Itsenäinen Suomi 100 vuotta - Suomen Reserviupseeriliitto€¦ · järjestöjen todellinen aktiivi, lähimmäis-ten auttaja ja suuri maanpuolustuksen ystävä Matti Ponsi on poissa

Itsenäinen Suomi 100 vuotta

– Ylöjärven maanpuolustusjärjestöt –

”Oi Suomi katso, Sinun päiväs koittaa!”

2 • Itsenäinen Suomi 100 vuotta

Metsänhoi-taja, hyvää t eke v i en

järjestöjen todellinen aktiivi, lähimmäis-ten auttaja ja suuri maanpuolustuksen ystävä Matti Ponsi on poissa. Hän kuo-li elokuussa Suomen satavuotisjuhlavuon-na. Kangasalla vuon-na 1932 syntynyt ja vuonna 1958 metsän-hoitajaksi valmistunut Masa teki päivätyön-sä metsäteollisuudes-sa, sen eri yhtiöiden merkittävissä asemis-sa.

Työssään hän oli pi-detty, ammattitaitoi-nen ja rehti esimies. Vapaa-aikanaan hän työskenteli monissa luottamustehtävissä reserviläisjärjestöissä. Hän piti kunnia-asi-anaan kehittää sekä auttaa niitä yhtei-söjä, jotka vaalivat maanpuolustukseen

liittyvien tekojen ja saavutusten perintei-tä. Juuri samanlainen isänmaallinen hen-ki hänessä hehkui jo nuoruusvuosina, kun hän toimi sotilaspo-jissa ja oli aktiivinen partiolainen.

Masa harrasti laa-jasti heraldiikkaa, historiaa, ja sen osana myös sotahistoriaa. Hän johti kymmenet matkat itärajan taak-se suomalaisten so-tilaiden jalanjäljissä. Käytiin muuallakin – sivistys, kulttuuri ja historia olivat nii-tä asioita, joita Masa halusi jakaa muiden kanssa. Eräällä mat-kalla nykyisen rajan taakse mukana ollut seurue koki herkän hetken, kun reservin majuri Matti Ponsi laski kukat maastoon juuri sille paikalle, jossa hänen veljensä oli kaatunut.

Me reserviläiset muistamme Masan useista kertaushar-joituksista, joissa hän oli johtotehtävissä ja opetti uusia asioita uusille miehille. Kaik-ki huomasivat hyvin pian, että miehellä, joka ei tehnyt itses-tään suurta numeroa, oli luontainen johta-mistaito kohdallaan. Kaikki huomasivat hänet ja hän huoma-si kaikki. Korkeassa asemassa niin sivii-lissä kuin sotilasteh-tävissäkin ollut mies ei katsonut itselleen sopimattomaksi vaik-kapa reserviläisvöiden myymistä tuttaville varojen hankkimisek-si maanpuolustuksel-le.

Monet meistä ovat lopun ikäänsä kii-tollisia majuri Matti Ponsille saamastaan ansiomerkistä tai ylennyksestä. Masa

piti huolen siitä, että kaikki saivat ansionsa mukaan ja että ku-kaan ei jäänyt ilman sitä, mikä hänelle kuului. Hän hoiti esi-tyksen tekemisen, jos katsoi sen aiheellisek-si.

Oli ilo tuntea täl-lainen ihminen ja olla hänen ystävänsä. Loppuun saakka, pit-källisestä sairastami-sesta huolimatta, hän jaksoi huomioida en-sin toisten asiat, vasta sitten omansa. Mi-tään lisäämättä ja lii-oittelematta voidaan sanoa, että Masa oli esimerkki ja esikuva meille kaikille. Sa-nomme kuten hän sanoi:

– Siunausta, näh-dään!

RESERVILÄIS-JÄRJESTÖT

Kunniajäsen Matti Ponsin muistolle

Matti Ponsi johtamallaan Karjalan-retkellä lausumassa Yrjö Jylhän runoa Kuujärven kuu. Takana karjalaiskylä.

PÄÄKIRJOITUS: Isänmaan asialla

satavuot i a s Suomi on saa-nut elää ja ke-

hittää itseään rauhan oloissa yli 70 vuotta. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu. Min-kä tahansa itsenäisen valtion yhteiskunta-rauha ja olosuhteet ovat seurausta mo-nista asioista. Kuinka on huolehdittu oma-varaisuuden mahdol-lisimman korkeasta asteesta? Osaako maa harjoittaa oikeanlais-ta diplomatiaa? Mil-laisessa kunnossa on infrastruktuuri? Onko

kansalaisia ohjeistettu oikein kriisitilanteiden varalta? Osataanko elää ja hallita päivän-valoa kestävällä taval-la? Miten sotilaallinen ja muu puolustus on järjestetty?

Historia – oppiaine, joka monista kokei-lulukioista on jäänyt kokonaan pois, osoit-taa, että kun riittävän kauan eletään kuin pellossa, valtakun-tien perustukset eivät kestä. Monet mahta-vat imperiumit ovat aikansa hallittuaan sortuneet. Miten käy

Euroopan unionin, yhteisön, jota histo-rian aikana on yritetty toteuttaa useamman kerran – eri nimillä tosin.

Samalla kun huo-lemme on viime vuo-sina monista syistä kasvanut, olemme saa-neet olla ylpeitä puo-lustustahdostamme ja -kyvystämme. Lähes kaikki Euroopan maat ajoivat armeijansa enemmän tai vähem-män alas 1990-luvul-ta alkaen. Me emme. Tänään tulokset ovat näkyvissä. Suomea

kunnioitetaan yleisen asevelvollisuuden ja puolustuskyvyn joh-dosta. Muilla taas on kova pyrkimys, mutta suuria vaikeuksia saa-da sotilaallinen puo-lustus nostetuksi enti-selle tasolle!

Ylöjärven maan-puolustusjärjestöt, Maanpuolustusnaiset, reserviupseerit ja re-servin aliupseerit ovat tehneet pyyteetöntä työtä valmistautuak-seen kaikkiin mah-dollisiin kriisitilan-teisiin, ei ainoastaan sotilaallisiin. Näiden

järjestöjen mielestä olisi hyvä jos kaik-ki osaisivat varautua mahdollisimman hy-vin mitä erilaisimpiin uhkiin. Niitä tämä maailma näyttää ole-van täynnä.

Yhtä kaikki, adven-

tin aika on alkanut! Meidän kaikkien on syytä varautua juu-ri nyt pian tulevaan joulun juhlaan. Sa-malla voimme toivoa sellaista ihmettä, että kaikilla olisi kaikkia kohtaan Hyvä Tahto!

SAKKOLA JA TAIPALEEN-JOKI 5.-8.7.2018 Matkaamme ErP 6:n jalanjäljillä Sakkolassa. Käymme Taipaleenjoella, Keljassa ja paluumatka taittuu Tali-Ihantalan ja Antrean kautta. Asiantuntija- na Hannu Turkkinen. Hinta: 398,-/hlö + viisumi

TULPPAANIMATKA AMSTERDAMIIN 8.-11.4.2018 Tutustumme mm. Keukenhofiin, nähtävyyksiin ja teemme kanavaristeilyn. Mukana puutarhasuunnittelija Eija Keckman. Kuljetukset Tampereelta. Hinta: 885,-/hlö

0440 477 070

[email protected]

www.resviaria.com

Kaikilla matkoilla mukana suomenkielinen matkanjohtaja

Itsenäinen Suomi 100 vuotta • 3

Naiset ovat v o i n e e t suo r i t t a a

vapaaehtoisen ase-palveluksen Suo-messa 17 vuoden ajan. 1990-luvulla puolustusministe-rinä toiminut Eli-sabeth Rehn käyn-nisti selvitystyön naisten asevelvol-lisuudesta. Vuon-na 1995 eduskun-nassa äänestettiin

asiasta. Naiset sai-vat oikeuden astua palvelukseen äänin 103–66.

Samana vuonna ensimmäiset naiset astuivatkin armei-jan harmaisiin. Täl-lä hetkellä pitkälti yli 5 000 naista on koulutettu reservin sotilaiksi, ja heistä noin 70 % on saa-nut johtajakoulu-tuksen upseereiksi

tai aliupseereiksi. Mainittakoon,

että Ilmavoimien Hornet-hävittäjiä ja Hawk-harjoi-tushävittäjiä len-tävät myös naiset. Merkittävä seikka on se, että naisilla ei ole Puolustus-voimissa mitään erivapauksia mie-h i in ver ra t tuna . Heidän palvelus-ve l vo l l i suutensa

ovat täysin samat. O v a t p a n a i s e t kunnostautuneet eri sotakouluissa jopa keskimäärin miehiä paremmin! Sekä Maa-, Meri- että Ilmavoimissa korkein naisen saa-vuttama sotilasarvo on täl lä hetkel lä majuri. Ensimmäi-nen nainen ken-raalina nähtäneen noin vuonna 2030.

