kardioeqspresi 950000 390000 004 - Medportal.ge · 4 kardioeqspresi 950000 390000 004 gansazRvreba da paTogenezi stabiluri angina** (sa) warmoadgens klini-kur sindroms, romelsac axasiaTebs

iivvlliissii

22000077

kk aa rr dd ii oo ee qq ss pp rr ee ss ii ss

JJ uu rr nn aa ll ii

ee qq ii mm ee bb ii ss aa TT vv ii ss

ssaasswwrraaffoo ssaammeeddiicciinnoo ddaaxxmmaarreebbaa

ssaatteelleeffoonnoo uuffaassoo kkoonnssuullttaacciiaa

�004 �95 00 00

39 00 00

oeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspre
















arainvaziuri kardiologiuri kvlevis sruli speqtrigguulliiss eeqqoosskkooppiiaa,, ffeerraaddii,,

uuwwyyvveett--nnaakkaadduurrii ddaa ppuullss ddoopplleerriiTT

gguulliiss rriittmmiiss 2244--ssaaaaTTiiaannii mmoonniittoorriirreebbaa ((hhoolltteerriiss mmeeTTooddiiTT))

aarrtteerriiuullii wwnneevviiss 2244--ssaaaaTTiiaannii mmoonniittoorriirreebbaa

ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiss tteessttii ((ttrreeddmmiillmmeettrriiaa))

eelleeqqttrrookkaarrddiiooggrraaffiiaa

gguulliiss eelleeqqttrrooffiizziioollooggiiuurrii ggaammookkvvlleevvaa ((ttrraannsseezzooffaagguurrii))

llaabboorraattoorriiuullii kkvvlleevvaa

mmoonnaacceemmeebbiiss kkoommppiiuutteerruullii ddaammuuSSaavveebbaa..

misamarTi: vaJa-fSavelas 83/11

� 95 00 33; 53 73 00

misamarTi:

vaJa-fSavelas

83/11

Jurnali ufasod urigdeba asobiT eqims sxvadasxva samedicino dawesebulebaSi

2 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

aaggeeii - angiotenzinis gardamqmneli

enzimis inhibitori

aavv _ atriaventrikuluri

aassmm _ acetilsalicilis mJava

bbbb – beta-blokerebi

gguu __ gulis ukmarisoba

ggff _ gandevnis fraqcia

ggSSss _ gulis SekumSvaTa sixSire

ggSSuu _ gulis SegubebiTi ukmarisoba

eekkgg _ eleqtrokardiograma

ii//vv _ intravenuri _ i/v

kkaabb – kalciumis arxebis blokerebi

kkaadd _ koronaluri* arteriebis

daavadeba

kkdd _ koronaluri daavadeba

kkttii _ kavatrikuspiduli isTmusi

mmvv _ milivolti

mmii – miokardiumis infarqti

mmmmii _ miokardiumis mwvave infarqti

mmpp _ marcxena parkuWi

mmrr _ mitraluri regurgitacia

mmwwtt _ multifokaluri winagulovani

taqikardia

ppoosstt _ posturaluri orTostatikuli

taqikardia

pptt _ parkuWovani taqikardia

ppff _ parkuWTa fibrilacia

ssaa – stabiluri angina

ssdd _ sarwmunoobis done

tteeee _ transezofaguri eqoskanireba

ffdd _ fizikuri datvirTva

ffqqoodd _ filtvebis qronikuli

obstruqciuli daavadeba

ffSStt _ fokaluri SenaerTovani

taqikardia

qqrr – qirurgiuli revaskularizacia

wwTT _ winagulTa TrTola

wwtt _ winagulovani taqikardia

wwff _ winagulTa fibrilacia

wwfftt _ winagulovani fokaluri

taqikardia

wwZZdd _ winagulTaSua Zgidis defeqti

hhqqTT _ hidroqlorTiazidi

ACC _ amerikis kardiologTa kolegia

AF _ winagulTa fibrilacia

AHA _ amerikis gulis asociacia

AICD – avtomaturi implantirebuli

kardioverter-defibrilatori

AMI – miokardiumis mwvave infarqti

apoA, apoB – apoproteini A da B

AT _ winagulovani taqikardia

AV – atriaventrikuluri _ aavv

AVNRT _ atriaventrikuluri nodaluri

reciprokuli taqikardia

AVRT _ atriaventrikuluri


BBB – hisis konis fexis blokada

CABG – qirurgiuli revaskularizacia

CAD – koronaluri arteriebis

daavadeba

CCS – kanadis gul-sisxlZarRvTa

sazogadoeba

CCSC – kanadis gul-sisxlZarRvTa

sazogadoebis klasifikacia

CHF – gulis SegubebiTi ukmarisoba

ECG _ eleqtrokardiograma

EF – gandevnis fraqcia

Hb Alc _ glikozirebuli hemoglobini

HDL–maRali simkvrivis lipoproteinebi

HR _ gulis SekumSvaTa sixSire

Hs-C _ maRalsensitiuri C reaqtiuli

cila

INR _

saerTaSoriso normalizebuli

Tanafardoba

LAD – marcxena wina daswvrivi arteria

LBBB – hisis konis marcxena fexis

sruli blokada

LDL – dabali simkvrivis

lipoproteinebi

lp(a) _ lipoproteini (a)

LV _ marcxena parkuWi

MI _ miokardiumis infarqti

NT-BNP _ tvinis N terminaluri natri-

urezuli peptidi

NTG _ nitroglicerini

PCI – perkutaneuli koronaluri

intervencia

PJRT _ permanentuli SenaerTovani


PSVT _paroqsizmuli

supraventrikuluri taqikardia

RBBB – hisis konis marjvena fexis

sruli blokada

RF _ radiosixSiruli

S3 _ me-3 toni (protodiastoluri

galopi)

S/l _ sublingvaluri

SR _ modificirebuli gamoTavisufleba

SVA _ supraventrikuluri ariTmia

SVT _ supraventrikuluri taqikardia

TEE _ transezofaguri eqoskanireba

VT _ parkuWovani taqikardia

gamocemaSi gamoyenebuli abreviaturebis nusxa

3kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033 ��

Sinaarsi

stabiluri anginis marTva -------------------------------------------------------------------- 4

zrdasrulTa supraventrikuluri ariTmiebi ---------------------------------------------- 22

qronikuli diarea ---------------------------------------------------------------------------- 39

cxrilebi da sqemebi fizikuri datvirTvis testis (stres-testis) Sesaxeb ------ 49

mokled zogierTi samedicino kvlevis Sesaxeb --------------------------------------------- 54

** qqaarrTTuullii eenniiss oorrTTooggrraaffiiuullii lleeqqssiikkoonniiss bboolloo ggaammoocceemmiiss mmiixxeeddvviiTT mmiiRReebbuulliiaa `̀kkoorroonnaalluurrii~~,, uuccxxoo ssiittyyvvaaTTaa lleeqqssiikkoonnSSii ggvvxxvvddee--

bbaa `̀kkoorroonnaarruulliicc~~.. CCvveenn vveemmxxrroobbiiTT ppiirrvveell vvaarriiaannttss..

4 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ggaannssaazzRRvvrreebbaa ddaa ppaaTTooggeenneezzii

stabiluri angina** ((ssaa)) warmoadgens klini-

kur sindroms, romelsac axasiaTebs diskom-

forti gulmkerdSi, ybaSi, mxarSi, beWSi, an mkla-

vebSi. klasikurad, aRniSnuli diskomforti

Zlierdeba (an, viTardeba) fizikuri Tu emoci-

uri stresis dros. simptomebi mcirdeba mosve-

nebis, an nitroglicerinis miRebis Semdeg.

ssaa-s klinikuri simptomebi gamowveulia mio-

kardiumis iSemiiT. es ukanaskneli, Tavis mxriv,

gamowveulia miokardiumis mier Jangbadze

moTxovnilebasa da miwodebas Soris arsebuli

disbalansiT. ssaa-s mqone pacientebis didi um-

ravlesobisTvis am daavadebis paTologiur

substrats koronaluri arteriebis aTeromu-

li Seviwroeba warmoadgens.

eeppiiddeemmiioollooggiiaa

zogadad, gulmkerdis anginis (stenokardiis)

gavrceleba sxvadasxva asakisa da sqesis adami-

anTa jgufebSi gansxvavebulia. mag.; 45-54w qal-

Ta populaciisTvis misi gavrceleba Seadgens

0,1-1%-s, 65-74w qalebisTvis – 10-15%-s, 45-54w mama-

kacebisTvis _ 2-5%-s, xolo 65-74w. mamakacebisT-

vis _ 10-20%-s. evropis qveynebSi mcxovrebi yove-

li milioni adamianidan angina aqvs 20–40 aTass.

ddiiaaggnnoossttiikkaa ddaa SSeeffaasseebbaa

moicavs klinikur Sefasebas, laboratori-

ul testebsa da specifikur kardiologiur ga-

mokvlevas. specifikuri kardiologiuri gamok-

vleva SeiZleba iyos invaziuri, an arainvaziu-

ri. is gamoiyeneba diagnozis dasadastureb-

lad (an, gamosaricxad) im pacientebisTvis, vis-

Tanac eWvi iqna mitanili ssaa-ze. aRniSnul ga-

mokvlevebs agreTve iyeneben riskis gansazRv-

risa da mkurnalobis efeqtianobis Sefasebi-

saTvis. es yvelaferi SeiZleba Sejamdes da

gegmis saxe mieces:

� iSemiis arsebobis dadgena im pacienteb-

Tan, romlebTanac ssaa-s diagnozi saeWvoa

� ssaa-sTan asocirebuli simptomebis, agreT-

ve maprovocirebeli faqtorebis arsebobis da-

dastureba, an gamoricxva

� riskis gansazRvra

� mkurnalobis taqtikis SemuSaveba

� mkurnalobis efeqtianobis Sefaseba

ssiimmppttoommeebbii ddaa nniiSSnneebbii

yuradRebiT Sekrebili anamnezi ssaa-s diag-

nostikis qvakuTxeds warmoadgens. zogierT

SemTxvevaSi mxolod anamneziTac SeiZleba ssaa-s

dadgena, Tumca saWiroa fizikuri gasinjva da

obieqturi testebi, raTa moxdes diagnozis da-

dastureba da daavadebis simZimis Sefaseba.

ssaa-s dros arsebuli tkivilis Sefasebisas

unda gaviTvaliswinoT misi Semdegi xuTi maxa-

siaTebeli: 1. xasiaTi, 2. lokalizacia, 3. xang-

rZlivoba, 4. faqtorebi, romlebic iwveveven

tkivils, 5. faqtorebi, romlebic amcireben tki-

vilis intensivobas. xasiaTi – uxSiresad paci-

entebi tkivils axasiaTeben rogorc `SekumS-

va”, `moWera”, `zewola”, `da(mo)xrCoba”, `simZime”.

arc Tu iSviaTad isini am simptoms ver (ar) ar-

qmeven saxels da moixsenieben rogorc diskom-

forts. stenokardias SeiZleba axldes nakle-

bad specifikuri niSnebi: sunTqvis gaZneleba,

daRliloba,sisuste,gulisreva, boyini, mousven-

roba, sikvdilis SiSi. lokalizacia – Cveuleb-

riv, tkivili lokalizdeba gulmkerdSi, mker-

dis Zvlis siaxloves, Tumca is SeiZleba iyos

epigastriumidan qveda ybamde yvelgan. tkivili

SeiZleba iyos beWis Zvlebs Soris, mklavebSi,

majaze, TiTebze, kbilebSi. xangrZlivoba – tki-

vili xanmoklea, Cveulebriv, ar aRemateba 10-20

wuTs.

fizikuri datvirTva da emociuri stresi

ssaa-s maprovocirebeli faqtorebia. zedmeti

sakvebis miRebisas, an diliT, e.w. `pirveli aqti-

vobis” Semdeg gulmkerdSi gaCenili diskom-

forti aseve anginur tkivilze gvafiqrebinebs.

tkivilis Semsubuqebas iwvevs mosveneba da

enisqveS miRebuli nitroglicerini. gulmkerd-

Si arsebuli tkivilis dros unda moxdes gar-

kveva - aris es tipuri stenokardia, atipuri

stenokardia, Tu saqme gvaqvs gulmkerdis ara-

kardiologiur tkivilTan. erT wertilSi lo-

kalizebuli diskomforti, diskomforti rom-

lis intensivobac moZraobisas, an palpaciiT

icvleba da diskomforti, romelic uwyvetad

grZeldeba didxans (saaTebi,dReebi), an piriqiT

Zalian xanmoklea (ramdenime wami), Cveulebriv,

araanginur tkivilad iTvleba ((iixx.. ccxxrriillii 11))..

** SSeemmddggeenneellii zzvviiaadd mmaaTTooSSvviillii.. ggaammooyyeenneebbuulliiaa SSeemmddeeggii lliitteerraattuurraa::

1. Guidelines on the Management of Stable Angina Pectoris; 2006 European Society of Cardiology

2. ACC/AHA 2002 Guideline Update for the Management of Patients With Chronic Stable Angina

3. Zipes: Braunwald’s Heart Disease: A Textbook of Cardiovascular Medicine, 7th ed., 2005

4. Eric J. Topol – Textbook of Cardiovascular Medicine 2002, 2nd Edition.

**** gguullmmkkeerrddiiss aannggiinnaa ((aann uubbrraalloodd aannggiinnaa)) ddaa sstteennookkaarrddiiaa eekkvviivvaalleennttuurrii tteerrmmiinneebbiiaa.. aaRRnniiSSnnuull ddoo--

kkuummeennttSSii ggaammooyyeenneebbuulliiaa oorriivvee tteerrmmiinnii..

stabiluri anginis marTva**


gulmkerdSi arsebul tkivilze informaci-

is Segrovebis Semdeg unda moxdes koronalu-

ri arteriebis daavadebis ((kkaadd)) risk faqtore-

bis gamovlena. amaTgan yvelaze mniSvnelovania:

Tambaqos moxmareba, hiperlipidemia, Saqriani

diabeti, hipertenzia da kkaadd-is ojaxuri isto-

ria. anamnezis Sekrebisas gasaTvaliswinebe-

lia,rom warsulSi arsebuli cerebruli, an pe-

riferiuli sisxlZarRvebis daavadeba zrdis

kkaadd-is arsebobis (an ganviTarebis) albaTobas.

cxadia simptomebis da niSnebis gamovlineba

damokidebulia ssaa-s stadiaze, simZimeze. kana-

dis gul-sisxlZarRvTa sazogadoebis (CCS) mi-

er mowodebuli ssaa-s gradacia yvelaze gavrce-

lebulia msoflioSi:

I klasi – `Cveuli aqtivoba ar iwvevs anginas”.

stenokardiuli tkivili viTardeba mxolod

Zalze mZime, an xangrZlivi datvirTvis Semdeg.

II klasi – ̀ Cveuli aqtivobis mciredi SezRud-

va”. angina iwyeba kibeze swrafi arbenisas. fizi-

kuri aqtivoba sakvebis miRebis Semdeg, civ amind-

Si, emociuri stresis dros, an gaRviZebidan pir-

vel saaTebSi, aseve iwvevs anginur tkivils.

III klasi – `Cveuli aqtivobis mkveTri

SezRudva~. 100-200 metris gavla, an erT sar-

Tulze asvla iwvevs anginas.

