Embed Size (px)
Citation preview
8
4sai Jyväskylänliikkeelle
Valon kaupunki
LivekuvittajaLinda Saukko-Rauta
JAMK maailmannäyttelyssä
Astanassa
JAMK 20v.Mikä ihmeen striimaus
Turvallisuus tapahtumissaVapaaehtoistyö
Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 2/2017
tapahtuma-extra
Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti22017
ISSN-L 1799-7917 Päätoimittaja: Heli Toivola Toimituskunta: Pauliina Hietalahti, Tiia Kolu, Katri Kunelius, Tanja Minkkinen, Jaana Oinonen, Paula Pasanen, Kati Poikonen Ulkoasu: Marianna Mäkelä Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä, [email protected], www.jamk.fi Palaute ja osoitteenmuutokset: [email protected] Painotyö: Grano Oy Painosmäärä: 4500 Kansikuvassa: Valon kaupunki -tapahtuma, kuvaajana Mikko Vähäniitty.
Sisältö 2/2017
4 VALON KAUPUNKI
8NELJÄ MILJOONAA VIERAILIJAA näki ja koki Suomen Astanassa
12 LUONTO SOI JA LIIKUTTAA
14 ILMAN VAPAAEHTOISIAei rokki soi
18 JYVÄSKYLÄ KONGRESSIKAUPUNKIENkärjessä
20 Pori JazzTURVALLISUUTTA LAVALLA, KADULLA JA TELTOISSA
22 Livekuvittaja LINDA SAUKKO-RAUTA 26 JAMKIN ARKEA JA JUHLAA LIVENÄ VERKKOON
28 MUSIIKINOPISKELIJOIDENyrittäminen sujuu kuin valssi
29AIKAMATKA TARVAALAAN
30MEILLÄ JAMKISSA
31ONNITTELE 20-VUOTIASTA JAMKIA
14
8tiesitkö, että
voit lukea lehden verkkoversionosoitteessa: jamk.fi/asiakaslehti
422
2 | jamk.fi | 2-2017
SUOMEN itsenäisyyden 100-vuotis-juhlavuonna juhlimme myös JAMKin 20-vuotista taivalta vakinaisena am-mattikorkeakouluna. Toiminta käyn-nistettiin Jyväskylässä jo elokuussa 1992 Palvelualojen väliaikaisen am-mattikorkeakoulun nimissä. Siinä ko-keilussa, jota myös ”akkojen akatemi-aksi” alussa kutsuttiin, olivat mukana Jyväskylän kauppaoppilaitos, Kes-ki-Suomen kotitalousopettajaopisto, Jyväskylän hotelli- ja ravintolaoppi-laitos sekä Jyväskylän ammattioppi-laitos.
Kokeilu laajeni syksyllä 1994, jolloin siihen liittyivät insinöörikoulutusta järjestänyt Jyväskylän teknillinen op-pilaitos sekä Keski-Suomen terveyden-huolto-oppilaitos ja Jyväskylän sosiaa-lialan oppilaitos. Saimme vakinaisen toimiluvan 1.8.1997 ja siitä alkanut-ta 20-vuoden merkkipaalua juhlimme tänä vuonna JAMKissa.
Ammattikorkeakoulutoiminnan ta-voitteena oli yhdistää varsin hajanaiset ja pienet ammatillisen opisto- ja kor-kea-asteen oppilaitokset sekä parantaa niiden laatua ja vaikuttavuutta. Jyväs-kylässä perustettiin osakeyhtiömuo-toinen ammattikorkeakoulu vuonna 1994. Ammattikorkeakoulun omista-jiksi tulivat alusta saakka Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän koulutus-kuntayhtymä. Myöhemmin Jyväsky-
JAMKissatapahtuu
Pääkirjoitus
Jyväskylänammattikorkeakoulu 20 v!
JAMK TUTUKSI -PÄIVÄ 10.11.2017, klo 9.00-14.00, pääkampus, Rajakatu 35, JKL
Opiskeluinfojen lisäksi tarjoamme myös maahanmuuttajataustaisille nuorille mahdollisuuden keskustella tulevaisuu-den opiskelusta JAMKin asiantuntijoiden kanssa aamupäivän aikana.Tapahtuma on tarkoitettu ensisijaisesti lukiolaisille tai ammatillisissa oppilaitok-sissa opiskeleville sekä heidän opoilleen ja opettajilleen. Ohjelma: jamk.fi/jamktutuksi.
OTA DIGISTI1.11.–2.11.2017, Dynamo, Piippukatu 2, JKL
Ota Digisti -asiantuntijapäivillä keskustel-laan pelillisyyden ja mobiilimenetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksista sosiaa-li-, terveys- ja koulutusalalla. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja ja Tee Digisti -sessi-oita.
Järjestäjinä ESR-hankkeet: Minä ensin!, eBoss ja Pelaten osalliseks. Tapahtuma on ilmainen. Lue lisää: jamk.fi/otadigisti.
län kaupungista tuli AMK-yhtiön selkeä pääomistaja ja siihen tulivat osakkaiksi myös Äänekosken ja Jämsän koulutuskun-tayhtymät, kun AMK-toiminta laajeni niille paikkakunnille vuonna 1999.
JAMKin toiminta on tuonut Keski-Suo-meen paljon uutta osaamista. Laskelmie-ni mukaan JAMKissa on 20 vuoden aikana tehty vähintään 20 000 eri alojen amk-tut-kintoa. Monet ovat työllistyneet Keski-Suo-meen.
Tänä päivänä JAMK on yli 700 henki-lön asiantuntijayhteisö, jossa on yli 8500 opiskelijaa. JAMK on myös vahva kansain-välinen toimija ja yli 10 % opiskelijoista on ulkomaalaisia. Lisäksi erilaista koulutus- ja kehittämistoimintaa järjestetään aktiivises-ti ulkomailla mm. Kazakstanissa, Kiinassa, Vietnamissa, Etiopiassa ja Argentiinassa.
Ammattikorkeakoulun käynnistäminen Jyväskylässä oli viisas teko. Hajanainen pienten oppilaitosten joukko ei olisi pysty-nyt niihin tuloksiin, joita JAMK on saavut-tanut 20 vuoden kuluessa. Se lukeutuu ve-tovoimaisuutensa ja tulostensa perusteella Suomen ammattikorkeakoulujen kärkikas-tiin ja on merkittävä tekijä Keski-Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin osalta. JAMKin toiminta-ajatus on kiteytetty kah-teen sanaan ”Osaaminen kilpailukyvyksi”.
Jussi Halttunen, rehtori, opetusneuvos
KESKI-SUOMEN PÄÄSSÄ-LASKUMESTARI -FINAALI 9.11.2017, klo 12.15, pääkampus, Rajakatu 35, JKL
Keski-Suomen Päässälaskumestari 2017 -kilpailun finalistit ottavat mittaa toi-sistaan päässälaskussa. Kilpailijat ovat keskisuomalaisten koulujen 8-luokkalaisia oppilaita.
jamk.fi | 2-2017 | 3
TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY JA PAULIINA HIETALAHTI
Valoa Jyväskylään ihmisen
kokoisessa mittakaavassa
Jo 20 vuotta sitten Jyväskylän kävelykatu sai ”Suomen paras valaistukohde” -kunniamaininnan. Valon merkitys on suuri: se profiloi
kaupunkia, nostaa kiinteistön arvoa ja luo turvallisuutta ja tunnelmaa. Ehkä näkyvimmin valo on tullut viime vuosina iholle
Jyväskylässä Valon kaupunki -tapahtuman muodossa.
4 | jamk.fi | 2-2017
TIESITKÖ, että Jyväskylä on
Suomen energiatehokkain
kaupunki ja valotaiteen
edelläkävijä?
jamk.fi | 2-2017 | 5
J yväskylän ensimmäisiä valais-tuskohteita olivat vuonna 2003 Vesilinna, Kirkkopuisto ja Kuok-kalan silta. Nyt pysyviä valaistuja
kohteita on jo yli sata. Jyväsjärveä kiertä-vän Rantaraitin valot ilahduttavat tuhansia lenkkeilijöitä vuosittain ja kaupungintalon komea julkisivu hätkähdyttää joka syksy.
EDELLEEN JYVÄSKYLÄN visiona on kehittää kaupunkivalaistusta ja olla edel-läkävijänä uuden valaistustekniikan hyö-dyntämisessä. Esimerkiksi Vehkalammen jalkapallohalli on Pohjoismaiden ensimmäi-nen ledein valaistu ylipainehalli. Valais-tus kuluttaa noin 73 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavan hallin perinteinen valaistus.
– Valaistuksen kytkeminen osaksi kau-punkisuunnittelua on vahvuutemme maan muihin valaistukseen panostaviin kaupun-keihin verrattuna. Osaamisestamme ollaan kiinnostuneita myös maailmalla: Jyväskylä toimii veturina kansainvälisessä LUCI-ver-kostossa ja valaistusratkaisumme ovat saa-neet huomiota ympäri maailmaa, Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalai-nen kertoo.
