KANSANTERVEYS 4/2001

1

■ Pääkirjoitus:Lihakriisit eivät horjutaravitsemustaSivu 1

■ Suu- ja sorkkatautiEuroopassaSivu 2

■ Ravitsemuskertomus:teemana ruuankulutus,ravitsemustilaja eläkeikäisten ravitsemusSivu 3

■ Molekyylilääketieteenosasto muuttaaBiomedicumiin– lisäarvoa kansanterveydentutkimukselleSivu 3

■ Rokotteista johtuvienhaittavaikutusten seurantavuonna 2000Sivu 4

■ Väitöskirja-artikkeli:Kehitysvammaisten elinajanennuste ja kuolleisuusSivu 10

■ Väitöskirja-artikkeli:Antioksidanttienja elintapojen vaikutuskatkokävelyn ja vatsa-aortanvaltimopullistumanilmaantuvuuteenSivu 11

■ Peruna voi aiheuttaaallergiaa atooppiselle lapselleSivu 12

TARTUNTATAUTITILANNESUOMESSA SS. 5–8

•TartuntatautitilanneSuomessa

•Rotavirustutkimuksetuudelleen käynnissä

4/2001

TOUKOKUU 4/2001 MAJ

❏

❏

❏

❏

❏

❏

LIHAKRIISITEIVÄT HORJUTA RAVITSEMUSTA

Hullun lehmän taudin herättämät uhkakuvat ovathuolestuttaneet eurooppalaisia kuluttajia, ja monissa maissanaudanlihan kulutus on pahasti notkahtanut. Kiinnostuskasvisruokavalioihin ja esimerkiksi Saksassa luomutuotantoonon lisääntynyt turvallisiksi miellettyinä vaihtoehtoina.

Suomessa kuluttajat ovat pysyneet maltillisina. Kotimaistalihaa kysytään ja vaaditaan, mutta naudanlihan kulutus ei olemainittavasti vähentynyt. Suhtautuminen on järkevää ottaenhuomioon sen, ettei maastamme todennäköisesti tulla löytämäänhullun lehmän tautia. Epäilykset lihan alkuperästä pakottavataikaisempaa avoimemmin selvittämään tuotteen taustat,mitä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä siitä riippumatta,arvioidaanko vaarat suuriksi vai pieniksi.

Sekä hullun lehmän tauti että tuoreempi suu- ja sorkkatauti-epidemia voidaan nähdä lihan tehotuotannon ja siihen liittyvienriskinoton ja laiminlyöntien tai heikkouksien kutenlisääntyneiden eläinten kuljetusten lieveilmiöinä. Tehostettuvalvonta ja arveluttavien menetelmien karsinta lisää tuotanto-kustannuksia, ja tämä lankeaa lopulta kuluttajan maksettavaksi.Lihatuotteet tulevat kallistumaan jonkin verran, ja tämäpuolestaan vähentää lihan kulutusta pitkällä aikavälilläSuomessakin.

Ravitsemussuosituksissa painotetaan monipuolisuuttaja erityisesti viljan ja kasvikunnan tuotteiden säännöllistäkulutusta. Lihan käyttö on hiljalleen lisääntynyt Suomessaviime vuosikymmeninä eikä kulutuksen toivota enääsuurentuvan.Jo ennen viimeaikaisia kohuja naudanlihan kulutus onmaassamme pienentynyt ja korvautunut etenkin siipikarjalla,jonka tuotanto on ainakin toistaiseksi välttynyt skandaaleilta.Jos liha korvautuu tulevaisuudessa jossakin määrin viljallaja kasviksilla sekä kalalla, suunta on aivan ravitsemussuositustenlinjan mukainen.Ravitsemuksen laatu ei siten horju, vaan pysyy entisellääntai paranee sekä ruokavalion koostumuksen että tarkentuneenvalvonnan mukanaan tuoman turvallisuuden puolesta.

Antti Aro, tutkimusprofessori, KTLantti.aro@ktl.fi

KANSANTERVEYS 4/2001

2

SUU- JASORKKATAUTIEUROOPASSASuu- ja sorkkatauti on sorkkaeläintenpelätyin virustauti. Taudille on tyypillistärakkuloiden muodostuminen suuhuntai sorkkaväliin. Tauti aiheuttaavakavia tuotannon menetyksiäja vaikuttaa kansainväliseenkauppaan.Näistä aiheutuu suuriataloudellisia tappioita. Tautia esiintyyjatkuvasti suuressa osassa maailmaa,muun muassa. Aasiassa, Afrikassa,Etelä-Amerikassa, Lähi-idässäja ajoittain myös Balkanilla.EU:n alueella tautia esiintyi Kreikassavuosina 1996 ja 2000. Suu- jasorkkataudin yllättävä ilmaantuminenIsoon-Britanniaan vuoden 2001 alussa,leviäminen Manner-Eurooppaanja taudin erittäin vaikea vastustaminenantavat aihetta vastustustoimienuudelleenarviointiin.

SUU- JA SORKKATAUTIVIRUSJA DIAGNOSTIIKKA

Suu- ja sorkkataudin aiheuttaa afto-virus, joka voidaan jakaa seitsemään sero-tyyppiin (O, A, C, Asia 1, SAT 1, SAT 2 jaSAT 3). Joka serotyypissä on vielä lukuisamäärä viruskantoja, joilla on erilainen in-fektiviteetti, virulenssi ja patogeenisuus.Viruksen säilyminen ympäristössä riip-puu ph:sta ja lämpötilasta. Viruksen opti-maalinen ph on 7,2–7,6.

Taudin diagnoosi tehdään kliinistenoireiden, viruksen osoittamisen ja vasta-aineiden etsimisen avulla. Viruksenosoittamiseen käytetään yleensä nopeaaELISA-testiä ja hitaampaa viruksen kas-vatusta primaarisoluviljelmässä. Vasta-aineita etsitään yleensä virusneutralisaa-tiotestillä tai ELISA-testillä.

TAUDIN OIREETEnsimmäiset oireet todetaan yleensä

2–8 vuorokauden, joskus vasta 14 vuoro-kauden kuluttua tartunnasta. Tartunta le-viää parissa vuorokaudessa lähes kaikkiinsamoissa tiloissa oleviin sorkkaeläimiin.Suu- ja sorkkataudin tyypillisiä oireitaovat rakkulat suussa tai sorkkaväleissä.Rakkuloita voi olla myös utareissa ja veti-missä. Muita tyypillisiä oireita ovat syö-mättömyys, kuume, alakuloisuus ja alen-tunut maidontuotanto. Naudoilla oireeton yleensä helppo huomata. Niillä esiin-tyy voimakasta maiskuttelua ja syljen eri-tystä. Sioilla ja lampailla näkyvin oire onontuminen. Lampailla ja vuohilla rakkulatovat usein pieniä ja huomaamattomia jaoireet muutenkin lieviä. Aikuisissa eläi-missä suu- ja sorkkataudin aiheuttamakuolleisuus jää vähäiseksi, mutta nuorteneläinten kuolleisuus voi olla suuri. Suu-

rimmat tappiot tulevat alentuneesta mai-dontuotannosta ja huonontuneesta kas-vusta. Osa sorkkaeläimistä voi sairaudenjälkeen jäädä viruksen oireettomiksi kan-tajiksi ja toimia tänä aikana tartunnan le-vittäjinä. Lampaat voivat toimia oireetto-mina viruksen kantajina yhdeksän kuu-kautta ja naudat jopa kolme vuotta.

TAUDINLEVIÄMINEN

Tartunta voi levitä tilalle ostettujen,tartuntaa kantavien eläinten mukana taisioille kuumentamattomana tai riittämät-tömästi kuumennettuina syötettyjen, li-haa sisältävien ruokajätteiden välityksel-lä. Suolaus ja savustus eivät tuhoa suu-ja sorkkatautivirusta lihatuotteissa.Myös maitotuotteet, joita ei ole kuumen-nettu riittävästi, voivat muodostaa tar-tuntariskin.

Tilojen välillä suu- ja sorkkatautitar-tunta voi levitä paitsi elävien sorkka-eläinten ja niiden eritteiden kautta (virt-sa, uloste, siemenneste, maito), myös ih-misten ja puutteellisesti desinfioitujenkuljetusvälineiden välityksellä ja tuulenmukana. Tuuli voi levittää tartuntaa suo-tuisissa olosuhteissa jopa useiden kym-menien kilometrien päähän, sillä infek-toituneet eläimet tuottavat suuria määriävirusta aerosolina. Korkea ilman kosteus(> 60 %) ja viileä ilma suosivat tuulenkautta leviämistä.

Tartunta voi levitä tilan väen, lomitta-jien, keinosiementäjien, eläinkuljettajienja muiden tiloilla vierailevien henkilöidenvälityksellä, jos tartunnan leviämisen es-tämiseen ja tartunnalta suojautumiseen eikiinnitetä riittävästi huomiota. Eläinkulje-tusautot ovat erityisesti merkittävä riski-tekijä. Riski on erityisen suuri silloin, kunkarjanomistaja astuu eläinten perässä kul-jetusauton sisälle tai kun kuljettaja käyeläinsuojassa noutamassa eläimiä autoon.

Erityisen riskin suu- ja sorkkataudinleviämiselle Suomeen muodostavat ulko-maanmatkat, metsästysretket ja tilavie-railut maihin, joissa suu- ja sorkkatautiaesiintyy. Tilavierailuja pitäisi välttää. Ulko-maanmatkojen jälkeen tulisi välttää 2–5vuorokauden ajan käyntiä eläinsuojissakotimaassa. Vaatteet tulisi pestä ja pesunjälkeen desinfioida tai lämpökäsitellä esi-merkiksi saunassa 70 ˚C:ssa kahden tun-nin ajan.

Myös monet eläimet, jotka eivät itsesairastu suu- ja sorkkatautiin, voivat me-kaanisesti kuljettaa suu- ja sorkkatauti-virusta esimerkiksi karvoissaan, turkis-saan tai höyhenissään. Tällaisia eläimiäovat muun muassa hevoset, koirat, ketut,rotat, hiiret ja villilinnut. Tauti ei yleensätartu ihmisiin; kirjallisuudessa on kuvattu37 ihmistapausta. Potilailla on ollut kuu-metta ja ihomuutoksia. Oireet ovat olleetohimeneviä. Tapauksia on tavattu mm.laboratorioissa, joissa on käsitelty suuriamääriä viruksia ja ihmisillä, jotka ovat kä-sitelleet kliinisesti sairaita eläimiä.

TAUDINESIINTYMINEN

Suu- ja sorkkatautia esiintyy jatkuvastisuuressa osassa maailmaa, mm. Aasiassa,Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Lähi-idässäja ajoittain myös Balkanin niemimaalla.Turkissa suu- ja sorkkatautia on esiinty-nyt jatkuvasti. EU:n alueella tautia on to-dettu Italiassa 1993 ja Kreikassa 1996 ja2000. Suomessa tautia on viimeksi todet-tu 1959 kaakkoisrajan läheisyydessä kah-deksalla tilalla. Tämän jälkeen tautia eiole Suomessa todettu.

