Tusarfik Juli 2012

Qaammat juuni pisoqaqalunilu ulapaarfiuvoq, DHL tunniussisarluni arpatsitsivoq, saliisoqar-

poq, nittartakkat nutaat pilersinneqarput, ilinniarnerminnik naammassinnittoqarpoq allaallu-

mi sulisut peqatigiiffiat piffissaqarsimavoq umiarsuit pajuttaatit ilaannut Nuukkoortumut ta-

kornariartitsinissamut. Taakku saniatigut nunanit allanit tikeraartoqarpoq, Namminersorlutillu

Oqartussat allaffittaassaasa nutserfigineqarnissartik qanilliallappaat. Tamakku tamaasa Tusar-

fiup normuani uani atuarsinnaavatit.

Atuarluarina

2

Nunarsuaq suliffittut Nunanut allanut attaveqarnermi ukiut 10-t

sinnerlugit atorfilittatut Namminersorlutik

Oqartussat sinniisuuffigisarsimavai. Ukiulli

nikinerani tamanna allanngussaaq, Inuuteq

Holm Olsenimmi sammisassat allat saassam-

magit.

Allattoq Sofia Geisler, NSN

Qaammat maaji naalerpoq. Ukioq takisooq

qaangiussimavoq. Qilassuaq nuiaqanngitsoq

seqinnarik, issiavitsinniillu isikkivik nalissaqann-

gitsoq issiasut tamatta nipaqarata nakkuttar-

parput. Ilulissat angisuut mikisullu, imaq angal-

lavissaajunnaarsingajallugu aniasipput, akor-

nisiguussagaanni aquttumik misilittagalimmik

siuttoqartariaqarluni. EU-p aallartitai Nuummiit

Ilulissanut pisimalerput. Isikkivik ulluinnarsi-

utiginngisartik tupigusuutigaat paasissutissanil-

lu silaannaap allanngoriartorneranik pillugu

imalinnik imaaginnavik tuniorarneqarput.

Taamaalinerani Inuuteq Holm Olsenip, 43, ukiut

suliffigisimasani kingumut qiviallaavai. Nammi-

nesornerullutik Oqartussaaneq Namminersorlu-

ni Oqartussaanermik taarserneqarsimavoq,

oqartussaaffiit annertusisimapput – aamma nu-

nanut allanut tunngatillugu – nunallu tamalaat

akornanni suleqatigiinneq pisimavoq suleqatillu

amerlasimallu�k.

Fairbanksimi University of Alaska-mi bachelori-

tut naammassereerami kingorna Washington

D.C.-mi The George Washington University-mi

Master i Interna�onal Affairs naammas-

sivaa,1996-milu Namminersornerullu�k Oqar-

tussat allaffeqarfissuanni atorfinippoq. Nunanut

allanut tunngasumik allaffik taamani taagu-

uteqarpoq Interna�onale Kontor, tassanee-

reeramilu Naalakkersuisut siuli1aasuannut ukiu-

ni marlunni alla1aavoq. 1999-mi Interna�onale

Kontorimut uteqqippoq (1999-2000 Nunanut

Allanut Ministeriaqarfimmi, 2000-2003-milu

Bruxellesimi Nuna1a Sinniisoqarfiani), kingorna-

lu allaffeqarfik Nunanut Allanut Pisortaqar-

finngorsimasoq1 2004-miit pisortaaffigilerlugu.

Kingumut qiviarluni ataaseq qularu-

�ginngilaa:

Namminer-

sorneq pillugu

inatsit

aqqu�-

galugu nu-

na1a siunis-

sami nam

3

miniilernissaanik siunniussaqarneq ilutigalugu piffissap

ingerlanerani maannamut Nunatta nunanut allanut

tunngatillugu oqartussaaffii annertusisimapput. Issit-

toq tassaniittullu pisuussutit eqqartorneqartunut

pingaarnernut ilaalersimapput, amerlasuullu taak-

kununnga isummersortarput. Taamaannera periarfis-

siivoq Kalaallit Nunaata qanoq isumaqarneranik

saqqummiisarnissamut, soorlu nunatta aningaasaqar-

neranut tamatuma qanoq sunniuteqarsinnaanera pil-

lugu.

EU-p aallartitai 2002-mi nunatsinneeqqaarmata Inu-

uteq Olsen pilersaarusioqataavoq. EU-mut ilaasortat

taamani 15-simasut maanna 27-nngorsimapput, taa-

manilu tikeraaqataasut ilaat aamma maanna nuna-

tsinniipput. Ukiut ingerlaneranni nunatsinni allanngu-

utaasimasunik malugisaat suuppammita?

- Oqaatigisaannut ilaavoq inuiqatigiinni siuariarneq

allanngornerillu annertuut pisimasut malugisimallugu.

Politikkikkut pisinnaatitaaffiit annertusisimasut, aam-

malu paasisimallugu ungasinnerusoq eqqarsaati-

galugu Kalaallit Nunaata nammiilernissaq kissaatigi-

gaa. Kalaallit Nunaannut tikillutik nuna manna pillugu

paasisaqarnerulerlutik aammalu atukkat qanoq ittuu-

nersut ilisimasaqarfiginerulerlugit.

Nunanut allanut tunngasut qimalaarlugit Inuuteq

Holm Olsen uterfigeqqipparput.Atorfimmi pisorpas-

suarnut qitiulluinnartoq atorfigissallugu pilerinartoq

qimallugu atorfimmillu allamik qulakkeerinneqqaarani

soraartussanngorpoq soormita taama aalajangerpa?

- Suliffeqarfittut Namminersorlutik Oqartussatut ittu-

mi sivisuumik atasinnaaneq pingaaruteqarpoq. Mia-

nersuutassaavorli atorfimmi ataatsimi sivisuallaamik

inissisimanissaq. Allannguineq ajoqutaaneq ajorpoq,

allannguinissamullu piffissanngorsimavoq, taama nag-

gasiivoq Inuuteq Holm Olsen, ukiup nikinnissaata

tungaanut Kai Holst Andersenillu sulilernissaata

tungaanut sulisussaq.

Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi pisortartaaq

Ukiup nikinneraniit Holst Andersen, 39

Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi pisor-

tanngussaaq.

Kai Holst Andersen siusinnerusukkut Nuna-

nut Allanut Pisortaqarfimmi allaffimmi

pisortatut atorfeqareersimavoq.

