Ville Saarikalle

Copyright © Ville Saarikalle / Serus Media Oy

Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin ilman Tuottajan ja Tilaajan lupaa kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti. Kirjan sisältö on huolellisesti tarkistettu. Tästä huolimatta virheet ovat aina mahdollisia. Tuottaja, Tilaaja ja kirjoittajat eivät vastaa mahdollisten virheiden vuoksi kuluttajalle tai kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista.

1. painos lokakuu 2012

Kirjoittaja: Ville Saarikalle / ville.saarikalle@gmail.com / +358 (0) 4096 25521Kirjakonsepti: Serus Media Oy/ Personal Book

ISBN: 978-952-5852-32-5

www.personalbook.fi

http://lahjoita.worldvision.fi/lahjaksilehma/Teema_-Koulutus-ja-oikeudet/Kirja/

SISÄLTÖJOHDANTO 6

AHKERUUS 8

ANTEEKSIANTO 12

ITSEKURI 16

KASVU 20

KIITOLLISUUS 24

LAUPEUS 30

NÖYRYYS 36

REHELLISYYS 40

ROHKEUS 44

SINNIKKYYS 50

TOIVO 54

VASTUULLISUUS 58

LOPUKSI 62

LÄHTEET 66

SISÄLTÖJOHDANTO 6

AHKERUUS 8

ANTEEKSIANTO 12

ITSEKURI 16

KASVU 20

KIITOLLISUUS 24

LAUPEUS 30

NÖYRYYS 36

REHELLISYYS 40

ROHKEUS 44

SINNIKKYYS 50

TOIVO 54

VASTUULLISUUS 58

LOPUKSI 62

LÄHTEET 66

6

JOHDANTOMeillä ihmisillä on monia unelmia. Useimmat meistä haluavat menestyä. Onnellisuus, terveys, rakkaus, vauraus ja suosio ovat asioita, joita tahdomme saada. Jos tahdot elä-mältäsi näitä asioita, tämän kirjasen opetukset ovat varmasti sinulle suureksi hyödyksi. En ole koonnut tekstiin omia järkeilyjäni tai ihmisten nokkelia päätelmiä. En halua, että sinulle tulee vain hyvä olo lukiessasi tätä kirjasta, vaan tahdon opetusten perus-tuvan todellisuuteen. Haluan antaa lukuajallesi maksimaalisen tuoton. Niinpä kirjasen tekstissä esiteltävät kadonneet aarteet ovatkin oikeita aarteita, eivät mielikuvitusta tai ajanhukkaa. Kadonneet aarteet ovat toimineet tuhansien vuosien ajan ympäri maailmaa. Maailman johtavat ajattelijat ovat tukeutuneet kadonneisiin aarteisiin läpi ihmiskunnan historian. Tosielämän tarinat osoittavat kadonneiden aarteiden toimivan. Akateemi-nen tutkimus vahvistaa, että kadonneet aarteet auttavat ihmistä menestymään. Tässä kirjasessa esittelen sinulle kadonneet aarteet ja autan sinua soveltamaan niitä omaan elämääsi niin, että voit saada haluamiasi tuloksia. Voit luottaa tekstiin. Oppaanasi ovat maailman johtavat ajattelijat ja vahva tutkimustieto.

Eräs 1900-luvun merkittävimmistä psykologeista, Viktor Frankl, on todennut: “Juuri onnen tavoitteleminen tekee onnellisuuden mahdottomaksi. Mitä enemmän se on päämäärä, sitä vaikeampi sitä on tavoittaa” (http://blog.gaiam.com/quotes/authors/viktor-frankl). En tahdo, että tavoittelet menestystä. Tahdon, että tavoittelet arvokasta elämää. Jos tavoittelet arvokasta elämää, todennäköisesti menestyt, mutta saat varmasti elämältä myös jotain paljon enemmän. Elämän hyvät asiat tulevat yleensä sivutuotteena arvokkaan elämän tavoittelusta ja kadonneet aarteet näyttävät sinulle suunnan tuota arvokasta elämää kohti. Maailmassa on tarpeeksi menestysoppaita. Tarvitsemme syvem-män perustan elämäämme kuin uuden tekniikan toiveittemme täyttymiseen. Tarvit-semme periaatteita, joiden varaan voimme elämässämme nojautua. Haluamme elämän, jolla on merkitystä.

Käsissäsi ei ole paksu opus. Sen sisältö on kuitenkin täyttä dynamiittia. Anna kirjasen tarinoiden ja tiedon inspiroida sinua antamaan elämälle parastasi! Kirjanen koostuu lyhyistä kappaleista, joista kukin käsittelee tarinoiden, luotettavien oppaiden ja tutkimustiedon avulla jotain sellaista arvoa, joka on kestänyt ajan testin. Kappaleet ovat lyhyitä ja voit kätevästi lukea yhden kerrallaan. Lue ja sovella näille sivuille kätkettyjä aarteita omaan elämääsi. Ne rikastuttavat varmasti elämänpolkuasi.

7

Kyse on tietysti lopulta siitä, millaisen elämän itse tahdot elää. John C. Maxwell on sanonut (Ziglar 2006, 130): “Voit käyttää elämäsi kuinka tahdot, mutta voit käyttää sen vain kerran.” Ota elämästäsi kaikki irti! Paitsi että toivon sinulle rikasta elämää, kirjasellani haluan myös rohkaista jokaista olemaan hyväntekijä lahjoillaan, varoillaan ja ajallaan. Arvokkaassa elämässä on kyse myös toisista ihmisistä. Tämä kirjanen on minun ponnistukseni toisten puolesta. En keksinyt tähän parempaa keinoa, kuin toimia myynti-miehenä kadonneille aarteille. Palvelkoon kirjasen sanoma sinua ja auttakoon sen tuotto niitä, joille elämä ei ole suonut helpointa osaa. Kiitos luottamuksestasi ja hyvää matkaa!

-Ville

8

AHKERUUS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Jatkuvasti, säännöllisesti tai tavaksi tulleen aktiivinen tai työn touhussa

Ahkeruus ei ole muodissa, vaikka se onkin avain menestykseen. Esimerkiksi laihdutus-valmisteet, jotka lupaavat helppoa ja vaivatonta painonpudotusta ovat varma menes-tystuote. Toisaalta esimerkiksi parisuhteeseen emme halua liittää työtä ja vaivannäköä, vaan suhteen käydessä haastavammaksi vaihdamme kumppania. Erilaiset menestys-oppaat myyvät hyvin, koska etsimme onneen jotain kevyempää reittiä kuin ahkeruus ja vaivannäkö.

On täysin luonnollista etsiä välitöntä tyydytystä omille tarpeilleen. Inhimillinen taipumuksemme on suunnata pois kivusta kohti nautintoa. ”Mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman helposti ja ilman ponnisteluja” -ohjenuora ei välttämättä kanna kovin pitkälle. Kannattaa sittenkin valita polku, jolla voi esiintyä vastarintaa.

Geoff Colvin kertoo kirjassaan Talent Is Overrated (2008, 17–18) hyvin mielenkiin-toisesta tutkimuksesta, jossa ryhmä englantilaistutkijoita lähti etsimään lahjakkuutta, huonoin tuloksin. Tutkijat pyrkivät löytämään musiikillisen lahjakkuuden, jonka olemas-saoloa pidetään yleisesti itsestään selvänä. Joillakin on nuottikorvaa, toiset vain osaavat laulaa ja jotkut oppivat soittamaan kauniisti pianoa jo lapsena. Mozart on klassinen esi-merkki musiikillisesta lahjakkuudesta kirjoitettuaan sinfonioita teini-ikäisenä. Joillakin on musiikillista lahjakkuutta ja juuri siksi he osaavat esiintyä ja säveltää. Näinhän asia menee, eikö?

9

”Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.”

– Kuningas Salomo

Tutkijoiden tekemässä selvityksessä, jonka otos koostui enimmäkseen koulutusammattilai-sista, kävi ilmi ihmisten vahvat näkemykset lahjakkuuden roolista musiikin saralla. Yli 75 prosenttia selvitykseen osallistuneista uskoi, että laulaminen, säveltäminen tai instru-menttien soittaminen vaatii erityistä lahjakkuutta. Lukema on korkeampi, kuin usko lahjakkuuden tarpeellisuuteen millään muulla elämän alueella.

Varsinaisen tutkimuksen kohderyhmä koostui 257 nuoresta, jotka olivat tutus-tuneet musiikin opiskeluun. Ryhmä jaettiin viiteen luokkaan; luokat jaettiin niin, että yhdessä ryhmässä olivat huippuoppilaat ja toisessa henkilöt, jotka olivat luopuneet musiikin opiskelusta vähintään kuuden kuukauden jälkeen. Muiden kolmen luokan oppilaat sijoittuivat osaamisensa puolesta näiden kahden luokan väliin. Tutkimuksessa huomioitiin oppilaiden ikä, sukupuoli, instrumentti ja sosioekonominen tausta. Oppilaita ja oppilaiden vanhempia haastateltiin huolellisesti.

Lopulta tutkimuksen havainnot olivat selviä ja kiistattomia. Havaintoa erityisestä musiikillisesta lahjakkuudesta ei löydetty lainkaan. Päinvastoin. Kaikki ryhmät osoittau-tuivat hyvin samankaltaisiksi. Musiikkikoulun oppilaat erosivat muista ainoastaan siinä, että he kykenivät toistamaan sävelmän 18 kuukauden iässä, kun sama onnistui muilta keskimäärin 24 kuukauden iässä. Tämäkin ero on selitettävissä sillä, että musiikkikou-lulaisten vanhemmat olivat laulaneet paljon enemmän lapsilleen verrattuna muihin vanhempiin. Mitään merkittävää eroa ei siis löytynyt eri luokkien välillä.

Kuitenkin musiikillisissa saavutuksissa oli ryhmien sisällä valtavia eroja. Mistä muusta siis voisi olla kyse kuin lahjakkuudesta? Tutkimus osoitti, että ainoastaan yksi tekijä löytyi selitykseksi musiikillisten saavutusten eroihin. Se, miten paljon opiskelijat harjoittelivat.

Tutkimuksessa kävi ilmi myös jotain muuta mielenkiintoista. Tutkijat selvittivät, kuinka monta tuntia harjoittelua musiikillisella eliittiryhmältä vaadittiin tietyn musiikin arvoasteen saavuttaminen verrattuna huvikseen soitteleviin. Tulokset osoittivat, että merkittävää tilastollista eroa ei huippusuorittajien ja tavallisten tallaajien välillä löyty-nyt. Musiikkikoulun oppilaat saavuttivat tietyt arvoasteet puuhastelijoita nopeammin yksinkertaisesti siksi, että he harjoittelivat enemmän joka päivä.

10

Kun musiikinopiskelijat olivat 12-vuotiaita, valiojoukko harjoitteli keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Alimman aktiivisuusryhmän oppilaat harjoittelivat keskimäärin 15 minuuttia päivässä. Arvoasteita ei tutkimuksen mukaan saavutettu lahjakkuudella, vaan ne tulivat ahkeruudella ja kovalla työllä. Näyttäisi olevan niin, että menestyjiä katsoessa ei tulisi niinkään ihailla lahjakkuutta, vaan ennemminkin ahkeruutta. Yksi tutkijoista, professori John A. Sloboda sanoi: ”Ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä ’pikaradasta’ huippusuorittajille.” Tai kuten kuningas Salomo jo muinoin totesi: ”Uutteruus tuo menestyksen.”

Ahkeruus ei ainoastaan johda menestykseen, vaan se edistää myös onnellisuutta. Arthur Brooks puhuu Wall Street Journalin artikkelissaan (http://online.wsj.com/article/SB10001424052702304749904577385650652966894.html) ansaitusta menestyksestä. Käytännössä ansaittu menestys tarkoittaa omien tavoitteiden saavutta-mista kovan työn avulla. Chicagon yliopiston kysely paljastaa, että ihmiset, jotka kokevat olevansa hyvin menestyviä työssään ovat myös kaksi kertaa todennäköisemmin hyvin onnellisia kuin ne ihmiset, joka kokevat olevansa vain jossain määrin menestyviä. Ahke-ruuden hedelmänä tullut menestys edistää kokonaisvaltaista onnellisuutta.

Vastaavasti Brooks toteaa tutkimuksissa havaitun, että edes hyvien asioiden tapah-tuminen ei lisää yksilön hyvinvointia, jos hän ei ole itse omalla toiminnallaan ansainnut onnekkuuttaan. Myös Dan Arielyn (2010, 104–105) tutkimusten mukaan vaivannäkö tuottaa tyydytystä. Hänen mukaansa suurempi työ johtaa suurempaan rakkauteen. Vai-vannäkö muuttaa näkökulmaamme vaivannäön kohteesta; arvostamme vaivannäkömme hedelmiä enemmän. Arielyn mukaan liialliseen helppouteen tyytyminen tarkoittaa syvästä nautinnosta luopumista, koska todellisuudessa vain vaivannäkömme johtaa pitkäaikaiseen tyydytykseen.

Teologi Paul Stevens (Stevens & Ung 2010, 45) huomauttaa, että eivät ainoas-taan laiskat ihmiset ole velttoja, vaan myös erittäin kiireiset ihmiset voivat syyllistyä laiskotteluun. Työnarkomaanin oireet ovat ilmeisiä: hän jättää huomioimatta perheensä ja rakkaansa eikä kiinnitä huomiota kehonsa lähettämiin kipusignaaleihin ja toimii itsekeskeisesti. Ilman kiireisen työn tarjoamaa adrenaliinipiikkiä, hän tuntee hyödyttö-myyttä, syyllisyyttä ja masennusta. Nämä oireet ovat oudon samankaltaisia kroonisen laiskimuksen tuntemusten kanssa. Vahvasti työorientoitunut ihminen käyttää valtavasti energiaa vähemmän merkitykselliseen työhön, mutta on samalla välinpitämätön kaik-kein tärkeimpiä asioita kohtaan.

11

Laiskan osana ovat huonot tulokset ja tyytymättömyys. Ahkera saa nauttia työnsä hedelmistä ja menestyksestä sekä kokee syvää sisäistä tyydytystä ansaituista onnistu-misista. Vaivannäkö antaa hyvän mielen. Helppoja onnen avaimia tarjoavat pikaoppaat kannattaa suosiolla jättää omaan arvoonsa. Tyhmä ei tietenkään kannata olla, vaan tulee olla analyyttinen ja pyrkiä tekemään oikeita asioita. Musiikkikoulun oppilaatkaan eivät varmasti harjoitelleet koko aikaa samaa kappaletta, vaan he harjoittelivat oikein. Mikään strategia tai lahjakkuus, mitä ikinä se onkaan, ei koskaan korvaa kovaa työtä tavoitteiden saavuttamisessa. Erään maailman menestyneimmän lentoyhtiön, Southwest Airlinesin, perustajan Herb Kelleherin sanoin: ”Meillä on ’strateginen’ suunnitelma. Sitä kutsutaan asioiden tekemiseksi.” Tai kuten Winston Churchill on sanonut: ”Jatkuva ponnistelu, eivät voima tai älykkyys, on avain potentiaalimme vapauttamiseen.” Vähemmän sanoja. Enemmän tekoja.

TEHTÄVÄ:

1. Tunnista elämästäsi asiat, jotka eivät ole kovin merkittä-viä, mutta vievät aikaasi.

2. Luovu vähemmän tärkeistä asioista tai vähennä niitä merkittävästi.

3. Ole ahkera elämäsi kannalta tärkeissä asioissa. Seuraa kalenteriasi ja laita aikasi sekä energiasi kaikkein tärkeim-piin asioihin.

12

ANTEEKSIANTO

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Halu tai kyky antaa anteeksi ja sallia virheet tai heikkoudet.

Karen kasvatti lastaan 1960-luvun vapaamielisessä ympäristössä. Hänen Kelly-tyttärensä oli erityisen kaunis ja lahjakas. Äiti rakasti tytärtään syvästi ja hän odotti paljon tyttärensä tulevaisuudelta. Varttuessaan Kelly kirjautui kaupungin arvostetuimpaan kouluun unelmanaan korkeakoulututkinto. Selvitäkseen tyttärensä korkeista koulumaksuista Karenin oli täy-dennettävä miehensä rakennustyöansioita tekemällä ylimääräisiä töitä. Hän siivosi koteja ja keitti iltaisin

hilloja, joita möi lisäansioiden toivossa. Karen oli päättänyt tarjota lapselleen paremman elämän kuin, mitä hänellä itsellään oli ollut.

Kaikki näyttikin hyvältä, kunnes valitettava sarja Kellyn huonoja valintoja johtivat siihen, että hän ajautui suhteeseen huumediilerin kanssa. Kelly piti muutamia huume-kokeilujaan harmittomina. Ne kuitenkin johtivat Kellyn vaikeaan huumeriippuvuuteen. Tilannetta pahensi se, että huumehöyryissään Kellyn diilerimies usein hakkasi häntä. Kelly lupasi monesti äidilleen, että jättäisi miehen, mutta helpon rahan tai uuden auton houkuttelemana hän kuitenkin kerta toisensa jälkeen palasi tuhoisaan suhteeseen.

Karen oli suunniltaan. Hän ei ollut kasvattanut pikkutyttöään tällaiseksi. Kelly oli kasvanut turvallisessa ja rakastavassa kodissa. Perhe teki kaikkensa saadakseen tilanteen korjattua, mutta kaikki väliintulot ja anelemiset osoittautuivat tuloksettomiksi. Yrittipä Karen mitä tahansa, Kelly aina palasi diilerirakastajansa luo. Ja toistuvasti äiti haki itkevän ja mustelmille hakatun tyttärensä kotiin.

Tyttären ongelmat saivat myös Kareninin oman elämän säröille. Hänestä tuli tikittävä aikapommi. Karenin sisällä kasvoi viha, joka teki hänestä elävän hirviön. Hän ei kyennyt tekemään töitä eikä nukkumaan. Karenin mieleen mahtui vain yksi asia; kosto hänen tyttärensä elämän päivä kerrallaan tuhoavalle poikaystävälle.

13

”Anteeksiantaminen on ylin ja kaunein rakkauden muoto. Vas-tineeksi siitä sinä saat sanoinkuvaamattoman rauhan

ja onnellisuuden.” – Robert Muller

Vähitellen ajatukset johtivat tekoihin. Karen alkoi väijyä ja kiusata Kellyn poikaystä-vää. ”Lyö minua”, Karen ivasi. ”Lyö minua ja minä lyön takaisin!” Kerran hän maalasi spraymaalilla poikaystävän autoon suurilla kirjaimilla: ”hyväksikäyttäjä” ja ”huumedii-leri”. Tilanteeseen ei löytynyt ratkaisua. Hyväksikäyttö ja katkerat ajatukset myrkyttivät kaikkien osapuolten mielet. Ongelmat jatkuivat, aika kului ja jotenkin tytär selvisi päivä kerrallaan. Äiti etsi jatkuvasti mahdollisuutta kostolleen toivoen onnistuvansa tuho-amaan poikaystävän elämän. Hän suunnitteli provosoivansa miehen tekemään jotain tarpeeksi vakavaa, jotta hänet lukittaisiin vankilaan. Aina, kun äiti puhui tyttärestään, hänen silmiinsä syttyi raivo miestä kohtaan: ”En koskaan luovuta! Saan hänet vielä!” Viha omisti Karenin ja hän omisti vain vihansa.

Todellinen tragedia oli siinä, että kuin huomaamattaan myös Karenin elämä valui hukkaan. Se valui samaan menetettyjen unelmien ja toivottomuuden viemäriin kuin hänen rakkaan tyttärensäkin elämä. Vaikka Karen ei pystynytkään muuttamaan tyttärensä tilannetta, hän olisi voinut vaikuttaa omaan elämäänsä. Karenin sydän oli kuitenkin niin täynnä vihaa, ettei hän voinut parantua. Hän ei pystynyt päästämään irti vihastaan. (Schuller 1999, 72–74).

Anteeksiantaminen ei välttämättä ole helppoa. Päinvastoin. Se voi olla todella vai-keaa. Mutta anteeksiantaminen kannattaa. Edellisessä tarinassa kyse ei ollut Kellystä ja siitä, miten huumediileripoikaystävä tuhosi hänen elämäänsä. Siinä oli kyse Karenista ja katkeruuden elämää tuhoavasta voimasta. Karenin tyttären surullinen kohtalo katke-roitti neuvottoman äidin sydäntä ja kalvoi vähitellen hänen koko elämänsä pirstaleiksi.

Anteeksiantamisella on lukuisia selkeitä hyötyjä yksilön elämään. Toisaalta jopa kokonaisten kansojen kohtaloita on käännetty anteeksiantamuksesta kumpuavalla johtajuudella ja sovinnonhalulla.

Roy Baumeisterin tutkimusten mukaan (http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Roy_Baumeister.pdf) anteeksi-anto saattaa helpottaa itsekuria, mikä näkyy lisääntyneenä sinnikkyytenä. Se näyttäisi myös vapauttavan mentaalista ja emotionaalista energiaa. Tämä tulee näkyviin hyvänä suoriutumisena erilaisissa tilanteissa. Lisäksi H. Wesley Perkins on hyvin laajaan aineis-toon perustuen todennut (http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/H._Wes-ley_Perkins.pdf), että anteeksiantaminen on vahvasti yhteydessä niin fyysiseen kuin emotionaaliseenkin terveyteen.

