Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
KANSANTALOUDEN DYNAMIIKKA
- ONKO SUOMEN TALOUDESSA
VIELÄ POTKUA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti tiistaina 14.2.2006 keskuste-lutilaisuuden "Kansantalouden dynamiikka – onko Suomen taloudessa vielä potkua?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toi-mivat toimitusjohtaja Sixten Korkman EVAsta, professori Pirjo Ståhle Turun kauppakor-keakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, yrittäjä, väitöskirjan tekijä Eeva Eskola, johtaja Reino Hjerppe VATT:sta sekä valtiotieteen lisensiaatti, seniorikonsultti Leif Son-kin TP Group Finland Oy:stä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Matti Ahde /sdp ja Kimmo Sasi/kok. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy Sixten Korkmanin ja Reino Hjerppen tilaisuudessa pidetyt alustukset sekä Leif Sonkinin kommentti.
SISÄLLYSLUETTELO
Suomen kansantalouden uudistumiskyky Toimitusjohtaja Sixten Korkman, EVA, ETLA Suuret ikäluokat eläkkeellä – palvelukysynnän nousukausi edessä Johtaja Reino Hjerppe, VATT Kommentti
Valt.lis., seniorikonsultti Leif Sonkin, TP Group Finland Oy
Toimitusjohtaja Sixten Korkman EVA, ETLA SUOMEN KANSANTALOUDEN UUDISTUMISKYKY
• erinomainen visio• hyvä agenda (vaikkakin ylipitkä) • mystifioiva metodi • byrokraattinen prosessi• tuotos tyhjää retoriikkaa ja katteettomia
lupauksia-----------------------
- vallan ja vastuun jako?- benchmarking, peer pressure jäänyt taka-alalle- suhde yhteisömenetelmään
MITÄ ON LISSABON?
• lisää T&K-panostuksia määrällisesti?• kasvuyrittäjyyden kannustimet?• aivokierron keskeisyys• (huippu)osaajien houkutteleminen
- työperusteinen maahanmuuttopolitiikka- asenteet & viranomaistoiminta- osaamiskeskittymät & tutkimuksen huippuyksilöt- ulkomaisten asiantuntijoiden verotus
• kansallisen osaamisen ja globaalin omistamisen pulmallinen yhdistelmä
HAASTEET: OSAAMISTALOUS
3Lähde:OECD 2005
”Aivotase-indeksi”Maassa oleskelevien ulkomaalaisten tiede- ja teknologia-ammattilaisten suhde
maasta lähteneisiin tiede- ja teknologia-ammattilaisiin vuonna 2001.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
PuolaMexicoSuomiKorea
UnkariJapani
SlovakiaSaksa
PortugaliAlankomaat
Iso-BritanniaEU19EU15
KreikkaIrlanti
UusiTanskaTsekki
ItävaltaTurkkiBelgia
RanskaNorja
EspanjaRuotsi
KanadaSveitsi
LuxemburgYhdysvallat
Australia
• kysynnän ja tarjonnan kohtaamispulma• työperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan• globalisaation ja kotimaisen solidaarisuuden
dilemma: heikon tuottavuuden aloillapalkat laskevat (USA) tai työttömyys nousee (EU)- sosiaalimaksujen alentaminen (kohdennetusti?)- verotuksen alentaminen (kohdennetusti?)- suora matalapalkkatuki- palvelualojen kehittäminen
• paikallinen palkoista sopiminen
HAASTEET: TYÖMARKKINAT
• julkisen sektorin menopaineet mittavia- eläkkeet- terveydenhuolto- ja vanhusten hoivamenot
• verotusta kiristettävä merkittävästi pitkälläaikavälillä- onko viisasta/realistista kiristyvän verokilpailun
oloissa?- tai olisiko ryhdyttävä ongelman purkamiseen?