Jouluaaton vartio – kunniatehtävä

Monen re-servinläi-sen joulu

on alkanut todella kunniavartiovuorol-la sankarihaudoilla. Paaden kahta puolta ovat seisseet lumi-puvuissa paljastetun miekan kanssa mil-loin hyvät kaveruk-set, milloin isä ja poi-ka, milloin vartiopari, joka on varannut yk-sittäisen vuoron ja saanut jonkun kol-legan paaden toiselle puolen samalle vuo-rolle. Ja mikä hienoa,

viime vuosina myös naiset!

Satojen ja taas sa-tojen kirkonmäellä ja haudoilla käyvien joulu alkaa paitsi lä-heisten haudoilta, myös kunniavartion ja sankarihaudoilla lepattavien kynttilöi-den ja tervapatojen tuomasta kokemuk-sesta. Ohikulkijat pysähtyvät, useat ku-martavat ja miehet ottavat lakin päästä.

2000-luvulla jou-luaaton kunniavartio on tullut niin suosi-

tuksi, että reserviläi-siä on jonakin jou-luna riittänyt aina aaton puolesta päi-västä puoleen yöhön asti, kertoo vartio-päällikkö, ylikersant-ti Petri Borg, joka on ansiokkaasti huoleh-tinut vuosi vuoden jälkeen siitä, että ku-kin pääsee mahdolli-simman hyvin itsel-leen sopivaan aikaan.

– Tulijoita on riit-tänyt todella hyvin. Iltavuoroihin ei tie-tenkään lapsiper-heiden vanhemmilla ole oikein mahdolli-suuksia, mutta 35–40 reserviläistä on mel-ko tavallinen määrä, Borg kertoo.

Tälle vuodelle en-simmäiset varaukset tulivat jo lokakuussa.

– O len a j au tu-nut tähän hienoon tehtävään. Ensin

teimme järjestelyt edesmenneen Juk-ka Elorannan kans-sa, lähes aina on ol-lut joku muu apuna. Varusteet (lumipu-vut, päällystövyöt ja miekat) tuon vartion alkaessa vaihtopaik-kaan, seurakunnan huoltorakennukseen, ja siitä se alkaa.

Käymme vielä yh-dessä katsomassa vartiopaikkaa.

– Tästä vartiot tule-vat vaihtoon. Käytävä on aurattu ja hiekoi-tettu, jos on lunta.

– Tervapadat pa-lavat, samoin Lei-jonien sytyttämät kynttilät – hieno jut-tu, sanoo Petri Borg, joka seisoi vuosikau-det jouluaaton var-tiossa ensin Lam-minpäässä ja sitten Ylöjärvellä. Ennen kuin eroamme, hän

Petri Borg näyttää, mistä vartiot tulevat vaihtoon.

ToimituskuntaYlöjärven Maanpuolustusnaiset: Terttu Forsell ja Anne UurasjärviYlöjärven reserviupseerit: Jari Vuolle ja Niko HämäläinenYlöjärven reservin aliupseerit: Johanna Peltomäki ja Pasi Koivunen

PainopaikkaPirkanmaan Lehtipaino Oy

Päätoimittaja Juhani Vahtokari

Kansi SA-kuva, Marika Lindström ja Jere Paldanius

Taitto ja sivunvalmistus Jere Paldanius

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -julkaisu

Vapaaehtoi-nen pelas-tuspalvelu

(vapepa) on 52 järjes-tön yhteisö. Koulute-tut ryhmät suorittavat esimerkiksi etsintää ja muuta pelastuspalvelua.

Hälytysryhmiä on noin 1 500 ja vapaa-

ehtoisia mukana lähes 25 000. Toimintaa ra-hoittavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avus-tuskeskus sekä Suomen Punainen Risti, joka koordinoi toimintaa.

Lue lisää vapaaehtoi-sesta pelastuspalvelusta osoitteessa vapepa.fi.

i Naiset asevelvollisina ja sotilaan ammatissa Mikä on VAPEPA?

Mikkolantie 42 puh. 03-3482877

www.puutarhakone.com

huikkaa vielä: – Muista kiittää

vielä Ylöjärven seura-kuntaa, yhteistyömme

on toiminut hyvin!

JUHANI VAHTOKARI


Ylöjärven maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Terttu Forsell on kokenut paljon sekä maanpuo-lustuksen että ”passaamisen” aloilla.

Jo ennen perheen muuttoa Kuopiosta Ylö-järvelle vuonna 1984 hän oli ollut pitkään Re-servin Aliupseerien Naisten puheenjohtajana. Sama pesti jatkui Ylöjärvellä, kokemusta nui-jan varressa kun oli jo kertynyt.

Näkemystä on karttunut oman perheen pa-rissakin. Vanhempi pojista on reservin majuri ja nuorempi palvellut rauhanturvatehtävissä Golanilla, Libanonissa ja Namibiassa.

Kun sitten ai-kanaan muo-dostettiin up-

seerien ja aliupseerien naisjärjestöistä yhtei-nen Maanpuolustus-naiset, Terttu Forsell alkoi johtaa uutta yh-distystä vuonna 2012 apunaan varapuheen-johtaja Anne Salonen ja todella aktiivinen ja osaava joukko naisia, jotka on totuttu nä-kemään muonitustoi-

missa, kahvituksissa, suurtalouskeittiössä ja tietenkin varsinaisissa kokouksissa.

Keskustellessamme kahvikuppiemme yli muodostamme käsitys-tä Maanpuolustusnais-ten Liitosta, Forsellin yhdistyksen valtakun-nallisesta kattojärjes-töstä. Tämän liiton tar-koituksena on toimia ympäri maata lisäämäs-sä naisten maanpuolus-

Juhani Vahtokari

Maanpuolustusnaiset – turvallisuuden ja palvelemisen osaajat

AUTOHUOLLOT, HINAUKSET, KIERRÄTYSPALVELUT

Kolsopintie 4, YLÖJÄRVI

puh. 0500-635 350 www.valtokoivula.fi

Muonitus on tehtävä, jonka naiset osaavat. Tässä kypsyy erä grilli-makkaroita perhejotoksen rasteja kiertäville perheille.

”Naiset pitävät tämän maan pystyssä”

tustahtoa, antaa koulu-tusta, vahvistaa henkistä ja fyysistä kuntoa.

– Niin, ja kannustaa naisia kouluttautumaan milloin tahansa tapah-tuviin häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen, joita voisi tulla, tehtäviin, li-sää Forsell.

Maanpuolustus-naisten Liitto toimii yhteistyössä Puolus-tusvoimien ja eri sivii-liviranomaisten sekä muiden maanpuolus-tukseen keskittyvien järjestöjen kanssa.

Keskustelumme jat-kuessa kertyy muis-tilehtiöön melkoinen lista kaikesta siitä, mitä Maanpuolustusnaiset Ylöjärvellä ovat tehneet.

Tekemisiä riittää. Varsinaisten kokousten ja koulutusten ulkopuo-lella järjestön naiset on nähty ties kuinka mon-ta kertaa muonittamas-sa Pirkan hiihtäjiä ja Hämeen hölkkääjiä, tarjoamassa evästä vuo-sittaisen perhejotoksen sadoille osanottajille vauvasta vaariin. Kuka se sanoikaan, että naiset pitävät tämän maail-man pystyssä!

Jokavuotisten suurten juhlapäivien kuten kaa-tuneiden muistopäivän ja itsenäisyyspäivän kahvitarjoilusta ovat vastanneet vuosikaudet – tietenkin Maanpuo-lustusnaiset. Upseerien ja aliupseerien kevät- ja syyskokousten väki on saanut nauttia naisten tarjoiluista. Elokuussa, kun Ylöjärven komea urheilukenttä vihit-tiin uudelleen perus-korjattuna käyttöönsä,

Maanpuolustusnaiset muonitti yli 500 vieras-ta. Tämän vuoden it-senäisyyspäivän juhlan tarjoilu ja koristelut on jo suunniteltu.

Jos sitten sattuu jää-mään jonkin verran aikaa, naiset ottavat puikot käteen ja alka-vat kutoa veteraaneille ja lotille sukkia. Niitä varmasti taas jaetaan tulevana jouluna.

– Sukkia kyllä riittää, lupaa puheenjohtaja Terttu Forsell.

Ylöjärven Maanpuolustusjärjestöt järjestävät:

JOULUTULET 19.12.2017 YLÖJÄRVELLÄ

VIRASTOTALON AUKIOLLA Ohjelma:

* 17:45 Ratsukot ja partiolaisten soihtukulkue

Talvisotaan lähteneiden muistomerkiltä

* 17:55 Kulkue saapuu virastotalon aukiolle

* 18:00 Avaussanat: Kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Jaana Lamminen

* Tuttuja joululauluja yhteislauluna

* Joulutervehdys:

Reserviläisten joulutervehdys

* Mehutarjoilu:

Ylöjärven Maanpuolustusnaiset

* 19:00 Loppuhartaus: pappi Matti Mikkola

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin!