14

Kim Cameron havaitsi (http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Kim_Came-ron.pdf), että organisaatioissa osoitettu anteeksianto ja muut hyveet (myötätunto, rehellisyys, optimismi, luottamus) eivät heikentäneet organisaatioiden suoriutumista. Päinvastoin, näiden organisaatioiden suoriutuminen oli merkittävästi parempi kuin niissä organisaatioissa, jotka eivät edistäneet anteeksiantoa.

Anteeksiannosta on hyötyä myös parisuhteessa. Frederick DiBlasion mukaan (http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Frederick_DiBlasio.pdf) anteeksi-antohoidot parantavat avio-onnea, vähentävät masennusta ja lisäävät tyytyväisyyttä.

Myös Frank Finchamin tutkimusten mukaan (http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Frank_Fincham.pdf) anteeksianto on monilta osin keskeistä terveen avioliiton ja hyvinvoivan perheen kannalta. Koti, jossa ei ole katkeruutta, on lapsille takuulla hyvä ponnahduslauta menestyvään elämään.

Anteeksiantamisen hyödyt ovat siis tieteellisesti todistettuja. Anteeksiantaminen edistää yksilön kokonaisvaltaista terveyttä, antaa virtaa tekemiseen ja voi jopa parantaa itsekuria. Organisaatiot suoriutuvat eri mittareilla arvioituna merkittävästi paremmin, kun hyveet ja erityisesti anteeksianto kukoistavat. Ihmissuhteet ja perheet voivat paljon paremmin anteeksiantavassa ympäristössä. Miksi emme siis antaisi anteeksi?

Joskus esteenä voi olla väärinymmärryksiä anteeksiantoon liittyen. Tohtori Jim Dincalci on tehnyt vuosien ajan töitä auttaakseen ihmisiä antamaan anteeksi. Hän myös opettaa aiheesta useissa yliopistoissa. (http://howtoforgivewhenyoucant.com/aboutauthor.php)

Dincalci purkaa yhden anteeksiantamiseen liittyvän myytin todetessaan, että (http://howtoforgivewhenyoucant.com/myths_misconceptions.php) anteeksiantami-nen ei ole häviämistä. Hän kyseenalaistaa voittamisen, jonka seurauksena ihmissuhteet kärsivät, ihminen stressaantuu vihasta ja inhosta ja lopulta menettää terveytensä. Hän toteaa myös, että anteeksianto ei ole helppo reitti ulos ongelmista, vaan se vaatii enem-män rohkeutta, rehellisyyttä ja aitoutta kuin pitää kiinni oikeutetusta mielipahastaan. Dincalci kuitenkin painottaa voimakkaasti, että anteeksianto ei ole huonon käyttäyty-misen suvaitsemista. Tärkeä huomio häneltä on myös se, että anteeksiantoon ei vaadita väärintekijän anteeksipyyntöä. Onhan mahdollista, että toinen osapuoli ei koskaan pyydä anteeksi, koska hänellä on toinen käsitys tapahtuneesta.

En tiedä, oletko koskaan ajatellut, kuinka kalliiksi katkeruus tulee. Rahallinen lasku on valtava, mutta kyse on jostain vielä paljon suuremmasta. Organisaatiot eivät toimi. Ihmiset voivat huonosti. Asiat eivät etene. Yhteistyö ei onnistu. Anteeksiantamattomuut-

15

taan ihmiset sairastuvat, ovat poissa töistä, eivätkä kykene antamaan itsestään paras-taan. Lisäksi kaikkein kovinta hintaa katkeruudesta maksavat anteeksiantamattoman ihmisen lapset. Ajattele millaisen perinnön katkeruus jättää seuraaville sukupolville? Mikä määrä mentaalista ja emotionaalista energiaa heitetään hukkaan yksinkertaisesti siksi, että kieltäydytään antamasta anteeksi? Anteeksiantaminen ei siis ole aihe, jonka voimme sivuuttaa puolihuolimattomasti. Anteeksiantaminen on oikeasti kovaa kamaa. Uskallatko päästää irti ja voittaa katkeruuden, kun sinua on kohdeltu väärin? Jos uskal-lat, saat varmasti hyvän palkinnon.

TEHTÄVÄ:

1. Anna anteeksi. Jos sinulla on joku, joka on loukannut sinua sanoillaan tai teoillaan, päästä irti katkeruudesta ja vihasta. Anteeksiantaminen on päätös, johon sinun on pyrittävä aktiivisesti.

2. Pyydä anteeksi. Jos tiedät, että jollakin on jotain sinua vastaan, etsi sovintoa. Ehkä et ole mielestäsi tehnyt mitään väärää, mutta se on vain sinun kokemuksesi. Ole aloitteelli-nen ja eheytä suhde etsimällä sovintoa.

3. Edistä rauhaa ja anteeksiantoa. Kannusta riidoissa olevia läheisiäsi anteeksiantoon ja sovintoon.

16

ITSEKURI

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Pidättäytyminen omien mielihalujen tai tunteiden mukaan toimimisesta. Sen synonyymejä ovat:

tahdonvoima; tarmokas päättäväisyys

Itsekuri ei välttämättä ole aiheena se kaikkein innostavin. Jokainen kuitenkin ymmärtää sen tarpeellisuuden ja siitä koituvat hyödyt. Johtajuusguru John C. Maxwell (http://www.chick-fil-aleadercast.com/blog/john-maxwell-on-choices/) sanoo, että päätösten tekeminen on yliarvostettua. Hänen mukaansa, hyvilläkään päätöksillä ei ole arvoa ilman itsekuria. Maxwell selittää näkemystään seuraavasti: ”Jokainen haluaa olla hoikka, mutta kukaan ei tahdo laihduttaa. Jokainen haluaa elää pitkään, mutta moni ei halua kuntoilla. Jokainen haluaa rahaa, mutta vain muutamat tahtovat tehdä lujasti töitä sitä saadak-seen… Päätökset auttavat meitä aloittamaan, mutta itsekuri auttaa meitä lopettamaan.”

Yksi maailman vaikutusvaltaisimmista psykologeista, Roy Baumeister ja New York Timesin kolumnisti John Tierney, tekivät yhdessä Willpower -kirjan. Teoksessaan kaksikko käsittelee itsekuria ja tahdonvoimaa Baumeisterin tutkimuksiin perustuen. Vuonna 2010 julkaistu tutkimus osoitti kiistattomasti itsekurin ratkaisevan roolin hyvässä elämässä (Baumaister & Tiernye 2011, 12–13). Kyseisessä tutkimuksessa kansainvälinen tutkijajoukko seurasi tuhatta uusiseelantilaista henkilöä syntymästä aina 32-vuotiaiksi saakka. Valmistuessaan tutkimus oli ylivoimaisesti laajin koskaan tehty itsekuria koskeva selvitys.

Lapset, joilla oli vahva itsekuri, kasvoivat terveemmiksi aikuisiksi. Heistä tuli epäto-dennäköisemmin ylipainoisia ja heillä oli vähemmän sukupuolitauteja ja jopa terveem-mät hampaat. Toisaalta itsekurin puutteesta kärsineet olivat taipuvaisempia alkoholin liikakäyttöön ja joutuivat helpommin huumeongelmiin. Heillä meni myös taloudellisesti huonommin; heillä oli matalapalkkaisemmat työpaikat, vähemmän rahaa pankissa, pienemmät eläkesäästöt ja he omistivat toista ryhmää pienemmällä todennäköisyydellä asunnon. Lisäksi kestävän parisuhteen muodostaminen osoittautui heille vaikeammaksi ja he olivatkin useammin lapsen yksinhuoltajia. Vertailussa todettiin, että hyvän itse-kurin omaavat henkilöt perustivat paljon todennäköisemmin tasapainoisen avioliiton

17

”Menestyvät ihmiset tekevät kaikkea sitä, mitä menestymättömät ihmiset eivät halua tehdä.”

– John Paul DeJoria (2011)

ja kasvattivat lapsiaan kahden vanhemman kodissa. Heikoimman itsekurin luokassa yli 40 prosenttia oli saanut rikostuomion 32 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti paremman itsekurin omanneista rikoksiin oli syyllistynyt vain 12 prosenttia.

Vaikka tuloksissa huomioitiin älykkyys, sosiaa-liluokka ja etninen tausta, niin tulokset säilyivät silti merkitsevinä. Seurantatutkimuksessa tutkijat vertasi-vat samoista perheistä tulevia sisaruksia voidakseen verrata keskenään lapsia, jotka kasvoivat samoissa olosuhteissa. Uudelleen ja uudelleen tulokset säilyi-vät; huono itsekuri lapsena merkitsi heikompaa pärjäämistä aikuisena. Tällaiset henkilöt päätyivät sairaammiksi, köyhemmiksi ja paljon todennäköisemmin vankilaan. Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että itsekuri on elämässä menestymisen kannalta ratkaisevaa.

Baumeisterin tutkimuksista löytyi paljon käytännöllistä ammennettavaa ja seuraa-vassa esitellään muutamia poimintoja, joista hän kertoo Tierneyn kanssa kirjoittamas-saan Willpower-kirjassaan.

Ensiksikin, meidän tulee ymmärtää, että itsekuria on itse kullakin vain rajallisesti. Usein uuden vuoden vaihtuessa ihmiset ovat laatineet pitkän listan asioista, jotka he aikovat muuttaa elämässään. Kun sitten helmikuussa syytämme itseämme ja itsekurin puutettamme epäonnistumisistamme, niin meidän tulisi ennemminkin katsoa todellista syyllistä – listaa. Jos aiot aloittaa uuden kunto-ohjelman, niin sama ajankohta ei ehkä ole otollisin taloudellisen täyskäännöksen järjestämiseen. Itsekuria ja tahdonvoimaa on vain rajallisesti, joten on parasta tehdä yksi lupaus kerrallaan ja keskittyä siihen. Hyväksy ihmisyytesi ja omat rajasi. Jos haluat saada kaiken kerralla, epäonnistut varmasti. Kaik-kien asioiden yhtäaikaisesta tavoittelusta kieltäytyminen vaatii sekin itsekuria. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli aikoo tosissaan saavuttaa ylipäätänsä mitään. Mieti siis, mikä on oikeasti tärkeintä ja mitä todella haluat.

Toiseksi, itsekurisi on heikoimmillaan silloin, kun sinulla ei ole energiaa. Pidä huolta siitä, että sinulla on glukoosia aivoissa eli syö oikein. Kun kehosi polttoaine on vähissä, teet huonompia päätöksiä ja lipsut helpommin tavoitteistasi. Hyvä ravinto auttaa käyttä-mään itsekuria. Me emme ole vain sielullisia olentoja, vaan meillä on myös ruumis.Kolmanneksi, aseta tavoitteita ja tee toimintasuunnitelmia, joissa on mainittu täsmällisesti tarpeelliset tehtävät. Jätä kuitenkin aina hiukan joustovaraa itsellesi. Muista, että

18

tavoitteita ei aina tarvitse saavuttaa, vaan olennaisempaa on jatkuva kehittyminen. Ole myös kohtuullinen tavoitteissasi. Liian suuret ja äkilliset muutokset kaatuvat omaan mahdottomuuteensa.

Neljänneksi, pidä yllä tarkkaa seurantaa. Mitä tarkempaa kirjanpitoa pidät, sitä parempi. Jos esimerkiksi olet pudottamassa painoa, punnitseminen kerran viikossa on hyvä. Päivittäinen puntarilla käynti on kuitenkin vielä parempi. Parasta on, jos punnit-semisen lisäksi rekisteröit tuloksesi. Huolellinen seuranta rohkaisee, kun näet edisty-misesi. Se myös auttaa asettamaan realistisia tavoitteita tulevaisuudelle.

Viidenneksi, palkitse itsesi usein. Suuren tavoitteen saavuttaminen ansaitsee ison palkinnon. Jos olet onnistunut olemaan vuoden ajan tupakoimatta, palkitse itsesi reilusti ja mene vaikkapa huippuravintolaan syömään. Yhtä tärkeitä ovat myös pienet palkinnot matkan varrella. Niitä voit suoda itsellesi saavuttaessasi pienempiä virstanpylväitä. Älä vähättele sitä, kuinka pienet asiat voivat motivoida.

Baumeister ja Tierney toteavat lopuksi, että itsekuri on elintärkeää, jotta voit naut-tia elämästä ja jakaa elämän ilot rakkaidesi kanssa. Kyse ei ole siis vain henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvattamisesta. Tutkijat ilahtuivat havaitessaan, että vahvemman itsekurin omaavat ihmiset antavat muita todennäköisemmin rahaa hyvän-tekeväisyyteen, tekevät vapaaehtoistyötä ja tarjoavat turvapaikan sitä tarvitsevalle. Hyvä itsekuri tulee näkyviin laupeutena.

Rohkaisevista saarnoistaan tunnettu amerikkalainen pastori Joel Osteen (2004, 121) on sanonut: ”Jos ajattelet aina myönteisiä, onnellisia, iloisia ajatuksia, sinusta tulee myönteinen, onnellinen, iloinen ihminen. Sinä myös vedät puoleesi toisia onnellisia, kannustavia ja myönteisiä ihmisiä. Ajatuksemme vaikuttavat myös tunteisiimme. Tun-nemme täsmälleen niin kuin ajattelemme. Et koskaan voi olla onnellinen, ellet ensin ajat-tele onnellisia ajatuksia.” Epäilemättä totta. Baumeister takuulla kuitenkin muistuttaisi Osteenia, että positiivinen ajattelu vaatii myös tahdonvoimaa ja itsekuria. Hyveet jäävät vain kauniiksi ajatuksiksi, jos niitä ei eletä. Onneksi meillä on käytössämme Baumeiste-rin tutkimukset ja mahdollisuus harjoittaa itsekuria; päätös kerrallaan, päivä kerrallaan. Ehkäpä näillä opeilla voimme oppia ajattelemaankin myönteisemmin.

19

TEHTÄVÄ:

1. Aseta tavoitteita ja tee siihen tähtäävä toimintasuunni-telma. Mieti, mitä haluaisit saavuttaa ja aseta täsmällinen tavoite. Tee huolellinen toimintasuunnitelma, mutta muista jättää suunnitelmaan joustovaraa. Lähde liikkeelle yhdestä tai kahdesta tavoitteesta. Ole maltillinen ja realistinen tavoit-teissasi.

2. Pidä tarkkaa kirjanpitoa. Mieti, millä mittarilla arvioit onnistumistasi ja kirjoita säännöllisesti ylös edistymisesi.

3. Palkitse itsesi. Aseta itsellesi pieniä välipalkintoja, kun saa-vutat välitavoitteitasi. Lupaa itsellesi jokin tuntuva palkinto, kun saavutat lopullisen tavoitteesi.

20

KASVU

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

1. vaihe kasvun prosessissa

2. jotain, joka kasvaa tai on kasvanut

3. tuottaminen erityisesti kasvamalla

Mitä kaikkea sinusta voisi tulla? Kuinka pitkälle rahkeesi riit-täisivät? Mitä kaikkea voisitkaan tehdä? Mitä voisit saavuttaa? Voisitko sinä muuttaa koko maailmaa? Lopullista vastausta emme ehkä voi tietää, mutta siitä huolimatta kannattaa yrittää ottaa asiasta selvää. Suurinta mitä voit antaa itsestäsi maailmalle, on kasvaa koko potentiaalisi mittaiseen elämään. Paremmasta sinusta on paljon riemua itsellesi, mutta ennen kaikkea toisille ympärilläsi. Laupiaampi, terveempi, taitavampi, kiitollisempi, rohkeampi… Mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä on rajattomasti! Kun kasvat täyden potentiaalisi mittoihin, myös kaikki ympäril-läsi alkaa näyttää erilaiselta. Ympäristösi ei ole muuttunut, mutta sinä olet. Michelangelo sanoi: ”Jos ihmiset tietäisivät, kuinka

kovasti tein töitä saadakseni taitoni, työni eivät enää näyttäisi niin kovin ihmeellisiltä.” Meissä on potentiaalia, mutta meidän täytyy alati kehittää itseämme. Kasvu itsessään on hyvä tavoite, koska siihen liittyy eläminen ”vaiheessa” ja ”prosessissa”. Elämässä me olemme aina matkalla. Kuten yllä olevasta kasvun määritelmästä voi huomata, me tuotamme erityisesti kasvamalla. Kasvava ihminen kukoistaa.

Benjamin Franklinia pidetään yleisesti yhtenä suurimmista kirjoittajista Amerikan historiassa, joten on mielenkiintoista tutustua hänen kasvutarinaansa (Colvin 2008, 105-108). Kun Franklin oli nuori, hänen isänsä luki hänen kirjoittamiaan kirjeitä ja antoi niistä rakentavaa palautetta, jotta poika oppisi kirjoittamaan taitavammin. Palautteesta viisas-tuneena Franklin etsi käsiinsä upeimpia kirjallisia teoksia ja vertasi omaa tekstiään niihin.

21

Vertailun pohjalta hän lähti systemaattisesti kehittämään omaa kirjoittamistaan.Franklinin isä luki edelleen poikansa tekstejä ja korjasi niiden virheitä. Poika etsi jatku-vasti teoksia, joiden teksti oli reilusti hänen kirjallisten taitojensa yläpuolella. Järjestel-mällisesti ja väsymättä hän etsi mahdollisuuksia kehittää itseään kirjoittajana mestarite-osten innoittamana.On tärkeää ymmärtää, miten ahkerasti Franklin teki töitä itsensä kanssa. Moni ei olisi valmis näkemään sellaista vaivaa kehittyäkseen kirjoittajana. Franklin oli vaativassa työssä, joka jätti hänelle vain vähän vapaa-aikaa. Hän heräsi varhain ennen töitä harjoit-telemaan kirjoittamista ja jatkoi öisin töiden jälkeen. Hän käytti kirjoittamiseen myös kaikki sunnuntait.

Mitä Franklinille oikeastaan tapahtui? Hän harjoitteli ahkerasti ja tavoitteellisesti. Seurauksena tästä kehittyi ensin parempi Franklin ja lopulta erinomainen Franklin. Ahkera ja vaativa harjoittelu ei ehkä kuulosta kaikkein mukavimmalta reitiltä menes-tykseen. Monesti ihailemme menestyneitä ihmisiä, kuten urheilijoita, näyttelijöitä tai poliitikkoja. Olemmeko kuitenkaan halukkaita tutustumaan tarinoihin suurenmoisten suoritusten takana? Usein erinomaisuus on syntynyt suuresta määrästä vaivannäköä. Kasvuun kuuluvat kasvukivut. Lihasta ei saa kasvamaan ilman lisääntyvää vastusta. Hinta paremmaksi sinuksi tulemisesta maksetaan kovalla työllä. Matka on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja lopputulos palkitseva. Kasvaessaan ihminen tuntee elävänsä. Taantuminen ei tyydytä, mutta kasvu tekee elämästä jännittävää!

Paras kasvun paikka ei ole tavaran määrässä, maineessa tai ulkonäössä. Ei niissä-kään sinänsä ole mitään pahaa, mutta henkilökohtaisessa kasvussa on kyse paljon muus-takin kuin alhaisemmasta verenpaineesta, lihavammasta pankkitilin saldosta tai tyydyt-tävästä parisuhteesta. Carlyle Groupin perustaja, miljardööri ja merkittävä filantrooppi David Rubenstein piti Harvardissa puheen ja sanoi: ”Tee jotain hyödyllistä elämälläsi. Sinun ei tarvitse hankkia valtavasti rahaa tehdäksesi jotain hyödyllistä elämälläsi. Kuo-linvuoteellaan miljardöörit eivät toivo enemmän rahaa, vaan he toivovat tehneensä maa-ilmasta elämällään paremman paikan.” Myös J. H. Jowelet on osuvasti maininnut (http://www.jcsm.org/StudyCenter/john_macarthur/MONEY.TXT): ”Todellinen vaurautemme mitta on siinä, minkä arvoisia olisimme, jos menettäisimme kaikki rahamme.”Kehitä siis itseäsi. Saavuta kasvaessasi suuria tavoitteita ja unelmia. Lue, opiskele ja

”Maailman suurinta tuhlausta on juuri se ero, mitä olemme ja mitä voisimmekaan olla.” – Ben Herbster

22

harjoittele, että sinusta tulee paras mahdollinen sinä. Muista myös, että henkilökohtaisessa kasvussa olennaisinta eivät ole saavutukset itsessään. On tärkeää nähdä, mihin suuntaan olemme ihmisinä kasvamassa. Olennaista on, millainen ihminen sinusta lopulta tulee. Tuskin haluat kasvaa pahuudessa, epärehellisyydessä, kiittämättö-myydessä ja laiskuudessa? Päinvastoin. Taatusti erinomainen henkilökohtaisen kasvun tavoite on saavuttaa hyveellinen luonteenlaatu. Kaunis ihminen on kaunis ennen kaikkea sisältä. Moni tavoittelee upeaa ulkonäköä, mutta kuinka moni on oikeasti kiinnostunut sisäisestä kauneudesta?

