasoisimman insinöörikoulutuksen saamisen velvoit-tamana jokaisen itseään arvostavan insinöörin pitää itses-tään selvyytenä kuulua Uuteen Insinööriliittoon!

Ammattiyhdistysliike on ansiokkaasti nostanut esille monia epäkohtia ja kehitystarpeita työelämässä.

INSINÖÖRIUUSI 9

Helmikuu 2010 Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Kattavasti järjestäytynyt henkilöstöryhmä edustaa ja vaikuttaa edunvalvonnallisesti tehokkaasti. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edunvalvonta alkaa kou-

lutuspoliittisesta edunvalvonnasta. Huolehdimme laa-dukkaasta opetuksesta ja pyrimme varmistamaan koulu-tusmäärät vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Työttö-mäksi ei ketään kannata kouluttaa, eikä pitää tilastoissa koulunpenkillä pois työttömyystilastoista.

Opiskelijaedunvalvonnan jälkeen, valmiina insinöörinä, tulevat liiton tarjoamat edut ja palvelut laajamittaisem-min esille. Yhä enemmän jäsenet haluavat liitolta työ-markkinallista edunvalvontaa ja palvelua. Samaa trendiä osoittavat muidenkin akavalaisten liittojen tutkimukset. Jäsenet haluavat työsuhdeturvaa ja oikeudenmukaisia työsuhteen ehtoja. Nyt laman aikana liiton työsuhde-yksikkö on jopa ylityöllistetty valtavista irtisanomismää-ristä ja lomautuksista johtuen.

Henkilöstön valitsema työpaikan luottamusmies on avainasemassa paikallisessa edunvalvonnassa, sekä jäsen-hankinnassa. Liitto on kouluttanut hänet tuntemaan työelämän lainsäädännön ja sopimukset sekä kohtaa-maan vaikeat neuvottelutilanteet. Luottamusmies tuntee

työpaikan olosuhteet ja on tärkeässä roolissa, kun liit-to arvioi mm. irtisanomisten laillisuutta. Jäsenten kan-nattaakin olla aina ensisijaisesti yhteydessä omaan luot-tamusmieheen.

Luottamusmiehen työtaakka on etenkin laman aikana valtava, sillä hän joutuu luottamustoimen ohella hoita-maan myös omat työtehtävänsä. Luottamusmiehellä on oikeuksia, mutta myös vastuita. Hyvä luottamusmies pystyy kommunikoimaan johdon kanssa välttäen kon-� iktit ja edustamaan työntekijöitä tehokkaasti.

Luottamusmiehen tulee keskustella edustettaviensa kanssa riittävästi, jotta hän tietää edustamiensa kannan eri asioihin. Hänen tulee myös tiedottaa avoimesti, jot-ta edustettavat tietävät, mitä ollaan tekemässä. Luotta-musmies ei aja omaa etuaan, vaan edustettaviensa etua. Tämän tosiasian tiedostaminen molempien osapuol-ten kesken ehkäisee monia ristiriitatilanteita syntymäs-tä työpaikalla.

Hyvää alkanutta vuosikymmentä. Aloitetaan se tehok-kaasti järjestäytymällä

Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia

Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa

10

edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

-Järjestön synnyn ja historian velvoit-tamina meillä on kunniatehtävä pi-

tää suomalaisen insinöörityön lippua yl-lä, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvot-telujohtaja Ismo Kokko.

UIL:n edunvalvonta jakautuu työ-markkinalliseen, koulutuspoliittiseen ja elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Koulutuspolitiikka luo edellytykset laa-dukkaalle koulutukselle, hyvälle työllis-tymiselle ja työuralle. Elinkeinopolitii-kan tehtävä on luoda edellytyksiä työl-listymiselle.

– Jotta Suomessa esimerkiksi inves-toidaan tulevaisuuteen, meidän pitää vai-kuttaa omien näkemyksiemme mukaises-ti siihen, että elinkeinopolitiikan kautta meillä pysyy työpaikat Suomessa, Kok-ko korostaa.

Hyvän koulutuksen ja olemassa ole-vien työpaikkojen jälkeen työmarkkina-toiminnalla turvataan työympäristöä se-kä ajetaan työsuhteen etuja mahdollisim-man hyviksi.

Nykyisin osa yritetään syrjäyttää

Kokko on huolestunut suomalaisen työ-elämän vallitsevasta trendistä: enää ei ole-kaan väliä, saavatko kaikki jotain, vaan ny-kyisin joiltakin voidaan ottaa myös pois.

– Vain heitä, jotka ovat aallon harjalla, palkitaan ja loput saavat pärjätä oman on-nensa nojassa. Heidät voidaan jopa mieli-valtaisesti heittää yrityksestä pois ja ottaa uusia kokelaita tilalle. Liiton on puutut-tava tähän, Kokko linjaa.

UIL:n näkemyksen mukaan insinöö-reillä pitää olla tietty perustaso, miten hei-dät tulonsa ja työnsä kehittyvät ja minkä-laista työtä he ylipäätään tekevät. Muu-toin kouluttautuminen ei kannata.

– Ei ole kenenkään kannalta järkevää, jos insinöörejä palkataan mihin tahansa tehtävään ja sen jälkeen heidän ansion-sa ovat selkeästi alle sen mitä pitää olla.

Tällainen kehitys vie eteenpäin vain

niitä harvoja, jotka työnantaja on valin-nut kellokkaiksi. Loput saavat olla oman onnensa nojassa. Solidaarisuus insinöö-rien keskuudessa pohjautuu siihen, että toinen insinööri arvostaa toista insinöö-riä ja saa vastalahjaksi saman arvostuksen.

Sopimusyhteiskunnassa pärjäävät taitavat osapuolet

Suomalaista työelämää on rakennettu yh-dessä sopimisen ajatukselle. Näin yrite-tään välttää suurempia ristiriitoja. Sopi-minen edellyttää olemassa olevia ja järjes-täytyneitä sopijaosapuolia.

Järjestäytynyt ja asiansa keskitetysti

hoitava osapuoli saa yleensä tavoitteen-sa paremmin läpi. Palkansaaja- ja työn-antajapuolella on asioiden hoidosta toi-sinaan kovinkin toisistaan poikkeavia nä-kemyksiä.

– Työnantaja ei sovi asioita hyvää hy-vyyttään, vaan siksi, koska se pitää vasta-puolta sen verran voimakkaana, että so-pimalla välttyy erilaisilta ongelmilta työ-paikoilla ja elinkeinoelämän rattaat pyö-rivät, Kokko painottaa.

Hän kertoo, mitä eri reittejä voidaan vaikuttaa esimerkiksi nyt ajankohtaiseen asiaan, työurien pidentämisiin. Eri osa-puolet ovat samaa mieltä siitä, että työuria pitää pidentää, jotta tuottavuus kasvaa.

Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova edunvalvonta

Uusi Insinööriliitto on insinöörien rinnalla eri elämänvaiheissa: opin-tojen alusta eläkkeelle saakka, erilaisista tehtävistä ja tilanteista riippumatta.

11InsInöörIUUSI

Luottamusmiestoiminta on liiton edunvalvontaa työpaikkatasolla ja tärkeä osa henkilöstön järjes-täytymistä.

Yksityisen sektorin aloilla kuten tek-nologiateollisuudessa, suunnittelu-,

ICT- ja energia-aloilla on sovittu työ-ehtosopimuksissa, että järjestäytyneiden ylempien toimihenkilöiden keskuudesta on mahdollisuus valita luottamusmies. Työehtosopimuksettomilla aloilla voi-daan valita luottamusvaltuutettu.

Luottamusmiehen oikeudet ja vas-tuut on määritelty työehtosopimuksessa. Luottamusmies on henkilöstön edustaja ja neuvottelee työsuhteen ehdoista tasa-vertaisena työnantajan edustajan kanssa. Kuten luottamusmies on neuvottelujär-jestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yh-teyshenkilö, niin henkilöstöpäällikkö on työnantajaliiton yhteyshenkilö.

Työnantajaliitto kouluttaa ja tukee henkilöstöpäällikköä. Luottamusmies-tä tukee YTN, joka järjestää vuosittain luottamusmiehen perus- ja jatkokursseja. Lisäksi taustaryhmät järjestävät alakohtai-sia luottamusmiesseminaareja.

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa tehtävänsä edellyttämään kurs-situkseen. Käymällä koulutuksissa luot-tamusmies varmistaa viimeisimmät tie-

dot itselleen ja omaa tarvittavat valmiudet neuvotella työnantajan kanssa.

Luottamusmieskausi on yleensä kaksi vuotta tai niin kauan kuin henkilöllä on edustettaviensa luottamus. Sopiva ajankoh-ta valinnalle on parittomien vuosien syksy.

Henkilöstön on annettava tukensa va-litsemalleen luottamusmiehelle ja vastaa-vasti luottamusmiehen on lunastettava saamansa luottamus.

Luottamusmies valvoo työnantajaa

Luottamusmiehen yksi haasteellisimmista tehtävistä on valvoa, että työnantaja nou-dattaa tehtyjä paikallisia tai valtakunnal-lisia sopimuksia ja työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

Liian usein rikkeet jäävät yksittäisen ylemmän toimihenkilön tappioksi, kun asioita ei tuoda luottamusmiehen tietoon. Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä, että ylemmät toimihenkilöt ovat ensisijaises-ti yhteydessä juuri omaan luottamusmie-heensä.

Luottamusmies tuntee myös parhai-ten yrityksen ja pysyy näin ajan hermol-la, mitä yrityksessä tapahtuu.

Työnantajan on annettava luottamus-miehelle säännöllisesti tiedot henkilöstö-muutoksista kuten irtisanomisista ja rek-rytoinneista. Luottamusmies tarvitsee tie-toja, jotta hän voi valvoa, että työnantaja noudattaa muun muassa yhdeksän kuu-

kauden takaisinottovelvoitetta palkates-saan uusiin tehtäviin henkilöitä.

Yritysyhdistys toimii työpaikkatasolla

Jos työpaikalla on useampia luottamus-miehiä, heidän välinen tiedonkulku ja yh-teistyö ovat erittäin tärkeitä. Työpaikoil-la, joissa on ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys, luottamusmiehet tuovat keskeisimmät asiat yhdistyksen hallituk-sen tietoon.

Hallituksen kanssa päätetään yhteises-tä linjasta, johon kaikki luottamusmiehet sitoutuvat. Tarvittaessa kannattaa olla yh-teydessä YTN:ään.

Luottamusmiesten saumaton yhteis-toiminta on välttämätöntä hyvin orga-nisoitua työantajaa vastaan neuvotteluti-lanteessa. Työnantaja on järjestäytynyt lä-hes sataprosenttisesti ja ainut keino hen-kilöstön pärjäämiselle on yksimielisyys ja järjestäytyminen. Erimielinen ja riitai-nen henkilöstö menettää kaikki mahdol-lisuutensa menestyä neuvotteluissa ja työ-suhteen ehtojen valvomisessa.

Kannattaa olla aktiivinen ja selvittää, kuka on työpaikalla toimiva luottamus-mies. Luottamusmiehelle pitää kertoa heti havaitsemistaan työsuhderikkeistä ja -puutteista. Yritysyhdistyksiin kuuluvat saavat liitolta tehokkaimman tuen työ-suhdeasioissa. n

Keinot ratkaista asia ovat erilaisia. Maan hallitus pääministeri Matti Van-hasen johdolla haluaa nostaa eläkeikä-rajaa kaavamaisesti. Etenkin yksityissek-torin työnantajat irtisanovat iäkkäämpiä insinöörejä eläkeputkeen tai työttömyys-kortistoon. Vanhemmalla insinöörillä voi myös oma jaksaminen olla koetuksella, jos työpaikalla ei saa tukea. Tähän tarvitaan erilaisia vapaajärjestelmiä.

Kokon mukaan ensinnäkin työehto-sopimusmaailmassa voidaan ajaa tes-kir-jauksia, joilla vaikutetaan esimerkiksi ir-tisanomisjärjestykseen. Toisekseen vaiku-tetaan lainsäädäntöön.

– Pitäisikö esimerkiksi tietyn iän jäl-keen irtisanomismääräykset olla erilaisia tai palkita työuran loppupäässä olevien pitämisessä työelämässä?

Kokko nostaa kolmantena asiana eri-tyisesti koulutettuja koskevan seikan: mi-ten osaamista pystytään ylläpitämään ja kehittämään myös työuran loppupäässä.

– Tätä ajamme tällä hetkellä myös työ-ehtosopimuksiin, jotta määräykset am-mattitaidon päivittämisestä olisivat sitovia.

Jäsenen lasku on euron päivässä

UIL:n toiminta pyörii jäsenmaksuilla ei-

kä liitolla ei ole ulkopuolisia rahoituska-navia.

– Jäsenmaksumme on päivässä saman verran kuin kuppi kahvia tai iltapäiväleh-ti: reilu euro, Ismo Kokko huomauttaa.

– Vähän yli euro päivässä kannattaa maksaa omasta arvostuksestaan, liitosta saatavasta tuesta ongelmatilanteista sekä omaan nykyiseen tilanteeseen liittyvistä konkreettisista asioista.

Sitä paitsi, verovähennyskelpoisuus laskee verotuksen jälkeen nettovaikutuk-sen puoleen. n

Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja

Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen

Miksi kuulua liittoon?

12

edunvalvonta

Usein työsuhteeseen liittyvät ongel-mat hoituvat jo työpaikoilla luot-tamusmiesten avustuksella. Luot-

tamusmiesten palvelut eivät ole järjestäy-tymättömien käytössä. Jos työpaikalla so-pua ei löydy, jäsenet voivat kääntyä liiton puoleen.

Jäseneduista ja -palveluista käytetyin on ehdottomasti työsuhdeneuvontapalve-lut. Vuosittain kontakteja on reilusti yli 10 000. Se on valtaisa määrä sähköpos-teja, puhelinkontakteja, neuvotteluita jä-senten ja työnantajien kanssa.

Kun siihen liitetään vielä asioidenajo oikeusistuimissa, jos neuvottelutulosta ei ole saatu aikaiseksi, on kyse todella tär-keästä ja käytetystä palvelusta.

Työsuhdeneuvontapalvelut tarjoavat apua muun muassa työsopimuksen solmi-miseen, työsopimuksen tulkintaan, irtisa-nomis- ja lomauttamistilanteisiin, vuosi-loma-asioihin, työaikakysymyksiin sekä ylityökorvauksiin ja niiden korvausperus-teisiin liittyviin asioihin.

Jos ei ole järjestäytynyt, työsuhdeon-gelmat on hoidettava itse. Liiton apua ei ole eikä työttömyyskassa hoida ainutta-kaan työsuhdeongelmaa. Jos järjestäyty-mätön ei itse pääse neuvottelemalla rat-kaisuun, ainoa tapa viedä asiaa eteenpäin on mennä oikeuteen. Se on kallista ja se on maksettava omasta pussista.

Tutkimuksella tietoa insinööreistä

Tutkimustoiminta on yksi tärkeistä kivi-jaloista, jonka varaan UIL nojaa toimin-nassaan. Vuosittain toteutettava työmark-kinatutkimus on sen näkyvimpiä tuloksia. Koko insinöörikunnan kattavan työmark-kinatutkimuksen avulla selvitetään palk-katasoa, ansiokehitystä, ammattikunnan rakennetta sekä ajankohtaisia ammatti-kuntaa koskevat asioita.

Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muun muassa työ- ja virkaehtosopimus-neuvotteluissa.

Työmarkkinatutkimuksen pohjalta

tehdään myös palkkanosturi jäsensivuil-le. Palkkanosturin avulla on mahdollis-ta tarkistaa, miten oma palkka asemoi-tuu suhteissa muihin insinööreihin. Sen avulla voi uutta työpaikkaa hakiessa haa-rukoida käypää palkkatoivetta.

UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat liitosta henkilökohtaista neuvontaa oman uran suunnitteluun, työpaikan hakemi-seen tai valmistautumiseen työnpaikka-haastatteluun. Lisäksi Uudella Insinööri-liitolla on oma toimenvälityspalvelu In-sinööripörssi, joka on niin jäsenten kuin myös työnantajien käytettävissä.

Yhdessä insinöörit ovat vahvempia

Edunvalvonnan, työ- ja virkasuhdeneu-vonnan ja työttömyyskassan ohella tär-keä syy kuulua Uuteen Insinööriliittoon on yhteisöllisyys – halu kuulua insinöö-riyhteisöön. Ammatillis-aatteellinen vai-kuttaminen on UIL:n ja sen jäsenjärjes-töjen jokapäiväistä työtä.

Teksti: Erik Sartorisio, asiamies

Uusi Insinööriliitto tarjoaa laajan jäsenetupaketinJäävuoresta näkyy pinnalla vain huip-pu. Sen kokoa on vaikea hahmottaa, koska suurin osa siitä on näkymättö-missä. Samoin on liiton jäsenmaksun laita. On helppo havaita näkyvät osat, kuten kalenteri, bensa-alennukset tai työttömyyskassa. Ne ovat vain pieni osa jäseneduista ja -palveluista, joita jäsen Uuden Insinööriliiton jäsenmak-sullaan saa.

13InsInöörIUUSI

Ammattiyhdistysliike on ajanut palkansaajien työsuhdeturvaan

ja työelämään liittyviä parannuksia lainsäädäntöön. Alla on listattu la-keja ja muita aikaansaannoksia, jot-ka ovat vaikuttaneet ylempien toimi-henkilöiden asioihin.

• 1917 8 tunnin työaikalaki• 1960 Vuosiloma 18–24 päivää• 1970 Yleiseksi työajaksi 40 tun-

tia viikossa• Työsopimuslain uudistus: irti-

sanomissuoja, luottamusmies-oikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto

• 1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palk-kaetujen parantaminen

• 1973 Neljän viikon kesäloma• 1977 Talviloma• 1978 Yhteistoimintalaki• Työterveyshuoltolaki• Talviloma vuosilomalakiin • Isyysloma 12 päivää• 1980 Opintovapaalaki• Äitiyspäivärahan pidennys ja

vanhempainloma• Ensimmäiset työehtosopimuk-

set, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äi-

din suostumuksella olla myös lapsen isä.

• 1986 Ansiosidonnainen työttömyysturva

• Laki irtisanomismenettelystä• 1987 Työturvallisuuslainsää-

dännön uudistus• Työsopimuslakiin syrjintäkielto

työhönotossa• 1990 Konserniyhteistyötä kos-

kevat säännökset yhteistoimin-talakiin

• 1995 Yrittäjille ansiosidonnai-nen työttömyysturva: Insinööri-liitto ajoi vahvasti asiaa.

• 1996 Työaikalain kokonaisuu-distus: ylemmät toimihenkilöt saatiin pidettyä soveltamisalan sisällä laajalla ulosmarssilla.

