Jylkkäri 10/2015

Jyväskylän ylioppilaslehti 23. marraskuuta – 13. jouluuuta 2015 55. vuosikerta

10

Hongkongin asuntoloissa

riekutaan raittiisti

Virustutkija matti jalasVuori

popularisoi tiedettä

HIljaIset kIskot

Vain HarVat ruotsalaiset

tuleVat VaiHtoon suomeen

akateeminen stand up

-koomikkoHelena pÖllänen

HyÖnteisistä saa HyVää Välipalaa

Vertailussa jyu ja aurinkokunta

on trendikästä Haukkua laHtea

Jyväskylän ylioppilaskunnan edustajistovaalit on saatu päätökseen ja uudet edaattorit ovat selvil-lä. Jylkkärin puolesta haluan onnitella kaikkia vaa-leissa menestyneitä ja lohduttaa pettymyksen ko-keneita.

Vaali-ilta sujui Rentukan hämyisessä valaistuk-sessa erittäin hyvin. Tipoittain saapuneet äänestys-

luvut varmistivat myös sen, että jännitys rakentui pitkän kaavan mukaan, jolloin tunnelma parani jatkuvasti kohti illan huipennusta.

Ilman parempaa tietoa voisi epäillä, että JYYn johtopor-ras viivytteli tahallaan ääntenlaskennan kanssa varmis-taakseen parhaan mahdollisen loppuhuipennuksen.

KoKonaisuutena vaalit olivat mielenkiintoiset ja yllä-tykselliset. Vaalivoittajaksi selvisi vähemmän yllättävästi Pörssi&Dumppi, jonka vahva ehdokaslista jyräsi muut jo pituudellaan.

Onnistujiksi lasketaan ehdottomasti myös JYYn vih-reät opiskelijat ja Alvarin unioni. Vihreät nosti paik-kamääränsä edustajistossa kahdeksaan. Ensimmäis-tä kertaa kisaan mukaan lähtenyt Alvarin unioni ka-pusi puolestaan hienosti vaalien kolmannelle sijalle seitsemällä paikallaan.

Vaalien pettymyksiin luetaan kokoomus- ja kes-kustaopiskelijat, jotka molemmat menettivät kak-si edustajistopaikkaa. Suurimman kolhun sii-peensä sai kuitenkin JYYn demariopiskelijat, jo-ka menetti näissä vaaleissa kaikki kolme paik-kaansa. Myös ensimmäistä kertaa mukaan

viime viikolla joukko yli-opistolaisia allekirjoitti kannanoton, jossa vastus-tetaan hallituksen suun-nittelemia koulutusleik-

kauksia. Allekirjoittaneet ovat valmiita työtaisteluun, mikäli tilanne ei muutu. Allekirjoituksia kertyi julkilausumaan parissa viikossa 350 ja allekirjoitusten keräys jatkuu yhä. Tiistaina kaikki kes-keiset yliopistojen henkilöstö- ja opis-kelijajärjestöt vaativat leikkausten pe-ruuttamista Helsingin Sanomissa. Yli-opistolaisten selkeä viesti leikkauksia vastaan kertoo, että huoli on todellinen.

On aivan selvää, että leikkaukset heikentäisivät yliopistojen toimintaa merkittävällä tavalla. Jo nyt useita teh-täviä jätetään täyttämättä yliopistoissa eri puolilla Suomea, koska rahaa ei yk-sinkertaisesti ole. Samaan aikaan halli-tus vaatii entistä tehokkaampaa kurot-telua kohti maailman huippua, mutta tämä olisi siis saavutettava entistä niu-kemmin resurssein. Käytännössä yhtä-lö on mahdoton: heikentyvillä resurs-seilla tutkimuksen ja opetuksen laatu tuskin paranee. Leikkauksilla on myös kertautuvat seuraukset, jotka näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.

Opetusministerin mukaan tutki-muksesta olisi saatava enemmän ir-ti ja tulosten kaupallistamista olisi pa-rannettava. Kukapa ei haluaisi vähän

tehokkaampaa toimintaa, missä vain. Mutta mitä tällä ajetaan takaa? Entis-tä nopeammin mitattavia tuloksia suo-raan yritysmaailman tarpeisiin? Entistä vähemmän oppiaineita ja monimuotoi-suutta? Ongelmia syntyy, jos yliopisto-jen perustehtävä hukataan eikä resur-seja riitä perusopetukseen ja siihen liit-tyvään tutkimukseen. Tai jos tuloksel-lisuuden nimissä yliopistoissa tehtävä tutkimus kapenee. Opetuksen ja tut-kimuksen tulisi antaa välineitä kasvaa ja kehittyä, avata ajattelua ja synnyttää oivalluksia. Tutkimuksen tulisi esittää kysymyksiä, joihin emme tiedä vasta-uksia etukäteen. Tutkimuksen inno-vatiivisuutta on turha vaatia, jos mo-nimuotoiselle tutkimukselle ja opetuk-selle ei ole tilaa.

Olen työskennellyt useissa eri yli-opistoissa Suomessa ja ulkomailla. Oman urani aikana olen nähnyt suo-malaisen tutkimuksen kansainvälis-tyneen ja professionaalistuneen hyvin nopeasti. Olen nähnyt kilpailun kiris-tyvän, resurssien vähenevän ja epävar-muuden lisääntyvän. Yhä suurempi ai-ka työstä kuluu ulkopuolisen projekti-rahoituksen hakemiseen, niin profes-soreilta, lehtoreiltakin kuin projektitut-kijoiltakin. Tässä tilanteessa hallituksen esittämät leikkaukset ja samanaikaiset toiveet entistä tehokkaammasta huip-putuotannosta tuntuvat käsittämättö-

miltä. Tuntuu myös käsittämättömäl-tä, että vertailussa muiden maiden me-nestykseen ministeriö ei ota huomioon sitä rahoituspohjaa, mistä muiden me-nestys ponnistaa.

Hallituksen leikkaukset vaarantavat yliopistojen perustehtävän ja heiken-tävät opetuksen ja tutkimuksen laatua. Juuri tästä yliopistoissa ollaan huolis-

saan. Hallitus väittää, ettei meillä ole varaa olla leikkaamatta koulutukses-ta. Olen täysin eri mieltä: meillä ei yk-sinkertaisesti ole varaa näihin leikka-uksiin.

Professori (MA) Kaarina NikunenViestinnän laitos,

Jyväskylän yliopisto

Edarivaalit kaipaavat nostetta

leikkauksiin ei ole varaa

kisaan lähteneet akateemiset perussuomalaiset joutuivat pettymään, kun ryhmän jokainen ehdokas jäi rannalle.

Yhtä kaikki, vaali-ilta tarjosi suurta jännitystä, karvaita pettymyksiä, riittävästi janojuomia ja onnellisia halauksia.

Mutta ei. Vaalivalvojaisten hyvän tunnelman takana lymyi-lee karu totuus siitä, että edustajistovaalit eivät liikuta vä-keä kampuksella. Toisin sanoen aivan liian harva opiskeli-ja välittää vaalituloksesta tai eri edustajistoryhmien poliit-tisesta pelistä.

Vaalien äänestysprosentti laski hiukan edellisistä karke-loista, kun vain joka viides Jyväskylän yliopiston opiskelijois-ta kävi antamassa äänensä edustajistovaaleissa. Äänestyspro-sentti oli samalla kaikista Suomen yliopistoista heikoin.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on jo tarjottu sähköisen äänestämisen puuttumista. Lähes kaikissa muissa yliopis-toissa sähköinen järjestelmä on jo käytössä. Toivottavasti tämä puute korjataan seuraaviin vaaleihin mennessä.

Lappuäänestys ei kuitenkaan selitä koko totuutta. Kam-puksella on epäsuhta edustajistoon pyrkivien ehdokkai-den innokkuuden ja riviopiskelijan kiinnostuksen välillä. JYYn sisällä keskustelu on usein kiivasta ja poliittinen työ todellista. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan näy tavallisil-le opiskelijoille.

Tästä epäsuhdasta osasyy kuuluu varmasti JYYlle it-selleen ja osa edustajistoryhmille. Myös Jylkkäri voi kat-

soa asiassa peiliin. Seuraavien vaalien tärkein tavoite kautta linjan onkin äänestysprosentin nostaminen.

Jaakko [email protected]

Kansan ääniPuhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua.

vain joka viides jyväskylän yliopiston opiskelijoista kävi antamassa äänensä edustajistovaaleissa.

w w w.s ohwi .f i

sohwi’s sTUDENT BURGERs!beef, chicken & vegan

9,90€ kploPisKELiJAKAhVi / -TEE

1€ kuppi

VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA!MYÖs MUiTAoPisKELiJATARJoUKsiA!

TsEKKAA UUDET NETTisiVUT:

Va asankatu 2 1 JY VÄs KYL Ä

Ti-LAKLo

22-23

Pääkirjoitus2

Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015

kansan ääni

Kartalla

Tule Tekemäänkanssamme Jylkkäriä!Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa-vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.Mitään aiempaa kokemusta em-me edellytä, vaan olemme paikal-la auttaaksemme mahdollisim-man monia luomaan itse kaupun-

kiin lehden, jota opiskelijat halu-avat tehdä ja lukea.

ke 25.11.seuraava avusTaJapalaveriilmoiTukseT

Valto Merta: 044 9880 408 [email protected]

Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 14.12.

Jylkkärin ToimiTusOpinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä[email protected]äätoimittaja: Jaakko [email protected]. 045 137 1957

Toimittaja: Arimo Kerkelä[email protected]. 050 353 3362

Kuvaaja-graafikko: Unto [email protected]. 050 353 2676

Kannen kuva: Unto LuotoPainos: 6000 kplPainopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkolawww.botniaprint.fi

ISSN 0356-7362

3


”FysiiKKA OLi VAin Lähinnä LAsKeMisTA, KUn TAAs MUA Ois KiinnOsTAnUT POhTiA eriLAisiA

AsiOiTA, KUTen PirU eTTä JUPiTer On isO!”Ismo Leikola muisteli fysiikan opintojaan Jylkkärissä 8/2011

Universumi on niin iso paikka, ettei sen koosta ota mitään tolkkua.Oman aurinkokuntamme voi kuitenkin hahmottaa, kun sitä vertaa Jyväskylän yliopistoon.

nepTunuksen kaasukehässä on ha-vaittu aurinkokuntamme suurin tuulen-nopeus 2000 kilometriä tunnissa (noin 560 m/s). Vertailun vuoksi Suomea al-kusyksystä riepotellut Valio-myrsky porhalsi Jyväskylässä ainakin 70 kilo-metrin tuntinopeudella (19 m/s).

JupiTerilla on enemmän kuita kuin Jy-väskylän yliopistolla rakennuksia. Yliopis-tolla on Jyväskylän kampuksilla toimintaa noin 40 rakennuksessa, kun taas Jupi-terilla tiedetään olevan ainakin 67 kuuta, mikä on aurinkokunnan ennätys.

nasan New Horizons -luotain saavutti (kääpiö)planeetta Plu-ton tämän vuoden heinäkuus-sa. Projektin kokonaisbudjet-ti on arviolta 700 miljoonaa dol-laria. Samalla summalla Jyväs-kylän yliopisto pyörisi noin kol-men vuoden ajan.

marsin Olympus Mons on aurinko-kuntamme planeettojen korkein vuori. Noin 22-kilometrinen sammunut tuli-vuori on 150 kertaa korkeampi kuin Jy-väskylän yliopiston korkein kukkula, 146 metriin yltävä Ylistönmäki.

venuksen matka auringon ympäri kestää 224,7 päivää. Mikäli yliopisto-opiskelija opiskelisi yhtäjaksoises-ti yhden Venuksen kierron ajan, saisi hän kerättyä kandidaatin tutkintoon vaadittavat 180 opintopistettä ja 20 lisäpistettä päälle, kun yksi opinto-piste vastaa 27 tunnin opiskelua.

aurinkokunTamme pienimmän planeetan Merkuriuksen ympärys-mitta on 15 000 kilometriä. Toisin sanoen planeetan kehä on 6800 kertaa pidempi kuin 2,2 kilometrin taival Kortepohjan ylioppilaskylästä yliopiston kirjastolle.