Cand.techn.soc.-itut RUC-imi ilinniarsi-

masuuvoq aammalu Londonimi Anin-

gaasarsiornermut Politikkikkullu Ilisima-

tusarnermut Ilinniarfimmi nunani tamalaa-

ni attaveqatigiittarneq pillugu M. Sc.-tut

ilinniagaqarsimalluni.

Kai Holst Andersen ullumikkut EU-mi

suliffeqarpoq. Nunanut Allanut Pisortaqar-

fiup pisortaa, Inuuteq Holm Olsen, atorfim-

mut qinnuteqaqqinnissaminik kissaa-

teqarsimanngitsoq, 1. januar 2013-ip

tungaanut atorfeqaannassaaq.

4

NALUNNGILIUK Namminersorlutik Oqartussat

sulisuminnut tamanut tarnip pissusaanik

ilisimasalinnit ikiorneqarnissamik

neqerooruteqarmata. Tassa pisortap

akuersineratigut tarnip pissusaanik

ilisimasalimmut, sulisup nammineq qinigaanut,

tallimariarluni ornigunnissaq HRU-mit

akilerneqartarpoq. Aaqqissuussineq

nutaanngorsaanissamik aningaasaateqarfimmit

akilerneqartarpoq.

Maajimi 2012sulilersut

Ateq Immik-

koortortaq

Ulloq

Malene Lynge

Siun-

nersuisoqa�gi

it Ataatsimi-

i�tallu Aqutsi-

soqarfiat

15. maj

Karl Fre-derik Sikemsen

Kiffartuussi-

vik

1. maj

Lona Lyn-ge

Ilaqutariinner-

mut, Kul-

tureqarnermut,

Ilageeqarner-

mut Naligiissi-

taanermullu

Naalak-

kersuisoqarfik

21. maj

Maajimi 2012 soraartut

Ateq Immikkoortortaq Ulloq

Pernille Lykke Larsen Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik 31. maj

Camilla Brandi Andersen HRU 31. maj

Peter Abelsen Ilaqutariinnermut, Kultureqarner-

mut, Ilageeqarnermut Naligiissitaa-

nermullu Naalakkersuisoqarfik

31. maj

Christina H. Rasmussen Aalisarnermut, Piniarnermut Nunale-

rinermullu Naalakkersuisoqarfik

31. maj

Konkordia Sørensen Aatsitassanut Pisortaqarfik 30. maj

Kirsten Motzfeldt Aningaasaqarnermut Sulisoqarner-

mullu Aqutsisoqarfik

18. maj

Simigaq Olsen-Heinrich DcR, akiitsunut immikkoortortaq 29. maj

NunaGIS nutaaq saqqummersinneqarpoq

Allattoq Aviaja M. N. Andersen, IAAN

IANN-imi Teknikkikkut Nunalu tamakkerlugu Pilersaarusirtarfimmi NunaGIS pillugu 5. aamma 6. juni

aaqqissuussivugut, NunaGIS-ip nittartagartaaca saqqummersinniarlugu. Aaqqissuussisuuvoq pilersaa-

rusiornermut pisortaq Aviaja M. N. Andersen, tassanilu periarfissaqarpoq nittartagaq pillugu quia-

narsinnaasunik ilungersunarnerusunillu apeqquteqarnissamut. Nittartagaq naammagisimaarneqaqaaq.

ujaasiffigalugu atorlugulu piuminarnerujussuanngorami. Neri-

uutigaarput NunaGIS tamarmiusoq pillugu iliuutsinik pitsaasunik

taamaattunik ungasinngitsukkut aamma aaqqissuussiumaarluta.

5

Piniarnermut allagartat pillugit nalunaaru�t nutaat piareersarneqarput

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalak-

kersuisoqarfiup (APNN) Piniarnermut allagartat nalunaarutit

marluk nutarterlugit mannakkut ingerlappai.

Allattoq Catherine Bucumi Sommer, APNN

Pineqartut tassaapput sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut alla-

gartat pillugit Namminersor-ne-rullutik Oqartussat nalunaarutaat

nr. 21, 28. november 2003-meersoq aammalu Inuussutis-sarsiu-

tigalugu piniarnermut allagartat pillugit Namminersor-ne-rullutik

Oqartussat nalunaarutaat nr. 20, 27. november 2003-meersoq.

Piniarnermut allagartat pillugit nalunaarutini siuner-ta-rineqarpoq

Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartus-saaffigisaani

piniarneq aallaaniarnerlu malittarisas-sa-liuussinissaq, taamaasil-

luni uumassusilimmik pisuussutit piu-juaan-nartitsinermik

tunngaveqartumik atuinissaq siunerta-ri-neqarluni.

Nalunaarutissatut siunnersuutit susassaqartunut attuumas-

suteqartunut aamma pisortatigoortumik ammasumik tusarni-

utigineqarsimapput, soorlu KNAPK, KANUKOKA, Namminersor-

luni Oqartussani immik-koor-tortaqarfinnut il.il. Tusarniaanermi

oqaaseqaatigineqartut sapinngisamik nalunaarutini ilanngun-

neqarput. Naatsorsuutigineqarpoq nalunaarutit nutartikkat ukioq

manna atuutilissasut.

Allannguutit pingaarnerit marluk tassaapput piniarnermut alla-

gartamut akiliutip anner-tussusaata aalangersaavigineqartarnera

aamma piniarnermut allagartartaarniarluni qinnuteqarnermi,

nalunaa-ru-ti-ginnittarnermullu suleriaatsit allannguuteqarneri.

Piniarnermut allagartamut akiliutip annertussusaanut aalajanger-

saanermut tunngatillugu allannguutit

Piniarnermut allagartat pillugit nalunaarutit nutarterneqartuni

allassimavoq akiliuteqartitsinermi akigititassaq qaammatisiutit

ukiuat naallugu Piniarnermut Naalakkersuisumut ilaasortamit

aalangersarneqartassasoq,ukioq kingulleq allaffissornikkut inger-

latsinermilu aningaasartuutit tunngavigalugit. Tamatumunnga

tunngaviuvoq ukiuni kingullerni Piniarnermut allagartat suliari-

neqarnerinut atatillugu allaffissornikkut ingerlatsinermullu anin-

gaasartuutit naatsorsorneqarnerini paasinarsimmat allagartat

suliarinerinut nassiussuunnerinullu piviusumik aningaasartuutivi-

usunut naleqqiullugit annertunerusut. Assersuutigalugu 2010-mi

Piniarnermut allagartat akilerneqartut 7.626-nik amerlas-

suseqarsimapput. Naatsorsuinerillu takutippaat 2010-mut Piniar-

nermut allagartap ataatsip suliarineranut nassiunneranullu anin-

gaasartuutit 217-kr.-nik naleqarsimasut.

