Jarno Mäkelä Opinnäytetyö 2.5 UUSIN VERSIO, KÄYTY · PDF fileHakusanat Sähköpätevyys, sähköturvallisuustutkinto, tehtäväkokoelma, turvallisuustutkinto TIIVISTELMÄ

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka Opinnäytetyö Jarno Mäkelä

SÄHKÖPÄTEVYYSTUTKINNON TEHTÄVÄKOKOELMA

Työn ohjaaja Sähköisen talotekniikan yliopettaja Pirkko Harsia Työn teettäjä Tampereen ammattikorkeakoulu ja VirtuaaliAMK Tampere 2010

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka Jarno Mäkelä Sähköpätevyystutkinnon tehtäväkokoelma Opinnäytetyö 34 sivua + 9 liitesivua Työn ohjaaja Sähköisen talotekniikan yliopettaja Pirkko Harsia Työn teettäjä Tampereen ammattikorkeakoulu Huhtikuu 2010 Hakusanat Sähköpätevyys, sähköturvallisuustutkinto, tehtäväkokoelma,

turvallisuustutkinto

TIIVISTELMÄ

Työn aiheena oli sähköpätevyystutkinnon tehtäväkokoelman laadinta.

Työn alussa selvitetään, mitä eri sähköpätevyyksiä on ja mihin niillä saa

pätevyyden. Työssä kerrotaan yleisesti sähköturvallisuustutkinnosta ja sii-

hen osallistumisesta.

Työssä keskitytään turvallisuustutkintojen 1 ja 2 materiaaliin, joten hissi-

turvallisuustutkinto ei kuulu tämän työn piiriin.

Työssä analysoidaan ajan tasalle saatettuja vuosien 2002 - 2008 sähkötur-

vallisuustutkintojen tehtäviä ja niiden ratkaisuja.

Työn tuloksena laaditaan tehtäväkokoelma opiskelijoiden käyttöön Virtu-

aaliAMK:n materiaalipankkiin. Työssä annetaan vielä vinkkejä tutkintoon

osallistuville ja kerrotaan, mistä aiheesta kiinnostuneet saavat lisätietoa.

TAMPERE UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Electrical engineering

Building Services Engineering

Jarno Mäkelä Sähköpätevyystutkinnon tehtäväkokoelma Engineering thesis 34 pages + 9 appendices Thesis supervisor Pirkko Harsia. Commissioning Company Tampere University of Applied Sciences April 2010 Keywords Sähköpätevyys, sähköturvallisuustutkinto, tehtäväkokoelma,

turvallisuustutkinto

ABSTRACT

The subject of this thesis is creating a repertory of quizzes in order to

preparing for an electric safety exam. The exam is required to pass when

one pleads for competency to head electric installations or operation of

electric systems.

The base material for this thesis are actual exams from years 2002-2008,

27 altogether. The questions of these exams are first to be processed in

order to have them correspond to current law, standards and requirements.

Processed questions are then to be sorted to appropriate categories. These

categorisized questions will also be used as teaching material in TAMK.

Finally, a reportary of quizzes will be made to a computer software from

processed and categorisized questions.

In this thesis these questions and the whole creation process is being

analyzed. The meaning and use of electric competency is also clarified and

there will be information about the exams. In addition, this thesis will give

some hints to exam candidates.

The reportary of quizzes will benefit students preparing for electric safety

exam as it is the first of it´s kind. Processed questions will also benefit

TAMK as learning material. The objective is to publish the reportary to

the material bank in VirtuaaliAMK network.

ALKUSANAT

Kiitokset työni ohjaajalle Pirkko Harsialle.

____________________________________

Jarno Mäkelä 6/2010 Tampere

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 5 (43) Sähkötekniikan koulutusohjelma, sähköinen talotekniikka Jarno Mäkelä

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ............................................................................................................. 2 ABSTRACT ................................................................................................................. 3

ALKUSANAT.............................................................................................................. 4 1 JOHDANTO.............................................................................................................. 6

2 SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO..................................................................... 7 2.1 Sähköpätevyys .................................................................................................... 7

2.2 Sähköturvallisuustutkinnot .................................................................................. 7 2.2.1 Sähköturvallisuustutkinto 1........................................................................... 8

2.2.2 Sähköturvallisuustutkinto 2........................................................................... 8 2.2.3 Sähköturvallisuustutkinto 3........................................................................... 9

2.3. Tutkintojen järjestäminen ja tutkintotilaisuudet .................................................. 9 2.4 Tutkintojen rakenne ja hyväksymisraja.............................................................. 10

2.4 Kirjallisuusvaatimukset eri tutkintoihin ............................................................. 10 2.4.1 Kirjallisuusvaatimukset sähköturvallisuustutkintoon 1................................ 11

2.4.2 Kirjallisuusvaatimukset sähköturvallisuustutkintoon 2................................ 12 2.4.3 Kirjallisuusvaatimukset sähköturvallisuustutkintoon 3................................ 13

2.5 Kirjallisuuden hankkiminen............................................................................... 14 3 TEHTÄVIEN ANALYSOINTI................................................................................ 15

3.1 Tehtävien käsittely ............................................................................................ 15 3.2 Usein esiintyvät tehtävät.................................................................................... 16

3.3 Suurimmat muutokset vuodesta 2002 ................................................................ 17 4 TEHTÄVÄKOKOELMAN LUOMINEN................................................................ 19

4.1 Jako aihealueittain ............................................................................................. 19 4.2 Tehtävien luominen........................................................................................... 20

5 TULOSTEN TARKASTELU .................................................................................. 29 5.1 Työn tavoitteiden toteutuminen ......................................................................... 29

5.2 Harjoittelu tehtävien avulla................................................................................ 30 LÄHTEET.................................................................................................................. 32

Painetut ............................................................................................................... 32 Turvallisuustutkinnot .......................................................................................... 32

Lähdemateriaali................................................................................................... 33 Sähköiset............................................................................................................. 34

LIITTEET................................................................................................................... 35 LIITE 1 - SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 ............................................... 35


1 JOHDANTO

Sähköturvallisuuslakiin 410/96 perustuva kauppa- ja teollisuusministeriön

päätös sähkötöistä (KTMp 516/1996) edellyttää, että sähkötöiden johtami-

seen ja käytön johtamiseen tarvitaan henkilö, jolla on riittävä pätevyys

työhön. Sähköpätevyyden saaminen edellyttää koulutus- ja työkokemus-

vaatimuksien lisäksi hyväksytysti suoritettua sähköturvallisuustutkintoa.

Tämän työn tarkoitus on luoda tehtäväkokoelma, jonka avulla voidaan

harjoitella turvallisuustutkintoa varten. Työssä käydään läpi vanhoja tur-

vallisuustutkintoja ja niiden tehtäviä.

Työn tarkoituksena on luoda turvallisuustutkintoa varten valmentava teh-

täväsarja. Pohja-aineistona käytetään vuosien 2002 - 2008 sähköturvalli-

suustutkintoja, joiden kysymykset saatetaan ajan tasalle vastaamaan ny-

kyisiä lakeja, standardeja ja vaatimuksia. Käsiteltyjä kysymyksiä analy-

soidaan tässä työssä, ja ne lajitellaan aihealueittain. Työn pääasiallinen ta-

voite on, että tehtävistä luodaan lopuksi tehtäväkokoelma, jonka avulla

voidaan itseopiskeluna harjoitella tutkintoon.

Työstä tulee olemaan hyötyä ensisijaisesti sähköturvallisuustutkintoon

osallistuville, koska tällaista ajan tasalle saatettua, koottua tehtäväsarjaa ei

ole aiemmin ollut saatavilla. Lajitellut kysymykset tulevat toimimaan

opiskeluaineistona TAMK:ssa. Työn tuloksena saatu tehtäväsarja julkais-

taan VirtuaaliAMKin materiaalipankkiin, jota kautta ne ovat saatavilla laa-

jemminkin.


