1/2014 www.cio.fi10

Julkisen ict:n

Tietojärjestelmät voivat pelastaa Suomen, mutta

nyt on kiire muuttaa toimintatapoja. Kutsuimme Timo Vallin, Tero Ojanperän sekä Ossi Lindroosin saman pöydän ääreen pohtimaan,

miten julkishallinnon tietotekniikkaa pitäisi

kehittää eteenpäin.

Teksti: Jonna Vuokola Kuvat: Karoliina Paavilainen

Kansijuttu

www.cio.fi 1/2014 11

kiirastuli

1/2014 www.cio.fi12

Julkishallinnon ict:tä leimaa tappiomieliala. Sen ovat synnyttäneet jättimäisten hankkeiden myöhästymiset ja budjettien ylitykset. Esimer-kiksi käy eResepti, joka saatiin käyttöön mutta vuosikausia myöhässä. Enää siitä ei olla ylpeitä.

Viro ajoi ainakin mielikuvissa ohitsemme it-järjestelmien hyödyntämisessä, eikä vienti-tuotteita ole kuulunut. Jotain tarvitsee tehdä.

Sillä, miten tietojärjestelmiä jatkossa kehitetään, on Suomen tulevaisuudelle merkitystä. Laaja aihe vaatii li-sää keskustelua. Kutsuimme julkisen hallinnon entisen ict-johtajan Timo Vallin saman pöydän ääreen Vision+:n perustajan Tero Ojanperän sekä Solitan johtaja Ossi Lindroosin kanssa puntaroimaan julkisen ict:n nykyti-laa ja tulevaisuutta.

Kansalainen tekee kesänSolitan Lindroos on huolestunut. Julkisia tietojärjestel-miä voi kehittää kahdesta näkökulmasta: siitä, paljonko pystymme kansakuntana säästämään, ja siitä, miten kan-salainen kokee palvelut. Jälkimmäinen on täysin aliarvi-

oitu.Suomessa ajatel-

laan liiaksi säästöjä ja liian vähän uudenlai-sia tekemisen tapoja, jotka tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä. Yksittäisillä tieto-järjestelmillä ei ole Lindroosin mukaan

merkitystä, jos palveluprosessi tökkii.”Pitää pystyä markkinoimaan ja saamaan ihmiset pal-

velun piiriin. Asioita pitäisi ajatella kansalaisesta käsin, ei organisaatiolähtöisesti. Eri organisaatioiden täytyy löytää toisensa”, Lindroos sanoo ja antaa kouluarvosanaksi julki-sen hallinnon ict-järjestelmille seitsemän.

Pääseekö Suomi luokalta?Vision+:n Ojanperä päästäisi Suomen julkishallinnon ict-järjestelmät hädin tuskin luokaltaan. Verohallinto on ainoa kiitettävä organisaatio kokonaisuudessa. Myös

Ojaperä korostaa kansalaisten näkökulmaa.”Koko digitalisaation vallankumous lähtee siitä, että

asioita vain tehdään, ja se on luontevaa. Teknologia on halpaa, ja käyttäjälähtöisyys tulee kaikkialle. Isot it-hank-keet ovat mennyttä maailmaa”, hän sanoo.

Kaikki menestyneet palvelut ovat hänen mukaansa ny-kyisin sellaisia, ettei niitä tarvitse selittää. Julkishallinnon palveluissa asiat ovat hautautuneet niin syvälle, että niitä tarvitsee etsiä eikä sittenkään välttämättä löydä.

”Nykyaikana ei pidä selittää.”

Kysyä saa vain kerranRahaa on valtavasti, kyse on siitä, miten se jaetaan. Ojan-perä näkee, että kun kansalaisten elämä helpottuu, sääs-töt tulevat automaattisesti. Terveydenhuolto on pahin esimerkki siitä, miten tässä ei olla onnistuttu. Suomes-sa esimerkiksi hyvin pieni osa kansalaisista käyttää lei-jonanosan terveydenhuollon kustannuksista. Tällainen tieto on kuitenkin lääkäreiltä pimennossa, eikä sitä siksi hyödynnetä.

