Kaikki Eximian kpl luentokalvot

1 28.03.11 Valmennustiimi Eximia Oy Puhelin (09) 2727 130 [email protected] www.eximia.fi� � � Asenne ratkaisee.

(Kappale 1)

Sosiaalipsykologian kenttä


Sosiaalipsykologian kenttä

1. Sosiaalipsykologia valtio- ja yhteiskuntatieteenä2. Sosiaalipsykologia Helsingin yliopistossa3. Sosiaalipsykologia tieteenä4. Sosiaalipsykologisen tutkimuksen

tarkastelutasot


1. SOSIAALIPSYKOLOGIA

VALTIO- JA YHTEISKUNTATIETEENÄ


Sospsykaa Suomessa

- Helsingin yliopistossa sospsykaa opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa, muissa yliopistoissa yhteiskuntatieteellisessä

- Koulutus on laaja-alaista ja joustavaa antaen yleisiä valmiuksia useille ammatillisille tehtäväalueille.


Yhteiskuntatieteiden opiskeluHelsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen valinnoissa

otetaan opiskelijoita suorittamaan yhteiskuntatieteiden/ valtiotieteiden kandidaatin (YTK/VTK) ja maisterin tutkintoa (YTM/VTM) seuraavissa pääaineissa:

¬ Turun yliopisto: Filosofia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiologia (yhteisvalinta), taloustiede, tilastotiede, yleinen valtio-oppi

¬ Tampereen yliopisto: Kansainvälinen politiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiaalipsykologia, sosiologia (yhteisvalinta), tiedotusoppi, valtio-oppi

¬ Helsingin yliopisto: Kansantaloustiede, kehitysmaatutkimus, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiologia (yhteisvalinta), talous- ja sosiaalihistoria, tilastotiede, viestintä, yleinen valtio-oppi


Yhteiskuntatieteiden osaajaksi!

- Työelämään sijoittumiseen vaikuttavat tutkinnon sisältö, opintomenestys, opiskeluaikainen ja muu työkokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet

- Työelämässä tutkimuksen, koulutuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sekä viestinnän ja hallinnon asiantuntija- ja johtotehtäviin.



HELSINGIN YLIOPISTOSSA


http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513724077&lang=fi

- Klaus Helkama; professori emeritus; ammattietiikka, arvot, moraali, moraalin kehitys

- Rauni Myllyniemi; professori emerita; sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen emotionaalisuus, lähikommunikaatio, keskustelu

- Karmela Liebkind; professori ja oppiainevastaava; ryhmien väliset suhteet, identiteetti, vähemmistöt, pakolaiset, siirtolaisuus, akkulturaatio, etnisyys, rasismi, ennakkoluulot

Pääsykoekirjan kirjoittajat


Sosiaalipsykologian tutkimusalueita

- Moraali, arvot ja emootiot- Ryhmien väliset suhteet, maahanmuuttajat ja

identiteetti- Arkiajattelun sosiaalipsykologia- Yrittäjyyden sosiaalipsykologia - Organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia - Terveyden sosiaalipsykologia- Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus



TIETEENALANA


Sosiaalipsykologia> Tutkii ihmisten välistä vuorovaikutusta ja

ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia.

> Tutkii muiden ihmisten vaikutusta yksilön mielen prosesseihin, yksilöiden välisiä suhteita, yksilön ja ryhmän välistä suhdetta tai ryhmien rakenteita, toimintoja tai ryhmien keskinäisiä suhteita.

> On yksilön ja yhteiskunnan suhteen tutkimusta.

> Psykologian ja sosiologian välissä oleva siltatiede.


Mitä on tiede?


TiedeJärjestelmällistä ja järkiperäistä tutkimusta, joka tuottaa jäsenneltyä, julkista ja riippumatonta tietoa, joka on perusteltu ja tuotettu tieteellisen yhteisön hyväksymillä menetelmillä, jotka pyrkivät objektiivisuuteen http://engineering.colorado.edu/homer/full_course_list.htm


4. SOSIAALIPSYKOLOGISEN

TUTKIMUKSENTARKASTELUTASOT


Willem Doisen analyysitasot

1. YksilönsisäinenOdotukset ja mallit tai

”arkiteoriat”, joita ihmisillä on ihmisten välisistä suhteista

http://www.topnews.in/health/diseases/brain



2. Yksilöiden / tilanteiden välinen

Yksilöiden sosiaalisia asemia tilanteen ulkopuolella ei oteta huomioon

http://www.quincy.edu/Academics/FineArtsComm/PublicRelations/index.php



3. Asemien välinen /ryhmien välisten

suhteiden tasoOtetaan huomioon

ryhmät, joihin ihmiset kuuluvat tai asemat, joita heillä on tutkittavan tilanteen ulkopuolella

http://www.lensey.com/young_adult.html



4. Ideologinen tasoSosiaalinen tila voi

järjestyä erilaisten periaatteiden mukaan

> on esimerkiksi luokitteluperiaatteita, jotka ohjaavat ystävyyden solmintaa

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ylioppilaslakki.jpg


Kappaleen 1 koonti:

- Sosiaalipsykologia on yhteiskuntatiede, joka tarkastelee ihmistä yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa kontekstissaan.

- Sosiaalipsykologiassa tutkitaan mm. arvoja, asenteita, ryhmien välisiä suhteita, organisaatioita ja terveyteen liittyviä sosiaalisia tekijöitä.

- Hyvä sosiaalipsykologinen tutkimus yhdistää erilaisia analyysitasoja ilmiöitä tarkastellessaan.


Kappale 2Sosiaalipsykologi

an historiaa

Keskeiset vaiheet● Synty Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa

-kansainpsykologia, massapsykologia, yksilön kehitys sosiaalisessa ympäristössä

● Kehittyminen Yhdysvalloissa-behaviorismi, hahmopsykologia, kenttäteoria, symbolinen interaktionismi, psykoanalyysi, asennetutkimus

● Kognitiivinen vallankumous ja eurooppalainen sosiaalipsykologia-kognitiivisen dissonanssin teoria, balanssiteoria, SIT, SRT, etogenia

● ”Sosiaalipsykologian juuret ovat eurooppalaiset, mutta sen kukinto on amerikkalainen”

Sosiaalipsykologian synty

● Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa- kansainpsykologia- massapsykologia- yksilön kehitys sosiaalisessa ympäristössä

1800-luvun kansainpsykologiaVölkerpsychologie

- yksilö osa kansansielua, joka ilmenee kielessä ja (kulttuurin) rakenteissa- 1860 Kansainpsykologian ja kielitieteen aikakauskirja- Willem Wundt: ensimmäinen psykologian laboratorio

Ärsyke → aistimus (kokeellinen tutkimus)Korkeammat psyykkiset toiminnot tavoittamattomissa http://www.amazon.com/V%C3%B6lkerpsychologie-1-2-

Sprache-1900-German/dp/1148749020

http://www.amazon.com/V%C3%B6lkerpsychologie-1-2-

Massapsykologia● 1789-1871 Ranskan

vallankumoukset

● Suggestio; tartunta; joukon mukaan kuin hypnoosissa

● Joukkojen sosiaalipsykologiasta kappaleessa 15

http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/romaaneja/suomen_keskiaika.htm

McDougall (1908) An Introduction to Social Psychology

● Yksilön moraalistaminen yhteiskunnassa

● Joustavat, ympäristölle alttiit vaistot selittäjinä

http://humandevelopment.ucdavis.edu/

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa (1920-1960)

- behaviorismi- symbolinen interaktionismi- kenttäteoria- hahmopsykologia - psykoanalyysi- asennetutkimus

→ kokeellinen tutkimus, käytöksen tilannesidonnaisuus 1950-luvulla

Behaviorismi

● Tieteellistä vain havaittava● Käyttäytymisen tutkimus:

Ä → R● Palkinnot ja rangaistukset ohjaavat toimintaa● Aikomuksia tai tahtoa ei ole olemassa

Symbolinen interaktionismi

G.H. Mead: Mind, Self & Society (1934)

● hengentieteellisen tutkiminen

● mieli syntyy kielestä

http://newshealth.net/to-read-or-not-to-read-to-our-baby/

KenttäteoriaKurt Lewin: - Yksilöiden tavoitteet synnyttävät tensiojärjestelmiä, jännityksiä, yksilöissä ja ryhmissä- Voimien tasapaino ja jännitteet vaihtelevat elämänkentissä, jotka ovat eri yksilöillä erilaisia

http://sportcarbuzz.com/search/Force-Field-Analysis

Hahmopsykologia

Solomon Asch:● Kokonaisuus on

enemmän kuin osiensa summa

● Lausuman merkitys riippuu siitä, kuka sen esittää

http://madisoncountycourier.com/town-of-sullivan-new-york-news/young-life-night-at-chittenango-pizza-hut-may-27-1049/

Psykoanalyysi● Ihminen

menneisyytensä vanki

● Selittää neurooseja● Behavioristit

käänsivät teorian oppimisteorian kielelle

http://philosophyinatimeoferror.wordpress.com/2009/09/22/google-reader/psychoanalysis/

Asennetutkimus

● Thomas & Znaniecki The Polish Peasant in Europe and America (1918-1920)

● ”Kulttuurin subjektiivinen puoli”

● Asennemittaukset 1920-luvulla muuttivat asenteen yksilön ominaisuudeksi

● Yksilö → (erittäin myönteinen / kielteinen) → kulttuurin kohde

● Yksilö kansalaisena ja kuluttajana

Kognitiivinen vallankumous ja eurooppalainen sosiaalipsykologia

● Kuva ihmisestä aktiivisena tiedon käsittelijänä- kognitiivisen dissonanssin teoria- balanssiteoria

● Yksilökeskeisyyden sijaan yksilön sosiaalisuus - SIT- SRT- etogenia

Kognitiivisen dissonanssin teoria● Leon Festinger: A Theory of Cognitive

Dissonance (1957)

● Ihminen pyrkii välttämään tiedollista epäjohdonmukaisuutta

● Vähentämispyrkimys saa ihmisen muuttamaan asenteitaan, kognitioitaan tai käytöstään

● Ihminen on perustelija ja järkeistävä olento

Balanssiteoria● Fritz Heider: The Psychology of Interpersonal

Relations (1958)

● Sen arkiteorian systematisointi, jota käytämme muiden ja oman toimintamme arvioimiseen

● Ihminen on maallikkopsykologi, jonka ajattelun säännöistä ja virheistä ollaan kiinnostuneita

European Association of Experimental Social Psychology

(1966)● Amerikkalainen upseeri tekee aloitteen

nähtyään integrointitarpeen Euroopassa

● Euroopassa yksilö nähdään sosiaalisena● SIT: yksilön ryhmäjäsenyyden seuraukset● SRT: miten arvot, aatteet, ajatukset ja käytännöt

saavat muotonsa jokapäiväisessä viestinnässä

Etogenia● Rom Harré & Paul Secord (1973)

EI: Tilanne → YksilöVAAN: Yksilö → merkitys → tilanne

● Kenneth Gergen: valistumisvaikutus


Kappaleen 2 koonti:

http://www.prntr.com/outline-world-map.html


Kappale 3

Tutkimusmenetelmät

Miten sosiaalipsykologinen tieto, tieteen substanssi, saavutetaan?

● Tieteen substanssi: löydökset, selitykset, teoriat

● Tieteen metodi: havaintojen keruun ja analysoinnin menetelmät

● Empiirinen tutkimus: systemaattisiin havaintoihin perustuvaa → menetelmät → tulokset

Tutkimus pyrkii yleistettävään tietoon

● Teoreettinen: Jollain ilmiöalueella yleisesti vaikuttavaa lainalaisuutta tai säännönmukaisuutta koskeva yleistys.

● Perusjoukkoa koskeva: Pienen otoksen pohjalta saadut tulokset yleistetään koskemaan ihmisten joukkoa kokonaisuudessaan.

● Kulttuurinen: Havaitun toiminnan pohjalta yleistetään normit/säännöt kulttuurin ominaisuuksiksi.Millainen merkitysten tulkinta tekee tekstin ymmärrettäväksi?

Sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät

1. Kokeellinen menetelmä X → Y - laboratoriokoe, kenttäkoe, korrelatiivinen ja kvasikokeellinen2. Survey

3. Rakenteen kuvaus

4. Muutoksen tutkimus5. Tapaustutkimus6. Dokumenttien ja tekstien tutkimus7. Toimintatutkimus

8. Tutkimuksen etiikka

1. Kokeellinen menetelmä● Hypoteesi: Oletus asioiden kausaalisesta

yhteydestä, syy-seuraus -suhteesta● Hypoteettis-deduktiivinen selitystapa:

teoriasta johdetaan hypoteesi, jolle kokeessa löydetään tukea tai se kumotaan

● Falsifiointi (Karl Popper): koe kumoaa hypoteesin, ja auttaa näin saavuttamaan totuudenmukaisemman näkemyksen tutkittavasta asiasta→ teoria ansiokas jos voidaan johtaa paljon (falsifioitavia) hypoteeseja

1.1 Laboratoriokoe: manipulointi

● Keinotekoinen tilanne, jossa koehenkilöiden, eli koeryhmän, käyttäytymiseen vaikuttavia asioita kontrolloidaan, eli manipuloidaan

● Vertailuryhmää ei manipuloida, jotta saadaan selville manipuloinnin vaikutus → eivät muuten eroa

● Ongelmana koehenkilöiden laboratorioon tuomansa elämänkokemus

● Koeryhmä on hyvä muodostaa sattumanvaraisesti eli satunnaistaa

1.1 Laboratoriokoe: muuttujat

RIIPPUMATON MUUTTUJAtai

KOEMUUTTUJARIIPPUVA MUUTTUJA

TUTKIJA MANIPULOI

TUTKIJA OPERATIONALISOI

1.1 Laboratoriokoe

TUTKIJAN TEKO X

TUTKITTAVIEN KÄYTÖKSEN tai TUNTEMUSTEN

MUUTOSY

TUTKIJA MANIPULOI

TUTKIJA OPERATIONALISOILABORATORIO

1.1 Laboratoriokoe: kokeen luotettavuus

● Reliabiliteetti: satunnaisvirheet eivät vaikuta- ohjeet ja ymmärrys kaikille sama (ei vihjepiirteitä)- menetelmien tarkkuu

● Validiteetti- sisäinen: manipulointi → seuraus- konstruktio-: tutkittu juuri niitä konstruktioita kuin tarkoitus- ulkoinen: tukea hypoteesille uusista kokeista- ekologinen: koetilanteen luonnollisuus, arkimaisuus

● Arviointiarkuus: halu antaa sosiaalisesti hyväksyttävä vaikutelma

1.2 Kenttäkoe● Aineiston keruu

luonnollisissa tilanteissa, joita manipuloidaan homaamatta

● ”Sairauskohtaus”● Kokeellinen

simulaatio on rakennettu luonnollisen tilanteen kaltaiseksi

http://news.stanford.edu/news/2001/august22/prison2-822.html

1.2 Kenttäkoe

TUTKIJAN TEKO X


MUUTOSY

TUTKIJA MANIPULOI

TUTKIJA OPERATIONALISOIKENTTÄ

1.3 Korrelatiivinen ja kvasikokeellinen tutkimus

● Korrelaatio: muuttujien välillä on yhteisvaihtelu, mutta suunta ja yhteyden selitys epäselvä

● Kvasi-, eli näennäiskokeellinen: verrataan toisistaan poikkeavia ryhmiä, joiden eroja ei ole tuotettu manipuloimalla- manipuloinnin eettisyys tai seuraukset

TUTKIJAN TEKO X

= FRUSTRAATIO


MUUTOSY

= AGGRESSIO

- Ei aina X -> Y- Y->X ?

- (X –) Z- Y?

Mittauksen tasot (kpl 5)● Luokitteluasteikko

Erotetaan muuttujat toisistaan, mutta ei tehdä määrällisiä vertailuja.

● JärjestysasteikkoMuuttujat voidaan asettaa arvojärjestykseen.

● Välimatka-asteikkoMuuttujia voidaan laskea yhteen ja vähentää.