2 SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO

2.1 Sähköpätevyys

Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käy-

tön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitok-

sen antamalla pätevyystodistuksella. Pätevyystodistuksen saaminen edel-

lyttää koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi turvallisuustutkinnon suorit-

tamista. Turvallisuustutkintojen järjestämisestä huolehtii Turvatekniikan

keskus. (Tukes ohje S5).

Sen mukaan, mitä pätevyyttä haetaan, määrittelee koulutuksen taso tarvit-

tavan työkokemuksen määrän. Eri sähköpätevyyksiin vaadittavat koulu-

tukset ja työkokemuksien määrät on lueteltu tarkasti Kauppa- ja teolli-

suusministeriön päätöksen 516/1996 pykälissä 12 - 14.

Sähköpätevyyksistä saa lisätietoja Turvatekniikan keskuksen (Tukes) si-

vuilta ja Tukes-ohjeesta S5. Vaadittavien koulutuksien sisällöistä on ker-

rottu kattavasti Henkilö- ja yritysarviointi SETI OY:n sivuilla:

http://www.seti.fi/Sahkopatevyydet.aspx.

2.2 Sähköturvallisuustutkinnot

Turvallisuustutkinnolla osoitetaan sähkötöiden tai hissitöiden turvallisuu-

teen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden

tuntemus. Turvallisuustutkinnon suorittamisen lisäksi tarvitaan sähköpäte-

vyyteen koulutusta ja työkokemusta.

Henkilö, joka täyttää koulutus- ja työkokemusvaatimukset, voi saada to-

distuksen sähköpätevyydestä taulukon 1 mukaisesti, kun


hän on suorittanut turvallisuustutkinnon.

Taulukko 1 - Tutkinnot ja pätevyydet

TUTKINTO PÄTEVYYS, jonka voi saada, kun koulutus- ja työkokemusvaatimukset täyttyvät

Sähköpätevyys 1

Rajoitettu sähköpätevyys 1

Sähköpätevyys 2 Sähköturvallisuustutkinto 1

Sähköpätevyys 3

Sähköpätevyys 2 Sähköturvallisuustutkinto 2

Sähköpätevyys 3

Sähköturvallisuustutkinto 3 Sähköpätevyys 3

2.2.1 Sähköturvallisuustutkinto 1

Sähköturvallisuustutkinto 1 on ns. yleistutkinto ja sähköpätevyys 1 todis-

tus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtävissä

kaikkien sähkölaitteistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissien asennus-,

korjaus- ja huoltotöitä. (http://www.seti.fi/Sahkopatevyys3.aspx)


Sähköturvallisuustutkinto 2 on enintään 1000 V:n sähkölaitteistojen asen-

nustöitä koskeva tutkinto. Sähköpätevyys 2 -todistus oikeuttaa toimimaan

sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtävissä nimellisjännitteeltään

enintään 1 kV:n vaihtojännitteisten ja 1,5 kV:n tasajännitteisten sähkölait-

teistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissien asennus- korjaus ja huolto-

töitä. (http://www.seti.fi/Sahkopatevyys3.aspx)



Sähköturvallisuustutkinto 3 on enintään 1000 V:n sähkölaitteiden korjaus-

töitä koskeva tutkinto. Sähköpätevyys 3 -todistus oikeuttaa toimimaan

sähkötöiden johtajan tehtävissä enintään 1 kV:n vaihtojännitteiseen ja 1,5

kV:n tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden

ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä, lukuun ottamatta

hissitöitä. (http://www.seti.fi/Sahkopatevyys3.aspx)

2.3. Tutkintojen järjestäminen ja tutkintotilaisuudet

Sähköturvallisuustutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tukesin il-

moittamina ajankohtina. Tutkintoja järjestävät sähköalan oppilaitokset ja

aikuiskoulutuskeskukset. Tutkintojen järjestäjät antavat suoritetusta tut-

kinnosta osallistujille tutkintotodistuksen tai kirjallisen päätöksen hylkää-

misestä. Tukes vahvistaa tutkintotodistuksen muodon ja sisällön. Todistus

on voimassa kymmenen vuotta. Tutkintojen järjestäjät saavat periä tutkin-

toihin osallistuvilta tutkintomaksun. (Tukes-ohje S5).

Tutkintoon ilmoittaudutaan suoraan tutkinnon järjestäjälle. Luettelo tut-

kintojen järjestäjistä ja tarkemmat tiedot tutkintojen ajankohdista ovat Tu-

kesin internet-sivuilla tai niitä voi tiedustella Tukesista. Tutkintoon voi

osallistua tarvittaessa muulloinkin sopimalla ajankohdasta erikseen. (Tu-

kes-ohje S5).

Tutkintotilaisuus kestää kolme tuntia. Jos tutkintoon osallistujan äidinkieli

on muu kuin suomi tai ruotsi, tutkinnon suorittamiseen voi saada lisäaikaa

yhden tunnin. Myös henkilö, jolla on todistettavasti lukihäiriö, voi saada

yhden tunnin lisäajan tutkinnon suorittamiseen. Lisäajan tarve on ilmoitet-

tava oppilaitokselle tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä. (Tukes-ohje

S5).


Tutkinnossa saavat olla esillä tutkintovaatimuksiin sisältyvät julkaisut. Li-

säksi esillä saa olla alaa koskevaa kirjallisuutta tai muuta aineistoa, ei kui-

tenkaan laskennallisia esimerkkejä tai aikaisempien tutkintojen tehtäväsar-

joja. Tutkinnossa ei saa käyttää tietokonetta. (Tukes-ohje S5).

2.4 Tutkintojen rakenne ja hyväksymisraja

Sähköturvallisuustutkinnot ovat kaksiosaisia. Tutkintoihin sisältyy täy-

dennys- ja vaihtoehtotehtäviä sekä tehtäviä, joihin on vastattava kirjalli-

sesti tai laskennallisesti. Kirjallisissa tehtävissä vastaukseksi ei riitä pelkkä

viittaus johonkin säädösten tai määräysten kohtaan.

Sähköturvallisuustutkinnon ensimmäisen osan sisältö on seuraava:

– sähkötöihin liittyvät hallinnolliset määräykset

– sähkötyöturvallisuus.

Sähköturvallisuustutkinnon toiseen osaan kuuluvat muut sähköturvallisuu-

teen liittyvät määräykset ja ohjeet. Tutkintovaatimusten lisäksi tutkinnois-

sa edellytetään yleistä sähkötekniikan osaamista.

Sähköturvallisuustutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää molem-

mista osista erikseen noin kahden kolmasosan pistemäärää maksimipiste-

määrästä. Tukes päättää tutkinnon tarkat hyväksymisrajat. (Tukes-ohje

S5).

2.4 Kirjallisuusvaatimukset eri tutkintoihin

Eri turvallisuustutkintoihin vaadittavat materiaalit on lueteltu alla. Nämä

löytyvät Tukes-ohjeesta S5.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 11 (43) Sähkötekniikan koulutusohjelma, sähköinen talotekniikka Jarno Mäkelä 2.4.1 Kirjallisuusvaatimukset sähköturvallisuustutkintoon 1

Lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset:

• Sähköturvallisuuslaki (410/1996, sen muutokset 634/1999,

893/2001 1 § kohta 26, 913/2002, 220/2004, 1465/2007)

• Sähköturvallisuusasetus (498/1996, 323/2004)

• Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömag-

neettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007)

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä

(516/1996), sen muutokset (28/2003, 1253/2003, 693/2005 ja lisä-

ys sähkötyöturvallisuudesta 1194/1999)

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyt-

töönotosta ja käytöstä (517/1996, sen muutokset 30/2003,

335/2004)

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteiden turvalli-

suudesta (1694/1993, sen muutokset 922/1994, 1216/1995,

216/1996, 650/1996 ja 29/2003) HUOM! EI 6000:ssa!