Tutustu maanpuolustusjärjestöihin • Ylöjärven maanpuolustusnaiset: pirkanviesti.fi/maanpuolustusnaiset• Ylöjärven reservinupseerit: rul.fi/ylojarvi• Ylöjärven reservinaliupseerit: reservilaisliitto.fi


Johanna Järä – tiedustelu-upseeriYlöjärven reserviupseerien neljästä naisjäse-nestä yksi, luutnantti Johanna Järä kertoo, että hän valmisteli ajatuksissaan sellaisen ai-kajanan, että kun maisterin paperit on saatu, asevelvollisuus kutsuu.

– Opiskelin 1990-luvulla Turun yliopistos-sa pääaineenani historia. Jotenkin tuntui jo opiskeluaikana siltä, että kun nyt kerran nai-set voivat suorittaa asepalveluksen, miksen minäkin?

Juhani Vahtokari

Aj a t u k s e t muuttuivat todeksi tam-

mikuussa vuonna 1997.

Nuori maisteri mat-kusti Niinisaloon ja majoittui kahdeksan muun naisen kanssa Satakunnan tykis-törykmentin naisten asuttamaan tupaan.

– Kokemus oli alus-ta pitäen hieno, Jo-hanna Järä sanoo.

– Vaikka meitä oli yhteensä vain yhdek-sän, olimme silti ko-vin erilaisia ja erilai-sista oloista tulleita. Ei ole turhaan sanot-tu, että armeija tekee miehiä – se tekee myös naisia! Siellä to-della kasvaa, erityisesti henkisesti.

Jos nyt jokin asia ennalta arvelutti, Jo-hanna kertoo poh-tineensa sitä, kuinka hän jaksaisi kuunnella alle kaksikymppisten nuorten miesten uhoa ja kielenkäyttöä.

– Yllättävän hyvin se kuitenkin meni, hän sanoo.

Parasta oli se, että kaikessa vallitsi todel-linen tasa-arvo.

– Emme päässeet helpommalla kuin miehet. Myöskään toiseen suuntaan ei ollut mitään eriarvoi-suutta.

– Tosin miehinä

Upseeri ja opettaja Johanna Järä. Olisiko historian kirja?

meitä käytännössä kai pidettiin; olim-mehan me Niinisalon varuskunnassa naisina uranuurtajia.

Reserviupseerikou-luun, kesäkurssille numero 210, tuli ai-kanaan komennus.

– Sitä olin kyllä jo mennessäni toivonut, Johanna sanoo.

– Johtajakoulutus oli yksi tärkeimmistä asioista, joita lähdin armeijasta hakemaan. Sen sain, enkä ole katunut. Päinvastoin. Varsinainen koulu-tukseni oli tulenjoh-toupseer i . RUK:n päättymisen jälkeen, kun palasimme Niini-saloon, minut komen-nettiin heti tiedus-telu-upseerikurssille. Niinpä sainkin sitten upseerikokelasaikana tehdä todella mielen-kiintoisia tehtäviä.

– Ja mikä parasta, Puolustusvoimat osa-si hyödyntää siviili-koulutukseni. Pidin paljon oppitunteja sotilaille, muistaa his-torian ja yhteiskunta-opin lehtori Johanna Järä.

Opettajauran ohel-la sotilasura on myös mennyt eteenpäin.

– Armeijasta palat-tuani olin seuraavan kevään sijaisena, ja sitten kolmisen vuot-ta luokanopettajana

Pirkanmaalla. Käsky kertausharjoituksiin tuli jo vajaan vuoden kuluttua kotiutumi-sestani. Kun vein sitä rehtorin kansliaan, sain vastaani kum-mastuneen ilmeen: No mutta, mitenkäs tämä nyt?

Kertausharjoitus tuli ja meni. Sen jäl-keenkin niitä on ollut useita, ja varmasti on vielä tulossakin. Vuo-sien vieriessä tehtävät muuttuvat, mutta pä-

tevällä upseerilla on aina paikkansa.

Jutellessamme ker-tausharjoituksista Johanna muistaa eri-tyisesti Haminassa pidetyn naisjohtajien seminaarin, jossa val-takunnansovittelija Minna Helle ja Per-heyrittäjien Liiton puheenjohtaja Leena Mörttinen olivat pu-humassa.

– Se oli todella hie-no kertausharjoitus, Johanna muistelee.

Luutnantti Järä esittelee armeija-ai-kaisen leikekirjansa. Valokuvia, lehtiar-tikkeleita ja yhtäkkiä upea kuva jalkaväen-kenraalista, jolla on

kyynärsauvat. Jalka-väenkenraali Adolf Ehrnroth: Siinä vasta esimerkki! Luutnantti Järä on selvästi Adolf Ehrnrothin henkinen perillinen.


Emeritarehtori Leena Häme – Suomen ikätoveriNuori nainen oli juuri saanut maisterin pa-perit käteensä, kun isänmaa kutsui. Maiste-ri Leena Häme tiesi, että jo talvisodassa lo-tat olivat vapauttaneet omilla tekemisillään 25 000 miestä maanpuolustustehtäviin. Jäl-leen oli sota. Niinpä maisteri Häme ilmoittau-tui palvelukseen. Paikaksi määrättiin Laatokan rannikkoprikaatin esikunta, tärkeä itään työn-netty asema jatkosodassa. Hän saavutti loka-kuussa saman iän kuin itsenäinen Suomi!

Juhani Vahtokari

Lotta Svärd -järjestö oli p e r u s t e t t u

virallisesti vuonna 1920. Sen ensimmäi-nen puheenjohtaja oli Mathilda Blom-qvist, sittemmin hy-vinkin tunnetuksi tullut Sortavalan se-minaarin yliopettaja Fanni Luukkonen, joka hoiti tehtävään-sä kuin paraskin ko-mentaja: taitavasti, tiukasti ja oikeuden-mukaisesti.

Suomen marsalkka Mannerheim myön-si hänelle 1. luokan vapaudenristin miek-koineen. Adolf Hitler kunnioitti suomalaista lottajärjestöä niin, että myönsi Luukkoselle saksalaisen Kotka-ri-tarikunnan ainoana ei-saksalaisena naisena!

Esimies korottipalkkaaLeena Häme kertoo, että Rannikkopri-kaatin esikunnassa työskenteli tuolloin nel i senkymmentä sotilasta ja viisi rin-tamalottaa.

– Saimme kymme-

nen markan päivä-rahan kuten varus-miehetkin, Häme muistaa.

– Sitten esimie-hemme järjesti asiat niin, että me lotat aloimme saada kuu-kausipalkkaa. Meidät pestattiin siis armei-jan leipiin. Palkka oli 1 300 markkaa kuu-kaudessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että farmaseutin palk-ka apteekissa oli sil-loin 1 100 markkaa.

– Olimme siis koh-talaisesti palkattua kantahenkilökuntaa, Leena Häme toteaa hymynkare suupie-lessään.

Lotta Svärd -jär-jestö lakkautettiin valvontakomission määräyksestä vuon-na 1944. Kesti kauan, ennen kuin lottien upea työ isänmaan hyväksi jälleen tun-nustettiin. Kävi vä-hän samalla tavalla kuin sotaveteraaneil-lekin.

– Mitäs menitte sin-ne, kysyttiin. Oikeam-pi kysymys voisi olla:

– Mitä jos ette olisi

menneet? Ehkä meillä ei tänä

päivänä olisi kaikkea sitä, mitä olemme saaneet. Ehkä Leena Häme oli prikaatin esikunnassa varmista-massa sitä, että Suo-men koululaitos sai sodan jälkeen toimia ja kehittyä erääksi maailman parhais-ta. Lottien virallinen maineenpalautus ja heille kuuluva kun-nia annettiin Fin-landia-talon juhlassa, jossa Esko Aho kiitti Lotta Svärd -järjestöä ja sen jäseniä isän-maan eteen tehdyistä tärkeistä tehtävistä.

Toinen ura koulumaailmassaYlöjärvellä oli ol-lut vuosikymmenet ongelma: oppikou-luun päästäkseen oli mentävä Tampereel-le. Lopulta – tosin monelle liian myö-hään – perustettiin ikioma Y löjär ven yhteiskoulu, jonka ensimmäiseksi reh-toriksi tuli maisteri Leena Häme.

– Alku oli vaati-maton. Aloitimme vanhassa , vuonna 1888 valmistuneessa Ylöjärven ensimmäi-sessä kansakoulu-rakennuksessa, joka sittemmin on tun-nettu Loilan kouluna ja Vanhana kouluna. Oppi la i ta ol i en-simmäisenä vuonna runsaat 70. Heidät jaettiin kahteen ope-tustyhmään.

– En ole ihan var-ma siitä, oliko silloin muita muodollises-ti päteviä opettajia kuin minä, Leena Häme miettii.