TeKSTIT Ja grafIIKKa: arIMO KerKeLä (grafIIKKa eI OLe MITTaKaaVaSSa.)

Uutiset4


Vaihto Suomessa ei kiinnosta ruotsalaisiaopiSkelu. Ruotsi pitää pintansa suomalaisten vaihtoon lähtijöiden kestosuosikkina, mutta Suomi ei näytä läntisten naapureidemme silmissä yhtä hohdokkaalta.

teksti Hinni Hirvonen kuvitus Markku Mujunen

Viimeisen viiden vuoden ai-kana Ruotsi on vuosittain mahtunut yliopiston vii-den suosituimman vaih-tokohteen joukkoon. Myös

Saksa, Iso-Britannia ja Espanja kohoa-vat kärkisijoille.

Viime vuonna Ruotsi sijoittui yliopis-ton opiskelijavaihtokohteista viiden-neksi suosituimmaksi, kun sinne suun-tasi 27 opiskelijaa.

Sen sijaan viimeksi Jyväskylässä opis-

keli ruotsalainen vaihto-oppilas vuon-na 2012. Kasvatustieteellisessä tiede-kunnassa on lisäksi ollut viime vuonna kirjoilla yksi vaihto-opiskelija, joka kui-tenkin suoritti opin-tonsa Kokkolan yli-opistokeskus Chyde-niuksessa.

Vuonna 2014 Jyväs-kylässä koko tutkin-toaan suoritti yksi ja jatko-opintoja neljä ruotsalaista.

YkSi SYY ruotsalaisten vähäiselle kiin-nostukselle Suomea kohtaan lienee kieli.

”Suomalaiset hyötyvät työelämäs-sä ruotsin kielestä, mutta suomesta ei ole ruotsalaisille samanlaista hyötyä”, Laura Laamanen kansainvälisistä pal-veluista mainitsee.

Kasvatustieteellisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnitteli-ja Elisa Heimovaara epäilee erilaisen

opiskelumallin se-littävän eroja. Esi-merkiksi Tukhol-man yliopistossa kurssit opiskellaan jopa viidentoista pisteen moduulei-na. Suomessa opis-kellaan pienempiä kokonaisuuksia, jol-loin suurempi kurs-simäärä voi kauhis-

tuttaa tottumattomia.

Mitä SanoVat itse ruotsalaiset?Göteborgin yliopistossa japania ja

sukupuolentutkimusta opiskeleva Nora Jansson arvelee, että Suomi vai-kuttaa ruotsalaisten silmissä liian sa-manlaiselta.

”Esimerkiksi Helsinki on ilmastol-taan, arkkitehtuuriltaan ja kulttuu-riltaan kuin Tukholma. Menisin mie-luummin Tukholmaan, jonne pääsee nopeasti junalla.”

Göteborgin kansainvälisten opiske-lijoiden järjestössä aktiivisesti toimiva Jansson ei tunne ketään, joka olisi ollut vaihdossa Suomessa tai edes Pohjois-maissa. Jansson aikoo suorittaa maiste-rinopintonsa ulkomailla, eikä Suomi-kaan ole poissuljettu vaihtoehto.

”Kohdemaata tärkeämpi on itse oh-jelma”, Jansson huomauttaa.

Maria Sundin päätyi suorittamaan vaihto-opintojaan Helsinkiin Aalto-yli-opistoon tuttavan suosituksesta.

Teknologia-alalla pohjoismainen osaaminen on suuressa arvostuksessa, mikä houkuttelee Suomeen opiskeli-joita myös länsinaapurista. Moni Sun-dinin kurssikavereista suuntasi Norjaan

Vaihtokohdetta Valitessa suomea ei Vain tule

ajatelleeksi.

5


Jyväskylän yliopiston ylioppilas-kunnan edustajistovaalit päättyivät tänä vuonna Järjestöjen ääni -vaali-renkaan voittoon. Vaalien voittajaksi nousi Pörssi&Dumppi 11 paikalla (+2 viime vaaleista). Lisäksi Alvarin unio-ni sai seitsemän paikkaa ja Luonnon-tieteilijät kasvattivat edarimääräänsä viiteen paikkaan (+1).

Vaalien toinen suuri voittaja oli en-tisen Grönionin pohjalle perustettu JYYn vihreät opiskelijat kahdeksalla paikalla (+5). Muilla poliittisilla ryh-millä meni sen sijaan heikommin.

Jyväskylän yliopiston vihreän va-semmisto sai läpi kuusi ehdokasta (-1). Sekä kokoomus- että keskusta-opiskelijat menettivät kaksi paikkaa, mutta jatkavat edustajistossa kumpi-kin kahden edustajan voimin.

Pahiten takkiinsa ottivat JYYn de-mariopiskelijat, jotka putosivat edus-tajistosta kokonaan (-3). Myös uutena

ryhmänä mukaan pyrkineet Jyväsky-län akateemiset perussuomalaiset jäi-vät ilman edustajaa.

Jyyn tiedottajan Oskari Rantalan mukaan vaaleissa nähtiin yllättäviä tuloksia.

”Erityisesti demariopiskelijoiden putoaminen edustajistosta oli kyllä sellainen muutos, että en osannut sitä odottaa”, Rantala kommentoi tulosta vaalivalvojaisissa.

Edustajistovaalien äänestyspro-sentti jäi tänä vuonna 20,39 prosent-tiin, mikä on hieman vähemmän kuin viime vaaleissa. Samalla se on koko maan alhaisin äänestysprosentti.

Äänestysprosenttin todennäköisesti vaikutti se, ettei Jyväskylässä ole vie-lä saatu käyttöön sähköistä äänesystä. Sähköinen äänestys pyritään saamaan mukaan ensi vaaleihin.

Arimo Kerkelä

Järjestöryhmät veivät voiton hiljaisissa edarivaaleissa

Pörssi&Dumppi tuuletti voittoaan vaalivalvojaisissa Rentukassa 4. marraskuuta.

yliopistoväki kamppailee korkea-kouluja kurmottavia hallituksen kou-lutusleikkauksia vastaan.

Suomen ylioppilaskuntien liit-to SYL, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammatijärjes-tö OAJ, Tieteentekijöiden liitto, Pro-fesssoriliitto ja Yliopistojen ja tutki-musalan henkilöstöliitto YHL vaati-vat yhteisessä vetoomuksessaan sa-tojen miljoonien eurojen koulutus-

leikkausten perumista. Vetoomusta jaetaan sosiaalisessa mediassa hash-tagilla #yliopistovetoomus.

Leikkauksiin on pyritty vaikutta-maan myös somejakoja kovemmin keinoin. Yhteisessä julkilausumas-sa yli 350 yliopistotyöntekijää esittää poliittista lakkoa, mikäli leikkauksia ei kumota. Lausumassa on mukana 36 Jyväskylän yliopiston työntekijää.

Arimo Kerkelä

yhteiskuntatieteelliset kor-keakoulutetut ry on myöntänyt Vuo-den yhteiskuntatieteellinen pro gra-du -palkinnon Jyväskylän yliopistos-sa opiskelevalle Erno Mähöselle.

Mähösen yhteiskuntapolitiikan ja taloustieteen tutkielma Labour Mar-ket Reforms, Institutions, and the Quality of Employment – Should we all follow German Hartz model in

reforming labour markets? valittiin voittajaksi kymmenen ehdokkaan joukosta. Valinta julkistettiin Yhteis-kuntatieteilijäpäivillä Helsingissä 13. marraskuuta.

Vuoden yhteiskuntatieteellinen pro gradu -palkinto on suuruudel-taan 1500 euroa. Palkinto jaettiin tä-nä vuonna ensimmäistä kertaa.

Arimo Kerkelä

leikkauksiin vastataan hashtagilla ja lakkouhalla

Jyväskyläläisopiskelijan pro gradu -työ palkittiin

Jaakko kinnunen

SuomalaiSet hyötyvät

työelämäSSä RuotSin

kieleStä, mutta

SuomeSta ei ole

RuotSalaiSille SamanlaiSta

hyötyä.

tilastoJazz Ruotsalaisiazvaihto-opiskelijoitazSuo-

menzkorkeakouluissazv.z2014z:z85zz Suomalaisiazvaihto-opiskelijoitazzRuot-

sinzkorkeakouluissazv.z2014:z531zz Jyväskylästäz(jyu)zlähteneitäzvaihto-

opiskelijoitazRuotsissazv.z2014:z27zz Ruotsalaisiazvaihto-opiskelijoitazJyväs-

kylässäzv.z2014:z1z(Kokkola)zzzz Suomalaisetztutkinto-opiskelijatzRuot-

sissaz2014/2015:z1539zz Ruotsalaisetztutkinto-opiskelijatzSuo-

messaz2014:z461zz Ruotsalaisetztutkinto-opiskelijatzJyväs-

kylässä:z5

LÄhde: cimo, JyvÄskyLÄn yLiopisto

ja Tanskaan.”Suomalainen opetus on mieletön-

tä! Haluaisin jatkaa opiskelujani tääl-lä vaihdon jälkeenkin”, Sundin ylistää. Lisäksi kiitosta saa riehakas opiskelija-elämä.

Vaikka teknologia-alalla suomalaista osaamista arvostetaan, myöntää Sun-din, ettei Suomi muuten kohteena hou-kuttele kaikkia ruotsalaisia.

”Vaihtokohdetta valitessa Suomea ei vain tule ajatelleeksi”, Sundin selittää. Toiseksi tekijäksi hän nimeää hanka-lan kielen.

Sundinin kotiyliopisto ei markkinoi-nut erikseen mitään yliopistoa tai oh-jelmaa, vaan kaikki tieto oli etsittävä itse. Toisaalta yliopisto järjesti haluk-kaille Inspiration evening –tilaisuu-den, jossa vaihdosta palanneet kertoi-vat kokemuksistaan. Ruotsiin palattu-aan myös Sundin aikoo suositella Suo-mea ystävilleen.

Myös laaManen peräänkuuluttaa vaihdosta palanneiden palautteen tär-keyttä.

”Yleensä innostus lähtee, kun joku kertoo, kuinka hieno kokemus vaihto on ollut.”

Kansainvälisissä palveluissa ruotsa-laisten ja muiden pohjoismaalaisten vähäistä kiinnostusta Jyväskylää koh-taan on pohdittu yhdessä kansainvä-listen koordinaattoreiden kanssa. Myös Heimovaara kertoo, että hänen pohjois-

maiset kollegansa lähettäisivät mielel-lään enemmän opiskelijoita Suomeen.

Kohdeyliopistoihin on lähetetty esit-teitä, joissa kerrotaan esimerkiksi laajas-ta myös englanninkielisestä opiskelutar-jonnasta, toimivasta opiskelijapalvelusta ja mukavasta opiskelijakaupungista.

”Emme kuitenkaan voi vaikuttaa lähtevän yliopiston markkinointiin”, Laamanen toteaa.

Toisaalta esimerkiksi Tanskasta tuli viime vuonna enemmän hakijoita.

nordplus- Ja Nordlys-ohjelmat toi-mivat verkostoina, jolloin korkeakou-lut sitoutuvat vastaanottamaan vaih-to-oppilaita samanlaisella innolla huo-limatta siitä, lähteekö heiltä saapujan yliopistoon opiskelijaa. Sen sijaan Eras-mus –ohjelmassa laitokset solmivat so-pimuksensa keskenään. Viestintätietei-den laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Sari Mäkikangas kertoo yhdestä ruotsalaisesta yliopistosta, jo-ka oli purkanut Erasmus-sopimuksen viestintätieteiden laitoksen kanssa, kun Ruotsista lähtijöitä ei tullut.

”Toisaalta he sanoivat, että opis-kelijavaihtoa voidaan edelleen tehdä Nordplus-verkoston puitteissa”, Mäki-kangas selventää.

Kaikki kolme haastateltavaa vakuut-tavat, että yhteistyö ruotsalaisten yli-opistojen kanssa jatkuu, vaikka kan-sankodin kasvattien kiinnostus Suo-mea kohtaan pysyisi vähäisenä.