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvalli-

suudesta (1193/1999)

Turvatekniikan keskuksen ohjeet:

• S4-2004 Sähkölaitteistot

• S7-98 Sähkötöitä koskeva toimintailmoitus

• S10-2007 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta

koskevat standardit

Standardit:

• SFS 6000 (2007) Pienjännitesähköasennukset

• SFS 6001 (2001, 2005, 2009) Suurjännitesähköasennukset

• SFS 6002 (2. painos 2005) Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut:

• Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu:

A 4-93 Vahvavirtailmajohtomääräykset

• Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n julkaisu:

D 1-2009 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

• Sähkötieto ry:n julkaisu: Sähkölaitekorjaajan opas (2007)



• Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999, 893/2001 1 § kohta

26, 913/2002, 220/2004, 1465/2007)





(516/1996, 28/2003, 1253/2003, 693/2005 ja lisäys sähkötyöturval-

lisuudesta 1194/1999)


töönotosta ja käytöstä (517/1996, 30/2003, 335/2004)


suudesta (1694/1993, 922/1994, 1216/1995, 216/1996, 650/1996 ja

29/2003)

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvalli-

suudesta (1193/1999)


• S4-2004 Sähkölaitteistot


• S10-2007 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta

koskevat standardit

Standardit:

• SFS 6000 (2007)

• Pienjännitesähköasennukset

• SFS 6002 (2. painos) Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut:

• Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu:

A 4-93 Vahvavirtailmajohtomääräykset (enintään 1000 V:n asen-

nukset)


D 1-2009 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista




• Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999, 893/2001 1 § kohta

26, 913/2002, 220/2004, 1465/2007)





(516/1996, 28/2003, 1253/2003, 693/2005 ja lisäys sähkötyöturval-

lisuudesta 1194/1999)


töönotosta ja käytöstä (517/1996, 30/2003, 335/2004)


suudesta (1694/1993, 922/1994, 1216/1995, 216/1996, 650/1996 ja

29/2003)



• S10-2007 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuut-

ta koskevat standardit

Standardit:

• SFS 6000 (2007) Pienjännitesähköasennukset (määritelmien, pe-

russuojauksen, vikasuojausmenetelmien, erottamisen ja kytkennän,

johdon mitoituksen ja suojauksen, kytkinlaitteiden, käyttöönotto-

tarkastuksen, sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustöi-

den sekä sähkölaitekorjaamojen ja laboratorioiden osalta)

• SFS 6002 (2. painos) Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut:


• D 1-2009 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (perussuojaus,

vikasuojaus-suojausmenetelmät, erottaminen ja kytkentä, johdon

mitoitus ja suojaus, kytkinlaitteet, pistokytkimet ja jatkojohdot se-

kä käyttöönottotarkastus)



2.5 Kirjallisuuden hankkiminen

Kirjallisuuden hankkiminen on ensimmäinen tehtävä sähköturvallisuustut-

kintoon valmistauduttaessa. Tutkintoihin tarvittavaa materiaalia voi hank-

kia seuraavilta toimittajilta:

Sähkötarkastuskeskuksen julkaisua A4, Sähkötieto ry:n julkaisua Sähkö-

laitekorjaajan opas (2007) ja julkaisua D1 myy Sähköinfo Oy.

SFS-käsikirja 600 (2007) sisältää SFS 6000 - ja SFS 6002 -standardit sekä

kaikki tutkintoihin vaaditut lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministe-

riön päätökset lukuun ottamatta kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä

sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993) ja sen muutoksia. Tämä siis

kannattaa huolehtia erikseen tutkintoon mukaan. Sen löytää esimerkiksi

Tukesin säädöstietopalvelusta osoitteesta:

http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19931694. SFS-käsikirja 600

(2009) sisältää puolestaan SFS 6001 -standardit. SFS-standardeja ja SFS-

käsikirjoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Muutkin tarvittavat lait, asetukset ja päätökset löytyvät Tukesin säädöstie-

topalvelusta. Tukesin ohjeet S4, S7 ja S10 löytyvät myös Tukesin Internet-

sivuilta. Ainakin Tukes-ohjeesta S7 oli käsitellyissä tutkinnoissa joitain

kysymyksiä.

Sähköturvallisuustutkintoihin 1, 2 ja 3 kuuluvat julkaisut voi tilata myös

täydellisinä tutkintopaketteina Sähköinfo Oy:stä tai Opiks-Tiimi Oy:stä.

Opiks-Tiimi Oy:n Tutkintopaketteihin sekä tutkintoon kuuluvaan kirjalli-

suuteen voi tutustua osoitteessa:

http://www.opiks.fi/julkaisut.htm#tutkintop. Esimerkiksi turvallisuustut-

kinto 1-paketin hinta siellä on 412 €.


3 TEHTÄVIEN ANALYSOINTI

Työn tavoitteena oli käydä läpi vuosien 2002 - 2008 sähköturvallisuustut-

kintojen 1 ja 2 tehtävät. Ne piti saattaa ajan tasalle vastaamaan nykyisiä

lakeja, standardeja ja vaatimuksia. Käsitellyt tehtävät piti lajitella ja lopul-

ta luoda tehtäväsarja itseopiskelua varten.

Käsiteltäviä tutkintoja oli 27 kpl, joissa jokaisessa noin 40 tarkastettavaa

kohtaa. Tehtäviä oli siis yli 1000 kpl. Pohja-aineistona käytettiin turvalli-

suustutkinnon 1 kirjallisuutta. Esimerkkinä tutkinnoista on tämän työn liit-

teissä 1 vuoden 2008 huhtikuun sähköturvallisuustutkinto 1 oikeine vas-

tauksineen. Vastauksia laadittaessa käytettiin seuraavia teoksia:

SFS 600 (2007):

• Lait, asetukset ja Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset

(Paitsi KTMp 1694/1993 ja sen muutokset)

• SFS 6000 (2007): Pienjännitesähköasennukset

• SFS 6002 (2005): Sähkötyöturvallisuus

SFS 601 (2009)

• SFS 6001 (2009): Suurjänniteasennukset

D1 (2009) Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

A4 (1994) Vahvavirtailmajohtomääräykset

KTMp 1694/1993 ja sen muutokset

3.1 Tehtävien käsittely

Tehtävien korjaaminen oli hyvin mekaanista työtä. Jokainen vastaus, jon-

ka lähdemateriaali oli vanhentunut, oli tarkistettava muutosten varalta.

Varsinaisia virheellisiä vastauksia, eli sellaisia kysymyksiä, joiden osalta

määräykset ovat täysin muuttuneet, oli jonkin verran, mutta niihin löytyi

yleensä uusi oikea vastaus. Suurimman työn tehtävien korjaamisessa aihe-


utti se, että standardien rakennetta on muutettu ja uusia painoksia lähde-

materiaalista on ilmestynyt. Vastaus oli saattanut siirtyä aivan uuteen

paikkaan tai se oli voitu kokonaan poistaa uudesta painoksesta. Jotkin ky-

symykset olivat myös muuttuneet epäoleellisiksi ja menettäneet merkityk-

sensä standardien muutosten takia. Joitain kysymyksiä pitikin hylätä juuri

näistä syistä.

Suurin osa kysymyksistä oli kuitenkin pysynyt muuttumattomina ainakin

vastaustensa osalta, vaikka vastauksen sijainti lähdemateriaalissaan olisi-

kin voinut muuttua. Korjattuja kysymyksiä tulikin runsaasti.

3.2 Usein esiintyvät tehtävät

Kysymyksiä käsitellessä huomasi nopeasti, että sama kysymys voi toistua

usein. Näin kävi etenkin vaihtoehtokysymyksissä, kun kyseessä oli saman

vuoden turvallisuustutkinto. Sähköturvallisuustutkintoon kuuluu keski-

määrin vain noin 18 kysymyskohtaa. Se on pieni määrä vaadittavaan kir-

jallisuuteen nähden, joten tuleviin tutkintoihin tutkintoon valittavat kysy-

mykset voivat hyvinkin toistua, koska samat tärkeät asiat tulee tulevaisuu-

dessakin hallita. Suurin osa kysymyksistä esiintyikin korjatessa vähintään

kaksi kertaa. Jotkin kysymykset esiintyivät hyvinkin usein, ja tutkintoja

käsitellessä sai hyvän kuvan siitä, mitä asioita sähköturvallisuustutkinnos-

sa pidetään erityisen tärkeinä ja mitkä kannattaa tuntea.