Ihmisten motivaatiota tutkinut Daniel Pink (2009, 131–133) kertoo, että kaikkein voimakkaimmin motivoituneet ihmiset, kaikkein tuottavimmista puhumattakaan, kiin-nittävät intohimonsa johonkin itseään suurempaan tarkoitukseen. Pelkät taloudelliset palkkiot koetaan riittämättöminä. Pinkin mukaan suuri motivaation voimavara on niin sanottu tarkoitusmotiivi. Lukuisat yrittäjät, sijoittajat ja investoijat ovat oivaltamassa, että menestyvimmät yhtiöt seisovat jonkin asian puolesta ja tekevät työtä paremman maailman eteen. Koska kasvaminen edellyttää vaivannäköä, niin kasvumatkalla tarvi-taan paljon inspiraatiota ja motivaatiota. Pinkin ajatusten mukaisesti voimme löytää tarvittavan energian kasvuun, jos vain kohdistamme kasvumme tavoitteet johonkin meitä suurempaan.

Usein meillä on hienoja arvoja ja selkeä käsitys siitä, millä on oikeasti merki-tystä. Arjessa elämämme saattaa kuitenkin olla varsin kaukana siitä, minkä sanomme merkitsevän eniten. Onkin haaste yhdistää tarkoituksemme siihen todellisuuteen, jossa elämme. Jopa maailman johtavana bisnesajattelijana pidetyn Harvardin professorin Clayton Christensenin mukaan (http://hbr.org/2010/07/how-will-you-measure-your-life/ar/3) kunnianhimoisilla ihmisillä on tiedostamaton taipumus ali-investoida perhei-siinsä ja yli-investoida uriinsa, vaikka rakastavat perhesuhteet ovatkin voimakkain ja kestävin onnellisuuden lähde. Usein ihmiset sijoittavat aina vain vähemmän voimavaroja niihin asioihin, joiden he olivat joskus sanoneet olevan kaikkein tärkeimpiä.

Lopuksi Christensen toteaa: ”Älä huolehdi, millaisen aseman olet saavuttanut. Huolehdi niistä, joita olet auttanut tulemaan paremmiksi ihmisiksi. Tämä on viimeinen neuvoni: ajattele, millä mittarilla sinun elämääsi arvioidaan ja tee lupaus elää jokainen päiväsi niin, että lopussa elämääsi arvioidaan menestyksenä.” Henkilökohtainen kasvu ei ole vain sitä, että oppii uusia taitoja, elää nautinnollista elämää tai saavuttaa upeita tavoitteita. Todellinen henkilökohtainen kasvu on sitä, että voi elämän viime metreillä katsoa itseään rehellisesti peilistä ja nähdä menestyjän. Ihan oikeasti.

23

TEHTÄVÄ:

1. Kirjoita ylös, mitä haluaisit saavuttaa elämässäsi.

2. Arvioi huolellisesti, mitkä sinulle tärkeistä asioista ovat kaikkein tärkeimpiä. Millä mittarilla sinun elämäsi menes-tystä arvioidaan?

3. Opiskele ja tee ahkerasti töitä määrittelemäsi menestys-mittarin parissa.

24

KIITOLLISUUS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Kiitollinen ihminen on tietoinen siitä, mitä hyvää hänen elämässään on tapahtunut. Hän ilmaisee kiitollisuuttaan ja on

tyytyväinen.

Olin kerran kuuntelemassa kahden akateemikon keskustelua onnellisuudesta. Toinen heistä oli ateisti ja toinen kristitty. Vaikka heillä oli eriävät mielipiteet monesta asiasta, yhdestä he olivat yhtä mieltä: jos ihminen palvoo lisääntyviä arvoja, hän ei koskaan saavuta onnea. Rahaa voi saada aina enemmän. Aina voi olla vielä vähän kuuluisampi ja suositumpi. Kasvot voivat olla kauniimmat, lihakset suuremmat ja keho vetävämpi. Lisääntyviä arvoja palvova ei koskaan pääse maaliin. Älyä palvova pysyy tyhmänä.

Rahaa palvova pysyy köyhänä. Kauneutta palvova pysyy rumana. Mitta jää aina vajaaksi ja siksi tällainen ihminen pysyy myös aina onnettomana.

Markkinointiguru Seth Godin (http://sethgodin.typepad.com/seths_blog/2012/04/if-your-happiness-is-based-on-always-getting-a-little-more-than-youve-got.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+typepad%2Fsethsmainblog+%28Seth%27s+Blog%29&utm_content=FaceBook ) kuvaa, kuinka markkinointikoneisto palvoo “hiukan vielä enemmän” -ajattelua. Tällaisen ajat-telun myötä sen valta kasvaa. Markkinoijan maailmassa olet koko ajan matkalla – tänään tyytymättömänä, mutta huomenna, taas uuden lelun saatuasi, hetken tyytyväisenä. Onni löytyy, kun saat vielä hiukan enemmän rahaa, hiukan paremman auton ja hiukan uudem-man television. Surullinen totuus on, että tällainen kiittämättömyyden kierre ei pääty koskaan. Onni ei löydy materiasta, vaan ahne on tuomittu ainaiseen tyytymättömyyteen.

Todellinen rikkaus löytyy kiitollisuudesta. Kun ihminen vapautuu onnellisuutensa ehdollistamisesta ja osaa olla kiitollinen kaikesta hyvästä tässä hetkessä, hän on päässyt

25

perille. Onnellisuuteen et kaipaa uusia asioita tai suurempia elämyksiä. Tarvitset vain hetkeä, jona pysähdyt arvostamaan elämäsi aarteita. Joskus on todella terveellistä vain olla ja nauttia hetkestä. Teologi Paul Stevens (Stevens & Ung 2010, 26) kertoo, että ahneus saa meidät kokemaan tyytymättömyyttä siitä, mitä meillä on nyt ja kiusaan-tuneiksi siitä, mitä meillä ei vielä ole. Mielestäni tällainen elämä ei kuulosta erityisen houkuttelevalta.

Kiitollisuudesta löytyy lääke myös kateuteen. Kateus on keskeisin seitsemästä kuolemansynnistä. Se on todellinen magneetti muillekin paheille ja lisää muiden kuo-lemansyntien vaikutusta. Frederick Buechner on sanonut: ”Kateus on kuluttava halu nähdä toiset yhtä menestymättöminä kuin sinä itse olet.” Kiitollinen ihminen osaa olla tyytyväinen ja iloinen siitä, mitä hänellä on. (Stevens & Ung 2010, 51–54).

Kiitollisuus voi tehdä sinusta onnellisen, mutta onko se muillekin hyväksi? Nykyi-seen elintasoonsa tyytymätön tekee entistä ahkerammin töitä päästäkseen tavoittee-seensa paremmasta elämästä. Sivutuotteena hän maksaa enemmän veroja ja on muu-tenkin suuremmaksi hyödyksi yhteiskunnalle (paitsi kenties perheelleen, jos on töistä johtuen vähemmän kotona). Jos ihminen on jo kaikkeen tyytyväinen, puuttuuko häneltä intohimo luoda jotain uutta ja arvokasta? Johtaako kiitollisuus passiiviseen tyytyväisyy-teen? Onko tyytymättömyys kuitenkin tarvittavaa polttoainetta arvokkaalle elämälle?

Hiukan näkökulmaa tähän pohdiskeluun voimme saada tutkimuksesta, jossa Ayelet Fishbach Chicagon yliopistosta (Baumeister & Tierney 2011, 120) ja hänen korealainen kollegansa pyysivät korealaisen mainostoimiston työntekijöitä kuvaamaan nykyistä työnkuvaansa ja projektejaan. Puolet työntekijöistä sai tehtäväkseen kuvata, mitä he olivat nykyisessä asemassaan saavuttaneet. Toinen osa työntekijöistä sai puo-lestaan pohtia, mitä he tulisivat työssään vielä saavuttamaan. Ne työntekijät, jotka olivat kirjoittaneet jo saavuttamistaan asioista, olivat tyytyväisempiä nykyisiin tehtäviinsä ja hankkeisiinsa kuin vielä saavuttamattomia päämääriään arvioineet työntekijät. Jälkim-mäinen ryhmä oli kuitenkin motivoituneempi saavuttamaan tavoitteensa ja etenemään uusiin haastavampiin projekteihin. Työntekijät, jotka keskittyivät aiempiin saavutuk-siinsa, eivät olleet halukkaita astumaan haastavampiin ja vaikeampiin tehtäviin. He oli-vat verrattain tyytyväisiä siihen, missä olivat ja mitä tekivät. Johtopäätös tutkimuksesta on, että tyytyväisyyden saavuttaa, kun huomaa, miten pitkän matkan on jo kulkenut.

“Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on ja päädyt omistamaan enemmän. Jos keskityt siihen, mitä sinulla ei ole, sinulla ei kos-

kaan tule olemaan tarpeeksi.” – Oprah Winfrey

26

Kunnianhimo, motivaatio ja nälkäisyys heräävät katsomalla sitä, mitä on vielä saavutta-matta.

Rikkauksien, ulkonäön, suosion ja vallan tavoittelu saattaa hyvinkin motivoida suuriin saavutuksiin ja hyvinvoinnin tuottamiseen monille. Kaikkien maailman suurten oivallusten ja saavutusten takaa ei välttämättä paljastu erityisen yleviä arvoja. Usein ihmiset ovat raadollisia ja ”enemmän rahaa, mainetta, valtaa ja ulkonäköä” -asenne ajaa uusiin saavutuksiin ja elämässä eteenpäin. Kyltymätön rikkauksien tavoittelija voi lopulta olla suureksi hyödyksi monille. Rikkauksia tavoitellessaan hän saattaa perustaa monia kannattavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja, tuottavat verotuloja ja tarjoa-vat ihmisten elämänlaatua parantavia tuotteita sekä palveluja. Sinänsä on hyvä, että ahneenkaan ei tarvitse saavuttaa tavoitettaan vahingoittamalla toisia. Tragedia on siinä, että hän itse ei koskaan pääse maaliin. Tyytymättömyyden noidankehässä juokseminen johtaa lopulta melko turhauttavaan elämään. Maailma on täynnä esimerkkejä rikkaista, jotka ovat eläneet hyvin onnettoman elämän. Köyhyys ei varmasti edistä ihmisen onnel-lisuutta, mutta eivätpä ole suuret omaisuudetkaan pelastaneet ihmisiä pahoinvoinnilta. Oprah Winfrey oli oikeassa todetessaan, että keskittyessään siihen, mitä on vailla, ei ihmisellä koskaan tule olemaan tarpeeksi.

Oprah saattoi kuitenkin olla myös väärässä, kun hän sanoi kiitollisuuden johtavan siihen, että lopulta omistaa enemmän. Ehkäpä kiitollisuus antaa ennemminkin henki-lölle itselleen mielenrauhaa ja hyvinvointia. Tässä mielessä kiitollinen ihminen on rikas. Kiitollisuus ei kuitenkaan ole välttämättä kovinkaan tehokas yllyke uusien merkkipaalu-jen saavuttamiselle. Näyttäisi olevan niin, että kiitollisella ihmisellä ei riitä nälkää enää uusiin saavutuksiin, haasteisiin ja ponnisteluihin. Kiitollinen ihminen on jo maalissa. Hänellä on kaikkea, mitä hän tarvitsee. Elämässä on kaikki ihan hyvin. Miksi siis rehkiä?

Zig Ziglar (2006, 99–100) on todennut, että tavoitteiden saavuttamisen äärimmäi-nen tarkoitus on palvella ja auttaa toisia ja tehdä maailmasta parempi paikka. Motivoi-tunut ja nälkäinen ihminen voi helpommin elää arvokkaampaa elämää kuin itseensä keskittyvä, elämäänsä tyytyväinen laiskottelija.

On esimerkiksi hyvin vaikuttavaa nähdä, miten Bill Gates on päättänyt käyttää valtavan varallisuutensa. Hän antaa kaiken pois. Ensiksikin Gatesin perustama yritys, Microsoft, on luonut valtavan määrän hyvinvointia mullistamalla teknologian avulla ihmiskunnan elämää ja tarjoamalla työpaikan monelle isälle ja äidille. Edelleen Bill ja Melinda Gatesin säätiön (Clinton 2007, 24) kautta Gatesit ovat useiden kymmenien miljardien dollareidensa avulla pyrkineet ratkomaan monia globaaleja ongelmia.

27

Heidän säätiönsä auttaa kehittämään koulutusta Yhdysvalloissa ja terveydenhuoltoa köyhissä maissa. Tämän lisäksi säätiö edistää erilaisia menetelmiä äärimmäistä köy-hyyttä vastaan.

Voi olla, ettet koskaan pysty mullistamaan ihmisten elämää siinä määrin kuin Bill Gates. Sinä voit kuitenkin mullistaa jonkun toisen ihmisen elämää. Luulenpa, että halu muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi pitää miljardööri Bill Gatesinkin varsin aktiivisena. Mekään emme saisi menettää motivaatiotamme ja intohimoamme saavut-taa uusia asioita. Meidän tulisi olla apuna jollekin toiselle. Tavoitteellinen ja nälkäinen ihminen tekee maailmasta paremman paikan elää.

Lopulta, mitä tulee omaan onneesi, opettele kiitollisuutta. Kun ihminen oppii kiitolliseksi, hän on päässyt maaliin. Hänestä on tullut rikas. Missä ikinä olet, mitä ikinä teet, valitse kiitollisuus. Valitse onnellisuus. Älä usko valhetta siitä, että ”hiukan vielä enemmän” -filosofia tuo sinulle paremman mielen. Harvardin psykologian professori Daniel Gilbertin mukaan (Morse 2012, 90) onnellisuus syntyy pienistä säännöllisesti tehtävistä asioista. Eräs asia, johon Gilbert kehottaa on juuri kiitollisuus. Hän haastaa kahdesti viikossa kirjoittamaan ylös kolme asiaa, joista kokee kiitollisuutta ja kerto-maan näistä jollekin toiselle. Gilbert tietää asian kuulostavan täysin maalaisjärkiseltä, mutta toteaakin onnellisuuden salaisuuden piilevän juuri siinä, että se ei ole salaisuus. Onnellisuus itsessään ei heikennä menestyksen mahdollisuuksia, vaan Shawn Achorin tutkimusten mukaan (Achor 2012, 102) päinvastoin lisää niitä.

Elääksesi arvokkaan ja hyödyllisen elämän, älä koskaan kadota motivaatiotasi ja intohimoasi. Mieti, kuinka voit palvella ja auttaa toisia. Jos haluat voida hyvin, tarkista kuinka pitkän matkan olet jo kulkenut. Jos haluat, että muutkin voivat hyvin, katso eteenpäin. Katso sitä, miten moni tällä pallolla vielä tarvitsee jotain sellaista, mitä sinä voit heille antaa. Mene eteenpäin kiitollisena, mutta älä kylläisenä. Epäitsekkään kiitolli-sena voimme muuttaa maailmaa. Kuten Newarkin pormestari Cory Booker on sanonut: ”Me juomme vapauden- ja mahdollisuuden kaivoista, joita emme itse kaivaneet. Meidän tulee kiittää, ei sanoissa, vaan jatkamalla palvelemisen perinnettä.”

28

TEHTÄVÄ:

1. Kirjoita lista asioista, joista olet kiitollinen. Lue listaa sään-nöllisesti ja päivitä sitä, kun sinulla tulee vastaan uusia asioita, jotka antavat aihetta kiitollisuuteen. Jaa ystävän kanssa syitä, miksi koet kiitollisuutta.

2. Osoita kiitollisuutta jollekin henkilölle, joka on ollut sinulle jossain elämäsi vaiheessa tärkeä. Kerro hänelle tarkasti, kuinka merkittäviä hänen tekonsa ja sanansa ovat oman elämäsi kannalta olleet.

3. Ilmaise kiitollisuuttasi auttamalla toisia ihmisiä jollain konk-reettisella tavalla.

29

30

LAUPEUS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Ymmärtäväinen tietoisuus toisten ahdingosta yhdistettynä aut-tamishaluun, joka helpottaa tätä ahdinkoa.

Oikeita asioita kannattaa tehdä, koska ne ovat oikeita asioita. Hyvän tekeminen on arvokasta, eikä siitä tarvitse välttämättä saada vastineeksi edes mitään palkintoa. Mielenkiintoista on, että hyvin usein elämässä tehdyt hyvät asiat tulevat bumerangina takaisin lähtöosoitteeseensa. Laupeudessa on järkeä, vaikka asiaa lähestyisi täysin omista eduistaan käsin; vilpittömyyskään ei tosin ole pahitteeksi.

Alan Mulally tuli Fordin toimitusjohtajaksi Boeingilta vuonna 2006 (Schwartz, Gomes & McCarthy 2010, 166). Amerikkalainen autoteolli-suus oli tuolloin ollut vaikeuksissa jo useita vuosia.

Vuonna 2009 General Motors ja Chrysler Group ottivatkin talousvaikeuksissaan valtiolta vastaan avustuksia. Mulallyn johtama Ford ei näitä avustuksia tarvinnut. Mulallyn saavutukset Fordin johdossa ovatkin olleet poikkeuksellisia ja niiden johdosta hän oli vuonna 2009 mukana Time 100 -listauksessa ja vuonna 2011 hän oli Financial Timesin vuoden henkilö (Wikipedia). Mitä sanottavaa hänellä on johtamisesta? Entä miten se liittyy laupeuteen?

Mulally toteaa: ”Se miltä ihmisistä tuntuu, saattaa olla kaikkein tärkeintä sekä hen-kilökohtaiselle että tiimin menestykselle. Ihmisten täytyy tietää, että sinä välität heistä, joten osoita säännöllisesti heille arvostusta. Sano ’kiitos’ usein. Etsi asioita, joita juhlia. Kohtele ihmisiä kunnioittavasti. Näkemykseni on, että olemme täällä arvostamassa toisiamme ja nauttimassa matkasta lopputuloksesta riippumatta. Kun tulin tänne, niin tämä oli joillekin ihmisille uutta tietoa. Varsin pian kuitenkin tajuat, että se toimii ja se on parempi tapa toimia.” Siis ainakin johtamisessa laupeuden harjoittamisesta on hyö-tyä. Alan Mulallyn näytöt puhuvat puolestaan. John C. Maxwell (1998, 107) tiivisti asian

31

seuraavasti: ”ihmiset eivät välitä, kuinka paljon tiedät ennen kuin he tietävät, kuinka paljon välität.”

Jos yritysjohtaja haluaa, että työntekijät ovat motivoituneita ja inspiroituneita, kan-nattaa antaa runsain määrin kiitosta. McKinsey (https://www.mckinseyquarterly.com/Organization/Talent/Motivating_people_Getting_beyond_money_2460) haastatteli 1047 johtajaa ja työntekijää eri toimialoilta saaden palkitsemista koskevaan kyselyynsä varsin mielenkiintoisia vastauksia. Taloudellisten porkkanoiden vaikutus työntekijään oli vähäisempi kuin esimiehen kehuminen tai huomionosoittaminen johtajan taholta. Sanat toimivat rahaa tehokkaammin. 67 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokivat esi-miehen antamat kehut erittäin tehokkaana motivoijana, kun tulosperusteisia rahapalk-kioita piti erittäin tehokkaina 60 prosenttia vastaajista. Työntekijöiden inspiroimisen ei tarvitse olla kallista. Tutkimus vahvistaa Alan Mulallyn ajatukset oikeiksi. Työntekijöillä on selkeästi tarve kokea olevansa johtajansa edessä arvokkaita ja tärkeitä.

Myös yrittäjien ja myynnin ammattilaisten kannattaa muistaa laupeus. Se nimittäin näkyy tilinauhassa. Nobelin voittanut psykologi Daniel Kahneman on havainnut, että ihmiset tekevät mieluummin bisnestä henkilön kanssa, johon he luottavat ja josta he pitävät (Forbes). Tämä nyt ei tietenkään sinänsä ole kovin yllättävää. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ihmiset edelleen tekevät bisnestä mieluummin pitämänsä henkilön kanssa, vaikka tämän tarjoama tuote tai palvelu olisi laadultaan heikompi ja kalliimpi kuin toisella toimijalla. Laupeuden harjoittaminen on täysin ilmaista, mutta tuotto-odo-tus on erittäin hyvä. Parhaat investoinnit eivät välttämättä maksa mitään.

Työelämässä pääsee eteenpäin vain käyttämällä kovasti kyynärpäitä, niinhän? Päin-vastoin. Jos sinulla on kovasti ammatillista kunnianhimoa ja haluat päästä urallasi eteen-päin, kannattaa opetella laupeutta ja tehdä ihmisille hyvää. Shawn Achorin (http://web.hbr.org/email/archive/dailystat.php?date=080411) tekemän tutkimuksen mukaan ne ihmiset, jotka ovat kaikkein haluttomimpia kehittämään ystävyyssuhteita työpaikallaan, saavat kaikkein heikoimmalla todennäköisyydellä ylennyksiä. Achor jakoi tutkimukses-saan ihmiset neljään ryhmään perustuen työntekijöiden halukkuuteen solmia ihmissuh-teita työympäristössään. Alhaisimmassa neljänneksessä vain 7 prosenttia työntekijöistä oli saanut menneenä vuonna ylennyksen työpaikallaan, kun kaikissa muissa ryhmissä noin 40 prosenttia oli saanut ylennyksen.

”Laupeudella teemme toisten kurjuudesta meidän omaamme ja siten helpottamalla heitä helpotamme myös itseämme.”

– Thomas Browne, Sr.