Leena Hämeen ura oli ensin valmistelua itsenäisen Suomen hyväksi, sitten vuosikymmenet työtä kasvattajana ja opettajana. Voisiko enem-pää pyytää?

www.leppakoski.fi03 4503 400

Paras energia onpaikallista

Ylöjärvelle Häme m u u t t i m i e h e n -sä O lav in kanssa – opettaja hänkin. Vuonna 1961 val-mistui sitten Y lö-järven yhteiskoulun uusi rakennus ja mo-net asiat alkoivat su-jua helpommin.

– Rehtorin tehtä-vään ei ollut tuohon aikaan minkäänlais-ta koulutusta, mutta kaikki sujui.

Koulu oli aluksi yk-

sityinen, mutta siirtyi sittemmin kunnan omistukseen. Kun vii-sikymmentä vuotta sitten valmistuneet en-simmäiset ylioppilaat kävivät tervehtimässä entistä rehtoriaan, ta-paaminen oli tunnel-mallinen.

Yhdistyksen puheenjohtajaksiYlöjärven Reserviup-seerien Naiset saivat Leena Hämeestä tar-

mokkaan ja osaavan puheenjohtajan. Hä-nellä oli ”oikeata” ko-kemusta, ja aviomies Olavi Häme, lehtori Tampereella, oli sota-veteraani. Leena Häme oli kokenut ja aktiivi-nen. Pidettiin ompe-luseuroja ja kahviko-kouksia sekä retkeiltiin.

– Kerrankin kä-vimme katsomassa siihen aikaan kuului-saa voivuorta, Häme muistaa.


Alas talvisodan taivaaltaEräs Ylöjärven huonoimmin tunnettuja muistomerkkejä on Pietilän talon maalla Keijärven tuntumassa sijaitseva talvisotaan lähteneiden miesten muistomerkki. Esko Pietilä Takamaalta muistaa lähtötapah-tuman. – Lihasoppaa jaettiin kenttäkeittiöstä. Isä oli mukana lähtemässä sotaan, muitakin saattajia oli niin paljon, että Keihäsniemen (Keihäs-niemi oli Keijärven rannassa sijainnut seurojentalo) takana oleva kent-tä oli ihmisiä täynnä. Yhtä tuntematon on kiveen istutettu laatta ja lentokoneen potkuri Haavistolla: lentomestari Heiskalan putoamispaikalle pystytetty muis-tomerkki.

Juhani Vahtokari

Maaliskuun t o i n e n päivä, yk-

sitoista päivää ennen sodan loppumista, koitui lentomestari Urho Heiskalan koh-taloksi. Esko Pietilä muistaa, että tuona päivänä Tamperetta pommitti peräti kol-

Urho Heiskala ammuttiin alas vain hiukan ennen sodan päättymistä, 2.3.1940.

Katso vapaat asunnot: www.yhkodit.fi

SEURAA MEITÄ!Tervehdys asunnon etsijä,välitämme sinusta ja siitä, missä asut. Siksi me YH Kodeissa olemme jo 40 vuoden ajan tarjonneet mutkattomia ja mahdollisimman erilaisia asumisen muotoja: vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja.

Tutustu kohteisiimme ja ota meihin yhteyttä jo tänään! Koti on paras paikka maailmassa. Etsitään sinulle juuri se sopivin.

OIKEA KOTISINULLE

Puhelun hinta (sis. alv 24 %): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh.+ 7,02 snt/min | matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min

Puh. 010 227 3000Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere

me pommitusaaltoa, siis kolme pommiko-nelaivuetta. Ensim-mäisen tullessa hän oli hiihtänyt veljensä kanssa ”Lintellinvuo-relle” katsomaan, mil-tä kaikki näytti. Pojat, noin kymmenvuo-tiaat, olivat nähneet hävittäjäkoneen pu-

toavan alas ja lähte-neet hiihtämään pu-toamispaikka kohti.

– Meitä ei kuiten-kaan päästetty edes lähelle. Me luulimme, että kone on viholli-sen, Pietilä kertoo.

Takamaalla Koi-viston talon isäntä, opettaja Vilho Virta

kiipesi lastensa kerto-man mukaan navetan katolle katsomaan pommikonelaivuetta.

Hän näki, kuin-ka yksi suomalainen hävittäjä hyökkä-si vihollista vastaan ja suuntasi tulensa viimeisenä oikeal-la muodostelmassa lentävään pommiko-neeseen. Ilmeisesti pommikoneen ko-nekivääriampuja sai kuitenkin osuman koneen lentä jään Urho Heiskalaan, ja suomalainen putosi.

– Älkää enää tulko tänne, nyt se suo-malainen ammuttiin alas, oli isäntä sano-nut.

Lentomestari Urho Heiskala ol i Val-metin koelentäjä .

Vuonna 1928 hän oli saanut Suomen ilmailun korkeim-man kunniamerkin, Harmon-patsaan, ja mies tunnettiin ympäri Eurooppaa. Kunnianosoituksina hän oli saanut muun muassa Viron ja Ts-hekkoslovakian len-tomerkit.

Maailman ensim-mäisenä kanaal in yli lentänyt Bleriot oli lähettänyt Heis-kalalle valokuvansa omistuskirjoituksel-la. Lentomestarin tuhoutuneen koneen konekivääri on mu-seoitu Tikkakoskelle Suomen Ilmailumu-seoon.

YLÖJÄRVI | Mikkolantie 2 | 03 4584 0140

HaeASUNTO-LAINAA!

Ihana kotimatka alkaa Aito

Säästöpankista!Löysitkö unelmiesi kodin?

Meiltä saat asuntolainapäätöksen nopeasti. Täytä sähköinen lainahakemus tai varaa aika

suoraan lainaneuvotteluun osoitteessa aitosp.fi


Opiskelijana Kalifornian Naval Post Graduate Schoolissa

Naval post gra-duate school (NPS) sijaitsee

Montereyssä Kaliforni-an osavaltiossa, noin 150 kilometriä etelään San Franciscosta.

Sain vuonna 2016 mahdollisuuden hakea tuohon arvostettuun kouluun opiskelijaksi Puolustusvoimien kautta. Ilmoittautumispäiväksi kerrottiin 18.6.2017 ja pääaineenani olisi Irre-gular Warfare – epäta-vanomainen sodankäynti erikoisjoukkojen opetus-ohjelmassa.

Monen vaiheen jäl-keen seisoimme koko perhe koulun tervetulo-tilaisuudessa kesäkuussa 2017. Tästä alkoi opiske-lija-arki amerikkalaisessa oppilaitoksessa.

NPS kouluttaa sekä sotilaita että siviilejä kaikkialta maailmasta. Koulutusta järjestetään ympäri vuoden moni-muotoisesti. Opiskelijat ovat muista yliopistoista tai sotilasopetuslaitoksis-ta. Tämä tarkoittaa, että opiskelisin erittäin kan-sainvälisessä yhteisössä.

Virallisesti aloitus-päiviä koululla on vuo-dessa neljä amerikka-laisen budjettivuoden (Fiscal Year) neljännes-ten mukaan (lokakuu, tammikuu, huhtikuu, heinäkuu). Valmistu-misia kursseilta on neljä

kertaa vuodessa. Vii-me vuonna tutkintoja suoritettiin yhteensä 1 358.

Naval Post Graduate School on ollut perintei-sesti Laivaston ylemmän tason koulu, joka on kou-luttanut laivaston upsee-reita. Nykypäivänä koulu toimii kaikkien puolus-tushaarojen kouluna.

Koulu on perustettu vuonna 1909 ensin Me-rijalkaväen insinöörikou-luna osaksi Laivastoaka-temiaa, mutta vuonna 1919 nimetty omaksi koulukseen nykyisellä nimellään.

Vuoden 1949 koulu siirrettiin Annapolisista Marylandista Monterey-hin Kaliforniaan, jossa se aloitti toimintansa 1951. Alusta alkaen koulun tehtävänä on ollut kes-kittyä tieteeseen ja tek-nologiaan, jotka palve-levat suoraan kansallista puolustusta ja turvalli-suutta, erityisesti Yhdys-valtojen näkökulmasta.

Koulun organisaatio on hierarkkinen ja koos-tuu kahdesta pääele-mentistä: opiskelijoita kouluttavista laitoksista ja kouluista sekä näitä tukevista toiminnoista.

Kansainväliset opis-kelijat tulevat ympäri maailmaa. Alueellises-ti eniten kansainvälisiä opiskelijoita tulee Eu-roopasta ja Kauko-idäs-

Everstiluutnantti Arto Hildén opiskelee Kaliforniassa, Laivaston ylemmän tason koulussa.

tä. Kaiken kaikkiaan koulusta on valmistu-nut 6 085 kansainvälistä upseeria 110 eri maasta vuoden 2016 loppuun mennessä. Itse opiskelen GSOIS-laitoksella De-fense Analysis -osastos-sa. Opiskeluun kuuluu laaja-alaista tutkimusta erityisesti epätavanomai-sesta sodankäynnistä.