Kuviossa 1 luetellut aihealueet vastaavat useimmiten esitettyjen kysymys-

ten aihealueita hyvin, koska luettelo on tehty tehtävien korjaamisen ja la-

jittelun helpottamiseksi.


Kuvio 1. Kysymysten aihealueet

3.3 Suurimmat muutokset vuodesta 2002

Joidenkin kysymysten vastaukset olivat perusteellisesti muuttuneet, ja näi-

den tunnistaminen ja osaaminen onkin sähköalalla työskentelevälle tärke-

ää sähköturvallisuuden varmistamiseksi. Myös ennen vuotta 2002 tapah-

tuneet muutokset määräyksissä on tärkeää osata varsinkin, jos ollaan te-

kemisissä vanhojen asennusten kanssa esim. saneerauksen yhteydessä.

Suurimmat lähdemateriaaliin tehdyt muutokset ovat standardikokoelmassa

SFS 6000. Siinä on lukuisten oleellisten standardimuutosten lisäksi myös

poistettu joitain standardeja ja lisätty uusia. Muissa lähdemateriaaleissa

ylimääräistä työtä aiheuttivat lähinnä pienet uudistukset ja teoksen raken-

teelliset muutokset, joiden takia vastaukset saattoivatkin olla aivan eri pai-

kasta kuin edellisessä painoksessa. Seuraavassa listassa on lueteltu suu-

rimmat muutokset standardikokoelmassa SFS 6000 ne määräykset, joihin


on tehty suurimmat muutokset, jotka tulivat vastaan vuoden 2002 - 2008

sähköturvallisuustutkintojen 1 ja 2 kysymyksiä tarkistaessa:

• Vikavirtasuojan käyttö pistorasioissa

(SFS 6000/ Liite 41X)

• Vikavirtasuojan käyttö erikoistiloissa ja -asennuksissa, esim. suih-

kutiloissa, saunassa, leirintäalueilla, pienvenesatamissa, rakennus-

työmaiden pistorasioissa ja lämmitysjärjestelmien syötöissä. (SFS

6000/ 7)

• Lääkärikeskusta koskevat määräykset (SFS 6000/ 710)

• Eristysresistanssin pienin sallittu arvo enintään 500 V:n asennuk-

sissa (SFS 6000/ 61.3.3)

• Kylpy- ja suihkutilojen aluejako (SFS 6000/ 701)


4 TEHTÄVÄKOKOELMAN LUOMINEN

4.1 Jako aihealueittain

Käsitellyt kysymykset piti lajitella aihealueittain. Aihealueiden jako tuntui

luontevimmalta tehdä lähdemateriaalien mukaan, koska eri lähdemateriaa-

lit käsittelevät eri aihealueita. Taulukko 1 on käsiteltyjen kysymysten si-

sällysluettelo, joka helpotti kysymysten lajittelemista ja korjaamista. Sii-

hen on lisätty myös tarkastettavien kohtien määrä. Taulukosta näkee, mit-

kä ovat sähköturvallisuustutkinnon eri aihealueet, ja tehtävien määrän ja-

kautumisesta voi päätellä, mihin aiheisiin tutkinnoissa on erityisesti keski-

tytty.

D1 - Käsikirja rakennusten sähköasennuksista perustuu SFS 6000 -

standardiin, joten siihen perustuvat kysymykset oli lajiteltu luettelon koh-

taan 2.

Laeista, standardeista ja päätöksistä eniten kysymyksiä oli sähkölaitteiston

haltijan velvollisuuksista. Tästä oli ainakin yksi kysymys jokaisessa tut-

kinnossa. Myös tarkastuksista oli usein kysymyksiä.

SFS 6000 -standardeihin ja D1-käsikirjaan perustuvat kysymykset jakau-

tuivat tavallisten pienjännitesähköasennusten lisäksi selkeästi mitoittami-

seen, maadoittamiseen, suojajohtimiin ja erikoistilojen vaatimuksiin liitty-

viin tehtäviin. Näiden lisäksi SFS 6000 -standardikokoelmassa on erikseen

kohta, jossa käsitellään eräitä asennuksia koskevia täydentäviä vaatimuk-

sia. Myös tästä aihealueesta oli tutkinnoissa runsaasti tehtäviä, jotka liit-

tyivät korjaus- muutos- ja laajennustöihin sekä jakokeskuksiin liittyen.

SFS 6002 -standardeista oli erittäin paljon kysymyksiä, eikä niiden osalta

erottunut mitään erityisen suosittua aihealuetta. Kysymyksiä oli jakautunut

tasaisesti koko sähkötyöturvallisuusstandardien osalle. Näin ollen kaikki

tähän aihealueeseen liittyvät tehtävät lajiteltiin samaan ryhmään.


SFS 6001 -standardeihin liittyvistä tehtävistä erottui yksi erityinen aihe-

alue. Maadoitusjärjestelmistä oli tehtäviä huomattavan paljon, joskin

muista suurjännitesähköasennuksistakin oli runsaasti kysymyksiä.

Ilmajohtoasennuksista oli tehtäviä jonkin verran, mutta mitään erityistä ai-

healuetta ei erottunut, vaan kaikki tehtävät koskivat ilmajohtoasennuksia

yleensä.

Taulukko 1 – Tutkintotehtävien määrä aihealueittain

4.2 Tehtävien luominen

Tehtäväsarjan luomisessa käytettiin Question Writer 3.5 -ohjelmaa.

Ohjelma antoi omat rajoituksensa tehtävien luomiseen, koska luotavia teh-

tävätyyppejä oli rajoitettu määrä, eivätkä valmiit mallit aina täysin vastan-

neet tutkinnossa olleita tehtävänasetteluja ja malleja. Tehtävien luonnissa

pyrittiin ensisijaisesti säilyttämään alkuperäinen ulkoasu ja pisteytys. Ylei-

senä mallina tehtäviä luotaessa oli se, että vastattaessa tehtävään väärin

saadaan palaute, josta näkee oikean vastauksen ja tiedon siitä, mistä oikea

vastaus lähdemateriaalissa löytyy. Ohjelman asetuksia ja ulkoasua pääsee

Aihe Kysymyksiä/ kpl

1. Sähköasennusten turvallisuutta koskevat säädökset 94

1.1 Sähkölaitteiston haltija 15

1.2 Tarkastukset 52

1.3 Muut säädökset 27

2. SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset 193

2.1 Sähköasennukset yleensä 45

2.2 Mitoittaminen 13

2.3 Maadoittaminen ja suojajohtimet 26

2.4 Erikoistilojen vaatimukset 65

2.5 Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset 44

3. SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 102

4. SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset 62

4.1 Maadoitusjärjestelmät 30

4.2 Muut 32

5. Ilmajohtoasennukset 19

yht 470


muokkaamaan jälkeenpäin, joten niiden suhteen ei suuria linjauksia tar-

vinnut tehdä. Ne jätettiin tehtäväkokoelman lopulliselle käyttäjälle. Suurin

työ oli siis tehtävien luonti ohjelmaan. Tässä luvussa on joitain esimerkke-

jä luoduista tehtävistä.

Sanallisissa tehtäviä pisteyttäessä on usein käytetty omaa harkintaa. Niitä

joutui joissain tapauksissa muokkaamaan paljon ja esimerkiksi pilkko-

maan useaksi eri tehtäväksi. Tärkeimpänä asiana näissä tapauksissa pidet-

tiin sitä, että tehtävän merkitys säilyy kuitenkin samana ja asia, jota tut-

kinnossa kysyttiin, tulee myös luotavassa tehtäväsarjassa kysyttyä.

Sähköturvallisuustutkinnoissa on paljon tehtäviä, joissa väite merkitään

joko oikeaksi tai vääräksi. Kysymykset on lajiteltu kolmen tai kahden ky-

symyksen tehtäväryhmiksi, jotta alkuperäinen ulkoasu säilyisi ja jotta teh-

tävien harjoittelu olisi mielekkäämpää. Näiden tehtävien kanssa täytyi

menetellä siten, että valittaessa oikea väite, saadaan pisteitä ja väärin mer-

kitessä menetetään pisteitä. Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat tilanteita, jois-

sa ”oikein vai väärin” -tehtävään on vastattu väärin ja osittain oikein.