● SuhdelukuasteikkoAbsoluuttinen nollapiste: voidaan hahmottaa suhteita

2. Survey● Perusjoukkoa koskeva yleistys:

Otoksen pohjalta saadut tulokset yleistetään koskemaan (ihmisten) joukkoa kokonaisuudessaan

● Otosyksikkö: yksilö/yhteisö/tapahtuma● Edustavuus: suuruus, poiminta

- Satunnaisotos: jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla yhtä suuri mahdollisuus tulla valituksi- Ositettu otanta: perusjoukon alaryhmistä satunnaisotos- Kato heikentää edustavuutta

http://www.freeyourmind.fi/jutut/2003/gallupkesatyot1103.php

3. Rakenteen kuvaus● Jäsentää tai selittää havaintojen moninaisuutta

> alla olevan yleisen etsiminen● Korrelaatiot: esim. faktorianalyysi

- suuresta muuttujien joukosta etsitään yhdenmukaisuuksia, jotka selittävät vaihtelua

● Luokittelu- esim. toiminnan säännöt, ajallinen rakenne

● Merkitysten tulkinta

4. Muutoksen tutkimus● Pitkittäistutkimus: aineistoa samoista

henkilöistä tai ryhmistä vähintään kahtena ajankohtana

● Poikkileikkaus: otos eri ikäluokkien edustajista- ikäkohortti: samana vuonna syntyneet- ei eroa tutkimusajankohdassa- mutta tutkittavat edustavat tietyissä olosuhteissa ikänsä saavuttaneita

5. Tapaustutkimus● Yhtä henkilöä,

ryhmää, tapahtumaa perinpohjin ja monelta kannalta

● Uusia hypoteeseja tai kulttuurisia tulkintoja

● Osallistuvan havainnoinnin menetelmä on yksi mahdollisuus

http://alexgoldfeld.com/NEHSpast.html

6. Dokumenttien ja tekstien tutkimus● Sisällönanalyysi: määrällinen tieto, ei tulkinta● Diskurssianalyysi: miten puhe ja teksti

rakentavat eli konstruoivat todellisuutta?- Etsitään diskurssi(t)- Diskurssi(e)n funktioita: asiat saavat merkityksen ja ihmiset aseman & identiteetin

● Narratiivinen lähestymistapa: tarinamuotoisten tekstien analysointi-juonityypit, rakenne (nousut, laskut), yksilö tai kulttuuri

7. Toimintatutkimus● Kurt Lewin, 1940, ”action research”

- Muutoksen aikaansaaminen tutkittavassa (työ)yhteisössä, jonka jäsenet osallistuvat tutkimusprosessiin→ hyväksyntä

● Tapa organisoida tutkimushanke, sisältää eri metodeja

● Käytännöllisyys, riippuu tutkijoista tehdäänkö yleistyksiä

8. Sosiaalipsykologisen tutkimuksen etiikka

● Eettiset ongelmat: epämieluisat kokemukset, harhautus, yksityisyyden loukkaukset, stressi, fyysinen kipu, ahdistus→ vaikka ei olisi tarkoituksena

● Asiaan perehtyneesti annettu suostumus

● Tietosuojalaki● Palautekeskustelu kokeen

jälkeen selittää kokeen tarkoituksen ja pyrkii stressin poistoon http://fnhgtr-76.edu.ms/solomon-asch-pictures.html

http://lipflip.org/blog/lipflip/2008/07/would-you-kill-somebody-if-told-to


Kappaleen 3 koonti:

Käykää läpi luentokalvot ja keskustelkaa pienryhmissä:

- mitkä asiat sosiaalipsykologisissa tutkimusmenetelmissä tuntuvat vaikeilta/helpoilta

- mitä on vaikea/helppo muistaa- millaista menetelmää haluaisit itse päästä

kokeilemaan esimerkiksi omassa pro-gradu-työssäsi


Kappale 4

Ihminen biologisen ja kulttuurisen

evoluution tuotteena

Ihmisen erityisyys

● 5-7 milj.vuotta sitten

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671/Evolution-stops-Future-Man-look-says-scientist.html

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671

Ihmisen erityisyys● Nisäkäs, kädellislaji● Lähin sukulainen

simpanssi: apuvälineet ja viittomakieli, dominanssihierarkia – arvojärjestys, matriarkaalisuus (<>)

● Savanneille vai vesielämään?

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671/Evolution-stops-Future-Man-look-says-scientist.html

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671

Kieli ja kulttuurievoluutio● Kulttuuri: tietoinen opettaminen → KIELI● 2,5 milj.v.: työkalujen myötä● 100 000 v.: homo sapiens sapiens ja

hienostuneet välineet & taide → ei vain jäljittelyä

● Julian Jaynes: määreitä → käskyjä → substantiivit ja adjektiivit → henkilönimet → minätietoisuus (2500-3000v)

● Korhonen: symbolisia ilmauksia tietoisesti (2milj.v.) / kielen rakenne (200 000 ~v.)

● Fyysinen evoluutio

Kieli ja mieli

Kielen luoma henkisyys mahdollistaa

● Käsitteellisen ajattelun: yleistykset asioista ”talo”

● (Lurija:) Korkeammat henkiset funktiot- tahdonalainen tarkkaavaisuus, muistin ohjaus, sääntöjen noudattaminen

● (Kaila:) Asioiden hahmottamisen älyllisesti Asioiden hahmottamisen ajallisestiEettiset tai henkiset pyrkimykset, joihin liittyy tunteita

● Intentionaalisuuden

Kielen luoma minätietoisuus ja roolinotto

● Myös simpanssit minätietoisia● William James & G. H. Mead

subjektiminä (I) ja objektiminä (me)→ yksityinen → roolinotto (ei autismissa) → mieli syntyy, vuorovaikutuksessa

● Leikkivaihe: merkitykselliset toiset● Pelivaihe: yleistetty toinen (sosiaaliset säännöt)● Mieli on sisäistä symbolista toimintaa, joka kohdistuu

minään● Keskustelu oman minän kanssa on ajattelua

Kieli muuttaa sosiaalisen yhteistoiminnan

● Sisäisistä maailmoista yhteisiä● Keskustelulla henkiseen läheistyyteen,

intimiteettiin● Toisen mielentilan ymmärrys● Toiminnan merkitysten vastavuoroinen

ymmärrys● Suunnittelu, ohjaus, arviointi, kehittäminen

Kielen avulla luodaan sääntöjä● Ruoka jaetaan kaikkien kesken, koska

sosiaalinen normi vaatii niin→ paheksunta, rangaistukset→ tavoista rutiineja

● Sosiaalinen paine: kollektiivinen normatiivinen valta

● Kieli on tehnyt ihmisistä kollektivisteja→ samalla alistuu ja voi käyttää kollektiivin valtaa

Kieli yhteisöjä erottamassa

● Sanat vaihtelevat, mutta myös käsitteet ovat sopimuksenvaraisiaesim. japanin kielessä on naispuolista ja miespuolista minää koskevat käsitteet→ japanilaisen kulttuurin arvojärjestys

● Kielen oppiminen on kulttuurin oppimista.


Kappaleen 4 koonti:

- Millaisiin henkisiin tai sosiaalisiin asioihin symbolinen kielenkäyttö vaikuttaa?


Kappale 5

Sosiaalisuuden yleiset selitysmallit

Sosiaalisuuden neljä selitysmallia1. Sosiaalisen vaihdon teoria: George Homans,

Uriel & Edna Foan2. Sosiaalisen vertailun teoria: Leon Festinger3. Sosiaalinen konstruktionismi

- Symbolinen interaktionismi: G.H. Mead, Herbert Blumer- Erving Goffmanin mikrososiologia- Rom Harrén etogenia- Diskurssianalyysi: Potter & Wetherell, M. Foucault- Etnometodologia: Harold Garfinkel

4. Historiallinen selitysmalli: Antti Eskola, A.P. Fiske

Sosiaalisen vaihdon teoria● Oppimisteoriaan perustuva sosiaalisuuden

yleinen teoria, joka tarkastelee sosiaalista vuorovaikutusta palkintojen (kiintymyksen, arvonannon, palvelusten jne.) vaihtona ja johtaa sosiaalisten suhteiden syntymiseen yksilöiden halusta maksimoida voittonsa

Sosiaalisen vaihdon teoria● Lähtökohtana

yksilön motiivit● Perustuu

behaviorismiin● Ensimmäisenä kehitti

George Homans: Human Behaviour. Its Elementary Forms (1961)

https://sites.google.com/a/upou.edu.ph/mms102/Home/group-c---social-exchange-and-homans/media-and-society/about-george-caspar-homans

● Ihmiset itsekkäitä: tavoittelevat hyötyjä ja voittoja, välttävät kustannuksia ja tappioita→ sosiaaliset suhteet perustuvat yksilöiden tavoitteeseen maksimoida voittonsa→ jokaisella vertailutaso, standardi, jolla arvioi kontakteihin pyrkimistä

Sosiaalisen vaihdon teoria

http://ant.sillydog.org/blog/2006/001474.php

Sosiaalisen vaihdon teoria:tasasuhtateoria

● Tasasuhtateoria: arvio oikeudenmukaisuudesta sosiaalisen vaihdon peruste→ oikeudenmukaista, jos kullakin osapuolella sijoitusten ja tuoton suhde sama→ ”kullekin panoksensa mukaan” yleisin hyväksytty oikeudenmukaisen jaon periaate

http://dotyahoo.info/index.php?tp=16fda76f1b1e6177

Sosiaalisen vaihdon teoria:sosiaalisen vaihdon resurssit

● Uriel Foa & Edna Foan (1974)-Edut: konkreettisia, abstrakteja, erityisiä (s.65)

● Kritiikki: - joskus oikeudenmukaista tasan tai tarpeen mukaan- entä altruismi?

http://valma.tampere.fi/selaus?tk=71&id=40; http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/; http://www.thepersonaldevelopmentguy.com/love-heart-drawings.html

Sosiaalisen vertailun teoria● Sosiaalisuuden yleinen teoria, joka liittää

sosiaalisiin kontakteihin hakeutumisen yksilön haluun rakentaa ns. sosiaalista todellisuutta. Näkemykset asioista, joille ei ole saatavissa objektiivisia normeja, rakennetaan vertailemalla omia mielipiteitä toisten samankaltaisten ihmisten mielipiteisiin

Sosiaalisen vertailun teoria● Lähtökohtana yksilön motiivit● Leon Festinger (1954)● Maailma jaettu - objektiiviseen ja

sosiaalisesti arvioitavaan todellisuuteen

● Sosiaalinen todellisuus käsittää asioita, joita ei voi arvioida objektiivisen todellisuuden pohjalta

- mielipiteet esim. sopivuudesta, kiinnostavuudesta, attraktiivisuudesta

http://mktg343.pbworks.com/w/page/9973722/Social-Comparison

● Vakaa sosiaalinen todellisuus luodaan mielipiteitä vertailemalla→ yhteisistä mielipiteistä yksilön mielipiteitä→ vuorovaikutukseen samoin ajattelevien kanssa

● Tavoitteena dissonanssiton, johdonmukainen ja ristiriidaton maailmankuva

● Yksilö vertaa omaa ja ulkoryhmää ja pyrkii näkemään oman ryhmänsä positiivisesti

Sosiaalisen vertailun teoria

http://macismy.name/category/highlights/

Sosiaalisen vertailun tutkimus:Milgramin autokineettisen efektin

koe

> Sosiaalinen normi voittaa yksilöllisen normin ainakin tilanteessa, jossa ei ole objektiivisia

arviointiperusteita

Sosiaalisen vertailun tutkimus:Aschin janakoe

> Objektiivinen havaintokyky petti 37% vastaajista sosiaalisen paineen alla

Sosiaalinen konstruktionismi

● Etenkin kausaalisuhteita etsivälle kokeelliselle tutkimustavalle vastakkainen lähestymistapa, jonka mukaan ihmisten toiminta ohjautuu heidän kielellisesti rakentamiensa, alati muuttuvien merkitysten mukaisesti

Sosiaalinen konstruktionismi● Lähtökohtana kulttuuriset

merkitysjärjestelmät, joiden piiriin ihminen syntyy ja joiden kielen ihminen oppii

● Mieli kielestä: ihminen pohjimmiltaan sosiaalinen, eikä minuutta tai mieltä synny ilman kielellistä vuorovaikutusta

● Ihmisen ymmärrys syntyy häntä ympäröivän kulttuurin ja sen merkitysten ymmärryksestä

http://www.squidoo.com/culture-a-force-for-good-or-bad-

Sosiaalinen konstruktionismi:symbolinen interaktionismi

● Chicagon koulukunta● G.H. Mead: Mind, Self and

Society (1934)● Herbert Blumer kehitti

symbolisen interaktionismin Meadin sosiaalipsykologisten luentojen pohjalta Chicagossa

http://en.wikipedia.org/wiki/George_Herbert_Mead


Ihmisten keskeinen vuorovaikutus on eläinten vuorovaikutuksesta poiketen luonteeltaan symbolista, ihmisen mieli on sisäistä symbolista toimintaa ja ihmisen minäkäsitys syntyy sosiaalisesti tarkastelemala itseä toisten näkökulmasta


● Symboli edustaa jotain enemmän, kuin mitä välittömästi havaittuna on

- voi olla sana, esine, teko● Symbolien merkitykset sovitaan

vuorovaikutuksessa:- tilanne määritellään

● Ihmisten vuorovaikutus on symbolista viestintää: ● lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät

samoin● symbolisen viestinnän ansiosta

kehittyvät roolinotto ja minätietoisuushttp://homebrewandchemistry.blogspot.com/2009_02_01_archive.html

http://homebrewandchemistry.blogspot.com/


● Mieli syntyy, kun itseä tarkastellaan toisen näkökulmasta

● Mieli tarkoittaa sitä, että objektiminä tarkastelee subjektiminää: ”sisäistä symbolista toimintaa joka kohdistuu minään”

● Mielen synty vaatii toisen ihmisen, joilla on jo symbolinen kyky ja sisäinen mieli

-leikkivaihe: merkityksellisten toisten silmin-pelivaihe: yleistetyn toisen perspektiivi tarkoittaa sosiaalisten sääntöjen ja toisten vaatimusten huomioimista

Sosiaalinen konstruktionismi:Erving Goffmanin mikrososiologia

● The presentation of Self in Everyday Life (1959)

● Ei pohdi ihmisten motiiveja, vaan kuvaa toiminnan sääntöjä

● Kulttuuriset säännöt siitä, millaisena on hyväksyttävää esittäytyä

http://mktg343.pbworks.com/w/page/9973722/Social-Comparison

● Dramaturginen ote: - sosiaalinen läsnäolo näyttämöllä oloa, annetaan vaikutelmia- yleisön odotetaan ottavan esityksen vastaan vilpittömänä ja aitona- takahuoneessa, kotona, valmistellaan uusia esityksiä


http://drama.yale.edu/, http://www.seilori.fi/?p=77


● Stigma (1963)- sosiaalisesti leimatun, stigmatisoidun minuuden esittäminen tai piilottaminen

- fyysiset vammat, luonteen poikkeavuus, vähemmistöjäsenyys

- moraalinen ura: tietoisuus stigmasta, strategioiden kehittäminen: piilotus, rajoitus, tunnustus

http://simmerdown3.wordpress.com/2009/11/19/fox-nation-readers-viciously-attack-stevie-wonder-using-race-joke-about-his-blindness/


● Frame analysis: An essay on organization of experience (1974)- sosiaalisen käyttäytymisen merkitysjärjestelmät, kehykset- missä mielessä asioista puhutaan: vitsit, tosi, kiusoittelu- toisen määrittelemän kehyksen voi hyväksyä tai murtaa- Gregory Bateson: metakommunikaatio on viestintää viestintätavasta


● Vuorovaikutus on rituaali, joka halutaan viedä onnistuneesti läpi- kun stigma paljastuu tai esitys ei mene läpi syntyy hämmennystä- yhdessä hämmennyksen yli- kohtelian tarkkaamattomuus kasvojen säilyttämiseksi

http://wrongwaywizard.blogspot.com/2008/12/death-wears-rug_23.html

Mitä eroa on etologialla ja etogenialla?

Etologia

● Eläinten käyttäytymisen tutkiminen niiden luonnollisissa olosuhteissa

● Ei pohdita eläinten motiiveja tai tunteita

Sosiaalinen konstruktionismi:Harrén etogenia

● Etenkin Rom Harrén kehittämä kokeellista menetelmää arvosteleva sosiaalipsykologian suuntaus, joka korostaa yhtäältä ihmisen käyttäytymisen tietoista tavoitteellisuutta ja toisaalta sen ohjautumista paikallisen moraalisen järjestelmän mukaisesti


● Harré & Secord The Explanation of Human Behaviour (1972)

● Antropomorfinen ihmiskuva: ihmistä tulee tutkia painottaen hänen erityistä ihmisenkaltaisuuttaan→ aktiivisesti, tarkoituksellisesti ja tietoisesti toimintaansa ohjaava olento

http://2010.thesocialsciences.com/plenary-speakers/index.html


● Ihmiseltä on kysyttävä itseltään miksi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy:

-selonteot tärkeää aineistoa: perustelut

● Havainnoidakin voi, mutta olennaista on ymmärtää tutkittavien subjektiivista merkitysmaailmaa

● Analyysiyksikkö luonnollisen toiminnnan katkelma, episodi

http://www.istockphoto.com/stock-illustration-10895527-happy-little-girl-kid-with-empty-speech-bubble-cartoon.php


● Tietoisen yksilön rajat:- biologia ja sosiaalinen järjestelmä- biologisia tekijöitä vähätellään, mutta joitain vaikutuksia tunnustetaan

● Minä syntyy omaksumalla kulttuurin minäteoria- erisnimien ja persoonapronominien käytön kautta- se, miten minästä puhutaan ja millaisia psyykkisiä ominaisuuksia ihmisellä voidaan ajatella olevan, vaihtelee kulttuurista toiseen


● Luotuaan minän sosiaalinen järjestelmä ohjaa minän toimintaa:

- käytännöllinen järjestelmä ohjaa aineellisten & biologisten tarpeiden tyydyttämistä- ilmaisullinen järjestelmä ohjaa toimintaa kulttuurin sovinnaissääntöjen mukaiseksi → yhteisön hyväksyntä ja arvostus olennaisin sosiaalinen motiivi

● Ilmaisullinen järjestelmä on ensisijainen, kunhan ensin biologinen minimitaso täyttyy

Sosiaalinen konstruktionismi:Harrén etogenian ”toinen kognitiivinen

vallankumous”● Selonteoista tai episodeista ei enää analysoida

pysyviä sääntöjä tai rooleja, vaan henkilöille keskustelussa omaksuttuja tai osoitettuja asemia

→ tällaista kielellistä käännettä on kuvattu ”toiseksi kognitiiviseksi vallankumoukseksi”

● 1. kognitiivinen vallankumous: ihminen aktiivinen tiedonkäsittelijä, ja toimii kognitiivisten arviointien pohjalta

● 2. kognitiivinen vallankumous:ihminen elää kielen ja puheen määrittelemässä ympäristössä, eikä mielen sisäisiä tapahtumia voi irrottaa yhteisöllisistä diskursseista

Sosiaalinen konstruktionismi:Diskurssianalyysi

● Puheen tai tekstin tutkimustapa, jossa osoitetaan, millaisia versioita kielen käyttäjät rakentavat todellisuudesta ja mitä funktioita puhe tai teksti toteuttaa


● Erittelee puheessa luotuja näkemyksiä ihmisistä, asioista ja tapahtumista.