Viime vuonna australialaisen valotaiteili-ja Amanda Parerin valkoiset, hohtavat jätti-
puput sulattivat kaupunkilaisten sydämet. Tapahtuma keräsi vuosi sitten yli 70 000 kävijää ja tänä vuonna tavoitettiin jo sata-tuhatta valon ystävää.
– Laaja yleisömäärä kertoo etenkin sii-tä, että valotapahtuma on jyväskyläläisten oma juttu, Ruotsalainen sanoo.
MUTTA MIKÄ siinä valossa oikein vetää? – Valo on universaali kieli, kuin matema-
tiikka tai musiikki, neutraali ja tasapainoi-nen asia, valo on matalan kynnyksen keino lähestyä taidetta, Jani Ruotsalainen pohtii.
Tänä vuonna Valon kaupunki -tapahtu-makokonaisuuteen sisältyi lähes 50 valo-teosta ja oheistapahtumia Tutkijoiden yöstä lamppukirppikseen.
– Vuosittain haistelemme maailmalla va-lotapahtumien trendejä ja nyt se oli selkeäs-ti ultraviolettivalo, joka on nousussa, Ruot-salainen kertoo.
YKSI TAPAHTUMAN pääkohteista oli
Kirkkopuistoon rakennettu maaginen ult-raviolettivalolla toteutettu maailma. Myös taiteilija Timo Kokon valoteoksen tehos-teena käytettiin fluorisoivaa nestettä sekä uv-valoa. Teos sijoittui keskeiselle paikalle uuteen Tourujoen puistoon. Lisäksi Onur Dincin Ilmarisenkatu 7-9 -kiinteistöön
maalaama muraali valaistiin uv-valolla.Taiteilija Alexander Reichstein taas toi
Jyväskylään "They were here" -teoskoko-naisuuden, joka koostuu 15 rautalankahah-mosta. Vanhoissa kostyymeissään ne kun-nioittivat Suomen historiaa ja Jyväskylän 180-vuotisjuhlavuotta. Hahmot hohtivat liki mystisesti Kirkkopuiston pimenevässä illassa. Lisäväriä ohjelmaan toivat erikseen pystytetyt, tapahtuman ajan esillä olevat koevalaistuskohteet ja valoinstallaatiot.
Valon kaupunki toteutuu oppilaitosten, yritysten, yhdistysten ja eri toimijoiden yh-teistyönä. Sen parissa työskentelee satoja ihmisiä, tuhansia työtunteja paiskien, eikä heistä vähiten Ruotsalainen:
– Yksi asia yli muiden on kannustava pa-laute sekä etenkin lapsien spontaani ilo va-lotaidetta kohdatessa, mies pohtii. l
Valon kaupunki -tapahtumassa
tuodaan esille myös kaupunkiin
rakennettuja, pysyviä valaistuskohteita.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun
pihaltakin sellainen löytyy: Taiteilija
Kari Alosen veistoskokonaisuus Elämänkoulu (2011)
näyttäytyy kulkijoille eri vuoden- ja
vuorokaudenaikaan aina uudessa valossa
Tapahtuman nokkamies Jani Ruotsalainen uskoo, että valon suosio johtuu siitä, että se on taidemuotona
helposti lähestyttävää ja koskettaa kaikkia ikäluokkia.
6 | jamk.fi | 2-2017
Valo vetää ja viehättää
Kirkkopuistoon rakentui neljän eri taiteilijan maagiset ultraviolettivaloa loistavat työt. Kävijä oli osa taidekokonaisuutta, koska UV-valo tehostaa asusteiden valkoisia ja neonvärisiä osia.
jamk.fi | 2-2017 | 7
TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT ASTANAN KUVAPANKKI FINPRO, HEIKKI PUSA JA PERTTI MALKKI
Neljä miljoonaa vierailijaa näki ja koki Suomen Astanassa
JAMK maailmannäyttelyssä
8 | jamk.fi | 2-2017
Jyväskylän ammattikorkeakoulu osallistui tänä vuonna
ensimmäistä kertaa maailmannäyttelyyn Astana
Expoon. Koulutus oli yksi Suomen paviljongin näyttelyn
pääteemoista.
jamk.fi | 2-2017 | 9
tusta sekä koulujen opettajien pedagogista osaamista kehittäen. Maailmannäyttelyyn osallistuminen oli siis, jos ei pakko, niin melkeinpä itsestäänselvyys.
– Oli hyvin tärkeää antaa kazakstanilaisil-le kumppaneille merkki siitä, että olemme Kazakstanissa jäädäksemme ja halusimme osallistua maalle hyvin tärkeään kansalli-seen projektiin, Astana Expoon, Pusa tote-aa.
– Suomen erinomainen maine koulutuk-sen huippumaana on avannut ovia ammat-tikorkeakoulujen koulutusviennille, mutta toiminnan vakiinnuttaminen vaatii paljon
työtä ja oikea-aikaista esilläoloa, tässä tapauk-sessa Astana Expoon osallistumista.
SUOMEN näyttely-konseptin suunnitteli-jaksi valikoitui tunnettu ja kiitelty helsinkiläinen Ateljé Sotamaa, sisaruk-set Kivi ja Tuuli Sotamaa.
Kävijöille haluttiin tarjoilla kokonaiskuva Suomesta ja suomalaisesta osaamisesta.
Paviljonki sisälsi neljä eriteemaista mini-rakennusta: Pure Energy, Smart City, Clean Water ja Excellent Education. Konsortio sai käyttöönsä seinämän Excellent Education -rakennuksesta teemalla ammatillinen kou-lutus. Ja kukapa paremmin koulutuksesta kertoisi kuin opiskelija? Suomen Paviljon-gissa työskentelikin JAMKin, HAMKin ja LAMKin venäjänkielentaitoisia, tehtävään koulutettuja opiskeljoita. Melkoinen kesä-työpaikka!
– Olimme erittäin tyytyväisiä KFEIG-konsortion opiskelijoiden työsken-telyyn, asenteeseen ja työmoraaliin oppai-na Suomen Paviljongissa, toteaa oppaiden koulutuksesta ja työnjohdosta vastannut Finpron Mira Virkkunen. Oppailla oli mer-kittävä rooli myös siinä, että Suomen pavil-jonki palkittiin parhaana Astanan teeman mukaisena, alle 400 m2 paviljonkina.
ESITTELYN OHELLA järjestettiin eri-teemaisia VIP-päiviä kutsuvieraille. Messu-vieraita hemmoteltiin myös luennoilla, mu-siikilla ja maan huippuartistien esityksillä. Suomen omassa ”kansallispäivässä” vieraili mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja lavalle nousivat mm. Saara Aalto, Diandra ja kukapa muu kuin joulupukki.
Heikki Pusa kokee, että Expo onnistui JAMKin näkökulmasta erinomaisesti.
– Konkreettiset tulokset, kuten uudet koulutusvientikaupat, tullaan näkemään
J yväskylän ammattikorkeakoulu osallistui tänä vuonna ensimmäis-tä kertaa maailmannäyttelyyn, Astana Expoon, Kazakstanissa.
Jättimäisen tapahtuman teemana oli tule-vaisuuden energiavaihtoehdot eli “Future Energy”.
JOTAIN KOKOLUOKASTA kertoo se, että tilaisuudessa kävi vieraita kesä-syys-kuussa yhteensä 3,8 miljoonaa ja tapah-tuman kokonaispinta-ala oli 25 hehtaaria. Suomen paviljongissa oli mukana 72 yritys-tä, korkeakoulua ja oppilaitosta. Historian ensimmäiseen Keski-Aa-siassa toteutettavaan Expoon osallistui 112 maata ja 18 kansainvä-listä järjestöä. Suomi oli mukana ainoana Pohjois-maista.
– Koulutus oli yksi Suomen paviljongin näyttelyn pääteemois-ta. Suomea pidetään Kazakstanissa sekä koulutuksen että ter-veydenhuollon mallimaana, tapahtumaa JAMKin päässä organisoinut koulutusvien-nin asiantuntija Heikki Pusa kertoo.
JAMK ON TOIMINUT aktiivisesti Ka-zakstanissa vuodesta 2012 lähtien yhteis-työssä yhteistyökonsortio Kazakhstani Fin-nish Education and Innovation Groupin eli KFEIG:n kanssa. Konsortion jäseniä ovat JAMKin lisäksi Hämeen ja Lahden ammat-tikorkeakoulut sekä Tampereen aikuiskou-lutuskeskus.
Konsortion asiantuntijat ovat toteutta-neet Kazakstanissa useita koulutuksen ke-hittämisprosesseja Kazakstanin opetus- ja terveysministeriön, näiden alaisten oppi-laitosten sekä Maailmanpankin rahoittami-na. Konsortio toimii Kazakstanin opetus- ja terveysministeriön kumppanina Kazaksta-nin ammatillista koulutusta ja ammatillista opettajankoulutusta, sairaanhoitajakoulu-
Unelmien
kesätyöpaikka
JAMKin opiskelijoille
Kazakstan valitsi maailmannäyttelynsä teemaksi tulevaisuuden energian. Tapahtumassa esiteltiin uusiutuvaa energiaa ja muita vaihtoehtoisia energian lähteitä, energiatehokkuutta ja vastuullista kulutusta, liikenteen sähköistämistä ja puhtaan energian saatavuutta.