Kummassakin tapauksessa ohjelma antaa palautteena oikean vastauksen ja

kertoo, mistä kyseinen tieto löytyy lähdekirjallisuudessa.

Kuvio 2 – ”oikein vai väärin” -tehtävä, johon on vastattu väärin


Kuvio 3 – ”oikein vai väärin” -tehtävä, johon on vastattu osittain oikein

”oikein vai väärin” -tehtävissä pisteytys oikean kysymyksen kohdalla on

säilytetty alkuperäisenä eli oikeasta vastauksesta saa joko kaksi tai kolme

pistettä. Suurin osa SFS 6002:een liittyvistä tehtävistä oli alkuperäisissä

tutkinnoissa kolmen pisteen arvoisia ja näiden tehtävien kohdalla päädyt-

tiin sen takia antamaan oikeasta vastauksesta kolme pistettä. Väärä vaihto-

ehto puolestaan tuo luodussa tehtäväkokoelmassa yhden virhepisteen. Ero

alkuperäisiin tutkintoihin on siis se, että väärän vaihtoehdon tunnistami-

sesta ei saa erikseen pisteitä, sillä voi vain välttää virhepisteet.

Yksi tehtävätyyppi tutkinnoissa on laskentaa ja taulukoiden käyttöä vaati-

vat tehtävät. Näiden alkuperäinen arvostelu perustui välituloksien pistey-

tykseen, joka ei Question Writer 3.5:llä ollut mahdollista. Tällaiset tehtä-

vät on luotu tehtäväsarjaan siten, että tyhjään kohtaan merkitään saatu

lopputulos ja pisteet määräytyvät sen mukaan, onko vastaus oikein. Pistey-

tys on erilaisesta arvostelutavasta huolimatta säilytetty alkuperäisenä. Teh-

tävän arvostelu perustuu luodussa tehtäväkokoelmassa siis vain lopputu-

loksen oikeellisuuteen. Oikeasta vastauksesta saadaan se pistemäärä, joka

oli alun perin jaettu koko tehtävälle välituloksineen. Tällä on pyritty ko-

rostamaan laskentatehtävien tärkeyttä sekä sitä, että myös tutkinnoissa

näistä tehtävistä saa paljon pisteitä suhteessa muihin tehtäviin. Kun vastaa

tällaiseen tehtävään väärin, saa tarkasteltavakseen oikeita laskutoimituk-

sia. Kuvio 4 on esimerkki tällaisesta tehtävästä. Siinä on tehtävään vastattu


väärin, joten ohjelma esittää oikean laskentatavan ja laskennan perusteena

olevat kohdat lähdekirjallisuudessa.

Kuvio 4 – Laskentaa vaativa tehtävä, johon on vastattu väärin

Tehtäviä luodessa piti tehtävää usein muokata sitä niin, että ohjelma ym-

märtää sen, osaa pisteyttää sen ja lopputuloksena olisi helposti ymmärret-

tävä ja loogisesti toimiva tehtävä. Näin piti menetellä varsinkin pitkien sa-

nallisten vastausten yhteydessä. Näissä tapauksissa tehtävä on muokattu

joksikin muuksi tehtävämuodoksi niin, että ohjelma voi arvostella vasta-

uksen. Kuviossa 5 on esitetty tällainen tehtävä, johon on vastattu väärin.

Ohjelma hyväksyy numeroilla ja kirjaimilla kirjoitetun vastauksen.


Kuvio 5 – Tehtävä, jossa joku kohta tekstistä on löydettävä lähdekirjallisuudesta

Jotkin sanalliset kysymykset on muutettu sellaisiksi, joissa täytetään jokin

tyhjä kohta. Tällöin tehtävän tarkoitus täyttyy, kun kyseessä oleva pykälä

tai standardin kohta joudutaan etsimään lähdekirjallisuudesta. Sellaisissa

tapauksissa, joissa tämä keino ei ole järkevä esimerkiksi helpon pääteltä-

vyyden takia, on tehtävä luotu siten, että on kysytty suoraan sitä pykälää

tai kohtaa lähdemateriaalista, josta vastaus löytyy. Esimerkki tehtävästä,

jossa täytetään tyhjä kohta, on esitetty kuviossa 6.


Kuvio 6 – ”Täytä tyhjä kohta” -tehtävä

Joissain tehtävissä vastaus oli pitkä luettelo, jonka kysyminen ”Täytä tyhjä

kohta” -menetelmällä olisi ollut vaikeaa, koska vastaukset olisivat olleet

liian pitkiä , niissä olisi käytetty erilaisia sanamuotoja ja niihin olisi var-

masti tullut myös kirjoitusvirheitä. Tällaisissa tehtävissä päädyttiin kysy-

mään suoraan sitä kohtaa lähdemateriaalista, josta vastaus löytyy. Kuvio 7

esittää tällaista tilannetta.

Kuvio 7 – Tehtävä, jossa kysytään kohtaa lähdekirjallisuudessa


Taulukoiden käyttöä vaativat tehtävät sopivat erityisen hyvin ”Täytä tyhjä

kohta” -tehtäviksi. Esimerkkinä tästä kuvio 8.

Kuvio 8 – Taulukon käyttöä vaativa tehtävä

Sanallisista tehtävistä on joissain tapauksissa myös muokattu sellaisia, että

kysymysosion teksti merkitään joko oikeaksi tai vääräksi. Kuviossa 9 on

tällainen tehtävä. Kuviossa olevaan tehtävään ei ole vielä vastattu, kuten

aikaisemmissa kuvioissa.

Kuvio 9 – Tosi/epätosi-tehtävä

Jotkin tehtävät vaativat havainnollistavaa kuvaa minkä voi toteuttaa myös

myös Question Writer 3.5:lla. Tällaisesta tehtävästä on esimerkki kuviossa

10.


Kuvio 10 – Tehtävä, jossa on havainnollistava kuva

Ohjelmassa sai luotua myös sellaisia tehtäviä, joissa piti valita joku vaih-

toehto. Kuviossa 11 on tällainen tehtävä. Siitä näkyy myös, kuinka ohjel-

ma ilmoittaa, kun kysymykseen on vastattu oikein.

Kuvio 11 – Vaihtoehtotehtävä, johon on vastattu oikein


Question Writer 3.5 antoi omat haasteensa tehtävien luomiseen, mutta

joissain tapauksissa luominen onnistui myös vaivattomasti. Eräs tällainen

tapaus on kuvattu kuviossa 10. Tässä tehtävässä työn eri vaiheet pitää jär-

jestää kronologiseen suoritusjärjestykseen. Vaiheet ovat ruudun oikealla

puolella, josta ne pitää siirtää vasemmalle puolelle oikeaan suoritusjärjes-

tykseen. Kuvioon 12 tallentuneessa tilanteessa siirto on juuri käynnissä.

Kuvio 12 – Tehtävä, jossa työn eri vaiheet on järjestettävä kronologisesti


5 TULOSTEN TARKASTELU

5.1 Työn tavoitteiden toteutuminen

Työn tavoitteena oli käsitellä vuosien 2002 - 2008 Sähköturvallisuustut-

kintojen 1 ja 2 (yht. 27 kpl) tehtävät ja saattaa ne ajan tasalle. Tehtävät oli

määrä lajitella aihealueittain sekä luoda niistä tehtäväkokoelma opiskeli-

joiden käyttöön VirtuaaliAMKin materiaalipankin kautta käyttäen apuna

Question Writer 3.5 -ohjelmaa. Kaikki tavoitteet tuli täytettyä ja yli 1000

tehtävää käsiteltiin. Tehtävät korjattiin, jos oli tarvetta, vastaamaan nykyi-

siä lakeja, asetuksia ja määräyksiä, ja niistä luotiin noin 240 kohdan (enin-

tään 3 tehtävää/kohta) tehtäväkokoelma. Joitain kysymyksiä piti hylätä

muuttuneiden standardien vuoksi, mutta suurin osa saatiin käsiteltyä ja lii-

tettyä kokoelmaan.

