Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat .../media/Nanoq/Files... · Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu ilitsersuut 6/113 1.2.2 Tikikkuminassuseq

Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu ilitsersuut

1

Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu

ilitsersuut

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik

December 2010


2/113

Imarisai:

Immikkoortoq 1 Aallaqqaasiut ...................................................................................................... 5

1.1 Innarluutillit naligiimmik periarfissaqartinneqarnissaat ..................................................................... 5

1.2 Innarluutillit pillugit inatsisiliornermi tunngaviusut isummersornerillu ........................................... 5

1.2.1 Nalinginnaasumik inuunermut sapinngisamik qaninnerpaamik inuuneqarneq ........................ 5

1.2.2 Tikikkuminassuseq - isaariaqarnermut tunngasut ....................................................................... 6

1.2.3 Naligiissitsineq ................................................................................................................................ 6

1.3 Inatsisitigut tunngavigisat – innarluutillit pillugit malittarisassat isumaginninnermi

inatsisinut allanut naleqqiullugit ................................................................................................................. 6

1.3.1 Innarluutillit pillugit malittarisassat periarfissatut kingullertut ................................................... 6

1.3.2 Pilersuineq ........................................................................................................................................ 7

1.3.3 Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiineq ............................................................................................. 8

1.3.4 Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq ........................................................................................... 8

1.3.5 Ilinniartitsineq atuarfeqarfillu .......................................................................................................... 8

1.3.6. Peqqinnissaqarfik ........................................................................................................................... 9

Immikkoortoq 2 Annertuumik innarluuteqarneq ......................................................................... 9

2.1 Taaguutit nassuiaatillu ........................................................................................................................... 9

2.1.1 Nalinginnaasumik pisinnaasaqassuseq pisinnaasaqassutsillu annikilleriarnera .................. 10

2.1.2 Pisinnaasaqassutsip annertuumik annikilleriarnera .................................................................. 10

2.1.3 Annertuumik innarluuteqarneq ..................................................................................................... 11

2.1.4 Inuit 65-inik sinnerlugillu ukiullit .................................................................................................. 13

2.2 Pisinnaasaqassutsip annikilleriarneranut pissutaasartut ................................................................ 13

2.2.1 Silassorissutsikkut pisinnaasakinneruneq ................................................................................. 13

2.2.2 Tarnikkut nappaatit ........................................................................................................................ 14

2.2.3 Timikkut pisinnaasat annikilleriarnerat ....................................................................................... 16

2.2.4 Pisinnaasaqassutsip annikilleriarneranut pissutaasartut allat ................................................. 18

2.2.5 Oqariaaseq “ataavartoq” ............................................................................................................... 18

Immikkoortoq 3 Ikiorsiinerit........................................................................................................ 18

3.1 Atortutigut ikiorsiissutit ....................................................................................................................... 18

3.2 Innarluuteqarnerup kingunerisaanik malunnaatilimmik aningaasartuuteqarneruneq .................. 19

3.3 Siunnersortimit ikiorserneqarneq ....................................................................................................... 21

3.4 Nammineq angerlarsimaffimmi najugaqaraanni ............................................................................... 22

3.4.1 Najugaqarfiup isertarfeqarnera aaqqissugaaneralu ................................................................... 22

3.5 Qamutit motoorillit, biilit ilanngullugit ................................................................................................ 24

3.6 Angallassinermik (biiliussinermik) aaqqissuussinerit ...................................................................... 24

3.7 Sulisoqartitsineq, tapersersorteqarneq ilanngullugu ....................................................................... 25

3.8 Nammineq angerlarsimaffimmi paarineqarneq isumagineqarnerlu ................................................ 28

3.9 Oqilisaassineq ....................................................................................................................................... 28

3.10 Pikkorissarnerit ................................................................................................................................... 29

3.11 Ilinniagaqarnermut sulinermullu iliuusissatut pilersaarusiaq ....................................................... 30

3.12 Suliffeqarneq, suliassaqartitsineq sammisassaqartitsinermullu neqeroorutit ............................ 30

3.13 Najugaqatigiiffimmi najugaqaraanni ................................................................................................. 34

3.13.1 Najugaqatigiiffik ........................................................................................................................... 35

3.13.2 Nakkutigineqarluni najugaqarfik ................................................................................................ 38

3.13.3 Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarneq ................................................................... 39

3.13.4 Ilaqutariinni paaqqutarineqaraanni ............................................................................................ 41


3/113

3.13.5 Utoqqaat illuanni najugaqaraanni .............................................................................................. 41

3.13.6 Atuartuugaanni ............................................................................................................................. 42

3.13.7 Ulluunerani neqeroorutiniittaraanni ........................................................................................... 43

3.13.8 Napparsimavimmi uninngagaanni ............................................................................................. 43

3.13.9 Angalanerit ingiaqateqartitsisarnerlu ........................................................................................ 44

3.14 Sulinngiffeqarluni angalanerit ........................................................................................................... 44

3.15 Nalliuttorsiornernut, napparsimasoqarneranut toqusoqarneranut

ilisisoqarneranulluunniit atatillugu angalanerit ....................................................................................... 48

3.15.1 Nalliuttorsiornerit ......................................................................................................................... 48

3.15.2 Nappaammik peruluuteqarneq ................................................................................................... 49

3.15.3 Toqusoqarnera ilisisoqarneralu ................................................................................................. 49

3.16 Oqilisaassinermi najugarisassamut najugarisassamiillu angalaneq ............................................ 50

3.17 Ulloq-unnuarlu najugaqarfimmut tassanngaanniillu nuunneq, najugaqatigiiffiit

ilanngullugit ................................................................................................................................................. 50

Immikkoortoq 4 Kalaallit Nunaata avataani najugaqarneq ....................................................... 51

4.1. Inissiinermi pissutsit ........................................................................................................................... 52

4.2. Angerlartitsinermi pissutsit ................................................................................................................ 55

4.3. Danmarkimi inissinneqarsimasut tikeraarlutik angalaneri .............................................................. 57

Immikkoortoq 5 Aqutsineq ......................................................................................................... 59

5.1 Suliat suliarineqartarnerat akuersissuteqarnissamullu oqartussaassuseqarneq ......................... 59

5.2 Ilitsersuineq ........................................................................................................................................... 59

5.3 Akuersineq ............................................................................................................................................ 60

5.4 Nakkutilliineq ......................................................................................................................................... 60

Immikkoortoq 6 Kisitsisit atorlugit nassuiaasiorneq ................................................................ 60

Immikkoortoq 7 Maalaarnissamut naammagittaalliuteqarnissamullu periarfissat ................. 61

Ilanngussaq 8 .............................................................................................................................. 62

8.1 Ilaatinneqarneq - inuup suliassartaanik tulleriiaarineq (PSG) ......................................................... 62

8.2 Ilaatinneqarneq - akuersinermut uppernarsaat ................................................................................. 64

8.3 Pisinnaasaqassuseq pillugu immersugassiaq - meeqqat inuusuttullu .......................................... 65

8.4 Pisinnaasaqassuseq pillugu immersuiffik - inersimasut.................................................................. 68

8.5 Nakorsap oqaaseqaataa ....................................................................................................................... 72

8.6 Iliuusissanut pilersaarusiaq ................................................................................................................ 74

8.7 Atortutigut ikiorsiissutit ....................................................................................................................... 77

8.8 Annertunerusumik aningaasartuutit ................................................................................................... 78

8.9 Annertunerusumik aningaasartuutit - biiliussisarneq ...................................................................... 79

8.10 Najukkamik allanngortitsineq ............................................................................................................ 80

8.11 Qamutinik motoorilinnik aamma issiavimmik assakaasulimmik iluarsaassineq

aserfallatsaaliinerlu .................................................................................................................................... 81

8.12 Qamutip motoorillip sillimmaserneqarnera ..................................................................................... 81

8.13 Innarluutilinnut bussiinik pisineq ..................................................................................................... 83

8.14 Akunnerit tapersersorteqarfiusut ...................................................................................................... 85

8.15 Akunnerit tapersersorteqarfiusut - iliuusissanut pilersaarusiaq ................................................... 86

8.16 Tapersersortip nalunaarusiaa ........................................................................................................... 87

8.17 Tapersersortinut ataqatigiissaarisoq................................................................................................ 88

8.18 Annertuumik innarluuteqartup namminerisamik angerlarsimaffiani paarineqarneranut

akissarsiat ................................................................................................................................................... 90

8.19 Oqilisaassineq ..................................................................................................................................... 91

8.20 Pikkorissarnerit imaluunniit piginnaanngorsarnerit allat ............................................................... 94

8.21 Nakkutigineqarluni suliffinni imaluunniit nakkutigineqarluni sannavinni

sammisassaqartitsinermi akissarsiat. ...................................................................................................... 97


4/113

8.22 Najugaqatigiiffinnik, nakkutigineqarluni najugaqarfinnik, ulluunerani ornittakkanik

nakkutigineqarlunilu sullivivinnik pilersitsineq ....................................................................................... 98

8.23 Feeriarluni ingiaqateqarnani angalaneq ........................................................................................... 99

8.24 Ingiaqateqarluni tikeraarluni angalaneq ......................................................................................... 100

8.25 Nammineq akilerlugu angalanermi ingiaqateqarneq .................................................................... 103

8.26 Tikeraarluni angalanermut atatillugu immikkut iliuutsit ............................................................... 105

8.27 Qanigisap tikeraarluni angalanera .................................................................................................. 106

8.28 Inuit annertuumik innarluuteqartut imaluunniit qanigisat immikkut ittumik angalanerat ......... 107

8.29 Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarnermi – efterskolerneq – ikiorsiinerit ....................... 109

8.30 Illerfimmik assartuineq ..................................................................................................................... 112

8.31 Nuunnermik nalunaarut ................................................................................................................... 113


5/113

Immikkoortoq 1 Aallaqqaasiut

1.1 Innarluutillit naligiimmik periarfissaqartinneqarnissaat

1993-imi Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) ataatsimeersuarneranni "Innarluutillit naligiimmik

periarfissaqartinneqarnissaat pillugu malittarisassat assigiissakkat " akuerineqarput. 1996-imi

Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni isumaqatigiissutigineqarpoq, Naalagaaffiit Peqatigiit

malittarisassaanni assigiissakkani isummernerit anguniarneqassasut.

Malittarisassat assigiissakkat tassaapput politikikkut anguniakkat, makkununnga tunngasut:

- inunnut innarluutilinnut naligiissitsinermik periarfissanillu assigiinnik pilersitsinissaq

- innarluutillit pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu maluginiarneqalersinnissaat,

- katsorsaanermik, piginnaanngorsaaqqiinermik ikiorsiissutinillu allanik qularnaarinissaq,

- nalinginnaasumik inuuneqarnermut sumulluunniit peqataanissamut periarfissaqalersitsineq:

tigussaasutigut avatangiisit, paasissutissat, ilinniartitsineq, suliassaqartitsineq, ilaqutariittut

inuuneq, kulturi, sunngiffik, timersorneq, upperisarsiorneq.

Naalagaaffiit Peqatigiit malittarisassaanni assigiissakkani innarluut tassaatinneqarpoq innuttaasut

allat naligalugit inuiaqatigiit inuunerannut peqataanissamut periarfissanik annaasaqarneq imaluunniit

killilersorneqarneq. Killilersuineq taanna inummi pisinnaasakitsumiittuaannarneq ajorpoq – aamma

inuiaqatigiinni avatangiiserisat inuit assigiinngitsuunerinut naleqqussagaannginneranniissinnaavoq.

Assersuut: Assakaasulimmik issiaveqaraanni qanoq ililluni umiarsuarmut sinersortaammut

ikisoqarsinnaava? Assakaasulimmik issiaveqartup periarfissai taamaallaat killeqassapput,

umiarsuarmut ikaariaq inunnik taakkuninnga atorneqarsinnaanngorlugu aaqqitaanngippat.

Kommunit tamarmik malittarisassanik assigiissakkanik kalaallisut qallunaatullu allatanik

nassinneqarput. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmut saaffiginnilluni amerlanernik piniartoqarsinnaavoq.

1.2 Innarluutillit pillugit inatsisiliornermi tunngaviusut isummersornerillu

1.2.1 Nalinginnaasumik inuunermut sapinngisamik qaninnerpaamik inuuneqarneq

Innarluutilinnik isumaginninnermi tunngavik pingaartoq tassaavoq innarluutillip nalinginnaasumut

sapinngisamik qaninnerpaamik inuuneqartinneqarnissaata qularnaarneqarnissaa.

Maluginiartariaqarpoq tamatuma ilaatigut makku nassatarimmagit:

- nassuerutigisariaqarpoq piumasat ilaasa piviusunngortinnissaat ajornarluinnartarmat,

taamaammallu piviusunngortinneqarsinnaanngitsunik angusaqarnissaq siunertarineqanngilaq,

- ikiorsiinissamut periarfissat, assersuutigalugu inuuniarnermi atukkat, ileqqut teknikkikkullu

periarfissat allanngoriartornerat ilutigalugu, allanngortinniarneqartussaammata.

Assersuut: Ullumikkut Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa nunanut kiattunut sulinngiffeqarluni

angalaneq nalinginnaasuunngilaq, kisianni aasakkut tupersimaartarneq illoqarfimmulluunniit

allamut ilaquttanut tikeraartarneq nalinginnaallutik. Tamanna ukiualunnguit qaangiuppata

immaqa allanngorsimassaaq - ikiorsiinissamullu periarfissat, inunnut innarluutilinnut

neqeroorutigineqarsinnaasut, aamma ilutigisaanik allanngortariaqarput.


6/113

1.2.2 Tikikkuminassuseq - isaariaqarnermut tunngasut

Innarluutillit pillugit malittarisassani aalajangersarneqarpoq, pisortat illuutaat atortuilu tamarmik

sapinngisaq tamaat aaqqissuunneqassasut, innarluutilinnit iserfigineqarsinnaallutillu

atorneqarsinnaasunngorlugit.

Malittarisassaq, nutaanik sanaartornermi allanngortiterinermilu, tikikkuminassutsip

eqqarsaatigineqarnissaanik siunniussaqarnermik nalunaarutaavoq. Taama aaqqissuussinermi

aningaasartuutaanerujunnartut sanaartortitsisup nammatassarai.

Innarluutillit pillugit malittarisassat aqqutigalugit tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.

Aqqusernit, aqqusineeqqat kommunimilu sanaartukkat allat suliarineqaraangata

allanngortiterneqaraangataluunniit, innarluutilinnit atorneqarsinnaanissaat aammattaaq

eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

Illunut, pisiniarfinnut assigisaannullu nammineq pigisanut tunngatillugu aallaavigisaq aamma

taannaavoq: Pisiniarfimmik piginnittup akisusaaffigalugulu aningaasartuutissaraa, pisiniarfiutimi inunnit

amerlanerpaanik atorneqarsinnaanngorlugu aaqqissuunnissaa.

Illoqarfigisami iserfissat pitsanngorsarneqarpata, tamanna innarluutiliinnaat iluaqutigissanngilaat.

Aamma utoqqarnut pitsorluttunullu, barnevognilinnut cyklertunullu malunnaateqarluartumik

pitsanngorsaataassaaq.

1.2.3 Naligiissitsineq

Naalagaaffiit Peqatigiit malittarisassaanni assigiissakkani naligiissitsinermik tunngavik isumaqarpoq,

inuit innarluutillit periarfissaqartinneqassasut, inuit allat periarfissaqartinneqarnerisa assinginik.

Innuttaasut tamarmik assigiimmik pineqarpata, inunnut innarluutilinnut assigiimmik

periarfissaqartitsineq pilernavianngilaq. Inuk innarluutilik innuttaasunut allanut sanilliullugu

allaannerusumik pineqassaaq, pineqartumut naligiissumik periarfissat pilersinneqassappata.

Pisinnaasaqassutsip annikilleriaataa taarserniarneqartariaqarpoq taanna sapinngisamik

annertunerpaamik innarluutaajunnaarsinniarlugu.

Kalaallit Nunaanni ingerlatsinermi inatsisitigut naligiissitsinermik tunngaviusoq, pissutsit assigiit

assigiimmik, pissutsillu assigiinngitsut assigiinngitsumik pineqarnissaannik tunngaviuvoq. Imaappoq

innuttaasoq innarluutilik innuttaasumut innarluuteqanngitsumut sanilliullugu allaanerusumik

pineqassaaq, kisiannili innuttaasut marluk inuunerminni assigiinnik atugaqartut assigiimmik

pineqassapput.

Pisinnaasaqassutsip annikilleriarnerata annertuumillu innarluutip immikkoortinneqarnerat

immikkoortumi 2.1-imi eqqartorneqarpoq.

1.3 Inatsisitigut tunngavigisat – innarluutillit pillugit malittarisassat isumaginninnermi

inatsisinut allanut naleqqiullugit

1.3.1 Innarluutillit pillugit malittarisassat periarfissatut kingullertut

Innuttaasoq kinaluunniit inooqatigiissutsikkut pisumik nalaataqarnermini assigiinngitsunik

ikiorserneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq.


7/113

Inatsisit tamanut atuuttut inunnut annertuumik innarluutilinnut soorunami aamma atuupput.

Innarluutillit pillugit malittarisassani pingaarutilimmik tunngaviusoq tassaavoq, innarluutillit pillugit

malittarisassat aatsaat atorneqassasut, inatsisit allat naapertorlugit ikiorsiinissaq

periarfissaqanngippat. Assersuutigalugu innarluutillit pillugit malittarisassat naapertorlugit

ikiorsiisoqarsinnaanngilaq soraarnerussutisiaqartarneq imaluunniit siusinaarluni

suliunnaarnersiuteqartarneq pillugit inatsisit naapertorlugit pisartakkanut inummut tapiliuttakkatut,

meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq malillugu meeqqanik isumaginninnermut aningaasartuutitut

imaluunniit pisortanit ikiorsiissutitut ikiorsiisoqarsinnaatillugu.

Inuit annertuumik innarluutillit, innarluutillit pillugit inatsisiliat maanna atuuttut naapertorlugit

ikiorserneqarnissaminnut periarfissaqarput, taakkulu ukuupput:

- Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 3.

november 1994-imeersoq, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 13, 31. oktober 1996-imeersukkut,

Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 1, 23. maj 2000-imeersukkut, Inatsisartut peqqussutaatigut

nr. 13, 20. november 2006-imeersukkut, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 12, 5. december

2008-meersukkut aamma Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 10, 31. maj 2010-meersukkut

allanngortinneqartoq.

- Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu nalunaarut nr. 19, 16. december

2010-meersoq.

Taakku ataatsimoortillugit innarluutillit pillugit malittarisassanik taagorneqarput.

1.3.2 Pilersuineq

Pilersuinermut ilaapput inuit tamarmik ulluinnarni nalinginnaasumik inuuneqassagunik

pisariaqartitaminnut aningaasartuutaat: nerisassanut, atisanut, ineqarnermut, pequtinut, sunngiffimmi

soqutigisanut, meeqqat paarineqarnerannut il.il. Innarluutillit pillugit malittarisassat naapertorlugit

annertuumik innarluutillip pilersorneqarneranut ikiorsiissuteqartoqarsinnaanngilaq.

Pilersuineq pillugu malittarisassat imaapput:

- Angajoqqaat meeqqaminnut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaapput. Meeraq

nammineq isertitaqartarpat isertitat taakku meeqqap pilersorneqarneranut angajoqqaat

atortariaqarpaat. Angajoqqaat (immaqalu meeqqap) isertitaat naammanngippata kommuni

pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut tunngavigalugu ikiorsiissaaq.

- Inuit inersimasut imminnut aappaminnullu pilersuisussaatitaapput. Suliffissaaleqineq

napparsimanerluunniit pissutigalugit taamaaliorsinnaanngippata, pisortanit ikiorsiissutit pillugit

peqqussut tunngavigalugu ikiorsiissuteqartoqassaaq.

- Inersimasup sulisinnaassuseqarnera annertuumik ataavartumillu annikilleriarsimappat,

pineqartoq sioqqutsilluni soraarnerussutisiaqalersinnaavoq. Sulisinnaassuseq timikkut,

eqqarsartaatsikkut inooqatigiinnikkulluunniit pissuteqartumik annikilleriarsimasinnaavoq.

Malittarisassat taakku inunnut annertuumik innarluutilinnut aamma atuupput. Taamaalillutik inuit allat

tamaasa assigalugit imminnut pilersornissaminnut, kiisalu aapparisaminnik meeqqaminnillu 18-it

inorlugit ukiulinnik pilersuinissaminnut pisussaaffeqarput. Sulinikkut isertitat sioqqutsilluniluunniit

soraarnerussutisiat aamma allakkut isertitaajunnartut, pilersuinermut aningaasartuutinut

matusissutaasussaapput. Aningaasat taakku naammanngippata, pineqartoq innuttaasut allat

assigalugit ikiorserneqarnissaminik qinnuteqassaaq, innuttaasutullu allatut pineqassalluni. Pilersuineq


8/113

pillugu malittarisassat innarluutillit pillugit malittarisassanut ilaanatik, isumaginninnermi inatsisinut

allanut ilaapput.

1.3.3 Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiineq

Meeqqat annertuumik innarluutillit angajoqqaaveruttut: Aallaavittut meeqqat taakku – meeqqat allat

tamaasa assigalugit - meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut tunngavigalugu

ikiorserneqassapput, ilaqutariinni paarineqarnissaminnut imaluunniit

angajoqqaarsiavittaarnissaminnut imaluunniit pisariaqarfiatigut ulloq-unnuarlu paaqqinniffimmut

inissinneqarnissaminnut. Aatsaat meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut

naapertorlugu ikiorsiissutit, meeqqap annertuumik innarluuteqarnera pissutigalugu naammanngippata,

innarluutillit pillugit malittarisassani ikiorsiinissamut periarfissat atorneqarsinnaapput.

Meeqqat annertuumik innarluutillit sumiginnagaasut: Taamatut pisoqartillugu aammattaaq atuuppoq,

aallaavittut meeraq meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut naapertorlugu -

meeqqatut sumiginnagaasutut allatulli - ikiorserneqassammat. Taamaattorli ajornakusoorsinnaavoq

killilissallugu, qaqugukkut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsineq inooqatigiissutsikkut pissutsinik

peqquteqarnersoq, qaqugukkullu annertuumik innarluuteqarnermik peqquteqarnersoq. Pissutsit

taakku akuleriissimagajuttarput.

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut atorneqassaaq angajoqqaat meeqqamik

pilersornissaat paaqqutarinissaallu isumagisinnaanngikkaangassuk. Imaappoq meeqqap

innarluuteqarnera eqqarsaatiginaveersaartariaqarpoq, inooqatigiinnermullu tunngasuinnaat

isiginiarallarlugit. Tamanna aamma atuuppoq meeqqap innarluuteqarnera pissutigalugu

sumiginnaasoqarsimaneranik isumaqartoqartillugu. Pineqartut tassaapput angajoqqaat meeqqap

pisariaqartitaanik paasinninngitsut, tamannalu inooqatigiinnikkut ajornartorsiutaavoq. Tamannalu

tassaavoq kommunip meeqqanik isumaginninneratigut aningaasartuutigisassaq.

Innarluutillit pillugit malittarisassat atorneqarsinnaapput meeraq innarluuteqarnini pissutigalugu

angajoqqaat nalinginnaasumik pisinnaasaat tunniussinnaasaallu sinnerujussuarlugit

pisariaqartitsisuuppat: piffissaq, naammagittarneq, nukissat, immikkut ilisimasaqarneq, immikkut

avatangiiseqarneq imaluunniit immikkut suliarineqarneq sungiusarneqarnerluunniit.

1.3.4 Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsineq

Kommuni angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinermut aningaasaliisarpoq, illumi suliassat nalinginnaasut

(eqqiaaneq, nerisassiorneq, atisanik errorsineq il.il.) isumaginissaannut ikiorneqarnissaq pisariaqarpat,

aammattaarli peqqinnissakkut inuttut eqqiluisaarnermut ikiorsiinissaq pisariaqartinneqarpat.

Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsisoqartarpoq ilaatigut utoqqarnut, annertuumik innarluutilinnut,

ilaqutariinnut annertuumik innarluutilittalinnut il.il.

1.3.5 Ilinniartitsineq atuarfeqarfillu

Atuarfeqarfimmut, ilinniartitsinermut ilinniagaqarnermullu tunngasut tamarmik Kultureqarnermut,

Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup (KIIIN) ataaniipput.

Taamaalilluni KIIIN-ip ilinniartitsinerup ilinniagaqarnerullu, atuartut ilinniartullu assigiinngissusiinik

isumassuisumik isumaginissaat pisussaaffigaa.

Atuartut ilinniartullu ilinniartinneqartussat naapertuuttunik inissaqartinneqartussaapput,

ilinniartitsisoqartinneqarlutik ilinniartinneqarnerminnilu atortussaqartinneqarlutik.


9/113

Tamanna aamma meeqqanut inersimasunullu annertuumik innarluutilinnut atuuppoq. Taamaammat

atuartitsinermi atortussanut, init atuartitsiviusut aaqqissuunneqarnerinut, isaarialersuinermut kiisalu

atuartitsinermi/anitsiarnerni sulisunik amerlanerusunik sulisoqarnissamut ikiorsiissutit innarluutillit

pillugit malittarisassat tunngavigalugit akuersissutigineqarsinnaanngillat.

Tamanna aamma kultureqarnermut ilageeqarnermullu tunngasutigut atuuppoq, oqaluffinnik

kulturikkullu ingerlataqarfinnik aaqqissuussinerit isaarialersuinerillu ilanngullugit, taamatullu

apersortittussanik atuartitsineq aamma tusilartunut oqalutsinik pissarsiniarneq akissarsiaqartitsinerlu

ilanngullugit.

Atuarfeqarfik pillugu aalajangersakkat innarluutillillu pillugit malittarisassat akornanni killigititat

immikkoortumi 3.13.7-imi erseqqinnerusumik eqqartorneqarput.

1.3.6. Peqqinnissaqarfik

Inuit innarluutillit – allallumi tamarmik - nappaataannik katsorsaaneq tamarmi peqqinnissaqarfiup

ataaniippoq.

Tamatuma saniatigut inuit innarluutillit immikkut ittunik pisariaqartitsisarput, peqqinnissaqarfimmittaaq

isumagineqartussanik. Tamatumunnga ilaapput atortut ikiorsiissutit ilaat, peqqinnissaqarfimmi sulisunit

immikkut ilinniarsimasunit naleqqussartariaqaramik, assersuutigalugu:

- avatinut taarsersuutit (niuusat, taliusat il.il.) qitikkullu qerattaqqutit,

- kamippaat skuullu immikkut naleqqussakkat,

- tusartaatit,

- isarussat sakkortoorujussuit immikkulluunniit ittut.

Misissuinerni napparsimmavinnullu unitsitsinerni tusilartunut oqalutsinik pissarsiniarneq

akissarsiaqartitsinerlu peqqinnissaqarfiup aamma akisussaaffigaa.

Peqqinnissaqarfik pillugu aalajangersakkat innarluutillillu pillugit malittarisassat akornanni killigititat

immikkoortumi 3.13.8-imi erseqqinnerusumik eqqartorneqarput.

Immikkoortoq 2 Annertuumik innarluuteqarneq

2.1 Taaguutit nassuiaatillu

Inuk innarluutilik innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit ikiorserneqassappat, tamatigut

makku piumasaqaataasarput:

- inuup pisinnaasaqassusiata annertussusianik pisuni ataasiakkaani naliliineq, aamma

- ikiorsiissutit suut pineqartup ajornartorsiutaanik oqilisaassisuusinnaanerinik naliliineq.

Imaappoq innarluutip ikiorsiissutillu qinnuteqaatigineqartup toqqaannartumik imminnut

ataqatigiinnissaat piumasaqaataavoq.

Assersuut: Inuup illuanik nioqanngitsup issiavik assakaasulik angalaniarnermini

iluaqutigilluassagaa ilimanarpoq.

Inuk taanna sutigut tamatigut nammineersinnaaguni -, angalaniarneq kisiat pinnagu - taava

tapersersortitut ikiorteqarnissani pisariaqartinnavianngilaa.


10/113

Inuk alla illuanik nioqanngitsoq saniatigullu eqqarsartaatsimigut kinguarsimasoq, immaqa

issiavimmik assakaasulimmik innaallagissamoortumik silami atugassamik

pisaartussaassanngilaq - qulakkeerneqartariaqarpormi atornissaa ilikkarsinnaagaa. Immaqa

atornissaa ilikkarsinnaavaa tapersersortitut ikiorteqaruni. Taamaappat issiavimmik

assakaasulimmik tunineqartariaqarpoq, piffissamilu issiaviup assakaasullip atornissaanik

ilinniarfiani ikorfartuisoqartinneqartariaqarluni.

Inuup pisinnaasaqassusianik naliliinissaq pingaartuuvoq, inuk pineqartoq isumaginninnermik

ingerlatsivimmi ukiuni arlalinni ilisarisimaneqareeraluarpalluunniit. Malugilluaqqissaarniagassaavoq

pisinnaasaqassuseq allanngorsinnaammat, pitsaanerulerluni imaluunniit ajornerulerluni. Taamaammat

naatsorsuutigereerneqarsinnaanngilaq, peqqussut malillugu ikiorsiisoqarsinnaasoq, siusinnerusukkut

ikiorsiisoqarsimanera kisiat pissutigalugu.

2.1.1 Nalinginnaasumik pisinnaasaqassuseq pisinnaasaqassutsillu annikilleriarnera

Inuit tamarmik ullut tamaasa nalinginnaasutut isigineqartunik assigiinngitsorpassuarnik

iliuuseqartarput. Ullaakkut makittarput, uffartarlutik, nerisarlutik, piniariartarlutillu aalisariartarlutik,

suliartortarlutik, ikinngutiminnut pulaartarlutik, niuerniartarlutik, aviisinik atuartarlutik il.il. Timertik,

qarasartik silaqassusertillu immikkut ajornartorsiutiginngilaat. Tamakkorpassuit ulluinnarni inuunermut

ilaasut iliuuserinissaannut ikiorneqarnissartik pisariaqartinngilaat. Taakku nalinginnaasumik

pisinnaasaqassuseqarput.

Inuit ilaat immikkut ajornartorsiuteqartarput, allat sapinngisaat sapertarlugit. Sapigaat

pisinnaasaqassutsip annikilleriaataanik taaneqartarpoq. Pisinnaasaqassutsip annikilleriaataa

pissutaalluni taakku annikinnerusumik pisinnaasaqassuseqarput.

Assersuut: Inuk Paviamik taagugarput ajutoornikkut nissumi illua annaavaa. Maanna

niuerniarsinnaajunnaarpoq, qaqqami pisuttuarsinnaajunnaarluni angallamminulluunniit

ikisinnaajunnaarluni. Kisianni nissut atornagit pisinnaasani suli sapinngilai - nerisinnaavoq,

aviisinik atuarsinnaalluni, ilaquttani eqqissisimaaqatigisinnaallugit il.il. Pisinnaasaqassusia

annikilleriarpoq, tassa nalinginnaasumik pisussinnaajunnaarami.

Nuna quatsermat Pavia orluvoq, niaqqumigullu annerami qaratsani ajoquserlugu.

Puigutoorujussuanngorpoq, assullu qasoqqasalerluni. Nerisassat sumiinnerat

eqqaamasinnaagaangamiuk nerisarpoq. Kaffiliortarpoq, kaffilianili suli qalanngitsoq

sinilersoortarluni. Pulaartoqarpiassaarpoq, oqaatsini uteqattaartuartaramigit. Suli

fjernsynerujoorsinnaallunilu radiumik tusarnaarujoorsinnaavoq. Paviap silarsuaa annikillivoq,

pisinnaasaqassutsini arlalitsigut annikilleriaateqarmat.

Pavia siusinnerusukkut uummaarissimagaluaqisoq, massakkut ulloq naallugu kisimiilluni

angerlarsimaannartunngorpoq, sunalu ajoqutaanersoq paasisinnaanagu. Tarnimigut

napparsimaleriartuaarpoq - ruujorini erngup aqqutaani nipinik tusaasaqartalerpoq, erngullu

kuutsinnissaa ersigilerlugu, fjernsyni radiulu ersigilerpai, isumaqarami ipitinniartaraanni,

ikinnissaallu qunugilerlugit. Pavia maanna ulluinnarni pisinnaasariaqartut

amerlanerpaartaasigut pisinnaasaqassusia annikilleriarsimalerpoq.

2.1.2 Pisinnaasaqassutsip annertuumik annikilleriarnera

Inuup pisinnaasaqassusia annertuumik annikillisarpoq:


11/113

- imminut isumagisinnaajunnaaraangami - assersuutigalugu uffarsinnaajunnaaruni,

atisalersorsinnaajunnaaruni, nammineerluni nerisinnaajunnaaruni,

- silami illullu iluani nammineerluni angalaarsinnaajunnaaruni - assersuutigalugu

niuerniarsinnaajunnaaruni, ilaquttaminut ikinngutiminullu pulaarsinnaajunnaaruni, sunngiffimmi

ingerlatanut peqataasinnaajunnaaruni,

- attaveqarsinnaajunnaaruni - nassuiaatiginiakkani allanut paasitissinnaajunnaarunigit,

imaluunniit allat oqaatsit allatulluunniit iliorlutik imminut paasitinniagaat

paasisinnaajunnaarunigit.

Inuup pisinnaasaqassusia annertuumik annikillisimassaaq, qulaani allaaserineqartuni ataaseq

amerlanerilluunniit inummi tassani atuuppata.

Pisinnaasaqassuseq annikilleriarsinnaavoq, annertuumik annikillerianngikkaluarluni.

Soorlu assersuutitut: Pele-p Paviatulli nissumi illua annaavaa, taakkulu marluullutik qangatut

illup iluani silamilu angalasinnaajunnaarput. Marluullutik pisinnaasassaqassusii annertuumik

annikilleriarput. Kisianni Pele Paviamit iluatsitsineruvoq, tassami Pele niuusartaarsinnaavoq,

pisarnertungajak angalaarsinnaalerluni. Illup iluani, illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit

angalasinnaanngorpoq – arriinnerugaluartumik, kisiannili ajoriinnagassaanngitsumik. Maanna

Pele-p pisinnaasaqassusia annertuumik annikillisimajunnaarpoq, imannguarli annikillilluni,

tassami niuusaa pisinnaasaqassutsimigut annaasaasa ilarujussuannik taarsiivoq.

Pisinnaasaqassutsikkut annikilleriaatsit annikinnerusut arlallit katillutik pisinnaasaqassutsip

annertuumik annikilleriarneranik nassataqarsinnaapput.

Soorlu assersuutigalu: Inuup - Paviatut Pele-tullu - nissumi illua annaavaa. Inuk Pele-tulli

niuusartaarpoq. Kisianni Inuk uummalluttuuvoq, taamaattumillu nukittuujunani. Illuttut

nioqarallarami uummallunnini akornutiginngilaa. Niuusaqarlunili pisunniarneq

nukkiornarneruvoq, taamaattumillu niuusaqaraluarluni qanittunnguaannarmut

pisussinnaalerpoq, maannalu qummukajaat majuartarfiillu saperluinnarlugit. Taamaammat

Inuup Pele-mut naleqqiullugu allaanerussutigaa, pisinnaasaqassutsimigut annertuumik suli

annikilleriartooqqanini.

