Karkaakometsäteollisuus

Suomesta?

44 SUOMEN KUVALEHTI | 12–13/2005

� Jussi Pesonen on ollut runsaan vuoden UPM:n toimitusjohtaja.

T e k s t i T e p p o T i i l i k a i n e n � K u v a t P e t r i K a i p i a i n e n

Suomi ei ole enää kilpailukykyinen,joten metsäteollisuuden suuret

investoinnit valuvat vääjäämättä ulkomaille. UPM:n toimitusjohtaja

Jussi Pesonen vakuuttaa kuitenkin, että tulevaisuus on omissa käsissämme.

etsäteollisuus on ollut vuosikymmenetSuomen kansantalouden tanakka tuki-pylväs, mutta onko näin myös jatkossa?

Metsäyhtiöt ovat kansainvälistyneet jayhä suurempi osuus tuotannosta meneeulkomaille.Onko metsäteollisuus hylkää-

mässä Suomen ja siirtymässä lopullisesti edullisenraaka-aineen ja halvan työvoiman maihin?

Vastausta on paras kysyä uuden polven paperiteol-lisuusjohtajalta Jussi Pesoselta, joka nostettiin vuosisitten metsäjätti UPM-Kymmenen vetäjäksi.UPM onmaailman kolmanneksi suurin paperintuottaja, ja lä-hes puolet yhtiön 54 paperikoneesta on jo Suomenrajojen ulkopuolella.

M�

Metsäteollisuuden ratkaisun hetket

46 SUOMEN KUVALEHTI | 12–13/2005

Pesosen työhuone sijaitsee UPM:n pää-konttorin kahdeksannessa kerroksessa Hel-singin Etelä-Esplanadilla. Ikkunasta on hulp-pea näköala Kauppatorille ja sen yli pahim-man kilpailijan Stora Enson pääkonttoriin.

Stora Ensoa johdetaan nykyisin käytän-nössä Lontoosta. Pesosen vakuuttaa, ettäUPM pysyy Helsingissä,vaikka 65 prosenttiayhtiön omistuksesta onkin ulkomailla.

»Me voimme toimia täältä käsin erittäin te-hokkaasti. Minulla ei ole mitään syytä epäil-lä, etteikö yhtiöllä olisi vahvat suomalaisetjuuret myös tulevaisuudessa»,Pesonen sanoo.

Tuotantoa16 maassa

Silti UPM:kin kasvaa tulevaisuudessa ulko-mailla. Sellua keitetään Etelä-Amerikassa japaperikoneita rakennetaan Kiinaan.

Kolme neljäsosaa UPM:n investoinneistamenee Suomen rajojen ulkopuolelle.Yhtiöl-lä on tuotantolaitoksia 16 maassa.Tuorein jät-tihanke on Uruguayn sellutehdas, jossa UPMon enemmistöosakkaana.

Tehtaan rakentaa UPM:n ja Metsäliitonyhteisyritys Metsä-Botnia, ja se maksaa 830miljoonaa euroa. Kysymyksessä on suurinsuomalainen suora investointi ulkomaillekautta aikojen.

Tehtaan on määrä käynnistyä syksyllä2007. Se tuottaa yli miljoona tonnia selluavuodessa eli huomattavasti enemmän kuinUPM Pietarsaaressa, jossa on yksi maailmansuurimmista ja nykyaikaisimmista selluteh-taista. Uruguayihin lähdön perustelut ovatselvääkin selvemmät: sellunteko on sielläpuolet halvempaa kuin Suomessa.

»Uruguayn tehdas on hyvin moderni. Siitätulee erittäin pitkälle automatisoitu, joten seon myös hyvin tehokas», Pesonen sanoo.