Tutkimuksessa hyö-dynnetään kirjallisuutta ja saatavilla olevia lähtei-tä sekä simulointimah-dollisuuksia. Opiskelu on mielenkiintoista ja aikaa vievää. Päivät kuluvatkin koululla nenä kiinni kir-jassa. Kaikkiaan vietän lukuhetkiä Montereyn alueella 18 kuukautta, minkä jälkeen allekirjoit-tanut palaa kotimaahan Masters of Science -tut-kintotodistus taskussa.

Epätavanomainen so-dankäynti on arkipäivää maailmalla, ja lisäämällä omaa ymmärtämystäm-me kokonaisuudesta ky-kenemme ajattelemaan asioita oman maan kan-nalta. Täällä esiin nous-seita kysymyksiä ovatkin olleet terrorismin leviä-minen ja siihen liitty-vät eritasoiset haasteet, turvallisuusympäristön muutokset eri puolilla maailmaa ja esimerkik-si viranomaisyhteistoi-minnan tärkeys. Kaik-kia näitä asioita voidaan pohtia myös kotimaan

puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Meillä on Suomessa varsin ainut-laatuinen puolustuskon-septi, josta myös täällä ollaan kiinnostuneita. Olemme luoneet us-kottavan ratkaisun, jolla voidaan vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin. Ole-

korkealla ja liehumassa vapaassa isänmaassa!

Everstiluutnantti Arto Hildén

Kirjoittaja on Ylöjärven reserviupseerien pitkäai-kainen ja korkea-arvoisin jäsen.

massa olevaa mallia tu-lee kuitenkin hioa ja sen tulee olla joustava vas-tatakseen tulevaisuuden haasteisiin.

Toivotan kaikil le lukijoille menestykse-kästä juhlavuotta 2017 täältä meren takaa. Pi-detään Suomen lippu


Pu o l u s t u s -voimien Pir-k a n m a a n

aluetoimisto sijaitsee Tampereen Hippos-talolla. Se on organi-saatiossa osa Panssari-prikaatia, jonka keskiö on Parolassa.

Aluetoimiston teh-tävät ovat sekä asevel-vollisuusasioiden hoito että toisaalta operatii-viset toimet.

Asevelvollisuusasioi-den näkyvin muoto on kutsuntojen järjestämi-nen syksyisin. Kuntien ja seurakuntien tuki näille tilaisuuksille on ollut kiitettävää. Jokai-sessa tilaisuudessa on ollut myös kunniavie-raina veteraaneja, jotka ovat käyttäneet oman

puheenvuoronsa. Nai-sille aluetoimisto jär-jestää valintatilaisuu-den. Viimeksi tämän vuoden huhtikuussa tilaisuuteen tuli yli 100 maanpuolustushenkis-tä naista.

Poikkeusolojen toi-minnan suunnittelu ja valmistelu on suuri osa aluetoimiston työ-tä. Aluetoimisto pe-rustaa edellä mainit-tua tarkoitusta varten muun muassa paikal-lispataljoonan, joka on paikallispuolustuksen joukkoyksikkö ja jonka komentajana on alue-toimiston päällikkö. Lisäksi Satakunnan lennosto ylläpitää yhtä maakuntakomppaniaa. Näihin komppanioihin

on sitoutunut Pirkan-maalla lähes 300 reser-viläistä, joiden maan-puolustustahto ja taidot ovat korkealla tasolla.

Paikallispuolustuk-sen kehittäminen on tärkeätä; sen on todet-tu olevan hyvä vastaus nykyiseen hybridi-sodankäynnin uhka-kuvaan. Pirkanmaan paikallispataljoonan voidaan katsoa ole-van koko valtakunnan edelläkävijä monissa ratkaisuissa.

Vuoden 2017 tärkein harjoitus oli marras-kuun alussa pidetty Pirkka 17 -harjoitus, johon osallistui mer-kittävä määrä viran-omaisia sekä kaikki Pirkanmaan kunnat

Aluetoimisto on asevelvollisten palveluksessa

KOTIINYLÖJÄRVENHUIPULLE

Lemminkäinen Talo Oy | Satakunnankatu 22 E, 33210 TampereAsuntomyynti: puh. 0800 93606 (maksuton), [email protected]

Maarit Kelloniemi, puh. 05036 82263, [email protected] facebook.com/lemminkainenasunnot

TUTUSTU ASUNTOIHIMME: lemminkainen.fi/asunnot

Ylöjärven Artturintorni YlöjärviRantajätkäntie 2 D-E | lemminkainen.fi /artturintorni

Asunto Oy Ylöjärven Artturintornista tulee näyttävä maa-merkki Ylöjärvelle: siitä tulee noin kaksi kertaa niin korkea kuin alueen muut kerrostalot! Yläkerrosten läpitalohuo-neistoista näet kauas Keijärvelle ja kaupunkiin. Aurinkoi-sista illoista voi nauttia isolla, lasitetulla länsiparvekkeella. Autosikin on hyvässä tallessa omassa parkkihallissa, josta on yhteys suoraan asuinkerroksiin. Kävelet ruokakauppaan, kouluihin ja päiväkoteihin viidessä minuutissa, ja kauppa-keskus Elo kauppoineen ja ravintoloineen on vain parin kilometrin päässä Artturintornista. Energialuokka C2013. Alla esimerkkihuoneistoja.

tyyppi m2 mh. € vh. € krs1h+kt+alk+s 38,0 44 400 148 000 92h+kt+s+p 45,5 55 470 184 900 83h+k+s 66,0 64 710 215 700 63h+k+s+p 72,0 73 680 245 600 3

ENNAKKOMARKKINOINNISSA

Visu

alis

oint

i

P

ENNA

KKOM

ARKK

INOI

NTI 2.

6.20

17

3-4H

+K+S

87,

5m²

as. 4

8, 5

2, 5

6, 5

9, 6

2, 6

4Ra

ntaj

ätkä

ntie

2

D-E

33

470

Ylö

järv

iAs

. Oy

. Ylö

järv

en

Artt

urin

torn

i

Rak

enta

ja

vara

a oi

keud

en

tarv

ittav

ien

lvis

- ko

telo

intie

n te

koon

, jot

ka e

ivät

näy

kuv

assa

JK/PK

jäte

i L (MU )

PY

(PK /

KR )

KT KS

PK

(PK

/KR

)

PY

(MU

)

JK

Li

HKTK

HK

HK

TK

HISS

I

PRSH

-E

PHSALK

K

MH 3

MH 2

OH

ET

S

WC

VH

PHMH 1

01

23

45

kerro

ksis

sa

8, 9

, 10

, 11

, 12

, 13

1:10

0

87,5 m2 | 4H+K+S+PMh. alk. 80 790 €, vh. alk. 269 300 €, 3 krs.

johtoryhmineen. Yhteenvetona voi-

daan todeta, että vi-ranomaisten valmius yhteiskunnan häiriöti-lanteiden hoitamiseen ja yhteistoimintaan

poikkeusoloissa parani huomattavasti.

Pirkanmaan aluetoi-misto toivottaa Ylö-järven maanpuolus-tusjärjestöille onnea ja menestystä Suomi 100

-hengessä.

Everstiluutnantti Marko AlamäkiPirkanmaan aluetoimiston päällikkö

Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Marko Alamäki.


Tavattiin TakamaallaKun Outokumpu Oy:n omistama kuparikai-vos Takamaalla ehtyi, Ylöjärvellä oltiin su-rullisia, työllistihän kaivos parhaimmillaan lähes parin komppanian verran miehiä. Jo seuraavana vuonna, 1967, kuultiin kuitenkin hyvä uutinen: Puolustusvoimien tutkimus-laitos muuttaa Helsingin edustalta Hara-kan saarelta Takamaalle entisen kaivoksen alueelle!

Tunnetuin laitoksen työntekijä lienee ol-lut eräs kemian laboratoriossa työskennellyt nuori mies, nimeltään Tauno Brännäs, joka edelleen on nähtävissä suuressa mustaval-koisessa valokuvassa laboratoriotakki hie-man tahroja saaneena. Myöhemmin takki meni lopullisesti pyykkiin. Tauno Brännä-sistä tuli Tauno Palo, kaikkien tuntema elo-kuvatähti.

Juhani Vahtokari

Vaikka laitoksen muutto kävi hi-taasti – se kesti

vuosia – saatiin Taka-maalle lopulta erinomai-nen, suoraan Pääesikun-nan alainen yksikkö, joka laajeni vuosi vuodelta. Lopulta sen tohtorit, professorit, maisterit ja muut olivat lähes päi-vittäin yhteydessä maa-ilman tärkeimpiin yli-opistoihin. Kaikki, mitä Puolustusvoimat hank-ki, tutkittiin Takamaalla, olipa kyseessä ase, maas-topukukangas tai polku-pyörä!

Uudet, ajanmukaiset työtilat fysiikan ja ke-mian laboratorioineen nousivat näkösuojaan muiden rakennusten taakse ja vanha kaivos-

torni toimi edelleen maamerkkinä. Tutkarin, kuten laitosta on kutsut-tu, tiloissa on järjestetty monet kertausharjoi-tukset. Sodanaikaiset yksiköt ovat valvoneet öitään, saaneet tieto-ja vihollisen äkillisestä hyökkäyksestä ja johta-neet tilannetta tarpeen mukaan.