● Ajatellaan, että kielellä ihmiset luovat todellisuudesta erilaisia tulkintoja eli versioita

Naiseus syntyy oppimallanaisellisia toimintamalleja

Naiseus perustuu biologisiin eroavaisuuksiin

miehestä

Naiseus onmielentila, jota voikokea biologisestimiespuolinenkin


● Diskurssiin osallistuminen on sosiaalista toimintaa → tietyn version valitsemisella on funktio, tehtävä:

- Puheessa perustellaan ja oikeutetaan omaa toimintaajahyväksytään tai ei muiden toiminta

Naiseus syntyy oppimallanaisellisia toimintamalleja

Naiseus perustuu biologisiin eroavaisuuksiin

miehestä

Naiseus onmielentila, jota voikokea biologisestimiespuolinenkin


● Kulttuurin sisällä voi vallita yhteinen tulkinta(repertuaari) todellisuudesta, sillä asiat ja tapahtumat on määritelty yhdessä

> ihmiset jakavat diskursseja : kielessä ilmeneviä ymmärryksiä todellisuudesta

● Määritellyt merkitykset ovat kuitenkin väliaikaisia ja epämääräisiä

”Kutsumme synnytyselimet ja maitorauhaset omaavia ihmisiä naisiksi.”


● Minuus- ihminen on hajanainen kokoelma mahdollisia minuuksia- ihmiselle tarjotaan keskustelussa erilaisia subjektipositioita ja hän joko kiistää tai hyväksyy niitä

- Subjektipositio on minuutta määrittelevä asema vuorovaikutuksessa

Et ole nainen, koska sinua ei olekasvatettu naiseksi

Et ole nainen, koskaet voi synnyttää lasta

Olen nainen,koska minusta

tuntuu siltä


● Valtakamppailu- Se, kuka pääsee määrittelemään asioita, käyttää valtaa ja saa oman versionsa todellisuudesta pinnalle→ yhteiskunnan hallitseva ideologia puolustaa ja säilyttää vallitsevia valtasuhteita

Miespuolinenhenkilö

ei saa olla

naisellinenMutta...

Mutta...


● Michel Foucault: tieto on se versio tapahtumista, joka on saanut totuuden leiman- tiedolla voi toimia ja vaatia resursseja- yhteiskunta toimii vallitsevan tiedon pohjalta, mutta se on kumousyritysten kohteena- tiedon arkeologia on yhteiskunnan diskurssien historiallista tutkimusta

Sukupuolion sidottu

ihmisen fyysisiinominaisuuksiin

Myös henkilö, joka on fyysisiltä ominaisuuksiltaan

mies, voi kokea olevansanainen

Läksy: Uskonnon tulkintarepertuaarit

● Millaisia erilaisia versioita, diskursseja, koskien uskontoa keksit?

● Millä tavalla kukin versio perustelee ja oikeuttaa käyttäjänsä toimintaa?

● Millä tavalla voisi keskustelussa tarjota keskustelukumppanille uskonnollisen henkilön subjektiposition?

Sosiaalinen konstruktionismi:Etnometodologia

● Harold Garfinkelin perustama arkielämässä ja arkikeskustelussa huomaamatta noudatettujen sääntöjen tutkimustapa


● Etnometodologia: arkitiedon ja arkielämän järjestyksen tutkimus- ja hahmotustapa→ arjessa huomaamatta noudatettujen sääntöjen rikkominen saa aikaan hämmennystä

● Etnometodologian tavoitteena on kuvata keskustelussa noudatettuja maailmanlaajuisia normeja

http://www.scienzepostmoderne.org/DiversiAutori/Garfinkel/Garfinkel.html


● Etnometodologinen keskustelunanalyysi analysoi nauhoitettuja aitoja keskustelutilanteita→ litteroiduista (tekstin muotoon muutetuista keskusteluista) etsitään keskustelun rakenteita→ sekventiaalinen implikoivuus tarkoittaa sitä, että puheenvuoro määrittelee seuraavan puheenvuoron, esim. vierusparit, joissa on preferoidut vastaukset

http://www.bestwaytolearnfrench.com/how-to-say-hello-in-french/, http://transitionculture.org/2007/12/14/ted-trainers-qa/


● Vieruspareissa on preferoidut vastaukset-selittelyä tarvitaan

● Keskustelujen kontekstisidonnaisuus:-ymmärrys vaatii tietoja tilanteesta, asiayhteydestä ja puhujien taustoista tarkoittaa ilmausten indeksaalisuutta - esim. kuka on ”hän”

Historiallinen selitysmalli● Sosiaalisuuden pitkän

aikavälin muutosten, ja niiden syiden kuvaus

● Myöhempien ihmissuhteiden muodon selittäminen aiempien pohjalta

http://www.alibris.com/search/books/qwork/6396511/used/Structures%20of%20Social%20Life%3A%20The%20Four%20Elementary%20Forms%20of%20Human%20Relations%3A%20Communal%20Sharing,%20Authority%20Ranking,%20Equality%20Matching,%20Market%20Pricing

Historiallinen selitysmalli● Antti Eskola:

esikapitalismista teollistumisen kautta individualistiseen:

- tuotantotavan ja tekniikan muutos muutti kollektiivisen yhteisomistuksen ja yhteisvastuun individualistiseen vaihtoteoreettiseen laskelmointiin

http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Teollisuuskaupungit/

Historiallinen selitysmalli● Alan Page Fiske erottaa elementaarisen

sosiaalisuuden muodot etujen & resurssien jakoeroilla1. Yhteisöllinen jakaminen: - yhteisö erotetaan muista (luokitteluasteikko)- yhteisomistus, tasa-arvo, yhdenmukaisuus- pysyvä jäsenyys- perheet, metsästäjä-keräilijä -yhteisöt- ei siedetä erilaisuutta, etnosentrismi: ulkoryhmiin kohdistuva vihamielinen asennoituminen

http://www.1530.fi/2011/03/keita-ovat-uudet-metsastaja-kerailijat/

Historiallinen selitysmalli

2. Arvojärjestykseen asettaminen: - ei tasa-arvoa: asteikossa ylemmät saavat enemmän etuja ja päätösvaltaa (välimatka-asteikko)- usein vaatimus ylempien huolenpidosta- hierarkia koetaan sosiaalisen järjestyksen kannalta välttämättömäksi- ei tarkoitta pakkoa, joka ei ole sosiaalisuuttahttp://smarthistory.org/baroque-france.html: Hyacinthe Rigaud, Louis XIV, King of France and Navarre, oil on canvas, 1701 (Musée du Louvre, Paris)

Historiallinen selitysmalli3. Tasavertaistaminen:

- vastavuoroisuuden periaate: määrien erojen hyväksymisen sijaan huomio tasaosuuksiin- välimatka-asteikolla yksikköjä voidaan laskea yhteen ja vähentää- ajan mittaan antamisen ja saamisen tasapaino- kun ei ole olemassa arvonmittaa (€), vaihto merkitsee konkreettisia asioita- tasajako, egalitarismi myös vallankäytössä: henki – ääni ja johtajuuden kierrätys- toveruussuhteet

http://andrewchenblog.com/2009/03/16/friends-versus-followers-twitters-elegant-design-for-grouping-contacts/

Historiallinen selitysmalli

4.Markkinahinnoittelu: - yleinen arvonmittari, raha, tekee asioista vertailukelpoisia- suhdelukuasteikolla on absoluuttinen nollapiste- oikeudenmukaista jako suhteessa panoksiin ja sijoituksiin- sopimussuhteet, suoriutumismotivaatio, individualismi

http://www.clipartguide.com/_pages/0511-0809-0703-4604.html

Historiallinen selitysmalli● Ihmisyhteisöjen ja lapsen

kehityksen järjestys● Kaikkia sovelletaan

kaikissa yhteiskunnissa● Kulttuurieroja siinä,

missä tilanteissa ja missä ihmissuhteissa kunkin muodon mukaan sopii elää

http://www.ecsss.org/meetings.htm


Kappaleen 5 koonti: 1. Ihmisen sosiaalisuus perustuu oman edun

tavoitteluun.2. Ihmisen sosiaalisuus perustuu yksilön

tarpeeseen muodostaa ristiriidaton maailmankuva vertaamalla mielipiteitään asioista muiden kanssa.

3. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento. Ihmisen mieli ja mielen sisällöt syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

4. Ihmisen sosiaalisuuden muoto tänään selittyy olosuhteiden muutoksella verratessa aiempiin sosiaalisuuden muotoihin.


Kappaleen 5 koonti: 1. Ihmisen sosiaalisuus perustuu oman edun tavoitteluun.

> sos.vaihdon teoria2. Ihmisen sosiaalisuus perustuu yksilön tarpeeseen

muodostaa ristiriidaton maailmankuva vertaamalla mielipiteitään asioista muiden kanssa. > sos. vertailun teoria

3. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento. Ihmisen mieli ja mielen sisällöt syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa > sos. konstruktionismi

4. Ihmisen sosiaalisuuden muoto tänään selittyy olosuhteiden muutoksella verratessa aiempiin sosiaalisuuden muotoihin. > histor. selitysmalli


Kappale 6

Sosialisaatio ja sosiaalinen kehitys

Keskeiset teemat● Sosiaalisen merkitys kehitykselle: susilapset● Sosialisaatio ja sen ympäristöt: Klaus Hurrelmann● Kiintymyssuhteen merkitys kehitykselle: Mary

Ainsworth● Sosiaalisen oppimisen teoria: Albert Bandura● Kognitiivinen kehitys

- roolinoton kehitys: Robert Selman - moraaliarviointien kehitys: Lawrence Kohlberg- sosiaaliset tekijät: Jean Piaget

● Kulttuurihistoriallinen teoria: Lev Vygotsky● Viisaus sosialisaation tuloksena

Sosiaalisen merkitys kehitykselle: susilapset

● Victor, 12v- ei tunnista itseä peilistä- oppi vain yksitavuisia sanoja

-Minkä ikäisenä eroon ihmisistä? Normaalius?

● Varhaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys http://www.pricecanada.com/p.php/Wild-Child-027616864499-385663/

Sosialisaatio● Tapahtumasarja, jonka aikana ihminen oppii

yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa tarvittavat tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet

● Sosiaalinen vuorovaikutus välittäjänä● Kyse kulttuurin siirtämisestä sukupolvien välillä● Yksipuolista vai aktiivista; lapsuus vai koko elämä?

Kuvakirjojen lukeminen ja lapsen kielellinen kehitys

1. Biologinen kypsyyskäsitys2. Yksisuuntainen vaikutus3. Aktiivinen yhteisprosessiinto intokehitys → lukeminen

lukeminen → kehitys

http://macmaa.com/2010/12/22/mauri-kunnaksen-ihana-herra-hakkaraisen-aakkoset-julkaistiin-ipadille/

Kuvakirjojen lukeminen ja lapsen kielellinen kehitys

(Laakso, Lyytinen & Poikkeus, 1996)

RIIPPUMATON MUUTTUJAÄIDIN ja LAPSEN

AKTIIVISUUSLUKUTILANTEESSA

RIIPPUVA MUUTTUJALAPSEN KIELEN

KEHITYS

TUTKIJA HAVAINNOIVuorovaikutustilanteen havainnointi:Reagointi, ääntely, osoittelu

TUTKIJA OPERATIONALISOIKielellisen kehitystason mittaus

Aktiiviselle yhteisprosessille tukea

Sosialisaatioympäristöt● Hurrelmannin mallissa (s.85) välitön sosiaalinen

ja ekologinen ympäristö sosiaalistaa ihmisen ja tuloksena persoonallisuus kehittyy→ suoriutumistarve (motiivi)→ pikkutarkkuus/suurpiirteisyys (ominaisuus)→ autoritaariset/demokratiamyönteiset asenteet→ sujuva kirjallinen ilmaisu tai ei (toimintavalmius)

Hurrelmannin malli

Persoonallisuuden kehitys

Yhteiskunnan teknologinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen rakenne

Sosiaaliset organisaatiot

Viralliset sosialisaatioagentit

Pienryhmät jaepäviralliset sosiaalisetverkostot

Välitön sosiaalinen ja ekologinen ympäristö

SÄÄTELEE VÄLISIÄ SUHTEITA

Kiintymyssuhteen merkitys kehitykselle

● Harlowien apinakokeet osoittivat, ettei kiintymyksen pohjana ole perustarpeiden tyydytys

● Ihmislapsi erottelee hoitajansa vasta 7kk iästä lähtien

● Voi kiintyä useisiin ihmisiin

http://www.allposters.fi/-st/Kaedelliset-posters_c55631_p5_.htm

Ainsworthin vierastilanne-menetelmä

http://movies-jeremybasilwilliam.blogspot.com/2011/03/ainsworth-strange-situation.html

Kiintymyksen päätyypit

A. Karttava: karttaa kontaktia hoitajaanB. Turvallisesti kiintynyt: huoleton ja hakee turvaaC. Vastahakoinen: levottomuus, kiukkuisuus, ei vuorovaikutusta vieraan kanssa

→ sekä hoito että lapsi itse vaikuttavat kiintymyssuhdetyypin muodostumiseen→ ei determinismiä

Sosiaalisen oppimisen teoria: Albert Bandura

● Oppimisen säännönmukaisuudet samanlaisia eri-ikäisillä

● Mallista oppimisen osaprosessit

- tarkkaavaisuus: mallia rangaistaan/palkitaan- säilyttäminen: muisti- suorittaminen- motivaatio: sijaisrangaistus ja -palkinto; tietoa ympäristön ominaisuuksista

http://blog.soapoperafan.com/2010/07/the-bold-and-the-beautiful-spoilers-for-july-19-23/

Sosiaalisen oppimisen teoria● Pystyvyyden tunne: Yksilön luottamus siihen,

että hän voi vaikuttaa omassa elämässään merkityksellisiin tapahtumiin- Tieto aiemmista suorituksista- Sijaiskokemus- Sanallinen vaikuttaminen- Fyysiset ja tunnereaktiot

Kognitiivinen kehitys

1) Eri-ikäisten ajattelussa on laadullisia eroja2) Kehitys merkitsee lisääntyvää eriytymistä● Piaget (1988) Lapsi maailmansa rakentajana● Yksilö rakentaa vaiheet aktiivisesti ei vain omaksu

niitä passiivisesti● Vaiheet aina samassa järjestyksessä● egosentrisistä teorioista kohti desentraatiota3) ja erillisten osien integroitumista kokonaisuuksiksi 1+2=3

Kognitiivinen kehitys:sisältö ja rakenne erotetaan

● Samaan päätökseen tai perusteluun (=sisältö) voi päätyä erilaisista ajattelun kyvyistä (=rakenne) käsin.

● Ajattelun kehittyviä rakenteita:-kyky roolinottoon -kyky ratkaista moraaliongelmia oikeudenmukaisesti -kyky ymmärtää materian vastaavuus sosiaalisiin suhteisiin sekä materian säilyvyyden periaate

Kognitiivinen kehitys:roolinoton kehitys

● Roolinotto: asioiden tarkastelu toisen henkilön näkökulmasta

Selmanin roolinoton kehitysvaiheetTaso 0 (3-6v)Taso 1 (5-9v) SubjektiivinenTaso 2 (7-12v) ItsereflektiivinenTaso 3 (10-15v) MolemminpuolinenTaso 4 (12v -) Sosiaalisen järjestelmän

http://somersfirerescue.org/SomersWebPages/FirePrevention.html

Kognitiivinen kehitys:Kohlbergin moraaliarviointien

kehitysvaiheet

http://connect.in.com/moral-development/images-kohlbergs-six-stages-of-moral-development-1-554041086943.html

5

4

3

2

1

Kognitiivinen kehitys:sosiaaliset tekijät

● Uusi Geneven koulukunta

● Sosiaaliset suhteet vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ajattelu kehittyy, eivät ainoastaan nopeuta tai hidasta sitä

● Sosiaalisten tilanteiden oivallukset tarkoittavat laadullisia muutoksia ajattelussa. Ajattelu ei aina yleisty, jos asioita opetetaan.