Imaappoq pisinnaasaqassutsip annertussusia pineqartup ulluinnarni qanoq pisinnaasaqartigissusianik

ataatsimut isigalugu naliliinikkut aalajangertariaqarpoq. Ataatsimut naliliinermi sutigut tamatigut

pisinnaasaqassutsip annikilleriaatai, annikinnerusut annertunerusullu, tamarmik ilaatinneqassapput.

Innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit aatsaat ikiorsiisoqarsinnaavoq, taamatut

ataatsimoortumik naliliinermi pisinnaasaqassuseq annertuumik annikilleriarsimappat. Pisuni allani

aningaasartuutit pineqartup nammineq akilertariaqarpai, imaluunniit inatsisit allat aqqutigalugit

ikiorneqarnissani qinnuteqaatigisariaqarlugu.

Taamaallaat pisinnaasaqassutsikkut annikilleriaatsit ataavartut, katillutik pisinnaasaqassutsip

annertuumik annikilleriarneranik nassataqarsinnaapput. Piffissap ilaannaani pisinnaasaqassutsikkut

annikilleriaatsit, pisinnaasaqassutsip tamarmiusumik annikilleriaataanut ilaatinneqassanngillat.

2.1.3 Annertuumik innarluuteqarneq

Innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit ikiorsiisoqassappat, pineqartup annertuumik

innarluuteqartuusariaqarpoq. Pineqartoq annikinnerusumik innarluuteqaruni - imaappoq

annertuumik innarluutiliunngikkuni - aningaasartuutit nammineq akilissavai, imaluunniit inatsisit


12/113

allat – innarluutillit pillugit malittarisassaanngitsut - aqqutigalugit ikiorneqarnissani

qinnuteqaatigisariaqarlugu. Inuk annertuumik innarluutilittut isigineqassaaq:

1. inuup pineqartup pisinnaasaqassusia annertuumik annikilleriarsimappat, aamma,

2. pisinnaasaqassutsip annikilleriarnera timikkut eqqarsartaatsikkulluunniit ataavartumik

nappaataappat, ajoquserneruppat amigaataalluniluunniit (ineriartornikkut kinguarsimaneq),

aamma

3. pisinnaasaqassutsip annikilleriarnera - pineqartup inuuniarnermigut atugai ilanngullugit -

ulluinnarni nalinginnaasumik inuunissamut periarfissanik, innuttaasullu allat naligalugit

inuiaqatigiinni inuunermut peqataanissakkut, annertuumik annaasaqarnermik

killilerneqarnermilluunniit nassataqarpat.

Piumasaqaatit pingasut tamarmik atuutissapput, inuk annertuumik innarluutilittut isigineqassappat.

Imm. 1) immikkoortumi 2.1.2-mi nassuiarneqarpoq.

Imm. 2) immikkoortumi 2.2-mi nassuiarneqarpoq.

Imm. 3) immikkoortumi 1.1-imi nassuiarneqarpoq. Immikkoortumi tassani pingaarutilik tassaavoq,

inuup pineqartup pisinnaasaqassusiata annikilleriarnera assigiinngitsorpassuarnik

nassataqarsinnaammat, apeqqutaalluni pissutsit pineqartup avatangiiserisai qanoq ittuunersut.

Taamaattumik pissutsit taakku, inuup pineqartup annertuumik innarluutiliunerata nalilerniarnerani,

ilaatinneqartariaqarput.

Soorlu assersuutigalu: Inuup – immikkoortumi siuliani allaaserineqartup - niuusaqarnini

uummalluttuuninilu ataatsikkoortikkamigit, pisinnaasaqassusiata annikilleriarnera annertuvoq.

Inuk illumi inissiamiluunniit ajornanngitsumik iserfigineqarsinnaasumi najugaqaruni illumi

qattornup qaaniittumi najugaqarnerminut sanilliullugu innarluuteqannginnerussaaq.

Suliffimminut niuertarfinnullu siumut uterlugulu bussersinnaaguni, pisuinnartariaqarnerminit

annikinneralaarsuarmik innarluuteqassaaq.

Allaffimmi suliguni pisinnaasaqassusiata annikilleriaataa sunniuteqangaarnavianngilaq.

Peqqissaasutulli atorfeqaruni annertuumik innarluutaassaaq.

Kommunit naliliisartuupput, inullu annertuumik innarluuteqartuunersoq pillugu aalajangiisartuullutik.

Paasissutissat makku aalajangiinermut tunngavigineqassapput:

- nakorsap uppernasaasiussaa, pineqartup nappaataanik, ajoquserneranik amigaataanilluunniit i

allaaserinninnermik ilaqartoq imaluunniit suliamik ilisimasalimmit allamit naliliineq,

assersuutigalugu tarnip pissusiinik ilisimasalimmit misissorneqarneq, tamatumunnga ilanngullugu

ataavartumik nappaateqarnermut, ajoqusersimanermut amigaateqarnermulluunniit uppernarsaat,

- inuup pisinnaasaanik pisinnaasaqassusiatalu annertussusianik isumaginninnermik ingerlatsiviup

allaaserinninnera, kiisalu

- isumaginninnermik ingerlatsiviup inuunermi atugarisat, pisinnaasaqassutsip annikilleriarnerata

ulluinnarni inuunermut sunniutaanik naliliiniarnermut pingaaruteqartut, pillugit allaaserinninnera.

Kommuni paasissutissanik qulaani eqqaaneqartunik piniannginnermini, inummit pineqartumit

aamma/imaluunniit angajoqqaatut oqartussaasumit imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqarluni

sinniisuutitamit, annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat imaluunniit

nammineersinnaassuseqartitaanngippat, pisinnaatitsilluni akuersissumik piniaqqaartariaqarpoq.

Pisinnaatitsilluni akuersissutikkut paasissutissanik piniarsinnaaneq akuerineqassaaq.


13/113

Kommunip annertuumik innarluut pillugu aalajangiinnginnermini, pineqartumut aamma/imaluunniit

angajoqqaatut oqartussaasumut imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqarluni sinniisuutitamut -

annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat imaluunniit nammineersinnaassuseqartitaanngippat

- paasissutissat naapertuuttut pissarsiarineqartut pillugit tusarniaaneq ingerlateqqaasavaa.

Inuup annertuumik innarluuteqarnerata naliliiffiginerani pisuni ataasiakkaani aningaasartuutaanerusut

amerlassusiat naliliiniarnermi ilaatinneqarsinnaapput. Assersuutigalugu tassaasinnaapput

sapigaqarnerit, annertuumik ataavartumillu pisinnaasaqassutsimik annikillisitsisut, aamma immikkut

nerisassanut, atisanut assigisaannullu annertuumik aningaasartuuteqarnermik nassataqartussat.

Aningaasartuuteqarnerunermut tunngasunut immikkoortoq 3.2 aammattaaq innersuunneqarpoq.

Sullissinermi maleruagassat ersarinnerusut pillugit immikkoortoq 5 innersuunneqarpoq.

2.1.4 Inuit 65-inik sinnerlugillu ukiullit

Innarluutillit pillugit malittarisassat naapertorlugit ikiorsiissuteqarnissamut akuersissutaasartut 65-inik

ukioqalersimanngitsuinnarnut atuuttarput. 65-inik ukioqalernermi

utoqqalinersiaqartoqarsinnaalersarpoq, ikiorsiissutillu pisariaqartinneqartut utoqqalinersianut tapitut

qinnutigisariaqarlutik.

Taamaattorli inuit, “Landstingip peqqussutaa nr. 9 ull. 15. oktober 1979 inuit annertuumik timimikkut

imaluunniit tarnimikkut ajoqutillit pillugit” naapertorlugu, 1. januar 1984 sioqqullugu annertuumik

innarluutilittut nalunaarsorsimasut, peqqussut taanna malillugu ikiorserneqarsinnaatitaapput,

utoqqalinersiaqalernissamut ukiut qaangereeraluarunikilluunniit.

2.2 Pisinnaasaqassutsip annikilleriarneranut pissutaasartut

2.2.1 Silassorissutsikkut pisinnaasakinneruneq

Silassorissutsikkut pisinnaasakinneruneq isumaqarpoq inuup paasinninniarnera, ilikkarniarnera,

tunngaveqarluartumik eqqarsartaaseqarnera ulluinnarnilu ataqatigiissutsinik nalinginnaasunik

paasinninniarnera killeqartoq.

Eqqarsartaatsikkut kinguarsimaneq tassaavoq nalinginnaasumik silassorissutsikkut

pisinnaasakinneruneq, taamaalillunilu eqqarsartaatsimut attuumassuteqartut tamarluinnangajammik

sunnerneqartarlutik. Eqqarsartaatsikkut kinguarsimasuuneq inunnguuseralugu innarluutaasinnaavoq,

erniunermi ajoqusernerup kingunerisaanik pilersinnaasoq, imaluunniit meeraaraanerup nalaani

nappaatigisimasap kingunerisinnaallugu, assersuutigalugu meningitis (qaratsap ameraasaanik

aseruuttoorneq).

Qaratsakkut ajoqusernerit, meeqqanik anginerusunik inersimasunilluunniit eqquisut, assersuutigalugu

qaratsakkut aanaartoornerup, niaqqup saarngata innarlernerata imaluunniit niaqqukkut sakkortuumik

anaatinnerup, iltimik amigaateqarnerup (assersuutigalugu immamut nakkarnikkut uummammilluunniit

unittoornikkut), toqunartutornikkut (assersuutigalugu qalipaatit akuutissallu allat aalaannik

toqunartulinnik najuussinikkut) imaluunniit imigassamik/ikiaroornartumik atornerluinerup

kingunerisaanik pilersinnaapput.

Naliliineq

Pisuni ataasiakkaani erseqqissumik naliliisoqassaaq, immikkoortullu 2.1.3-p ataani piumasaqaatit

naammassineqarsimassallutik.


14/113

Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfiup nalilernikuua, annertuumik innarluuteqartoqartartoq,

nappaatit ataaniittut pineqartillugit:

- Ineriartornikkut kinguarsimaneq

- Eqqarsartaatsikkut kinguarsimaneq

- Eqqarsartaatsikkut kinguarsimaneq aamma silamigut inortoq

- Ineriartornikkut annertoorujussuarmik kinguarsimasuuneq

- Silamigut inortoq, naartuullunili imigassamik ajoqusersimaneq

- Nalinginnaasumik silamigut inortoq, autismeqarneq

- Oqaatsitigut inortoq, meningitis-ip kingunerisaanik

- Damp, isigisuusisarnerit tusaasuusisarnerillu, nalinginnaasumik eqqarsartaatsip

annikinnerunera, aalaatsinik ataqatigiissaarisinnaannginneq (ataksi)

- Downs Syndrom

Malugeqquneqarpoq ineriartornikkut kinguarsimanerit il.il. tamarmik annertuumik

innarluutaanngimmata. Qulaani eqqaaneqartutut, pisuni ataasiakkaani erseqqissumik

naliliisoqartassaaq, piumasaqaatillu pingasut immikkoortoq 2.1.3-mi taaneqartut

naammassineqarsimassallutik. Innarluutinik suussusilersuinerit pillugit paasissutissat assigiinngitsut

uaniipput www.ipis.gl

2.2.2 Tarnikkut nappaatit

Tarnikkut nappaatit, inuup pissutsit piviusut pillugit isummersinnaassuseqarneranik sunniisartut

assigiinngitsorpassuupput. Assersuutigalugu tarnikkut nappaatip inuk inoqatiminut, sunut

assigiinngitsunut tigussaasunut, pisunut iliuutsinullu ima ersisunngortissinnaavaat, allaat inuk taanna

ulluinnarni nalinginnaasumik inuuneqarsinnaajunnaarsillugu. Tarnikkut nappaatit assigiinngitsut

tamarmik immikkut assigiinngitsumik saqqummertarput, tamanulli atuuppoq, inuup pineqartup

ulluinnarisaata ilarujussuanik sunniisarnerat.

Tarnikkut nappaatit amerlaqisut akornanni pingaartumik uku marluk, inunni annertuumik

innarluuteqartutut nalilerneqartuni nalaanneqartarput:

Skizofreni tassaavoq tarnikkut nappaammut assigiinngitsunik nikerarluni saqqummersinnaasumut

ataatsimoortumik taaguutaasoq, taamaalillunilu nappaatip ersiutai suut malunnarnerunersut

assigiinngisitaarsinnaavoq. Ersiuraasartut nalinginnaanerusut tassaapput piunngitsunik

piviusuusorinninnerit (assersuutigalugu Guutiusorinerit Jesusiusorinerilluunniit, fjernsyni uummartoq,

nerisassat toqunartoqalersorinerat) aamma takorruuinerit tusaasaqartuusisarnerillu, inuit allat

attaveqarfiginissaannut ersineq, pisullu ajorluinnarfiini matoqqalluinnalerneq ilatsiinnalernerlu aamma

malersorneqartutut misigisimaneq (assersuutigalugu inuit allat tamarmik ajortitsiniarlutik

peqatigiipilunnernut ilaasut).

Skizofreni amerlanerpaatigut aatsaat 20-25-nik ukioqarnermi malunniuttarpoq.

Isumatsaassimangaarnerup ilisarnaatigai annertuumik isumakkut nanertisimaneq, sakissatigut

nanertorneqartutut misigisimaneq, qasoqqajualerneq ilatsiinnalernerlu aamma arriitsuinnarmik

eqqarsarsinnaassuseqalerneq. Isumatsangaarsimaneq inuunermi piffissap ilaannaani

atuukkajuttarpoq, piffissallu taakku akornani inuuneq nalinginnaasumik ingerlasarluni. Inuit ilaanni

isumatsangaarsimaneq sapigaaruttuusinerlu nuannaarujussuarnermik, killeqanngiusartumillu

isumalluarnermik, uniffeerunnermik, sammisaqartuartariaqarnermik qasusutullu

misigisinnaannginnermik ilaqartoq paarlakaattarput.


15/113

Isumatsangaarsimaneq/sapigaaruttuusineq (maniodepressiv psykose) tarnikkut nappaataapput

taamaallaat inersimasuni takussaasartut.

Meeqqani inersimasut tarnikkut nappaataasa assingi naammattoorneqarneq ajorput.

Inunnguuseralugu nappaateqarpoq, meeqqap misigisaminik paasinninnissaanut qisuariarnissaanullu,

aalajangersimasunik aallussisinnaassusianik aamma meeraqatiminut inersimasunullu

nalinginnaasumik attaveqarsinnaassusianik akornusiinermik nassataqartartunik. Nappaatit taakku

(assersuutigalugu infantil autisme) 2-3-nik ukioqalernermiilli malunniutereertarput. Aammattaaq

anaanaasup naartunermi nalaani imigassartorpallaarsimaneratigut meeqqat inunngorsinnaasarput

imigassartorpallaarnerup kingunerisaanik ajoquteqalereersimallutik. Meeqqani tarnikkut nappaatit

taamaattut tarnikkut ineriartornikkut kinguarsimanermik ilaqarajuttarput.

Naliliineq



Isumaginninnermi Naammagittaaliuteqartarfiup naliliinermigut oqariartuutigaa, annertuumik

innarluuteqartoqartartoq, tarnikkut nappaatit suussusilerneqarnerinut makkununnga atatillugu:

- Autisme

- Aspergers Syndrom, DF 84.5

- Tarnikkut perulunneq (psykotisk) aamma noqarluni inukullersarneq (epileptiker)

- Damp, takusaqartuusisarneq aamma tusaasaqartuusisarneq, nalinginnaasumik

eqqarsartaatsikkut annikinneruneq, aalaatsinik ataqatigiissaarisinnaannginneq (ataksi)

- Skizofreni

- Paranoid skizofreni

- ADHD/DAMP – malugisaatsitigut timikkut peqquteqartumik ajornartorsiutit, F 90.0

Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfiup tarnikkut innarluutit annertuumik innarluutitut

taaneqarsinnaanerat pillugu aalajangiinermini pingaartippaa, inuk pineqartoq:

- silassorissuugaluarluni atuarfimmilu suliassanik pitsaasumik suliaqarsinnaalluni, Aspergers

Syndromeqarnera ima annertutigippat, annertuumik innarluutilittut taasariaqarluni

- ikinnguteqanngippat, sunngiffimmini qarasaasiaarusunnerulluni, imminut mattuppat

inoqatiminullu akuliunnissaq - ilaqutariinni atuarfimmilu – annertuumik ajornakusoortippagu

- timikkut attaveqaqatigiinnissaq sapinngikkaluarlugu, kaammattorneqanngikkaluarluni inuit allat

attaviginissaat annertuumik ajornakusoortippagu

- GU-mi unittariaqarpat inooqatigiissutsikkut ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu

- ulluinnarni suliassanik soorlu asaaneq, erruissummik imaarsineq assigisaanillu

suliaqarsinnaappat, kisiannili aatsaat sakkortuumik kaammattorneqarnermigut

- atisani kimmarlugit sequtsertarpagit

Aammattaaq Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfiup pingaartippaa, pineqartumisut pisuni

meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussutip atorneqarsinnaannginnera.

Oqaatigineqassaaq autisme-mik, skizofreni-mik il.il. ajoquteqarnerit tamarmik annertuumik

innarluutaanngimmata. Qulaani eqqaaneqartutut pisuni ataasiakkaani tamani erseqqissumik

naliliisoqartassaaq, immikkoortorlu 2.1.3-mi piumasaqaatit pingasut tamarmik

naammassineqarsinnaassallutik. Innarluutinik suussusilersuinerit pillugit paasissutissat assigiinngitsut

uaniipput www.ipis.gl


16/113

2.2.3 Timikkut pisinnaasat annikilleriarnerat

Taakkununnga ilaapput nappaatit ajoqusernerillu assigiinngitsut, inuup timiminik atuisinnaaneranik

nalinginnaasumillu aalasinnaaneranik killiliisut.

Timimi tamarmi timilluunniit ilaannaani nukillaarnerup kingunerisarpaa timip nukeerunnera, imaluunniit

timip nukiisa annertuumik annikilleriarnerat. Spasticitet nukillaarneruvoq immikkut ittoq, nammineq

piumassuserinngisamik aalariartarnertut sajunnertullu, nukiit atornerisa

ataqatigiissarneqarsinnaannginnerisigut uissanngusarnikkullu malunniuttartoq. Nukillaarnerit taakku

marluk qaratsap ajoquserneqarnerata kingunerisut takussaagajupput.

Saanerni nukinnilu nappaatit assigiinngitsut timikkut pisinnaasat annikilleriarnerinut aamma

pissutaasinnaapput. Anersaartornermi anniaatit ajornartorsiutilluunniit nappaatinut, timikkut

pisinnaasanik annertuumik killiliisinnaasunut aamma assersuutissaapput.

Attaveqarsinnaanerup annikilleriarneri

Inuup attaveqarsinnaassusia annikilleriarsimaguni, allanut nalunaarsinnaajunnaarsinnaavoq,

imaluunniit allat qanoq nalunaarfiginiarneraanni paasisinnaasarnagu.

Oqalunnermut timip pisatai (qaneq, oqaq, nipiliuut) ajoqusersimasinnaapput, assersuutigalugu

inunnguuseralugu qilaaqannginneq pissutigalugu (pilattaanikkut suliarineqarsinnaavoq), imaluunniit

nukillaarneq pissutigalugu.

Afasi qaratsap ajoqusernerata kingunerisa aalajangersimasut ilagaat. Afasi-p ilaanni kingunerisarpaa,

inuup oqaatsitigut nalunaarutinik paasinnissinnaajunnaarnera. Allatigut afasi-p nassatarisarpaa, inuup

paasinnissinnaagaluarluni, nammineq oqarsinnaajunnaarnera, imaluunniit oqaatsinik oqariaatsinillu

kukkulluinnartunik atuinera.

Tarnikkut ineriartornermikkut kingusissut arlalitsigut attaveqarsinnaanerat annikinnerusarpoq.

Meeqqani oqalunnikkut ineriartornerup kingusinnera alliartornerup nalaani

kaammattorneqannginnermik sumiginnagaanermilluunniit pissuteqartoq, annertuumik

innarluutaanngilaq. Tamanna pisinnaasaqassutsip annikilleriarneraa, nappaammik

ajoqusernermilluunniit pissuteqanngitsoq. Meeqqap ikiorneqarnissamik pisariaqartitai meeqqanik

isumaginninnermi ikiorsiissutit aqqutigalugit ikiorsiissutigineqassapput.

Malugissutsit annikilleriarneri

Malugissutsit tassaapput isigisinnaaneq, tusaasinnaaneq aamma aalaatsit malugisinnaanerat

(imaappoq timip aalaasiisa timillu imminermini nalunaarutaasa malugisinnaanerat). Malugissutsinit

taakkunannga isigisinnaanerup tusaasinnaanerullu annikilleriarneri eqqumaffigineqarnerpaapput.

Isigisinnaassuseq ima ajortigippat, allaat inuk sumiissusersisinnaanani inuillu allat isitik atorlugit

iliuuserisinnaasaat saperlugit, pineqartoq inooqatigiinnerup tungaanit isigalugu tappiitsutut

isigineqalersarpoq. Isigiarsuleriiginnarlunili iluaqusersuutit pisariaqartinneqalereersarput.

Inuk inooqatigiinnerup tungaanit isigalugu tappiitsutut nalilerneqassaaq, isarussat kontaktlinsilluunniit

pitsaanerpaat atorlugit, isaa pitsaanerpaaq 6/60-imit ajornerusumik isigisinnaassuseqarpat. Kisitsisit

taakku oqaatigaat, inuup nalinginnaasumik isigisinnaassuseqartup 60 meterinik ungasitsigisumiit

takusinnaasai, tappiitsup aatsaat 6 meteritut ungasitsigisumiit takusinnaagai. Isigiarsuttuuneq 6/18-


17/113

imiit aallartittarpoq, imaappoq inuup nalinginnaasumik isigisinnaassuseqartup18 meterinik

ungasitsigisumiit takusinnaasai, isigiarsuttup aatsaat 6 meterimik ungasitsigisumiit takusinnaagai.

Taamaattorli naliliiniarnermi apeqqutit allat ilaatinneqassapput, soorlu qaamanermut malussarissuseq

isigisinnaasallu annertussusaat. Aamma inuk tusilartutut taaneqassappat, tusaasat qanoq

annikilleriartigisimanissaat, nalinginnaasumik akuerisaasunik killissalerneqarnikuuvoq.

Tusaasinnaassuseq 60 decibelimit ajornerugaangat iluaqusersuutit nalinginnaasumik

pisariaqartinneqalersimasarput.

Inuit annertuumik ataatsikkut arlalinnik innarluuteqartut, isiginiarnikkut tusaaniarnikkullu ajoquser-

simagajuttarput.

Naliliineq



Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup nalilernikuua, annertuumik innarluuteqartoqartartoq, timikkut

pisinnaasat annikillinerat pillugu suussusiliinernut makkununnga atatillugu:

- Tusilarlunilu tappiinneq

- Tusilarlunilu avatitigut aalaatsit ineriartornerisa annikinnerunerat

- Cerebral parese (qaratsakkut ajoquserneq) aamma tetraplegi (qiteqqakkut ajoquserneq)

- Sotos syndrom, gigantimus cerebralis

- Torticollis (nukitsigut nappaateqarneq) aamma paralysis cerebralis spasticae

- Hemiparese sinister (timip saamia-tungaani ilaannakortumik nukillaarneq)

- Apoplexia cerebri (qaratsakkut aanaartoorneq)

- Cholestasis groenlandica, nutaamik tingulersinneq

- Skizofreni, parapleksi, illuttut nissut kipineqarsimanerat

- Meeraatilluni aqqusinermi ajoqusernerup kingorna spastikerinngorneq, pisunniarnermik

ajornartorsiuteqarneq

- Hypofyse-mik amigaateqarneq, hypofysep kanaartaanik amigaateqarneq, hypoplasia,

binyrebarkhormon amigartoq, hormonimik alliartornermut iluaqutaasussamik amigaateqarneq,

kinguaassiutit hormonip amigarnera, illuttut tusaasakinneq aamma isigiarsunneq

- Apopleksi (qaratsakkut aanaartoorneq)

- Ajutoornerup kingorna pisunniarnermik ajornartorsiuteqarneq

- Tarnikkut ineriartornermi kinguarsimaneq, noqartarneq (epilepsi) aamma isigisatigut

ajornartorsiuteqarneq

- Qaratsakkut aanaartoorneq, inunnguuseralugu timikkut pisinnaasakinneq kiisalu allisiitsuuneq

- Damp, takorruuisarneq aamma tusaasuusisarneq, nalinginnaasumik eqqarsartaatsikkut

annikinneruneq, ataksi

- Meningitis

Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfiup nalilernikuuaa, timikkut pisinnaasat annikillinerat

pillugu suussusiliinernut makkununnga atatillugu annertuumik innarluuteqarneq pineqassanngitsoq:

- Puaat putsumit ajoqusikkat

- Puatsigut nappaat

Malugeqquneqarpoq pitsorlunnerit, noqartarnerit il.il. tamarmik annertuumik innarluutaanngimmata.

Qulaani eqqaaneqartutut pisuni ataasiakkaani erseqqissumik naliliisoqassaaq, immikkoortullu 2.1.3-p

ataani piumasaqaatit naammassineqarsimassallutik. Innarluutinik suussusilersuinerit pillugit

paasissutissat assigiinngitsut uaniipput www.ipis.gl


18/113

2.2.4 Pisinnaasaqassutsip annikilleriarneranut pissutaasartut allat

Takussutissiaq immikkoortumi 2.2-mi uaniittoq tamakkiisooqqajanngilaq. Taamaallaat

pisinnaasaqassutsip annikilleriarneranut pissutaasut nalinginnaanerpaat ilanngunneqarput. Nappaatit,

ajoqusernerit amigaatillu allat aamma nassatarisinnaavaat, pisinnaasaqassutsip ima annertutigisumik

annikilleriarnera, nalilertariaqarluni inuk annertuumik innarluuteqarnersoq.

2.2.5 Oqariaaseq “ataavartoq”

Nappaat, ajoquserneq imaluunniit amigaat ataavartoq pineqartarpoq, nakorsaq naliliippat

naatsorsuutigineqartariaqartoq, timikkut eqqarsartaatsikkulluunniit nappaat, ajoquserneq imaluunniit

amigaat pineqartoq inuup inuunermi sinnerani pigiinnassagaa.

Immikkoortoq 3 Ikiorsiinerit

Pisinnaasaqassutsip annertuumik annikillineranut taartitut, inunnik annertuumik innarluutilinnik

ikiorsiisoqarsinnaavoq. Ikiorsiissutit assigiinngitsutigut siunnersuinikkut, ilitsersuinikkut,

tapersersuinikkut, paaqqutarinninnikkut imaluunniit atortuliinikkut tunniunneqarsinnaapput.

Ikiorsiissutit pillugit sulianik sulinermut atatillugu sullissinermut aalajangersakkat, taakkununnga

ilaallutik akuersissuteqarneq, kommunit ilitsersuisussaatitaanerat allaffissornikkullu aalajangersakkat

allat pillugit immikkoortoq 5 innersuussutigineqarpoq.

Oqaatigineqassaaq ikiorsiissutit pillugit aalajangersakkat inunnut annertuumik innarluuteqartunut

Danmarkimi inissinneqarsimasunut atuutinngimmata. Taakkununnga aalajangersakkat immikkut ittut

atuupput. Immikkoortoq 4 innersuussutigineqarpoq.

3.1 Atortutigut ikiorsiissutit

Atortutigut ikiorsiissutit tassaapput innarluuteqarnikkut annaasanut taarsiussat, ulluinnarni

annertuumik oqilisaatit imaluunniit imaluunniit allanit ikiorserneqarnissamik

pinngitsuuisinnaassusermik annikinnerulertitsisut.

Misilittagaqarfigilluarneqarpoq atortutigut ikiorsiissutit inuit innarluutillit nammineersinnaalernissaannut

– taamaalillutillu allanit ikiorsertariaarunnissaannut - annertuumik iluaqutaasarnerat. Atortutigut

ikiorsiissutinik toqqaaniarneq pillorissaasoq tagiartuisartorluunniit imaluunniit inuit allat sulianik

ilisimasaqartut suleqatigalugit pisariaqarpoq, taamaaliornikkut suut pisariaqartinneqarnersut aamma

taakku inummut atuisussamut qanoq naleqqussarneqassanersut paasilluarumallugu. Atortutigut

ikiorsiissutinik toqqaanermi aamma ineqarnermi pissutsit ilanngullugit isiginiarneqartariaqarput, taakku

inigisami tamarmik inissaqarnissaat qulakkeerniarlugu. Aamma qulakkeerneqassaaq, atortutigut

ikiorsiissut inuup annertuumik innarluutillip atorusunneraa.

Atortutigut ikiorsiissutit kommunimit tamakkiisumik akilerneqartussat, atuisumut atukkiunneqartuupput.

Atuisup atortutigut ikiorsiissut pisariaqartikkunnaarpagu, kommunimut utertinneqassaaq. Tassani

isumagineqassaaq, atortutigut ikiorsiissutip pisariaqartitsisumit allamit atorneqalernissaa.

Atortut, angerlarsimaffimmi namminerlu illumi nalinginnaasumik atorneqartartut, atortutigut

ikiorsiissutitut akuerineqarsinnaanngillat. Assersuutigalugu støvsugi, nillataartitsivik, kissarsuut

kallerup-innitortoq, qerititsivik, errorsivik, båndoptageri, video aamma oqarasuaat "atortuupput",


19/113

inunnut innarluutilinnut immikkut naatsorsuussatut sanaajunatik tamanut atugassiaallutik sanaajusut.

Tamakku taaneqartarput atortorissaarutit. Inuit innarluutillit atortorissaarutinik taamaattunik innuttaasut

allat assigalugit nammineerlutik pisisariaqarput.

Inuup napparsimmavimmut sianersinnaajumalluni oqarasuaammik pisariaqartitsinera

ikiorsiivigineqarsinnaavoq, sianerfigineqarsinnaasuinnarmik oqarasuaaserneratigut, tassami telefoni

taamaattoq kikkunnit tamanit sianerfigineqarsinnaavoq, tassanngaanniillu napparsimmavik, politiit

qatserisarfillu kisimik sianerfigineqarsinnaallutik. Kommuni maannakkorpiaq periarfissaasut pillugit

malinnaajuartariaqarpoq, atortorissaarutit taamaattut allangupallattartorujussuummata.

Inuk innarluutilik pisariaqarfiatigut atortorissaarummik pisaarniarluni qinnuteqarsinnaavoq

malittarisassat allat naapertorlugit (pensioninut inummut tapit imaluunniit pisortanit ikiorsiissutit). Pisuni

ataasiakkaani kommunip naliliinera tunngavigalugu, aningaasartuutit ilaat innarluutillit pillugit

malittarisassat malillugit akilerneqartussatut akuersissutigineqarsinnaavoq. Tamanna makkunani

atuuppoq:

• atortorissaarut nalinginnaasoq pisinnaasaqassutsip annikilleriaataanut, innarluutillip

pisariaqartitaanut, taarsiisuusinnaappat, taamaalillunilu iluaqusersuutitut atorneqarluni,

imaluunniit ,

• atortorissaarut iluaqusersuutitut aamma atorneqarsinnaasoq, angerlarsimaffinni

nalinginnaasumik atugaanngippat innuttaasut affaasa inugaannit atorneqarnini pissutigalugu,

assersuutigalugu erruivik telefaxilu.

Teknikkikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornerup nassatarisaannik, atortorissaarutit

amerlanerujartuinnartut innarluummik taarsiissutitut atorneqarsinnaalissapput.

Atortutigut ikiorsiissutinik iluarsaassineq aserfallatsaaliinerlu.

Atortutigut ikiorsiissutit ilaat atorneqarsinnaassagunik aserfallatsaalineqartariaqarput. Tamannattaaq

aningaasartuutaavoq innarluutillit pillugit malittarisassat atorlugit akilerneqarsinnaasoq. Kommunip

pisuni ataasiakkaani nalilissavaa, atortutigut ikiorsiissutip taarsernissaa imminut

akilersinnaanerussanersoq.

Inunnut annertuumik innarluuteqartunut Danmarkimi inissinneqarsimasunut malittarisassat immikkut

ittut atuupput. Immikkoortoq 4 innersuunneqarpoq.

3.2 Innarluuteqarnerup kingunerisaanik malunnaatilimmik aningaasartuuteqarneruneq

Inuk annertuumik innarluutilik innarluuteqarnerup kingunerisinnaasaanik assigiinngitsutigut

aningaasartuutaanerusunut aningaasatigut ikiorserneqarsinnaavoq.

Innarluutilinnut malittarisassani aallaavigineqartoq tassaavoq, najugaqarneq, inuuniarneq

nalinginnaasumillu ulluinnarni atugaqarneq, innarluuteqarneq pissutigalugu akisunerussanngitsut –

aamma akikinnerussanngitsut. Inuup innarluutillip innuttaasutulli allatut nalinginnaasumik

inuuniarnermut aningaasartuutit nammineq akilissavai: nerisassat, atisat, sulinngiffeqarneq,

sunngiffimmi soqutigisat, nuannaarniutit, meeqqat paarineqarnerat il.il.

Innarluutilinnut malittarisassat inunnut annertuumik innarluuteqartunut neqeroorutigaat,

innarluuteqarnermi aningaasartuutaanerusut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit

matussusernissaannut ikiorsiinissaq, imaappoq aningaasartuutinut innarluuteqarnerup

toqqaannartumik nassatarisaanut.


20/113

Assersuut: Nalinginnaasuuvoq kamippaat ukiorsiutit taarsertariaqalersarnerat,

assersuutigalugu ukioq ataaseq allortarlugu. Inuk kamippammi nungullajaarnerusarnerannut

pissutaasumik innarluutilik, taamaalillunilu akulikinnerusunik kamippataartariaqartartoq,

kamippannut immikkut pisariaqartitaminut aningaasartuutit matussusertissinnaavai. Kisianni

ukioq ataaseq allortarlugu kamippaat nutaat allatulli nammineq akilertassavai. Meeqqat

sukkasuumik alliartortut nalinginnaasumik ukiut tamaasa kamippannik nutaanik pisaartarput,

taamaattumillu ukiut tamaasa kamippannik nutaanik pisaarneq

aningaasartuutaanerussanngilaq.

Innarluutilinnut malittarisassat taamaallaat annertunerusumik aningaasartuutaanerusunik

matussusiisarput:

- Aningaasartuut 500 kr-inik annertuneruppat. Aningaasartuut 500 kr-inik annikinneruppat,

tamanna annertuumik innarluutillip nammineq akilertariaqarpaa.

- Aningaasartuutit annikitsut arlallit, qinnuteqaammi ataatsimi katigullugit 500 kr-it

sinnersimappatigit, innarluutilinnut malittarisassaniit matussuserneqarsinnaapput.

- Ingerlaavartumik aningaasartuutit, qinnuteqaammi ataatsimi katigullugit 500 kr-it

sinnersimappatigit, innarluutilinnut malittarisassaniit matussuserneqarsinnaapput.

Ingerlaavartumik aningaasartuutit ukiumut 500 kr-it ataaniittut annertuumik innarluuteqartumit

akilerneqartariaqarput.

Tunngaviatigut imaappoq, innarluutilinnut malittarisassat naapertorlugit aningaasaliissutigineqartut

tamarmik tassaasut, innarluuteqarnerup malitsigisaanik aningaasartuuteqarnerunerit.