Yhä olemassa ole-van saunarakennuksen alakerrassa käytiin vuo-sikaudet ampumassa pienoispistoolilla. Ko-kouksia pidettiin joko seinän takana takkahuo-neessa tai eversti Mika Hyytiäisen aikanaan ideoimassa Kiltakolossa. Siellä oli useita Puolus-tusvoimien tilaisuuksia. Eversti Hyytiäisen luval-

la saimme järjestää siellä erilaisia reservin upsee-rien luentotilaisuuksia. Mikä parasta, 24 vuotta Takamaalla johdon sih-teerinä toiminut Heli Toivola keitti kahvit ja ”passasi” muutoinkin.

Vuosi 1987 oli erään-lainen alku yhteistyölle, vaikka aikaisemminkin olimme ollet paljon te-kemisissä. Tuona vuon-na Tutkarilla järjestettiin Reserviläisurheiluliiton talvimaastokilpailut. Ky-seessä oli ylöjärveläisten upseerien ja aliupseerien järjestämä valtakunnal-linen, poikkeuksellisen suuri kisa. Tutkimuslai-

toksen johtaja oli tuol-loin eversti Olli Heiska-nen, joka antoi laitoksen tuen järjestäjille.

Kilpailuorganisaa-tio oli suuri. Koottiin johtoryhmä, jonka kär-jessä olivat kapteeni (res.) Matti Kuusela ja sotilasmestari (res.) Timo Mäkinen. Kaikki oli järjestetty. Majoitus ja muonitus Takamaan koululla (Maanpuolus-tusnaiset), voitelupaikat, ammuntajärjestelyt – jopa kilpailujen lääkä-rit oli nimetty, samoin SPR:n toimintaryhmä. 60-vuotiaiden sarjan Veikko Hakulinen oli

kilpailujen tunnetuin osanottaja. Tapahtuman koosta kertoo se, että osanottajia Takamaan metsissä hiihteli tuolloin tasan 230!

Eräs eniten reser-viläisjärjestöjen kanssa tekemisissä ollut laitok-sen johtaja oli insinööri-eversti, tekniikan tohtori ja nykyinen Maanpuo-lustuskorkeakoulun sotilasprofessori Mika Hyytiäinen. Hänen joh-tamistapansa oli avointa ja innovatiivista. Monet yhteistyön muodot ke-hittyivät ja uusia löydet-tiin.

Tällä hetkellä tut-

Insinöörieversti, sotilasprofessori Mika Hyytiäinen työhuoneessaan Takamaalla. Hyytiäisen aika Ylöjärvellä oli vaikuttava näyttö Puolustusvoimien yksikön ja ympäröivän yhteiskunnan yhteis-työstä ja avoimuudesta.

Suomen Pelastus-alan Keskusjärjestön SPEK:n ohjeissa ko-

rostetaan, että tärkein asia on vesi. Jos vedenjakelu keskeytyy, jakelu toki py-ritään järjestämään, mut-ta omavaraisuus on hyvä olla olemassa. Kannelliset astiat, joissa voi säilyttää ja kuljettaa, ovat tärkeitä monenkin asian kannalta.

On laskettu, että viikkoa ja henkilöä kohden tarvitaan vähintään 16 litraa puh-dasta vettä. Sen lisäksi olisi vielä oltava nestettä hygie-nia- ja huuhtelutarpeisiin.

Mitä aikuinen tarvitsee viikossa? Ainakin puo-li kiloa perunoita, ohraa, makaronia, öljyja ja ras-voja, sokeria ja hunajaa, UHT-maitoa (pitkään

säilyvää) vähintään litra, viljatuotteita, hedelmiä ja marjoja, porkkanoita, pa-kastettua kalaa, lääkkeet ja kunnon pino säilykeruo-kaa. Tärkeitä ovat myös radio. paristot, taskulamp-pu, tuorekelmut, teippi ja muovipurkit, kynttilät ja tulitikut. Ehkä näillä perhe pärjäilee jo viikon.

On muistettava, että in-

ternetverkko voi kaatua milloin tahansa. Ja kun tietoyhteiskunta ei toi-mi, eivät toimi myöskään monet arkiset asiat. Mi-ten käy pankkiasioiden, käyttöveden ja esimer-kiksi sähkönsaannin. Jos vaikkapa Tanskan salmet suljetaan, öljyntulo lop-puu melko pian. Millä lämmitämme, millä ajam-

me autoja? Ongelmia voi tulla kasapäin. On hyvä muistaa, että esimerkiksi pankeilla ei ole enää sääs-tökirjoja ja kosmoskyniä – vettä ei tule hanasta eikä valo syty vaikka kuinka vääntäisi katkaisijaa! Toi-vottavasti näin ei koskaan käy, mutta maailma ei ole tänään kovin vakaa. Me voimme olla!

Hanki hätävara kriisin varalle!

kimuslaitosta johtaa kasvatustieteen tohtori, eversti Vesa Nissinen. Hänen alaisensa työs-kentelevät paitsi Taka-maalla myös Riihimäellä ja pääkaupunkiseudulla. Laitoksen Takamaan ajan johtajien ketjussa hän on jo viidestoista.


– Olin hyvin nuori, kun veljeni vannoi sotilas-valan Ylöjärven kirkos-sa. Se tapahtuma ja koko päivä jäivät läh-temättömästi mielee-ni. Muistan jopa, mitä sinä päivänä söin! Ilmoitin silloin per-heelleni, että menen suorittamaan asevel-vollisuuden! kersantti Johanna Peltomäki muistelee.

–Kun sitten aikanaan p y r i n

erikoisjoukkoihin ja pääsin saatoin sanoa: Minähän kerroin, että menen armeijaan! Olin pääsykokeessa lento-

teknilliseen aliupseeri-kouluun (AUK) Hal-lissa. Koe kesti koko päivän ja siinä oli ta-vattomasti sisältöä. Il-takuudelta sai vihdoin huokaista, jo aamulla oli aloitettu! Johanna Peltomäki toteaa.

– Paikka oli mi-nulle luonteva: isoveli tankkasi hävittäjiä, ja minusta tuli apume-kaanikko. Aloitin pal-velukseni tammikuun saapumiserässä vuonna 2011. Koska kyseessä oli alusta asti aliupsee-rikoulutus, vapaaeh-toinen asepalvelukseni kesti 362 vuorokautta. Mutta se kannatti! En todellakaan kadu, että noudatin jo varhain tekemääni päätöstä,

Peltomäki tuumaa.Konetyyppi, jon-

ka kanssa Peltomäki työskenteli eniten, oli Pilatus PC-12.

– Aika monta ker-taa pääsin myös len-nolle mukaan. Täytyy-hän mekaanikon tietää, miten laite toimii ja käyttäytyy omimmassa elementissään.

– Ku o re v e d e n Hallissa, jossa yksik-kömme tuohon aikaan sijaitsi, oli lentoteknil-lisen AUK:n riveissä vajaat sata miestä ja meitä naisia oli aluk-si kuusi. Yksi lopetti kesken alkuvaiheessa, jolloin naisille lopetta-minen on mahdollista. Kohtelu oli erittäin tasapuolista. Mistään palvelukseen kuuluvis-ta seikoista ei käynyt ilmi, että mukana oli naisia. Peruskoulutus-kausi oli melko rank-ka, hiihtoa ja marsseja aivan riittämiin, mutta kunto koheni!

– Harjoituksia oli silloin tällöin. Kaiken kruunasi tukikohta-harjoitus, jossa koneet laskeutuivat paikkaan, missä ne voitiin huol-taa tarpeettomilta kat-

seilta suojassa. AUK:n jälkeen palveluspaik-kani oli edelleen Kuo-reveden Halli , Yh-teyslentolaivue. Sinne meitä jäi neljä. Muut hajautettiin Ilmavoi-mien tukikohtiin ym-päri maata, kersantti Peltomäki muistaa.

Ylöjärvellä hän liit-tyi Reservin Aliupsee-reihin vuonna 2012.

– Jouduin, tai pi-kemminkin pääsin heti hallitukseen. Nyt olen yhdistyksen sihteeri ja aktiivisesti mukana maanpuolustustoimin-nassa. Se on minulle läheistä, hän sanoo.

Lapsuuden haave

Johan Nordlund

Kersantti Johanna Peltomäki ei kadu päätöstään suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Päinvastoin.

Reservin aliupseereita juhlatauolla. Edessä sotilasmestari Timo Mäkinen, keskellä yliker-santti Petri Borg ja hänen toisella puolellaan ammattisotilas, kersantti Tuomo Katajainen.

Reservin kersantin arvo tuli melko no-peasti armeijan jälkeen. Nuori nainen on kun-nostautunut reservin

kersanttina maakunta-komppaniassa. Siihen suuntaan taitavat mai-hinnousukengät johtaa vastakin.