UPM:n tuotanto alkoi kansainvälistyä laa-jamittaisesti 1980-luvulla Walesin Shottonista.Tehdas toimii edelleen, mutta kaikki ulko-maiset hankkeet eivät ole onnistuneet. UPMjoutui 1990-luvulla Indonesiassa ympäristön-suojelijoiden hampaisiin, ja Kanadasta viisivuotta sitten ostettu Miramichin tehdas ontuottanut tappioita. Sitä paitsi tehdas menisyksyllä lakkoon, joka jatkuu edelleen.

Viisi vuotta sitten yhtiö yritti ostaa ame-rikkalaisen paperiyhtiön Championin muttavetäytyi hankkeesta kalkkiviivoilla, koska seosoittautui liian kalliiksi.

Pesonen korostaa, että ulkomaisten inves-tointien kannattavuuslaskelmat tehdään ainahuolella ja myös kulttuurieroihin kiinnitetäänhuomiota.

»Paikallinen kulttuuri on suuri vahvuus,mutta meidän on haettava kullekin paikka-kunnalle parhaiten sopivia toimintamalleja.Tämä asia on kehittynyt yhtiössä hurjasti1990-luvun puolivälistä», Pesonen väittää.

UPM käytti Championista säästyneet rahat

saksalaisen paperiyhtiön Haindlin ostoon.Pe-sonen vastasi itse saksalaisten laitosten so-peuttamisesta osaksi konsernia.

»Haindl on ollut meille erittäin hyvä yri-tyskauppa, sillä organisaatiot onnistuttiin yh-distämään tehokkaasti ja niiden toimintata-poja muutettiin asiakaslähtöisempään suun-taan. Se aloitti UPM:ssä uuden dynaamisenvaiheen», hän arvioi jälkikäteen.

Metsäteollisuudenrooli pienenee

Kansainvälistyminen on tehnyt UPM:stä,Stora Ensosta ja M-realista merkittäviä pelu-reita maailmanmarkkinoilla, mutta samallametsäteollisuuden rooli Suomessa on pie-nentynyt. Sen osuus Suomen tavaraviennistäoli vielä 1970-luvulla lähes puolet, mutta nytse on supistunut noin neljännekseen.

Metsäsektori muodostaa reilut seitsemänprosenttia bruttokansantuotteesta. Ala työl-listää suoraan 55 000 ihmistä, mutta määrä

nousee jopa 200 000:een, jos kaikki välillisetvaikutukset lasketaan mukaan.

Luvut supistuvat tulevaisuudessa vääjää-mättä. Pienimpiä paperikoneita on jo suljet-tu, eikä tuotantoa voi enää kasvattaa Suo-messa.

»Maailma muuttuu nopeasti ympärilläm-me, eikä mikään ole enää itsestään selvää.Uudet investoinnit menevät sinne, missä onraaka-aineita, ja missä markkinat kasvavat»,Pesonen sanoo.

»Mutta metsäteollisuus voi pysyä jatkossa-kin merkittävänä tekijänä Suomessa, jos kil-pailukyvystä huolehditaan. Kyllä UPM ke-hittää täällä parhaita yksiköitään myös tule-vaisuudessa.»

Pesonen korostaa toistuvasti, että metsä-teollisuuden kohtalo on suomalaisten omissakäsissä. Menneisiin vuosikymmeniin verrat-tuna tilanne on kuitenkin toinen, sillä apuunei voi enää huutaa valtiovaltaa ja devalvaa-tiota.

»Meidän on ratkaistava nämä ongelmatteollisuuden sisällä. Meidän on parannettavatyön tuottavuutta», hän sanoo.

Seisokkeja enemmänkuin muualla

Pesonen korostaa, että Suomessa on hyväthenkiset ja taloudelliset resurssit. Suomenmetsät ovat kuitenkin täydessä käytössä, jo-ten raaka-aineita on hankittava joka tapauk-sessa muualta.

»Kilpailukykyä ei voi luoda Suomessaenää kasvun kautta. Suomalainen kuitupuuon hyvää, mutta se on kallista. Uudet kuidut,kuten akasia ja eukalyptus,kasvavat kahdek-sassa vuodessa korjuukypsiksi, kun suoma-lainen tukkipuu kasvaa kymmeniä vuosia.»