Internet aqqutigalugu imminut kiffartuusseriaaseq atorlugu qin-

nuteqarnermut tunngatillugu ingerlatseriaatsip pilersinneqarnera

Nalunaarutit nutartikkat Sullissivik aqqutigalugu imminut

kiffartuusseriaaseq atorlugu piniarnermut allagartamik qin-

nuteqarsinnaaneq aamma pisanik nalunaaruteqarsinnaaneq peri-

arfissiivoq. Internet-ikkut ataatsimoorussamik isaaffiit aqquti-

galugit APNN-ip imminut kiffartuunneqarnissamut periarfissariti-

tai pissarsiarineqarsinnaassapput. Malittarisassaq pingaarneq

tassaassaaq sunngiffimmi pinialuttartunut kiffartuussineq Sullissi-

vik.gl pullavigalugu pisassammat, taavalu inuussutissarsiuti-

galugu piniartunut kiffartuussineq Namminersorlutik Oqartussat

internet-ikkut inuussutissarsiutigalugu isaaffik aqqutigalugu ineri-

artortinneqassalluni. Annertunerusumik nassuiaasoqassaaq sule-

riaatsit atulersinneqarnissaat qanillippat.

Sunngiffimmi piniarnermut allagartanut sullisseriaatsip digitalise-

rerneqarnerata Sullissivik.gl-imi piareersarnerata naammassilluin-

nalerpoq, taavalu inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagart-

artaarniarnermi imminut kiffartuus-seriaaseq 2013-imi piareersi-

manissaa naatsorsuutigineqarluni.

Aallartisarnermi ilimanarpoq ukiut marlussunni tulliuttuni, ullu-

mikkutut qinnuteqartarneq pisanillu nalunaarute-qar-nermut

atatillugu suleriaaseq suli APNN-ip neqeroorutiginiarpaa, taman-

nali qarasaasiakkut imaluunniit internet-imut attaveqanngitsunut

taamaallaat neqeroorutaassalluni.

Allannguuteqartussaanngitsorli tassaavoq pisat nalunaarutiginis-

saat kingusinnerpaamik 15. oktober pissammat. Eqqaa-mallugulu

pissatat aamma annaasat nalunaarsuinermut ilanngunneqassam-

mata. Piniarsiman-ngikkaan-ni/pisa-qarsimanngikkaanni aamma

pisanut nalunaarsuiffissaq nassiunneqassaaq, pisaqartoqarsi-

mannginnera nalunaaru- ti-galugu.

6

Projekt Flyt2012 nutaarsiassat kingulliit

Maalakkersuisut sulisorpassui aammalu Anin-

gaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqar-

fiup, ASA-p, sulisorpaalui qaammat kingulleq

ulapissimaqaat Nuup Qeqqani portusuuliarsuar-

mut nutsernissaq piareersarlugu.

Allattut Tusagassiivik

Immikkoortortaq siulleq poortusuuliarsuarmut sa-

paatip kunnera qaangiuppat nuussaaq. Nuuttussaq

tassaavoq Nunamut namminermut, Pinngorti-

tamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, sulis-

uni 30-ngajaat peqatigalugit, Naalakkersuisorlu An-

thon Frederiksen siuttoralugu, init quleriit arfernan-

nut isertertussaq.

Sapaatip akunnera ataaseq qaangiuteqqippat

Naalakkersuisoq Ane Hansen Aalisarnermut, Pinia-

rnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi

sulisorisami amerlanersaat ilagalugit init quleriit

arfineq aappaannut arfernatalu ilaanut nutsissaaq.

Tamatuma kingorna sinneri sapaatip akunnikkaar-

lugit nutsertassapput portusuuliarsuarmut nutser-

nerup septemberip aallartinnerani naammassinis-

saata tungaanut.

”Nutserneq 2012”-imi pilersaarusiornermi pisortaq,

Tommy Ege Kristensen: ”Ataatsikkorsuaq nutsernis-

saminngarnit periaaseq taanna pitsaanerutis-

simavarput. Taamaaliorsimavugut kiffartuussiviit,

soorlu suliffeqarfiup iluani qarasaasialeriffik

suliffeqarfiillu avataaneersut, periarfissaqarniassam-

mata immikkoortortanik ataasiakkaanik nutsernerini

nutsereernernerinilu pitsaanerpaamik kiffartuussisin-

naaqqullugit, taamaalilluni immikkoortortat ataa-

siakkaat sullivii ataatsimoorlunilu sulliviit ullualunn-

guinnaat ingerlaneranni pissusissamissut ingerlaler-

niassammata.”

Nutsernissap piareersarnera ataqatigiissaarneralu

soorunami Sanaartornermik Sullissivimmut piffis-

saajaataasimaqaaq, taassumami saniatigut aamma

ingerlatsinermi suliassat nalinginnaasut, illunik ilu

arsaanerit ilil. Isumagisariaqarmata.

Tommy: ”Taamaattoq Sanaartornermik Sullissivik

suleqatigiiaanit sukkasuumik sulisussanit, qaammat

kingulleq pilersinneqartunit, ikiorneqarluarsimavoq.

Suleqatigiiaat taakku isumassanik tunnius-

sisarsimappuyt init aaqqissuunneri pillugit, sulliviillu

immikkuullarissut assigiinngitsut soorlu isertarfiit,

saaffiginnittarfik, qarasaasialeriffik, ataatsimiittarfiit

ataatsimoorussassat, toqqorsiviit il.il. siun-

nersuuteqarfigisarsimallugit.”

Naak pilersaarusiorfimmi ulapikkaluarluta killiffip-

put Tusagassiivik aqqutigalugu Nanuaqqakkut ilisi-

matitsissutiginiartuarsimjavarput, taamaalillutik

Naalakkersuisut sulisui nutsernerup ingerlaneranik

paasisaqarsinnaaqqullugit.