32

Laupeuden harjoittaminen tekee sinut myös onnelliseksi. Michiganin yliopiston Christopher Petersonin (http://www.authentichappiness.sas.upenn.edu/images/time-magazine/index.htm#8 ) mukaan antaminen saa meidät tuntemaan olomme hyväksi. Vapaaehtoistoiminta auttaa meitä ottamaan etäisyyttä itseemme mikä tekee meille hyvää. Edelleen Peterson sanoo: ”antaminen antaa merkityksen elämääsi. Sinä koet, että sinulla on tarkoitus, koska sinä merkitset jotain jollekin toiselle.” Sonja Lyubomirsky (sama lähde) vahvistaa laupeuden tuovan onnea, erityisesti silloin, kun viisi laupeuden tekoa tehdään samana päivänä. Käytännössä nuo teot saattavat olla esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen omalle isovanhemmalle tai kaverin lapsen auttaminen kotitehtävien kanssa. Myös Harvardin psykologian professori, Daniel Gilbert, vahvistaa laupeuden olevan järkevää puuhaa (Morse 2012, 88–90). Hänen mukaansa toisten auttaminen on yksi itsekkäimmistä asioista, mitä voi tehdä. Jos esimerkiksi tarjoat suojaa koditto-malle, saatat auttaa häntä tai sitten et, mutta sinä lähes varmasti autat itseäsi. Gilber-tin mukaan pienet, säännölliset laupeuden teot tuottavat onnellisuutta (muita pieniä asioita olivat mm. riittävä lepo ja säännöllinen liikunta). Kun tekee hyvää, niin ”omissa nahoissa” oleminenkin on mukavampaa.

Sitä paitsi jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sinä voit olla ratkaisevana apuna jollekin. On mahdotonta sanoa, kuinka paljon hyvää laupeuden teot ovat tähän maail-maan tuoneet. Todennäköisesti jokaista meistä, jossain elämän vaiheessamme, laupeus on kannatellut. Rabbi Zelig Pliskin (2000, 13) on todennut: ”Voi kestää muutaman sekunnin rohkaista jotain, joka on luovuttamassa. Tuolla henkilöllä on potentiaali vai-kuttaa suuresti moniin elämiin. Nuo tulevaisuuden saavutukset eivät ehkä olisi tapahtu-neet, jos sinä et olisi tarjonnut rohkaisun sanoja.” Jos vahvistamme toisiamme, olemme vahvempia. Kun me olemme vahvempia, maailma on vahvempi. Näin laupeus auttaa maailmaa vahvistumaan. Joskus kaikki tarvittava matkan jatkamiseen on vain muutama rohkaisun sana.

Ehkäisevän lääketieteen professori Stephen Post (http://bigthink.com/ideas/38045 ) kertoo vuosia sitten tehdystä tutkimuksesta, joka paljastaa laupeuden vaikuttavan jopa ihmisen biologiaan. Tutkimuksessa ihmisiä poimittiin sattuman varai-sesti kadulta ja heille annettiin lista erilaisista hyväntekeväisyyskohteista, kuten Alzhei-mer -säätiöstä ja kirkosta, joihin henkilöt voisivat kuvitella lahjoittavansa. Kun henkilöt poimivat itselleen mieluisan kohteen, aktivoitui aivoissa ilon tunteisiin kytköksissä oleva osa, joka vapauttaa hyviä kemikaaleja. Raha tuo onnea, mutta ei keräämällä sitä mahdol-lisimman paljon itselleen, vaan antamalla varoistaan tarvitseville.

33

Nössöksi sinun ei tarvitse kuitenkaan ruveta, vaikka laupiaasti ryhtyisitkin elämään. Laupeus ei tarkoita, että olisi aina samaa mieltä kuin muut. Laupeus ei tarkoita, että suostuu kaikkeen. Laupeus ei tarkoita, että ei anna kritiikkiä tai ettei puhu rohkeasti. Kyse on siitä, että kohtelee ihmisiä hyvin, ei juorua ja säilyttää myönteisen otteen ihmis-ten välisissä kohtaamisissa. Vaikeitakin asioita on paljon helpompi kohdata, jos tietää, että toinen oikeasti välittää.

Laupeudella ei välttämättä ole kaikkein paras maine. Usein se nähdään heikkou-tena. Välittämistä ei ehkä yhdistetä hyvään johtajuuteen, uralla etenemiseen ja menes-tyvään bisnekseen. Kuinka kukaan välittämistä pursuava ihminen kykenee tekemään tiukkoja valintoja? Todellisuudessa vasta laupias ihminen on valmis oikeasti tekemään kovia päätöksiä. Elämässä kannattaa kulkea sydän edellä. Välittämisen tuotto-odotus on todella hyvä niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Laupeus on hyvää itsekkyyttä, koska siinä molemmat osapuolet saavat. Valtavan ravintolaketjun, Chick-fil-A:n johtaja Dan Cathy on sanonut (http://cathyfamily.com/dan/blog/thought-for-the-week-show-grace.aspx ): ”Ilman armollisuutta on mahdotonta rakastaa ja johtajuus ilman rakasta-mista ei ole johtajuutta lainkaan.” Cathy vielä jatkaa: ”Hauska juttu armollisuudessa ja anteeksiannossa on, että mitä enemmän annamme, sitä enemmän ymmärrämme kuinka paljon olemmekaan itse saaneet. Me kaikki tarvitsemme sitä… joka päivä.”

Paskiaisia tulee aina olemaan. Löytyy ihmisiä, jotka haluavat päästä tavoittee-seensa julmuudella, aggressiivisuudella, jyräämällä ja käyttäytymällä huonosti. He ovat kuitenkin onnettomia ihmisiä. Menestyksestä ei kannata maksaa liian kovaa hintaa. Matkalla menestykseen voi hukata sen, mikä oli oikeasti arvokasta. Sitä paitsi laupeus on erittäin toimiva resepti moneen pulmaan. Kukaan ei edes pidä paskiaisista. Miksi siis olla sellainen?

Hyväntekeväisyyteen erikoistunut ajattelija Claire Gaudiani (http://www.claire-gaudiani.com/Writings/Pages/PhilanthropyALifeCommitment.aspx) painottaa tasapai-noa ihmisenä olemisen ja ihmisenä tekemisen välillä. Gaudianin mukaan meiltä löytyvät kyllä tehtävälistamme, mutta kuinka monelta meistä löytyy ”millainen olla” -lista? Usein huomiomme kiinnittyy niin vahvasti siihen, mitä tulisi tehdä, että etäännymme siitä, millaisia meidän tulisi olla. Joka vuosi Gaudiani sanoo juuri valmistuneille: ”Teillä on tällainen koulutus, koska teidät on kutsuttu olemaan erilaisia maailmassa, ei ainoastaan tekemään maailmassa.” Riippumatta siitä, mitä ikinä teetkään tässä maailmassa, ole erilainen. Ole laupias. Se on sinulle hyödyksi.

34

TEHTÄVÄ:

1. Rohkaise jotakin. Mieti, missä joku toinen on oikeasti hyvä ja anna vilpittömästi kehuja hänelle. Ilmaise ihmisille arvostus-tasi.

2. Lahjoita rahojasi hyväntekeväisyyteen säännöllisesti. Valitse jokin kohde, jota haluaisit taloudellisesti tukea.

3. Osallistu vapaaehtoistoimintaan. Etsi käsiisi jokin toimin-tamuoto, jossa voit olla palvelemassa toisia ihmisiä ilman taloudellista korvausta, silkasta laupeudesta.

4. Tarjoa apuasi jollekin apua tarvitsevalle. Jos joku jossain pyytää apua, niin on takuulla laupiasta vastata avunpyyntöön. Joskus pelkästään kuuntelijana oleminen toiselle ihmiselle on täysin korvaamatonta.

35

36

NÖYRYYS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Ominaisuus tai tila, jossa et ajattele olevasi parempi kuin toiset ihmiset.

Ylpeys on typerää. Se on huono strategia elä-mässä etenemiseen. Ylpeys on myös valheellista, koska se ei koskaan perustu totuuteen. Nöyryys puolestaan toimii. Nöyryys auttaa pääsemään pitkälle. Tosin nöyryyskin on taktiikkana heikko. Nöyräksi kasvamisen tulisi olla päämäärä itses-

sään eikä manipulointikeino. Aitous loistaa, mutta teennäisyys haisee. Teologi Paul Stevensin (Stevens & Ung 2010, 16–17) mukaan tapaamme työmaailmassa kahdella tavalla ylpeitä ihmisiä. Ensimmäinen tyyppi ottaa saavutuksistaan kaiken kun-nian itselleen. Hän on kroonisesti kyvytön tunnistamaan, kuinka on saanut apua toisilta; erityisesti henkilöiltä, joiden hän katsoo olevan alapuolellaan. Toinen tyyppi puolestaan kohtelee toisia ylenkatsovasti ja saa tuntemaan, että viisi minuuttia hänen seurassaan on arvokkaampaa kuin tuorein Warren Buffetin sijoitusneuvo. Stevensin mukaan ylpeys tekee meistä haluttomia kuulemaan tai tunnistamaan mitään kivuliaita totuuksia itses-tämme.

”Todellinen nöyryys on enemmänkin itsensä unohtamista, kuin valheellista vaati-mattomuutta”, toteaa David Myers (http://www.davidmyers.org/davidmyers/assets/Psych.of.Humility.pdf; Myers, 174). Hänen mukaansa tällainen nöyryys antaa ihmisten vapaasti riemuita omista, erityisistä lahjoistaan, mutta samalla rehellisyydellä tunnistaa myös toisten lahjat.

Malcolm Gladwell (2008, 20) kertoo kirjassaan ”Outliers”, että ihmiset eivät nouse menestykseen tyhjästä. Saattaa olla, että kuninkaiden edessä seisovat ihmiset näyttävät tehneensä kaiken itse. Todellisuudessa menestyjät ovat kuitenkin poikkeuksetta hyötyneet kätketyistä eduista, ainutlaatuisista mahdollisuuksista ja kulttuurillisista perinnöistä, jotka ovat sallineet heidän menestyä poikkeuksellisesti. Kulttuurimme ja perintömme muokkaa-vat saavutuksiin kuljettavia polkuja tavoilla, joita emme osaa edes kuvitella.

37

Ylpeys on typerää ja valheellista. Totuus on hyväksyttävä nöyrästi. Emme ole oman onnemme seppiä, vaan tarvitsemme apua. Olosuhteilla on aina merkitystä. Näin on ollut myös sinun kohdallasi, ja tulee olemaan. Gladwell (2008, 21–32) osoittaa aukottomasti, että jääkiekossa menestyminen Kanadassa riippuu siitä, mihin aikaan vuodesta on syn-tynyt. Kun huippujoukkueita aletaan muodostaa, ovat pelaajat vielä varsin nuoria. Silloin fyysisessä kypsyydessä on suuri ero aivan vuoden alussa ja vuoden lopussa syntyneiden välillä. Sama ilmiö on selkeästi nähtävissä amerikkalaisessa baseballissa ja eurooppalai-sessa jalkapallossa. Edelleen sama ilmiö näkyy myös kouluissa. Alkuvuodesta synty-neillä on etu loppuvuodesta syntyneisiin verrattuna. Vanhemmat oppilaat onnistuvat paremmin, saavat rohkaisua ja tämä näkyy myöhemmin myös jatko-opiskelupaikkojen valinnassa. Vaikutukset kantavat pitkälle. Gladwellin (2008, 35) mukaan leimaamme ihmiset liian nopeasti häviäjiksi. Ihailemme liikaa menestyjiä ja vähättelemme suotta epäonnistujia. Lopulta et itsekään ole niin ihmeellinen ja ihana, vaan tarvitset muiden apua. Me kaikki tarvitsemme apua. Nöyryys on totuudellista, koska se tunnustaa elämän tosiasiat.

Nöyryys auttaa menestymään. Kun johtajuusguru Jim Collins julkaisi kirjassaan ”Hyvästä paras” (2001) tutkimuslöydöksiään parhaista yritysjohtajista, olivat tulokset vähintäänkin mielenkiintoisia. Hän kertoo jännittävästä yhdistelmästä, joka leimaa par-haita johtajia. He ovat samanaikaisesti hyvin nöyriä ja erittäin päättäväisiä.

Collinsin mukaan (2001, 52–54) parhaat johtajat eivät haastatteluissa koskaan puhuneet itsestään. He puhuivat yrityksestään ja muiden johtajien ansioista, mutta käänsivät keskustelun muihin asioihin, kun keskustelussa lähestyttiin heidän omaa panostaan. He korostivat loistavia työntekijöitään ja toisten ihmisten roolia saavutta-massaan menestyksessä. Collinsin mukaan nöyryys oli aitoa ja kävi ilmi muun muassa siitä, miten johtajien lähellä vaikuttaneet ihmiset luonnehtivat heitä. Ilmaisut ”vaatima-ton”, ”hiljainen”, ”ystävällinen” ja ”omaa työpanostaan vähättelevä” nousivat toistuvasti esiin luonnehdinnoissa. Collins (2001, 54) kirjoittaa: ”Yrityksensä hyvästä parhaaksi kehittäneet johtajat eivät koskaan halunneet elämää suuremmiksi sankareiksi. He eivät halunneet nousta jalustalle eivätkä kohota tavoittamattomiksi idoleiksi. He olivat tavalli-sen oloisia ihmisiä, jotka saavuttivat kaikessa hiljaisuudessa loistavia tuloksia.”

Parhaiden johtajien nöyryys tulee näkyviin myös siinä, miten paljon he antavat menestyksestään kiitosta onnekkuudelle. Collins toteaa (2001, 61), että monet

”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne

ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja.” – Jeesus Kristus (Matt. 20:26,27)

38

parhaista johtajista korostivat hyvän onnen merkitystä. He kieltäytyivät ottamasta kunniaa itselleen yritystensä menestyksestä. Parhaat johtajat eivät koskaan korostaneet omaa suurenmoisuuttaan. Verrokkijohtajat toimivat sen sijaan täysin päinvastaisesti. Jos piti etsiä syyllistä huonoihin tuloksiin, he katsoivat muualle, mutta syyn onnistumisiin he löysivät peiliin katsomalla. Nöyryys on menestyjien ominaisuus.

Toki itsekeskeinenkin johtaja voi menestyä. Hänen menestyksensä ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla. Collins (2001, 55–56) kertoo, kuinka Lee Iacocca aikanaan pelasti Chryslerin katastrofilta ja teki yhden amerikkalaisen yrityshistorian hienoimmista täyskäännöksistä. Tämän jälkeen Iacocca alkoi kuitenkin panostaa vahvasti itseensä. Hän viihtyi paljon televisiossa, esiintyi lukuisissa mainoksissa ja harkitsi pyrkimistä jopa Yhdysvaltain presidentiksi. Hänen johtajuuskautensa toisella puoliskolla Chryslerin osakkeen tuotto oli 31 prosenttia heikompi kuin osakemarkkinoilla keskimäärin, mutta Iacocca jatkoi julkisuudesta nauttimisesta ja eli kuin rocktähti.

Iacoccan oli lopulta hyvin vaikeaa vetäytyä sivuun. Hän lykkäsi eläkkeelle jäämis-tään monta kertaa. Viimein eläkkeelle vetäydyttyään hän vaati Chryslerin hallitukselta muun muassa yksityistä suihkukonetta. Chrysler meni yhtiönä alas, vaikka Iacocca palasi vielä hetkeksi takaisin ohjaksiin eläkkeeltä. Pysyvää menestystä ei tullut.

Carlyle Groupin perustaja, David Rubenstein korostaa Harvardin puhees-saan nöyryyden merkitystä elämässä pärjäämisessä (http://www.youtube.com/watch?v=G58r8fMUL3A). Hänen mukaansa yksi parhaista tavoista selvitä elämästä on, että ei koskaan osoita ylimielisyyttä: ”Voit saavuttaa melkein mitä tahansa, jos olet val-mis jakamaan kunnian toisten kanssa ja käytät mieluummin me-sanaa kuin minä-sanaa”, Rubenstein vakuuttaa. Rubensteinin mukaan monet ihmiset haluavat puhua vain omista saavutuksistaan, vaikka heidän tulisi keskittyä toisiin ja siihen, mitä toiset haluaisivat tehdä.

Kirjassaan ”How The Mighty Fall” Jim Collins osoittaa, että ylpeys on mainio keino tuhota saavutettu menestys. Hän vertaa (Collins 2009, 38–39) kahta tapaa suhtau-tua menestykseen. Ensimmäisessä korostetaan, että yrityksessä on kenties vain oltu onnekkaita, oltu oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai kilpailu on ollut vähäistä. Tällainen asenne saa miettimään, miten tulla vahvemmaksi ja nousta parempaan asemaan huono-onnisempaa aikaa varten. Haittoja tällaisessa asenteessa ei juuri ole, koska nöyrän asenteen vuoksi yritys on aina vain paremmassa kunnossa. Toinen korostaa, kuinka menestys on ansaittua, koska ”olemme niin hyviä, älykkäitä, luovia ja ihmeellisiä”. Entä jos se ei pidäkään paikkaansa? Yritys on yllättynyt, huonosti valmistautunut ja myö-hässä, kun se viimein herää huomaamaan heikkoutensa.

39

Collins arvelee (2001, 65–66) joidenkin ihmisten olevan niin itsekkäitä, että he eivät kykene unohtamaan omia tarpeitaan tehdäkseen jotain merkittävämpää. He miettivät työtä tehdessään, mitä he voivat itse saada. Heidän huomionsa on maineessa, omaisuu-dessa ja kunniassa. Toinen ihmisryhmä on Collinsin arvioissa jalompi. Hänen mukaansa heistä voi kasvaa huippujohtajia: nöyriä ja päättäväisiä.

Jeesuksen sanoista voi olla viisasta lähteä liikkeelle harjoiteltaessa nöyryyttä. Jeesus kehottaa unohtamaan itsensä ja tekemään jotain toisille palvelevalla mielenlaadulla. Käytännön laupeuden teot nöyryydessä ovat varmasti mainio askel ihmisenä kasvami-sessa. Nöyrä ihminen pärjää. Ja oikeastaan toisten palveleminen onkin vain velan mak-sua. Olet saanut itse paljon lahjaksi elämässäsi. Et ole joutunut pärjäämään yksin, vaan olet saanut apua muilta. Erityisen menestyneet ovat yleensä aina nöyriä ja muistavat kiitellä hyvää onneansa. Toisaalta, jos ajattelet itse olevasi poikkeuksellinen ja erityinen, minulla on sinulle uutisia: Et ole.

TEHTÄVÄ:

1. Kirjoita lista asioista, jotka olet elämässäsi saanut toisten ihmisten ansiosta tai avustamana tai vain silkkaa onnek-kuuttasi. Lue listaa säännöllisesti ja täydennä sitä tarpeen mukaan.

2. Anna runsaasti kiitosta ihmisille, jotka ovat auttaneet sinua elämäsi aikana. Tunnista toisten ihmisten tärkeä rooli saavutuksissasi.

3. Aseta itsesi palvelijan rooliin säännöllisesti. Voit tehdä toisille ruokaa, auttaa kotitöissä tai tehdä jotain muuta, joka asettaa sinut palvelijan osaan suhteessa toisiin.

40

REHELLISYYS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

1. reilu ja suora käytös

2. tosiasioihin kiinnittyminen

Yksi maailman legendaarisimmista motivaatiokouluttajista on sanonut (Ziglar 2006, 40): ”On uskomatonta, kuinka paljolta stressiltä säästyt, kun pelaat rehdisti. Toimi rehellisesti, tiedä mikä on väärin, harjoita rehtiyttä ja tee päätöksesi tältä pohjalta. Sinun omatuntosi pysyy kirkkaana kuin kristalli ja saat elää ilman katu-mista. Tuloksena tästä on, että intohimosi elää ja voi hyvin.” Harva asia maistuu yhtä hyvälle, kuin puhdas omatunto. Siksi sen eteen kannattaa tehdä hiukan uhrauksiakin. Rehellisen mielen kanssa on mukava elää. Jos haluaa päästä eteenpäin hinnalla millä hyvänsä, vilpistä voi olla lyhytaikaista hyötyä. Epärehellinen joutuu kuiten-kin elämään itsensä kanssa ja se on raskas osa.

Rehellisyydessä on kyse paljosta muustakin, kuin omasta hyvinvoinnista. Oikeastaan koko yhteiskunnan toimintakyky

riippuu luottamuksesta ja rehellisyydestä. Vaikka valtioiden taloudelliseen hyvinvoin-tiin vaikuttavat monet eri tekijät, niin rehellisyys näyttäisi olevan hyvinvoinnin aivan keskeinen edellytys. Eräs tutkijaryhmä teki muutamia vuosia sitten hyvin paljastavan tutkimuksen korruption yhteydestä talouteen (http://polymer.bu.edu/hes/articles/sips07.pdf). Heidän tutkimuksensa havainnot olivat selkeitä, vahvoja ja kiistattomia ja ansaitsevat huomiomme. Korruptiolla on kielteinen vaikutus valtion varallisuuteen. Se hillitsee ulkomaisten investointien virtaamista maahan ja estää pitkän aikavälin talouskasvua. Tämä piti tutkimuksen mukaan paikkansa niin erilaisilla aikaväleillä kuin erilaisissa maissakin. Kulttuuri tai aikajänne ei ollut ratkaiseva, mutta korruptio oli. Koska korruptio estää vaurastumista, hidastaa talouskasvua ja ehkäisee ulkomaisia investointeja, se on valtioiden kehityksen kannalta todella tuhoisaa. Sinä saatat päästä

41

epärehellisyydellä jonkun askeleen eteenpäin, mutta läheisesi ja jälkikasvusi maksavat laskun myöhemmin. Lasku nimittäin tulee varmasti. Ja se on iso.Vuonna 2011 maailman vähiten korruptoituneiden maiden listaan kuuluivat (http://cpi.transparency.org/cpi2011/results/#CountryResults) Uusi-Seelanti, Tanska, Suomi, Ruotsi, Singapore, Norja, Hollanti, Australia, Sveitsi ja Kanada. Earth Instituten lis-taus maailman onnellisimmista maista pitää sisällään paljolti samoja maita (http://www.earth.columbia.edu/articles/view/2960): Tanska, Hollanti, Suomi, Ruotsi, Norja, Australia, Sveitsi, Kanada ja Uusi-Seelanti löytyvät myös tämän listan kärkisijoilta, eikä Singaporekaan kaukana ole. Mitä hyvinvoinnin taustalta sitten oikeastaan löytyy?