Opiskelu maailmalla6


Kello on 3.38. Hongkong Baptist Universityn käytä-viltä kuuluu rajua räkätys-tä, huutoa ja penkkien ko-linaa.

”Asuntoloiden eri kerrosten olohuo-neet ovat kuin pubeja. Siitä johtuu me-lu”, neljännen eli viimeisen vuoden journalistiikan opiskelija Nathaniel Suen toteaa.

Vain sillä erotuksella, että näissä pu-beissa alkoholia ei saa nauttia. Olohuo-neisiin kokoonnutaankin pääasiassa katsomaan televisiota, pelaamaan kort-ti- tai lautapelejä ja soittamaan esimer-kiksi kitaraa. Arkiöinäkin hongkongi-laiset voivat villiintyä riehumaan aa-muviiteen saakka.

”Olen tyytyväinen, että majoitun nyt yliopiston asuntolassa. Se on hyvin tär-keä ja erottamaton osa yliopistoelämää täällä”, Suen hehkuttaa.

Kaikki eivät kuitenkaan ole aina ol-leet yhtä onnellisia asuntolaelämästä. Nyt myös viimeistä vuottaan ranskaan suuntautuneita eurooppatieteitä opis-

kelevan Kei Ka-hei Cheungin mukaan yksityisyyden puute oli yksi huonoim-mista puolista asuntolaelämässä.

”Pahimmillaan yhdessä pienessä huoneessa asui kolme ihmistä kerros-sängyissä. Myös melu häiritsi. Seinät eivät ole kovin paksuja”, toisena opis-keluvuotenaan asuntolaan majoittunut Cheung listaa.

Tiukat säännöt ja tarkka valvonta kaihersivat samalla Cheungia.

”Joka päivä pitää kävellä kääntöport-tien läpi ja vilauttaa opiskelijakorttia lu-kijaan. Asuntolassa käsitellään myös ai-kuisia kuin esikoululaisina tai ekaluok-kalaisina. Säännöt rajoittavat paljon va-pauksia”, Cheung lataa.

Silti hän pääsääntöisesti nautti asun-tolaelämästään. Cheung olisi halu-kas muuttamaan takaisin kampuksen asuntolaan, jos jonotuslistalta paik-ka uudelleen aukeaisi. Toinen suosittu vaihtoehto on vanhempien luona asu-minen, sillä pieni yksiö kauempana keskustasta maksaa keskimäärin peräti noin 1400 euroa kuukaudessa.

”Baptist Universityssa jokaiselle opis-kelijalle taataan vähintään yksi luku-vuosi majoittua asuntolassa. Minulla pisteet riittivät paikkaan vasta viimei-senä vuonna, koska perheeni asuu niin lähellä kampusta”, Suen puolestaan taustoittaa järjestelmää.

Yhteen vuoteen asuntolaelämä saat-taa usein jäädäkin kovan kilpailun ta-kia. Vuonna 2012 koulujärjestelmään tehty muutos edesauttoi kamppailua. Korkeakoulujen kandidaattitutkinto-ohjelmiin lisättiin vuosi. Samalla toi-sen asteen koulutuksesta pudotettiin yksi vuosi pois.

Näin ollen esimerkiksi Baptist Un-versityn kandidaatin tutkintoa suorit-tavien opiskelijoiden määrä kasvoi rei-luun yhdeksään tuhanteen, kun asun-toloissa majoitus riittää vain noin 1800 alempaa korkeakoulututkintoa suorit-tavalle.

”Kampusalue on pieni, eikä ole oi-kein mahdollisuutta rakentaa uutta. Opiskelijamäärän kasvuun ei ollut va-rauduttu”, Cheung avaa.

HongKong. Asuntolaelämä kampuksen kyljessä on hongkongilaiselle tärkeä palanen opiskelijavuosia. Viime vuosina opiskelijat ovat heränneet myös politiikkaan.

”Se on kuin pubi”teksti Roope Visuri kuvat Wikimedia Commons & Roope Visuri

Hongkong on säilyttänyt suuren autonomian Kii-nan alaisuudessa.

Kolumni 7


teksti Roope Visuri kuvat Wikimedia Commons & Roope Visuri

OpiskelijOiden mielestä vakavam-piakin ongelmia on koettu viimeisten vuosien aikana. Pelko demokratian ka-ventumisesta sai nuoret kaduille vuo-si sitten syksyllä. Tuhansien ihmisten joukko valtasi Hongkongin tärkeimmät liikenneväylät 79 päiväksi peräkkäin.

Silti demokratiamieliset kansan-edustajat kaatoivat tekeillä olleen uu-den vaalilain viime kesäkuussa. Lain mukaan hongkongilaiset olisivat saa-neet yleisen äänioikeuden hallintojoh-tajan vaaleihin, mutta Kiinan kommu-nistijohtoon nojaava komitea olisi saa-nut valita ehdokkaat. Demokratiamie-liset katsoivat, että tähän ehtoon suos-tumalla mahdollisuus suurempaan kansanvaltaan katoaisi.

”Emme menneet taaksepäin, mutta emme myöskään eteenpäin. Pysyim-me paikallaan”, ahkerasti megafoniin iskulauseita viime syksynä huudellut ja useamman yön kadulla viettänyt Su-en muotoili.

Suen arvioi, että noin 70 prosenttia Baptist Universityn opiskelijoista osallis-tui ainakin yhtenä päivänä katujen val-taamiseen. Vaikka aihe ei ole enää nyt niin tulikuuma kuin vuosi sitten, niin journalistiikan opiskelijan mielestä vai-kutukset näkyvät yliopistolla.

”Ennen ajateltiin politiikan olevan

On ihmisiä, jotka tekevät jotain ahkeras-ti ja mielellään, vaikka eivät saisi siitä ra-haa (ks. harrastus). Toisaalta on ihmisiä, jotka tekevät jotain, vaikka ovat jo saaneet niin paljon rahaa, että heidän ei tarvitsisi enää tehdä sitä (ks. Teemu Selänne). Näi-tä molempia yhdistää niin sanottu rakkaus

lajiin (ks. Teemu Selänne). Mikäli teitä, rakkaat opiskeli-jat, kiinnostaa tulevaisuudessa tutkijan ura, on syytä miet-tiä jo nyt, kumpaan edellä mainituista ryhmistä kuulutte. Tiedettä nimittäin tehdään mitä suurimassa määrin rak-kaudesta lajiin.

Väitöskirjatyön voi rahoittaa joko apurahalla, lottovoi-tolla tai lottovoittoon todennäköisyyksien puolesta rinnas-tettavalla tutkijakoulupaikalla, jolloin tohtorikoulutetta-va voi saada ihka oikean työsuhteen, jolloin pääsee työter-veyshuollon lisäksi pikkujouluihin.

Taloussanomien (14.10.2015) 20 huonoiten palkatun ammatin listalla ei jostain syystä ole otettu mukaan jatko-opiskelijoita. Mikäli olisi, sijoittuisi apurahalla väitöskir-jaa kirjoittava suoraan sijalle yksi n. 1600e/kk bruttotuloil-laan. Työsuhteessa oleva tohtorikoulutettava pääsee sen-tään noin listan puoliväliin yhdessä mm. torikauppiaiden, koulunkäyntiavustajien ja tarjoilijoiden kanssa. Seminolo-git menevät palkassa heittämällä ohi.

YliOpistOjen rahOitusta leikataan rajusti tulevina vuo-sina, ja säästöt otettaneen määräaikaisista työntekijöis-tä, koska vakituisia työntekijöitä (professorit, jotkut har-vat opettajat) ei voi irtisanoa niin helposti. Tämä tarkoittaa tohtorikoulupaikkojen ja post doc –rahoituksen vähentä-mistä, eli lottovoiton todennäköisyys alkaa olla suurempi kuin tutkijana itsensä elättämisen.

Tieteen laadusta huolta kantavat toivovat toki, että tut-kijoiksi valikoituisi niitä kaivattuja huippulahjakkuuksia. Nyt tohtorikoulutettaviksi valikoituvat ne, joiden osaami-nen ei ole työmarkkinoiden näkökulmasta tarpeeksi hip, tai ne, joiden osaaminen on työmarkkinoiden näkökul-masta niin hip, että hakijoi-ta on jokaiseen avoimeen työ-paikkaan ne 99(9) muutakin. Väitöskirjan kirjoittaminen on maisterille kuin lukio all over again: saa aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä, ja työ-elämään tottumattomalle ton-ni kuussa käteen tuntuu opin-totuen jälkeen huikealta.

mikäli YliOpistO ei pysty tar-joamaan järkevää tulevaisuut-ta ja urapolkua nuorille tutki-joille, tullee tutkimustyöstä lähi-vuosina vain mukava harrastus muutamille (ks. pappa betalar). Itse olen väitöskirjan valmistu-misen jälkeen ajatellut hakea lähihoitajakouluun. Ja lotota joka lauantai.

Eva Kottonen

Journalistiikan opiskeli-ja Nathaniel Suen muutti viimeisenä opiskeluvuo-tenaan asuntolaan.

Kei Ka-hei Cheung arvi-oi, että ainakin hänen ka-veripiirissään politiikasta puhuminen sosiaalises-sa mediassa on lisään-tynyt.

Rakkaudesta lajiin

jotain likaista, mistä ei haluta puhua. Nyt ymmärretään, että politiikka vai-kuttaa kaikkeen.”

Viime vuonna Ranskasta käsin Hongkongin mullistavia tapahtumia seurannut Cheung on kokenut vastaa-vaa palattuaan kotipaikkakunnalleen.

”Ainakin kaverini puhuvat politii-kasta sosiaalisessa mediassa paljon ak-tiivisemmin. Itsekin olen syventynyt tarkemmin Hongkongin politiikkaan. Tiedän poliittisen tilanteen kokonais-kuvan paljon tarkemmin nyt.”

Kumpikin pitää viime syksyn mie-lenosoituksia yhtenä eniten reaktio-ta herättäneistä tapahtumista Hong-kongissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

”Ymmärrämme nyt, että demokratia on jotain arvostettavaa”, Suen tiivistää.

eNNeN aJateltiiN politiiKaN olevaN

JotaiN liKaiSta, miStä ei haluta

puhua.tiedettä NimittäiN

tehdääN mitä SuurimmaSSa

määriN raKKaudeSta

laJiiN.

8 Pakina In English8


text Arimo Kerkelä translation Minna Tiainen

Maggots for gastronomistsInsects. If the planned changes in legislation take place, insect dishes can soon be purchased in the stores.

Because the lightweight maggots bounce off easily from the sizzling frying pan, a lid is recommended for cooking.

Fifth year speech communication major Johanna Puolitaival has eaten and grown mealworms for

a couple of years. This year she also started her own Kitiinikokki-blog, where she spreads information about eating insects to others.

Advocates of insect eating consider insects a good and high-protein alternative to, for instance, meat. Growing insects is significantly more ecological and ethical than for example producing beef.

”In order to take pressure off of intensive animal farming, we have to find other sources of protein. This would be a terribly easy alternative for that, competitive with soy in both price and ecological value. From this, it is also easier to get really delicious, even meaty food”, Puolitaival explains.

Puolitaival endorses insect eating also for culinary reasons. If insect eating were to become more common in western countries, it would open up completely new possibilities for the food culture.

”I think it is absolutely great if we can really bring a new type of ingredient to the western diet”, Puolitaival says.

At the moment, legislation limits bug-munching. Selling and serving insects for food is forbidden in the European Union. The situation might change fast, though.

Puolitaival explains that the EU is dismantling legislation that restricts using insects in human nutrition. Insect foods could, at the fastest, be brought to supermarket shelves already early next year.

”There are several firms in Finland which are just waiting for the legislation to change.”

Although ready-made insect dishes are not available in the stores, insects are easy to grow at home. Puolitaival herself grows mealworms, the maggots of which are sold in pet stores as food for animals.

”Growing is not expensive. The purchase price is high in the sense that if you eat insects, at least as a student you almost have to grow them yourself. At its cheapest, a half a kilo batch can be bought for 25 euros”, Puolitaival says.