Myös paperiteollisuuden seisokit painavatkilpailukykyä. Pesosen mukaan tämä näkyytuottavuuseroina yhtiön sisällä.UPM:n ulko-maiset yksiköt työskentelevät myös joulunaja juhannuksena, joten ne tekevät kesä- jajoulukuussa selvästi parempaa tulosta.

Pesonen muistuttaa, että kysynnän kasvutulee Aasiasta eikä Euroopasta. Toinen on-gelma Suomen kannalta on se, että paperi-työläisille maksetaan täällä huikeita palkko-ja, jos niitä verrataan Aasian tai Etelä-Ame-rikan maihin.

»Paperin hinta laskee maailmanmarkki-noilla hitaasti, joten kustannuksia on pys-tyttävä pudottamaan samassa tahdissa. Pal-kankorotukset ja seisokit lisäävät paineita.»

Pesonen uskoo, että metsäteollisuudessanähdään vielä merkittäviä rakennemuutok-sia. Suurista yhtiöistä tulee globaaleja yrityk-siä.Pienet yhtiöt voivat menestyä paikallises-ti, mutta keskisuuret katoavat.

»UPM aikoo kuitenkin menestyä.Se on tu-levaisuudessa yksi niistä suurista yhtiöistä,joilla on kyky toimia maailmanlaajuisesti.» �

UPM:n henkilöstöSuomi 18 720Saksa 4 311Iso-Britannia 1 852Ranska 1 712USA 1 571Kanada 1 296Kiina 1 109muut 2 862Yhteensä 33 433

� UPM on liikevaihdolla mitattunaSuomen neljänneksi suurin yritysNokian, Stora Enson ja Fortuminjälkeen.

Suurimmat metsäyhtiötliikevaihto mrd. euroa

International Paper, USA 20,0Stora Enso, Suomi 12,4SCA, Ruotsi 9,9UPM, Suomi 9,8M-real, Suomi 5,5Sappi, Etelä-Afrikka 3,7Norske Skog, Norja 3,0

� Metsäteollisuus on kokenut viime vuosina suuria muutoksia, kun yhtiötovat fuusioituneet ympäri maailman.Yritysten koko on kasvanut ja alakeskittynyt. Suomessa metsäyhtiöidenmäärä on pudonnut 30 vuodessa 16:sta neljään.

4712–13/2005 | SUOMEN KUVALEHTI

On helmikuun ensimmäinen päi-vä 2005. Toimitusjohtaja JussiPesonen, 44,seisoo UPM:n pää-konttorissa puhujakorokkeellaja selostaa yhtiön viime vuodentulosta kymmenille saliin ah-tautuneille toimittajille ja sijoi-tusanalyytikoille.

»Kannattavuus oli heikko, mutta parane-maan päin»,Pesonen sanoo.Hän esittelee tu-loksen englanniksi, kuten kansainvälisenpörssiyhtiön toimitusjohtajan kuuluukin.Hänpuhuu englantia vaivattomasti,mutta vahval-la suomalaisella korostuksella.

Pesonen vaikuttaa rennolta ja asiantunte-valta myös haastattelutilanteessa. Hän onUPM:n työntekijöille yksinkertaisesti »Jussi»,sillä hän ei kuulemma piittaa muodollisistahierarkioista.

Pesonen kiertää paljon kentällä ja häntä pi-detään edeltäjäänsä avoimempana johtajana.Matkapäiviä kertyy vuodessa yli sata. Niistäsuurin osa ulkomailla.

Pesonen tuntee UPM:n läpikotaisin, sillähän ollut yhtiön palveluksessa 18 vuotta, ko-ko työikänsä.Sitä paitsi hän on yhtiössä jo toi-sen polven johtaja. Hänen isänsä Jori Peso-nen toimi aikoinaan Kajaanin tehtaan johta-jana.

