r

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

VH/MP, HSi

OY

20.12.1983;

Sivuluku: 17Liitteet: 17Hakusanat:JouhinevaRikastuskokeet

8

JAKELU OKLA:OKMT:

JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMINALUSTAVA RIKASTUSTUTKIMUS

OKMT-17/83

MATTI SAARI. .

VÄINÖ HINTIKKA

M Mäkeläx , M Isohannix

J Juuselax , M Saarix , S Heimalax , V HintikkaX , MLL

x = täydellinen raportti, muille jaettu suppea =otsikkosivu + yhteenveto. Täydellisiä raporttejasaa lainata OKMT informaatiopalvelusta/M-L Lehtonen

MINII••

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

YHTEENVETO

OY

1

8

Jouhinevan Cu-Co-Au-Ag-malmin alustava tutkimusosoitti seuraavaa:

malmista voidaan valnistaa Cu-Co-yhteis­vaahdotusperiaatteella yhteisrikaste, johonCu ja Co sa2daan hyvällä saannilla (90-95 %)

~~~s jalornetallien saannit tähän tuotteeseenovat hyvät (80-90 %)

mainitun rikasteen pitoisuudet ovat ~20 % Cu,~2 % Co, ~160 g/t Ag, ~8,5 q/t Au, ~26 % Sja 4-6 % As

emo saannit ja nitoisuudet on saatu suhteel­lisen hienolla jauhatuksella ~90 % -74 wro,jauhatuksen energiakulutus on täl10in ~20 kPh/t

Cu-Co-erotus emo yhteisrikasteesta onnistuukohtalaisesti. Tällöin Cu-saanti Cu-rikas­teeseen 72-93 % ja Co-saanti Cu-rikasteeseen25-50 %; vastaavat saannit Co-rikasteeseen2-20 % (Cu) ja 35-65 % (Co). KuparirikasteenCu-pitoisuus ei erotuksen ansiosta oleelli­sesti muutu, mutta Co-rikasteen Co-pitoisuusnousee 2-6 kertaiseksi. Jalometallit menevätCu-Co-erotuksessa kuparirikasteeseen.

cu-eo-erotus selektiivivaahdotusperiaatteellavoisi antaa viel~ nareffi~an tuloksen, koskakoboltin saanti (= menetvs) kunaririkastee­seen on jo esivaahdotusvaiheessa huomatta­vasti nienemni kuin vhteisvaahaotusneriaat­teella on lopnurikasteeseen (5 14 taulukko 3).

liitteessä 16 on prosessikaavioehdotus jaliitteessä 17 laskelma käyttökustannuksistaehdotetulla prosessilla.

- ----------------------------------'

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

YLEISTÄ

OY

2

8

Kalajoen Jouhinevan jalometallipitoisen Co-Cu­malmin alustava rikastusmahdollisuuksien kartoi­tus tehtiin OKMT:ssä syksyllä 1982. Näyte tutkit­tiin normaali rutiinilla rajoittuen lähinnä pe­ruskysymyksiin.

Näyte

Tutkittava 18,5 kg:n näyte, joka oli saatu OKME:nKokkolan aluetoimistosta, murskattiin -16 mesh:n(1,16 mm) hienouteen ja kahtioitiin 1 kg:n näyte­eriin kokeita varten.

Yleisanalyysi näytteestä oli seuraava

SPEKTRIANALYYS.IT

= = = = = = = = =Al % Fe % Na % Ca % Hg % Cu % Ti % As % Co %7-10 5-7 3-4 3-4 2-3 1,5-2 0,6-0,8 0,4-0,6 0,2

= = = = = = = = =Cr % V % Ni % Sb % Mn % Zn % Bi % Ga % Pb %0,04 0,02- 0,02 <0,02 0,02 0,01 <0,003 0,003 0,005

= =MO % Ag %0,003 0,0008

Kemialliset analyysit (keskiarvot koetulosten taseista)

S % CU % Co % As % Ag g/t Au g/t2,1 1,59 0,143 0,403 14,2 0,74

Malmin geologiasta ja mineralogiasta on geologinlaatima lyhyt kuvaus liitteessä 1. Koetuotteitamikroskooppisesti tutkittaessa muovautui näytteenmineralogiasta seuraavanlainen " p ikakuva" nimittäineri arvokomponenttien pääasiallisimmat kantaja­mineraalit, jotka ovat seuraavassa luettelossa.

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

Cu-mineraalit

OY3

Kuparikiisu

borniitti

kalkosiitti

digeniitti

tennantiitti

kovelliitti

Co-mineraalit

kobolttihohde

arseenikiisu

CUFeS 2CUFeS2"2Cu2S

CU2S

cU l ,8S

CUlO(Zn, Fe, CU)2As4Sl3

CuS

CoAsS

(Fe, Co)AsS

pyriitti (sisältää melko vähän kobolttia) FeS2

markasiitti (sisältää erittäin vähän kobolttia) FeS2

B

Ag-minera,alit

hessiitti

elektrum

Au...mineraalit

elektrum

Bi ...Te-mineraali

hedleyiitti

Ag 2Te

AUAg-lejeerinki (AU O,8 Ag 0,2)

AUAg-lejeerinki (AUO,8 Ag O,2)

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

KOKEET

OY

4

Tehdyt kokeet voidaan ryhmitellä seuraavasti

8

1

2

Malmin jauhautuvuustesti

Cu-Co-yhteisvaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet

Ksantaattisarjat happamassa miljöössätällöin kokoojan (KAX) annostus seuraava

Rl R2 R3 R4 R5

50 g/t 100 g/t 200 g/t 400 g/t 800 g/t (E 1550 g/t)

pH .3,5 4 5 6

Koe 103 104 100 105

Kuparisulfaatin ja lyijyasetaatin vertailu akti­vaattorina

aktivaattori CuS04 PbAc -. .200 g/t 20.0 g/t -

. ,

pH 5 5 5

Koe 101 102 100

Kokooja~annostus ja rikas teiden fraktiointikuten edellä

Kertauskokeet Cu-Co-yhteisrikasteelle

Cu-Co-erotuskokeet emo tavalla vaahdotetustayhteisrikasteesta. Kokeet 200, 200 A ja 200 Bsekä kokeet 211-215 (kokeen 210 yhteisrikasteellatehtyjä erotuskokeita) .

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

5

8

3

4

TULOKSET

1

Cu-Co-selektiivivaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet

Koe 220 Aerophine Cu-kokoojana ja KAX Co-kokoojana

Magneettierotuskokeet rikasteelle

Heikkomagneettinen + vahvamagneettinen erotus

Kokeiden 210 ja 214 yhdistetyllä rikasteilla

Kokeiden tulokset ja eri kokeissa käytetyt olo­suhteet ovat taulukoituna liitteessä 3. Koe­tuloksia on lisäksi esitetty graafisesti liitteissä2-15. Oleellisimpia vaahdotuskokeen lopputulokseenvaikuttavia muuttujia ovat yleisesti ottaen mm.

Kokeessa käytetty jauhatushienous (%-74 pm)lietteen pH-olosuhteet vaahdotuskokeen aikanaKokoojana käytetyn kemikaalin laatu sekäannostusLisäkemikaaleina käytettyjen kemikaalienlaatu (aktivaattorit, painajat yms.)

Tällä näytteellä suoritetuissa kokeissa on rajoitet­tu lähinnä toisena, kolmantena ja neljäntenä mai­nittujen muuttujien testaamiseen. Eri tekijöidenvaikutusta tarkastellaan seuraavassa.

Hrennonnus (murskaus + jauhatus)

Malmi on, Keretin malmiin verrattuna, helpomminmurskautuvaa ja murskauksessa syntyy enemmän hie­noja raeluokkia. Jauhautuvuudeltaan Keretin jaJouhinevan näytteet ovat käytännöllisesti katsoensamanlaiset (liite 2). Jauhatuksen tehonkulutustavoidaan näin ollen arvioida melko hyvällä tarkkuu­della Keretin tietojen perusteella, kun huomioidaan,että Jouhinevan malmi hienontuu jo murskauksessapitemmälle (-16*:n murske sisältää 26,4 % -74 pm:ntuotetta Keretin malmin tapauksessa vain 12,5 %vastaavaa raekokoa.

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

6

8

Kokeissa käytettiin vain kahta eri jauhatushienout­ta. Tarkoitus oli minimoida kokeiden lukumääräkäyttämällä riittävän hienoa jauhatusta. Pääosas­sa kokeista oli jauhatushienous 91,5 % -74 pm,mikä vastaa 20 minuutin jauhatusta käytetyssä labo­ratoriomyllyssä ja likimain tehonkulutusta 20 kWh/t.Yhdessä kokeessa (koe 220) on ollut hieman karkeam­pi jauhatus 87,3 % -74 pm. Jauhatushienouden merki­tystä on vaikea arvioida tämän perusteella, koskajälkimmäisessä kokeessa ovat melkein kaikki muut­tujat (kokooja, pH ja jauhatus) muuttuneet saman­aikaisesti. Mikroskooppihavaintojen perusteellavoidaan kuitenkin sanoa, että osa kuparinkantajista(kuparikiisu mm.) ja osa koboltin kantajista (ko­bolttihohde ja arseenikiisu) esiintyy niin hieno­jakoisena pirotteena silikaateissa, että hyvänsaannin varmistaminen molemmille pääarvokomponenteil­le (Co ja Cu) edellyttää hienoa jauhatusta(~70 - 80 % -74 pm). Liite 13. Cu-Co-erotus onnis­tuakseen edes jotenkuten edellyttäisi ehkä vieläkinhienompaa jauhatusta (80-90 % %-74 pm) ja onnistuak­seen hyvin 90-95 % -74 pm. Liitteet 14 ja 15.

2 Cu-Co YHTEISVAAHDOTUSPERlAATTEELLA TEHDYT KOKEET

2.1 pH-olosuhteet + aktivaattorien vaikutus

Malminäytteen sisältämät Cu-mineraalit ovat paa­osin (tennantiittia lukuunottamatta) sulfidejaja voisivat näinollen vaahdottua malmin luontaisessapH-arovssa (cv 8,5) hyvällä saannilla. Arseeni­pitoisten mineraalien vaahdotus edellyttää puoles­taan, onnistuakseen hyvin hapanta miljöötä.Jalometallien kantajat (elektrum ja hessiitti)vaahdottuvat myöskin hyvin happamissa olosuhteissa.Tästä syystä on kokeet, yhtä lukuunottamatta (koe 220),tehty pH 3,5 - 6 alueella. Liitteissä 4 ja 5 onpH-vertailukokeiden tulokset graafisesti. esitettyinä.Em. tuloksista voidaan selvästi havaita, että mata­lin testatuista pH-arvoista (= 3,5) antoi parhaan

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

7

Co-kokonaispitoisuuden Cu-kokonaispitoisuudenol~es5a samanaikaisesti myös parhaalla-alueella(koe 103). Jalometallipitoisuudet liikkuvat täl­löin pitoisuusalueensa parhaalla reunalla ja Au­kokonaissaanti on tässä kokeessa sarjan paras.Jossakin määrin on havaittavissa yleistä saanti­pitoisuus riippuvuutta ts. kun saanti on parempi,on vastaavasti pitoisuus huonompi ja päinvastoin.Tällöin on yleensä, ellei riippuvuus ole kohtuut­toman jyrkkä, paremman pitoisuuden omaava vaihto­ehto parempi, koska jatkossa on pyrkimyksenä päästäsiirtymään paremman pitoisuuden suuntaan (=kertaus­vaahdotukset). Seuraavassa taulukossa (taulukko 1)on pH-sarjan kokeiden (= 103, 104 ja 105) ja akti­vointikokeiden (101 ja 102) sekä molempiin edel­lisiin O~kokeiksi sopivan kokeen (koe 105) tulokset,(kokonaissaannit ja pitoisuudet). Kokeiden vertail­tavuus on kärsinyt siitä, että niitä on olluttekemässä kaksi laboranttia. Tästä syystä niitäon tarkasteltava kahtena erillisenä sarjana.( = tekijän A kokeet ja tekijän B kokeet) .

Mahd.aktivaattori

KAX50 g/t

KAX100 g/t

KAX KAX KAX200 g/t 400 g/t 800 g/t

Syöte Jäte

8

Kuva 1. Esivaahdotuskokeiden periaate

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

8

Taulukko 1 pH-sarja sekä aktivointi kokeet (1550 g/t KAX)

Koe nro 1.0.3 . 104 100 105 101 102

pH .3.,5 4 5 6 5 5

CuS04 - - - - 200 g/t -