• 2001 Uusi työsopimuslaki: sisältää luottamusvaltuutetun määrittelyn.

• 2002 Sopimus helatorstaista voimaan: helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta.

• 2005 Muutosturva• 2007 Työehtosopimustasolla

kirjaukset vapaa-aikana matkus-tamisen korvauksista ylemmille toimihenkilöille.

Uusi Insinööriliitto on jäsenkuntansa paras asiantuntija Suomessa. Mikä on in-sinöörien työllisyystilanne, jatko- ja täy-dennyskoulutusmahdollisuudet, mikä on insinöörikoulutuksen laatu tai kuinka pal-jon insinöörejä koulutetaan? Näihin asi-oihin UIL jäsenjärjestöineen vaikuttaa.

Näistä asioista kaikkien kiinnostu-neimpia ovat insinöörit, eivät muut am-mattiryhmät. Poikkeuksen tähän voi teh-dä parisuhteen toinen osapuoli.

Jäsenjärjestöt järjestävät vuosittain sa-toja tilaisuuksia, joihin jäsenet voivat osal-listua perheineen tai yhdessä puolisonsa kanssa. Tarjolla on esimerkiksi teatteri-il-toja, ulkoilutapahtumia, viinikursseja ja muuta koulutusta.

Vakuutusesitteeseen kannattaa perehtyä

Jäsenkorttipostituksen yhteydessä jäsenil-le läetettiin vakuutusesite, jossa kerrotaan tarkemmin oikeusturva- ja vastuuvakuu-tuksesta sekä vapaan tapaturma- ja mat-kavakuutuksen sisällöstä. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus ovat yleensä palkansaajil-le kalliita. UIL:n tarjoamat vakuutukset ovat Suomen parhaimpia, joita ammatti-liitot tarjoavat jäsenilleen.

Jäsenten käytettävissä on lukuisa jouk-ko erilaisia oppaita ja esitteitä. Näitä ovat muun muassa työsuhdeopas, työttömyys-turvaopas ja kerro kaverille jäsenyydes-tä -esite.

Uusi Insinööri -lehti tulee kotiin yh-deksän kertaa vuodessa ja Tekniikka & Talous -lehti lähes kerran viikossa. T&T on vaihdettavissa jäsenetuna Talentumin muihin lehtiin.

Talentumin lehdistä saa jäsenhintaan 40 prosenttia ja esimerkiksi Rakennusleh-destä 50 prosenttia alennusta.

Ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jä-senrekisteriin, lähetetään Expatrium-leh-ti jäsenetuna.

Kortilla todistetaan oikeus jäsenetuihin

Insinöörikortti kannattaa aina pitää mu-kana, sillä se on todiste vapaa-ajan tapa-turma- ja vapaa-ajan matkustajavakuu-tuksesta. Sillä saa myös polttoainealen-

Ay-liikkeen saavutuksia

nukset Teboilin asemilta, ei kuitenkaan Express-asemilta.

UIL myy insinöörilogotuotteita, ku-ten sormusta ja lakkia, yksinoikeudella. UIL Shopin tarjouksia voi seurata net-tisivuilta.

UIL on sopinut useiden hotellien, ho-telliketjujen ja laivayhtiöiden kanssa yh-teistyöstä ja jäsenalennuksista. Niistäkin on tarkempaa tietoa liiton jäsensivuilla.

Jäsenetuihin kuuluu myös puhelin-neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Puhe-linneuvonta koskee UIL:n jäsenten ja sa-massa taloudessa asuvien perheenjäsen-ten yksityiselämään kuuluvia oikeudelli-sia asioita, kuten perintö- ja testamentti-asioita tai perheoikeudellisia asioita kuten

avioehtosopimuksia, osituksia tai lahjoja lapsille ja puolisoille.

Tärkein jäsenetu on kuitenkin edun-valvonta. Jos sitä meillä insinööreillä ei olisi, niin millaiset mahtaisivatkaan olla meidän työsuhteidemme ehdot? Nyt ja tulevaisuudessa on tärkeää, että kaikki in-sinöörit ja muun teknillisen koulutuksen saaneet ylemmät toimihenkilöt ovat jär-jestäytyneet Uuteen Insinööriliittoon. n

Tarkempia tietoja ja lisää jäsenetuja on UIL:n jäsensivuilla www.uil.fi.

14

edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Antonin Halas

– Kun teemme kollektiivisopimuksia, meidän kannattaa keskittyä kollektiivisiin hyötyihin ja puhua ensisijaisesti yleisko-rotuksen mitoituksesta sekä työaika- ja -matkakysymyksistä.

Ylemmillä toimihenkilöillä on nelitasoista edunvalvontaa

Edunvalvontaa tapahtuu niin keskusjär-jestö-, liitto eli YTN-, yritys- kuin yksi-

lötasolla. Kaikilla tasoilla on vastapuolen-sa: Elinkeinoelämän keskusliitto, toimi-ala, yritys ja esimies.

Tuoreen puheenjohtajan mielestä olennaisin kehittämiskohde on tällä het-kellä yritystaso riippumatta siitä, onko paikallista sopimustoimintaa vai ei.

Liittotason eli YTN:n neuvottelujen aikana on erittäin tärkeätä, että kummal-lakin puolella on tietoisuus toimivasta ja neuvottelijoita tukevasta yritysverkostosta.

Heikki Kauppi on konkari Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajistossa. Vuoden vaihteessa puheenjohtajana aloittanut Kauppi on ollut vuo-desta 1996 alkaen viisi kautta varapuheenjohtajana ja siinä välissä pari kautta varsinaisena puheenjohtajana. – YTN:n asiat ovat tulleet tutuiksi.

Uusi puheenjohtajuuskausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Talou-det realiteetit ovat karut: muun

muassa teknologia- ja vientiteollisuudel-la on huonot ajat. Teollisuuden tilaukset ovat kymmeniä prosentteja alemmalla ta-solla kuin vuonna 2008.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kieltäytynyt tulopoliittisista sopimuksis-ta, mutta teknologiateollisuuteen sovit-tua 0,5 prosentin palkankorotusta pitäisi noudattaa kaikilla aloilla.

Puolen prosentin palkka-ankkuri ei ole ainakaan toistaiseksi rikkoutunut ry-tisten. Niillä aloilla, joilla on palkankoro-tusvaraa, YTN:n on huolehdittava, että sitä on myös käytettävä. Heikki Kauppi mainitsee esimerkkinä energia-alan, jos-sa kannattavuus on kunnossa.

– Ei ole mitään syytä olettaa, että kannattavuus muuttuisi johonkin muu-tamaan vuoteen.

Kaupin mukaan työnantajapuoli tun-tuu arvostavan sopimusmallia, jossa on hyvin matala, lähellä nollaa oleva yleisko-rotusprosentti. Lisäksi mallissa on työn-antajaerä, mikä sekään ei ole kovin suu-ri. Kun työnantajaosuus määritellään tietyn prosentin suuruiseksi, sitä ei enää ymmärretä yrityskohtaiseksi eräksi. Sopi-muksen pieni yrityskohtainen korotuserä tulkitaan helposti maksimiksi, jota enem-pää ei makseta, vaikka yrityksellä menisi kuinka hyvin tahansa. Siihen malliin ei YTN:n kannata pyrkiä.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toivoo, että kaikkiin isoimpiin, ylempiä toimihenki-löitä työllistäviin yrityksiin perustetaan yritysyhdistykset.

YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa

15InsInöörIUUSI

”– Jottei vastapuolelle välity kuvaa, että vain liiton miehet vaativat, vaikka edustamme laajaa YTN-liittojen jäsen-ten joukkoa, Kauppi muistuttaa.

Hänen mielestään paljon on jo paran-tunut: vajaassa 10 vuodessa luottamus-miesten määrä on melkein kaksinkertais-tunut. Yritysyhdistyksiä tulee koko ajan lisää. YTN:n taustaryhmäorganisaatio toimii vuosi vuodelta paremmin.

Kenttäorganisaation vahvistaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, joka vaatii esimerkiksi jatkuvaa kouluttamista.

– Meidän pitää laatia sopimuksia, jois-sa jäsenten edut ja toisaalta paikallisen so-pimisen mahdollisuudet tulevat käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Neuvottelujärjestön toiminnassa on jatkuvuutta

Vaikka puheenjohtaja vaihtuu, koko toi-minta YTN:ssä ei muutu toisenlaisek-si. Taustarakenteen vuoksi YTN:llä on kohtalainen jatkuvuus. Karkeasti arvioi-den Uusi Insinööriliitto UIL:n osuus jä-senkunnasta on 30 prosenttia, Tekniikan

Akateemisten liitto TEKin 25 prosenttia, Suomen Ekonomiliiton 20 prosenttia ja neljännes tulee lopuista YTN-järjestöistä.

Paria uudistusta Kauppi haluaa kui-tenkin selvittää kevään aikana. Hänen ta-voitteena on yhtenäistää yritysyhdistysjä-senmaksukäytäntö. Nykyisin käytössä on kolme eri mallia.

Esimerkiksi TEK perii yritysyhdis-tysten jäsenmaksun oman jäsenmaksun-sa yhteydessä ja sitten tilittää ne yritysyh-distyksille. UIL maksaa jäsentensä yritys-yhdistysjäsenmaksun eli yritysyhdistysten jäsenmaksu ei vaikuta henkilökohtaiseen jäsenmaksuun. Jotkut liitot eivät tee kum-paakaan eli jäsenmaksu jää yritysyhdistys-ten itse perittäviksi.

YTN:n sisällä kaikilla malleilla on kannattajansa ja tarkoitus on hakea asiasta yhteinen näkemys.

– YRYjen toimivuuden kannalta on hyvä, jos YTN:n organisaatio voi tukea niitä tässäkin asiassa.

Toinen mietittävä asia on YTN:n ny-kyinen johtamismalli, joka on periytynyt kaukaa.

– Tarvitsemmeko me operatiivisin

perustein kootun johtoryhmän? Samal-la mallia voi muutenkin hieman rukata, jolloin vastuusuhteet saattaisivat olla sel-keämmät.

Toimijat työskentelevät liitoissa

Kuten kaikki muutkin YTN-toimi-jat Heikki Kauppi työskentelee yhdes-sä 20:stä YTN-liitosta. Hän on Teknii-kan Akateemisten liitto TEKin toimin-nanjohtaja.

– Haluan olla yhteistoimintaa ja sopua rakentava puheenjohtaja. YTN:n kuten minkä tahansa kansalaisliikkeen yksi vah-vuustekijä on keskinäinen yhtenäisyys.

Ilman yhtenäisyyttä ei voi saada ai-kaiseksi ulkopuolisia tuloksia. 135 000 jäsenen yhteisössä ei voi edetä äärireu-nojen mukaan, vaan on haettava linjaa, jonka jäsenten selkeä enemmistö hy-väksyy.

– Osaammeko toimia keskenään niin, että luotamme toinen toisiimme ja pidämme kaikki mukana, Kauppi pohtii. n

Kemian alalla Ylemmät Toimi-henkilöt YTN haluaa ylemmille toimihenkilöille kattavan työeh-tosopimuksen. Työnantajapuoli tyytyisi palkkapöytäkirjaan. Kemian alalla voimassa ollut, ylempien toimihenkilöiden palk-kapöytäkirja umpeutui tammi-kuun lopussa.

Palkkapöytäkirjoja on tehty jo useam-man kerran vuodesta 2000 lähtien. Ne

ovat taanneet ylemmille toimihenkilöille suunnilleen samansuuruiset palkankoro-tukset kuin muille henkilöstöryhmille.

Työnantajaliiton Kemianteollisuus ry:n mielestä ylemmille toimihenkilöil-le ei ole tarvetta palkkapöytäkirjaa kum-

memmalle sopimukselle. Sen mielestä sen jäsenyrityksissä ei nähdä työehtosopimus-ta tarpeellisena, vaan ylempien toimihen-kilöiden asiat pystytään hoitamaan ilman sopimusta yksilöllisesti ja kannustavasti.

YTN:n kemian alan neuvottelijat ovat viestineet työnantajalle, että palkkapöytä-kirja ei tyydytä kenttää. Jäsenkunnan nä-kemyksen mukaan asiat työpaikoilla eivät ole kunnossa. Kemianteollisuuden ylem-mille ongelmia tuovat runsas matkustelu ja ylityöt, joita ei korvata asiallisesti.

– Saman yrityksenkin sisällä ylitöistä maksaminen vaihtelee sen mukaan, millä osastolla työskentelee ja millainen esimies on, alan vastaava asiamies Seppo Järven-pää hämmästelee.

Hän painottaa, että ylemmät eivät tavoittele sen enempää kuin muutkaan, vaan samantasoista palkankorotusta kuin muut henkilöstöryhmät ovat sopineet marraskuussa.

– Kenttä haluaa, että ylemmät toi-mihenkilöt ovat samassa asemassa kuin muut henkilöstöryhmät.

Taustaryhmä vaatii työehtosopimuk-seen kirjaukset muun muassa ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaa-misesta, lomarahasta sekä perhevapaiden korvauksista. Lisäksi tavoitteena on luot-tamusmiessopimus.

YTN:n kemian taustaryhmä on lin-jannut, että alalla nostetaan painostus-valmiutta, koska neuvottelut eivät etene.

– Tavoittelemme sopimusta, mut-ta tarvittaessa pystymme vauhdittamaan sen syntymistä myös painostustoimenpi-tein, Järvenpää sanoo.

Kemian taustaryhmä esittää tilannear-vionsa perusteella toimenpiteitä, joista YTN:n hallitus päättää helmikuun alku-puolella. Seuraava sovittu neuvottelupäi-vä on helmikuun puolivälissä. n (K.T.)

Perusoikeudet kaikille kemian alan ylemmille toimihenkilöille

16

edunvalvontaTeksti ja kuvat: Maija Joutjärvi

Kaupungit ovat sitoutuneita siihen, että niiden toimien energiankäyttö piene-nee 2016 mennessä vähintään yhdek-

sän prosenttia vuoden 2005 tasosta ja kas-vihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä.

EKIS-jatkohanke eli Etelä-Karjalan kau-punkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seu-ranta on jatkoa viime maaliskuussa päät-tyneelle EKIS-suunnitteluhankkeelle. Sen tuotteena valmistuivat kaupungeille ilmas-toraportit sekä ilmasto-ohjelmat, jotka si-sältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vä-

hentämistavoitteet että toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

Jatkohankkeen alussa projekti-insinöö-rit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen ovat keskittyneet hankkeesta tiedottamiseen kun-talaisille ja kaupungin työntekijöille. Tietoi-suuden lisääminen ja asenteiden muokkaa-minen ilmastonmuutoksesta on yhtenä ta-voitteista.

Seuraavana tehtävänä on pk-yritysten saaminen mukaan talkoisiin ilmastomuu-toksen torjumiseksi lähinnä energia- ja ma-teriaalitehokkuudessa sekä jätteiden lajitte-

Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi

Lappeenrannassa ja Imat-ralla mietitään, voisiko toi-sen yrityksen jäte olla toi-sen liikeidea. Lappeenran-nan ja Imatran kaupunkien yhteinen hanke ilmasto-muutoksen torjumiseksi sai jatkoa ja molempien kaupunginvaltuustojen siunauksen.

Lappeenrannan ympäristötoimella on maakaasulla toimiva auto. Projekti-in-sinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkea-pää ovat sitä mieltä, että uudella tek-nologialla on suuri osa ilmastomuutok-sen torjumisessa.

17InsInöörIUUSI

ihmisille energiaa säästävistä lampuista. Olemme huomanneet, että kahvitarjoi-lu auttaa ainakin vanhemman väen saa-mista paikalle. Heille suoraan kasvotusten kertominen on varmasti tehokkain tapa, Valkeapää arvioi.

Kaupunkilaisten toivomuksesta kum-pusivat tänä vuonna järjestettävät yleisö-luennot, joissa kerrotaan esimerkiksi pe-rustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vai-kutuksista lähiympäristöön ja arkipäivän toimista sen estämiseksi.

– Kaikille avoimissa yleisöluennoissa saa tietoa keskitetysti. Kun tietää, kuin-ka esimerkiksi Saimaan norppa kärsii te-kojemme seurauksista, se innostaa ehkä ekologisempaan käyttäytymiseen, Tiina Virtanen toivoo.

Tärkeää on ollut myös yhteistyö kou-lujen kanssa. Esimerkiksi Imatralla Vuok-senniskan koulu toteuttaa ilmastomusi-kaalin.

– Haluamme levittää ilmastotietoutta vauvasta vaariin. Mitä pienemmälle lap-selle saamme viestin perille, sitä varmem-min hän vie myös sen kotiinsa ja vanhem-milleen, Valkeapää miettii.

Vanhat tavat ovat tiukassa

Jotakin energiansäästämisessä on jo saa-vutettukin. Kaupunkien työtekijöille on mennyt perille, että valot ja tietokoneet sammutetaan silloin, kun niitä ei tarvita.

– Pitkään oletuksena oli se, että tieto-koneet täytyy jättää päälle yöksi. Toinen juurtunut asia on ollut se, että loisteput-kivaloja ei kannata sammuttaa. Ne kan-nattaa sammuttaa, jos poistuu huonees-ta yli kymmeneksi minuutiksi, Valkeapää muistuttaa.

Imatralla kaupungin työpaikoille ol-laan muodostamassa ekotukihenkilöiden verkostoa. Myös lyhyiden työmatkojen kulkemiseen kävellen tai polkupyörällä kannustetaan. Taloudellisen ajon kurs-seja aiotaan myös järjestää molemmissa kaupungeissa.

EKIS-jatkohankkeen kustannusarvio on noin 400 000 euroa, josta 70 prosent-tia on Euroopan unionin rahoittamaa ja loput tulee kaupunkien kirstuista. Jatko-hanke kestää ensi vuoden toukokuuhun saakka. n

lussa. Projekti-insinöörien mielestä tehtä-vä on haastava, koska kyse on yleensä yrit-täjien ajasta ja sitä kautta rahasta.

– Ensin teemme laajan kyselyn kau-punkien pk-yrityksille saadaksemme sel-ville, minkälaiset niiden tarpeet ympäris-töasioissa olisivat, Virtanen kertoo.

Pienet yritykset tarvitsevat ohjausta

Virtasen mukaan suurilla yrityksillä on valmis malli, mutta pienemmiltä yrityksil-tä sellainen puuttuu. Tarkoituksena ei ole tehdä pk-yritykselle omaa raskasta ympä-ristöjärjestelmää vaan kevyempi ohjeistus voisi tulla kysymykseen. Pk-yritykset ovat toimialoiltaan niin erilaisia, että yhdenlai-nen malli voisi jäädä vain teorian asteelle.