10 | jamk.fi | 2-2017
vasta vähän myöhemmin. Osaamisemme kuitenkin huomattiin ja sitä ihasteltiin. Suomen paviljongissa keskityttiin sovittui-hin tulevaisuusteemoihin, kun osassa mui-den maiden paviljonkeja harjoitettiin mat-kailumainontaa, Pusa pohtii.
SOKERINA POHJALLA, Finnish Edu-cation VIP-päivänä allekirjoitettiin sopimus hoitotyön Master-tason koulutuksesta. To-teutus alkaa jo tänä syksynä, ja siinä hyö-dynnetään myös verkko-opintoja, joka on vielä varsin uutta Kazakstanissa.
Kazakstanin terveysministeriö on ni-mennyt JAMKin ja Lahden ammattikor-keakoulun hoitotyön koulutuksen kehit-tämiskumppaneiksi. Tähän mennessä on koulutettu jo yli 700 sairaanhoitajaa sekä alan opettajaa ja johtajaa. Nyt sovittuun koulutukseen osallistuu ensi vaiheessa 20 opiskelijaa. l
JAMKin koulutusviennin asiantuntijat Heikki Pusa,
Johanna Heikkilä ja Satu Hypén Astanan
Expo-alueen porteilla.
Suomen paviljongissa opastajina työskennelleet IB:n opiskeljat Zhansaya Kassymtayeva, Assel Uskumbayeva, Elmira Sarbassova ja Saya Tuletayeva. Opiskelijoiden kouluttamisesta ja lopullisesta valinnasta vastasi Finpron Suomen Paviljongin toteuttanut tiimi.
Maailmannäyttelyitä on järjestetty vuodesta 1851 lähtien ja kuuluisimmat
niistä ovat Pariisin maailmannäyttely 1889, jota varten rakennettiin Eiffel-torni, New Yorkin maailmannäyttely
1939, jossa esiteltiin ensi kertaa televisio ja seuraava New Yorkissa
järjestetty maailmannäyttely 1964, jonne Walt Disney rakensi
huvipuiston. Expo-alueesta tulee Astana International Financial Center
ja Kazakstanin National Pavilion eli 81 metriä halkaisijaltaan oleva pallo tulee
jäämään museoksi.
jamk.fi | 2-2017 | 11
Luontosoi ja liikuttaa
Restonomiopiskelija Elina Lamminaho tekee harjoitteluaan Keski-Suomen retkeilyreitit maailmankartalle –hankkeessa ja taltioi tapahtumaa.
JÄRJESTÄTKÖ TAPAHTUMAN METSÄSSÄ?Katso ohjeet ja tee ilmoitus: metsa.fi/tapahtumailmoitus
12 | jamk.fi | 2-2017
Metsähallituksen asiakaspalve-lupäällikkö Tiina Hakkarainen iloitsee, ja syystäkin. Vuoden aikana on järjestetty useita on-
nistuneita tapahtumia Suomen kansallis-puistoissa ja metsässä liikkumisen suosio on nousussa.
– Ihana kuulla kävijöiltä, että kuorokon-sertti luonnossa on ollut ainutkertainen ja koskettava kokemus. Kun luonto liikuttaa myös sydämessä, eikä pelkästään fyysisesti, tulee olo, että tapahtuma kannatti järjestää, Hakkarainen summaa.
KANSALLISPUISTOJEN kävijämäärät ovat nousseet viimeisen viiden vuoden ai-kana jopa 35%. Luonnon terveysvaikutuk-sista on uutisoitu runsaasti ja kaupungis-sa asuvat ihmiset kaipaavat vapaa-ajallaan luontoon. Myös retkeilykurssien suosio on lisääntynyt, ja joukkoon on tullut uusia har-rastajia.
– Kolmekymppiset, jotka ovat viettäneet lapsuutensa kaupungissa, ovat löytäneet metsän ja luonnon, iloitsee Hakkarainen.
Metsähallituksen tehtävä on pitää kan-sallispuistot kunnossa: hoitaa esim. pit-kospuut, vessat, opasteet ja mahdollistaa turvallinen liikkuminen. Myös WWF sekä monet vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat puistojen kunnostamiseen, työssä on muka-na mm. Laukaan vankilan vankeja.
Kansallispuistojen markkinoinnissa ovat asiakkaat ja sosiaalinen media tulleet avuk-si. Facebookin Kansallispuistot tutuksi -ryhmässä on yli 32 000 jäsentä, ja retkei-lyyn liittyviä blogeja on runsaasti. Kaverin jakama postaus onnistuneesta luontoret-kestä houkuttaa itseäkin kokeilemaan.
METSÄHALLITUS KANNUSTAA ta-pahtumiin
– Kansallispuistot ovat käyttäjiä varten, ja polut lähtökohtaisesti tehdään sellaisiksi, että ne kestävät liikkumista. Metsään mah-tuu monenlaista tapahtumaa: Suomen latu on järjestänyt ohjattuja retkiä, eräoppaat vaelluksia ja Martat sienineuvontaa. Myös polkujuoksutapahtumat ovat viime vuosina lisääntyneet.
Metsähallituksen sivuilla voit ilmoittau-tua luontotapahtuman järjestäjäksi, mutta on syytä muistaa, että sen järjestämisessä on omat erityispiirteensä.
– Luontotapahtumissa ollaan sään ar-moilla. Ennakkoon kannattaa muun muas-sa miettiä, millaisessa tilanteessa tapahtu-ma pitää perua, muistuttaa Hakkarainen.
– Kansallispuistoissa on kuivakäymälöi-tä rajallinen määrä eikä tiettömien reittien varsille niin vaan tuoda lisää. Kaupunkien isolle festivaalialueille on helpompaa tilata rivi bajamajoja kuin metsään, hän jatkaa.
Tapahtumajärjestäjän tulee huomioida
TEKSTI PAULA PASANEN
KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY
Suomen luonnon päivänä 26.8. Pyhä- Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä juhlittiin luontoa kuorokonsertilla. Sateesta huolimatta tapahtuma houkutti paikalle noin 600 kävijää ja 70 kuorolaista. Vastaava tapahtuma järjestettiin lähes kaikissa Suomen kansallispuistoissa: se oli suuri ponnistus Metsähallitukselle sekä yhteistyökumppaneille.
kohderyhmä.– On viestittävä niin, että kaikki ym-
märtävät millaiseen maastoon he ovat tu-lossa, ja osaavat varustautua oikein. Pit-kospuiden liukkaus märällä kelillä saattaa yllättää, tietää Hakkarainen.
– Kansallispuiston lähettyviltä löytyvät muut palvelut ovat tärkeitä asiakkaalle. Pal-veluntuottajien lisäksi myös muiden yhteis-työkumppaneiden saaminen on avuksi.
KÄVIJÄMÄÄRIEN kasvaessa voisi ku-vitella myös haittojen lisääntyvän, mutta näin ei välttämättä ole. Se, että kansallis-puistoja hoidetaan hyvin, vaikuttaa myös asiakkaisiin.
– Mitä siistimpää luonnossa alun perin on, sitä suurempi kynnys on heittää se en-simmäinen roska. Luonnossa liikkuvat ovat fiksuja, ja roskattoman retkeilyn periaate toimii – silloinkin kun luonnossa liikutaan isommalla joukolla, kuten tapahtumissa.
– Kun ihmiset kokevat nämä kohteet tärkeiksi, niin he haluavat myös pitää niistä huolta, summaa Hakkarainen. l
jamk.fi | 2-2017 | 13
TEKSTI JAANA OINONENKUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY JA TIIA KOLU
Ilman vapaaehtoisia
ei rokki soi
Kun asiakas tulee keikalle Tanssisali Lutakkoon, hän kohtaa
vapaaehtoistyöntekijän ensin ovella, sitten lipunmyynnissä, narikassa ja järjestyksenvalvojana salissa.
Vapaaehtoinen myy hänelle juoman baaritiskillä ja korjaa lasin pois pöydästä.
14 | jamk.fi | 2-2017
jamk.fi | 2-2017 | 15
taloon jäävät yleensä samanhenkiset ihmi-set, jotka viihtyvät porukassa. Yhdistyksel-lä on omat vakiintuneet toimintamallinsa, jotka tekevät järjestelyistä sujuvia. Vapaa-ehtoisten mielipiteitä kuunnellaan ja ote-taan huomioon toiminnan kehittämisessä. Heille myös annetaan vastuuta ja talossa pääsee tekemään ja opettelemaan laajasti
itseä kiinnostavia asioita.Kerran kuukaudessa pi-
detään Läheisyysilta, jol-loin tehdään jotain kivaa yhdessä. Yhteisen tekemi-sen kautta jelmulaisista voi saada hyviä kavereita, joiden kanssa on mukava viettää aikaa.