ISON-BRITANNIAN SUU- JASORKKATAUTIEPIDEMIA

Suu- ja sorkkataudin ilmaantuminen20 vuoden poissaolon jälkeen Isoon-Bri-tanniaan helmikuussa 2001 oli yllätys.Britannian epidemian alkuperänä pide-tään sioille syötettyä ruokajätettä, jonkaraaka-aineet olivat todennäköisesti peräi-sin kolmansista maista. Indeksitapaus oliruokajätettä sioille käyttävä sikatila maankoillisosassa. Tauti levisi sikatilalta lähi-seudun sorkkaeläimiin, pääasiassa lam-paisiin. Lampaat ovat olleet tärkeitä tar-tunnan levittäjiä. Lampaista vain noin vii-dellä prosentilla on ollut selviä kliinisiäoireita. Naudoilla ja sioilla sen sijaa oireetovat olleet selviä. Tauti levisi maan eriosiin pääasiassa infektoituneiden oireet-tomien lampaiden kautta. Leviämistäedesauttoivat välittäjät ja eläinten mark-kinat. Terveet mutta virusta kantavatlampaat loivat uusia tartuntapisteitä eripuolille maata. Lampaita oli myös vietymm. Ranskaan, Irlantiin, Hollantiin jaSaksaan ennen taudin toteamista.

Epidemia on levinnyt laajalle ja29.3. 2001 tapauksia oli 752 kpl Isossa-Britanniassa. Myös Ranskassa, Hollan-nissa ja Irlannin tasavallassa on todettutautia muutamilla tiloilla. Epidemianaiheuttajavirus on serotyyppiä O nimel-tään Pan-Asia. Tämä pandeeminen virus-kanta identifioitiin ensimmäisen kerranIntian pohjoisosassa 1990. Sieltä se levisiSaudi Arabiaan vuonna 1994 ja 1996Turkkiin, Bulgariaan ja Kreikkaan. Virus-tyyppi raportoitiin 1999 Kiinasta ja Tai-wanista. Pan-Asia- kanta aiheutti epide-mioita Koreassa, Japanissa , Primorskynalueella Venäjällä ja Mongoliassa sekäEtelä-Afrikassa vuonna 2000.

TAUDINVASTUSTAMINEN

Tautia voidaan vastustaa hävittämälläsairastuneet eläimet sekä niiden kanssakontaktissa olleet muut sorkkaeläimetmadollisimman nopeasti jo tilalla. Toisenavaihtoehtona on hävittää sairastuneeteläimet sekä suorittaa ns. rengasrokotuk-set tautipurkausten ympärillä. Kolmante-na vaihtoehtona on rokottaa kaikki sork-kaeläimet. Rokotteet suojaavat kliiniseltätaudilta, mutta suu- ja sorkkatautivirusvoi säilyä tartunnan jälkeen piilevänäosassa rokotettuja eläimiä. Rokotukset

KANSANTERVEYS 4/2001

3

pitäisi uusia 3–6 kuukauden välein hyvänsuojan saamiseksi, ja rokotteissa on oltavaoikea suu- ja sorkkatautiviruskanta.

Rokottaminen ja myös luopuminentaudin aktiivisesta vastustamisesta rajoit-tavat aina elävien eläinten kauppaa pit-käksi aikaa. Maailman eläintautijärjestö(OIE) luokittelee jäsenensä vapaaksisuu- ja sorkkataudista vasta 12 kuukau-den kuluttua viimeisestä tautitapauksesta,silloinkin edellyttäen että eläimet on hä-vitetty tappamalla eikä rokotteita ole käy-tetty. Jos rokotteita on käytetty, vapautu-minen tapahtuu vasta kahden vuodenkuluttua.

EU:n alueella nautojen rokottaminensuu- ja sorkkatautia vastaan lopetettiinvuonna 1991. Suu- ja sorkkatautitilannenäytti silloin hyvältä. Rokotusten loput-tua perustettiin EU:n suu- ja sorkkatauti-rokotepankki hätätilanteita varten. Senlisäksi on kansallisia rokotepankkeja jakansainvälinen suu- ja sorkkatautirokote-pankki, johon myös Suomi kuuluu. Tauti-riskin hallintaan on EU-maissa varaudut-tu myös maakohtaisin valmiussuunnitel-min. Sisämarkkinat avautuivat 1993, jaeläinten ja tavaroiden vapaa liikkuminenjäsenvaltioiden välillä lisäsi entisestäänkaikkien eläintautien leviämisen riskiä.

Suu- ja sorkkatauti on edelleen vaa-rallinen ja vaikeasti hallittava tauti kaikis-sa maissa. EU:n alueella on ryhdyttävätoimiin nykyisen kaltaisen epidemianennaltaehkäisemiseksi. Eläintautien vas-tustaminen sopii huonosti yhteen tavaranvapaan liikkumisen kanssa. EU:n tulisinopeasti käynnistää keskustelut elävieneläinten sisämarkkinakauppaa ja elintar-vikkeiden tuontia kolmansista maistakoskevien säädösten tiukentamiseksi.Myös useissa maissa käytössä olevateläinmarkkinat ja keräilykeskukset tulisikyseenalaistaa. Ruokajätteiden käyttösikojen ruokinnassa tulisi kieltää koko-naan, koska se on suuri riski eläintautienleviämisessä. ❏Liisa Sihvonen, professori,tutkimusyksikön johtajaEläinlääkintä- ja elintarvikelaitos,Virologian tutkimusyksikköliisa.sihvonen@eela.fi

RAVITSEMUSKERTOMUS 2000:

TEEMANARUOANKULUTUS,RAVITSEMUSTILAJA ELÄKEIKÄISTENRAVITSEMUSUusi ravitsemuskertomus onvalmistunut. Sarjassaan neljännenkertomuksen yleisosassa seurataanravinnonsaannin ja nyt etenkinkasviperäisen ruoan kulutuksenmuutoksia. Vuoden 2000 julkaisun

erityisteemoja ovat suomalaistenravitsemustila biokemiallistenravinnonsaannin mittareidenkertomana ja vanhusten ravitsemus.

Suomalaisten ruokatottumukset ovatmuuttuneet pääosin hyvään suuntaan.Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuson lisääntynyt ja käytettyjen rasvojen laa-tu parantunut. Ruokakoreihin lastataanentistä enemmän myös juustoa, juomia jabroilerin lihaa. Perunaa suomalaiset pis-televät entiseen tahtiin vaikkakin erimuodossa: yhä suurempi osa perunastakulutetaan erilaisina perunavalmisteina.Muutenkin suomalaiset syövät entistäpidemmälle jalostettuja elintarvikkeita.Vaikka ruoankulutuksessa tapahtuneetmuutokset ovat pääosin myönteisiä, ikä-ryhmittäiset erot huolestuttavat: nuoretja nuoret aikuiset syövät harvemmin pe-runaa, ruista, kasviksia ja hedelmiä kuinvanhemmat ikäluokat.

SELEENITILA KORJAANTUNUT,D-VITAMIINITASO HUOLESTUTTAA

Suomalaisten ravitsemustila on pää-osin hyvä. Aiemmin suomalaisia piinan-nut niukka seleenin saanti on lannoittei-den selenoinnin myötä korjaantunut, janykyisin seleenin saanti on riittävää.Myös C-vitamiini- ja folaattitila on valta-osalla väestöä hyvä. Rautavarastot ovatlapsilla, nuorilla ja miehillä riittäviä, muttaosa hedelmällisessä iässä olevista naisistakärsii matalista hemoglobiinitasoista.

D-vitamiinitilanne sitä vastoin onheikko. Vitamiinin saanti ravinnosta eiyllä suositellulle tasolle ja talvisaikaanplasmasta mitatut D-vitamiinipitoisuudetovat matalia. Tärkein D-vitamiinin lähdeon kala, joka kahdesti viikossa nautittu-na turvaisi useimmille koko viikon D-vi-tamiinin saannin. Koska monet varsin-kin nuorista suomalaisista syövät vainharvoin kalaa, tarvitaan muita toimia D-vitamiinin saannin parantamiseksi. Näitätoimia työstetään parhaillaan viran-omaistaholla.

Myös liikakiloja suomalaisille on ker-tynyt huolestuttavasti: yli 55-vuotiaistajoka kolmas on lihava. Nykyään erityisestieläkeiän kynnyksellä olevat miehet januoret aikuiset ovat selvästi pulskempiakuin ennen. Myös lapsilla ja nuorilla liha-vuus on sangen yleistä.

Suomalaisten ravitsemustilan ongel-mat ovat suurelta osin ratkaistavissa ra-vitsemussuositusten mukaisilla ruoka-valion muutoksilla. Suositusten mukai-nen ruokavalio painottuu kasviperäisiinruokiin siten, että viljavalmisteet ja peru-na muodostavat ruokavalion perustan.Niiden käyttöä olisikin syytä lisätä.Myös kasvisten, hedelmien ja marjojenkulutuksessa on lisäämisen varaa. Run-sas viljavalmisteiden, perunan ja kasvis-ten kulutus takaa riittävät folaattivaras-tot. Hedelmien, marjojen ja kasvistenkäyttö puolestaan turvaa riittävän C-vita-miinin saannin.

ELÄKEIKÄISTEN RAVITSEMUSHYVÄLLÄ MALLILLA

Kotona asuvien eläkeläisten ravinnon-saanti ei juuri poikkea työikäisistä. Hiili-hydraattien ja kuidun saanti saisi ollarunsaampaa ja kovan rasvan saanti vähäi-sempää. Vitamiinien ja kivennäisaineidensaanti on suosituksiin nähden hyvällä ta-solla, ainoastaan folaatteja eläkeikäisetsaavat niukasti ja suolaa liian runsaasti.

Iäkkäiden ruoankulutus on muuttu-nut samaan tapaan kuin nuoremmilla.Ruoanlaitossa käytetään sekä voita ettäkasviöljyä, mutta vain harva levittää voitaleivälleen. Myönteistä on myös tummanleivän suosio ja kasvisten käytön yleisty-minen. Yksin asuvien vanhusten ruoan-kulutus ei juuri poikkea muiden saman-ikäisten ruokatottumuksista. ❏Marjaana Lahti-Koski, KTL(09) 4744 8759, marjaana.lahti-koski@ktl.fiAnnamari Kilkkinen, KTLLähde: Marjaana Lahti-Koski, Annamari Kilkki-nen. Ravitsemuskertomus 2000. KTL:n julkaisujaB1/2001. Julkaisu löytyy sähköisenä versiona(PDF) osoitteesta http://www.ktl.fi/ravitsemus.

MOLEKYYLI-LÄÄKETIETEENOSASTO MUUTTAABIOMEDICUMIIN– LISÄARVOAKANSANTERVEYDENTUTKIMUKSELLEKansanterveyslaitoksen Molekyyli-lääketieteen osasto äskettäin muuttanutupouuteen Biomedicumiin Meilahdensairaalan viereen. Miksi tällainen siirto,miksi merkittävä osa KTL:n molekyyli-tason perustutkimuksesta kansantautiensyiden ja etenemisen ymmärtämiseksimuuttaa pois KTL:n ”kotikampukselta”?Pohjimmiltaan tämä talon johdon jatutkijoiden huolella pohtima ja pitkäänvalmisteltu muutto heijastaa omaltaosaltaan muutosta biolääketieteentutkimuksessa ylipäätään.

Perimän kartoitushankkeet niin ih-misen kuin muidenkin lajien kohdallaovat tuottaneet tilanteen, jossa on mah-dollista koko perimän laajuudella tarkas-tella ihmisen tautien molekyylitasontaustaa ja tautitilaan johtavia elimistönprosesseja. Tämä vaatii aivan uusia tie-dollisia ja menetelmällisiä valmiuksia jatäysin uusia tutkimusstrategioita. Uudenlähestymistavan omaksuminen on elin-tärkeää juuri kansanterveyden ja kansan-tautien tutkimustyössä.