Tärkeämpää on saattaa yritykset yh-teen miettimään, kuinka ne voisivat yh-teistyön kautta esimerkiksi kierrättää jät-teitään.

– Voi olla, että joltain yritykseltä ker-tyy jätettä, mitä toinen voisi käyttää hyö-dykseen. Kun yrittäjille kerrotaan sääs-töistä euroissa eikä hiilidioksidikiloissa, viesti menee paremmin perille, Valkea-pää tuumii.

– Monet saattavat ajatella, että mi-ten pienyrittäjän toiminta muka vaikut-taa mihinkään? Tosiasia kuitenkin on, että pk-yrityksiä on paljon ja niiden toimin-nalla on merkitystä ilmastoon ja ympä-ristöön, hän jatkaa.

Projekti-insinöörit haluavat olla yri-tysten tukena ilmastoasioissa, eivätkä määräämässä sitä, kuinka pitäisi tehdä. He toivovat, että kynnys asioida kunnan ympäristövirkailijoiden kanssa on mah-dollisimman matalalla.

Kahvin äärellä neuvonta on helpompaa

Tiedotustyö on tarkoittanut monissa kan-sallisissa ja kansainvälisissä ympäristötem-pauksissa mukana olemista.

– Energiansäästöviikolla kerroimme

Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää kannustavat ihmi-siä käyttämään jul-kisia kulkuneuvoja, kuten bussia ja ju-naa.

”Haluamme levittää ilmastotietoutta kaikille – vauvasta vaariin.”

Ilmastoasiaa

18

edunvalvontaTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Keskeisten energiapäätösten hahmot-taminen on vaikeaa. Estääkö valojen sammuttaminen ja stand by -tilojen

välttäminen Grönlannin mannerjään su-lamisen? Tuskin, mutta voimme vaikut-taa kehityksen kulkuun valinnoillamme.

Ajatushautomo Demos teki Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran energi-aohjelmaan viime vuonna esiselvityksen uusista keinoista, joilla kansalaisten ener-giankulutusta voidaan vähentää ja ohjata. Raportissa tarkasteltiin energiankulutusta arkisten valintatilanteiden näkökulmasta.

– Eri elämäntilanteissa tehdään eri-kokoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat lop-puelämämme energiankulutukseen. Osa päätöksistä tehdään päivittäin, osa voi lu-kittaa meidät energiasyöppöön elämän-tapaan vuosiksi eteenpäin, sanoo tutki-musjohtaja Aleksi Neuvonen Demok-sesta. Hän oli yksi Portinvartijat -rapor-tin tekijöistä.

Raportissa hahmotetaan erilaisia ryh-miä, niin kutsuttuja arjen energiaportin-vartijoita, jotka toimillaan vaikuttavat ih-misten keskeisiin päätöksiin. Neuvonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa lounasruokalat, työyhteisöt, asiakaspal-velijat, rakentajat ja elämäntyylimediat.

Työpajoissa kehitetään energiatehokasta arkea

Demoksen kehittämissä Peloton-työpa-joissa mietitään suuria: missä ja miten asumme, miten liikumme, mitä syöm-me ja miten rentoudumme.

Ideana on viedä energiansäästö askel-ta pitemmälle: miten kuluttajat saadaan kehittämään energiankäyttöään kokonais-

valtaisesti. Tähän tarvitaan innovatiivisia ideoita ja kekseliäitä palveluja.

– Tavoitteena on tuottaa liiketalou-dellisesti edullisia ratkaisuja ja kiinnosta-vaa liiketoimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeita. Nämä poikivat tuotekehitystä, yrittäjiä, projektinvetäjiä, teknologisesti näppäriä ihmisiä, jotka tuottavat konsep-tin. Siis myös uusia tuotteita, palveluita ja työpaikkoja.

Viime syksynä työpajoihin osallistui-vat rautakaupan ammattilaiset, naisten- ja perhelehtien tekijät, lounas- ja henkilös-töravintoloiden osaajat sekä perheiden ai-kuisista koostuvat arjen arkkitehdit.

Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Fazer Amica, Rautakesko, S-ryh-mä, Puukeskus, Starkki ja Bonnier Pub-lications.

Tämän kevään työpajoissa pankki- ja vakuutusalan asiakaspalvelijat, kotimais-ten matkailupalveluiden tuottajat, isän-nöitsijät, asuntorakentajat, kaavoittajat sekä yritysten henkilöstöhallinto miettivät keinoja energiansäästömahdollisuuksia.

Selvitettävänä on vielä, minkälaisia mahdollisuuksia maakunnallisilla ELY-keskuksilla tai järjestöillä olisi ottaa työ-pajat pysyvämmäksi toimintamuodoksi.

Avainasemassa nuoret perheet ja eläkeläiset

– Isoimmat päätökset tehdään nuorissa perheissä. Silloin myös muodostuvat ar-jen toimintatavat usein vuosikymmeniksi. Isojen päätösten tekijät täyttävät ahkeras-ti energia- ja päästöpiirakan suurimpia eli liikkumisen, lomailun, ruokavalion, asu-misen sekä yhdyskuntarakenteen lohkoja.

–30% 2020 –90% 2050Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiäOlemme kaikki energiapäättäjiä. Teemme asumiseen, liikkumi-seen, ruokaan ja vapaa-aikaan liittyviä energiapäätöksiä päivittäin. Vähän energiaa kuluttava ja vähän päästöjä aiheuttava elämäntapa on kaikkien ulottuvilla.

Demoksen kehittämissä Peloton-työpajois-sa kehitetään energiatehokasta arkea, Alek-si Neuvonen kertoo.

Myös eläkkeelle jäävät ovat uusien ratkaisujen edessä. Vapaa-aikaa on yht-äkkiä paljon ja myös varallisuutta siihen panostamiseen. Puolet Suomen varalli-suudesta on suurten ikäluokkien hallussa.

Arjen pyörittäjät, siis ne perheiden aikuiset, jotka päättävät, mitä kaupasta ostetaan, mitä perheessä harrastetaan ja kuinka monta autoa rumban pyörittä-miseen tarvitaan, ovat energiapäätösten ydinryhmää.

Suuren päivittäis- ja kulutustavaroi-ta tarjoavan hypermarketin ovien kautta voi kulkea jopa yli kolmannes perheen aiheut tamasta energiakuormasta. Nämä arjen pyörittäjät tarvitsevat siis uusia vä-lineitä, palveluita ja ohjeita.

Asuminen, liikkuminen, kulutustavarat ja ruoka

Raportin mukaan asuminen ja liikkumi-nen ovat selkeimmät yksilön arjen ener-giankulutusta ohjaavia osa-alueita, seuraa-vina tulevat kulutustavarat ja ruoka. Ku-

19InsInöörIUUSI

lutustavarat vaikuttavat suoraan sähkön-kulutukseen, jo niiden valmistaminen vie paljon energiaa. Ruoan tuotannossa ener-giaa kuluu lannoitteiden valmistuksessa, maatalouskoneissa, elintarviketeollisuu-dessa, logistiikassa ja kaupassa.

Asumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikutta-via päätöksiä. Teollisuuden ollessa suu-rin energian loppukäyttäjä (51 %) suu-rimmat yksittäiset energiankäyttäjät ovat rakennusten lämmitys (20 %) ja liikenne (16 %). Asumismuodon valinta ja asun-non käytöstä aiheutuva energian kulutus vaikuttavat suuresti energiankäyttöön.

Onneksi näitä koskevia vertailuja ja laskentatapoja alkaa olla jo hyvin tarjolla.

Liikenteen osuus energian loppukäy-töstä on noin 16 %, josta yli puolet kuluu henkilöautoliikenteessä. Suomessa oli Ti-lastokeskuksen mukaan vuonna 2007 2,5 miljoonaa autoa. Pitkät työmatkat voivat olla merkittävä energiankuluttaja.

Julkisen liikenteen käyttöön vaikuttaa paljon yhdyskuntarakenne: ovatko kau-pat, työ, koulut ja harrastukset kävely- tai pyörämatkan päässä tai kulkeeko joukko-liikenne vaivattomasti läheltä.

Kulutustavaroissa ratkaisee se, mi-tä kaupasta ostetaan. Suomalaisten suu-ri ekologinen jalanjälki perustuu pitkäl-ti tuontitavaroiden suureen energianku-lutukseen. Ostaako vai jättää ostamatta?

Ruoan energiavaikutus tulee tuo-tannosta, kuljetuksesta ja valmistukses-ta. Se, mitä syömme, on suuri energiava-

linta. Rehun tuotanto, karjan kasvatus, teurastus, jalostus ja kylmäketju tehtaal-ta ruokapöytään sitovat arvaamattomat määrät energiaa.

– Entä kun öljyn hinta nousee, kenel-lä on varaa valmistaa lannoitteita ja ke-nellä on varaa ostaa. Olisiko maltillisesti lannoitettu lähivihannes fiksumpi valin-ta kuin toiselta puolen maapalloa raaka-na matkustanut hedelmä?

Portinvartijoilla on avain aikamme suurimman yhteiskunnallisen haasteen ratkaisuun tekemällä paljon pieniä pää-töksiä ja vähän isoja päätöksiä joka päivä.

Vähähiilisen rakennemuutoksen raiteet

Aleksi Neuvonen toi terveisensä myös in-sinöörien ilmastoaamiaiselle viime vuo-den lokakuussa. Hän esitti näkemyksensä vähähiilisen rakennemuutoksen kolmes-ta raiteesta.

Raiteet, joilla rakennemuutos toteu-tetaan, ovat: • uudet globaalit teknologiat, kuten

älykkäät sähköverkot, suuren mitta-kaavan aurinkoenergia ja sähköautot,

• investoinnit olemassa oleviin vähähii-lisiin ratkaisuihin, kuten matalaener-giarakentamiseen, nopeisiin raideyh-teyksiin ja merituulipuistoihin sekä

• vähähiilisen sujuvan arjen palvelut, kuten hajautettu tietotekniikka, hen-kilökohtaiset kulutusmittarit ja yhteis-autot.

– Mutta, siirtyminen vähähiiliseen yh-teiskuntaan tuottaa sekä voittajia että hä-viäjiä. Aleksi Neuvosen mukaan häviäjillä on toistaiseksi enemmän puolestapuhujia kuin voittajilla.

Joka tapauksessa säätelyn on oltava kansalaisten hyväksymää. Jonkinasteinen elämäntapamuutos onkin odotettavissa.

Insinööreiltä Neuvonen odottaa 2000-luvun tulkintaa: insinööri suun-nittelee ainoastaan ratkaisuja, joiden val-mistus ja käyttö on mahdollista CO2- 90%-tasossa. n

www.demos.fi, www.peloton.fi,

www.ilmastotalkoot.fi

Liisa Jokinen ja Ulla-Maaria Engeström voittivat Suo-men itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja ajatushau-

tomo Demos Helsingin Peloton idea -kilpailun ideoi-mallaan lähimatkapalvelulla. Kilpailulla haettiin käyttä-jälähtöisiä innovaatioita, jotka auttaisivat muuttamaan suomalaisen elämäntavan vähähiilisemmäksi ja energia-viisaammaksi. Voittajaidea on Nopsa-matkatoimisto, jo-ka nostaa esiin paikallista luksusta.

– Paikallinen luksus on ekologisia, inhimillisiä ja es-teettisiä pienen mittakaavan palveluita ja tuotteita, Joki-nen kuvailee. Matkatoimisto paketoi palvelut 1–3 päivän seikkailullisiksi teemapaketeiksi, joita tilataan verkko-

palvelusta. Näin lisätään kotimaisen matkailun vetovoi-maisuutta suhteessa ulkomaisiin pakettimatkakohteisiin.

– Nopsa on mainio esimerkki uudesta vähähiilisestä taloudesta. Kotimaan matkan päästöt ovat 80 prosent-tia pienemmät kuin Tukholman-risteilyn ja jopa 90 pro-senttia pienemmät kuin Kanarian-loman. Jotta päästö-vähennyksissä ei olisi kyse elämisen laadusta tinkimi-sestä, tarvitaan Nopsan kaltaisia uusia palveluita, sanoo Outi Kuittinen ajatushautomo Demos Helsingistä. n

www.peloton.me/ideat

Vale

ria G

asik

Nopsa-matkatoimisto voitti Peloton-ideakilpailun

20

edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Matti Numminen, ympäristöministeriö

YK:n kansainvälisten ilmastoneuvot-telujen puheenjohtajistossakin is-tuneen Jukka Uosukaisen mieles-

tä nyt saavutettiin välietappi kohti ken-ties vielä parempia sopimuksia. Seuraava koitos on joulukuussa Meksikossa, jossa osapuolet tapaavat.

Uosukaisen mukaan suuri merkitys oli sillä, että valtioiden yli 100 päämiestä saatiin paikalle. He neuvottelivat tunti-kausia, toiset päiväkausia saadakseen so-pimuksen syntymään. Näin vältyttiin täy-delliseltä katastrofilta.

Loppuneuvotteluissa oli mukana 29 maata, joista kuusi EU-maata.

Helmikuun alkuun mennessä tär-keimpien teollisuusmaiden pitää esittää sitovat päästövähennystavoitteensa vuo-teen 2020.

Myös kehitysmaiden on ilmoitettava toimensa päästöjen vähentämiseksi. Kehi-tysmaiden kuten Brasilia, Kiina, Intia ja In-donesia, päästöille asetetaan vähennys- ja energiatehokkuustavoitteita muun muassa hiili- ja päästöintensiteetin suhteen.

Kyseessä on siis paljon enemmän kuin päästöt ja niiden korvaaminen.

– Ehkä konkreettisin tulos Kööpen-haminan sopimuksesta on teollisuusmai-

den sitoutuminen kehitysmaiden ilmasto-toimien rahoittamiseen sekä lyhyellä et-tä pitkällä aikavälillä, Uosukainen sanoo.

Nopean tuen rahastosta maksetaan lähes 30 miljardia dollaria seuraavan kol-men vuoden aikana. Suomen osuus täs-tä on 37 miljoonaa euroa vuodessa kol-men vuoden ajan. Pitkän aikavälin ra-hoituksen tavoitteeksi asetettiin 100 mil-jardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Rahoitus tulee laajalti eri lähteistä jul-kiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kah-denvälisistä että monenkeskisistä lähteistä.

Toinen konkreettinen asia, mistä Köö-

penhaminassa sovittiin, ovat rekisterit, ra-portointimenetelmät, konsultaatiohah-motelmat ja rahastot, joiden luomises-ta päätettiin. Kööpenhaminassa sovittiin muun muassa uudesta nk. Kööpenhami-nan vihreästä ilmastorahastosta.

Hiilimarkkinat etenevät

Uosukaisen mukaan on toivoa, että hiilen hinta ei romahda vaan hiilen hinta säilyy ja hiilimarkkinat toimivat. EU siis jatkaa omaa ilmasto-ohjelmaansa ja hiilimark-kinat jatkuvat.

– Hiilidioksidin päästökauppa laaje-

Kööpenhaminan sopimus

välietappi

Kööpenhaminassa viime joulukuussa solmittu ilmastosopimus on uusi askel ilmastosopimusten historiassa. Se on voima-kas poliittinen kannanot-to siitä, että kehitysmaat ja teollisuusmaat haluavat yhdessä vähentää päästö-jä, sanoo ympäristöminis-teriön kansainvälisten asi-ain johtaja Jukka Uosu-kainen.

Hiilidioksidin päästökauppa laajenee globaalisti

Kööpenhaminan kokouksesta tuli ”toivon satama”.

21InsInöörIUUSI

Insinöörien jos keiden pitää uskoa uusien teknologioiden kehittymiseen ja kaupallistu-miseen. Teknologioiden mahdollisuudet niin energian tuotannon kuin käytönkin puolella ovat ratkaisevat, sanoo johtaja Jukka Leske-lä Energiateollisuus ry:stä.

Energia voi Jukka Leskelän mukaan jatkossakin olla meille hyvinvointi- ja kilpailukykytekijä. Hiilineut-raali sähkö ja kaukolämpö on mahdollista siten, et-

tä energian hinta nousee vähemmän kuin BKT tai kan-salaisten ostovoima. Energiainvestointeja tarvitaan kui-tenkin paljon.

– Energiatehokkuus edistyy parhaiten, kun otetaan askelmaisia muutoksia energiankäytöstä toiseen tai tek-nologiasta toiseen, Leskelä sanoo.

Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi siirtymi-nen polttonesteistä sähköön liikenteessä ja lämmitykses-sä (erilaiset lämpöpumppuratkaisut). Energiatehokkuut-ta tuo ennen muuta myös siirtyminen matkustamisesta videokokouksiin, teräsrakenteista puurakenteisiin ja pa-perista sähköiseen viestintään.

– Todellinen energiatehokkuus syntyy innovaatiois-ta ja niiden kaupallistumisesta, Leskelä sanoo. Tuen tu-lee johtaa muutokseen kohtuullisen ajan kuluessa ja syr-jäyttää jotain vanhaa ja tehottomampaa.

Energiantuotannossa pitäisi investoida päästöttömään tuotantoon: ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan, bioenergiaan sekä jatkossa myös hiilidioksidin talteen-

ottoon ja varastointiin.– Paras keino on asettaa tiukat kansainväliset pääs-

törajat, jolloin päästön korkea hinta ohjaa investoinnit ja tuotannon tehokkaasti ilmaston kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Sähkön osalta markkinat tulisi avata eurooppalaisiksi. Polttoaineiden osalta tarvitaan erityisesti toimia metsä-energiamarkkinan synnyttämiseksi sekä turvemarkkinan kehittämistä. Keskeistä on myös parantaa investointien edellytyksiä kaavoituksella sekä virtaviivaistamalla ympä-ristölupamenettelyjä.

– Tukia tarvitaan uusien tekniikoiden läpimurtoihin. Energiateollisuus ry:n vision mukaan isoja muutos-

trendejä ovat muun muassa liikenteen lisääntyminen ja sähköistyminen sekä rakennusten energiankäytön mer-kittävä aleneminen. Älykkäät sähköverkot merkitsevät kulutuksen ja tuotannon välisen yhteyden kaksisuun-taistumista, hajautetun tuotannon mahdollisuuksia se-kä asiak kaan huomattavasti nykyistä parempaa mahdol-lisuutta olla aktiivinen toimija.

Uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman kilpai-lukyky paranee merkittävästi, kun päästön hinta nousee ja fossiilipolttoaineet keskittyvät yhä harvempiin ja epä-vakaampiin käsiin.

– On tärkeää, että yhteiskunnassa löytyy yhteinen tah-totila priorisoida tavoitteita. Ilmastoasia pitää ottaa yk-köstavoitteeksi ja sitä edistää kustannustehokkaasti, Les-kelä painottaa. n (I.M.)