Sanaartornermik Sullissivik, qanga Hotel Grønlan-

diusimasup initaani allerniittoq, immikoortortat

portusuuliarsuarmut nuuttussaanngitsut ilagaat.

Naalakkersuisuttaaq immikkoortortaasa ilaat nuus-

sanngillat.

Sulisut 250-it missaanniittut allafeqarfinnut por-

tusuuliarsuarmiittunut nuussapput, Naalak-

kersuisullu sulisuisa sinneri illoqarfiup iluani assigi-

inngitsuni allaffeqarfeqassallutik. Ataatsimulli isi-

galugu anguniarneqarpoq Naalakkersuisut sulisuisa

sapinngisamik

amerlanerssaat

portusuuliarsuar-

miillutilluunniit illu-

ni qanitaaniinnis-

saat (maannakkut

qitiusumik alla-

ffeqarfimmi).

”Nutserneq 2012”-

imi pilersaarusior-

nermi pisortaq,

Tommy Ege Kri-

stensen:

7

Immikkoortortat nuuttussat pilersaarusiornermi

peqataapput. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleri-

nermullu Naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortami

pisortaq Jørgen Isak Olsen: ”Marsimili aallartippugut

nuunnissarput pillugu suleqatigiissitaliorluta, taakku-

lu pequtinik nalunaarsuipput aalajangersaallutillu su-

lisut ataasiakkaat allaffeqarfittaami suatungaaniissa-

nersut. Taamattaaq toqqorsivipput misissorparput

takuniarlugu pisariaqanngitsunik nooqataasariaqann-

gitsunilklu toqqortaqarnerluta.”

Nutserneq sukumiisumik allaaserisaq, naalak-

kersuisoqarfinnut tamanut nassiunneqarsimasoq,

malillugu pissaaq. Nutaatut akuerineqarpoq poortui-

tinnani suut allaffittaanut nuuttariaqanngitsut immik-

koortiterneqassasut. Pingaartumik allafferujussuarni

atuagaasiviit ilitsiviusinnaasullu allatkilleqarput.

Tommy: ”Nutaatuttaaq aalajangiunneqarpoq poortui-

tinnani nutserisussanullu piariigaqartinnani nuutas

sat tamarmik eqqiarluarneqassasut, pujoralak minguil-

lu allat allaffittaanut nooqataaqqunagit.”

Pequtit, atortut allallu poortoreersimallutik nutseris-

unut tigoriaannanngortinneqarsimassapput sapaatip

akunnerata nuuffissap ataasinngornerani. Tamarmik

assigiiaanik nalunaaqqutserneqarsimassapput, nujt-

serisut nalunngilluinnarniassammassuk maannakkut

allaffigisanit nuutassat ataasiakkut sumut nuun-

neqassanersut. Taamaaliortoqassaaq nuutassat alla-

ffittaanut, immikkoortortat allat allaffiinut toqqorsi-

vimmulluunniit nuutasssaagaluarpata. Taamattaaq

pequtit kasiiligassat igitassallu erseqqissumnik nalu-

naaqqutserneqassapput.

Nutsernermi periaasissaq Nanuaqqami erseqqissu-

mik asllaaserineqarpoq mappertakkami ”Nutserneq

2012” (”Projekt Flyt2012”). Neriuutigaarput nutser-

neq misigisaajumaartoq nuannersoq, tamassilu nut-

serluarnissassinnik kissaappassi.

Eqqaamajuk nutsernermi killif-

fik Nanuaqqami malinnaavigi-

sinnaagakku. Saqqaaniippoq

allaffeqarfiup portusuuliarsuup

assinga, taannalu toorukku

nutsernissamik pilersaarut toq-

qaannartumik iserfigissavat,

tassungalu nutaarsiassat killif-

fiillu akuttunngitsumik inissin-

neqartarput.

8

Namminersorlu�k Oqartussat pisortassatut

ilinniarsimasunik marlunnik pisuunnguallappoq

Paninnguaq Clasen, IAAN-imi allaffimmi pisortaasoq, aamma John

Biilmann, aningaasaqarnikkut IKINN-imi immikkut siunnersorti,

pisortassatut qaffasissumik ilinniareerlutik naammasseqqammerput.

Allattut Paninnguaq Clasen, IAAN aamma Janne Stenstrop, NSN

Paninnguaq oqaluttuarpoq allaffimmi pisortatut 2009-mi upernaakkut

atorfinitsinneqarami pisortatut sulinermik misilittagaqarsimanani. Nam-

mineq pisortaasa kajumissaarsimavaat pisortassatut qaffasissumik ilinni-

arfimmeeqqullugu, taamaaliorsimaninilu ullumikkut qujamasuutigaa.

”Misigisimavunga pisortatut piginnaasaqarnerulersimallunga, tamannalu

Namminersorlutik Oqartussat soorunalumi suleqatima ilu-

aqutigissaqaat.”

Ilinniarneq atuagarsornermik sulinermillu tunngaveqarpoq, naammas-

sisullu tassuunakkut imminnut pisortatut qiviarsinnaalerput, nukittussuti-

tik sanngiissutitillu takusinnaalerlugit, inuttut isiginninnerup pisortatut

qanoq iliuuseqarfiginissaanik paasisaqarlutik, qanorlu periaaseqarlutik

pisortaanissaminnik ilikkagaqarlutik. Namminneq malugisimavaat ulluin-

narni sulinerminni pitsaasunik sakkussaqalerlutillu periaasissaqalerlutik,

pingaartitarilersimavaallu ”pisortaaginnannginneq”, aammali siuner-

talimmik eqqarsaateqarluni pisortaanissaq pisariaqartoq.

Naammassinissap tungaanut imminut piumaffigineq pisariaqarsimavoq.

Ilinniagassat allatassallu sunngiffimmi misumagisariaqarsimapput, Pa-

ninnguarlumi, Johnilu ilinniaqataallumi allat allagarsornikkut suliassa-

minni tamani namminneq inuttut pisortatullu killiffitsik tunngavigalugu

allattarsimapput. Ilinniarnertillumi naammassivaat, taamalu inuttut sulia-

mikkullu ineriartorsimallutik, maannalu imminnut taasinnaalerlutik Aca-

demy Profession Degree in Management.

”Nammineq kaammattuti-

gerusoqaara allattaaq

taamatut ilinniarnissaat,

pingaartumik eqqarsaati-

galugu ilinniakkatigut

tunulequttat suliassamut

alajangersimasumut

sammigajunnerummata,

pisortatut suliassat qanoq

naammassineqarnissaan-

nut tunnganerunatik,”

Paninnguaq Olsen oqar-

poq.