KUUSI VUOTTA sitten tšekkiläinen Karolína Pánková muutti Suomeen, aloitti opiskelun JAMK:n Music and Media Ma-nagement -koulutusohjelmassa ja vapaaeh-toistyön Jelmussa.
Pánková on ollut välillä enemmän ja vä-lillä vähemmän aktiivinen Jelmussa. Tällä hetkellä hän työskentelee keikoilla muuta-
Kulissien takana lavatekniikasta ja siivouksesta vastaavat vapaaeh-toiset. Jos asiakas loukkaantuu, ensiaputaitoiset vapaaehtoiset
auttavat häntä. Monina iltoina myös illan varavastaavana toimii vapaaehtoinen.
JELMUN vapaaehtoistoimintaan tullaan useimmiten tutustumaan kaverien suosi-tuksesta. Vapaaehtoisvastaava Teppo Laine pitää toiminnasta kiinnostuneille infoiltoja. Jelmu kouluttaa kaikkeen työhön, esimer-kiksi keittiöön, baaritiskille, plokkariksi ja järjestyksenvalvojaksi.
Osa käy talon töissä kerran viikossa, osa kerran kuussa, jotkut harvemmin. Iällä ei ole työssä merkitystä, sitä tehdään Laineen mukaan ”rakkaudesta lajiin”. Useimmat va-paaehtoiset ovat 20–30-vuotiaita musiikin harrastajia. He haluavat käydä keikoilla ja tukea toimijaa, joka tarjoaa kohtuuhintaisia keikkoja Jyväskylässä myös alaikäisille.
REKRYTOINNISSA käytetään sosiaalis-ta mediaa. Vapaaehtoisilla on oma foorumi ja Facebook-ryhmä, joiden kautta ilmoite-taan tulevista keikoista ja ilmoittaudutaan
VapaaehtoiselleJelmu on toinen
perhe
töihin mukaan. Loppuunmyydylle keikalle tarvitaan noin 20 vapaaehtoistyöntekijää.
Jos tulee alimiehitystä, keikkavastaava soittaa suoraan vapaaehtoisille. Porukka on vastuullista, ja soittamalla on aina saatu paikalle riittävästi ihmisiä toiminnan pyö-rittämiseksi.
Kaikki halukkaat saavat tulla keikoille töi-hin. Ruuhkahuippuina tarvitaan ylimääräisiä ihmisiä esimerkiksi narikassa. Usein ih-miset myös keksivät itselleen tekemistä ta-lolla, vaikkapa kome-roiden siivousta.
Vapaaehtoiset sitou-tuvat hyvin aikatauluihin ja ilmoittavat, jos eivät esimerkiksi pääsekään tulemaan so-vittuna aikana. Keikoilla asiakkaalle ei näy, että häntä palveleva ihminen ei ole palkattu työntekijä vaan vapaaehtoinen.
YHTEISHENKI SITOUTTAA toimin-taan. Laine kertoo, että kaikki ovat terve-tulleita tutustumaan vapaaehtoistyöhön, ja
Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Ry
omistaa Tanssisali Lutakon
neljä palkattua työntekijää
n. 110 vapaaehtoista
yleishyödyllinen, voittoa tavoitte-lematon yhdistys
n. 120–150 keikkaa vuodessa
klubit Mustassa Kynnyksessä ja Ilokivessä
Jurassic Rockin osakas
yksityistilaisuudet
tilanvuokraus
treenikämpät bändeille
16 | jamk.fi | 2-2017
KoulutusMedianomi, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mitä teet Jelmussa?Huolehdin, että talossa on viinaa ja joku myymässä sitä. Teen keikkojen esituotannon ja keikkajärjestelyt, aikataulut, huolehdin ma-joitukset ja sapuskat bändeille, hoidan vapaaehtoisten rekrytoinnin ja pe-rehdytyksen, olen sivarien ja harjoittelijoiden esimies, laitan ruokaa, tiskaan, näpyttelen kiitosviestejä sähköpostiin. Tarvittaessa olen mukana markkinoin-nissa, esimerkiksi videoiden teossa, koska minulla on media-alan koulutus.
Millaisia haasteita työssä on?Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa toimiminen vaatii joustavuutta ja ihmis-tuntemusta. Jos on ollut rankka ilta, keikan jälkeen ei kiilloteta joka paik-kaa niin tarkkaan. On osattava tulkita ihmisestä, nauttiiko hän esimerkik-si vastuusta vai rennosta olemisesta, ja pyrittävä jakamaan työtehtäviä sen mukaan. Olen junnu ja ensimmäisiä taloon palkattuja ulkopuolisia. Minut on otettu kuitenkin hyvin vastaan.
TEPPO LAINE, 26Jelmun vapaaehtoisvastaava/ravintolapäällikkö
man kerran kuukaudessa ja tekee kaikkia vapaaehtoisten töitä. Kesällä hän oli muka-na neljillä festareilla.
Vapaaehtoisten yhteisö on tiivis. Yhteen-kuuluvuudesta kertovat esimerkiksi oma slangi ja huumori, joita muut eivät aina ym-märrä.
– Aina voi pyytää apua tai jaksuhalin, Pánková sanoo. Yhteisössä voi tuntea kuu-luvansa johonkin, jokainen hyväksytään sellaisena kuin hän on. Ihmisen arvostus ei määrity ulkoisten seikkojen, kuten kielen tai ihonvärin perusteella, vaan sen mukaan kuinka hän kohtelee muita. Talkoilla hoide-taan kaikenlaiset työtehtävät yhdessä.
– Siellä on niin kiva olla, että raskas työ ei haittaa.
VAPAAEHTOISTYÖSSÄ oppii koko ajan uutta. Tällä hetkellä Pánková opette-lee lavavalojen tekemistä. Oppimaansa hän hyödyntää ammatissaan ja musiikkialan yrityksessään, jonka toimenkuvaan kuulu-vat esimerkiksi keikkamyynti ja kiertuema-nagerointi.
Vapaaehtoistyö Jelmussa sopii avoimille ihmisille, joilla on hyvä stressinsietokyky. Keikkaillat kestävät aamuyöhön ja välillä toimitaan alimiehityksellä. Jokainen vapaa-ehtoinen voi olla kuitenkin mukana sellai-sella työpanoksella kuin ehtii. Hyväntuuli-nen yhteisö vie helposti ihmisen mukanaan ja siitä tulee iso osa arkea, kuin toinen per-he. l
Kuulin tutuilta, että siellä on siistiä, JAMKin alumni Karolína Pánková sanoo.
lutakkorokkaa:
jelmu.net
jamk.fi | 2-2017 | 17
Jyväskylä kongressikaupunkien
kärjessä
TEKSTI KATRI KUNELIUS KUVAT
JYVÄSKYLÄ CONVENTION BUREAUHIMOS FESTIVAL OY, JANI RÄISÄNEN
KATRI KUNELIUS
Jyväskylä oli vuonna 2016 Suomen neljänneksi suosituin
kongressikaupunki. Edelle kirivät vain suuret kaupungit Helsinki,
Tampere ja Turku.
Jyväskylä Convention Bureaun
tuki tapahtumiinKokouksen ennakkosuunnittelu
Tilojen ja majoitusten alustavat varaukset
Alustava budjetointi
Materiaalin tuottaminen
Valokuva- ja tekstimateriaalia Jyväskylästä
Jyväskylä-videot käytettävissä
Lue lisää www.jcb.fi
18 | jamk.fi | 2-2017
Kaupungin koko on osoittautunut eduksi tapahtumajärjestämisessä. – Tilaisuus ei huku pieneen kau-punkiin, vaan saa ansaitsemaan-
sa näkyvyyttä. Lisäksi vieraiden liikkumi-nen paikasta toiseen on helppoa. Meillä kaikki on kävelymatkan päässä, Jyväskylä Convention Bureaun markkinointipäällikkö Jaana Ruponen kertoo.
JYVÄSKYLÄ CONVENTION BUREAU (JCB) auttaa kansainvälisen tai valtakun-nallisen kokous- tai kongressitapahtuman hankkimisessa Jyväskylään. Tilaisuuden järjestäjän ei siis tarvitse olla asiantuntija kokouspaikkojen, kongressin kutsumenet-telyn tai majoitusvarausten osalta.
JCB on Jyväskylän kaupungin, ammat-tikorkeakoulun, yliopiston, koulutuskun-tayhtymän ja yritysten yhteenliittymä. Se tarjoaa maksutonta ja puolueetonta asian-tuntija-apua tapahtuman suunnittelu- ja hakuvaiheessa.
– Meidän tavoitteenamme on lisätä Jy-väskylän tunnettuutta, markkinoida kau-punkia kokous- ja tapahtumakaupunkina, Ruponen jatkaa.
–Kongresseissa esitellään yleensä viimei-sintä tietoa alalta, mikä tukee oppilaitosten kehittymistä. Tapahtumat tarjoavat lisäksi näkyvyyttä järjestäjän edustamalle tiedeyh-teisölle ja parhaimmassa tapauksessa avaa-vat ovia kansainvälisiin asiantuntijatehtä-viin tai järjestöjen johtopaikoille.