Selvityksen mukaan onnelliset maat voivat taloudellisesti hyvin (korruptio ei ainakaan auta asiassa). Raha yksin ei kuitenkaan tuo onnea. Poliittinen vapaus (lie-nee vaikeaa epärehellisessä maassa), vahvat sosiaaliset verkostot (eivät pysyne kovin vahvoina ilman luottamuksellisia ihmissuhteita) ja korruption puuttuminen (yllättäen?) ovat yhdessä taloutta (jonka edellytys on siis rehellisyys) tärkeämpi selittäjä maiden välisille hyvinvointieroille. Jos haluat voida hyvin ja haluat, että maasi voi hyvin, ole rehellinen. Kallein luonnonvara kansakunnille ei näyttäisi olevan öljy tai jalokivet, vaan vahva rehellisyyteen perustuva moraalinen selkäranka.

”Pettää saa, jos ei jää kiinni” -ajattelu on äärimmäisen tuhoisaa. Eteenpäin menemi-nen keinoja kaihtamatta tuhoaa lopulta meidät kaikki. Valitettavasti ihmisten ihanteena ei useinkaan ole rehellinen elämä, vaan menestyminen ja illuusio sen tuomasta onnesta – keinolla millä hyvänsä. Poliitikot antavat katteettomia lupauksia ja pakenevat vastuuta. Julkisuuden henkilöt näyttävät esimerkkiä uskollisuudesta pettämällä puolisoitaan. Pankkiirit suunnittelevat arvopapereja, joita eivät edes itse ymmärrä. Velkoja ei haluta maksaa, vaan mieluummin valitaan kieroiltu konkurssi. Jopa valtiot huijaavat kirjanpi-doissaan.

Clayton Christensenin (http://bigthink.com/ideas/13092) mukaan et voi vaalia rehellisyyttä, jos se ei tule vaistonvaraisesti. Edelleen hänen mukaansa ilman rehellisyy-teen nojaavaa moraalista selkärankaa, demokratia ja vapaat markkinat eivät voi toimia, vaan ajaudumme kaaokseen. Ketään ei saa rakastamaankaan aseella uhaten. Rehellisyys lähtee meistä itsestämme ja on valinta, joka jokaisen on itse tehtävä. Ihanteemme tulisi laittaa oikeaan järjestykseen: jokaisen tulisi puoluekantaan, sosiaaliseen asemaan tai

”Poikani, kerro aina totuus. Silloin sinun ei tarvitse koskaan muistaa, mitä sanoit viime kerralla.” – Sam Rayburn

42

tuloluokkaan katsomatta syleillä rehellisyyttä. Siinä on hyvinvoinnin perusta niin työ-läiselle kuin yrittäjällekin. Oletko koskaan ajatellut, kuinka tärkeää luottamus lopulta on ihan kaikessa elämässämme? Rehellisyys ei ole vain keino välttää keppi, vaan mahtava mahdollisuus saada porkkana.

Tehokkaan johtajuuden vaatimus on Peter Druckerin mukaan ansaittu luottamus (2001, 271). Jos johtaja ei ole ansainnut luottamusta, hänellä ei ole myöskään seuraa-jia. Druckerin mukaan luottamus ei edellytä johtajasta pitämistä, eikä ole myöskään välttämätöntä olla kaikesta samaa mieltä hänen kanssaan. Luottamus on varmuutta siitä, että johtaja tarkoittaa sitä, mitä sanoo. Kyse on uskosta vanhanaikaiseen rehellisyyteen. Tehokas johtajuus ei perustu älykkyyteen, vaan se perustuu pääosin johdonmukaisuu-teen.

Me emme voi koskaan olla oman onnemme seppiä, vaan tarvitsemme toisiamme. Esimerkiksi koko talousjärjestelmämme perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen, jonka perustana on tietenkin luottamus. Työnantaja luottaa työnteki-jäänsä, että tämä tekee töitä yrityksen menestymisen eteen eikä varasta tai toimi muu-ten epärehellisesti. Työntekijä puolestaan luottaa työnantajaan, että tämä maksaa hänen palkkansa ja pitää muutenkin sanansa. Jos työnantaja ei ole rehellinen ja jättää palkat maksamatta, työntekijä jättää yrityksen. Ostaja luottaa siihen, että tavara vastaa myyjän antamia lupauksia, eikä ole ostajalle vahingollista. Jos myyjä pettää lupauksensa, niin asiakas ei enää palaa ja lisäksi hän aiheuttaa vahinkoa myyjän toiminnalle puhumalla kokemastaan vääryydestä muille. Toisaalta myyjä tarjoaa usein ostajalle maksuaikaa luottaen, että ostaja maksaa laskunsa aikanaan.

Pankki lainaa yrittäjälle rahaa ja luottaa siihen, että lainat maksetaan. Pankki puo-lestaan on itse saanut rahaa yksityisiltä tallettajilta, jotka luottavat siihen, että heidän rahansa ovat turvassa ja tarpeen vaatiessa tilitä nostettavissa. Yhteistyö liiketoiminnassa on paljon tehokkaampaa ja joustavampaa, jos osapuolet voivat luottaa toistensa sanoi-hin. Tai toisaalta talouden rattaat pyörivät paljon hitaammin, jos aivan kaikista asioista pitää sopia lakimiesten välityksellä. Riskit kuuluvat talouteen, mutta niin kuuluu myös kyky luottaa toisiin. Talous pysähtyy ja taantuu, jos ihmiset eivät voi luottaa toisiinsa. Tiivistäen yhtälö etenee siten, että ilman rehellisyyttä ei ole luottamusta eikä ilman luottamusta ole bisnestä. Ilman bisnestä ei ole toimivaa taloutta, eikä ilman toimivaa taloutta ole hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Luottamus on myös ihmissuhteiden perusta. Kuka uskoo ystävyyteen, jossa valehdellaan, kerrotaan salaisuudet eteenpäin eikä pidetä lupauksia? Ei liene tarpeen

43

korostaa, miten tärkeää uskollisuus on onnelliselle avioliitolle. Pettävän ja epärehellisen puolison kanssa suhteet päättyvät yleensä huonosti. Koska vahvat sosiaaliset verkostot ovat hyvin tärkeitä onnelliselle elämälle, kannattaa senkin vuoksi elää rehellisesti ja luottamuksen arvoisesti. Ihmissuhteet eivät kestä, jos luottamus häviää.

Onnelliset maat ovat rehellisiä maita. Onnelliset yhteisöt ovat rehellisiä yhteisöjä. Onnelliset yritykset ovat rehellisiä yrityksiä. Onnelliset ihmiset ovat rehellisiä ihmisiä. Varjele rehellisyyttä, äläkä menetä luottamustasi. Rehellisyydessä on kyse jostain suu-remmasta kuin kaunis ulkonäkö, suuri tunnettuus tai lottovoitto. Rehellisyys on parem-man elämän perusta. Ilman luottamusta vain harvat asiat voivat toimia. Yhteiskunnalle on turmiollista, jos varastaminen, huijaaminen ja valehtelu pesiytyvät kulttuuriin. Jos menetämme rehellisyyden, emme menetä vain paljon. Silloin häviämme pelin.

TEHTÄVÄ:

1. Oikaise valheesi. Jos joku ihminen elää väärässä luulossa puheittesi johdosta. Oikaise väärät luulot.

2. Kerro totuus. Vaikeneminen voi olla epärehellistä. Älä peittele, jos olet toiminut väärin jotain toista kohtaan.

3. Pidä sanasi. Tee se, mitä olet luvannut.

4. Älä liioittele. Helpointa epärehellisyyttä on totuuden vääristely. Älä liioittele asioita toisille, mutta älä myöskään liioittele asioita itsellesi.

44

ROHKEUS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

Mentaalinen tai moraalinen vahvuus seikkailuun, lujana pysy-miseen ja vaaran, pelon tai vaikeuden kestämiseen.

Tulevaisuus ei ole mystiikkaa. Toisaalta ei tulevaisuus ole tilastotieteilijänkään vääjäämätön näkymä huomisen maailmasta. Tulevaisuus ei vain tapahdu. Se on hyvin pitkälle sitä, millaiseksi me sen itse luomme. Paremman tulevaisuuden luominen vaatii kuitenkin aina toimintaa ja vain rohkeat uskaltavat toimia. On turvallista olla teke-mättä mitään. Passiivisuus ei edellytä uskallusta.

Sinulle on annettu paljon valtaa vaikuttaa tulevai-suuteesi. Mitä huomenna tapahtuu ihmissuhteissasi, talo-udessasi, terveydessäsi tai hyvinvoinnissasi? Voit tänään tehdä valintoja, jotka muuttavat täysin tulevaisuutesi. Totta kai on myös paljon asioita, joihin et voi vaikuttaa. Vaikutusalasi elämässäsi on kuitenkin yllättävän suuri.

Jos tulevaisuutesi ei miellytä, muuta sitä. Sinä voit tehdä niin. Kuka sanoo, että tulevai-suutesi on ennalta tietynlaiseksi määrätty? Voit kyllä vaikuttaa tulevaisuuteesi.

Entä, jos epäonnistut? Se on aina mahdollista. Entä, jos joudut naurunalaiseksi? Niinkin voi käydä. Rohkeutta on toimia siitä huolimatta, että lopputulos on epävarma. Passiivisuus on kuitenkin aina huonompi vaihtoehto. Hyvin harvoin passiivisuus tarjoaa pilkahduksia paremmasta. Myönteisemmän näkymän luominen vaatii epävarmuuteen heittäytymistä ja toimintaa pelon läsnäollessa. Voittaminen ei edellytä pelottomuutta. Voittaminen edellyttää toimintaa, joka ei jää odottamaan pelon hälvenemistä, vaan toimii pelosta huolimatta.

Huippusuosittu ekonomisti Tim Harford (2011, 29) toteaa, että jos kukaan ei yritä tehdä mitään erilaista, niin meillä on vaikeuksia löytää uusia ja parempia tapoja tehdä ylipäätään yhtään mitään. Jos kuitenkin hyväksymme erilaiset toimet, meidän tulee

45

hyväksyä myös se, että osa uusista asioista ei lopulta toimi ollenkaan. Meitä kaikkia odottaa parempi tulevaisuus, kun löytyy rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat epäonnistua. Ja sen jälkeen yrittää uudestaan. Voisitko sinä olla sellainen?

Harvardin yliopiston professori Rosabeth Moss Kanter (2011, 38) toteaa, että se mitä et tee, voi satuttaa sinua. Toiminta vaatii aina rohkeutta ja siksi vain rohkeus mahdollistaa muutoksen. Itse asiassa rohkeuden puute estää positiivisen muutoksen kaikilla tasoilla. Kanter kertoo, kuinka poliitikot eivät toimi useinkaan vakaumuk-sensa, eli sen mikä on heistä oikein, pohjalta vaan ihmisten mielipiteet ohjaavat heidän kantojaan. Emme puhu asioiden ollessa väärin, vaan olemme hiljaa. Jätämme kiitokset ja kehut antamatta. Emme anna ihmissuhteita vahvistavaa palautetta. Tavanomaisuus on houkuttelevaa, koska siihen ei liity niin paljoa vastarintaa. On kuitenkin uskallettava etsiä toisenlaisia polkuja, ellei halua myöhemmin katua elämättömäksi jäänyttä elämää. Kanterin kutsu rohkeuteen onkin: ”Ei ongelmaa, joka jätetään pilaantumaan. Ei mahdol-lisuutta, joka jätetään tarkastelematta. Ei ideaa, joka jätetään taakse.”

Mario Capecchin tarinassa on monta hyvää opetusta, mutta erityisen ainutlaa-tuisen opetuksen se esittää rohkeudesta. Mario Capecchi (Harford 2011, 97) oli vain hieman yli kolmevuotias, kun natsit eräänä päivänä koputtivat heidän kotinsa oveen ja lähettivät hänen äitinsä keskitysleirille. Marion fasismia vastaan kampanjoinut äiti, Lucy oli osannut varautua tähän ennalta, koska oli kieltäytynyt avioliitosta Marion isän, väkivaltaisen Mussolinin virkailijan, kanssa. Lucy oli myynyt omaisuutensa ja antanut varansa italialaiselle perheelle, joka huolehti Mariosta, kun natsit veivät hänet.

Jonkin ajan kuluttua perheen varat kuitenkin loppuivat ja Mario joutui jättämään kylän ja asui hetken isänsä kanssa. Jo pienenä poikana hän kuitenkin päätti, että asuisi mieluummin kadulla kuin väkivaltaisen isänsä kanssa. Pian Marion isä kuoli ilmataiste-lussa ja Mariosta tuli katulapsi, vain neljä ja puolivuotiaana. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Mario selvisi. Orpokotien, jengien ja muiden käänteiden jälkeen hän lopulta päätyi italialaiseen sairaalaan. Tuolloin oli hänen yhdeksäs syntymäpäivänsä. Lucy löysi Marion lopulta sairaalasta etsittyään tätä 18 kuukautta. Marion äiti oli selvin-nyt keskitysleirin kauheuksista. Suuri ihme oli tapahtunut, kun äiti ja poika olivat jälleen yhdessä.

”Todellinen rohkeus on sitä, että pelkää ja menee eteenpäin ja hoitaa hommansa joka tapauksessa.”

– H. Norman Schwarzkopf

46

He lähtivät Yhdysvaltoihin ja kaksi vuosikymmentä Euroopan kauheuksien jälkeen Mario päätyi opiskelemaan molekyylibiologiaa Harvardin yliopistoon. Siellä Marion opettajana toimi toinen DNA:n löytäjistä, James Watson. Hän ylisti nuoren miehen saa-vutuksia opiskelijana ja totesi, että Mario olisi hullu, jos opiskelisi jossain muualla kuin Harvardissa.

Mario kuitenkin valitsi Watsonin maalaileman hulluuden ja jätti Harvardin. Kai-kesta hyvästä huolimatta Mario koki Harvardin vaativan liikaa ja liian nopeasti. Hän halusi muuttaa maailmaa, eikä silloin voi aina kiirehtiä. Niinpä Mario suuntasi Utahin yliopistoon. Tämän voidaan todeta olleen varsin rohkea valinta niin Marion uran kuin maineenkin näkökulmasta.

Vuonna 1980 Mario haki erään järjestön kautta valtiollista rahoitusta kolmeen, mahdollisesti elämiä pelastavaan tutkimukseen. Kyse oli valtavista summista. Kahden tutkimuksen menestys vaikutti todennäköiseltä, mutta kolmas näytti järjestön mielestä ennalta utopialta. Mariota kehotettiinkin luopumaan tästä kolmannesta hankkeestaan, jossa hän pyrki osoittamaan, että hiiren DNA:ssa olevaan geeniin olisi mahdollista tehdä täsmällinen muutos. Kunnianhimossaan hanke vaikutti 1980-luvun alussa mielettömältä ja siinä onnistumista pidettiin erittäin epätodennäköisenä.

Lopulta rahoitus kuitenkin myönnettiin kaikkiin kolmeen hankkeeseen kahden varmalta vaikuttaneen projektin ansiosta. Mario otti rahat ja laittoi lähes kaikki käy-tettävissä olevat resurssit nimenomaan tähän kolmanteen, hyvin epävarmaan geeni-tutkimukseen. Jos Mario ei kykenisi osoittamaan riittävää edistystä riittävän nopeasti, rahoitus laitettaisiin järjestön taholta jäihin. Mitä tämä olisi tarkoittanut Marion uran kannalta? Julkisen nöyryytyksen lisäksi hänen henkilökuntansa olisi joutunut etsimään töitä muualta. Kyse oli melkoisesta uhkapelistä.

Kuinka sitten lopulta kävi? Vuonna 2007 Mario Capecchi sai Nobelin palkinnon työstään hiirten geenien parissa. Järjestön väki oli lopulta kovin tyytyväistä, koska Mario oli uskaltanut harrastaa uhkapeliä, eikä tyytynyt kahteen varmaan hankkeeseen. Capec-chi oli itsepäinen, mutta myös hyvin rohkea. Rohkeat uskaltavat kuunnella sydäntään. Marion rohkeus johti suureen läpimurtoon, vaikka hanke vaikutti alussa ulkopuolisin silmin katsottuna täysin mielettömältä.

Uskon, että maailmassa on monta suurta ideaa, jotka vain odottavat jonkun rohkeaa toimintaa. Uskon, että rohkeat voivat oikeasti muuttaa maailmaa ja tehdä elämästämme paremman. Mario Capecchi on yksi upea esimerkki siitä, miten rohkeat luovat tulevai-suutta. Kaikki eivät päädy historian kirjoihin rohkeuttaan, mutta sekin on kohdallasi

47

mahdollista, jos vain uskallat toimia. Riskejä ei aina kannata ottaa, mutta unelmiensa eteen pitää uskaltaa tehdä rohkeitakin ratkaisuja ja hypätä tuntemattomaan.

Joudumme kuitenkin kohtaamaan myös kipeän kysymyksen: Entä jos yrittää ja kuitenkin epäonnistuu? Kaikille ei takuulla käy yhtä hyvin kuin Mario Capecchille. Olet voittaja lopputuloksesta riippumatta, kun uskallat toimia rohkeasti. Olet nimittäin kaatanut pelkosi. Muista myös, että jos epäonnistut, älä jää märehtimään asiaa vaan yritä uudestaan. Onnistumisten todennäköisyys kasvaa, jos uskaltaa epäonnistua monta kertaa. Elämässä ei ole mitään takeita menestyksestä, mutta passiivisuus ja elämätön elämä eivät kuitenkaan ole houkuttelevia vaihtoehtoja, jos asiaa pohtii tarkemmin. Epä-onnistumisten kanssa on lopulta sittenkin helpompi elää kuin elämättömien unelmien. Vain sinä voit antaa unelmillesi elämän toimimalla rohkeasti. Ovatko ne sen arvoisia, että niille kannattaa antaa mahdollisuus?

Jeff Bezos on Amazonin perustaja. Amazon on mullistanut tavan, jolla hankimme kirjoja ja jopa sen, kuinka luemme niitä. Amazonin myyntiluvut ovat olleet käsittämät-tömiä ja suuri osa yrityksen saamista kirjatilauksista tehdään sähköisesti Amazonin Kindle-laitteella, jolla tilatut sähköiset kirjat myös luetaan. Jeff Bezosilla oli ennen Ama-zonia loistava ura ja korkeat ansiot rahoitusalalla. Hänellä oli kuitenkin unelma. Tuon unelman me siis nykyisin tunnemme nimellä Amazon. Bezosin uskalias ja järjettömältä tuntunut hyppy kohti unelmaansa on tuottanut valtavasti hyvää. Hänen esimerkkinsä on innostanut Piilaaksossa useita muitakin ottamaan rohkeita askelia. Entä, jos Bezos olisi epäonnistunut? Hänen itsensä mukaan hän ei katuisi, vaikka niin olisikin tapah-tunut. Päätös olla kurkottamatta kohti unelmaansa olisi vainonnut häntä hänen lopun elämäänsä. Jeff Bezos valitsi vaarallisemman polun, ja on ylpeä valinnastaan. Amazon oli itse unelma, sen tuottamat työpaikat ja vauraus ovat tulleet siinä ohessa.

Valitsemmeko me helppouden ja turvallisuuden vai seikkailun ja unelmamme (Bezos 2010)? Jos Bezos ei olisi ottanut rohkeaa hyppyä kohti unelmaansa, moni hyvä asia olisi jäänyt syntymättä. Miljoonat verodollarit ja kymmenettuhannet Amazonin luomat työpaikat, eivät ole syntyneet nerokkaiden poliitikkojen linjauksista, vaan yhden miehen unelmasta ja rohkeudesta tavoitella tuota unelmaa.