Suurin haaste työssä oli sen laajuuden tuoman työmäärän lisäksi se, että

jotkin tehtävät saattoivat viedä runsaasti aikaa, ja aikataulussa pysyminen

oli välillä erittäin haastavaa. Muita haasteita aiheuttivat mm. kysymysten

toistuvuus, jolloin suuressa käsitellyssä määrässä tehtäviä piti lajittelusta

pitää huolta, jottei sama tehtävä toistuisi kahta kertaa.

Tehtävien analysointi tuntui ennen työn tekemistä ensivilkaisun jälkeen

melko mahdottomalta ajatukselta niiden määrän takia, mutta käsittelyn ja

lajittelun jälkeen oli analysointi helpompaa. Yksittäisiä kysymyksiä ei täs-

sä työssä lähdetty analysoimaan ja erittelemään, koska sähköturvallisuu-

desta ei voi poimia vain tiettyjä, tärkeimpiä asioita. Tällainen menettely

saattaisi tuoda sitä uskoa, ettei muihin asioihin tarvitsisi perehtyä samalla

vakavuudella. Tehtävien analysoinnissa yksilöinti on siis jätetty pois, ja

lueteltu vain tehtävien aihealueittaiseen ryhmittelyyn perustuvat aihealueet

kuviossa 1.

Tehtäväkokoelmaan mahdollisesti eksyneitä kirjoitusvirheitä ja inhimilli-

siä lipsahduksia pyritään poistamaan testauttamalla se Tampereen ammat-


tikorkeakoulun 4. vuoden sähköisen talotekniikan opiskelijoilla, jotka har-

joittelevat sen avulla sähköturvallisuustutkintoon vuoden 2010 huhtikuus-

sa. Näiden opiskelijoiden antaman palautteen avulla saadaan oletettavasti

ainakin vähennettyä mahdollisten virheiden määrää tehtäväkokoelmasta.

Luodun tehtäväkokoelman osalta voidaan olla tyytyväisiä, vaikka sen

luontiin käytetty ohjelma antoikin omia rajoituksiaan. Tehtäväkokoelmas-

ta tulee olemaan hyötyä tutkintoon osallistuville varsinkin, kun tällaista

materiaalia tutkintoon harjoittelemiseen ei ole aiemmin ollut tarjolla.

Myös lajitellut tehtävät tulevat olemaan hyötykäytössä TAMKin opetus-

materiaalina.

Työn tavoitteet täyttyivät kaiken kaikkiaan siis hyvin.

Jatkossa tutkitaan mahdollisuuksia saada tehtävät myös muiden alan kou-

luttajien käyttöön.

5.2 Harjoittelu tehtävien avulla

Harjoiteltaessa tehtävien avulla on hyvä muistaa, että turvallisuustutkin-

nossa on kysymyksiä kattavasti koko lähdemateriaalista. Siksi ei riitä, että

hallitsee vain jonkin aihealueista, vaan kannattaa harjoitella löytämään

vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Tutkinnossa on myös yleensä lopuksi

yksi mitoitus- tai laskentatehtävä, joka edellyttää taulukkojen käytön ja

mitoituslaskujen hallintaa, eli myös näitä asioita kannattaa harjoitella.

Tutkintoon osallistuvan ei ole tärkeää osata jokaista asiaa ulkoa, vaan hä-

nellä pitää olla taitoa löytää vastaukset lähdemateriaalista. Siksi julkaisu-

jen rakenteeseen on tutustuttava etukäteen niin, että osaa automaattisesti

hakea tietoa oikealta suunnalta.

Kohdassa 4.3 on lueteltu vuoden 2002 jälkeen tehdyt suurimmat muutok-

set, jotka kannattaakin kerrata, koska tällaiset muutokset ovat tietysti po-

tentiaalisia tulevien tutkintotehtävien aiheita. Tämän työn luvun 5.1 kuvi-

ossa 1 on lueteltu turvallisuustutkinnon eri aihealueet lähdemateriaalien


mukaan, sillä perusteella, miten ne jakautuvat tutkinnoissa. Tätä luetteloa

voi käyttää esim. muistilistana kysymyksiä harjoitellessa. Tämän työn liit-

teessä 1 on harjoittelua varten esimerkkinä vuoden 2008 sähköturvalli-

suustutkinto oikeine vastauksineen.

Tämän työn liitteissä on esimerkkinä vuoden 2008 sähköturvallisuustut-

kinto 1. Lisätietoa sähköpätevyyksistä ja turvallisuustutkinnoista löytyy

Tukesin ohjeesta S5 ja osoitteesta www.tukes.fi. Tietoa sähköpätevyyksis-

tä löytyy myös SETI:n sivuilta osoitteesta

http://www.seti.fi/Sahkopatevyydet.aspx. Sieltä löytää myös lisätietoa eri

pätevyyksiin vaadittavan koulutuksen rakenteesta.

Tämän työn tuloksena laadittua turvallisuustutkintoon valmistavaa tehtä-

väsarjaa pääsee harjoittelemaan VirtuaaliAMKin materiaalipankista.


LÄHTEET

Painetut

Turvallisuustutkinnot

Tukes, 25.4.2002, Sähköturvallisuustutkinto 1, vastaussarja

Tukes, 25.4.2002, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja Tukes, 21.11.2002, Sähköturvallisuustutkinto 1, vastaussarja






Tukes, 18.11.2004, Sähköturvallisuustutkinto1, vastaussarja Tukes, 18.11.2004, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja Tukes, 21.4.2005, Sähköturvallisuustutkinto 1, vastaussarja

Tukes, 21.4.2005, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja Tukes, 24.11.2005, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja Tukes, 20.4.2006, Sähköturvallisuustutkinto 1, vastaussarja









Tukes, 24.4.2008, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja Tukes, 20.11.2008, Sähköturvallisuustutkinto 1, vastaussarja Tukes, 20.11.2008, Sähköturvallisuustutkinto 2, vastaussarja

Lähdemateriaali

Suomen Standardoimisliitto SFS ry, 2007, SFS Käsikirja 600 –

pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus Suomen Standardoimisliitto SFS ry, 2009, SFS Käsikirja 601 –

Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, 2009, D1 - Käsikirja rakennusten

sähköasennuksista Sähkötarkastuskeskus, 1993, A4 – Vahvavirtailmajohtomääräykset Sähköturvallisuuslaki (410/1996) ja sen muutokset (634/1999, 893/2001 1 § kohta 26,

913/2002, 220/2004, 1465/2007) Sähköturvallisuusasetus (498/1996, 323/2004) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta

yhteensopivuudesta (1466/2007) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996) ja sen muutokset

(28/2003, 1253/2003, 693/2005) ja lisäys sähkötyöturvallisuudesta (1194/1999)

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä

(517/1996) ja sen muutokset (30/2003, 335/2004) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993) ja

sen muutokset (922/1994, 1216/1995, 216/1996, 650/1996 ja 29/2003) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999) Turvatekniikan keskuksen julkaisu, 2008, Tukes-ohje S4 Turvatekniikan keskuksen julkaisu, 2008, Tukes-ohje S5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 34 (43) Sähkötekniikan koulutusohjelma, sähköinen talotekniikka Jarno Mäkelä Turvatekniikan keskuksen julkaisu, 2008, Tukes-ohje S7 Turvatekniikan keskuksen julkaisu, 2008, Tukes-ohje S10

Sähköiset Turvatekniikan keskus, sähköpätevyyksistä, www.tukes.fi SETI OY, tietoa sähköpätevyyksiin vaadittavien koulutusten sisällöstä,

http://www.seti.fi/Sahkopatevyydet.aspx Tukesin säädöstietopalvelu, KTMp 1694/1993 ja sen muutokset

http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19931694. Opiks-Tiimi Oy, turvallisuustutkinnon materiaalipaketeista

http://www.opiks.fi/julkaisut.htm#tutkintop


LIITTEET

LIITE 1 - SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1

VASTAUSSARJA 20.11.2008 Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Vastaa vaihtoehtokysymyksiin merkitsemällä + oikeana pidetyn väitteen kohdalle ja - vääränä pidetyn väitteen kohdalle tai jätä viiva tyhjäksi, ellet ole varma

väitteen paikkansa pitävyydestä. Vaihtoehtotehtävät ja täydennettävät tehtävät arvostellaan siten, että oikeasta

vastauksesta saat 2 - 3 pistettä/väite riippuen väitteen tärkeydestä. Vastatessasi väärin väitteeseen tai vaihtoehtotehtävään saat yhden virhe-pisteen. Tyhjästä viivasta saat 0 pistettä.