Jussi Pesonen on uuden ajan patruuna yri-tyksessä, joka työllistää kymmeniätuhansiaihmisiä yli 70 maassa. Pesonen on iso mies janäyttää ikäistään vanhemmalta. Hän kuuluuuuteen nelikymppisten huippujohtajien su-kupolveen, joka ei enää rakenna isänmaatavaan sopeuttaa sen vaikka väkisin globaaliinmarkkinatalouteen.

Pesonen sanoo näkevänsä edessä olevatongelmat haasteena.Hän korostaa,että myössuuren yhtiön on pystyttävä toimimaan asiak-kaan lähtökohdista ja reagoitava nopeasti.Mutta yhtä tärkeää on kilpailukyky.

Niemelänperintöprinssi

Pesonen valmistui diplomi-insinööriksi Ou-lun yliopistosta 1988. Hän aloitti jo ennen val-mistumistaan käyttöinsinöörinä Jämsänkos-

ken tehtaalla. Sen jälkeen hän oli tuotanto-yksikön johtajana Kajaanin, Kaukaan jaShottonin tehtailla ja kohosi 40-vuotiaana ko-ko konsernin paperiteollisuuden johtajaksi.

Pesosta pidettiin jo tuolloin toimitusjohta-ja Juha Niemelän perintöprinssinä. Tie hui-pulle varmistui viime vuoden alussa, kun Pe-sonen nimitettiin konsernin operatiivisestatoiminnasta vastaavaksi johtajaksi ja Nieme-län varamieheksi.

Pesonen ehti olla kakkosmiehenä vajaankuukauden, kun Niemelä joutui lähtemään57-vuotiaana kovan kohun saattelemana.Eroselitettiin luonnolliseksi sukupolvenvaihdok-seksi, ja Niemelä väitti itsekin lähtevänsä va-paaehtoisesti eläkkeelle.Asiaa ihmeteltiin jul-kisuudessa,sillä ero tuli yllättäen ja ilman siir-tymäaikoja.

Myöhemmin on arveltu, että johtajanvaih-dos liittyi UPM:ään kohdistuneisiin kartelli-tutkimuksiin. Ne alkoivat viime keväänä senjälkeen, kun konsernin hallitus oli ottanutoma-aloitteisesti yhteyttä EU:n, Kanadan jaYhdysvaltojen kilpailuviranomaisiin. Vasta-lahjaksi UPM välttyi tuntuvilta rangaistussa-

koilta ns. armahduslakien perusteella. UPMvaikenee tutkimuksista toistaiseksi.

Yhtiöstä tehtiin selväksi hyvissä ajoin en-nen Pesosen haastattelua, ettei kartellia jaNiemelän lähtöä koskeviin kysymyksiin vas-tata. Eikä vastattu. �

Jussi Pesonen kuuluu uuteenjohtajasukupolveen, joka ei

piittaa vanhoista hierarkioista.

� Jussi Pesonen on UPM:ssä toisenpolven johtaja. Hänen isänsä toimiaikoinaan Kajaanin tehtaan johtajana.

Kuka?Jussi Pesonen� ikä: 44� syntymäpaikka: Helsinki� kotipaikka: Espoo� koulutus: diplomi-insinööri� työ: UPM:n toimitusjohtaja� perhe: vaimo ja kaksi poikaa� harrastukset: veneily, mökkeily,laskettelu, tennis

Jussi on uuden ajan patruuna

Metsäteollisuuden ratkaisun hetket

�

48 SUOMEN KUVALEHTI | 12–13/2005

Toimitusjohtaja Jukka Härmälällä olikuukausi sitten huonoja uutisia Sto-ra Enson suomalaisille ja ruotsa-laisille työntekijöille.Hän kertoi Da-gens Nyheterin haastattelussa, etteiyhtiö tee enää merkittäviä inves-tointeja Suomeen saati koko Eu-rooppaan.