Voi olla, ettet näe itseäsi erityisen rohkeana. Ehkä sinua pelottaa. Ei se mitään, sillä maailma on täynnä tavallisia pelokkaita ihmisiä, jotka ovat päättäneet pelostaan huoli-matta toimia rohkeasti. Siinä sivussa he ovat onnistuneet luomaan toisenlaisen tulevai-suuden niin itselleen kuin muillekin. Esimerkkini ovat tietysti äärimmäisiä tapauksia. Mario Capecchi ja Jeff Bezos joutuivat laittamaan aivan kaiken peliin. Oikeasti elämässä

48

on vain harvoin pakko pelata isommilla panoksilla, kuin on varaa hävitä.Todellisuus on sitä, että kerta toisensa jälkeen epäonnistumisen pelko on kohdat-

tava ja pelosta huolimatta uskallettava yrittää. Rabbi Zelig Pliskinin (2011, 47) ohjeiden mukaisesti, kysy itseltäsi: ”Kuinka toimisin, jos voisin valita ihanteellisen tavan toimia juuri nyt?” Pysähdypä hetkeksi miettimään sitä. Millainen olisi ihanteellinen valinta tai ihanteellinen teko, jonka voisit tilanteessasi tehdä? Mikä ikinä onkaan tämä ihanteellisen rohkeaa toimintaa vaativa valintasi, valitse toimia rohkeasti edes tämän yhden kerran. Sinusta ei kerralla tarvitse kasvaa rohkeaa ihmistä, se voisi olla liian kova tavoite. Voit kuitenkin valita toimia rohkeasti tässä hetkessä. Voit valita toimia nyt niin kuin toimisit, jos olisit parhaimmillasi. Ihanteellinen valinta tai ihanteellinen teko on vain yksi päätös, jonka perusteella päätät toimia. Joskus elämässä kaikki voi muuttua radikaalisti yhden ainoan rohkean valinnan seurauksena. Yksi ainoa rohkea ratkaisu voi olla määrittele-mässä koko loppuelämääsi. Tuo yksi rohkea ratkaisu täytyy kuitenkin uskaltaa tehdä. Jos sinä et tee rohkeaa hyppyä kohti unelmiasi, emme ehkä koskaan saa tietää, mitä siitä olisi voinut syntyä.

On totta, että se mitä et tee, voi satuttaa sinua. Itse haluaisin kuitenkin vielä hiukan täsmentää asiaa. Se, mitä et tee, ei satuta ainoastaan sinua. Se, mitä et tee, voi koitua meidän kaikkien vahingoksi. Epärehellisyys on moraalitonta, mutta yhtä lailla väärin on vaieta pelon vuoksi vääryyksistä. Myös asioiden tekemättä jättäminen on moraalinen valinta. Älä anna pelkojesi estää sinua tekemästä sitä, mikä on oikein. Hyppää kohti unelmiasi ja arvokasta elämää, rohkeasti, peloista huolimatta.

49

TEHTÄVÄ:

1. Ota vaikeat asiat pöydälle. Nosta esiin asioita, joista mieluummin vaietaan. Ota ne rohkeasti käsittelyyn omassa elämässäsi, ihmissuhteissasi ja työpaikallasi. Kipeiden asioi-den käsittely puhdistaa ilmaa ja on hyväksi.

2. Tartu tilaisuuteen, vaikka se pelottaa. Jos sinulla on unel-mia, toimi. Älä anna pelkojesi pysäyttää sinua.

3. Toimi vakaumuksesi pohjalta, vaikka se ei olisi suosittua. Tee se, mikä on oikein, koska se on oikein, vaikka sinua pelottaakin.

50

SINNIKKYYS

Merriam-Websterin määritelmät:

1. hellittämättömyyden teko tai tosiasia

2. sinnikkäänä olemisen ominaisuus tai tila

Angry Birds ei ollut Rovion ensimmäinen peli. Se oli pelitalon 52. yritys. Roviolla meni läpimurtoon kahdeksan vuotta ja se melkein teki konkurssin ennen menestystuotteensa syntyä. Nyt Angry Birds on kaikkialla ja Roviolla menee todella lujaa. Pinterest on yksi historian nopeimmin kasvavista nettisivustoista. Heti sivuston julkaisun jälkeen heillä tosin oli surkeat luvut ja Pinterestin toimitusjohtajan mukaan hän olisi lopettanut, jos olisi kuunnellut suosittuja ohjeita alkaville yrittäjille (http://cdixon.org/2012/03/16/the-myth-of-the-overnight-success/). J. K. Rowlingin Harry Potter tuli torjutuksi 12 kustantajan toi-mesta, kunnes pieni lontoolainen kustantaja tarttui siihen. Decca

Records puolestaan torjui sopimuksen Beatlesin kanssa ilmoittaen, ettei yritys pitänyt bändin soundista. (http://online.wsj.com/article/SB120940892966150319.html)

Elämässä kaikki ei välttämättä mene niin kuin alun perin on suunnitellut. Yhdys-valloissa Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -tunnustuksen saanut Josh Linkner kertoo (http://www.fastcompany.com/1826976/the-dirty-little-secret-of-overnight-successes), että menestyvien ihmisten ja organisaatioiden seuraaminen saattaa näyttää nerojen tasaiselta matkalta kohti luvattua maata. Totuus on, että menestystarinoiden taustalla on lukemattomia epäonnistumisia ja musertavia tappioita. Linkner muistuttaa, että ennen kuin Steve Jobs oli Steve Jobs, hän oli vain väärin ymmärretty unelmoija.

Linkner kuvailee tietä menestykseen seuraavasti: ”Mahdollisesti sinulla on ollut elämässäsi muutama takapakki. Kun kompuroit, on houkuttelevaa heittää pyyhe kehään ja hyväksyä tappio. Aina löytyy houkutteleva selitys, joka innokkaasti odottaa sinun

51

valitsevan helpon pakoreitin. Kaikkein menestyneimmät ihmiset kuitenkin työntyvät eteenpäin. He ymmärtävät, että erehdykset ovat yksinkertaisesti dataa, joka tarjoaa uutta tietoa reitin säätämiseksi eteenpäin.”

Nick Vujicic on motivaatiokouluttaja, joka syntyi ilman käsiä ja jalkoja. Vujicic (2010, 42–43) kertoo, että tullessaan kouluikään hän pääsi ensimmäisten vammaisten joukossa Australiassa normaaliin kouluun vanhempiensa kovien ponnistelujen ansi-osta. Koska Vujicic menestyi koulussa hyvin, media ja valtion virkamiehet kiinnostuivat hänestä. Seurannut julkisuus auttoi Vujicicin vanhempia saamaan lahjoituksia, joilla oli tarkoitus hankkia Nickille tekoraajat.

Valitettavasti proteesi painoi kaksi kertaa yhtä paljon, kuin koko muu Nickin keho yhteensä. Hän oli jo oppinut toimimaan pienen jalantynkänsä, leukansa ja hampaidensa avulla, joten proteesi teki asioista oikeastaan vain hankalampia. Vanhemmat olivat petty-neitä, mutta Nick oli luottavainen kykyynsä selvitä ja rohkaisi vanhempiaan.

Yritys siis epäonnistui, mutta Nickin sitkeys ja optimismi auttoivat paikallista Lions Clubia keräämään 200 000 dollaria Vujicin uuteen pyörätuoliin ja sairaalakuluihin. Kerätyillä varoilla hän pääsi myös Torontoon kokeilemaan kehittyneempää, elektronista tekoraajaa. Asiantuntijat arvioivat hänen kuitenkin pärjäävän paremmin ilman apuväli-neitä.

Vujicic muistelee, miten häntä innosti tiedemiesten kaavailut kehittää hänelle joskus raajat. Samalla hän kuitenkin teki koko ajan päättäväisemmin itse mitä pystyi, ilman jatkuvaa toisten avun odottelua. Hänen täytyi löytää omat ratkaisunsa päivittäisiin toimintoihin. Vujicic muistuttaa: ”Meidän täytyy ottaa itse vastuu omasta onnellisuudes-tamme ja menestyksestämme. Ystäväsi ja perheesi voivat tukea sinua, kun se on tarpeen. Ole kiitollinen siitä. Toivota heidän ponnistelunsa tervetulleiksi, mutta suuntaa aina eteenpäin myös omillasi. Mitä enemmän ponnistelet, sitä enemmän luot uusia mahdolli-suuksia.”

Vujicicin mukaan tappio osuu vain niiden kohdalle, jotka eivät suostu yrittämään uudestaan. Hän on havainnut, että meitä koettelevat haasteet tekevät meistä lopulta vain vahvempia. Hän tietää, mistä puhuu. Nykyisin Nick Vujicic asuu Etelä-Kaliforniassa, matkustaa ympäri maailmaa ja välittää ihmisille sanomaa toivosta. Nickin lähtökohdat elämään eivät todellakaan olleet helpot, mutta hän on kääntänyt heikkoutensa vahvuu-deksi ja päässyt sinnikkyydellään tavattoman pitkälle. Häntä eivät vastoinkäymiset ole pysäyttäneet.

”Olen epäonnistunut elämässäni uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Siksi minä menestyn.” – Michael Jordan

52

John C. Maxwellin (2000, 170) mukaan juuri sinnikkyys erottaa menestyjät ja pilvilin-nojen rakentelijat toisistaan. Hänen mukaansa mikään saavuttamisen arvoinen ei tule helposti. Ainoa tapa saavuttaa unelmat on toimia sinnikkäästi.

Mikä neuvoksi, jos ei vain ole kovin sinnikäs? Ei hätää. ”Voit kehittää sinnikkään mielenlaadun, missä tahansa iässä”, vakuuttaa Robert Brooks, Harvard Medical Schoolin psykologi (http://online.wsj.com/article/SB120940892966150319.html). Hänen mukaansa yksi avain sinnikkyyteen on välttää tappiollisia olettamuksia itsestään. Jos ihastuksesi kohde on torjunut sinut, älä paisuttele kielteistä vastausta ja oleta, että et enää koskaan pääse treffeille.

Toiseksi Brooksin mukaan torjunnan pelko ei saisi tulla esteeksi unelmillemme: ”Yksi suurimmista esteistä elämälle on nöyryytyksen pelko”, tiivistää Brooks. Hän kertoo työskennelleensä ihmisten parissa, jotka eivät ole 30 vuoteen ottaneet mitään riskejä tai haasteita elämässään, koska ovat pelänneet tekevänsä virheitä.

Eteneminen torjutuksi tulemisen mahdollisuudesta huolimatta on välttämätöntä onnistuaksesi. Ota riskejä. Torjutuksi tuleminen ei tarkoita, että unelmasi ei voisi toteu-tua. Äläkä sorru liioitteluun. Elämä potkii joskus päähän aivan kaikkia. Voit aina yrittää uudestaan. Epäonnistuminen ei ole niin vakavaa, jos koko elämä ei ole yhden kortin varassa. Kaatumisen jälkeen voi aina nousta takaisin pystyyn ja jatkaa. Yleensä pikainen nousu huipulle on vain mukavalta kuulostava tarina. Todellisuudessa menestys koostuu useimmiten monista epäonnistuneista yrityksistä. Jos et siis vielä ole onnistunut suuren-moisesti, olet ihan hyvässä seurassa. Menestyminen edellyttää valmiutta kestää lukuisia epäonnistuneita yrityksiä. Tämä vain on yksi elämän lainalaisuuksista.

Kaikista ei tule huippumenestyjiä, olivat he miten sinnikkäitä tahansa. Sinnikkyys antaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden todellisiin onnistumisiin. Kuka sitä paitsi tietää, milloin yrittäminen tulisi lopettaa? Rovio onnistui luomaan hittipelin 52. yrityksel-lään. Eikö olisi ollut suuri vahinko, jos Rovion väki olisi luovuttanut 51. ponnistuksen jälkeen? Harva olisi aikanaan uskonut, että huonosti koulussa menestynyt, lukihäiriöi-nen Richard Branson työllistää joku päivä kymmeniä tuhansia ihmisiä Virgin-groupin yrityksissään. Kuka tietää, mitä kaikkea sinusta voi vielä tulla?

Haluatko sitä todella? Hyötyvätkö muut siitä? Oletko valmis tekemään, mitä se vaatii? Ahkeruudella, rohkeudella ja itsekurilla varustettuna, onko sinulla oikeasti siihen mahdollisuuksia? Jättääkö se myönteisen jalanjäljen? Jos vastauksesi on ”kyllä”, niin miksipä ei. Miksi et juuri sinä?

53

TEHTÄVÄ:

1. Älä luovuta. Jos tavoittelet jotain tavoittelemisen arvoista, niin älä anna periksi. Yritä uudestaan.

2. Älä suurentele ongelmiasi. Yksi epäonnistuminen ei tee sinusta ikuista häviäjää. Voi olla, että onnistut jo seuraavalla kerralla.

3. Hyväksy virheet. Tiedosta, että menestyminen syntyy lukuisista epäonnistumisista.

54

TOIVO

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄT:

1. halu, jossa on mukana odotus tai usko sen toteutumiseen

2. joku tai jotakin, johon toivo on kohdistettu

3. jotakin, jota toivotaan

Andrea Jung on Avonin hallituksen puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja. Vuonna 2009 Forbes-lehti (http://www.forbes.com/lists/2009/11/power-women-09_Andrea-Jung_8KAO.html) listasi hänet 25. vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi maailmassa. Jungin näytöt ovat siis kohdillaan. Hänen esimerkkinsä (https://www.mckinseyquarterly.com/Centered_leadership_How_talented_women_thrive_2193) osoittaa, millainen tilanteita muut-tava voima on tosiasiat tunnustavassa toiveikkuudessa. Vuonna 2005 Jung havaitsi Avonin olevan alamäessä, joka ei ollut selitet-tävissä vain väliaikaisilla tekijöillä. Hän tiesi olevansa vastuussa yhtiön strategiasta ja tiiminsä heikosta menestyksestä. Hän oli

syyllinen. Jung teki jotain poikkeuksellista. Hän ”erotti” itsensä eräänä perjantaina. Seu-raavana maanantaina hän ilmestyi toimistolle uutena käänteen tekevänä toimitusjohta-jana. Hän osoitti ennen kaikkea itselleen olevansa optimisti. Nopean diagnoosin jälkeen Jungin tiimi toimeenpani uuden suunnitelman, joka palautti yhtiön takaisin kasvu-uralle. Jungin tapaus on oivallinen esimerkki optimismista, joka tunnustaa tosiasiat, mutta etsii alati uusia mahdollisuuksia ja kääntää vaikeudet toiminnan kautta voitoiksi.

Jos olet johtamassa ihmisiä muutokseen, optimismista on hyötyä. Itse asiassa optimismi on välttämätöntä. Johtajille, jotka eivät näe epävarmuuden ja muutoksen keskellä mahdollisuuksia, epävarmat olosuhteet tuottavat vain stressiä (https://www.mckinseyquarterly.com/How_centered_leaders_achieve_extraordinary_results_2678). Liiallinen stressi aktivoi aivot tilaan, jossa ihminen on ”selviytymisvaihteella” eikä kykene tuottamaan luovia ratkaisuja. Pahinta siinä on se, että tällainen asenne leviää

55

helposti. Pelosta ja kielteisyydestä voi huonoimmassa tapauksessa tulla osa organisaa-tion kulttuuria. Millainen tulevaisuus odottaa tämänkaltaista organisaatiota?

Harvard Business Review (heinäkuu 2011) haastatteli taannoin Disneyn toimitus-johtajaa Robert A. Igeria. Iger on radikaali optimisti, joka on saanut yhtiössään paljon aikaan. Kun hän aloitti tehtävässään, oli yhtiössä meneillään vaikea ajanjakso. Muutos tapahtui, kun Iger sai ihmiset Disneyssä ensin uskomaan itseensä. Pian tämän jälkeen myös ulkopuoliset alkoivat uskoa yhtiöön.

Igerin omassa elämässä usko omiin kykyihin ja ennakkoluuloton haasteisiin tart-tuminen on vienyt hänet käsittämättömän pitkälle. 23-vuotiaana Igerille sanottiin, että häntä ei ylennettäisi. Hän kuitenkin uskoi itseensä ja halusi osoittaa pomolleen tämän olevan väärässä. Sillä tiellä hän on edelleen. Optimistinen elämänasenne on kantanut Igerin melkoisen pitkälle. Hän onkin kuvannut johtajan ominaisuuksia seuraavasti: ”Sinun täytyy olla optimisti. Et voi olla pessimisti. Kun tulet töihin, sinun on osoitettava innostusta ja henkeä.”

Chip ja Dan Heath huomauttavat kirjassaan ”Switch” (Heath & Heath 2010, 175), että aivomme ja kykymme ovat kuin lihakset, joita voidaan vahvistaa harjoittelun avulla. Heidän mukaansa kukaan ei synny rullalautailijaksi, tiedemieheksi tai sairaanhoitajaksi, vaan jokaisen täytyy oppia, miten rullalautaillaan, tehdään tiedettä tai huolehditaan sairaista. Toisin sanoen meillä on toivoa. Meidän on itse oivallettava, että emme ole tuo-mittuja tiettyyn muottiin, vaan asiat ja tilanteet voivat muuttua. Positiivisen muutoksen edellytyksenä on kuitenkin aina se, että oma näkökulma tulevaisuuteen on toiveikas.

Ron Kaniel, Cade Massey ja David T. Robinson (2011, 12–13) tutkivat optimismin vaikutuksia MBA-opiskelijoiden (amerikkalainen bisnestutkinto) työnhakuun ja uralla etene-miseen kaksi vuotta heidän valmistumisensa jälkeen. Kyseinen tutkimus ei ollut mikään koululaisten kyhäelmä, vaan sen toteuttaneet tutkijat toimivat arvostetuissa tehtävissä huippuyliopistoissa.

Tutkimuksen mukaan optimistit pärjäsivät paremmin. Ensiksikin, optimistit löysivät aivan samoja töitä, kuin vertailuryhmä, mutta he löysivät töitä helpommin ja pienemmillä ponnistuksilla. Toiseksi optimistit olivat kaksi vuotta valmistumisen jälkeen saaneet todennäköisemmin ylennyksen työpaikallaan.

Optimistit nähtiin opiskelijakavereiden arvioissa yleensä karismaattisempina kuin muut. Tutkimuksen mukaan karisma kuitenkin selitti parhaimmillaankin vain kolman-neksen optimistien paremmasta menestyksestä työmarkkinoilla. Muiksi syiksi tutkijat

”Millä periaatteella, kun kaikki mitä takanamme näemme on vain kehitystä, meidän ei tulisi odottaa muuta, kuin heikkenemistä

edessämme?” – Thomas Babington Macaulay

56

arvelivat optimistien parempaa tapaa kohdata ongelmat ja joustavuutta kokeilla uusia toimintatapoja tilanteiden niin vaatiessa. Tutkijat esittivät myös, että optimismi voi olla itseään toteuttava ennustus. Hyviä asioita tapahtuu, kun odottaa hyviä asioita tapahtu-van. Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että käyttäytymällä kuin optimisti saattoi saada lähes yhtä hyvät tulokset, kuin aito optimistikin. Jos et siis oikeasti ole toiveikas, niin esitä edes sellaista! Siitä on sinulle ilmeistä hyötyä.

Ei tarvitse olla naiivi hölmö nähdäkseen valoa tulevaisuudessa. Kaikki ei välttä-mättä menekään pieleen. Hyviä asioita tapahtuu. Matt Ridley nostaa kirjassaan ”The Rational Optimist” esiin lukuisia hyviä asioita, joita on tapahtunut vuosien saatossa. Ridleyn mukaan asiat ovat menneet paljon parempaan suuntaan ja kirjassaan hän esit-tää tästä lukuisia todisteita. Ridley toteaa (2010, 352), että nykyisessä verkostoituneessa maailmassa ideat yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla, innovaatioiden syntyminen kiihtyy ja taloudellinen kehitys nostaa elintason uudelle tasolle auttaen maailman köyhimpiäkin saamaan avun tarpeisiinsa. Ridley kirjoittaa, että vaikka hänen optimisminsa ei olekaan erityisen muodikasta, on se historiallisen todistusaineiston perusteella realistisempaa kuin valtava pessimismi. ”Juuri siitä syystä, että maailmassa on niin paljon enemmän kärsimystä ja puutetta, kuin minä tai kukaan muu sydämen omaava ihminen toivoisi, on kunnianhimoinen optimismi moraalinen pakko”, tiivistää Ridley (2010, 353).

Marshall Goldsmithin (Goldshmith & Reiter 2007, 22) mukaan menestyvät ihmiset ovat optimisteja. Toiveikkuus antaa menestyjille poikkeuksellista tarmokkuutta pyrkiä kohti tavoitteitaan. Huonojakin puolia löytyy. Nimittäin Goldsmithin mukaan kohtuuton optimismi ajaa menestyjät äärimmäisen kiireiseen elämään. Kiireisyys ei johdu isom-masta määrästä ongelmia vaan siitä, että kunnianhimoiselle, ”minä onnistun” -asenteen omaavalle, ihmiselle tuottaa vaikeuksia sanoa ”ei” houkutteleville mahdollisuuksille. Optimisti tarvitsee siis myös itsekuria oppiakseen panostamaan olennaiseen ja kieltäy-tymään sen vuoksi joskus mielenkiintoisistakin mahdollisuuksista.

Myös David Myers (http://www.davidmyers.org/davidmyers/assets/Hum.Theol.Meets.Psych.pdf; Myers 1995, 199) on löytänyt liiallisesta optimismista heikkouksia. Liiallisen luottavaiset opiskelijat valmistautuvat huonosti kokeisiin. Heidän hermoilevat opiskelijakaverinsa lukevat kokeeseen paremmin epäonnistumista pelätessään ja saavat korkeampia arvosanoja. Opetus on Myersin mukaan siinä, että optimismia tarvitaan opiskeluun ja muuhun elämään sen verran, että toivo säilyy. Pessimismiä tarvitaan puo-lestaan riittävästi, jotta syntyy motivaatio huolehtia asioista hyvin. Itse sanoisin ennem-minkin, että optimismi tarvitsee kaverikseen nöyryyttä, ei pessimismiä tai kyynisyyttä.