IV klasi – `nebismieri aqtivoba iwvevs angi-

nur tkivils~, an `mosvenebis anginaa~.

ffiizziikkuurrii ggaassiinnjjvvaa

zogadad, fizikuri gasinjva didad infor-

maciuli ar aris. is ZiriTadad gamoiyeneba ssaa-s

mizezis gamosavlenad, an gamosaricxad, Tanmx-

lebi daavadebis, an maprovocirebeli faqto-

ris dasadgenad (ix. cxrili 2). fizikuri gasin-

jviT mniSvnelovania gamovlindes:

� gulis sarqvlovani daavadeba,

an hipertrofiuli kardiomiopaTia

� hipertenzia

� eqstrakoronaluri sisxlZarRvebis

paTologia

� sxva mniSvnelovani daavadeba,

metadre respiraciuli paTologia

� gulis ukmarisobis niSnebi

� metaboluri sindromi (sxeulis masis

indeqsis, welis garSemowerilobis

gansazRvra).

ccxxrriillii 11.. gulmkerdSi tkivilis ZiriTadi araanginuri mizezebi

ccxxrriillii 22.. iSemiis gamaZlierebeli da

maprovocirebeli faqtorebi

aarraaiiSSeemmiiuurrii

kkaarrddiioovvaasskkuullaarruullii

mmiizzeezzii

ffiillttvviiss

ddaaaavvaaddeebbeebbii

kkuuWW--nnaawwllaavviiss

ttrraaqqttiiss

ppaaTToollooggiieebbii

gguullmmkkeerrddiiss kkeeddlliiss

ddaazziiaanneebbaannii

ffssiiqqiiaattrriiuullii

mmiizzeezzii

� aortis

ganSreveba

� perikarditi

� filtvis

arteriis

embolia

� pnevmoToraqsi

� pnevmonia

� plevriti

� saylapavi

- ezofagiti

- spazmi

- refluqsi

� sanaRvle

sistema

- kolika

- qolecistiti

- qoledoqo-

liTiazi

- qolangiti

� peptikuri

wyluli

� pankreatiti

� kostoqondriti

� fibrozi(ti)

� neknis

motexiloba

� mkerdis Zvlis

da laviwis

Sesaxsrebis

arTriti

� herpes zosteri

(gamonayaris

gaCenamde)

� SfoTviTi

darRvevebi

hiperventilacia

- panikuri

darRvevebi

- pirveladi

SfoTva

� afeqturi

darRvevebi (mag.,

depresia)

� somaturi

darRvevebi

� sxva darRvevebi

(mag.,

fiqsirebuli

deluzia)

mmddggoommaarreeoobbeebbii,, rroommlleebbiicc

zzrrddiiaann mmooTTxxoovvnniilleebbaass

JJaannggbbaaddzzee

mmddggoommaarreeoobbeebbii,,

rroommlleebbiicc aauuaarreesseebbeenn

JJaannggbbaaddiiss mmiiwwooddeebbaass

aarraakkaarrddiiaalluurrii

- hiperTermia

- hiperTireoidizmi

(hiperTireozi)

- simpaTomimetikebiT

gamowveuli intoq-

sikacia

(mag., kokainis

moxmareba)

- hipertenzia

- SfoTviTi sindromebi

- arteriavenuli

fistula

kkaarrddiiaalluurrii

- hipertrofiuli

kardiomiopaTia

- aortis stenozi

- dilataciuri

kardiomiopaTia

- taqikardia

(supraventrikuluri,

parkuWovani)

aarraakkaarrddiiaalluurrii

- anemia

- hipoqsemia

pnevmonia

bronquli asTma

ffqqoodd

pulmonuri hiper-

tenzia

filtvis inter-

sticiis fibrozi

Zilis obstruqci-

uli apnoe

- namglisebr-

ujredovani daavadeba

- simpaTomimetikebiT

gamowveuli intoq-

sikacia

(mag., kokainis

moxmareba)

- sisxlis

siblantis mateba

- policitemia

levkemia

Trombocitozi

hipergamaglo-

bulinemia

kkaarrddiiaalluurrii

- aortis stenozi

- hipertrofiuli

kardiomiopaTia

6 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

llaabboorraattoorriiuullii kkvvlleevvaa

ssaa--ss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbiiss ssaawwyyiissii SSeeffaasseebbiissTT--

vviiss rreekkoommeennddeebbuullii ggaammookkvvlleevveebbii (Guidelines on

the Management of Stable Angina Pectoris; 2006 European

Society of Cardiology-s mixedviT):

I klasi (yvela pacientisTvis)

uzmoze gansazRvruli lipidebis profili

(lipiduri speqtri), saerTo qolesterinis

(TC), dabali simkvrivis lipoproteinebis (LDL),

maRali simkvrivis lipoproteinebis (HDL) da

trigliceridebis CaTvliT. sarwmunoobis do-

ne (ssdd) C.

uzmoze gansazRvruli glukoza. ssdd-B

sisxlis saerTo analizi, hemoglobinisa da

“TeTri sisxlis” analizis CaTvliT. ssdd-B

kreatinini ssdd-C

I klasi (klinikuri suraTidan gamomdinare,

Tu naCvenebia)

miokardiumis dazianebis biomarkerebi. ssdd-A

farisebri jirkvlis funqciis gansazRvra.

ssdd-C

IIa klasi

glukozis tolerantobis testi. ssdd-B

IIb klasi

maRalsensitiuri C reaqtiuli cila (Hs-C).

ssdd-B

lipoproteini A, apolipoproteini A, apo-

lipoproteini B. ssdd-B

homocisteini. ssdd-B

glikozirebuli hemoglobini (HbA1c). ssdd-B

tvinis natriurezuli peptidis N-termina-

luri nawili (NT-BNP). ssdd-B

ssaa--ss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbiiss rruuttiinnuullii,, ggeeggmmuurrii

SSeeffaasseebbiissTTvviiss ssaaWWiirroo tteesstteebbiiaa::

IIa klasi

uzmoze gansazRvruli lipiduri profili

da glukoza. ssdd-C

gguullmmkkeerrddiiss rreennttggeennggrraaffiiaa

I klasi

gulis ukmarisobaze saeWvo yvela pacients.

ssdd-C

filtvebis seriozuli paTologiiT daava-

debul pirebs. ssdd-B

eelleeqqttrrookkaarrddiiooggrraaffiiaa ((eekkgg))

((mmoossvveenneebbuull mmddggoommaarreeoobbaaSSii))

I klasi (yvela pacients)

pacientebs, romelTac amJamad tkivili ara

aqvT. ssdd-C

tkivilis epizodis dros (Tu SesaZlebe-

lia). ssdd-B

IIb klasi

periodulad unda moxdes eekkgg-s rutinuli

gadamowmeba. ssdd-C

eekkgg ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiTT ((eekkgg ffdd))

sawyisi SefasebisTvis

I klasi

pacientebs, romelTac aqvT stenokardiis

simptomebi da kkaadd-is arsebobis saSualo alba-

Toba (asakis, sqesisa da simptomebis gaTvalis-

winebiT). cxadia, Tu pacients SeuZlia Seasru-

los datvirTva da sawyis eekkgg-ze interpreta-

ciisTvis xelis SemSleli cvlilebebi ar aRe-

niSneba. ssdd-B

IIb klasi

pacientebs, romlebic iReben digoqsins, an

sawyis eekkgg-ze aReniSnebaT ST-s depresia >1 mm.

ssdd-B

pacientebs, romlebsac kkaadd-is arsebobis da-

bali albaToba (<10%) aqvT (asakis, sqesis, sim-

ptomebis gaTvaliswinebiT). ssdd-B

rutinuli SefasebisTvis

IIb klasi

pacientebs, romelTac ar aReniSnebaT kli-

nikuri suraTis mniSvnelovani cvlileba. ssdd- C

ssttrreess tteessttii ((ffiizziikkuurrii ddaa ffaarrmmaakkoollooggiiuu--

rrii)) vviizzuuaalliizzaacciiiiss mmeeTTooddeebbTTaann kkoommbbiinnaacciiaaSSii

I klasi

pacientebs, romelTac sawyis eekkgg-ze aReniS-

nebaT: hisis konis marcxena fexis sruli blo-

ki, ST-s depresia >1 mm, xelovnuri peismeikeris

ritmi, WPW sindromi. ssdd-B

pacientebs, romelTac ukve CautardaT dat-

virTvis testi, aqvT mniSvnelovani toleran-

toba datvirTvaze da kkaadd-is aramaRali riski,

Tumca, sabolood diagnozi dadgenili jer ar

aris. ssdd-B

IIa klasi

pacientebs, romelTac ukve CautardaT re-

vaskularizacia da iSemiis dafiqsireba mniSv-

nelovania. ssdd-B

rogorc eekkgg ffdd-s alternativa, im paciente-

bisTvis, romelTac misi Catarebis SesaZleb-

loba (finansurad) da survili aqvT. ssdd-B

rogorc eekkgg ffdd-s alternativa, im pacien-

tebisTvis, romelTac ssaa-s arsebobis dabali

albaToba aqvT. mag., qali atipuri tkiviliT

gulmkerdSi. ssdd-B

koronalur angiografiaze aRmoCenili zo-

mieri dazianebis Semdeg, funqciuri simZimis

gansazRvrisTvis. ssdd-C

dagegmili revaskularizaciis win, iSemiis

dadgenisTvis (lokalizaciisTvis), im pacien-

tebTan, romelTac ukve CautardaT koronalu-

ri arteriagrafia. ssdd-B

eeqqookkaarrddiiooggrraaffiiaa

I klasi

pacientebs, romelTac aReniSnebaT anomalu-

ri auskultaciuri xmianoba (eWvi sarqvlovan

paTologiaze, an hipertrofiul kardiomiopa-

Tiaze). ssdd-B

gulis ukmarisobaze saeWvo pacientebTan. ssdd -B

pacientebTan, romlebsac anamnezSi aqvT mi-

okardiumis gadatanili infarqti. ssdd-B

pacientebs, romelTac eekkgg-ze aReniSnebaT

hisis konis marcxena fexis sruli blokada,

paTologiuri Q kbili, an sxva mniSvnelovani


paTologiuri cvlileba, maT Soris, marcxena

parkuWis hipertrofiis eekkgg niSani. ssdd_C

aammbbuullaattoorriiuullii eekkgg

((hhoolltteerriiss mmoonniittoorriinnggii,, 2244 ssTT--iiaannii eekkgg))

I klasi

anginis mqone, ariTmiaze saeWvo pacienteb-

Tan. ssdd_B

IIa klasi

vazospazmur (princmetalis) anginaze saeWvo

pacientebTan. ssdd_C

kkoorroonnaalluurrii ssiissxxllZZaarrRRvveebbiiss kkaallcciiffiikkaacciiiiss

SSeessaaffaasseebbeellii aarraaiinnvvaazziiuurrii tteeqqnniikkaa

kkoommppiiuutteerruullii ttoommooggrraaffiiaa

IIb klasi

pacientebs, romelTac ssaa-s dabali albaTo-

ba aqvT da ukve gaukeTdaT datvirTvis testi,

an stres testi vizualizaciis meTodTan er-

Tad, Tumca saboloo diagnozi gaurkvevelia.

ssdd-C

kkoorroonnaalluurrii aarrtteerriieebbiiss ddaazziiaanneebbiiss

SSeessaaffaasseebbeellii iinnvvaazziiuurrii mmeeTTooddeebbii

invaziuri meTodebidan ZiriTadad gamoiye-

neba intravaskularuli ultrabgeriTi gamok-

vleva da koronaluri arteriagrafia.

koronaluri arteriagrafia rekomendebu-

lia:

I klasi

1. seriozuli (mZime) stabiluri anginis

(CCS-iT III, an maRali klasi) mqone pacienteb-

Tan, romelTac kkaadd-is maRali albaToba aqvT,

miT ufro, Tu adekvaturi mkurnalobis miuxe-

davad simptomebis Semcireba ar xdeba. ssdd_B

2. gulis gaCerebis Semdgom reanimirebul

pacientebTan. ssdd_B

3. mZime ariTmiis mqone pacientebTan. ssdd_C

4. pacientebTan, romelTac CautardaT re-

vaskularizacia (PCI, CABG) da maleve ganuvi-

TardaT zomieri, an mZime angina. ssdd_C

IIa klasi

1. pacientebTan, romelTac arainvaziuri

kvlevebiT ssaa-s diagnozi bolomde ver dauzus-

tdaT, an sxvadasxva arainvaziuri kvlevebiT

aqvT iseTi gansxvavebuli pasuxebi, rogoricaa

zomieri, an maRali riski*. ssdd_C

2. pacientebTan, romelTac CautardaT sten-

tireba prognozulad mniSvnelovan adgilze,

da, imave dros, aqvT restenozis maRali riski.

ssdd_C

rriisskkiiss ggaannssaazzRRvvrraa

riskis gansazRvrisTvis ZiriTadad igive

meTodebi gamoiyeneba, romlebzec saubari iyo

“diagnostika da Sefaseba”-Si (rekomendaciaTa

klasebisaTvis ix. cxrili 3).

ccxxrriillii 33.. rekomendaciebi rutinuli arainvaziuri kvlevisa da Sefasebis meTodebis Sesaxeb

testi

diagnostikisTvis prognozisTvis

rekomen-

daciaTa

klasebi

ssdd

rekomen-

daciaTa

klasebi

ssdd

llaabboorraattoorriiuullii tteesstteebbii

sisxlis saerTo analizi, kreatinini

uzmoze gansazRvruli glukoza

uzmoze gansazRvruli lipidebis profili

maRal sensitiuri C reaqtiuli cila,

homocisteini, lp(a), apoA, da apoB

I

I

I

IIb

C

B

B

B

I

I

I

IIb

C

B

B

B

eekkgg


stenokardiuli tkivilis dros

perioduli vizitebis dros rutinuli ekg

- ambulatoriuli ekg monitoringi, Tu:

eWvi miitaneba ariTmiaze

eWvi miitaneba vazospazmur anginaze

eWvi miitaneba anginaze, fizikuri datvirTvis testebiT

miRebuli normaluri Sedegis miuxedavad

I

I

IIb

I

IIa

IIa

C

B

C

B

C

C

I

IIb

-

-

-

B

C

-

-

-

gguullmmkkeerrddiiss rreennttggeennggrraaffiiaa

gulis anomaluri auskultaciuri xmianobi-

sas, an gulis ukmarisobaze eWvis dros

filtvis seriozul daavadebaze eWvis dros

I

I

B

B

I

-

B

-

** rriisskkii ddaabbaalliiaa,, TTuu wwlliiuurrii kkaarrddiioovvaasskkuullaarruullii ssiikkvvddiilloobbaa <<11%%,, rriisskkii zzoommiieerriiaa,, TTuu wwlliiuurrii kkaarrddiioovvaasskkuullaarruu--

llii ssiikkvvddiilloobbaa SSaaddggeennss 11--22%%--ss,, xxoolloo rriisskkii mmaaRRaalliiaa TTuu wwlliiuurrii kkaarrddiioovvaasskkuullaarruullii ssiikkvvddiilloobbaa ssWWaarrbbooiibbss 22%%--ss..

SSeemmddggeennlliiss SSeenniiSSvvnnaa

8 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

testi

diagnostikisTvis prognozisTvis

rekomen-

daciaTa

klasebi

ssdd

rekomen-

daciaTa

klasebi

ssdd

eeqqookkaarrddiiooggrraammaa

gulis anomaluri auskultaciuri xmianobi-

sas, gulis ukmarisobaze eWvis dros, anoma-

luri eekkgg-s (Q kbili, hisis konis romelime

fexis blokada, ST-s gamoxatuli cvlile-

bebi) arsebobisas

gadatanili mmii anamnezSi

hipertenzia, an Saqriani diabeti

saSualo, an dabali riskis pacientTan, vis-

Tanac marcxena parkuWis funqcia alterna-

tiuli meTodiT ar Sefasebula

I

-

I

-

B

-

C

-

I

I

I

IIa

B

B

B/C

C

eekkgg ffdd


dadasturebuli kad-is dros, roca simpto-

mebi mkveTrad uaresdeba

rutinuli perioduli SefasebisTvis, roca

angina kontrolirebulia

I

_

IIb

B

_

C

I

I

IIb

B

B

C

vviizzuuaalliizzaacciiiiss mmeeTTooddii ((eeqqoo,, aann rraaddiioonnuukklliidduurrii))

ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiTT

sawyisi SefasebisTvis, roca eekkgg ffdd-s Cata-

rebas azri ara aqvs (sawyis ekg-ze

aRiniSneba ST-s depresia >1mm, xelovnuri

peismeikeris ritmi, LBBB, WPW sindromi)

pacientebisTvis, romlebmac fizikuri dat-

virTvis testiT ver miiRes saboloo pasuxi,

miuxedavad imisa, rom datvirTva aitanes

revaskularizaciis Semdgomi angina

dagegmili revaskularizaciis win, iSemiuri

midamos dasadgenad

arteriagrafiiT dadgenili saSualo xaris-

xis dazianebisas, funqciuri simZimis gansaz-

RvrisTvis

I

I

IIa

IIa

IIa

B

B

B

B

C

I

I

IIa

-

-

B

B

B

-

-

ffaarrmmaakkoollooggiiuurrii ssttrreess tteessttii vviizzuuaalliizzaacciiiiTT

pacientebs, romelTac fizikuri datvirTva

ar SeuZliaT

pacientebisTvis, romlebmac fizikuri dat-

virTvis testiT ver miiRes saboloo pasuxi,

radgan fizikuri datvirTva ver aitanes

miokardiumis sicocxlisunarianobis Sesafa-

seblad

sxva Cvenebebi (sadac farmakologiuri

stres testi ufro advili Casatarebelia,

vidre fizikuri datvirTvis testi)

I

I

IIa

IIa

B

B

B

B

I

I

-

IIa

B

B

-

B

aarraaiinnvvaazziiuurrii aarrtteerriiaaggrraaffiiaa kkoommppiiuutteerruullii ttoommooggrraaffiiiiTT

im pacientebs, romlebsac aqvT daavadebis

dabali albaToba da dadebiTi, an gaurkve-

veli pasuxi stres testze

IIb C - -

mmkkuurrnnaalloobbaamkurnalobis miznebi:

1. miokardiumis infarqtisa da sikvdilis

prevenciis gziT prognozis gaumjobeseba

2. simptomebis Semcireba, an kupireba

zzooggaaddii mmaarrTTvvaa aarraaffaarrmmaakkoollooggiiuurrii

RRoonniissZZiieebbeebbiiss CCaaTTvvlliiTT

� pacientebi da maTi axloblebi informir-

ebuli unda iyvnen stenokardiis xasiaTis Se-

saxeb. sasurvelia axloblebis Tanamonawileo-

ba mkurnalobisa da diagnostikis procesSi.