POIKKITIETEELLISTÄYHTEISTYÖTÄ

Suhteellisen lyhyessä ajassa on siir-rytty hyvin rajallisesta mahdollisuudesta

KANSANTERVEYS 4/2001

4

jatluu sivulla 9

lähestyä perimän osuutta kansantaudeissalähes rajattomiin mahdollisuuksiin kokoperimän analysoinnissa. Periaatteessa jolähiaikoina tutkijoilla on tieto jokaisengeenin rakenteesta ja DNA-siruja käyt-täen välineet mitata kaikkien geenien toi-mintaa koronaaritaudin eri vaiheissa. Val-mistunut perimän sekvenssitieto on tois-taiseksi vain suuri määrä informaatiotatietokannoissa. Teknologian kehittymisenansiosta tutkimuksella on nyt kuitenkintarkat välineet kerätä eri tautien perimäninformaatiota.

Toistaiseksi käsitys siitä, miten tämäinformaatio muutetaan todelliseksi tie-doksi ja ymmärrykseksi tautiprosesseista,on kuitenkin vielä hyvin pinnallinen. Peri-män massiivisen informaation jalostami-nen tiedoksi vaatii täysin uusien lähesty-mistapojen ja menetelmien hallintaa.Käytännön tasolla tämä tarkoittaa erilai-sen taustan omaavien tutkijoiden yhteis-työtä poikki entisten erikoisalojen jaosaamisalueiden. Lääketieteen ja biolää-ketieteen tutkimuksessa on tapahtumas-sa sama murros kuin fysiikassa ja elektro-niikassa vuosia tai vuosikymmeniä sitten:suuret osaamiskeskukset ovat ainoa vaih-toehto kerätä riittävä kriittinen massa, eliriittävän suuri tutkijajoukko ja menetel-mällinen osaaminen selvittämään tervey-den ja sairauden suuria kysymyksiä.

BIOMEDICUMISTAOSAAMISKESKUS

Biomedicumiin syntyy osaamiskes-kus, jolle on vain muutama vertailukoh-de koko Euroopassa. Meilahden sairaa-lan kliiniset huippuosaajat, Helsingin yli-opiston lääketieteellisen tiedekunnan pe-rustutkimuksesta vastaavien laitostensolu- ja molekyylibiologit, Folkhälsaninvahva geneettinen tutkimus ja KTL:n mo-lekyylilääketieteen erityisosaaminentuottavat kokonaisuuden, joka on enem-män kuin osiensa summa. Biomedicuminkaltaisessa yksikössä tautien syitä, diag-nostiikkaa ja uusia hoitoja voidaan tutkiaperimän kartoitushankkeen kaikkia he-delmiä ja laajaa osaamista hyödyntäen.Näin saadaan uusinta tietoa tuotetuksinopeimmin ja edullisimmin kansalaistenja päättäjien käyttöön. Kansainvälinenkilpailukykymme kansantautien tutki-muksessa on säilytettävissä vain tehostu-neen yhteistyön avulla eri alojen tutkijoi-den välillä yli laitos- ja ministeriörajojen.

Etulinjan biolääketieteen tutkimuson muuttumassa suurten yksiköiden tut-kimukseksi osittain tarvittavien tutkimus-välineiden vuoksi. Biomedicumiin keski-tetty sairauksien molekyyli- ja solutasontutkimus mahdollistaa yhteisten kalliidenlaitteiden hyödyntämisen. Sekvenointiyk-sikkö, biosiruyksikkö ja vaikkapa solujentarkasteluun soveltuva kallis erikoismik-roskooppi palvelevat kaikkia Biomedicu-min tutkijaryhmiä. Suuria investointejavaativat laitteet ja ennen kaikkea niidenkäyttämiseen tarvittava tietotaito ja osaa-

minen voidaan hankkia yhdessä, ja hoi-taa myös laitteita käyttävän henkilökun-nan jatkokoulutus yhteisin varoin. Pe-riaatteessa päästään parempiin tuloksiinhuokeammalla kuin kaikkien yksiköidenhuolehtiessa vain itsestään.

YKSIKÖIDENVUOROPUHELUNSUJUVUUS TAATTAVA

Tilojen vapautuessa Kansanterveys-laitoksen kotikampukselta Mannerhei-mintie 166:een syntyy puolestaan epide-miologien ja kansanterveystieteen osaa-miskampus, kun laboratoriotilat remon-toidaan epidemiologien ja tilastotieteenhuippuosaajien käyttöön. Heidänkin toi-mimisensa yhä suuremmissa yksiköissäon täysin välttämätöntä, niin monenlaistaosaamista biomatematiikassa, epidemio-logiassa, genetiikassa ja bioinformatii-kassa vaaditaan pyrittäessä ymmärtä-mään geenien ja ympäristön vuorovaiku-tusta tai yksilöiden välisiä eroja kansan-tautien synnyssä ja tautiprosessien etene-misnopeudessa.

Hyötyä saadaan siis myös kotikam-puksen kannalta. Hyvin sujuva vuoropu-helu KTL:n eri yksiköiden välille on kui-tenkin taattava sujuvien verkkoyhteyksientai vaikkapa pikkubussilinjan avulla, si-jaitsivatpa yksiköt sitten Mannerheimin-tiellä tai Haartmaninkadulla. Osa KTL:nmenestystarinasta on tiukasti sidoksissajuuri tähän ainutlaatuiseen vuoropuhe-luun molekyylitason menetelmien ja väes-töaineistojen asiantuntijoiden välillä. Täs-tä menestystekijästä ei ole varaa luopua.

Uudet rakenteelliset ratkaisut tutki-musympäristössä ovat monista hanka-luuksista huolimatta uskomaton mahdol-lisuus uusiutua ja innostua uuden tiedontuottamisen haastavalla taipaleella.Uusien kollegoiden kohtaaminen käytä-väkeskusteluissa tai kahvilassa, työpöy-dän ikkunasta avautuma uusi näkymä taiuudelta tuoksuva laboratorio antavat pot-kua arjen työhön. Molekyylilääketieteenosaston muutto Biomedicumiin ja KTL:nemokampuksen alkava remontti antavatuusia eväitä huipputason asiantuntemuk-sen ja osaamisen kehittämiseen. ❏Leena Palotie, professoriMolekyylilääketieteen osasto, KTLja Helsingin yliopistoleena.palotie@ktl.fi

ROKOTTEISTAJOHTUVIENHAITTAVAIKUTUSTENSEURANTAVUONNA 2000Kansanterveyslaitoksen rokoteosastorekisteröi tietokantaan sekä lainedellyttämät vakavat ja odottamattomatrokotusten haittavaikutukset että myöstavanomaisia haittavaikutuksiarokottajien ja neuvoloiden neuvonnantaustatiedoksi. Seuranta perustuurokotetun tai hänen huoltajansahenkilökohtaiseen suostumukseen.

Vuonna 2000 rokoteturvallisuuslää-käri käsitteli 492 haittavaikutusilmoitusta.Määrä on suunnilleen sama kuin edel-lisenä vuonna. Vakavia haittoja raportoi-tiin 33. Lasten ja nuorten yleisen roko-tusohjelman mukaisia rokotuksia anne-taan Suomessa vuosittain yli miljoonaannosta.

Kansanterveyslaitokselle ilmoitet-tavat vakavat ja tavanomaiset rokottei-den haittavaikutukset on lueteltu taulu-kossa 1. Kliinisen rokoteyksikön rokote-turvallisuuslääkäri käsittelee kaikki hait-tavaikutusilmoitukset yksilöllisesti. Tie-tokantaan tallennetaan yksityiskohtaisettiedot rokotustapahtumasta, sitä seuran-neista oireista, aikaisemmista rokotus-reaktioista sekä rokotetun mahdollisistaperussairauksista. Kopiot rokotusreak-tiota koskevista sairauskertomuksistatai lääkärin konsultaatioista on syytä liit-tää haittavaikutusilmoituksen mukaanpalvelun nopeuttamiseksi.

Jokaisesta ilmoituksesta annetaankirjallinen palaute, jossa otetaan kantaarokotuksen ja ilmoitetun reaktion väli-seen syy-yhteyteen sekä annetaan suosi-tukset jatkorokotusten suhteen. Palaut-teessa on myös rokotetta ja oiretta kos-kevat yhdenmukaiset kirjallisuusviitteet.

Rokoteosaston Kliininen yksikköedistää ja seuraa rokoteturvallisuuttamyös rokotusneuvonnan avulla. Rokote-osaston neuvontapuhelinnumerossa(09) 4744 8243 terveydenhoitajat vastaa-vat kysymyksiin mm. rokotuksiin liitty-vistä haitoista arkisin klo 9–12. Neuvontatoimii eräänlaisena tietopankkina ensisi-jassa rokottajille, mutta tarvittaessa myösrokotettaville tai heidän vanhemmilleen.

PALJON ILMOITUKSIA– VÄHÄN VAKAVIAHAITTAVAIKUTUKSIA

Vuonna 2000 Kansanterveyslaitok-selle ilmoitettiin yhteensä 492 rokote-haittavaikutusta (taulukko 2). Yleisim-min haittatapahtumia raportoitiin kol-moisrokotteen (hinkuyskä-kurkkumätä-

KANSANTERVEYS 4/2001

5

TARTUNTATAUTITILANNE SUOMESSARAPORTOIDUT MIKROBILÖYDÖKSET

UUTISIA MAAILMALTA

Kalikivirus on aiheuttanut lopputalvellaja alkukeväästä vatsatautiepidemioitaympäri Suomea. Influenssatapauksetovat vähentyneet maaliskuussa selkeästi.Lapissa on tutkittu vatsatautitapauksialöytämättä niille yhteistä alkuperää.Kaakkois-Suomessa on yhdistetty EHEC-tapauksia kebablihaan.

HENGITYSTIEPATOGEENITInfluenssa A alkoi selkeästi lannistua

maaliskuussa. Helmikuussa 2001 tartunta-tautirekisteriin ilmoitettiin vielä 452 in-fluenssa A -tapausta ja 22 influenssa B-tapausta sekä 171 pikatestillä saatua in-fluenssadiagnoosia, joissa influenssantyyppi ei ole selvillä. Tammikuuhun ver-rattuna määrä oli nousussa. Kuitenkinmaaliskuussa ilmoitettiin enää 89 influens-sa A-tapausta ja 40 pikatestillä saatua in-fluenssadiagnoosia. Sen sijaan influenssaB-tapauksia ilmoitettiin 53, eli enemmänkuin helmikuussa tai viime vuonna sa-maan aikaan.

RS-virusinfektiot ovat olleet lisäänty-mään päin jo helmikuusta lähtien, ja suun-ta jatkunee. Tälle virukselle on ainakinSuomessa ominaista lievähköjen kevätepi-demioiden esiintyminen parittomien vuo-sien kevättalvella ja suurempi epidemia-huippu seuraavassa vuodenvaihteessa.Potilaat ovat enimmäkseen pikkulapsia,joilla on eriasteisia, usein vakaviakin,hengitystietulehduksia.

Helmikuussa hoidettiin yksi ulkomail-ta saatu legionelloosi. Diagnoosi tehtiinkliinisen kuvan ja positiivisen virtsan anti-geeniosoituksen perusteella.