Pb-asetaa,tti _. - - - - 200 g/t

~ik.paino,% T,2,4 15,8 25,2 15,3 34,0 25,3

H2S04 kg/t 1.5 7,5 5,2 2 5,4 5,2

Cu-pit % 12,2 9,6 6,3 10,0 4,7 6,2Cu-,saanti % .9.5., .6. 9.3, 7 98,6 95,3 98,8 98,8

CQ""'pit % 1,12 0,87 0,55 0,90 0,42 0,49Co.,....saa,nti % 9.4,1 94,2 96,4 94,2 97,8 94,3

Au-pit. g/t 5,3 4,5 2,6 4,2 2,1 2,4Au-saanti % 92,6 89,5 87,8 87,3 90,6 88,2

Ag""'pit. g/t 89,9 90,2 48,5 80,9 40,4 49,0Ag-saanti % 84,2 84,9 92,6 87,9 94,6 93,2

S-pit. % 15,6 12,1 7,8 12,4 6,1 8,0S-saanti % . 91,7 90,4 98,1 93,3 96,3 96,4

As-pit. % 3,2 1,9 1,4 2,1 1,2 1,5As-saanti % 9.0,1 87,9 90,2 88,1 92,3 90,9

Kokeen tekijä A A B A B B

pH-sarjan tuloksista (kokeet 103, 104 ja 105, tekijäA) havaitaan, että matalin pH-arvo (=3,5) on anta­nut parhaan pitoisuuden kaikille komponenteille.Saantikin on paras melkein kaikille komponenteille(poikkeuksena Ag ja S) .

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

9

8

pH-arvoja 4 ja 6 vastaavien kokeiden tulokset ovatyllättävän lähellä toisiaan.Aktivointikokeiden tulokset puolestaan näyttävät,että rikastemäärä on noussut 1,4-kertaiseksi lisää­mällä kuparisulfaattia 200 g/t. (koe 101).Co-Ag-Au- ja As-saannit ovat parantuneet hieman.Arseenikiisun ja kobolttikohteen aktivoiminen olijuuri aktivaattorin käytön tarkoituksena. Rikasteenpitoisuudet ovat toisaalta pudonneet selvästi, jotenhyöty on kyseenalainen. Lyijyasetaatti kokeessa(koe 102) numeeriset tuloksetkin ovat käytännöl­lisesti katsoen samat kuin nolla kokeessa (koe 100).

2.2. Kokooja-annostus

Arvokomponenttien saannin herkkyyttä kokooja-annos­tukseen voidaan tarkastella yksityiskohtaisemminksantaattisarjakokeista. Kuten alussa jo todettiin,ja kuvasta 1 ilmenee, lisätään tämän tyyppisissäkokeissa kokoojana käytetty kemikaali pieninäannoksina ja rikaste fraktioidaan annoksia vas­taaviksi osiksi. Näin menetellen voidaan saanti-ja pitoisuusvaihteluja seurata yksityiskohtaisemmin.Liitteistä 4 ja 5 on nähtävissä, että Co- jajalometallisaannit reagoivat herkemmin kokooja­määrään kuin esim. Cu-saanti."Tyydyttyminen"-tapahtuu toisaalta jo melko kohtuul­lisella kokoojamäärällä (300-500 g/t). Taloudellistaoptimiannostusta etsittäessä on huomioitava, ettäkokooja-annos kasvaa jyrkästi ja saanti paraneehidastuen, kun liitteiden kuvaajilla siirrytäänhavaintopisteissä kasvavan järjestysluvun suuntaan.Lisäksi tietyllä kokoojamäärällä on voimakkaampivaikutus lisättynä kerta-annoksena, kuin esim. kah­tena tai kolmena osana.Aktivointi (= kuparisulfaatti) piristää myös hiemansaantia jalometallien ja koboltin osalta kautta lin­jan (liitteet 6 ja 7). Koboltin liikkeiden muu­tokset näkyvät luonnollisestikin samansuuntaisinamyös As-kuvaajissa. (Liite 7)Liitteissä 8 ja 9 on esitetty jalometallien saanti­pitoisuus riippuvuus kokooja-annostuksesta, akti-voituna ja ilman aktivointia. (= Sama kuin liit-teessä 6, jossa on lisäksi kuparin vastaava kuvaaja) .Liitteissä 8 ja 9 on puolestaan lisänä koboltin vas­taava kuvaaja edellisessä, ja arseenin vastaava

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY10

kuvaaja jälkimmäisessä. Tarkastelemalla kuvaajia,havaitaan, että jalometallien "liikkuvuus" korrelloimelko runsaasti arseenin liikkuvuuden kanssa(= Analogisia muotoja kuvaajissa), mutta kuparinkanssa ei juuri ollenkaan, ja koboltin kanssa melkovähän. Niin myös jalometallien "liikkuvuudet"korreloivat keskenään. Tämä on helppo ymmärtää,kun muistetaan, että kulta ja hopea esiintyvätpaljolti yhdessä (= elektrum). Niin on myöskinuseita mikroskooppihavaintoja, joissa elektrum:ta ontavattu sulkeumana kobolttihohteessa. Kaikki hopeaei ole kuitenkaan "naimisissa" arseeniyhdisteidenkanssa. Tämä voidaan nähdä liitteestä 9, koskaAg-saantitaso on selvästi korkeampi kuin As-saanti­taso. Havainto selittyy sillä, että suuri osa ho­peasta, mahdollisesti pääosa, sisältyy hessiittiin.Tämän on todettu liikkuvan, ainakin tietyssä määrinkuparikiisunsulkeumina, ja sen kylkiäisenä on ta­vattu hedleyiitti (= Bi 5Te3 ) (Kuva 1, liite 13).Toinen havainto tästä harvlnaisuudesta oli kobolt­tihohteen sulkeumana (koe 200 AsR) .

2.3 Cu-Co-yhteisrikasteen kertauskokeet

Kertauskokeita Cu-Co-yhteisrikasteella on tehty vainneljä ja periaatteelta ne ovat hyvin samankaltaisia.Tämä johtuu siitä, että perustarkoituksena oliprosessikaavio liitteessä 16 tehdä yhteisrikastettaCu-Co-erotusta varten, ja jotta erotuskokeetolisivat vertailukelpoisia keskenään, piti yhteis­rikaste valmistaa samalla tavalla.- Esivaahdotus ja kertaukset pH:ssa 5. KAX:a 300 g/tesivaahdotuksessa ja 25 g/t jokaisessa kertausvaah­dotuksessa (kokeet 200 ja 200 B) sekä 50 g/t jokai­sessa kertausvaahdotuksessa (kokeet 200 A ja 210),kokeessa 210 on kuitenkin ollut hieman hienompi jau­hatus 95 % -74 ~m, muissa kokeissa 91 % -74 pm.Liitteessä 10 on esitetty kertauskokeiden tuloksetgraafisesti sekä koeolosuhteet. Tuloksissa on yllät­tävän paljon hajontaa, vaikka "resepti" onkin lähessama. Kokeen 210 tuloksen paremmuus (sekä saantiettä pitoisuus) kuparin, koboltin ja hopean suhteen