Ks. www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

Energiateollisuus ry:

Markkinat ja uudet teknologiat ratkaisevat

nee globaalisti, tämä signaali teollisuuden on hyvä tietää.

Jos sitoumus johtaa Meksikossa jou-lukuussa lailliseen sopimukseen, niin EU toteuttanee 30 %:n päästövähennysta-voitteensa vuoteen 2020.

Myös Kööpenhaminassa päätettyyn rahoitukseen on suhtauduttava vakavas-ti. Uutta ja lisäistä rahaa on oltava 30 mil-jardia dollaria. Osa siitä suuntautuu ke-hitysmaiden ilmastopoliittiseen suunnit-teluun.

Suomalaiset insinööritoimistot voisi-vat nyt olla korvat höröllään, sillä suo-

malaiselle insinööriosaamiselle on taatus-ti kysyntää.

– Jos niillä on osaamista ja yhteyksiä kehitysmaihin, niin sektorikohtaista il-mastopoliittista suunnittelua tarvitaan, oli sitten kyse energia-, liikenne-, metsä-, ra-kennus- tai teollisuussuunnittelusta, Uo-sukainen sanoo.

Kehitysmaat tarvitsevat apua tuodak-seen tietonsa ilmastosopimuksen alaiseen rekisteriin. Suomen vahvuudet liittyvät erityisesti metsäsektoriin. Maailmanlaa-juisista päästöistä metsäkadon on arvioitu aiheut tavan jopa viidenneksen. Silloin

metsäarviointiin ja kestävään metsänhoi-toon liittyvä osaaminen nousee voimak-kaasti esille. Toinen merkittävä sektori on maatalous, jonka päästöt ovat myös erit-täin suuret.

Rakennusten energiatehokkuuteen, kaupunkisuunnitteluun ja teollisten pro-sessien ohjaukseen liittyvät kysymykset ovat suomalaisten insinöörien osaamis-ta parhaimmillaan. Uosukaisen mieles-tä suomalaiselle insinööriosaamisella on nyt hyvä sauma päästä kiinni ilmastoso-pimuksen mukanaan tuomiin kehityspro-jekteihin. n

22

edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Tuulikki Holopainen ja matkalaiset

Tarja Ruoho ja Estra Marvin ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita Metropolian uudessa, kansainväli-

sessä Environmental Engineering -koulu-tusohjelmassa. Kumpikin kokee ympäris-tökysymykset tärkeiksi ja ympäristötek-niikan tulevaisuuden kehittyväksi alaksi.

– Kyllä matka lisäsi opiskelumotivaa-tiota kummasti, niin mielenkiintoisia lu-entoja Antarktiksen historiasta, luonnos-ta ja eläimistöstä kuulimme, matkalaiset toteavat yhteen ääneen.

Viime marraskuussa toteutuneella ret-kellä oli erityinen merkitys, sillä samoihin aikoihin Antarktiksen sopimuksen alle-kirjoituksesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Matkalle osallistui 47 osanottajaa opis-kelijoista yritysjohtajiin yhteensä 16 eri maasta. Suomalaisopiskelijat olivat ret-ken ainoat pohjoismaalaiset osallistujat.

Otteita päiväkirjasta

”Matka alkoi lennolla kuumaan ja tuli-seen Buenos Airesiin, Argentiinaan. Siel-

tä lennettiin maailman eteläisimpään kau-punkiin Ushuaiaan Tierra del Fuegon saa-ristossa Etelä-Argentiinassa.

Ushuaiassa tapasimme retkikuntam-me muut osanottajat, 2041:n tiiminve-täjät sekä Robert Swanin.

Vietettyämme kaksi päivää Ushuaias-sa tuli vihdoin hetki, jota me kaikki olim-me jännityksellä odottaneet; keskipäivällä nousimme laivaan, joka vei meidät läpi Beaglenkanavan ja Drakensalmen kohti Antarktista. Innostuksen sekaisella pelol-la monet meistä odottivat hetkeä, jolloin jättäisimme Beaglen kanavan suojaisen turvan viettääksemme kaksi päivää maa-ilman myrskyisämmäksi sanotulla meri-osuudella Drakensalmella, joka on noin 800 kilometrin levyinen kaistale merta Cape Hornin ja Livingstonin saaren vä-lissä, ja jossa Atlantin valtameri ja Tyy-ni valtameri kohtaavat ottaakseen mit-taa toisistaan.

Matkan aikana kuulimme luentoja Antarktiksen historiasta, luonnosta ja eläi-mistöstä, Antarktiksen sopimuksesta sekä

Swanin Leadership on the Edge -koulu-tusohjelmasta.

Ensimmäisen jäävuoren ilmaantu-minen sai kaikki ulos kannelle tuiskuun ja viimaan ihastelemaan majesteettista muistutusta siitä, minne olimme mat-kalla. Seuraavana päivänä näimme kap-paleita Larsen B jäähyllystä, joka vuonna 2002 hajosi äkillisesti lämpimien merivir-tausten vuoksi 12 000 vuoden olemassa-olon jälkeen. Tämä näky oli monille meis-tä muistutus siitä, mitä ilmastonmuutos saa aikaan.

Antarktiksen keskilämpötila on vuo-desta 1940 noussut 0,5°C vuosikymme-nessä. Tutkijat ennustavat, että loputkin Larsenin jäähyllystä hajoaa lähiaikoina, jos lämpenemistä ei saada pysäytetyksi.

Niiden seitsemän päivän aikana, jot-ka vietimme tutustuen Antarktiksen nie-

Opiskelijat Antarktiksella

Kerran elämässä opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus päästä tutustumaan Antarktikseen. Tämä onni kohta-si Tarja Ruohoa ja Esra Marvinia Metropolia ammatti-korkeakoulusta. Monen halukkaan joukosta juuri hei-dät valittiin osallistumaan 2041 Alumni -ohjelmaan.

Esra Marvin ja Tarja Ruoho saivat lisää opis-kelumotivaatiota matkalta.

23INSINÖÖRIUUSI

mimaahan, saimme nähdä niin koskema-tonta luontoa kuin muistutuksia siitä, mi-tä Antarktikselle olisi saattanut tapahtua, jollei sopimusta olisi syntynyt 50 vuot-ta sitten.”

Kokemusta rikkaampina kotiin

Tarja Ruoholle yksi mieleenpainuvim-mista muistoista matkalta syntyi sinä yö-nä, kun hän heräsi kovaan tömähdyk-seen. Herättyään hän löysi ikkunansa ta-kaa jäävuoren, joka oli törmännyt laivaan sen ollessa ankkurissa.

Esra Marvin puolestaan muistaa kyl-män pulahduksen jääkylmään valtame-reen sekä 22-vuotissynttärinsä laivalla. Tiivis ryhmähenki 17–50-vuotiaiden matkalaisten välillä tuo matkamuistoi-hin vieläkin lämpöä. Osanottajien välille syntyneet yhteydet luovat kanavan, jota varmasti tulee jatkossakin hyödynnettyä.

Nyt on tekojen vuoro

Vaikka matkamme kohde olikin toisella puolella maapalloa, se ei suinkaan tarkoi-ta sitä, että me täällä pohjoisella pallon-

puoliskolla olisimme turvassa ilmaston-muutoksen tuhoisilta seurauksilta, Tarja Ruoho muistuttaa.

Pohjoisen napajäätikön sulaminen uhkaa hävittää alueella elävät jääkarhut sukupuuttoon, sillä toisin kuin Eteläman-

2041 on järjestö, jonka on perus-tanut naparetkeilijänä ja ym-

päristön puolestapuhujana tunnettu Robert Swan. Hän on omistanut elämänsä Antark-tiksen säilyttämiselle nykyisellään puhumal-la kierrättämisen, uusiutuvien energianläh-teiden ja kestävän kehityksen merkitykses-tä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. 2041 on saanut nimensä sen vuoden mu-kaan, jolloin Antarktiksen sopimus, joka täl-lä hetkellä estää kaivaus- ja poraustyöt An-tarktiksella säilyttäen mantereen tieteelli-seen ja rauhanomaiseen käyttöön, raukeaa, jollei sitä uudisteta. Vuodesta 2003 lähtien 2041-järjestö on vienyt markkinointijohta-jia, opettajia, yrittäjiä, opiskelijoita ja ym-päristöalan asiantuntijoita Antarktikselle to-distamaan ilmastonmuutoksen seurauksia.

tere, Pohjoinen napajäätikkö ei koostu kiinteästä mantereesta vaan meren pääl-lä olevasta kestojääpeitteestä, joka meren lämpenemisen seurauksesta ohenee ja hä-viää paikoittain kokonaan.

Napajäätiköiden osittainen sulami-nen voi myös osaltaan vauhdittaa ilmas-tonmuutosta. Sen seurauksena maapal-lon heijastuskyky pienenee ja sula meri imee itseensä enemmän auringon läm-pösäteilyä.

Ruohon mielestä pitää panostaa uu-siutuviin energialähteisiin, ja tekniikatkin ovat jo olemassa.

– Elämäntapamme vaikuttaa ympä-ristön kuntoon, oli ilmastonmuutosta tai ei. Tekniikka on kuitenkin jo niin kehit-tynyttä, että potentiaalia asioiden ratkai-suun kyllä olisi. Ainoa, mitä puuttuu, on kannustus päättäjien taholta, Esra Mar-vin sanoo.

Nämä nuoret insinööriopiskelijat us-kovat lujasti siihen, että yhteisillä päätök-sillä kansainvälisissä ympäristökokouksis-sa vaikutetaan ympäristöpoliittisiin lin-jauksiin myös Suomessa. Samalla he toi-vovat uusien tekniikoiden käyttöönoton luovan uusia työpaikkoja. �

”� e greatest threat to our planet is the thought that someone else will save it.”

– Robert Swan

Pingviinit eivät aristelleet meitä, kahdel-la jalalla pystyssä liikkuvia, sukulais sielu-ja. Pingviinien luontaiset viholliset hylkeet nimittäin liikkuvat ryömien. Pingviinejä oli mukava seurata ja niiden sijainti löytyi hel-posti pistävän hajun perusteella.

24

osaaminenTeksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Kokkolan korkeakoulumaailmassa on lyöty hynttyyt yhteen. Omaan na-paan tuijottelun tilalle keksittiin jo-

kunen vuosi sitten Netpolis-nimellä ris-titty toimintamalli.

Hienosta nimestä huolimatta tarkoi-tusperät ovat simppelit. Keski-Pohjan-maan alueen teknologiayritysten osaa-mista yritetään viedä eteenpäin korkea-koulujen sekä yritysten tiiviillä yhteistyöl-lä. Yhteiseen hiileen puhalletaan yritys-ten lisäksi neljää eri yliopistoa edustavassa Kokkolan yliopistokeskuksessa, ammatti-korkeakoulussa ja teknologiakeskuksessa.

Kokkolan yliopistokeskuksen kokous-huoneen pöydän ääreen istahtaneet insi-nöörit Veli-Pekka Sahlgren, Tommi Vii-tasaari ja Pekka Erkkilä kertovat, mitä Netpoliksen puitteissa tapahtuu. Yhteis-ten palaverien avulla voidaan ideoida yri-tyksille mitä tahansa osaamista eteenpäin vievää esitteen teosta aina mittavaan ke-hityshankkeeseen.

Mallia haettiin Nokian kasvun imus-sa Ouluun aikanaan syntyneestä Techno-poliksesta.

– Samaa mallia mekin sovellamme. Näkyvyyttä ja yhteisiä kehittämishank-keita, Veli-Pekka Sahlgren Kokkolan yli-opistokeskuksesta tiivistää.

Netpoliksen apuun turvautuneet yri-tykset toimivat laajalla skaalalla. Muka-na voi olla yhtä hyvin niin kemian alan, metallin kuin veneteollisuuden yrityksiä. Kehittämistyötä tehdään yhtä aikaisesti usealle alalle.

Netpolis on saanut myönteistä vasta-kaikua muun muassa Kokkolan kaupun-gin taholta.

Netpolis viskaa nurkissa nyhjäämisen sivuunNetpolis-toimintamalli sysää syrjään kuppikuntaisuuden ja tar-joaa tilalle yhteiseen hiileen puhaltamista. Kokkolassa käytetty malli tiivistää korkeakoulujen ja teknologiaosaajien yhteistyötä yritysten toiminnan kehittämisessä.

verkkona ja pyrkivät käyttämään yhtei-siä resursseja sekä löytämään synergiaa. Kun tässä onnistutaan, myös julkisesta ra-hasta on helpompi päästä osalliseksi.

– Työ- ja elinkeinoministeriö ha-luaa, että joka paikassa löydetään yhtei-siä asioita eri toimialoille. Läpileikkaavia teemoja kuten tieto- ja viestintäteknolo-gia. Sehän on itsessään tuote, joka sopii jokaiselle, Erkkilä jatkaa.

Kokkolassa tällaista työtä on jo tehty. Kehittämisideoita useiden yhdessäoloon on haettu systemaattisesti.

Netpoliksesta voi olla yrityksille apua myös silloin, kun ne haluavat osallistua isompaan projektiin. Monen eri pienyri-tyksen yhteenliittymä pääsee ehkä osalli-seksi suururakkaan, jos tarjouspyyntöön vastaamisessa annetaan oikeanlaista apua.

Netpoliksella on käytössään Kokkolan am-mattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen viimeisin tekniikka. Laboratorio tarjoaa puitteet esimerkiksi vaihtoehtoisten polt-toaineiden kehittelylle. Vasemmalla Han-nu Alapöntiö vierellään Tommi Viitasaari.

– Kaupungin ja alueen kehityksestä huolestuneiden henkilöiden intressi on se, että joku tekisi tällaista työtä. Että seudun toimialat kehittyisivät ja markkinat laaje-nisivat, Pekka Erkkilä Kokkolan teknolo-giakeskuksesta kertoo.

Käynnistys osui oikeaan aikaan

Useiden eri tekniikan toimialojen yh-teen naittaminen osui sopivaan aikaan, sillä Erkkilän mukaan toimialoittain ja-ettavan kehittämisrahan tulo loppuu en-si vuoden alusta.

– Käytännössä työ- ja elinkeinominis-teriön antama kehittämisraha pannaan sa-maan koriin eikä sitä jaeta toimialoittain, Erkkilä sanoo.

– Netpoliksessa yritykset toimivat

Kokkolan korkeakoulumaailma ja teknolo-giaosaajat kehittävät yhdessä alueen yri-tysten toimintaa ja tuotteita. Yksi yhtei-seen hiileen puhaltajista on Kokkolan yli-opistokeskuksessa työskentelevä Veli-Pek-ka Sahlgren.

25InsInöörIUUSI

– Yksinään yritys ei pysty mihinkään, Tommi Viitasaari Kokkolan yliopistokes-kuksesta sanoo.

– Me pystymme tarjoamaan sellaista apua, joka lähtee koko toimialan näkö-kulmasta, ei vaan yhden yrityksen. Tarvi-taan ihmisiä, jotka on palkattu tällaiseen työhön. He sitten haistelevat, miten alaa voitaisiin kehittää, Erkkilä lisää.

Veneosaaminen saa tukea tunnetuksi tekemiseen

Kalajoelta aina Vaasan laitamille ulottu-va veneteollisuuden klusteri, jonka keski-pisteinä toimivat Kokkola ja Pietarsaari, käy hyvästä esimerkistä Netpoliksen tar-joamasta avusta.

Kansainväliselle lehdistölle on järjes-tetty tilaisuuksia, johon venealan toimijat ovat tulleet esittelemään tuotteitaan. Pai-kalla on ollut toimittajia Venäjältä, Ame-rikasta ja Euroopasta.

– Venemessuilla ollaan läsnä yhdellä yhteisellä osastolla. Sen avulla pienet yri-tykset, jotka eivät messuille muuten pää-

sisi, voivat tulla mukaan pienillä kustan-nuksilla, Erkkilä kertoo.

– Yksi Netpoliksen tarkoitus on tukea pienten yritysten näkyvyyttä.

Jos yritys haluaa virittää tuotetta, miettiä uusia materiaaleja tai markkinoi-ta, voidaan tämän eteen vaadittava työ tehdä Netpoliksen parissa toimivissa yk-siköissä.

– Eihän pienessä yrityksessä ole mark-kinointi- tai suunnittelupäällikköä. Me voimme seurata ja kiertää maailmalla ja katsella onko tullut uusia materiaaleja tai tuotantoratkaisuja, Erkkilä sanoo.

Toisinaan voidaan tehdä suoraa kehi-tystyötä jollekin yritykselle. Kokkolalaisen venevalmistaja Finnmarinin Grandezza-tuoteperhe on hyvä esimerkki. Se tehtiin nollasta valmiiksi veneeksi kahdeksassa kuukaudessa.

– Pyrittiin tekemään vene, jolle haet-

tiin kunnon muotoilijat ja suunnittelijat. Tehtiin myös kunnollinen markkinatut-kimus, mihin venettä tahdotaan myydä.

Hyöty jakautuu laajalle

Paitsi yrityksiä, Netpoliksen kal-tainen malli hyödyttää myös sii-nä mukana olevia korkeakoulu-ja ja teknologiakeskusta.

Poteroihin kaivautuminen on vähentynyt. Vaikka yliopis-tossa, ammattikorkeassa ja tek-nologiakeskuksessa on pikkui-sen erilainen kulttuuri, asiak-kaat ja yrityskenttä ovat samo-

ja. Myös rahoittajat ovat samoja. Yhdessä porukalla miettiminen on pa-

rempi kuin jos jokainen puolustaisi omaa hankettaan.

Netpoliksen toimijat ovat päässeet mukaan myös yhteispohjoismaisiin in-terreg-hankkeisiin, joita Euroopan unio-ni rahoittaa.

– Hankkeet liittyvät uusiin materi-aaleihin: nanokomposiitteihin ja koviin oloihin tarkoitettuihin luonnonkuituihin. Mukaan pääsy johtuu paljolti siitä, että ihmisiä on käytetty täällä ja näytetty, et-tä me ollaan yksi ”polis”, Erkkilä sanoo.

Kokkolan seudun yrityksissä Netpolis on saanut hyvän vastaanoton.

– On hyvä, että joku hoitaa paperiso-dan, että saadaan julkista rahaa. On tul-lut palautetta, että on kivaa, kun on po-rukkaa joka tekee yritysten puolesta tä-män asian. n

Kokkolan teknologiakeskusta edustavan insinööri Pekka Erkkilän mukaan Netpolis-toimintamallin avulla teknologiayritykset saadaan toimimaan ver-kostona, joka käyttää yhteisiä resursseja.

26

Teksti ja kuvat: Valeria Gasik

Tekniikan puolesta etäneuvottelut ovat jo nykypäivää. Toimistotason videopuheluun riittää nettiyhteys,

tietokone, IP-osoite sekä kamera ja mik-rofoni.