KOKOUKSET, kongressit ja tapahtumat ovat tärkeitä myös kaupungin elinkeinoelä-män ja yritystoiminnan kannalta. Keski-määräinen kongressivieras jättää paikka-kunnalle jopa viisi kertaa enemmän rahaa kuin tavanomainen turisti. Finproon kuu-luvan Finland Convention Bureaun (FCB) teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2016 yksittäinen kongressikävijä kulutti jo-kaista Suomessa viettämäänsä vuorokautta kohden noin 248 euroa.
– Viime vuonna kongressivieraat toivat
Jyväskylään 4,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää tapahtumien osallistumismaksut, ostokset, majoituksen ja ravintolapalvelut, Ruponen iloitsee.
JCB:n tarjoama apu on kaikkien käytet-tävissä. Jyväskylän kaupunki ja palvelusta hyötyvät yhteistyökumppanit eli jäsenet ra-hoittavat toimintaa. Jäseniä on 24.
– Kaupungin rahoitusosuuden lisäksi ke-räämme jäsenmaksuja toiminnassa mukana olevilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Mak-sut määräytyvät esimerkiksi oheispalvelu-yrityksen henkilömäärän tai hotellin huo-nemäärän mukaan, Ruponen selventää.
JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun matkailun ja palveluliiketoiminnan lehtori Petra Blinnikalla on kokemusta JCB:n tarjo-amasta suunnitteluvaiheen avusta.
– JCB:n apu on erityisesti uusille kongressinjärjestäjille korvaamaton. Itse olen ollut järjestämässä useita kansainvä-lisiä kongresseja ja saanut hyviä vinkkejä muun muassa oheisohjelmiin, kongressin markkinointiin ja budjetointiin, Petra Blin-nikka kertoo.
– JCB:n verkkosivuille on myös koottu todella kattavasti tietoa Jyväskylästä niin kongressinjärjestäjälle kuin itse kongressiin osallistuvallekin. Tätä tietoa olemme hyö-dyntäneet muun muassa ohjeistaessamme omia asiakkaitamme, Blinnikka jatkaa.
– Ensi maaliskuussa järjestämme kan-sainvälisen matkailun tutkimuskonferens-sin ja siinäkin olemme hyödyntäneet Rupo-sen Jaanan asiantuntemusta.
Myös JAMKin opiskelijat ovat osana opintojaan päässeet osallistumaan kongres-sien suunnitteluun ja toteutukseen.
– Opiskelijat ovat saaneet arvokasta ko-kemusta kansainvälisen kongressin järjes-tämisestä. Usein sitä vasta käytännön työs-sä konkreettisesti havaitsee, miten paljon tapahtuman järjestäminen vaatii, mutta kuinka paljon se myös antaa, Blinnikka tii-vistää. l
OPEN VENUE -ohjelma auttaa tapahtumajärjestäjää
Jyväskylä otti ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä uuden digitaalisen työvälineen tapahtumien tuottamiseen. ”Open Venue” on kehitetty helpottamaan tapahtumajär-jestäjien työtä. Tapahtumapaikkaan mää-ritettyä työvälinettä voidaan jatkossa hyö-dyntää Jyväskylän kaupungin omistamissa paikoissa, Lutakonaukiolla, satamassa, kä-velykadulla ja Lounaispuistossa. Ohjelmiston avulla parannetaan tapahtu-mien turvallisuutta ja toimivuutta sekä hel-potetaan järjestäjien ja tapahtumapaikko-jen omistajien työtä. Työvälineitä löytyy mm. tekniseen suunnitteluun, budjetoin-tiin, lupa-asioihin, dokumentointiin, aika-taulutukseen, henkilöstösuunnitteluun, ali-hankintoihin ja tapahtuman johtamiseen. Lisäksi ohjelmistossa on erilaisia laskureita, jotka perustuvat viranomaisten vaatimuk-siin ja alan käytäntöihin. Open Venue on jyväskyläläisen Feelbeat Oy:n kehittämä tuotantotyöväline, jollaista ei ole aiemmin ollut saatavilla. Kehittäjänä on toiminut kokenut tapahtuma-alan am-mattilainen Vesa Walden. Tapahtumajärjes-täjille ohjelma on ainakin vuoden 2018 ajan ilmainen.
jamk.fi | 2-2017 | 19
Pori Jazz
Turvallisuutta lavalla, kadulla ja teltoissaTEKSTI PAULA PASANEN KUVAT PORI JAZZ: PETRI ANTTILA JA TOMI VASTAMÄKI
tiesitkö ettäEduFutura Jyväskylän
kesäkiertue vieraili
jazzkadulla ja
Suomi-Areenalla?
20 | jamk.fi | 2-2017
Viime kesän Pori Jazzeilla oli yh-teensä 346 000 käyntikertaa, mikä tekee tapahtumasta Suo-men suurimman festivaalin.
Tapahtuman turvallisuudesta vastaa iso joukko ammattilaisia. Ison tapahtuman turvallisuus on monipuolinen kokonaisuus, ja siihen liittyy aina yhteistyö poliisi-, ensi-hoito- ja pelastusviranomaisten kanssa.
– Pori Jazzin kokoinen tapahtuma kos-kettaa koko kaupunkia, kuvailee Leh-mus-Västilä.
TURVATARKASTUKSET ovat yksi nä-
kyvä osa turvallisuudesta, mutta suurin riski tapahtumissa ei ole yleisö, vaan esi-merkiksi tapahtumien tilapäisrakenteet ja sääilmiöt. Vaatimukset tapahtumaraken-teille ovat kiristyneet viime vuosina, samal-la kun myös yllättävät myrskyt ovat Suo-messa ja maailmalla lisääntyneet.
Pori Jazz on säästynyt luonnonoikuilta, mutta myrsky keskeytti Porissa Sonisphere -tapahtuman vuonna 2010 lavan pettäessä, ja viime elokuussa Helsingissä Flow-festi-vaalin ulkoilmakonsertit jouduttiin hetkek-si keskeyttämään Kiira-myrskyn takia.
Pori Jazzin festivaalialueelle pystytetään lukuisia lava- ja telttarakenteita esityksiä sekä oheispalveluja varten ja rakenteiden turvallisuuteen kiinnitetään erityishuomio-ta.
– Tapahtuma-alueen rakenteet ovat kaik-
Loppusyksystä Pori Jazzin turvallisuuspäälliköllä Lot-ta Lehmus-Västilällä on vuoden rauhallisin hetki. Edellisen kesän tapahtu-mapalautteet on tutkittu, raportointi loppusuoralla ja seuraavan kesän valmiste-lut eivät ole vielä kuumim-millaan.
ki yhteistyökumppanimme tuottamia, näin pystymme takaamaan niiden laadun. On tärkeää, että tiedämme mitä rakenteet kes-tävät, millainen on niiden paloturvallisuus, tuulirajat ja muu säänkestävyys, toteaa Lehmus-Västilä.
SUURI OSA turvallisuuden eteen tehtä-
västä työstä ei näy yleisölle. Näkyvä muutos viime vuosina on ollut tapahtumiin lisätyt ajoesteet.
– Sijoittelu on mietittävä huolella, sillä niiden tehtävä on estää tarpeeton ajami-nen, mutta kuitenkin mahdollistaa huolto- ja hälytysajot, kertoo Lehmus-Västilä.
Pori Jazzeilla kävijät eivät ole tapahtu-malle turvallisuusriski.
– Tietooni ei ole tullut, että joku olisi var-ta vasten varustautunut Pori Jazzeille va-hingoittaakseen jotakuta. Turvatarkastuk-sissa poistetut tarvikkeet liittyvä lähinnä piknikkulttuuriin: asiakkaalla saattaa olla mukanaan lasiesineitä tai teräviä veitsiä, ja niitä emme voi päästää tapahtuma-alueel-le. Myös alkoholia ja joskus vähäisiä määriä huumausaineita löytyy turvatarkastuksissa, tietää Lehmus-Västilä.
JÄRJESTYKSENVALVOJIA kymmen-
päiväisillä Pori Jazzeilla on noin 250. He ovat kaikki järjestyksenvalvonnan ammat-tilaisia.
– Vilkkaimpina päivinä voi samaan ai-
kaan töissä olla jopa 200 järjestyksenvalvo-jaa. Valvonnan lisäksi heidän tehtävänään on neuvoa ja opastaa yleisöä, jotta tapah-tuma sujuu parhaalla mahdollisella tavalla, Lehmus-Västilä sanoo.
Kaikista tapahtumista tulee laatia pelas-tussuunnitelma. Västilä tietää sen olevan kaikkine liitteineen hyvin työläs, mutta kannattava prosessi.
– Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma tulee tehdä juuri kyseiseen tapahtumaan. Netissä on saatavissa ns. valmiita pelas-tussuunnitelmapohjia, mutta jos sitä ei ole käyty läpi juuri oman tapahtuman näkö-kulmasta, siitä ei ole juurikaan tarkoitettua hyötyä. Jos kriisi tulee, ei silloin pelastus-suunnitelma hyllyssä pelasta, vaan on kyet-tävä toimimaan. Tämä onnistuu, kun pelas-tussuunnitelman asiat on konkreettisesti mietitty juuri oman tapahtuman raamien mukaan, sekä perehdytetty huolellisesti koko tapahtuman henkilökunnalle, toteaa Lehmus-Västilä. l
On tärkeää kiinnittää huomiota väliaikaisten lava- ja telttarakenteiden turvallisuuteen, Lotta Lehmus-Västilä sanoo.
materiaalipankki tapahtumajärjestäjillevinkkejä mm. pelastus- ja ensiapu-suunnitteluun sekä pyrotekniikan käyttöön: pelastuslaitokset.fi/Kumppanuusverkosto-367
jamk.fi | 2-2017 | 21
Moni jamkilainen muistaa Linda Saukko-Raudan tekemät visuaaliset kokousmuistiot.
22 | jamk.fi | 2-2017
Livekuvittaja Linda Saukko-Rauta
Kuvat muodostavat maailmankuvaa
Piirtäminen oli jo lapsena Linda Saukko-Raudalle keino keskittyä ja pysähtyä kuuntelemaan. Ensim-mäinen muistikuva visuaalisen
muistiinpanon tekemisestä on kuudennen luokan historian tunnilta, jossa käsiteltiin erään suurmiehen elämänvaiheita:
– Oppilaiden tuli kirjoittaa muistiin lähes kaikki mitä opettaja sanoi. Minulla oli vi-hossa sivu täynnä, eikä viimeinen sana "hir-tettiin" olisi enää mahtunut sille aukeamal-le, mutta en halunnut laittaa sitä irrallisena seuraavallekaan. Niinpä piirsin hirttämisen, muistelee Saukko-Rauta.
Opettaja kehui Lindan tilaa säästävää rat-kaisua ja näytti sitä koko luokalle.
PIIRTELY jatkui myöhemmissä opiske-lu- ja työpaikoissa. Linda hyödynsi kuvitta-mista myös ruotsin opettajana työskennel-lessään:
– Muistan vieläkin, miten opetit sanajär-jestystä sonnien avulla, on joku entinen
opiskelija tullut sanomaan hänelle. Linda Saukko-Rauta on toiminut Jy-
väskylän ammattikorkeakoulussa ruotsin kielen lehtorina sekä verkkopedagogiikan suunnittelijana. Moni JAMKissa muistaa hänen tekemänsä visuaaliset kokousmuis-tiot. Verkkopedagogiikan suunnittelijan työhön kuului digitaalisten työkalujen hal-tuunotto ja uusien kokeilu, ja piirtäminen-kin siirtyi luontevasti paperilta iPadille. "Ensin piirsin sormella, sitten ostin kynän." Piirrokset alkoivat levitä sosiaalisessa medi-assa, ja vuonna 2010 Saukko-Rauta perusti toiminimen.
Käänteentekevää oli kuitenkin lupautu-minen autokuskiksi.
– Ilmoittauduin vapaaehtoistyöntekijänä Nordic Business Forumiin VIP-vieraiden au-tokuskiksi. Briifaustilaisuudesta tein luon-nollisesti muistiinpanot piirtämällä, ja ne nähtyään Nordic Business Forumin Mikko Jaatinen totesi: Eipä tuhlata sinua autokus-kiksi. Tule piirtämään puhujien esitykset.
jamk.fi | 2-2017 | 23
Linda astui suoraan "The puhujien" va-lokeilaan, sillä jokainen oli kiinnostunut hänen tavastaan kiteyttää puheenvuorot. Tapahtuma toi runsaasti näkyvyyttä piir-roksille ja poiki välittömästi uusia kuvitus-pyyntöjä. Vapaaehtoiskeikat loppuivat, al-koi työ.
LIVEKUVITTAJA on yleensä paikan
päällä tilaisuudessa, mutta tekniikka mah-dollistaa piirrosten teke-misen myös etänä.
– Vuoden 2014 Nor-dic Business Forumin aikaan olin äitiyslomal-la, enkä voinut jättää Aukusti-vauvaa. Niinpä kokeilimme, kuinka su-juu, jos seuraan livelähe-tystä ja piirrän kotoa etänä, Saukko-Rauta kertoo.
Ja sehän sujui. Muutaman kuukauden ikäinen Aukusti nukkui kantoliinassa äi-din piirtäessä ja heräsi usein vasta tauoilla. Tekniikka toimi moitteettomasti ja bisnes-kuulijat näkivät pian puheenvuoron jälkeen piirrokset, jotka oli hetki sitten piirretty lapsenhoidon lomassa kaukana esityspai-kasta.
VISUAALINEN KUUNTELIJA, liveku-vittaja Saukko-Rauta itse kuvaa olevansa sekä "showelementti" että "strategiatulkki".
Piirtämisen tehtävä on kiteyttää sano-ma. Tämä saattaa vaikuttaa puhujaan myös käänteisesti: kun puhuja tietää, että kuvit-taja on paikalla, hän saattaa itsekin tarkem-min miettiä, miten kiteyttäisi sanomaansa.
Piirrosten toinen tehtävä on viihteelli-sempi: tuoda keveyttä raskaaseen tai vai-keaan asiaan, saada ihmiset paremmin seu-raamaan ja miettimään viestiä.
Suurten tapahtumien lisäksi Saukko-Rau-ta on ollut mukana monien yritysten strate-giaprosesseissa.
– Ulkopuolisena pystyn osoittamaan tai kiteyttämään asioita, joita yritykset eivät
ehkä ole itse havainneet. Kuvitusten avulla saan tuotua yrityksiin myös hieman itseiro-niaa. Pedagogisesta taustastanikin on ollut apua.
Sekä kansainvälisiä että kotimaisia ta-pahtumia ja seminaareja kuvittanut Linda tietää, mitkä teemat ovat ajankohtaisia ja toistuvia.
– Työn ja maailman muutoksesta puhu-taan paljon, ihmisen ja robotin yhteistyöstä
sekä digitalisaation vai-kutuksista eri toimialoi-hin. Tulevaisuuden tar-kasteluun on nykyään trendikästä pyytää fu-turologin näkemys. Mo-nissa paikoissa esiin nousee maailman epä-vakaus, jota esimerkik-
si Krimin tilanne tai Trumpin lausahdukset ovat lisänneet, kuvaa Saukko-Rauta.
BIG DATA, Thick Data, Block Chain… Saukko-Rauta luettelee ajankohtaisia käsit-teitä. Eikö koskaan ole liian vaikeaa?
– No eipä juuri, puhujat ovat ammatti-laisia, ja miettineet mistä haluavat puhua. Humanistiksi olen pystynyt hankkimaan kohtuuhyvät tiedot bisnesmaailmasta ja teknologian kommervenkeistä. Joskus kyl-läkin työpäivät saattavat venyä: jos on yli kahdeksan tuntia piirtänyt, voi olla vaike-ampi keskittyä viimeisiin esityksiin.
– Eri toimijoille tekemät piirrokseni muo-dostavat isoa maailmankuvaa, ja se on hie-no tunne. Toki samojen teemojen toistu-minen useissa puheissa voi saada myös kyynistymään tietyille asioille. Kun piirros pystyy kiteyttämään sanoman, se jää kuuli-jalle paremmin mieleen. Näin ollen kuvalla toivoo olevan vaikutusta myös siihen, mi-ten asian jatkokäsittely etenee. l
TEKSTI PAULA PASANEN KUVAT EMMI VIRTANENPIIRROKSET LINDA SAUKKO-RAUTA
Bisnesmaailman
tulkki
Työn ja maailman muutos, ihmisen ja robotin yhteistyö sekä digitalisaatio ovat toistuvia teemoja.
24 | jamk.fi | 2-2017
1
Miksi haluat paikalle livekuvittajan?
Kun tilaat livekuvittajan
tapahtumaasi, mieti nämä:
2 Halutaanko kuvitus näyttää livenä?
3
Miten tuotoksia hyödynnetään?
4Toimita ennakkoon piirtäjälle tapahtuman logot ja värit, jos haluat niitä käytettävän.
5Kerro juontajalle ja puhujalle, että kuvitta-ja on paikalla. Esittely ja kiitoskin ovat ihan
paikallaan!
jamk.fi | 2-2017 | 25
Monimuoto-opetus on tuonut striimaa-misen osaksi oppilaitoksen arkea. Ope-tustilanteiden ohella Jyväskylän ammat-tikorkeakoulussa striimataan monenlaisia tapahtumia. Niistä suurimmat ponnistuk-set ovat lukuvuoden avajaiset elokuussa ja JAMK tutuksi -päivä marraskuussa. Ava-jaisten verkkolähetys on suunnattu hen-kilöstölle, kun taas JAMK tutuksi -päivän striimauksilla palvellaan niitä lukiolaisia, ammattikoululaisia, opoja ja muita kiinnos-tuneita, jotka eivät pääse tapahtumaan pai-kan päälle. Palettia pyörittää AV-palvelut eli Jari Järvinen ja Jani Pyykkönen.