Tulliuttut tassaapput aningaasartuutaanerusunut, ilitsersuummi allatigut allaaserineqanngitsunut,

assersuutit:

• Pequtinik angerlarsimaffimmilu atortunik pisinerit, atortussaq aalajangersimasoq

akisuujusartorlu pisariaqartinneqarpat,

• Atisanik skuunillu pisinerit, innarluutigisap nassatarisaanik taakkua nalinginnaanngitsumik

nungullajasarpata,

• Nerisassanik immikkut ittunik pisinerit, tamanna innarluuteqarneq pissutigalugu pisariaqarpat,

assersuutigalugu sapigaqartuuneq peqqutigalugu,

• Errorsinermut immikkut aningaasartuutit

• Paaqqinninnermi aamma eqqiluisaarnermi atortunik pisinerit, soorlu nangernik

ataasiartakkanik, nangernik quiffiusinnaasunik il.il., tamakku peqqinnissaqarfiup

tunniuttagarinngippagit,

• Taxarneq, najukkami angallassissutit atorsinnaasut allat pigineqanngippata.

Kommunip annertuumik aningaasartuutaanerusut akilernissaat akuersissutigippagu, akuersinermut

allagartaq, annertunerusumik aningaasartuutip qanoq naatsorsorneqarsimanerata allaaserineranik

imaqassaaq: Assersuutigalugu kamippannut aningaasartuutit nalinginnaasut qanoq annertutigaat,

innarluuteqarnerlu pissutigalugu aningaasartuutaanerusut qanoq amerlatigaat? Pisut ilaanni nakorsap

oqaaseqaataa kommunimit piniarneqassaaq, assersuutigalugu nerisassanik immikkut ittunik

pisariaqartitsineq uppernarsaaserniarlugu.

Inunnut annertuumik innarluuteqartunut Danmarkimi inissinneqarsimasunut, malittarisassat immikkut



21/113

3.3 Siunnersortimit ikiorserneqarneq

Inuk annertuumik innarluutilik pisariaqartitsinini naapertorlugu siunnersortimit ikiorserneqarnissaminut

pisinnaatitaaffeqarpoq.

Siunnersortimit ikiorserneqarnissaq pisariaqartutut isigineqassaaq, inuk annertuumik innarluutilik

ikiorserneqarnerminut atatillugu immikkut ittumik siunnersorneqarnissaminik

ilitsersorneqarnissaminilluunniit sulisunit atorfeqartitatit isumagineqarsinnaanngitsunik

pisariaqartitsippat. Assersuutigalugu inigisamik aaqqissuussinermi imaluunniit sungiusarnissamut

pilersaarusiornermi ilitsersorneqarneq.

Sulisut atorfeqartitat uani pineqartut tassaapput, suliassap pineqartup suliarinissaanut kommunimi

atorfeqartitat. Assersuutigalugu siunnersuinikkut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinertut

taaneqartariaqanngilaq, inuk annertuumik innarluutilik tagiartuisartumiit ilitsersorneqarnissaminik

pisariaqartitsippat, kommunimilu tagiartuisartoq annertuumik innarluutilinnut sullissisussaatitaalluni

atorfeqartinneqareerpat.

Tagiartuisartumit imaluunniit pillorissaasumit immikkulluunnit ilisimasalimmit allamit ilitsersorneqarneq

atorneqarsinnaavoq, atortutigut ikiorsiissutinik toqqaaniarnermi naleqqussaaniarnermilu aamma

inigisap allanngortinnissaata pilersaarusiornerani.

Perorsaanikkut ilitsersuinermut assigiinngitsunik periarfissaqarpoq:

• suliatigut immikkut ittumik ilisimasalimmik orninneqarneq: Kalaallit Nunaanni taamaattumik

peqanngippat, inuup assersuutigalugu Danmarkimeersup atorneqarnissaa

isumaliutersuutigineqarsinnaavoq,

• Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu suliffeqarfiit ungasianiit siunnersuisinnaapput, imaappoq

allakkatigut telefonikkulluunniit, inummik annertuumik innarluutilimmik avatangiisaanillu

videomut immiussinikkut aamma allaaserisanik sulianut tunngasunik, sungiusarnermi

najoqqutassanik, atortutigut ikiorsiissutit pillugit siunnersuutinik il.il. nassiussaqartarnikkut.

Ungasianiit siunnersuineq siunnersortimit tikeraarneqarnerup pissusissamisoortumik

nanginnerisinnaavaa, imaluunniit malinnaavigineqarluni sungiusarneqarlunilu najugaqarnermut

malitsigitinneqartutut ingerlanneqarsinnaalluni.

Ungasianiit siunnersuineq pitsaanerpaamik ingerlasarpoq, siunnersorti siunnersuinissani sioqqullugu

innarluutilimmik toqqartumik attaveqarsimappat, ajornanngippallu pineqartup najugaqarfigalugulu

inuuffigisamini avatangiisimigut periarfissarisaanik ilisimannippat.

Ungasianiit siunnersuineq siunnersortip, annertuumik innarluutillip aamma siunnersuinerup

piviusunngortinnissaanik ikiuuttussap - assersuutigalugu kommunimi suliamik ingerlatsisup,

tapersersortitut ikiortip, paaqqinnittarfimmi perorsaasup il.il. - akornanni toqqaannartumik

attaveqatigiinnikkut ingerlanneqartarpoq.

Siunnersortimik tikititsisarnerit akisoorujussuusinnaapput, pingaartumik siunnersorti

Danmarkimeersuuppat. Taamaattumik kommunip tikititsinerup sapinngisamik annertunerpaamik

atorluarneqarnissaa isumagissavaa:

• tikisitsineq piareersarluagaassaaq,

• siunnersortip ilisimasai innarluutilinnut ilisimasanik taakkuninnga iluaquteqarsinnaasunut

tamanut atorneqassapput,


22/113

• periarfissaq pikkorissartitsinernut atorneqassaaq, assersuutigalugu innarluutillip ilaqutaanut,

tapersersortitut ikiortinut aamma allanut annertuumik innarluutilimmut ulluinnarni

attuumassuteqartunut,

• aamma misissorneqartariaqarpoq kommunit arlaqartut siunnersortimit tassannga

tikinneqarnissaminnik pisariaqartitsinersut.

Siunertamut naapertuuttuussaaq siunnersortimit ikiorserneqarnissap aningaasaliivigineqarnissaanik

kommunimut qinnuteqaammi ajornartorsiutip nassuiarnera, suna pillugu siunnersorneqarnissap

pisariaqartinneqarnera, aningaasartuutit suut pineqarnersut, siunnersortip akissarsiassai,

angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutaajunnartut il.il. ilanngullugit allaaserineqarpata.

Annertunerusumik siunnersorneqarlunilu ilitsersorneqarnissaq siunertaralugu kommunit IPIS-imut

imaluunniit Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut attaveqarsinnaapput.



3.4 Nammineq angerlarsimaffimmi najugaqaraanni

Innarluutilinnut malittarisassani anguniagaq pingaartoq tassaavoq, annertuumik innarluutillip

sapinngisamik sivisunerpaamik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqarnissaminut

ikiorserneqarnissaa - tamanna pineqartup nammineq kissaatigippagu, inuiaqatigiillu isaannit isigalugu

taamaaliorneq illersorneqarsinnaappat.

Anguniagaq tamanna inersimasunut meeqqanullu, kiisalu inissiani namminerluunniit illugisami

najugaqartunut atuuppoq.



3.4.1 Najugaqarfiup isertarfeqarnera aaqqissugaaneralu

Inuk annertuumik innarluutilik najugaqarfimmi aaqqissugaaneranut ikiorneqarsinnaavoq, najugaqarfiup

aaqqissugaanera isaariaqarneralu naleqqutinngippata.

Innarluutit assigiinngitsut najugaqarfiup aaqqissugaaneranut immaqalu isaariaqarneranut immikkut

ittunik piumasaqaateqarsinnaapput. Tamatumani assersuutigalugu inuit timimikkut

pisinnaassusikillisimasut pineqarsinnaapput, pingaartumik assakaasulinnik issiaveqarunik,

tappiitsuugunik isigiarsuttuullutillu, aamma inuit sapigaqartut pineqarsinnaapput, taakku

sanaartornermi najugaqarfiullu aaqqissugaanerani atortussanik nalinginnaasumik atorneqartartunik

sapigaqartuuppata.

Najugaqarfiup naleqqunneranik naliliineq, kiisalu najugaqarfiup aaqqissugaaneranik isaariaqarfiinillu

allanngortiterinissamik pilersaarusiorneq allannguinerlu tagiartuisartoq imaluunniit pillorissaasoq,

sanaartugassanik ilisimasallit allallu sulianut tunngasunik ilisimasallit isumasioqatigalugit

suliarisariaqarpoq. Taamatut naliliisoqarnerani ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarpoq, annertuumik

innarluutillip ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsinera maanna najugaqarfigisaani ilumut

ikiorsiissutigineqarsinnaanersoq.


23/113

Innarluutillip najugaqarfia siunertamut naapertuuttumik aaqqissuunneqarsinnaanngippat - immaqa

silamiit isaarissap nunap sivingasuuneratigut maniitsuuneratigulluunniit tikikkuminaannera

pissutigalugu, imaluunniit najugaqarfigisap mikivallaarnera pitsaanngippallaarneraluunniit

pissutigalugit - allanngortiterinermut aaqqissugaaneranullu aningaasartuutit ima

amerlatigilersinnaapput, allaat najugaqarfissap allap naleqqunnerusup nassaariniarnissaa

isumaliutersuutigineqartariaqalersinnaalluni.

Kommunip suliassaraa najugaqarfissat, isaarialersugaanermikkut aaqqissugaanermikkullu inunnut

annertuumik innarluutilinnut naapertuuttut pigineqarnissaasa isumaginissaat.

Inunnut timimikkut pisinnaasakillisimasunut najugaqarfissat aaqqissugaanerat:

Allannguutigitinneqarsinnaasunut assersuutitut makku taaneqarsinnaapput:

- anartarfimmi/uffarfimmi igaffimmilu iikkat nuunneqarnerat,

- igaffimmi suliffiusinnaasoq qullarsinnaallunilu apparsinnaasoq,

- nerriviusap ataani skaaviit peerlugit, issiavik assakaasulik pulasinnaanngortillugu,

- igaffimmi skaaviit inissisimanerisa allanngortinnerat, igat nerinermullu atortut innarluutilimmit

anguneqarsinnaasunngortillugit,

- alloriusat piiarlugit,

- anartarfik innarluutilimmut atugassaq, uffarnermi issiavik, iikkami najummivit, igaffiup erruiviani

errortorfinnilu allani imermik kuutsitsisarfiit assaap illuinnaanik ammarneqarsinnaasut,

- aqqusinermiit illup tungaanut issiavimmut assakaasulimmut qaqisarialiorneq,

- illup eqqaani quiliornikkut imaluunniit quip allanngortiterneqarneratigut issiavimmut

assakaasulimmut inaallagissamoortumut imaluunniit knallertimut pingasunik assakaasulimmut

isumannaatsumik toqqorsivik (angallatit taamaattut akisupput, misilittakkallu malillugit

aserorteriffigineqartarlutik).

Sanaartornermi malittarisassani (Innarluutillit naligiissitaanissaat anguniarlugu ingerlatsiveqarfimmit

naqitertinneqarsimasuni) qaqisarissat, matut silissusii, igaffiit anartarfiillu pillugit piumasaqaatit

allaaserineqarput, taakku issiavinnik assakaasulinnik atuisunit allanillu timimikkut innarluutilinnit

atorneqarsinnaalernissaat siunertaralugu. Naqitaq taanna Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kommunit

teknikkikkut ingerlatsiviinut tamanut nassiussuunnikuuaa. Aamma uaniippoq: www.clh.dk

Innarluutillip najugaqarfia allanngortiterneqassappat, tamatumunnga aningaasartuutit

akilerneqarnissaat, innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit akuersissutigineqarsinnaavoq.

Najugaqarfiup allanngortiterneqarnissaa kommunimit inaarutaasumik akuersissutigineqartinnagu,

sanasup suliamik ingerlatsisussap allanngortinneqarsinnaanngitsumik neqeroorutaa

pissarsiarineqareersimassasoq inassutigineqarpoq.

Sanaartornermut qatserisartoqarnermilu oqartussat, kiisalu illumik piginnittup

akuersissuteqartinneqarnissaat kommunip isumagissavaa.

Najugaqarfiup qimanneqarneratigut siusinnerusukkut pissusiatut ilillugu iluarsaateqqinneqarneranut

(tassa innarluutilinnut naleqqussakkat piiarlugit atortunik nalinginnaasunik taarsersorneqarnerannut)

aningaasartuutaajunnartut kommunimut qinnuteqaatigineqassapput.

Inigisap nalinginnaasumik aserfallatsaalineqarnera suliassaqarfimmi tassani malittarisassat atuuttut

malillugit ingerlanneqassaaq.


24/113

3.5 Qamutit motoorillit, biilit ilanngullugit

Qamutit motoorillit ilaat inunnut annertuumik innarluutilinnut iluaqusersuutitut atussallugit

naleqqulluinnartuusinnaapput. Illoqarfimmi - ilaannilu illoqarfiup avataanut - angalaarnissamut

periarfissiisinnaapput.

Qamutit motoorillit biiliunngitsut tassaapput assersuutigalugu issiaviit assakaasullit

innaallagissamoortut silami atugassiat, scooterit (minicrossere) knallertit pingasunik assakaasullit

benziinatortut, motorcykelit nunaannakkoorutit pingasunik sisamanilluunniit assakaasullit aamma

snescooterit.

Innarluutillit pillugit malittarisassat naapertorlugit, biilit innarluutilinnut atugassiat

akuersissutigineqartarnissaat periarfissaqanngilaq. Aamma akileraartarnermut oqartussat akitsuutinik

akiliinnginnissaq akuersissutigisinnaanngilaat, innarluutilik nammineerluni biilertarpat, kisianni biili

innarluutilimmut atugassanngorlugu naleqqussarneqarsimappat, motoorimut akileraarummik

akiliisannginnissaq akileraartarnermut oqartussaasunut qinnutigineqarsinnaavoq. Biili annertuumik

innarluutilimmit pisariaqartinneqarpat innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit makkununnga

ikiorsiinissaq akuersissutigineqarsinnaavoq:

• biilip innarluutilimmut immikkut naleqqussarneqarnera, assersuutigalugu gearip assammik

nikisittakkap ikkunneqarnera, tigummiviit attataasallu nuunneqarneri,

• biilersinnaanermut allagartartaarniarnermut ikiorsiissutit

• sillimmasiinermut aserfallatsaaliinermullu ingerlatsinermut tapiissutit.

Biilit innarluutilinnut naleqqussakkat nunamut eqqunneqarneranni, nioqqutissanik eqqussuinermut

akitsuutip akilinngitsoorneqarnissaa Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut

qinnuteqaatigineqarsinnaavoq.

Annertuumik innarluutillip angallatigisami isumannaatsumik toqqorsiveqarnissaa

qinnuteqaatigisinnaavaa, soorlu quimi assigisaanilu – immikkoortoq 3.4 nammineq angerlarsimaffimmi

najugaqarnermut tunngasoq takuuk.

Qamutit motoorillit mikinerusut ilaat aqqusinikkut angallannermi inatsit malillugu biilitut isigineqartarput,

allalli taamaannatik. Suliamik ilisimasaqartuunngitsunut qamut motoorilik pineqartoq sorliunersoq

nalileruminaatsorujussuusinnaavoq. Taamaattumik kommunip qamummik motoorilimmik

qinnuteqartoqarneri tamaasa, politiit aalajangeeqqullugit qinnuigisariaqarpai, biilinik

ingerlatsisinnaanermut allagartaqarnissaq pisariaqarnersoq ilanngullugu.



3.6 Angallassinermik (biiliussinermik) aaqqissuussinerit

Kommuni inuit annertuumik innarluutillit biiliunneqartarnissaannik aaqqissuussisinnaavoq, tamanna

kommunimi immikkut pisariaqartinneqarpat.

Aammattaaq angallassinermik aaqqissuussinermut taamaattumut biilimik atugassaqartitsisinnaavoq.

Tamanna pisinnaavoq peqqinnissaqarfiup namminersortumilluunniit ingerlatsiviup suleqatiginerisigut.


25/113

Aammattaaq annertuumik innarluutillip taxanik angalanissaanut kommuni aningaasatigut

ikiorsiisinnaavoq.



3.7 Sulisoqartitsineq, tapersersorteqarneq ilanngullugu

Sulisoqartitsineq: assersuutigalugu perorsaanikkut ikiorsiissutitut tapersersorteqartitsineq.

Inunnik annertuumik innarluutilinnik ulluinnarni ikiorsiineq, angerlarsimaffimmi ikiortinit

nalinginnaasumik ingerlanneqartarpoq. Tamatuma saniatigut tapersersorneqarnissamut akunnerit

qinnutigineqarsinnaapput.

Tagiartuisartup pillorissaasullu allatulluunniit suliamik ilisimasallip katsorsaanerit sungiusaanerillu

timikkut pisinnaasat ataavartinnissaannut pisariaqartut ingerlannissaat isumagisarpaat

assersuutigalugulu tapersersortitut ikiortinik tamakku pillugu ilitsersuisarlutik.

Angerlarsimaffimmi peqqissaasut innarluutillip napparsimmavimmut attaveqarnera isumannaartarpaa.

Peqqissaasup ilaatigut nakorsaasersuineq, mattutinik taarsersuineq, ikit passunneqarnerat il.il.

isumagisarpai.

Tapersersortitut ikiorti

Tapersersortitut ikiortip suliaani sallerpaatillugu anguniagaavoq, annertuumik innarluutillip ulluinnarni

suliassanik sapinngisamik amerlanerpaanik, nammineq suliaqarnissaanut sungiusarneqarnissaa,

assersuutigalugu innarluutillip nammineerluni timikkut eqqiarnissaanik, atisalersornissaanik,

niuerniarnissaanik, nerisassiornissaanik, aningaasaqarneratigut, kommunimut attaveqarniarneratigut,

suliassaqarniarneratigut, sunngiffimmi sammisaqarnissaanik aamma ilaquttanut ikinngutinullu

attaveqarnissaanik sungiusarlugu. Taamaalilluni tapersersortitut ikiortip suliassaa tassaavoq

annertuumik innarluutilimmut perorsaanikkut tapersersuineq, innarluutilik peqatigalugu suliassanik

suliaqartarnermigut imaluunniit suliassat innarluutilimmit namminermit suliarineqarnerini

ilitsersuussinermigut.

Tapersersortitut ikiortip sutigut sungiusaanissaa ikiuunnissaalu annertuumik innarluutillip nammineq

sunniuteqaqataaffigissavaa.

Tamanna ersissaaq iliuusissanut pilersaarusiami - suliamik ingerlatsisumit, tapersersortitut ikiortimit

annertuumillu innarluutilimmit ataatsimoorullugu, kommunillu akisussaaffigisaanik,

suliarineqartussami. Pilersaarusiami tassani allaaserineqassapput anguniakkat, angusassat

anguniarnerini aqqutissat/atortussat piffissaliunneqartullu. Pilersaarut pisariaqartitsineq naapertorlugu

- minnerpaamilli ukiup affakkaartumik - nalilerneqartassaaq naleqqussarneqarlunilu, pissutsinut

innarluutillip atugaanut pisinnaasaanullu naapertuuttuujuaqqullugu.

Taamaammat aallaavittut tapersersortitut ikiortip sulinera utaqqiisaannaagallartuuvoq, piffissamilu

killilimmi aaqqissuussinerulluni.

Tapersersortitut ikiorti erseqqissumik pisariaqartitsisoqarnerata nalaaniinnaq sulisorineqartassaaq.

Arlalippassuartigut inuuneq naallugu sullinneqarnissaq pisariaqartinneqartarpoq.


26/113

Inuit isumaginninnermi perorsaanermik ilinniagaqarsimasut kommunip sapinngisaq naapertorlugu

atorfinitsissavai, tassami tapersersortitut ikiortip sulinera annermik perorsaanikkut suliaavoq.

Najugaqatigiiffinni tapersersortitut ikiortit pillugit aammattaaq immikkoortoq 3.13.1 takuuk.

Tapersersortitut ikiortinik ataqatigiissaarisutut suliaq

Tapersersortitut ikiortit suliaannik ataqatigiissaarisutut sulinermi anguniagaavoq:

• tapersersortitut ikiortip sulinerata inerisarnissaa pitsanngorsarnissaalu, taamaaliornikkut

nalunaaquttap-akunneri ikinnerusut atorlugit pitsaassuseq annertunerusoq anguneqaqqullugu,

• tapersersortitut ikiortitut suliap pilerigineqarnerulernissaa, sulisut piukkunnartut

ajornanngippallu ilinniagaqarsimasut suliamut pilerilersinnissaat ataavartinnissaallu

ajornannginneruleqqullugu, aamma

• tapersersortitut ikiortitut suliaqartut aalajangersimasut aalajangersimasumillu atorfeqartut

pigilernissaasa sulissutiginissaa.

Suliassat:

Sulisunik aqutsineq:

• Tapersersortitut ikiortinik taartaagallartussanillu atorfinitsitsisarnermi soraarsitsisarnermilu

inassuteqaateqartarneq,

• tapersersortitut ikiortit nalunaaquttap-akunnerisa suliffissaasa agguaannerannik

tamarmiusunik naliliineq,

• tapersersortitut ikiortinut, pingaartumik nutaanut, suliassat suleriaasissallu pillugit torersumik

ilitsersuineq, iliuusissanut pilersaarusiat atorneqartarnerat tapersersuisutullu ikiortit

nalunaarusiortarnerat ilanngullugit,

• tapersortitut ikiortit suleqatigiittut nukittorsarnissaat, isumaginninnermi suliat pillugit

ataatsimeeqatigiisittarnerisigut, misilittagaannik paarlaateqatigiissittarnerisugt ajornartorsiutillu

pillugit oqaloqatigiissittarnerisigut (sulisunik ataatsimiititsisarnissamut kommunip

pisussaaffeqarnera tamatuma taarsinngilaa),

• tapersersortitut ikiorteqatigiikkuutaanik ilinniagaqartitsinerup/ilinniartitsinerup isumaginissaa

(sumiiffinni ataasiakkaani inuit atorneqarsinnaapput),

• tapersersortitut ikiorteqatigiikkuutaat ataatsimut isigalugit sullitaasalu malinnaaviginnissaat,

makku isumagisinnaajumallugit:

o tapersersortitut ikiortip sullitallu sapinngisamik imminnut naapertuunnerpaanissaat,

o tapersersortitut ikiortit ingerlatanut sullitanullu atatillugu suleqatigiinnikkut periarfissanut

tappissuseqalersinnissaat, aamma

o tapersersortitut ikiortip piffissarisaata nukiisalu pitsaanerpaamik atorneqarnissaat.

Siunnersuineq/ilitsersuineq:

• sullitap pissusilersortarnerata perorsaanikkut qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanera

oqaloqatigiissutigalugu/nassuiarlugu, suliamullu piviusorsiortumik anguniagassaliorneq,

• tapersersortitut ikiortit nutaat sullitanik ataasiakkaanik sullissinissaat pillugu siunertamut

naapertuuttumik ilitsersuineq,

• tapersersortitut ikiortip sullissineranik malitseqartitsineq, aamma sulinermi anguniakkatigut

periutsitigullu ajornartorsiutaajunnartut kiisalu siuariarnerit nalilertarnerat pillugu apeqqutit

oqallisiginerat,

• angerlarsimaffimmi ikiortip tapersersortitullu ikiortip suliassaasa immikkoortinnerat, qanorlu

ulluinnarni pissuseqarfiginissaasa nassuiarnerat,

• tapersersortitut ikiortip sullitallu akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarnera, aamma

• tapersersortitut ikiortip sullitallu ilaqutaasa akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarnera.


27/113

Tapersersortitut ikiortit suliassaannik ataqatigiissaarisup innarluutilinnillu sullissisup qanimut

suleqatigiinnissaat imaluunniit inuup ataatsip tapersersortitut ikiortit suliassaannik

ataqatigiissaarinermik aamma innarluutilinnik sullissinermik suliaqarnissaa siunertamut

naapertuuttuuvoq.

Angerlarsimaffimmi ikiorti

Angerlarsimaffimmi ikiorti tassaavoq angerlarsimaffimmi suliassanut nalinginnaasunut ikiorti, soorlu

eqqiaanermut, nerisassiornermut, niuerniarnermut, atisanik errorsinermut inuttullu timikkut

eqqiarnermut. Angerlarsimaffimmi ikiorti suliassanut, annertuumik innarluutillip nammineq

suliarissallugit sungiusarsinnaanngisaanut peqataaffigisinnaanngisaanulluunniit atorneqassaaq.

Tapersersortitut ikiortimut – annertuumik innarluutillip annertunerpaamik nammineerluni

suliaqarnissaanut ikiorsiisussamut – naleqqiullugu, angerlarsimaffimmi ikiortip suliassaasa

allaassutigaat, suliassat pineqartut annertuumik innarluutilik sinnerlugu suliarissagamigit.

Inuk ataaseq annertuumik innarluutilimmut angerlarsimaffimmi ikiortitut aamma tapersersortitut

ikiortitut sulisinnaalluarpoq.

Angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq pisortanit ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat

naapertorlugu akuerineqartassaaq. Inatsisitut tunngavigineqartoq pillugu immikkoortoq 1.3

innersuunneqarpoq – innarluutilinnut malittarisassat isumaginninnikkut inatsisinut allanut atatillugu

aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup angerlarsimaffimmi ikiorteqartarneq pillugu

ilitsersuutaa, uani tamanut saqqummiunneqartoq: www.nanoq.gl

Atorfininnermi pissutsit

Tapersersortitut ikiortit, tapersersortitut ikiortit suliassaannik ataqatigiissaarisoq aamma

angerlarsimaffimmi ikiortit kommunip atorfinitsissavai, taakkununngalu sulisitsisuulluni.

Isumaqatigiissutit atuuttut malillugit kommuni akissarsiaqartitsisussaavoq, kiisalu atorfinitsitsinermut

atatillugu nalinginnaasumik aningaasartuutaasartut akilernissaannut pisussaaffeqarluni: Kommunimit

allamit atorfininnermut atatillugu angalanermut nuunnermullu aningaasartuutit, sulinngiffeqarnermi

angalanerit, ilaquttat qanigisat napparsimarulunneranni toquneranniluunniit angalanernut

aningaasartuutit, aamma napparsimanerup, sulinngiffeqarnerup, naartunerup erninerullu nalaani

sulinngiffeqarnerup, meeravissiartaarnerup, ilinniagaqarnerup pikkorissarnerullu nalaanni

taartaagallartunut, kiisalu meeqqap napparsimanerani ullormi siullermi akissarsianut aningaasartuutit

il.il..

Kommunip tapersersorteqarnermut nalunaaquttap-akunnerinik akuersissutaata imarissavai:

• inummut annertuumik innarluutilimmut ataatsimut sapaatip-akunneranut nalunaaquttap-

akunneri qassit tapersersortitut ikiorteqartitsinissamut pisariaqartinneqarnerisa allaaserinerat,

• annertuumik innarluutilinnut ataasiakkaanut tamanut iliuusissatut pilersaarusiat

tapersersorteqarnerlu pillugu nalunaarusiat,

• nalunaaquttap-akunneri tapersersortitut ikiorteqartitsiviusussat ataatsimoortut katillugit

qassiunerat.

Inunnut annertuumik innarluuteqartunut Danmarkimi inissinneqarsimasunut immikkut ittunik

malittarisassaqarpoq. Immikkoortoq 4 innersuunneqarpoq.


28/113

3.8 Nammineq angerlarsimaffimmi paarineqarneq isumagineqarnerlu

Annertuumik innarluutillip nammineq angerlarsimaffiani paarsinissamut aningaasaqarnikkut

periarfissiisoqarsinnaavoq. Taamaalilluni angerlarsimaffimmi paarsineq ulloq-unnuarlu

paaqqinnittarfimmut, nakkutigineqarluni najugaqarfimmut, utoqqaat illuannut paaqqinnittarfittulluunniit

immikkoortortaqarfimmut nuunnissaraluamut taarsiunneqarsinnaavoq.

Qaqugukkut aningaasarsiaqartitsisoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaava?

Aningaasarsiaqartitsisoqassappat piumasaqaataavoq:

• paarsineq akissarsiaqarluni sulinermut nalinginnaasumut taarsiunneqarsimassaaq, paarsisup

suliffimminit soraarneratigut imaluunniit suliffissarsiuussisarfik aqqutigalugu

suliffissarsiornerminik unitsitsineratigut.

Tassa aningaasarsiaqartitsinissaq suliffissaaleqineq pissutigalugu akuersissutigineqarsinnaanngilaq.

Aningaasarsiaqartitsinissamik akuersissuteqarnissami paarsisup paarsilernini sioqqullugu

akissarsiaqarluni sulisimanissaa piumasaqaataanngilaq. Suliffissaaleqisoq pineqarpat,

angerlarsimaffimmi paarsilernissaq sioqqullugu, suliffissarsiuussisarfik aqqutigalugu suliffissarsiortutut

nalunaarsimanissaq naammappoq. Ilaqutariit pineqarpata, assersuutigalugu uiusoq

namminersortuusimalluni imaluunniit ilaqutariit uiusup isertitaanik inuussuteqarsimallutik, nuliap

ikiuuttup aningaasarsiaqartinnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq, isertitanik annaasaqarneq

uppernarsarneqarsinnaappat.

Angerlarsimaffimmi paarsineq annertuumik piumasaqaatitaqarpat, paarsisup angerlarsimaffimmi

ikiorteqartillugu tapersersuisutulluunniit ikiorteqartitsinikkut oqilisaanneqartarnissaa

isumatusaarnerusinnaavoq, taamatuttaarlu oqilisaassinissaq siunertaralugu innarluutillip

angerlarsimaffiup avataani najugaqartinneqarallartarnissaa isumaliutersuutigineqarsinnaalluni,

paarsisoq sulinngiffeqarsinnaaniassammat.

Meeqqat annertuumik innarluutillit: Angajoqqaat meeqqaminnut pilersuisussaatitaallutillu

isumassuisussaatitaapput, meeraq annertuumik innarluuteqarpat innarluuteqanngikkaluarpalluunniit.

Meeqqap meeraaqqerivimmi, meeqqerivimmi imaluunniit angerlarsimaffimmi ulluunerani meeqqanik

paarsiviusartumi paarineqarsinnaanera nalinginnaasumik periarfissaqartarpoq. Angajoqqaat

meeqqaminnik paarsinertik aningaasarsissutigigajunngilaat.

Meeqqap annertuumik innarluutillip angerlarsimaffimmini paarineqarneranut aatsaat

aningaasarsiaqartitsisoqarsinnaavoq, meeqqap pitsaanerpaamik inerikkiartornissaa

peqqissuunissaalu qularnaarniarlugit allatut paarineqarsinnaanngippat.

Aningaasarsiat annertussusii

Annerpaamik aningaasarsiaqartitsisoqarsinnaavoq SIK-p pisortallu isumaqatigiissutaat naapertorlugit

ilinniagaqarsimanngitsumut akissarsiat minnerpaaffissaat sukkulluunniit atuuttut annertoqataannik.



3.9 Oqilisaassineq

Inuk annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqartillugu, ilaqutariit tamarmik

atugaat sunnigaasarput. Suliassat nutaat mianerisassallu immikkut ittut, ilaqutaasunit aamma

annertuumik innarluutilimmit namminermit annertuumik piumasaqaatitaqartarput.


29/113

Oqilisaassilluni angerlarsimaffiup avataani sivikitsumik najugaqarallartitsisarneq, soorlu ulloq-unnuarlu

paaqqinnittarfimmi.

Oqilisaassilluni angerlarsimaffiup avataani najugaqarallartitsisarneq annertuumik innarluutillip

ilaqutaanut pisariaqartinneqartumik qasuerserfiusinnaallunilu nukissanik nutaanik

katersuiffiusinnaavoq.

Inuk annertuumik innarluutilik inuit allat akornaniinnissaminik allaanerusunillu misigisaqarnissaminik

pisariaqartitsisinnaavoq.

Oqilisaassilluni angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarneq ilaqutariinni allani, najugaqatigiiffinni,

nakkutigineqarluni najugaqarfimmi imaluunniit ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqartitsinikkut

pisinnaavoq. Najugaqartitsinerup sivisussusissaa inummiit inummut nalilerneqartassaaq.

Meeqqat 18-it inorlugit ukiullit oqilisaassilluni najugaqartinneqarallarnissaat angajoqqaarsiaqartitsilluni

aaqqissuunneqarpat, ilaqutariit oqilisaassillutik najugaqartitsisut paarsaqarnissamut akuersissummik

peqassapput, ilaqutariillu taakku allakkatigut isumaqatigiissuteqarfigineqassallutik.

Najugaqarallarfissamut tassanngalu angalanermut tunngatillugu – takuuk immikkoortoq 3.16.

3.10 Pikkorissarnerit

Nalinginnaasumik misilittagarineqarpoq pikkorissartitsinerit sumiiffinni ataasiakkaani ingerlanneqartut,

najugarisap avataani pikkorissartinneqarnernut sanilliullutik arlalinnik pitsaaquteqartartut.

Peqataanissamut periarfissarissaarnarnerusarput, pikkorissarnerlu aqqutigalugu ilisimalikkat

atorfissaqartinneqarfimminni ataavartinneqarnissaat ilimanaateqarnerusarluni.

Kommunip sulisitsusutut pisussaaffiinut ilaavoq, sulisorisami suliaminnut atatillugu

ilinniartinneqarnissamik pisariaqartitaasa matussuserneqarnissaasa isumaginissaat - innuttaasut

annertuumik innarluutillit illersorneqarsinnaasumik ikiorserneqarsinnaassappata.

Pikkorissartitsinerit suut innarluutillit pillugit inatsisit naapertorlugit qinnutigineqarsinnaappat - aamma

kimit/kikkunnit?

Pikkorissartitsinermi peqataanissaq kommunimit akuersissutigineqarsinnaavoq:

• pikkorissarneq annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranik

pitsaanerulersitseqataasinnaappat,

• peqataanermi pissarsiat peqataanermilu aningaasartuutit naammaginartumik imminnut

naleqquppata.

Assersuut: Annertuumik innarluutilimmut ilaqutaasup innarluut aalajangersimasoq pillugu ullormi

ataatsimi Danmarkimi oqallinnermut peqataanissaminut qinnuteqaataa kommunip

itigartitsissutigissavaa.

Naak qulequtaq naapertuuttuugaluartoq, ullormi ataasiinnarmi aalajangersimasumik

oqaluuserinninneq ilaqutaasumut ilisimasassanik, innarluutillip ulluinnarni inuunerani

pingaaruteqartutigut oqilisaasussanik pitsanngorsaasussanillu pissarsissutaanissaa

ilimananngilaq.

Pikkorissartitsinerit annertuumik innarluutilimmut namminermut, ikiortinut, soorlu tapersersortitut

ikiortinut, aamma innarluutillip ilaqutaanut neqeroorutaapput.


30/113

Aningaasartuutit suut matussuserneqartarpat?