� pacientebs unda mieceT rCeva-darigeba

stenokardiuli Setevis marTvis Taobaze. maT

unda icodnen, rom tkivilis dros Sewyviton

stenokardiis gamomwvevi aqtivoba, Seisvenon,

enis qveS miiRon nitroglicerini.

� pacientebma unda icodnen nitratebis sa-

Tanado profilaqtikuri gamoyenebisa da po-

tenciuri gverdiTi efeqtebis Sesaxeb.

� pacientebi informirebuli unda iyvnen,

rom Seatyobinon eqims, Tu zemoaRniSnuli Ro-

nisZiebebis miuxedavad, anginuri tkivili grZe-

ldeba 10-20 wT-ze met xans.

� pacientebs ekrZalebaT Tambaqos moxmareba.

ggaaggrrZZeelleebbaa

9537300 950033 ��kardi o eqspresdiagn o stika

� pacientebma unda icodnen, rom umjobesia

“xmelTaSua zRvis tipis” (bostneuli, xili,

Tevzi, Sinauri frinveli) dietiT ikvebon. War-

bwonian pacientebs rekomendacia eZlevaT ikve-

bon wonis dasaklebi dietiT.

� alkoholis zomieri miReba dasaSvebia,

Warbi miReba ki pacientebs ekrZalebaT.

� sasurvelia omega-3 cximovani mJavebiT mdi-

dari Tevzis zeTi, sul mcire, kviraSi erTxel.

� sasurvelia pacients hqondes garkveuli

fizikuri aqtivoba (Tundac SezRuduli)

� Tanmxlebi daavadebis (diabeti, hiperten-

zia) marTva.

� Tu pacients aqvs anemia, an hiperTireoi-

dizmi (hiperTireozi), saWiroa maTi koreqcia.

� sqesobrivi aqti SeiZleba stenokardiuli

Setevis mizezi gaxdes. am dros, prevenciisTvis

rekomendebulia nitroglicerinis gamoyeneba.

kkaadd-iT daavadebuli pacientebisTvis fosfodi-

esTeraza V-is inhibitorebi (sildenafili) Se-

iZleba CaiTvalos usafrTxo medikamentad,Tum-

ca ar unda moxdes maTi da nitratebis erTd-

rouli gamoyeneba (ix. qvemoT).

pprrooggnnoozziiss ggaauummjjoobbeesseebbiisskkeenn mmiimmaarrTTuullii ffaarrmmaakkoollooggiiuurrii TTeerraappiiaa

aannttiiTTrroommbbuullii mmeeddiikkaammeenntteebbii

antiTrombocituli Terapia. aspirini arte-

riuli Trombozis farmakologiuri prevenci-

is qvakuTxedia. is Zalian kargad Seswavlili

wamalia. aspirini Trgunavs Tromboqsanis pro-

duqcias ciklooqsigenaza I-is Seuqcevadi in-

hibiciis gziT. misi optimaluri dozaa 75-150mg

dReRameSi. aspirinis dozis zrdasTan erTad

izrdeba misi gastrointestinaluri gverdiTi

efeqtebi. mag., 75mg-dan 160-mg-mde dozis gazrda

kuWis peptikuri wylulidan sisxldenis alba-

Tobas aormagebs, xolo dozis Semdgomi zrda

325 mg-mde, kidev erTxel aormagebs sisxldenis

risks. antiTrombocitulma medikamentebma Se-

saZloa gazardon (mcired, magram mainc) int-

rakranialuri hemoragiis riski. zemoaRniSnu-

lidan gamomdinare, sasurvelia gamoyenebul

iqnes aspirinis minimaluri efeqtiani doza. as-

pirinis gastrointestinaluri gverdiTi efeq-

tebis gamovlenis SemTxvevaSi rekomendebulia

maTi protonis tumbos inhibitorebTan (lan-

soprazoli, esomeprazoli) erTad gamoyeneba.

aspirinis autanlobis SemTxvevaSi misi al-

ternativaa klopidogreli. konkretul SemTx-

vevaSi (mag., stentirebis Semdgomi periodi) sa-

Wiroa aspirinisa da klopidogrelis erTdro-

uli gamoyeneba.

antikoagulaciuri medikamentebi. antikoagu-

laciuri medikamentebi (mag., varfarini) gamoi-

yenebian aspirinTan kombinaciaSi, maRali ris-

kis (mag., miokardiumis gadatanili infarqti)

pacientebTan. ssaa-s dros antikoagulaciur me-

dikamentebs, Cveulebriv, ar iyeneben, Tu ar ar-

sebobs maTi gamoyenebis specifikuri Cveneba,

mag., winagulTa fibrilacia.

evropis kardiologTa sazogadoebis

(2006; European Society of Cardiology)rekomendacia*:I klasi

75 mg aspirini yoveldRiurad ssaa-s mqone yve-la pacients. Tu ar aris ukunaCvenebi (kuW-naw-

lavidan aqtiuri sisxldena, aspirinze aler-

gia, aspirinis pirveladi autanloba). ssdd-A

IIa klasi

klopidogreli, rogorc alternatiuli an-

tiTrombocituli agenti, ssaa-s mqone im pacien-tebisTvis, romlebsac aspirinis miReba ar Se-

uZliaT (mag., aspirinze alergia). ssdd-Bamerikis kardiologTa kolejisa da amerikis

gulis asociaciis (2002; American Collage ofCardiology / American Heart Association) rekomendacia:

I klasi

aspirini, Tu ar aris mis gamoyenebaze rame

ukuCveneba. ssdd--AIIa klasi

lopidogreli, rodesac arsebobs absolu-

turi ukuCveneba aspirinze. ssdd--BIIb klasi

varfarinis dabali intensivobis Terapia as-

pirinTan erTad. ssdd-BIII klasi

dipiridamoli. ssdd--B

lliippiidduurrii ssppeeqqttrriiss mmoossaawweessrriiggeebbeellii TTeerraappiiaa

statinebis gamoyeneba aTerosklerozuli

kardiovaskularuli garTulebebis risks am-

cirebs. aRniSnuli medikamentebi gamoiyenebian,

rogorc pirveladi, ise meoreuli prevenciis

dros. statinebi (simvastatini, atorvastatini,

pravastatini) moqmedeben ara marto lipidur

speqtrze, aramed maT aqvT antiTrombocituli

da anTebis sawinaaRmdego efeqtic. kardiovas-

kularuli riskis SemcirebaSi es Tvisebebic

monawileoben. cnobilia, rom perkutaneul ko-

ronalur intervenciamde (PCI) atorvastatiniT

(40mg/dReSi) 7-dRiani mkurnaloba proceduras-

Tan dakavSirebul miokardiumis dazianebis

(fasdeboda biomarkerebiT) albaTobas amci-

rebs. cxadia, mkurnalobis aseTi xanmokle kur-

sis efeqtianoba statinebis antiqolesteri-

nul efeqts ar ukavSirdeba da maTi antiTrom-

bocituli da anTebis sawinaaRmdego efeqtebi-

Taa ganpirobebuli. amaves adasturebs statine-

bis dadebiTi moqmedeba e.w. qolesterinis

“normaluri” donis mqone pacientebTan.

koronaluri arteriebis dadgenili daava-

debis, an maRali riskis mqone pacientebisTvis

** mmiiuuxxeeddaavvaadd iimmiissaa,, rroomm eevvrrooppuull ddaa aammeerriikkuull rreekkoommeennddaacciieebbss SSoorriiss ggaannssxxvvaavveebbeebbii uummnniiSSvvnneellooaa ((mmaaggrraamm aarriiss!!)),, mmooyy--

vvaanniilliiaa oorriivvee rreekkoommeennddaacciiaa.. ppiirrvveell ppoozziicciiaazzee eevvrrooppuullii rreekkoommeennddaacciiaa mmooyyvvaanniilliiaa mmxxoolloodd iimmiiss ggaammoo,, rroomm iiss aammeerriikkuull

ggaaiiddllaaiinnTTaann SSeeddaarreebbiiTT 44 wwlliiTT aaxxaalliiaa,, SSeessaabbaammiissaadd,, mmaassSSii mmeettaaddaaaa aassaaxxuullii aaxxaallii kkvvlleevveebbiiss SSeeddeeggeebbii.. aammeerriikkiiss

kkaarrddiioollooggTTaa kkoolleejjiiss ddaa aammeerriikkiiss gguulliiss aassoocciiaacciiiiss ssttaabbiilluurrii aannggiinniiss ggaaiiddllaaiinniiss ffookkuussiirreebbuullii ggaannaaxxlleebbiiss

((Update)) ggaammoocceemmaa ddaaggeeggmmiilliiaa 22000077 wwlliiss mmeeoorree nnaaxxeevvaarrSSii..


10 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

prevenciis moqmedi evropuli gaidlainis mi-

xedviT qolesterinis samizne done Seadgens:

saerTo qolesterini <4.5mmol/l (<175mg/dl)

dabali simkvrivis lipoproteini (LDL)<2.5mmol/l (<96mg/dl)

statinebis SesaZlo gverdiTi efeqtebia:

darRvevebi kuW-nawlavis sistemis mxriv, Con-

Cxis kunTebis dazianeba (simptomebi, CK-s mate-

ba, iSviaTad rabdomiolizi), RviZlis enzimebis

donis momateba, iSviaTad, proteinuria da Tir-

kmlebis ukmarisoba.

sxva lipiddamwevi medikamentebi (fibrate-

bi, fisebi, nikotinis mJavis gaxangrZlivebulad

gamoTavisuflebadi formebi) da maTi kombina-

cia statinebTan SesaZloa saWiro gaxdes mZime

dislipidemiis (mag., maRali simkvrivis lipop-

roteinis (HDL) dabali da imavdroulad, trig-

liceridebis maRali done) marTvisas.


rekomendacia:

I klasi

statiniT mkurnaloba kkaadd-s mqone yvela pa-

cients. ssdd-AIIa klasi

statinis didi dozebis gamoyeneba maRali

riskis (kardiovaskularuli sikvdiloba >2%

weliwadSi) im pacientebTan, romelTac dadge-

nili aqvT kad. ssdd-BIIb klasi

1. fibratis gamoyeneba im pacientebTan ro-

melTac HDL-is dabali da trigliceridebis

maRali done aqvT da amasTan, daavadebuli

arian Saqriani diabetiT, an metaboluri sind-

romiT. ssdd-B

2. fibratis, an nikotinis mJavas kombinacia

statinTan im pacientebTan, romelTac HDL-is

dabali da trigliceridebis maRali done aq-

vT da amasTan maRali riskis (kardiovaskula-

ruli sikvdiloba >2% weliwadSi) jgufs mie-

kuTvnebian. ssdd-C

amerikis kardiologTa kolejisa da

amerikis gulis asociaciis rekomendacia:

I klasi

LDL damwevi Terapia kkaadd-ze saeWvo, an doku-

mentirebuli kkaadd-is mqone pacientebTan, an im

pacientebTan, romlebTanac LDL–is done

>130mg/dl. ssdd-A

IIa klasi

Semdegi RonisZiebebi kkaadd-ze saeWvo, an do-

kumentirebuli kkaadd-is mqone pacietebTan, ro-

melTa LDL–is donec 100-129mg/dl farglebSia.

ssdd-B

1. cxovrebis stilis Secvla, an/da medika-

menturi Terapia, raTa moxerxdes LDL–is daq-

veiTeba 100 mg/dl-ze qvemoT

2. wonaSi kleba da fizikuri aqtivobis

zrda – metaboluri sindromis mqone pacien-

tebTan

3. sxva lipiduri, an aralipiduri risk-faq-

torebis mkurnaloba. momatebuli trigliceri-

debis, an daqveiTebuli HDL-is dros ganixile-

ba nikotinis mJavis, an fibratis gamoyenebis

sakiTxi

aannggiiootteennzziinniiss ggaarrddaammqqmmnneellii

eennzziimmiiss iinnhhiibbiittoorreebbii ((aaggeeii)) aaggeeii-s dadebiTi roli hipertenziis, gulis

ukmarisobis da marcxena parkuWis disfunqci-

is mkurnalobis sakiTxebSi cnobilia. aRmoCn-

da,rom ssaa-s mqone pacientebTan perindoprilis,

an ramiprilis gamoyeneba kardiovaskularul

avadobasa da sikvdilobas amcirebs.

zogadad, sxva aaggeeii naCvenebia, roca ssaa-s mqo-ne pacients imavdroulad aqvs arteriuli hi-

pertenzia, Saqriani diabeti, gulis ukmarisoba,

marcxena parkuWis asimptomuri disfunqcia, an

miokardiumis gadatanili infarqti. sxva Sem-

TxvevaSi, anu, Tu pacients ara aqvs aaggeeii-s da-niSvnis Tanmxlebi Cveneba (mag., gulis ukmari-

soba), medikamentis daniSvnamde klinicisti

afasebs potenciur sargebels, risks, randomi-

zebul klinikur kvlevebSi mocemuli medika-

mentis naCveneb Sedegebs da mxolod amis Sem-

deg gadawyvets misi daniSvnis sakiTxs.


rekomendacia:

I klasi

aaggeeii-T mkurnaloba ssaa-s mqone im pacienteb-Tan, romlebTanac aaggeeii-s gamoyenebis iseTi Cve-

nebebi arsebobs, rogoricaa: arteriuli hiper-

tenzia,Saqriani diabeti,gulis ukmarisoba, mar-

cxena parkuWis asimptomuri disfunqcia, an mi-

okardiumis gadatanili infarqti marcxena pa-

rkuWis disfunqciiT. ssdd-AIIa klasi

aaggeeii-T mkurnaloba ssaa-s mqone yvela im paci-

entTan, romelTac dadgenili aqvT kkaadd. ssdd-Bamerikis kardiologTa kolejisa da


I klasi

aaggeeii-T mkurnaloba kkaadd-is mqone yvela im pa-

cientTan, visac imavdroulad aqvs Saqriani

diabeti, an marcxena parkuWis sistoluri dis-

funqcia. ssdd-AIIa klasi

aaggeeii-T mkurnaloba kkaadd-is, an sxva sisxl-

ZarRvovani daavadebis mqone pacientebTan. ssdd-B

bbeettaa--bbllookkeerreebbii

beta-blokerebi aumjobeseben ssaa-s mqone im

pacientebis prognozs, romelTac aqvT gulis

ukmarisoba, an miokardiumis gadatanili infar-

qti. pacientTa aRniSnuli kategoriisTvis be-

ta-blokerebi ganixilebian rogorc pirveli

rigis antianginuri medikamentebi. zemoaRniS-

nuli ar exeba beta-blokerebs Sinagani simpa-

Tomimetikuri aqtivobiT, romelTa gamoyeneba-

sac naklebi efeqti aqvs.


rekomendacia:

I klasi

peroraluri beta-blokerebi postinfarqt-

ul, an gulis ukmarisobian pacientebTan. ssdd-Aamerikis kardiologTa kolejisa da


I klasi

beta-blokerebi postinfarqtul pacienteb-

Tan, Tu maT gamoyenebaze ar arsebobs ukuCve-

neba. ssdd-A


ssiimmppttoommuurrii ddaa iiSSeemmiiiiss ssaawwiinnaaaaRRmmddeeggoo ffaarrmmaakkoollooggiiuurrii TTeerraappiiaastenokardiis simptomebi da iSemiis (maT

Soris faruli iSemiis) niSnebi iklebs iseTi

medikamentebis gamoyenebiT, romlebic amcire-

ben miokardiumis moTxovnilebas Jangbadze. an

/ da aZliereben sisxlis midenas iSemiur mida-

moSi. antianginuri medikamentebidan yvelaze

xSirad beta-blokerebs, kalciumis antagonis-

tebsa da organul nitratebs iyeneben. ufro

iSviaTad gamoiyeneba kaliumis arxebis aqtiva-

torebi, sinusis kvanZis inhibitorebi da meta-

boluri medikamentebi.

nniittrraatteebbii

xanmokle moqmedebis nitratebi

nitroglicerinis swrafad moqmedi forma

stenokardiuli Setevis kupirebis kargi saSu-

alebaa. misi gamoyeneba SeiZleba agreTve e.w.