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

11

selittyy mainitun hienomman jauhatuksen perusteella,mutta kullan saanti on puolestaan aivan liian huonosopiakseen kuvioihin. Toisaalta on myös kokeiden200 ja 200 A tuloksissa kohtuuttoman suuret erotkullan saanneissa, ja vieläpä vastakkaiseen suun­taan kuin erot muiden komponenttien saanneissa(esim. Cu, Ag). Virhettä on ilmeisesti jalometal­lianalyyseissä, koska muut tulokset sopivat parem­min yhteen. (Jalometallianalyysien epätarkkuus joh­tunee lähinnä pienistä näytemääristä) . Muuten tu­losten yhteen sopivuus on kohtalaisen hyvä.Keskimääräisesti voidaan tuotettua rikastetta luon­nehtia seuraavilla analyyseillä sekä saanneilla(Taulukko 2).

Taulukko 2 Kolme kertaa kerratun Cu-Co-yhteisrikasteenanalyysi ja saannit (paino 7,24 % syötteestä)

,Alkuaine Pitoisuus Saanti

Cu 20 % 95 % Tarkempi arvojaCo 1,8 % 90 % (=kemiallisiaAg 160 g/t 85 % analyysejä)Au 8,5 g/t 75-90 %S 26 % 87 %As 4,..6 % 82 %Si 9 % -Se 124 g/t -Te 76 g/t -Sb < 100 g/t -Bi: 54 g/t -Hq 0,6 q/t -Al 1,5-3 % 'V 2 %Fe· 15-20 % 'V 20 %Na 1-2 % 'V 3 %Ca 1-2 % 'V 3 % LikiarvojaMg 0,4-0,6 % , 'V 1 % (= spektri

\'l'i: 0,08 % 'V 1 % analyysejä)Cr 0,06 % 'V 10 %V 0,01 % 'V 4 %Ni 0,08 % 'V 30 %Mn 0,1 % 'V 40 %Zn 0,14 % 'V 80 %Ga 0,001 % 'V 2 %Pg 0,02 % 'V 30 %Mo 0,02 % 'V 50 %

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

12

Eo. taulukosta puuttuu muutamia saantilukuja(Si, Se, Te, Sb, Bi, Hg), koska lähtömateriaalistaei ole määritetty kOe alkuaineita. Tuotetun ri­kasteen kuparipitoisuus on matalampi kuin normaa­lissa kuparirikasteessa. Tämä johtuu luonnolli­sestikin siitä, että on kysymys kupari-koboltti­yhteisrikasteesta, jossa on arseenikiisua, koboltti­hohdetta yms. ei-kuparimineraaleja laimentimina.Kuten edellä on jo todettu ja liitteestä 10 voi­daan havaita, on tuotetun rikasteen pitoisuus (jamyös saanti) herkkä käytetylle jauhatushienoudelle.Taulukossa 2 esitetyt saantipitoisuusarvot on saatukäyttämällä erittäin hienoa jauhatusta (= 91-95 %-74 pm). Ko. jauhatushienouden ehdottomuutta onvaikea arvioida muuten, mutta vertaamalla liitteessä10 esitettyjen tulosten saanti-pitoisuus-koordinaat­tien muutosta, kun käytetty jauhatushienous muuttuu.Näin (= hienoin jauhatus) erottuu koe 21 D sel­västi joukon parhaaksi. Huutoksen suuruus tulok­sissa ei ole taloudellisesti kovinkaan merkittävä( = 1 %-yksikkö Cu-saannissa ja 1 %-yksikkö Co­saannissa, vertailukoe 200). Tällä arvopariyhdis­telmällä voitanee tulosta aproksimoida myös käytet­tyä jauhatusta karkeammalle jauhatusalueelle.Jos siis jauhatus jätetään karkeammaksi (91 % - 81 %)- 74 mm) putoavat Cu-saanti ja Co-saanti 95 % - 85 %ja 91 % vastaavasti. Jalometalli-saanneista onvaikea sanoa vastaavaa ennustetta, aikaisemmin ker­rotun analyysikirjavuuden takia. Hiehavaintojenperusteella voidaan kuitenkin olettaa, että riippu­vuus on ainakin yhtä jyrkkä, mieluummin jyrkempikuin kuparin ja koboltin vastaavat. Tätä voidaanperusteella mm. silikaattirakeisiin liittyvilläsekaraehavainnoilla (kuva 1, liite 15). Jos jau­hatus on huomattavasti karkeampi saattaa tämän tyy­linen elektrumhippu jäädä täysin silikaattiin kap­seloituneeksi ja joutuu jätteeseen, mikä luonnol­lisestikin merkitsee saannin menetystä erikoisestikullan osalta.

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

13

8

2.4 Cu-Co-erotuskokeet yhteisrikasteesta

Edellä (kohdassa 2.3) kuvatulla tavalla valmiste­tussa Cu-Co~yhteisrikasteessaovat kupari ja ko­boltti pääosin eri mineraaleissa, joten kuparin jakoboltin erottaminen toisistaan omiksi rikasteiksioli luonnollinen ajatus em. metallien jatkojalos­tusta ajatellen. Erotuskokeita tehtiin kaikkiaan 8kpl. Tarkoituksena oli erottaa As-pitoiset mineraa­lit ei-As-rnineraaleista perustuen alkupuolellamainittuihin erilaisiin vaahdotusominaisuuksiin.Yhteisrikastetta hapetettiin eri tavoin korkeassapH-arvossa (=12) eri pituisia aikoja (= valmennusaika) .Näin menetellen pitäisi As-mineraalien jäädä vaahdot­turnatta (= Co-rikaste) ja Cu-mineraalien vaahdottuaedelleenkin hyvin (= Cu-rikaste). Liitteessä 11on esitetty tulokset graafisesti. Kokeiden 200,200 A ja 200 B tulokset ovat parhaimmat ja ne onesitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa sekäliitteessä 12.

(

------ -----

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY

14

Taulukko 3. Cu-Co-erotuskokeiden 200, 200 A ja 200 B tuloksetsekä kokeen 220 tulos

T.uote ~u-Co-yhteisrikaste Cu-rikaste Co-rikaste

Pqino % 7,6 7,0 0,6Cu.,..pitoisuus % 19,6 20,8 5,3Cu-.saanti % 95,0 93,0 2,0

Koe Co"..pitoisuus % 1,75 1,0 10,5200 Co-saanti % 91,1 47,9 43,1

As-pitoisuus g/t 164 166 134Ag-saanti % 85,8 80,5 5,3Au.... pitoisuus g/t 8,2 8,2 8,0Au.... saanti % 81,S 75,5 6,0

.Pqino % 8,3 6,9 1,4Cu-pitoisuus % 17,7 20,8 1,9

Koe Cu-saanti % 93,4 91,7 1,7200 A Co-pitoisuus % 1,36 1,0 3,2

Co.".saanti % 86,8 53,2 33,6As-pitoisuus % 4,2 4,0 5,5As",,:saanti % 84,5 66,5 18,0

Pqino % 6,7 4,8 1,9Cu-pitoisuus % 21,6 23,8 16,1

Koe Cu.... saanti % 91,3 72,3 19,0200 B Co-pitoisuus % 1,82 0,74 4,6

Co-saanti % 86,9 25,4 61,5As-pitoisuus % 5,4 4,4 7,9As-saanti % 84,8 49,9 34,9

Paino % -. 7,4 5,2Cu-pitoisuus % - 19,0 1,6Cu-saanti % - 89,5 5,3

Koe Co-pitoisuus % - 0,30 1,69220 Co-saanti % - 16,9 65,8

As-pitoisuus % - 1,4 6,4As-saanti % - 12,8 68,0

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY15

8

3

Tuloksista havaitaan, että selektiivisyys erotuksessaei ole ollut erityisen hyvä yhdessäkään kokeessakoboltin kannalta katsottuna. Kobolttia menetetäänsuhteellisen paljon Cu-rikasteeseen. Co-rikaste onpuolestaan melko puhdas kuparista kaikissa tapauk­sissa. Kokeen 200 tulosjakautumaan on otettu mukaanmyös jalometallit ja siitä nähdään, että ne menevätCu-rikasteeseen. Jalometallien käyttäytyminen on ana­loogista myös muissa kokeissa. Kokeiden 200 A, 200 Bja 220 tulosjakautumiin on otettu mukaan myös arseenija näistä tuloksista voidaan arvioida koboltin ja ar­seenin sidonnaisuutta. (Kokeen 200 As-tase ei ollutkunnossa = analyysivirhettä ja kokeiden 200 A, 200 Bja 220 jalometallien jakautumia ei voitu määrittääanalyysien puuttuessa.)

Kokeiden epäselektiivisyys kobolttia runsaasti( noin 1/2 kobolttimäärästä) kuparirikasteessaei selity täysin, pääosin kylläkin, sekarakeisuudella,sillä hiekuvissa (= kuparirikaste) on runsaasti puhtai­ta kobolttimineraaleja (liitteet 14 ja 15), vaan sentäytyy perustua pintaominaisuuksiin. Selitys voisiolla esim. karkeassa raekoossa, jollaisia vaahdottu­neet kobolttimineraalit pääosin ovat. Kobolttirikas­teessa (= ei vaahdottunut tuote) vastaavasti paljonhienojakoisia, jolloin pinta-alaa on suhteellisestienemmän (= ominaispinta-ala suurempi).

Töydellistä erotusta ei tällä periaatteella luonnolli­sestikaan voida saada, koska esim. tennantiitti sisäl­tää molempia komponentteja (eu ja As), jotka pitäisierottaa toisistaan. Viimeksi mainitussa mineraalissaon ilmeisesti kupari määräävämpi tekijä kuin arseeni,koska tennantiitti näyttäisi erotuksessa menevänkuparirikasteeseen. Tämän puolestaan näyttävät kupa­rin ja arseenin saantijakautumat ja se selittyy aina­kin osittain näytteen mikrorakenteesta (liite 13,kuva 1).

Cu-Co-EROTUS SELEKTIIVIVAAHDOTUS-PERlAATTEELLA

Tällä periaatteella tehdyssä kokeessa (koe 220) säädet­tiin lietteen pH-arvo (= 11,5) sekä muut tekijät sel­laisiksi jo esivaahdotusvaiheessa, että pelkästäänCu-mineraalit vaahdottuvat (= kupariesirikaste) jatämän jälkeen kuparivaahdotuksen jätteen pH-arvo las­kettiin happamalle alueelle (pH = 5), ja vaahdotet­tiin Co-mineraalit (= kobolttiesirikaste). Selektiivi­syyden parantamiseksi käytettiin lisäksi vielä kummas-sakin vaahdotusvaiheessa erilaista kokoojaa Aero-phine 3418 A 5 + 10 g/t kuparivaahdotuksessa ja KAX100 + 200 g/t kobolttivaahdotuksessa. Saatu tulos,joka on esitetty taulukossa 3, ei saantien puolesta

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OY16

6

4

eroa kovinkaan paljoa toisen tyyppisten erotuskokeidentulokista. Molempien rikasteiden, erikoisesti kobolt­tirikasteen, pitoisuudetovat tuntuvasti heikommat.Tämä on toisaalta luonnollista, koska tässä tapaukses­sa on kysymys kertaamattomista esirikasteista ja ver­tailukokeissa kolme kertaa kerratuista rikasteista.Kokonaisuutena on koe 220 jonkin verran huonompikuin vertailukokeet. Toisaalta se on ensimmäinenja ainoa lajissaan eikä voikaan olla vielä loppuun­hiottu. Jalometallianalyysejä ei ole tehty tästä ko­keesta muuta kuin jätteestä (Ag = 2,7 g/t; Au = 0,06g/t). Tämän perusteella esivaahdotuksen saannit näyt­täisivät liikkuvan samassa suuruus luokassa (Ag-saantihieman heikompi: Au noin 93 %; Ag noin 83 %) kuinmuissakin kokeissa.

MAGNEETTIEROTUSKOKEET RIKASTEELLA

Koemateriaalina oli kokeen 210 KR3 :n ja kokeen 214Cu-rikasteen yhdistelmä (analyyttlsesti hyvin saman­laisia). Kokeilla oli tarkoitus testata, olisiko mah­dollisesti joku (tai jotkin) yhdisteet erotettavissamagneettisesti. Rikaste ajettiin ensin heikkomagneet­tisen erottimen lävitse (= kouruerotin). Ei-magneet­tinen tuote tästä erotuksesta ajettiin puolestaan vah­vamagneettisen erottimen (= Carpco-erotin) lävitse.Vahvamagneettinen rikaste jaettiin viiteen osaan kent­tävoimakkuuden mukaan. (Kuva)