”Ja hoitoprosessissa samat asiat pitää selittää uudelleen ja uudelleen.”

Tahtotilan pitää muuttua.”Risto Siilasmaa on ehdottanut puolileikillisesti, että

pitäisi olla laki, joka kieltää kysymästä kansalaisilta samaa asiaa kahteen kertaan”, Ojanperä muistuttaa.

Ehdotus pitäisi ottaa Suomessa hänen mukaansa va-kavasti. Jotain tällaista tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaan.

Teknologiasta ei saa innostuaValtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin hallituksen puheenjohtajaksi ja valtioneuvoston käyt-töön maaliskuussa siirretty Valli myöntää tosiasiat mutta ei näe tilannetta toivottomana.

Julkisten tietojärjestelmien piiriin kuuluu löyhästi noin 500 organisaatiota. Niiden joukosta löytyy kiitettävän ar-vosanan oppilaita. Toimialakohtaisissa tietojärjestelmissä ei olla sen sijaan päästy vauhtiin. Nykytila on Vallin mie-lestä vaihteleva: on virastoja ja kuntia, joiden johto on ottanut ict:n hyödyntämisen asiakseen ja niitä, jotka ovat jääneet odottamaan ylemmän tason ohjeita. >

”Olen ollut yllättynyt työssäni siitä, miten eri virkamiehet kilpailevat verissä päin määrärahoista.”

www.cio.fi 1/2014 13

Tero Ojanperä> Vision+, osakas, 2011–> Hallituksen puheenjohtaja,

Tampereen teknillinen yliopisto> Teoston neuvonantaja> Teknologialehti Fast Companyn

liike-elämän sata luovinta -listalla sijalla 7 vuonna 2009.

> Työskennellyt aiemmin: Nokiassa 1990–2011, muun muassa teknologia- ja strategiajohtaja, Nokia Research Centerin vetäjä, viimeksi Nokian palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen

> koulutus: diplomi-insinööri, Oulu, tekniikan tohtori, Delft Alankomaat

> harrastukset: veneilyä, lukemista; etenkin historialliset romaanit

1/2014 www.cio.fi14

Kouluarvosanaksi kokonaisuudelle hän antaisi kahdek-san miinus.

”Todellinen liideri näkee sen, mikä on vielä mahdol-lista. Meillä on valoisa tulevaisuus, jos saamme 500 or-ganisaatiolle keskenään yhteisiä ratkaisuja kansalaisia ja palveluja koskeviin perusasioihin, kuten tunnistautumi-nen, palveluväylä sekä rooli- ja valtuusasiat. Suomi on kooltaan puolikas suurkaupunkia, teknologia ei rajoita ratkaisuja näillä volyymeilla”, Valli sanoo.

Hänen mielestään palveluväylän kanssa on aloitettu reippaasti. Virosta kopioidun X-Roadin voima on sen yksinkertaisuudessa. Olennaista ovat palvelut, joita se mahdollistaa.

”On otettu valmis ratkaisu, jolla saadaan aikaan uu-denlaisia hyötyjä. Haasteena on nyt se, miten yritykset ja kehittäjät saadaan kiinnostumaan hyödyntuottamisesta”, Valli painottaa.

Palveluväylässä ei ole haluttu uusinta uutta vaan toimi-vaa teknologiaa. Osalle tämä on ollut Vallin mukaan iso ongelma, ja vääntöä on käyty osapuolten välillä. Palvelu-väylän teknologia on vuodelta 2001.

Syy palveluväylän kopiointiin Virosta oli halu siirtyä ict:n tekemisestä hyötyjen saamiseen. Kopioiminen ei

Vallin mukaan tarkoita ikuista liittoa vanhan teknologian kanssa, vaan tarkoitus on päivittää ratkaisua myöhemmin yhdessä Viron kanssa.

”Uusista teknologioista innostuminen ei nyt vie asioita eteenpäin.”