SUOLISTOPATOGEENITKalikivirus on aiheuttanut laajahkoja

vatsatautiepidemioita mm. Kiteellä jaMikkelissä. Toistaiseksi epidemioita eiole liitetty vesi- tai ruokakontaminaatioon.Virus leviää tehokkaasti myös suoraanihmisestä ihmiseen.

EHEC-BAKTEERI KEBABLIHASSAKaksi 15–20-vuotiasta nuorta sairastui

veriripulitautiin kuukauden välein helmi-maaliskuussa Kaakkois-Suomessa. Mo-lemmilta löydettiin ulosteesta EHEC-ryh-män bakteeri. Kummankaan suolitulehdusei johtanut sairaalahoitoon. Sairastuneetolivat ruokailleet kebab-ravintoloissa, en-simmäinen sairastunut Loviisassa ja toi-nen Kotkassa.

Molemmat kebab-ravintolat käyttivätsaman hollantilaisen laitoksen valmista-maa pakastettua kebab-lihaa. Kahdessa li-haerässä todettiin eläinlääkintä- ja elintar-viketutkimuslaitoksessa EHEC -bakteeriE. coli O157.

Kotkassa sairastuneelta löydettiin sa-maa alatyyppiä oleva E. coli O157. -bak-teerikanta kuin lihasta. Loviisassa sairas-tuneen EHEC-bakteeri oli eri tyyppiä, jotaei toistaiseksi ole löytynyt lihasta. Yllämainittuun tartuntalähteeseen liittyviämuita tapauksia ei ole havaittu.

Valvontaviranomaiset ovat asettaneetjäljellä olevat samasta lähteestä olevatlihaerät elintarvikelain nojalla myynti-kieltoon.

VATSATAUTIA LAPISSALapissa ilmeni maaliskuussa Kemijär-

ven alueella vatsatautiepidemia. Helmi-kuussa paikallisessa Valio Oy:n meijerissäon ollut kaivoveden laatuongelma. Näidenkahden asian syy-yhteyttä on selvitettypaikallisten ja läänin viranomaisten,Elintarvikeviraston, Kansanterveyslaitok-sen sekä Eläinlääkintä- ja elintarviketutki-muslaitoksen yhteistyönä.

Helmikuun 20. päivä havaittiin ValionRovaniemen tehtaalla, että maitoputkienhuuhteluvesi oli kontaminoitunut jäteve-dellä. Huuhteluvedestä löytyi E.colia jakoliformisia bakteereja, mutta ei kaliki-virusta. Meijerin omavalvontanäytteissäeri tuotteissa todettiin kohonneita koko-naisbakteeripitoisuuksia. Yhdestä jo jake-luun menneestä kermapurkista löytyirunsaasti Bacillus-lajin bakteeria. Tätäbakteeria ei kuitenkaan löytynyt potilas-näytteistä tai Valion omavalvontanäytteis-tä. Löydöksen vuoksi kermatuotteet ve-dettiin pois markkinoilta ja vesijohtoput-ket Valiolla sokkikloorattiin. Valion oma-valvontanäytteet ovat olleet maaliskuunalusta lähtien moitteettomia.

Rovaniemen terveyskeskuksissa vat-saoireisia tutkittiin tehostetusti kontami-naatiotapahtuman vuoksi. Kahdeksannäytettä lähetettiin virustutkimuksiin.Näistä kolmesta löytyi kalikivirus, geno-tyyppi 2. Noin kahdenkymmenen oirei-sen ulostenäytteistä ei löytynyt patogee-nisia bakteereja.

Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin ilma-torjuntarykmentissä, jossa käytetään Va-lion tuotteita tai Sodankylän jääkäriprikaa-tissa, jossa käytetään Ingmanin tuotteita,ei ole ollut tavallista enempää vatsatautia.

Kemijärvellä syntyi mahdollisesti ra-vintovälitteinen vatsatautiepidemia lounas-ravintolassa käyneiden keskuudessamaaliskuun alussa. Yhden sairastuneenulosteesta eristettiin kalikivirus, geno-tyyppi 1. Ulostenäytteistä ei kasvanut ta-vallisimpia vatsatauteja tai ruokamyrkyt-yksiä aiheuttavia bakteereita.

Lounasravintolassa käyneiden kes-kuudessa tehdyn kyselyn perusteella(51 haastattelulomaketta) vatsaoireet

eivät olleet yhteydessä mihinkään tiet-tyyn ruokalajiin, eivät myöskään maito-tuotteisiin.

Tähän mennessä tehdyissä tutkimuk-sissa ei ole ilmennyt, että Kemijärven vat-satautiepidemialla ja Valion meijerin on-gelmalla olisi ollut epidemiologisesti sel-keää yhteyttä.

VERI- JA LIKVORLÖYDÖSTENMIKROBIT

Helmi-maaliskuussa tartuntatautire-kisteriin ilmoitettiin yhdeksän invasiivistameningokokkitapausta. Yksi sairastuneis-ta oli upinniemeläinen varusmies, jonkameningokokkitaudin seroryhmä oli B.

Eteläisessä Afrikassa on sairastunutkoleraan jo 70 000 ihmistä viime elokuunjälkeen. Kolerabakteeria on löytynyt mm.useista alueen joista. Koleran ehkäisyssätärkeintä on hyvä hygienia. Koleraroko-tetta suositellaan pitkäksi aikaa endeemi-selle alueelle ja huonoihin hygieniaoloihinmatkustaville.

Afrikan meningiittivyöhykkeellä, jokaulottuu viiteentoista maahan SenegalistaEtiopiaan, asuu 300 miljoonaa ihmistä.Meningiittiepidemioita esiintyy marras-kuun lopun ja kesäkuun välisinä aikoina.Nyt käynnissä olevissa epidemioissa ai-heuttajina on ollut yleensä meningokokinseroryhmä A Tapauksia on ollut varsin-kin Tsadissa, Beninissä, Etiopiassa, Bur-kina Fasossa, Keski-Afrikan tasavallassaja Gambiassa, joissa sairastuneita on olluthuhtikuun alkuun mennessä noin 23 000,kuolleisuus 5–18 %. Laajat rokotuskam-panjat ovat käynnissä näissä maissa.

Brasiliassa on meneillään keltakuume-epidemia. Epäiltyjä tapauksia on 48 maa-liskuun puoleenväliin mennessä. Brasi-liaan matkustaville suositellaan annetta-vaksi keltakuumerokotus.

Neljällä Tansanian Serengetin luon-nonpuistossa vierailleella eurooppalaisellaturistilla on diagnostisoitu trypanosomi-aasi (unitauti). Parasiittitauti leviää tse-tse-kärpästen välityksellä ja sen hoidossakäytetään pentamidiinia ja suramiinia.

Ruotsalaiset ovat kiinnittäneet huo-miota puutiaisenkefaliittitapausten (TBE)kaksinkertaistumiseen maassaan. Vuon-na 2000 Ruotsissa diagnostisoitiin 134TBE-tapausta. Sama kehitys on nähtävis-sä Suomessa, vuonna 1999 tartuntatauti-rekisteriin ilmoitettiin 14 TBE-tapausta javuonna 2000 jo 41. ❏Terhi Heinäsmäki, KTL(09) 4744 8670, terhi.heinasmaki@ktl.fi

KANSANTERVEYS 4/2001

6* Sis./inkl. B. burgdorferi, B. garinii, B. afzelii** Yhteensä = tapaukset vuoden alusta joulukuun loppuun

RAPORTOIDUT MIKROBILÖYDÖKSET / VALTAKUNNALLINEN TARTUNTATAUTIREKISTERIRAPPORTERADE MIKROBFYND / RIKSOMFATTANDE REGISTER ÖVER SMITTSAMMA SJUKDOMAR

Lokakuu marraskuu Joulukuu Yhteensä ** Tammikuu HelmikuuOktober November December Totalt Januari Februari2000 1999 2000 1999 2000 1999 2000 1999 2001 2000 2001 2000

HENGITYSTIEPATOGEENIT / LUFTVÄGSPATOGENER

Klamydia (C. pneumoniae) 19 23 33 33 12 33 291 198 36 22 11 36Mykoplasma (M. pneumoniae) 95 16 107 44 110 35 740 224 142 37 81 38Pertussis 40 73 63 119 60 99 839 917 52 62 38 75Adenovirus 37 42 55 56 31 52 451 466 37 35 35 53Influenssa A -virus 1 0 16 2 49 328 1 471 1 426 293 880 526 430Influenssa B -virus 1 0 0 0 1 10 41 145 25 8 31 2Parainfluenssavirus 21 3 24 33 29 34 263 164 35 22 37 14RSV (respiratory syncytial virus) 14 23 14 74 18 230 1 889 1 345 67 360 74 705SUOLISTOPATOGEENIT / TARMPATOGENER

Salmonella 242 249 258 270 211 319 2 624 2 801 260 183 199 187Shigella 10 8 12 5 9 3 75 70 19 6 19 4Yersinia 51 31 49 80 40 30 641 634 54 69 28 43Kampylo 275 298 285 248 241 215 3 527 3 303 258 191 196 191EHEC 3 1 0 3 0 3 17 32 0 0 1 0Kalikivirus 1 6 7 6 6 7 367 167 15 40 9 72Rotavirus 10 17 17 24 39 41 1 437 1 029 69 63 103 195Giardia 22 14 13 15 20 21 221 283 22 14 9 21Ameba (E.histolytica) 6 6 11 10 6 13 97 112 3 9 1 14HEPATIITTIPATOGEENIT / HEPATITPATOGENER

Hepatitis A -virus 3 1 5 3 5 6 51 39 4 2 6 4Hepatitis B -virus 40 53 27 38 25 62 527 559 32 55 19 57Hepatitis C -virus 135 143 143 173 112 168 1 697 1 686 147 155 116 159SUKUPUOLITAUTIPATOGEENIT / KÖNSSJUKDOMSPATOGENER

Klamydia (C. trachomatis) 1 100 929 1 085 998 874 836 11 73110 660 1 184 888 890 923HI-virus 13 17 9 10 12 15 146 143 14 18 15 18Gonokokki 18 21 23 26 23 26 271 243 25 23 23 23Syfilis (T. pallidum) 20 9 10 12 12 14 198 116 8 14 16 15VERI- JA LIKVORIVILJELYLÖYDÖKSET / BLOD- OCH LIKVORODLINGSFYND

Pneumokokki (S. pneumoniae) 60 41 52 52 63 38 601 568 53 79 69 47A-streptokokki (S. pyogenes) 7 6 8 5 9 10 116 116 8 14 8 12B-streptokokki (S. agalactiae) 15 13 15 22 10 15 157 154 13 8 11 14Meningokokki 3 2 4 5 4 1 48 54 4 5 6 5RESISTENTIT BAKTEERIT / RESISTENTA BAKTERIER

Enterokokit (VRE) 1 5 0 2 0 1 38 31 0 6 1 14MRSA 18 10 36 26 11 18 261 211 20 22 11 11Pneumokokki (PenR) 4 1 2 1 8 7 64 60 5 10 13 4MUITA MIKROBEJA / ÖVRIGA MIKROBER

Borrelia* 136 54 114 35 55 9 895 350 54 28 33 25Tularemia 67 7 12 5 7 4 917 87 2 0 0 1Tuberkuloosi (M. tuberculosis) 33 27 37 39 24 48 447 470 27 34 14 39Echovirus 0 1 0 0 1 0 11 18 1 1 0 0Enterovirus 144 10 29 15 6 21 260 103 18 4 13 2Parvovirus 13 6 18 15 8 13 224 191 49 16 32 9Puumalavirus 79 267 61 314 65 337 774 2 300 43 116 10 87Malaria 2 2 3 4 4 1 38 27 4 5 3 3

Tuoreimmat tiedot: http://www.ktl.fi/ttr

KANSANTERVEYS 4/2001

7

ROTAVIRUSROKOTE-TUTKIMUKSETUUDELLEENKÄYNNISSÄRhesusrotavirukseen pohjautuvaoraalinen rotavirusrokote(RotaShield®, Wyeth Lederle) vedettiinpois käytöstä USA:ssa lokakuussa 1999kun oli käynyt ilmi, että rokotukseenliittyi suolentuppeuman riski.Vaikka riskin olemassaolo on kiistaton,arviot sen suuruudesta vaihtelevateikä rokotuksen jälkeisen suolen-tuppeuman syntymekanismia tunneta.Parhaillaan tutkitaan ihmisenrotavirukseen ja vasikan rotavirukseenpohjautuvia oraalisia rotavirus-rokotteita. Lähtökohtana on olettamus,että ne käyttäytyvät ihmisessäbiologisesti eri tavalla kuinrhesusrotavirus eivätkä aiheutasuolentuppeumaa.