Innarluutillit pillugit malittarisassat periarfissiipput pikkorissartitsinermi peqataanermut atatillugu

aningaasartuutit makku kommunimit akilerneqarnissaannut: pikkorissartitsinermut akiliut,

angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutit, sulinikkut isertitanik annaasaqarnermut

tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taarsiissutsit. Sulinikkut isertitassatut annaasat

uppernarsaatissaqartinneqassapput. Sulinikkut isertitassatut annaasat annerpaaffigissavaat, PIP-mik

isumaqatigiissutit malillugit ilinniarsimasutut atorfinitsitap aningaasarsiaasa minnerpaaffiat

qaqugukkulluunniit atuuttoq.



3.11 Ilinniagaqarnermut sulinermullu iliuusissatut pilersaarusiaq

Inuusuttut annertuumik innarluutillit pitsaanerpaanik atugassaqartinnissaat – aamma ilinniagaqarnerup

sulinerullu tungaasigut - qularnaarumallugu, meeqqat atuarfianni naammassinerup kingorna

ilinniagaqarnissamut aamma/imaluunniit sulilernissamut iliuusissat pilersaarusiorneqassapput.

Iliuusissatut pilersaarusiaq inuk annertuumik innarluutilik suleqatigalugu suliarineqassaaq. Inuk

annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat imaluunniit nammineersinnaatitaanani iliuusissatut

pilersaarusiaq angajoqqaatut oqartussaasoq imaluunniit sinniisuutitaq suleqatigalugu

suliarineqassaaq.

Siunissamut pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu - ilinniarfissamut qinnuteqarnissamut killiliussat

ilanngullugit, iliuusissatut pilersaarusiorneq, meeqqat atuarfianni naammassinissaq kingusinnerpaamik

qaammatinik 4-nik sioqqullugu aallartinneqassaaq. Iliuusissatut pilersaarut naammassillugu

suliarineqarsimassaaq kingusinnerpaamik meeqqat atuarfianni naammassinermi.

Inuk annertuumik innarluutilik efterskolerniarpat, efterskolereernerup kingorna ilinniaqqinnissap

aamma/imaluunniit sulilernissap ingerlanissaat, iliuusissatut pilersaarummi allaaserineqassapput.

Iliuusissatut pilersaarusiaq inuup annertuumik innarluutillip efterskolernissaanik

naggaserneqarsinnaanngilaq, efterskolerneq meeqqat atuarfiata ingerlaqqiffiatut isigineqarmat.



3.12 Suliffeqarneq, suliassaqartitsineq sammisassaqartitsinermullu neqeroorutit

Nalinginnaasumik ulluinnarni inuunermut ilaapput suliffeqarnissamut, suliassaqarnissamut

angerlarsimaffiullu avataani misigisaqartarnissamut periarfissaqarneq.

Naalagaaffiit Peqatigiit malittarisassaanni assigiissakkani anguniagaavoq, annertuumik innarluutillit -

inuttulli allatut - suliffeqarnissaminnut periarfissaqartinneqassasut, suliffimmi pisinnaasaminnut

naapertuuttumi.

Innarluutillit pillugit malittarisassat, inuit annertuumik innarluutillit suliffinni nalinginnaasuni

sulisinnaanngitsut imaluunniit namminersortutut, assersuutigalugu piniartutut aalisartutullu,

ingerlaqqissinnaajunnaartut suliassaqartinnissaat pillugu aalajangersakkanik imaqarput. Inuit taakku

sapinngisaq naapertorlugu makkuninnga neqeroorfigineqassapput:


31/113

• suliffinni nalinginnaasuni nakkutigineqarlutik sulitinneqarnissaminnik,

• nakkutigineqarluni sullivinni sulinissamik - taamaaliorneq nakkutigineqarluni sulinertut aamma

sulisinnaassuseqarnermik misiliinertut piginnaanngorsaaqqiinertullu atorneqarsinnaavoq.

• ulluunerani sammisassaqartitsivimmi ingerlataqarnissamik neqeroorut.

Kommunip inuit annertuumik innarluutillit - ilinniagaqarnissamik imaluunniit sulinissamik

neqeroorfigineqarsinnaanngitsut - suliffeqarnissaat, suliassaqarnissaat ingerlatanillu

neqeroorfigineqartarnissaat isumagisariaqarpaa.

Annertuumik innarluutillit ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmiittut naleqquttunik

sammisassaqartinnissaannik neqeroornissaq Naalakkersuisut sapinngisaq naapertorlugu

isumagissavaat.

Suliffeqarneq

Inuit annertuumik innarluutillit – innuttaasutulli allatut – suliffissarsiorsinnaapput. Assersuutigalugu

pineqartoq annertuumik timimigut innarluuteqaruni, naleqquttumik sulinissaminut

akornutaanngitsumik, soorlu allaffimmi, nalinginnaasumik atugassaqartitaalluni

atorfinitsinneqarsinnaavoq. Inuup annertuumik innarluutillip pisinnaasaqassusaa annikilleriarsimappat,

nalinginnaasumik atugassaqartitaalluni atorfinitsinneqarsinnaannginneranik kinguneqartumik,

sulisitsisup malilissavaa pineqartoq atorfinitsinneqarsinnaanersoq, soorlu piffissap ilaa imaluunniit

immikkut atugassaqartitaalluni. Kisianni kattuffinnik isumaqatigiissutini imaluunniit sulisoqarnermi illua-

tungeriit akornanni isumaqatigiissutini allani, annertuumik innarluuteqarnerup kingunerisaanik

immikkut atugassaqartitaalluni atorfinitsitaasinnaaneq pillugu isumaqatigiissusiortoqarnikuunngilaq.

Kommunip pisussaaffigaa:

• suliffinni misiliinissamik piginnaanngorsaqqinnissamillu neqeroornissaq, pensionisiaqartitsineq

pillugu malittarisassat tunngavigalugit siusinaartumik pensionisiaqalersitsinnginnermi.

Piginnaanngorsaqqinneq

Inuit annertuumik innarluutillit piginnaanngorsaqqinnissaq pillugu inatsisinut ilaapput

(Piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 31. maj 2001-

imeersoq). Taamaalilluni kommuni piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarnermi aalajangersakkat

naapertorlugit inunnut annertuumik innarluutilinnut suliniutinik neqerooruteqassaaq, inuup pineqartup

piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorsiisarnermi aalajangersakkat naapertorlugit suliniuteqarnissamut

piumasaqaatit piviusunngortissinnaappagit, imaappoq assersuutigalugu siusinaartumik

pensionisiaqarani.

Nakkutigineqarluni sulineq

Innarluutillit pillugit inatsisit naapertorlugit kommunalbestyrelsip, inummut annertuumik

innarluutilimmut, suliffimmik suliassaqartitaanissamilluunniit neqeroorfigineqarsinnaanngitsumut,

naammaginartumik sammisaqartitsinissamik neqerooruteqarnissaq isumagisariaqarpaa.

Sammisaqartitsineq ullukkut onittakkani, nakkutigineqarlunilu sullivinni suliffinniluunniit

nakkutigisaasuni pisarpoq.

Suliffimmi nakkutigineqarluni sulineq sapinngisamik nakkutigineqarluni sullivinni ingerlanneqartassaaq.

Taamatut sulitinneqarnermi piumasaqaatit makku atuupput:

• Suliffissaq kommunip nassaarissavaa.

• Suliffiup annertuumillu innarluutillip akornanni nalunaaquttap-akunneri/sapaatip-akunneri

suliffiusartussat ullullu tamaasa qassinoortarnissaq aalajangersimasumik

isumaqatigiissutigineqarsimassapput.


32/113

• Nalunaaquttap-akunnerinut annertuumik innarluutillip suliffigisaanut kommuni

aningaasarsiaqartitsissaaq (sulisinneqarnermi aningaasarsiat pillugit immikkoortoq takuuk).

• Sulisitsisoq akissarsiaqartitsissanngilaq.

• Inuk annertuumik innarluutilik sulisitsisup sillimmasiineranut ilaatinneqassaaq,

assersuutigalugu sulitilluni ajoqusersinnaanermut.

Nakkutigineqarluni sullivik

Nakkutigineqarluni sulliviup suliffik nalinginnaasoq assigaa, tassami sullivimmi tuniniagassat

suliarineqartarput. Nakkutigineqarluni sullivik maskiinanik sakkunillu tunisassiornermi atorneqartartunik

atortulersugaagajuttarpoq.

Nakkutigineqarluni sullivik sulinermik misiliivittut, soorlu innarluutillip nalinginnaasunik suliffimmi

sulilersinnaanissaanut sungiusarfittut, aamma inunnik nalinginnaasumik suliffeqalersinnaasutut

ilimagisaasunik piginnaanngorsaaqiinermut, kiisalu siusinaartumik pensionisiaqartut

suliassaqartinneqarnerannut atorneqarsinnaavoq.

Inunnut annertuumik innarluutilinnut nakkutigineqarluni sullivimmi suliassaqartinneqarnissaminnik

neqeroorfigineqartunut, illoqarfimmi nakkutigineqarluni suliassaqartitsinermi atugassarititaasut assingi

atuupput.

Ullukkut ornittagaq

Ullukkut ornittagaq sallerpaatillugu sunngiffimmi aliikkutaralugulu ingerlatanik neqerooruteqarfiussaaq,

ilutigisaanillu ataatsimooqatigiinneq pingaartuulluni. Ingerlatat ineriartuutaassapput katsorsaataallutillu,

imaappoq imartuujullutillu aalajangersimasumik pitsaassuseqassapput, tassa fjernsynernerinnaananilu

kaffisuunnerinnaassanngilaq. Qanoq pisoqarnissaanut atuisut sunik soqutigisaqarnerat annertuumik

apeqqutaassaaq. Taamaattumik ingerlatassat erseqqinnerusumik pilersaarusiorneqalinnginnerini

siunertamut naapertuuttuussaaq, atuisut akornanni aamma ulluunerani ornittakkap saaffigisaasa –

takkunnerli ajortut - akornanni pisariaqartitat soqutigisallu akuttunngitsumik misissuiffigineqartarpata.

Nakkutigineqarluni sullivimmi annertuumik innarluutillip suliartorfigisartagaanit allaanerussutigalugu,

annertuumik innarluutillip ulluunerani sammisassaqartitsivimmi ingerlatanut suliaqartuarluni

peqataanissaa piumasarineqartariaqanngilaq.

Ulluunerani sammisassaqartitsivik utoqqarnut annertuumillu innarluutilinnut neqeroorutaavoq.

Ataatsimoortukkuutaat assigiinngitsut immikkut inissaqartinneqartariaqarput, imaluunniit

piffissaliussani assigiinngitsuni takkuttarnissaat aaqqissuunneqarluni.

Pilersaarusiornermi, immaqalu kingusinnerusukkut ulluunerani sammisassaqartitsiviup

ingerlanneqarneranut, najukkami innarluutillit peqatigiiffiat peqataatittariaqarpoq.

Nakkutigineqarluni sullivinnik aamma ullukkut ornittakkanik ataatsimoortitsineq.

Nakkutigineqarluni sullivinni aamma ullukkut ornittakkani suliniutit ataatsimoortinneqarpata

takujuminaallisinnaavoq, ullup/sapaatip-akunnerata ingerlanerani qaqugukkut nakkutigineqarluni

sulineq ingerlanneqarnersoq, qaqugukkullu ulluunerani sammisassaqartitsineq ingerlanneqarnersoq.

Taamaattumik suliniutit taakku marluk akornanni immikkoortitsisoqartariaqarpoq, soorlu imaalillugu,

ullaap-tungaani nakkutigineqarluni sullivik ingerlallugu, tassanilu tunisassiorneq ingerlallugu, ualikkullu

nakkutigineqarluni sullivinni suliassaqartinneqarsinnaanngitsunut imaluunniit suliffinni nalinginnaasuni

sulisinnaanngitsunut ulluunerani ornittakkatut atorlugu.

Nakkutigineqarluni sullivinnik aamma ullukkut ornittakkanik pilersitsineq aamma ingerlatsineq


33/113

Nakkutigineqarluni sulliviit aamma ullukkut ornittakkat kommunimit pilersinneqarlutillu

ingerlanneqassapput.

Nakkutigineqarluni sulliviit Naalakkersuisunit pilersinneqarsinnaapput ingerlanneqarsinnaallutillu,

inersimasunik annertuumik innarluutilinnik ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfinnut atappata.

Nakkutigineqarluni sullivimmik pilersitsinerup allaaserineqarnera paasissutissanik imaattunik

imaqarsinnaavoq:

1. Atia:

• Nakkutigineqarluni sulliviup atia

2. Nakkutigineqarluni sulliviup anguniagaata / saaffigisaasa allaaserineqarnerat:

• Nakkutigineqarluni sullissivimmi suliniutinik pilersitsinikkut anguniakkap allaaserinera

• Saaffigisat, atuisut allaaserinerat, nakkutigineqarluni sullivimmi qanoq amerlatigisut

sulisinneqarsinnaanerat ilanngullugit

• Nakkutigineqarluni sullivimmi sunik tunisassiorniarnerup suliaritinniarlugillu

eqqarsaatigineqartut allaaserinerat

3. Sulisut katitigaanerisa pisinnaasaqarnerannullu tunngasut allaaserinerat:

• Sulisut katitigaanerisa allaaserinerat. Ilinniakkatigut tunuliaqutaat, misilittagaat il.il.

• Nakkutigineqarluni sullivimmi ulluinnarni akisussaasup kinaaneranik allaaserinninneq

• Nalunaartarnermut tunngasut. Kina – sutigut? Soorlu attaviujunnartumut,

isumasioqatigisartakkamut, misilittakkanut tunngasutigut, inerisaanermut tunngasutigut

• Ilinniakkatigut suleqatigiit/suleqatigiissitat allat akuliutsinneqassappat?

• Sillimmasiinermut tunngasut, taanna sunik imaqarpa?

4. Nakkutigineqarluni sulliviup ullormut pilersaarusiaa:

• Ullup qanoq ilinerani nakkutigineqarluni sullivik atorneqartarpa, nakkutigineqarlunilu sulliviup

saniatigut sumiiffimmi ulluunerani ornittagaq ingerlanneqassava?

5. Illu/ini pillugu paasissutissat:

• Illoqarfiup sukutsianiippa, tikikkuminassuseq

• Sinaakkutissat timitallit

• Suliap kommunalbestyrelsimit suliarineqarnissaa sioqqullugu qatserisartunit,

peqqinnissaqarfimmit aamma sullivinnik nakkutilliisoqarfiup malittarisassai malillugit

akuerineqarsimassaaq

6. Qullersaalluni akisussaaneq suliniummillu nakkutilliineq:

• Kommunalbestyrelsip qularnaassavaa, nakkutigineqarluni sullivimmik atuinerup, siunertaasoq

naapertorlugu ingerlanneqarnera

• Nakkutigineqarluni sulliviup siunertamit allaanerusumut atorneqannginnissaa

qularnaarneqassaaq, soorlu kikkunnut tamanut innarluutillit pillugit malittarisassanut ilaasunut

sammisaqartitsivittut atorneqannginnissaa, kisiannili tassaalluni innuttaasumut innarluutillit

pillugit malittarisassanut ilaasumut ”periarfissaq kingulleq”, nakkutigineqarluni immikkut

sullivittut atorneqartoq, suliffimmi nakkutigisaasumi nalinginnarmi suliaqartitaanissamut allanik

periarfissaaruttoqarsimatillugu.

7. Ingerlassat:

• Kommunalbestyrelsip aalajangissavaa tunisassiorneq qanoq ittoq ingerlanneqassanersoq


34/113

• Immikkut nakkutigineqarluni sullivimmik pilersitsineq ingerlanneqarsinnaavoq,

nakkutigineqarluni sulliviup ulluuneranilu ornittakkap ataatsimoortinnerisigut, tamatumanili

piumasaavoq qaqugukkut nakkutigineqarluni sullivittut qaqugukkullu ulluunerani ornittakkatut

atorneqassanersoq.

8. Ileqqoreqqusat imaluunniit suleriaasissaq minnerpaamik makkunannga imaqarsinnaasoq:

• Suliniutip taaguutaa

• Anguniagaq

• Akuerisaasumik atuisut/ inissat/ saaffigisat amerlassusaat, ammasarfiit

• Sulisut amerlassusiligaanerat / nalunaartarfissat (pisortat, attaveqaatit, suliaqartut allat il.il.)

• Nakkutigineqarluni sullivimmi sammisassaqartitsinermut pilersaarusiaq

• Isertitassat aningaasartuutissallu missingersuusiornerat / ukiut missingersuusiorfiusut

• Piginnaasaqassutsimut tunngasut, akisussaaffiup agguataarnera, ingerlatsineq

nipangersimasussaatitaanerlu

• Ulloq atuutilerfik atsiorneqarneralu

Sulitinneqarnermi aningaasarsiat

Inuit annertuumik innarluutillit sulitinneqarnerminni aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput,

nakkutigineqarlutik sulisinneqarunik - makkunani:

• suliffimmi nalinginnaasumi, imaluunniit

• nakkutigineqarluni sullivimmi.

Taakkunani marlunni nakkutigineqarluni sulisinneqarneq aningaasarsiaqaataasinnaavoq.

Ullukkut ornittakkani ingerlatanut peqataaneq aningaasarsiaqaataasinnaanngilaq, tassami taakkunani

peqataanerit, pisussaaffiliisuunngitsumik sunngiffimmi sammisassaqartinneqarnissamik neqeroorutitut

takorloorneqarput.

Kommuni sulitinneqarnermi aningaasarsiaqartitsisoqarnissaanut akuersissuteqarsinnaavoq.

Sulitinneqarnermi aningaasarsiat nalunaaquttap-akunneranut 15 kr-upput. Taamaammat

siusinaartumik pensionisiat allanngortinneqarnerannik nassataqartussaanatik, annertuumik

innarluutilik siusinaartumik pensionisiami saniatigut allanik isertitaqanngippat.

Sulitinneqarnermi aningaasarsiat isertitaapput akileraaruteqaataasussat, amerlanerpaatigulli isertitat

akileraaruteqaataasussaanngitsut killissaat ataanneqartarpoq. Pisuni allani sulitinneqarnermi

aningaasarsiat akileraaruserneqassannginnersut akileraartarnermi oqartussat aalajangigassaraat,

massakkulli aningaasarsiat taakku akileraaruteqaataannginnissaat pillugu

isumaqatigiissuteqartoqarnikuunngilaq.



3.13 Najugaqatigiiffimmi najugaqaraanni

Najugaqatigiiffiit najugaqatigiiffinnut nakkutigineqarlunilu najugaqarfinnut ataatsimoortumik

taaguutaapput. Assigiinngissutaat tassaavoq najugaqatigiiffinni najugaqartut killilimmik

tapersersorneqarlutik nammineersinnaanerat, nakkutigineqarlunili najugaqarfimmi najugaqartut ulloq-

unnuarlu kaajallallugu sulisoqartariaqarlutik. Taamaattumik nakkutigineqarluni najugaqarfimmi

unnuarsiorlutik sulisunut ineeraqartitsisoqartariaqarpoq.


35/113

Najugaqatigiiffiit najugaqartut namminerisaminnik angerlarsimaffiisut isigineqarput, soorluttaaq inissiat

taama isigineqartartut. Tamatuma kingunerisaanik

• najugaqartut tamarmik immikkut attartornermut isumaqatigiissuteqartariaqarput,

• ineqarnermut tapiiffigineqartarnissaq qinnutigineqarsinnaavoq,

• inuup annertuumik innarluutillip kommunimi allami najugaqatigiiffimmi inissinneqarnissani

nammineq qinnutigisinnaavaa.

Inuup annertuumik innarluutillip najugaqatigiiffimmut (imaluunniit namminerisamik inigisamut)

kommunimi allamiittumut nuunnissani aalajangiuppagu malittarisassat inunnut allanut tamanut

nuunnissaminnik aalajangiussisunut atuuttut atuutissapput:

• Kommuni nuuffigineqartoq najugarisatut kommuninngussaaq.

• Inuup nuunnini nammineq akilerpagu inummut pineqartumut pisussaaffiit tamarmik

kommunimut nuuffigineqartumut nooqataassapput.

• Pisortat nuunnermut aningaasatigut ikiorsiippata, kommunit imminnut akiliiffigeqatigiittarnerat

pillugu malittarisassat nalinginnaasut atuutissapput: Kommunip nuuffiusup pineqartup

nuunnissaa akuerissavaa, taamaattoqanngippammi kommuni qimataq siunissami ukiuni

marlunni akiliisussatut pisussaaffeqassaaq.

Najugaqatigiiffinni tamani tapersersortitut ikiortit taamaattoqarsimappallu angerlarsimaffimmi ikiortit,

kommuni suliffeqarfigaat, naak najugaqartut angerlarsimaffianni suligaluarlutik. Tapersersortitut

ikiortit sulinerminni najugaqartup namminerisamik angerlarsimaffianiinnertik aallaavigalugu

iliuuseqartassapput. Najugaqartut "tapersersortitut ikiortip suliffianiinngillat".



3.13.1 Najugaqatigiiffik

Najugaqartoq

Najugaqatigiiffik inunnut imaattunut najugaqarfigissallugu naleqquttuuvoq:

• perorsaanikkut suliassatigullu assigiinngitsutigut killilimmik ikiorneqarlutik

nammineersinnaasunut, tassa imaappoq: - ullup-unnuallu ilaannaani

tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisunut,

• allanik peqateqarlutik inuusinnaasunut,

• najugaqatigiiffimmi innissaminnut kajumissusilinnut,

• taamatut najugaqariaatsip siunertaanik ilisimasaqarlutillu paasinnissimasunut,

• najugaqatigiinnermi suliassatigut assigiinngitsutigut aningaasaqarnikkullu peqataanissaminnut

piareersimasunut.

Najugaqartut nutaat nuunnissaat najugaqareersunut oqaloqatigiissutiginissaa, taakkulu nutaartaminnik

ilassinnilluarnissaat pingaartuuvoq.

Najugaqatigiiffimmi najugaqartup qanoq sivisutigisumik najugaqarnissani nammineq aalajangissavaa.

Najugaqatigiiffiit siunertaasa ilagaat, najugaqartup ulluinnarni suliassat sapinngisamik

amerlanersaannik nammineerluni suliaqarsinnaalernissaata inerisarnissaa. Kisianni najugaqartup

namminerisamik ineqarnissani saperunnaareeraluarlugu, tassani najugaqaannarumanerluni

nammineq aalajangissavaa.


36/113

Najugaqatigiiffimmi najugaqartoq tassaagajuttarpoq inuk inersimasoq, aappaqaraniluunniit

inooqateqanngitsoq meeraqanngitsorlu. Kisianni taamaaginnartariaqanngilaq. Najugaqartut

katitigaanerisa taama illuinnarsiornerannut taamaallaat pissutaasarpoq, amerlanertigut najugaqartut

ineeraasa mikisuunerat, inummullu ataasiinnarmut inissaqartarnerat. Najugaqatigiiffiit arlallit

inissiarsuarni quleriinnik initalinni inissiani anginerusuni inissinneqarnikuupput. Najugaqatigiiffiup

siunertamut naapertuuttumik angissusia tassaavoq inunnut 2-7-nut inissaqartitsineq.

Najugaqatigiiffimmut nuunnissamik neqeroorfigineqarnerusartut tassaapput, inuit innarluutilinnut

malittarisassat malillugit ikiorserneqarsinnaatitaasut. Taamaattorli kommuni najugaqatigiiffimmi

inissanik siunertanut allanut killilimmik atuisinnaavoq, assersuutigalugu ineqarnernut sungiusaanernut

oqilisaassillunilu angerlarsimaffiup avataani najugaqarallartitsinernut.

Najugaqatigiiffimmi ikiorsiissutit

Najugaqatigiiffimmi ikiorsiissutigineqarsinnaasut, annertuumik innarluutilinnut namminerisaminnik

ineqartunut ikiorsiissutigineqarsinnaasut assigiinnangajappaat.

Tapersersortitut ikiortip suliassai tassaapput:

• najugaqartut ataasiakkaat tamaasa perorsaanikkut tapersersornissaat,

• najugaqatigiiffimmi najugaqartut ataatsimoorlutik suliniuteqarneranni ilitsersorlugillu

tapersersornissaat.

Najugaqatigiiffimmi tapersersuilluni suliniarnerup qanoq annertutiginissaa, najugaqartut

ataasiakkaarlutik pisariaqartitaat aamma najugaqatigiiffiup ataatsimut pisariaqartitai aallaavigalugit

nalilersorneqartassaaq.

Najugaqartunut ataasiakkaanut perorsaanikkut tapersersuinerup, annertuumik innarluutilimmut

namminerisaminik ineqartumut tapersersuineq assigaa: ulluinnarni suliassat isumaginissaat,

annertuumik innarluutillip suliassaqarnissaanut, ilinniagaqarnissaanut sunngiffimmilu

sammisassaqarnissaanut il.il. ikiorsiineq. Ilaatigut sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsisit

innersuunneqarput.

Suliassanut nalinginnaasunut najugaqartut ataatsimoorlutik suliarisinnaasaannut assersuutit:

• najugaqartut peqatigalugit eqqiaaneq, niuerniarneq, nerisassiorneq, atisanik errorsineq,

akiligassanik akilersuineq il.il. pillugit isumaqatigiissusiorneq,

• suliassatut isumaqatigiissutigineqarsimasut isumaginissaannut najugaqartunik ikiorsiineq,

• najugaqartut peqatigalugit sunngiffimmi ataatsimoorluni ingerlatassat piareersarnerat

ingerlannerallu,

• najugaqartut akunnerminni isumaqatigiinngissutiminnik ajornartorsiutiminnillu aaqqinniarnerini

tapersernerat.

Najugaqatigiiffimmi tapersersortitut ikiortinik ulloq-unnuarlu nalinginnaasumik sulisoqartussaanngilaq.

Taamaattorli nalaataqartoqarsinnaavoq, soorlu napparsimasoqarluni, tapersersortitut ikiortip

najuunnissaanik imaluunniit piffissani najugaqartut nammineersinnaaffigisaraluanni piaartumik

aggeqquneqarnissaanik pisariaqalersitsisumik.

Tapersersortitut ikiortit najugaqatigiiffimmiitillutik najugaqartullu suleqatigiissapput. Tamatuma

nassatarai makku:

• Najugaqartut peqannginneranni (suliffimminniinneranni, sullivimmiinneranni, ulluunerani

sammisassaqartitsivimmiinneranni il.il.) tapersersortitut ikiortit aamma

najugaqatigiiffimmiissanngillat.


37/113

• Allaffissornikkut sulineq, tapersersuilluni suliniutinik agguataarineq aqutsinerlu, sulisut

ataatsimiinneri, nalunaarusiorneq assigisaalu, najugaqatigiiffiup avataani kommunip inaataani

ingerlanneqartassapput. Taamaattumik aamma najugaqatigiiffimmi allaffeqartariaqanngilaq.

Najugaqatigiiffinnik pilersitsineq ingerlatsinerlu

Innuttaasut pisariaqartitaannik inissaqartitsinissaq kommunip suliassaraa. Taamaattumik aamma

pisariaqartitsineq naapertorlugu najugaqatigiiffinnik pilersitsinissaq kommunip pisussaaffigaa.

Najugaqatigiiffik inissiani pioreertuni sapinngisamik inissinniartariaqarpoq. Assersuutigalugu

inissiarsuit initaasa ilaanni illumiluunniit aqqusinermut niuertarfinnullu qanittumi. Najugaqatigiiffik

inissiami pilersinneqaruni inini allerni inissinniartariaqarpoq, issiavinnik assakaasulinnik atuisut

nammineerlutik ajornanngitsumik isertarlutillu anisarsinnaaqqullugit.

Najugaqatigiiffiup inissisimaffissaa naapertuuttoq nassaarineqarpat, saniliusut ilisimatinnissaat

pissusissamisoortuussaaq, najugaqartut ilassilluarneqarnissaat qularnaarumallugu. Aammattaaq

sanilit oqaloqatiginerat, najugaqatigiiffimmi najugaqartut inissiarsuarmi najugaqartut allat

ingerlattagaannut qanoq iliorlutik peqataasinnaanerinut isumassarsiffiusinnaavoq.

Najugaqatigiiffiit ima aaqqissugaassapput, najugaqartut tamarmik immikkut ineqartinneqarlutik,

ajornanngippat namminerisamik anartarfeqarlunilu uffarfilimmik. Najugaqartup inaa tassaavoq

taassuma namminerisaa, aamma najugaqartup inip taassuma nammineq pigisaminik pequtsersornera

aaqqissuunnissaalu isumagissavaa. Najugaqartut namminneq initik sillimmasersimasariaqarpaat.

Tamatuma saniatigut ininik ataatsimoorullugit atorneqarsinnaasunik pisariaqartunik peqartariaqarpoq:

isersimaartarfik, igaffik, igaffiup affarlia. Init ataatsimoorullugit atorneqarsinnaasut angerlarsimaffittut

nalinginnaasutut pequtsersugaassapput atortulersugaassallutillu: saagut, assilissat, TV, radio,

nillataartitsivik, qerititsivik, igaffimmi atortut, nerinermut atortut, errorsivik, telefoni il.il. Inini

ataatsimoorullugit atorneqarsinnaasuni pequtit atortullu najugaqatigiiffiup pigisarai. Init

ataatsimoorullugit atorneqarsinnaasut kommunimit sillimmaserneqarsimassapput.

Ulluinnarni ingerlatsinermut aningaasartuutit najugaqartut tamarmik ineqarnermut, innaallagissamut,

imermut, nerisassanut, eqqiaanermi atortunut, telefonimut il.il. ataatsimoortumik aningaasartuutinut

akileeqataasarnerisigut matussuserneqartassapput. Init arlaat atorneqanngippat inimut, tassunga

akileeqataassutit kommunip akilertassavai.

Ikuallattoorsinnaanermut isumannaallisaaneq

Qatserisartoqarnermi oqartussat piumasaqaataat nakkutilliinerallu pillugit kommunip

teknikkeqarnermut ingerlatsivia saaffigineqartassaaq, inatsisit piumasaqaataat malinneqarnersut

qularnaarumallugu. Tamanna najugaqatigiiffiup pilersinneqannginnerani pisariaqarpoq.

Najugaqartup aningaasaqarnera

Najugaqatigiiffimmi najugaqartoq aningaasaqarnikkut inuttulli namminerisamik ineqartutut

inissisimavoq. Tassa imaappoq:

• najugaqartup inuttut allatulli nammineq isertitani/pensionisiani ineqarnermut akiliutinut,

nerisassarsiniarnermut, inimi pequsersorneranut, atisassarsiniarnermut il.il. atortassagai,

• najugaqartup aningaasaqarnini nammineq akisussaaffigaa, kisianni taamaaliornissaq

pisariaqarpat tapersersortitut ikiortip najugaqartoq aningaasaatiminik aqutsinerani

ikiorsinnaavaa.


38/113

Najugaqatigiiffinni najugaqartut pilersorneqarnikkut tunngavigisaat assigiinngissinnaapput. Isertitat

pensionisialluunniit aningaasartuutinut tamanut naammanngippata najugaqartoq - innuttaasut allat

tamaasa assigalugit - pisortanit ikiorsiissutit/pensionisianut inummut tapit pillugit malittarisassat

malillugit ikiorserneqarnissamik qinnuteqaateqarsinnaavoq.

3.13.2 Nakkutigineqarluni najugaqarfik

Nakkutigineqarluni najugaqarfik ulloq-unnuarlu sulisoqartarpoq. Taamaammat sulisut unnuarsiortut

atugassaannik ineeraqartitsisoqassaaq.

Nakkutigineqarluni najugaqarfik najugaqartut namminerisaminnik inigisaattut isigineqarpoq,

soorluttaaq najugaqatigiiffik taamatut isigineqartoq. Paaqqinnittarfeeqqatut isikkoqarsinnaavoq,

kisianni pingaartuuvoq aalajangiusimassallugu, najugaqarfik aaqqissugaanermigut ulluinnarnilu

atugarisatigut sapinngisamik annertunerpaamik nalinginnaasumik

angerlarsimaffimaffippalaartuussasoq, annikinnerpaamik paaqqinnittarfippalaarluni.

Najugaqartoq

Nakkutigineqarluni najugaqarfik inunnut makkununnga najugarissallugu naleqquttuuvoq

• ulloq-unnuarlu paaqqutarineqarnissaminnik tapersersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisunut,

• utoqqaat illuanniinnissaminnut ukiukippallaartunut,

• napparsimmaviup paaqqutarinnittarfiini aallukkuminaatsunik, ineriartornissamut

periarfissalinnut,

• pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarnissaminnut

naleqqutinngitsunut.

Najugaqartut timimikkut annertuumik innarluuteqartuusinnaapput, taamalu nerinerminni

imernerminnilu, timimikkut eqqiarnerminni anartarfimmiinnerminnilu, innangatillutik

assallanniarnerminni najugaqarfiullu avataanukarniarnerminni il.il. ikiortariaqartuullutik.

Imaassinnaavortaaq allanut attaveqarfiginninniarnerminni ajornartorsiuteqartartut, taamaalillutillu

ikiorserneqartigatik, inuunerup nalinginnaasup ilagisaanik inuunertik imaqalersinniapiloorsinnaallugu

il.il.

Inuit tarnikkut annertumik nappaateqartut eqqarsartaatsikkulluunniit kinguarsimasut ulluinnarni

inuunertik ingerlatiinnarsinnaajumallugu ulloq-unnuarlu kaajallallugu tapersersorneqarnissamik

pisariaqartitsisinnaapput.

Nakkutigineqarluni najugaqarfimmi ikiorsiissutit

Najugaqatigiiffinni namminerisamillu inigisami najugaqartunut ikiorsiissutit assingi nakkutigineqarluni

najugaqarfimmi najugaqartunut ikiorsiissutigineqarsinnaapput.

Najugaqartut timimikkut annertuunik innarluuteqarnertik pissutigalugu annertuumik

paaqqutarineqarnissaq pisariaqartippassuk, iluaqusersuutit najugaqartup sulisullu ulluinnarni

inuunerannik oqilisaassisuusinnaasut atorfissaqartinneqartussaapput, assersuutigalugu

najugaqartumik kivitsissut, uffarnermi atortorissaarutit immikkut ittut il.il. Paarsinermi atortussat

assigiinngitsut aamma atorfissaqartinneqarsinnaapput. Iluaqusersuutit kommuninit

akuersissutigineqarsinnaapput.

Nakkutigineqarluni najugaqarfimmi suliassat ukunannga suliarineqassapput

• angerlarsimaffimmi ikiortinit illumi suliassanut nalinginnaasunut timikkullu eqqiarnermut

ikiorsiinerit,


39/113

• najugaqartut annertuumik paaqqutarisariaqarpata peqqinnissamut tunngasunik

ilinniagaqarsimasut sulisorineqarsinnaapput, assersuutigalugu peqqissaasut, peqqissaasunut

ikiortit imaluunniit isumaginninnermi peqqissaanermilu ikiortit, aamma

• suliassanut perorsaanermut tunngassuteqartut tapersersortitut ikiortinit.

Najugaqarfiit pisortaqarajuttarput, najugaqarfiup ulluinnarni ingerlaneranut pingaarnerusutigut

akisussaasumik. Pisortaq nalinginnaasumik aammattaaq ulluinnarni suliassat suliarineqarneranni

peqataasarpoq.

Najugaqarfimmi pigaartumut ineeraqartitsisoqartussaammat ineeraq taanna allaffissornikkut

suliassanut aamma atorneqarsinnaavoq.