Nyt pitää mennäOnko X-Road sitten uskottava?

”Virossa se on toiminut kymmenen vuotta, ja sen avul-la on tehty pitkälle toista tuhatta palvelua kansalaisille. Onko ict:n tehtävä tuoda uusia teknologioita vai hyötyjä? ICT 2015 -raportti painottaa hyödyntämistä”, Valli vastaa.

Ojanperää kiinnostaa, mitkä ovat ensimmäiset palve-luväylän ympärille syntyvät sovellukset ja milloin ne il-mestyvät. Nämä kysymykset pitää nostaa pöydälle heti.

Toinen tärkeä asia on asenne. Ministeriöt eivät saa olla konservatiivisia ohjauksessaan.

”On jääty liikaa pohtimaan. Nyt tarvitaan esimerkkejä ja mennään ja kokeillaan -asennetta. Ei saa jäädä jumiin epäonnistumisiin”, Ojanperä sanoo.

Vanha malli ei toimiLindroos on samaa mieltä.

”Vaatii helkkarinmoisia muutoksia, että palveluväylä nähdään moottoritienä tai sähköverkkona. Nyt kohka-taan pää märkänä palveluväylästä, vaikka pitäisi puhua siitä, miten palveluita ja hyötyjä tuotetaan mahdollisim-man nopeasti. Koko tekemisen tavan pitää muuttua”, Lindroos sanoo ja lisää, että hankintalain näkökulmasta tämä on iso ongelma.

Taustalla on liian paljon ajattelua, että näin on aina toi-mittu.

”Niin, miksi menestyvät yritykset epäonnistuvat rea-goimaan markkinoiden muutokseen? Tämä näkyi ensim-mäisenä musiikkialalla”, Ojanperä lisää.

Hänen mukaansa ongelma on, että vanhat toimittajat, jotka ovat tottuneet toimimaan julkishallinnon kanssa, edustavat legacya eli vanhaa maailmaa. Nämä yritykset kamppailevat samalla tavalla muutoksen kourissa kuin julkishallinto itsekin. Samaan aikaan markkinoille tulee joukko uusia tekijöitä, joilla taas ei ole kokemusta julkis-hallinnon kanssa työskentelystä.

”Pitää luoda mekanismeja, joilla toimintaa voidaan hel-pottaa.”

Julkishallinnolla on hidasteensaValli korostaa, että palveluväylä saatiin pyörimään no-peasti. Pilottiympäristö on ollut pystyssä viime vuoden joulukuusta, ja maaliskuusta asti yritykset ovat päässeet

”Nyt kohkataan pää märkänä palveluväylästä, vaikka pitäisi puhua palveluista ja hyödyistä.”

Lomakeajattelu pitää haudataSuomeen on laadittu kolme ict-strategiaa: Julkisen hallinnon ict:n hyödyntämisen strategia, ICT 2015 -strategia – ”21 polkua kitkattomaan Suomeen” sekä Kyberturvallisuusstrategia. Niissä kaikissa on Vallin mukaan perusajatuksena se, että lopetetaan ict:n te-keminen ja aletaan hyödyntää sitä.

Solitan Lindroosista on hienoa, että strategiat ja näkemys siitä, mihin suuntaan pitää kulkea, ovat ole-massa.

”Toteutus vaatii nyt hyvää johtajuutta”, hän sanoo.Valli on samaa mieltä Ojanperän ja Lindroosin

kanssa siitä, että toimintamalleja pitää lähteä uudis-tamaan. Vanha lomakeajattelu elää palvelutapahtu-missa, ja se pitää haudata. Säästää pitää huonoissa, päällekkäisissä kustannuksissa.

Valtionhallinnossa perusrakenne pitäisi saada Val-lin mielestä sellaiseksi, että siinä on kolme tasoa: pal-veluntuottajat, tietovirasto, joka katsoo operatiivi-sesti asioiden kulun sekä ministeriötaso.