Kansanterveys-lehden numerossa9/1999 kerrottiin, miten lupaavasti alka-nut lasten yleinen rotavirusrokotus kes-keytyi USA:ssa kun heinäkuussa 1999 olikertynyt selviä viitteitä siitä, että rhesus-rotavirusrokotteen antamisen jälkeenlapsilla oli esiintynyt suolentuppeuma-tapauksia. Siihen mennessä vajaa miljoo-na lasta oli saanut ainakin yhden annok-sen rokotetta, ja osa oli ehtinyt saadakaksi tai kolme annosta. Suosituksena oliollut antaa oraalinen rotavirusrokote 2, 4ja 6 kuukauden iässä, mutta ensimmäisiärokotuksia annettiin myös paljon vanhem-mille lapsille. Epäilyn herättyä rotavirus-rokotukseen mahdollisesti liittyviä suolen-tuppeumatapauksia etsittiin aktiivisesti.Niitä löydettiin 102.

ROKOTEPOIS MARKKINOILTA 1999

Käytännön johtopäätökset olivat sel-vät: rokotteen valmistaja Wyeth Lederleveti RotaShield®-rokotteen pois markki-noilta lokakuussa 1999, ja viranomaistentehtäväksi jäi todeta tapahtunut. AdvisoryCommittee on Immunisation Practices(ACIP) perui suosituksen yleisestä las-ten rotavirusrokotuksesta 22.10.1999.Monia kysymyksiä jäi kuitenkin ilmaan.Joidenkin mielestä ACIP:n reaktio – niinperusteltu kuin se olikin – oli liian radi-kaali, koska se keskeytti myös rhesusro-tavirusrokotteen tutkimukset kehitys-maissa, ja samalla siirsi yhä kauemmastulevaisuuteen mahdollisuutta ehkäistärokotuksin rotavirusripuliin liittyviä kuo-lemantapauksia (500–600 000 vuosittain)kehitysmaissa. On selvää, että monissamaissa rhesusrotavirusrokotteeseen liit-tyvä suolentuppeumariski on paljon pie-nempi kuin riski kuolla rotavirusripuliin.

RISKIN SUURUUSEI YKSISELITTEINEN

Suolentuppeumariskin suuruus on-kin ollut vaikeasti määriteltävä asia.Aluksi ilmoitettiin, että riski olisi 1:4300rokotettua lasta. Äskettäin ilmestyneessäraportissa (NEJM 2001;344:564) esite-tään eri menetelmillä saadut kaksi lukua;1:4670 ja 1:9474. Artikkelin kirjoittajat ar-vioivat, että jos kaikki lapset olisivat saa-neet RotaShield®-rokotteen, olisi suolen-tuppeumien esiintyminen lisääntynyt28 prosenttia taustaan verrattuna. Tois-ten arvioiden mukaan riski voisi olla niin-kin pieni kuin 1:12000 rokotusta. Suo-meen sovellettuna tämä merkitsisi noin5–6 tapausta vuodessa, jos rhesusrotavi-rusrokote olisi annettu kaikille lapsille.

Suomessa suolentuppeuman luonnol-linen esiintyminen lapsilla on n. 1:2500/vuosi; tapausten määrä on ollut keski-määrin 24 (vaihtelu 15–32) vuodessa.Rhesusrotavirusrokote kaikille lapsilleannettuna olisi siten nostanut tapaustenmäärän vuosivaihtelun ylärajalle.

Tutkimusraportin mukaan rotavirus-rokotuksen jälkeinen suolentuppeuma-riski kohdistui erityisesti ensimmäisenrokotuskerran jälkeisiin päiviin 3–14, jol-loin riski oli n. 30-kertainen taustaan ver-rattuna. Kriitikot ovat tästä huomautta-neet, että ehkä rokotus vain siirsi aiem-maksi suolentuppeuman esiintymisenlapsilla, joilla oli siihen muutenkin taipu-mus. Jos näin olisi, suolentuppeumienkokonaismäärä ei olisi lainkaan lisäänty-nyt; tämän kysymyksen lopullinen selvi-tys on vielä kesken. Tutkimuksessa ha-vaittiin edelleen, että rokotuksen jälkei-nen suolentuppeuma oli yleisempi pojilla(60 %), mutta niin on suolentuppeumamuutenkin. Muita riskitekijöitä USA:ssaolivat rotu (African tai Hispanic), äidin al-hainen koulutustaso ja pitkään jatkunutkiinteiden ruokien antaminen. Rintaruo-kinta näytti suojaavan suolentuppeumaltaosittain.

SUOLENTUPPEUMARISKIVAIN RHESUSROTAVIRUKSELLA?

Ihmisen rotavirusta ei ole yleensä lii-tetty suolentuppeuman esiintymiseen,vaikka muita virusinfektioita on. Aikai-semmissa tutkimuksissa suolentuppeu-man mahdollisina etiologisina tekijöinäon pidetty adenovirus- ja ehkä enterovi-rusinfektioita, mutta ei rotavirusta. Kysy-mys kuuluukin, onko rhesusrotavirustässä suhteessa poikkeuksellinen vaikoskeeko suolentuppeumariski muitakinsuun kautta annettavia eläviä rotavirus-rokote-ehdokkaita.

Rhesusrotavirusrokote onkin varsinerikoinen. Suomalaisilla lapsilla se osoit-tautui hyvin reaktogeeniseksi: ensimmäi-sen rokotuskerran jälkeen 30 % lapsistasai kuumereaktion, joka vajaalla prosen-tilla oli niin raju, että se johti lääkärissä-käyntiin. Sen sijaan ripulia rhesusrota-virus ei aiheuttanut rokotetuilla lapsilla,

mikä viittaa ihmisrotaviruksesta poik-keaavaan viruksen leviämiseen elimis-tössä. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä liit-tyykö rokotteen jälkeinen välitön reakto-geenisuus, erityisesti kuumereaktio, suo-lentuppeumariskiin, mutta tämä on uskot-tavan tuntuinen hypoteesi. Ajatuksenaon, että kuumereaktio ja ehkä paikallinensuoliston imusolmukkeiden suurentumi-nen saattaisivat myötävaikuttaa suolen-tuppeuman syntyyn. Vähemmän reakto-geeniset rotavirusrokotteet eivät ehkä ai-heuttaisikaan suolentuppeumaa, aina-kaan yhtä herkästi.

TUTKIMUSAKTIVOITUNUT JÄLLEEN

Ensijärkytyksen jälkeen rotavirusro-kotetutkimus on vahvasti aktivoitunutuudelleen. Tehokasta ja turvallista rota-virusrokotetta tarvitaan sekä kehittyneis-sä että kehitysmaissa. Suomessa keski-määrin 1 800 lasta vuosittain joutuu sai-raalahoitoon rotavirusgastroenteriitinvuoksi. Tiedetään, että suun kautta annet-tava rotavirusrokote estää 90–100 % näis-tä tapauksista, ja varsin pitkälle voidaansanoa, että suojateho ei paljon vaihteleeri rokotteiden välillä. Rokotteen turvalli-suus on noussut keskeiseksi tekijäksi.

Koska ihmisen rotaviruksen ei tiedetäaiheuttavan suolentuppeumaa, tuntuuluonnolliselta ajatella, että humaanirota-viruksesta johdettu heikennetty rokote-kanta olisi myös tässä suhteessa turvalli-nen. Humaanirotavirusrokotteen (kanta89-12, valmistaja GSK) kohdalla on me-neillään faasi II tutkimus Suomessa. Ro-kotteen reaktogeenisuus on selvästi vä-häisempi kuin rhesusrotavirusrokot-teen, mutta turvallisuudesta suolentup-peuman suhteen ei tässä vaiheessa voisanoa mitään.

Vasikanrotaviruspohjaisia rokotteitaon tutkittu Suomessa jo 1980-luvulta läh-tien, ja niille on aina ollut ominaista hy-vin pieni haittavaikutusten määrä. Vasi-kan rotaviruskannasta WC3 on kehitettyhuman-bovine reassortantti rokote, jossaon ihmisen rotaviruksen pinta-antigeeni-rakenteet (sekä VP7 että VP4) mahdolli-simman kattavasti edustettuina. Rokot-teen valmistaja (Merck) haluaa selvittäätämän ”Pentavalent” rokotteen turvalli-suuden laajalla, n. 60000 lasta käsittävällätutkimuksella. Tutkimuksesta puolet teh-dään USA:ssa ja puolet Suomessa. Suo-men osalta tutkimus on juuri käynnisty-nyt n. 15 suurella paikkakunnalla, ja tut-kimusta on tarkoitus jatkaa vuoteen 2003asti. Tutkimusta koordinoi Tampereenyliopisto. ❏Timo Vesikari, Tampereen yliopisto,Lääketieteen laitostimo.vesikari@uta.fi

KANSANTERVEYS 4/2001

8

TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSI

MITEN SELVITÄNELINTARVIKE-JA VESIVÄLITTEISTÄEPIDEMIAA?19.–23.11.2001 Tuusula,Puolustusvoimien koulutuksenkehittämiskeskus (PvKK)Järjestäjät:Kansanterveyslaitos (KTL),Eläinlääkintä- ja elintarvike-tutkimuslaitos (EELA),Elintarvikevirasto (EVI),Helsingin yliopiston eläinlääke-tieteellinen tiedekunta (HY)sekä Puolustusvoimien (PV)Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto.Kohderyhmä:Kunnallisten epidemiaselvitystyö-ryhmien jäsenet, tartuntataudeistavastaavat lääkärit terveyskeskuksissa,infektiolääkärit, kunnalliseläinlääkärit,läänineläinlääkärit, kuntien elintarvike-valvonta- ja terveydensuojeluviran-omaiset.Kurssin tavoitteet• syventää epidemiaselvityksessä

tarvittavia metodisiaja organisatorisia tietoja ja taitoja

• lisätä valmiuksia epidemiananalyyttiseen tutkimukseen

• vahvistaa organisaatioiden välistäyhteistyötä

• luoda yhteyksiä tulevienkonsultaatiotarpeiden varalle

• antaa perustiedot EpiInfo-ohjelmankäytöstä

Viisipäiväinen kurssi koostuuluennoista ja käytännön harjoituksista.Kurssimaksua ei peritä.Kurssille voidaan ottaa 36 osanottajaa.Ilmoittautuminen 20.5.2001 mennessälomakkeella, jonka voi pyytääsähköpostilla osoitteestaanneli.vepsalainen@eela.fi.Lisätietoja: EELA,Anneli Vepsäläinen (09) 393 1801