Tamatumunnga periarfissaqarpat najugaqartut nakkutigineqarluni sullivimmi, ullukkut ornittakkami

allamiluunniit suliassaqartinneqarnissamik neqeroorfigineqassapput, taamatuttaarlu kommunip

sunngiffimmi sammisassaqartinneqarnissamik neqeroorutai nalinginnaasut sapinngisamik

atorluarniarneqartariaqarlutik.

Nakkutigineqarluni najugaqarfinnik pilersitsineq ingerlatsinerlu

Pisariaqartitsisoqarnera naapertorlugu nakkutigineqarluni najugaqarfinnik pilersitsinissaq kommunip

pisussaaffigaa. Naalakkersuisut kommuni nakkutigineqarluni najugaqarfimmik pilersitseqqullugu

peqqusinnaavaat, annertuumik innarluutillit taama najugaqarfeqarnissamik pisariaqartitsisut

kommunimi minnerpaamik marluuppata.

Nakkutigineqarluni najugaqarfik kommunimit ingerlanneqassaaq.

Aammattaaq najugaqatigiiffinnik pilersitsinermi ingerlatsinermilu malittarisassat assingi matumani

atuupput.

Ikuallattoorsinnaanermut isumannaallisaaneq

Kommunip teknikkeqarnermut ingerlatsivia saaffigineqassaaq, inatsisit malinneqarnissaat

qularnaarniarlugu qatserisartoqarnermi oqartussat piumasaqaataat nakkutilliinerallu pillugit. Tamanna

najugaqatigiiffiup pilersinneqannginnerani pisariaqarpoq.

Najugaqartup aningaasaqarnera

Nakkutigineqarluni najugaqarfimmi najugaqartoq inuup namminerisamik imaluunniit

najugaqatigiiffimmi najugaqarfeqartup aningaasatigut inissisimaneratulli ippoq.

3.13.3 Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarneq

Inuit annertuumik innarluutillit ulloq-unnuarlu innarluutilinnik paaqqinnittarfimmi (aalajangersimasunik

innarluutilinnut najugaqarfissatut aaqqissuussaanermikkut ilisarnaateqartunut) imaluunniit meeqqanut

inuusuttunullu ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiup immikkoortoqarfiani najugaqartinneqarsinnaapput.

Meeqqanut angerlarsimaffiit nalinginnaasut ilaat meeqqanik innarluutilinnik aamma

najugaqartitsisinnaapput.

Namminersorlutik Oqartussat annertuumik innarluutilinnut ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfinnik tamanik

ingerlatsisuupput, inissallu pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat akisussaaffigalugit. Ulloq-unnuarlu

paaqqinnittarfik aaqqissuunneqarlunilu ingerlanneqassaaq, najugaqartut sapinngisamik inuunermut

nalinginnaasumut qaninnerpaamik inuunissaannut periarfissillugit.


40/113

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiup aaqqissuussaaneranut tunngasut Meeqqanut inuusuttunullu, kiisalu

annertuumik innarluutilinnut ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiit il.il. pillugit Namminersornerullutik

Oqartussat nalunaarutaanni nr. 64, 29. december 1994-imeersumi ersipput.

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarneq assigiinngitsunik sivisussuseqarsinnaavoq:

• oqilisaassiniarluni sivikitsumik najugaqarallartitsinerit

• sungiusarneqarnerup nalaani piffissami killilimmi najugaqarneq

• piffissami sivisuumi - immaqalu inuuneq naallugu - najugaqarneq; tamanna annertuumik

innarluutilinnut nammineq inigisami najugaqatigiiffimmiluunniit najugaqarnermi

ikiorsiissutigineqarsinnaasunut sanilliullugu ilinniagaqarsimasunit ikiorneqarnissamik

pisariaqartitsinerusunut pisariaqarsinnaavoq.

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqalerneq

Inuup annertuumik innarluutillip ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqarnissaa

eqqarsaatigineqarpat – sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit najugaqarneq pineqarnersoq

apeqqutaatinnagu - kommunip makku isumagissavai:

- annertuumik innarluutillip imaluunniit annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat

nammineersinnaatitaananiluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup sinniisuutitalluunniit

akuersitinneqarnissaa, aamma

- ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissiinissamut qinnuteqaateqarneq: qinnuteqaammut

ilaassapput annertuumik innarluutillip pineqartup allaaserineqarnera, inissiinissamik

kissaateqarnermut tunngavilersuutit najugaqarnerullu suna siunertarissaneraa. Ulloq-unnuarlu

paaqqinnittarfimmi tulleriiaarisartutut ataatsimiititaliaq aalajangiissaaq, pineqartoq ulloq-

unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqassanersoq.

Innarluutillit pillugit inatsisit naapertorlugit, inuup ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneranut

atatillugu pineqartoq pillugu iliuusissat pilersaarusiorneqassapput. Pilersaarusiaq suliarineqassaaq

paaqqinnittarfiup kommunilu angerlarsimaffiup suleqatigiinnerisigut, tamatumanilu pineqartoq

imaluunniit angajoqqaatut oqartussaasut peqataatinneqassapput pilersaarusiarlu sapinngisamik

taakkunannga akuerineqassalluni.

Atortutigut Ikiorsiissutit

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiup sulisuisa annertuumik innarluutilik ikiorlugulu sungiusassavaat,

aamma ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfik nerisassiortoqartarnissamut, eqqiaasoqartarnissaanut il.il.

akisussaavoq. Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfik ulluinnarni paaqqutarinninnermik suliaqarnermi

sulisussanik pisariaqartinneqartunik naammattunik inuttaligaassaaq.

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfik iluaqusersuutinik najugaqartut amerlasuut pisariaqartitaannik

atortulersorneqarsimassaaq. Taakku nalinginnaasumik atortunut ilaatinneqassapput, assersuutigalugu

tigummiviit, anartarfinnut qaffaatit, qaammaqqutit immikkut ittut, igaffimmi atortut immikkut ittut il.il.

Najugaqartunut iluaqusersuutit inuit ataasiakkaat pisariaqartissinnaasaat kommunimit

akuersissutigineqassapput.

Meeqqat inuusuttullu ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmiittut meeqqat inuusuttullu allat tamaasa

assigalugit atuartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat. Atuartitsinermik neqerooruteqarnissaq atuarfiup

pisussaaffigaa. Meeraq ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut kommunip najugaqarfigisap

avataaniittumut inissinneqarpat, kommunip meeqqap najugaqarfigisaata sapinngisamik siusinaartumik

kommunimi inissinneqarfiusumi atuarfeqarnermik ingerlatsivimmut nuunneq nalunaarutigissavaa.


41/113

Inunnut annertuumik innarluutilinnut ilinniakkatigut neqeroorutinut akiliisussaatitaaneq innarluutillit

pillugit inatsisitigut malittarisassiuunneqarani, ilinniartitsineq pillugu inatsitigut malittarisassiugaavoq.

Inersimasut suliassaqartinneqarnissaminnik sapinngisaq naapertorlugu neqeroorfigineqartassapput -

ajornanngippat paaqqinnittarfiup avataani. Suliassaqartitsineq pillugu immikkoortoq 3.12-mi allaqqasut

atuakkit.

3.13.4 Ilaqutariinni paaqqutarineqaraanni

Ilaqutariinni paaqqutarineqartitsineq nalinginnaasumik taamaallaat meeqqanut inuusuttunullu 18-it

inorlugit ukiulinnut atorneqartarpoq. Kommunimi isumaginninnermut ataatsimiititaliap ilaqutariinnut

inissiinissamik aalajangiineranut tunuliaqutaagajunnerusarpoq, meeqqap angajoqqaavi

isumassuinermik perorsaanermillu meeqqap pisariaqartitaanik isumaginnissinnaannginnerat

imaluunniit meeqqap angajoqqaavisa toqusimanerat.

Innarluutilinnut malittarisassat aqqutigalugit meeqqat ilaqutariinni paaqqutaritinneqarsinnaanngillat.

Inissiinerit tamatigut meeqqat inuusuttullu pillugit inatsisit tunngavigalugit pisarput. Tamanna aamma

attuuppoq meeraq annertuumik innarluutilik ilaqutariinnut inissinneqassatillugu.

Taamaattorli innarluutillit pillugit malittarisassat tunngavigalugit, meeqqat annertuumik innarluutillit

oqilisaassinertut angajoqqaarsiaqartinneqarallarsinnaapput. Ilitsersuutip immikkoortua 3.9

oqilisaassinermut tunngasoq takuuk.


Annertuumik innarluutilik ilaqutariinni paarineqalersillugu inissinneqarsimasoq annertuumik

innarluutilittut allatullu namminerisaminnik angerlarsimaffimminni najugaqartutulli

ikiorserneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq. Ikiorserneqarneq taamaattoq tassaasinnaavoq:

• inigisap aaqqissuunneqarnera

• pisinnaasat annikillinerisa kingunerisaanik aningaasartuutaanerusut akilerneqarnerat

• atortutigut ikiorsiissutit

• siunnersuinikkut ikiorserneqarneq pikkorissartitsinerillu

• oqilisaassilluni angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarneq, meeraq ilaqutariinni

inissivinneqarsimappat.

Oqilisaassilluni najugaqartitsineq kommuninit akuersissutigineqarsinnaavoq.

3.13.5 Utoqqaat illuanni najugaqaraanni

Utoqqaat illuat ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiuvoq, kommunimit pilersinneqarlunilu ingerlanneqartoq.

Annertuumik innarluutillit inuusunnerusut utoqqaat illuanni najugaqarnissaat siunertamut

naapertuuttutut isigineqanngilaq. Tamannali allatut ajornartumik pisariaqalersinnaavoq,

najugaqarfissamik naleqqunnerusumik, soorlu namminerisatut inissamik naleqquttumik imaluunniit

najugaqatigiiffimmi inissamik nassaassaqanngippat.


Utoqqaat illuat makkunatigut kiffartuussisarpoq:

• nerisaqartitsilluni ineqartitsillunilu,

• paarsineq paaqqutarinninnerlu,

• suliassanik sammisassanillu neqerooruteqarneq.


42/113

Kommunimut qinnuteqarnerup kingorna innarluutilinnut malittarisassat malillugit

akuerineqarsinnaapput:

• atortutigut ikiorsiissutit

• tapersersortitut ikiorteqartitsineq, annertuumik innarluutilik, utoqqaat illuanni sulisut

amerlassusissai naapertorlugit naatsorsuutigineqartut saniatigut, sungiusarneqarnissamik

pisariaqartitsippat,

• nammineq akilerlugu feeriarluni angalanerni ingiaqateqartitsineq.

Aalajangersimasumik akiliutit najugaqartullu aningaasaqarnera

Utoqqaat illuanni najugaqarnermut akiliutit aalajangersimasut amerlassusissaat aningaasat

isumaginninnermi tunniunneqartartut pillugit kaajallaasitami ersipput.

Inuk annertuumik innarluutilik siusinaartumik pensionisiaqarpat tunngaviusumik aningaasarsiat ikilisat

kisimik tunniuneqartassapput. Aningaasanit taakkunannga atisanut namminerlu atugassanut

aningaasartuutit najugaqartup nammineq akilertassavai. Najugaqartoq pensioninut inummut tapinik

pensionisiaqarnermut inatsisit malillugit kommunimut qinnuteqaateqarsinnaavoq.

3.13.6 Atuartuugaanni

Meeqqat atuarfiat meeqqanik atuartitaasussaatitaasunik tamanik atuartitsinissamut

pisussaaffeqarpoq. Taamaalilluni tamanna meeqqanut annertuumik innarluutilinnut - sunik

innarluuteqarnerat apeqqutaatinnagu - aamma atuuppoq.

Atuartut ineriartornermik kingunerisaanik immikkut isumassortariaqartut immikkut ittumik

atuartinneqarnissamik nalinginnaasumik imaluunniit allatigut perorsaanikkut ikiorserneqarnissamik

neqeroorfigineqartussaapput.

Atuarnerup ukiusa qulingat ilanngullugu taamatut neqerooruteqartarnissaq atuarfiup pisussaaffigaa.

Tamatuma kingorna sunngiffimmi atuartitsineq pillugu malittarisassani periarfissaqarsinnaavoq.

Atuarfeqarfiup aamma pisussaaffigaa atuartut annertuumik innarluutillit aammattaaq

atuartinneqarnissaannut pisariaqartut pigineqarnissaat. Taamaattumik atuarfiup makku isumagissavai:

• atuarfiup illutai aaqqissuunneqassasut meeqqat timimikkut innarluutillit

atuartinneqarsinnaallutillu atuarfiup iluani angalasinnaanngortillugit, tak. illuliornermut

malittarisassat atuuttut.

• atuartunut pisariaqartitsisunut tapersersortitut ikiorteqartitsisoqarnissaa,

• atuartitsinermi atortussat immikkut ittut iluaqusersuutillu pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat,

• angerlarsimaffiup atuarfiullu akornanni angallassinissamut periarfissaqarnissaa,

• atuartut tusilartut tusaaniarnermikkullu annertuumik ajornartorsiuteqartut

oqalutseqartinneqarnissaat.

Innarluutillit pillugit malittarisassat aatsaat immikkut pisoqartillugu iluaqusersuutit atuarfimmi

atorneqartussat immikkut ittut, inunnullu ataasiakkaanut naatsorsuussat, aamma angerlarsimaffimmi

ilinniakkerinermut iluaqusersuut aningaasaliiffiginissaannut atorneqarsinnaapput, soorlu makku:

• qarasaasiat, qarasaasiat angallattakkat ilanngullugit,

• pequtit immikkut ittut, assersuutigalugu allaffiit issiaviillu portussusaat

allanngortinneqarsinnaasut.

Annertuumik innarluutillip meeqqat atuarfiat naammassippagu, ilinniaqqinnissaanut

aamma/imaluunniit sulilernissaanut iliuusissatut pilersaarut kommunip suliarissavaa.


43/113

Ilinniagaqarnermut sulinermullu tunngatillugu iliuusissanut pilersaarusiorneq pillugu immikkoortoq 3.11

innersuunneqarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfinni, inuutissarsiutinik ilinniarfinni ingerlaqqiffiusumillu ilinniarfinni ilinniartunut,

tunngaviit meeqqat atuarfianni atuuttut, amerlanertigut aamma atuuttarput.

3.13.7 Ulluunerani neqeroorutiniittaraanni

Meeqqat inuusuttullu annertuumik innarluutillit kommunip meeraaqqeriviini, meeqqeriviini

sunngiffimmilu ornittagaataanni ukioqatiminnik peqateqarnissaminnut sapinngisamik

periarfissaqartinneqassapput.

Meeraq annertuumik innarluutilik isumaginninnermi perorsaanikkut immikkut ittunik arlalitsigut

pisariaqartitsisinnaasarpoq, meeqqerivinni perorsaanermik ilinniagaqarsimasunit

isumagineqarluarnerpaasinnaasartunik. Meeqqerivinnut qinnuteqartut akornanni kommuni

periarfissaqarpoq, meeqqanik immikkut ikiorsertarialinnik salliutitsinissaminut, soorlu meeqqanik

annertuumik innarluutilinnik.


Kommunip akisussaaffigaa aningaasartuutigisussaallugillu:

• meeqqeriviup ima aaqqissuunneqarnissaa, aammattaaq meeqqat timimikkut innarluutillit

ulluunerani paaqqinnittarfimmut ajornaquteqanngitsumik isersinnaanngorlugit

paaqqinnittarfiullu iluani angalasinnaanngorlugit,

• meeqqeriviup sulisoqartinneqarnerani meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitallit

isumagineqarnissaannut periarfissaqartitsisoqarnissaa.

• meeqqanut immikkut sungiusarneqarnissamik pisariaqartitsisunut tapersersortitut

ikiorteqartitsinissaq, immikkut sungiusaaneq sapinngisamik sulisunit perorsaanikkut

ilinniagalinnit isumagineqassaaq,

• atortutigut iluaqusersuutit sungiusaanermilu atortut meeqqeriviup nalinginnaasumik atortuinut

ilaanngitsut.

Akiliutit

Angajoqqaat meeqqaminnik annertuumik innarluutilinnik meeqqerivimmiittuutillit, angajoqqaat allat

tamarmik akiliuteqartarneranni malittarisassat malillugit, nammineq akiliuteqartarput.

3.13.8 Napparsimmavimmi uninngagaanni

Napparsimmavimmut unitsinneqarnermi peqqinnissaqarfik tassaasarpoq napparsimasup

paarineqarneranik isumaginnittussaq, napparsimmavimmullu unitsinneqarnermut atatillugu

ajornartorsiutinik pilersunik isumaginnittartoq.

Tamanna aammattaaq atuuppoq, unitsinneqarneq nappaammut ajoqusernermulluunniit,

innarluuteqarnermut pissutaasumut, toqqaannartumik attuumassuteqarpat.

Ingiaqateqartitsinermut aningaasartuutit - meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit

Meeqqat inuusuttullu18-it inorlugit ukiullit tamarmik, innarluuteqarnerat innarluuteqannginneralluunniit

apeqqutaatinnagu - napparsimmavimmut unitsinneqassagunik arlalinnik pisinnaatitaaffeqarput.

Meeqqat annertuumik innarluutillit meeqqanut allanut sanilliullutik allaanerusumik pineqassanngillat.

Tunaartarisassat tulliuttuni taaneqartut tassaapput peqqinnissaqarfiup iluani malittarisassanik,

kommunip pisussaaffiinik innarluutillillu pillugit malittarisassanik ataatsimoortitsinerit.


44/113

Ingiaqataasup ataatsip angalaneranut najugaqarneranullu aningaasartuutit Peqqinnissaqarfimmiit

akilerneqartussaapput, tak. Napparsimasup najugaqarfimmi avataani misissorneqarnerani

katsorsarneranilu kiffartuussinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 2, 24.

januar 2005-imeersumi § 9, taanna kingusinnerusukkut Inatsisartut 2008-mi ukiakkut

ataatsimiinneranni oqaluuserisani nr. 36-kkut allanngortinneqarpoq.

Angajoqqaap ingiaqataatinneqartup ataatsip sulinermini isertitassaminik annaasaqaatai, pineqartup

isumaqatigiissutaasigut malittarisassiuunneqartarput.

Meeraq angajoqqaaminit tamanit ingiaqatigineqarnissaminik pisariaqartitsippat, ingiaqataasup

aappaanut aningaasartuutit nalinginnaasumik tassaasarput kommunip meeqqanik isumaginninnermut

atatillugu aningaasartuutissai.

Ingiaqatigitinneqartoq ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi sulisuuppat, ingiaqataasup akissarsiani

nalinginnaasut pigiinnassavai saniatigullu ullormusiaqartinneqarluni. Tapersersortitut ikiortit

kommunimit atorfeqartinneqartut akissarsiatik pigiinnassavaat, ullormusiaqartinneqarlutillu.

Ingiaqataanersiutit pineqartup isumaqatigiissutaa tunngavigalugu tunniunneqassapput.

Inersimasunik ingiaqateqartitsinermi aningaasartuutit

Peqqinnissaqarfik taamaallaat ingiaqateqartitsisarpoq, angalanerup nalaani peqqinnissakkut

ilinniarsimasumik ikiorneqarnissaq pisariaqartinneqarpat.

Inuit nappaateqarnertik pissutigalugu napparsimmavimmut ingiaqateqarnissaminnik

pisariaqartitsippata, ingiaqateqarnissaat peqqinnissaqarfimmiit isumagineqassaaq.

3.13.9 Angalanerit ingiaqateqartitsisarnerlu

Innarluutilinnut malittarisassat inuit annertuumik innarluutillit taakkulu ingiaqatigiunnagaasa angalaneri

assigiinngitsut pillugit malittarisassanik imaqarput:

• feeriarluni angalaneq

• nalliuttorsiornernut annertunerusunut, napparsimasoqarneranut, toqusoqarneranut

ilisisoqarneranullu atatillugu angalanerit,

• oqilisaassinermut atatillugu allami najugaqarallarnermut atatillugu angalanerit,

• paaqqinnittarfimmut imaluunniit ulloq-unnuarlu ikiorsiissutinut allanut imaluunniit

najugaqatigiiffimmut taakkunanngaluunniit angerlarnernut atatillugu angalanerit.

3.14 Sulinngiffeqarluni angalanerit

Nammineq akilerlugu sulinngiffeqarluni angalanerit

Inuit annertuumik innarluutillit:

• Kalaallit Nunaanni kommunimi najugaqarfigisami najugaqartut, imaluunniit

• Kalaallit Nunaanni allamut ilaquttamik najugaqarfiginngisaannut nuunnissaminnik

toqqaasimasut, feeriarlutik angalanitik namminneq akilissavaat.

Kommuni taamaallaat ingiaqateqartitsinermut aningaasaliinissamik akuerisinnaavoq annertuumik

innarluutilik allanit ikiorneqarani nammineq angalasinnaanngippat, imaluunniit tamanna

isumannaallisaanermik pissuteqartumik timmisartuusseqatigiiffimmiit umiarsuaatileqatigiiffimmiilluunniit

piumasaqaataappat.


45/113

Annertuumik innarluutilik umiarsuarluni angalasinnaanngippat, taamaattumillu timmisartortariaqarpat,

timmisartorluni angalanerup akisunerussutaata akilerneqarnissaa kommunip akuersissutigisinnaavaa,

taamaaliornikkut ingiaqateqartitsinissaq pisariaqartinneqarunnaassappat.

Meeqqat inuusuttullu angajoqqaaminni najugaqartut feeriarnissaat angajoqqaat aalajangerlugulu

akilissavaat. Meeraq innarluuteqarnini pissutigalugu angajoqqaat saniatigut angalaqateqarnissamik

pisariaqartitsippat, ingiaqateqartitsinerup akilerneqarnissaa kommunip akuersissutigisinnaavaa.

Sulinngiffeqarluni angalanerup siunertaa sivisussusialu: Kommunip inuup annertuumik innarluutillip

18-it inorlugit ukiullip ingiaqateqartinnissaata akilernissaa ukiumut ataasiarluni akuerisinnaavaa,

Kommunip annertuumik innarluutillit 18-it sinnerlugit ukiullit ingiaqateqartinnissaasa akilerneqarnissaat

taamaallaat ukiut pingasukkaarlugit akuerisinnaavaa. Ingiaqateqartitsineq Kalaallit Nunaanni

qaqutigullu Kalaallit Nunaata avataanut angalanernut ingiaqateqartitsinerup akilerneqarnissaa

akuerineqarsinnaavoq. Ullut 9-t tikillugit ullut angalaffiusut ilanngunnagit ingiaqateqartitsinerup

akilerneqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.

Feeriarfimmi ikiorteqarneq: Feeriarfimmi tapersersortitut ikiortimik naapertuuttumik

pissarsisoqarsinnaappat, periarfissaq taanna atorneqassaaq, innarluutillip najukkamineersumik

tapersersortitut ikiortinik angalaqateqartinneqarnissaanut taarsiullugu. Pingaaruteqarpoq, suliamiit

suliamut immikkut nalilersuisarnissaq.

Ingiaqataasunut, ilaqutaanngitsunut, akuersissutigineqarsinnaapput:

• bilitsinut aningaasartuutit,

• najugaqarnermut aningaasartuutit,

• ullormusiat, Ingiaqataanermut akissarsiat isumaqatigiissutit naapertorlugit sulinermilu

akissarsiassanik annaasaqarnersiaajunnartut.

Ingiaqataasoq, assersuutigalugu paaqqinnittarfimmi sulisoq, ingiaqataanermi nalaani isumaqatigiissutit

naapertorlugit akissarsiaqarpat, sulisoq sulinermi akissarsiassanik

annaasaqarnersiuteqarsinnaanngilaq.

Ilaqutaasoq ingiaqatigisitaappat makku akilerneqarnissaat kommunip akuersissutigisinnaavai:

• bilitsinut aningaasartuutinut,


Ilaqutaasup sulinermi akissarsiassaminit annaasaminik taarsiivigineqarnissaa

akuersissutigineqarsinnaanngilaq, tassami ingiaqateqartitsinermi siunertaasussaammat ilaqutaasup

taassuma innarluuteqartoq feeriaqatigissagaa, taamaattumillu feeriassani siunertamut tassunga

atussallugu.

Akiliunneqarluni sulinngiffeqarnermi angalaneq - Kalaallit Nunaanni inersimasut annertuumik

innarluutillit

Inersimasut annertuumik innarluutillit akiliunneqarlutik feeriarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq,

innarluuteqarnertik pissutigalugu:

• Kalaallit Nunaanni Oqartussamit misissorneqarsimagunik:

• kommunip najugarisap avataani najugaqarunik, manna pissutigalugu:

• pineqartup tapersersorneqarnissaminut, katsorsarneqarnissaminut

paaqqutarineqarnissaminullu pisariaqartitaasa matuneqarnissaat kommunimi najugarisami

periarfissaqannginnerat.


46/113

Taamaalilluni inuit najugaqatigiiffimmi, ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi, utoqqaat illuanni

paaqqutarinnittarfimmiluunniit najugaqartut tassani pineqarsinnaapput.

Akiliunneqarluni sulinngiffimmi angalaneq ukiumut ataasiaannarluni akuersissutigineqarsinnaavoq.

Sulinngiffeqarluni angalanerup siunertarissavaa, annertuumik innarluutillip Kalaallit Nunaanni

ilaquttaminut najugaqaqarfimminullu (“nunaminut”) attaveqarnerminik attassiinnarnissaa.

Taamaattumik angalaneq taamaattoq najugarisamut ilaquttanulluunniit tikeraarnermut atorneqassaaq.

Innarluutillip allamut angalanissani kissaatigiguniuk, angalaneq nammineerluni akilertariaqarpaa.

Najugarisaq tassaavoq najugaq pineqartup angerlarsimaffittut misigissuseqarfigisaa: Illoqarfik

nunaqarfilluunniit najugaqarfigisaq, imaluunniit ilaquttat najugaqarfigisaat, imaluunniit najugaq alla

pineqartup attaveqarfigilluarlugulu misigissuseqarfigisaa.

Akiliunneqarluni sulinngiffeqarnermi angalaneq innarluutillip angalanissaanut atugassatut

nalinginnaasumik akuersissutigineqartarpoq. Pineqartoq nammineerluni angalasinnaanngippat aatsaat

qanigisatut ilaqutaasup ataatsip akiliunneqarluni tikeraarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.

Innarluutillip kimit tikeraarneqarnissani nammineq aalajangissavaa.

Annertuumik innarluutilik nammineersinnaajunaarsitaasimappat sinniisua kommuni suleqatigalugu

aalajangiissaaq. Ajornanngippat innarluutilik namminnerluni aalajangiiniarnermut

peqataatinneqassaaq.

Inuup akiliunneqarluni sulinngiffeqarluni angalaneranik akuersissuteqarnermi makku ilaatinneqarput:

• bilitsinut aningaasartuutit

• najugaqarnermut aningaasartuutit nerisaqarneq ilanngullugu, innarluutilik

ilaquttaminiissinnaanngippat.

Ilaqutaasup akiliunneqarluni tikeraartinneqarneranut aningaasartuutit taakku assingisa

akilerneqarnissaat aamma akuersissutigineqassaaq.

Innarluutilik ingiaqateqarnissaminik pisariaqartitsippat kina ingiaqatigiumanerlugu innarluutillip -

tamanna ajornanngippat - nammineq aalajangissavaa.

Ingiaqataasunut, ilaqutaanngitsunut, akuersissutigineqarsinnaapput:

• bilitsinut aningaasartuutinut,


• ullormusiat, isumaqatigiissutit malillugit ingiaqataanersiutit sulinikkullu akissarsiassanik

annaasaqarnisiaajunnartut.

Ingiaqataasoq, assersuutigalugu paaqqinnittarfimmi sulisoq, ingiaqataanermi nalaani isumaqatigiissutit

naapertorlugit akissarsiaqarpat, sulisoq sulinermi akissarsiassanik

annaasaqarnersiuteqarsinnaanngilaq.

Innarluutillip qassinik ingiaqateqartinneqarnissi pisariaqartinneraa erseqqissumik naliliiffigineqassaaq.

Marlunnik ingiaqateqartitsinissamut qaqutiguinnaq aningaasaliisoqartarpoq. Marlunnik

amerlanerusunik ingiaqateqartitsinissaq pisariaqartinneqarpat, angalaneq innarluutilimmut ima

nanertuutaatigisinnaavoq, pitsaanerusinnaalluni ilaqutaasumik tikeraartitsinissap

aningaasaliiffiginissaata akuersissutiginissaa.

Ingiaqataasoq ilaqutaappat makku akilerneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaapput:


47/113

• bilitsinut aningaasartuutit


Akiliunneqarluni tikeraarnernisulli matumani aamma, ilaqutaasup annertuumik innarluutillip

feeriaqatiginissaa nammineq soqutigisarissavaa.

Annertuumik innarluutillip qanigisami nunaqarfimmi najugaqartut tikeraarnissaat kissaatigippagu,

nunaqarfimmilu naleqquttumik inissaqartitsisoqaranilu nunaqarfiup tikinniarnera ajornakusoortuuppat

tassunga taarsiullugu illoqarfimmi qaninnerpaami feeriartoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.

Taamaaliortoqassappat ilaqutaasumut ataatsimut makku akilerneqarnissaat

akuersissutigineqarsinnaapput:

• angalanermut aningaasartuutit,

• najugaqarnermut aningaasartuutit, ilaqutaasoq najugaqarfigisinnaasaminik nammineq

pissarsisinnaanngippat.

Ilaqutaasup nerisaqarnini nammineq akilissavaa.

Innarluutillip kommunitut najugarisaata makku isumaginissaat pisussaaffigai:

• ukiumoortumik sulinngiffeqarluni angalanissap neqeroorutiginera. Innarluutilik

sulinngiffeqarluni angalannginnissaminut soorunami pisinnaatitaaffeqarpoq.

• innarluutilimmik - ingiaqateqarpallu ingiaqataanik - innarluutillip ilaqutaani

najugaqarsinnaanngippata inissaqartitsinissaq,

• tapersersuinikkut ikiorsiissutit immikkut ittut, pisariaqartinneqarpata,

• sulinngiffeqarnerup nalaani angalaartitsinerit imaluunniit sunngiffimmi sammisaqartitsinerit.

Siunertamut naapertuunnerpaassaaq, kommunimi suliamik ingerlatsisup feeria aaqqissuuppagu

pineqartup najugaqatigiiffimmi paaqqinniffimmiluunniit attaveqaataa suleqatigalugu.

Akiliunneqarluni sulinngiffeqarnermi angalaneq – Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu annertuumik

innarluutillit

Sulinngiffeqarluni angalanissamut inersimasunut piumasarineqartut asserluinnaat malillugit meeqqat

inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit angalatinneqarsinnaapput.

Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit suli nammineersinnaanngimmata makku aamma

eqqumaffigineqartussaapput:

• sulinngiffeqarluni angalanissap pilersaarusiorneqarnerani angajoqqaatut

oqartussaassuseqartoq peqataatinneqassaaq,

• kisianni pingaarnerpaajuvoq meeraq angalanissamut pisinnaatitaaffeqarmat: Meeraq

ingiaqateqarluni angalasinnaaguni taannaammat angalasussaq. Angajoqqaatut

oqartussaassuseqartut meeqqamut namminneq tikeraarniarlutik aalajangersinnaanngilaat,

• meeraq angalasinnaanngippat kia/kikkut meeqqamut tikeraarnissaat angajoqqaatut

oqartussaassuseqartup aalajangersinnaavaa.

Ukiumoortumik sulinngiffeqarluni angalanerup saniatigut meeqqap/inuusuttup ukiumut suli ataasiarluni

angalanissaa akuersissutigineqarsinnaavoq:

• angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut pitsaasumik attaveqarnerata

attatiinnarneqarnissaanut pisariaqartutut nalilerneqarpat,

• meeqqap tamanna nammineerluni kissaatigippagu aappassaanik angalaneq pineqartoq

angajoqqaatut oqartussaasumut ataatsimut imaluunniit qanigisatut ilaqutaasup allap

meeqqamut tikeraartinneqarneranut atorneqarsinnaavoq. Matumani meeqqap


48/113

kissaateqarnera aalajangiisuussaaq, angajoqqaatut oqartussaassuseqartup kissaatigisaa

aalajangiisuunani.

• angalanerit aappaat taanna meeqqap qanigisatut ilaquttaminut allamut tikeraarnissaanut

aamma atorneqarsinnaavoq, meeqqap tamanna kissaatigippagu, taamaaliornissarlu

angajoqqaatut oqartussaassuseqartup ajorinngippagu.

Meeraq paaqqinnittarfimmut allamut nuuppat angalanerit aappaat allanik piumasaqaatitaqartinnagu,

angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaata paaqqinnittarfimmut nutaamut tassunga

tikeraarneranut atorneqarsinnaavoq.

Imaappoq meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit ukiumut marloriarlutik feeriarnermut atatillugu

angalatinneqarsinnaasut, pisariaqartinneqartutut ingiaqateqartinneqarlutik.

Angalaneq ataaseq meeqqap angerlarsimaffimminut tikeraarneranut sapinngisamik

atorniarneqartariaqarpoq, aappaalu meeqqap kissaateqarnera malillugu eqaannerusumik

atorneqarsinnaalluni, kisianni killissarititaasut qulaani taaneqartut iluanni.

Inunnut Danmarkimi inissinneqarsimasunut sulinngiffeqarluni angalanissamut akuersissuteqarnermut

tunngatillugu, tikeraarluni angalanerit pillugit immikkoortoq 4.3 innersuunneqarpoq.

3.15 Nalliuttorsiornernut, napparsimasoqarneranut toqusoqarneranut ilisisoqarneranulluunniit

atatillugu angalanerit

Immikkut pisuni taakkunani kikkut angalanissaat akuersissutigineqarsinnaappat?

Inunnut annertuumik innarluutillinnut sulinngiffeqarluni angalanerit pillugit malittarisassat

matumanissaaq atuupput, tassalu:

• inuit innarluutillit kommunimi najugarisaminni najugaqartut, imaluunniit nuunniarlutik

nammineerlutik aalajangersimasut immikkut pisuni angalanerit nammineq akilissavaat,

• inuit kommunip najugarisamik avataani najugaqartussatut inissinneqarsimasut, Kalaallit

Nunaanni angalanissaminnut akiliunneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.

• inuit Danmarkimi najugaqartussatut inissinneqarsimasut Kalaallit Nunaannut

angalanissaminnut akiliunneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.

Pisut ilaanni qanigisaasup ataatsip annertuumik innarluutilimmut Kalaallit Nunaanniittumut

Danmarkimiittumulluunniit tikeraarnissaa akilerneqassasoq akuersissutigineqarsinnaavoq.

Matumani qanigisaasut tassaatinneqarput ilaquttat ilaat ikinnerusut, annertuumik innarluutillip qanimut

attaveqarfigisatut immikkut misigissuseqarfigisai. Taakku tassaanerusarput angajoqqaat

immaqaluunniit qatanngutit, aamma tassaasinnaapput aanaa/aataakkut, assersuutigalugu pineqartoq

taakkunani peroriartorsimappat.

3.15.1 Nalliuttorsiornerit

Annertuumik innarluutilik nalliuttorsiorpat

Ullut nalliuttorsiorfiit tassaapput akunnaattumik ukioqalerluni inuuissiornerit (assersuutigalugu 50-

iliinerit), apersortinnerit, katittorsiornerit taakkulu assigisaat.