“situaciis profilaqtikisTvis”*. nitratebis

antiiSemiuri efeqti ganpirobebulia maTi vena-

dilataciuri da diastoluri avsebis (intra-

kardiuli wnevis) Semcirebis unariT.

simptomebis swrafi da efeqtiani Semcire-

bisTvis nitroglicerini miiReba enisqveSa

(sublingvaluri) abebis, an peroraluri spreis

saxiT. agreTve gamoiyeneba e.w. loyis abebi, maT

SedarebiT xangrZlivi moqmedeba aqvT da Sesa-

bamisad, upiratesoba eniWebaT situaciis pro-

filaqtikisTvis. nitroglicerinis abebi haer-

Tan Sexebisas efeqts kargaven, amitom misi gax-

snili kolofi pacientma xSirad unda cvalos

(araugvianes 3 Tvisa). nitroglicerinis spreis

forma ufro stabiluria.

nitroglicerins aqvs mcired gamoxatuli

antiTrombuli da antiTrombocituli efeqte-

bi, rac naklebad mniSvnelovania klinikuri

praqtikisTvis.

gasaTvaliswinebelia, rom nitroglicerinis

gamoyenebas zogjer axlavs simpaTikuri nervu-

li sistemis refleqsuri aqtivacia, ramac Se-

saZloa gulis kumSvadobis gaZliereba da gu-

lis SekumSvaTa sixSiris mateba gamoiwvios.

xangrZlivmoqmedi nitratebi

xangrZlivmoqmedi nitratebi amcireben ste-

nokardiuli Setevebis simZimes da sixSires.

maT SesaZloa gazardon amtanoba fizikuri

datvirTvis mimarT. isini aarr mmooqqmmeeddeebbeenn pprroogg--

nnoozzzzee da mxolod simptomur saSualebebs mie-

kuTvnebian.

arsebobs xangrZlivmoqmedi nitratebis sxva-

dasxva forma (ix. cxrili 4); izosorbid di-

nitrats saSualo xangrZlivobis moqmedeba aq-

vs, izosorbid 5-mononitratis ramdenime forma

arsebobs, maT Soris, gaxangrZlivebuli moqme-

debis (dRe-RameSi erTxel misaRebi) formebic.

garda amisa, arsebobs nitroglicerinis firfi-

tebi transdermuli gamoyenebisTvis.

mmeeddiikkaammeennttii ffoorrmmaa ddoozziirreebbaa mmooqqmmeeddeebbiiss xxaannggrrZZll..

nitroglicerini sublingvaluri abebi 0.3-0.6 mg da meti 1,5-7 wT

sprei 0.4 mg da meti 1,5-7 wT

malamo 2% 15X15 sm, 7.5-40 mg 7 saaTamde

transdermuli 0.2-0.8 mg/sT yovel 12sT 8-12 sT wyvetili

gamoyenebisas

peroraluri

gaxangrZlivebuli

2.5-13 mg 4-8 sT

loyis forma 1-3 mg, 3-jer dReSi 3-5 sT

intravenuli 5-200 mkg/wT tolerantoba viTardeba

7-8 sT-Si

izosorbid dinitrati sublingvaluri 2.5-15 mg 60 wuTamde

peroraluri 5-80 mg, 2-3jer dReSi 8 saaTamde

sprei 1.25 mg/dReSi 2-3 wT

saReWi abebi 5 mg 2-2.5 sT

peroraluri

gaxangrZlivebuli

40 mg 1-2-jer dReSi 8 saaTamde

intravenuri 1.25-5 mg/sT tolerantoba viTardeba

7-8 sT-Si

malamo 100 mg/24sT ar aris efeqtiani

izosorbid mononitrati peroraluri 20 mg, 2-jer dReSi,

60-240mg, 1-xel dReSi

12-24 sT

pentaeriTritol

tetranitrati

sublingvaluri 10 mg, saWiroebisas ucnobia

eriTritol

tetranitrati

sublingvaluri 5-10 mg, saWiroebisas ucnobia

peroraluri 10-30 mg, 3-jer dReSi ucnobia

** iimm ssiittuuaacciiiiss wwiinn,, rrooddeessaacc mmoossaallooddnneelliiaa sstteennookkaarrddiiuullii SSeetteevviiss ggaannvviiTTaarreebbaa ((mmaagg..,, eemmoocciiuurrii ssttrree--

ssii,, ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvvaa)) ppaacciieennttii iiRReebbss sswwrraaffaadd mmooqqmmeedd nniittrroogglliicceerriinnss pprrooffiillaaqqttiikkiiss mmiizznniiTT


ccxxrriillii 44.. nitroglicerini da nitratebi stenokardiis dros

12 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ukuCvenebebi: nitratebis gamoyenebis Sedare-

biTi ukuCvenebaa hipertrofiuli kardiomiopa-

Tia, radgan am daavadebis mqone pacientebs nit-

ratebi uzrdian marcxena parkuWis gamomavali

traqtis obstruqciisa da mitraluri regurgi-

taciis xarisxs, Sedegad, presinkopes da sinko-

pes ganviTarebis albaToba izrdeba. nitrate-

bis gamoyenebas unda moveridoT mZime aortuli

stenozis mqone pacientebTan, radgan sinkopes

ganviTarebis riski aqac maRalia.

sildenafilisa da nitratebis erTdrouli ga-

moyenebis SemTxvevaSi SesaZloa sicocxlisaTvis

saxifaTo hipotenzia ganviTardes. am medikamentTa

miRebebs Soris Sualedi minimum 24 sT unda iyos.

gverdiTi efeqtebi: nitratebis xangrZlivi

gamoyenebisas tolerantoba viTardeba, rac se-

riozuli problemaa. tolerantoba viTardeba

ara mxolod antianginuri, an hemodinamikuri ef-

eqtebis mxriv, aramed antiTrombocitul efeq-

tebzec. tolerantobis ganviTarebis meqanizmi

bolomde cnobili ar aris. miaCniaT, rom aRniS-

nuli problemis ganviTarebaSi garkveuli ro-

li sulfhidrilis radikalebis Semcirebas mi-

uZRvis. nitratebTan erTad sulfhidrilis Sem-

cveli medikamentebis (acetil- da meTilciste-

ini, diuretikebi, sulfhidril Semcveli aaggeeii*)miRebam SesaZloa Seamciros tolerantobis

ganviTareba. praqtikuli TvalsazrisiT, nitra-

tebze tolerantobis Tavidan asacileblad uf-

ro mniSvnelovania nitratebisgan Tavisufali

8-12 saaTiani intervalis, e.w. “fanjris” dacva.

nitratebis yvelaze gavrcelebuli gverdi-

Ti efeqtebia: Tavis tkivili, hipotenzia, presin-

kope, sinkope. nitroglicerinis enisqveS miRe-

bas SesaZloa bradikardia da hipotenziac moh-

yves, am ukanasknelis mizezi, savaraudod, be-

cold-iariSis refleqsis aqtivaciaa.


rekomendacia:

I klasi

1. xanmokle moqmedebis nitroglicerini ste-

nokardiuli Setevis kupirebisa da `situaciis

profilaqtikisTvis~. ssdd-B2. xangrZlivmoqmedi nitratebi, Nan kalciu-

mis arxebis blokerebi beta-blokerebis autan-

lobis, an uefeqtobis SemTxvevaSi. ssdd-CIIa klasi

xangrZlivmoqmedi nitratebi, Nan nikorandi-

li, kalciumis arxebis blokerebis nacvlad,

Tu es ukanasknelni monoTerapiaSi, an beta-

blokerebTan kombinaciaSi araefeqtiania. ssdd-Camerikis kardiologTa kolejisa da


I klasi

1. sublingvalurad nitroglicerinis abi, an

sprei stenokardiis kupirebisTvis. ssdd-B2. xangrZlivmoqmedi nitratebi, Nan kalciu-

mis arxebis blokerebi sawyisi TerapiisTvis,

roca beta-blokerebi ukunaCvenebia. ssdd-B3. xangrZlivmoqmedi nitratebi, Nan kalciu-

mis arxebis blokerebi beta-blokerebTan kom-

binaciaSi, roca mxolod beta-blokerebis ga-

moyeneba arasakmarisia. ssdd-B4. xangrZlivmoqmedi nitratebi, Nan kalciumis

arxebis blokerebi beta-blokerebis nacvlad,

roca beta-blokerebis gamoyenebas pacientisTvis

autaneli gverdiTi efeqtebi axlavs. ssdd-C

bbeettaa--bbllookkeerreebbii

zemoT aRiniSna beta-blokerebis gavlena

prognozze, amjerad moxdeba maTi, rogorc sim-

ptomuri saSualebebis ganxilva.

beta-1 receptorebis inhibicia amcirebs ino-

tropul statuss, ggSSss-s, aavv kvanZSi gamtareblo-

bis siCqares. beta-blokerebis mier ggSSss-s, gulis

kumSvadobis da arteriuli wnevis daqveiTeba

iwvevs miokardiumis Jangbadze moTxovnilebis

Semcirebas. ggSSss-s Semcireba aumjobesebs dias-

tolur perfuzias, rac marcxena parkuWis sis-

xliT momaragebis gaumjobesebas iwvevs. garda

amisa, beta-blokerebi zrdian araiSemiuri mida-

mos sisxlZarRvebis rezistentobas da aumjob-

seben iSemiuri midamos perfuzias (e.w. `koro-

naluri gaZarcvis Sebrunebuli fenomeni”).

ggSSss-s mkveTrma Semcirebam SesaZloa marcxe-

na parkuWis diastoluri wneva gazardos, rac

gazrdis miokardiumis moTxovnilebas Jangbad-

ze; nitratebis imavdrouli gamoyenebis SemTx-

vevaSi beta-blokerebis es arasasurveli efeq-

ti SeiZleba Semcirdes.

** ssuullffhhiiddrriill SSeemmccvveellii aaggeeii--eebbiiaa:: bbeennaazzeepprriillii,, kkaappttoopprriillii,, zzooffeennaapprriillii

**** llaabbeettaalloollii kkoommbbiinniirreebbuullii,, aallffaa-- ddaa bbeettaa--bbllookkeerriiaa


mmeeddiikkaammeennttii sseelleeqqcciiuurroobbaa SSiinnaaggaannii ssiimmppaaTToommii--

mmeettiikkuurrii aaqqttiivvoobbaa

ddoozziirreebbiiss rreeJJiimmii

sstteennookkaarrddiiiiss ddrrooss

propranololi ara ara 20-80 mg, X2-3 dReSi

metoprololi β1 ara 50-200 mg, X2 dReSi

atenololi β1 ara 50-200 mg, X1 dReSi

nadololi ara ara 40-80 mg, X1 dReSi

Timololi ara ara 10 mg, X2 dReSi

acebutololi β1 ki 200-600 mg, X2 dReSi

betaqsololi β1 ara 10-20 mg, X1 dReSi

bisoprololi β1 ara 10 mg, X1 dReSi

esmololi (ii//vv) β1 ara 50-300 mkg/kg/wT

labetaloli** ara ki 200-600 mg, X2 dReSi

pindololi ara ki 2.5-7.5 mg, X3 dReSi

ccxxrriillii 55.. beta-blokerebi


uukkuuCCvveenneebbeebbii absoluturi ukuCvenebebia:

mkveTri bradikardia, maRali xarisxis aavv blo-

kada, sinusis kvanZis sisustis sindromi, marcxe-

na parkuWis mZime, arastabiluri ukmarisoba.

bronquli asTma,ffqqoodd, bronqospastikuri daava-deba, mZime depresia, periferiuli arteriebis

daavadeba da hipotenzia miekuTvneba SedarebiT

ukuCvenebebs. Saqriani diabetiT daavadebuli

pacientebis umravlesoba kargad itans beta-

blokerebs, garkveuli sifrTxilea saWiro im

pacientebTan, romlebic insulins saWiroeben.

daRliloba, leTargia, uZiloba,Ramis koSma-

rebi da impotencia beta-blokerebis xSiri

gverdiTi efeqtebia. impotencia uviTardeba pa-

cientTa 1%-s, maSin, roca araadekvaturi ereq-

cia awuxebs pacientebis 26%-s.

WeSmariti vazospazmuri (princmetalis) an-

ginis dros, roca ar aRiniSneba sisxlZarRvis

fiqsirebuli obstruqciuli dazianeba, beta-

blokerebis gamoyeneba mizanSewonili ar aris,

rameTu maT SesaZloa gamoiwvion (gaaZlieron)

koronaluri vazospazmi.


rekomendacia:

I klasi

beta-blokerebi (srul dozamde titraciiT),

raTa moxerxdes pacientis iSemiisagan dacva 24

sT-s ganmavlobaSi. ssdd-Aamerikis kardiologTa kolejisa da


I klasi

beta-blokerebi sawyisi TerapiisTvis, Tu ar

arsebobs maTi gamoyenebis ukuCveneba. ssdd-B

kkaallcciiuummiiss aarrxxeebbiiss bbllookkeerreebbii

kalciumis arxebis blokerebi, maT Soris

axali, meore Taobis vazoseleqciuri dihidro-

piridinuli medikamentebi da aradihidropiri-

dinuli kalciumis antagonistebi (verapamili,

dilTiazemi), amcireben koronaluri sisxlZar-

Rvebis rezistentobas da zrdian koronaluri

sisxlis nakads. aRniSnuli medikamentebi moqme-

deben epikardiul sisxlZarRvebsa da arterio-

lebze. swored epikardiuli sisxlZarRvebis

dilataciis unaria principulad mniSvnelova-

ni vazospazmuri anginis mkurnalobisas. medika-

mentis arCevisas upiratesoba eniWeba xangrZ-

livmoqmed, an modificirebuli gamoTavisufle-

bis (SR) kalciumis arxebis blokerebs, radgan

maTi gamoyenebis SemTxvevaSi dReRamis ganmav-

lobaSi plazmaSi wamlis koncentracia da Se-

sabamisad kardiovaskularuli efeqtebi met-

naklebad Tanabaria.

uukkuuCCvveenneebbeebbii:: dekompensirebuli gulis ukma-

risoba kalciumis antagonistebis gamoyenebis

absoluturi ukuCvenebaa. gulis qronikuli

kompensirebuli ukmarisobis dros axali Tao-

bis vazoseleqciuri dihidropiridinuli medi-

kamentebis (amlodipini, felodipini) gamoyene-

ba dasaSvebia. bradikardia,sinusis kvanZis dis-

funqcia da aavv bloki, guliscemis sixSireze

moqmedi kalciumis antagonistebis gamoyenebis

ukuCvenebaa. SedarebiTi ukuCvenebaa hipotenzia.

grZeli QT intervali bepridilis gamoyenebis

ukuCvenebaa.

** aammeerriikkiiss kkaarrddoollooggiiuurrii kkoolleejjiiss ddaa aammeerriikkiiss gguulliiss aassoocciiaacciiiiss ggaaiiddllaaiinniiTT ssaa--ss ddrrooss xxaannmmookkllee mmooqqmmeeddeebbiiss

ddiihhiiddrrooppiirriiddiinnuullii kkaallcciiuummiiss aannttaaggoonniissttii aarr aarriiss rreekkoommeennddeebbuullii.. iixx.. ACC/AHA 2002 Guideline Update for the Management of

Patients With Chronic Stable Angina; ggvv 4477

ccxxrriillii 66.. kalciumis arxebis blokerebi

medikamenti dozireba moqmedebis xangrZlivoba gverdiTi efeqtebi

dihidropiridinebi

nifedipini

swrafi

gamoTavisuflebiT*

30-90 mg/dReSi

xanmoklehipotenzia, Tavbrus xveva,

wamowiTleba, gulis reva,

Sekruloba, SeSupebaneli gamoTavisuflebiT

30-180 mg.xangrZlivi

amlodipini 5-10 mg erTxel xangrZlivi Tavis tkivili, SeSupeba

felodipini 5-10 mg erTxel xangrZlivi Tavis tkivili, SeSupeba

isradipini 2.5-10 mg orjer saSualo Tavis tkivili, daRliloba

nikardipini 20-40 mg samjer xanmokle Tavis tkivili, Tavbrus

xveva, wamowiTleba, SeSupeba

nisoldipini 20-40mg erTxel xanmokle nifedipinis msgavsia

nitrendipini 20-40mg erTxel, an orjer saSualo nifedipinis msgavsia

sxvadasxva

bepridili 200-400 mg erTxel xangrZlivi

ariTmiebi, Tavbrus xveva,

gulisreva

dilTiazemi

swrafi gamoTavisuflebiT

30-80 mg 4-jer dReSixanmokle hipotenzia, Tavbrus

xveva, wamowiTleba,

bradikardia, SeSupebaneli gamoTavisuflebiT

120-320 mg erTxel dReSixangrZlivi

verapamili

swrafi gamoTavisufle-

biT 80-160 mg 3-jer dReSixanmokle

hipotenzia, miokardiumis

funqciis depresia, gulis

ukmarisoba, bradikardia,

SeSupeba

neli gamoTavisuflebiT

120-480 mg erTxel dReSixangrZlivi

14 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ggvveerrddiiTTii eeffeeqqtteebbii:: hipotenzia, gulis funq-

ciis depresia, gulis ukmarisobis gauareseba,

periferiuli SeSupebebi (gansakuTrebiT ko-

Wis), Sekruloba (yabzoba), Tavis tkivili, wamo-

wiTleba, Tavbrusxveva da centraluri nervu-

li sistemis mxriv araspecifikuri simptomati-

ka. guliscemis sixSireze moqmedma kalciumis

antagonistebma SeiZleba gamoiwvion: bradikar-

dia, aavv disociacia, aavv blokada, sinusis kvanZis

disfunqcia. bepridilis gverdiTi efeqti SeiZ-

leba iyos grZel QT intervalTan asocirebu-

li polimorfuli parkuWovani taqikardia.

kalciumis antagonistebi, beta-blokerebis-

gan gansxvavebiT, prognozs ar aumjobeseben.

simptomebis gaumjobesebis unari ki aqvT ori-

ve jgufis medikamentebs. roca sakiTxi exeba

simptomebis gaumjobesebisTvis medikamentis

arCevas, Cveulebriv, pirveli rigis medikamen-

tad beta-blokeri, mis alternativad ki kalci-

umis antagonisti ganixileba. medikamentis

sworad arCevisTvis gasaTvaliswinebelia Tan-

mxlebi daavadeba. ix. cxrili 7.