KUTSU SUOMEN AKATEMIANTUTKIVAAN TYÖPAJAAN 20–21.8.2001

MIKROBIT JA IHMINEN;TERVEYS, RAVINTO JA YMPÄRISTÖIhmisen ja hänen lähiympäristönsä mikrobikasvustollaon suuri merkitys ihmisen terveydelle. Mikrobit ovat osoittautuneetyhä useamman sairauden aiheuttajaksi tai myötävaikuttavaksitekijäksi mutta myös tärkeiksi terveyden ylläpitäjiksi.Ihmisen ja ympäristön mikrobikasvustoon eri tavoin vaikuttamallavoidaan torjua sairauksia ja edistää terveyttä. Tämä edellyttääkuitenkin mikrobien ja ihmisen vuorovaikutuksen olennaisestiparempaa tuntemusta.Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunta (TT)järjestää yhteistyössä Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksentoimikunnan (BY) kanssa tutkivan työpajan Mikrobit ja ihminen;terveys, ravinto ja ympäristö.Työpajan tarkoituksena on pohtia aihepiirin tutkimuksen tilaaja kehitysmahdollisuuksia Suomessa, arvioida tutkimuksen tarvetta,hahmotella tutkimuksen tavoitteita ja tehdä ehdotuksia kehittämis-suunnitelmiksi. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat mikrobien merkityssairauksissa, mikrobit, ravinto ja terveys, ympäristön merkitysihmisen mikrobiekologialle sekä tutkimusmenetelmät.Työpaja järjestetään 20–21.8.2001 Tuusulan Gustavelundissa.Työpaja on kaksiosainen.Maanantaina 20.8. klo 10–16 järjestetään yleisluennot ja paneeli.Luennoitsijat ovat professori Tore Midtvedt (Sektionen för medicinskmikrobiell ekologi, Karolinska Institutet, Sverige)sekä professori Alice Lichtenstein (USDA Center for Nutritionand Ageing, USA).Maanantai-iltana 20.8. sekä tiistaina 21.8. työpaja jatkaa työtäkutsuseminaarina.Koska kokoustila on rajallinen, pyydetään osallistujia ilmoittautumaan23.7. 2001 mennessä.Ilmoittautumiset:pirjo.ketonen@ktl.fi taiPirjo Ketonen, Kansanterveyslaitos,PL 57, 20521 Turku,Puhelin (02) 2519 255 tai faksi (02) 2519 254.Tiedustelut:Suunnitteluryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri,dosentti Pentti Huovinen,Kansanterveyslaitos; puhelin (02) 2519 255 taipentti.huovinen@ktl.fi.Suunnitteluryhmän jäsenet ovatprofessori Annele Hatakka (SA, BY-tmk),professori Aino Nevalainen (KTL/KY),professori Pirjo Pietinen (SA, TT-tmk),professori Seppo Salminen (TY),pääsihteeri Sipo Vanhanen (SA, BY-tmk),tiedesihteeri Merja Hiltunen (SA, TT-tmk),FT Jari Jalava (KTL, työryhmän sihteeri)

Tervetuloa!Pentti Huovinen, suunnitteluryhmän puheenjohtajaJari Jalava, suunnitteluryhmän sihteeri

KANSANTERVEYS 4/2001

9

jäykkäkouristus, PDT) annon jälkeen.Näitä ilmoituksia tuli yhteensä 207. Ylei-simpiä ilmoitettuja haittavaikutuksia oli-vat pistoskohdan paikallisreaktiot, kuu-me sekä nokkosrokko tai muu ihottuma.

Tetanus-difteriarokote (Td) aiheuttitoiseksi eniten ilmoituksia (115). Tyypil-lisiä Td-rokotteen haittoja ovat paikallis-reaktiot, jotka saattavat johtua jo ennentehostusrokotusta koholla olevista teta-nus- ja difteria vasta-aineista. Poliorokot-teesta tuli 97 haittavaikutusilmoitusta.MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko)-rokotteeseen yhdistettiin 47 haittavaiku-tusta. Haemophilus influenzae (Hib) -ro-kotteeseen liitettiin myös paljon haitta-vaikutuksia (100), mutta Hib annetaanPDT-, polio- ja MPR -rokotteiden kanssa,ja haittavaikutukset johtuvat todennäköi-sesti näistä rokotteista.

Rokotteiden haittavaikutusten luokit-telussa käytetään Lääkelaitoksen mää-räysten mukaisia lääkkeiden haittavaiku-tusten määritelmiä. Vakaviksi haitoiksiluokitellaan kaikki yli yön sairaala-

Vakavat haittavaikutukset• Kuolemaan johtaneet• Hengenvaaralliset• Pysyvän tai pitkäkestoisen vamman

aiheuttaneet• Sairaalahoitoon johtaneet

tai sen kestoa pidentäneet

Muut ilmoitettavat haittavaikutukset• Kuume yli 40 °C• Voimakas kipu, turvotus, kuumotus

tai kovettuma rokotuskohdassa(yli puolet raajasta tai kesto yli 4 vrk)

• Absessi• Suurentuneet imusolmukkeet• Niveloireet• Osteomyeliitti• Laaja-alainen nokkosihottuma

tai muu ihottuma• Kasvojen alueen turvotus• Hengitysvaikeudet

tai hengityspysähdys• Anafylaksia• Kouristukset, infantiili spasmi• Halvausoireet• Enkefalopatia, enkefaliitti, meningiitti• Epänormaali kimeä kirkuminen,

yli 3 tuntia• Heikentynyt reagointi,

alentunut lihasjänteys• Trombosytopenia

Taulukko 1.Kansanterveyslaitokselle ilmoitettavatrokotteiden haittavaikutukset.

Rokotteet Kaikki Haittavaikutukset/ Vakavatilmoitetut 100.000 annosta

BCG 10 7 3Difteria -aikuisrokote (d) 0 0 0Difteria-tetanus (DT) 4 38 1Hepatiitti A 8 13 0Hepatiitti B 21 37 1Hepatiitti A + B 10 26 3Hib 101 55 6Influenssa 15 3 2Japanin enkefaliitti 3 27 0Keltakuume 3 42 0Kolera 0 0 0Lavantauti 2 22Meningokokki 3 6 1Morbilli-parotitis-rubella (MPR) 52 33 9Pertussis-diphteria-tetanus (PDT) 207 89 10Pertussis (soluton)-diphteria-tetanus (DTPa) 2 NA 1Pneumokokki 1 27 0Polio, IPV 109 19 4Puutiasaivokuume (TBE) 1 46 0Tetanus (T) 0 0 0Tetanus-diphteria (Td) 115 31 2Vesikauhu 0 0 0Vesirokko 0 0 0MUUTGammaglobuliini 3 3 0

Taulukko 2.Kansanterveyslaitokselle tulleet haittavaikutusilmoitukset vuonna 2000:yhteensä 492, näistä vakavia 33. Rokotteittain laskettu haittavaikutusten lukumääräon ilmoitusten määrää suurempi, koska rokotuskerralla annetaan joskus kaksi rokotettaja haittavaikutus liitetään molempiin rokotteisiin.On myös huomattava, että rokotteita, joita annetaan vain muutamia satojaannoksia vuodessa, sarake haitat/100.000 annosta on epätarkka ja merkitty NA.

seurantaa vaatineet reaktiot riippumattaarvioidusta syy-yhteydestä rokotukseen.Lisäksi vakavia haittoja olisivat kaikkikuolemaan tai hengenvaaraan johtaneetreaktiot.

Vuonna 2000 vakavia haittavaikutuk-sia raportoitiin 33 eli 7 % kaikista ilmoi-tuksista (taulukko 3). Näistä kymmenenluokiteltiin todennäköisesti rokotuksestajohtuviksi. Vain yhtä vakavaa haittavaiku-tusta pidettiin varmasti rokotteesta johtu-vana (BCG-rokotuksen jälkeinen imusol-mukeabsessi, josta kasvoi BCG-bakteeri).Neljässä tapauksessa haittavaikutuksenja rokotteen välistä yhteyttä pidettiin epä-todennäköisenä. Suurimmassa osassa ro-kotteen ja haittavaikutuksen välinen yh-teys luokiteltiin mahdolliseksi.

Eniten vakavia haittavaikutuksia oliPDT- ja MPR -rokotteilla. Suurin osanäistä ilmoituksista luokiteltiin vakaviksi,koska sinänsä tavanomainen haittavaiku-tus oli johtanut muutaman päivän sairaala-hoitoon. Yleisimpiä tällaisia haittoja olivatkuume(kouristus) ja useimmiten saman-

aikainen paikallisreaktio PDT-rokotteenjälkeen ja kuume, johon saattoi liittyä ihot-tuma, noin viikko MPR -rokotuksesta.

Vakavien haittavaikutusten joukossaoli neljä anafylaktisiksi tulkittua reaktiota,jotka hoidettiin onnistuneesti adrenalii-nilla. MPR-rokotteen epäiltiin kahdestiaiheuttaneen aivotulehduksen. HepatiittiA+B -rokote yhdistettiin kerran sekä kas-vohermohalvaukseen, pitkittyneisiin li-hasnykäyksiin että kuumeiseen maksa-tulehdukseen. Näissä jatkorokotusta sa-malla rokotteella ei enää suositettu, vaik-ka kyseisten haittatapahtumien syy-yh-teys rokotteisiin onkin epävarma.

Kaikista vakavaksi luokitelluista hait-tavaikutuksista raportoidaan Lääkelaitok-selle ja sieltä edelleen WHO:n Drug Mo-nitoring Centreen. Kiireellisiä yleisiä toi-menpiteitä mahdollisesti vaativista roko-tehaitoista ilmoitus tulee tehdä myös pu-helimitse KTL:n rokoteosastolle, puhelin(09) 4744 8812. Näitä ovat esimerkiksiepäilyt, jotka saattaisivat johtaa rokote-erän poistamiseen käytöstä.

KANSANTERVEYS 4/2001

10

Vakavia haittavaikutuksia rokotustenjälkeen on vähän ja niiden merkitys onrokotteilla ehkäistävien tautien terveys-vaikutuksiin verrattuna hyvin pieni.Tämä on Suomessa ymmärretty hyvin,ja siksi rokotusmyöntyvyys on meilläedelleen erinomainen.