Niels Holt ilinniartunut naammassisunut oqalugiarpoq, kaammattorpaalu

pitsaasumik pisortaanissaq ujartortuaqqullugu, isumaqaqqunagillu ujartui-

nertik tassa naammassisoq.

Naammassinersiornermi lagkagillertoqarpoq,

lagkagi isumalersugartalik pisortatullu suliner-

mut tikkuussisoq: qaleriiaarpassuupput, nalunar-

lunilu suna tulliunnersoq, pisortatullu ilaanneeri-

arluni kilitsiinnartariaqartarpoq, Niels Holt naam-

massisunut oqalugiarnermini ilaatigut oqarpoq.

Ilinniarneq paasisaqarfigisimnnaaneruat

uani http://ninuuk.gl/ledelsesakademiet/

auiledelse/

9

Aalisarneq pillugu EU Kommis-

særi Maria Damanaki nunatsinnut

tikeraarpoq junip 7.-9. juni 2012.

Tikeraartitsivoq Aalisarnermut,

Piniarnermut Nunalerinermullu

naalakkersuisoq Ane Hansen.

Naalakkersuisunut ilaasortaq

Ane Hansen aamma EU Kom-

missær Maria Damanaki Hans

Egedep Illuani tusagassiortunik

katersuutsitsinermi.

Aatsitassat pillugit suleqatigiinnissamut siunniussineq

Allattut Sofia Geisler, NSN

Aatsitassat pillugit siunissami suleqatigiinnissaq siunertaralugu atsioqatigiinneq 13. Juni 2012 Nuummi pivoq

atsiortuullutik EU Kommissær Antonio Tajani (EU Kommissionimut siulittaasup tullia) aamma Naalakkersuisut Siulit-

taasuat Kuupik Kleist. Nunap sananeqaataanik (geologi) misissuisarnissat, piginnaasaqarnerulernissat suleqatigiin-

nermi sammineqarnerussapput, aamma aatsitassarsiornerup ineriartornerata avatangiisinut inuiaqatigiinnullu kingu-

nerisinnaasat nalilerneqartarneri.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Kuupik Kleist:

Aatsitassaqarnerup iluani EU kommissionimik suleqateqarsinnaaneq pillugu isuma EU kommissær Antonio Tajanip ukiup

ataatsip matuma siorna Bruxelles-imi naapikkatta uannut eqqaavaa. Tamatuma kingorna atorfilittagut siunissami su-

leqatigiissutigisinnaasatta su-

usinnaanerannik nassaarnia-

rsimapput. Nuannaarutigeqaa-

ra ”letter of intent”-imik ullumik-

kut atsioqatigiissinnaagatta.

Tassa maanna kommissær An-

tonio Tajani Bruxelles-imut pia-

reersariartorluni utersinnaaler-

poq, piareersaatit, taassuma

ataani qulakkeerinninnerit, suli-

niutit aalajangersimasut su-

leqatigiissutigisinnaasat anin-

gaasartassaanik naammattunik

nassaarniarnissamik kin-

guneqartussamik. Suliap taas-

suma kinguneri ukioq ataaseq

qaangiuppallaartinnagu ilisima-

nerulissavavut.

Inuussutissarsiornermut Aatsitassarsiornermullu Naalakkersuisoq, Ove Karl Berthelsen:

Aatsitassaqarnerup iluani periarfissat EU kommissionimit aammattaaq orniginartinneqalersimanerat paasivarput. Aat-

sitassaqarnermi suliat ineriartortinnissaannut inerilluarnissaannullu kommissionip taamatut peqataarusunnera so-

qutinarluinnarpoq. Neriorsuut taamak ittoq ullumi kommissionip Naalakkersuisullu Siulittaasuata atsiugaattut ittoq

siunissami suleqatigiinnissamut qulakkeerinninnissamut neriulersitsivoq, tamannalu aatsitassanut akisussaasutut siunis-

samut qilanaarnartuuvoq.

Suleqatigiinnissamut siunertalik atsiorneqarpoq EU Kommissærimit Antonio Tajanimit aamma Naalakkersui-

sut Siulittaasuannit Kuupik Kleistimit.

10

Sialussuup ataani saliineq Sisamanngornermi juunip 14-ianni Nuummi suliffeqarfiit

saleeqatigiissinneqarput. Amerlaqisut ulloq nuan-

nersuutinniarluguakunnerminni unammisitsipput kina

igitassanik amerlamnerpaanik katersisinnaanersoq

unammisitsissutigalugu – alarlillu ullormut atatillugu

nutaanik ilisarnaasiorsimapput, soorlu ’skRAL’.

Af Kattie Lundgaard Pedersen, HRU

Naak sialleraluartoq (ilaatigullumi kallertartoq) Namminer-

sorlutik Oqartussani sulisut nuannaartut piumas-

suseqartullu 10-12-t nalunaaqqutaq 13.15 naapeqatigiip-

put. Peqataasut Rasmus Sembach Olsenimit tikillu-

aqquneqarput, ataatsimoorlutillu Katuamut inger-

laaqatigiillutik, tassanilu oqalugiartoqarlunilu nipiler-

sortoqarpoq. Katuami aaqqissuussinermut suli arlallit aam-

ma takkupput. Taamaalilluni sulisut 15-20-t Namminersor-

lutik Oqartussat eqqaanni saliillutik aallartissinnaanngor-

put. Aaqqissuussineq tapersersorluarneqarpoq, suliffeqar-

fiillu ilarpassui suliffeqarfimmik ilisarnaataanik naqinnilin-

nik atisaqarput, seqerlugit qaammartartunik aatsoqarlutik

assigiinngitsunillu oqaasinnaalikkanik tuluujuaraqarlutik.

Ila isumassarsiullaqqikaseqaat.