Perhejotos on odotettu syystapahtumaJo perinteeksi muodostunut ylöjärveläisten

perheiden ulkoilupäivä Perhejotos on suosittu ja odotettu tapahtuma. Kauniin Pikku-Ah-

venistojärven ympäri kulkevan polun varteen on siroteltu tehtävärasteja.

Jotkin rasteista ovat hieman haastavia mut-ta useimmat helppoja perheen pienimmillekin. Lisäksi rasteilla on neuvontaa ja koulutusta. Suomen Punainen Ristin Ylöjärven-osasto on aina mukana – samoin pelastuslaitos, joka antaa

toimintaohjeita monien vaaratilanteiden varalle. Sotilaskotiautokin on lähes joka syksy metsälaa-vun kupeessa tarjoamassa jotoslaisille niin tutut munkkikahvit. Nehän ovat aina olleet Sotkun vetonaula.

Järven ympäri kiertävä pengerretty polku on myös täynnä historiaa. Metsänhoitaja, valtion virkatalojen tarkastaja Antti Penjami Mäkikylä rakennutti polun pengermät löydettyään Pik-ku-Ahveniston rantamaiseman asuinpaikakseen

1900-luvun alussa. Polku on kaunis, melko tasainen ja niin leveä,

että kymmenet lastenrattaat ja -vaunut ovat per-heiden pienimpiä kuljettamassa.

Vuonna 2016 osanottajia oli noin kolmesataa. Tänä vuonna sade verotti osanottajamäärästä jon-kin verran. Maanpuolustusnaiset hoitelevat mak-karanpaistopisteitä.Tapahtuman kokonaisjärjes-telyistä vastaavat reservin upseerit ja aliupseerit vuorovuosin.

Jo pikkupokia kiinnostaa ammunta (tässä laser-harjoit-teluaseella). Miksi sitten ei reserviläisiä!

Lyhenne tulee sanoista sovellettu re-serviläisammunta, joka on yksi Re-serviläisurheiluliiton (RESUL) kil-

paurheilulaji. Tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa ja käyttää nykyaikaisia palve-lusaseita tai niiden kertatuliversioita. Jokai-seen suoritukseen laaditaan ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun ti-lannekuvauksen edellyttämällä tavalla.

Taulujen muotoa tai etäisyyttä ei ole va-kioitu, vaan ne ovat kulloisenkin tehtävän mukaisia. Ampujan tulos muodostuu hä-nen saamistaan pisteistä ja käytetystä ajasta. SRA:sta järjestetään koulutusta, harjoituksia

ja kilpailuja, joihin suunnitellaan tapauskoh-taisesti tietyt ampumatehtävät. Ampujalta vaaditaan RESUL:n hyväksymä koulutus, muutoin kilpailuihin tai harjoituksiin ei voi-da osallistua. Toiminta on – ja sen pitää olla – erittäin tarkasti valvottua ja nykylainsää-däntöön sopeutettua.

Toisaalta on ymmärrettävää, että reser-viläisten on pidettävä huolta taidoistaan. Muistamme, että aseet ja reserviläiset olivat jokin aika sitten EU:n tasolla ”liipasimel-la”. Mutta niinhän ovat olleet terva ja moni muukin asia metsänhakkuista puhumatta-kaan.KIMMO KOIVISTO

Mitä on SRA?

Palvelemme: MA-TO 10-17, PE 9-18, LA 9-15, SU 10-14

Mikkolantie 2, Ylöjärvi | Puh. 03 348 0316

Suomi 100Suuren juhlankauneimmat kimputja upeimmat seppeleetsydämellä ja ammattitaidolla!

© Ylöjärven Uutiset

Tervetuloa asioimaan aurinkoisen ja hyvän palvelun kukkakauppaan!

Sesongin uutuus Lapin Marjan inkivääriglögi

7200,75 l

Mikkolantie 2Ylöjärviark. 9–18 la 9–14

Kauppakeskus ELOElotie 1 Ylöjärviark. 10–20 la 10 –17 su 12–16

Tykkää meistä facebookissa!

Tervetuloa talven taikakauppaan,toivottavat ystävät arjessa.Tunnelmaa

joulusaunaan Eucalyptus-vihta

990

Muista ystävää,

yhteistyökump-

pania, naapuria

Mistelin lahjalla,

josta saajakin

aidosti ilahtuu.

Terveyskauppa Mistelistä Hyvän mielen lahjat talven juhliin! Meiltä löydät muistamiset herkkusuille ja hemmotteluun.


Toimintaa vankkaan arvopohjaan nojatenYlöjärven Maan-

puolustusnaiset on puolueisiin sitou-

tumaton Maanpuolustu-naisten Liitto ry:n jäsen.

Tavoitteena on koulut-taa naisia, vahvistaa maan-puolustustahtoa ja antaa valmiuksia poikkeusolojen tehtäviin. Sotaveteraanien kunnioittaminen ja yhteis-työ kaikkien maanpuolus-tusjärjestöjen kanssa on etuoikeutemme.

Siirrämme vahvaa aja-tusta kodista, uskonnosta ja isänmaasta nuoremmil-le sukupolville. Vuosien saatossa olemme tehneet hiljaista auttamistyötä. Tuloksia on tullut. Muun muassa yli 500 paria ju-nasukkia (sota-aikana nii-den kutominen vauvoille aloitettiin; juna oli pysäh-tynyt pommitusten vuok-si, ja eräs käsityönopettaja keksi neuloa vastapäätä istuvalle paljasjalkaiselle vauvalle sukat). TAYS:n syöpäosastolle olemme lahjoittaneet yli 200 sy-tomyssyä, osallistuneet

retki- ja maastotapahtu-miin ja olleet ratkaisevassa roolissa muun muassa jo-kasyksyisen perhejotoksen järjestämisessä sekä Pirkan hiihdon muonituksessa ja monissa muissa tapahtu-missa.

Yhteistyökumppaneita ovat myös seurakunta ja kaupunki, joiden kanssa olemme olleet järjestä-mässä itsenäisyysjuhlia ja muita tilaisuuksia. Pu-heenjohtajamme Tert-tu Forsell sanookin, että näistä tehtävistä saamme hyvän mielen lisäksi uusia tuttavuuksia ja kokemuk-sia.

Tuleva i suuden näen edelleen aktiivisena osal-listumisena ja tekemisenä, oppimisena ja jakamisena. Yhteistyössä on voimaa ja iloa. Tervetuloa aktiiviseen joukkoomme!

L i s ä t i e t o j a a n t a a Ter tt u Forsel l , puhelin 040 750 0436

ANNE UURASJÄRVI Maanpuolustusnaisten joukko jälleen mukana juhlajärjestelyissä.

Ylöjärven keskusurheilukentän uudelleen vihkiäisissä työn touhussa.

Kaikki, mitä apteekista tarvitset• asiantunteva ja nopea palvelu

• kuukausittain vaihtuvat tarjoukset kaikille asiakkaille

• henkilökohtaista apua erilaisissa lääkehoidon ongelmissa

• tutustu palveluihimme osoitteessa www.lielahdenapteekki.fiLöydät

meidät myös Facebookista!

i Maanpuolustusjärjestöjä• Suomen reserviupseeriliitto• Reserviläisliitto• Maanpuolustusnaisten liitto• Naisten valmiusliitto

• Sotilaskotiliitto ja -yhdistykset• Maanpuolustuskoulutusyhdistys• Lotta Svärd -säätiö


Työväentalontie 3 A 4 | 33470 Ylöjärvi | P. (03) 347 6111 | [email protected]

Tunnustettua osaamista Pirkkalasta

Lennosto osallistuu Suomen alueellisen koskemattomuuden

valvontaan ja turvaamiseen. Viestitekniikkakeskuksen ja muiden yksikköjensä toi-menpitein lennosto mahdol-listaa tutkailmavalvonnan, johtamisjärjestelmän ja tun-nistuslentojen toteutumisen vastuualueellaan. Lennosto osallistuu myös aktiivises-ti yhteiskuntajärjestyksen

• HX-hankkeessa hankitaan korvaaja Hornet-järjestelmälle.• Ilmapuolustus koko Suomen alueella ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpi-täminen edellyttävät Hornet-järjestelmän korvaamista suorituskykyisillä monitoimi-hävittäjillä vuodesta 2025 alkaen.• Hornetin seuraajakandidaatit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen.• Kandidaattien suorituskykyjen evaluointi tehdään maamme parhaiden asiantunti-joiden toimesta Satakunnan lennoston Ilmataistelukeskuksessa. • Päätös uusien hävittäjien hankkimisesta tehdään 2020-luvun alussa. Uuden mo-nitoimihävittäjän täysi operatiivinen suorituskyky saavutetaan 2030-luvun alussa, ja koneen on suunniteltu olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti. • Lisätietoa Puolustusministeriön verkkosivuilta osoitteesta defmin.fi.

kaikilta lennoston joukoilta korkeatasoisia sotilaan pe-rus- ja taistelutaitoja.