Kouruerotuksella ei ollut mitään käytännön merkitystä,koska magneettista rikastetta syntyi hyvin vähän =0,4 % syötteen määrästä (taulukko 4). Analysoidutpitoisuudet (Cu, Co, As) olivat hyvin pieniä ja saannittähän tuotteeseen merkityksettömän pieniä. Vahva­magneettisessa erotuksessa rikastui kupari jonkin ver­ran voimakkaammilla magneettikentillä (M 2-MS). Pää­osa kuparista jäi kuitenkin ei-magneettiseen tuottee­seen (83 %-sesti) kuten myös koboltti ja arseeni vie­läkin selvemmin (Co 96 %:sesti ja As 9S:sesti) lieväs­ti rikastuen. Co-pitoisuus-% muuttui 2,4 % -> 2,7 %ja As-pitoisuus-% 7,0 % -> 7,8 %. Seuraavassa taulu­kossa tulos tarkemmin eriteltynä. Magneettierotuk­sesta ei ole käytännössä hyötyä tämän materiaalin(= rikasteen) käsittelyssä.

OUTOKUMPUMETAllURGINEN TUTKIMUSLAITOS

Taulukko 4

OY

Magneettierotus rikasteella

17

,,-

Syöte Kouru M Carpco ~_~ Carpco EM(KRi21 0+

CuR/214)

Paino-% 100,0 0,4 14,4 85,2

Cu-pitoisuus % 24,0 6,8 28,6 24,0eu-saanti % 100,0 0,1 16,7 83,2

Co-pitoisuus % 2,4 0,55 0,65 2,7Co-saanti % 100,0 0, 1 3,9 96,0

As-pitoisuus % 7,0 1,6 2,2 7,8As-saanti % 100,0 0,1 4,6 95,3

Kouru-erotinSyöte

~

Carpco-erotin

EM

.'--

8

Kuva Magneettierotuskokeen periaate

OUTOKUMPUMALMIN ETSINTÄ

OY Lllte 1

Markku Isohanni/PHM 21.6.1982

KALAJOEN JOUHINEVAN RIKASTUSKOENÄYTE

Näytteen paino on 18.500 groNäyte edustaa vuosina -80 ja -81 kairauksin rajatunyhtenäisemmän noin 120 000 tn mineralisaation pituuksiensuhteessa painotettua keskiarvonäytettä. Kultapitoisuuk­sien osalta analyysitulosten hajonta on niin suuri, ettäannettua arvoa voidaan pitää vain kerta luokan ilmoitta­vana.

)

)

Malmin isäntäkivenä on intermediäärinen - emäksinen vulka­niitti, joka on tulkittu synnyltään puolipinnalliseksi .magmakiveksi ja kuvattu A Isokosken työssä meta-andesiitti~

na. Joidenkin varianttien osalta kyseessä saattaa ollapinnallisempi laava tai mahdollisesti jopa tuhkasyntyinenkivilaji. Raekoko vaihtelee alle 0,1 mm:stä yli 3 mm:iin.Päämineraaleina ovat oligoklaasinen-labradoriittinenplagioklaasi, sarvivälke,biotiitti ja usein kvartsi.Epidootin ja kloriitin osuus on joskus huomattava. Karbo­naatin esiintyminen paikoin saattaa olla rikastuk~en kan­nalta huomioitava piirre. Joissakin ruhjeisissa osuej~_§p.

on myös talkkimaisia lustia. Rikkaimmat malmiosueet ovathyvin kvartsirikkaita ja kvartsi on usein juonimaisinaosueina, joita malmimineraalit breksioivat.

Silikaattifaasin koostumus on sivukiven osalta lähinnämeta-andesiittien koostumusta vastaava (ks. Isokoskengradu). Malmia lähest ttäessä kvartsin osuus useinsääntyy Ja SiVU lVi on parhaillaan lähes uhdasta kvarts'a.ei len , , 1, 12, 13, 14 ja 15 osalta on analysoitu

XRF:llä Si02 , Ti07 , A1 201

, FeO (tot), MnO, MgO, CaO,Na 0, K20 ja P-pifoisuudet. OX.S. sarakkeesta saa käsi­ty~sen sulfidien määrästä. Analyysitulokset ovat liittei­näe

)

D

Mineraaliparageneesi vaihtelee reiästä toiseen. Pää­Cu-malmimineraali on kuparikiisu~ Lisäksi tavataan jos­kus runsaasti borniittia, digeniittiä ja kuparihohdetta.Rikkikiisuatavataan joskus päämineraaliksi saakka. Senkobolttipitoisuus vaihtelee lohkaremateriaalista saatujentietojen perusteella O:n ja n. 1 % välillä. Rikkikiisuanäyttää olevan ainakin kaksi eri ge·n~aatiota. Arseniidienkoostumus vaihtelee puhtaasta arseeniklIsusta koboltti­hohteeseen. Lisäksi on tavattu paikoin merkittäviämääriä tennantiittia. Kultaa on tavattu mikroskooppisessatutkimuksessa joitakin pieniä hippuja.

s Oksidimineraaleina on tavattu rutiilia, ilmeniittiä, hema­tiittia ja götiittiä. Näytteen keskipitoisuudeksi saadaananalyysi tulosten pituudella painotettua keskiarvona laskierCu 1, 70 %, Co 0, 15 %, Ag 15,0 ppm, Au 0,8 ppm, S 1,98 % jaAs 0,63 %. Näytteen pitoisuus poikkeaa lahlnnä kuparinsuhteen malminarvioksi saadusta pitoisuudesta (Cu 1,2 %,Co -0,13 %, .~CJ 13,0 pprn ja i\u 0,8 ppm) johtuen kairaus-tiheyder. epätasa. iS:Judcsta.

Telex 76·113 okla slSähkeosoite Kumpu Kokkola... __._.- ..... -

.. - - -.... - '---;;P;;-L';:;;2'.)0"'.;:-;67::';10::-,~KO~K:;-'K;rO;-;-LA7':';10;----­

Puh. 968,19011

aJSOO OUrOKVMf'iJ

Puh. 973·561Ohivalinla 973·56. .Telex 4<;., 13 o<u slSähkaosoi~.'3~~;:>.v Outo"umpu

PUh. 991·14162

Telex 37-250 okrov 51

r=.:-c-i.;. Q2:?cl~-~>0020-­O~0jro: Ai;:"l::::n:untie 7--9?ul'. 9<H21;Ohiv.l:lotit ?(}-J:!: .Tolex 12·lG5J okly ,1Sähl(eo~oi{~Ol.ta Helsinki

'---!--,----]---I---_..._---

.. !. - _.

1--5)

+---+-----_._-.