Kirjallisista ja laskennallisista tehtävistä saat täysin oikeasta vastauksesta piste-

määrän, joka on merkitty kysymyksen kohdalle sulkuihin. Kirjallisissa tehtävissä ei riitä pelkkä viittaus johonkin säädösten pykälään. Tutkintokysymykset on laadittu siitä lähtökohdasta, että niihin vastataan

tutkintovaatimusjulkaisujen vaatimuksia noudattaen. On syytä kiinnittää huomiota sellaisiin sanoihin kuin aina ja vähintään, jotka saattavat muuttaa väitteen sisältöä.

Kaikki muu materiaali saa olla esillä, paitsi julkaisuihin kuulumattomia

laskennallisia esimerkkejä ja aikaisempien tutkintojen tehtäväsarjoja. Nimi tekstaten Syntymäaika Osoite ja puhelin

Allekirjoitus


OSA I: Tehtävät 1 – 8 (maksimipistemäärä 60 pistettä, hyväksymisraja on 40 pistettä)

1. Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan

+ sähkötöiden johtajana pienjännitteisen sähkölaitteiston kokoonpanotyössä. (2 pistettä)

+ käytönjohtajana luokan 2c sähkölaitteistossa. (2 pistettä)

+ työnaikaisesta sähköturvallisuudesta vastaavana henkilönä saneeraustyömaalla, kunhan henkilöllä on tietoa ja kokemusta vastaavista töistä. (2 pistettä) (KTMp 516 §§12 ja 29 c, KTMp 517 §2, SFS 6002 liite X.4)

2. Sähkölaitteiston haltijan on + huolehdittava siitä, että sähkölaitteistossa havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. - huolehdittava siitä, että laitteistolle tehdään määräaikaistarkastus 15 vuoden välein, kun on kyseessä enintään 1000 V nimellisjännitteinen sähkölaitteisto teollisuuskiinteistössä, jonka liittymisteho on yli 1600 kVA. (2 pistettä) (KTKp 517/12§) - nimettävä käytön johtaja, jonka on oltava sähkölaitteiston haltijan

palveluksessa, kun on kyseessä enintään 1000 V sähkölaitteisto teol-lisuuskiinteistössä, jonka liittymisteho on yli 1600 kVA. (2 pistettä) (KTMp 516/2 §)

3. Varmennustarkastuksen

- saa aina korvata sähkölaitteiston rakentaneen sellaisen sähköurakoitsijan varmennustarkastuksella, jolla on siihen oikeus. (2 pistettä)

- voi tehdä aina kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.(2 pistettä)

+ saa tehdä valtuutettu tarkastaja, jos on kyseessä luokan 3 b-laitteisto.(2 pistettä) (KTMp 517/§§2, 7 ja 8§)

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 37 (43) Sähkötekniikan koulutusohjelma, sähköinen talotekniikka Jarno Mäkelä 4. Mitä vaatimuksia on esitetty sähkötyöturvallisuusstandardissa

sulakkeen vaihdolle sellaisessa varokekytkimessä (ns. uuninluukkukytkin), josta kokemuksen mukaan voi aiheutua valokaarivaara? (6 pistettä) Vastaus: Sulakkeen vaihdon saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö, Varokekytkimen saa avata noudattaen erityistä ohjetta ja käyttäen riittäviä suojaimia (valokaarelta suojaavaa vaatetusta ja kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä). (SFS 6002/7.4.1)

5. Mitä suosituksia ja velvoitteita on sähkötyöturvallisuusstan-

dardissa määritelty työnantajalle jännitetöitä tekevien työnte-kijöiden pätevyyden ylläpitämiseksi? (6 pistettä) Vastaus: Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin tehtä-viin suositellaan tarkistettavaksi vuosittain.

Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enin-tään viisi vuotta. Kertauksessa voidaan ottaa huomioon henkilöiden kokemus jännitetöistä. Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan. (SFS 6002/liite Y/Y.3)


6. Käyttöjännitteestä erotettu laitoksen osa on työmaadoitettava

työn ajaksi aina, kun on kyseessä - jakokeskuksen kiskostoon kohdistuva työ, kun keskuksen

pääkytkimen nimellisvirta on 600 A. (3 pistettä)

+ 400 V avojohtoon kohdistuva työ. (3 pistettä) + 20 kV avojohtoon kohdistuva työ. (3 pistettä)

+ yli 1000 V sähkölaitteistoon kohdistuva työ. (3 pistettä)

(KTMp 1194/1999 § 29f ja SFS 6002/6.2.4.1 ja 6.2.4.2)

7. Vastaa seuraaviin väittämiin etusivun ohjeiden mukaisesti. - Työskentelysuojan kosketussuojaamattomaan jännitteiseen laitteistoon saa laittaa paikalleen tehtävään opastettu henkilö, jolla ei ole sähköalan koulutusta ja työkokemusta. (3 pistettä) (SFS 6002/taulukko Y.2) + Avojohdoilla tehtäviä jännitetöitä pitää aina olla tekemässä vähintään kaksi sähköalan ammattihenkilöä, joilla on työmenetelmäkohtainen (SFS 6002/taulukko Y 3 ja sen esimerkit) + Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä.(3 pistettä) (SFS 6002/ Y.10) 8. Mikä on jännitetyöalueen ulkorajan mitta

pienjännitelaitteistoilla sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita

jännitteisiä osia? (3 pistettä) Vastaus: 0,2 m (SFS 6002/taulukko Y.1)

pienjänniteilmajohdoilla? (3 pistettä) Vastaus: 0,5 m (SFS 6002/taulukko Y.1)

20 kV ilmajohdoilla suoraan jännitteisen osan alapuolella? (3 pistettä) Vastaus: 1,0 m (SFS 6002/taulukko Y.1)


OSA II: Tehtävät 9 – 18 (maksimipistemäärä 60 pistettä, hy-väksymisraja on 40 pistettä)

9. Milloin suihkutilaan ei vaadita suojaavaa potentiaalintasausta? (3 pistettä) Jos rakennuksessa, jossa suihkutila sijaitsee, on tehty pääpotentiaalintasaus, suojaavaa lisäpotentiaalintasausta ei tarvitse käyttää. (SFS 6000/701.415.2)

10. Vanhan asennuksen pinnallisessa jakorasiassa on harmaa

johdin. Se voi toimia

+ PEN-johtimena. (2 pistettä)

+ vaihejohtimena. (2 pistettä)

+ nollajohtimena. (2 pistettä) (SFS 6000/liite 802C)

11. Vastaa seuraaviin väittämiin etusivun ohjeiden mukaisesti. + Jos kosketeltavissa olevan metallisen asennusputken sisällä on vain

peruseristettyjä johtimia, asennusputki pitää suojamaadoittaa. (2 pistettä)

- Edellisen kohdan suojamaadoittaminen voidaan suorittaa pelkästään

rasioissa. (2 pistettä) + Muoviasennusputkea ei ole tarkoitettu sijoitettavaksi kuumaan

tilaan, jossa putken käyttölämpötila - huomioon ottaen myös putkessa olevien johtimien kehittämä lämpöteho - on pitkäaikaisesti yli 60 ºC. (2 pistettä) (D1/522.11 sivut 187, 188, 186)


RK,

TN-C

L

NN

PEL

60 W

12. Olemassa olevaan sähköasennukseen on lisätty pistorasia, jonkaasennuksessa on tehty yllä olevan kuvan mukainen kytkentävirhejakorasiassa.

a) Mitä vaaraa asennusvirhe aiheuttaa ja miksi? (2 pistettä)b) Asennusvirhettä ei ole havaittu aistinvaraisessa tarkastuksessa,

mutta miten se on havaittavissa luotettavasti standardin SFS 6000osan 6 mittauksin kuvan tilanteessa? Perustele vastauksesi.