After the first mealworm maggots have been obtained, growing them is very easy according to Puolitaival. She has two boxes the size of shoeboxes, one of which contains the beetles and the other the maggots that can be eaten. The pupas that will later turn into beetles have their own, smaller boxes.

There is oatmeal and wheat flour in the bottom of the boxes. In addition, the insects eat for instance carrots, apples and salad. The boxes also contain pieces of egg carton for the insects to hide in.

”The upkeep is practically free”, Puolitaival says.

But whAt about the most important part, taste? Johanna Puolitaival fries us mealworm maggots. To avoid covering the taste of the maggots, they are fried crispy in oil and seasoned only mildly with chili paste and salt.

We pick the first maggots a bit cautiously from the plate.

”Surprisingly mild, this is a bit like eating popcorn”, our photographer Unto Luoto gives his approving judgements.

Surprisingly, the taste is really good, and so the rest of the maggots disappear quickly from the plate. I could definitely imagine buying these from the store.

Tervetuloa tänne Lapualle Kokoomusten Nuorten Liiton vuoden 2017 liittokokouk-seen! Minä olen uusi puheenjohtajanne Brunhilde von Gutenberg-Wahlroos. En-nen kuin siirrymme Suomen julkisen sek-torin lakkauttamista koskevaan keskuste-luun, on aika nousta seisomaan ja laulaa

järjestömme uusi tunnuslaulu. Noniin, nyt kaikki laulaa mukana!

Kokoomusuoriso valmis on taistelemaan puolesta luokkansa verovapauden.

Piinat ei peljätä, ei vankilat kun laulunsa ilmoille raikuvat.

Siks` kunnes valta on markkinoilla ja päivä koittaa gryndereille

pääoman uljaat nuoret, luo yksityiskoulujemme jo käykää taiston tuoksinaan!

Pelvotta aina päin SAK:takäy kulku nuorten armeijan.

Ei askel horju, ei Ayn Rand säiky, vaan into hehkuu otsallaan.

Taistelohon, taistelohon, käy kulku nuorten armeijan.

Ei askel horju, ei Ayn Rand säiky, vaan into hehkuu otsallaan.

Pelvotta aina päin verotustakäy kulku nuorten armeijan.

Ei libertarismi horju, ei silmä säiky, vaan into hehkuu otsallaan.

Taistelohon, taistelohon, käy kulku nuorten armeijan.

Ei libertarismi horju, ei silmä säiky, vaan into hehkuu otsallaan.

Demarit eessämme kauhistelee, kumous kun mielessä kummittelee. Valtansa horjuu, kun astumme me,

Friedrich Hayekia siteeraamme. Uus` yhteiskunta, porvariston valta,

ja koko maailma vapaiden pääomaliikkeiden on ihanteemme, ja sydänvereen, sen puolesta me kamppaillaan.

Brunhilde von Gutenberg-Wahlroos

Kokoomusnuorison marssi

Unto LUoto

Hylätyillä raiteilla

teksti Arttu Seppänen kuvat Unto Luoto

Junaliikenne. Rataosuus Jyväskylä-Seinäjoki uhkaa tulla tiensä päähän maaliskuussa 2016.

Jäähyväismatkalla läpi muuttotappiokuntien löytyi muun muassa hylätty villin lännen kylä.


Kello 10.14 Jyväskylän rautatieaseman laitu-rilla neljä villakangastakkeihin pukeutunut-ta, isoin matkalaukuin varustautunutta kes-ki-ikäistä miestä ottaa itsestään itselaukaisul-la kuvan (tai siis selfien). Yksi varusmies sei-soskelee levottoman näköisenä vilkuillen ym-pärilleen. Harmaa taivas sylkee vettä.

Mikä mahtava päivä lähteä Pohjanmaalle!Paria minuuttia myöhemmin saapuu pieni

junantynkä, hädin tuskin raitiovaunun kokoi-nen. Tämäkö se on?

Astun sisään ja valitsen paikan vaunun etu-osasta, kuljettajan takaa. Alan puhutella käytä-vän toisella puolella istuvaa Asmoksi esittäyty-vää nuorta miestä. Hän ottaa kuulokkeet kor-viltaan. Asmo on nähnyt Jyväskylä-Seinäjoki rataosuuden rappion pala palalta.

”Tämä lyheni noin vuosi sitten vanhas-ta taajamajunasta täl-laiseksi pikkujunak-si. Konduktööriäkään täällä ei ole ollut vuo-teen”, Asmo tietää.

Junankuljettaja - ja samalla junan ainoa henkilökunnan jäsen - kuuluttaa junan toisessa päässä olevan lip-puautomaatin maksupäätteen rikkoutuneen eli vain käteinen käy. Samalla juna nytkähtää liikkeelle. Kuulutuksen perään VR:n äänitäh-ti Reidar Wasenius muistuttaa omalla kuu-lutuksellaan, että liputtomat joutuvat maksa-

maan myös tarkastusmaksun lipuntarkastuk-sen sattuessa.

”En mä ole ikinä ketään tarkastajaa nähnyt”, Asmo sanoo.

Juolahtaa mieleen, että mikäli tämä pitää paikkansa, voi rataosuuden matkustajamää-rissä olla tilastoharha. Moni voi jättää lippunsa ostamatta tietäen, ettei lippua kuitenkaan tar-kasteta.

Urheilulliseen Halti-asuun sonnustautu-nut Asmo kulkee Seinäjoelle menevällä junal-la useamman kerran vuodessa. Hänelle vuo-ron loppuminen on kuitenkin yhdentekevää. Tampereen kauttakin pääsee, ja hän ymmär-tää myös VR:n tilanteen.

”Eihän tässä junassa ole ikinä juuri ketään, paitsi viikonloppuisin juna on usein täyn-nä.”

Tällä hetkellä ju-nassa on alle kym-menen matkusta-jaa. Täynnä olevaan junaankaan ei tosin montaa kymmentä mahdu.

Kello 10.56 juna pysähtyy ensimmäisen ker-ran - Petäjävedelle. Kyytiin nousee yksi van-hempi rouva. Kunnan nettisivuilla lukee: “Ra-kenna tulevaisuutesi Petäjävedelle!” Netti-sivuilla mainostetaan Petäjäveden valttikort-tina olevan isot, väljät sekä edulliset tontit.

Junaa vastapäätä nököttävä, suurikokoinen harmaanvihreä puinen asemarakennus piha-tontteineen mitä ilmeisimmin on juuri tällai-nen. Se näyttää hyvin hoidetulta ja siirtyneen alkuperäisestä funktiosta eteenpäin uuden omistajan käyttöön. Yritän etsiä vihjeitä siitä, missä käytössä rakennus nykyään on. Yhdessä ikkunassa on lasten tekemiä töitä, pihalla on leikkimökki. Asmo katkaisee ajatukseni.

”Valtio on myynyt näitä vanhoja asemara-kennuksia, mutta käsittääkseni Haapamä-en asema on edelleen tyhjillään”, Asmo huo-mauttaa käytävän toiselta puolelta kehuen Haapamäen asemarakennusta oikein isoko-koiseksi.

Ennen Haapamäkeä meidän on tyydyttävä kuitenkin Keuruun asemarakennukseen, jon-ka eteen juna saapuu useita minuutteja etu-ajassa, noin 11.18. Ihmettelemme tilannetta kuvaajan kanssa ääneen.

”Tämä juna on aina etuajassa”, Asmo töräyt-tää.

Keuruun vaaleansininen asemarakennus on selvästi asuinkäytössä. Pihamaalla pensasai-dan takana mies sinisessä takissa vaihtaa au-toonsa talvirenkaita. Vilkaisen Keuruun netti-sivuja. Harva mies saa kotitalonsa kunnan net-tisivujen parhaalle paikalle.

Katsellessani taloa en voi välttyä ajatukselta, etteikö jättimäinen kello ja paikkakunnan ni-mi valtavin kirjaimin ulkoseinässä olisi mes-sevä lisä taloon kuin taloon. Vielä maaliskuu-hun asti tuonkin talon asukkaalla olisi mah-

konduktööriäkään täällä ei ole ollut

vuoteen.

Höyryvetureiden ja rautateiden kehdoksi kutsutulta Haapamäeltä uhkaavat junat kadota.

keuruun asemarakennus on asuttuna.

omakotitalo uhattuna olevan radan varrella.


dollisuus hypätä mikä päivä tahansa etupihal-taan impulsiiviselle matkalle Pohjanmaan sy-dämeen tai Jyväskylään kuuntelemaan Harjun iltasoittoa. Pian Keuruunkin asema liittyy lu-kuisten puisten asemarakennusten joukkoon, jotka ovat jääneet radanvarteen vaille pysäh-dystä. Tilalle ovat nousseet modernit matka-keskukset. Mielessäni alkaa pyöriä kuva Jyväs-kylän matkakeskuksen aulassa olevasta vitrii-nistä. Vitriinissä oleva ilves on kuin suoraan ”Paskasti täytetyt eläimet” -facebook-ryhmäs-tä, tervehtien ohikulkijoita häiriintyneellä ole-muksellaan: ”Tervetuloa Jyväskylään!”

Kello 11.32 tuttu merkkiääni saa kehon jo ki-helmöimään jännityksestä. Millainen asema-rakennus onkaan luvassa seuraavaksi? Saa-vumme jo Asmon aiemmin mainitsemalle Haapamäen asemalle. Tuijotamme junan ik-kunasta ulos Petäjävedellä kyytiin nousseen mummon kanssa. Hiljalleen näkökenttäämme koko komeudessaan ilmestyy hillitön määrä puutavaraa lastattuna tavaravaunuihin. Mum-mo on lukenut rataosuuden lakkautuspäätök-sestä paikallislehdistä. Asmon lailla mummo-kin ymmärtää lakkautuksen, vaikka se myös vähän harmittaakin. Häntä askarruttaa kui-tenkin eräs toinen asia enemmän.

”Minnehän päin nuo kaikki puut ovat mat-kalla. Pohjanmaalle varmasti, mutta minne sinne”, mummo miettii.

Haapamäen slogan on nettisivujen mukaan:

”Höyryvetureiden ja rautateiden kehto”. Kai-ken järjen mukaan slogan mennee piakkoin vaihtoon. Tai no, toki raiteet jäävät edelleen paikoilleen.

Haapamäen asemaraken-nus on nopeasti tarkasteltu-na edellisiä noin kolme ker-taa suurempi. Pihalla on kol-me ruostunutta traktoria ja kolme muovisen näköis-tä moottorikelkkaa. Pysäh-dys kestää kuusi minuuttia. Kyytiin nousee omistajansa kanssa Kaisla, 9 kuukauden ikäinen englannincockerspa-nieli. Saisikohan vielä jotain muuta kolmen kertotauluun sopivaa?

Huomaan, että olen muo-dostanut tiiviin siteen pie-neen junanpätkäämme. Vain siksi, koska se on kaikessa sympaattisuudessaan bussin kokoinen ja tuntuu kuin oli-simme kaikkien matkustajien kanssa yhdessä luokkaretkel-lä. Koolla on väliä, sillä monta vaunua käsittä-vä peruspendolino on vain hengetön, paikas-ta A paikkaan B vievä kulkuväline. Tälle pät-källe en voisi olla vihainen, vaikka se olisi vä-hän myöhässä - kaiken lisäksi se on koko ajan etuajassa!

Kello 11.55 saavumme Pihlajaveden asemal-le. Syöksyn saman tien laiturille tutkailemaan ympäristöä, sillä pysähdys kestää jopa viisi mi-nuuttia. Kajaanista Alavudelle matkalla oleva

varusmies sytyttää tupakan ja suuntaa katseensa kohti met-sää. Proosallinen hetki on kuin suoraan Aki Kaurismäen elo-kuvasta ja haluaisin ottaa hä-nestä kuvan, mutta hän ei ha-lua kuvaansa lehteen. Varus-miestä vuoron lakkautus har-mittaa enemmän, sillä hänen matkustamisensa Alavudel-le mutkistuu entisestään. Hän sytyttää toisen tupakan.

