Olet valinnut maailman hienoimman joukkuelajin Espoon

vanhimmassa ja parhaimmassa junioriseurassa

Onnittelut ja menestystä jalkapallouralla!

HYVÄSSÄ SEURASSA, HYVÄSSÄ SEURASSA

Kauklahden Pyrintö (KaPy)

Kasvatuksellisuus, kilpailullisuus, urheilullisuus

Kauklahden Pyrintö (KaPy) on Espoon vanhin urheiluseura ja keskittynyt vain tervehenkisen ja tavoitteellisen juniorijalkapallon edistämiseen. Alkuperäinen toiminta-alueemme länsi-Espoossa on laajentunut ja pelaajia on koko Espoon ja Kauniaisten alueelta. Olemme Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin kasvuseuroja.

FC Espoon kasvattajaseurana tarjoamme pelaajillemme suoran polun vaikka tavoittelemaan futisammattilaisuutta. Jos haluat mieluummin harrastaa oman aikataulusi mukaan iloista mutta kuitenkin voitontahtoista futista koulutettujen valmentajien ohjauksessa, joukkueemme ovat valmiina sinua varten. Meillä Kaikki Pelaa - niin kentällä kuin seurassa. Toimimme rakentavassa yhteistyössä kaikkien urheiluseurojen kanssa yli lajirajojen mutta futis on meille aina ykkönen.

ToimistoSeuran toimisto sijaitsee osoitteessa Kauppamäki 10 (Kauklahti), Cafe Brunnsdal. Tila on varattavissa joukkueiden ja seuran käyttöön. Toimistolla ei kuitenkaan ole päivystystä tai muuta vastaanottoa ellei erikseen sovita.

Tiedotus ja viestintäSeuran ja joukkueen tiedotus tapahtuu ensisijaisesti sähköpostilla ja verkkosivujen kautta. Jokaisella joukkueella on oma sivu ja oma kalenteri, johon joukkue itse voi merkitä tapahtumiaan, antaa ohjeita kenttien sijainneista, nimetä pelaajia eri peleihin jne. Lisäksi seuran puolelta kalenteriin lisätään kaikki viralliset pelit ja seuran järjestämät harjoitusvuorot keväisin ja syksyisin.

Seuran verkkosivuilla on mm. lähes ajantasainen tulospalvelu kilpajoukkueiden peleistä, joukkueiden omat sivut, ajankohtaiset uutiset, tapahtumat, ilmoittautumisohjeet jne. Käy sivuillamme vähintään kerran viikossa – muuten on suuri vaara, että jotain lipsahtaa ohitse.

Joukkueet käyttävät omassa harjoitus- ja peliohjauksessaan myös verkossa olevia ilmoittautumisjärjestelmiä. Eniten käytössä ovat Nimenhuuto ja Osallistujat.

Seuran johtokuntaSeuran toimintaa ohjaa johtokunta, joka kokoontuu 5-6 krt vuodessa ja pitää lisäksi tarvittaessa kokouksia pienemmillä ryhmillä. Johtokunta käyttää yhteisiä verkkopalveluita, joten kokoontumisten lisäksi kaikki johtokunnan jäsenet ovat aina ajan tasalla mitä seurassa tapahtuu. Myös toiminnanjohtaja/valmennuspäällikkö osallistuu kokouksiin käytännön toimista vastaavana mutta hän ei ole johtokunnan jäsen.

Johtokunta 2012:Puheenjohtaja Juha-Pekka SalmiRahastonhoitaja Mirja SorilaSihteeri Sami NeuvonenJäsenet Pia Sohlberg, Mika Hurme, Riina Kosonen ja Juha Peltonen

Toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö on Heikki Kurkinen, jonka puoleen voit aina kääntyä mikäli tulee kysymyksiä.

VuosikokousSeuran jäsenistö kokoontuu vuoden alussa vuosikokoukseen. Kokoukseen voi osallistua jokainen jäsenmaksunsa maksanut seuran jäsen. Alaikäistä jäsentä kokouksessa edustaa hänen huoltajansa. Kokouksessa seuralle valitaan vuosittain uusi johtokunta, puheenjohtaja ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja budjetti seuraavalle vuodelle. Luonnollisesti käsiteltäviä asioita ovat myös edellisen vuoden tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen edellisen vuoden hallitukselle.

Toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikköValmennuspäällikkö on ainoa seuran ostama tai palkkaama henkilö, kaikki muut seuran toimihenkilöt toimivat vapaaehtoispohjalta. Valmennuspäällikön tehtäviin kuuluu sekä valmentajien että pelaajien koulutus. Myös valmentajakerhoja, joissa käydään läpi jalkapalloon liittyviä valmennuksellisia kysymyksiä, pyritään järjestämään säännöllisesti.

Lisäkoulutuksella tarkoitetaan kyky-, taito- ja maalivahtikoulua. Nämä ovat ryhmiä, joihin osallistuvat pelaajat haluavat lisää harjoitusta omien harjoitusten lisäksi ja heillä on myös kykyä hyödyntää ylimääräiset harjoitukset. Myös jalkapallokoulut sekä jalkapalloleirit ovat valmennuspäällikön johodolla organisoitavia tapahtumia.

Valmennuspäällikkö on yhteyshenkilö seuran asioissa Suomen Palloliittoon ja muiden seurojen valmennuspäälliköihin. KaPyssa tiivis yhteistyö korostuu FC Espoo -yhteisön toiminnassa.

FUTISURA ALKAMASSA

Aloittavat joukkueet pelaavat ystävyys- ja paikallissarjaotteluita sekä ottavat osaa joihinkin lasten jalkapalloturnauksiin ja -tapahtumiin. Tärkeintä ensimmäisinä pelivuosina on tutustuttaa pojat ja tytöt jalkapalloon. Tässä vaiheessa ei vielä tehdä huippufutaajia mutta voidaan pilata monta hyvää lupausta sammuttamalla nuoren innostuksen kipinä.

Jalkapallossa junioritoiminta perustuu ikäluokkiin eli pelaajat jakautuvat ryhmiin syntymävuotensa perusteella. Ikäluokista käytetään kirjaintunnuksia. Vanhimmat juniorit ovat A-junioreita, sitä seuraavat B-junioreita jne. Kirjaimen yhteydessä käytetään pelaajan ikää. Puhutaan esimerkiksi E11-junioreista, jotka täyttävät kyseisenä vuonna 11-vuotta. Ikäluokka siis vaihtuu uudenvuoden yönä riippumatta missä vaiheessa vuotta pelaaja on syntynyt!

Ikäluokkaansa nuorempi pelaaja voi aina pelata vanhemmassa ikäluokassa, mutta vanhempi ei nuoremmassa. Tyttö voi myös pelata poikajoukkueessa C15 ikäluokkaan asti mutta poika ei voi pelata tyttöjoukkueessa.

KaPyn joukkueita kehotetaan pelaamaan myös vuotta vanhempien sarjoja ja turnauksia pelikokemuksen lisäämiseksi. Myös yhdistelmäjoukkueet ovat suosittuja (Pojat 1996/97, Tytöt 1999-2001 jne.)

JOUKKUEET

Uusia joukkueita perustetaan vuosittain 1-2. Alussa kaikki pelaajat harjoittelevat sekaisin mutta lähestyttäessä Palloliiton kilpasarjaikäluokkaa (D12) voidaan muodostaa ikäluokan sisälle eritasoisia joukkueita. Mikään ei estä tekemästä tasoryhmiä jo aikaisemminkin mutta joukkueen velvollisuus on huolehtia kaikista pelaajista tasa-arvoisesti ja mahdollistaa kaikkien kehittyminen omalla tasollaan huipulle. Tiukat ja lukitut rajat ”Edustus” ja ”Haaste” joukkueille ovat kiellettyjä KaPyssa – pelaajille on annettava mahdollisuus kehittyä ja toisaalta myös valita myös harrastehenkinen pelaaminen.

Alle 11-vuotiailla on käytössä Palloliiton Kaikki Pelaa –ohjeistuksen mukainen suuntaa antava Puolen Pelin Takuu ts. jokaisen otteluun nimetyn pelaajan on päästävä pelaamaan riittävä määrä minuutteja. Tasaista peliaikaa yksittäisessä ottelussa on käytännössä mahdoton järjestää eikä se ole edes järkevää pelaamisen kannalta.