Oqaaseqartoqareermat Mads Lomholdtilu ullormut ava-

tangiisit pillugit erinarsuusiarisimasaminik tussunngu-

nartumik erinarsoreermat saliineq aallartippoq. Mannalu

sialuk, saloqqutaasinnaasullumi – soorlu eqqaaviit qerner-

torsuit – tamarmik atorneqarput, taamaattorli Namminer-

sorlut

tik Oqartussani sulisut nuannaaqalutik saliillutik aallartip-

put. Sikaratsit kimmivikui tuusintilippassuit igitallumi allat

Namminersorlutik Oqartussat, Tuapannguit Nuullu qeqqa-

ni napasuliarsuup eqqaannit katersorneqarput. Arlaat

aaqqatissaaleqiguni, imerfissaaleqiguni nasassaaleqigu-

niluunniit taamaallaat erfalasulerfiit eqqaanni katersanit

tigusiguni.

Qamuuna nuannaajummernaqaaq puussiarsuit igitanik

ulikkaariartorneranni takusinnaallugu

pinngortitaq avatangiisillu qanoq al-

lanngoriartortigineri.

Misigisaq nuannersoq – naak sialler-

lunilu kalleraluartoq isikkakkullu atukkat

masakkaluartut – imaallaat illartarlutalu

ulloq atorparput.

Ilaqutariinnermut, kultureqarner-

mut,ilageeqarnermut naligiissitaaner-

mullu naalakkersuisoqarfimmi departe-

mentchefi, Lise Lennert Olsen, Saligaat-

sumi peqataavoq, aaqqissuussinerlugu

pillugu oqarluni:

”Isumaqarpunga Saligaatsoq iliuusiusoq

eqqortoq, tamatta, inuttut ataasiakkaa

11

tut suliffeqarfi ullu, tapersersortariaqagarput peqataaffi-

galugulu. Avatangiiserput peqa�giilluta ullut tamaasa

eqqarsaa�gisariaqarparput, aaqqissuussinerlu Saligaatsu-

tut i oq qularnanngivissumik sunniuteqassaaq avatangii-

sitsinnik eqqarsaa�ginninnerulernissatsinnut, neriuu�ginas-

saqaarlu tama a ulluinnarni eqqarsalersi assa-

gaa�gu aaq igitassaa� a sumut igi arnissaannik.

Pingaaruteqartoq alla tassaavoq suliffeqarfi ut suleqa�gi-

i ullu peqataanerput. Pingaaruteqarpoq peqa�giilluta

misigisaqaqa�gii arnerput, tassuunakkummi ataatsimik

suliffeqarfeqarnitsinnik misiginninnerput nuki orsarneqart-

arpoq. Ulluinnarnimi naalakkersuisoqarfinni aqutsiveqarfin-

nilu assigiinngitsuni aggulussimavugut, suliassavullu kiisiisa

aallunnerusarlugit. Misigisaqaqa�giinnerit ataatsimuuler-

sitsisarput suliffimmilu avatangiisitsinnik pitsaaneruler-

sitsisarlu�k, pineqartumilu uani �mikkut anersaakkullu

misigisaqaqa�gii oqarpoq.”

Aaqqissuussinermik isumassarsisoq

Aaqqissuussinermik Saligaatsumik isumassarsisup, Mads

Lomhold�p, CSR Greenland, Kommuneqarfik Sermersooq,

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqa�giiffiat kiisalu Royal

Greenland suleqa�galugit suliniut Saligaatsoq 2012 aallar�-

ppaa. Suliniu�p siunertaraa avatangiisit pimoorullugit qi�-

u�nnissaat, tassanilu Nunatsinni suliffeqarfiit innu1aasullu

peqataa�nnissaat. Suliniut pillugu paasisaqarnerorusukkuit

alakkaruk www.saligaatsoq.gl.

Anthon Frederiksen aaqqissuussinermi ima oqaaseqarpoq:

“Ukiuni makkunani Naalakkersuisuni ilungersorluta piujuar-

�tsineq tunngavigalugu ineriartornerup imatut qulakkeer-

neqarnissaa sulissu�gaarput, siunissami kinguariinngortus-

sat aamma ipiitsunik avatangiiseqarlu�k alliartorsin-

naaqqullugit maanilu Nunatsinni pinngor�tarput nuanner-

soq ilorrisaaru�gisinnaallugu. Taamaa umik pingaar-

tuuvoq, uagut aamma nammineq najukkatsinni nunalu

tamakkerlugu tamatumunnga akisussaaffeqarnissarput.

Taamaammat nuannaaru�gaara, CSR Greenland sulini-

uteqarsimammat Saligaatsoq piviusunngor�nniarlugu

taamaalillunilu ilaa�gut ullumikkut aaqqissuussineq taper-

sersorlugu.”

HRU aaqqissuussineq pillugu ima qisuariarpoq:

Ilikkagaqaqqippugunaasiit, aappaagulu sukariaannassaagut

– taamanikkussamut qularineqanngivissaaq Namminersor-

lu�k Oqartussaneersugut. Ullormut tassunga oqariaasissat

isumassarsiaasinnaasullu eqqarsaa�gilereerpavut – siun-

nersuuteqarusu1ullu takanna, uunga hru@nanoq.gl.

12

ALLU umiarsuarmut paju1aammut takormariarpoq

ALLU-mi ilaasortat 35-it missaanniittut peqataapput

peqatigiiffik pajuttaammut Mary Arcticamut juuni

qiteqquttoq takornariartitsimmat. Royal Arctic Line A/S-

p (RAL-ip) takornariarneq tigulluarpa, inuillu tallimat

kiffartuutissalluta tikilluaqquaatigut, ikigattalu suli si-

samat ilanngupput tupinnaannartumik angallassilluarlu-

tik. RAL nerisarfimmi kagillersuaarpoq, sodavanillerluni,

kaffillerluni tiillerlunilu.

Allattoq Toke Brødsgaard, AN

Umiarsuup naalagaata tikilluaqquaatigut, kingornatigullu

sisamanngorluta avilluta takornariartinneqarluta. Umiarsu-

aq nalunaaqquttap akunnerpaaluinnarni Nuummiippoq,

taamaattumillu sissiukkami ulapaarneqaqaaq, tamattalu

illersuutinik nasarneqarpugut aatsulerneqarlutalu. Taman-

na sioqqutitsiarlugu

tamatta oqalut-

tuunneqarpugut

umiarsuaq

avataanneersunit

pulaarneqassatil-

lugu isumannaaal-

lisaanikkut sunik

piumasaqaateqar-

figinmeqarnersoq.