57

Shawn Achorin tutkimukset (2012, 100–101) osoittavat lopulta kuitenkin selkeästi, että positiivinen ajattelutapa edistää menestystä. Kun aivot ajattelevat positiivisesti, kaikki bisnekset näyttävät edistyvän. Mitä siis tehdä, jos ei ole luonnostaan optimisti? Achorin mukaan aivoja voi treenata siinä missä lihaksiakin. Hän rohkaisee harjoittamaan aivoja myönteisyyteen. Treenaaminen onnistuu esimerkiksi kirjoittamalla muistiin asioita, joista on kiitollinen. Voi esimerkiksi kirjoittaa myönteisiä viestejä toisille tai kuvata viimeisen vuorokauden merkityksellisimmän kokemuksen päiväkirjaan parissa minuu-tissa joka ilta. Achorin havaintojen mukaan jo kolmen viikon päivittäisellä harjoittelulla saadaan merkittävää kehitystä henkilön tyytyväisyydessä omaa elämäänsä kohtaan sekä tuottavuuteen työssä.

Tosiasiat täytyy elämässä kyetä tunnistamaan. Toiveikkuus ei suinkaan tarkoita tosiasioiden kieltämistä. William Arthur Ward on sanonut: ”Todellinen optimismi on tietoinen ongelmista, mutta tunnistaa ratkaisut.” Aito optimismi ei ole vain haaveilua, vaan myönteinen näkymä tulevaisuudesta tulee kääntää toiminnaksi. Faktat tunnustava toivo on parempaa, kuin liiallinen optimismi. Silloin on lupa odottaa myös toiveikkaita tuloksia.

TEHTÄVÄ:

1. Kirjoita myönteisiä viestejä ystävillesi päivittäin.

2. Kiinnitä huomio ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin. Älä jää kiinni ongelmiin, vaan katso mahdollisuuksiin ja ala toimi-maan asioiden muuttamiseksi.

3. Odota hyviä asioita tapahtuvan. Toiveikkuus on usein itseään toteuttava ennustus.

4. Ruoki myönteistä elämänasennetta kirjoittamalla päivit-täin paperille kolme asiaa, joista olet kiitollinen.

58

VASTUULLISUUS

MERRIAM-WEBSTERIN MÄÄRITELMÄ:

1. moraalinen, laillinen tai mentaalinen tilivelvollisuus

2. jotakin, josta joku on vastuullinen

Michael Novak muistutti puheessaan Chautauqua Institutionissa (http://fora.tv/2009/07/24/Michael_Novak_The_Ethics_of_Capitalism#fullprogram): ”Jos halutaan vapaa yhteiskunta, myös yksilöillä tulee olla vapaus. Tarvitaan siis ihmisiä, jotka kantavat vastuuta pää-töksistään ja tekevät sen, mitä vastuun tulevaisuu-desta kantaminen vaatii. Kaikki haluavat vapautta, mutta kaikki eivät halua maksaa siitä hintaa.”

Vapaus kulkee aina yhdessä vastuun kanssa. Olet vapaa, mutta sinulla on velvollisuus vastuuseen tekemisistäsi. Jos et suostu kantamaan vastuuta valinnoistasi, joku toinen joutuu kantamaan sen. Tuo joku toinen voi olla ihminen sinun lähelläsi tai jossain ihan muualla, esimerkiksi vanhempasi tai tulevaisuudessa jopa oma lapsesi. Kuka on sinusta vastuussa? Kenen tulisi viime kädessä kantaa vastuu sinun elämästäsi?

Jack Canfieldin (2005, 3) mukaan on perverssi myytti, että olemme oikeutet-tuja suurenmoiseen elämään. On kieroutunutta ajatella, että pelkkä olemassaolomme oikeuttaa meidät jonkun, ei itsemme, toimesta nauttimaan jatkuvasta onnellisuudesta, jännittävistä uravaihtoehdoista, hoitavasta perheajasta tai autuaista ihmissuhteista. Todellisuudessa olet itse se, joka kantaa vastuun elämäsi laadusta. Vastuun ottaminen ei Canfieldin mukaan ole helppoa. Useimmat meistä syyttävät jotain henkilöä, tekijää tai olosuhdetta asioista, joista emme elämässämme pidä. Syytämme vanhempiamme, pomojamme, ystäviämme, asiakkaitamme, puolisoamme, säätä, yleistä taloudellista tilannetta ja niin edelleen eli kaikkea mahdollista, mitä vaan voimme syyttää. Emme koskaan tahdo katsoa todelliseen ongelmaan, itseemme.

59

Ehkäpä valtion tulisi järjestää asiamme? Voitaisiinko kaikki ongelmat ratkaista, jos polii-tikot tarttuvat toimeen? Britannian entinen pääministeri, Margaret Thatcher, paljastaa tällaisen filosofian ongelmat (http://www.acton.org/pub/religion-liberty/volume-2-number-4/faith-and-limitations-state): ”Jos valtio tekee kaiken sinun puolestasi, se voi tehdä sen ainoastaan ottaen kaiken pois sinulta. Valtion tehtävä on edistää lakeja ja kan-nustimia, jotka rohkaisevat ihmisiä tekemään asioita itse. Tunnistamme valtion roolin, mutta se ei ole ikuisesti kasvava rooli. Sen tehtävänä on muun muassa tarjota apua niille, jotka eivät kykene auttamaan itseänsä ja joilla ei ole ketään, jonka puoleen kääntyä.” Thatcherin mukaan liian moni ihminen yrittää vierittää henkilökohtaisen vastuunsa valtion päälle. On helpompaa kulkea mielenosoituksissa huutolausebanderollien kanssa vaatien valtiota korjaamaan vääryydet, kuin toimia itse. Mitä enemmän käännyt valtion puoleen, sitä pienemmäksi vapaudentuntosi ja yksilönvastuusi kutistuvat.

Thatcher myöntää, että yksilö ei voi ottaa vastuuta kaikesta. Hän mainitsee esimerk-kinä, että ainoastaan valtio voi säilyttää valuutan arvon. Valtion vastuulla on huolehtia, että jokaisella ihmisellä on taustastaan riippumatta mahdollisuus pärjätä. Thatcherin mielestä tarvitaan veronmaksajien rahoittama koulutusjärjestelmä, jotta jokaisella lapsella taustastaan riippumatta on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja rikastaa ymmärrystään elämästä. Vaikka valtiolla on tehtävänsä, pystymme vaikuttamaan todella paljon omalla toiminnallamme, kun kannamme henkilökohtaisen vastuumme. Lopulta kyse on siitä, kukoistaako yhteiskunta, jossa rohkaistaan yksilöä ponnistelemaan, ole-maan elinvoimainen ja tuntemaan velvollisuutensa vai yhteiskunta, jossa kaikessa ollaan riippuvaisia valtiosta? Arvioi itse.

Vastuuntunnosta on hyötyä myös organisaatioiden johtamisessa. Peter Druckeria arvostetaan laajasti aikamme suurena bisnesfilosofina. Hänen mukaansa tehokas johtaja tietää, että hän eikä kukaan muu, on lopulta vastuussa (Drucker 2001, 270). Vastuulli-nen johtaja uskaltaa ottaa ympärilleen vahvoja avustajia, joita rohkaisee eteenpäin. Hän näkee itsensä vastuullisena avustajiensa epäonnistumisista, mutta toisaalta näkee myös alaistensa voitot omina voittoinaan, ei niinkään uhkina. Vastuuntuntoista johtajaa eivät vahvat alaiset pelota.

Voimme elää elämämme syyttäen kaikkea mahdollista meidän ulkopuolellamme. Toinen vaihtoehto on, että otamme itse vastuun elämästämme. Elämä ei todellakaan ole aina reilua. Monilla on ihan oikeasti hyvät perustelut omaan kurjuuteensa.

”Elämässä on kaksi päävalintaa: hyväksyä tilanteet niin kuin ne ovat tai hyväksyä vastuu niiden muuttamisesta.”

– Denis Waitley

60

On kuitenkin erittäin huono vaihtoehto elää itsesäälissä valittaen omaa kurjaa osaansa. Parempi vaihtoehto on tunnistaa lähtökohtansa, katsoa totuutta suoraan silmiin ja tehdä asialle jotakin.Meidän tulee tuntea vastuumme myös suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäröivään maa-ilmaan. On helppo vaatia toisilta laupeutta, rohkeutta, ahkeruutta ja anteeksiantoa. Jos haluamme nähdä hyveiden kukoistavan ympärillämme, meidän on aloitettava itses-tämme. Oman esimerkin antaminen on todellista johtajuutta.

Tunne vastuusi hyveellisestä elämästä. Kuinka paljon sinun valintasi vaikuttavat toisten ihmisten valintoihin? Miten omat ratkaisusi vaikuttavat maailmaan ympärilläsi? Et elä yksin autiolla saarella. Olemme vahvasti kytköksissä toisiimme. Oman terveytesi pilaaminen ei ole vain oma asiasi. Se koskettaa aina myös läheisiäsi. Omien lahjojen käyttämättä jättäminen ei ole vain yksityisasia. Yhden ihmisen hyödyntämätön poten-tiaali koskettaa myös muita. Holtittomasti lainoja myöntäneiden pankkien toimet eivät kuulu vain vastuuttomasti toimineille ihmisille. Tästä vastuuttomuudesta maksavat laskua nyt monet muut. Sinun elämälläsi on vaikutusta toisiin, joten sinun tulisi kokea vastuuta myös oman napasi ulkopuolella. Sinulla on oma elämäsi, mutta et elä elämääsi umpiossa. Elämän arvokkaat asiat näkyvät valinnoissamme ja oikeita valintoja tekemällä voimme kantaa vastuuta myös toisista.

Anthony Robbins (2011) sanoi, että kokemamme kipu tarjoaa meille käytännössä kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen on, että aluksi et kiinnitä kipuun lainkaan huomiota. Lopulta syytät siitä ulkopuolisia tapahtumia, toisia ihmisiä tai itseäsi. Toinen vaihtoehto on, että lähdet muuttamaan elämäntilannettasi. Teet jotain muuttaaksesi asiat, jotka eivät miellytä sinua. Kolmannessa vaihtoehdossa muutat ajatuksiasi sen suhteen, miten asioiden mielestäsi tulisi olla ja sopeudut vähitellen kipuun. Jos haluat elämässäsi muu-toksia, minkä vaihtoehdon valitset? Syytätkö olosuhteita tai itseäsi? Yritätkö muuttaa tilanteen? Vai muutatko näkökulmaasi hyväksyen jotkin asiat osana elämääsi? Valinta on sinun, mutta sinun on otettava vastuu siitä. Vain kantamalla vastuuta omasta elämästäsi voit kantaa vastuuta myös toisista. Asiat voivat muuttua paremmiksi, jos tunnemme vastuumme tulevaisuuden rakentamisesta.

61

TEHTÄVÄ:

1. Ota vastuu elämästäsi. Tiedosta valintojesi merkitys siinä, mitä sinulle on tapahtunut.

2. Selvitä, mitä voisit tehdä muuttaaksesi tilanteesi parem-maksi. Mieti, mitä sinä voisit tehdä muuttaaksesi toisten tilanteet. Millainen on sinun vastuusi paremmasta sinusta tai paremmasta maailmasta? Älä laita kaikkea vastuuta esimerkiksi valtion niskaan. Lopuksi, toimi!

3. Hyväksy asiat, joita et kykene muuttamaan. Jos joudut hyväksymään jotkin asiat osana elämääsi, niin muokkaa asennettasi sellaiseksi, että kestät myös ikävät asiat. Oma asenteesi on omalla vastuullasi.

62

LOPUKSIMitä sinulle tarkoittaa rikas elämä? Ehkä romanttista rakkautta, taloudellista hyvinvointia, hyvää terveyttä ja yleistä onnellisuutta? Varmasti se sisältää näitä asioita, eikä se ole saavuttamattomissa. Rikas elämä voidaan suurella todennäköisyydellä saavuttaa, kun pyritään toi-mimaan hyveellisesti. Usein rikas elämä onkin sivutuote sellaisesta elämästä, jota leimaa muun muassa anteeksi-antamus, itsekuri, kiitollisuus, laupeus ja ahkeruus.

Tee luja päätös elää hyveet todeksi omassa elä-mässäsi. Ole tarvittava muutos maailmassa. Jos toimit hyveellisesti, voit itse paremmin ja kaikki ympärilläsikin voivat paremmin. Kiteyttäisin tässä kirjasessa esittä-mieni kadonneiden aarteiden merkityksen seuraavasti:

Näytä minulle hyveellinen ihminen, niin minä näytän sinulle kukoistavan ihmisen. Näytä minulle hyveellinen yhteisö, niin minä näytän sinulle kukoistavan yhteisön. Näytä minulle hyveellinen yhteiskunta, niin minä näytän sinulle kukoistavan yhteiskunnan.

Väitän, että niin sanotut pehmeät asiat ovat elämässä lopulta niitä kaikkein kovim-pia juttuja. Kuinka kalliiksi sinulle tulevatkaan katkeruus, kurittomuus, tyytymättömyys, laiskuus, sydämettömyys, ylpeys, kypsymättömyys, epärehellisyys, pelko, luovuttaminen, pessimismi ja vastuuttomuus? Kuinka kalliiksi nämä asiat tulevatkaan yhteiskunnalle ja koko ihmiskunnalle? Toki hintalappu lasketaan myös rahassa, mutta ennen kaikkea elämättömissä elämissä. Maailma on toisenlainen, kun hyveet saavat tilaa. Kadonneissa aarteissa on potentiaalia ratkoa ihmiskunnan suuria kriisejä. Anteeksianto ja nöyryys eivät sovi pehmoille.

Muutos alkaa sinusta. Johda esimerkilläsi. Me ihmiset olemme kovin sosiaalisia otuksia. Sinun käytöksesi vaikuttaa minun käytökseeni. Hyvin usein suuret elämän mullistukset alkavat mikrotasolla, yksittäisten ihmisten toimissa ja valinnoissa. Pienissä kohtaamisissa syntyvät hyvinvoivat perheet, rohkaisun sanoissa luodaan uutta tulevai-suutta ja laupeuden teot nostavat ylös tämän päivän luuserin tehden hänestä huomisen voittajan. On rajattoman mielenkiintoista tutkia, kuinka pienistä arjen ihmeistä kasvaa maailmaa muuttavia ilmiöitä. Pienten ihmisten elämät ja valinnat voivat kasvaa suuriin

63

mittoihin. Oikeat pienet arjen valinnat kumpuavat kadonneista aarteista. On aika aloittaa hyveellisen elämän kulttuurivallankumous! Ja pian, kuin huomaamatta, koko maailma voi paremmin.

LUKUSUOSITUKSIA

Tässä muutamia lukusuosituksia kirjoista, jotka ovat tarjonneet itselleni oivalluksia elämän kadonneista aarteista. Lista ei ole täydellinen, vaan pikemminkin lähtöalusta aihepiiriin. Jos haluat tutustua kadonneisiin aarteisiin syvällisemmin, suosittelen lämpi-mästi näiden muutaman teoksen huolellista opiskelua.

Geoff Colvin: Talent Is Overrated: What Really Separates World-Class Performers from Everybody Else

Geoff Colvin on kirjoittanut erinomaisen kirjan siitä, mikä todella erottaa huipputekijät tavallisista suorittajista. Kyse ei ole lahjakkuudesta, vaan kovasta ja vaativasta harjoitte-lusta sekä suuresta määrästä työtä. Colvinin kirja osoittaa mielenkiintoisten esimerkkien ja tutkimustiedon avulla huippusuoritusten taustalta löytyvän ahkeruutta, sitkeyttä ja itsekuria sekä ihmisiä, jotka rohkaisevat jatkamaan.

Tony Schwartz, Jean Gomez & Catherine McCarthy: The Way We´re Working Isn´t Working: the four forgotten needs that ener-

gize great performance

”Enemmän, isompaa ja suurempaa” -ajattelu ei ole vastaus hyviin suorituksiin. Todel-lisuudessa sellainen ajattelu johtaa lopulta vain vähempään ja vähempään. Elämässä kaikkea ei kannata uhrata oman uransa eteen, eikä se edes ole uran kannalta viisasta. Hyvinvoivat ihmiset kukoistavat myös työssään. Schwartz kytkee loistavaan suoriutumi-seen muun muassa elämän tarkoituksen, vahvat arvot ja vastuullisuuden.

64

Roy F. Baumeister & John Tierney: Willpower: Rediscovering Our Greatest Strength

Mikä on kaikkein tärkeintä menestyksen ja onnen saavuttamisessa? Roy Baumeister ja John Tierney väittävät tutkimustietoon nojautuen, että vastaus on itsekuri. Tässä kirjassa he osoittavat itsekurin olevan tärkeämpää, kuin esimerkiksi raha tai kotitausta. Samalla he paljastavat, kuinka voimme saada elämäämme enemmän itsekuria. Jos haluat elää hyveellisesti, tarvitset itsekuria. Käytännöllinen teos, jonka opit ovat varmasti kultaakin kalliimpia.

Rabbi Zelig Pliskin: Kindness: Changing people´s lives for the better

Sinun ei tarvitse olla uskonnollinen tai juutalainen lukeaksesi tämän rabbin kirjoja. ”Kindness” koostuu lyhyistä teksteistä, jotka ovat erittäin käytännöllisiä ja helposti omaan elämään sovellettavissa. Laupeutta, anteeksiantoa ja ystävällisyyttä voidaan osoittaa lukemattomilla erilaisilla tavoilla ja sen Pliskin totisesti kirjassaan osoittaa. Jos et halua, että hyveet jäävät utuisiksi, tutustu tähän kirjaan!

Rabbi Zelig Pliskin: Life Is Now: Creating Moments of Joy, Courage, Kindness, and Serenity

Elämä eletään tässä hetkessä. Pliskin auttaa lukuisilla, erittäin käytännöllisillä, mutta lyhyillä, opetuksillaan elämään ilon, rohkeuden, laupeuden ja tyyneyden täyttämää elä-mää. Sinun tulee ottaa vastuu elämänilostasi ja teoksessaan Pliskin auttaa tekemään sitä käytännössä. Kyseessä on teos, jonka lukemisesta tulee fyysisesti hyvä olo.

65

Zig Ziglar: Better Than Good: Creating a Life You Can´t Wait to Live

Zig Ziglar on yksi kaikkien aikojen menestysvalmentajista. Tässä helppolukuisessa kirjassaan hän osoittaa, että elämisen arvoiseen elämään liittyvät kiitollisuus, toivo, laupeuden teot, sinnikkyys ja merkityksellisyys. Ziglarin ajattelussa rikkaaseen elämään kytkeytyvät hyveet erottamattomalla tavalla. Teoksessa on paljon viittauksia Raamat-tuun ja Ziglar puhuu paljon uskostaan, mutta kirja on ehdottomasti miellyttävä lukuko-kemus jokaiselle.

66

Tim Harford: Adapt: Why Success Always Starts with Failure

Tim Harfordin mukaan yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat vanhanaikaisia eikä suuriin guruihin kannata luottaa. Hän osoittaa, kuinka vastaukset löytyvät toimimalla alhaalta ylöspäin ja mukautumalla olosuhteisiin. Ydinsanoma on, että sinnikäs ja virheitä pel-käämätön yrittäminen on oikea reitti eteenpäin alalla kuin alalla. Ota riskejä. Uskalla yrittää. Toimi mieluummin kuin suunnittele. Uskalla epäonnistua ja jatkaa sinnikkäästi eteenpäin. Näin löydät vastauksen.

LÄHTEET

JOHDANTO

1. Viktor Franklille osoitettu sitaatti http://blog.gaiam.com/quotes/authors/viktor-frankl

2. John C. Maxwellin lainaus on peräisin: Zig Ziglar, Better than good: creating a life you can´t wait to live. (Brentwood: Integrity Publishers, 2006).

AHKERUUS

1. Termin ”ahkeruus” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Kuningas Salomon lainaus löytyy vuoden -38 Raamatunkäännöksestä, Sananlaskut 21:5.

3. Tutkimus musiikin opiskelijoista on peräisin: Geoff Colvin, Talent Is Overrated: What Really Separates World-Class Performers from Everybody Else (New York: Penguin Group, 2008).

4. Arthur Brooksin juttu ja viittaus Chicagon yliopiston tutkimukseen on peräisin Wall Street Journalin verkkolehdestä 8.5.2012 http://online.wsj.com/article/SB10001424052702304749904577385650652966894.html

67

5. Dan Arielyn ajatuksiin kannattaa tutustua syvemmin. Hän osoittaa kirjoissaan mielenkiin-toisesti, kuinka emme oikeasti ole niin rationaalisia kuin arvelemme eikä se välttämättä ole edes pahasta. Lainaus on peräisin: Dan Ariely, the upside of irrationality: The unexpected benefits of defying logic at work and at home (London: HarperCollinsPublishers, 2010).