JOUKKUEEN KOKO

15 - 20 pelaajan joukkue on sopivan kokoinen G6 - E11 ikäluokissa. Suuremmat pelaajamäärät voivat aiheuttaa liiallista tungosta ja odotusta vaihtopenkillä.. Melko harvoin kaikki pelaajat pääsevät kuitenkaan paikalle otteluihin tai turnauksiin, joten 10 pelaajan ryhmäkoko on liian pieni.

Pelaajien suuri määrä ei saa olla ongelma missään joukkueessa. Jos yksittäisen joukkueen pelaajamäärä näyttää kasvavan suureksi, vastaa valmennuspäällikkö yhdessä joukkueen johdon kanssa joukkueen jakamisesta useammaksi joukkueeksi tai harjoitusryhmäksi.

Seuran linja peleihin osallistuvien pelaajien määrään:• 5v5 peleihin max 9 pelaajaa• 7v7 peleihin max 12 pelaajaa• 9v9 peleihin max 14 pelaajaa• 11v11 peleihin max 17 pelaajaa

UUDEN JOUKKUEEN JÄRJESTÄYTYMINEN

Pelaajien lisäksi joukkue tarvitsee tuekseen usean aikuisen aktiivisen panoksen. Joukkue tarvitsee valmentajia/ohjaajia, joukkueenjohtajan, huoltajia, raha-asioiden hoitajan jne. Pelimatkojen, rahoituksen ja kuljetuksen järjestämiseen tarvitaan käytännöllisesti katsoen kaikkien vanhempien tukea.

Valmentaja/ohjaajaJoukkueen tärkein henkilö heti pelaajien jälkeen on vastuuvalmentaja (ohjaaja). Koska joka vuosi perustetaan uusia joukkueita 1 - 2, tarvitaan myös uusia valmentajia. Jokaisella joukkueella olisi hyvä olla vähintään 2-4 valmentajaa/ohjaajaa. Pienryhmissä valmennus toteutuu paremmin, kun valmentajilla on enemmän aikaa yksittäisille pelaajille. Tällöin harjoitukset voidaan myös pitää vaikka jollain valmentajista olisikin esimerkiksi työeste. Millään seuralla ei ole varastossa tällaista määrää koulutettuja valmentajia, joten uusien pelaajien myötä aloittavat myös uudet valmentajat/ohjaajat uransa. Hyvin usein valmentaja/ohjaaja on jonkun pelaajan isä, äiti tai vanhempi veli/sisko.

Kilpaikäluokkiin ja 11v11 peleihin siirryttäessä vastuuvalmentajalla on oltava ko. ikäluokan mukainen Palloliiton koulutus hyväksytysti suoritettuna (C- tai B-koulutus).

Valmentajan/ohjaajan tehtävä ja koulutusValmentajien keskeinen tehtävä on harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen sekä joukkueen ohjaus otteluissa. Valmentaja on joukkueen parissa toimivista aikuisista kaikista eniten tekemisissä pelaajien kanssa, joten pelaajien yksilöllinen kehitys ja tasavertainen kohtelu on valmentajan vastuulla. Suomen Palloliitto yhdessä piirien kanssa kouluttaa vuosittain useita satoja valmentajia. Lisäksi seura järjestää sisäistä valmentajakoulutusta valmentajakerhojen muodossa. Valmentajakerho on myös oiva tapa tavata ”kollegoja” ja vaihtaa ajatuksia. Valmennustoimintaa ohjaa seuran valmennuspäällikkö.

Joukkueen muut toimihenkilötSuositeltavaa on että kolme - viisi aikuista jakaa joukkueen toiminnan kannalta välttämättömät tehtävät keskenään. Tehtäviä on myös hyvä kierrättää vuosien mittaan useampien vanhempien kesken. Joukkueen toiminnan yleinen johtaminen kuuluu joukkueenjohtajalle.

Joukkueenjohtaja (jojo):• on henkilö, jonka joukkueen vanhemmat ovat valtuuttaneet tekemään päätöksiä joukkueen puolesta• on yhteyshenkilö seuran johtoon• hoitaa tiedottamisasiat (ellei erillistä tiedotusvastaavaa ole nimetty)• vastaa joukkueen taloudesta ja vanhempien toiminnasta• hoitaa ilmoittautumisen sarjoihin ja turnauksiin• hoitaa joukkueen turnausjärjestelyt, ilmoittautumiset jne.