Angalaarnitsinni

umiarsuaq qaa-

vanniit naqqanut

takornarniarpar-

put,

atortorissaarutaa

llu tamaasa qimer-

loorugit. Ataasiin-

naagunanngilagullumi

umiarsuarmi pissutsit

qanoq pitsaatigi-

nerannit ajalusoortin-

neqartut. Pissutsimmi

suni tamani pit-

saaqaatsoorlu inuttat

inaanni, nerisarfimmi,

timigissartarfimmi,

maskiinaqarfiup

eqqaani sullivinni il.il.

Immaqalumi pingaartumik aquttarferujussuarmi, aquttut

pingasut umiarsuullu naalagaata naalakkersuisarfianni.

Tupinnaannarpoq atortut tamaasa takullugit, paasisinnaal-

lugulu umiarsuaq taamaattoq sananeqarnermini siunerta-

minut qanoq naleqqussagaatigisoq.

Angallanneqarnitsinni oqaloqatigiilluarpugut umiarsuaq,

umiarsuarmi inuuneq kiisalu umiarsuarmik paasissutissat

Nunatsinnullu assartuinermut tunngasut pillugit. Angalaar-

tinneqareeratta nerisarfimmi katersuuppugut RAL-illu sas-

saaliutigisinnaasaanik assigiinngitsunik sassaallerfigineqar-

luta, kaffisuullutalu, angalaarnitsinnilu paasisavut qarat-

satsinnut toqqorniarsaralugit. RAL qujassuteqarpoq, ni-

unitsiinniillu minutsit 30-t qaangiutiinnartut Mary Arctica

Nuummiit aallarpoq Aasiannukarluni.

13

Ullorsiortut

1. juli

Ilinniartitsisoq

Petrine Møller, 55-

iliivoq

Ajoqi Mathias

Frederiksen, 65-

iliivoq

2. juli

Fuldmægtig

Najaaraq Kreutz-

mann, 30-liivoq

Ilinniartitsisoq

Kenneth Mollerup,

45-liivoq

Christian Nørlem,

50-iliivoq

3. juli

Agathe Siegstad,

65-iliivoq

4. juli

Adjunkt Marie

Kathrine Poppel,

60-iliivoq

5. juli

TNI-mi ilinniartoq

Ivalo Frank Han-

sen, 25-liivoq

TNI-mi ilinniartoq

Louise Nicolaisen,

30-liivoq

Ilinniartitsisoq

Merete L. Peder-

sen, 30-liivoq

6. juli

Perorsaasoq Shee-

na Sloth Hansen,

25-liivoq

7. juli

Inatsisartunut

ilaasortaq Olga

Poulsen Berthel-

sen, 50-iliivoq

8. juli 9. juli

Ilinniartitsisoq

Nukannguaq

Zeeb, 30-liivoq

Palasi Jens-Jørgen

Hansen, 65-iliivoq

10. juli 11. juli

Ilinniartitsisoq

Jørn Holbech, 50-

iliivoq

Ditlev J.M.N. Kri-

stiansen, 65-iliivoq

12. juli

Jacob Løvstrøm,

70-iliivoq

13. juli

14. juli

Ikiorti Louise

Zeeb, 70-iliivoq

15. juli

Adjunkt Martin

Hoffmann, 30-

liivoq

Martine Kleist, 55-

iliivoq

16. juli

Ilinniartitsisoq

Nuka Nielsen, 30-

liivoq

Økonom Per Aksel

Pedersen, 55-

iliivoq

17. juli

Faglærer Lars

Hougaard, 65-

iliivoq

18. juli 19. juli

Fuldmægtig Janus

Kleist, 40-liivoq

20. juli

Ilinniartitsisoq

Eunike Kristiansen

Thorleifsen, 45-

liivoq

Ilinniartitsisoq

Gordon Benjamin

Ejdesgaard, 55-

iliivoq

21. juli

Ikiorti Adam Miki

Kjelsen, 30-liivoq

Perorsaasoq Dora

Pedersen, 60-

iliivoq

22. juli

Bibliotekar Lisbeth

Jensen, 55-iliivoq

23. juli 24. juli 25. juli

Ikiorti Zeth Lean-

der, 30-liivoq

Allaffimi fuldmæg-

tigi Atita David-

sen, 55-iliivoq

26. juli

Ajoqi Ole Madsen,

65-iliivoq

27. juli

Allaffimmi fuld-

mægtigi Sofie Flei-

scher, 50-iliivoq

Allaffimmiuuneq

Else Olsen Søren-

sen, 55-iliivoq

Aalisarnermik nak-

kutilliisoq Jacob

Chr. Schmidt, 65-

iliivoq

28. juli

Allaffimmiuuneq

Martine Blytmann,

45-liivoq

Ilinniartitsisoq

Stephen P. Ander-

sen, 55-iliivoq

29. juli

HR-konsulent

Kattie Lundgaard

Pedersen, 30-

liivoq

Assistent Kirsten

Pauline Kielsen, 50

-iliivoq

CheJonsulent

Ferdinand Vittus

Hammeken, 55-

iliivoq

30. juli

Ilinniartitsisoq

Rose Marie Peter-

sen, 45-liivoq

31. juli

Fagkonsulent Ane

Jeppesen, 55-

iliivoq

Ilinniartitsisuuneq

Ilaatsunnguaq

Skade, 55-iliivoq

14

Ukiuni 35-ni aningaasalerisoq Ane Karen Løvstrøm DcR-imeersoq juulimi ukiunik 35-nngortorsiussaaq. Sulinini 15-inik ukioqarluni aallartippaa,

tamani Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit qinigaagami niuernermik ilinniarfimmi pilersaarusiamut

peqataanissaminut Sisimiullu eqqaanni nunaqarfimmi ilinniarfissarsilluni. Inuttut atukkani suliassatigullu allanngo-

rartitsinerit pissutigalugit nuttarsimaqaaq, maannalu aningaasaqarnermut naatsorsuuserivimmiilluni, immik-

koortortami pisortatut. Aqqut takisimaqaaq, Ane Karenilu ineriartortitsilluni sulinermi peqataasimavoq ilaatigut

teknikkikkut periaatsitigut, ilaatigut sukkaqisumik – suliamik naammassinninnissaq ineriartornerlu eqqarsaati-

galugit.

Tusarfiup Ane Karen pulaarpaa, kav-

fisorusaajutigalugulu tallimnik apeqquteqar-

figalugu.

Suliffik ukiut 35-t ingerlaneranni qanoq

allanngoriartorsimava?