** aammeerriikkiiss kkaarrddoollooggiiuurrii kkoolleejjiissaa ddaa aammeerriikkiiss gguulliiss aassoocciiaacciiiiss ggaaiiddllaaiinniiss NN2299 ccxxrriilliiss aamm nnaawwiillSSii bbeettaa--bbllookkaa--

ttoorrii aarr aarriiss mmiiTTiiTTeebbuullii.. mmiissii CCaammaatteebbaa mmooxxddaa gguulliiss uukkmmaarriissoobbiiss ((ACC/AHA 2005 Guideline Update for the Diagnosis and Management

of Chronic Heart Failure in the Adult)) uuffrroo aaxxaallii rreekkoommeennddaacciiiiss ggaaTTvvaalliisswwiinneebbiiTT.. ccxxaaddiiaa,, iigguulliissxxmmeebbaa gguulliiss iisseeTTii uukkmmaarriissoo--

bbaa,, rrooddeessaacc oorrggaanniizzmmSSii ssiiTTxxiiss SSeekkaavveebbaa ((rreetteenncciiaa)) aarr aarriiss,, aann mmiinniimmaalluurriiaa.. ggaassaaTTvvaalliisswwiinneebbeelliiaa,, rroomm aaRRnniiSSnnuull

ssiittuuaacciiaaSSii aammeerriikkuullii ((ACC/AHA 2005)) ggaaiiddllaaiinniiTT rreekkoommeennddeebbuulliiaa ssuull 33 bbbb ((kkaarrvveeddiilloollii,, bbiissoopprroolloollii ddaa mmeettoopprroolloo--

lliiss ssuuqqcciinnaattii)),, eevvrrooppuullii ggaaiiddllaaiinniiTT ((ESC 2005)) kkii 44,, ((zzeemmooaaRRnniiSSnnuullii 33,, ++ nneebbiivvoolloollii))..


ccxxrriillii 77.. medikamentis SerCeva (bbbb, an kkaabb) ssaa-s Tanmxlebi daavadebis gaTvaliswinebiT

Tanmxlebi daavadeba rekomendebuli mkurnaloba

(da alternativa)

arasasurveli

medikamenti

sistemuri hipertenzia bbbb ((kkaabb))

Sakiki, an sisxlZarRvovani

sxva genezis Tavis tkivili

bbbb (verapamili, an dilTiazemi)

bronquli asTma, an ffqqoodd verapamili, an dilTiazemi bbbb

hiperTireozi (hiperTireoidizmi) bbbb

reinos sindromi xangrZlivmoqmedi kkaabb neli

gamoTavisuflebiT

bbbb

insulindamokidebuli

Saqriani diabeti

bbbb (miT ufro, Tu pacients gadatanili

aqvs mmii), an xangrZlivmoqmedi

kkaabb neli gamoTavisuflebiT

insulindamoukidebuli

Saqriani diabeti

bbbb, an xangrZlivmoqmedi kkaabb


depresia xangrZlivmoqmedi kkaabb neli

gamoTavisuflebiT

bbbb

periferiuli arteriebis

daavadebis msubuqi forma

bbbb, an kkaabb

periferiuli arteriebis

daavadebis mZime forma

kkaabb bbbb

sinusuri bradikardia xangrZlivmoqmedi kkaabb neli gamoTavisu-

flebiT, romlebic ar amcireben ggSSss

bbbb, verapamili,

dilTiazemi

sinusuri taqikardia (romelic ar aris

gulis ukmarisobis gamovlineba)

bbbb

supraventrikuluri taqikardia verapamili, dilTiazemi, an bbbb

aavv blokada xangrZlivmoqmedi kkaabb neli gamoTavisu-

flebiT, rac ar amcirebs ggSSss

bbbb, verapamili,

dilTiazemi

taqisistoluri winagulTa fibrilacia verapamili, dilTiazemi, an bbbb

parkuWovani ariTmiebi bbbb

gulis msubuqi ukmarisoba (EF>40%) bbbb

gulis zomieri da mZime ukmarisoba

(EF<40%)

bbbb*, amlodipini, an felodipini verapamili,

dilTiazemi

aortuli msubuqi stenozi bbbb

aortuli naklovaneba xangrZlivmoqmedi dihidropiridinebi


mitraluri regurgitacia xangrZlivmoqmedi dihidropiridinebi


mitraluri stenozi bbbb

hipertrofiuli kardiomiopaTia bbbb, aradihidropiridinuli kkaabbnitratebi, dihid-

ropiridinuli kkaabb


16 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��



rekomendacia:

I klasi

1. kkaabb, xangrZlivmoqmedi nitrati, an niko-

randili monoTerapiis saxiT, Tu bbbb araefeqti-

ania, an cudad aitaneba. ssdd-A

2. dihidropiridinuli kkaabb-is kombinacia bbbb-

sTan, Tu bbbb-is monoTerapia ar aris sakmarisad

efeqtiani. ssdd-B



I klasi

1. kkaabb, an xangrZlivmoqmedi nitrati sawyisi

TerapiisTvis, roca bbbb ukunaCvenebia. ssdd-B

2. kkaabb,, an xangrZlivmoqmedi nitrati bbbb-sTan

kombinaciaSi, roca bbbb-iT monoTerapia ar aris

sakmarisad efeqtiani. ssdd-B

3. kkaabb,, an xangrZlivmoqmedi nitrati bbbb-s

nacvlad, roca bbbb-s gverdiTi efeqtebi pacien-

tisTvis autanelia. ssdd-C

IIa klasi

xangrZlivmoqmedi aradihidropiridinuli

kkaabb sawyisi TerapiisTvis, bbbb-s nacvlad. ssdd-B

kkaalliiuummiiss aarrxxeebbiiss aaqqttiivvaattoorreebbii

am jgufis warmomadgenelia nikorandili,

romelsac nitratebis msgavsi moqmedeba aqvs.

misi dozirebis reJimia 20 mg 2-jer dReSi. qro-

nikuli moxmarebisas viTardeba tolerantoba,

Tumca mas ar axasiaTebs jvaredini toleran-

tobis* ganviTareba nitratebTan. mas antiangi-

nuri Tvisebis garda, aqvs kardioproteqciuli

unaric, Tumca misi mkurnalobis efeqtianobis

faseuloba bolomde garkveuli ar aris. niko-

randili xelmisawvdomi ar aris yvela qveyana-

Si (maT Soris saqarTveloSic).


rekomendacia:

I klasi

bbbb-s autanlobis, an uefeqtobis SemTxveva-

Si rekomendebulia kkaabb (ssdd-A), xangrZlivmoq-

medi nitrati (ssdd-C), an nikorandili (ssdd-C).

IIa klasi

Tu kkaabb-iT monoTerapia, an misi kombinacia

bbbb-sTan araefeqtiania, rekomendebulia kkaabb-is

Canacvleba xangrZlivmoqmedi nitratiT, an ni-

korandiliT. ssdd-C

ssxxvvaa mmeeddiikkaammeenntteebbii

sinusis kvanZis inhibitorebi

sinusis kvanZis inhibitorebidan yvelaze

gavrcelebulia ivabradini**. is seleqciurad

ablokirebs gulis sinusuri peismeikeris If ar-

xebs da aqvs uaryofiTi qronotropuli efeq-

ti, rogorc mosvenebis, ise fizikuri aqtivobis

periodSi. ivabradins aqvs gamoxatuli antian-

ginuri efeqti da bbbb-s autanlobis SemTxveva-

Si, mis alternativad ganixileba.

metaboluri medikamentebi

trimetazidini da ranolazini metaboluri

antianginuri medikamentebia. maTi gamoyeneba

SeiZleba hemodinamikurad aqtiur medikamenteb-

Tan kombinaciaSi, an maT gareSe.


rekomendacia:

IIb klasi

metaboluri medikamentebi SeiZleba daema-

tos standartul Terapias, an gamoyenebul iq-

nas CanacvlebiTi Terapiis saxiT, roca pacien-

ti ver itans sxva antianginur wamals. ssdd-B

inglisurenovan literaturaSi ssaa-s sawyisi

medikamenturi mkurnalobis swrafad da advi-

lad gasaxseneblad gvxvdeba e.w. A, B, C, D, E

principi:

A = Aspirin and Antianginal therapy – aspirini da

antianginuri Terapia

B = Beta-blocker and Blood pressure – bbbb da arte-

riuli wnevis marTva

C = Cigarette smoking and Cholesterol – Tambaqos

Sewyveta da qolesterinis donis mowesrigeba

D = Diet and Diabetes – dieturi rekomendacie-

bis dacva da Saqriani diabetis marTva

E = Education and Exercise – pacientis ganaTle-

ba da gansazRvruli fizikuri aqtivoba

miokardiumis revaskularizaciis kargad ga-

mocdili ori meTodi arsebobs: qirurgiuli

revaskularizacia (aortakoronaluri Sunti-

reba - CABG) da perkutaneuli koronaluri in-

tervencia (PCI).

qqiirruurrggiiuullii rreevvaasskkuullaarriizzaacciiaa ((qqrr))

qqrr amcirebs ssaa-s simptomebs da aumjobesebs

prognozs. sikvdilobis saSualo da maRali

riskis mqone pacientebTan qqrr-s upiratesoba me-

dikamentur TerapiasTan SedarebiT dadasture-

bulia. koronarebis garkveuli dazianebis dr-

os qqrr medikamentur Terapiaze metad aumjobe-

sebs prognozs. es dazianebebia:

1. marcxena mTavari koronaris (Reros) mniS-

vnelovani stenozi***

2. sami didi koronaris mniSvnelovani proq-

simaluri stenozi

** jjvvaarreeddiinnii ttoolleerraannttoobbaa -- ffeennoommeenniiaa,, rrooddeessaacc eerrTTii mmeeddiikkaammeennttiiss ggaammooyyeenneebbiissaass mmeeoorreezzee((cc)) vviiTTaarrddeebbaa ttoolleerraannttoo--

bbaa ddaa ppiirriiqqiiTT..

**** ssaaqqaarrTTvveellooSSii eess mmeeddiikkaammeennttii kkoorraaqqssaanniiss ssaaxxeellwwooddeebbiiTT SSeemmooddiiss

****** mmnniiSSvvnneelloovvaann sstteennoozzaadd mmiiiiCCnneevvaa ssiissxxllZZaarrRRvviiss ddiiaammeettrriiss SSeevviiwwrrooeebbaa::

aa.. 7700%%--iiTT,, aann mmeettiiTT,, ddiiddii kkoorroonnaalluurrii aarrtteerriieebbiissTTvviiss

bb.. 5500%%--iiTT,, aann mmeettiiTT,, mmaarrccxxeennaa mmTTaavvaarrii ((RReerroo)) kkoorroonnaarriissTTvviiss


18 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

3. ori didi koronaris (maT Soris marcxena

wina daswvrivi (LAD) koronaris proqsimaluri

nawilis) mniSvnelovani stenozi

4. samsisxlZarRvovani kkaadd, romelsac Tan ax-

lavs marcxena parkuWis funqciis darRveva

qqrr-is dros operaciuli sikvdiloba saSua-

lod 1_4%-ia. operaciuli riski unda Sedar-

des ssaa-s mqone pacientis cxovrebis xarisxis

daqveiTebasa da operaciiT miRebuli progno-

zis potenciur gaumjobesebas da mxolod amis

Semdeg unda gadawydes qirurgiuli Carevis sa-

kiTxi. ZuZus SigniTa arteriisa (Arteria Mamaria

Interna) da sxva arteriuli Suntebis gamoyeneba

gansakuTrebiT aumjobesebs prognozs da amci-

rebs nagvianebi mmii-s, rekurentuli anginis, agr-

eTve sxva kardiologiuri Carevebis sixSires.

ppeerrkkuuttaanneeuullii kkoorroonnaalluurrii

iinntteerrvveenncciiaa ((PCI))

ssaa-s mqone pacientebTan Cveulebrivi (SiSve-

li metalis) stentebis, wamliT dafaruli

stentebis da damxmare (adiuvanturi) Terapiis

gamoyeneba kompetenturi eqimis xelSi serio-

zuli iaraRia. procedurasTan asocirebuli

riski rutinuli angioplastikis dros 0.3_1%

Seadgens. simptomuri mkurnalobis mizniT Sem-

TxvevaTa did nawilSi PCI qqrr-is alternativad

miiCneva. medikamentur Terapiasa da PCI-s So-

ris prognozis gaumjobesebis TvalsazrisiT

didi sxvaoba ar aris. samagierod, PCI farmako-

logiur Terapiaze efeqtianad amcirebs im mov-

lenebs (stenokardiuli tkivili, dispnea, ganme-

orebiTi hospitalizaciis saWiroeba, fizikuri

aqtivobis SezRudva), romlebic cxovrebis xa-

risxs auareseben.YYYY


rekomendacia:

rreekkoommeennddaacciieebbii pprrooggnnoozziiss

ggaauummjjoobbeesseebbiissTTvviiss::

I klasi

1. qqrr marcxena mTavari (Rero) koronaris, an

misi ekvivalentis (LAD-is da Semomxvevi arte-

riis proqsimaluri segmentebis) mniSvnelovani

dazianebisas. ssdd-A

2. qqrr sami didi koronaris proqsimaluri na-

wilis mniSvnelovani stenozis dros. miT uf-

ro, Tu zemoaRniSnuls Tan axlavs marcxena

parkuWis funqciis darRveva, an miokardiumis

gavrcelebuli Seqcevadi, funqciuri testebiT

gamovlenili iSemia. ssdd-A

3. qqrr erT,- an orsisxlZarRvovani kkaadd-is

dros, LAD-is proqsimaluri nawilis maRali

xarisxis stenoziT da arainvaziuri testire-

biT gamovlenili miokardiumis Seqcevadi iSe-

miiT. ssdd-A

4. qqrr mniSvnelovani kkaadd-is da marcxena par-

kuWis darRveuli funqciis mqone pacientebTan,

rodesac arainvaziuri testirebiT miokardiu-

mis iSemiuri ubnis sicocxlisunarianoba dad-

genilia. ssdd-B

IIa klasi

1. qqrr im pacientebTan, romelTac aqvT erT-,

an orsisxlZarRvovani kkaadd LAD-is proqsima-

luri stenozis gareSe da romlebic gadaurC-

nen uecar sikvdils, an myar parkuWovan taqi-

kardias. ssdd-B

2. qqrr 3 sisxlZarRvovani mniSvnelovani kkaadd-

is da Saqriani diabetis mqone pacientebTan,

romlebTanac funqciuri testebiT miokardiu-

mis Seqcevadi iSemiaa gamovlenili. ssdd-C

3. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebsac

funqciuri testirebiT miokardiumis Seqcevadi

iSemia gamouvlindaT da visac yoveldRiuri

aqtivobisas iSemiis xSiri epizodebi aReniSne-

ba. ssdd-C

rreekkoommeennddaacciieebbii ssiimmppttoommeebbiiss

ggaauummjjoobbeesseebbiissTTvviiss::