RahastonhoitajaHuolehtii käytännössä joukkueen taloudenpidosta joukkueenjohtajan ja seuran ohjeiden mukaisesti. Joukkueen taloudenpitoon kuuluu mm. laskujen maksaminen, kirjanpitoaineiston valmistelu ja toimittaminen seuralle sekä joukkueenjohtajan pitäminen ajan tasalla joukkueen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi rahastonhoitaja laatii vanhemmille selvityksen kunkin vuoden tuloista ja menoista.

HuoltajaJoukkue tarvitsee ehdottomasti myös huoltajia, jotka huolehtivat joukkueesta harjoituksissa ja otteluissa ja huolehtivat myös joukkueen varusteista ja tarvikkeista. Huoltajat toimivat valmentajan apuna ja neuvovat pelaajia niin varuste- kuin ravintoasioissa. Huoltajat ovat joukkueen ensiapuhenkilöitä, ja heillä tulee olla tiedot pelaajien erikoisruokavalioista, allergioista ja mahdollisista sairauksista. Huoltajalla on myös oltava aina mukana vanhempien yhteystiedot ja pelaajien henkilötunnukset mahdollisia sairaalaan viemisiä varten. Huoltajille järjestetään omaa koulutusta tarvittaessa.

VANHEMPIEN ROOLI SEURASSA

Ilman vanhempien osallistumista jalkapalloseuran toimintaan ei olisi seuraa eikä joukkueita. Juniorijoukkueissa vanhemmat huolehtivat siitä, että valmennukselle ja pelaamiselle on olemassa puitteet, joihin kuuluvat raha-asiat, kuljetukset, varusteet jne.

Vanhemmat kantavat valmentajan ohella vastuun poikien ja tyttöjen innostuksen kipinän säilyttämisestä läpi juniorivuosien. Siirryttäessä isoille kentille joukkueiden johto ja valmennus tulevat selvemmin ikäryhmäkeskeisiksi ja vanhempien rooliksi jää kannustaminen ja toimiminen joukkueen tukiryhmänä.

• Kaikkia joukkueita kannustetaan reiluun peliin ja hyviä vastustajia arvostetaan.

• Pelin johtaminen jätetään aina valmentajan tehtäväksi. Pelaajat eivät tarvitse kentällä pelatessaan isien ja äitien ohjeita, tuntuivatpa ne meistä vanhemmista kuinka tärkeiltä ja asiantuntevilta tahansa. Annetaan poikien ja tyttöjen oppia jalkapalloa omilla ehdoillaan ja luotetaan valmentajien osaamiseen.

• Kentän reunalta ei kommentoida erotuomarin työskentelyä ottelun aikana. Etenkin, kun on kysymyksessä nuori aloitteleva tuomari (=pelinohjaaja), vanhemmilta ja valmentajilta edellytetään aikuismaista otetta pelinseuraamisessa. Erotuomari tuomitsee ottelun ja kuuluu inhimillisenä resurssina jalkapallopeliin. Siihen kuuluu oikeus joskus tehdä virheitä, Erotuomari saa myös tulkita tilanteita ja lopullinen päätös on hänen.

• Kaikki sitoutuvat yhdessä laadittuihin joukkueen pelisääntöihin ja hyväksyvät mm. sen, että nappulaiässäjoukkueen pelaajia peluutetaan tasapuolisesti. Tätä kaikkea kutsutaan jalkapallokulttuuriksi. Toimimalla näintuemme valmentajia työssään ja annamme oikean käyttäytymismallin omille lapsillemme. Helppoa reilu jakitkaton toiminta ei aina ole mutta tavoittelemisen arvoista se aina on. Kaiken lisäksi positiivisellaasenteella saamme ystäviä yli seurarajojen ja hyvän mielen, joka kestää kauemmin kuin yhden ottelun taiturnauksen ajan. Kannustakoot niin valmentajat, huoltajat kuin katselijatkin rehdisti kaikkia joukkueitasääntöjenmukaiseen ja reiluun peliin. Jokainen peli on lasten peleissä yhtä tärkeä, eikä koskaan kuitenkaanniin tärkeä, että sen vuoksi tulisi toimia vastoin hyviä tapoja tai lasten etuja!