»Haastattelu on herättänyt täällä keskus-telua,vaikkei asia tullutkaan yllätyksenä.Yh-tiön johto on puhunut tuohon suuntaan jovuosia», sanoo pääluottamusmies Arto Ker-vinen Lieksassa Stora Enson Pankakoskenkartonkitehtaalla.

Stora Enso on maailman suurin paperin jakartongin tuottaja. Yhtiö on investoinut yhäenemmän ulkomaille siitä lähtien, kun se os-ti amerikkalaisen paperiyhtiön ConsolidatedPapersin viisi vuotta sitten lähes viidellä mil-jardilla eurolla. Hanke tuli tolkuttoman kal-liiksi,mutta se ei pelästyttänyt konsernin joh-toa. Yhtiö rakentaa parhaillaan suurta sellu-tehdasta Brasiliaan.

Kervisen mielestä investointeja kaivat-taisiin kipeästi myös Pohjois-Karjalaan. Pan-kakosken kartonkikoneet ovat 25 vuottavanhoja, eikä tehtaalla ole tehty merkittäviäuudistuksia sen jälkeen, kun kiinteä polttoai-neen höyryvoimalaitos otettiin käyttöön1999.

»Ajan henki tuntuu olevan sellainen, ettäinvestointirahat menevät itäisiin ja lämpi-mämpiin maihin.»

Tulevaisuusvaakalaudalla

Pankakosken tehdas juhli pari vuotta sittensatavuotista taivaltaan. Se oli aikoinaan yksiEnso Gutzeitin kolmesta tukijalasta, muttanykyisin se on pieni nappula Stora Enson ko-konaisuudessa.Tehtaan liikevaihto on noin 60miljoonaa euroa vuodessa eli alle puoli pro-senttia koko konsernin myynnin arvosta.Konsernin pääkonttori on Helsingissä, muttayhtiötä johdetaan käytännössä Lontoosta.

Pankakosken tehdas sijaitsee Lieksassakaukana markkina-alueilta. Raaka-aineidensaannin kannalta syrjäinen sijainti on kuiten-

kin vahvuus. Tehdas saa kuusipuuta Pohjois-Karjalan metsistä ja sellua Enocellin tehtaal-ta, joka sijaitsee Uimaharjussa 50 kilometrinpäässä.

Pankakoskella on valmistettu perinteisestierilaisia puupahveja, joita käytetään mm.olutlasien alustoissa ja taulujen kehyksissä.Niiden kysyntä on kuitenkin hiipunut. Sa-moilla tuotteilla kilpaillut Vääräkosken teh-das lakkautettiin Ähtärissä vajaat kymmenenvuotta sitten.

Pankakoski on sinnitellyt kymmeniä vuosiakannattavuuden rajoilla, ja tulevaisuus on ol-lut jo monta kertaa liipaisimella.

Vaikeimmat hetket elettiin 1990-luvunalussa. Kartonkitehdas menetti hetkessä kol-manneksen liikevaihdostaan, kun vienti ty-rehtyi Neuvostoliiton hajoamiseen ja Euroo-pan hylsykartonkimarkkinat mullistuivat täy-sin.

»Se oli niin paha romahdus, että tippa mei-nasi tulla silmään»,henkilöstöpäällikkö Mau-ri Karhapää muistelee.

Hänen mukaansa Pankakoski oli vaaka-laudalla myös silloin, kun Enso ja Stora fuu-sioituivat 1998 suomalais-ruotsalaiseksi met-säjätiksi. Harkinnan jälkeen konsernin johtopäätyi kuitenkin sulkemaan kilpailevanMölndalin kartonkitehtaan Ruotsissa.

Uusiatuotteita

Pankakoski on kestänyt mullistukset, koskatehdas on pystynyt kehittämään uusia kar-tonkituotteita, joilla riittää kysyntää ympärimaailman. Viime vuosina on satsattu erityi-sesti kartonkilajiin, jota käytetään elintarvi-keteollisuuden valmisruokapakkauksissa.Tehdas valmistaa myös mm.viinapullojen taxfree -pakkauksissa käytettävää taivekarton-kia.