I klasi

1. qqrr saSualo da mZime iSemiuri simptome-

bis mqone pacientebTan, roca simptomebis ga-

kontroleba medikamenturad ver xerxdeba, Tu

aRiniSneba mravalsisxlZarRvovani dazianeba

da qqrr teqnikurad SesaZlebelia. amave dros

operaciis riski ar aRemateba potenciur sar-

gebels. ssdd-A

2. PCI saSualo da mZime iSemiuri simptome-



aRiniSneba erTsisxlZarRvovani dazianeba da

proceduris riski Tu ar aRemateba potenciur

sargebels. ssdd-A

3. PCI saSualo da mZime iSemiuri simptome-



aRiniSneba mravalsisxlZarRvovani, magram ara-

maRali riskis dazianeba da proceduris ris-

ki ar aRemateba potenciur sargebels. ssdd-A

IIa klasi

1. PCI saSualo da msubuqi iSemiuri simpto-

mebis mqone pacientebTan, roca simptomebi Se-

mawuxebelia, Tu aRiniSneba erTsisxlZarRvo-

vani dazianeba da proceduris riski ar aRema-

teba potenciur sargebels. ssdd-A

2. qqrr saSualo da mZime iSemiuri simptome-



aRiniSneba erTsisxlZarRvovani dazianeba da

operaciis riski ar aRemateba potenciur sar-

gebels. ssdd-A

3. qqrr saSualo da msubuqi iSemiuri simpto-


mawuxebelia, Tu aRiniSneba mravalsisxlZarR-

vovani dazianeba da operaciis riski ar aRema-

teba potenciur sargebels. ssdd-A


4. PCI saSualo da msubuqi iSemiuri simpto-


mawuxebelia, Tu aRiniSneba mravalsisxlZarR-

vovani dazianeba da proceduris riski ar aRe-

mateba potenciur sargebels. ssdd-A

IIb klasi

qqrr saSualo da msubuqi iSemiuri simptome-

bis mqone pacientebTan, roca simptomebi Sema-

wuxebelia, Tu aRiniSneba erTsisxlZarRvovani

dazianeba da operaciis riski ar aRemateba po-

tenciur sargebels. ssdd-B



I klasi

1. qqrr marcxena mTavari koronaris mniSvne-

lovani dazianebisas. ssdd-A

2. qqrr samsisxlZarRvovani kkaadd-is dros.

prognozuli Rirebuleba ufro maRalia, Tu

pacients darRveuli aqvs marcxena parkuWis

funqcia. ssdd-A

3. qqrr orsisxlZarRvovani dazianebisas, ro-

desac aRiniSneba LAD–is mniSvnelovani proqsi-

maluri stenozi da pacients aqvs an marcxena

parkuWis darRveuli funqcia, an arainvaziuri

testirebiT gamovlenili iSemia. ssdd-A

4. PCI im pacientebTan romlebsac aReniSne-

baT or,- an samsisxlZarRvovani kad, LAD–is

mniSvnelovani proqsimaluri dazianebiT, Tu

marcxena parkuWis funqcia normaluria da Tu

ar aris namkurnalebi diabeti. ssdd-B

5. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebsac aRe-

niSnebaT or,- an samsisxlZarRvovani kkaadd,

LAD–is mniSvnelovani proqsimaluri daziane-

bis gareSe, magram aqvT iSemiuri, sicocxlisu-

nariani miokardiumis didi are arainvaziuri

testirebiT da miekuTvnebian maRali riskis pa-

cientebs. ssdd-B

6. qqrr im pacientebTan, romlebsac aReniSne-

baT erTi, an ori sisxlZarRvis dazianeba,


bis gareSe, romlebic gadaurCnen uecar kardi-

alur sikvdils, an myar parkuWovan taqikardi-

as. ssdd-C

7. qqrr, an PCI im pacientebTan, romlebsac Ca-

tarebuli PCI-s Semdeg aReniSnebaT rekurentu-

li stenozi da amave dros aqvT iSemiuri, si-

cocxlisunariani miokardiumis didi are da

arainvaziuri testirebiT miekuTvnebian maRali

riskis pacientebs. ssdd-C

8. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebTanac

medikamenturi Terapia warumatebelia da rom-

lebsac aqvT revaskularizaciis dasaSvebi ri-

ski. ssdd-B

IIa klasi

1. ganmeorebiTi qqrr im pacientebTan, romleb-

sac aReniSnebaT saCino venis Suntis mravlobi-

Ti stenozebi, miT ufro, Tu im Suntis mniSvne-

lovani stenozia, romelic amaragebs LAD–s.

Suntis fokaluri stenozis dros, rodesac re-

operacia rame mizeziT ar aris sasurveli, Se-

iZleba PCI–s gamoyeneba. ssdd-C

2. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebsac aRe-

niSnebaT ori an sami sisxlZarRvis daavadeba,


bis gareSe, magram aqvT iSemiuri, sicocxlisu-

nariani miokardiumis zomieri are da arainva-

ziuri testirebiT dadgenili iSemia. ssdd-B

3. PCI, an qqrr im pacientebTan, romelebsac

aReniSneba erTsisxlZarRvovani kkaadd, LAD–is

mniSvnelovani proqsimaluri dazianebiT. ssdd-B

IIb klasi

1. PCI im pacientebTan, romlebsac aReniSne-

baT or,- an samsisxlZarRvovani kkaadd, LAD–is

mniSvnelovani proqsimaluri dazianebiT da ama-

ve dros mkurnaloben Saqrian diabetes, an aqvT

marcxena parkuWis anomaluri funqcia. ssdd-B

2. PCI im pacientebTan, romlebic ar arian

qqrr-s kandidatebi da aReniSnebaT marcxena mTa-

vari (Rero) koronaris mniSvnelovani daziane-

ba. ssdd-C


baT erT,- an orsisxlZarRvovani kkaadd, LAD–is

mniSvnelovani proqsimaluri dazianebis gare-

Se, romlebic gadaurCnen uecar kardialur

sikvdils, an myar parkuWovan taqikardias. ssdd-C

III klasi

1. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebsac

aReniSnebaT erT,- an orsisxlZarRvovani kkaadd,


bis gareSe, aReniSnebaT msubuqi aratipuri iSe-

miuri simptomebi, an Tu ar itareben adekvatur

medikamentur Terapias da

a. aqvT sicocxlisunariani miokardiumis

mcire are, an

b. arainvaziuri testebiT ar daudgindaT

iSemia. ssdd-C

2. PCI, an qqrr im pacientebTan, romlebTac

aReniSnebaT mosazRvre koronaluri stenozi

(50-60%-Seviwroeba, marcxena mTavari arteriis

garda) da arainvaziuri testebiT ar daudgin-

daT iSemia. ssdd-C

3. PCI, an qqrr im pacientebTan romlebsac aRe-

niSnebaT aramniSvnelovani (<50%) koronaluri

stenozi ssdd-C


baT marcxena mTavari (Rero) koronaris mniSv-

nelovani dazianeba da romlebic arian qqrr-s

kandidatebi. ssdd-B

20 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ccxxrriillii 88.. revaskularizaciis meTodebis Sedareba mravalsisxlZarRvovani dazianebis dros

qqrroonniikkuullii rreeffrraaqqtteerruullii aannggiinnaa

aRniSnuli diagnozi ismeba im pacientebTan,

romlebsac aqvT mZime kkaadd da iSemiiT gamowve-

uli ssaa--s iseTi simptomebi, romelTa gakontro-

leba maqsimaluri medikamenturi mkurnalobiT,

qqrr-iT da PCI-iT ver xerxdeba. diagnozis dad-

genamde unda gamoiricxos tkivilis arakardi-

ologiuri mizezi, saWiroebis SemTxvevaSi ki

Catardes fsiqologis da fsiqiatris konsul-

tacia. aseT pacientebTan xSirad revaskulari-

zacia ver (an, ar) tardeba. amis mizezi SeiZle-

ba iyos:

1. koronaris dazianebis anatomiuri prob-

lema

2. ukve gakeTebuli (erTxel an ramdenime-

jer) qqrr da PCI

3. normaluri Suntebis uqonloba

4. eqstrakardialuri daavadeba, rac zrdis

perioperaciul avadobisa da sikvdilobis

risks

5. xandazmuli asaki, rasac, Cveulebriv, Tan

axlavs zemoaRniSnuli faqtorebi

qronikuli refraqteruli anginis dros,

simptomebis marTvisTvis gamoiyeneba: neiromo-

dulacia (nervis transkutaneuli eleqtruli

stimulacia, spinaluri stimulacia), gulmker-

dis epiduruli anesTezia, gulmkerdis endos-

kopiuri simpaTeqtomia, varskvlavisebri gang-

liebis blokada, transmiokardiuli, an perku-

taneuli lazeruli revaskularizacia, angio-

genezi, gaZlierebuli garegani kontrpulsacia,

gulis gadanergva da medikamentebi metaboliz-

mis modulaciisTvis.

ddaasskkvvnneebbii ddaa rreekkoommeennddaacciieebbii

1. gulmkerdis angina, rogorc koronaluri

aTerosklerozis gamovlineba gavrcelebuli

daavadebaa. is aqveiTebs cxovrebis xarisxs. pa-

cients SeiZleba hqondes ssaa sakmaod xangrZli-

vad, amave dros, arsebobs daavadebis progresi-

rebis riski. aseT pacients SeiZleba daemar-

Tos miokardiumis infarqti, an gardaicvalos.

menejmentis sworad warmarTvis SemTxvevaSi

SesaZlebelia simptomebis marTva da progno-

zis gaumjobeseba.

2. unda moxdes stabilur anginaze saeWvo pa-

cientebis kardiologiuri gamokvleva, raTa

dadasturdes diagnozi da ganisazRvros prog-

nozi. rogorc minimum, yvela pacientTan deta-

lurad unda Seikribos anamnezi, Catardes fi-

zikuri gamokvleva, moxdes risk-faqtorebis

Sefaseba da Caiweros eekkgg mosvenebul mdgoma-

reobaSi.

3. diagnozis dasadastureblad da Semdgomi

gegmis Sesadgenad gamoiyeneba arainvaziuri da

invaziuri strategia. msubuqi da saSualo siZ-

lieris simptomebis mqone pacientebis Sefase-

bisTvis arainvaziuri meTodebidan uxSiresad

gamoiyeneba eekkgg ffdd, stres eqoskopia da miokar-

diumis perfuziuli scintigrafia. bevr pacien-

tTan arainvaziuri kvlevis Semdeg SesaZloa

saWiro gaxdes koronaluri arteriagrafia.

sawyisi SefasebisTvis invaziuri startegia

winmswrebi funqciuri testirebis gareSe iSvi-

aTad gamoiyeneba da isic mxolod maSin, rode-

upiratesoba nakli

ppeerrkkuuttaanneeuullii kkoorroonnaalluurrii iinntteerrvveenncciiaa ((PCI))

naklebad invaziuri restenozi

hospitalSi dayovneba xanmoklea arasrulfasovani revaskularizaciis

maRali sixSire

dabali sawyisi Rirebuleba (fasi) SedarebiT araefeqtiania marcxena

parkuWis disfunqciis dros

advilad ganmeorebadia naklebad warmatebuli Sedegebi

Saqriani diabetis mqone pacientebTan

efeqtiania simptomebis kupirebisTvis SezRudulia garkveuli anatomiuri dazianebebisas

qqiirruurrggiiuullii rreevvaasskkuullaarriizzaacciiaa ((CABG))

efeqtiania simptomebis kupirebisTvis maRali fasi

prognozis mniSvnelovani gaumjobeseba

konkretul jgufSi

maRali sikvdiloba

sruli revaskularizacia

gamoyenebis farTo areali

(naklebi anatomiuri SezRudva)


sac pacients aqvs axlad ganviTarebuli mZime,

an ukontrolo simptomebi.

4. fizikuri datvirTvis (eekkgg) testis inter-

pretacia unda moxdes yuradRebiT, am dros

fasdeba hemodinamikuri pasuxi, miRweuli dat-

virTvis done, simptomebi da ST-segmentis cvli-

leba. Tu pacients fizikuri datvirTva ar Se-

uZlia, eekkgg-s interpretacia SeuZlebelia, an fi-

zikuri datvirTvis (eekkgg) testiT diagnozis

dadgena ver xerxdeba, igegmeba alternatiuli

gamokvleva.

5. stres-eqoskopia da miokardiumis perfu-

ziuli scintigrafia gamoiyeneba ara mxolod

ssaa-s sawyisi SefasebisTvis, aramed maT aqvT

garkveuli Rirebuleba miokardiuli iSemiis

arsebobis demonstraciisa da lokalizaciis

gansazRvrisTvis.

6. eqokardiografia da vizualizaciis sxva

arainvaziuri meTodebi, rogoricaa mag., magni-

tur-rezonansuli kvleva, SesaZlebelia gamoye-

nebul iqnes parkuWis (ventrikuluri) funqci-

is Sesafaseblad.

7. gulmkerdSi arsebuli tkivilis Sefaseba

ramdenadme rTulia axalgazrda da saSualo

asakis qalebTan. qronikuli ssaa-s klasikuri

simptomkompleqsi, romelic mamakacebSi obst-

ruqciuli kkaadd-is gamovlinebaa, iSviaTad

gvxvdeba axalgazrda qalebTan. am problemis

nawilobrivi mizezi qalebSi gavrcelebuli

koronaluri spazmi da “X sindromia”. qaleb-

Tan aseve xSiria cru dadebiTi fizikuri dat-

virTvis testi. am yvelafris gaTvaliswinebiT

qalebi saWiroeben saTanado (metadre, arainva-

ziur) kvlevebs riskis gansazRvrisa da meore-

uli prevenciisTvis saTanado Terapiis SerCe-

vis mizniT.

8. riskis sawyisi Sefasebis Semdeg, risk-faq-

torebis koreqcia iwyeba cxovrebis stilis

SecvliT, saWiroebis SemTxvevaSi pacientebs

damatebiT eZlevaT medikamenturi Terapia. di-

abetis, arteriuli wnevis, wonis kontroli da

Tambaqos moxmarebis Sewyveta aucilebelia

kkaadd-iT daavadebul pacientebisTvis.

9. stenokardiis Setevis kupirebisTvis SeiZ-

leba xanmokle moqmedebis nitratebis gamoye-

neba. autanlobis, an ukuCvenebis ararsebobis

SemTxvevaSi pacienti unda iRebdes aspirins,

statins, bbbb-s. kkaabb-is da xangrZlivmoqmedi nit-

ratis gamoyeneba SeiZleba bbbb-sTan kombinacia-

Si, damatebiTi antianginuri Terapiis saxiT. im

pacientebTan,romlebsac aqvT Tanmxlebi hiper-

tenzia, diabeti, marcxena parkuWis disfunqcia,

an sxva didi riskis faqtori, rekomendebulia

aaggeeii. yvela im pacientTan, romelTac gadaita-

nes mmii,, an aqvT marcxena parkuWis disfunqcia,

mkacradaa rekomendebuli bbbb.

10. antianginuri Terapiis SerCeva unda mox-

des konkretul pacientTan individualurad.

axali wamlis damatebamde unda moxdes pirve-

li medikamentis dozis optimizeba. iseve, ro-

gorc sammedikamentian reJimze gadasvlamde,

unda moisinjos ori wamlis kombinacia.

11. Tu prognozis Sefasebis mizniT pacients

jer ara aqvs gakeTebuli koronaluri arteri-

agrafia, Tu ssaa-s simptomebis adekvaturi kont-

roli medikamenturad SeuZlebelia, is unda

Sesruldes Semdgomi revaskularizaciis da-

gegmvis motiviT.

12. Tu simptomebis kontroli medikamentu-

rad ver xerxdeba da koronaluri arteriebis

dazianebis anatomiuri struqtura saSualebas

iZleva, rekomendebulia PCI. angioplastikis

Semdgomi restenozi problemuria, Tumca sten-

tirebis mowinave teqnologiebis danergvam es

problema ramdenadme Seamcira. aarr aarrsseebboobbss

mmoonnaacceemmeebbii iimmiiss SSeessaaxxeebb,, rroomm PCI qqrr--zzee,, aann mmee--

ddiikkaammeennttuurr TTeerraappiiaazzee mmeettaadd aammcciirreebbss ssaa--ss mmqqoo--

nnee ppaacciieenntteebbiiss ssiikkvvddiilloobbiiss rriisskkss..

13. qqrr efeqtianad amcirebs simptomebs da

sikvdilobis risks pacientTa konkretul

jgufSi (am jgufSi Sedis im pacientTa katego-

ria romelTac aqvT: marcxena mTavari (Rero)

koronaris stenozi, LAD-is proqsimaluri ste-

nozi, an samsisxlZarRvovani daavadeba, miT uf-

ro, Tu am yvelafers axlavs marcxena parkuWis

disfunqcia).