Sosiaalinen merkintä● Sosiaalisten suhteiden ja

kohteiden/esineiden välisten kognitiivisten suhteiden vastaavuus

● Sosiaalisesti merkitty tilanne on sellainen, missä materiaa tulee jakaa sosiaalisten suhteiden mukaisesti

● Esim. litran jäätelöpaketista jakaminen kaikille reilusti tasan

http://www.leewardlaw.com/scream.htm

● Kognitiivinen konflikti:yhtä suuri näyttää eri suurelta

● Sosio-kognitiivinen konflikti:sosiaalisesti merkitty tilanne, jossa kognitiivinen konflikti

→ lapset saattavat oppia yhdessä säilymiskäsitteen→ kognitiivinen edistyminen

http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=136http://www.fitnessthroughfasting.com/breaking-a-fast.html

Aineen määrän säilyvyys opitaan sosiaalisesti

http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=136

Kulttuurihistoriallinen teoria● Kehittyvä yksilö omaksuu

ympäristöstä välineitä yhteistoiminnassa muiden kanssa

● Tukipuiden rakentaminen: 1)kiinnostus 2)yksinkertaistus 3)kannustus 4)havainnot ratkaisusta 5)käsitellään tunteet 6)hyvän suorituksen malli

http://pewsocialtrends.org/2006/09/14/americans-see-less-progress-on-their-ladder-of-life/

Kulttuurihistoriallinen teoria● Lähikehityksen

vyöhyke: Kehitystaso, jonka mukaisia tehtäviä henkilö pystyy ratkaisemaan toisen, oaavamman, avustamana, vaikka ei selviä niistä vielä yksin. → Kehitys→ Vygotsky: leikkiessään lapsi luo lähikehityksen vyöhykettä

http://www.dreamstime.com/stock-photos-daughter-and-mother-learning-together-image4146273

Kulttuurihistoriallinen teoria● Sosiogenesis: Aluksi sosiaalisessa suhteessa

esiintyvän toiminnan, kyvyn tai tunteen sisäistäminen yksilön mielen toiminnaksiesim. kirjan esimerkissä nolostuminen (Semin ja Papadopoulou)

● Vapaan toiminnan vyöhyke (Valsiner) on lasten ja vanhempien yhdessä rakentama ja järjestää lapsen suhdetta ympäristöönsä kulttuurin pohjalta.

Viisaus sosialisaation tuloksena

1. Sosiomoraalinen ymmärrys: Kohlberg2. Tiedon luonteen ja rajojen ymmärrys

→ varmuudesta suhteellisuuden kautta todistusaineistoon

3. Käytännön elämän asiantuntemusta→ tieto tosiasioista, menettelytavoista, tilannesidonnaisuudesta; relativismi; ja epävarmuuden käsittely

4. Tunteiden ja ajatusten integraatio→ Minän eheys (Erikson): menneisyyden ristiriitojen selvittäminen


Kappaleen 6 koonti:

Sosiaalisen ympäristön merkitys ihmisen

kehitykselle

1. Susilapset: kielen ja minätietoisuuden kehitys.2. Sosialisaatio: yhteiskunnan sääntöjen, normien, odotusten oppiminen3. Kiintymyssuhde: pelko ja uteliaisuus tasapainossa, tunnesuhteiden solmiminen4. Sosiaalisen oppimisen teoria näkee sosiaalisen ympäristön täynnä malleja, joista oppia5. Kognitiivisten vaiheteorioiden mukaan ympäristö vain vaihtelee ja siten hidastaa tai nopeuttaa kognitiivisen kehityksen vaiheita6. Kulttuurihistoriallinen teoria näkee ympäristön varastona, josta välineitä omaksutaan yhteistoiminnassa muiden kanssa7. Sosialisaation tuloksena viisaus ja ymmärrys.


Kappale 7

Sosiaalinen kognitio

Sosiaalinen tiedonkäsittely1. Skeemat

kognitiiviset, tietoa sisältävät rakenteet, ohjaamassa havaintojamme, muistamistamme, tulkintojamme ja päättelyämme

2. Attribuutiotihmisten toiminnan syistä tekemiämme havaintoja tai selityksiä

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitäyksimielisyysharha, joukkoharha, kuviteltu ylemmyys, edellisyysvaikutus, halo-vaikutus

1. Skeemat: skripti● Tapahtumaskeema,

erityisessä tilanteessa toimimista koskeva järjestynyt tieto, käsikirjoitus

→ muistikuvien vääristyminen→ poikkeavuus käsitellään tarkemmin ja muistetaan erikseen

http://girlonthepark.wordpress.com/2009/11/18/bad-messages-from-good-movies/

1. Skeemat: skeemojen mukainen muistaminen

● Huhujen leviämisen tutkimuksessa sisältö sulautui stereotypiaan

● Silminnäkijöiden todistajanlausunnoissa sanalliset skeemat uudelleenkonstruoivat muistettua”osui” ”iskeytyi”

http://ericksonianamente.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

1. Skeemat: henkilöskeema● Henkilöskeema: ihmisen

kategorisoiminen johonkin ryhmään → samankaltaisuus→ Kärjistymisvaikutus SIT:n pohjana→ Stereotypia: Jostakin sosiaalisesta ryhmästä muodostettu yleistetty kuvaus, joka ei ota huomioon ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä

http://blog.mtviggy.com/2009/09/23/why-do-germans-love-david-hasselhoff/371_4_stereotype/

1. Skeemat: henkilöskeema● Katz& Braly:

kansallisuusstereotypiat reagoineet poliittisiin suhdanteisiin

● Esim. Saksa1933: tieteellisyys, ahkeruus1951: tieteelliyys, kansallismielisyys1967: ahkeruus, tehokkuus

● Tyypillinen saksalainen on ”tieteellinen”, mutta ei enemmistö saksalaisista

http://blog.mtviggy.com/2009/09/23/why-do-germans-love-david-hasselhoff/371_4_stereotype/

1. Skeemat: autostereotypia● Ryhmän oma

stereotypia itsestään→ voi olla kielteinen, sisältää stereotypioiden piirteitä

● Prototyyppi: jonkin kategorian tyypillinen edustaja, joka viriää mielessä kategoriaan viitattaessa http://forums.skadi.net/showthread.php?t=110626&page=10

1. Skeemat: stereotypioiden vahvistuminen ja synty

● Illusorinen korrelaatio:Asioiden yhteenliittymistä koskeva virheellinen päätelmä, joka perustuu päätelmän tekijän odotuksiin tai yleiseen taipumukseen yliarvioida suhteellisen harvinaisten tapahtumien määrää.

http://www.vastavalo.fi/iltapaivalehdet-looppi-uutissi-turust-94910.html

1. Skeemat: saatavuus ja viriäminen

Tilannevihjeet

JärjestäminenJa

muokkaus

Tulkinta

Tarkkaavaisuus

Mieliala

Henk.koht.konstruktiot

Kokemus/Pohjustus Skeeman

SaatavuusJa

viriäminen

Muistiintallentunutrepresen-

taatio

2. Attribuutiot● Vastaavuuspäätelmä: ulkoinen käytös johtuu

vastaavasta sisäisestä piirteestä→ Jones & Davis: tehdään useammin, kun 1) käytös epätoivottavaa 2) käytöksellä erottuvat vaikutukset 3) käyttäytymisen tulos vaikuttaa tarkkailijaan tai4) kohdistuu tarkkailijaan henkilökohtaisesti

2. Attribuutiot: riittävät syyt päätelmille

● Usean riittävän syyn skeema (Kelley): kun uskottavampi syy käytökseen löytyy, alkuperäinen syy jätetään pois laskuista

● Usean välttämättömän syyn skeema: toimintaan tarvitaan sekä mahdollisuus (kyky) että motivaatio

● Augmentaatioperiaate: estävien syiden vuoksi lisää painoa suoritukseen johtaneille syille

2. Attribuutiot: Harold Kelleyn kovariaatio- eli yhteisvaihtelumalli

● Yhdenmukaisuustieto: miten muut toimivat samassa tilanteessa

● Johdonmukaisuustieto: miten tarkkailtu on aiemmin toiminut samassa tilanteessa

● Erottuvuus: miten tarkkailtu reagoi yleensä erilaisissa tilanteissa → onko käytös tässä tilanteessa erityistä→ Arkipsykologiamme attribuutiosääntöjä

2. Attribuutiot: Vääristymiä● Attribuution peruserhe:

Taipumus yliarvioida sisäisten tekijöiden, kuten aikomusten ja luonteenpiirteiden, ja aliarvioida tilannetekijöiden vaikutusta käyttäytymiseen

→ Jones & Harris: myönteisiä asenteita silloinkin, kun essee ei ollut vapaavalintainen

http://flamesofthoughts.wordpress.com/2010/11/

2. Attribuutiot: Vääristymiä● Toimijan ja tarkkailijan ero

Toimijat kokevat käyttäytymisensä enemmän tilanteesta johtuvaksi kuin tarkkailija* tieto aiemmasta toiminnasta* näkökulma: tarkkailun kohde* tarkkailtavan kohteen keskeisyys

http://hollywoodcrush.mtv.com/tag/edward-cullen/

2. Attribuutiot: Vääristymiä● Oman edun

attribuutiovääristymä:Onnistuminen sisäisten tekijöiden (kykyjen), epäonnistuminen ulkoisten tekijöiden tiliin

● Sisäryhmää suosiva vääristymä”kyllä me suomalaiset...”

http://www.iltalehti.fi/talviurheilu/2011030613310935_tl.shtml

2. Attribuutiot: vääristymien rajallisuus

● Vääristymät eivät ole universaaleja!● Esim. kielimielessä pääsykokeissa menestymiseen ei

sovelleta sisäryhmävääristymää● Attribuution peruserheen tekemisessä paljon

yksilöllisiä eroja <aikuisuus <länsimaat

● Individualistisissa kulttuureissa vahvempi taipumus selittää sisäisillä ominaisuuksilla

● Kieli vaikuttaa, Semin & Fiedler:→ toimijat: toimintaverbit, tulkintaverbit (ulk)→ tarkkailijat: tilaverbit: pysyvyys, adjektiivit (sis)

2. Attribuutiot: aiheuttaminen ja vastuu

● Syy-yhteys ei aina tarkoita vastuuta● Vastuullisuus ei aina tarkoita

moittimista

● Onnellisen avioliiton attribuutiomalli:vastuu positiivisille asioillenegatiivisille puolille ulkoiset syyt

● Attribuutiotyyli jo ennen häitähttp://www.1weddingsource.com/blog/category/chicken-soup-for-the-soul/

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä● Yksimielisyysharha: usko, että muut ovat

mielipiteiltään samanlaisia kuin he itse

http://www.heikkihelin.fi/Tours/groupthink

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä● Joukkoharha: luulo, että on joukossa ainut tai

poikkeava yksilö jonkin asian osalta ja kätkee todelliset mielipiteensä

http://www.examiner.com/vegan-in-national/groupthink-pluralistic-ignorance-and-the-animal-movement

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä● Kuviteltu ylemmyys: yksilön taipumus

yliarvioida ominaisuutensa suhteessa muihin

● Ei välttämättä heikkene ryhmienvälisessä tilanteessahttp://simonhalliday.blogspot.com/2010/08/illusory-superiority-and-signalling.html

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä● Edellisyysvaikutus: aiemmin tuleva

informaatio muokkaa vaikutelmaa enemmän kuin myöhemmin tuleva → hyvä ensivaikutelma!

https://www.abo.fi/student/fi/anstallningsintervju

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä

● Keskeiset piirteet: Aschin kokeissa jotkut ominaisuudet vaikuttivat kokonaisarvioon enemmän→ piirteen merkitys riippuu yhteydestä→ kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa

3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä● Implisiittinen persoonallisuusteoria: Yksilön

henkilökohtainen käsitys persoonallisuuden piirteiden yhdessäesiintymisestä, vastakkaisuudesta tai keskinäisestä riippumattomuudesta

● Halo-vaikutus: +/++ -/--→ Itseään toteuttavat ennusteet?”taipumuksia” ”älykkäitä”


Kappaleen 7 koonti:

Mitä Mika tekee juna-asemalla?

- skriptit- stereotypiat- erilaiset attribuutiot

http://www.clearchannel.fi/rautatieasemat


Kappale 8:

Toiminta ja päätöksenteko

Toiminnan lähtökohdat:voida, haluta, päättää

Toiminnan vaiheet:päätöstä edeltävä,toimintaa edeltävä,toiminta,arviointi

Pääsykokeet

Toiminnan lähtökohdat

- Täytyy olla mahdollisuus (voiminen)- Täytyy olla motivaatiota (haluaminen)

- Kumpikaan ei yksin riitä

Voit lukea pääsykokeeseen koska...● Osaat lukea (sisäinen tekijä)● Sinulla on siihen varattu aika ja resurssit

(ulkoiset tekijät)

● Millainen on kontrolliodotuksesi?→ missä määrin odotat pääsykoemenestyksesi aiheutuvan omista teoistasi (sisäinen odotus)?→ missä määrin ulkoisista tekijöistä?

Usko omaan voimiseen luo pohjan yritykselle!

● Opittu avuttomuus = passiivisuus, koska uskot, että et voi itse vaikuttaa lopputulokseen

● Reaktanssi = halu palauttaa vaikutusmahdollisuudet & toimintavapaus, kun ne ovat joutuneet uhatuiksi

● ...haluat opiskelemaan sosiaalipsykologiaa→ motivaatio: välineellinen toiminta saavuttaaksesi päämäärän

● ”Koska sosiaalipsykologian lukeminen on kivaa”→ sisäinen motivaatio→ yliperusteluefekti: luonnostaan kiinnostava palkitsemalla vähemmän kiinnostavaksi > palkintona opiskelupaikka tai tenttisuoritus?

Haluat lukea pääsykokeeseen koska...

Päätät lukea pääsykokeisiin

● Suoriutumistarve vaihtelee tehtävästä riippuen, yksilö on päätöksentekijä

● Suoriutumismotivaatio: pyrkimys saavuttaa vaativa, vaikea tavoite hyvin tai mahdollisimman nopeasti.

1) Tavoite Haluan opiskelemaan

Päätös Aion hakea sos.psykaan

2) Suunnitelma Teen lukuaikataulun,

3) Toiminta jota ryhdyn noudattamaa teen parhaani pääsykokeessa

4) Toiminnan arviointi Miksi onnistuin, mikä meni pieleen?

Toiminnan vaiheet

1) Tavoite

Päätös

2) Suunnitelma

3) Toiminta

4) Toiminnan arviointi

● Odotusarvomallit:- todennäköisyys, että minä pääsen sisään juuri sospsykaan- kuinka paljon arvostan sisäänpääsyä tai kuinka paljon petyn, jos en pääse

● Tyytymisstrategia

(Haluan opiskelemaan)

1) Tavoite

Päätös

2) Suunnitelma

3) Toiminta


(Aion hakea sos.psykaan)

Päätöstä seuraa kognitiivinen dissonanssi (Festinger)

→ tarve eriyttää valittu ja valitsematta jätetty→valitun vaihtoehdon huonot ja hylätyn vaihtoehdon huonot puolet ristiriidassa→ mitä tärkeämpi päätös sitä enemmän dissonanssia

1) Tavoite

Päätös

2) Suunnitelma

3) Toiminta


Teen lukuaikataulun,

Toimeenpanoaikomusennustaa tavoitteen saavuttamista

- milloin, miten, missä aloitat?→ osa kontrollista ympäristölle, ympäristö ohjaa toimintaa

1) Tavoite

Päätös

2) Suunnitelma

3) Toiminta


ryhdyn noudattamaan lukuaikataulua ja teen parhaani pääsykokeessa

Yleisö● Sosiaalinen

helpontuminen-suoritus parantuu helpoissa/tutuissa tehtävissä

● Ehkäistyminen- suoritus heikentyy vaikeissa/uusissa

→ Odotukset yleisön reaktioista - Arviointiarkuus

1) Tavoite

Päätös

2) Suunnitelma

3) Toiminta

4) Toiminnan arviointi Miksi onnistuin, mikä meni pieleen?

ATTRIBUUTIO● Käyttäytymisen syytä

koskeva havainto tai selitys- sisäinen tai ulkoinen- pysyvä tai tilapäinen- kontrolloitavissa?

→ tunteet: syyllisyys vai häpeä?