Annertuumik innarluutilik nalliuttorsiorpat qanigisatut ilaqutaasoq ataaseq innarluutilimmut

najugaqarfigisaanut tikeraarnissaminut akiliunneqarsinnaavoq, imaappoq Kalaallit Nunaanni

imaluunniit Danmarkimut.


49/113

Atuutinngiffia ataasiuvoq: Innarluutillip ukiumoortumik angalanissaa, qanigisap tikeraarneranik

taarserneqarsimappat - innarluutillip nammineq angalasinnaannginnera pissutigalugu -

nalliuttorsiornissamut tikeraarluni angalanissaq nalinginnaasumik immikkut akuersissutigineqarneq

ajorpoq. Taamaaliortoqassappat ilaqutaasup ukiumoortumik ataasiarluni angalanissani siunertamut

tassunga atortariaqarpaa.

Innarluutillip ilaqutaasa ilaat nalliuttorsiorpat

Innarluutillip ilaqutaasa ilaat nalliuttorsiorpat innarluutillip ukiumoortumik sulinngiffeqarluni

angalanissani atussavaa, imaattoqarpat:

• innarluutilik nalliuttorsiornermut peqataajumappat, sulinngiffeqarluni angalanissami allatut

atornissaanut taarsiullugu, aamma

• Ullorsiorneq siumut oqaatigineqarsinnaappat, soorlu inuuissiornerit apersortinnerillu.

Taamaalilluni innarluuteqartoq ullunut nalliuttorsiorfinnut siumut oqaatigineqareersinnaasunut

immikkut angalanissamut akiliunneqarsinnaanngilaq. Soorunami pineqartup nammineq

aalajangissavaa, feeriarluni akiliunneqarluni angalanissani ilaqutariinni nalliuttorsiornermut

peqataanermut allatulluunniit atorumanerlugu. Ilaqutaasut aammattaaq katittoornerup kuisitsinerullu

ullussaat inissittariaqarpaat, innarluutilik peqataanissaanut periarfissillugu.

3.15.2 Nappaammik peruluuteqarneq

Inuk annertuumik innarluutilik nappaateqarluni perululerpat

Annertuumik innarluutilik nappaateqarluni perululerpat qanigisaasup ataatsip akiliunneqarluni

tikeraartinneqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq, imaattoqarpat:

• nappaat inuunermik ulorianartorsiortitsippat, aamma

• piaartumik takkuttoqarnissaa pingaartuuppat.

Annertuumik innarluutillip Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit najugaqarfigisaanut angalaneq

akilerneqassaaq. Angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutit akilerneqarnissaat

akuersissutigineqassaaq.

Qanigisaq nappaateqarluni perululerpat

Qanigisaq nappaateqarluni perululerpat, annertuumik innarluutillip ilaquttaminut tassunga

ornigunnissaanut akiliussisoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq, kisianni taamaallaat Kalaallit

Nunaanni Kalaallit Nunaannulluunniit. Taamaalilluni innarluutilik akiliullugu

Danmarkiliartinneqarsinnaanngilaq, innarluutillip ilaqutai Danmarkimi najugaqaraluarpataluunniit.

Immikkorluinnaq ittumik siumullu naatsorsuutigineqariinngitsumik pisoqarpat, malittarisassat taakku

aamma atuutissapput.

3.15.3 Toqusoqarnera ilisisoqarneralu

Annertuumik innarluutilik toquppat

Annertuumik innarluutilik toquppat ilaqutaasut akiliullugit angalanissaannut aningaasaliinnissaq

akuersissutigineqarsinnaanngilaq.

Tamatumunnga pissutaavoq innarluutilinnut malittarisassat naatsorsuussaammata ikiorsiissutinut,

annertuumik innarluutillip nammineq toqqaannartumik iluaqutigisinnaasaanut. Qanigisaasut sulisunik

allanilluunniit annertuumik innarluutillip najugaqarfiani ilisarisimannittunik oqaloqateqarnissartik


50/113

annertuumik pisariaqartissinnaavaat. Aningaasartuutit taakku ilaqutaasut nammineq

akilertariaqarpaat, pissaaleqisoqartillugulu aningaasartuutit taamaattut pisariaqarfiatigut pisortanit

ikiorsiissutit pillugit peqqussut tunngavigalugu kommunimit matuneqarsinnaapput.

Annertuumik innarluutilik toqquiginngisamini ilineqassappat illerfiata angallanneqarneranut

aningaasartuutit tamakkiisut ilaannakortulluunniit akilerneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.

Qanigisaq toquppat

Qanigisap toquneranut ilisaaneranullu atatillugu annertuumik innarluutilik akiliullugu

angalatinneqarsinnaavoq, pisariaqarpat ingiaqateqartitsineq ilanngullugu. Kalaallit Nunaaniinnaq

imaluunniit Kalaallit Nunaanuinnaq angalanernut akiliussisoqarsinnaavoq, Danmarkimut angalanerit

pinnagit.

3.16 Oqilisaassinermi najugarisassamut najugarisassamiillu angalaneq

Annertuumik innarluutillip oqilisaassinermi najugassaanut tassanngaanniillu, pisariaqarpallu

ingiaqataatinneqartup angalaneranut aningaasartuutit akilerneqarnissaat kommunip

akuersissutigissavaa, imaattoqarpat:

• oqilisaassinermut atatillugu najugaqarallarnissaq illoqarfimmi innarluutillip najugarinngisaani

pissappat, aamma oqilisaassilluni najugaqartitsineq ukunani pissappat:

• angajoqqaarsiaqartitsilluni,

• najugaqatigiiffimmi,

• utoqqaat illuanni paaqqutarineqartulluunniit immikkoortortaqarfianni.

Taamatut akuersissuteqarnermi sulinngiffeqarluni angalanermi aningaasartuutaasartut assingi

matussuseqarnertarput.

Annertuumik innarluutilik ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqarpat, inissinneranut

anineranullu atatillugu angalanernut aningaasartuutit oqilisaassinermi najugaqartitsisarnermi periuseq

malillugu matussuserneqassapput.

Angalanernut aningaasartuutissanik akuersissuteqarnermi sulinngiffeqarluni angalanermi

aningaasartuutaasartut assingi matussuseqarneqassapput.

Kommunip, oqilisaassinermut atatillugu najugaqarfissaq suleqatigalugu, angalaneq

pilersaarusiussavaa.

3.17 Ulloq-unnuarlu najugaqarfimmut tassanngaanniillu nuunneq, najugaqatigiiffiit

ilanngullugit

Annertuumik innarluutilik kommunip najugarisami avataani najugaqartussanngorlugu inissinneqarpat,

• najugaqatigiiffimmi nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmi,

• utoqqaat illuanni paaqqutarineqartulluunniit immikkoortortaqarfianni

angalanermut aningaasartuutit, pisariaqarpat ingiaqateqartitsineq ilanngullugu akilerneqarnissaat

kommunip akuersissutigisinnaavaa.

Annertuumik innarluutilik ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqarpat, inissinneranut

aallarneranillu atatillugu angalanernut aningaasartuutit, oqilisaassinermi najugaqartitsisarnermi

periuseq malillugu, matussuserneqassapput


51/113

Angalanernut aningaasartuutissanik akuersissuteqarnermi sulinngiffeqarluni angalanermi

aningaasartuutaasartut assingi matussuseqarneqassapput.

Kommunip, oqilisaassinermut atatillugu najugaqarfissaq suleqatigalugu, angalaneq

pilersaarusiussavaa.

Immikkoortoq 4 Kalaallit Nunaata avataani najugaqarneq

Danmarkimi Kalaallit Nunaata sinniisoqarfiata sulisut immikkoortoq 4-mi KNS-imik naalisarneqarput.

Ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi inissiinissaq pisariaqartinneqalerpat, kommuni Isumaginninnermut

Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu sapinngisamik Kalaallit Nunaanni paaqqinnittarfimmi inissamik

innersuussissaaq.

Kisianni pisinnaassutsip annikilleriarneri ataasiakkaat imaluunniit pisinnaasatigut annikilleriaatsit arlallit

ataatsikkoortut ima immikkuullaritsigisinnaapput katsorsarneqarnissaalluunniit ima

ajornakusoortigisinnaavoq, pineqartoq Kalaallit Nunaanni ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmik

naleqquttumik neqeroorfigineqarsinnaanani. Kalaallit Nunaanni najugaqarfinnik naleqquttumik

periarfissaqanngippat, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissutigisinnaavaa, pineqartup

Kalaallit Nunaata avataani inissinneqarnissaa. Tassunga atatillugu "Kalaallit Nunaata avataani"

nalinginnaasumik isumaqarpoq Danmarkimi.

Innarluutilik Danmarkimut inissinneqarsimappat, pineqartoq qallunaat paaqqinnittarfiini

najugaqariaatsinilu allani najugaqartutulli pisinnaatitaaffeqarpoq pisussaaffeqarlunilu: Danmarkimi

inatsisinut atuuttunut ilaatinneqarput, naak Kalaallit Nunaanni oqartussat inissiinissamik

aalajangiisuugaluartut, najugaqarnermullu atatillugu aningaasartuutinik akiliisaraluartut.

Danskit inatsisitigut malittarisassaannut ilaatigut ilaapput:

1. Isumaginninnermut tunngasuni inatsisitigut illersugaaneq ingerlatsinerlu pillugit nalunaarut

nr. 1054, 7. september 2010-meersoq.

2. Isumaginninnikkut kiffartuussineq pillugu inatsit pillugu nalunaarut nr. 1096, 21. september

2010-meersoq.

3. Isumaginninnikkut utoqqarnullu najugassianut nalinginnaasunut killissarititaasunut

isumaqatigiissutit il.il. pillugit Isumaginninnermut ministeeriaqarfiup nalunaarutaa nr. 36,

23. januar 2006-imeersoq.

4. Tikeraarluni angalaneq aamma Danmarkimi imaluunniit Kalaallit Nunaanni

najugaqartitsinermi najugaqariaatsinik neqerooruteqarnerit pillugit Isumaginninnermut

ministeeriaqarfiup nalunaarutaa nr. 1389, 12. december 2006-imeersoq.

5. Piginnaanermik atuineq allallu inersimasut nammineq aalajangiisinnaanerannut

pisinnaatitaaffiannik kalluisut kiisalu inersimasunut sillimaniarnikkut immikkut

pineqaatissiisarnerit aamma kiffartuussinermut inatsit malillugu najugaqarfinnik

tigusinissamut pisussaatitaanerit pillugit Isumaginninnermut ministeeriaqarfiup

nalunaarutaa nr. 688, 21. juni 2010-meersoq..

6. Kommunit nuna tamakkerlugu nunalluunniit immikkoortuini immikkut sammisalinnut

aningaasaliinermi tunngavigisartagaat pillugit Isumaginninnermut ministeeriaqarfiup

nalunaarutaa nr. 781, 6. juli 2006-imeersoq.

7. Kommunit aningaasartuuteqarnikkut tunngavilinnik akiliutinik neqerooruteqartarnerat

pillugu Isumaginninnermut ministeeriaqarfiup nalunaarutaa nr. 683, 20. juni 2007-

imeersoq.


52/113

8. Killissarititaasunut isumaqatigiissutit il.il. pillugit Isumaginninnermut ministeeriaqarfiup

nalunaarutaa nr. 17, 3. marts 2006-imeersoq.

Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit

Inuit 18-it inorlugit ukiullit nammineersinnaatitaanngillat, angajoqqaatullu oqartussaassuseqartoq

meeqqamut inuusuttumulluunniit qallunaat paaqqinnittarfiannut inissinneqarsimasumut

pisussaaffeqarlunilu pisinnaatitaaffeqarpoq, meeqqap inuusuttulluunniit Kalaallit Nunaanni

paaqqinnittarfimmut inissinneqarsimasup pisussaaffiisa pisinnaatitaaffiisalu assinginik.

Angajoqqaatut oqartussaasut, assersuutigalugu katsorsaanermik inissiivigisamilluunniit

allanngortitsinissamik aalajangiisoqannginnerani peqataatinneqassapput. Kalaallit Nunaannut

sulinngiffeqarluni tikeraarnerup nalaani, kommuni - angajoqqaatut oqartussaassuseqartut aamma

meeqqap angalanermini ingiaqatai peqatigalugit - meeqqap siunissami periarfissai oqaluuserissallugit,

iliuusissanut pilersaarut suliarissallugu aamma meeqqap Kalaallit Nunaannut utersinnaanera pillugu

naliliinissamut periarfissaqarluassaaq.

Inuit 18-it sinnerlugit ukiullit

Inuit 18-it sinnerlugit ukiullit nammineersinnaatitaapput, pissutsillu imminnut tunngasut

aningaasaqarnertillu nammineq aalajangiivigisinnaallugit.

Inuup pineqartup pissutsit imminut tunngasut toqqissisimanartumik isumagisinnaanngippagit,

pineqartoq nammineersinnaatitaajunnaarsinnaavoq, sinniisussamillu nammineersinnaatitaanngitsup

soqutigisaanik isumaginnittussamik toqqaasoqarsinnaalluni. Inuit Danmarkimut inissinneqarsimasut

Sinniisussamik toqqaasarneq pillugu inatsit 14. juni 1995-imeersoq Kalaallit Nunaannut atuutinngitsoq

malillugu tamanna pissaaq.

Kalaallit Nunaanni kommunip angerlarsimaffiusup annertuumik innarluutillit Danmarkimi inissinnerinut

atatillugu aningaasartuutit tamaasa akilissavai. Taakkununnga aammattaaq ilaapput immikkut

perorsaanikkut suliniutit, immikkut atuartinneqarneq ulluuneranilu neqeroorutit.

Inuit Danmarkimi paaqqinnittarfimmi najugaqarfinniluunniit allani inissinneqarsimasut, ima

annertutigisumik innarluuteqarput, amerlanersaat qallunaat isumaginninnikkut pensionisiaannik 18-inik

ukioqaleraangamik pisartagaqalernissamut pisinnaatitaassallutik. Pensionisiat qallunaat

oqartussaasuinit akuersissutigineqarunik, najugaqartumut toqqaannartumik tunniunneqartassapput.

Najugaqartut namminneerlutik pensionisiatik pilersorneqarnerminnut akiliutitut atortassavaat. Ilaatigut

pensionisiat atorneqassapput ineqarnermut, nerisaqarnermut, errorsinermut eqqiaanermullu, atisanut

aamma pequtinut akiliutitut.

4.1. Inissiinermi pissutsit

Kalaallit Nunaata avataanut inissiinissaq pitinnagu, Kalaallit Nunaanni najugaqarnissamut periarfissat

tamarmik misissoqqaarneqassapput. Danmarkimi inissiisoqassappat, Kalaallit Nunaat Danmarkilu

suleqatigiissapput.

Kalaallit Nunaanni kommuni tassaavoq, ulloq-unnuarlu paaqqinniffimmi inissiinissaq pillugu

aalajangiisussaq, sapinngisaq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni. Kalaallit Nunaanni ulloq-unnuarlu

paaqqinniffimmi ineqarnissamut periarfissaarutivippat, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata avataani

ulloq-unnuarlu paaqinniffimmut najugaqarfimmulluunniit assingusumut inissiinissaq

akuersissutigisinnaavaat.


53/113

Ulluinnarni suleriutsitut kommunalbestyrelsip misissussavaa, annertuumik innarluutilik pineqartoq

Kalaallit Nunaanni inissaqartinneqarnersoq imaluunniit ineqarfissaanik pilersitsisoqarsinnaanersoq.

Aammattaaq kommunalbestyrelsi Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup ulloq-unnuarlu

paqqinniffinnut immikkoortortaqarfianut tusarniaassaaq, Kalaallit Nunaanni ulloq-unnuarlu

paaqqinniffinni naleqquttunik inissaqarnersoq paasiniarlugu.

Kommunalbestyrelsip periarfissaasinnaasut tamaasa misissoreerunigit, Kalaallit Nunaannilu

najugaqarfimmik naleqquttumik nassaarani, kommunalbestyrelsi Kalaallit Nunaata avataani

inissiinissaq pillugu aalajangiissaaq. Aalajangiineq Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut

nassiunneqassaaq, inuup pineqartup innarluutaa pillugu paasissutissat pigineqartut assilineri

ilanngullugit, taakkununnga ilanngullugit nakorsamit oqaaseqaatit aamma/imaluunniit tarnip

pissusaanik ilisimasallip oqaaseqaatai, kiisalu kommunip iliuusissatut pilersaarusiaa, tassanilu

inissiinermut siunertaq sivisussussaatullu ilimagisaasoq ersissapput.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani (KNS) sulisut suliamik

suliaqartut, aalajangiinerup pappiarallu nassiunneqartut tigunerat pillugu paasissutissat assilinerisigut

ilisimatissavai, Naalakkersuisoqarfik Kalaallit Nunaata avataanut inissiinissap akuersissutiginissaa

pillugu isummertinnagu.

Aammattaaq Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup Danmarkimi inissiinissap akuerineqarnerata

imaluunniit itigartinneqarnerata assilineqarneranik nassiussinikkut KNS ilisimatissavaa.

Kalaallit Nunaata avataani inissiinissaq naalakkersuisoqarfimmit akuerineqarpat, kommunalbestyrelsi

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisunut suliamik ingerlatsisunut saaffiginnissaaq, Kalaallit Nunaata

Sinniisoqarfianit ikiorneqarnissaq pillugu, tak. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aamma

KANUKOKA-p akornanni ingerlatsinermut isumaqatigiissut, 4. novembari 2011-meersoq.

Ikiuinermut ilaapput, Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani (KNS) sulisut suliamik ingerlataqartut, inuup

pineqartup Danmarkimiinnerani allaffissornikkut tigussaasutigullu suliassanik isumaginninnissaat,

makku ilanngullugit:

1) Danmarkimi inissiinissaq sioqqullugu pissutsit.

2) Pineqartumit, Danmarkimi najugaqarfimmit Kalaallit Nunaannilu kommuniniit aamma danskit

kommuniniit nunallu immikkoortuiniit saaffigineqarnissamut piareersimaneq.

3) Kalaallit Nunaanni kommuninut aamma danskit kommuniinut nunallu immikkoortuinut

attaveqarneq.

4) Najugaqarfimmut attaveqarneq, tassunga inuup annertuumik innarluutillip malittarineqaqqinnissaa

ilanngullugu.

5) Inuk annertuumik innarluutilik pillugu peqatigalugulu ataatsimiinnernut peqataaneq.

6) Tikeraarluni angalanerit.

7) Angerlartitsineq.

9) Akiligassanik aqutsineq missingersuutinillu nakkutiginninneq.

10) Missingersuusiorneq.

11) Kisitsisitigut paasissutissiorneq.

12) Allat.

KNS taamaallaat allaffissornikkut suliassanut atatillugu ikiuinissamik neqerooruteqarsinnaavoq. KNS

innarluutilinnut inatsisit naapertorlugit aalajangiinissaminut pisinnaatitaanngilaq.


54/113

1 pillugu) Danmarkimi inissiinissaq sioqqullugu pissutsit.

KNS kommunip Danmarkimi najugaqarfimmik naleqquttumik ujaasinerani ikiuutissaaq, Danmarkimilu

kommunimut najugaqarfissamut iliuuseqartussaasumullu attaveqarneq pilersissallugu, aamma

Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuunnermi tigusaanerusutigut ajornartorsiutaasinnaasunut

ikiuutissalluni.

Tamanna KNS-ip danskit kommuniinut/paaqqinnittarfinnut attaveqarneratigut, pineqartullu Danmarkimi

sumi inissinneqarsinnaaneranik misissuineratigut pissaaq. Najugaqarfiusup ingerlatsinermullu

akisussaasup (danskit kommuniata nunalluunniit immikkoortuata) nalilissavaat, pineqartoq

inissinneqarsinnaanersoq. Tamatuma kingorna KNS-p Kalaallit Nunaanni kommuni

nalunaarfigissavaa, sumi naleqquttumik inissaqarnersoq.

Kalaallit Nunaanni kommunip inissatut neqeroorutaasoq akueriumallugu aalajangiuppagu, KNS-ip

akiliutigisimasat utertinnissaannik isumaqatigiissutissaq siunnersuusiussavaa Kalaallit Nunaannilu

kommunimut nassiullugu, tassani atsiorneqareeruni Danmarkimi kommunimut utertinneqassaaq, KLS-

imullu nuunnera nassiunneqarluni.

Aammattaaq KNS-ip Kalaallit Nunaanni kommuni suleqatigalugu, nuukkiartorluni angalanissaq

najugarisassamilu sungiusarnerup ingerlanissaa aaqqissuutissavaa aammalu malitseqartitsinissamut

il.il. isumaqatigiissusiorluni.

2 pillugu) Saaffigineqarnissamut piareersimaneq.

KNS-ip pineqartumit, Danmarkimi najugaqarfimmit, Kalaallit Nunaanni kommuninit aamma danskit

kommuniinit nunallu immikkoortuinit suliassat inummut tassunga tunngasut pillugit saaffiginnissutit

akisassavai.

3 pillugu) Danskit kommuniinut aamma Kalaallit Nunaanni kommuninut il.il. attaveqarneq.

KNS-ip Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kommunit attaveqarfigisassavai, assersuutigalugu suliniutit

annertuumik allanngornissaat pillugit aalajangiisoqassatillugu.

Danskit kommunii danskit inatsisaat malillugit aalajangiisarput. KNS Kalaallit Nunaannilu kommunit

aalajangiinerit suleriaatsillu taakku malinnissaannut pisussaatitaapput. Danskit aamma Kalaallit

Nunaanni isumaginninnikkut pisortaqarfiit akornanni aalajangersakkat taakku malillugit pisussaaffinnik

isumaqatigiinngissutit Ankestyrelsimit - Naammagittaalliuteqarnermut Aqutsisoqarfimmit - (danskit

Naammagittaalliuteqartarfiata) aalajangiiffigisassavai, isumaginninnermi sullissineq pillugu inatsimmi §

196, imm. 3 naapertorlugu.

4 pillugu) Najugaqarfimmut attaveqarneq.

KNS najugaqarfimmik attaviginnissaaq, soorlu inissiinermut, tikeraarluni angalanermut il.il. atatillugu.

5 pillugu) Ataatsimiinnernut peqataaneq.

KNS-ip nalilissavaa, kalaallit kommuniat sinnerlugu pineqartumut tunngatillugu ataatsimiinnernut KNS

peqataasariaqarnersoq. Annermik makku pillugit ataatsimiinnernut peqataanissaq

naapertuuttuusinnaavoq:

- Inissiineq

- Pineqartumut atugassarititaasut malunnaatilimmik allannguuteqarpata

- Qanigisanik tikeraarneqarneq

- Angerlartitsineq

6 pillugu) Tikeraarluni angalaneq.


55/113

Inunnut Danmarkimi najugaqartunut tikeraarlutik angalanerat pillugu immikkoortoq 4.3 takuuk.

7 pillugu) Angerlartitsineq.

Angerlartitsinermi pissutsit pillugit immikkoortoq 4.2 takuuk.

8 pillugu) Akiligassanik aqutsineq.

Danskit kommunii najugaqarnermut, immikkut ittumik ilinniartitsinermut, ulluunerani neqeroorutinut,

atortutigut ikiorsiissutinut, biiliussinermut, ingiaqateqartitsinermut, kalaallisut ilinniartitsinermut il.il.

akiligassanik KNS-imut nassiussissapput.

KNS-ip akiligassat, aningaasartaat il.il. najugaqarfik sinnerlugu misissortassavai, assersuutigalugu

aningaasartuutitit Kalaallit Nunaanni kommunimit akilerneqartussaanngitsut

akiligassanngortinneqarsimanersut. KNS-ip danskit kommuniannut Kalaallit Nunaanni kommunit

sinnerlugit akilertassavai, aningaasartaalu Kalaallit Nunaanni kommuninut akiligassanngortillugit.

Danskit inatsisaat Danmarkimi atuummata, Kalaallit Nunaanni kommunit pisussaaffigaat, danskit

kommuniisa akiliutissat, tapersersorteqartitsinermut akunnerit, atortutigut ikiorsiissutit, biiliussinermut,

ingiaqateqartitsinermi pissutsit il.il. pillugit aalajangiussaat malillugit akiliinissaq.

Tikeraarluni angalanermut atatillugu akiligassat aqunneqarnerannut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni

kommunit sinnerlugit KNS timmisartuutilinnit, akunnittarfinniit, taxartitsisunit biiliussisartoqarfinnillu,

najugaqarfinniit, danskit kommuniisa akissarsialerisarfiinit il.il. akiligassanik tigusisarlunilu

akiliisassaaq, aammattaaq ullormusianut, nerisaqarnermut, innarluutilimmut ikiortaallutik ingiaqataasut

akissarsiaannut akiliutissanik KNS innersuussisuussaaq. Qanigisat Danmarkimut tikeraarlutik

angalanerinut atatillugu oqalutsit akissarsiassaanut assigisaanullu akiliutissanik KNS

innersuussisuussaaq.

KNS immikkoortumi uani pineqartunut inunnut annertuumik innarluutilinnut atatillugu missingersuutinik

nakkutilliisuussaaq.

10 pillugu) Missingersuutinik suliaqarneq.

Immikkoortumi uani inunnut annertuumik innarluutilinnut pineqartunut tunngatillugu KNS kommunimut

missingersuutinik suliaqassaaq.

11 pillugu) Kisitsisit atorlugit nassuiaasiorneq.

Immikkoortumi uani pineqartunut inunnut annertuumik innarluutilinnut tunngatillugu KNS kisitsisit

atorlugit nassuiaasiornernik suliaqassaaq.

12 pillugu) Allat.

Aammattaaq pineqartup Danmarkimi najugaqarneranut atatillugu aqutsinikkut suliassaanik

naapertuuttunik allanik KNS isumaginnissaaq. Soorlu pineqartup toquneranut atatillugu.

Toqusoqartillugu najugaqarfigisap nalinginnaasumik isumagisassat isumagisarpai. Kisianni toqusoq

nalilinnik, illerfiup Kalaallit Nunaannut angallanneranut akiliutissanik matussusiinermut

atorneqarsinnaasunik peqanngippat, KNS eqqartuussivik, kingornussisussaatitaasut Kalaallillu

Nunanni kommune angerlarsimaffik suleqatigalugit ikiuisinnaavoq.

4.2. Angerlartitsinermi pissutsit

Inuk Danmarkimi najugaqartussatut innersuunneqarpat, Kalaallit Nunaanni kommuni najugaqarfik

pisussaatitaavoq minnerpaamik ukiumut ataasiarluni misissussallugu, pineqartup Kalaallit Nunaannut


56/113

uternissaa periarfissaqarnersoq. Angerlartitsinissaq minnerpaamik sapaatip-akunnerik 16-inik

sioqqullugu iliuusissanut pilersaarusiaq akuerineqarsimasoq suliarineqareersimassaaq.

Danskit kommunii kalaallinik najugaqartuutillit, minnerpaamik ukiumut ataasiarlutik killiffimmik

allaaserinnittassapput najugaqartumullu iliuusissanut pilersaarusiorlutik.

Nalunaarutini kommunit Danmarkimiit pisartagaanni, Kalaallit Nunaanni tikeraartilluni najugaqarnerup

qanoq ingerlasimaneranut nalunaarutit ilanngullugit, paasissutissartaqassaaq kommunip, innarluutillip

Kalaallit Nunaannut utersinnaaneranut periarfissanik misissuinerani atorneqarsinnaasunik.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aamma KANUKOKA-p akornanni ingerlatsinermut

isumaqatigiissut 4. november 2010-meersoq naapertorlugu KNS kommuninut ikiuisassaaq, aammalu

paasissutissat amerlanerit Kalaallit Nunaanni kommunit ukiumoortumik naliliinissaannut pisariaqartut

pissarsiariniarnerinut atatillugu ikiuutissalluni.

Kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa, inuit annertuumik innarluutillit angerlartinneqassanersut.

Angerlartitsinissaq minnerpaamik sapaatip-akunnerik 16-inik sioqqullugu iliuusissanut pilersaarusiaq

suliarineqareersimassaaq, taannalu angerlartitsineq pitinnagu Naalakkersuisunut

oqaaseqarfigeqqullugu saqqummiunneqassaaq.

Inummik annertuumik innarluutilimmik, Danmarkimi inissinneqarsimasumik angerlartitsinissaq

pitinnagu pissutsit arlallit misissorneqarsimassapput naammassineqarsimassallutillu.

Kalaallit Nunaanni kommuni iliuusissanut pilersaarusiussaaq, tassani allaaserineqassaaq, inuk

Danmarkimi najugaqarfeqarnersoq, Kalaallit Nunaani najugaqarfittut neqeroorutit suunersut aamma

najugaqarfiit pineqartut sutigut inuup pisariaqartitaanut naleqquffeqarnersut. Aammattaaq iliuusissanut

pilersaarusiaq, angerlartitsinerup ingerlanneqarnissaatut ilimagisaasoq pillugu allaaserisamik

imaqassaaq, tamatumunnga ilanngullugu piffissami aalajangersimasumi misiliisoqarnissaa pillugu

isumaqatigiittoqarsimanersoq, Danmarkimi najugaqarfiup attatiinnarallarneqarfigisaanik.

Ukiumoortumik iliuusissanut pilersaarusiat, killiffimmik allaaserinninnerit, tikeraarluni angalanernit

nalunaarutit il.il. danskit kommuniannit suliarineqarsimasut aamma najugaqarfigisaq, Kalaallit

Nunaanni kommunip, Kalaallit Nunaanni ulloq-unnuarlu inissamik naleqquttumik

neqeroortoqarsinnaaneranik naliliineranut tunngaviussapput.

Iliuusissanut pilersaarusiaq sukumiisumik suliarineqassaaq, Naalakkersuisut kommunip

angerlartitsinissamik kissaataa pillugu oqaaseqaateqarsinnaaqqullugit. Angerlartitsinissatut

takorloorneqartoq kingusinnerpaamik sapaatip-akunnerinik 16-inik sioqqullugu iliuusissanut

pilersaarusiaq Naalakkersuisunut saqqummiunneqassaaq.

Angerlartitsinerup pilersaarusiorneranut KNS ikiuutissaaq, pineqartup - imaluunniit sinniisuugallartup -

neqeroorutaasoq akuersaarpagu, Kalaallit Nunaannilu oqartussat neqeroorut naleqquttuusorippassuk.

Assersuutigalugu KNS nuunnissap aaqqissuunneqarneranik ataqatigiissaarissaaq, tamatumunnga

ilanngullugit najugaqarfigisami nutaami sulisut, najugaqarfiup qaniusussallu Danmarkimi kommuni

suleqatigalugu ilisimatinnerat.


57/113

4.3. Danmarkimi inissinneqarsimasut tikeraarlutik angalaneri

Inersimasut Danmarkimi najugaqartussanngorlugit inissinneqarsimasut ukiumut ataasiarlutik feriarlutik

Kalaallit Nunaannut angalanissaminnik qinnuteqarsinnaapput. Meeqqat 18-it inorlugit ukiullit ukiumut

marloriarlutik feeriarlutik angalanissaminnik qinnuteqaateqarsinnaapput.

Inunnut nalunaarummi § 67 naapertorlugu qinnuteqartunut tunngatillugu, tikeraarluni angalaneq kisiat

Kalaallit Nunaanni oqartussat inummut pineqartumut pisussaaffigivaat. Aningaasartuutit allat tamarmik

danskit oqartussaasuinit akilerneqassapput. Inuit taakku amerliartunngillat, maannalu 12-iullutik.

Tikeraarluni angalanerup siunertaa tassaavoq, pineqartup qanigisaminut attaveqarnissaminut

periarfissaqarnissaa, kiisalu Kalaallit Nunaannut attaveqarnerminik attassiinnarnissaa. Taamaattumik

tikeraarluni angalaneq nalinginnaasumik inummut pineqartumut akuersissutigineqartarpoq. Aatsaat

pineqartoq nammineerluni angalasinnaanngippat qanigisatut ilaqutaasup ataatsip akiliunneqarluni

tikeraarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.

Inuup qanigisaminik tikeraarneqarnissaa akuerineqarpat, qanigisaata kommunianit tikeraarnissaq

aaqqissuunneqassaaq, kommunip aamma/imaluunniit Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata aamma

pineqartup najugaqarfiata suleqatigiinnerisigut.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aamma KANUKOKA-p akornanni ingerlatsinermut

isumaqatigiissut, 4. november 2011-meersoq naapertorlugu KNS kommuninut ikiuissaaq, inunnullu

kommunip allaffissornikkut ikiorserneqarnissamik qinnuteqaatigisaanut, tikeraarnissamik

qinnuteqarfissaq nassiutissallugu. Inuup annertuumik innarluutillip najugaqarfigisani imaluunniit

danskit kommuniat najugaqarfigisani suleqatigalugu immersugassiaq immersussavaa, pineqartup

tikeraarluni angalanissaq kissaatigiguniuk. Immersugassiami tikeraarnissap saniatigut

oqalutseqarnissaq, angerlarsimaffimmi ikiorsiisarfimmiit ikiorneqarnissaq, tikitassamilu innarluutilinnik

angallassisarnermik atuinissaq qinnutigineqarsinnaapput. Tamakku ikiorsiinerupput, tikeraarnerup

piviusunngortinneqarnissaanut pisariaqarsinnaasut. Ingiaqataasut Danmarkimi innarluutilimmut

ikiortinik taaneqartarput, taamaalilluni Danmarkimi najugaqartut innarluutilimmut ikiortimik ataatsimik

amerlanernilluunniit ingiaqateqartarput.

Inuit danskit isumaginninnikkut pensionisiaannik pineq ajortut, tikeraarnerup nalaani asiarnernut

aamma aliikkusersuinikkut aaqqissuussanut allanut namminneq ikiortiminnullu aningaasartuutimik

akilerneqarnissaat aamma qinnutigisinnaavaat. Pineqartoq ilaquttamini nerisaqarnermut

akiliutissaminik paaqqinnittarfimmiit nassataqassaaq. Akunnittarfimmi ineqartitsisoqassappat,

nerisaqarnermut aningaasartuutit ullormi kissartut neqeroorutaasut nalingi akuersissutigineqassapput.

Inuit danskit isumaginninnikkut pensionisianik pisartagaqartut asiarnernut assigisaannullu

aningaasartuutitik nammineq akilissavaat, ilaquttaminnilu najugaqarunik nerisatik aamma namminneq

akilissallugit.

KNS tikeraarluni angalanissamik qinnuteqaatip suliarineqarnissaanut kommunimut inassuteqassaaq.

Pineqartup Kalaallit Nunaannut angalanera, imaluunniit qanigisaata Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut

tikeraarnera pineqarsinnaavoq. KNS-ip inassutaani angalanermut aningaasartuutissatut missingiutit

ilanngunneqassapput. Kommuni akuersinermik imaluunniit itigartitsinermik qinnuteqartumut

nalunaaruteqassaaq assingalu KNS-imut nassiullugu.


58/113

Tikeraarluni angalanerit piffissaqarluarluni pilersaarusiortariaqarput, najugaqarfinni sulinerup

pilersaarusiortarnera aamma bilitsinik unnuiffissanillu inniminniinissaq pissutigalugit. Angalanerit

akuttunngitsumik allanngortinneqartarput innarluutilimmut ikiortit taarserneqartarnerat, unnuiffissatut

periarfissaqannginnera imaluunniit piffissami siunnersuutigineqartumi qanigisaasut pisinnaannginnerat

pissutigalugit, tamannalu pilersaarusiornermik aningaasanillu allannguisinnaavoq.