– Nykyteknologia mahdollistaa suju-vat ja katkeamattomat etäneuvottelut niin kuvan kuin äänenkin suhteen sekä koti-maahan että ulkomaille, kertoo Pitney Bowes Oy:n tuotepäällikkö Ari Majorin.

Ensimmäiset kuvapuhelimet esitettiin markkinoille New Yorkin maailmannäyt-telyssä vuonna 1964. Siitä lähtien, aina internetin vallankumoukseen asti vide-oneuvottelujen sudenkuoppina olivat hinnan lisäksi maine, heikot tiedonsiir-tokanavat ja riippuvuus hankalasta lait-teistosta.

– Nykyisin etäneuvottelulaitteistot käyttävät kuvan ja äänen lähettämiseen

ja vastaanottamiseen standardoitua pro-tokollaa, joista yleisimmin käytetyt ovat H.323 ja SIP. Protokollia käyttävät lait-teistot ovat yhteensopivia merkistä riip-pumatta, Majorin selvittää.

Kun ekologinen tietoisuus lisääntyy ja taantuma jatkuu, videoneuvotteluja pidetään vastauksina moniin kysymyk-siin. Vaikka laitevalmistuksen ja interne-tin käytön hiilijalanjälki ei ole pieni, pa-laverimatkailuun suhteutettuna kyseessä on huomattavasti pienempi paha.

– Matkustaminen autolla ja lentäen kuuluu hiilidioksidipäästöjen suurimpiin aiheuttajiin. Kun etäneuvotteluja käyttä-mällä voidaan minimoida matkustaminen, etäneuvottelut ovat yksi helpoimmista ta-voista säästää ympäristöä, Majorin arvioi.

Hyvistä argumenteista huolimatta suosion kasvu on toistaiseksi ollut loivaa.

Kätevät etäneuvottelut odottavat käyttäjiäMatkustamisen vaiva ja ilmastovaikutukset,

säästökuri, aikapula... Web-kamera olisi jo vakiona

tieto koneessa, mutta matkaan tulee silti lähdettyä.

Onko etäneuvotteluilla edellytyksiä muuttua

yritysviestinnän perustyökaluksi?

– Kun tietoisuus ympäristön ja il-maston hyvinvoinnista on kasvanut se-kä huippuosaajien aikapula lisääntynyt, yritykset ovat kiihtyvässä tahdissa otta-neet etäneuvottelut osaksi päivittäistä toi-mintaansa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan etäneuvottelulaitteiden kysyntä tuplaantuu vuoteen 2014 mennessä, Ma-jorin esittää.

Hinta ja kokeilukynnys vielä korkealla

Muun muassa autoteollisuuden ja langat-tomien järjestelmien teknologiaratkaisui-hin erikoistuneen Elektrobitin Wireless-liiketoiminnan it-päällikkö Tuulia Myö-

27InsInöörIUUSI 27

ottajille. Kysymykset ja kommentit voi esittää muilla tavoin, jopa tekstiviesteillä. Itselläni ei kuitenkaan ole ollut tilannet-ta, joissa videokuva olisi ollut olennaista.

Telepresence-huoneista Myöhänen on innoissaan. Nimensä mukaisesti huonei-den tarkoituksena on luoda aidon läsnä-olon tunteen. Vaikutelmaan on pyritty äänentoistolla, valaistuksella ja kameroi-den sijoittelulla sekä suurilla laajakuva-näytöillä, jotka esittävät pöydän äärellä istuvat osapuolet luonnollisessa koossa.

Laadun kääntöpuolena on hinta. Suo-messa huonejärjestelmä maksaa kaupun-kilaiskolmion verran, tuntivuokra muu-taman satasen. Tiedonsiirto vaatii paljon kaistatilaa sekä tietysti vastapuolen huo-neen olemassaoloa.

– Huoneissa voi esimerkiksi jakaa tie-dostoja niin kanneltavalta kuin suoraan paperista. Käyttöhinnat saisivat kuitenkin laskea vielä reippaasti, Myöhänen sanoo.

Hänen mielestään videoneuvottelut ovat fyysisen läsnäolon ja äänipuhelun vä-linen harmaa alue. Hän epäilee, että taus-talla on suomalainen mentaliteetti tai ihan vain tottumuskysymys.

Vuorovaikutuskokemuksia tutkitaan

Puheluun verrattuna videoneuvottelijat saavat paljon enemmän informaatiota: keskustelu monipuolistuu, kun mukana on eleitä ja ilmeitä. Etäneuvotteluissa on helppoa kontrolloida palaverin etenemis-tä, jakaa asiaan liittyviä dokumentteja se-kä hahmottaa, kuka sanoi mitäkin.

Monien mielestä aitoa fyysistä kon-taktia on kuitenkin vaikeaa matkia. Mut-ta onko se ratkaisevaa?

Helsingin yliopiston psykologian lai-toksen tutkija Jari Takatalo muistuttaa, että etäneuvotteluihin vaikuttaa iso jouk-ko muuttujia – teknologisia, kuten esi-merkiksi ääni, psykologisia, kuten tunteet ja sosiaalisia, kuten ryhmätyö.

– Etäneuvottelujen tutkiminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Esimerkik-si vastavuoroisuuden tunne on luonnolli-sissa tilanteissa korkeampi kuin teknolo-giavälitteisissä, etenkin kun ihmiset ovat toisilleen tuttuja. Luonnollisen tilanteen tuoma etu näyttää katoavan, kun joukko ennestään tuntemattomia ihmisiä laite-

taan ratkaisemaan ongelmaa. Takatalo viittaa aineistoon, joka on

kerätty Helsingin yliopiston Psychology of Evolving Media and Technology (PO-EM) -tutkimusryhmän ja Nokian yhteis-työprojektissa. Vuorovaikutuskokemuk-sen ja sen taustojen ymmärtämiseen täh-täävässä projektissa on tarkasteltu sekä ennestään toisilleen tuntemattomien et-tä pitkäaikaisten tiimien kokemuksia ää-ni-, Skype-, ja videoneuvottelutilanteissa.

Noin kolmannes ihmisistä raportoi tehneensä luonnollisissa tilanteissa sähkö-postin lukemisen kaltaista aiheeseen liit-tymätöntä toimintaa. Kuvan ja äänen si-sältävissä teknologiavälitteisissä tilanteis-sa määrä oli 40 prosenttia, mutta pelkäl-lä äänellä käytävissä keskusteluissa luku nousee yli 60 prosenttiin.

– Ryhmäkoko ja osallistumisen aktii-visuus vaikuttavat toki lukuihin, Takata-lo selvittää.

Oheistoiminnasta huolimatta osallis-tujat itse arvioivat videoneuvotteluja yhtä tehokkaiksi työmenetelmiksi kuin perus-palaverejakin.

Tutkija itse suhtautuu videoneuvot-telujen tulevaisuuteen myönteisesti. Hän arvelee, että järjestelmää olisi vaikeaa jät-tää käyttämättä, jos sen hyödyntäminen olisi helpompaa.

– Kun yhteys saadaan vaivattomasti, asiat voidaan hoitaa myös vaatimattomal-la laatutasolla. Tärkeää on se, että laitteis-to toimii, eikä käyttäjän tarvitse säätää eri asetuksia ennen varsinaisen neuvottelun aloittamista. n

hänen on Majorin kanssa samoilla lin-joilla.

– Kasvua tapahtuu varmasti, varsin-kin kun käyttö yleistyy ja hinnat laske-vat. Halvimmat vaihtoehdot, kuten web-kamerat ja Live Meetingin kaltaiset so-vellukset, ovat jo nyt melko suosittuja ja edullisia.

Myöhäsen työpaikalla on videoneu-votteluhuone, mutta etäpalaverien tarve on ollut vähäistä. Yrityksessä kuitenkin järjestetään reaaliaikaisesti eri paikkakun-nille videon avulla välitettäviä henkilöti-laisuuksia.

– Henkilöstötilaisuuksissa video vä-littää kuvan ja äänen ainoastaan vastaan-

28

totta & tutkittuaTeksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Joulukuussa ilmestyneen Uusi Insinöö-ri -lehden palkkatilastoliitteessä esitel-

tiin keskeiset ansiokehitysluvut, jotka pe-rustuvat uusimpaan työmarkkinatutki-mukseen. Insinöörikunnan keskipalkka – niin mediaani kuin keskiarvopalkkakin – nousi vuoden aikana 2,1 prosenttia. Me-diaanipalkka on nyt 3500 euroa ja keski-arvopalkka noin 3800 euroa kuukaudessa.

Liitteessä on myös kymmeniä palkka-taulukoita, joissa palkkalukuja esitellään valmistumisvuoden ja jonkin toisen taus-tatekijän mukaan ryhmiteltynä.

Enimmillään palkkataulukoissa huo-mioidaan kolmen muuttujan vaikutus. Esimerkki tällaisesta taulukosta on val-mistumisvuoden mukaan ryhmitellyt palkkaluvut asiantuntijatehtävissä pää-kaupunkiseudulla.

Regressioanalyysin avulla voidaan pureutua vieläkin syvällisemmin samaan palkka-aineistoon. Tarkastelussa otetaan huomioon peräti 14 eri taustamuuttujan samanaikainen yhteys palkkaan.

Näin saadaan jo melko tarkasti sel-ville esimerkiksi, kuinka paljon työpai-kan sijaitseminen pääkaupunkiseudulla – siis sijainti itsessään – selittää palkka-eroja. Voihan olla, että esimerkiksi palk-kataulukkoja vertailemalla havaitun eron taustalla onkin pääkaupunkiseudun eri-lainen toimialarakenne tai jokin muu ra-kenteellinen syy.

Selitettävänä muuttujana analyysissa on kyselyhetkellä kokoaikaisessa työsuh-teessa toimineiden kokonaiskuukausian-siot lokakuussa 2009. Kokonaiskuukau-siansiot eivät sisällä mahdollisia pääoma-tuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia.

Selitettävänä muuttujana on koko-naiskuukausiansioista otettu luonnollinen logaritmi. Muuttujamuunnoksen myö-tä regressiokertoimet ilmoittavat prosen-teissa palkan muutoksen, jonka selittävän

muuttujan yksikön muutos tai muuttujan tiettyyn luokkaan sijoittuminen suhteessa vertailuluokkaan aiheuttaa.

Tulkintaa on vielä helpotettu siten, että log-prosentit on muutettu tavalli-siksi prosenteiksi, jolloin voidaan puhua ”x prosenttia enemmän tai vähemmän tienaamisesta” log-prosenttien sijaan.

Selittäviä muuttujia on siis yhteen-sä 14. Laatueroasteikolliset muuttujat on saatu malliin mukaan siten, että yksi muuttujan luokista on asetettu niin sano-tuksi vertailuluokaksi.

Muiden luokkien kertoimet rakentu-vat vertailuluokan suhteen – kertoimet siis ilmaisevat eron vertailuluokkaan.

Esimerkiksi työnantajan sektorin (muuttuja 5) osalta kuntasektori toi-mii vertailuluokkana. Näin ollen vaikka-pa vientiteollisuusyritysten palkkatasos-ta voidaan sanoa, että vientiteollisuus-yrityksissä on keskimäärin 6,3 prosent-tia paremmat palkat kuin kuntasektorilla, kun valmistumisvuoden, iän, sukupuo-len, työsuhteen tyypin ja muiden vaiku-tus on vakioitu.

Mallin tulkinta

Sekä valmistumisesta kuluneiden vuo-sien (muuttuja 1) että henkilön iän (2) palkkaa lisäävä vaikutus on mallissa keski-määrin noin kaksi prosenttia vuotta kohti. Molempien palkkavaikutus liittyy ennen kaikkea kertyneen työkokemuksen mää-rään eikä siis pelkkään ajan kulumiseen.

Sukupuolten välillä (3) on edel-leen palkkaeroja. Vuosi sitten (UI-lehti 1/2009) muuttujien määrän osalta sup-peammassa mallissa insinöörinaisten omi-naisvakioidut palkat olivat noin kuusi prosenttia pienemmät kuin insinöörimie-hillä. Kun mukaan on otettu useampia te-kijöitä, ero on kaventunut yli prosentil-

la: tämän mallin mukaan naisten palkat ovat noin viisi prosenttia pienemmät kuin miehillä. Suppeammalla mallilla saadaan sama palkkaero kuin vuotta aiemmin.

Työsuhteen tyyppi (4) vaikuttaa palk-kaan siten, että vakituinen työsuhde en-nustaa noin 11 prosenttia parempaa palk-katasoa määräaikaiseen työsuhteeseen nähden.

Taantuma näyttää pienentäneen julki-sen ja yksityisen sektorin palkkaeroa (5). Tietotekniikan palvelualalla insinöörien ominaisvakioidut palkat ovat tämän tar-kastelun perusteella parhaat. Valtiosek-torin palkkataso ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi kuntasektorista.

Myös työnantajan henkilöstömäärä (6) vaikuttaa palkkaan. Vähintään 3000 henkilöä työllistävissä organisaatioissa palkkataso on noin 10 prosenttia korke-ampi kuin kaikkein pienimmissä eli al-le 10 henkilöä työllistävissä työpaikois-sa. Niiden palkkataso ei tosin poikkea ti-lastollisesti merkitsevästi 10–29 ja 30–99 henkilön organisaatioista.

Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä (7) työskentelevien palkat ovat keskimää-rin noin neljä prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmässä, johon sijoittuu muut vastaajat.

Asemataso (8) on merkittävin yksittäi-nen palkkatason ennustaja. Toimihenkilö-tehtävissä palkkataso on keskimäärin noin 15 prosenttia pienempi kuin asiantuntija-tehtävissä. Vastaavasti esimerkiksi kuulu-minen ylempään keskijohtoon lisää palk-ka-ennustetta noin 18 prosentilla asian-tuntijoihin nähden.

Toimen päätehtävä (9) on osittain päällekkäinen asemataso-muuttujan kanssa. Erityisesti asemataso ”ylin johto” ja toimen päätehtävä ”strateginen suun-nittelu ja johtaminen” syövät toistensa kertoimia. Analyysi kuitenkin paljastaa muun muassa sen, että suunnittelutehtä-vät ovat huonoiten palkattu insinööriteh-tävä, sillä kaikki muut insinööritehtävät kasvattavat palkkatasoennustetta.

Niin kotimaan (10) kuin – ja erityi-sesti – ulkomaan (11) matkapäivien lu-

Palkkamalli selittää palkkaeroja

Uudellamaalla insinöörit tienaavat muuta maata paremmin. Toimialoista tietotekniikan palvelualalla insinööreille maksetaan parhaat palkat.

29InsInöörIUUSI

kumäärä ennustavat parempaa palkkaa. Jos tekee vuodessa vähintään viisi päivä-rahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää ulko-mailla, kokonaiskuukausiansiot ovat kes-kimäärin yhdeksän prosenttia suurempia verrattuna vähemmän tai ei lainkaan ul-komailla matkustavien ryhmään.

Tulospalkkauksen (12) piirissä olevat vastaajat tienaavat keskimäärin kuusi pro-senttia enemmän kuin tällaisen järjestel-män ulkopuolella olevat insinöörit.

Taantuman vaikutus välittyy selviten yt-muuttujan (13) kautta. Jos henkilö on ollut yhteistoimintaneuvottelujen piirissä kuluneen vuoden aikana, se antaa mallissa ennusteen reilua kahta prosenttia pienem-mästä palkkatasosta. Peräti 42 prosenttia palkka-aineiston vastaajista on joutunut kokemaan yt-neuvottelut.

Pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla palkat näyttävät olevan myös ominaisvakiointien jälkeen muu-ta maata korkeammat (14). Uudenmaan alueella palkansaajan ostovoimaa kuiten-kin heikentää muuta maata korkeammat asumiskustannukset, mikä ei tässä luon-nollisestikaan näy.

Koska kyse on tilastollisesta mallis-ta, se selittää tässä laajuudessakin vain 65 prosenttia palkan vaihtelusta. Jokais-ta palkkaan vaikuttavaa tekijää ei siis ole voitu ottaa huomioon.

Palkkanosturilla palkka-arvio kätevästi

Regressiomalleja käytetään hyväksi myös jäsensivuilta löytyvässä Palkkanosturis-sa. Palkkanosturin malli on suppeampi mutta toisaalta selkeämpi. Palkkanostu-ri tuottaa keskiarvoennusteen lisäksi esti-maatit myös palkan mediaanille ja kvar-tiileille.

Palkkanosturin antamat palkkahaa-rukat ovat kokemustemme valossa yllät-tävänkin tarkkoja. Tarkkuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan, kuinka tyypillises-tä työnantajasta ja/tai tehtävästä on kyse. Mitä harvinaisemmasta alasta ja tehtäväs-tä on kyse, sitä suurempi on palkka-arvi-on virhemarginaali. n

Taulukko. Työmarkkinatutkimuksen 2009 palkkamalli.