Katselemme keski-ikäi-sen kanssamatkustajan kans-sa Pihlajaveden asemaraken-nusta. Seisomme sen verran lä-hekkäin, että mies päättää rik-koa hiljaisuuden välillämme.

”Onhan tuo aika surullisen näköinen”, hän sanoo katsoes-samme julkisivultaan jo hive-nen rapautunutta, kellertävää

asemarakennusta.Kysyn, onko mies kenties matkustanut tällä

junalla aiemminkin.”En, tää on ihan eka kerta”, hän hymyilee

ja vaikuttaa olevan neitsytmatkastaan yhtä on-nellinen kuin minäkin.

Hankasalmelaisen Aseman koulun kuudesluokkalaisten kuvataiteen

tunnilla oli levoton meno. Osa asemarakennuksista oli paremmassa kunnossa kuin toiset.

Ähtärin eläinpuiston vierestä löytyy Santerin Seikkalupuiston jäänteet.

Tapasimme junamatkalla Kaisla-koiran.


Tekisi mieli hihkaista, että tämä on minulle-kin se eka kerta.

Kello 12.23, Eläinpuisto - Zoo. Ähtärin eläin-puisto on saanut oman juna-asemansa, mutta esimerkiksi Petäjäveden Wanhan witosen me-lontareitti ei kelpaa vastaavanlaiseksi instituu-tioksi. Ikkunasta näkyy erikoinen näky: kuin vanhoja teatterilavasteita olisi heitetty jättö-maalle. Pitkästä aikaa Asmon aivot saavat är-sykkeen.

”Siinä oli ennen villin lännen puisto”, hän hihkaisee.

Suomenakin tunnettu Santerin Seikkailumaa ei ole toiminut enää vuosiin. Seikkailumaan nettisivut vastaavat tyhjentävästi ky-symykseen, mitä tapah-tui: “Kuten muissa vastaa-vissa paikoissa, ei Seikkai-lumaassakaan ole tavalli-sia huvipuistolaitteita. Sen sijaan siellä on runsaasti kohteita, joissa riittää näh-tävää ja tekemistä. Muista puuhapuistoista poiketen Ähtärissä ei ole juurikaan ajopelejä, mutta sitäkin enemmän katseltavaa. Useat koh-teista soveltuisivat jopa oppitunnin pitoon, sillä niissä annetaan kyseisestä kohteesta runsaasti tietoa. Näitä ovat mm. karttahuone, metsätalo, eduskuntatalo sekä pienikokoiset vesi- ja ydin-voimalat.”

12.30, ÄhtÄri. Asmo nousee junasta pois ja toi-vottaa meille hyvää loppumatkaa virnistyksen kera. Kunnioitan Asmoa. Kun häiritsin häntä ensimmäisen kerran, hänellä oli luurit korvil-la. Hän otti ne pois, kun aloimme jutella, mut-tei laittanut niitä pitkään aikaan takaisin, vaik-kemme sanoneetkaan mitään. Hän oli ikään kuin valmiudessa. Jossain vaiheessa hän lait-toi luurit takaisin korville, mutta vain sellai-selle äänenvoimakkuudelle, ettei hän jäisi pait-si keskustelusta. Huomautuksia hän teki tar-peen vaatiessa. Kysyn kuvaajalta, tuliko hän ot-taneeksi Asmosta yhtään kuvaa.

Osa tästä matkasta lähti Asmon mukana.

Kello 12.46, tuuri. Harmaa syyspäivä ei an-na armoa Vesa Keskisen tarunhohtoiselle kylä-kaupalle - se on vielä surullisemman näköinen kuin kuvittelin. Junan ikkunasta näkee koko rakennuksen sivusta katsottuna ja se paljas-taa, kuinka kyläkaupan koristeltu julkisivu on kuin valtavaan teollisuushalliin liimattu pah-viläpyskä. Junasta poistuneet äiti ja poika ot-tavat kuvia parkkipaikalla ja tuntuu kuin tosi-tv, meemit ja kapitalismi löisivät kaikki minua turpaan yhtä aikaa.

Pari kilometriä aiemmin vilahtanut Tuu-rin vanha asema on korvautunut tällä pysä-

killä. Punainen vanha ase-marakennus on esteettises-ti hienompi, mutta ajanku-vana nykyinen Tuurin ase-ma on luonnollisesti osu-vampi. Niin surkuhupaisaa kuin se onkin, nykyisin Ala-vuteen kuuluva Tuurin kylä on suomalaisten kollektii-visessa muistissa yhtä kuin Tuurin kyläkauppa.

Lannistuisin täysin, el-lei seuraavana olisi Seinäjoki. Sielläkin on Al-var Aallon suunnittelema kirjasto. Vähän kuin kotona olisi.

Kello 19.34 käynnistyvä paluumatka on huo-mattavasti hiljaisempi. Ikkunasta katsominen on turhaa. Likaisista ikkunoista ei näe pimeään iltaan yhtään mitään - paitsi omien kasvojen heijastuksen, mitä en ole ikävöinyt. Ainoa va-lonlähde on ohilentäviltä tulikärpäsiltä näyttä-vät valotolpat ja radan varressa sijaitsevien talo-jen valot. Koristevaloista päätellen joulunvietto on jo alkanut radanvarren puutaloissa.

Istun jälleen kuljettajan kopin takana oleval-la istuimella ja kuuntelen kopista kantautuvaa vaimeaa suomenkielistä musiikkia yrittäen saada selvää kappaleesta. Se on Tiktakin epä-onnistunut yritys pitää otteessaan jo myöhäis-tä teini-ikää kohti kasvavia fanejaan gootti-maisella ja tummanpuhuvalla singellään San-karitar (vuodelta 2005). Googletan sanat ja ne jotenkin summaavat hyvin kuluneen päivän kokemukset tämän junanpätkän kyydissä.

Mä näen tyhjän taistelukentänOon ihan yksin sodassa siellä

Ja vihaan tyyntä myrskyn edelläKun tapahtuu on helpompi hengittää

Kappaleen jälkeen kopista ei enää kuulu mi-tään. Kun katselen ympärilleni vanhoja, tyhjiä junan penkkejä, kuunnellen junan liikettä, tun-tuu kuin olisin scifielokuvassa - ja tämä mat-ka symboloi siirtymistäni pois maanpäällisestä elämästä. Automaattisesti avautuvilla Tuonelan porteilla tervehdin ilvestä.

Eikä tarkastajia. Yhtä hyvin olisin voinut mennä ilmaiseksi

Vuorot laKKautusuhan alla

VR ja Liikenne- ja viestintäministeriö ovat sopineet yhdessä lakkautettavista junavuoroista. Liikennöin-ti uhkaa lakata näillä asemilla ja rataosuuksilla:

zz Alavusz(Seinäjoki-Jyväskylä)zz Eläinpuistoz-zZooz(Seinäjoki-Jyväskylä)zz Enoz(Joensuu-Nurmes)zz Haapamäkiz(Seinäjoki-Jyväskylä)zz Heinävesiz(Pieksämäki-Joensuu)zz Höljäkkäz(Joensuu-Nurmes)zz Inkooz(Helsinki-Turku)zz Juupajokiz(Tampere-Keuruu)zzz Keuruuz(Tampere-Keuruu)zzz Kohtavaaraz(Joensuu-Nurmes)zzz Kolhoz(Tampere-Keuruu)zzz Kylänlahtiz(Joensuu-Nurmes)zzz Lieksaz(Joensuu-Nurmes)zzzMyllymäkiz(Seinäjoki-Jyväskylä)zzzNuppulinnaz(Helsinki-Riihimäki)zzzNurmesz(Joensuu-Nurmes)zzzOrivesizkeskustaz(Tampere-Keuruu)zzz Petäjävesiz(Seinäjoki-Jyväskylä)zzz Pihlajavesiz(Seinäjoki-Jyväskylä)zzz Purolaz(Helsinki-Riihimäki)zzz Siuntioz(Helsinki-Turku)zzz Tuuriz(Seinäjoki-Jyväskylä)zzz Uimaharjuz(Joensuu-Nurmes)zzz Vihtariz(Pieksämäki-Joensuu)zzz Viinijärviz(Pieksämäki-Joensuu)zzz Vilppulaz(Tampere-Keuruu)zz Vuonislahtiz(Joensuu-Nurmes)zzz Ähtäriz(Seinäjoki-Jyväskylä)

Myös Vesa Keskisen ostosparatiisilla on oma

juna-asema.

Tälle päTKälle en Voisi olla

Vihainen, VaiKKa se olisi KoKo ajan

Myöhässä.

13


”Tällainen helsinkiläinen pullamössönössökin alkaa jo vakavasTi harkiTa junalippuja kehä

kolmosen ulkopuolelle.” Musiikkilehti Rumba Rentukan Ghetto Party -tapahtuman

esiintyjäkaartista aiemmin syksyllä.

tekstit Menot-setä ([email protected])

On taas se aika, kun tontut alkavat pyöriä kaupungilla sankoin joukoin ja punaisin nenin. Pitäkää siis toisistanne huolta.

Menot

Underground-räppärit kokoontuvat RentukkaanRentukassa toista kertaa järjes-tettävillä Ghetto Party Festivaaleil-la esiintyvät melkein kaikki Suomen Underground-räppärit. Artistikattaus on asiantuntevien tahojen mielestä jopa Suomen talven kovin.

Kahden päivän aikana 11.-12. joulu-kuuta ravintola Rentukassa Jyväsky-län Kortepohjassa ovat esiintymäs-sä Memmy Posse, Tantr Slangrr (Thono Slowknow), DJ Kridlokk, Jontti & Shaka, Mikidi & Gaiaf, Kriso & Are, Eino Antiwäkki, Se-

re & Silkinpehmee, Korstoraatio vs. Area52, Mac Bueno & DJ Tatc, Kolmiyo, Alamaa, Ventovieras sekä DJ:t Yollu, NadaOne & Ilpo Varvaskorpi.

Osallistujalista on saanut ug-räp-pifanit valtakunnallisia musiikkimedi-oita myöten innostumaan.

”On tuo minustakin aika mielen-kiintoinen sekoitus legendoja ja tä-män hetken kovimpia vaihtoehto-nimiä. Mikään noista keikoista ei ole mitenkään arkipäivää Jyväskylässä”,

kommentoi tapahtuman promoottori Marko Kainulainen tyytyväisenä.

Kainulaisen mukaan tämän koko-luokan kahden päivän tapahtuman järjestäminen lähiöbaariin on “vähän sellainen järjetön kokonaisuus”, ja toimii juuri siksi. Artistit tulevat, koska tapahtumalla on sielu.

”Varmaan se on tämä rento räp-pihippimeininki ja puskaradio, jotka saavat artistit ja yleisön paikalle. Vai-kuttaisi siltä, että tänäkin vuonna li-put myydään loppuun.”

24.11. PaViLJonkitunnetko olosi marraskuun

pimeydessä vähän nostal-giseksi? Vanha Intian kä-

vijä ja rasta-punkka-ri Pelle Miljoona tuo joulukuun alussa Lu-takkoon melko legen-daarisen kokoonpa-

non Pelle Miljoona Oy:tä: Pelle Miljoona,

Andy McCoy, Tumppi Varonen, Ari Taskinen,

Jukka Melametsä.

11.-12.12. Rentukka

Dj kridlokk on yksi rentukan Ghetto party Festivaalissa esiintyvistä kotimaisista underground-nimistä.

23.11 - 27.11. YLioPiston kaMPus JYVäskYLän yliopiston kirjallisuuden opiskelijat esittelevät kaunokir-jallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat pääkirjaston Tietotorilla (aikuisten-osasto, 2. kerros). Tilaisuuden juontaa kirjallisuuden läänintaiteilija Ve-sa Lahti.Tämän vuoden ehdokaskirjat ovat: Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus), Kari Hotakainen: Henkireikä (Silta-la), Pertti Lassila: Armain aika (Teos), Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos), Markku Pääs-kynen: Sielut (Tammi) sekä Panu Rajala: Intoilija (WSOY).