• ainakin eläkejärjestelmän soisi olevan kansan-taloudellisesti stabiili; ”folkhemmet” esimerkkinä
HAASTEET: KESTÄVÄ HYVINVOINTI-VALTIO
v. 2030 v. 2050Tanska 4.0 4.8Ruotsi 1.3 2.2Saksa 1.0 2.7Italia 1.0 1.7Ranska 1.9 2.9UK 2.2 4.0EU25 1.6 3.4EU15 1.9 3.7
Suomi 4.7 5.2
IKÄSIDONNAISET JULKISET MENOTmuutos v:sta 2004, % BKT:sta (EPC)
Johtaja Reino Hjerppe VATT SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ – PALVELUKYSYNNÄN NOUSUKAUSI EDESSÄ
Suuret ikäluokat eläkkeellä -palvelukysynnän nousukausi edessä?Ylijohtaja Reino HjerppeValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTTutkijoiden ja kansanedustajien seuran – TUTKAS keskustelutilaisuusKansantalouden dynamiikka - onko Suomen taloudessa vielä potkua?14.2.2006, Eduskunnan auditorio
2
Suomalaisten ikääntyminen
Suomalaiset elävät pitempään terveempinä
3
Väestön ikärakenteen kehitys
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1,0
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Ikä
Väe
stöo
suus
198520052030
Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus
4
Suomalaisten ikääntyminen
Suomalaiset elävät pitempään terveempinäNopea huoltosuhteen kasvu 2010-luvulla
5
2523
1625
2623
2121
2925
2726
2326
2420
2418
242223
1919
2116
2624
2026
25
1013
1211
712
119
99
1210
1810
915
812
77
1215
1414
1212
1013
1111
0 10 20 30 40 50
BelgiaSaksa
RanskaItalia
LuxemburgAlankomaat
TanskaKreikka
EspanjaIrlanti
ItävaltaPortugali
SUOMIRuotsi
Iso-BritanniaTsekin tasavalta
ViroKyprosLatvia
LiettuaUnkariMaltaPuola
SloveniaSlovakia
KUUTOSETLISÄTYT EU-maatUUDET EU-maat
EU15EU25
Vanhushuoltosuhde 2004
Muutos vuodesta 2004 vuoteen 2025
Vanhushuoltosuhde EU-maissa 2004 ja 2025
Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus
6
Suomalaisten ikääntyminen
Suomalaiset elävät pitempään terveempinäNopea huoltosuhteen kasvu 2010-luvullaNaisenemmistö vähenee ikääntyneiden joukossa
7
Naisten lukumäärä 100 miestä kohden vuosina 2005 ja 2020
Vuosi 2005
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
50
100
150
200
250
300 Vuosi 2020
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
50
100
150
200
250
300
Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus
8
Kansantaloudellisesti merkittävät ”kolmannen iän” aktiviteetit
Kulutusrakenteen muutosTerveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntäUudet elintapatrendit
Mitä olemme saaneet selville ikääntyvien kulutuksesta?
10Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus
Kulutus ja tulot vuonna 2001
11
Kulutuksen budjettiosuuksien muutokset vuosina 1900 - 2004
Lähde: Riihelä, Sullström: Väestön ikääntyminen, kulutus, säästäminen, tulot ja eriarvoisuus
KestokulutustavaratPuolikestävät kulutustavaratKertakulutustavaratPalvelut
12
Ikäprofiilit erilaisille tuloille ja velalle vuosina 1985 ja 2001
Tuotannotekijätulot
0
5000
10000
15000
20000
25000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
19852001
Saadut tulonsiirrot
0
5000
10000
15000
20000
25000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
Maksetut tulonsiirrot
0
5000
10000
15000
20000
25000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
Käytettävissä olevat tulot
0
5000
10000
15000
20000
25000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
Velat
0
5000
10000
15000
20000
25000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus
13
Tulojen ja kulutuksen ikäprofiilit 1985 - 2001
Tulot
0
5000
10000
15000
20000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Viiteenkilön ikä
euro
a
19851990199519982001
Kulutus
0
5000
10000
15000
20000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Viitehenkilön ikä
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus
14
Kulutusasteiden ikäprofiilit 1985 ja 2001
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
1,6
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Viitehenkilön ikä
Kul
utus
aste
1985
2001
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus
Säästäminen
15
Tulojen ja kulutuksen kasvu vuodesta 1985 vuoteen 2001 kohorteittain
0
20
40
60
80
100
120
0 10 20 30 40 50 60 70
Viitehenkilön ikä vuonna 1985
Kas
vu, %
Tulot Kulutus
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohrttien kuvaus
16
Kulutuksen ikäprofiilit hyödykkeiden kestoluokituksen mukaan 1985 - 2001
Kestotavarat
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Eur
oa
19851990199519982001
Puolikestävät
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Kertatavarat
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Viitehenkilön ikä
Euro
a
Palvelut
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80Viitehenkilön ikä
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus
17
Kulutuksen kasvu kohorteittain kestoluokituksen mukaan 1985 - 2001
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
15 25 35 45 55 65 75
Viitehenkilön ikä vuonna 1985
Kasv
u, %
KestotavaratPuolikestävätKertatavaratPalvelut
Lähde: Riihelä: Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus
18
Miten julkinen kulutus kehittyy?