(3 pistettä)

Vastaus: (SFS 6000 /61)

a) Sähköiskun vaaraa, koska pistorasian suojakoskettimet tulevat jännitteiseksi kytkimen olleessa I-asennossa. (2 pistettä)

b) Kuvan tilanteessa kytkin on siis auki asennossa. Valoon tai ääneen perustuva suko-testeri tai ns.summeri tai on/off-tietoon perustuva testeri ei ole luotettava sellaisenaan eikä myöskään mittausjännitteenkoettimella.Vaihtoehto A) => ns. PE-mittaus1) edellytetään tehtäväksi lukeman antavalla mittalaitteella (SFS 6000/6C.61.3.2)2) laajennettaessa olemassa olevaa asennusta on todettava, ettei lisäys heikennä olemassa olevan asennuksen turvallisuutta 61.1.5, joten PE-mittaus on tehtävä mahdollisimman etäältä vanhasta asennuksesta, esim. ryhmäkeskuksen PEN-kiskon ja uuden pistorasian suojakoskettimen väliltä

3) 60 W lamppu lisää mitattavan (PE-)piirin vastusta huomattavasti/monikymmenkertaiseksi suositeltavaan muutaman ohmin arvoon verrattuna .(3 pistettä)Vaihtoehto B) => ns. oikosulkuvirta- tai ns. silmukkaimpedanssimittaus (vikapiirin impedanssin mittaus) pistorasian vaiheen ja PE väliltä. ks. edellä kohta 3, mikä johtaa pieneen oikosulkuvirta-arvoon tai suureen impedanssiarvoon. (3 pistettä)


13. Puupylvääseen rakennetaan uusi käsin ohjattava

pylväserotinasema. Tällöin + pylväällä alas tuleva maadoitusjohdin on aina suojattava

koskettamiselta ja mekaaniselta vahingoittumiselta eristävästä materiaalista tehdyllä suojalla, joka ulottuu vähintään 2,3 m korkeudelle ja vähintään 0,2 m syvyydelle maahan. (2 pistettä) (SFS 6001/Liite F 4)

- pylväserotinasema on maadoitettava aina maadoitusjärjestelmällä, jonka muodostaa vähintään potentiaalinohjausrengas 0,5 m syvyyteen ja 1 m päähän pylväästä asennettuna ja pylvään perustuksissa oleva elektrodi.(2 pistettä) (SFS 6001/Liite F 4)

+ pylvään saa tietyillä ehdoilla asentaa myös paikalle, jossa usein

oleskelee ihmisiä tai kotieläimiä. (2 pistettä) (SFS 6001/Liite F 4)

14. Ilmajohdoilla

- Jännitteelle alttiin suojamaadoittamattoman haruksen eristimen

alaosan on oltava 20 kV avojohdolla normaalissa asennossaan vähintään 4 m etäisyydellä maan pinnasta. (2 pistettä) (A4/5.2.2)

- Tilapäislaitteiston pienjänniteriippujohtoa ei koskaan saa kiinnittää kasvavaan puuhun. (2 pistettä) (A4/5.3)

+ Laskettaessa varmentamattoman yli 1000 V johdon lämpenemistä oikosulussa voidaan lähtökohtana pitää kaksivaiheisen oikosulkuvirran arvoa. (2 pistettä) (A4/3.2.1.1)

+ Tien ylittävä ilmajohdon porttiharus rinnastetaan etäisyysvaatimusten kannalta riippujohtoon. (2 pistettä) (A4/4.2.1.2)


15. Yli 1000 V laitteistoissa - on nestejäähdytteiset muuntajat varustettava sisäasennuksissa aina

öljykuopalla tai yhdistelmällä, jossa on muuntajakohtaiset öljykuopat ja yhteinen keräilysäiliö. (2 pistettä) (SFS 6001/7.7.1.1)

+ SF6-asennustilojen alla olevien ja niihin liittyvien koteloiden,

kanavien, syvennyksien tai kuilujen on oltava tuulettuvia. (2 pistettä) (SFS 6001/7.7.2)

+ sähkötiloihin on asennettava tilan ulkopuolelle ja kuhunkin

sisäänkäyntioveen tilan tunnistetiedot ja merkinnät vaaroista. (2 pistettä) (SFS 6001/7.8.2)

16. Yli 1000 V asennuksissa - sähköalueen aidan on oltava vähintään 2,5 m korkea. (2 pistettä)

(SFS 6001/6.2.6)

+ aidan sisäpuolella olevissa avoimissa ulkoasennuksissa kosketus-suojaamattomien, paljaiden jännitteisten osien etäisyyden maan pinnasta on oltava vähintään N+2600 mm, kuitenkin vähintään 2,8 metriä. (2 pistettä) (SFS 6001/6.2)

+ sähkötilaan sijoitetun kytkinlaitoksen jännitteiset osat katsotaan luotettavasti erotetuksi muusta sähkötilasta, jos kytkinlaitos on kotelointiluokaltaan vähintään IP 2X. (2 pistettä) (SFS 6001/7.1.3.2)

+ kaikki sisäänkäyntiovet sähkötiloihin on varustettava ulkopuolelta näkyvällä sähkön vaarallisuudesta varoittavalla kilvellä. (2 pistettä) (SFS 6001/7.8.3)

17. Yli 1000 V uudisasennuksissa + maadoituserottimen koskettimien asento on voitava tarkistaa joko suoraan näkyvän erotusvälin tai mekaanisen asen (2 pistettä) (SFS 6001/5.2.1.1) + maadoituserottimet on asennettava siten, että ne eivät voi toimia

tahattomasti käyttövivustoon manuaalisesti kohdistuvasta voimasta. (2 pistettä) (SFS 6001/5.2.1.2)

+ apuenergian avulla ohjatut maadoituserottimet on voitava sulkea ja

avata paikallisesti.(2 pistettä) (SFS 6001/8.1.10)


18. Pistorasiaa (230 V) syöttävän kaapelin, MMJ 3x1,5S, kuormitettavuus on korjauskertoimineen 12 A. Mitattu oikosulkuvirta pistorasiassa on 70 A. Minkä kokoisella ylivirtasuojalla johto on suojattava, kun a) ylivirtasuojana on gG-sulake? (3 pistettä) b) ylivirtasuojana on johdonsuojakatkaisija? (3 pistettä) Perustele vastauksesi molemmissa kohdissa. Vastaus: a) Valitaan 6 A gG sulake, jolloin johdon sallittu kuormitus vähintään 8 A (taulukko B.52-1/SFS-käsikirja 600))

Vaadittu oikosulkuvirran mitattu arvo 0,4 s poiskytkentäajalla 6 A gG-sulakkeelle on 58,2 A (taulukko 41.4b/D1) → Suojaus toimii tarkoitetulla tavalla. b) Mikäli ylivirtasuojana käytetään johdonsuojakatkaisijaa, voidaan sen nimellisvirta ottaa suoraan kaapelin kuormitettavuudesta. Tällöin päädytään 10 A nimellisvirtaan. (SFS-käsikirja/Liite 52B) Oikosulkuvvirran riittävyyden tarkastelu taulukosta 41.4a/D1 vaadittu mitattu arvo B-tyypin johdonsuojakatkaisijalle on 62,5 A. → Suojaus toimii tarkoitetulla tavalla. C-tyypin johdonsuojakatkaisija ei täytä ehtoa taulukon mukaan.

Documents

Jarno Mäkelä Opinnäytetyö 2.5 UUSIN VERSIO, KÄYTY · PDF fileHakusanat Sähköpätevyys, sähköturvallisuustutkinto, tehtäväkokoelma, turvallisuustutkinto TIIVISTELMÄ