Muuttuja B(log-prosentit)

Vaikutuspalkkaan%

Tilastollinenmerkitsevyys

(p<,05)

Vakio (-7,329)

1) Valmistumisvuosi (vuodet tutkinnon suorittamisesta) 0,019 1,9 kyllä

2) Ikä 0,02 2,0 kyllä

3) Sukupuoli nainen -0,05 -4,9 kyllä

4) Vakituinen kokopäivätyö 0,101 10,6 kyllä

5)Työnantajan sektori;vertailuluokka:Kuntasektori

Vientiteollisuusyritys 0,061 6,3 kyllä

Kotimarkkinakeskeinenteollisuusyritys 0,044 4,5 kyllä

Suunnitteluala 0,053 5,4 kyllä

Tietotekniikanpalveluala 0,092 9,6 kyllä

Kaupantaimuupalvelualanyritys 0,039 4,0 kyllä

Valtio 0,021 2,1 ei

Muu(järjestö,muuyksityinen,muujulkinen) 0,051 5,2 kyllä

6) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa;vertailuluokka:1-9henkilöä

10-29henkilöä 0,016 1,6 ei

30-99henkilöä 0,024 2,4 ei

100-249henkilöä 0,034 3,5 kyllä

250-499henkilöä 0,073 7,6 kyllä

500-999henkilöä 0,061 6,3 kyllä

1000-2999henkilöä 0,056 5,8 kyllä

vähintään3000henkilöä 0,096 10,1 kyllä

7) Ulkomaalaisomisteinen yritys 0,036 3,7 kyllä

8) Asemataso;vertailuluokka:Asiantuntijat

Ylinjohto 0,42 52,2 kyllä

Johto 0,302 35,3 kyllä

Ylempikeskijohto 0,165 17,9 kyllä

Alempikeskijohto 0,068 7,0 kyllä

Toimihenkilö -0,167 -15,4 kyllä

9) Toimen päätehtävä; vertailuluokka:Suunnittelutehtävät

Strateginensuunnittelujajohtaminen 0,11 11,6 kyllä

Hallinto 0,057 5,9 kyllä

Myynti,markkinointi,ostotehtävät 0,065 6,7 kyllä

Opetus,koulutus 0,068 7,0 kyllä

Tutkimus,tuotekehitys 0,05 5,1 kyllä

IT-alantehtävät 0,042 4,3 kyllä

Käyttö-jaylläpitotehtävät 0,042 4,3 kyllä

Muuinsinööritehtävä 0,034 3,5 kyllä

10) Matkapäiviä kotimaassa viisi tai enemmän vuodessa 0,031 3,1 kyllä

11) Matkapäiviä ulkomailla viisi tai enemmän vuodessa 0,086 9,0 kyllä

12) On tulospalkkauksen piirissä 0,057 5,9 kyllä

13) On ollut yt-neuvottelujen piirissä viimeisten 12 kuukauden aikana

-0,024 -2,4 kyllä

14) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka:Pääkaupunkiseutu

MuuUusimaa -0,01 -1,0 ei

Häme -0,087 -8,3 kyllä

Lounais-Suomi -0,089 -8,5 kyllä

Keski-Suomi -0,098 -9,3 kyllä

Kaakkois-Suomi -0,072 -6,9 kyllä

ItäSuomi -0,1 -9,5 kyllä

Vaasanalue -0,113 -10,7 kyllä

Oulunseutu -0,077 -7,4 kyllä

MuuPohjois-Suomi -0,079 -7,6 kyllä

Selitettävämuuttuja kuukausipalkan luonnollinen logaritmi

Mallinselitysaste(R²a) 65%

30

maailmalta

Teksti ja kuvat: Juha Europaeus

Suurimman osan talkoomatkasta vie-timme pääkaupungissa Santo Do-mingossa. Talkootyönä oli maalata

paikallisen keskusjärjestö CNUS:n park-kipaikka ja juhlasali. CNUS on vuonna 2005 kahdesta liitosta yhdistynyt keskus-liitto, jonka yhdistymistä myös SASK on ollut tukemassa.

Paikallinen maalarimestari Baudilio Martinez päätti, minkä väriseksi paikat maalataan. Hän myös ammattitaitoisesti sekoitti meille oikeat värisävyt.

Ay-liikkeen toiminta vielä vaatimatonta

Tärkeä osa matkaa olivat tapaamiset am-mattiliittojen edustajien kanssa. CNUS:n väen lisäksi tapasimme muun muassa elintarvike-, metalli-, rakennus- ja sai-raanhoitajien liittojen edustajia.

Dominikaanisessa tasavallassa ammat-tiyhdistysliike ei ole niin järjestäytynyttä kuin meillä. Järjestäytymisaste on noin 7–12 prosenttia. Noin 56 prosenttia työs-kentelee epätyypillisissä työsuhteissa ja he ovat automaattisesti järjestäytymättömiä.

Työttömyysprosentti on hallituksen mukaan noin 14. CNUS arvioi sen ole-van noin 19 prosenttia.

Noin 78 prosenttia työssä käyvistä tienaa alle 12 000 pesoa kuukaudessa eli noin 200 euroa. Koska inflaatio maassa on melko kova, kaikki eivät tule toimeen,

vaikka olisivat töissäkin. Haitilaiset siir-totyöläiset tienaavat vielä vähemmän eli noin sata euroa kuussa.

CNUS:lla on useita projekteja, joi-den tarkoituksena on parantaa yleisesti elämisen laatua kuten esimerkiksi nais-ten asemaa.

Elintarvikeliitolla on jo saavutettuja etuja

Monilla tehtailla on omat liittonsa, jotka kuuluvat suoraan CNUS:iin. Tapasimme maan suurimman elintarvikealan työnte-kijöiden liiton edustajia. Tehdas valmis-taa muun muassa margariineja ja öljyjä. Siellä on 4 800 työntekijää.

Liitto on jo saavuttanut monia ta-voitteita ja seuraavaksi tavoitteena on sa-ma palkka samasta työstä. Työntekijöi-den vaihtuvuus yrityksessä oli pientä, mis-tä voi päätellä jonkinlaista tyytyväisyyt-tä. Liiton saavuttamia etuja ovat muun muassa 60 vuoden eläkeikä, minimipalk-ka, säännöllinen, 44-tuntinen viikkotyö-aika sekä ylityölisät.

Dominikaanisessa tasavallassa työs-kentelee 400 000–450 000 dominikaa-nirakennustyöläistä ja vähintään saman

verran on haitilaisia siirtotyöläisiä. Alle 10 prosenttia dominikaanirakentajista on järjestäytynyt.

Urheilumahdollisuudet elämyksinä

Ay-tapaamiset poikivat myös vapaa-ajan ajanvietettä. Yhtenä iltana vierailimme

Teksti: Neea Similä, insinööri (amk) n Kuvat: Neea Similän matka-albumi

Talkoomatka Karibialle avasi silmiäSuomen ammattiliittojen soli-daarisuuskeskuksen SASK:n jär-jestämä kuukauden mittainen talkoomatka tarjosi monipuoli-sen näkemyksen Dominikaani-sesta tasavallasta.

Maaseudulla dominikaanikeittiöt ovat vaatimattomia suomalaisiin verrattuna.

Monte Cristin sairaala on siisti, mutta väli-neet ovat vanhanaikaisia kuten tämä rönt-genlaite.

31INSINÖÖRIUUSI

muun muassa elintarvikeliiton vapaa-ajanviettopaikalla, joka oli melkoinen elämys. Siellä oli urheilukenttiä monille eri lajeille sekä suuri ravintola.

Vapaa-aikaa vietettiin myös paikalli-seen tapaan kulma-colmadoilla. Colma-do on paikallinen pieni sekatavarakaup-pa, jonka viereen, kadun varteen voi rau-hassa jäädä nauttimaan vaikka virvokkei-ta muovituoleille.

Juhlallinen vierailu presidentin linnassa

CNUS:n väki oli järjestänyt meille tapaa-misen Dominikaanisen tasavallan vara-presidentti Rafael Albuquerquen kanssa.

Odotimme innolla tapaamista. Tur-vallisuusmuodollisuudet ennen tapaamis-

Talkoolaiset presiden-tinlinnassa vierailul-la. Takarivissä vasem-malta: Marja-Liisa Pie-tiläinen, Mirja Turu-nen, Mika Korva, Jutta Pääkkönen, Pekka Mä-kipää, varapresident-ti Rafael Albuquerque, Vuokko Mäkelä ja Juk-ka Lindell.Eturivissä vasemmal-ta: Neea Similä, Salli Talvensaari, Piia Karp-pinen, Jyrki Hyykoski ja Lauri Haikola.

Aitoa dominikaanista maalaiselämää

Talkoomatkalla suurimman vaikutuk-sen teki Jacarafe-järjestön koordinaat-

torin Mario Gonzálezin opastama neljän päivän retki Monte Cristiin ja sen lähimaa-kuntien pikku kyliin.

Jacarafe on CNUS:iin kuuluva järjes-tö, joka pyrkii kehittämään pienten ky-läyhteisöjen elinoloja kyläläisten tarpei-den ja toiveiden mukaan. Projektit kes-tävät yleensä muutamia vuosia, joiden aikana voidaan hankkia esimerkiksi au-rinkopaneeleita, kehittää vesihuoltoa tai vaikka rakentaa koulu.

Projektin jälkeen kyläläiset ovat saa-neet riittävästi tietoa ja kokemusta osa-takseen kehittää yhteisöään oma-aloittei-sesti eteenpäin.

Vierailimme Monte Cristin sairaalas-sa, jossa tutustuimme muun muassa rönt-gen- ja sterilointihuoneisiin, pesulaan se-kä jopa kirurgiselle osastolle. Sairaala oli siisti, mutta laitteisto oli keskoshuonetta lukuun ottamatta melko vanhanaikaista. Henkilökuntaa oli yhteensä 13 lääkäriä ja 72 hoitajaa.

Albinal barrio -lähiössä näimme alem-man elintason väen pienklinikkatoimin-taa. Tämä maaseutulähiö on noin 40 kort-telin laajuinen. Suomalaisen mittapuun mukaan se on alkeellinen, jossa ei ollut esimerkiksi vesijohtojärjestelmiä. Eläimet laidunsivat vapaasti kaduilla.

Klinikalta tehdään myös kotikäyntejä

ja panostetaan erityisesti ennaltaehkäise-vään työhön. Tähän mennessä roskaami-nen on jo saatu jossain määrin kuriin ja seuraavaksi tavoitteena on saada koteihin kompostivessat.

Viljelmät ovat korkealla rinteissä

Kahvin ja kaakaon alkutuotantoon tutus-tuimme Valverdessä. Maastokierroksella näimme, kuinka hankalissa oloissa viljel-miä hoidetaan ja kuinka kaakao- ja kah-vipapuja kuivatettiin betonialustoilla au-ringossa. 800 metrin korkeudessa rinteet olivat kohtuullisen jyrkkiä.

Jacarafe on mukana myös kahviviljel-mien kehittämisessä. Tarkoituksena on saada ennen tehoviljelyllä köyhdytetyt ja eroosion rasittamat maat uudestaan tuot-taviksi luonnonmukaisilla viljelymenetel-millä.

Valverden kahviviljelmille onkin luomu-sertifi kaatti haussa. Projektissa on mukana useita lähialueen kahvinviljelijöitä, jotka nyt tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin yksit-täisen viljelijän ei tarvitse hoitaa kaikkea itse, vaan esimerkiksi myynti on järjestet-ty keskitetysti. Luomusertifi kaatti nostaa kahvista saatavaa hintaa ja näin viljelijöi-den elinolot paranevat.

Luonteva jatko luomun jälkeen on ha-kea Reilun kaupan -sertifi kaattia, joka pa-rantaisi kahvin hintaa entisestään.

Valverdessä kahvi kuivataan edel-leen täysin ulkosalla, joten sääolot voivat vaikuttaa myös laatuun. Rio Limpiossa näimme tulevia suunnitelmia kahvinvilje-lyn kehittämiseen. Tulevaisuudessa myös pienviljelijät pääsevät kuivattamaan kah-via kasvihuonetyyppisissä, suojatummis-sa rakennelmissa.

Matkustaminen sujuu auton lavalla

Reissun aikana opimme sujuvasti matkus-tamaan pick-up:n lavalla tiiviissä tunnel-massa. Valverde ja Rio Limbio sijaitsivat melko korkealla eikä normaalilla pikku-bussilla olisi päässyt niillä teillä.

Matkan aikana maistoimme paikallis-ta juhlaruokaa, vuohimuhennosta. Ruo-kailimme pienessä kylässä: ruuanlaittoon maakuoppanuotioilla osallistui koko naa-purusto ja tulevat muhennosainekset lai-dunsivat rauhallisesti naapuritontilla. �

ta vastasivat lähes nykyisiä lentokenttä-käytäntöjä läpivalaisuineen ja metallin-paljastimineen.

Itse varapresidentin tapaaminen oli miellyttävä ja melko juhlallinenkin ko-kemus. �

32

oikeus

Vuorotteluvapaajärjestelmästä tuli py-syvä 1.1.2010 voimaan tulleella lain

muutoksella. Tähän asti vuorotteluva-paa on perustunut määräaikaisiin lakei-hin, joita on jatkettu viimeisen 13 vuo-den ajan. Edellytykset vuorotteluvapaal-le jäämiselle ovat samat kuin tähän asti.

Työsuhde lepotilassa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työn-tekijä vapautetaan määräaikaisesti työteh-tävien suorittamisesta, työnantaja palkan maksamisesta ja jossa työnantaja vastaa-vaksi ajaksi palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henki-lön. Vuorotteluvapaan aikana työnteki-jän työsuhde on niin sanotusti lepotilassa.

Vuorotteluvapaan työntekijä voi käyt-tää haluamallaan tavalla, kuten opiske-luun, koulutukseen, kuntoutukseen, las-ten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Vuorotteluvapaan aikana ei saa tehdä tois-ta kokoaikatyötä tai harjoittaa päätoimis-ta yritystoimintaa. Sen sijaa satunnais- ja sivutöiden tekeminen on sallittua, mut-ta nämä vaikuttavat vuorottelukorvauk-sen suuruuteen.

Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorot-teluvapaata voivat pitää työntekijät, virka-miehet ja viranhaltijat. Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota työttömyystur-valaissa pidetään päätoimisena yrittäjänä.

Vuorotteluvapaasta sopiminen

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuu-teen. Työnantaja ja työntekijä voivat so-pia vuorotteluvapaasta. Vuorottelusopi-mus on tehtävä kirjallisesti. Tässä sopi-muksessa työnantaja sitoutuu myös palk-kaamaan työvoimatoimistossa työttömä-nä työnhakijana olevan henkilön. Sopi-

musmalleja saa työ- ja elinkeinotoimis-toista, omasta työttömyyskassasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta www.mol.fi.

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaika-työntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alan kokoaikaisen työnteki-jän työajasta, jos työntekijän palvelussuh-de työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoi-sesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan aloittamista. Tä-hän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yh-teensä enintään 30 kalenteripäivän palka-ton poissaolo. Sairaudesta ja tapaturmas-ta johtuva poissaolo rinnastetaan vuoden työssäoloa laskettaessa työssäoloon.

Lisäksi edellytetään, että vuorottelu-vapaalle pääsevällä työntekijällä tulee ol-la työeläkelakien mukaista työssäoloa vä-hintään kymmenen vuotta. Tällöin työs-säoloksi lasketaan kaikki aikaisempi työ- tai virkasuhteessa ja yrittäjänä tehty työ. Työssäoloon rinnastetaan myös perheva-paat ja asevelvollisuusaika. Ajasta enin-tään neljännes voi olla tällaista aikaa. Vuo-

rotteluvapaalle ei voi jäädä suoraan äitiys- tai vanhempainvapaalta.

Vuorotteluvapaan pituus

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 päivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelu-sopimuksessa ennen vapaan aloittamista.

Vuorotteluvapaan pidentämisestä on myös mahdollista sopia. Tällainen sopi-mus on tehtävä työnantajan ja työntekijän kesken vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamises-ta eikä sen kesto saa ylittää vuorotteluva-paan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaan päätyttyä työntekijä voi jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle aikaisintaan, kun hä-nellä on uutta työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen.

Työttömän palkkaaminen

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan on palkattava työvoimatoimistossa työttömä-nä työnhakijana oleva henkilö, jonka ei tarvitse olla työvoimatoimiston osoitta-ma. Palkattavan henkilön työttömyyden kestolle ei ole vaatimuksia. Työtön on pal-kattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työn-tekijän työajan pituinen. Työtöntä ei tar-vitse palkata samoihin tehtäviin, joita va-paalle siirtyvä on hoitanut.

Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ajalta maksettava vuo-

Teksti: Juha Teerimäki, työsuhdelakimies

Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta

Vuorotteluvapaan työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla,

kuten opiskeluun, koulutukseen,

kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai

lepoon.

33InsInöörIUUSI

Teksti: UP/Mika Peltonen

rottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työt-tömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työntekijällä on vuorotteluvapaan al-kaessa vähintään 25 vuoden työhistoria, on vuorottelukorvaus 80 prosenttia edellä mainitusta työttömyyskorvauksesta.

Vuorottelukorvausta laskettaessa lap-sikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on veronalaista tuloa. Vuorottelukorvaus-ta vähentävät vapaan aikana saadut ansio-tulot esimerkiksi satunnaistöistä. Tällöin korvauksen perusteeksi tulee niin sanot-tu soviteltu päiväraha. Tämä tarkoittaa si-tä, että vuorottelukorvauksesta vähenne-tään 50 prosenttia saaduista ansiotuloista.

Huom! Työntekijän kannattaa hyvissä

ajoin ennen vuorotteluvapaasta sopimis-ta varmistaa työttömyyskassan tai Kelan kanssa oikeutensa vuorottelukorvaukseen.

Vuorottelukorvauksen hakeminen

Työnantajan on toimitettava työ- ja elin-keinotoimistolle ennen vapaan alkamis-ta alkuperäinen vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän palkkaami-sesta vapaan ajaksi, mieluiten jäljennös työsopimuksesta. Vapaalle jäävän työn-tekijän on toimitettava ennen vapaan al-kamista työ- ja elinkeinotoimistolle hen-kilötietonsa ja selvitys vapaan edellytys-ten täyttymisestä.

Korvausta haetaan omasta työttö-

myyskassasta tai Kelasta. Hakemuksia saa työvoimatoimistoista tai omasta työttö-myyskassasta, liitteeksi tarvitaan palkka-todistus vuoden ajalta ennen vapaan al-kamista sekä kopio vuorotteluvapaasopi-muksesta. Vuorottelukorvauksen voi saa-da takautuvasti kolmelta kuukaudelta.

Tarkempaa tietoa vuorotteluvapaasta ja vuorottelukorvauksista on saatavis sa esi-merkiksi jäsensivujemme www.uil.fi ma-teriaalipankissa olevasta työsuhdeoppaas-ta, työ- ja elinkeinoministeriön vuorotte-luvapaaesitteestä www.mol.fi, iaet-kassan kotisivuilla www.iaet.fi, työttömyyskasso-jen yhteisjärjestön sivuilta www.tyj.fi sekä soittamalla liiton lakimiehille. n

Perheen kanssa kesälomalleA-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla

on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla

ja lomakeskuksissa.

Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 16.4.2010.

Lomille myönnetään lomatukea Ray-avustuksesta sosiaalisin ja taloudellisin perustein.

:: Perhe- ja virkistyslomat: 180 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta

90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | [email protected]

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

ww

w.a

-lom

at.fi

34

opiskelijat

Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

www.iol.fi

IOL:n vuoden 2010 uusi hallitus aloitti toimintansa 14.1. pidetyllä järjestäyty-

miskokouksella. Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenille vastuualueet, alue-vastuuyhdistykset sekä muut edustukset.

Puheenjohtajana hallituksessa toimii helsinkiläinen 25-vuotias Joona Haavis-to, joka opiskelee ohjelmistotekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena koulu-tuspoliittisena vastaavana toimii jyväs-kyläläinen niin ikään ohjelmistoteknii-kan opiskelija Tero Rinne (22). Rinne toimii Seinäjoen, Kokkolan, Riihimäen sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan alue-vastaavana.

Hallituksen jäsenistä kuopiolainen Ju-ho Kauppinen (25) ja vaasalainen Jarkko Harri (24) vastaavat järjestöasioista siten, että Kauppisen vastuulla on oma järjestö-kenttä, Harrilla alueyhdistysten ja paikal-lisyhdistysten välinen yhteistyö. Aluevas-

tuupaikkakuntina Kauppisella ovat Var-kaus, Kotka ja Mikkeli ja Harrilla Pori, Rauma ja Turku.