Muita tärkeitä vanhempien tehtäviä:

• ole kiinnostunut lapsesi harrastuksesta esim. kyselemällä mitä harjoituksissa tehtiin ja mitäopit. Älä kysy "oliko kivaa?" - harjoituksissa harjoitellaan jalkapalloa kurinalaisesti ja tavoitteellisesti.

• osallistu joukkueen toimintaan - jokaiselle löytyy tehtäviä

• käy vanhempainkokouksissa tutustumassa muihin vanhempiin. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen autat myös omalla ajallaan ahertavia valmentajia ja joukkueenjohtajaa

• kannusta lastasi harjoittelemaan myös vapaa-aikana kotona ja pihalla, mene itsekin mukaan potkimaan palloa lapsesi kanssa

• älä aseta lapsellesi liian nuorena menestymistavoitteita. Parhaat tulokset syntyvät, kun lapsi tuntee harrastuksen omaksi jutukseen. Menestys ei saa olla ainoa palkitsemisen aihe, myös yrittämisestä tulee palkita. Oppimisen kannalta keskeistä on turvallinen ympäristö, joka sallii epäonnistumiset.

• ole vastuullinen vanhempi ja opeta pelaajasi alusta alkaen noudattamaan yhteisiä sääntöjä: harjoituksissa ja peleissä ei pelleillä, varusteet ovat kunnossa, harjoituksiin tullaan ajoissa paikalle ja niihin keskitytään. Valmentajalla on oikeus ja velvollisuus poistaa häiritsevä pelaaja ja tarvittaessa antaa jopa rangaistuksia. Urheiluseuran harjoitustapahtuma ei ole päivähoitopaikka.

VARUSTEET

PalloAloittavan joukkueen pelipallon koko on 3. Ikäluokkien mukaan pallon koko kasvaa: 10-vuotiaana pallo on kokoa 4 ja lopulta 14-vuotiaana aikuisten kokoa 5. Harjoitusten tehokas läpivienti ja oma harjoittelu ovat mahdollista vain, kun jokaisella pelaajalla on oma pallo aina mukana. Sisäkaudella pelaamme saleissa futsalia (salijalkapalloa) ja siellä on yleensä joukkueen puolelta muutama futsalpallo. Suositeltavaa on, että hankit myös oman futsalpallon talveksi.

KengätJalkapalloilun voi aloittaa joko sopivilla lenkkareilla tai ”nappiksilla”. Koska jalkapalloa pelataan nuoremmissa ikäluokissa pääasiassa hiekkakentällä, yhdessä kaudessa voidaan potkia puhki jopa kahdet jalkapallokengät. Ei siis välttämättä kannata ensimmäiseksi investoida kalliimpiin malleihin. Kysy myyjältä kuitenkin oikeat kengät ikäluokkasi käyttämälle ensisijaiselle alustalle: hiekka, tekonurmi tai nurmi. Vinkki: KaPy pelaa ensisijaisesti kahdella ensimmäisellä, joten nurminappikset voit jättää hyllyyn.

SäärisuojatSäärisuojat ovat pakolliset jokaisella pelaajalla ja tästä säännöstä joukkueiden on pidettävä kiinni tinkimättä. Vakuutus ei korvaa jalkavammoja, jotka ovat aiheutuneet ilman säärisuojia pelaavalle. Nykyaikaiset suojukset suojaavat myös arkoja nilkan luita ja nivelsiteitä. Hanki oikeankokoiset säärisuojat. Liian isot säärisuojat vaikeuttavat liikkumista ja pallonhallintaa.

HiekkahousutHiekkakentällä pelattaessa ja harjoiteltaessa on hyvä olla hiekkahousut, sillä ne ovat huomattavasti kestävämmät kuin verryttelyhousut. Voit toki pelata shortseilla mutta hiekkakentillä varaudu kaatumisten jälkeisiin haavoihin.

Varusteiden hankkiminenSeuran sopimustoimittaja kaikkien varusteiden osalta on Duosport Entresse. Muista mainita KaPy:n jäsenyydestä ostoalennusta varten. Voit hankkia perustarvikkeet muualtakin mutta Duosportissa on hyvä valikoima esimerkiksi nappulakenkiä.

PelipaitaPeliasut painatuksineen hankitaan aina Entressen Duosportista, jossa on tiedot painatuksista, numeroiden koosta, nimipainatuksista jne. Selvitä mikä on joukkueesi tapa toimia peliasujen hankinnassa. Jotkut joukkueet hoitavat hankinnat keskitetysti, osa taas ohjaa vanhemmat itse hankkimaan ohjeiden mukaan.