14. arsebobs mtkicebulebebi imis Taobaze,

rom garkveuli sxvaobaa idealur - saukeTe-

so praqtikasa da ssaa-s realur menejments So-

ris. ase magaliTad, eqimebis mier xSirad ar

tardeba funqciuri testebi diagnozis dadas-

turebis, an prognozis gansazRvris motiviT.

zemoaRniSnulis gaTvaliswinebiT saWiroa

klinicistebi mkacrad icavdnen faqtebze dam-

yarebuli medicinis moTxovnebs.

22 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

supraventrikuluri ariTmiebi (SVA) SeiZle-

ba momdinareobdes sinusis kvanZidan, winagule-

bidan (winagulovani taqikardia, winagulTa

TrTola) da atriaventrikuluri SenaerTidan

(atriaventrikuluri kvanZovani (nodaluri) re-

ciprokuli taqikardia /AVNRT/). supraventri-

kuluri ariTmiebi aseve moicavs damatebiTi

gziT ganpirobebul, anu atriaventrikulur re-

ciprokul taqikardias /AVRT/. SVA viTardeba

yvela asakSi da SeiZleba mimdinareobdes ro-

gorc umniSvnelo simptomebiT, mag., gulis ce-

mis SegrZnebiT, ise sinkopeTi. zogierT SemTx-

vevaSi (mag., damatebiTi gzis dros) ariTmia Se-

iZleba sicocxlisaTvis saSiSi aRmoCndes. pa-

roqsizmuli supraventrikuluri taqikardie-

bis ganviTarebis sixSire aris 1000 kacze 2-3.

ukanasknel periodSi mkurnalobaSi mniSvnelo-

vani warmatebebi iqna miRweuli kaTeteruli

ablaciis gamoyenebiT.

zzooggaaddii SSeeffaasseebbaa ddaa mmeenneejjmmeennttii

ppaacciieenntteebbii,, ddaauuddaassttuurreebbeellii aarriiTTmmiiiiTT

((ssqqeemmaa 11))

anamnezi

_Sefasdes gulis cemis regularoba

_pauzebi da gamovardnis SegrZnebebi, rasac

mosdevs gulis Zlieri cemis SegrZneba, eqstra-

sistoliaze miuTiTebs.

_araregularuli guliscema aRiniSneba eqs-

trasistoliis, winagulTa fibrilaciis, an

multifokaluri winagulovani taqikardiis

dros.

_regularul da rekurentul taqikardiebs

uecari dasawyisiT da dasasruliT paroqsiz-

muls uwodeben (PSVT).

_ariTmiis kupireba vagusuri manevrebiT mi-

uTiTebs rientrul meqanizmze, romelic moi-

cavs aavv kvanZis qsovils (mag., AVNRT, AVRT).

_sinusur taqikardias axasiaTebs TandaTa-

nobiTi aCqareba da Seneleba.

ppaacciieenntteebbii,, ddaaddaassttuurreebbuullii aarriiTTmmiiiiTT

1. viwro QRS-kompleqsiani taqikardia

Tu parkuWovani kompleqsi viwroa (QRS<120

mwm), maSin taqikardia TiTqmis yovelTvis sup-

raventrikuluria da diferenciuli diagnozi

moicavs misi meqanizmis gansazRvras (sqema 2).

klinicistma unda gansazRvros P kbilebsa da

parkuWovan kompleqsebs Soris urTierTdamo-

kidebuleba (sqema 3). viwrokompleqsiani taqi-

kardiis reaqcia vagusur manevrebsa da adeno-

zinze (sqema 4) SeiZleba dagvexmaros diferen-

ciul diagnostikaSi.

2. farTo QRS-kompleqsiani taqikardia (sqe-

ma 5)

Tu pacients aqvs farTo QRS-kompleqsiani

taqikardia (QRS>120mwm), klinicistma unda ga-

dawyvitos aris Tu ara es taqikardia:

a) SVT hisis konis fexis blokadiT (BBB),

an aberaciiT

b) SVT parkuWTa preegzitaciiT (damatebiTi

gzis saSualebiT)

g) parkuWovani taqikardia (VT)

aseTi kategorizacia damokidebulia ara

mxolod P kbilsa da QRS kompleqsis urTier-

TkavSirze, aramed specifikur morfologiur

monacemebze, gansakuTrebiT prekordiul (gul-

mkerdis) ganxrebSi (sqema 5).

3. menejmenti

Tu SVT diagnozi ver mtkicdeba, maSin unda

Catardes pptt mkurnaloba. SVT samkurnalo me-

dikamentebma (verapamili, an dilTiazemi) pptt

dros SeiZleba gamoiwvios hemodinamikuri ko-

lafsi. specifikurma garemoebebma (mag., preeg-

zitaciuli taqikardia, an pptt digitalisuri in-

toqsikaciis gamo) SeiZleba moiTxovos alter-

natiuli mkurnaloba. gadaudebeli eleqtru-

li kardioversia hemodinamikurad arastabilu-

ri nebismieri taqikardiis samkurnalod pirda-

piri Cvenebaa.

mdgomareobebi, roca unda mivmarToT ariT-

mologs:

_ WPW sindromi (preegzitacia+ariTmia).

_ taqikardia, romelsac axlavs sinkope, an

dispnea.

_ ucnobi meqanizmis farTo QRS-kompleqsi-

ani taqikardia.

_ viwro QRS kompleqsiani taqikardia, roca

gamoxatulia medikamentebis mimarT autanloba

da rezistentoba, an roca pacients ar surs me-

dikamenturi mkurnaloba.

zrdasrulTa supraventrikuluri

ariTmiebi ((SVA))**

** aaRRnniiSSnnuull ddookkuummeennttSSii aarr aarriiss mmoocceemmuullii rreekkoommeennddaacciieebbii wwiinnaagguullTTaa ffiibbrriillaacciiiiss ((iixx.. ACC/AHA/ESC

Guidelines for the Management of Patients with Atrial Fibrillation)) ddaa ppeeddiiaattrriiuull ppaacciieenntteebbSSii SVT-ss mmaarrTTvviiss SSeessaaxxeebb..


hheemmooddiinnaammiikkuurraadd ssttaabbiilluurrii ddaa rreegguullaarruullii ttaaqqiikkaarrddiiiiss

mmwwvvaavvee mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii

eekkgg rreekkoommeennddaacciieebbii** rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

viwro QRS-

kompleqsiani

taqikardia

vagusuri manevrebi

adenozini

verapamili, dilTiazemi

beta-blokeri

amiodaroni

digoqsini

I

I

I

II b

II b

II b

B

A

A

C

C

C

farTo-QRS-

kompleqsiani

taqikardia

� SVT BBB-is fonze

� preegzitaciuli

SVT/AF**

ix.zemoT

flekainidi***

ibutilidi***

prokainamidi***

el.kardioversia

I

I

I

I

B

B

B

C

ucnobi warmoSobis

farTe QRS-

kompleqsiani

taqikardia

prokainamidi***

sotaloli***

amiodaroni

lidokaini

adenozini****

beta-blokeri*****

verapamili******

el.kardioversia

I

I

I

II b

II b

III

III

I

B

B

B

B

C

C

B

B

ucnobi warmoSobis

farTo-QRS-

kompleqsiani

taqikardia,mmpp

daqveiTebuli

funqciis mqone

pacientebTan

amiodaroni

lidokaini

el.kardioversia

I

-

I

B

-

B

pprreeppaarraatteebbiiss CCaammooTTvvlliillii TTaannmmiimmddeevvrroobbaa aarr gguulliissxxmmoobbss mmaaTT SSeeyyvvaannaass aauucciilleebbllaadd iimmaavvee TTaannmmiimmddeevv--

rroobbiiTT..

** yyvveellaa CCaammooTTvvlliillii pprreeppaarraattii mmiiiiRReebbaa iinnttrraavveennuurraadd.. ****iixx.. aattrriiaavveennttrriikkuulluurrii rreecciipprrookkuullii rriieenn--

ttrruullii ttaaqqiikkaarrddiiaa eeqqssttrraannooddaalluurrii ddaammaatteebbiiTTii ggzziiTT.. ggvv.. 2266 ****** aarr uunnddaa mmiieecceess mmpp ddiissffuunnqqcciiiiss mmqqoonnee

ppaacciieenntteebbss.. ******** aaddeennoozziinnii uunnddaa ggaammoovviiyyeennooTT ssiiffrrTTxxiilliiTT mmZZiimmee kkaadd--iiss ddrrooss,, rraaddggaann nnoorrmmaalluurrii kkoorroo--

nnaarreebbiiss ddiillaattaacciiaamm SSeeiiZZlleebbaa ggaammooiiwwvviiooss ddaazziiaanneebbuullii aauuzziiss iiSSeemmiiaa.. iiss SSeeiiZZlleebbaa ggaammoovviiyyeennooTT mmxxoolloodd

rreeaanniimmaacciiuullii aaRRWWuurrvviilloobbiiss ppiirroobbeebbSSii.. ********** bbeettaa--bbllookkeerreebbii SSeeiiZZlleebbaa ggaammoovviiyyeennooTT,, rrooggoorrcc II rriiggiiss

pprreeppaarraattii,, kkaatteeqqoollaammiinn--sseennssiittiiuurrii ttaaqqiikkaarrddiieebbiiss ddrrooss,, mmaagg..,, mmaarrjjvveennaa ppaarrkkuuWWiiss ttrraaqqttiiddaann ggaammoommaavvaallii

ttaaqqiikkaarrddiiiiss SSeemmTTxxvveevvaaSSii,,.. ************ vveerraappaammiillii,, SSeeiiZZlleebbaa iiyyooss II rriiggiiss TTeerraappiiaa,, ppaarrkkuuWWoovvaannii ffaasscciikkuulluurrii

ttaaqqiikkaarrddiiiiss ddrrooss.. AF—wwiinnaagguullTTaa ffiibbrriillaacciiaa.. BBB - hhiissiiss kkoonniiss ffeexxiiss bbllookkaaddaa.. SVT-ssuupprraavveennttrriikkuu--

lluurrii ttaaqqiikkaarrddiiaa.. MMmmpp - mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWii..

ssppeecciiffiikkuurrii aarriiTTmmiieebbii

SSeeuussaabbaammoo ssiinnuussuurrii ttaaqqiikkaarrddiiaa

Seusabamo sinusuri taqikardia aris gulis-

cemis sixSiris persistuli zrda mosvenebis

mdgomareobaSi, rac ar aris dakavSirebuli

fizikur, emociur an farmakologiur stresTan.

daaxloebiT 90%-Si gvxvdeba qalebSi. kliniku-

ri suraTi Zlier gansxvavebulia _ asimptomu-

ridan, Sromisunarianobis srul dakargvamde.

diagnozi efuZneba Semdeg kriteriumebs:

dRis ganmavlobaSi gaxangrZlivebuli (per-

sistiuli) sinusuri taqikardia (ggSSss>100), rome-

lic datvirTvaze ufro metad xSirdeba, xolo

Ramis ganmavlobaSi normalizdeba, rac das-

turdeba 24sT-iani eekkgg monitoringiT;

taqikardia da misi simptomebi ar aris pa-

roqsizmuli;

P kbilis morfologia sinusuri ritmis id-

enturia;

gamoricxulia meoreuli sistemuri mizezi

(hiperTireozi, feoqromocitoma, fizikuri

mdgomareoba).

mmkkuurrnnaalloobbaa

mkurnaloba ZiriTadad simptomuria. grZel-

vadiani warmatebuli Sedegi kaTeteruli abla-

ciiT sinusis kvanZis modifikaciis Semdeg aR-

werilia SemTxvevaTa 66%-Si. sanam gadawydeba

ablaciis Catareba, unda gamoiricxos postura-

luri orTostazuli taqikardiis sindromi

((ppoottss))..

24 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

SSeeuussaabbaammoo ssiinnuussuurrii ttaaqqiikkaarrddiiiiss mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii

mmkkuurrnnaalloobbaa rreekkoommeennddaacciieebbii rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

medikamenturi* beta-blokerebi


I

II a

C

C

intervenciuli kaTeteruli

ablacia_sinusis kvanZis

modifikacia/eliminacia** II b C

**uukkaannaasskknneell ppeerriiooddSSii ssiinnTTeezziirreebbuulliiaa ddaa ppooppuullaarroobbaass iixxvveeWWss IIf aarrxxeebbiiss bbllookkeerrii iivvaabbrraaddiinnii ((kkoorraaqq--

ssaannii)).. iixx.. ggvv.. 1177 __ rreedd.. SSeenniiSSvvnnaa.. ****ggaammooiiyyeenneebbaa,, rrooggoorrcc bboolloo ssaaffeexxuurrii..

aattrriiaavveennttrriikkuulluurrii kkvvaannZZoovvaannii

rreecciipprrookkuullii ttaaqqiikkaarrddiiaa /AVNRT/

AVNRT aris rientruli taqikardia,romelic

moicavs aavv kvanZs, aseve perinodalur recipro-

kul qsovils. erTi gza (swrafi) lokalizebu-

lia aavv kvanZis zeda nawilTan, xolo meore (ne-

li) gza _ trikuspiduli rkalis septaluri

kidis gaswvriv. tipuri AVNRT dros (85-90%) an-

tegraduli gatareba xdeba neli gziT (aavv Se-

naerTSi trialiT) da retrograduli gatareba

_ swrafi gziT. piriqiT xdeba atipiuri AVNRT

dros, Sedegad miiReba grZeli RP intervaliani

taqikardia uaryofiTi PP kbilebiT III, aVF gan-

xrebSi, romelic iwereba Semdgomi QRS-is win.

mkurnaloba: standartuli mkurnaloba aris

aavv kvanZis gamtareblobis mablokirebeli pre-

paratebi (beta-blokerebi, Ca-is arxebis bloke-

rebi, adenozini). mkurnalobis meore midgoma,

romelic efeqtiani da usafrTxoa, aris kaTete-

ruli ablacia neli gzis destruqciiT. abla-

ciis Cvenebebi damokidebulia klinikur daskv-

nebze. faqtorebi, romelTa mixedviTac xdeba

gadawyvetilebis miReba, moicavs taqikardiis

sixSires, simptomebis amtanobasa da pacientis

azrs, gaakeTos arCevani medikamentis permanen-

tul miRebasa da ablacias Soris. pacientma

unda icodes, rom arsebobs mcire riski Care-

vis Semdgom aavv blokadis ganviTarebisa da pe-

ismeikeris SesaZlo Canergvis Sesaxeb (<1%).

`abi jibeSi,~ anu erTi doziT peroraluri

mkurnaloba gamoiyeneba iSviaTi da advilad

asatani AVNRT mosaxsnelad, roca igi grZel-

deba ramdenime saaTs da vagusuri manevrebi

araefeqtiania. gamonaklisia pacientebi mmpp mniS-

vnelovani disfunqciiT, sinusuri bradikardi-

iT, an preegzitaciiT.

saukeTeso Sedegi iqna miRebuli dilTiaze-

misa (120mg) da propranololis (80mg) kombina-

ciiT*, ris Sedegadac sagrZnoblad iklo paci-

entebis vizitma gadaudebeli Terapiis ganyo-

filebaSi. am kombinaciis iSviaTi garTulebaa

hipotenzia da sinusuri bradikardia.