Kappaleen 8 koonti:

1. Toiminnan lähtökohdat: voiminen & haluaminen2. Toiminnan vaiheet.

- Päätöstä edeltävä: odotusarvomallitPäätös: kognitiivinen dissonanssi

- Toimintaa edeltävä: toimeenpanoaikomus- Toiminta: arviointiarkuus- Toiminnan arviointi: attribuutiot


Kappale 9

Emootiotja sosiaalinen

käyttäytyminen

Emootion määritelmä● Elämyslaatu, neurofysiologiset muutokset,

ilmeliikkeet, käyttäytymisvalmius ja kognitiiviset arvioinnit- tietoisuus, toimintamotiivi

● Mieliala on pitkäkestoisempi ja vähemmän intensiivinen- taustaväri toiminnalle, joka muista syistä

● Hypoteettisia konstruktioita

Emootioiden muodostuminen ja säätely

Emootioiden muodostuminen:● Emootiot havaintoina tai reaktioina: James, Lange,

Schachter● Emootiot kognitiivisina arviointeina: R. Lazarus● Emootiot evolutiivisina, biologisesti määräytyneinä

ominaisuuksina: Charles Darwin● Emootiot kielellisinä ja kulttuurisina konstruktioina

Emootioiden säätely:● Emootioiden kulttuurinen säätely: Ekman&Friesen,

Tagney● Yksilöllinen vaihtelu emootioiden kokemisessa

Emootiot havaintoina tai irrallisina reaktioina

● William James & Carl Lange: havainnot itsestä (käytös/fysiologia)

● Stanley Schachter: fysiologisen aktiivitason mielekäs selitys

● Zajonc: refleksejä http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=170&Itemid=198

Emootiot kognitiivisina arviointeina● Richard Lazarus

- voi olla tiedostamaton ja karkea arviointi- tapahtuman merkitys itselle (tai kulttuuriset odotukset)

● Ensisijaisarviointi:Tavoiterelevanssi+ tavoitemyötäisyys – tavoitevastaisuusIdentiteettirelevanssi

● Toissijaisarviointi:● Tapahtumilla syy (moite tai ansio) / Tilanteen

hallinta /Odotukset tulevista tapahtumista

Universaalit, eloonjäämisen mahdollistaneet emootiot

● Darwin (1872) The expression of the emotions in man and animals

● Emootiot ja ilmeliikkeet ovat evoluutiossa valikoituneita biologisesti määräytyneitä ominaisuuksia

http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Darwin

Universaaleita perusemootiota● Korostuneista kasvonilmeistä tutkimuksissa

http://www.psychologytoday.com/blog/dont-delay/200804/giving-in-feel-good-why-self-regulation-fails, http://www.parastapienelle.net/pages/paivakodit/onni.html, http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/pelko-myy-hyvin/544133, http://www.lssofny.org/Counseling/Anger_Management_for_Men/anger_management_for_men.html, http://www.networkworld.com/community/blog/surprise-sap-now-big-open-source, http://mariopiperni.com/conservative-media/obama-hate-pus-exploding-from-a-wound.php

Inho

Yllätys Vihaisuus

Onni/iloSuru

Pelko

http://www.psychologytoday.com/blog/dont-delay/200804/giving-in-feel-good-why-self-regulation-fails

http://www.parastapienelle.net/pages/paivakodit/onni.html

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/pelko-myy-hyvin/544133

http://www.lssofny.org/Counseling/Anger_Management_for_Men/anger_management_for_men.html

http://www.networkworld.com/community/blog/surprise-sap-now-big-open-source

Konstruktionistinen emootiotulkinta● Emootiot kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä● Emootiot irronneet biologiasta● Biologia on olemassa, mutta kulttuuri luo

merkitykset, joiden pohjalta sitä tulkitaan→ jotkut kieltävät biologian

● Emootiot kytkeytyneet yhteiseen sosiaaliseen elämään

● On etnosentristä tutkia emootioita länsimaisista tunnekäsitteistä käsin

Emootioiden kulttuurinen säätely● Ekman & Friesen:

leffakoe● Tunnetyö: tunteiden

muokkaus, jota tehdään tunnesääntöjen noudattamiseksi→ itse tai muiden tukeminen

http://la3dclub.com/events/movie/index.php

Emootioiden kulttuurinen säätely: sosiaalisten normien vaatimukset

● Roolinottoemootiot: - hämmentyminen, häpeä, syyllisyys ja ylpeys arvioivat itseä sosiaalisten vaatimusten ja normien pohjalta - moraalinen vihaisuus perustuu oikeudenmukaisuuden hakemiseen

Paritehtävä:

- Miettikää ja kirjoittakaa parilla sanalla ylös, miten määrittelisitte a) häpeänb) syyllisyyden- Millaisia elämyksiä?- Millaisia ajatuksia suhteessa toisiin ihmisiin?- Mihin nämä tunteet motivoivat?

-Katsokaa sitten kirjasta TagneynHäpeää ja syyllisyyttä erottavat piirteet- Ajattelitteko samalla tavalla?

Yksilöllinen vaihtelu emootioiden kokemisessa

● Häpeä- tai syyllisyysherkkyys vaihtelee ihmisten välillä

→ Empatia: häpeä/itseen syyllisyys/toiseen

● Empatia:kyky eläytyä toisen tunnekokemukseen

→ itseen suuntautuva: tarkkaavaisuus omiin tunteisiin, oman mielipahan painotus→ toiseen suuntautuva: eläytyminen asioihin toisen kannalta, huolenpito ja myötätunto


Kappaleen 9 koonti:Emootiot syntyvät joko - omien havaintojen- kognitiivisten arviointien - fysiologis-biologisten reaktioiden - kielellisten määrittelyjen pohjalta

Emootioita säädellään kulttuurisesti, mutta niiden säätelyyn vaikuttavat myös yksilölliset erot mm. kyvyssä tuntea empatiaa


Kappale 10

Arvot, sosiaaliset

representaatiot ja asenteet

Keskeiset sisällöt● ARVOT

- Yksilön ominaisuuksina- Yleismaailmalliset arvot- Retoriikan välineinä

● SOSIAALISET REPRESENTAATIOT- Tehtävät- Prosessit

● ASENTEET- Suhtautumistapoina- Määrittely & mittaus- Asenteiden syntyminen - Asenteiden logiikka- Asenteiden yhteys toimintaan- Asenteiden muuttaminen

1. Perinteinen arvokäsitys: yksilön ominaisuuksia

2. Yleismaailmallinen arvoteoria: Shalom Schwartz

3. Retorinen näkökulma arvoihin: Michael Billig

Arvot

Toivottavaa lopputulosta tai toimintatapaa

koskeva yleisluontoinen

käsitys tai uskomus

1. Arvot yksilön ominaisuuksina● Yksilöllä on arvoja,

joita hän laittaa tärkeysjärjestykseen ja käyttää tehdessään valintoja silloin, kun arvoilla on merkitystä toiminnan kannalta

● Arvoja voidaan mitata

http://zforceinc.com/values.htm

2. Yleismaailmallinen arvoteoria:Shalom Schwartz

● Lähtökohtana tarpeet:Inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat samankaltaisia kautta kulttuurien

● Arvot palvelevat tarpeita● Arvojen merkitys kaikkialla sama

”kohteliaisuus” = yhdenmukaisuusarvo→ mallissa tällaiset arvot, voi olla muita

Yleismaailmallinen arvoteoria:Shalom Schwartz

http://www.temelaksoy.com/yazilar/marka/motivasyonlar-icimizdeki-pusuladir.aspx

3. Arvot retoriikan välineinä:Michael Billig

● Samaa arvoa voi käyttää erilaisiin retorisiin tarkoitusperiin

● Arvot osana yhteiskunnan ideologiaa- eletty: arkiajattelu- älyllinen: aatejärjestelmät

● Kaikki ideologiset dilemmaattisia!- väitteellä aina vastaväite- asiantuntemus vs. tasa-arvo

● Ihminen maallikkofilosofi

Sosiaaliset representaatiot:arvojen, ajatusten ja käytäntöjen järjestelmät

1. Määrittely 2. Tehtävä3. Prosessit

1. Serge Moscovicin sosiaaliset representaatiot

http://www.zam.it/3.php?id_autore=7314

● Arkitiedon maallikkoteorioita eri asioista

● Sosiaalisten ryhmien jakamia

● Tiedon muuntaminen ryhmän arvojen mukaiseksi

● Kollektiivisia konstruktioita

2. Sosiaalisten representaatioiden tehtävät

1. Luoda järjestys, joka auttaa suunnistamaan aineellisessa maailmassa ja hallitsemaan sitä

2. Olla viestintää helpottava koodi luokittelulle= antaa merkitykset, tulkinnat ja nimet asioille

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ylioppilaslakki.jpg

3. Sosiaalisten representaatioiden prosessit

Aihe

Ankkurointi ObjektivointiTuttu kategoria

Figuratiivinen ydin

IHMISET

SOSIAALISET REPRESENTAATIOT

Asenteet1. Asenteet kokonaisvaltaisina suhtautumistapoina johonkin kohteeseen: Uznadze2. Asenteen määrittely ja mittaus

3. Miten asenteet syntyvät?3. Asenteiden logiikka:- Asenteita systematisoiva balanssiteoria: Fritz Heider- Pyrkimys balanssiin muuttaa asenteita4. Asenteista toimintaan5. Asenteiden muuttaminen

- suostutteleva viestintä vaikuttamisen tekniikat

Johonkin sosiaalisesti

merkitykselliseen kohteeseen liittyvä

myönteinen tai kielteinen

suhtautumistapa

1. Asenteet kokonaisvaltaisina suhtautumistapoina johonkin

kohteeseen● Kontrastivaikutus

(Uznadze) sekä tunto- että näköaistilla→ havaitsemisessamme on kokonaisvaltaisia virityksiä

http://www.tassutarvike.fi/mars-trimmausveitsi-puuvarsi-tiheytta-p-387.html

2. Asenteen määrittely ja mittaus

Määrittely● Kohteeseen liittyvä

pysyvähkö tunne

● Kaikki -/+ arviointi, tunteellinen, kognitiivinen tai käytöksellinen

● -/+ suhtautumistapa

Mittarit● Likert- asteikko:

väittämien arvioiminen→ osioiden tulee korreloida summapistemäärän kanssa

● Semanttinen erittely: adjektiiviparit→ esitutkimus?

● Hienotunteiset mittarit

Yksilön sisäisiä tilojatai

kuvauksia omasta käyttäytymisestä (Bem)tai

retorisesti puheessa konstruoituja asemointeja

3. Asenteiden syntyminen● Opitaan● Pelkkä tuttuus

→ oman nimen kirjainten efekti● Samastumiseen

perustuva vs sisäistetty● Bemin itsensä

havaitsemisen teoria: koska käyttäydyn näin, asennoidun näin

http://karawheeler.wordpress.com/category/school/

4. Asenteiden logiikka:Asenteita systematisoiva Heiderin

balanssiteoria

Asenteiden logiikka:Pyrkimys balanssiin muuttaa

asenteita

● Pyrkimys balanssiin sosiaalisen ympäristön kanssa→ asenteilla iso merkitys sosiaaliselle identiteetille

● Lukukauden tai opiskelun alku- ja loppu (Newcomb)

SAMANLAISUUS

SAMANLAISUUS

http://www.coollooc.com/valmiskuva2.html

4. Asenteista toimintaan:Festingerin kognitiivisen

dissonanssin teoria

→ pyrimme muuttamaan joko asenteitamme, kognitioitamme tai käytöstämme välttääksemme epämiellyttävää dissonanssin (imbalanssin), tilaa, joka seuraa toiminnastamme esim. ympäristönsuojelu

http://www.apureportteri.fi/node/873

4. Asenteista toimintaan

● Asenteiden ja käytöksen välinen linkitys epäselvä

● Asennetta koskeva tietomäärä sekä muistista saatavuus olennaisia ennustajia

● Tilanteen/asian tärkeys● Asenteiden ja toiminnan

ristiriidan voimakkuus

http://advertisingaphasia.blogspot.com/2010/10/how-consistency-gives-insight-into.html

http://www.apureportteri.fi/node/873

5. Asenteiden muuttaminen: suostutteleva viestintä

● Yalen koulukunta● Tietolähde-sanoma-vastaanottaja● Tilannesidonnaisuus● Myöhäisvaikutus: Epäluotettavana pidetyn

tietolähteen takia aluksi torjutun sanoman hyväksyminen myöhemmin, kun sanoman ja sen lähettäjän välinen yhteys on unohdettu

● ELM-malli: viestin vaikutus riippuu käsittelystä

5. Asenteiden muuttaminen: suostutteleva viestinnän ELM-malli

http://www.theoildrum.com/story/2006/7/10/23930/7241

5. Asenteiden muuttaminen: vaikuttamisen tekniikat

● Jalka oven väliin: ensin pieni, sitten suuri→ Toimin, siis asennoidun

● Ovi päin naamaa: ensin suuri, sitten pieni→ Vastavuoroisuusnormi→ Havaintokontrasti: ”edullisuus”

● Harhautus: ei kerrota koko totuutta, vapaaehtoisuus

→ Sitoutuminen

● Valistumisvaikutus ja terapia http://www.southfloridabusinessbrokers.com/Sellers.html


Kappaleen 10 koonti:

Arvot Asenteet

TOIVOTTAVA TOIMINTAPA SOSIAALISESTI MERKITYKSELLINEN KOHDE

+ / -

SOSIAALISETREPRESENTAATIOT


Kappale 11

Sosiaalinen vuorovaikutus

Sosiaalipsykologia on sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimusta

1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä- määrittely - merkitys

2. Vuorovaikutus vallankäyttönä- puheen sanaton oheisviestintä- dominointijärjestyksen muotoutuminen

- sosiaalisten suhtautumistapojen kehä: Timothy Leary

3. Vuorovaikutus ryhmässä:- vuorovaikutuksen kaksoistavoite ja vuorovaikutusprosessin analyysi: Robert Bales- sosiometria: Jacob Levy Moreno

1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä

● Sosiaalinen vuorovaikutus käsittää ihmissuhteet ja ihmisten yhteistoiminnan, jonka yksi osa on keskustelu

● Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus voi olla - yhteistoiminnan havainnointia - (ryhmän) (tunne)suhteiden kartoitusta - keskustelun analysoimista (esim. diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi) http://www.sciencedaily.com/releases/2007/10/071029172856.htm

Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys

● Opettaa tietoja ja taitoja● Opettaa näkemään asioita toisesta

näkökulmasta ● Kertoo kulttuurista ja sosiaalisista normeista ● Muovaa yksilön arvoja ja asenteita sekä

rakentaa yhteisiä sosiaalisia representaatioita ● Rakentaa yksilön persoonallisuuden sosiaalisia

puolia ● Ylläpitää sosiaalista järjestelmää

2. Vuorovaikutus vallankäyttönä● Perustunee biologiseen pohjaan, sillä

sosiaaliset perusasenteet välittyvät jo sanattomassa oheisviestinnässä

dominointi vs. alistuminenja

ystävällisyys vs. vihamielisyys

● Argyle: sanaton viesti voittaa sanallisen

Puheen sanaton oheisviestintä● Prosodiikka: ääntämisen sanattomien viestien

tutkimus● Sanotun kehys:

- Äänen lujuus, painotukset, korkeus, intonaatio, rytmi- Pään/käden liikkeet: jaksotus, kuvailu, elävöitys; ilmeet, asennon muutokset, katse

➔ kommentit, tarkkaavaisuus, hyväksyntä/paheksunta ja vuoronvaihdot

● Liikkeiden synkronisoitumisen tutkimus● Merkityksellinen ja jäsentynyt toiminta

● Kalma: ryhmän dominointijärjestyksen syntyminen on emootiopohjainen, tahaton prosessi

● Odotustilojen teoria: dominointijärjestys perustuu kognitiivisiin odotuksiin piirteistä, jotka liitetään johtavaan asemaan (ikä, sukupuoli, koulutus)

http://www.istockphoto.com/stock-illustration-3085683-extended-family.php

Dominointijärjestyksen muotoutuminen

Sosiaalisten suhtautumistapojen kehä (Timothy Leary)

3. Vuorovaikutus ryhmässä:vuorovaikutuksen kaksoistavoite

● VV:n ryhmän säilymistä edistävät ● Sosio-emotionaalinen funktio: ystävällisyys● Tehtäväfunktio

● Balesin vuorovaikutusprosessin analyysi: - ryhmäkeskustelujen aktit funktioittain (+/-)

● SYMLOG huomioi myös itse keskustelijoiden arviot tilanteesta

- aktit kuten edellä ja lisäksi dom. vs. alistuminen

SYMLOG – esimerkkinä valmennuskurssiryhmäläinen

● ”Positiivinen – ylöspäin – eteenpäin”

● = positiivinen ja hyväntuulinen, äänensä esiin tuova ja ryhmän päämäärää edistävä tyyppi !

http://gdmdigs.tv/guides.php

Vuorovaikutus ryhmässä:J. L. Morenon sosiometria

● Sosiometrisessä metodissa luodaan kyselyn pohjalta ryhmän henkilösuhteiden kartta, sosiogramma→ alaryhmät, tähdet, syrjityt ja vetäytyneet→ indeksit, kuten kiinteys

● Coie: 5 tyyppiä (3/3 kysely)- suosittu, torjuttu, unohdettu, kiistanalainen, keskimääräinen http://www.virtualschool.edu/98c/Soci305/Soci305Fridley.html


Kappaleen 11 koonti:Kun tutkitaan ihmistä

sosiaalisena olentona, tutkitaan sosiaalista vuorovaikutusta

Vuorovaikutus kietoutuu dominanssi-alistumisen ja ystävällisyys-viha -ulottuvuuksien ympärille

Ryhmätoiminnassa ulottuvuudet pyrkivät tasapainoon, jotta ryhmä voi saavuttaa tavoitteensa ja taata jatkuvuutensa

http://www.pirjotilus.fi/Palvelut.php

Läksyt ensi kerralle:

1. Harjoittele vaikeita käsitteitä. 2. Harjoittele kappaleen 3 sanastoa, siitä on ensi kerran alussa pistarit

3. SYMLOG-läksy →

SYMLOG -läksy

RYHMÄ 1 Valmistaudu tekemään SYMLOG-analyysi ryhmäkeskustelusta pääsykoekirjan tietojen pohjalta

RYHMÄ 2Valmistaudu keskustelemaan ryhmässä Kohlbergin moraaliteoriasta (ilman kirjaa)


Kappale 12

Aggressiivisuus ja altruismi

1. Aggressiivisuus- Biologinen pohja

- Miehisenä ilmiönä - Ryhmäilmiönä

- Sosiaalisena ongelmana - Yksilöilmiönä: - frustraatio - epämieluisat kokemukset - vahvistaminen ja jäljittely

2. Altruismi

http://www.amerika.org/social-reality/altruism-status-and-liberalism-as-a-fashion/, http://pethealthlibrary.purinacare.com/articles/cats-articles/feline-aggression/

1. Aggressiivisuus● Ihmiseen

monitahoisesti liittyvä ilmiö, niin kuin vuorovaikutuskin

● Emotionaalinen tähtää tunnetilan sammuttamiseen> mielipaha tai mielihyvä

● Instrumentaalinen on väline jonkin tavoitteen saavuttamiseksi

Tarkoituksellinen pyrkimys vahingoittaa toista

● Fyysistä, psyykkistä, ympäristöön kohdistuvaa, uhkailevaa, välinpitämätöntä

Aggressiivisuuden biologinen pohja

● Freud: biologispohjaisen vietin ilmaus kasautuvaa psyykkistä energiaa, joka etsii ulospääsyä > katarsis - katarsiksen voi saavuttaa myös syntipukilla

● Lorenz: hyödyllisyys → resurssit ja domin.hierark.● Sosiobiologia: => geenien säilyminen ja

runsastuminen● Ihmisellä on biologispohjainen kyky

aggressiivisuuteen, mutta sen ilmenemismuodot opitaan ja oppimista säätelee kulttuuri

Aggressiivisuus miehisenä ilmiönä● Miehet useissa maissa aggressiivisempia

sosiobiologinen selitys: edut ja luonnonvalintabiologinen selitys: testosteronisosiaalinen selitys: sosialisaatiossa sallivuus

● Aikuiset perustelevat järkisyillä● Naamiointi sosiaalisesti hyväksyttävään

muotoon

Aggressiivisuus ryhmäilmiönä● Ryhmän sisäisen

järjestyksen ylläpito> hillintä ja ylläpito

● Ryhmätoiminnan keskeinen piirre> kiinteyttä ylläpitävä > näyttävä esiintyminen, ryhmäidentiteetin ylläpito

● William Whyte (1943) Street Corner Society

http://comluv.com/tutorials/blogging/traffic/how-to-join-a-gang-and-get-more-traffic-to-your-blog/

Aggressiivisuus ryhmäilmiönä:oman ryhmän jäsenen häirintä

● KiusaaminenDan Olweus:koulukiusauksen uhrit epävarmoja, hiljaisia, yksinäisiäkiusaajilla -halu dominoida, -hyvä itsetunto -ei myötätuntoa -pitkäaikainen kodin piiristä juontuva vihamielisyys -hyväksikäytön motiivi

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2006/11/481684/koulukiusaaminen-sidoksissa-luokan-arvomaailmaan

Aggressiivisuus sosiaalisena ongelmana

● Kontrollointi lakiin perustuvilla sanktioilla● Tehokas rangaistus (Berkowitz): ankara, nopea,

johdonmukainen, varma+ Ymmärrys + Vaihtoehtoja

→ ei useinkaan toteudu, syyt usein yhteiskunnallisessa tilanteessa

● Politiikan teon haasteet: median rajoitus vs. sananvapaus

● Sosiaaliset taidot tärkeitä pahan olon purkamisessa > hallittu ulosanti sanoissa ja teoissa, myötätunto, roolinotto> Vanhemmat ja opettajat avainasemassa

Aggressio yksilöilmiönä: frustraatio● John Dollard (1939): Frustration and

Aggression FRUSTRAATIO <> AGGRESSIO

● Aggressio: hyökkäävyys, mielikuvat ja halu seurata● Frustraatio: tavoitteellisen toiminnan estyminen

silloin, kun yksilö odottaa saavuttavansa tavoitteen> fysiologisten tarpeiden kaltainen motiivi purkaa turhauma > kohde tai syntipukki> frustraation määrä ja mielivaltaisuus vaikuttavat

FRUSTRAATIO <?> AGGRESSIO

Aggressio yksilöilmiönä: epämieluisat kokemukset

● Kuumuus, tungos, melu, pahoinvointi, toisen provosoiva käyttäytyminen> puolustatutua, taistella, paeta

● Kognitiivinen prosessointi!> attribuutiot

● Berkowitz:- Asevaikutus- Assosiaatioverkkomalli http://nolla.net/jutut/index-juttu_id-5154-tyyppi-1-Ankkarock_2006.html

Aggressio yksilöilmiönä: vahvistaminen ja jäljittely

● Aggressio ei ole väistämätön ihmisluonnon osa, se opitaan

● Albert Bandura:Sijaisoppiminen: keino saada haluttu tulosMallioppiminen: jäljittely etenkin, kun malli on pidetty tai ihailtu henkilö

● Ruumiillinen kurinpito antaa toimintamallin ja ylläpitää negatiivista tunnetilaa

Albert Banduran klovninukkekoe

http://misalortimer.blogspot.com/2010/08/banduras-bobo-doll.html

Mediaväkivallan opetukset

● Väkivaltaohjelmat → aggressiotaipumus

● Lapsuuden väkivaltaohjelmien katselu → myöhempi aggressiivisuuden taso

● Tekijöinä ohjelman- virittämät ajatukset ja tunteet- tarjoamat toimitatavat- estoja heikentävä vaikutus- esittämiin kärsimyksiin turtuminen

http://www.essentialbaby.com.au/toddler/toddler-education-and-play/children-with-better-educated-mothers-watch-the-least-tv-20091203-k71e.html

1. Aggressiivisuus 2. Altruismi- Sosiobiologinen selitys- Taustatekijöinä empatia ja ahdistus- Mielialan vaikutus- Tilanteessa vaikuttavia tekijöitä- Sosiaalisten normien ohjaavuus

http://www.amerika.org/social-reality/altruism-status-and-liberalism-as-a-fashion/, http://pethealthlibrary.purinacare.com/articles/cats-articles/feline-aggression/

2. Altruismi

Toisen auttaminen itselle koituvien kulujen tai oman edun menettämisen kustannuksella

http://www.parawe.com/?p=581

● Aina auttaminen ei edellytä oman edun menettämistä

● Prososiaalinen käyttäytyminen sisältää vastavuoroisen auttamisen, se on- vapaaehtoista- toisia hyödyttävää

http://en.wikiversity.org/wiki/User:Nikkihiggins

● Sosiobiologinen selitys tähdentää, että luonnonvalinta on aggressiivisuuden ohella suosinut myös altruismia> oman geeniperimän jatkaminen ja poikasten, sekä heille turvallisen elinympäristön, suojelu

● Vastavuoroinen altruismi> yksilön pienet kustannukset koko lajin etu http://www.utsc.utoronto.ca/~psyb10/share.html

Sosiobiologinen selitys

Taustatekijöinä empatia ja ahdistus● Entä auttaminen, joka

kohdistuu muihin, kuin lähipiiriin?

● Hienovarainen kyynisyys

● Auttamisessa on kyse oman kielteisen olotilan helpottamisesta

● Vai onko auttamisessa kyse empatiasta?→ molemmat vaikuttavat

http://yle.fi/alueet/lahti/2010/09/autokuski_sai_sairaskohtauksen_-_auto_tolppaan_1993401.html?origin=rss

Koehenkilöille tilaisuus auttaa uhria-uhri samanlainen kuin itse: auttamismotivaationa empatia (kyky eläytyä toisen tunnekokemukseen)

-uhri erilainen kuin itse: auttamismotivaationa ahdistuksen vähentäminen

● Auttamismotivaationa empatia

● Tarjotaan- helppo ulospääsy- vaikea ulospääsy

● Auttamismotivaationa ahdistuksen vähentäminen


”2-2” tulos tukisi ahdistuksen vähentämistä

= punaisella merkityt ryhmät auttavat harvemmin uhria





Tutkimukset tukeneet ”1-3” tulosta, joka tukee empatiaa

= punaisella merkitty ryhmä auttaa harvemmin uhria





Cialdinin versiossa annettiin rahaa tai kehuja ennen auttamista

= punaisella merkitty ryhmä auttoi harvemmin uhria





> tulos tukee sitä, että auttamisessa on kyse oman olotilan helpottamisesta

Batson kuuntelutti koehenkilöillä tarinan Katiesta

● Ryhmä 1 kuunteli yksityiskohtia● Ryhmä 2 eläytyi Katien tunnekokemuksiin

(empatia)

● Batson kertoi puolelle, että näkevät mielialaa kohentavan filmin ja puolelle, että filmi ei vaikuta mielialaan→ Eläytyjät eivät auttaneet vähemmän, vaikka saivat tilaisuuden kohentaa mielialaansa→ Tukee empatian vaikutusta

Lopputulos kaikesta tästä on...● Usein auttaminen on keino helpottaa pahaa

oloa mutta empatiapohjainen auttaminen ei perustu pelkästään oman ahdistuksen lievittämiseen.

Mielialan ja tunteiden vaikutus● Masentuneet eivät

auta enemmän● Syyllisyydellä selvä

yhteys auttamiseen

● Hyvällä tuulella olevat auttavat enemmän ainakin Yhdysvalloissa

http://www.salvationarmy.ca/2007/01/05/incisive-thinking-key-to-helping-homeless/

Tilanteessa vaikuttavia tekijöitä● Kiireen määrä ratkaiseva● Ihmisten määrän kasvaessa

auttamisen todennäköisyys pienenee- joukkoharha: tilanne hätätilanne?- vastuun hajautuminen: kuka astuu vastuuseen?- arviointiarkuus: pelko muiden arvostelusta

http://www.latva-rasku.fi/hakemisto/rakkaus.html

Sosiaalisten normien ohjaus● Vastavuoroisuusnormi● Sosiaalisen vastuun

normi: on autettava niitä, ketkä ovat sinusta riippuvaisia

● Sukupuoliroolinormit- rohkeus, ritarillisuus- huolenpito

http://lyricsdog.eu/s/ritari


Kappaleen 12 koontiSekä aggressiivisella että altruistisella

käyttäytymisellä on sosiobiologinen pohja, joka selittää näiden toimintamuotojen tarpeellisuutta lajin säilymisen kannalta

Tilannetasolla aggressiivisuutta ja altruismia voi selittää monista eri näkökulmista. Molempia selitetään ainakin

- pyrkimyksellä laukaista sisäinen tunnetila- ryhmä- tai sosiaalisilla normeilla- toisten ihmisten käyttäytymisen vaikutuksilla- tilanteen tekijöillä (esim. kiire, kuumuus)


Kappale 13

Ryhmäprosessit

Ryhmätyöskentelynkenttä

LÄHTÖTEKIJÄT:1. RYHMÄN RAKENNE / 2. TEHTÄVÄTYYPIT/ YMPÄRISTÖ

4. RYHMÄSSÄ SYNTYVÄT ILMIÖT

5. TULOKSET:Määrä, laatu,

vastaa tavoitetta,tyytyväisyys

TEHOKKUUS: motivaatio- ja koordinaatiohukka

Esim. Rakennetekijät

Ja 3. Johtajuus Esim.

toiminnan ”voiminen”; SIT

1. Ryhmän rakenne

- VIESTINTÄVERKKO- KOKO; TAIDOT;PERSOONAT;ERILAISUUS; STATUKSET


Ja 3. Johtajuuso



JA RAKENTEET




Ryhmän viestinnän rakenteita● Keskitetty yhdelle ihmiselle tai

hajautettu kaikille> osallistumisen määrä vaihtelee

● Yksinkertainen tehtävä: ratas (+keskitetty)

● Mutkikas tehtävä: avoin verkko- Kokeiden tulosten soveltaminen luonnollisiin ryhmiin?

● Organisaatioviestintä: pysty- tai vaakasuoraa

http://www.amajapan.co.jp/e/top-onsite-seminars08.html

2. Ryhmätehtävien tyypit







Ja 3. Johtajuus

-

-STEINERIN TYYPIT-ONGELMANRATKAISU

- YHTEINEN PÄÄTÖS

Ryhmätehtävien tyypit (Steiner,1972)

- yhtenäisiä tai ositettavia- nopeus: maksimointi tai laatu: optimointi- panosten additiivisuus tai harkinnanvaraisuus- disjunktiivinen: yksi arvio; konjunktiivinen: kaikkien panos

http://www.justbet-sportsbook.com/, http://www.flickr.com/photos/tero/208100123/

Ryhmätehtävänä ongelmanratkaisu● Aivoriihi: additiivinen, ositettava, maksimointitehtävä

→ todellinen hyöty vain kirjoittamalla

→ kokemus tehokkuudesta, huomataan huonot ehdotukset

● Heureka-ongelma: yhtenäinen disjunktiivinen optimointitehtävä→ todennäköisyys, että joku ryhmästä osaa ratkaista ongelman on ratkaiseva

ositettava disjunktiivinen optimointitehtävä→ ryhmä voi ratkaista tehtävän, vaikka kukaan jäsenistä ei yksin siihen pystyisi

todellinen ryhmäefekti on harvinainen: ryhmän suoritus ylittäisi jäsenten kykyjen summan

Ryhmätehtävänä päätös● Normaalistuminen: neutraaleissa kohteissa jäsenten

mielipiteiden keskiarvo● Ryhmäpolarisaatio: kun päätös liittyy riskinottoon

yhteinen päätös on jommassa kummassa ääripäässä→ alkuperäisissä mielipiteissä tulee olla hajontaa→ kanta siirtyy siihen suuntaan, mihin enemmistön mielipiteet ovat→ Informaatiovaikutus, ja lopussa normatiivinen vaikutus→ Rajoitetuissa olosuhteissa; uudentyyppisissä päätöksissä, joille ei vielä normeja

3. Johtajuus







Ja 3. Johtajuus

- Johtajuustyylit- Fiedlerin kontingenssimalli- Oikeuden-mukaisuus- Totteleminen

Johtajuustyylit● Lippitt & White (1943)

● Autoritaarinen: ryhmän yläpuolella● Demokraattinen: johtamisfunktiot jaettu ● Laissez-Faire: nimellinen

● Tyytyväisyys riippuu ryhmän kokoonpanosta ja tehtävätyypistä.