-1---'

II

I ' I.,. . L ...1

: .1 • I.-1_. _. ·1 __

I -+-----. .1

.0

.~.

,.1

i

I. i

I

i" -j. ,..I

o.~.

.1.

. . ,. L __ :-._:-.-t-- -+---'- --!--

,

Jouhineva/vaahdotuskokeet 1982

Koe Jauhatus p% HSO KAX ca(OH) 2 Dowfroth pH Cu Co Pito <]/t Saanti %nro %-74 um k~/t4 g/t g/t g/t Pit.% Saanti % Pit.% Sa,a,nti % ALl A AtJ. Ag9

100 (ER) 91 25,2 5,2 1550 100 5,0 6,3 98,6 0,55 96,4 2,6 48,5 87,8 92,6101 (ER) 34,0 5,4 II 200(CuSO ) 125 5,0 4,7 98,8 0,42 97,8 2,1 40,4

200 (PbAc190,6 94,6

102 (ER) 25,3 5,2 II 160 5,0 6,2 98,6 0,49 94,3 2,4 49,0 88,2 93,2.103 (ER) 124 II 140 3,5 12,2 95,6 1,1 94,1 5,3 89,9 92,6 84,2104 (ER) 15,8 7,5 II 170 4,0 9,6 93,7 0,87 94,2 4,6 90,2 89,5 84,9105 (ER) 15,3 2,0 II 120 6,0 10,0 95,3 0,90 94,2 4,2 80,9 87i,6 87,9200 (ER) 16,3 3,2 300 60 5,0 9,3 96,8 0,85 94,3 4,0 79,1 I

8~, 7 89,S" (KR3) 7,6 0,2 75 5,0 19,6 95,0 1,75 91,1 8,2 163,6 81,5 85,8" (CuR) 7,0 25 560 250 (KMr() )' 12,0 20,8 93,0 1,0 47,9 8,2 166,0 75!,5 80,5-- 4" (CoR) 0,6 12,0 5,3 2,0 10,5 43,1 8,0 134,0 61,0 5,3

200A(ER) II 15,9 3,2 300 50 5,0 9,5 96,2 0,76 87~8" (KR3) 8,3 0,3 150 5,0 17,7 93,4 1,36 81~6" (CuR) 6,9 50 9500 250 (101Ii) - ) 12,7 20,8 91,8 1,0 50,0 9.,1 162-- - 4" (coR) 1,4 1,9 1,7 3,2 31,6 2,8 54 r E

200 (B(ER) " 12,4 3,0 300 5,0 12,1 94,5 1,0 90,7" (KR3) 6,7 0,2 75 5,0 21,6 91,3 1,76 87,4" (CuR) 4,8 5 510 250 (KMr()4) 12,0 23,8 72,3 0,74 25~4" (CoR) 1,9 16,1 19,1 4,6 61~5 7,3 172

210 (KR3) 95 6,9 7,7 450 15 (CM:) 34 5,0 23~3 96,0 2~0 92,5 8,9 180. 73,2 82,1(Cu-Co-erotuskokeet 211-215 tehryedel1isestä' tuotteesta, Saanti %=kokonäilrsa;anti %),

211 (CuR) 97 0,8 370 500 (KMr()4) 12 19,6 9,8 1,5 8,3 7,Q 187 6,9 10,3" (CoR) II 6,1 23,8 86,2 2,1 84,2 9,2 179 10 t 3 78,8

212 (CuR) II 1,0 210 1000 (KMr()4) 12 17,6 11,5 1,3 9,2 6,8 161 8,6 11,4" (CoR) " 5,9 23,0 84,0 2,1 82,7 8,9 176 62,7 69,3

213 (CuR) " 6,3 234 ilmava1.Iren- 12 25,2 92,8 2,3 91,1 9,6 192 70,4 78,2II (CoR) " 0,6 nus 10 min II 12,5 3,0 0,-5 1,4 4,0 125 1,9 3,4

214 (CuR) II 6,5 220 II 60 min 12 25,0 92,5 2,3 90,4" (CoR) 0,4 II 11,6 2,8 0,4 1,1

215 (CuR) " 6,4 160 Serla SoI ca 15 g/t 12 24,6 90,3 2~3 87,0 t-<" (CoR) 0, 5 (Aerophine ) + NaCN 3 g/t II 17~0 5,2 1,6 5,1 • ~.

~.

220 (CuR) 87 7,4 15 2400 11,5 19,0 89,5 0,3 16,9 rt

l' (CoR) 5,1 5,0 300 29 5,0 1,6 5,3 1,7 6.5,8 (1)

w

Liite 4

/31, ~ Y.. -:l~ ,Mr'1

bS/:J .~, - 3:t frlP'l

II

SO ·.7

ISO "

3S0 1/

7S'v 1/

/SYC, II

I =:;< f

J=/tR:;

3 ",J-·t/?3

II :3-1K V

S='!tPS

~ = fV)a/rn :'

/0.3 3,s'

/0 '1. Lj

/DO 5

JOS" b

/</1)(

\

\

~f/Ol/

)

\

b! /03

100 lOS

1JO

(1

",:.>/ ././,.'" ...... " ..

Liite 5

3/! /'" -?t;#06t; ~ % -.11",... f),

1

ID'I

1

/0,/

;:::0 f? pIIIOD"

JO 3 3,(; '1

/Ol/ L(

/00 5

10 /O.r; b

3IKl1 X

1 ~ R. f 50 alf'~ I "

:i.= 1-t,{}.::z. ISD " /0:;3~:2.-/R3. 3SD II

'1 7 .3 +R 'i 7So II

S =- Y -/ Rs 15)6 1/

b = fv1c.lmj

7§ /00 '1',- ~j ;

Liite 6

.-

30

1. 666/00

r

IDI

,3IJ;-;: - rY.MA6~f.,X --37prYI

1::? R 1 .:){..Jg/-I1'"/

. 100 ~:: ! .. R:2 Ib() __ II _

3 = ;;._ t R 3 3S() __

LI:: 3 -+J( 7" ?s-o 1/_

S;:: l' +Rs- /sSo _// __6.:: MOt-/1?1 '"

;pII ~ S-

&'/00 __ KJ1K/S~-OfJiJII /0 / 4t.sv~ ~()j/.l _ ,'_

' /0:2. f6o.: .)p()Y./_ j

10 tk 9/"I~.s-H~ !J/ ,/%Ccr--------------------------------

Liitte 7

SOjU /(./1'/

)..5'0 - /1_

3/,s Y" -11'1~m

~{, /':. - J 1 ,,4rr,

~ -==-I?;

. -( :;. ==. !"fRJ100

2 ."':2. ..,. R.. 31

LI ::- 2. 7t<>'f

/00

KO

70

1

/00

Liite 8

10:2i­

JO/:·

.3),~){. - 741~J71

6S',b Y., -37Pt,.,.,

O--Q Co'~

4----il JJ 'ä''\f--S7 flM- ..

fJl -'S

Kt,~I ()o.~: i' )<i7X/.ST(J.~/OT·4;,$Vtt .i.P'7Jli _ 1.' __

101. ?l)k :t.oe;iJ.I ~. /;_._.

IOb

/()()

1 :::oR1 . S"O.J// ..-jX;1 = 1 -; )(2. ISO -, 1; .....

3D

3 ::: ~ -r-Rj 3.,r-v ~. ;; .•..

\,

t.; :::' 3 -rRIf r.!:J() -)/ ...

S :::- 1../ -t- Rs- JS-S"O -11 ..-6 ""- /110' /rr. ;

r

70{

1./D1-/0/

JOO~'f 6 8 10 &g//

'!lS s{) 1S"100

l!is ~ fjl/

o,'S~s

0;7S1,0

h'-S .;~ La

. --- --- "-

1. • '1/ Liite 9JOUYI {(7 e tlO/ E.siYtIClhdof/.-1J.

1001

-'/_.-----

-)1--

50.J )jlkt;x

/S'O - II --­

3S-0 -))­

7S' 0 - 1-:.­

15~O - .. '

_.._.j-:.......-

1= J< 1

~:? 7'" ~.3~:z.."'P..3

t/~J-+RII

S'= Y~<PSt,"" Mojm;

;(r;t)OO

10 J CA.A.St?y 3.0()j)4­

1)'- P6 1«. ~O()y'1-

~ ~I b ~ 10 11-... c, Ii<-'

;;S 5D 7S- /DO /:t,s- fl-·'.l.....' '......1 J- 3 LI -5 '- I

JOo

30

100

90

Jo u hi ne rj ui f I J fke j- uus Wo IA e e

3

Liite 10

Tu u te

=1< kS=1< F'-

6Å~ooR

30

tO

E V .kV,. I:.V~ I<V~ Jt-IUJ-'!.I J.,

" - ~~

koe ".y,o pH KJ7X pH kflX pII Kfl X 'pH KFI'K ~ -l i /p.,

~/t ~/) <a I r ~ /1:~oo S" 300 S .H·~9., .. "S- '--S" S' ,