28.11. YLä-RutHanaRkistista post-punkkia soittava 1981 esiintyy 28.11 Tanssisali Lutakossa Svart Festivaaleilla. JKLDIY tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden päästä keikalle jo ai-kaisemmin samana päivänä (kello 17) Jyväskylän yli-opiston pääkirjaston sivukonttorissa, Ylä-Ruthilla. Ai-ka näppärää!

24.11. PaViLJonkiVain eLäMää -sarjassa vii-meksi suomalaiset tytöt ja po-jat hurmannut poptähti on eh-kä laulajana keskinkertainen, mutta estottomana esiintyjänä monien mielestä maailman-luokkaa. Onko toista noin lutuista ja sympaattista poptähteä? Me-not-setä suosittelee mene-mään konserttiin yhdessä äi-din kanssa.

11.12. Musta kYnnYs teksti-tV 666 soitti ensimmäi-sen keikkansa alle kaksi vuotta sitten, mutta bändistä on tullut suomalaisen punkrockin puhutuimpia nimiä. Surise-vaa garagepunkia ja vellovaa kitaraju-mitusta yhdistelevän yhtyeen kappa-leet, kuten Sä et tuu takaisin enää koskaan, Piritorilta taivaaseen ja Hautakivi ovat voittaneet kuulijat puolelleen suoraviivaisen rehellisel-lä tyylillään.

24.11. VakioPaineJouLubiLeet on Jari Halosen alun-perin näyttämölle kirjoittama teks-ti, jonka ilmestymisestä nyt jo kultti-maineeseen nousseena elokuvana tu-lee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. AdAstra-teatteri puolestaan juhlistaa 30-vuotista taivaltaan tuomalla tekstin näyttämölle.

Keskikesään sijoittuvassa tarinassa koetellaan veljeyden rajoja, kun arvet revitään auki vanhojen haavojen päältä.

5.12. JYVäsHoViaRtisti, joka lauloi ”Saanko rinnois-tasi tilkan kahvi-maitoa? Multa löytyy käden-taitoa”, mutta on yhä vapaal-la jalalla, so-pii esimerkik-si extreme-nu-meroksi pikkujou-luihin.

Arttu Wiskaril-ta löytyy pateettisia, tart-tuvia melodioita, arkirealistisia tarinoita ja häpeilemä-töntä asennetta.

23.11 - 27.11. YLioPiston kaMPus

iHMiset istuvat nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tavallinen suomalainen aikuinen käyttää valveillaoloajastaan noin 80 % liikkumatto-mana, pääsääntöisesti istuen. Tämä taas ei edistä terveyttä eikä hyvinvointia. JYY:n “Penkit paitsioon” -viikolla massaluennoille on mahdollista tilata tau-koliikuttaja, yliopiston kirjastolle on järjestetty lisää seisomatyöpisteitä ja JYY rohkaisee pitämään istu-misesta taukoja muun muassa piilottamalla jump-papalloja eri puolille kampusta. Lisätietoa saa ta-pahtuman facebook-sivuilta.

ChRISTIAn KOCK

WARneR MUSIC FInLAnD

WARneR MUSIC FInLAnD

PenTTI hOKKAnen

Ravinto14


Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan.paska kotiseutu

Lahti eli near-death experienceJoku saattais ajatella, et kaupungin ni-mi viittaa siihen, millaseks turpaan anta-mine voi pahimmillaa kehittyy. lahellahan tätä historiaa on sen verra, et pieksämä-ki vois olla osuvampi nimi. oikeesti lahen nimi tulee siit, et se on “lake town” eli ve-sijärven poukamasta. jep jep. järvi mis on vettä. lahti o just niin mielikuvituksellinen, ku nää nimetki.

ja et lahti ois suomen Chicago? aika kaukaa haettuu. Yhteist turpaan antami-sen ja saamisen lisäks on lähinnä se, et ne palo melkeen samaan aikaan. lahen pa-lo vaa tuskin kiinnosti ees lahtelaisii. sen verran alistuneesti se paljon pilkattu tun-nustus “lahest” monelt tulee nykyäänki. joutais kulotuksee. ihan ku kysyttäes ko-tikaupunkii olis tunnustamas jonku känni-hölmöilyn. just siks ku sanoo “lahest”, se kuulostaa nii lahtelaiselt. Ei pelkästää ton d-kirjaimen olemattomuuden takii.

Ehkä toi modernisoituminenki voiaa laskee yhistäväks tekijäks lahes ja Chica-gos. lahen tapaukses se tarkottaa, et ju-gend-hienostelijat helvettiin ja helvetis-ti betonihelvettii tilalle. sit ollaa vähän nii-ku enemmä amerikkalaisii: lahti the Busi-ness City. kyllä, luit oikein.

lahen on tosi vaikeet hyväksyy omaa asemaansa. vaik se on suomen mittakaa-vas iso kaupunki, se yrittää olla kaikkee lii-kaa: ympäristökulttuuriurheilukaupunki, suomen Chicago, suome amerikkalaisin kaupunki. lukija saatto just naurahtaa ää-neen. surkuhupasinta o just se, et lahti on niin tosissaa.

Chicagon vastapainona lahti o usein yrittäny mun mielest olla helsinki pienois-koossa. vuonna 2015 se on kuitenki niin kuollu mesta, et ainoo puolustus sil on, et-tä “ollaapaha lähel hesaa.” mut ku ne ih-miset kerran helsinkiin menee, ne ei tuu

lahtee enää ikinä. jakomäes on kauniim-paa.

tosin helsingissäki tuntuu menevän iha uskomattomat jutut läpi: Cheekin uu-den levyn mainostukselta ei oo keskus-tas voinu välttyä tänä syksynä. mä ku luu-lin, et se pyöri lahen kaduil aikanaa lä-hinnä huonona huulena. ja nyt puhutaa kuitenki lahest. ku-ten eräs sketsihahmo on to-dennu.

jyväskylää muuttaes huomas, et lahen haukkumisest on tullu viime aikoin suo-rastaa trendi. ihmiset, jotka ei oo koskaan käyny lahessa, osaa kuitenki kertoo, mi-ten paska paikka se o. mun mielest se o väärin. lahes pitää viettää kakskyt vuot-ta elämästään, et voi tuntee sen ankeu-den vanhoissa luissaan. koska lahti-han vanhentaa tosi nopeesti.

Riku Lehtoranta

Toukkia kulinarisTeilleHyönteiset. Mikäli kaavaillut lakimuutokset toteutuvat, saa hyönteisruokia kohta kaupoistakin.

Viidennen vuoden pu-heviestinnän opiskelija Johanna Puolitaival on syönyt ja kasvattanut jau-hopukin toukkia muuta-

man vuoden ajan. Tänä vuonna hän aloitti myös oman Kitiinikokki-blogin, jossa hän jakaa tietoa hyönteissyönnis-tä muille.

Hyönteissyönnin kannattajat pitävät hyönteisiä hyvänä ja proteiinipitoisena vaihtoehtona vaikkapa lihalle. Hyön-teisten kasvattaminen on huomattavas-ti ekologisempaa ja eettisempää kuin esimerkiksi naudanlihan tuottaminen.

”Jotta voisimme vähentää painet-ta tehotuotannosta, niin meidän pitää tuoda muita proteiininlähteitä. Tämä olisi hirveän helppo, soijan kanssa sekä hinnaltaan että ekologisuudeltaan kil-pailukykyinen vaihtoehto siihen. Täs-tä on myöskin helpompi saada oikeasti herkullista, lihaisaakin ruokaa”, Puoli-taival sanoo.

Puolitaival kannattaa hyönteissyöntiä myös kulinaristista syistä. Mikäli hyön-teisten syöminen yleistyisi länsimais-sa, avaisi se kokonaan uusia mahdolli-suuksia ruokakulttuurille.

”Mun mielestä on aivan mahtavaa, jos me saadaan länsimaiseen ruokava-lioon tuotua oikeasti ihan uudenlainen raaka-aine”, Puolitaival maalailee.

Tällä hetkellä lainsäädäntö jarruttaa ötököiden popsintaa, sillä hyönteisruo-kien myyminen ja tarjoilu on Euroopan Unionissa kiellettyä. Tilanne voi tosin muuttua nopeastikin.

Puolitaival kertoo, että EU on pur-kamassa lainsäädäntöä, joka rajoittaa

teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto

Jauhopukin toukissa on runsaasti rasvaa ja proteiinia.

hyönteisten käyttämistä ihmisravin-noksi. Nopeimmilleen hyönteisruokia voitaisiin saada kauppojen hyllyille jo ensi vuoden alkupuolella.

”Suomessa on useampiakin yrityk-siä, jotka vain odottavat sitä, että lain-säädäntö muuttuu.”

Vaikka Valmiita hyönteisruokia ei saakaan kaupoista, voi hyönteisiä kas-vattaa helposti itse kotonaan. Puolitai-val itse kasvattaa jauhopukkeja, joiden toukkia myydään eläinkaupoissa elu-koiden ruuaksi.

”Kasvattaminen ei ole kallista. Os-tohinta on siinä mielessä kova, että jos syö hyönteisiä, niin ne on ainakin opis-kelijana melkein pakko kasvattaa itse.

Halvimmillaan puolen kilon satsin saa 25 eurolla”, Puolitaival sanoo.

Kun ensimmäiset jauhopukin toukat on hankittu, on niiden kasvattaminen Puolitaipaleen mukaan todella help-poa. Puolitaipaleella on kaksi suun-nilleen kenkälaatikon kokoista lootaa, joista toisessa on kuoriaiset ja toisessa syötäväksi kelpaavat toukat. Lisäksi ko-tiloille on oma pienempi rasiansa.

Laatikoiden pohjalla on kaurahiu-taleita ja vehnäjauhoja, minkä lisäk-si hyönteisille voi syöttää esimerkiksi porkkanaa, omenaa ja salaattia. Lisäk-si laatikoista löytyy munakennon pala-sia hyönteisten piilopaikoiksi.

”Ylläpitäminen on käytännössä mel-kein ilmaista”, Puolitaival sanoo.

Vaan entäs se tärkein, eli hyönteisten maku?

Johanna Puolitaival paistaa meille maistiaisiksi jauhopukin toukkia. Jot-ta toukkien oma maku ei peittyisi lii-kaa, maustetaan öljyssä rapeiksi pais-tuvia toukkia tällä kertaa vain miedosti chilitahnalla ja suolalla.

Ensimmäiset toukat poimimme sui-himme hieman varoen.

”Yllättävän mietoa, tämä on vähän niin kuin popkornia vetäisi”, kuvaa-jamme Unto Luoto antaa hyväksyvän tuomionsa.

Maku on yllättäen todella hyvä, jo-ten loputkin pötkylät katoavat lauta-selta nopeasti. Kyllä näitä kelpaisi kau-pastakin ostaa.

Kulttuuri16


Virologian dosentti Matti Jalasvuorella oli idea kirjasta. Nuori tutkija oli aina ollut kiinnostu-nut tieteestä, mutta valitettavasti suomalaisen tiedekirjallisuuden taso jättää paljon toivomi-sen varaa.

Jalasvuori halusi kirjoittaa kirjan, joka esittäi-si tieteen löydökset kansantajuisella ja innosta-valla tavalla. Tuloksena syntyi tänä syksynä jul-kaistu Virus - elämän synnyttäjä, kuoleman

kylväjä, ajatusten tartuttaja -kirja, joka syventyy virusten maail-maan.

”Olen itse lukenut tiedekirjallisuutta todella paljon, etenkin eng-lanniksi. Valitettavasti suomenkielistä tiedekirjallisuutta ei ole ko-vinkaan paljon. Ja niistä kirjoista joita suomeksi on tehty, puuttuu

monesti tieteen inhimillinen puoli, mikä on usein se mielenkiintoi-sin asia”, Jalasvuori toteaa.

Jalasvuori aloitti yliopistouransa tähtitieteen parissa. Tieteessä riittää kuitenkin niin paljon mielenkiintoisia aiheita, ettei nuori tut-kijanalku halunnut rajoittaa tiedonnälkäänsä vain yhteen lajikkee-seen. Jalasvuori siirtyikin pian tähdistä biologian pariin.