Akuersinerup kingorna KNS-ip tikeraarluni angalanissap pilersaarusiorneqarnissaa, pineqartoq,

najugaqarfik, Kalaallit Nunaanni kommuni, danskit kommuniat immaqalu qanigisat suleqatigalugit

isumagissavaa.

Kalaallit Nunaannut angalanermi KNS-ip ikiuinera:

• KNS-ip pilersaarusiorneq pillugu inummut, immaqalu innarluutilimmut ikiortimut

najugaqarfimmullu qanimut attaveqassaaq.

• KNS-ip bilitsinik inniminniissaaq timmisartoqarfinnilu immikkut ikiorneqarnissamik

pissarsiornissaq isumagissavaa, soorlu issiavimmik assakaasulimmik ikiorneqarnissaq aamma

immikkut (aallarnermi tikinnermilu) ikiorteqarnissaq.

• KNS-ip atortutigut ikiorsiissutinut nassatassanut atatillugu sillimmasiinermut tunngasutigut

innarluutilik ikiussavaa.

• KNS-ip timmisartuutillit qinnuigissavai, atortutigut ikiorsiissutinut nassartariaqartunut atatillugu,

innarluutilik nassatat oqimaassusaannik sippuinermut akiliitinneqassanngitsoq.

• KNS-ip unnuiffissaqarnissaq aamma qanigisanut nalunaaruteqarneq isumagissavaa.

• KNS-ip qinnuteqarnera malillugu, Kalaallit Nunaanni kommunip qanigisanut attaveqarneq,

oqalutseqartitsineq, atortutigut ikiorsiissutinik attartortitsineq innarluutillillu angallanneqarnissaa

il.il. isumagissavai.

• KNS-ip ingiaqataasut (innarluutilimmut ikiortinik Danmarkimi taaneqartartut), najugaqarfiit

Danmarkimilu kommuni najugaqarfik tikeraarnissaq pillugu ilisimatissavai.

• Tikeraartoqareernerata kingorna innarluutilimmut ikiorti aamma Kalaallit Nunaanni kommuni

tamarmik immikkut nalunaarusiussapput, taanna KNS-imit susassaqartunut

ingerlateqqinneqassaaq.

• KNS-ip ullormusiat, ingiaqataanermut akissarsiassat aamma ullunut sulinngiffeqarfissaagaluanut

annaasanut taartisiassat, kiisalu innarluutilimmut ikiortinut danskit inatsisaat malillugit

akissarsiaajunnartut (sulinermi iluanaarutissat annaasat) naatsorsussavai, najugaqarfiullu

taarteqartitsinermut aningaasartuutai naatsorsussallugit.

Qanigisap tikeraarnerani KNS-ip ikiuinera:

• Qanigisap tikeraarnera pillugu inummut najugaqarfimmullu KNS qanimut attaveqassaaq.

• KNS imaluunniit kommuni bilitsinik inniminniissaaq suna pitsaanerpaajussanersoq naapertorlugu.

• Danmarkimi unnuiffissaqarnissaq KNS-ip isumagissavaa.

• Oqalutseqarnissaq KNS-ip aaqqissuutissavaa.

• Najugaqarfik suleqatigalugu suliaq pillugu ataatsimiinnissaq KNS-ip pilersaarusiussavaa.

• Suliaq pillugu ataatsimiinnermut KNS peqataassaaq.

• Tikeraartoqareernerata kingorna najugaqarfik nalunaarusiussaaq, taanna KNS-imit

susassaqartunut ingerlateqqinneqassaaq.

Ukioq ataaseq qaangiukkaangat KNS angalanernik tikeraarnernillu naliliisassaaq, misilittagarilikkallu

katersorlugit, taakku siunissami tikeraarluni angalanernut tunngavigineqarsinnaassammata. Kommuni

naliliinerup assingatigut ilisimatinneqassaaq.

Ukioq qaangiukkaangat KNS angalanernut kisitsisitigut nalunaarsuutinik suliaqartassaaq. Kisitsisitigut

nalunaarusiat kommunimut nassiunneqassapput.


59/113

Immikkoortoq 5 Aqutsineq

5.1 Suliat suliarineqartarnerat akuersissuteqarnissamullu oqartussaassuseqarneq

Innarluutilinnut malittarisassat aqunneqarnissaannut pisinnaatitaaneq kommunit Ilaqutariinnermullu

Pisortaqarfiup akornanni agguataarneqarsimavoq, imaq:

• kommunip suliamik ingerlatsineq akuersissuteqarnissamullu oqartussaaneq isumagisassarai

• ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissiinissaq pinnagu. Tassani naalakkersuisoqarfik

akuersissuteqarnissamut oqartussaassuuvoq.

• Kalaallit Nunaata avataanut inissiinermi kommuni akuersissuteqarnermut oqartussaasuuvoq,

taamaattorli Kalaallit Nunaata avataanut inissiinissaq pitinnagu, kommunip aalajangiinera

naalakkersuisoqarfimmit akuerineqartussaavoq.

Kommuni inunnut tamanut kommunimi najugaqartunut akisussaavoq. Tamanna aamma innuttaasunut

illoqarfimmi allami ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqartunut atuuppoq.

Inuit annertuumik innarluutillit innuttaasutut allatulli kommuni najugaqarfigisartik ikiorserneqarnissamik

qinnuteqarfigissavaat. Nalinginnaasumik imaattarpoq isumaginninnermut allaffimmi sulisut

innuttaasumut attaveqarnermik suliallu ingerlanneqarnissaanik suliaqartarlutik, imaappoq makku

misissugassaralugit:

• ikiorserneqarnissaq innuttaasup qinnuteqaatigisaa ikiorsiissutigissallugu inatsisitigut

tunngavissaqarnersoq, aamma

• ikiorsiissutinik allanik pisariaqartitsisoqarsinnaanersoq.

Inuit annertuumik innarluutillit ilarpaalui, innarluuteqarnertik pissutigalugu ikiorserneqarnissartik pillugu

namminneq saaffiginninneq ajorput. Taamaattumik innarluutillip pissutsit atugai pillugit

isumaginnittoqarfiup ingerlaavartumik malinnaanissaa pingaartuuvoq, makku

naliliiffigisinnaajumallugit:

• ikiorsiissutigineqartut siunertamittut sunniuteqarnersut,

• ikiorsiissutinik allanik pisariaqartitsisoqarnersoq,

• ikiorsiissutit unitsinneqarsinnaanersut,

• pineqartoq suli annertuumik innarluutiliunersoq.

Kommunip inuit annertuumik innarluutilittut taaneqartunut ilaanerat pillugu ersarinnerusumik

naliliineranut atatillugu immikkoortoq 2.1.3 annertuumik innarluutilinnut tunngasoq innersuunneqarpoq.

Ulluinnarni suliassat ilarpassuini aalajangiinissamut oqartussaassuseqarneq isumaginnittoqarfimmut

nuunneqarsimavoq, kisianni suut tamarmik eqqortumik ingerlanissaat kommunip suli akisussaaffigaa.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik aamma IPIS innarluutilinnik suliaqarnermi apeqqutinut

atatillugu kommuninut siunnersuisassapput ilitsersuisarlutillu.

5.2 Ilitsersuineq

Naalagaaffiit Peqatigiit malittarisassaanni assigiissakkani erseqqissarneqarpoq, inunnik innarluutilinnik

ilaqutaannillu katsorsarneqarnissamut, sungiusarnissamut ikiorserneqarnissamullu periarfissat pillugit

oqartussaasut ilitsersuisassasut.


60/113

Ilitsersuineq pisariaqarpoq

- Ikiorsiissutinik toqqaanerup inummik annertuumik innarluutilimmik suleqateqarluni

ingerlanneqarnissaanut,

- pineqartup akuersinerminik tunniussinissaanut.

5.3 Akuersineq

Ikiorsiissutinik toqqaaneq inuk ikiorserneqartussaq suleqatigalugu ingerlanneqassaaq:

- Inuit inersimasut nammineersinnaatitaasut – inersimasut innarluutillit amerlanersaat

nammineersinnaatitaapput –ikiorsiissutinik suliaqarnerup aallartinneqarnissaa paasillugu

akuerissavaat.

- Inuk inersimasoq nammineersinnaatitaanerminik arsaarneqarsimappat sinniisuata akuersissutaa

piniarneqassaaq.

- Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit angajoqqaatut oqartussaasuata akuersissutaa

piniarneqassaaq. Ikiorsiissutinik suliaqarneq meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu

peqqussummi malittarisassat aallaavigalugit taamaallaat pinngitsaaliissutigineqarsinnaavoq,

uppernarsineqarsinnaappat, angajoqqaatut oqartussaatitaasup naaggaarnera meeqqap

inuunerissaarnissaanik navianartorsiortitsisoq.

Periarfissatut kingullertut eqqarsaatigineqarsinnaavoq, inuk annertuumik innarluutilik

sinniisuutitaqartarnermut aalajangersakkanut ilaatinneqassanersoq, tak.

nammineersinnaatitaaffeqarnermut inatsisip peqqussutitaa nr. 306, 14. maj 1993-imeersoq.

Sapinngisaq malillugu inuk annertuumik innarluutilik/angajoqqaatut oqartussaatitaq/ sinniisuutitaq

akuersissutiminik allaganngorlugu tunniussissaaq, soorlu ikiorsiissutinik suliaqarnissaq pillugu

qinnuteqaataasoq atsiorlugu. Suliamik sullissisup suliassarivaa, inuk annertuumik

innarluutilik/angajoqqaatut oqartussaatitaq/sinniisuutitaq paasitissallugu, ikiorsiissutinik suliaqarneq

qanoq kinguneqassanersoq aamma toqqaanissamut suut periarfissaanersut. Inuk annertuumik

innarluutilik/angajoqqaatut oqartussaatitaq/sinniisuutitaq aamma paasitinneqassaaq, pineqartoq suna

pillugu akuersissuteqarluni tunniussinersoq.

5.4 Nakkutilliineq

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik kommuni isumaginninnikkut maleruagassanik aqutsinerannik

nakkutilliissaaq, tak. inunnik isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit

inatsisartut peqqussutaat, kiisalu isumaginnittoqarfimmut tunngasutigut nakkutilliineq pillugu

nalunaarut.

Immikkoortoq 6 Kisitsisit atorlugit nassuiaasiorneq

Inuit annertuumik innarluutillit pillugit kommuni kisitsisit atorlugit nassuiaasiortassaaq

ingerlaavartumillu malinnaatitsilluni.

Kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit paasissutissanik makkuninnga imaqassapput:

- ukiut

- suiaassuseq

- najugaqarfik

- nappaammik suussulersuineq


61/113

- inuk qanga innarluutilinnut malittarisassanut ilaatinneqalersimanersoq (imaappoq inuk

annertuumik innarluuteqartoq qanga aalajangiisoqarsimanersoq)

- ikiorsiissutit suut inummut akuersissutigineqarpat

- ikiorsiissutit qanga inummut akuersissutigineqarpat

- inuup ikiorsiissutit qanoq sivisutigisumik atussanerai akuerineqarpat

Kisitsisit atorlugit paasissutissat ukiut tamaasa 1. marts Naalakkersuisunut nassiunneqassapput.

Naalakkersuisut kisitsisitigut paasissutissat qulaani eqqaaneqartut saniatigut, kisitsisitigut

paasissutissanik allanik perusullutik qaqugukkulluunniit kommuni qinnuigisinnaavaat.

Immikkoortoq 7 Maalaarnissamut naammagittaalliuteqarnissamullu periarfissat

Kommuni aalajangiippat, aalajangiineq innuttaasumut nassiunneqassaaq, imaappoq

akuersissuteqarneq imaluunniit itigartitsineq.

Qinnutigineqartoq kommunimit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit itigartinneqarpat, itigartitsinermi

allakkiaq itigartitsinermut tunngavilersuummik imaqassaaq aammalu naammagittaalliuteqarnissamut

periarfissat pillugit ilitsersuutitaqassalluni.

Aalajangiineq itigartitsineq pillugu allakkat tiguneqarnerannit sapaatip akunneri sisamat

qaangiutsinnagit uunga maalaarutigineqarsinnaavoq: Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik,

Postbox 1015, 3900 Nuuk.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup

• kommunip aalajangiinera atortussanngortissinnaavaa, imaappoq isumaqatigalugu

nalunaarutigisinnaavaa, imaluunniit

• suliaq nutaamik suliarineqartussanngortillugu, imaluunniit

• aalajangiineq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit allanngortissinnaallugu.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik suliassami aalajangeereerpat allaffissorneq

aqqutigalugu naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissat tamarmik nungussimassapput. Innuttaasoq

suli isumaqaruni, aalajangiineq kukkunerusoq Eqqartuussivik aqqutigalugu suliassanngortitsinissamut

imaluunniit Inatsisartut Ombudsmandiannut naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissaqarpoq.


62/113

Ilanngussaq 8

8.1 Ilaatinneqarneq - inuup suliassartaanik tulleriiaarineq (PSG)

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7-imi, 3. november 1994-imeersumi § 3, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 5 naapertorlugit.

Ajornanngippat sullinneqartoq immaqalu ilaqutai ilagalugit immersorneqassaaq.

Qinnuteqartup atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Sullinneqartoq 18-it inorlugit ukioqarpat angajoqqaat imaluunniit sinniisuutitap atia najugaalu:

Innarluut:

Pingaarnertut innarluut:

Aappaattut innarluut

Pisinnaasaqassuseq ataavartumik annikilleqqava?

Inooqatigiissutsikkut inissisimaneq:

Najugaq:

Ilaquttat, ikinngutit:

Atuarfik / ilinniagaq / suliffik:

Sammisartakkat sunngiffimmilu sammisartakkat:

Sullinneqartup pisinnaasaqarfii pisinnaasaqassusialu:

Nammineersinnaaneq ulluinnarnilu pisinnaasaqarfiit – angerlarsimaffimmi imminut suliassanillu

isumaginnissinnaaneq:

Peqqissuseq, timimik atuineq, aalanikkut pisinnaasaqarfiit:

Isigisaqarneq, tusaasaqarneq, oqaatsinik paasinnissinnaassuseq paasisaqarsinnaassuserlu,

oqalussinnaassuseq oqaaseqarsinnaassuserlu:


63/113

Inooqatigiissutsikkut pisinnaasaqarneq, ilaquttat allallu ilagalugit pissusilersortarneq:

Tarnikkut nukittussuseq, quiasaarsinnaassuseq, soqutigisat, atornerluinikkut

ajornartorsiutaasinnaasut:

Sullinneqartoq / ilaqutariit isumaginninnikkut malittarisassat allat naapertorlugit ikiorsiissutinik

pisarpa/t?

Kommunimit, peqqinnissaqarfimmit, allanilluunniit (soorlu atuarfik, meeqqerivik il.il.):

Ilaquttanit allanilluunniit:

Ikiorsiissutitigut sunik pisariaqartitsisoqarpa:

Sumiiffik:_________________________________ Ulloq:___________________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq):__________________________________________

Kommunimit tiguneqarpoq:

Sullissisoq:_____________________________________________________

Makku uppernarsaatigitinneqassapput:

• Akuersinermut uppernarsaat

• Nakorsap misissuinerminut uppernarsaataa annerpaamik qaammatinik 6-inik pisoqaassusilik

• Nakorsap immikkut ilisimasallip oqaaseqaataa – ilisimasallip oqaaseqaataa annerpaamik qaammatinik 12-nik pisoqaassusilik

• Pisinnaasaqassuseq pillugu immersugassiaq / oqaloqatigiinnermi immersugassiaq

• Iliuusissanut pilersaarusiaq

• Ilaatinneqarnissaq pillugu qinnuteqaammut attuumassuseqarsinnaasut allat


64/113

8.2 Ilaatinneqarneq - akuersinermut uppernarsaat

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 31. maj

2010-meersumi § 23, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersorlutik

Oqartussat nalunaarutaanni nr. 19-imi, 16. december 2010-meersumi § 63 naapertorlugit.

Qinnuteqartup atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:


Qinnuteqaammut tunngavilersuut:

Qinnuteqaammut tunngaviusup naatsumik allaaserinera:

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu peqqussummut naapertuuttumik

ikiorserneqarnissamut periarfissat pillugit siunnersorneqarneq ilitsersorneqarnerlu:

Sumi:_____________________________________ Ulloq:______________________________

Uannga:_______________________________________________________________________

(ateq)

Ilaatinneqarnissap paasinarsineqarnissaata naliliivigineqarnissaanut paasissutissanik

atorneqartussanik pissarsiniartoqarsinnaaneranut akuersissut:

Qinnuteqartoq:_____________________________________________________________________

Angajoqqaatut oqartussaasoq:________________________________________________________

Kommuni:___________________________________________________________________

Sumiiffik:___________________________Ulloq:________________________________

Uppernarsaasutut/ sinniisuutitaq:

_____________________________________________________________________________


65/113

8.3 Pisinnaasaqassuseq pillugu immersugassiaq - meeqqat inuusuttullu


Sullinneqartup atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:


Immersorneqassaaq sapinngisamik sullitaq immaqalu ilaqutai ilagalugit.

1. Saperpaa. 2. Kaammattorneqarluni ikiorneqarlunilu sapinngilaa. 3. Kaammattorneqarluni sapinngilaa. 4. Ikiorneqarani sapinngilaa.

Pisinnaasat 1 2 3 4

Talerpik – saamik naluneqanngillat

Oqaatsit sammivinnut tunngasut naluneqanngillat

Ungasissuseq piffissarlu naluneqanngillat

Oqaaseqaatit:

Eqqiluisaarneq: 1 2 3 4

Kigutinik saliineq

Uffarneq/ qulinneq

Asattorneq

Aaqarneq

Oqaaseqaatit:

Nerisat: 1 2 3 4

Nerriviliorneq

Nerriviiaaneq

Nammineq nerineq

Oqaaseqaatit:

Atisat 1 2 3 4

Atisanik naleqquttunik toqqaaneq

Nammineq atisaajarsinnaavoq / atisalersorsinnaavoq

Oqaaseqaatit:

Oqalunneq -

oqaatsitigut

ineriartorneq

1 2 3 4

Oqaaserineqartunik paasinnissinnaaneq

Inunnut arlalinnut ataatsikkut oqariartuummik paasinninneq


66/113

Toqqartumik oqariartuummik paasinninneq

Oqaaseqarani nalunaarutinik paasinninneq (ussersornerit,

kiinnap pissusilersornera, timip pissusilersornera, nipit)

Oqaatsit aqqutigalugit nammineq paasinartorliorsinnaaneq

Tunngavilersuisinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Angallanneq 1 2 3 4

Nammineq bussersinnaaneq

Cyklersinnaaneq

Siumut isumaqatigiissutaasimasumut nammineerluni

ornigussinnaaneq

Kisimiilluni taxarsinnaaneq

Aqqutissaq pillugu aperisinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Nukinnik /

avatinik

atuisinnaaneq

1 2 3 4

Nikorfasinnaaneq

Pisussinnaaneq

Arpassinnaaneq

Ungasissumut pisuttuarsinnaaneq

Paarngorsinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Pussukumiar-

nartulerisinnaa-

neq

1 2 3 4

Titartaasinnaaneq

Qiortaasinnaaneq

Attasiisinnaaneq – singittartumik singitsisinnaaneq

Pussuttaatinik (pincet) tigusisinnaaneq

Ikkussortakkanik ikkussuisinnaaneq – lego-nik

pinnguarsinnaaneq

Mersorsinnaaneq / sapakkerisinnaaneq

Arsamik akorsisinnaaneq - arsarsinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Sammisat: 1 2 3 4

Meeqqat allat pinnguarnerannut peqataasinnaaneq

Pinnguarnermik nammineq aallarniisinnaaneq

Ataatsimoorluni sammisanut peqataasinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Attaveqaatit: 1 2 3 4

Meeqqap tapersersortini - ikiortini nammineq attavigisarpaa

Meeqqap paaqqinnittarfimmi sulisut sinneri nammineq


67/113

attavigisarpai

Meeqqap ikinngutini nammineq attavigisarpai

Meeqqap ilaquttani allat nammineq attavigisarpai

Meeraq attavigisassaminik allanik nammineq

pilersitsisinnaavoq

Meeqqap attaveqarneq ingerlatiinnarsinnaavaa

Meeraq meeqqanit allanit attavigineqartarpoq

Oqaaseqaatit:

Silassorissutsikkut

pisinnaasat

1 2 3 4

Oqaaseqatigiit ajornanngitsut sapinngilai

Oqaatsit aqqutigalugit nammineq paasinartorliorsinnaaneq

Nalunaaqutaq nalunngilaa

Ulloq – sapaatip-akunnera – qaammat nalunngilaa

Qalipaatit nalunngilai

Ilutsit nalunngilai

Naqinnerit nalunngilai

Kisitsisit nalunngilai

Oqaaseqaatit:

Tapersersuinermut akunnernik pisariaqartinneqartunik naliliineq:

Oqaaseqaatit:

Pisinnaasaqassuseq pillugu immersugassiaq immersorneqarpoq:

Ulloq:______________Sumiiffik:______________

Angajoqqaap/ sinniisup atsiornera: _____________________________________________________

Tapersersortip atsiornera:___________________________________________________________

Tapersersortip / ingerlatsiviup atsiornera: ______________________________________________

Sullinneqartup atsiornera: __________________________________________________________

Tapersersortip atsiornera:__________________________________________

Tapersersortip / ingerlatsiviup atsiornera: _____________________________


68/113

8.4 Pisinnaasaqassuseq pillugu immersuiffik - inersimasut



Cpr.nr.:

Najugaq:

Sullinneqartoq sinniisuutitaqarpat, sinniisuutitaq atia najugaalu:

Immersorneqassaaq sapinngisamik sullitaq immaqalu ilaqutai ilagalugit.

1. Saperpaa. 2. Kaammattorneqarluni ikiorneqarlunilu sapinngilaa. 3. Kaammattorneqarluni sapinngilaa. 4. Ikiorneqarani sapinngilaa.

Sininneq: 1 2 3 4

Innarneq

Makinneq

Siniffiliorneq

Oqaaseqaatit:

Eqqiluisaarneq: 1 2 3 4

Kigutinik saliineq

Uffarneq/ qulinneq

Angutit Unngiarneq

Arnat Aaqarneq

Oqaaseqaatit:

Nerisat: 1 2 3 4

Nammineq annikitsunik pisiniarsinnaaneq

Nammineq annertuunik pisiniarsinnaaneq

Kissartuunngitsunik imminut isumagisinnaaneq (ullup-

qeqqanut)

Nerriviliorneq

Erruineq

Kissartunik nerisassiorsinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Atisat / atisanik

errorsineq:

1 2 3 4

Nammineerluni atisanik pisiniarneq

Atisanik naleqquttunik toqqaaneq

Aserfallatsaaliinerit annikitsut

Atisanik immikkoortitsineq errorsinerlu

Atisanik manisineq (panersiivik)


69/113

Asaaneq

/torersaaneq:

1 2 3 4

Nammineq inigisamik / inissiarisamik torersaaneq

Nammineq inigisamik / inissiarisamik eqqiaaneq

Ininik ataatsimoorussanik torersaanermut peqataaneq

Ininik ataatsimoorussanik eqqiaanermut peqataaneq

Oqaaseqaatit:

Illumi/inigisami: 1 2 3 4

Nammineq isumaginnissinnaaneq: Radio

TV

Errorsivik

Støvsugeri

Manissaat

Igaffimmi kissarsuut

Nillataartitsivik / qerititsivik

Telefoni

Mobiili

Peerinik taarsiineq

Sikrinnginik taarsiineq

Oqaaseqaatit:

Angallanneq 1 2 3 4

Bussersinnaaneq

Cyklersinnaaneq

Siumut isumaqatigiissutaasimasumut nammineerluni

ornigussinnaaneq

Aqqutissaq pillugu aperisinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Aningaasaqarneq: 1 2 3 4

Aningaasat nalinginik paasinnissinnaaneq

Kaasarfimmiunik isertitanilluunniit aqutsisinnaaneq

Missingersuusiorsinnaaneq / bankimi kontomik pilersitsineq

Missingersuutinik qaangiinaveersaarsinnaaneq

Aningaasanik ikisineq/ tigusineq

Akiligassanik akiliineq

Akileraarseriffimmut nammineq nalunaarummik

immersuineq

Oqaaseqaatit:

Allagarsiat: 1 2 3 4

Allagarsianik tigusillunilu misissuisinnaaneq

Allakkerisarfimmukarsinnaaneq

Allakkanik / kortinik nassiussisinnaaneq

Poortukkanik nassiussisinnaaneq

Postanvisninginik assigisaanillu immersuisinnaaneq


70/113

Oqaaseqaatit:

Nakorsaq/

kigutilerisoq:

1 2 3 4

Piffissamik inniminniisinnaaneq

Piffissamik eqqortitsisinnaaneq

Paasinarluartumik nassuiaasinnaaneq

Nammineq nakorsaatinik inniminniisinnaaneq

Nammineq nakorsaatinik aallersinnaaneq

Nakorsaatinik nammineq aqutsisinnaaneq

Oqaaseqaatit:

Inooqatigiissutsikkut

pisinnaasat:

1 2 3 4

Attaveqarfigai: Angajoqqaat

Qatanngutit

Ikinngutit

Arnaaguni angummut, angutaaguni arnamut

Suleqatit

Attaveqarnermik pilersitsisinnaassuseq

Attaveqarnermik ingerlatsiinnarsinnaavoq

Oqaaseqaatit:

Oqaatsitigut

pisinnaasat:

1 2 3 4

Ussersorneq oqalunnerlu aqqutigalugit

paasinartuliorsinnaaneq

Oqalulluni nammineq paasinartorliorsinnaaneq

Oqalussinnaavoq

Tunngavilersuisinnaaneq

Oqalliseqataasinnaaneq

Silassorissutsikkut

pisinnaasat:

1 2 3 4

Atuarsinnaallunilu allassinnaavoq

Allatat ajornanngitsut atuarsinnaallugillu allassinnaavai

Nalunaaqutaq nalunngilaa

Ulloq, sapaatip-akunnera, qaammat nalunngilai

Kisitsisit nalunngilai

Oqaaseqaatit:

Angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut akunnernik pisariaqartinneqartunik naliliineq:

Tapersersuinermut akunnernik pisariaqartinneqartunik naliliineq:


71/113

Oqaaseqaatit:

Pisinnaasaqassuseq pillugu immersugassiaq immersorneqarpoq:

Ulloq:________Sumiiffik:_________________________

Sullinneqartup atsiornera: ____________________________________________________________

Tapersersortip atsiornera:____________________________________________________________

Tapersersortip / ingerlatsiviup atsiornera: ________________________________________________


72/113

8.5 Nakorsap oqaaseqaataa

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-imi, 23.

november 1994-imeersumi § 3, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu

Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 16. december 2010-meersumi § 5 naapertorlugit.

Ateq:

CPR-nr:

Najugaq:

Suliassaqartitsineq:

Ippigisat:

Sullinneqartup nappaatinut

imaluunniit timikkut sanngeequtinut

qinnuteqarnermut aallaaviusunut

tunngatillugu suut ippigalugit

saqqummiuppai?

Nappaatip oqaluttuassartaa:

Qinnuteqartup paasissutissiinera

tunngavigalugu nappaat naatsumik

allaasereqquneqarpoq,

ajornanngippat nakorsap nammineq

takusinnaasai imaluunniit

allattaavinni paasissutissat

ilanngullugit:

Misissuinermi paasisat:

A: Qinnuteqartup nalinginnaasumik

qanoq-inneranik naliliineq:

B: Ajoqutit qinnuteqarnermut

peqqutaasut:

C: Ajoqutaasinnaasut allat:

D: Nakorsap immikkut ilisimasallip

misissuineriunnagaata inernera:

Nappaammik suussusilersuineq:

Pingaarnertut innarluutit:

Innarluutit allat:

Qinnuteqartoq massakkorpiaq katsorsarneqarpa, taamaassimappat suna pissutigalugu?

Qinnuteqartup inissisimanera ataavartuussasoq naatsorsuutigineqarpa, aamma pisinnaasaqassusia ataavartumik annikillisimava?


73/113

Atortutigut ikiorsiissutit:

Qinnuteqartoq atortutigut

ikiorsiissutinik atugaqarpa,

taamaassimappat suut?

Immikkut oqaaseqaatit: Qinnuteqartup peqqissutsikkut, inooqatigiissutsikkut innarluuteqarnikkullu inissisimanera eqikkarlugu nalilerneqassasoq kissaatigineqarpoq.

Sumiiffik:________________________ Ulloq:___________________________

Nakorsap atsiornera:____________________ Suliffiup naqissutaa:_________________


74/113

8.6 Iliuusissanut pilersaarusiaq

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-imi, 31. maj


Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 6 naapertorlugit.

Iliuusissanut pilersaarusiaq sullinneqartoq immaqalu ilaqutai sapinngisamik ilagalugit

immersorneqassaaq. Iliuusissanut pilersaarusiornissaq sioqqullugu pisinnaasaqassuseq pillugu

immersugassiaq suliarineqartariaqarpoq, aamma takuuk oqaloqatigiinnermi immersugassiaq.


CPR-nr:

Najugaq:

Suliassaqartitsineq


K I L L I F F I M M U T T U N N G A S U T

Peqqissusermik paasissutissat:

Pitsanngornerit / ajornerulernerit?

Napparsimmavimmi uninngasimava,

nakorsaasiisoqarpa, aamma inuk annertuumik

innarluutilik immikkut ilinniagaqarsimasunik

takuneqartarpa?

Atortutigut ikiorsiissutit

Isumaginninnikkut malittarisassat allat

naapertorlugit annertuumik innarluutilik atortutigut

ikiorserneqarpa?

Pissusilersorneq:

Atuisoq piumasoqqortua / suleqataarusuppa?

Atuisup inunnut allanut / ilaquttanut

attaveqartarnera.

Sulineq – suliassaqartitsineq.

Atuisoq sapaatip-akunneranut akunnerni qassini

sulisarpa / nakkutigineqarluni suliffimmiittarpa?

Sunngiffik. Sunngiffimmi soqutigisat, unnukkut atuarneq, sunngiffimmi ilinniartitaaneq, ilaquttanut pulaarneq, timersortarpa?

N I K E R A R T U T

kingullermik iliuusissanut pilersaarusiornerup kingorna susoqarpa? Nikikkiartorneq: Kingullermik iliuusissanut pilersaarusiornerup


75/113

kingorna inuk annertuumik innarluutilik sutigut nikikkiartorpa? Tamanna pisinnaasat pillugit immersugassiaq atorlugu ikorfartorneqarsinnaavoq pisinnaasallu pillugit immersukkamut siulianut sanilliunneqarluni. Sutigut pitsanngoriartoqarnersoq imaluunniit ajorseriartoqarnersoq allaaseriuk. Allaniit naliliinernik tigusaqartoqarsimappat, soorlu peqqinnissaqarfimmit, atuarfimmit allamilluunniit nalinginnaasumik naliliinermut ilaatinneqassaaq. Allaaserisaq annertuumik innarluutilik ilagalugu suliarineqassaaq. Atortutigut Ikiorsiissutit Ikiorsiissutinut ataasiakkaanut nalinginnaasumik naliliisoqassaaq immikkullu allaaserineqarluni ikiorsiissut, siunertaq naapertorlugu iluaqutaasimanersoq.

Anguniagaq: Iliuusissanut pilersaarusiap siulianit anguniakkat suut anguneqarpat? Anguniakkat taakkorpiaat sooq iluatsippat? Iliuusissanut pilersaarusiap siulianit anguniakkat suut anguneqanngillat? Anguniakkat taakkorpiaat sooq iluatsinngillat?

S I U N I S S A M U T T U N N G A S U T

Innarluuteqartup nammineq kissaatai: Innarluuteqartup siunissamut kissaatai allaaserikkit. Anguniakkat suut anguneqarnissaat kissaatigineqarpa? Anguniakkat anguniartillugit aqqutaani immikkuualunnerusutigut suut angorusunneqarpat? Kissaatigisat piviusorpalaassusiannik sullissisup naliliinera:


Innarluuteqartup kissaatigisaasa

piviusunngortinneqarnissaanut ikiorsiissutit suut

pisariaqartinneqarpat?

I N E R N I L I I N E R M U T T U N N G A S U T

Siunissami anguniagassat aamma ikiorsiissutit. Ukiup tulliani suut angorusunneqarpat? Ikiorsiissutit suut qinnutigineqassappat?

Innarluuteqartup iliuusissanut pilersaarusiamut

oqaaseqaatai:


76/113

Oqaaseqaatit allat iliuusissanut pilersaarusiamut pingaaruteqarsinnaasut.

Iliuusissanut pilersaarusiaq suliarineqarpoq ulloq_______________ Sumiiffik____________________

Sullinneqartup/ sinniisup atsiornera: ___________________________________________________

Isumaginninnikkut siunnersortip atsiornera: ______________________________________________


77/113

8.7 Atortutigut ikiorsiissutit


2010-meersumi § 7-mi, imm. 2-mi, nr. 1, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu

Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi §§ 7-11

naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:


Qinnuteqarnermut pissutaasoq:

Atortutigut ikiorsiissut taanna sooq pisariaqartinneqarnersoq naatsumik allaaseriuk:

(immikkut ilisimasallip allaaserisaa immikkut ilanngunneqassaaq)

Atortutigut ikiorsiissutip akia – assartornera:

Atortutigut ikiorsiissutip taaguutaa:

Kr.:

Assartorneranut aningaasartuutit:

Pisiffigisaq:

Sumiiffik:_____________________________ Ulloq:_____________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq):__________________________________________


Sullissisoq:____________________________________ Ulloq: ______________________


• Pillorissaasumit – tagiartuisartumit allamilluunniit ilinniarsimasumit oqaaseqaat

• Pisiffigisap akitigut missingersuutaa assartornera ilanngullugu


78/113

8.8 Annertunerusumik aningaasartuutit




naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:



Allaaseriuk sooq sullinneqartumut annertunerusumik aningaasartuuteqartoqarnersoq:

Annertunerusumik aningaasartuutit naatsorsornerannut nalunaarsuineq:

Aningaasartuutaanerusoq

una:

Aningaasartuut

nalinginnaasoq:

Aningaasartuut

piviusoq:

Aningaasartuutit nalinginnaasut

piviusullu nikingassutaat

MALUGIUK: Biiliussisarneq pillugu immikkut immersugassiaq pigineqarpoq

Nalinginnaasumik aningaasartuutinik nalunaarsuineq:

Atortunut ataasiakkaanut tapiiffigeqqusanut atatillugu allaaserineqassaaq, innarluuteqartuunngitsumut

sap.-akunneranut iml. qaammammut aningaasartuutaasartut qanoq annertutiginerat:

Aningaasat qaammammut qinnutigineqartut.

Suussusiat:

Qaammammut kr.

Sumiiffik.__________________________________Ulloq:_________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq):_________________________________________________


Suliamik ingerlatsisoq: ______________________________ Ulloq: _________________________


• Qaammatini kingullerni 3-ni aningaasartuutit piviusut


79/113

8.9 Annertunerusumik aningaasartuutit - biiliussisarneq




naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:


Pisariaqartitsineq:

Sullinneqartoq sooq biiliunneqarnissaminik pisariaqartitsiva?