Verkkarit / tuulipuku / pipot / pelikassit tai -reputJossain vaiheessa pelaajat yleensä haluavat yhtenäisen asun niin pelikentille kuin sen ulkopuolellekin. Myös nämä kuuluvat joukkueen itse kustannettaviin varusteisiin.

LUPA PELATA

PelipassiPelaaja tarvitsee Pelipassin (= pelaajalisenssin). Pelipassilla rekisteröidyt KaPy:n pelaajaksi Suomen Palloliiton pelaajarekisteriin ja samalla saat pelioikeuden seurassa. Ilman pelipassia pelaaminen on ehdottomasti kielletty ja joukkueelle voi tulla isot sakot maksettavaksi. Harjoitteluun et pelipassia aluksi tarvitse – tutustu lajiin, pelikavereihin ja seuraan rauhassa.

Nappulaikäisille hankitaan ns. Korttelipassi, joka on edullisempi ja sen voi hankkia vain seuran edustajat. Rahastonhoitaja, valmennuspäällikkö ja joukkueenjohtaja auttavat hankkimisessa. VakuutusJokaisella pelaajalla on oltava KILPAURHEILUN kattava vakuutus. Helpointa on ottaa pelipassin yhteydessä Palloliiton vakuutus. Vakuutusehdot löydät Palloliiton sivuilta. Vakuutuksissa on nykyisin omavastuu, joka kannattaa huomioida vertaillessasi eri vaihtoehtoja.

Pelaajalla voi olla oma jalkapallon harjoitus- ja kilpailutoiminnan kattava tapaturmavakuutus. Varmista vakuutuksesi kattavuus aina vakuutusyhtiöstä. Yhtiöillä on erilainen käytäntö ja pelaajalla / huoltajalla on vastuu varmistaa vakuutuksen riittävyys. Jos olet epävarma, ota Palloliiton vakuutus varsinkin nappulaikäiselle pelaajalle – se maksaa muutaman euron vuodessa.

Jos oma vakuutus on riittävä, muista ilmoittaa asiasta kirjallisesti joukkueenjohtajallesi ennen pelipassin hankkimista. Jos ilmoitusta ei ole, pelaajalle otetaan automaattisesti Palloliiton vakuutus.

HARRASTAMINEN MAKSAA

Mitä pelaaminen maksaa ja mitä sillä saa?Seuran vuosimaksu vuonna 2012 on 240 euroa ja se kerätään vuoden alussa. Jos aloitat kesken kalenterivuotta, maksu kerätään siitä kuukaudesta alkaen, kun olet vakituisesti mukana. Jos siis aloitat huhtikuussa, maksu on huhti-joulukuun ajalta 180 euroa. Maksu on aina vuoden loppuun vaikka pelaisitkin jotain talvilajia ja lopetat jalkapallon lokakuussa. Kustannuksesi seuralle jäävät kuitenkin voimaan, joten maksu on vuoden loppuun.

Muita maksuja seuralle ei tule.

Seuran vuosimaksulla katetaan viralliset sarjat kuluineen, osa turnauksista, kenttävuorot niin halleissa kuin ulkokentillä. seuran verkkopalvelut, vakuutukset, jäsenmaksut, kirjanpito, toimiston kulut, koulutukset, kuvapankki ja jäsenrekisterikulut, yhteiset harjoitusvarusteet… lista on pitkä. KaPyssa ei ole joukkueilta perittäviä piilokustannuksia esimerkiksi harjoitusvuoroista.

Seura ei budjetoi voittoa vaan tavoitteena on nollatulos. Huomioiden kuitenkin terveen toiminna edellyttämän puskurirahaston hallinta.

Joukkueelle itselleen jäävät oman joukkueen toiminnan kustannukset, kuten esim. omat turnausmaksut, pelimatkat, varuste- ja harjoittelukustannukset yms. Joukkue voi hankkia rahaa mm. erilaisin tempauksin, keräyksin ja myynnein tai keräämällä omaa toimintamaksua.

Jokaisella joukkueella on oma tili seuran päätilin alla. Tilinkäyttöoikeus on joukkueen johtajalla/rahastonhoitajalla ja seuran rahastonhoitajalla.