● Johtajaominaisuudet ovat tilannesidonnaisiaesim. älykkyys, tieto, verbaliikka, osiaalisuus, suosio, motivaatio ja sitkeys

http://djcronin.blogspot.com/2010/12/leadership-in-volunteer-management.html

Fiedlerin johtajuuden kontingenssimalli

+

-

+ -

SUORITUS

KONTROLLIMAHDOLLISUUDET

Johtajan asemaan liittyvä valta● Stanley Milgramin koesarja 1960 -luvulla● Obedience to Authority: An Experimental View

(1974)

http://lipflip.org/blog/lipflip/2008/07/would-you-kill-somebody-if-told-to

Johtaminen ja oikeudenmukaisuus● Muutosten aikaansaaminen > muutosvastarinta● Colin & French (1948): osallistuminen tuo tyytyväisyyttä

ja tuottavuutta> Proseduraalisen oikeudenmukaisuuden edustavuusperiaate+ johdonmukaisuus, puolueellisuuden esto, tiedon tarkkuus, oikaistavuus ja eettisyys (vilpin esto) (Leventhal, 1980)

→ tärkeitä työasenteiden selittäjiä!● Distributiivinen oikeudenmukaisuus● Epäoikeudenmukainen huono kohtelu:

epäystävällisyys, pilkallisuus...● Kokemus johtajan reiluudesta eli

oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa suoritukseen

4. Ryhmässä syntyvät ilmiöt

- KOHEESIO-ROOLIT-NORMIT

-ENEMMISTÖN jaVÄHEMMISTÖN

VAIKUTUS- RYHMÄAJATTELU







Ja 3. Johtajuus

Ryhmän kiinteys, koheesio● Molemminpuolisten ystävyysvalintojen

määrä ryhmän sisällä vs. ulkopuolelle kohdistuvat ystävyysvalinnat

● Ryhmän tärkeys, arvokkuus, palkitsevuus, vähäiset kustannukset, vaihtoehdot

● Mukaan pääsemisen vaatiessa ponnistuksia arvostus on korkeampi

● Hogg: Interpersoonallinen (sisäinen attratktio), sosiaalinen (ryhmän jäseneksi samaistuminen)

http://intersci.ss.uci.edu/wiki/index.php/Structural_cohesion

Ryhmän roolijako ja roolikonfliktit

● Rooli: johonkin asemaan kohdistuvien odotusten kokonaisuus

→ epävirallinen rooli● Normien joukko,

jotka koskevat jotain asemaa

→ virallinen rooli

● Roolinsisäiset konfliktit: ristiriitaiset odotukset vastinroolilta

● Roolienväliset konfliktit: kahden roolien odotusten täyttäminen haastavaa

● Roolin ja persoonalisuuden välinen konflikti: ei löydy tehtävän vaatimia taitoja

● Roolin epämääräisyys

Normit ryhmätoiminnan säätelijöinä● Määrittävät rooleja● Voivat määrittää

tuloksellisuutta● Koordinaation tarve!● Kehittäminen osa johtamista

● Yhteismaan murhenäytelmä on sosiaalinen dilemma: jokaiselle on edullista toimia itsekkäästi kun kaikille on vahingollista toimia niin

http://cop15post.com/2009/12/09/news/waste-pickers-get-new-found-respect/

Enemmistön vaikutus ryhmässä● Ryhmätoiminta

yhdenmukaistaa yksilön- informaatiovaikutus- normatiivinen vaikutus (Aschin koesarja)

● 12-13-vuotiaat alttiimpia● Vaikutus heikkenee, kun

enemmistö ei ole yksimielinen

http://www.toonpool.com/cartoons/Conformity_11546

Vähemmistön vaikutus ryhmässä● Mérei: lastentarhakokeissa uudet ´johtajatyypit´

joutuivat ensin mukautumaan ryhmän normeihin. Pienien muutoksien kautta johtamiseen.> Idiosynkrasialuotto (Hollander) mukautumisen jälkeinen vapaus käyttäytyä normeista poikkeavalla tavalla

● Moscovici, vähemmistön vaikutus:● Johdonmukaisuus: yksilöllinen ja keskinäinen● Joustavuus ja neuvotteluhalu

http://www.mindtools.com/pages/Newsletters/17Nov09.htm

Ryhmäajattelu ja huonot päätökset● Irvin Janis (1972)● Vaihtoehtojen

havaitsemisen vähenemisenä, moraalisena itsetyytyväisyytenä ja itsesensuurina ilmenevä yksimielisyyden tarvetta korostava ryhmäprosessi, joka johtaa ryhmän päätöksenteon heikentymiseen. http://newswhip.ie/national-2/cowen-and-fianna-fail-victims-of-delusional-groupthink

5. Ryhmätyön tuloksellisuus







Ja 3. Johtajuus

● Yhteistyöllä saadaan aikaan jotain, mitä ei voisi saada aikaan yksin

● Ringelmannin efekti: ryhmän suorituksen suhteellinen huononeminen jäsenmäärän kasvaessa- syy motivaatio- tai koordinaatiohukassa

● Sosiaalinen laiskottelu● Vapaamatkustajuus● Raukkis-ilmiö: muut

vapaamatkustajinahttp://mindblog.dericbownds.net/2008/01/coevolution-of-choosiness-and.html


Kappaleen 13 koontiRyhmäprosessit voidaan jakaa lähtötekijöihin ja

ryhmässä syntyviin ilmiöihin, mutta jako on mielivaltainen.

Ryhmätyön tulokset riippuvat > ryhmän koostumuksesta: koosta, normeista, rooleista,

viestinnästä ja kiinteydestä; > sen tehtävän tyypistä; > sen sisällä vaikuttavista vaikuttamisen prosesseista ja

johtajuudesta; > jäsenten motivaatiosta ja sen hukasta > sekä ympäristön auttavista/estävistä tekijöistä


Kappale 14

Ryhmien väliset suhteet ja

sosiaalinen identiteetti

Sosiaalipsykologia ryhmien välistä käyttäytymistä selittämässä

1. Ennakkoluuloisuus ryhmävälien selittäjänä- mitä se tarkoittaa, ketä se koskee, miten se vaikuttaa ja miten se ilmenee

2. Ryhmäsuhteita selittäviä teorioita- realistisen konfliktin, minimaalisten ryhmien sekä sosiaalisen identiteetin näkökulmat

3. Ryhmäsuhteiden parantaminen- tavoitteiden yhtenäistäminen, luokittelurajojen uusiminen, kontaktin lisääminen

1. Ennakkoluuloisuus ryhmävälien selittäjänä

● Määrittely● Kohteet● Ilmeneminen peitellysti ja avoimesti● Yksilöselitykset ja niiden kritiikkiä

Kielteisiä stereotyyppisiä näkemyksiäjostain ryhmästä yhdistettynä

kielteisiin tunteisiin tämän ryhmän jäseniä kohtaan

Ennakkoluulot

Ennakkoluulot ja kohteet● Oletuksia ja syrjintää esim iän, sukupuolen,

etnisyyden perusteella● Löytyy yhteisiä teemoja● Kohteena usein vähemmistöt

rasismiseksismi

● Vaikutuksina epämukavuus, kärsimys; heikko itsetunto (sisäistys), etninen kuolema eli kulttuurinen sulautuminen

Ennakkoluulojen ilmeneminen peitellysti

● Symbolinen rasismi: Rasistinen käyttäytyminen, jonka rasistisuus kuitenkin kielletään halusta noudattaa suvaitsevaisuutta suosivia normeja

● Peitellyt muodot- kieltäytyä auttamasta asemaan parantamisessa vastustamalla tai eväämällä tuki (asunto, työpaikka, lainsäädäntö)

● Sosiaalinen ja poliittinen ilmapiiri, jotka rohkaisevat ennakkoluulojen ilmaisua ja laillistavat sen, muuttavat rasismin avoimeksi. Vaarana on systemaattinen joukkosyrjintä. KANSANMURHA

ULKORYHMÄN DEHUMANISOINTI

VÄKIVALTA

http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/107

Ennakkoluulojen ilmeneminen avoimesti

Ennakkoluuloisuuden yksilöselitykset I

● Vaistomainen reaktio● Oppiminen (esim. Tajfel): tunneperäinen

viitekehys, joka värittää kaikkea tulevaa informaatiota ryhmästä● Mallioppiminen, välineoppiminen

(hyväksyntä/paheksunta) tai vahvistaminen (toruminen)

● Suhteellinen deprivaatio● tyytymättömät ryhmät kokevat, että niillä on

vähemmän kuin ansaitsisivat suhteessa menneisyyteen tai toisiin ryhmiin

Ennakkoluuloisuuden yksilöselitykset II

● Dollardin frustraatioteoria: Syntipukki-ilmiö● Aggressio puretaan vaihtoehtoiseen kohteeseen,

kun oikea kohde on hallitsematon, vallaaa, tavoittamaton tai samalla rakastettu> haavoittuvat, helposti saatavilla olevat

● Dollardin selitys on reduktionistinen eikä kuvaa ryhmätilanteessa emergenttejä ryhmäilmiöitä, jotka ovat laadultaan erilaisia

http://exequy.wordpress.com/2011/01/01/lynching/

Ennakkoluuloisuuden yksilöselitykset III

● Autoritaarinen persoonallisuus (Theodor Adorno, 1950)

● Vain tämän persoonan ihmiset ovat ennakkoluuloisia, mutta samalla kaikkia vähemmistöjä kohtaan

● Turhautumisen purkaminen, joka juontuu varhaislapsuuden ristiriidasta

● F-asteikko

Autoritaarisen persoonallisuusteorian kritiikki

● Aliarvioi tilannetta, yhteiskuntaa ja kulttuuria vaikuttajana1. Salliva ympäristö sekä välttämätön että riittävä!2. Ei selitä ilmiön yhdenmukaisuutta3. Historia ei tue persoonallisuuden kasvu -selitystä

http://tayadesmagicshop.com/catalog/daws/the%20authoritarian%20personality%20adorno.html

2. Ryhmäsuhteita selittäviä teorioita

● Ryhmäkäyttäytymisen erityislaatu● Realistisen konfliktin teoria: Sherif● Minimaalisten ryhmien tutkimusohjelma: Tajfel &

Turner● Sosiaalisen identiteetin teoria: Tajfel

● Alistetun aseman vaikutukset

Tajfel: ryhmäkäyttäytymisen erityislaatuisuus

● Toimintaa ryhmäsamaistumisen pohjalta

Henk.koht.suhteet Ryhmäkäyttäytyminen

Sosiaalisten luokkien erottelu

on selkeä

Ryhmän sisällä käytösyhdenmukaistuu

Toisten käytös onennakoitavissa(stereotypiat)

Sosiaalisten luokkien erottelu

ei oe selkeää

Ryhmän sisällä käytöspysyy yksilöllisenä

Toisten käytös eiole

ennakoitavissa

Realistisen konfliktin teoria (Muzafer Sherif)

● Ryhmien keskeinen vihamielisyys syntyy (aineellisia) etuja koskevista ristiriidoista

http://thesituationist.wordpress.com/2007/03/

Minimaalisten ryhmien tutkimusohjelma (Tajfel&Turner)

● Pelkkä ryhmäjäsenyys ulkoryhmän syrjinnän selittäjänä

● Kandinsky vai Klee – ei merkitystä

http://www.abstractart.com/abstraction/l2_grnfthrs_fldr/g029b_kandinsky_tr_ln.html, http://www.paulfriedlander.com/gallery/paulklee.html

● Jakauma aina vino omaan ryhmään päin● Kilpailunormi aktivoi kilpailutilanteen mielessä● Kärjistymisvaikutus: ainut luokitteluperuste

tilanteessa saa näkemään samankaltaisuutta> joko ulko- tai sisäryhmä nähdään samankaltaisempana

● Billig huomauttaa, että ihmiset osaavat myös partikularisoida, erottaa ärsykkeitä ryhmistä tai antaa niille ryhmistä poikkeavia ominaisuuksia

● SIT selittää vinoumaa oman itsetunnon kohentamisella > myönteinen erottautuminen→ statuserot?

Sosiaalisen identiteetin teoria, SIT (Tajfel)

● Ihmiset pyrkivät kohentamaan sosiaalista identiteettiään erottautumalla myönteisesti muista ryhmistä

● Paistattelu heijastuneessa kunniassa - itsetunto

http://yle.fi/uutiset/muu/2008/09/miesten_vapautuminen_tasa-arvoliikkeen_agendalla_319073.html http://www.finlandforthought.net/2006/05/21/finland-wins-eurovision/

Alistetulla asemalla kielteisiä vaikutuksia itsetuntoon?

● Autosterotypia● Tajfelin strategiat:

- ryhmän jättäminen- sosiaalisen vertailun rajoittaminen- uusien vertailu-ulottuvuuksien keksiminen- vaatia muutosta ja tasa-arvoa

● Valinta riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta http://thesocietypages.org/socimages/files/blogger2wp/SocialPsychology-Ingroup.OutGroup.gif

PSYKOLOGISESTI VARMA PSYKOLOGISESTI EPÄVARMA

ENEMMISTÖ - Ei koe olevansa uhattuna joten voi ottaa huomioon vähemmistöjen tarpeet

- Ennakkoluulot, valta-asema koetaan uhatuksi

VÄHEMMISTÖ - Tunnusomaisuus myönteistä- Korostaminen- Avoin taistelu oikeuksien puolesta

- Vertailun tulos negatiivinen, itsetunto on heikko- Häpeä, välttäminen, jättäminen

3. Ryhmäsuhteiden parantaminen

● Ennakkoluulojen emotionaalisuus● Yhteiset tavoitteet● Luokittelurajojen uusiminen● Kontaktihypoteesi

● Tieto tai kokemukset uhrina olemisesta- tieto samaan aikaan muuta kautta ei saa olla ristiriidassa

● Ryhmäsuhteiden parannusehdotukset kumpuavat siitä, miten huonoja suhteita alunperin selitetään● Persoonan muutos, frustraation vähentäminen,

tavoitteiden yhdenmukaistaminen, stereotypioihin tarttuminen, luokittelurajojen uusiminen, kontaktien lisääminen...

”Defeated intellectually, prejudice lingers emotionally” (G. Allport)

Yhteiset tavoitteet● Ei onnistu → -● Pitkäaikaisuus ja

läheisyys johtaa rajojen hämärtymiseen→ halu pitää yllä erillisiä identiteettejä voi johtaa uusiin konflikteihin

http://www.ddconsult.eu/

Luokittelurajojen uusiminen

Saamelaiset Suomenruot-salaiset

Suomalaiset

Etninen ryhmä

SUKUPUOLI

Etninen ryhmä

R1 & R2

Kontaktihypoteesi (G. Allport)1. Kontaktin pitkäaikaisuus ja yhteistyöluonteisuus2. Yhteiskunnan virallinen tuki3.Kontakti sosiaaliselta statukselta samanlaisten

välilä > muuten voi huonontaa välejä1. Samanlaisuuden havaitseminen2. Yleistyminen: koko ryhmää koskevat asenteet muuttuvat; mullistus tai vivahteikkuus3. Monikulttuurisuuden kunnioittaminen: olemassaolevia eroja ei sivuuteta, eriarvoisuutta pyritään poistamaan ja rauhanomaisia suhteita vaalimaan


Kappaleen 14 koontiSosiaalipsykologisen ryhmienvälisen tutkimuksen

keskiössä on ollut negatiivisten suhteiden selittäminenNegatiivisten suhteiden nähdään perustuvan

ennakkoluuloille, jotka pohjaavat kielteisiin ja stereotyyppisiin kuviin toisesta ryhmästä

Ennakkoluuloja on selitetty sekä yksilöpohjaisesti, että erityisen ryhmässä syntyvän ryhmäytymisen pohjalta

Mikään teorioista ei selitä negatiivisia suhteita yksin. Useita teorioita tarvitaan selittämään maailmanhistorian ja nykypäivän tapahtumia.


Kappale 15

Joukkokäyttäytyminen

Joukkokäyttäytyminen● Joukkoilmiöiden tyypit

● Joukkoliikkeet ja joukkotapahtumat● Joukkopsykologian klassikot

● Le Bon, McDougall, Freud● Joukkojen nykytutkimus

● Joukko yksilöllisyyden heikentäjänä● Joukkotapahtuma ryhmäilmiönä

Joukkoilmiöiden tyypit

Joukkoliike● Ihmisten liittyminen ajamaan

jotain yhteiskunnallista muutosta.

● Pitkäaikaisia ajattelutapojen ja arvostusten muutoksia, jotka seuraavat johtohahmojen tulkitessa ajan ilmiöitä

http://www.du.fi/kotisatamankauppa/index.php?sid=30003&tuoteid=7783

● Erityiset joukkoliikkeet: järjestäytyneet, tunnettu johtaja ja ohjelma, tavoitteet, jäseneet sitoutuneita

● Blumer:● Reformi-liikkeet : yhteiskunnan parantaminen,

vaikka pohjimmaiset arvot hyväksytään→ julkisuus

● Vallankumoukselliset: kieltävät vallitsevan järjestelmän ja haluavat saada aikaan perinpohjaisen muutoksen→ maan tai paheksunnan alla

● Ilmaisulliset: uskonnolliset, muoti, menneen aikakauden ihannointi; omien elämysten ilmaiseminen ei niinkään yht.kun. muutos

Joukkotapahtuma● Osanottajat liittää yhteen

jokin satunnainen kiinnostuksen kohde tai yhteinen tavoite.

● Villitys: toiveikas optimismi● Mellakka: jokin viimeinen

pisara hajottaa järjestyksen● Paniikki: silmitön pelko● Karnevaalit: yhteinen

ilonpito

http://www.kaleva.fi/uutiset/Nuoret-rynniv%E4t-uuden-vaateketjun-avajaisiin/846334

Joukkopsykologian klassikot

Kollektiivien rappio:Le Bon

● Pohdintaa, ei tiedettä1. Joukossa yksilön

psyykkinen taso laskee ja vietit vallitsevat

2. Yksilö toimii anonyymina

3. Epideeminen tunnetilojen leviäminen

http://worldhistoryatyhs.wikispaces.com/French+Revolution

McDougall (1920): The Group Mind ● Le Bonin joukkoilmiöt

järjestäytymättömiä● Tarde: sosiaalisia

alkutiloja, joista järjestys johtajan avulla → jäljittely

● Ryhmät, joissa rakenne, perinteitä, kuva itsestä ja vuorovaikutusta nousevat alkukantaisuudesta

http://radaris.com/p/William/Mcdougall/

Freud: samaistuminen joukon pohjana

● Joukon jäsenet sisäistävät johtajansa psyyken ihanneminäkseen ja antautuvat johtajansa johdettavaksi rakastuneisuuden kaltaisessa tilassa.

http://simania.co.il/authorDetails.php?itemId=91655

Joukkojen sosiaalipsykologian nykytutkimus

Joukko yksilöllisyyden heikentäjänä● Epäyksilöllistyminen: sosiaalisessa

tilanteessa tapahtuva yksilöllisen tunnistettavuuden heikentyminen→ Aggressiivisuus tai epäsosiaalisuusEsim. Zimbardon sähköiskukokeissa ankarammat ja pidemmät rangaistukset

● Asuun liittyvät normatiiviset odotukset huomioitava

HENKILÖKOHTAINENMINÄTIETOISUUS JULKINEN MINÄTIETOISUUS

Alentavattekijät

Alentuneistaseuraa

Joukkotapahtuma ryhmäilmiönä:valikoituminen

● Eric Hoffer: The True Believer; joukkoliikkeet vetpavat ihmisiin, joilla on tarve uuteen identiteettiin

● Autoritaarisen persoonallisuuden teoria

● Yhteinen sosiaalinen tilanne: pettymykset ja toiveet

Joukkotapahtuma ryhmäilmiönä:normit keskiössä

● Turner & Killian: Emergentin normin teoria joukkotapahtumista

● Tapahtumaa alkavat ohjata tilanteessa nousevat normit, joita esittää jokin silmäänpistävä toiminta

● Myös passiivisesti seuraavat vahvistavat normia (haluamattaan) mutta eivät välttämättä hyväksy sitä

● Ei anonyymeja yksilöitä vaan tuttujen porukassa

● Mellakat

Joukkotapahtuma ryhmäilmiönä:sosiaalinen identiteetti tarjoaa

normit● Ei epäyksilöllistyminen vaan korostunut

ryhmäidentiteetti● Reicher: joukkotapahtumat ryhmien välisiä

tapahtumia, joissa noudatetaan oman ryhmän normeja ja osoitetaan ryhmään kuulumisen tunnusmerkkejä

● Vain joku omaan ryhmään kuuluva voi luoda emergentin normin

● Tunnusmerkkejä: vaatteet, puhe, tunneilmaisu

Joukkotapahtuma ryhmäilmiönä:mellakan järjestäytyneisyys

● Reicher & Potter:St. Paulsin mellakassa noudatettiin normeja aggression kohteistaRyhmäidentiteetti pohjana toiminnalleSeurausta taloudellisesta tilanteesta ei psykologiasta

http://www.flickr.com/photos/brizzlebornandbred/2049070461/


Kappaleen 15 koonti

Joukkoilmiöiden tutkimuksessa voi erottaa klassisen psykologisen, tulkinnan, sekä nykytutkimuksen tilannetta ja sen normeja painottavan tulkinnan.