Laajat kiinnostuksen kohteet vaikuttivat myös Virus-kirjan sisäl-töön. Kuten otsikon perusteella voi päätellä, kirja keskittyy viruk-siin ja niiden merkitykseen elämälle. Teoksen loppupuolella tarina vie kuitenkin lukijan pohtimaan elämän syntyä, seksiä, galaksien rakenteita ja Marsin asuttamista.

”Kirjan työnimi oli pitkään Kosmoksen kapellimestari, joka viit-tasi siihen, että viruksen toimintaperiaatteita voidaan löytää mel-

PoPulaaritiedettä JyVäskylästä

tietokirJa. Sanasta virus tulee tietokonevirusten lisäksi monelle mieleen influenssavirus ja mahdollisesti HI-virus. Virusten tarina on

kuitenkin huomattavasti monimuotoisempi.

teksti Jaakko Kinnunen kuva Unto Luoto

Virus on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee lisääntymiseen isäntäsolun. Matti Jalasvuori on puolestaan virustutkija Jyväskylän yliopistossa.

Pika-arviot 17


Rokkari ilman päätä Ari LAhdenmäki & JuhA metso:kAri PeitsAmo – rokkAri & sAAr-nAmies (Like)

Kari Peitsamosta (s. 1957) on yri-tetty tehdä kirjaa aiemmin pariin-kin otteeseen, mutta nuo yrityk-

set ovat tyssänneet heti alkuunsan kun tarinan päähenkilö on polttanut päreensä. Neuroottisuuteen taipuvainen Peitsamo on äärimmäinen kontrollifriikki ja se näkyy myös tämän kirjan sivuilla.

Vaikka alle kahdensadan sivun mittai-nen Kari Peitsamo – Rokkari & saarna-mies jää auttamatta elämänkerrallises-ti torsoksi, sillä on omat ansionsa. Sisäl-tö ei ole lukemattomista rokkikirjoista tut-tua pintapuolista huuhaata, vaan toimittaja Lahdenmäki onnistuu tavoittamaan jota-kin keskeistä Peitsamon ajattelusta, per-soonasta ja suhteesta taiteeseen. Rok-kaamisen lisäksi keskitytään hänen teo-logiseen teoriaansa, joka ei ole ainakaan vielä saavuttanut suurta kannatusta yli-opiston piirissä.

Mikko Siltanen

Joululahja perheelliselle (tai sitten ei)

AdAm mAnsbAch: nyt vittu syö (into)

Toimittaja-kirjailija Adam Mans-bachin ensimmäinen kirja Nyt vit-tu nukkumaan käsitteli vastaha-

koisen lapsen nukuttamista. Miehen uu-sin teos pureutuu vastentahtoisen lapsen syöttämiseen. Tai niin otsikon perusteel-la voisi luulla.

Kirja koostuu muutamasta hauskasta kuvituksesta ja parista runosta, jotka tun-tuvat menettäneen jotain käännöksen myötä. Noin viidessä minuutissa läpiselat-tava teos on ehkä tarkoitettu jonkinlaiseen pienten lasten vanhempien itseterapiaan. Tämä tavoite jää kuitenkin hyvin kaukai-seksi haaveeksi.

Teos sopii ehkä lahjaksi tuttavallesi, jolla on pieni lapsi. Varaudu kuitenkin, että saat saman kirjan (siis todellakin saman kap-paleen) lahjaksi muutaman vuoden pääs-tä, kun itse saat perheenlisäystä.

Jaakko Kinnunen

Kuninkaan komeat muistelmat JAri LitmAnen: LitmAnen 10 (tAmmi)

Kaikkien aikojen parhaan suoma-laisen jalkapalloilijan kertomus jal-kapallomaailman huipulta on oi-

vallista luettavaa kaikille urheilu- ja jalka-pallofaneille. Kirja etenee kronologisesti, joskin Litmanen eksyy paikoin kulloisen-kin kappaleen aiheesta. Tästä johtuen tie-tyt teemat toistuvat kirjassa moneen ot-teeseen.

Kokonaisuutena teos on silti erittäin mielenkiintoinen. Jalkapalloromantikkoja kiinnostaa varmasti tietää, kuinka muuan Johan Cruyff soitti alle parikymppisel-le pojalle ja kysyi häntä Barcelonan har-joituksiin. Tai kuinka Liverpoolin manage-ri hiippaili Litmasen hotellihuoneeseen ta-kakautta puutarhan poikki lippalakki pääs-sään ja kaulukset ylhäällä.

Litmasen uraan mahtuu niin voittoja kuin pettymyksiäkin, mutta palo jalkapal-loon ei ole koskaan sammunut.

Jaakko Kinnunen

Bond-päivitys vietiin loppuun 007 sPectre

Daniel Craigin neljäs Bond-fil-mi vie loppuun projektin, jonka hän ja muu tuotantoryhmä peri edel-

täjiltään: Bondin päivittämisen nykyaikaan. Leffa toimii muutenkin eräänlaisena yh-teenvetona. Sekä Bondin henkilöhistoria että kolme aiempaa Craigin tähdittämää elokuvaa niputetaan yhteen erittäin on-nistuneesti.

Visuaalisesti näyttävä elokuva onnis-tuu myös edellistä Bond-filmiä paremmin roolittamisessa. Christoph Waltz herät-tää erittäin vakuuttavasti henkiin hahmon, joka nostaa esiin paljon hienoja muistoja kaikille Bond-faneille allekirjoittanut mu-kaan lukien. Viimeisimmän Bond-filmati-soinnin jälkeen mieleen jääkin ainoastaan yksi kysymys, jonka Waltz esittää eloku-van parhaassa kohtauksessa:

”Welcome James. You came across me so many times, yet you never saw me. What took you so long?”

Jaakko Kinnunen

Studiojamit ja pitkät soolotsAimAA: mAtkA mieLen ytimeen (WArner)

Pepe & Saimaa -levystä tuttu Saimaa on julkaissut uuden levyn. Jos bändiä luotsaava Matti Mik-

kola oli hinkannut edellisen levyn kap-paleita vuosikausia, niin tällä kertaa levy pohjautuu kolmen päivän studiojameihin.

Matka mielen ytimeen on cover-levy, ja lainakappaleita on aivan sieltä perin-teisimmästäkin päästä. Vaikka ajatukse-na 15 minuuttia pitkä versio Levottomas-ta tuhkimosta saattaa karkottaa avara-katseisimmankin musiikkidiggarin, on le-vy ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Lentävä Kalakukko taipuu afrobeatik-si ja Myrskyluodon Maijan huilusoo-lo saa hymyilemään. Donald Pearsonin säveltämä Cristo Retendor toimii upe-asti, samoin kuin levyn päättäväMatuska.

Tutumpaakin tutuista kappaleista huoli-matta, tai ehkä juuri siksi, levystä jää pääl-limäisenä mieleen Mikkolan uskallus luo-da musiikkia vain ja ainoastaan omista lähtökohdista.

Unto Luoto

Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää...romAn sentšin: JeLtyševit, erään Perheen rAPPio (into)

Pe r h ee n i s ä n , m i l i i s i N i ko -lai Mihailovitš Jeltyševin, työpai-kan menetys ajaa keskiluokkaisen

Jeltyševin perheen muuttamaan kaupun-gista maalle, vaimon kotikylään jonnekin päin Siperiaa. Sentšin kuvaa uskottavas-ti, kuinka pitkittynyt työttömyys, toimetto-muus ja vaihtoehtojen puute lopulta ajavat ihmisen rappion, epäinhimillisyyden ja vä-kivallan kierteeseen.

Teos on hätähuuto 2000-luvun venäläi-sen maaseudun puolesta. Se tarjoaa kiin-nostavan ikkunan siihen Venäjään, joka on kaukana suurkaupunkien kimalluksesta.

Suomalainen lukija voi helposti samais-tua kirjan melankoliaan, mutta toisaalta myös hirtehishuumoriin. Siperialainen ky-lä ei loppujen lopuksi ole niin kovin kau-kana omasta autioituvasta maaseudus-tamme.

Eva Kottonen

kein mistä vain. Kirjan jokaisessa luvussa on oma suuntansa. Halu-sin kirjoittaa kirjan niistä aiheista, jotka itseäni kiinnostavat.”

Kirjassaan Jalasvuori pohtii esimerkiksi virusten roolia elämän synnyssä.

”Kyllä se vahvasti näyttää siltä, että viruksilla on jotain tekemis-tä elämän synnyn kanssa. Ne ilmaantuivat maapallolle hyvin aikai-sin, ehkä jopa ennen ensimmäisiä bakteereja. Voi olla, että virukset ovat olleet se keino, jolla elämä on pystynyt siirtämään informaa-tiota eteenpäin elämän alkuyhteisössä ja mahdollistanut näin evo-luution.”

suurimmALLe osALLe ihmisistä tulee viruksista puhuttaessa mie-leen influenssa ja ehkä myös HI-virus. Erilaisia viruksia on kuitenkin olemassa valta-va määrä. Esimerkiksi oma pe-rimämme on täynnä virusten jäänteitä, jotka ovat osaltaan ohjanneet evoluution kulkua.

Virus tarvitsee kantajan sel-viytyäkseen. Se selviää eloon-jäämiskamppailussa ainoastaan siirtymällä kantajasta toiseen. Tässä mielessä se on loinen. He-rääkin kysymys siitä, onko virus arkimerkityksessä elossa.

”Virukset ovat osa elämää. Jos virukset kuuluvat elämän kirjoon, niin missä mielessä niistä voidaan puhua elollisina

olentoina? Ne tarvitsevat soluja lisääntyäkseen, kuten myös oma pe-rimämme. Sama selviytymisperiaate on sekä meidän että virusten taustalla. Oma perimämme ei sekään selviytyisi itsekseen.”

Elämästä puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että ainut tunte-mamme esimerkki elämästä on kotiplaneettamme elonkirjo. Tähän elämän esimerkkiin virukset kuuluvat kiistattomasti.

viruksiLLA on ollut keskeinen rooli myös ihmislajin kehityksessä. Jokaisen ihmisen perimä on täynnä viruksista peräisin olevaa mate-riaalia. Aivan tarkasti virusten vaikutusta Homo sapiensin kehityk-sessä on vaikea arvioida.

”Kukaan ei tiedä tarkalleen, miten virukset ovat eri lajien evo-luutiossa vaikuttaneet. Jos otamme ihmisen solusta perimän, niin siellä on itseasiassa paljon enemmän virusten geneettistä materi-aalia kuin ihmisen niin sanottuja omia geenejä. Evoluution varrella on ollut paljon viruksia, jotka ovat onnistuneet infektoimaan olen-tojen sukusoluja. Tätä kautta virus siirtyy osaksi seuraavan suku-polven perimää.”

Virukset kilpailevat myös keskenään evoluution kamppailussa. Kun virus tunkeutuu soluun, se tekee siitä immuunin toisille sa-mankaltaisille viruksille. Viruksil-la on kuitenkin erilaisia mekanis-meja infektoida soluja, joten toi-senlainen virus voi edelleen tun-keutua soluun.

”Yksi mahdollinen selitys virus-ten menestykselle on se, että niis-tä on voinut alussa olla jopa hyötyä isännilleen. Kun virus on tunkeu-tunut olennon soluihin, se pystyy estämään muiden virusten tun-keutumisyritykset. Vaikka viruk-sesta olisikin kantajalleen aluksi haittaa, loppusumma voi silti olla molemmille osapuolille kannatta-va. Sukupolvien kuluessa viruksen haittapuolet lievittyvät ja se jää osaksi olennon perimää.”

Biologisten virusten lisäksi Jalasvuori käsittelee kirjassaan myös tietokoneviruksia ja meemejä, jotka leviävät ihmiseltä toiselle.