J-oo fl -/1 --1/- -11- -II - S-D -LJ- S0 3 -)1- jO

.2.!;~1j,l-DoB -11- -II - -1/- ).~ -/1- :t~ --Ii ,.'

-11-\r ,-.ra ., ,

~I 0 - 1/- -Ii - -/1- 5() -It- f;O ~..

V~JO

0,5 1 /,r- ~D J.,!' y. LoS /0 /s 2.0 :t.S-l.~

.-.

10 al.! /t:-9- lf {p .&9,0 }I 7S 10D /9.;3 Iso])f' 1/

/PeMv i ,l(/l1f} 0 '1jlf

,U)o :L~ 0

Joui1 i ()F!/ZI

Cf.-/ - ~-9101'-f>

..5 erl4~ SlJ l CD Na.{jJ) Icdtt?enJ'1-'<S,1Ij/..I j/./ .

Liite 11

VW(rltif~ kl1,K. ';/;f-C{ikA/;;;;~. (1M -te. '-tro ~.\)

JO il. 5". .1-__ ..

:LOOff- ll - /') KL'... So

~ LI SDO /:1. I.r' ...3-..) 9. ) 0 0 0 /9..)S-

j.13;)rY1o. vo.lrn~fJfl(.{S /). /0

J-..Il/ II /9. /::>0

'1./5 /;2 3 I~ )0

:2..0D8 ":;-0 J~ JO S

".0 :.;; ~vra v",,,A:JcJll1s,u,R: filfUt>f'hill~ 1G""'3/J- ?/h/I,si' CoR',K/iX 300.j)1 ,;I;,S"

Ui -SCL4-1;r

r /(... 3.0D

J).O °01DOfl0

r

&0:t.fJo B

0'--'

oGv..R (- V~h.doflLl,Yiut tLICA·:'

o .0::, /( t~+:·- I! -" ---- ; .'

r 10

2.0 J./i°0'2/2

JJj

IfOc c

J.9otf 9.00&0 &0 /00

Liite 12'-. ./ -'"l

'~

~J

-!

~ l!.) 3

~<0 '"l

~Q ~~ i3"i a..

C\ "'!- I

'" '-~

~1';;1· ,0 ei

_L;~I~_~""1' ,.' ,<;;)C; 0

Cl:: 6'\'<:><:}

'IX.I

. r-~

~\jO"\

..... E:CJ ~ 0-+-.; ......

~. <:l' X9 ~ <:;) C ~1 De>

.:J~:

""~

~a:,v 'f'l- .::t- ""j- 'i1 6 i I

:~F ~I

9-.-~ -J--::;\,

'-,,~

~~ 3V"l .':2~-.- -------.... ~~

:\.J~~.

'-~ "-

I

'-l -l 1 ,~I "t-

-j .:;.... C/j

::.l.-.: - ;

" ':I'-J~

....""" .....'" "--:q

<:; \, ......'" ~ <J<::u '1

~~ '_..J 'u-~ -c \) '---'::s .::] .~

<:J --.5? vi ........::.-.'''v

-"'If .....

~~-.

~I > -

~L..

I1

J lS ~e:.JCJ QG

~ 0 [] 0-1..-...., -1'"~~

"'t-.

~-q-~

~ °0-" "'<~

-2'0

C>::l 0(c

'"0 .--:-")

G 0I-<j~<1 0

"":!;t:<1 Q, <0

~ 'WcC"'\ <:<'\

~ 0 Q8~

o-...j 00 0 C)<: 0 C)

0 IJ'(.;] "G ~ G'{~ ~:;- 1 I I

0I <:1 Q C>~

0

0 EX 6'0 0) U'l

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

OYLiite 13

Kuva 1 -1 6.:tr-murske. 330 x.

1 -CuFes- 22 = tennantiitti

esim.

(Cu,Fe,Zn) 12As4S13

3 = Ag2Te

4 = Bi telluridi

Kuva 2 #-16 -murske. 33 x.

1 = CuFes22 = Fes23 = CoAsS

4 = FeAsS

5 = Fe1

_xS

OUTOKUMPUMETALLUAGINEN TUTKIMUSLAITOS

OYLiite 14

Kuva 1 Koe 200 CuR. 135 x.

1 = CuFes22 = tennantiitti

r3 rorniitti=4 = digeniitti

5 = Fes26 = CoAsS

7 = FeAsS

8 = sivukivi

Kuva 2 Koe 200 AsR. 135 x.

1 = CoAsS

2 = CuFes2r 3 = Cu5Fes4

4 = Fes2

OUTOKUMPUMETALL!JRGINEN TUTKIMUSLAITOS

OYLiite 15

e

Kuva 1 Koe 200 B CuR. 330 x.

1 = CuFe522 = CoAsS

3 = FeAsS

4 = Au

5 = sivukivi

6 = rorniitti

-'(j\

t-<f-'.f-'­rt(l)

pH = 12; Ca(OH)2 600 g/t

KMn0 4 250 g/t

Pitoisuus SaantiCu 'U20 -24 % 'U70-90 %

~+--c-6'""\7-0-;T-=-1-;0-%--'8D::.50 r-As 'U 2,5- 4,5 % 'U45-65 %S 'U22 -28 % 'U70-90 %Au 'U 8,5 g/t'U75-80 %Ag'U160 g/t'U75-80 %

~ I~

,-

CuR

(6-7,4 yks)'---.--.------------

115

K 3 (8 yks.

~~Saanti

% "'40-60 %% 'U 2-20 %% 'U20-40 %% 'U 5-25 %g/t'U 5-10 %

- --gft'Vs-=11J-r! --- --""

Jäte20 min

~20 min (92 'ks.)...

/ ---pH = 3,5

ER (13 yks.)I

RR (3 yks.) Pitoisuus Saantir-.. \ Cu 0,08"-0,16 % 5-15 %

""' Co 0,01-0,02 % 10-20 %KJ 1 (3 yks.)

1 J As 0,06-0, 10 % 15-25 %20 min S 0,1 -0,3 % 10-20 %- Au 0,08-0,16 g/t 10-20 %

KR,(10~ Ag 1,5 -3 g/t 10-20 %KJ 2 (2 yks.)

I <~-

20 min KJ 3

"1

.itoisuus Saanti KR2 (9 yl<s.) (1 yks) I

18 - 21 % 85-95 %P

CuCo 1,5- 1,8% 80-90 %As 3,5- 4,5% 75-85 %S 21 - 24 % 80-90 %Au 7,4- 8,4g/t 80-90 %Ag 140 -160 g/t 80-90 %

PitoisuusCo "v 5 -10Cu 'U 2 -1°As 'U 8 -12S 'U 5 -25Au 'U 7,5

----Ag"='T3o- .

Prosessikaavioehdotus ja tulosennuste Jouhinevan ma1mi11etuotantomittakaavassa

1-\ ~2S04 KAX

~ ~,\5 kg/t 300 g/t

?llJ-~

CoR

(0,7-2yks)

KM

TM

Cu 1,6 %Co 0,14 %As 0,40 %S 2,1 %Au 0,74 %Ag 14 g/t

(100 yks.)

OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

KÄYTTÖKUSTANNUKSIA

Energia

OY

Liite 17

Murskaus~ 2 kwh/t . 17,5 p/kwh =

Jauhatus~ 20 kwh/t . 17,5 p/kwh =

0,35 mk/t

3,5 mk/t

VaahdotusEsim. 75 t/h-? lietettä 2,5 m3/1t(30 % k.a.)190 m3 lietettä,vaahdotusaika 0,5 + 0,5 h (EV+RV) ~

190 m3 kennoja (EV+RV)+0,2x190 m3(kertaus1~0 m3 + 38 m3 = 228 m3 ~ 230 m31,,09 kw/m3 . 230 m3 = 251 kw251 kw/75 t/h = 3,35 kwh/t3,35 kwh/t . 17,5 p/kwh 0,60 mk/t

Pumppaus~ 3 kwh/t . 17,5 p/Rwh

Sakeutus, suodatus, kuivausL ~4 kwh/t . 17,5 p/kwh

L energia

0,53 mk/t

0,7 mk/t

5,68 mk/t

KemikaalitKokooja esim. KAX 500 g/t . 4,5 mk/kgvaahdote esim. Dowfroth 250 50 g/t·5 mk/kgH2 S0 4 (OKLA pesuhaPPJ) 15 kg/t·O,l mk/kg (rahti)Ca(OH}2 0,6 kg/t . 50 p/kgKMn04 250 g/t . 9,2 mk/kg

l: kemikaalit

2,250,251,50,302,30

6,60

mk/tmk/tmk/tmk/tmk/t

mk/t

.~

Käyttöpalkat3 käyttömiestä/vuoro a 0,5 Mmk/a1,5 Mmk/a/600000 t/a

L palkat

l: Energia + kemikaalit + käyttöpalkat

2,5 mk/t

2,5 mk/t

14,78 mk/t

--- --