6. Teologi Paul Stevensin näkemykset ovat peräisin: R. Paul Stevens & Alvin Ung, Taking Your Soul to Work: Overcoming the Nine Deadly Sins of the Workplace (Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co., 2010).

7. Herb Kelleherin lainaus on poimittu: Thomas J. Peters, The little big things: 163 ways to pursue excellence (New York: HarperCollins Publishers, 2010).

8. Winston Churchillille osoitettu lainaus on peräisin: http://www.brainyquote.com/quotes/authors/w/winston_churchill.html

ANTEEKSIANTO

1. Termin ”anteeksianto” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Sitaatti anteeksiannosta on osoitettu Robert Mullerille http://thinkexist.com/quotation/to-forgive-is-the-highest-most-beautiful-form-of/390790.html

3. Tarina Karenista ja Kellystä löytyy tarkemmin Robert H. Schuller, Turning hurts into halos (Nashville: Thomas Nelson, 1999).

4. Tiivistelmä Roy Baumeisterin tutkimuksesta, josta näkyy mm. anteeksiannon vaikutukset itsekuriin http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Roy_Baumeister.pdf

5. Tiivistelmä H Wesley Perkinsin tutkimuksesta, josta näkyy mm. anteeksiannon vaikutus fyy-siseen ja emotionaaliseen terveyteen http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/H._Wesley_Perkins.pdf

6. Tiivistelmä Kim Cameronin tutkimuksesta, josta näkyy anteeksiannon edistävä vaikutus

68

organisaatioiden suorituskykyyn http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Kim_Cameron.pdf

7. Tiivistelmä Frederick DiBlasion tutkimuksesta, josta näkyy anteeksiannon vaikutus mm. avio-onneen http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Frederick_DiBlasio.pdf

8. Tiivistelmä Frank Finchamin tutkimuksesta, josta näkyy anteeksiannon vaikutus perheen hyvinvointiin http://www.forgiving.org/Result_Summaries_2006/Frank_Fincham.pdf

9. Tohtori Jim Dincalcin esittely http://howtoforgivewhenyoucant.com/aboutauthor.php

10. Jim Dincalci purkaa joitakin myyttejä anteeksiantamiseen liittyen http://howtoforgivew-henyoucant.com/myths_misconceptions.php

ITSEKURI

Termin ”itsekuri” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2 Sitaatti itsekurista pohjautuu John Paul DeJorian puheesta Stanfordin yliopistossa vuodelta 2011, joka löytyy täältä http://www.youtube.com/watch?v=hndfUwPpzyQ

3. John C. Maxwellin ajatukset itsekurista pohjautuvat hänen blogikirjoitukseensa tammi-kuulta 26.1.2012 http://www.chick-fil-aleadercast.com/blog/john-maxwell-on-choices/

4. Roy Baumeisterin ja John Tierneyn ajatukset itsekurista pohjautuvat heidän kirjaansa: Roy F. Baumeister & John Tierney, Willpower: Rediscovering Our Greatest Strength (New York: Penguin Group, 2011).

5. Joel Osteenin lainaus on peräisin kirjan suomennoksesta (suomalainen kustantaja Kuva ja Sana, teos suomeksi Elämän Paras Nyt!). Alkuperäinen lähde on Joel Osteen, Your Best Life Now (New York: Time Warner Book Group, 2004).

69

KASVU

1. Termin ”kasvu” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus on osoitettu Ben Herbsterille http://thinkexist.com/quotes/ben_herbster/

3. Michelangelon lainaus on mitä ilmeisimmin häneltä peräisin http://www.brainyquote.com/quotes/authors/m/michelangelo_2.html

4. Benjamin Franklinin tarina on esitetty paljon yksityiskohtaisemmin mainiossa kirjassa ”Talent Is Overrated”: Geoff Colvin, Talent Is Overrated: What Really Separates World-Class Performers from Everybody Else (New York: Penguin Group, 2008).

5. David Rubensteinin lainaus on peräisin hänen puheestaan Harvardissa: http://www.you-tube.com/watch?v=G58r8fMUL3A

6. Mitä ilmeisimmin J.H. Jowelet on lainauksen alkuperäinen lähde, mutta en ole pystynyt asiaa täysin varmaksi saamaan. Lainaus on peräisin John MacArthurin opetustekstistä: http://www.jcsm.org/StudyCenter/john_macarthur/MONEY.TXT

7. Daniel Pinkin kirja on mainio katsaus siihen, mikä ihmisiä oikeasti motivoi: Daniel H. Pink, Drive: the surprising truth about what motivates us (New York: Penguin Group, 2009).

8. Clayton Christensenin ajatukset pohjautuvat hänen mainioon artikkeliinsa Harvard Busi-ness Review:ssa. Suosittelen lämpimästi lukemaan koko kirjoituksen: Clayton M. Christen-sen, “How Will You Measure Your Life?”, Harvard Business Review, July 2010. http://hbr.org/2010/07/how-will-you-measure-your-life/ar/1

70

KIITOLLISUUS

1. Termin ”kiitollisuus” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Sitaatti kiitollisuudesta on osoitettu Oprah Winfreylle http://thinkexist.com/quotes/oprah_winfrey/2.html

3. Viittaus Timo Airaksisen ja Markku Ojasen keskusteluun onnellisuudesta Veritas Forumissa Jyväskylän yliopistolla 5.3.2012.

4. Seth Godinin ajatukset onnellisuudesta pohjautuvat hänen blogitekstiinsä 3.4.2012 http://sethgodin.typepad.com/seths_blog/2012/04/if-your-happiness-is-based-on-always-getting-a-little-more-than-youve-got.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+typepad%2Fsethsmainblog+%28Seth%27s+Blog%29&utm_content=FaceBook

5. Teologi Paul Stevensin ajatukset ja Frederick Buechnerin lainaus ovat peräisin: R. Paul Stevens & Alvin Ung, Taking Your Soul to Work: Overcoming the Nine Deadly Sins of the Workplace (Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co., 2010).

6. Ayelet Fishbachin tutkimus on kuvattu tarkemmin: Roy F. Baumeister & John Tierney, Will-power: Rediscovering Our Greatest Strength (New York: Penguin Group, 2011).

7. Lainaus Zig Ziglarilta on peräisin: Zig Ziglar, Better than good: creating a life you can´t wait to live (Brentwood: Integrity Publishers, 2006).

8. Bill Gatesin esimerkki on peräisin: Bill Clinton, Giving: How Each of Us Can Change the World (New York: Random House, 2007).

9. Daniel Gilbertin ajatukset ovat peräisin Gardiner Morsen kirjoittamasta artikkelista, ”The Science Behind The Smile”, Harvard Business Review, January-February 2012, pp.85-90.

10. Shawn Achorin tutkimustiedot ovat peräisin: Shawn Achor, ”Positive Intelligence”, Harvard Business Review, January-February 2012, pp.100-102.

11. Cory Bookerin lainaus on peräisin hänen Facebook-päivityksestänsä

71

LAUPEUS

1. Termin ”laupeus” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Sitaatti laupeudesta on osoitettu Thomas Brownelle http://www.whatchristianswanttok-now.com/21-inspirational-compassion-quotes/

3. Alan Mulallyn ajatukset ja taustatiedot ovat peräisin: Tony Schwartz, Jean Gomes & Cathe-rine McCarthy, The way we´re working isn´t working: the four forgotten needs that energize great performance (New York: Simon & Schuster, 2010).

4. Mulallyn saavutuksista löytyy tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Alan_Mulally

5. John C. Maxwellin lainaus on peräisin: John C. Maxwell, The 21 irrefutable laws of leader-ship: follow them and people will follow you (Nashville: Thomas Nelson, 1998).

6. McKinseyn tutkimus työntekijöiden motivoinnista on peräisin: Martin Dewhurst, Matthew Guthridge & Elizabeth Mohr, ”Motivating people: Getting beyond money”, McKinsey Quarterly, November 2009, http://www.mckinseyquarterly.com/Organization/Talent/Motivating_people_Getting_beyond_money_2460

7. Daniel Kahnemanin tutkimusten siteeraaminen pohjautuu Keld Jensenin juttuun Forbesissa 12.4.2012 ”Intelligence Is Overrated: What You Really Need To Succeed”, http://www.forbes.com/sites/keldjensen/2012/04/12/intelligence-is-overrated-what-you-really-need-to-succeed/

8. Shawn Achorin tutkimus ystävyyssuhteiden solmimisesta työpaikoilla on peräisin Harvard Business Review:n The Daily Stat –sivulta 4.8.2011 ”Why It´s Important to Initiate Relation-ships at Work”, http://web.hbr.org/email/archive/dailystat.php?date=080411

9. Christopher Petersonin ja Sonja Lyubomirskyn ajatukset ovat peräisin Claudia Wallisin jutusta Timessa 17.1.2005 ”The New Science of Happiness”, http://www.authentichappiness.sas.upenn.edu/images/timemagazine/index.htm#8

72

10. Daniel Gilbertin ajatukset ovat peräisin Gardiner Morsen kirjoittamasta artikkelista, ”The Science Behind The Smile”, Harvard Business Review, January-February 2012, pp.85-90.

11. Rabbi Zelig Pliskinin ajatus on peräisin: Rabbi Zelig Pliskin, Kindness: Changing people´s lives for the better (New York: Shaar Press, 2000).

12. Stephen Postin ajatukset pohjautuvat hänen puheenvuoroonsa big think -sivustolla 24.4.2011 http://bigthink.com/ideas/38045

13. Dan Cathyn kommentit pohjautuvat hänen blogikirjoitukseensa 25.6.2012 ”Thought For The Week: Show Grace” http://cathyfamily.com/dan/blog/thought-for-the-week-show-grace.aspx

14. Claire Gaudianin kommentit pohjautuvat hänen esitykseensä New Yorkissa 28.10.1998 ”Philanthropy: A Lifetime Commitment” http://www.clairegaudiani.com/Writings/Pages/PhilanthropyALifeCommitment.aspx

NÖYRYYS

1. Termin ”nöyryys” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Jeesuksen lainaus löytyy vuoden -38 Raamatunkäännöksestä, Matteuksen evankeliumi 20:26,27.

3. Teologi Paul Stevensin ajatukset ovat peräisin: R. Paul Stevens & Alvin Ung, Taking Your Soul to Work: Overcoming the Nine Deadly Sins of the Workplace (Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co., 2010).

4. David Myersin ajatukset nöyryydestä ovat peräisin: David G. Myers, ”The Psychology of Humility”, pp. 174, http://www.davidmyers.org/davidmyers/assets/Psych.of.Humility.pdf

5. Malcolm Gladwellin erittäin mielenkiintoinen kirja Outliers on toiminut lähteenä Gladwel-lin ajatuksille: Malcolm Gladwell, Outliers: The Story of Success (New York: Penguin Group, 2008).

73

6. Jim Collinsin ”Hyvästä paras” on ehdottomasti johtamisen klassikkoteos, jossa hän kertoo mm. nöyryyden merkityksestä (myös toiseksi viimeisen kappaleen lainaus on peräisin tästä teoksesta): Jim Collins, Good to great (New York: Curtis Brown, 2001).

7. David Rubensteinin puhe Harvardista kannattaa kuunnella ehdottomasti kokonaisuudes-saan: http://www.youtube.com/watch?v=G58r8fMUL3A

8. Jim Collins kertoo kirjassaan ”How The Mighty Fall”, kuinka ylpeys todella käy herkästi lankeemuksen edellä: Jim Collins, How The Mighty Fall: And Why Some Companies Never Give In (New York: Jim Collins, 2009).

REHELLISYYS

1. Termin ”rehellisyys” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus on osoitettu Sam Rayburnille http://thinkexist.com/quotes/sam_rayburn/

3. Lainaus Zig Ziglarilta on peräisin: Zig Ziglar, Better than good: creating a life you can´t wait to live (Brentwood: Integrity Publishers, 2006).

4. Tutkimus korruption yhteydestä maiden talouksiin on peräisin: Jia Shao, Plamen Ch. Ivanov, Boris Podobnik & H. Eugene Stanley, ”Quantitative relations between corruption and econo-mic factors”, The European Physical Journal B, April 2007, pp. 157-166. http://polymer.bu.edu/hes/articles/sips07.pdf

5. Maailman vähiten korruptoituneiden maiden lista vuodelta 2011 on peräisin Transpa-rency Internationalin verkkosivuilta osoitteesta: http://cpi.transparency.org/cpi2011/results/#CountryResults

6. Listaus maailman onnellisimmista maista on peräisin The Earth Institute Columbia Uni-versityn verkkosivuilta ja tarkempi osoite löytyy täältä: http://www.earth.columbia.edu/articles/view/2960

74

7. Clayton Christensen korostaa moraalisen selkärangan ja erityisesti rehellisyyden mer-kitystä toimivalle markkinataloudelle. Clayton Christensenin ajatukset pohjautuvat hänen puheenvuoroonsa big think –sivustolla 15.2.2009 http://bigthink.com/ideas/13092

8. Peter Druckerin ajatuksiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hänen vaikutuksensa nykyajan liikkeenjohtoon on ollut valtava. Lähteenä on käytetty hänen keskeisiä ajatuksiaan koonnutta teosta: Peter F. Drucker, The Essential Drucker (New York: HarperCollins Publishers, 2001).

ROHKEUS

1. Termin ”rohkeus” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus H. Norman Schwarzkopfilta http://www.achievement.org/autodoc/steps/cou?target=sch0-010

3. Tim Harfordin ajatukset pohjautuvat hänen kirjaansa, joka käsittelee mukautumisen merkitystä menestykseen. Teos kuvaa oivallisesti, kuinka pienet rohkeat kokeilut johtavat onnistumisiin. Lähteenä on ollut: Tim Harford, Adapt: Why Success Always Starts With Failure (London: Brown Book Group, 2011).

4. Rosabeth Moss Kanterin (yksi tämän hetken kuumimpia bisnesajattelijoita eli tutustu-misen arvoinen naisakateemikko) ajatukset pohjatuvat hänen kirjoitukseensa: Rosabeth Moss Kanter, ”Courage in the C-Suite”, Harvard Business Review, December 2011. http://hbr.org/2011/12/courage-in-the-c-suite/ar/1

5. Mario Capecchin tarina on peräisin: Tim Harford, Adapt: Why Success Always Starts With Failure (London: Brown Book Group, 2011).

6. Lainaukset Jeff Bezosilta ovat peräisin hänen puheestaan Princetonin yliopistossa 2010: http://www.youtube.com/watch?v=vBmavNoChZc

7. Zelig Pliskinin lainaus on peräisin: Rabbi Zelig Pliskin, Life Is Now: Creating Moments of Joy, Courage, Kindness, and Serenity (New York: Mesorah Publications, 2009).

75

SINNIKKYYS

1. Termin ”sinnikkyys” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus on osoitettu Michael Jordanille http://thinkexist.com/quotes/michael_jordan/2.html

3. Tiedot Angry Birdsistä ja Pinterestistä pohjautuvat Chris Dixonin blogikirjoitukseen 16.3.2012, ”The myth of overnight success”, http://cdixon.org/2012/03/16/the-myth-of-the-overnight-success/

4. Tiedot J.K. Rowlingista ja Beatlesista pohjautuvat Melinda Beckin kirjoitukseen The Wall Street Journalin verkkolehdessä 29.4.2008, ”If at First You Don´t Succeed, You´re in Excellent Company”, http://online.wsj.com/article/SB120940892966150319.html

5. Josh Linknerin ajatukset sinnikkyydestä pohjautuvat hänen kirjoitukseensa FastCompanyn verkkolehdessä 3.4.2012, ”The Dirty Little Secret Of Overnight Successes”, http://www.fastcompany.com/1826976/the-dirty-little-secret-of-overnight-successes

6. Enemmän tietoa Nick Vujicicin huikeasta tarinasta löytyy lähteenä käytetystä teoksesta: Nicholas James Vujicic, Life without limits: inspiration for a ridiculously good life (New York: Random House, 2010).

7. John C. Maxwellin ajatukset epäonnistumisista ponnahdusalustana onnistumisiin ovat erit-täin innostavia. Lähteenä on käytetty: John C. Maxwell, Failing forward: turning mistakes into stepping-stones for success (Nashville: Thomas Nelson, 2000).

8. Robert Brooksin ajatukset sinnikkyyden saamiseksi pohjautuvat Melinda Beckin kirjoi-tukseen The Wall Street Journalin verkkolehdessä 29.4.2008, ”If at First You Don´t Succeed, You´re in Excellent Company”, http://online.wsj.com/article/SB120940892966150319.html

76

TOIVO

1. Termin ”toivo” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus on esitetty Thomas Babington Macaulaylle http://www-formal.stanford.edu/jmc/progress/prophets.html

3. Andrea Jung on Forbesin listauksessa vuodelta 2009 maailman 25. Vaikutusvaltaisin nainen: http://www.forbes.com/lists/2009/11/power-women-09_Andrea-Jung_8KAO.html

4. McKinseyn juttu Andrea Jungista ja optimismista on peräisin: Joanna Barsh, Susie Cranston & Rebecca A. Craske, ”Centered leadership: How talented women thrive”, McKinsey Quarterly, September 2008 https://www.mckinseyquarterly.com/Centered_leadership_How_talented_women_thrive_2193

5. McKinseyn juttu optimismista muutoksen johtamisessa on peräisin: Joanna Barsh, Josephine Mogelof & Caroline Webb, ”How centered leaders achieve extraordinary results”, McKinsey Quarterly, October 2010 http://www.mckinseyquarterly.com/How_centered_lea-ders_achieve_extraordinary_results_2678

6. Robert Igerin ajatukset ovat peräisin Adi Ignatiuksen haastattelusta Robert Igerille: ”The HBR Interview: Technology, Tradition, and the Mouse”, Harvard Business Review, July 2011 http://hbr.org/2011/07/the-hbr-interview-technology-tradition-and-the-mouse/ar/1

7. Heathin veljesten ajatukset ovat peräisin: Chip Heath & Dan Heath, Switch: how to change things when change is hard (New York: Random House, 2010).

8. Tarkemmin Ron Kanielin, Cade Masseyn ja David T. Robinsonin tutkimuksesta optimismin vaikutuksista löytyy lähteenä käytetystä artikkelista: Martha E. Mangelsdorf, ”Why It Pays To Be an Optimist”, MIT Sloan Management Review, Winter 2011 (VOL. 52), pp. 12,13.

9. Matt Ridleyn ajatukset ovat lainatut: Matt Ridley, The Rational Optimist (London: Harper-CollinsPublishers, 2010).

10. Marshall Goldsmithin ajatukset ovat peräisin: Marshall Goldsmith & Mark Reiter, What Got You Here Won´t Get You There: How Successful People Become Even More Successful! (New York: Hyperion, 2007).

77

11. David Myersin ajatukset liiallisen optimismin vaaroista perustuvat: David G. Myers, ”Humility: Theology Meets Psychology”, Reformed Review (1995), pp. 195-205.

12. Shawn Achorin tutkimustiedot ovat peräisin: Shawn Achor, ”Positive Intelligence”, Harvard Business Review, January-February 2012, pp.100-102.

13. Viimeinen lainaus optimismista William Arthur Ward: http://activerain.com/blogsview/1085647/a-great-thought-for-the-day-real-optimism-

VASTUULLISUUS

1. Termin ”vastuullisuus” kuvaus löytyy http://www.merriam-webster.com/

2. Alussa esitetty lainaus on Denis Waitleyltä http://www.brainyquote.com/quotes/key-words/responsibility_2.html

3. Michael Novakin lainaus perustuu hänen puheeseensa Chautauqua Institutionissa, New Yorkissa 24.7.2009 http://fora.tv/2009/07/24/Michael_Novak_The_Ethics_of_Capitalism#fullprogram

4. Jack Canfieldin lainaus perustuu hänen erittäin käytännölliseen teokseensa (itsensä kehittä-jälle teos on käytännöllinen aarre): Jack Canfield, The success principles: how to get from where you are to where you want to be (New York: HarperCollins Publishers, 2005).

5. Margaret Thatcherin ajatukset ovat peräisin: Margaret Thatcher, ”Faith and the Limitations of the State”, Religion & Liberty, Vol. 2., Num.4. http://www.acton.org/pub/religion-liberty/volume-2-number-4/faith-and-limitations-state

6. Peter Druckerin lainaus on peräisin: Peter F. Drucker, The Essential Drucker (New York: HarperCollins Publishers, 2001).

7. Anthony Robbinsin ajatukset pohjautuvat omiin puhemuistiinpanoihini Lontoosta, National Achievers 2011 Congress -tapahtumasta.

Millaista on rikas ja hyvä elämä? Mistä menestys syntyy? Kuinka elämään voi löytää merkitystä? Kadonneet aarteet tarjoaa vastauk-sia näihin kysymyksiin katsomalla ajantestin kestäneisiin arvoihin. Lukuisat itsensäkehittämisoppaat tarjoavat vastauksia erilaisista tekniikoista, mutta todellisuudessa elämään tarvitaan syvempi perustus. Saarikalle johdattaa lukijansa inspiroivasti tutustumaan elämisen avaimiin ja tarjoaa yllättäviä oivalluksia menestymiseen. Tämä kirja on hyödyksi jokaiselle, joka haluaa omaan elämäänsä avuksi sen, minkä tutkimukset ja maailman suuret ajattelijat jo tietävät. Kadonneet aarteet ovat tämän teoksen myötä nyt jokaisen löydettävissä.