Tutkii ja kehittää Ilmavoimien taktinen tut-kimus- ja kehitystoiminta on lennostosstoimivan Il-mataistelukeskuksen vas-tuulla. Toiminta sisältää muun muassa Hornet- ja Hawk-järjestelmien ja tak-tisten käyttöperiaatteiden kehittämisen ja ohjeista-misen sekä Ilmavoimien koelentotoiminnan. Kan-

sainvälisenä kärkiosaajana Ilmataistelukeskus on kes-keisessä roolissa myös Hor-net-koneiden korvaamispro-sessissa.

Suomen kokonaisturval-lisuus edellyttää yhteiskun-tamme kaikkien toimijoiden yhteispeliä. Satakunnan len-nosto on esikuntansa joh-dolla toteuttanut tätä peri-aatetta pyrkien kehittämään aktiivisesti myös Pirkan-maan kokonaisturvallisuut-ta. Tämä on tehty Suomen juhlavuoden teeman mukai-

Satakunnan lennosto lentää kaikilla Ilmavoimien konetyy-peillä.

sesti yhdessä yhteiskunnan eri tahojen ja sektoreiden kanssa. Isänmaamme juhla-vuonna on lennoston helppo katsoa luottavaisena tulevai-suuteen. Motivoitunut hen-kilöstö yhdessä laaja-alaisen osaamisen kanssa takaavat sen, että lennosto kantaa yl-peänä vastuunsa isänmaan turvallisuudesta!

Eversti Petteri SeppäläKomentajaSatakunnan lennosto

Satakunnan lennoston Ilmataistelukeskus vastaa Ilmavoimien taktisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

i Hornet-hävittäjien korvaamisen valmistelut on jo aloitettu

ja turvallisuuden takaami-seen. Yhteistyö muiden vi-ranomaisten kanssa toimii erinomaisesti.

TukeeLennosto operoi ainoana joukko-osastona kaikilla käytössä olevilla Ilmavoi-mien konetyypeillä. Tuki-lentolaivue operoi CASA C-295, Lear Jet ja Pila-tus-12 -konetyypeillä ja vastaa kansallisena kärki-osaajana Ilmavoimien tuki-lentotoiminnasta. Tukilen-totoiminnan toteuttaminen on lennostollinen ponnistus, jonka onnistuminen vaatii sujuvaa joukkuepelaamis-ta muun muassa lennoston Lentotekniikkalaivueen ja Huoltokeskuksen kanssa.

TaisteleeIlmavoimien taistelutapa vaatii korkeatasoista osaa-mista muun muassa tuki-kohtien suojaamisen osalta. Lennoston Suojausyksikkö on kärkiosaaja tukikohtaa vastaan maitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunnassa, mutta sen lisäksi tukikohdan tehokas suojaaminen vaatii

Takavuosina suoritettu puolustusvoimauudistus käynnisti myös Satakunnan lennostossa merkittävän organisaatiomuutoksen. Muutos uusine osaamis-vaatimuksineen oli vaativa, kun hävittäjälentolaivueen ympärille rakennettu jouk-ko-osasto muokattiin moni-toimilennostoksi.

Lennoston voidaan todeta kuitenkin selviytyneen muu-toksesta kiitettävästi: len-nosto on tänään huippuis-kussa oleva Ilmavoimien operatiivinen joukko-osasto, jonka kyky sekä puolustus-voimalliseen että yhteiskun-nalliseen joukkuepelaami-seen on erinomainen.

Tammer-Rakennus OyLielahdenkatu 41 B 2333410 TamperePuh. 0400 627 659


”Kun vettä keväällä tuli kellariin, niin päätimme, ettei saman pidä toistua.

Etsimme googlettamalla salaojituksia tekeviä firmoja, ja Molarumin tarjous oli niin hyvä, ettemme voineet kieltäytyä.”

Kari Kehä, Helsinki

Soita: 020 7417 471Tai tilaa kartoitus netissä: www.molarum.fi

Tilaa maksuton salaojien kuvaus ja kartoitus

• Missä kunnossa vanhat salaojamme ovat?

• Milloin salaojaremontti tulisi tehdä?

• Ovatko salaojat korjattavissa tai kunnostettavissa?

• Mitä salaojaremontti maksaa ja kuinka kauan se kestää?

• Mikä on helpoin tapa huolehtia salaojaremontista?

Saat vastaukset mm. näihin:

Maksuton kartoitus järjestetään sinulle sopivana ajankohtana eikä se sido sinua mihinkään.

Ongelmia salaojien kanssa?

• Sokkelissa on havaittavissa värimuutoksia tai kalkkia

• Kellarissa on kosteutta tai vettä, mikä aiheutuu sulamis- tai sadevesien valumisesta kellariin

• Kellarin ilma on tunkkaista ja pahanhajuista

• Sadevesi pakkaantuu pihalla tiettyyn paikkaan ja maa on jatkuvasti kosteaa

• Talon sokkeli hilseilee

Tunnistatko näitä?

Molarum Salaojat Oy on ainoastaan salaoja- ja sadevesiremontteihin keskittynyt yritys. Yli 25 vuoden kokemuksella takaamme ammattitaitoisen työn, tarkan laadun sekä nopean remontin, jopa viikossa. Toimintamme ytimessä on tyytyväinen asiakas.

” Jos ei halua stressata itseään ja haluaa, että työ hoidetaan asiallisesti

aikataulussaan, niin suosittelen soittamaan Molarumille!”

Pertti Ulvi, Helsinki

Vaikuttava itsenäisyyspäiväOn joulukuun kuudes

vuonna 2007. Ylö-järven kirkossa oli

paljon väkeä. Päivä oli poutai-nen ja lämpötila ulkona kuusi astetta, kun Risto Takkinen nousi saarnastuoliin. Kuten isänmaan juhlapäivään kuului, hän kuvaili maamme olemusta ja oloja.

Takkinen muistutti itsenäi-syyden hinnasta; suuresta jou-kosta kansan tuottavia käsiä, pääasiassa nuoria miehiä, jot-

ka kotiliettään puolustettuaan lepäsivät nyt sankarihaudoissa.

Yhtäkkiä kirkossa alkoi soida Sibeliuksen Finlandia. Samassa nuori mies nousi kirkon penkistä ja lähti. Ovi kolahti hänen jälkeensä. Pian lähti toinen, joka istui eri puo-lella kirkkoa. Hänkin meni ulos lähimmästä ovesta. Tämä toistui kerta toisensa jälkeen, kunnes lopullisilta tuntuneiden ovien kolahdusten merkitys alkoi selvitä kirkkoväelle. Toki asia lopulta kerrottiin.

Aivan oikein; kun palveluk-sen päätyttyä kokoonnuttiin kunnianosoituksiin sankari-haudoille, poistuneet miehet seisoivat hautojen vieressä. Jo-kaisella haudalla seisoi nuori mies, joka oli saman ikäinen kuin haudassa lepäävä. Näky oli vaikuttava. Paikalla olleilla sotaveteraaneilla ja muulla ylei-söllä tahtoivat silmät kostua.

– Me sijoitimme vapaaeh-toiset nuoret miehet eri puo-

lille kirkkoa siten, että lähdöt tuntuivat vaikuttavammilta. Oven kolahdusten tuoma tunnelma oli todenomainen, se konkretisoi sen, mitä todella tapahtui vuosina 1939–1945, kertoo tapahtuman ideoinut Risto Takkinen nyt, kymme-

nen vuotta myöhemmin. – Harjoittelimme toki

hiukan seurakuntatalossa etu-käteen, ja nämä nuoret miehet ottivat tehtävän vastaan kun-niana, Takkinen kertoo. Uskon, että sekä nuoret miehet että paikalla ollut yleisö muistavat

tilanteen koko ikänsä.– On sanottava, että juu-

ri tuo itsenäisyyspäivä oli yksi liikuttavimpia tilanteita, joissa olen pappina saanut olla, eme-rituskirkkoherra toteaa.

JUHANI VAHTOKARI


TÄÄLLÄPOHJANTÄHDEN

ALLAKuva

: Ans

si K

auni

smäk

i ”M

ölly

kkä

Lake

uksi

lla”

Säästöpankki Sinetti on nimeltään tuore, mutta juuremme ulottuvat yli sadan vuoden päähän. Omistuksemme, konttorimme, työmme ja asiakkaamme ovat täällä. Näiden maiden ja mantujen tunteminen on avain Säästöpankki Sinetin hyvään palveluun.

Säästöpankki Sinetti | p. 03 3143 6500 | Mikkolantie 11, Ylöjärvi | saastopankki.fi/sinetti

Documents

Itsenäinen Suomi 100 vuotta - Suomen Reserviupseeriliitto€¦ · järjestöjen todellinen aktiivi, lähimmäis-ten auttaja ja suuri maanpuolustuksen ystävä Matti Ponsi on poissa