Ilmoitus rokotuksen haittavaikutuk-sesta -lomakkeita voi tilata Oy EditaAb:sta, puhelin (09) 566 0252, telekopio(09) 566 0347. Lomakkeesta on myösruotsinkielinen versio. Lomakkeet löyty-vät myös Editan Netmarketista osoittees-sa www.edita.fi/netmarket/lomake/lomakkeet/rokotes.pdf (suomenkieli-nen) ja www.edita.fi/netmarket/loma-ke/lomakkeet/rokoter.pdf (ruotsin-

Rokote Vakava haittavaikutus Luokittelun Syy-seuraus-peruste arvio

BCG imusolmukeabsessi S varmaBCG Imusolmuke suurentumat S todennäköinenBCG kivestulehdus S todennäköinenDT velttouskohtaus, oksentelu S epätodennäköinenHepatiitti B kouristelu 2 viikkoa rokotuksesta S epätodennäköinenHepatiitti A+B kuume, maksa-arvojen nousu S mahdollinenHepatiitti A+B lihasnykäykset S mahdollinenHepatiitti A+B kasvohermohalvaus S mahdollinenInfluenssa anafylaksia H todennäköinenInfluenssa alaraajojen voimattomuus S mahdollinenMPR + Td+ men.kokki anafylaksia H todennäköinenMPR + Hib kuume S mahdollinenMPR kouristelu, aivotulehdusepäily S mahdollinenMPR trombosytopenia S mahdollinenMPR+Hib kuume, vetämättömyys S mahdollinenMPR aivotulehdusepäily S mahdollinenMPR+Hib kuumekouristus S todennäköinenMPR kuumekouristus, ihottuma S todennäköinenMPR+Hib kuume, ihottuma S mahdollinenPDT kuume, käsittelyarkuus S mahdollinenPDT 3 vkoa rokotuksesta

infantiilispasmeja S epätodennäköinenPDT kuume, käsittelyarkuus S mahdollinenPDT + Hib kuume, kouristuskohtaus S todennäköinenPDT velttouskohtaus S mahdollinenPDT kuume, jäykistely S mahdollinenPDT kouristuskohtaus S mahdollinenPDT+Hib 6 vrk rokotuksesta jäykistelyä S epätodennäköinenPDT+polio kuume, kouristuskohtaus S todennäköinenPDT kouristuskohtaus S todennäköinenDTPa kuume (otiitti) S mahdollinenPolio hengenahdistus S mahdollinenPolio + Td anafylaksia H todennäköinenPolio anafylaksia H todennäköinen

Taulukko 3.Rokotteiden vakavat haittavaikutukset vuonna 2000.Luokittelun peruste: S = sairaalahoitoon johtanut reaktio, H = hengenvaarallinen reaktio

kielinen). Lomakkeen voi täyttää suo-raan verkossa ja tulostaa lähetettäväksiKansanterveyslaitokselle. ❏Terhi Heinäsmäki, KTL(09) 4744 8557, terhi.heinasmaki@ktl.fi

VÄITÖSKIRJA-ARTIKKELI

KEHITYS-VAMMAISTENELINAJAN ENNUSTEJA KUOLLEISUUSKehitysvammaisuus on moniulotteinenilmiö, joka koskettaa mm. perheitä,kouluja sekä sosiaali- ja terveyden-huoltoa. Älyllinen kehitysvammaon Suomessa noin 50 000 henkilöllä.Väitöskirjassa on tarkasteltu eliniänennustetta ja kuolemansyitä, jotkaantavat karkeita arvioita terveyden-huollon ja yhteiskunnan muutostenvaikutuksista pitkällä aikavälillä.

Tutkimus on ensimmäinen kehitys-vammaisten henkilöiden elinajan ennus-tetta ja kuolleisuutta koskeva väestöpoh-jainen tutkimus maailmassa. Se perustuu35 vuoden (1962–1997) seurantatutki-mukseen ja kohortissa on 2 369 kehitys-vammaista (ikäjakauma 2–97 vuotta).Vertailuväestönä on käytetty ikä- ja suku-puolivakioitua Suomen väestöä. Tutki-muksessa on laskettu odotettavissa olevaelinajan ennuste, kuolleisuuden vakioituilmaantuvuus kaikissa kuolinsyyluokissasekä vakioitu syöpäilmaantuvuus.

KEHITYSVAMMANSYVYYSVAIKUTTAA ELINAIKAAN

Kehitysvammaisuuden vaikeusasteon merkittävin elinajan ennusteeseenvaikuttava tekijä. Sukupuolen vaikutuson varsin pieni. Syvästi kehitysvammais-ten henkilöiden elinajan ennuste on 30 %lyhyempi kuin koko väestössä, kun taaslievä kehitysvamma ei lyhennä elinajanennustetta. Aikuisväestössä kehitysvam-maisten osuus on 0,5 %. Iäkkäiden kehi-tysvammaisten määrä on nousussa, janyt Suomessa on arviolta 12 000 yli 40-vuotiasta kehitysvammaista henkilöä.

Kehitysvammaisten kolme yleisintäkuolinsyytä ovat sydän- ja verenkierto-elinten sairaudet, hengityselinten sairau-det ja syöpä, kun koko väestössä syöpäon yleisempi kuin hengityselinten sairau-det. Kehitysvammaisuus altistaa hengitys-elinten infektioille iästä riippumatta. Tapa-turmaiset ja väkivaltaiset kuolemat ovatvähäisempiä. Itsemurhat ovat naisilla yhtätavallisia kuin muussa väestössä, muttamiesten itsemurhakuolleisuus on kolmas-osa suomalaisten miesten vastaavasta.

ELINAJAN ENNUSTEPARANTUNUT

Kehitysvammaisten elinajan ennusteon parantunut. Pidentynyt elinaika jamuutokset kuolleisuudessa heijastavattutkimusajanjaksona tapahtunutta tervey-denhuollon ja kehitysvammapalvelujen

KANSANTERVEYS 4/2001

11

kehitystä. Kansantautimme ovat yleisiämyös kehitysvammaisilla. Terveydenedistäminen tulee ulottaa heidän tervey-denhuoltoonsa.Kristiina Patja, ETEO(09) 4744 8956, kristiina.patja@ktl.fiKristiina Patjan englanninkielinen väitöskirja“Life expectancy and mortality in intellectualdisability” on luettavissa elektronisessa muodossaosoitteessa:http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/patja.

VÄITÖSKIRJA-ARTIKKELI

ANTI-OKSIDANTTIENJA ELINTAPOJENVAIKUTUSKATKOKÄVELYNJA VATSA-AORTANVALTIMOPULLISTUMANILMAANTUVUUTEENAntioksidanttien saannin lisäämiselläon arveltu olevan sydän- ja verisuoni-sairauksia ehkäisevää vaikutusta.Asiaa voidaan tutkia selvittämälläantioksidanttien saantia ravinnostatai ehkäisykokeella, jossa koehenkilöilleannetaan antioksidanttilisiä.Toistaiseksi näyttö antioksidanttilisienhyödyllisyydestä on sangen vähäistäja huomio siirtyykin elintapoihin.

ANTIOKSIDANTTI-TEORIA

Antioksidanttien ja sydän- ja verisuo-nisairauksien välisen yhteyden tutkimi-nen pohjautuu niin sanottuun antioksi-danttiteoriaan. Sen mukaan happiradi-kaalit aiheuttavat soluvaurioita, jotkaovat yhteydessä sairauksien syntyyn. Onarveltu, että antioksidanteilla voitaisiinestää epätarkoituksenmukaisen hapettu-misen haittoja. Elimistössämme on usei-ta keinoja torjua hapettumista. On entsyy-mejä, kuten superoksididismutaasi ja ka-talaasi, yhdisteitä kuten uraatti ja biliru-biini, sekä antioksidanttivitamiineja, joitatäytyy saada ravinnosta, kuten E- ja C-vi-tamiini sekä karotenoidit.

Valtimonkovetustaudissa kolesteroliakertyy verisuonen seinämään. Kolesterolion peräisin verenkierron tuomista low-density lipoproteiini-hiukkasista eliLDL:stä. Vallalla olevan teorian mukaanLDL-kolesterolia kertyy verisuonen sei-nämän soluihin, makrofageihin, vastasen jälkeen kun LDL on hapettunut jaLDL:n mukana kulkeneet antioksidantit,kuten E-vitamiini ja beetakaroteeni ovatkuluneet estäessään hapetusreaktioita.Onkin esitetty kysymys, voitaisiinko anti-

oksidanttien saantia lisäämällä vaikuttaavaltimonkovetustaudin kehittymiseen jaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia.

VALTIMONKOVETUSTAUTIALARAAJOISSAJA VATSA-AORTASSA

Valtimonkovetustaudin aiheuttamatahtaumat alaraajojen valtimoissa heiken-tävät lihasten verenkiertoa johtaen eten-kin rasitustilanteessa puristavaa kipuapohkeissa, joka pakottaa pysähtymään.Kivun helpottaessa henkilö voi jatkaamatkaansa, kunnes kipu pakottaa pysäh-tymään uudestaan. Tätä oiretta kutsutaankatkokävelyksi. Se on oireena melko ylei-nen; vanhemmassa miesväestössä esiin-tyvyys vaihtelee 2 ja 6 prosentin välillä.Katkokävelyä esiintyy eniten tupakoivillamiehillä, ja oire yleistyy iän myötä. Katko-kävelypotilailla on yli kaksi kertaa nor-maalia suurempi vaara kuolla sydän- taiaivoverenkiertohäiriöiden takia. Hyvää,oireita lievittävää tai parantavaa lääkehoi-toa ei ole. Vuosikymmeniä sitten rapor-toitiin suurten E-vitamiiniannosten lievit-täneen katkokävelypotilaiden oireita.Myöhemmissä sokkoutetuissa tutkimuk-sissa tulokset olivat ristiriitaisia eikä nii-den perusteella ole voitu arvioida, lievit-tääkö E-vitamiini katkokävelypotilaan oi-reita vai ei.

Valtimonkovetustauti johtaa siisyleensä verisuonen ahtautumiseen. Eli-mistömme suurimmassa valtimossa, aor-tassa, muutos voi olla päinvastainen.Etenkin vatsa-aortan alueella voi valtimon-kovetustaudin heikentämä aortan seinä-mä antaa periksi ja pullistua ulospäinmuodostaen aneurysman. Keskisuurtenja suurten aortta-aneurysmien yleisyysvanhemmassa miesväestössä lienee 1–2 prosentin luokkaa. Aortta-aneurysmankasvuvauhdiksi on arvioitu 3 mm vuo-dessa. Kasvuvauhti vaihtelee eri henki-löillä ja kiihtyy aneurysman koon kasvaes-sa. Onkin vaikea ennustaa, milloinaneurysma on kasvanut niin suureksi,että se on vaarassa revetä. Leikkausta onsyytä harkita kun aneurysman läpimittaon yli 5 cm. Ehkäisevään leikkaukseenliittyy noin 5 %:n kuolleisuus, mutta josleikkaus tehdään vasta kun aneurysmaon revennyt, potilaista kuolee yli 60 %.Tällä hetkellä ei ole käytössä hyvää eh-käisevää tai kasvuvauhtia hidastavaa lää-kehoitoa.

Syövänehkäisy- eli SETTI-tutkimuk-sen aineistossa tutkittiin kahden antiok-sidanttlisän, E-vitamiinin (alfatokoferoli)ja beetakaroteenin sekä elintapojen vai-kutusta katkokävelyn ja aortta-aneurys-man ilmaantuvuuteen. SETTI-tutkimusoli satunnaistettu, lume-kontrolloitu, kak-soisokko ehkäisykoe. Tutkimukseen osal-listui 29 133 tupakoivaa 50–69-vuotiastamiestä. Miehet satunnaistettiin neljäänryhmään ja he saivat joko alfatokoferolia50 mg päivässä, beetakaroteenia 20 mgpäivässä, molempia antioksidantteja tai

lumelääkettä. Tutkimus kesti keskimää-rin kuusi vuotta, ja päättyi keväällä 1993.Tutkimuksen alussa selvitettiin osallistu-jien terveydentila, tupakointitottumukset,ruokavalio, mitattiin verenpaine ja seeru-min kolesterolitaso. Lähtötilanteessa jakerran vuodessa koko tutkimuksen ajanselvitettiin kysymyssarjan avulla, onkotutkittavalla katkokävelyä. Tieto isostavatsa-aortan valtimopullistumasta saatiinjoko sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterinleikkaustiedoista tai kuolinsyyrekisteristä.