”Tämä rakenne on ollut meillä luokattoman huonos-sa kunnossa. Ja sen kuntoon saaminen on hyvin tärke-ää, että hyötyjä saadaan aikaan.”, Valli painottaa. >

www.cio.fi 1/2014 15

Ossi Lindroos> Solitan markkinointi-, myynti- ja

konsulttipalveluista vastaava johtaja> Solitan verkkoliiketoiminnasta

vastaava johtaja> Työskennellyt aiemmin:

muun muassa Glastonin tietohallintojohtaja sekä globaalista it-arkkitehtuurista vastaava päällikkö, lisäksi konsulttina Solitalla sekä Konecranes-konsernissa

> koulutus: tuotantotalouden diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen yliopisto,

> harrastukset: Kuuntelee jazzia ja pillifarkkurokkia sekä harrastaa arkkitehtuuria ja kaupunkikulttuuria

1/2014 www.cio.fi16

Timo Valli> Valtorin hallituksen

puheenjohtaja, valtioneuvoston selvitysmies, maaliskuuhun 2014 saakka Julkisen hallinnon ict-johtaja ja ylijohtaja

> Työskennellyt aiemmin: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, CIO 1999–2011, Cap Gemini, projektipäällikkö/pääarkkitehti 1997–1999, Vakuutusyhtiö Turva, CIO 1991–1997

> koulutus: Filosofian maisteri (tietojenkäsittelyoppi), Turun yliopisto, eMBA Tampereen teknillinen yliopisto

www.cio.fi 1/2014 17

kokeilemaan ja käyttämään palveluväylää.Valli on ajanut valtionhallintoon toimintamallia, jos-

sa mikään projekti ei saa kestää yli kolmea kuukautta. Asioita pitää pilkkoa riittävän pieniin osiin. Avoimen lähdekoodin tai EU:n julkisen lisenssin alla olevan lähde-koodin järjestelmä sekä inhouse-tuotantomalli mahdol-listivat Vallin mukaan sen, että ratkaisu saatiin nopeasti käyttöön, sekä sen, että Espoon ja Lahden kaupungit ovat päässeet kokeilemaan väylää mobiileissa kotihoidon rat-kaisuissa.

”Olennaista on se, että lähdetään heti liikkeelle ja hae-taan kokemuksia. Väylä aukeaa samaan aikaan kaikille kiinnostuneille, ja sitä kautta alkaa syntyä osaamista”, Valli sanoo ja jatkaa:

”Tämä on nyt erilainen tapa toteuttaa asioita. Totta kai meidän täytyy koko ajan varmistaa yritysten tasapuolinen kohtelu, se on julkisen puolen perusasiaa. Meillä on myös julkishallinnon hitauksia, jotka täytyy ymmärtää.”

Suunta kuulostaa Lindroosin korviin hyvältä: ”Mielen-kiinnolla jäämme odottamaan.”

Likakaivokin digitalisoituuTämänhetkinen ilmapiiri ei palkitse eri tavalla tekemistä. Suomi elää murrosvaihetta, jossa tarvitaan Ojanperän mukaan uudenlaiseen yhteistyöhön rohkaisevaa ohjaus-ta. Nyt se puuttuu.

Esimerkiksi korkeakoulujen mittarit ovat rahoituksen suhteen edelleen hyvin perinteisiä.

Mitä tylsemmästä liiketoiminnasta on Ojanperän mu-kaan kyse, sitä suuremmat mahdollisuudet digitalisaa-tiolla on. Likakaivotkin digitalisoituvat, ja tällaiset asiat tehostavat julkishallinnon toimintaa.

Lindroos puolestaan nostaa esiin, miten Bostonin kau-punki hyödyntää digitalisaatiota. Amerikkalaiskaupungin älypuhelimenomistajat voivat pitää Street Bump -nimistä sovellusta päällä, ja kaupunki hyödyntää laitteista tulevaa tietoa liikenteen suunnitteluun ja teiden kunnossapitoon.

”Digitalisaatio pitäisi ajatella isosti, eli siten, että meillä on ihmiset, jotka ovat käveleviä antureita”, Lindroos sanoo.