»Olemme parantaneet tuotteiden laatua jatuottavuutta niillä vähillä investointirahoilla,jotka olemme saaneet», toimitusjohtaja AriKotilainen sanoo.

Pankakosken tehdas on tärkeä koko Liek-san kannalta. Se on 14 000 asukkaan kau-pungin suurin teollinen työpaikka, vaikka

henkilöstön määrä on pudonnut alle puo-leen 1980-luvun alun huippuvuosista.

»Työntekijöitä on nyt reilut 200, muttamäärä supistuu vielä jonkin verran. Vähen-nykset on kuitenkin pystytty toteuttamaanluonnollisen poistuman kautta ja muuten so-pimalla», Karhapää korostaa.

Pankakosken kapasiteetti on 95 000 tonniakartonkia vuodessa, josta valtaosa meneevientiin.

Suurimmat asiakkaat ovat Euroopassa jaYhdysvalloissa, mutta myyntiä on jonkinverran myös Etelä-Amerikkaan ja Austra-liaan.

Kotilaisen mukaan tehtaan toista karton-kikonetta pitää modernisoida lähivuosina,jotta tehdas pystyisi vastaamaan kiristyväänkilpailuun.

»Investointeja pohditaan kuitenkin ainapuhtaasti bisnesmielessä, joten niiden on ol-tava tietysti kannattavia Stora Enson näkö-kulmasta», hän sanoo.

Rahaa Helsinginherroilta

Takavuosina pankakoskelaiset juoksivat kar-valakkilähetystöinä Helsingissä peräämässärahaa hankkeisiinsa. Kartonkitehdas kuuluituolloin valtionyhtiö Enso Gutzeitiin, jotenpoliittinen painostus tuotti monesti tulosta.

Pääluottamusmies Kervinen muistaa ol-leensa mukana viimeisellä reissulla 1990-lu-vun alussa.

»Kävimme eduskunnassa sekä kauppa- jateollisuusministeriössä. Nyt ei enää kannatalähteä, sillä meidän pitäisi matkustaa ilmei-sesti Lontooseen asti», hän hymähtää.

Kervinen uskoo kuitenkin, että Pankakos-ki kestää myös jatkossa, jos Stora Enso pitääsen tuottamat elintarvikepakkauskartongitvalikoimassaan.

Toimitusjohtaja Kotilainen muistuttaa ta-louden realiteeteista.

»Porukka uskoo täällä, että selviydymme,kun olemme kerran selviytyneet tähänkin as-ti. Nykymaailmassa perinteet eivät kuiten-kaan paljon paina. Tehtaan tulevaisuus riip-puu sen tuloksentekokyvystä.» �

Pankakoskikamppailee olemassaolostaan

T e k s t i T e p p o T i i l i k a i n e n � K u v a t P e t r i K a i p i a i n e n

Myös Stora Enson investoinnit

valuvat pääasiassa ulkomaille.

Uhanalaisen Pankakosken kartonkitehtaan

väki ei ole valmis panemaan lappua

luukulle vaan panostaa tuotekehitykseen.

4912–13/2005 | SUOMEN KUVALEHTI

Stora Enson henkilöstöSuomi 13 820Ruotsi 8 848 Saksa 4 734USA 4 644Venäjä 1 710muut 10 023Yhteensä 43 779

� Pankakosken kartonkitehtaalla on 205 työntekijää. Tehtaan liikevaihto on 0,5 prosenttia Stora Enson liikevaihdosta.

Metsäteollisuuden ratkaisun hetket

� Pääluottamusmies Arto Kervinenseuraa, kun huoltomiehet vaihtavatkartonkikoneen viiraa Stora EnsonPankakosken tehtaalla.