Painottuu terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihinMiten terveinä ihmiset säilyvät?Halutaan todennäköisesti paremman laatuisia palvelujaEdellinen vähentää, jälkimmäinen lisää kysyntää
19
Kuntoisuuden merkitys
Elinikä kasvaaMiten väestön kuntoisuus kehittyy?Suuri merkitys julkisille menoilleTätä tulee tutkia
20
Julkisten palvelujen tuottavuuden merkitys
Palvelujen kysynnän aiheuttamia menopaineita voidaan hillitä parantamalla julkisten palvelujen tuottavuuttaTuottavuuden nostamiseen ei ole ilmeisiä ja helppoja keinoja
21
Johtopäätökset
Ikääntyneiden kulutuksessa palvelukysyntä on todellakin kasvanut merkittävästiVoidaan otaksua palvelukysynnän (sekä yksityisen että julkisen) kasvavan myös tulevaisuudessaKestokulutushyödykkeiden kysyntä laskee vahvasti vahoilla ikäryhmilläSäästämisaste kasvaa jatkuvasti iän mukanaJulkisten palvelujen kysyntään vaikuttavat olennaisesti väestön kuntoisuus ja tulokehitysTulokehitys lisää todennäköisesti myös parempien palvelujen laadun kysyntää
Valt.lis., seniorikonsultti Leif Sonkin TP Group Finland Oy KOMMENTTI
TUTKAS - KESKUSTELUTILAISUUS EDUSKUNNAN AUDITORIO 14.2.2006
SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ –PALVELUKYSYNNÄN NOUSUKAUSI EDESSÄ
Kommenttipuheenvuoro Reino Hjerppen alustukseen
Leif Sonkinseniorikonsultti, valt.lis.
TP Group Finland Oy - Keskustakehitys
SUURET IKÄLUOKAT ELÄKKEELLÄ –PALVELUKYSYNNÄN NUOSUKAUSI EDESSÄ
Suuret ikäluokat ovat sekä suuret että erilaiset kuin edelliset:
- Suurten ikäluokkien terveydentila on entistä parempi- Suurten ikäluokkien elämäntyylit poikkeavat edellisten
ikäluokkien elämäntyyleistä- Suurten ikäluokkien taloudellinen tilanne on parempi kuin
edellisillä ikäluokilla- Suurten ikäluokkien palvelukysyntää muuttuu aiemmasta
Onko näin ja miten tämä tulee näkymään?
SUURTEN IKÄLUOKKIEN TERVEYDENTILA ON ENTISTÄ PAREMPI
- KTL:n Terveys 2000 osoitti että vuodesta 1980 vuoteen 2000 oli tapahtunut 3 vuoden myönteinen siirtymä terveydentilassa
- Vuonna 2000 ikääntyvät elivät terveinä yhtä pitkään kuin kaiken kaikkiaan 1980, päälle tuli saman verran raihnaisia vuosia. Miten 2000 – 2020?
- Toisaalta ”hoidettujen” mutta tarkistuksia ym. tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa
- Miten paljon elämäntapasairauksia potevien määrä tulee kasvamaan?
SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄMÄNTYYLIT POIKKEAVAT EDELLISTEN IKÄLUOKKIEN
ELÄMÄNTYYLEISTÄ
- Yhä useampi elää yhä pitempään aktiivista seniorielämän-vaihetta ennen kuin vanhuus tuntuu
- Harrastukset ja elämäntyyli säilyvät sellaisinaan yhä korkeampaan ikään
- Ei pidä silti unohtaa, että moni iäkäs on yksin ja syrjäytyy- Esiintyy myös kielteisiä asioita yhä iäkkäimmillä:
- Ruotsissa 78-vuotias tuomittiin murhasta- Saksassa kolme yli 80-vuotiasta ryösti pankin
Senioritalo tarjoaa monta etua
vaivatonta asumista
elämisen turvallisuutta
palvelut saatavilla
liikkumisen helppoutta
terveellisen kodin
”Nyt kun jalka vielä nousee, on hyvä miettiä, miten asua ja tulla toimeen omillaan mahdollisimman pitkään.”
Mitä palveluita senioriasunnon asukas käyttää tai haluaisi käyttää?
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ateriapalvelu kotiin
Ateria ruokalassa / ravintolassa
Saattajapalvelut
Kyytipalvelut: taksi yms.
Siivouspalvelu
Pyykinpesu- ja silityspalvelu
Kotipalvelu, kodinhoito
Liikunta- ja kuntosalipalvelut
Hierojan palvelu
Kotisairaanhoitopalvelu
Lääkäripalvelu
Kampaajan, parturin palvelu
Jalkojenhoitajan palvelu
Ostan tällä hetkellä Voisin/haluaisin ostaa En todennäköisesti osta
SUURTEN IKÄLUOKKIEN TALOUDELLINEN TILANNE ON PAREMPI KUIN EDELLISILLÄ
IKÄLUOKILLA
- Yhä useammalla on yhä parempi työeläke- Yhä suurempi osa naisista on työeläke- Toisaalta yhä useampi joutuu itse kokonaan kustantamaan
erilaiset kevyet kotipalvelut ja palveluasumispalvelut kun kunnat joutuvat keskittymää kaikkein huonokuntoisimpiin
KUOLINRISKI PIENENEE
ESPOON KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEIDEN ARVIOINTIEnnusteet kuolevista per ikäryhmä
Kuolleet Kuolleet/ikäryhmäIkäryhmä 2010 2020 2040 2010 2020 20400-49 146 127 100 0,85 0,72 0,5850-54 60 57 43 3,79 3,30 2,4755-59 79 72 51 5,37 4,34 3,0460-64 115 83 56 7,70 5,92 3,6765-69 113 111 69 10,98 8,92 5,3170-74 135 201 134 20,11 16,32 10,4175-79 175 236 252 37,19 28,99 21,4280-84 221 273 419 67,26 59,05 46,9485-89 201 269 597 121,60 115,55 102,5990+ 143 235 709 226,98 222,96 222,26Yhteensä 1388 1664 2430 5,68 6,29 8,73
Espoon kaupungin ikäihmisten tarpeiden arviointi
Ennuste kuolevista/ikäryhmä
0
20
40
60
80
100
120
140
2010 2020 2040
Kuolleet/ikäryhmä
0-4950-5455-5960-6465-6970-7475-7980-8485-89
SUURTEN IKÄLUOKKIEN PALVELUKYSYNTÄÄ MUUTTUU AIEMMASTA
- Seniorit eivät tarvitse erityisiä vanhuspalveluja moneen vuoteen. Helsingissä noin 70 % yli 75-vuotiaista ei käytä kaupungin vanhuspalveluja
- Palvelukysyntä kasvaa, mutta aluksi ei kunnan palveluista. Yhä useampi haluaa ostaa ikääntyneiden kuntopalveluja, elämänlaatupalveluja ja erilaisia hemmottelupalveluja
- Kuolinriski ja todennäköisesti myös pitkäaikaissairaan-hoidon aloitusajankohta siirtyy yhä korkeampaan ikävaiheeseen
- On todennäköistä, että raskaita ja kalliita pitkäaikais-hoidon palveluja ei tulla tarvitsemaan niin paljon kuin mitä suurten ikäryhmien määrä kasvaa, mm. Espoon selvitys
- Mutta vaikka suhteellinen tarve pienenee, kasvaa ikääntyvien volyymi monessa kunnassa niin paljon, että kokonaisvaikutus voimakkaasti lisää palvelukysyntää