– Meillä on siitä hyvä tilanne, että tiloissam-me on jo hyvät tekniset valmiudet ja esiin-tyjän lisäksi verkkoon saadaan kätevästi kaapattua myös esitysmateriaalit, kertoo Järvinen.
MITÄ ASIOITA striimausta järjestettäessä pitää ottaa huomioon?
– Etukäteen on hyvä käydä läpi tapahtu-man kulku. Jos puhujia on useita, vaikut-taa se varattavien mikrofonien määrään. Jos yleisölle annetaan mahdollisuus kysyä ja kommentoida, tarvitaan myös kiertävä mik rofoni. Esiintyjien käyttämästä materi-aalista olisi hyvä olla tietoa etukäteen, jotta se saadaan mukaan verkkolähetykseen ta-
valla tai toisella. Kuvaajan työtä helpotta-maan voi tulostaa tapahtuman minuuttiai-kataulun, summaa Pyykkönen.
STRIIMAUKSEN yhteydessä syntyy hel-posti myös tallenne, jonka avulla yleisöä voi tavoittaa tapahtuman jälkeenkin. On kuitenkin muistettava, että siihen tarvitaan erillinen lupa.
– Lupa-asiat ovat olennaisia, kun puhutaan striimaamisesta. Reaaliaikaiseen lähettä-miseen verkossa tarvitaan esiintyjän lupa, samoin tallentamiseen ja tallenteen käyt-töön. Näistä täytyy sopia etukäteen. Jos yleisöäkin kuvataan, on siitä ilmoitettava ti-laisuudessa, kertoo Järvinen.
YKSINKERTAISIMMILLAAN striimaus on siis kuvan ja äänen lähettämistä, mut-ta verkko mahdollistaa myös yleisön osal-listamisen. Verkkokatsoja voi olla arvo-kas palautteenantaja, netin kautta kynnys kommentoida on usein matalampi kuin kasvokkain tapahtumapaikalla. Oikein val-jastettuna verkko tarjoaa tapahtumasta myös kovaa dataa – analytiikasta voi pääs-tä näkemään vaikkapa sen, milloin lähe-tyksestä poistuttiin tai milloin katsojia oli eniten. Tiedon ja palautteen avulla on hel-pompi rakentaa seuraavasta tapahtumasta entistä parempi. l
TEKSTI KATI POIKONEN KUVAT MARIANNA MÄKELÄ JA TIIA KOLU
JAMKin arkea ja juhlaa livenä verkkoon Tapahtuman striimaus eli suoratoisto verkossa on jo arkipäivää sekä tapahtumajärjestäjille että osallistujille. ”Voit osallistua myös verkossa” -lupaus rikastuttaa tapahtumaa tuomalla mukaan online-yleisön, mutta vaatii muutakin kuin toimivan nettiyhteyden.
JAMKin lukuvuoden avajais-ten aikana tuotettua suoraa verkkolähetystä seurasi tänä vuonna yli 300 jamkilaisista.
26 | jamk.fi | 2-2017
kun suunnittelettapahtuman toteuttamista verkkoon
Pitäisikö
tapahtuma lähettää
suorana verkkoon?
Haluatko tallentaa
esityksen?
Mieti, taittuuko tekniik-ka, löytyykö välineitä – vai etsikö avuksi ammattilaisen?
Suunnittele: huomioi mm. puhujanvaihdok-set, esitysmateriaalit ja yleisömikki.
Varaa tilat käyttöön riittävän ajoissa testaamista varten.
Varmista verkkoyhteydet.
Hoida lupa-asiat kun-toon etukäteen.
JAMKin videokuvauspalveluiden kautta saat tallenteen tilaisuudesta tai voit järjestää suoran lähetyksen. Käytössämme on myös studio, jossa voimme kuvata esim. haastatteluja. Videokuvauspalvelu sisältää kuvaajan, kaluston ja editoinnin. Kysy lisää: jamk.fi/av-palvelut
Jari Järvinen ja Jani Pyykkönen vastaavat JAMKin videotuotannosta.
jamk.fi | 2-2017 | 27
Musiikinopiskelijoiden yrittäminen sujuu kuin valssi
kasiosaan
voit tutustua täällä:
kasiosa.fi
Miksei musiikinopiskelijoilla ole osuuskuntaa? Tuosta kysymyksestä lähti JAMKissa pop/jazz-laulunopettajaksi opiskelevan Linda Aro-lan idea Kasiosa-osuuskunnan perustamiseksi. Idea löysi nopeasti kannattajia opiskelukavereista ja osuuskunnassa on nyt 13 jäsen-tä. Musiikin alan ja yrittäjyyden yhdistäminen tuntuu opiskelijoista luonnolliselta ja monella on aikomus jatkaa osuuskunnassa valmis-tumisen jälkeen.
– Muusikon ammatissa on hyvä olla joku reitti, jonka kautta hoitaa taloudellisia ja käytännön asioita, vaikka opettamisen tai keikkojen suhteen. Ja esimerkiksi soitinhankinnat voi vähentää verotuksessa, rumpali Jyri Ekholm kertoo.
Kasiosan tarjoama musiikin opetus eroaa musiikkiopistoista, sillä osuuskunnan tunnit ovat kertahinnoiteltuja. Musiikin opetuksen ja esiintyjävälityksen lisäksi Kasiosa Osk tarjoaa suomalaisen musiik-kikampuksen tapahtumille tuotantotukea vuoden 2017 loppuun saakka. Heidän tavoitteenaan on kehittää musiikkikampuksen nä-kyvyyttä ja luoda siitä tunnettu ja näkyvä musiikkitapahtumien tuottaja Jyväskylässä
Löydät musiikkikampuksen tapahtumatarjonnan kootusti täältä: musiikkikampus.fi.
TEKSTI JA KUVA TIIA KOLU
Opiskelijoilta apua tapahtumiin
Kun tarvitset vinkkejä tapahtumien suunnitteluun, sähköiseen markkinointiin, viestintään tai apukä-siä vaikkapa tarjoiluun, aulapalveluihin tai ylei-sön ohjaukseen voit hyödyntää JAMKin restono-miopiskelijoiden osaamista.
– Opiskelijat tarjoavat apua myös tapahtumaan liittyvien tutkimusten tekoon. Tästä meillä on vankkaa kokemusta useiden vuosien ajalta, lehtori Kimmo Aho kertoo.
JAMKin opiskelijat ovat olleet mukana mm. Olut-Expo Helsingissä, Leimaus-leirillä Kuortaneella ja Juva Rokkaa -festivaaleilla.
– Lokakuussa useampi kymmen restonomiopiske-lijaa kerää työkokemusta Kasvu Open Karnevaa-leilla Jyväskylän paviljongilla, heistä kuusi esimies-tehtävissä, Aho kertoo.
Opiskelijat työskentelevät opettajan ohjauksessa ja he saavat tilaisuuksista opintopisteitä.
Kiinnostuitko? Paketti räätälöidään aina tapaus-kohtaisesti tilaajan kanssa.
Kysy lisää Kimmo Aho, 040 740 9909 tai Mika Niskanen, 040 588 4977
28 | jamk.fi | 2-2017
AIKAMATKA TARVAALAAN:
Tarvaalassa Saarijärvellä on järjestetty maatalousalan koulutusta vuodesta 1867 lähtien. Tänä päivänä Tarvaalan mäellä toimivat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöala ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Tarvaalassa juhlittiin 8.-9.9. kampuksen avoimissa ovissa monituhatpäisen vierasjoukon voimin luonnonvara-alan historiaa ja valoisaa tulevaisuutta!
Tarvaala 150 v.
Tarvaalan maanvilje-lyskoulu aloittaa toi-mintansa. Kouluun otettiin työtätekevi-en luokkaan kuuluvia rippikoulun käyneitä ja hyvämaineisia nuoria. Opistosta valmistui vouteja ja karjakoita.
1893 koululle saatiin oppikir-joja ja uusia ope-tusvälineitä.
1928 uusi oppilas- asuntola valmistui.
1989 agrologi-koulutuskäynnistyy.
Koneellistuminen edistyi; käänteen-tekeviä uudistuk-sia olivat mm. lyp-sy- ja leikkuukone. Traktori saatiin Tarvaalaan pelloil-le sekä niittykone koeajoon.
1932 Uusi kou-lurakennus ajanmukaisine opetusneuvoi-neen otettiin käyttöön.
Kampuksella toi-mivat koulutukset yhdistettiin nimel-le Tarvaalan maa-talousoppilaitos.
Kampukselle tuli sähkö.
1867 1927 1972 1999 2010 1950
1996 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) luonnon-vara-alan yksikkö aloittaa toimin-tansa.
2001 viimeiset opistoagrologit valmistuvat.
JAMK aloittaa Tar-vaalassa agrologi (AMK) koulutuksen.
JAMK muuttaa omaan uudisra-kennukseen Tuumalantielle.
Biotalouskampukselle suunnitellaan yritystaloa. Toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Virtuaali-kampus ottaa edistysas-keleita.