AUTTAAKOANTIOKSIDANTTILISÄ,VAIKUTTAVATKO ELINTAVAT?

Katkokokävelyoire ilmaantui ensim-mäistä kertaa 2 578 miehelle tutkimuk-sen aikana. Kumpikaan antioksidantti eivaikuttanut tähän ilmaantuvuuteen.1 484:llä miehellä oli katkokävelyoire jotutkimuksen alussa. Kumpikaan antiok-sidantti ei lievittänyt katkokävelyoirettanäillä miehillä neljän vuoden seurannanaikana. Nämä tulokset on raportoitu aiem-min Kansanterveys lehdessä 1/1999.

Katkokävelyoiretta ilmaantui enem-män niille tutkittaville, joiden seeruminkolesterolitaso oli korkea, joilla oli ko-honnut verenpaine, jotka olivat tupakoi-neet pitkään, jotka eivät harrastaneet lii-kuntaa ja joilla oli alhainen koulutustaso.Korkea seerumin HDL-kolesterolin pitoi-suus pienensi katkokävelyn vaaraa. Li-säksi tupakoinnin lopettaminen tutkimuk-sen aikana pienensi oireen vaaraa. Niillä,jotka saivat ravinnostaan paljon kuitua,hiilihydraattia, monityydyttymättömiärasvahappoja ja antioksidantteja, kuten C-vitamiinia ja karotenoideja, oli pienempivaara saada katkokävely kuin niillä, jotkasaivat näitä ravintotekijöitä niukasti.

Suuri vatsa-aortan aneurysma todet-tiin 181 miehellä tutkimuksen aikana.Suuria vatsa-aortan aneurysmia oli sa-man verran kaikissa koeryhmissä, jotenantioksidanttilisillä ei ollut vaikutusta nii-den ilmaantuvuuteen. Vatsa-aortananeurysman vaara oli suurin henkilöillä,joiden seerumin kolesterolitaso ja veren-paine olivat korkeat ja jotka olivat tupa-koineet pitkään. Korkea seerumin HDL-taso osoittautui suojaavaksi tekijäksi.Minkään tutkitun ravintoaineen saanti eiollut yhteydessä vaaraan saada vatsa-aor-tan aneurysma.

E-vitamiini- ja beetakaroteenilisillä eivoida tämän tutkimuksen perusteella pie-nentää tupakoivien miesten vaaraa saadakatkokävely tai vatsa-aortan aneurysma.Näiden vaaraa voidaan pienentää lopetta-malla tupakointi sekä alentamalla seeru-min kolesterolitasoa ja verenpainetta.Tutkimus tukee myös suosituksia lisätävihannesten ja hedelmien käyttöä. ❏Markareetta Törnwall, KTL(09) 4744 8481, markareetta.tornwall@ktl.fi

KANSANTERVEYS 4/2001

12

TARTUNTATAUTIREKISTERIPuhelin (09) 4744 8484 Eija KelaFaksi (09) 4744 8468, eija.kela@ktl.fiEPIDEMIAKONSULTAATIOTPuhelin (09) 4744 8557ROKOTUSNEUVONTAMatkailijoiden rokotuksetma, ke ja pe klo 10–12, puhelin (09) 4744 8485Muu rokotusneuvonta (rokotusaikataulut,neuvolarokotukset, haittavaikutukset):arkisin klo 9–12puhelin (09) 4744 8243YMPÄRISTÖONGELMANEUVONTAPuhelin (017) 201 325

ISSN 1236 - 973XPainopaikka: Askon paino 5.2001

Osoitteenmuutokset jatilaukset toimitussihteerille.Lehden aineistoa lainattaessaon lähde aina mainittava.

TOIMITUSKUNTAPentti HuovinenPL 57, 20521 TurkuPuhelin (02) 251 9255Faksi (02) 251 9254pentti.huovinen@ktl.fiLeena KorhonenPL 95, 70701 KuopioPuhelin (017) 201 372Faksi (017) 201 155leena.korhonen@ktl.fiHanna NohynekMannerheimintie 16600300 HelsinkiPuhelin (09) 4744 8246Faksi (09) 4744 8675hanna.nohynek@ktl.fi

Eeva PekkanenMannerheimintie 16600300 HelsinkiPuhelin (09) 4744 8685Faksi (09) 4744 8468eeva.pekkanen@ktl.fiMerja TielinenMannerheimintie 166,00300 HelsinkiPuhelin (09) 4744 8743Faksi (09) 4744 8746merja.tielinen@ktl.fi

KANSANTERVEYSLAITOSPäärakennusMannerheimintie 16600300 HelsinkiPuhelin (09) 47 441http://www.ktl.fi

KANSANTERVEYSKTL:N TIEDOTUSLEHTIPäätoimittaja Pauli LeinikkiMannerheimintie 166, 00300 HelsinkiPuhelin (09) 4744 8403Faksi (09) 4744 8468pauli.leinikki@ktl.fiVs.toimitussihteeri Reija HirvonenMannerheimintie 166, 00300 HelsinkiPuhelin (09) 4744 8743Faksi (09) 4744 8746reija.hirvonen@ktl.fi

PERUNAVOI AIHEUTTAAALLERGIAAATOOPPISILLELAPSILLEUlla Seppälän väitöskirjassa on selvitettyruoka-aineallergisten, atooppisten lastenherkistymistä perunalle tunnistamallaja karakterisoimalla perunasta kliinistäallergiaa aiheuttavia valkuaisaineitaeli allergeenejä. Tämän lisäksitutkimuksessa on selvitetty perunanja luonnonkumin perusrakenteeltaansamankaltaisten allergeenienristiallergiaa, ensisijaisesti luonnon-kumiallergisilla atooppisilla lapsillaja aikuisilla.

Allergisten reaktioiden takana on eli-mistön oma puolustusjärjestelmä, jokapyrkii torjumaan sille vieraita aineita.Alunperin puolustusmekanismit kehittyi-vät torjumaan elimistöön kohdistuvia lois-infektioita, mutta tuntemattomasta syys-tä nämä mekanismit ovat osittain käänty-neet ihmisen omaa elimistöä vastaan.

Useat aikaisemmat tutkimukset ovatosoittaneet, että herkistyminen ruoka-ai-neille tapahtuu lapsen ensimmäisen ikä-vuoden aikana. Perusruoka-aineista ka-nanmuna, lehmänmaito, viljat, soija japähkinät ovat yleisimpiä ruoka-ainealler-gian aiheuttajia lapsilla. Näistä viidestäruoka-aineesta on jo tunnistettu yksi taiuseampi allergiaa aiheuttava valkuaisaine.Ruoka-aineallergeeneille on yhteistä ettäne säilyttävät allergeeniset ominaisuu-tensa jopa keitettäessä ja vastustavatmm. ruoansulatusentsyymien toimintaa.

Allergeenien karakterisoinnin tavoit-teena on allergian diagnostiikan paranta-minen ja hoidon edistäminen. Uusien al-lergeenien tunnistamisen lisäksi allergee-nien rakennetutkimuksen avulla pyritäänymmärtämään allergeenien välisiä ristire-aktioita, jotka johtuvat valkuaisaineidenrakenteellisesta samankaltaisuudesta.

Kun allergeenit tunnetaan molekyylita-solla, on tulevaisuudessa kenties mah-dollista muokata päivittäisiin peruselin-tarvikkeisiin kuuluvia ruoka-aineita jokovähentämällä tai poistamalla niistä aller-gian aiheuttajia.

Ruoka-aineallergioille on usein tyy-pillistä se, että ne usein häviävät kolmenensimmäisen ikävuoden aikana ja vii-meistään kouluikään mennessä. Samantyyppinen kliinisestä peruna-allergiasta”uloskasvaminen” havaittiin myös tässäväitöskirjatyössä tutkituissa lapsissa.

PERUNA-ALLERGIASTAAIEMMINVAIN VÄHÄN TIETOA

Ennen tätä tutkimusta perunan ai-heuttamista yliherkkyysreaktioista olivain hajanaista tietoa, eikä yhtään peru-nan allergeenia tunnettu. Muutamat yk-sittäiset tapausselostukset osoittivat, ettäatooppiset lapset olivat saaneet allergisiaoireita sekä raa´asta että keitetystä peru-nasta. Lisäksi aikuiset saattavat saada al-lergisia käsi- ja nuhaoireita kuoriessaanraakoja perunoita. Koivun siitepölylleherkistyneet atooppiset aikuiset muodos-tavat erityisryhmän, joka saa ihoreaktioi-ta käsitelleessään raakoja perunoita. Syy-nä näihin oireisiin pidetään IgE-välitteis-tä ristiallergiaa, jonka uskotaan johtuvansamankaltaisista valkuaisaineista sekäkoivun siitepölyssä että perunassa. Risti-reaktioiden on havaittu olevan kasvikun-nasta peräisin olevien allergeenien välillämelko yleisiä. Hyvänä esimerkkinä tästäon kliinisestikin merkittävä luonnonku-min ja eksoottisten hedelmien, kuten ba-naanin ja avokadon välinen ristiallergia.

PERUNANNELJÄ ALLERGEENIÄ

Perunan allergeenien puhdistami-seen ja karakterisointiin käytettiin perin-teisiä proteiinikemian ja immunologian

menetelmiä. Tutkimuksen tuloksena pe-runasta karakterisoitiin neljä allergeeniä,joille on annettu kansainvälisen Allergee-nien Nomenklatuurikomitean (WHO/IUIS) toimesta nimet Sol t 1–4. Tutkituistalapsista 75 prosentilla esiintyi IgE-luokanvasta-aineita Sol t 1:lle ja 43–67 %:lla Sol t2–4:lle. Tämän lisäksi kaikki neljä peru-nan allergeeniä antoivat ihokokeissa po-sitiivisen tuloksen.

ALLERGIAA MYÖSKEITETYSTÄ PERUNASTA

Perunan pääallergeenin, Sol t 1:nkanssa samankaltainen valkuaisaine(Hev b 7) tunnetaan myös luonnonku-mista (Hevea brasiliensis). Tutkimuksentuloksena näiden kahden allergeenin risti-allergia ei kuitenkaan näytä olevan kliini-sesti merkittävää.

Väitöskirjan osana tehdyn kliinisentutkimuksen perusteella keitetyn perunanosoitettiin voivan aiheuttaa sekä välittö-män, että viivästyneen tyypin allergistaihottumaa alle kaksivuotiaille lapsille.Väitöskirjatutkimuksen keskeinen uusihavainto onkin, että peruna on syytä ottaahuomioon yhtenä mahdollisena ruoka-ai-neallergian aiheuttajana atooppisilla mo-niruoka-allergisilla lapsilla.

Ulla Seppälän väitöskirja “Characteri-zation of potato allergens” (Kansanter-veyslaitoksen julkaisuja A1/2001) tarkas-tettiin Helsingin yliopistossa 9.3.2001 jaon luettavissa myös sähköisessä muo-dossa osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/bioti/vk/seppala/characte.pdf. ❏Ulla Seppälä, Helsingin yliopistoUlla.R.Seppala@helsinki.fi