Ojanperä innostuu ajatuksesta: ”Ehdottomasti; loistava nosto. Ihmiset ovat sensoreita, jotka kantavat sovelluksia, joista voi kerätä tietoa ja syntyy luuppi; seuraava aalto, jonka tulemme näkemään.”

Näistä esimerkeistä pitäisi ottaa mallia ja miettiä, mitä ne voisivat tarkoittaa Suomessa. Näin syntyy palveluin-novaatioita ja vientituotteita sekä tehokkaampia tapoja suorittaa yhteiskunnallisia tehtäviä.

Suomi tarvitsee tietoministerinTimo Vallilla on tärkeää asiaa. Ennen kuin Lindroosin ja Ojanperän kuvaama kehitys on mahdollinen, Suomeen tarvitaan tietopoliittinen valmistelu.

”Että saadaan kaikki asiat, kuten yksityisyyden suoja ja muut möröt, mietittyä”, hän jatkaa.

Suomessa tietopolitiikalla on julkisuuslaissa pitkät Ruotsi-Suomen aikaan yltävät juuret. Tänään tietopo-litiikka on hajautunut eri ministeriöihin: oikeusminis-teriössä on yksityisyydensuojaa ja viestisuojaa koskevat asiat, viestintäpolitiikka on liikenne- ja viestintäminis-teriössä, opetus ja kulttuuriministeriölle kuuluu tiedon pysyväissäilytyksen lainsäädäntö, kuten asiakirjojen säi-lyttämiseen ja tuhoamiseen liittyvät pykälät.

”Eli Suomessa tietopolitiikka on kokoamatta. Meidän tulisi koota tämä asia kansa-laisen näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietopo-litiikka-asioiden pitäisi ol-la kunnossa, että saataisiin uudet teknologiset ratkaisut käyttöön oikein päin ilman,

että syntyy turhia peikkoja”, Valli sanoo.Nyt uudet teknologiset ratkaisut, kuten esimerkik-

si Teslan internetkytkentäiset autot, synnyttävät aina ensimmäiseksi yksityisyydensuojakeskustelun. Samoin se, että ihmisen genomi voidaan jo melko pienin kus-tannuksin selvittää, pysähtyy siihen, että geenitiedon tallentaminen ja yksityisyydensuoja-asiat ovat ihmisille epäselviä.

Uudet teknologiat haastavat yhteiskunnan luomaan yh-tenäiset, ymmärrettävät pelisäännöt, ettei pelkoa ja epä-selvyyttä synny. Yhtenäisen tietopolitiikan puuttuminen aiheuttaa Vallin mukaan kitkaa uusien teknologiaratkai-sujen hyödyntämiseen. Tietopolitiikan pitäisi olla myös hyvin resursoitu.

”Itse uskon siihen, että tietopolitiikka – vähän samaan tapaan kuin ympäristöasiat 70-luvulla – nousee ihan uu-teen asemaan, ja demokraattisen yhteiskunnan hyvä veto on kyetä sellainen valmistelemaan.”

”Tietopoliittinen ministeriö. Tuo on hyvä ajatus”, Ojan-perä ehdottaa.

”Kyllä”, Valli vastaa.

Ministeriöt verissä päinSuomella alkaa olla kiire. Kansainvälisiä rekistereitä on jo paljon ja uusia syntyy. Tieto suomalaisista tallentuu niihin jatkuvasti.

”Kansallisilla rekistereillä on pitkä takamatka”, Lind-roos sanoo.

Muitakin esteitä on. Yksi suurimmista on yhteistyön rakentaminen eri ministeriöiden välillä.

”Olen ollut eniten yllättynyt julkishallinnon työssä-ni siitä, miten eri viranomaiset kilpailevat verissä päin määrärahoista. Viranomaisten välinen kilpailu on meillä olemassa, ja se on uskomatonta. Ja kansalaisen kannalta vahingollista”, Valli sanoo.

”Ihmiset ovatkäveleviä antureita.”