Annertunerusumik aningaasartuutit naatsorsornerannut nalunaarsuineq:

Qinnutigisaq: Aningaasartuut

nalinginnaasoq:

Aningaasartuut

piviusoq:

Aningaasartuutit nalinginnaasut

piviusullu nikingassutaat

Taxat

Bussit

Allat

Naleqqiussilluni naliliineq:

Annertuumik innarluuteqartuunngitsup biiliussinermut aningaasat qassit atortarpai?

Aningaasat qaammammut kr.:

Aningaasat qinnutigineqartut:

Aningaasat qaammammut kr.:

Piffissaq:

Piffissap qanoq ilineranut qinnuteqartoqarpa:

Ullormiit: Ullormut:

Sumiiffik:_______________________ Ulloq:_______________________





• Qaammatini kingullerni 3-ni aningaasartuutit piviusut


80/113

8.10 Najukkamik allanngortitsineq




naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:



Allaaseriuk, sooq inigisap allanngortinneqarnissaa pisariaqarnersoq:

Isaarissanut tunngasutigut allanngortiterineq aamma silami allanik allanngortiterineq:

Isaarissap allanngortiternissaanik aamma silami allatigut allanngortiterinissamik kissaatigisaq

allaaseriuk:

Inigisap iluani allanngortiterineq:

Inigisap allanngortinneqarnissaanut kissaatigisaq allaaseriuk:

Pisiortorfik akialu:

Ataatsimut akit nalunaarsornerat akillu qanoq naatsorsorneqarnerannut nassuiaat:

Kr.:

Sumiiffik.__________________________________Ulloq:_________________

Sullinneqartoq (nammineq atsiorneq):__________________________________________________


Suliamik ingerlatsisoq: ______________________________ Ulloq: ___________________________

Makku uppernarsaatigitinneqassapput: � Ilusilersuinnarlugu titartagaq � Kommunip nunaminertamik tunniussinerminut akuersissutaa � Qatserisartoqarnermut aamma illuliornermut oqartussat suliassamut akuersissutaat � Illumik piginnittup suliassamut akuersissutaa

Assassornermik suliaqartunik (håndværkerinik) minnerpaamik marlunnik neqeroortitsisoqassaaq (akit

qanoq naatsorsorneqarsimanerat nalunaarsorlugu)


81/113

8.11 Qamutinik motoorilinnik aamma issiavimmik assakaasulimmik iluarsaassineq

aserfallatsaaliinerlu




naapertorlugit.

Sullinneqartup atia: Cpr.nr.:

Najugaq:


Atortutigut ikiorsiissutip iluarsaatassatut aserfallatsaalisassatullu kissaatigisap nalaatigut X allaguk:

• Qamutit motoorillit

• Issiavik assakaasulik

• Bussi innarluutilinnut naleqqussagaq

Attartugassatut tunniunneqarpoq:

Ulloq:

Ukioq:

Piffissap qanoq ilineranut qinnuteqartoqarpa:

Piffissaq: Uanngaanniit: Uunga:

Ukioq:

Qamutit motoorillit: kr.:

Issiavik assakaasulik: kr.:

Sumiiffik:______________________ Ulloq:____________________________




8.12 Qamutip motoorillip sillimmaserneqarnera




82/113


naapertorlugit.


Najugaq:


Qamutit motoorillit pillugit:

Qamutit motoorillit qanoq isikkullit

pisiarineqarsimanersut allaguk

Attartugassatut tunniunneqarpoq:

Ulloq:

Ukioq

Sillimmasiisarfimmi sumi qamutit motoorillit sillimmaserneqarpat:

Sillimmasiisarfik allaguk:

Police nr. allaguk:

Sillimmasiinermut piffissaq suna qinnutigineqarpa:


Ukioq: Kr.:

Sumiiffik:______________________ Ulloq:____________________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq)____________________________________________________




• Sillimmasiisarfimmiit policemut paasissutissat


83/113

8.13 Innarluutilinnut bussiinik pisineq



Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 23 naapertorlugu.

Kommunip atia:

Illoqarfik:

Kommuni massakkorpiaq innarluutilinnut bussiuteqarpa?

Aap Naamik

Angeruit, ilusia aamma ukioq pisiffiusoq allaguk: Naaggaaruit, innarluutilinnut bussip

pisiarinissaanik pisariaqartitsinerup

nalilernissaanut immersugassamukarit

Tassani suut aningaasartuutaappat kr.:

Innarluutilinnut bussimik ingerlatsinermut ukiumut aningaasartuutit: Kr.:

Innarluutillit saniatigut allanik innarluutilinnut bussimik atuisoqarpa

Atuisut allat allakkit:

Innarluutillit bussiannik ingerlatsinermut aningaasat missingiussat:

Innarluutillit bussiannik ingerlatsinermut ukiumut aningaasartuutit:

Annertuumik innarluutilinnut innarluutillit bussiannik pisisoqassappat pisariaqartitsinerup

nalilerneqarnera

Kommuni sooq innarluutilinnut bussimik pisariaqartitsiva?

Sullinneqartut angallanneqarnissaminnik pisariaqartitsinerat massakkorpiaq kommunip qanoq

isumagisarpaa?


84/113

Innarluutilinnut bussi qanoq ittoq pisiariumaneqarpa:

Tassani suut aningaasartuutaappat kr.:

Ingerlatsinermut aningaasat naatsorsuutigineqartut: Kr.:

Angallassinermik aaqqissuussinernut allanut atorneqarsinnaanngitsunut naleqqiussilluni naliliineq:

Makku uppernarsaaserneqassapput:

• Sap.-akunneranut innarluutilinnut busseqartitsilluni aaqqissuussinermut skemanngorlugu takussutissiaq

• Missingersuut - ingerlatsineq

• Oqimaaqatigiisitsineq

• Atuisut allattorsimaffiat

Nutaamik pisisoqassappat:

• Bussinik nioqquteqartup neqeroorutaa

• Akimut missingersuut assartornera, akitsuutit il.il. ilanngullugit

• Atuisut amerlassusaat

• Sap.-akunneranut innarluutilinnut busseqartitsilluni aaqqissuussinermut skemanngorlugu takussutissiaq


85/113

8.14 Akunnerit tapersersorteqarfiusut


2010-meersumi § 7-imi, imm. 2, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu



CPR-nr:


Innarluutit allat:

Najugaq:

Suliassaqartitsineq

Sapaatip-akunnerata ingerlanerani piffissaq:


Akunnerit tapersersorteqarfiusut pillugit:

Akunnerit tapersersorteqarfiusut akuerisaasut

kingulliit:

Akunnerit amerlassusaat:

Piffissaq kingulleq:

Iliuusissanut pilersaarusiaq kingulleq

suliarineqarpoq ulloq ( ullua allaguk):

Pisinnaasanut immersugassiaq kingulleq


Tapersersorteqarnissamut akunnerit

pisariaqartinneqartut:

Sap.-akunneranut nal.-akunneri qassit:

Piffissaq:

Tapersersorteqarnissamut akunneri tagginneqartut pisariaqartinneqarnerat naatsumik allaaseriuk:

Sumiiffik:_________________________________ Ulloq:_______________________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq)____________________________________________________




• Tapersersortip nalunaarusiaa

• Tapersersortip iliuusissanut pilersaarusiamut siunnersuutaa

• Iliuusissanut pilersaarusiamut siunnersuut, sullinneqartoq – angajoqqaat / sinniisuutitaq ilagalugu suliarineqartoq

• Pisinnaasat nalilersornerannut immersugassiaq


86/113

8.15 Akunnerit tapersersorteqarfiusut - iliuusissanut pilersaarusiaq



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 25-mi, imm.3

naapertorlugit.


CPR-nr:

Najugaq:

Suliassaqartitsineq


Sullinneqartup ulluinnarni inuunera allaaseriuk:

Ullup-unnuallu ingerlanera, illup iluani suliassat, ilaquttanut attaveqarneq, inuttut eqqiluisaarneq,

sulineq, sammisassaqarneq, ilinniartitsineq, aningaasaqarneq, peqqissuseq – nappaammik

nassuerutiginninneq, tarniluuteqarnermut ersiutit – tamanna sullinneqartumut qanoq sunniuteqarpa,

avatangiisinut attaveqarneq, nammineq angerlarsimaffimmi ingerlatsineq, allat.

Pisinnaasat:

Ajornartorsiut/ ajornartorsiuteqarfiusut:

Immikkuualunnerusutigut anguniiakkat / anguniakkat:

Periusissatut takorluugaq (takorluukkat):

Naliliinissaq qaqugu, kinalu ilagalugu kissaatigineqarpa:

Sumiiffik: _______________________Ulloq:_________________________

Sullinneqartup / sinniisup atsiornera:____________________________________________

Tapersersortinut ataqatigiissaarisup atsiornera:___________________________________

Tapersersortip atsiornera:_________________________________________


87/113

8.16 Tapersersortip nalunaarusiaa



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 25-mi,

naapertorlugit.

Tapersersortip atia:

Cpr.nr.:


Cpr.nr.:

Pingaarnertut innarluut: Innarluutit allat:

Iliuusissanut pilersaarusiaq kingulleq


Pisinnaasanut immersugassiaq kingulleq


Sullinneqartumut tassunga qanoq sivisutigisumik tapersersortaavit?

Ullut suut aamma ullup qanoq ilinerani sullinneqartoq ilagisarpiuk?

Sullinneqartup ulluni qanoq atortarpaa?

Ilinnut piffissaritinneqartoq sullinneqartoq ilagalugu qanoq atortarpiuk?

Akunnerni tapersersorneqarfiusuni suna anguniarneqarpa?

Tapersersortip kingullermik nalunaaruteqarneraniit qanoq nikeriartoqarpa?

Sullinneqartup ilaqutaanik allanillu, sullinneqartumut pingaaruteqartunik suleqateqarnerit qanoq ippa?

Paasissutissaajunnartut isummernerujunnartullu allat


88/113

8.17 Tapersersortinut ataqatigiissaarisoq



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersoq naapertorlugit.

Tapersersortinut ataqatigiissaarisunit ataasiakkaanit immersorneqassaaq

Tapersersortinut ataqatigiissaarisup atia:

Cpr.nr.:

Sumi atorfeqarneq:

Atorfeqalernerup ullua:

Tapersersortinut ataqatigiissaarisup suliassaqarfii:

Tapersersortinut ataqatigiissaarisup suliassaqarfii naatsumik allaaserikkit:

Paasissutissanut ilanngussaq:

Sapaatip-akunneranut sulinerup ilaa qanoq annertutigisoq ataqatigiissaarinermut atorneqartarpa?

Inuk pineqartoq taamaallaat ataqatigiissaarinermik suliaqarpa?

� Aap � Naamik

Naaggaartoqarpat:

Ataqatigiissaarisoq sunik allanik suliaqartarpa?


89/113

Annertuumik innarluutillit qassit, ataqatigiissaarisup/-sut susassaqarfigisaasa iluanni sapaatip-

akunnerata ingerlanerani nal. Ak.-ni aalajangersimasuni apersersorneqartarpat:

Ukioq kingulleq:

Amerleriaatit:

Akunnerit tapersersorneqarfiusut qaammammut katillugit:

Tapersersortitut atorfillit amerlassusaat najugaqatigiiffiit ilanngunnagit:

Qassiunerat allaguk:

Taakkunannga ilinniagaqarsimasut qassit:

Qanoq naatsorsuisimanerup allaaserinera:

Naatsorsuinerup allaaserinera:

Aningaasat qaammammut kr.: Uanngaanniit: Uunga:

Kommuni: _______________________Ulloq:_________________________

Suliamik ingerlatsisoq:_________________________________________________

Makku uppernarsaaserneqassapput: � Kommunimiit atorfininnermut uppernarsaat � Susassaqarfiup & atorfiup allaaserineqarnera � Akissarsiat allagartaat(ai)


90/113

8.18 Annertuumik innarluuteqartup namminerisamik angerlarsimaffiani paarineqarneranut

akissarsiat





Najugaq:

Paarsisup atia: Cpr.nr.:

Najugaq:

Paarsisup sullinneqartumut atassutaa:



Sullinneqartup namminerisaminik angerlarsimaffimmini paarineqarnissaa sooq pisariaqarnersoq

allaaseriuk:

Paarsinerup annertussusaa:

Paarsinerup suussusaa sapaatip-akunneratalu ingerlanerani annertussusaa allaaseriuk:

Aningaasat qinnutigineqartut:

Aningaasat sapaatip-akunneranut imaluunniit qaammammut qinnutigineqartut taakkununngalu

tunngavilersuutit:

Sapaatip-akunneranut Kr.: Qaammammut Kr.:


Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq):___________________________________________________



Makku uppernarsaaserneqassapput: � Paarsisup ukiumi akileraaruteqarfiusumi kingullermi aningaasarsiaasa naatsorsuutaat � Qaammatini 3-ni kingullerni akissarsiat allagartaasa assilineqarneri � Annertuumik innarluuteqartumik paarsisup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit suliffimminik

taamaatitsisariaqarneranut uppernarsaat (soorlu pineqartup sulisimaneranik sulisitsisumiit uppernarsaat)

� Paarsisup nalinginnaasumik suliffissarsiuussisarfik aqqutigalugu suliffissarsiorsinnaannginnera


91/113

8.19 Oqilisaassineq


2010-meersumi § 7-imi, imm. 2-mi, nr. 3, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu


naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:

Oqilisaassiffiusup atia:

Najugaq:

Oqilisaassiffiusut ilaqutariiuppata akisussaasup

atia allaguk:

Cpr.nr.:

Oqilisaassiffiusup inummut annertuumik innarluuteqartumut atanera:



Sooq oqilisaassineq pisariaqartinneqarnersoq allaaseriuk:

Oqilisaassinerup annertussusaa:

Oqilisaassineq qanoq akulikitsigisassava? � Sapaatip-akunneri tamaasa � Ullut 14-ikkaarlugit �

Sapaatip-akunneri 3-kkaarlugit � Sapaatip-akunneri 4-kkaarlugit

______ngornermiit nal. ____ ______ngorneq nal. ____ siullermik ulloq _________

Oqilisaassinerup aallartinnerani: � Sullinneqartoq aggiunneqassaaq � Sullinneqartoq

aaneqassaaq

Oqilisaassinerup taamaatinnerani: � Sullinneqartoq aggiunneqassaaq � Sullinneqartoq

aaneqassaaq

Oqilisaassiffik sullinneqartumik aallertuussappat aggiussillunilu angallassinermut aningaasartuutit

pillugit qanoq isumaqatigiittoqarpa?


92/113

Sumiiffik:__________________________Ulloq:_________________________




Kommunip aamma ilaqutariit oqilisaassisut imaluunniit ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiup, annertuumik innarluutilimmik paarsisussat, akornanni allaganngorlugu isumaqatigiissut.

Sullissap oqilisaanneqartussap atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:


Paaqqinnittarfik:

Angajoqqaarsiat:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Cpr.nr.:

Ateq/Najugaqarfik:

Oqilisaassiffik paaqqinnittarfiua imminut pigisoq?

Oqilisaassiffik angajoqqaarsiaappat?

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu

paarsaqarnissamut akuersissut qanga tunniunneqarpa?

Sumiiffik: Ulloq:

Annertuumik innarluuteqartup pilersorneqarnera:

Annertuumik innarluuteqartup pilersorneqarnera qanoq ingerlanneqassava?

Oqilisaassinermut atatillugu akit:

Oqilisaassinermut ullormut akit allanneqassapput:


93/113

Angajoqqaarsianut akip marloriaataanik tunniussinermut tunngavilersuut:

Ullormut tunniunneqarput kr.:

Oqilisaassiffiup aamma kommunip akornanni atsiorneq


Sumiiffik: Ulloq:

Oqalisaassiffik sinnerlugu:

Kommuni sinnerlugu:


• Ilaqutariit oqilisaassisartut sullinneqartunik 18-it inorlugit ukiulinnik angajoqqaarsiaanissaannut akuersissut

• Paaqqinnittarfiup imminut pigisup GER-normua:

• Assilineqarnera qinnuteqartumut – oqilisaassisumut tunniunneqassaaq


94/113

8.20 Pikkorissarnerit imaluunniit piginnaanngorsarnerit allat



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi §§ 33 aamma 34

naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:


Illoqarfik pikkorissarfiusoq:

Pikkorissarnerup taaguutaa imaaluunniit

qulequtaa:

Ulloq aallartiffik: Taamaatiffik:

Pikkorissarnermut – ilinniartinneqarnermut peqataaneq naatsumik allaaseriuk

(immikkut allaaserisaq ilannguguk)

Pikkorissarnermut - ilinniartinneqarnermut kina peqataassava (qanigisaq – ilaquttat arlaat – inuk

ilinniarsimasoq – tapersersuisoq)


Naatsumik allaaserisaq – tunngavilersuut (-igisat) sooq sulisitsisoq aningaasartuutinik

matussusiiniannginnersoq:


Pikkorissarnermut aningaasartuut inummut ataatsimut kr.:

Pikkorissarnerup nalaani nerisaqartitsisoqarpa: Aap: Naamik:

Akuersissutip ingerlaavartup saniatigut akunnerit tapersersorteqartitsiffiujunnartut katillugit

Ulloq aallartiffik: Ulloq taamaatiffik: Akunnerit katillugit:


95/113

Pikkorissarneq – ilinniartinneqarneq najugaqarfigisap avataani ingerlanneqarpat:

Sullinneqartup angalanermut aningaasartuutai: Bilitsi kr.:

Pikkorissarnermut aningaasartuutit: kr.:

Aallarfik: Uterfik:

Najugaqarnermut aningaasartuutit kr. Sumi:

Pisariaqartitat annikitsut (18-it inorlugit ukiulinnut) kr.:

Assartuinermut aningaasartuutit allat: kr.:

Suunersut allakkit:

Angalanermut aningaasartuutit, peqataasoq 1 Bilitsi kr.:



Ullormusiat/ sulinikkut isertitassat annaasat kr.:

Aallarfik: Uterfik:





Aallarfik: Uterfik:





Aallarfik: Uterfik:


96/113


Aningaasat qinnutigineqartut katillugit kr.:

Sumiiffik: __________________Ulloq:____________________________





• Pikkorissarnermi atortut

• Pikkorissarnermut aningaasartuutit

• Peqataasunut ataasiakkaanut angalanermut pilersaarut, pikkorissarneq najugarisap avataani ingerlanneqarpat

• Angalanerup akia

• Najugaqarfigisap najugaqarnermut aningaasartuutinut neqeroorutaa, pikkorissarneq najugaqarfigisap avataani ingerlanneqarpat

• Qaammatit 3-t kingulliit akissarsiat allagartaasa assilineqarnerat, sulinikkut isertitassatut annaasat qinnutigineqarpata

• Pikkorissarnerup – ilinniartinneqarnerup, peqataanissap pisariaqartinneqarnerisa immikkut allaaserinerat

• Sulisitsisoq aningaasartuutinut matussusiisinnaanngippat (assersuutigalugu ilanngunneqassapput sulilernermut isumaqatigiissut – suliassat allaaserineqarnerat)


97/113

8.21 Nakkutigineqarluni suliffinni imaluunniit nakkutigineqarluni sannavinni

sammisassaqartitsinermi akissarsiat.



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 19-imi, 16. december 2010-meersumi § 38, imm. 5

aamma 6 naapertorlugit.


Najugaq:

Suliffiup atia: GER-nr.:

Najugaq:


Suliffigisaq aamma suliassat suuneri

Suliffigisap sullinneqartullu suliassaasa allaaserinerat:

Sammisassaqartitsinerup annertussusia:

Sullinneqartoq sapaatip-akunneranut akunnerit qassit sulisassava:

Akunnerit amerlassusaat allaguk:

Isumannaallisaanerit

Suliffigisami attavigineqartartussatut toqqagaq:

Ateq: Tlf – mobil

Sumiiffik:_________________________________ Ulloq:__________________________________

Qinnuteqartoq (nammineq atsiorneq)__________________________________________________

Suliffigisaq:______________________________________________________________________




98/113

8.22 Najugaqatigiiffinnik, nakkutigineqarluni najugaqarfinnik, ulluunerani ornittakkanik

nakkutigineqarlunilu sullivivinnik pilersitsineq


2010-meersumi § 7-imi, imm. 2 aamma §§ 11-12, kiisalu annertuumik innarluutillit

ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-

meersoq naapertorlugit.

Neqeroorutip nalaagut X-iliigit. Neqeroorummut ataatsimut immersugassaq ataasiinnaq

immersorneqassaaq:

� Najugaqatigiiffimmik pilersitsineq, aaqqissuineq pisatsersuinerlu

� Nakkutigineqarluni najugaqatigiiffimmik pilersitsineq, aaqqissuineq pisatsersuinerlu

� Ullukkut ornittakkamik pilersitsineq, aaqqissuineq pisatsersuinerlu

� Nakkutigineqarluni sullivimmik pilersitsineq, aaqqissuineq pisatsersuinerlu

Sumiiffiup atia:

Najugaqartut/ulluunerani atuisut amerlassusaat

Najugaq: Ulloq pilersitsiffik:

Neqeroorutip allaaserinera siunertaa ilanngullugu:

Aningaasat:

Aningaasat qinnutigisat aamma taakkununnga tunngavilersuut pisiortorfiup/sanasup neqeroorutaanit

uppernarsaaserlugu:

Sumiiffik:_____________________ Ulloq:___________________________

Suliamik ingerlatsisoq_____________________________________________________________


• Pisiffigisamit/sanasumit neqeroorutit il.il.

• Atortut allattorsimaffiat

• Najugaqartussat taakkulu tapersersorneqarnissamut pisariaqartitaasa ersarissumik allaaserinerat


99/113

8.23 Feeriarluni ingiaqateqarnani angalaneq



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi §§ 50 aamma 55

naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:


§ 55 naapertorlugu qinnuteqaataappat qanga kingullermik § 50 naapertorlugu

angalasoqarsimanersoq uani allaguk:

Feeriarfik:

Kimi (angajoqqaat, qatanngutit assigisaalu) :

Ulloq aallartiffik: Ulloq taamaatiffik:

Aningaasartuutit qinnutigineqartut:


Aallarfik: Uterfik:


Atortutigut ikiorsiissutip assartornera: kr.:

Qinnutigineqartut katillugit kr.:

Sumiiffik:_________________________________ Ulloq:____________________________


Suliffigisaq:______________________________________________________________________




• Angalanermut pilersaarut

• Akia

• Sullinneqartup nammineq nunaqarfiani/illoqarfiani naleqquttumik najugassaqartitsinnginneq pissutigalugu taassuma avataani najugaqartariaqarneranut uppernarsaat


100/113

8.24 Ingiaqateqarluni tikeraarluni angalaneq


2010-meersumi § 7-imi, imm. 2-mi, nr. 9, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu


naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaqarfik:

Ulloq inissinneqarfiusoq:

Aggerfigisaq:


MALUGIUK: Sullinneqartoq aggerfigisaminut angalasinnaanngikkaangat (aammattaaq nalunaarummi

§ 57 takuuk – taannalu pillugu immikkut immersugassiaq)

Ingiaqataasoq(sut):

Ingiaqataasup 1-ip atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Ingiaqataasup 1-ip inummut annertuumik innarluutilimmut attuumassusaa:

Ingiaqataasup 2-p atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Ingiaqataasup 2-p inummut annertuumik innarluutilimmut attuumassusaa:

Ingiaqateqartitsinermut tunngavilersuut:

Sooq ingiaqateqarnissaq imaluunniit 2-nik ingiaqateqarnissaq pisariaqartinneqarpa:

Feeriarfik:

Sullinneqartup feeriarfigisamut attuumassusaa sunaava:

Sumut aamma qanga kingullermik tikeraarluni angalasoqarpa?

Aggerfigisap avataani inissiineq qanga kingullermik kommunimit nalilerneqarpa?


101/113

Naliliineq – Inassuteqarneq:



Aallarfik: Uterfik:


kr.:

Pisariaqartinneqarsinnaasut annikitsut: kr.:

Assartuinermut aningaasartuutit allat: kr.:

Suunersut allakkit:

Angalanermut aningaasartuutit, ingiaqataasoq 1 Bilitsi kr.:

Aallarfik: Uterfik:


Ullormusiat: kr.:

Ingiaqataasup akissarsiai: kr.:


Aallarfik: Uterfik:

Najugaqarnermut aningaasartuutit kr: Sumi:

Ullormusiat: kr.:





102/113

Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________




Makku uppernarsaaserneqassapput: � Sullinneqartup angalanermut pilersaarutaa � Ingiaqataasup/-sut angalanermut pilersaarutaa/t � Sullinneqartup bilitsiata akia � Ingiaqataasup/-sut bilitsiata/sa akia/t � Najugaqarfigisap najugaqarnermut aningaasartuutinut neqeroorutaa � Sullinneqartup nammineq nunaqarfiani/illoqarfiani naleqquttumik najugassaqartitsinnginneq

pissutigalugu taassuma avataani najugaqartariaqarneranut uppernarsaat


103/113

8.25 Nammineq akilerlugu angalanermi ingiaqateqarneq





Cpr.nr.:

Najugaq:

Feeriarfik:

Kimi (angajoqqaat, qatanngutit assigisaalu) :


Sullinneqartoq qanga kingullermik pisortanit akilerneqartumik ingiaqateqarluni feeriarsimanersoq

allaguk:

Ingiaqateqarnermut tunngavilersuut:

Sooq ingiaqateqarnissaq pisariaqartinneqarpa? Marlunnik ingiaqateqarnissaq qinnutigineqarpat

tamanna immikkut tunngavilersorneqassaaq.

Ingiaqataasoq(sut):

Ingiaqataasup 1-ip atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Ingiaqataasup 1-ip inummut annertuumik innarluutilimmut attuumassusaa:

Ingiaqataasup 2-p atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:

Ingiaqataasup 2-p inummut annertuumik innarluutilimmut attuumassusaa:



Aallarfik: Uterfik:



104/113

Sulinikkut isertitassanik annaasaqarneq /Ullormusiat kr.:




Aallarfik: Uterfik:


Sulinikkut isertitassanik annaasaqarneq /Ullormusiat kr.:




Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________





• Angalanermut pilersaarut

• Marlunnik ingiaqateqarnissamik pisariaqartitsinermi immikkut allaaserisaq

• Ingiaqateqarnermut/-nut aki/t

• Ingiaqataasup qaammatini kingullerni 3-ni akissarsiaasa allagartai, sulinikkut isertitassanik annaasaqarneq qinnutigineqarpat.

Nammineq akilerlugu angalanermi ingiaqateqartitsinermut inunnut 18-it qaangerlugit ukiulinnut

taamaallaat ukiut pingasukkaarlugit akiliussisoqarsinnaavoq, inunnullu 18-it inorlugit ukiulinnut ukiut

tamaasa akiliussisoqarsinnaalluni.


105/113

8.26 Tikeraarluni angalanermut atatillugu immikkut iliuutsit



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 53

naapertorlugit.


Cpr.nr.:

Najugaq:


Feeriarfik:

Kimi (angajoqqaat, qatanngutit assigisaallu)


Sullinneqartoq qanga kingullermik tikeraarpa:


Tapersersuinikkut immikkut ikiorsiinissamik qinnutigineqartumut allaaserisaq:

Akia:

Tapersersuinikkut immikkut ikiorsiinissamik pisariaqartitsineq pillugu qinnutigineqartumut

tunngavilersuut:

Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________





• Sullinneqartup nammineq nunaqarfiani/illoqarfiani naleqquttumik najugassaqartitsinnginneq pissutigalugu taassuma avataani najugaqartariaqarneranut uppernarsaat

• Paaqqinnittarfiup oqaaseqaatigiunnagaa

• Suliamik ilisimasallip oqaaseqaatigiunnagaa


106/113

8.27 Qanigisap tikeraarluni angalanera

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 31. maj 2010-meersumi § 7-imi, imm. 2, kiisalu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi §§ 54 aamma 55 naapertorlugit. Sullinneqartup atia:

Cpr.nr.:

Najugaq:


§ 55 naapertorlugu qinnuteqaataappat qanga kingullermik § 50 naapertorlugu angalasoqarsimanersoq

allaguk:

Tikeraarluni angalaneq:

Sooq qanigisap tikeraarluni angalanissaanik qinnuteqarnermut tunngavilersuut.

Kimut qinnuteqartoqarpa (angajoqqaat, qatanngut assigisaalu)


Qanigisap angalanermut aningaasartuutai: Bilitsi kr.:

Aallarfik: Uterfik:


Sulinikkut isertitassanik annaasaqarneq: kr.:



Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________





• Qanigisap angalaneranut pilersaarut

• Angalanerup akia

• Najugaqarfigisap najugaqarnermut aningaasartuutinut neqeroorutaa

• Sulinikkut isertitassanik annaasaqarneq qinnutigineqarpat qaammatini kingullerni 3-ni akissarsiaasa allagartaasa assilineqarneri.


107/113

8.28 Inuit annertuumik innarluuteqartut imaluunniit qanigisat immikkut ittumik angalanerat





Cpr.nr.:

Najugaq:


Immikkut ittumik pisoqarnerata allaaserineqarnera:

Sullinneqartup angalanissaa sooq qinnutigineqarnersoq naatsumik allaaseriuk, kiisalu immikkut ittumik

pisoq allaaseralugu.

Qanigisap angalanissaa qinnutigineqarpat immikkut ittumik pisoq naatsumik allaaserineqassaaq,

kiisalu qanigisaq kina sullinneqartumut attuumassuteqarnersoq allaaserineqarluni.

Angalanermut aningaasartuutit qinnutigineqartut:

Ateq: Cpr.nr.:

Najugaq:

Bilitsi kr.:

Uanngaanniit: Uunga: Uterneq:

Najugaqarnermut aningaasartuutit: kr. Sumi:


Oqalutseqarneq: Aap: Naamik:

Ullormut akunnerit qassit?

Allat


108/113

Sullinneqartoq najugaqarfigisaminiit ingiaqateqarnissaminik pisariaqartitsinerani immersugassaq:



Uanngaaniit: Uunga: Uterneq:


Ullormusiat/ sulinikkut isertitassatut annaasat kr.:



Uanngaaniit: Uunga: Uterneq:


Ullormusiat/ sulinikkut isertitassatut annaasat kr.:



Kr.:

Sumiiffik:_________________________Ulloq:_________________________




Makku uppernarsaatigitinneqassapput: � Sullinneqartup imaluunniit sullinneqartumut qanigisap angalaneranut pilersaarut � Ingiaqatigisap/t angalaneranut/nnut pilersaarut � Sullinneqartup nammineq nunaqarfiani/illoqarfiani naleqquttumik najugassaqartitsinnginneq

pissutigalugu taassuma avataani najugaqartariaqarneranut uppernarsaat


109/113

8.29 Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarnermi – efterskolerneq – ikiorsiinerit



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersoq naapertorlugit.


Najugaq:


Innarluutit allat:

Ulloq ilaatinneqalerfik:


Isumaginninnikkut pissutsit:

Siusinnerusukkut ikiorsiinerit

Ikiorsiinerit suut siusinnerusukkut aallartinneqarsimanerannut allaaserisaq.

Atuarfiup oqaaseqaataanut allaaserisaq

Sullinneqartup atuarnerata ingerlaneranik naatsumik allaaserisaq:

Efterskolernissaq sioqqullugu suut misilinneqarsimanerannik allaaserisaq:


110/113

Nakorsap allalluunniit suliamik ilisimasallit efterskolernissamut atatillugu oqaaseqaataa:

Efterskolernermut tunngatillugu nakorsamit inassuteqartoqarpat allaaserinera:

Qanigisaq – efterskolernermi ilaqutariit attaveqaatit:

Ateq: Cpr.nr.:

Najugaq:

DK – kommuni:

Ilaqutariit atassuteqarfigisat DK-mi kommunimit akuerineqarpat?

Kalaallit Nunaanni efterskolimik naleqquttoqannginneranut tunngavilersuut – najugaqarnermut

tunngasutigut

Kommunip naliliinera inassutigisaalu:

Najugaqarfik - efterskoli pillugu

Sumiiffik pillugu naatsumik allaaserinninneq.

Efterskolernerup kingorna suut pilersaarutaappat:

Aningaasat qassit qinnutigineqarpat:


111/113

Kalaallit Nunaata avataanut inissinneqarallarnissaq pillugu qinnuteqaat Isumaginninnermut

Naalakkersuisoqarfimmut qanga nassiunneqarpa:

Qinnuteqaat nassiunneqarpoq ulloq:

Aalajangiineq tiguneqarpoq ulloq:

Sumiiffik:_________________________________ Ulloq:___________________________________




Efterskolimiinnermut atatillugu makku uppernarsaatigitinneqassapput.

• Najugaqarallarnissamik qinnuteqarnermut atatillugu atuarfiup oqaaseqaataa

• Nakorsap imaluunniit suliamik ilisimasallit allat oqaaseqaataat

• Tapiiffigineqarnissaq pillugu Oqaatsinik Pikkorissarfimmut qinnuteqaat

• Oqaatsinik Pikkorissarfiup tapiiffigineqarnissaq pillugu akuersissutaa

• Efterskolimit akuerisaanermut uppernarsaat aamma efterskolip anguniagai pillugit quppersagaq

• Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmiit uppernarsaat

Kalaallit Nunaata avataani inissinneqarallarnermut atatillugu makku uppernarsaatigitinneqassapput:

• Naalakkersuisoqarfiup ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfinnut immikkoortortaqarfianit, annertuumik innarluutilinnut ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfinni Naalakkersuisoqarfiup ingerlassaani inissaqannginneranut uppernarsaat.


112/113

8.30 Illerfimmik assartuineq



Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 16. december 2010-meersumi § 58-mi, imm.3

naapertorlugit.

Toqusup atia:

Cpr.nr.:

Najugaqarfigisaq:

Ulloq toquffiusoq allaguk:



Najugaqarfigisamiit:

Aggerfigisamut:

Kr.:

Timmisartumik: Umiarsuarmik:

Sumiiffik:__________________________Ulloq:_________________________

Qinnuteqartoq:___________________________________________________



Makku uppernarsaatigitinneqassapput: � Toqusoqarneranut uppernarsaat � Sullinneqartup nammineq nunaqarfiani/illoqarfiani naleqquttumik najugassaqartitsinnginneq

pissutigalugu taassuma avataani najugaqartariaqarsimaneranut uppernarsaat � Angalanissamut aamma Illerfiup assartorneranut pilersaarut


113/113

8.31 Nuunnermik nalunaarut


2010-meersumi § 25-mi, imm. 1 naapertorlugu.


Cpr.nr.:

Najugaq:


Sullinneqartoq nammineq suliniuteqarluni nuuppoq:

Sullinneqartoq ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfimmut nuuppoq:

Kommuni – illoqarfik sullinneqartup qimataa:

Kommunimut – illoqarfimmut / najugaqarfimmut uunga nuulluni:

Najugaq nutaaq:

Ulloq:

Sullinneqartup atsiornera:

Nuunnermut nalunaarutip taassuma assilineqarnera uunga nassiunneqassaaq:


• Kommunimit qimatamiit sullinneqartup sutigut ikiorserneqarsimaneranut nalunaarsuut

Documents

Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat .../media/Nanoq/Files... · Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu ilitsersuut 6/113 1.2.2 Tikikkuminassuseq