Moscovici: nykytutkimus ei ole tarttunut joukkojen käytöksen emotionaaliseen puoleen ja suhteeseen johtajaan


Kappale 16

Persoonallisuus, yhteiskunta ja

sosiaaliset suhteet

Tarkastelussa yksilöt kulttuuritaustaansa vasten

1. Persoonallisuus kulttuurin tai yhteiskunnan rakenteiden tuloksena ● ”Kulttuuri ja persoonallisuus”● Autoritaarinen persoonallisuus2. Individualismi ja kollektivismi: Geert Hofstede, Triandis

3. Individualistinen persoonallisuus● The Big 5● Persoonallisuustyypit ja menestys● Valta ja rakkaus persoonallisuuden ja

ihmissuhteiden pohjana

1.Persoonallisuus kulttuurin tai

yhteiskunnan rakenteiden tuloksena

Persoonallisuus● Psyykkisen toiminnan

kokonaisjärjestelmä, joka on kehittynyt elämän ongelmien ratkaisuun

● Yksilön erityislaatu, luonne, karaktääri

● Persoonallisuuteen kuuluu minuuden kokemus (Kpl 17)

http://www.biziki.com/biz/the-four-ps-of-effective-business-blogging-personality/

”Kulttuuri ja persoonallisuus”● Ruth Benedict● Kulttuuri omintakeinen tapojen, instituutioiden

ja uskomusten kuvio● Yksityisen ihmisen ominaisuudet johtuvat

yhteisön vaatimuksista● Apolloninen: tasaisuus, rauhallisuus● Dionyysinen: kiihkeys, erottautuminen● Paranoidi: epäluulot, kauna● Megalomaaninen: antamisella mässäily

→ Silti jostakusta voi kasvaa poikkeava, paheksuttu

”Kulttuuri ja persoonallisuus”

● Margaret Mead● Arapeshit: naisellisuus● Mundagumorit: maskuliininen luonne● Tambulit: länsimaisittain nurinkurinen

sukupuoliodotusten jako● Yksilön luonteenlaatu on sosiaalisesti

konstruoitu kulttuurin ylläpitämisen laiseksi

Autoritaarinen persoonallisuus● Frankfurtin koulukunta 1930-1940 -luvuilla● USA:han, mm. Erich Fromm ja Theodor Adorno● Kriittinen teoria● Tutkimusta saksalaisten perheiden

auktoriteettirakenteesta● Fromm: autoritaarisuus sadomasokistisen

patologisen persoonallisuuden lievempi muoto→ mukaanlähtöä selitti myös yhteiskunnallis-taloudellinen tilanne, jonka asianajajana nuoret Hitlerin kokivat

Autoritaarinen persoonallisuus● Berkeley, 1950, Yhdysvalloissa tehty tutkimus

Piilevä demokratiavastaisuus eliF-asteikko

1. sovinnaisuus2. autoritaarinen alistuminen

3. ” aggressiivisuus4. anti-intraseptio

5. taikauskoisuus ja stereotyypposyys6. valta- ja kovaluonteisuus7. tuhoavuus ja kyynisyys

8. Projektiivisuus9. sukupuolisuus

Taloudellis-poliittinenkonservatiivisuus

Antisemitismi

Yleinen etnosentrismi: erilaisiin rodullisiin, kansallisiin, uskonnollisiin ja poliittisiin ulkoryhmiin kohdistuva vihamielinen asennoituminen

Autoritaarinen persoonallisuus● Yksilöpsykologinen tyyppi● Kyettömyys havaita omaa aggressiivisuutta,

taipumus epärealistiseen itseihailuun ja omien vanhempien ihannoimiseen

● Kova kuri kasvaessa

● Metodia on arvosteltu, mutta F-asteikko edelleen validi mittari

2. Individualismi ja kollektivismi:

Ihmissuhteissa, persoonallisissa ihanteissa, arvoissa ja elämäntavoissa järjestelmällisellä

tavalla näkyvät erot laajojen kulttuuripiirien välillä

Individualismi:Etenkin länsimaiselle kulttuurille

ominainen arvosuuntaus, joka korostaayksilön autonomiaa, yksityisyyttä

sekä yksilöllistä ihmisarvoa.

Kollektivismi:Yhteisön (perheen, suvun, heimon)

etujen ensisijaisuutta yksilönetuihin nähden painottava

arvosuuntaus.

Geert Hofstede● Työhön ja työelämän ihmissuhteisiin liittyvät

asenteet 53:ssa maassa● Maita erottelivat parhaiten

valtaerotjaindividualismi-kollektivismi

● Suuret valtaerot ja kollektivismi liittyvät yhteen köyhemmissä, suuren väestön maissa

Kollektivismi (Triandis)● Horisontaalinen:

riippuvuus, samanlaisuus, yhteenkuuluvuus

● Vertikaalinen:valtaerojen hyväksyminen & aulius palvella ryhmän auktoriteetteja

http://www.adweek.com/aw/content_display/news/digital/e3i5e732e045deaaba35b0db0f0e2790a49

Individualismi (Triandis)● Horisontaalinen:

yksilön itsenäisyys ja erillisyys sekä samanarvoisuus

● Vertikaalinen:itsenäisyyden ohessa erot ja eriarvoisuus

● Eri tyypit eri tilanteissa

http://www.visitingdc.com/new-york/statue-of-liberty-picture.asp

3.Individualistinen persoonallisuus

Piirreteoreettiset tutkimukset● Piirre: pysyvä, suhteellisen kapealainen

ominaisuus, joka vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen

● Faktorianalyysin myötä faktori, piilevä tekijä, joka selittää käytöksen vaihtelua

● Persoonallisuusinventaarit ja itsearviointimittarit

● 5 suurta ovat 80-luvulla tehtyjen yhteenvetojen tulos

VALTA TUNNETYÖRAKKAUS ÄLY

The Big 5

+ + + ++

-- - - -

Piirreteoreettiset tutkimukset● Kuvatessamme toisia käytämme aina

erotteluina vain viittä suurta ominaisuutta● Mittaa ihanteellista: sosiaalisesti hyväksyttyä

kuvaa● Kuvaako vain kielellisesti toisiinsa liitettyjä

ilmaisuja?● Arvosteltu voimakkaasti

Persoonallisuustyypit ja menestys● Pulkkisen pitkittäistutkimus 1960-1994● Monipuolinen persoonallisuuskuva tilastollisella

ryhmittelyanalyysillä miehille ja naisille erikseen● Yhteiskunnassa menestymisen taustalla oli

molemmilla ryhmillä kyky hallita omia tunteita ja käyttäytymisimpulsseja

● Pohja persoonallisen tyylin kehittymiselle syntyi varhain: sopeutuvat ja ristiriitaiset tyypit erottuivat jo lapsuudessa.

Valta ja rakkaus persoonallisuuden ja ihmissuhteiden pohjana

● Timothy Leary: interpersoonallinen teoria

● Sullivan: persoonallisuus muodostuu sosiaalisista suhteista, mielenterveys niiden ongelmattomuudesta → turvallisuuden tarve

● Sosiaaliset refleksit automaattisia sosiaalisia suhtautumistapoja

http://deoxy.org/leary.htm

Sosiaalisen tyylin typologia● Yksilön pyrkimys sosiaalisten tilanteiden

emotionaaliseen hallintaan synnyttää säännönmukaisuutta sosiaalisen vuorovaikutukseen

● Ahdistus pois, itsearvostus ja emotionaalinen mielihyvä tavoitteina

● Aikuisella tunnistettava tyyli→ millaisiin tilanteisiin ja kontakteihin hakeutuu ja miten saa toiset suhtautumaan itseensä

● Yksipuoliset sosiaaliset refleksit ennustavat vaikeuksia ihmissuhteissa

http://intraspec.ca/ennea0.php

Aggressiivinen

Sosiaalisen tyylin typologia

Narsistinen

Johtajamainen

Huolehtiva

Sovinnainen Riippuva

Masokistinen

Epäluuloinen


Kappaleen 16 koonti:

Yksilön käyttäytymisen ja kulttuuritaustan yhteyttä on tutkittu sosiaalipsykologiassa persoonallisuuden, sekä laajojen elämäntapa – ja arvoerojen kautta

Suuri osa sosiaalipsykologista tutkimusta on tehty länsimaissa, joten tarkastelussa ovat olleet erityisesti individualististen maiden persoonallisuustyypit.


Kappale 17

Ihmisen minuus

Tarkastelussa ihmisten käsitykset itsestään

● Minäkäsitys● Minäkäsityksen sosiaalisuus● Minäkäsityksen rakenne ja sisältö● Minäkäsitys, ego ja identiteetti

● Minätietoisuus● Itseen suhtautuminen

● Itsetunto: mittaus, kohentaminen ja attribuutiot● Itse suhteessa muihin

● Esittäytyminen ja sen yksilölliset erot● Vaikutelman kontrollin strategiat

Minäkäsitys● Me ~ ei subjektiivinen

tunne itsestä, vaan miten ihmiset ajattelevat itsestään ja piirteistään

● Kaikki ihmisen itseensä kohdistamat ajatukset ja tunteet

http://hanulii.blogspot.com/2009_06_01_archive.html

Minäkäsityksen sosiaalisuus

Vuorovaikutus → itsetuntemus Itsetuntemus → vuorovaikutus

● Charles Horton Cooley: ”peiliminä”; heijastettujen arviointien periaate koskee tärkeimpien ihmisten mielipiteitä

● Harry Stack Sullivan: jo vauva saa hellittelystä kokemuksen hyvästä minästäMyös itsenäinen toiminta ohjaa minäkäsitystä

● Minää koskeva skeema ohjaa havaitsemista ja tiedonkäsittelyä (Markus)

● Eri roolit vaikuttavat eriyttävästi, eri tilanteissa ja eri voimakkuudella

● Minän kompleksisuus: Alajärjestelmien määrä, joihin minäkäsitys jakautuu> kielteisten kokemusten vaikutus

● Kulttuuri ja kokemukset ohjaavat

● Yksityisenä ja henkilökohtaisena pidetty

● Näkyvät, poikkeavat, ominaisuudet helposti osa > kulttuurin vaikutus

● Länsimaissa muista erottava, muualla itse määritellään enemmän suhteessa muihin

Minäkäsityksen rakenne ja sisältö

Minäkäsitys, ego ja identiteetti● Ego on psykoanalyyttinen käsite● Identiteetti sosiaalisempi ja

tilannesidonnaisempi, eurooppalaisen SP:n käyttämä● Henkilökohtainen identiteetti: erottavat

ominaisuudet● Sosiaalinen identiteetti: ryhmän kanssa jaetut

ominaisuudet● Vaihtelevat ajallisesti

Minätietoisuus● Tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus omasta

itsestä ja minäkäsityksestä● Rutiininomaiset aamutoimet vs. esitelmän

pitäminen● Tietoisuus johtaa usein riittävyyden ja

suoriutumisarvioinnin pohdintoihin● Gibbons: minätietoisuus johtaa minäskeema

aktivoitumiseen ja itsearviointiin → sääntöjen noudattaminen

Minätietoisuus● Henkilökohtainen:

tarkkaavuus minuuden sisäisiin puoliinesim. ajatuksiin, tunteisiin tai arvoihin> johdonmukaisuus

● Julkinen:tietoisuus minuuden julkisesta puolestaesim. ulkonäöstä

> yhteistyökyky

→ Taipumukset vaihtelevat henkilön mukaan ja tilanteesta toiseen

Itseen suhtautuminen:itsetunto

● Minäkäsityksen muodostuessa myönteisistä minäkuvista

● Suhteellisen pysyvä, vaikka on tilanteellista vaihtelua

● Heijastaa eroa todellisen minäkäsityksen ja ihanneminän välillä (Minäeroteoria)

● Rosenberg: ihannoidut mielikuvat, ihanneminä (realistinen), morallinen ihanneminä (”pitäisi”)

● Myös mahdolliset minät vaikuttavat arviointiin

Itsetunnon mittaus● Summa: myönteiset

miinus kielteiset ei ota huomioon tärkeyseroja

● Rosenbergin itsetuntomittarissa mitataan sitä, miten ihminen suhtautuu itseensä

http://www.building-selfesteem.com/self-esteem.html

Itseen suhtautuminen:itsetunnon kohentaminen

● Minäkäsityksestä saa tietoa ● sosiaalisen vertailun kautta● testaamalla kykyjä

● Pyrkimysten● Yksisuuuntainen ylöspäin suuntautuvuus > hiukan

paremman voittaminen● Vertailu

● Ylöspäin suuntautuvuus● Alaspäin suuntautuvuus: kohottaa itsetuntoa

Attribuutiot itsetunnon ja tuntemuksen parantajina

● Oman edun attribuutiovääristymä palvee itsetunnon kohottamista

● Aina emme väärinattribuoi, sillä minäkäsityksen varmuuden ja jatkuvuuden tunne on tärkeä säilyttää> kokeessa kanssakäynti minäkäsitystä vahvistavaa, mutta kielteistä palautetta antaneen kanssa http://spreadia.com/Self-Serving_Bias

Itse suhteessa muihin:esittäytyminen

● Julkinen esiintyminen niin, että itsestä annetaan kuva tietynlaisena henkilönä (totuudenmukaisesti tai -vastaisesti)

● Myönteisyys ja totuudenmukaisuus● Goffman: vaikutelman kontrolli

● Pysyminen uskollisena roolille● Vahvistusta minäkäsitykselle haetaan

käyttäytymällä siten, millaisia todella uskomme olevamme

Itse suhteessa muihin:esittäytymisen yksilölliset erot

● Ihmiset vaihtelevat esittäytymistaidoiltaan ja -tottumuksiltaan

● Snyder:● Itseään valvova: huomio muille annettavassa itsen

vaikutelmassa> muiden ja omien tunnetilojen arviointi> sosiaalinen elämä lohkoissa> on julkisesti minätietoinen (mutta julkisesti minätietoinen ei ole välttämättä itseään valvova)

● Heikosti itseään valvovat käyttäytyvät samalla tavalla tilanteesta riippumatta

Itse suhteessa muihin:vaikutelman kontrollin strategiat

● Pyrkimys välittää itsestä tietynlainen vaikutelma jasaada muut suhtautumaan itseen haluamallamme tavalla

● Edward Jones & Thane Pittman● Mielistely● Itsekehuskelu● Uhkailu● Esimerkkinä

toimiminen● Vetoaminen

Itse suhteessa muihin: vaikutelman kontrollin strategiat

● Itsensä vahingoittamisen strategia: sellaisen toimintaympäristön valinta, joka lisää mahdollisuuksia selittää epäonnistuminen ulkoisilla syillä● Myös menneisyys tai muiden ennakkoluulot

● Paistattelu heijastuneessa kunniassa● Tesser: itsearvioinnin säilyttämismalli

● Vaikutelman kontrollin strategian valinta riippuu siitä, miten tärkeästä ominaisuudesta on kysymys


Kappaleen 17 koonti:Sosiaalipsykologiassa ihmisen minäkäsitys

nähdään sosiaalisesti rakentuneena ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavana.

Tietoisuus minäkäsityksestä vaihtelee tilanteittain.Minätietoisuuden julkisesta puolesta tietoinen

ihminen voi kohdistaa huomionsa antamaansa vaikutelmaan ja esittäytyä tietynlaisena henkilönä.

Vaikka vaikutelman kontrolli voi pyrkiä hyvään itsetuntoon usein se palvelee minäkäsityksen todenmukaisuutta ja jatkuvuutta.

Documents

Kaikki Eximian kpl luentokalvot