Aikuisopiskelijoista ja työelämäasiois-ta kuluvana vuonna vastaa rovaniemeläi-nen Pauli Lopakka (25). Lopakka toimii Kemin, Oulun ja Raahen aluevastaavana.

Toisena koulutuspoliittisena vastaa-vana, vastaten myös sosiaalipolitiikas-ta, toimii porilainen Jenni Huhtapelto (22). Huhtapellon aluevastuupaikkakun-nat ovat Vaasa, Tampere, Valkeakoski ja Jyväskylä.

Kulttuurivastaavana tämän vuoden hallituksessa toimii raahelainen Juho Niemelä (26), joka toimii samalla Rova-niemen, Kajaanin, Ylivieskan ja Kuopion aluevastaavana

Kotkassa opiskeleva Jenna Matik-kala (25) toimii hallituksen viestintä- ja kansainvälisyysvastaavana sekä Joensuun,

Lappeenrannan ja Imatran aluevastaa-vana.

IOL täydensi hallitustaan 15.1. pide-tyssä ylimääräisessä liittokokouksessa ja valitsi hallitukseen varajäseneksi riihimä-keläisen Emilia Kokon (23). Kokon vas-tuulla hallituksessa ovat ura- ja ammatti-kuva-asiat sekä aluevastuupaikkoina Fors-sa, Hämeenlinna ja Lahti.

Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsin-kiläinen 27-vuotias tietotekniikan opiske-lija Ville Välimäki ja hänen varajäsenen-sä 26-vuotias tuotantotaloutta opiskeleva Minna Suominen Raumalta.

Hallituslaisten tarkemmat yhteystie-dot löytyvät IOL:n nettisivuilta. Sähkö-postit hallituksen jäsenille ovat muotoa [email protected]. Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! n

Vuoden 2010 liittohallitus järjestäytyi

IOL:n liittohallitus 2010. Takana vasemmalta Juho Niemelä, Pauli Lopakka, Joona Haavisto, Tero Rinne ja Jarkko Harri. Edessä vasemmalta Ville Välimäki, Jenna Matikkala, Jenni Huhtapelto, Minna Suominen ja Juho Kauppinen. Kuvasta puuttuu hallituksen varajäsen Emilia Kokko. Kuva: Björn Wiemers.

35INSINÖÖRIUUSI

Jokaisella hallituksen jäsenellä oma vastuualueensa

Vuosi vaihtunut, edessä on jälleen uusi vuosi ja sen haasteet. Opiskelut jatkuvat ja kohti

kevätlukukauden loppua uurastetaan. Samalla Insinööriopiskelijaliiton uusi hallitus käynnis-telee vuotta pohtien tekniikan opiskelijoiden edunvalvontatyön kuvioita.

Hallituksen jäsenille jaetuilla vastuualueil-la varmistetaan, että edunvalvontamme osa-alueita seurataan aktiivisesti ja niihin otetaan kantaa tarvittaessa.

Insinööriopiskelijaliitto on aina ollut aktii-vinen vaikuttaja koulutuspolitiikassa. Liitolle on tärkeää, että sen jäsenet, Suomen ammat-tikorkeakoulujen tekniikan opiskelijat, saavat laadukkaan koulutuksen ja menestyvät työelä-mässä. Viime vuonna IOL uudisti koulutus-poliittista asiakirjaansa. Koulutuspoliittisessa asiakirjassa käydään läpi ammattikorkeakou-lujen tekniikan opetuksen nykytilannetta ja esityksiä kehitettävistä osa-alueista.

Keinoja laadullisten ongelmien ratkaisemi-seen on annettu. Nyt on tilaisuus tarttua haas-teisiin insinöörikoulutuksen kehittämiseksi ja ammattikorkeakoulujen tekniikan opetuksen laadun varmistamiseksi.

Tämän vuoden aikana IOL tuo koulutus-poliittisen asiakirjansa toimenpide-ehdotuksia ja näkökantoja mahdollisimman paljon kes-kusteluun sidosryhmille, päättäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Koulutuspoliittinen asiakirja on luettavissa liiton nettisivuilla.

Liiton hallitus perusti myös hallituksen alaisen koulutuspoliittisen valiokunnan seu-raamaan ajankohtaisia aiheita tekniikan kou-lutuksen kehityksessä ja pohtimaan niihin vai-kuttamisen keinoja.

Kaiken kaikkiaan vuoteen mahtuu varmas-ti paljon haasteita ja mahdollisuuksia, tartu-taan niihin.

Mukavaa alkanutta kevättä kaikille ja me-nestystä vuodelle 2010. Tsemppiä opintoihin ja kesätöiden hakuun!

Joona Haavisto

puheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

IOL palkitsi vuoden 2009 parhaita

Vuoden 2009 hallitus valitsi viime vuoden viimeisessä kokouk-sessaan vuoden aktiivin ja vuoden paikallisyhdistyksen. Vuoden

aktiiviksi valittiin mikkeliläinen maanmittaustekniikkaa opiskellut Heikki Manninen ja vuoden paikallisyhdistykseksi Tampereen In-sinööriopiskelijat TIRO ry.

Aktiivit palkittiin Tukholmassa IOL:n Puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat -koulutuksen yhteydessä 16.1.2010. �

Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2010

Insinööriopiskelijaliitto ja Uusi Insinööriliitto järjestävät jälleen suo-sittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain

ja ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja ilmoittautumisista on liiton nettisivuilla. Kysy myös oman koulu-si paikallisyhdistyksestä. �

Helmikuu13.–14.2. YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus

Etelä: Riihimäki • Länsi: Seinäjoki

20.–21.2. YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus Itä: Kouvola • Pohjoinen: Oulu

Maaliskuu5.–6.3 YH3 Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus Etelä:

Riihimäki

12.–13.3. YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus Etelä: Riihimäki • Länsi: Seinäjoki

19.–20.3. YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus Itä: Mikkeli • Pohjoinen: Oulu

26.–28.3. Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivät TONP Laivaristeily

Muista uusia lehtitilauksesi: www.iol.fi /muutoslomake

Vuoden paikallisyhdistys 2009 Tampereen Insi-nööriopiskelijat TIRO ry. Palkinnon vastaanottivat Annika Kujansuu (vas.), Oskari Timperi ja Hei-di Laitanen. Kuvat Kari Kuninkaanniemi

Vuoden aktiivi 2009 Heikki Manninen Mikkelistä.

36

uutisia

Järjestövaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n vara-puheenjohtaja Pekka Liimatainen, Tie- ja liikenneinsinöörit TIELI.Jäseniksi on valittu:• Arto Isomäki, Helsingin Insinöörit

HI (Kari Ritvasalo, Helsingin Insi-nöörit HI)

• Tero Rinne, Insinööriopiskelijaliit-to IOL (Juho Kauppinen, Insinöö-riopiskelijaliitto IOL)

• Rauno Minkkinen Keski-Suomen Insinöörit (Martti Hänninen Keski-Suomen Insinöörit)

• Ali Heiskanen Oulun Insinöörit (Jukka-Pekka Aaltonen Mikkelin Insinöörit)

• Timo Seppänen Satakunnan Insinöö-rit (Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinöörit)

• Jyrki Koskinen Tampereen Insinöö-rit (Arto Wessman Tampereen Insi-nöörit)

• Kari Laitinen Varkauden Insinöörit (Matti Häkkinen Pieksämäen Seu-dun Insinöörit).

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n vara-puheenjohtaja Timo Härmälä, Keski-Suomen Insinöörit.Jäseniksi on valittu:• Risto Alander Helsingin Insinöörit

HI (Virpi Kemppinen Helsingin In-sinöörit HI)

• Jenni Huhtapelto Insinööriopiskeli-jaliitto IOL (Joona Haavisto Insinöö-riopiskelijaliitto IOL)

• Hannu Pönni Julkisen alan Insinöö-rien Liitto (Juhani Puustinen Julki-sen alan Insinöörien Liitto)

• Ilkka Kemppainen Kuopion Insi-nöörit (Antti Levänen Keski-Suomen Insinöörit)

• Neea Similä Lahden Seudun Insinöö-rit (Kari Ahl Lahden Seudun Ins)

• Arto Puumalainen Mikkelin Insi-nöörit (Jukka-Pekka Aaltonen Mik-kelin Insinöörit)

• Laura Katainen Tampereen Insinöö-rit (Tapani Siltanen Tampereen Insi-nöörit).

Viestintävaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n 1. va-rapuheenjohtaja Pekka Laakso, Helsin-gin Insinöörit HI.Jäseniksi on valittu:• Mikael Kaskelo Julkisen alan Insi-

nöörien Liitto (Heikki Silvan Hel-singin Insinöörit HI)

• Jenna Matikkala Insinööriopiskelija-liitto IOL (Pauli Lopakka Insinööri-opiskelijaliitto IOL)

• Sanna Lehtinen Keski-Suomen In-sinöörit (Jussi Leivonen Keski-Suo-men Insinöörit)

• Matti Hukkanen Kuopion Insinöö-rit (Heikki Ruotsalainen Kuopion Insinöörit)

• Petri Jaatinen Pohjois-Karjalan Insi-nöörit (Anu Kaniin Helsingin Insi-nöörit).

Yrittäjien valiokunta

Valiokunta valitsee keskuudestaan pu-heenjohtajan. Jäseniksi on valittu:• Aki Kettunen Helsingin Insinöörit

HI (Matti Mononen Helsingin In-sinöörit HI)

• Juho Kauppinen Insinööriopiskelija-liitto IOL (Joona Haavisto Insinöö-riopiskelijaliitto IOL)

• Markku Helke Keski-Suomen Insi-nöörit

• Juho Muuraiskangas Kokkolan Seu-dun Insinöörit

• Timo Auvinen Kuopion Insinöörit• Olavi Ketola Satakunnan Insinöörit.

Etiikkavaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n vara-

puheenjohtaja Aulis Huikko, Pelastus-alan Toimihenkilöliitto PTL.Jäseniksi on valittu:• Oona Mattila Helsingin Insinöörit

HI (Bari Beshar Helsingin Insinöö-rit HI)

• Raili Kulmala Hyvinkään Riihimäen Insinöörit

• Juho Niemelä Insinööriopiskelijaliit-to IOL (Jarkko Harri Insinööriopis-kelijaliitto IOL)

• Paavo Kokko Julkisen alan Insinöö-rien Liitto (Erkki Koivula Julkisen alan Insinöörien Liitto)

• Janne Siponen Kuopion Insinöörit (Hannu Kumpulainen Kuopion In-sinöörit)

• Tellervo Alanärä Oulun Insinöörit. • Pysyvä asiantuntija: Jouko Niemi

Helsingin Insinöörit HI. n

Uudet valiokunnat aloittavatUuden Insinööriliiton hallitus on valinnut uudet valiokuntien jäsenet vuosille 2010–2011. Valiokunnat toimivat hallituksen valmistelueliminä.

Osallistu kaskukilpailuun

n Uusi Insinööri -lehti järjestää kaskukilpailun, jossa on kaksi sarjaa: kaskut ja hassut tapahtu-mat työpaikalla. Sääntöjä on myös kaksi: vanhoja vitsejä ei huolita ja tarinan on kerrottava insinöörien maailmasta.

Nyt on aika päivittää kaskut ja työpaikkojen hassut tapahtumat 2010-luvulle. Kerro sinä, mikä insi-nöörien ammattikuntaa naurattaa.

Kilpailuaikaa on helmikuun loppuun.

Lähetä kaskusi tai tapahtuma-si sähköpostitse [email protected] tai Uusi Insinööri -lehti, Ratavarti-jankatu 2, 00520 Helsinki. Kirjoi-ta viestin aiheeksi tai kirjekuoreen kulmaan kaskukilpailu. Liitä vies-tiisi postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Lehti julkaisee kaskuja kuluvan vuoden aikana. Parhaat palkitaan!

37InsInöörIUUSI

Teksti: Ira Laitakari-Svärd, asiamies, YTY n Kuva: Kirsi Tamminen

Akavan hallitus valitsi järjestäytymis-kokouksessaan tammikuussa varapu-

heenjohtajaksi Uuden Insinööriliiton pu-heenjohtaja Pertti Porokarin, joka va-littiin myös Akavan hallituksen työvalio-kunnan jäseneksi.

Akavan varapuheenjohtajiksi valit-tiin Porokarin lisäksi puheenjohtaja Erk-ki Kangasniemi OAJ:sta, toiminnanjoh-taja Eeva Rantala Tieteentekijöiden Lii-tosta ja toiminnanjohtaja Salla Luoman-mäki Akavan Erityisaloista.

Uuden Insinööriliiton toinen edustaja Akavan hallituksessa on neuvottelujohta-ja Ismo Kokko. Porokarin varajäsen Aka-

van hallituksessa on johtaja Ari Impivaa-ra ja Kokon varajäsen on johtaja Hannu Saarikangas.

Kokouksessa valittiin myös Akavan toimikuntien jäsenet vuosiksi 2010–2011.

Uudesta Insinööriliitosta valittiin seu-raavat henkilöt Akavan toimikuntiin: Jär-jestötoimikunnan puheenjohtajaksi valit-tiin Impivaara. Hänen varajäsenenä toi-mii asiamies Erik Sartorisio.

Elinkeinopoliittisen toimikunnan jä-seneksi valittiin elinkeinoasioiden pääl-likkö Heidi Husari.

Koulutus- ja työvoimapoliittisen toi-

mikunnan jäseneksi valittiin Saarikangas, jonka varajäsen on kenttäasiamies Anu Kaasalainen.

Sosiaalipoliittisen toimikunnan jäse-neksi valittiin johtava lakimies Kati Hal-likainen, jonka varajäsenenä toimii julki-sen sektorin asiamies Juha Särkkä.

Työelämän toimikunnan jäseneksi va-littiin Kokko, jonka varajäsenenä toimii työsuhdelakimies Hanne Salonen.

Akavan hallitus ja toimikunnat ko-konaisuudessaan ovat Akavan www-si-vuilla. n

www.tokem.fi

Nyt on hyvä aika hankkia osaamista.

Insinööri (ylempi AMK) tutkinto valmentaa kunnossapidon osaajia alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

Kontaktiopetusta on Kemissä torstaisin ja perjantaisin kerran kuukaudessa, muuten opetuksessa ja opiskelussa hyödynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä.

Ohjelmaan haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 1.3.–16.4.2010 osoitteessa www.amkhaku.fi. Lisätietoja www.tokem.fi

Insinööri(ylempi AMK)Teknologiaosaamisen johtaminen2 vuotta, 60 op

Porokarista Akavan varapuheenjohtaja

38

Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset.

-10%autopesusta

%%

-2,2snt/lpolttoaineesta

UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa 1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaatti-asemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.

www.teboil.fi /liitto

39INSINÖÖRIUUSI

jäsentietopalvelu tiedottaa

Jäsentietopalvelussa on tällä hetkel-lä ruuhkaa. Ruuhka johtuu suurim-

maksi osaksi taantuman aiheuttamasta poikkeuksellisen suuresta alennushake-musten määrästä. Tämä aiheuttaa vali-tettavasti normaalia suurempaa jonotus-aikaa puhelimessa sekä muutaman viikon viivettä sähköposteihin vastaamisessa se-kä muutosten käsittelyssä. Alennushake-musten osalta viive on pidempi.

Tästä johtuen jäsentietopalvelu suosit-telee: • ollessasi yhteydessä sähköpostitse ot-

sikoi viestisi mahdollisimman selkeäs-ti (esim. Alennushakemus 2009, Liit-tyminen työttömyyskassaan jne.) Tä-mä auttaa ohjaamaan viestit nopeam-min oikealle käsittelijälle sekä poimi-maan sähköposteista erikseen erittäin kiireiset asiat.

• jos olet liittymässä liittoon tai kas-saan, liittyminen astuu voimaan siitä päivästä kun se meille saapuu, vaikka käsittelyssä onkin viivettä. Ole kui-tenkin tarkkana sen suhteen, että jos et saa kuittausta sähköpostiisi parin päivän sisällä hakemuksen lähettämi-sestä, hakemus ei todennäköisesti ole saapunut perille lainkaan. Tällaisessa tapauksessa se kannattaa laittaa uu-delleen. Mikäli liittymislomakkeita saapuu meille tuplasti, liittymispäi-

vämäärä on aikaisemman lomakkeen saapumispäivämäärä.

Muistathan päivittää yhteystietosi

Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta voimme huolehtia eduistasi. Muistathan siis ilmoittaa kaikista olennai-sista muutoksista, kuten työsuhteen alka-misesta tai päättymisestä.

Vuoden 2009 alennukset

Alennuksia vuodelle 2009 voi edelleen hakea. Alennukset käsitellään mahdol-lisimman nopeasti saapumisjärjestykses-sä ja käsittelyn jälkeen jäsenelle postite-taan alennuspäätös, josta samalla ilmene-vät maksutiedot, mikäli maksettavaa on tai palautettavan maksun määrä, jos viime vuodelta muodostuu liikamaksua.

Jos olet jo hakenut alennusta, voit siis odotella päätöstä rauhassa. Jos sinulle kui-tenkin tulee kevään aikana muistutuslas-ku vuoden 2009 maksuista, kannattaa tar-kistaa siinä vaiheessa, että alennushake-mus on tullut perille.

Huomioithan, että puutteelliset alen-nushakemukset palautetaan ja käsittely näin ollen viivästyy.

Alennusohjeet ja hakukaavakkeet löy-dät kirjautumalla jäsensivuille www.uil.� kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa.

Vuoden 2010 jäsenpostitukset

Tämän vuoden jäsenkorttien ja itse mak-savienjäsenmaksulaskujen postitus on käynnissä. Jos olet jo saanut laskun, voit maksaa sen kerralla tai kuukausierissä. Jos olet nyt esim. työttömänä tai muusta syys-tä tulet myöhemmin hakemaan alennusta, voit maksaa maksua nyt normaalisti las-kusi tiedoilla. Kaikki maksamasi maksut huomioidaan alennuskäsittelyssä ja mah-dollinen liikamaksu valintasi mukaan pa-lautetaan sinulle tai kohdistetaan tuleviin maksuihin. Laskun mukana saat ohjeet alennuksen hakemiseksi.

Vuoden 2010 osalta voit hakea alen-nusta, kun pystyt tositteella osoittamaan vähintään viiden kuukauden alennukseen oikeuttavan jakson. �

Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset.

-10%autopesusta

%%

-2,2snt/lpolttoaineesta

UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa 1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaatti-asemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.

www.teboil.fi /liitto

Tammikuun puolivälissä Insinööriopiske-lijaliitto IOL:ssa aloitti kaksi uutta, osa-päiväistä kenttäasiamiestä. Heidän tehtä-vänään on jäsenhankinta, paikallisyhdis-tysten tukeminen ja jäsenpalvelu.