Qanga suna tamarmi assammik allatas-

saasarpoq, sivisoorujussuarmillu sulias-

saasarluni. Suliffeqarfiit nuttartarsimapput,

ilaallu matuneqartarlutik. Suliffigisimasama

ilaat peerutereerput, ajuusaarnaqaarlu

amerlaqisut suliffissaarussimammata, nu-

annaarutigaarali suleriaatsit sukkaneruler-

lutillu piuminarnerulersimammata.

Ukiut suliffigisimasavit ingerlanerini suna nuannernerpaasimava?

Nuannernerpaasimapput pisortatut naatsorsuutillu isikkuinik paasiniaanermik ilinniaqqissimanikka, akiitsullillu inis-

sisiternerinut periaaseq ineriartortitseqataaffigaara. Periaaseq Ilinniartut Inaasa aqunneqarnerinut naatsorsu-

ussaavoq, maannalu illoqarfinni piungasuni ilinniartunut iniussialinni atorneqarluni.

Maani sulinermi qanoq ilinerani nuannernerpaasarpa?

Nuannertuaannarpoq, ulapileraangattali suli nuannernerulersarluni. Nuannarisaraakka immikkortortat angisuut

ataatsimoortut, assigiinngitsorpassuarnik isumaginniffiusut, allannguinerillu nuannarisarpakka, suliamik oqilisaas-

armata.

Immikkoortortami sulilerlaat siunnersussagukkit suussava?

Suliaq suleqatillu nuannarisariaqarput, eqqaamasariaqarporlu ullaakkut qungujulluni ilassinninnissaq.

Siunissamut suut neriuutigalugillu takorloorpigit?

Tarnikkut katsorsaasutut ilinniarnewq aallartinnikuugaluarpara, aningaasalli pissutigalugit taamaatiinnarlugu. Ta-

korloorpara ilinniakkap taassuma naammassinissaa, neriuutigaaralu sulisitanik isumattuinermik suliaqalerumaar-

lunga.

15

DHL-ip tunniuttagaler-

luni arpatsitsinera

Namminersorlutik Oqartussat DHL-ip Nuup aqqusernini sisamanngornermi 7.

juni tunniuttagaqarluni arpatsitsinerani iligiiaanik arlalinnik peqataatitsivoq.

Tusarfik soorunami assiliivilisarluni najuuppoq, pisut takuniassagassigik.

Kuupik Kleist aallartitsissal-

luni piareersimavoq

Aallaannaqaammi

Kuupiup Nukap-

piaraatai Niviarsi-

araataalu sungi-

usaasortik Peter

ilagalugu isuma-

sioqatigiipput

16

Arpa-

riaatsit

alu-

tornartut

amer-

laqaat …

17

… arpat-

tunullu iliusut

isiginnaartullu

allat taper-

sersuilluaqaat

Ilaat nassaarsiorluarsimaqaat

Tusarfik kisi-

miinngilaq

arpattunik

assiliivilerluni

malersuisoq

18

Siaartaarnissat eqqaamallugu

Nuannattunnguaqarpoq, arpattoqannginnera-

nilu qittasiinnaaraat

Tu

nn

iutt

akk

ap

tig

un

issa

an

ut

pia

reer

sim

an

eq

Niels Lyberts aamma Outi Termo APNN-

imeersut DHL-ip tunniuttagaqarluni arpatsitsi-

neranit sunnerneqangaaramik arpattartoqatigi-

innik pilersitsipput. Sapaatit akunneri tamaasa

naapittarput, pilersaarutigaallu marathonip

kuartianut, affaanut imaluunniit tamakkerlugu-

lu augustusip aallartinnerani arpatsitsinissartik.

Niels Outilu suli amerlanernik arpaqateqarusup-

put, kaammattuippullu piumasut Nuummi Ti-

mersortarfiup silataanukaannarsinnaasut sisa-

manngornermi nal. 17.15, arpaqataallutillu.

19

Attaveqaqatigiinnermut suleqatigiit attavigikkit, piukkussaqaruit

oqaluttuassaqaruilluunniit Tusarfik-mut ilanngunneqarsinnaasumik.

Paninnguaq Clasen, IAAN

Karen A. Motzfeldt, AN

Niels Lyberth, APNN

Martin Christiansen, ISN

Ea Cecilie Aidt, PN

Peter Hardenberg Davidsen, IIN

Melissa Geisler og Ulrik Josefsen, NNPAN

Ole Birch, Nutserisoqarfik

Bjarke Thomsen, Immikkoortortanut tama-

nut kiffartuussivik

Najaaraq Demant, Camilla Brandi, Ander-

sen og Kattie Lundgaard Pedersen, HRU

Janne Stenstrop, NSN

Isornartorsiutit nersualaarine-

rillu ilanngukkumasallumi allat

tikilluaqqusaajuassapput uani

info@nanoq.gl.

Naammassisut nalliussinerat

ASA-mi ilinniarnerminnik naammassinnittut HRU

-mit nalliussineqarput. Ilinniartut TNI-mi allaffim-

miutut NI2-milu aningaasaqarneq aniungaasanil-

lu aqutsineq immikkut sammisaralugit ilinniarner-

minnik naammassinnipput. Ualeq nuannivissumik

ingerlanneqarpoq, ilinniartunullu nuannaarlutillu

tanngassimaartunut oqalugiartoqarluni, tunis-

suteqartoqarluni naasunnatsitsisoqarlunilu.

Naammassisut ukuupput:

TNI-mik ilinniarfimmit (allaffimmiutut)

Arnatsiaq Ria Høyer

Carl Nielsen

Natuk Møller

NI2-mik ilinniarfimmit

Kunuunnguaq Fleischer

Minik Rasmussen Lyberth

Hans Egede Berthelsen

Aasarsiorluarnissassinnik

kissaappassi

Aasap ingerlanerani suliffeqarfimmit

ingerlanneqartunut aaqqissuussinernut,

soorlu aallarsimaarnernut assigisaan-

nullu, tunngasunik oqaluttuarit assinillu

nassitsillutit. Oqaluttuat assillu

uunga nassiutikkit;

info@nanoq.gl.

Iliuuseqarnissamut

aaqqissuussinissamulluunniit

pilersikkusutannut isumassarsisimaguit

Nanuaqqami alakkartersinnaavatit

ALLU-mi aaqqissuussisinnaaninnut

periaasissannik ilitsersuutit.