Biotalouskampus -nimi otetaan käyt-töön. Kampuksen toimijat ovat JAMK, POKE, SSYP ja Saa-rijärven kaupunki.
2014 Tulevai- suus
2016 Agrologi YAMK -koulutus käynnistyy.
2017 Raskaskonehalli ForesTori valmistuu.
KOONTI JA KUVA TANJA MINKKINEN
jamk.fi | 2-2017 | 29
Meillä JAMKissa
Huhtikuussa voimaan tullut rahankeräys-lain muutos antoi ammattikorkeakouluille oikeuden varainhankintaan. Tämä tarkoit-taa sitä, että ammattikorkeakoulut, kuten yliopistotkin, saavat lain mukaan kerätä rahaa ammattikorkeakoululaissa maini-tuista tehtävistään huolehtimiseen. Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja 24 mil-joonan euron vastinrahoituksella, joka jae-taan AMKien kesken suhteessa näiden ke-räämään yksityiseen pääomaan. Yksittäisen ammattikorkeakoulun vastinrahoituksen määrä on enintään 4 miljoonaa euroa. Va-rojen kerääminen mahdollistaa työelämää entistä paremmin palvelevan korkeakoulun rakentamisen. Nyt odotellaan keräyslupaa:
– JAMK käynnistää varainhankinnan heti, kun lupa saadaan, JAMKin hallintojohtaja Mikko R. Salminen sanoo. Keräys käynnis-tyy todennäköisesti ensi vuoden puolella. JAMKissa varainhankinnan ydintiimin muo-dostavat vahvuusalojen vetäjät yhdessä johtoryhmän kanssa.
– Onnistuneen varainhankinnan avulla pystymme ottamaan vahvoja uusia askelei-ta parempana osaamisen tuottajana ja ke-hittämiskumppanina, Salminen toteaa.Lahjoittajina voivat toimia säätiöt, yritykset ja yksityiset henkilöt.
Opetusalalle!JAMKin ammatillisessa opettajakorkea-koulussa aikuisopiskelijat pätevöityvät ope-tusalalle ja hankkivat ohjaustaitoja työelä-mään. Hakuaika ammatillisen opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintoi-hin on 10.-30. tammikuuta 2018. Ammatil-linen opettajankoulutus on tarkoitettu eri alojen aikuisille ammattilaisille. Hakijoilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkin-toa sekä työkokemusta. Koulutus kestää n. 1–2 vuotta. Opettajaopinnot suoritettuaan voi opiskelua jatkaa ammatilliseksi eri-tyisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Am-matillinen erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden ammatillisiin oppilaitoksiin ja opinto-ohjaajankoulutus kaikille kouluas-teille.
Lue lisää: www.jamk.fi/aokk
hae 10.–30.1.2018
JAMK mukaan varainhankintaan
Ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä digitaalista opintotarjontaaAmmattikorkeakoulujen asiantuntijat, opis-kelijat ja työelämän sidosryhmät yhdistä-vät voimansa ja uudistavat toimintatapoja sekä oppimista. AMKien yhteinen digitaa-linen opintotarjonta aukeaa vuoteen 2020 mennessä.
Opintotarjonta mahdollistaa opiskelijoille avoimen ympärivuotisen opiskelun, entis-tä joustavammat ristiinopiskelumahdolli-suudet sekä työn uudenlaisen yhteensovit-tamisen opiskeluaikojen lyhentämiseksi, opintopolkujen monipuolistamiseksi ja pa-remman työllistyvyyden turvaamiseksi.
Opiskelijoille näkyvän muutoksen taustalla toteutetaan uudistuksia tietojärjestelmä-tukeen ja kehitetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävää digiohjausta. Lisäksi toteute-taan valmennusohjelma, jotta ammattikor-keakoulujen henkilöstön digipedagoginen osaaminen vastaa uudistuvaa toimintakult-tuuria. Yhteistyö käynnistyi JAMKin vetä-mänä syksyllä 2016 koko ammattikorkea-koulusektorin ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa eAMK-hank-keen toteutusta vuosina 2017-2020.
Esimieskoulutustatammikuussa 2018
Valmennuksia ammattilaisille
Itsensä HUIPPUjohtajaksi esimies-työssä - valmennusohjelma nuorille esimiehille ja esimiestehtäviin siirty-ville henkilöille.
Lisätietoa: [email protected]
21.11. Myyntipsykologiaa myynnin ammattilaisille, kesto 1 päivä. Lue lisää: jamk.fi/myyntipsykologiaa
30.11. Taloushallinnon ketterä raportointi, kesto 3 päivää.Lue lisää: jamk.fi/taloushallinnon-raportointi
30 | jamk.fi | 2-2017
Eurooppalaisia ohjauskäytäntöjä oppimassaTekijät: JAANA AHLQVIST &
SEIJA KOSKELA (TOIM.)
Julkaisu kokoaa yhteen ohjauskäytäntöjä ja osallistujien kokemuk-sia Iso-Britanniasta, Lat-viasta, Luxemburgista, Ranskasta, Sloveniasta ja Tanskasta. Lataa verk-koversio ilmaiseksi:
tahtijulkaisut.net
Pelillisyys ja uudet teknologiat musiikin oppimisessaTekijä: PETRI JUSSILA (TOIM.)
Julkaisu sisältää käy-tännöllisiä esimerkke-jä uudenlaisista peda-gogisista ratkaisuista ja samalla hahmotellaan teeman merkitystä suo-malaiselle musiikkikam-pukselle ja Keski-Suo-
melle. Lataa verkkoversio ilmaiseksi: jamk.fi/julkaisut
Onnittele20-vuotiasta
JAMKiaTuoretta luettavaa – ja osa ihan ilmaiseksi!
Tiesitkö, että jamkilaiset kirjoittavat vuo-sittain noin kolmesataa tieteellistä, amma-tillista tai yleistajuista artikkelia tai kirjaa? JAMKin kirjaston ylläpitämissä julkaisusar-joissa julkaistiin vuonna 2016 mm. hanke-julkaisuja, käytännön oppaita sekä nuotti-kirjoja.
Onnea 20-vuotiaalle JAMKille opis-kelijakunta JAMKOn puolesta. On ol-lut ilo tehdä vuosi toisensa jälkeen syvenevää yhteistyötä. Siitä hyvä-nä osoituksena on toimiva tutoroin-ti, Korkeakoululiikunnan ensiaskeleet ja laadunhallinta, jossa opiskelijoilla on suuri rooli. Opiskelijan ääni kuuluu JAMKissa, siitä voi olla ylpeä.
JARNA VÄISÄNEN, hallituksen puheen johtaja ja RONI SORSA, edus-tajiston puheenjohtaja, opiskelijakunta JAMKO
JAMK is a great place for international student because there are people co-ming around the world, the teachers are supportive and the locals are very friendly. Keep up the good work and congratulations JAMK!
LINH DUONG, International Logistics student
JAMKin monialainen ja kansainväli-nen koulutustarjonta vahvistaa erin-omaisesti Jyväskylän imagoa suosit-tuna opiskelukaupunkina. Opiskelijat tuovat Jyväskylään eloa ja tekevät kaupungistamme kiinnostavan. Us-kon myös, että yhä useampi JAMKista valmistuva osaaja löytää töitä Jyväs-kylästä.
TIMO KOIVISTO, Jyväskylän kaupunginjohtaja
Haluaisin onnitella JAMKia siitä, että JAMK on vuosien saatossa onnistunut kehittymään dynaamiseksi ja kette-räksi toimijaksi, jonka vaikutus näkyy niin kansallisesti kuin kansainvälises-tikin.
ANNE MÄNTYSAARI, liiketoimintayk-sikön lehtori
jamk.fi | 2-2017 | 31
Etsitkö tilaa tapahtumallesi?
Opiskelijoilta apua tapahtumiin
Esiintyjää häihin, kokouksiin tai synttäreille?Vuokraamme monipuolisia tiloja eri tarpeisiin.
Valitse tilaisuuteesi sopivin • kolme auditoriota kahdella kampuksella• juhlatiloiksi ravintolasaleja ja upeasti soiva
Hannikaissali• neuvottelu- ja koulutustiloja• aula- ja esittelytiloja• liikuntasali Meiltä voit tilata halutessasi vahtimestari- palvelut, tarjoilut ja toimivat kokouspalvelut.
Ota yhteyttä:
tilamyynti (at) jamk.fi tai puh. 040 775 9058jamk.fi/yleisolle/tilavuokraus
Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoista löytyy musiikin osaajia klassisesta musiikista pop-piin ja jazziin. Kokoonpanot vaihtelevat solisteista bändeihin ja lauluyhtyeisiin. Katso myös loppuvuo-den huikea konserttitarjonta!
musiikkikampus.fi
Tarvitsetko apua tapahtuman suunnitteluun, säh-köiseen markkinointiin tai toteutukseen? JAMKin restonomiopiskelijat ovat apunasi.
Kysy tarjous:Kimmo Aho, p. 040 740 9909
Osaaminen kilpailukyvyksi