”Virus on tarina, joka kertoo itse itseään eteenpäin. Joku voi ker-toa tarinan, jonka mukaan ihminen saa iankaikkisen elämän. Jos hän uskoo tarinaan ja kertoo sitä eteenpäin, tarina leviää. Tällainen uskomus voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa yh-teisöä ulkopuolisia vastaan. Tässä mielessä uskomukset ja meemit muistuttavat paljon viruksia.”

kirJALLAAn JALAsvuori haluaa osaltaan tuoda tieteen tavallisten maallikoiden ulottuville. Hänen mielestään tiede ja tutkijat ovat me-nettäneet osan siitä tieteen romantiikasta, joka oli voimissaan tie-teellisen vallankumouksen alkuaikoina.

”Jos tiede nähdään pelkästään arvojen mittaamisena ja akateemi-sessa oravanpyörässä juoksemisena, ei se ehkä kuulosta kovin mie-lenkiintoiselta uralta. Usein paras tieteentekijä on juuri se henkilö, joka näkee tieteessä romantiikkaa. Tällainen tutkija osaa asettaa oi-keanlaisia kysymyksiä.”

Usein paras tieteentekijä

on jUUri se henkilö,

joka näkee tieteessä

romantiikkaa.

vahvasti näyttää siltä,

että virUksilla on jotain

tekemistä elämän synnyn

kanssa.

virus on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee lisääntymiseen isäntäsolun. matti jalasvuori on puolestaan virustutkija jyväskylän yliopistossa.


Ylioppilaskunta18

Vko 48Ma 23.11.PapukiusausVärikäs uunikala*Jauhelihakastike*

Ti 24.11.Porkkanaohukaiset*Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike*Hedelmäinen broilerin rintafile

ke 25.11.Herkkusieni-kikhernepata*Makaronilaatikko*Keitetyt nakit, perunasose

To 26.11.Karibialaiset kasvispihvitLohikiusaus*Curry-porsaskastike*

Pe 27.11.Juustoinen quornkastike*Yrttikala*Kananpojan sisäfile* Vko 49

Ma 30.11.Raastepihvit*Kasvistäytteinen seileikeChili con carne*

Ti 1.12.Juustoinen kasviskeitto*Aurajuusto-punajuurikiusausSitruunainen uunikala*LIndströminpihvi

ke 2.12.Falafelpyöry-kät, tomaatti-kastikeKalamureke-pihvi*

Barbequekalkkunakastike*

To 3.12.Juustoratatouille*Broiler-kookoskeitto*SilakkaherkkuMeksikolainen liha-papupata*

Pe 4.12.KukkakaalilasagnetteYrttiporkkanasei*Paella*

Vko 50

Ma 7.12.Kasviswokki*Lohipastavuoka*BroilerjuustokepakotSiskonmakkarakeitto

Ti 8.12.Juustoinen linssikeitto*Hapanimelää broileria thaimaalaisittain*Rapeat kalaleikkeet

ke 9.12.KasvisjouluateriaJouluateriaMantelisei

To 10.12.Feta-pinaattipiirakkaKalaa sitruunakastikkeessa*Mausteinen broilerpata*

Pe 11.12.Kasvisbolognese, pasta*Tonnikalakastike, pasta*Kinkku-ananas-aurajuusto-pizza

*Täyttää Kelan suositukset

ilokiVen ruokalisTa 23.11.–11.12.

VarMoja huhuja ei ole kovin montaa, mutta lähde-tään sieltä ”varmoista” kuitenkin liikkeelle.

Keskusta: Lasse Heikkilä ei varsinaisesti ole pi-tänyt matalaa profiilia, vaan päinvastoin on kuultu puhuvan hakevansa hallituksen puheenjohtajak-si. Vallatonta mietityttää se, kuinka Keskusta saa pönkitettyä Lassen korkeimmalle paikalle pelkän kahden edaattorinsa turvin.

Vihreät: Vihreät pelaavat myös hyvin avoimin kortein. He julkaisivat kuun puolivälissä ensimmäisen halli-tustyrkkynsä Facebook-sivuillansa. Edaattorin paikkansa uu-sinut Emilia Lakka lähtee hamuamaan kirjoituksen perus-teella mitä ilmeisimmin kansainvälisiä ja korkeakoulupoliit-tisia vastuualueita hallituksesta.

Kokoomus: Kokoomusta vaivaa sama ongelma kuin Kes-kustaa. Vähäiset paikkamäärät eivät lupaa mitään, mutta iloi-sella mielellä voi päästä yllättävän pitkälle. Mikael Nuotio on noussut puheissa yhdeksi todennäköisistä hakijoista.

Alvarin unioni: AU:lta voidaan odottaa myös useampaa tyrkkyä, sen verran hyvään tulokseen ryhmä nousi vaaleissa. Yksi todennäköinen hakija on kopovaliokunnan pj:n paikalta ponnistava Teemu Vasama. Useamman vuoden edustajisto-kokemusta on kertynyt myös Anneli Tikkaselle, joka hänkin saattaa pyrkiä suurimpiin saappaisiin.

Luonnontieteilijät: Mahdollisuuksia on vaalituloksen myö-tä vaikka mihin. Yksi mahdollisuus tietysti on, että tämän vuoden JYYn hallituslainen Maj Rasilainen jatkaisi hommia. Edustajiston tai hallituksen puheenjohtajuus on varmasti mietinnässä.

Jyviva: Jokohan on vihervasemmistoon iskenyt hallitus-krapula? JYYn hallituksessa yhtenäisesti pisimpään istunut edustajistoryhmä potee varmasti tiettyä nivelkipua ja pään-särkyä kaikista näistä vastuun vuosista. Aatu Puhakka on noussut yhdeksi nimeksi, joka hallituspaikkaa saattaisi ha-kea. Ehkä lisääkin on tulossa ja kortteja piilotellaan?

Pörssi&Dumppi: Täysi mysteeri. Kyllä tässä vaiheessa mar-raskuuta aina joku huhu on tiedossa, mutta nyt on täydelli-nen radiohiljaisuus. Toki ainejärjestöjen hallitusten puheen-johtajat saattavat lähteä tyrkylle. Pörssin pj. Jasmin Luukko ja Dumpin vpj. Tuomas Änäkkälä pääsivät kumpikin vaa-leissa läpi – joten miksipä ei sitten JYYn hallitukseenkin käs-ky kävisi.

V. VallatonTeKSTIä on LYHenneTTY.

TäYSIKoKoInen KIRJoITuS oSoITTeeSSA www.JYLKKARI.FI

Jos et tyrkkyä, et voi voittaaVaaliT. Jylkkärin vaalibloggari V. Vallaton analysoi, mistä lähtökohdista edustajistoryhmät lähtevät 1. joulukuuta koittaviin ylioppilaskunnan hallitusneuvotteluihin.

The Future is in the East!MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN EAST ASIAN STUDIES

Apply now! Application period 1.12.2015-29.2.2016

This programme will add area expertise on the societies, history, and politics ofChina, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designedto help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in aglobalized world where East Asia is one of its most dynamic regions.

The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finlanddevoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research andoffers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sciences.

Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas

Apply via the Studyinfo portal: https://studyinfo.fi/wp2/en/

Find us also on facebook: facebook.com/ceasutu

CENTRE FOR EAST ASIAN STUDIES • UNIVERSITY OF TURKUFI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi

Kasvo 19


AkAteeminen elämänkoululAinen

Huumori. Helena Pölläsen mielestä puheviestintä on elämänkoulun lisäksi paras mahdollinen koulutus stand up -koomikolle.

teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Unto Luoto

Huumori on ollut elämässäni aina, ihan lapsesta asti. Olen katsonut kaikki Simpsonit, Kummelit ja Jim Carreyn leffat. Ne ovat toimineet minun lapsenvahteinani.

Muutin Jyväskylään opiskelemaan puheviestintää vuon-na 2007. Silloin myös näin stand upia ensimmäisen kerran. Kä-vin Alipaineen treeniklubilla Vakkarissa ja sen jälkeen Seisoma-paikalla Ilokivessä. Innostuin lajista ja päätin, että minäkin halu-an kokeilla. Ensimmäinen keikkani oli vuonna 2008 viestintätie-teiden laitoksen pikkujouluissa. Siitä se sitten lähti, vaikka välillä tekemisessä onkin ollut pitkiä taukoja.

Olen miettinyt paljon sitä, miten stand up vaikuttaa uskotta-vuuteeni. Olen akateemisesti koulutettu ja tulen valmistumaan pian maisteriksi. Monen stand up -koomikon tärkein koulu on kuitenkin elämänkoulu. Pelkäsin, että ihmiset pitävät minua tyh-mänä häseltäjänä. Voinko olla uskottava kouluttaja viestinnässä tai opettaja, jos kerron häläpätihämmää-juttuja lavalla? Lopulta sain omassa päässäni loksautettua ajatuksen niin, ettei se var-sinaisesti ole minun ongelmani, vaan niiden muiden. Tämäkin on vain yksi ammattirooli, opetan minä hiihtoakin, mutta tavoit-teeni ei ole silloin naurattaa ihmisiä.

Juttuni tulevat usein arjesta, omasta elämästäni. En halua ko-rostaa jutuissani sukupuolta, lavallekin pukeudun rennosti ten-nareihin ja farkkuihin. Pyrin olemaan lavalla sellainen kuin olen muutenkin. Toki lavahahmo on karrikoitu versio omasta minäs-tä.

Naurun tasapaino oli siisti kokemus. Putosin ohjelmasta kolmantena, mutta tuntuu, että olen kasvanut kuvauksista tosi paljon. Olin tietysti pettynyt kun putosin, mutta pää piti vain pitää kasassa. Inhoan kilpailua stand upissa ja lupasin Naurun tasa-painon jälkeen itselleni, etten enää kilpaile. En pidä siitä, mitä kil-paileminen saa aikaan. Silloin tekemisestä tulee suorittamista, eikä tärkeintä ole enää se, että kaikilla on hauska ilta.

Tällä hetkellä teen Ylelle Villi kortti -ohjelmaa, jossa olen kiertävänä panelistina. Siinä voin yhdistää kaksi itselleni tärke-ää asiaa, urheilun ja komiikan. Tulevaisuudessa haaveilen myös musiikin tekemisestä. Minulla on muutama huumorikappale, joita esitän lavalla kitaran kanssa, mutta minussa on myös va-kavampi puoli. Haluan sanoittaa ja tehdä lisää biisejä kitaralla ja myös tehdä räppiä. Kappaleita on jo olemassa pöytälaatikossa.

Yritän valmistua puheviestinnältä melko pian. Olen iloinen, et-tä osasin aikanaan valita juuri puheviestinnän, sillä siitä on ollut minulle niin paljon hyötyä. Pystyn analysoimaan omaa ja toisten esityksiä viestinnällisestä näkökulmasta ja tunnistan viestinnän ilmiöitä. En oikeastaan keksi parempaa koulutusta koomikolle. Paitsi tietenkin se elämänkoulu.

Helena pöllänen

zz Standzupz-koomikko,zhiihdonopettajazjazopiskelija.zz Syntynytzvuonnaz1986zJuvalla,zasuuznykyisinzHelsingissä.zzOpiskeleezpuheviestintääzJyväskylänzyliopistossa.zzz VoittanutzjyväskyläläisenzNaamazNäkkärilläz-standzupz-kisanz

vuonnaz2011.zz Tehnytznoinz250zkeikkaa.zzOlizvuonnaz2015zmukanazNaurunztasapainoz-komiikkakilpai-

lussa.zUusizohjelmazVillizkorttizalkoizlokakuussa.

Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni

OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUBKESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE

OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUBKESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE

SU - TO 11- 02PE - LA 11- 03

Arkisin karaoke –

Maanantaisin Keskiviikkoisin

klo 20BINGOTIETOVISA

klo 20

viikonloppuisin disco

Superunnuntai

... ja opiskelijan lompakko kiittää!

Lounas arkisin klo 11-13Tietovisa tiistaisin klo 21Bingo torstaisin klo 21

Elävää musiikkia viikonloppuisin

ma 10 - 22 (02)ti-to 10 - 01 (02)pe 10 - 02 (03)la 12 - 02 (03)su 12 - 22 (02)

AukioloajatOpiskelijakortillaHanatuotteista - 0,50 €Lounas - 20%Kahvi/tee 1€

5.12 Auki - 0412.12 Asiakaspikkujoulut

Documents

Jylkkäri 10/2015