Annika Kujan-suun toimipaik-ka on Tampere, missä hän myös opiskelee kone- ja tuotantotekniik-kaa. Tarkoitukse-na on valmistua insinööriksi ke-vään aikana.

Kujansuu on ollut jäsenenä Tampe-reen Insinööriopiskelijoiden hallitukses-sa ja opiskelijaedustajana Tampereen In-

sinöörien hallituksessa sekä IOL:n järjes-tötyöryhmässä.

Maanmittaustek-niikkaa Mikkelin ammattikorkea-koulussa opiske-levan Tiina Lah-tiluoma aikoo valmistua tänä vuonna. Hänen toimipaikkoi-naan ovat Mik-

keli ja Helsinki. Lahtiluoma on toiminut Mikkelin In-

sinööriopiskelijoiden puheenjohtaja sekä IOL:n hallituksen jäsenenä.

UIL:n hallinto- ja lakiyksikössä aloitti tammi-kuussa työnsä työ-suhdelakimies Je-mina Fabritius.

Fabritius on valmistunut OTM:ksi Turun yliopistosta ke-

väällä 2009 tehden syventävät opintonsa työoikeudesta. Ennen oikeustieteen opin-toja hän on suorittanut myös tradenomin-tutkintoa vastaavan englanninkielisen Bachelor of Business Administration -tut-kinnon Turun ammattikorkeakoulussa.

Ennen UIL:oon tuloaan hän työsken-teli ylitarkastajana Maahanmuuttoviras-tossa. �

Nimityksiä

Alle 70-vuotiaita jäseniä koskeva vapaa-ajan matkavakuutus näkyy jäsenkortissa. Vakuutusyhtiö vaihtui Pohjolasta/Euroop-palaisesta IF:iin vuodenvaihteessa. Van-han jäsenkortin Eurooppalaisen vakuutus ei siis ole enää voimassa. Jos et ole vielä saanut uutta jäsenkorttiasi ja olet lähdössä matkalle lähiaikoina, voit tulostaa matkalle mukaan vakuutustodistuksen kirjauduttua-si UIL:n jäsensivuille. Todistus löytyy osoit-teesta www.uil.fi -> jäsensivut -> oikeasta laidasta kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa > Vakuutusasiat.

40

mennen tullen

n Turun InsInöörIT TuIke

HimokselleTuike järjestää laskettelumatkan Jämsän Himokselle lauantaina 13.2. Matkan hin-ta on 10 euroa/henkilö, joka sisältää bussi-kuljetukset ja koko päivän laskettelulipun. Matkalle voi ottaa mukaan avecin ja lap-set. Sitovat ilmoittautumiset 5.2.mennessä.

KansallisoopperaanTervetuloa Helsinkiin kansallisoopperaan katsomaan esitystä Don Giovanni lauan-taina 6.3. Ilmoittautumismaksu on 30 eu-roa/henkilö ja myös seuralainen on terve-tullut mukaan.

TUIKE juoksuttaaTaas on mainio tilaisuus voittaa juosten itsesi ja samalla kertaa myös avec. Tapah-tuman www-sivuilla on matkat ja tarkem-mat tiedot. www.tuike.fi.

n HeLsInGIn InsInöörIT

Helsingin Insinöörien huvila Vartiosaa-ressa, ensi kesän huvilavaraukset käyvät kuumana! Helsingin Insinöörit on vuok-rannut Helsingin kaupungilta Vådötorpp-huvilan Vartiosaaresta Itä-Helsingistä. Luonnonkauniissa 80 hehtaarin saares-sa on kilejä, metsäkirkko ja lato tansseil-le, näköalapaikkoja, luontopolkuja, au-rinkokallioita ja merenrantaa.

Lisätiedot [email protected].

Vierailu Altian Rajamäen tehtaan muse-oon tiistaina 9.2. Lähtö: Kiasman edestä klo 12.20 ja paluu noin klo 16. Ilmoittau-tumiset 4.2. mennessä (maks.20 henkeä).

Valokuvauskerhon ohjelmaa: 18.1. Vuoden toiminnan suunnittelu ja kuvien katselua, HI toimisto15.2. Aihe avoin (mahdollisesti kuvien katselua), HI toimisto1.3. Luento värierottelusta29.3. tai viikolla 13 Näyttelykäynti/gal-leriat, Helsinki12.4. Luento liikkuvan kohteen kuvaa-misesta, HI toimisto10.5. tai viikolla 19 Kuvausreissu, siirto-lapuutarha/Tali7.6. tai viikolla 23 Kesätapaaminen

Itsetuntemus 9.2., sparrausaamu 23.2., kouluttautuminen, uudet koulutus-tuet: Mitä voin opiskella työttömänä 9.3., sparrausaamu 23.3., Miten jak-san työnhaussa? Työttömän hyvinvoin-ti – teema 13.4., sparrausaamu 27.4., yrittäjyys – teema 11.5. ja sparrausaa-mu 25.5.

Luentotilaisuudet pidetään tiistai-

sin klo 9–12. Sparraustilaisuuteen voi ilmoittautua, jos on osallistunut myös ko. luentotilaisuuteen. Sparraustilai-suudet kestävät 2h, klo 9-11.

Paikka: Insinöörit-Ekonomit –ta-lo, seminaariluokka. Ratavartijankatu 2, 3. krs., Itä-Pasila, Helsinki.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa www.otty.fi.

Excursio kuljetus- ja logistiikkayrityk-sen DB Schenkerin toimintaan ja Met-sälän alueen terminaaleihin keskiviikko 3.3. klo 13.00 - 14.30. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä.

Piiat (Jean Genet) torstaina 25.3. klo 19.00 Teatteri Jurkka, Vironkatu 7, Hel-sinki. Näytökseen on varattu 50 lippua 18 euron hintaan Helsingin insinöörien jäsenille ja ystäville (max 2 lippua/jäsen).

Huima satiiri politiikasta ja businekses-tä – ja niiden esittämisestä.

Esitystalous perjantaina 16.4. kel-lo 19.00 Espoon kaupunginteatteri, Re-vontulihalli, Tapiola. Lisätiedot: http://www.espoonteatteri.fi/ Liput 15 euroa.

Buster Keaton – elämä ja teot lauantaina 20.2. klo 19.00 Studio Elsa, Ensi linja 2

”Kokonaiselle ihmiselle ei ole sosiaa-lista tilausta juuri nyt.” Liput 14 euroa.

Aikamagia Teatteri Hevosenkengässä sunnuntaina 28.3. klo 13 ja 15, Juhan-nusmäki 2, Espoo. Seikkailu on maksu-ton HI:n jäsenille perheineen.

Helsingin kaupunginorkesteri Vappuma-tinea lauantaina 1.5. klo 14.00 Finlandia-talossa. Liput 12 euroa.

[email protected] tai puh. (09) 477 4540

Kevään keilakilpailut

Uuden Insinööriliiton keilamestaruus-kilpailut pidetään Pollen pokaalin yhtey-dessä 8.3.–16.4.2010 Lohjalla.

Viisiviikkoiset kisat tarjoavat useita osallistumismahdollisuuksia.Lisätietoja: www.loke.fiwww.lohjankeilailuliitto.fi

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry perustettiin vuonna 1992 tukemaan työllistymistä – aloite tuli tekniikan ja kaupan alojen työttömiltä. OTTYn taus-tajärjestöjä ovat Tekniikan Akateemis-ten Liitto TEK ry, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Helsingin Insinöörit HI ry sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilai-set SMKJ ry.

OTTYn tavoitteena on edistää pää-asiassa korkeastikoulutettujen työnha-kuvalmiuksia Uudellamaalla. Se kerää ja jakaa tietoa omaehtoisesta työllis-tymistoiminnasta ja edistää sitä myös valtakunnallisesti.

OTTY tarjoaa tilaisuuksia, koulu-

tusta ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhanalaisil-le Uudenmaan läänin alueella asuville jäsenjärjestöjen jäsenille. Tilaisuuksia järjestetään jäsenten toiveiden mukaan muun muassa työnhakuun, työuraan, yrittäjyyteen, jaksamiseen ja hyvinvoin-tiin liittyen. Lisäksi mahdollistetaan vertaistukiryhmien kokoontumisia ryh-mäkeskustelujen muodossa.

OTTYn toiminta rahoitetaan pää-osin jäsenjärjestöiltä saaduilla jäsen-maksuilla.

Lisätietoja OTTYn toiminnasta:[email protected].

Otty ry järjestää keväällä 2010 työllistymistä jayrittäjyyttä tukevia tilaisuuksia aiheesta

InsInöörIUUSI

Oulun seudulla käynnistyvä PPOTTY-hanke tarjoaa pian lyhyitä työnhakuvalmiuksia parantavaa koulu-

tusta, pitempiä esimerkiksi uutta ohjelmointikieltä opet-tavia kursseja, verkostoitumista sekä palkkatukea vastaval-mistuneille, pitkäaikaistyöttömille tai yrittäjiksi aikoville.

PPOTTYn takana ovat akavalaiset yksityissekto-rin liitot. Kohderyhmänä ovat työtä hakevat insinöö-rit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Hank-keen koordinoija on Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki ry, joka toimitti viime syksyn ESR-rahoituskierroksella hankehakemuksen. Rahoituspäätös ja hankkeen alkaminen on odotettavissa alkukeväästä.

Jo viime joulukuussa PPOTTY järjesti yhdessä Oulun Insinöörien kanssa pikkujoululounaan Oulun alueen työttömille insinööreille. nLisätietoa www.uil.fi.

Pirkanmaan Otty-projekti jatkuu

Pirkanmaan Otty -projekti jatkaa toimintaa helmi-kuun alusta. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi tam-

mikuussa Pirkanmaan Otty -projektille huomattavan summan työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2010.

Projekti kokoaa vuoden aikana 350 osallistujaa, joil-le järjestetään 220 koulutuspäivää. Tavoitteena on 100 osallistujan työllistyminen vapaille markkinoille. Kou-lutukset käynnistyvät helmikuun puolivälissä. Koulutus-tilaisuuksia järjestetään 1–3 kertaa viikossa. Koulutus-ten ohjelma löytyy osoitteesta www.pirkanmaanotty.fi.

Projektin kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset insinöö-rit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Pirkan-maalla arvioidaan olevan noin 1 200–1 400 työtöntä in-sinööriä, diplomi-insinööriä ja ekonomia. Tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutus-ta vastaavaan työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

Projektia hallinnoi Pirkanmaan omatoimisen työl-listymisen tuki PIOTTY ry. Puoli vuotta toiminut Pir-kanmaan Otty on ensimmäinen maakuntien Otty –projekteista.

Projektin taustalla on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä sen jäsenliitot Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten liitto TEK ja Tampereen Insinöörit ry. n

Lisätietoja projektista www.pirkanmaanotty.fi

OTTY-hanke alkanee myös Oulussa

K e 2 7 . 1 . 2 0 1 0 k l o 1 3 . 0 0 – 1 5 . 0 0Metropolia / Bulevardi 31, Helsinki

Logistiikkayrityksen arki ja asiakasodotuksetKai Kajala (DSV Road Oy//Tku)Mikko Mörö (Schenker Oy) Karl Lindborg (Oy Kuehne + Nagel Oy)Marianne Blechingberg (Stella Logistics Oy Ltd)

K e 3 . 2 . 2 0 1 0 k l o 1 3 . 0 0 – 1 5 . 0 0 Metropolia / Vanha Maantie 6, Espoo

Vihreä logistiikka - vastuullisuus, turvallisuus, kuljetusalan valinnat, asiakkaiden päätökset Arja Huotari (DHL Freight Finland Oy)Vesa-Matti Jussila (TNT Suomi Oy) Aila Laaksonen (Oy Kuehne + Nagel Ltd)Pekka Laitinen (Varova Oy)

K e 1 0 . 2 . 2 0 1 0 k l o 1 3 . 0 0 – 1 5 . 0 0 Metropolia / Leiritie 1, Myyrmäki, Vantaa

Venäjänkaupan erityispiirteet ja kehitysnäkymät Harri Vainikka (Nurminen Logistics Oyj)Antti Sauramaa (Schenker Oy) Rolf Markkanen (Oy Kuehne + Nagel Ltd)Ranja Soiletsalo (Oy Hacklin Hamiko Ltd)

LOGISTIIKKA-ALAN HAASTEET JA VENÄJÄNKAUPPA

I n n o g e n e r a l i a 2 0 1 0 on keskusteleva ja ajatteluun herättävä

luentosarja, jos olet kiinnostunut logistiikka-alasta ja venäjänkaupasta.

Lisätietoja: [email protected]

42

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti:[email protected]

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814taloushallinto:talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865lakimiehet:työelämän oikeudelliset palvelut0206 93 [email protected] lakimies Kati Hallikainenassistentti Paula TapanityösuhdelakimiehetJemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen, Hanne Salonen ja Juha TeerimäkityösuhdeneuvojatLiisa Reunanen ja Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko 0201 801 840assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851Yksityisen sektorin asiamiehetTomi Seppä, 0201 801 844Juha Simell, 0201 801 848Björn Wiemers, 0201 801 836Julkisen sektorin asiamiesJuha Särkkä, 0201 801 843Elinkeinoasioiden päällikköHeidi Husari, 0201 801 839

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Etelä-Suomialueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

Pirkanmaa ja Kanta-Hämealueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Olli Backman, 040 579 5116Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

Pohjois-Suomialueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖjohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoimintajohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Jäsentietopalvelu 0206 93 877palveluaika klo 10–14 ma-ti, [email protected]

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,Anne Kyllönen ja Tarja Mörskytyönantajaperintä 0201 801 833lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664

Viestintätoimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atkatk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelutjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870

[email protected] (IOL:n toiminnanjohtaja)Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831kenttäasiamiehetAnu Kaasalainen, 040 552 7990Annika Kujansuu, 040 518 0058Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 Espoopuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviä[email protected]@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimä[email protected]

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinnawww.uil.fi/hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 [email protected]

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemiwww.uil.fi/lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 1665100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelifaksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 [email protected]

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORIpuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 [email protected]

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Tarja [email protected] Jyrki Koskinengsm 0400 338 [email protected]@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse [email protected]äsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse [email protected].

43INSINÖÖRIUUSI

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 [email protected] www.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C96200 Rovaniemiwww.uil.fi /lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 1665100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelifaksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 [email protected] www.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORIpuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 [email protected]

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Tarja [email protected] toiminnanjohtaja Jyrki Koskinengsm 0400 338 [email protected] [email protected] www.tampereeninsinoorit.fi

uutisia

Kesätyö- ja harjoittelupaikkasuositukset on laskettu käyttäen perustana 2009

Tekniikan alan ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen tuloksia ja palkkojen yleistä nousua. In-sinööriopiskelijoiden työkokemuksen määrä vaihtelee paljon mikä näkyy laa-jana palkkahaitarina.

Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita li-siä. Suositukset eivät koske työllistämistu-kitöitä. Ohjepalkat ovat liiton suosituk-sia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksi-mipalkkioina.

Palkkasuositusten lähtökohtana on opintoja tukeva työ.

Suoritettuja opintoja euroa/kknoin 30 opintopistettä 1 500–1 700noin 60–90 opintopistettä 1 600–1 850noin 120–150 opintopistettä 1 700–2 000noin 200 opintopistettä 1 800–2 300

Palkkatasoon vaikuttavat erityises-

ti työtehtävien vaativuus sekä työnteki-jän aiempi työkokemus. Opintoja tuke-va, laadukas työkokemus näkyy palkka-haitarin yläpäässä. Opintoalalla on jon-kin verran merkitystä, mutta erityisesti eri alojen sen hetkisellä kysyntätilanteel-la on vaikutusta palkkoihin.

Uudellamaalla keskipalkat ovat noin 7–10 prosenttia muuta maata suurem-mat. Työehtosopimusten piiriin kuulu-vissa tehtävissä (esim. asennus- ja työn-johtotehtävät) palkka määräytyy voimas-sa olevan työehtosopimuksen mukaan. �

Lisätietoja saat Uuden Insinööriliiton

tutkimusyksiköstä puh. 0201 801 801.

Ohjepalkkataso perustuu Uuden Insi-nööriliiton palkkatutkimuksiin. Oh-

jepalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan eivätkä ne sisällä ylityötä.

Työkokemus euroa/kkvähäinen 2 600kohtalainen 2 800hyvä 3 200

vähäinen kokemus = insinööri, amk-tutkinto ja siihen liittyvä pakollinen har-joitteluhyvä kokemus = esim. työnjohtokoke-mus; muutaman vuoden vaativa työkoke-

mus; muut tutkinnot ja pitkäaikaiset alan kurssit; merkittävä tehtävän vastuullisuus ja vaativuus ovat rinnastettavissa hyvään kokemukseen.

Palkkasuosituksia sovelletaan insinöö-rikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Palkka-taso riippuu ensisijaisesti tehtävän vaati-vuudesta. Ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrä ja laatu vaikutta-vat myös palkan suuruuteen.

Palkkasuositukset on tarkoitettu vaki-tuisiin kokopäivätöihin. Määräaikaisissa tehtävissä palkkaus jää usein alle suositus-ten. Uudellamaalla palkat ovat noin 7–10 prosenttia muuta maata korkeammat.

Uuden Insinööriliiton lokakuussa 2009 toteuttaman Työmarkkinatutki-muksen mukaan vuonna 2009 valmis-tuneiden mediaanipalkka oli tutkimus-ajankohtana 2 520 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keski-määräinen ansiotaso oli 2 600 euroa kuu-kaudessa. Lisää palkkatietoa on saatavissa Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä, puh. 0201 801 801 sekä liiton Internet-sivujen jäsenosiosta osoitteessa www.uil.� . Jäsensivuilta löytyvän Palkkanosturin avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan tyypillisen palkkatason. �

Palkkasuositukset vuonna 2010 valmistuville insinööreille

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset kesällä 2010

Tulevaisuuden turvaa

VOIMAA!Hanki lisää

Voimamme on jäsenissä

Mitä enemmän jäseniä on, sitä tehokkaammin voimme ajaa ja

valvoa Sinun etujasi. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsen-

järjestön kautta. Jokainen uusi jäsen vahvistaa liittoa ja sitä

kautta Sinun asemaasi työelämässä.

Tee palvelus itsellesi ja hanki uusi jäsen. Saat lisäksi kunnon

palkinnon. Ohjeet, säännöt ja palkinnot liiton jäsensivuilla

osoitteessa www.uil.fi

LIV

E H

ELs

Ink

I

1406 VASA_ilmot1,2,3,4Orig.indd 1 23.3.2009 14.47