Tu taqikardiis Sewyveta xdeba P kbiliT,ro-

melic mosdevs bolo QRS kompleqss, metyve-

lebs AVRT, an AVNRT-is sasargeblod. Tu taqi-

kardia wydeba QRS kompleqsiT, metyvelebs uf-

ro wwtt-is sasargeblod,romelic xSirad adeno-

zinis mimarT arasensitiuria.

rreekkoommeennddaacciieebbii,, rreekkuurreennttuullii AVNRT xxaannggrrZZlliivvii pprreevveenncciiuullii mmkkuurrnnaalloobbiiss SSeessaaxxeebb

** aaRRnniiSSnnuullii ddoozzeebbii mmoocceemmuulliiaa eevvrrooppuullii ddaa aammeerriikkuullii ppooppuullaacciiiissTTvviiss.. MMmmrraavvaallii qqaarrTTvveellii kkaarrddii--

oollooggii pprroopprraannoolloolliiss aasseeTT eerrTTjjeerraadd ddoozzaass eerriiddeebbaa ((rreedd.. SSeenniiSSvvnnaa))..

kklliinniikkuurrii ggaammoovvlliinneebbaa iinntteerrvveenncciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

Znelad asatani,

hemodinamikurad

arastabiluri AVNRT

kaTeteruli ablacia

verapamili, dilTiazemi,

beta-blokeri,

sotaloli, amiodaroni

flekainidi*,

propafenoni*

I

II a

II a

B

C

C

simptomuri

rekurentuli AVNRT

kaTeteruli ablacia

verapamili

dilTiazemi,beta-blokeri

digoqsini**

I

I

I

II b

B

B

C

C

rekurentuli AVNRT,

romelic ar emorCileba

beta-blokerebiT, an Ca-is

arxebis blokerebiT

mkurnalobas da roca

pacients ar aqvs radio-

sixSiruli ablaciis

survili

flekainidi*,propafenoni*,

sotaloli

amiodaroni

II a

II b

B

C


rreekkoommeennddaacciieebbii,, ffookkaalluurrii ddaa aarraappaarrooqqssiizzmmuullii SSeennaaeerrTToovvaannii ttaaqqiikkaarrddiiiiss mmkkuurrnnaalloobbiissTTvviiss

** ggaammoossaaddeeggiiaa mmxxoolloodd ppeeddiiaattrriiuullii ppaacciieenntteebbiissTTvviiss..

**SSeeddaarreebbiiTTii uukkuuCCvveenneebbaaaa ppaacciieenntteebbSSii kkaadd--iiTT,, mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWiiss ddiissffuunnqqcciiiiTT,, aann gguulliiss ssxxvvaa mmnniiSSvvnneelloo--

vvaannii ddaaaavvaaddeebbiiTT.. ****ddiiggooqqssiinnii xxSSiirraadd uuSSeeddeeggooaa ssiimmppaaTTiikkuussiiss ggaazzrrddiillii ttoonnuussiiss ggaammoo.. ******ggaaddaawwyyvveettiilleebbiiss

mmiiRReebbaa ddaammookkiiddeebbuulliiaa ssiimmppttoommeebbzzee.. aavv__aattrriiaaoovveennttrriikkuulluurrii.. AVNRT __aattrriiaavveennttrriikkuulluurrii nnooddaalluurrii rree--

cciipprrookkuullii ttaaqqiikkaarrddiiaa.. mmpp__mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWii.. PSVT __ppaarrooqqssiizzmmuullii ssuupprraavveennttrriikkuulluurrii ttaaqqiikkaarrddiiaa..

kklliinniikkuurrii ggaammoovvlliinneebbaa rreekkoommeennddaacciieebbii rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

fokaluri SenaerTovani

taqikardia

beta-blokerebi

flekainidi

propafenoni*

sotaloli*

amiodaroni*

kaTeteruli ablacia

II a

II a

II a

II a

II a

II a

C

C

C

C

C

C

araparoqsizmuli

SenaerTovani taqikardia

digitalisuri

intoqsikaciis aRmofxvra

hipokaliemiis koreqcia

miokardiumis iSemiis

mkurnaloba

beta-blokerebi, Ca-is

arxebis blokerebi

I

I

I

II a

C

C

C

C

iSviaTi, an erTi AVNRT

epizodis mqone pacienti,

Tu mas survili aqvs,

srulad gaTavisufldes

ariTmiisgan

kaTeteruli ablacia I B

dokumentirebuli PSVT,

mxolod aavv kvanZSi

ormagi gziT, an

eleqtrofiziologiuri

kvlevisas erTeuli eqo-

kompleqsiT, roca

ariTmiis gamomwvevi sxva

mizezi ar arsebobs


beta-blokeri,

flekainidi*,propafenoni*

kaTeteruli ablacia***

I

I

C

B

iSviaTi, kargad asatani

AVNRT

ar saWiroebs

mkurnalobas

vagusuri manevrebi

,,jibeSi abis" taqtika


beta-blokeri

kaTeteruli ablacia

I

I

I

I

I

C

B

B

B

B

ffookkaalluurrii ddaa aarraappaarrooqqssiizzmmuullii

aattrriiaavveennttrriikkuulluurrii

SSeennaaeerrTToovvaannii ttaaqqiikkaarrddiiaa

1. fokaluri SenaerTovani taqikardia (fSt)

ffSStt-is Tavisebureba aris misi momdinareo-

ba aavv kvanZidan, an hisis konidan, ggSSss 110-dan 250-

mde, xolo eekkgg-ze _ viwro QRS kompleqsebi, an

hisis konis fexis blokada aavv disociaciiT.

igi aseve cnobilia, rogorc avtomaturi, an Se-

naerTovani eqtopiuri taqikardia. iSviaTad, Se-

naerTovani ritmi araregularulia winagulTa

fibrilaciis msgavsad. es aris iSviaTi ariT-

mia, romelic gvxvdeba axalgazrda asakSi da

Tu gaxangrZlivda, SeiZleba gamoiwvios gulis

SegubebiTi ukmarisoba. medikamenturi mkurna-

loba gansxvavebuli warmatebulobiT xasiaT-

deba, xolo kaTeteruli ablacia 5-10%-Si aso-

cirebulia aavv blokadis riskTan.

2. araparoqsizmuli SenaerTovani taqi-

kardia

araparoqsizmuli SenaerTovani taqikardia

aris keTilTvisebiani, viwrokompleqsiani taqi-

kardia, sixSiriT 70-dan 120-mde. igi ganpirobe-

bulia anormaluri avtomatizmiT, an trigeru-

li meqanizmiT da, Cveulebriv, viTardeba qvemoT

CamoTvlili mdgomareobebis dros: digitali-

suri intoqsikacia, postoperaciuli periodi,

hipokaliemia, an miokardiumis iSemia. mkurna-

loba umetesad mimarTulia aRniSnuli mdgoma-

reobebis aRmosafxvrelad.

26 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

aattrriiaavveennttrriikkuulluurrii rreecciipprrookkuullii

rriieennttrruullii ttaaqqiikkaarrddiiaa

((eeqqssttrraannooddaalluurrii

ddaammaatteebbiiTTii ggzziiTT))

tipuri damatebiTi gza aris eqstranodalu-

ri gza, romelic aerTebs winagulis da parku-

Wis miokardiums. damatebiTi gza, romelic mxo-

lod retrograduli gamtaria, ganixileba ro-

gorc ,,faruli~, xolo is, romelic antegradu-

lad atarebs da preegzitacia vlindeba stan-

dartul eekkgg-ze _ ,,manifestirebulia~. termini

,,WPW sindromi” ixmareba pacientebisTvis, ro-

melTac aqvT rogorc preegzitacia, ise _ taqi-

ariTmiebi.

SSeeiiZZlleebbaa ggaannvviiTTaarrddeess ttaaqqiikkaarrddiiiiss rraammddeennii--

mmee ffoorrmmaa::

_orTodromuli AVRT (yvelaze xSiria, 95%-

Si) moicavs antegradul gatarebas aavv kvanZSi

da retrograduls _ damatebiT gzaSi.

_antidromuli AVRT, antegraduli gatare-

biT damatebiT gzaSi da retrograduliT _ aavv

kvanZSi (an, iSviaTad, meore damatebiT gzaSi)

preegzitaciuli QRS kompleqsebiT.

_preegzitaciuli taqikardia, pacientebSi

winagulovani taqikardiiT, an winagulovani

TrToliT da bystander (taqikardiaSi aramonawi-

le) damatebiTi gziT.

_winagulTa fibrilacia preegzitaciiT, yve-

laze saSiSi ariTmia, gvxvdeba WPW sindromis

mqone pacientebis 30%-Si.

_PJRT (SenaerTovani reciprokuli taqikar-

diis permanentuli forma) _ iSviaTi kliniku-

ri sindromia neli gatarebiT farul poste-

roseptalur damatebiT gzaSi, xasiaTdeba Seu-

povari mimdinareobiT, grZeli R-P intervaliT

da negatiuri P kbilebiT II, III da aVF ganxreb-

Si.

uueeccaarrii kkaarrddiiaalluurrii ssiikkvvddiillii WPW

ssiinnddrroommiiss ddrrooss ddaa rriisskkiiss

ssttrraattiiffiikkaacciiaa

niSnebi, romliTac pacientebs aerTianeben

maRali riskis jgufSi, moicavs: 1. umoklesi

preegzitirebuli R-R intervali winagulTa

fibrilaciis dros naklebia 250 mwm-ze. 2. anam-

nezSi simptomuri taqikardia, 3. ramdenime dama-

tebiTi gza, 4. ebSteinis anomalia.

WPW sindromis mqone pacientebSi uecari

kardialuri sikvdilis riski Seadgens 0,15-

0,39%-s, 3-10 wlis ganmavlobaSi.

ddaammaatteebbiiTTii ggzziiss mmqqoonnee

aassiimmppttoommuurrii ppaacciieenntteebbii

asimptomur pacientebSi invaziuri eleqtro-

fiziologiuri kvlevis rutinuli Catareba

naklebad gamarTlebulia. maRali riskis mqo-

ne profesiis pirebSi, mag., skolis avtobusis

mZRolebi, mfrinavebi da aTletebi, ablaciis

sakiTxi wydeba individualurad.


preegzitaciuli taqikardiis

mwvave mkurnaloba

aavv kvanZis blokerebi ar aris efeqturi, ade-

nozinma SeiZleba gamoiwvios winagulTa fib-

rilacia swrafi parkuWovani pasuxiT. upirate-

soba eniWeba antiariTmiul preparatebs (fle-

kainidi, prokainamidi, an ibutilidi), romlebic

ewinaaRmdegebian swraf gatarebas, miuxedavad

imisa, rom winagulovani ariTmia SeiZleba ver

moixsnas.

xxaannggrrZZlliivvii mmkkuurrnnaalloobbaa

damatebiTi gziT gamowveuli ariTmiis mqo-

ne pacientebSi antiariTmiuli preparatebi

warmoadgenen mkurnalobis erT-erT saxes, ro-

melTa intensiuri Canacvleba xdeba kaTeteru-

li ablaciiT. zogjer iSviaTi, advilad asata-

ni ariTmiis SemTxvevaSi, medikamenti miiReba

erTjeradad, mxolod ariTmiis aRmocenebisas

(,,abi jibeSi~). mkurnalobis aseTi midgoma ga-

moiyeneba pacientebTan preegzitaciis gareSe

da im SemTxvevaSic, roca taqikardia ar arR-

vevs hemodinamikas.

kaTeteruli ablacia warmatebulia SemTxve-

vaTa _ 95%-Si da sakmaod efeqtiani da mcire

riskis mqonea simptomur pacientebSi rogorc

sawyisi Terapiuli RonisZieba, aseve rekuren-

tuli ariTmiis medikamenturi mkurnalobis

fonze. SesaZlo garTulebebi sxvadasxvaa da

damokidebulia gamtari gzis adgilmdebareo-

baze. sruli aavv blokadis riski meryeobs

0,17_1,0% sazRvrebSi da dakavSirebulia septa-

lur da posteroseptalur damatebiT gzasTan.

mniSvnelovani gauareseba aRiniSneba 1,8-4%-Si,

maT Soris sikvdilobis riski Seadgens 0,08-

0,13%-s.


28 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��


30 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

kardi o eqspresdiagn o stika 31kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033 ��

ddaammaatteebbiiTTii ggzziiTT ggaammoowwvveeuullii aarriiTTmmiieebbiiss xxaannggrrZZlliivvii mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii

aarriiTTmmiiaa rreekkoommeennddaacciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

WPW sindromi

(preegzitacia da

simptomuri ariTmia),

romelic kargad aitaneba

kaTeteruli ablacia

flekainidi, propafenoni

sotaloli, amiodaroni,

beta-blokeri


digoqsini

I

II a

II a

III

B

C

C

C

WPW sindromi (wwff

swrafi gatarebiT, an

AVRT, romelic cudad

aitaneba)


cudad asatani AVRT

(preegzitaciis gareSe)

kaTeteruli ablacia


sotaloli, amiodaroni,

beta-blokeri


digoqsini

I

II a

II a

II b

III

B

C

C

C

C

AVRT -is erTeuli, an

iSviaTi epizodebi

(preegzitaciis gareSe)

ara

vagusuri manevrebi

`abi jibeSi"_verapamili,

dilTiazemi,

beta-blokerebi

kaTeteruli ablacia

sotaloli, amiodaroni


digoqsini

I

I

I

II a

II b

II b

III

C

B

B

B

B

C

C

asimptomuri

preegzitacia

araviTari mkurnaloba

kaTeteruli ablacia

I

II a

C

B

wwiinnaagguulloovvaannii ffookkaalluurrii

ttaaqqiikkaarrddiia (wwfftt)

wwfftt momdinareobs winagulis sxvadasxva ub-

nidan, axasiaTebs impulsis centridanuli ra-

dialuri gavrceleba da regularuli winagu-

lovani ritmi. is Cveulebriv vlindeba 100-dan

250-mde winagulovani sixSiriT (iSviaTad 300-

mdec). misi ganviTarebis meqanizmia anormalu-

ri, an gazrdili avtomatizmi, trigeruli aqti-

voba (ganpirobebuli gviani postdepolariza-

ciiT), an mikrorientri. taqikardiis aRmocene-

bisas winagulovani sixSiris TandaTanobiTi

gazrda (`gaxureba”) da/an, TandaTanobiTi Sem-

cireba taqikardiis Sewyvetamde (`gaciveba~), mi-

uTiTebs avtomatizmis meqanizmze. pacientebis

daaxloebiT 10%-s aqvs mravlobiTi kera. wwfftt

SeiZleba iyos Seupovari da taqikardiiT ga-

mowveuli kardiomiopaTia ganaviTaros.


medikamenturi mkurnalobisTvis iyeneben

sixSiris makontrolebel preparatebs (beta-

blokerebi, Ca-is arxebis blokerebi, an digoq-

sini), an wamlebs ariTmiis keris supresiisTvis.

Ia, an Ic klasis preparatebic (flekainidi da

propafenoni) SeiZleba aRmoCndes efeqturi.

kvlevebis mixedviT SesaZlebelia i/v adeno-

zinis, beta-blokerebisa da Ca -is arxebis blo-

kerebis gamoyeneba rogorc ariTmiis mosaxsne-

lad, aseve, ufro xSirad, sixSiris kontrolis-

Tvis. adenozini xsnis wwfftt-s pacientebis mniS-

vnelovan nawilSi. eleqtruli kardioversia

iSviaTad xsnis avtomatur wwtt-s, magram warma-

tebulia mikrorientruli, an trigeruli avto-

matizmiT mimdinare wwtt-is dros, igi SeiZleba

vcadoT medikamentebisadmi rezistentuli ar-

iTmiis SemTxvevaSi.

grZelvadiani kontroli moicavs aavv kvanZis

blokerebis gamoyenebas, radgan isini SeiZleba

sakmaod Sedegiani gamodges da amasTanave gv-

erdiTi movlenebic minimaluria. ufro Zlieri

saSualebebis gamoyeneba xdeba aavv kvanZis blo-

kerebis uSedegobis SemTxvevaSi. wwfftt dros ab-

lacia mimarTulia taqikardiis fokusis dest-

ruqciisken. igi warmatebulia 80-90%-Si ariTmi-

uli fokusis marjvena winagulSi mdebareobis

SemTxvevaSi da 70-80%-Si _ marcxena winagulSi

mdebareobisas. mniSvnelovani garTulebebi

mcirea (1-2%). wwtt ablaciam Zgideze, an koxis

samkuTxedSi SeiZleba gamoiwvios aavv blokada.

mmuullttiiffookkaalluurrii wwiinnaagguulloovvaannii

ttaaqqiikkaarrddiiaa ((mmwwtt))

mmwwtt xasiaTdeba sami, an meti gansxvavebuli

morfologiis mqone P kbiliT. ritmi yovelT-

vis araregularulia da xSirad erevaT wina-

gulTa fibrilaciaSi. igi ZiriTadad asocire-

bulia filtvis paTologiasTan, magram SeiZle-

ba gamoiwvios metabolurma, an eleqtrolitur-

ma disbalansma. Terapia moicavs gamomwvevi mi-

zezebis koreqcias, Tumca xSirad moiTxovs Ca-

is arxebis blokerebis gamoyenebas, radgan ar

arsebobs el. kardioversiis, antiariTmiuli

preparatebis, an ablaciis gamoyenebis Cveneba.

32 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi

wwiinnaagguulloovvaannii ffookkaalluurrii ttaaqqiikkaarrddiiiiss ((wwfftt)) mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii**

kklliinniikkuurrii ggaammoovvlliinneebbaa rreekkoommeennddaacciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

mmwwvvaavvee mmkkuurrnnaalloobbaa****

a. ariTmiis kupireba

hemodinamikurad

arastabiluri pacientebi

el. kardioversia I B

hemodinamikurad

stabiluri pacientebi

adenozini

beta-blokeri


prokainamidi

flekainidi,

propafenoni***

amiodaroni, sotaloli

II a

II a

II a

II a

II a

II a

C

C

C

C

C

C

b. sixSiris kontroli

(pacientebTan, romlebic

ar iReben digitaliss)

beta-blokerebi


digoqsini

I

I

II b

C

C

C

pprrooffiillaaqqttiikkuurrii


rekurentuli

simptomuri wwtt

kaTeteruli ablacia

beta-blokerebi,Ca-is

arxebis blokerebi

dizopiramidi***

flekainidi, propafenoni***

amiodaroni, sotaloli

I

I

II a

II a

II a

B

C

C

C

C

asimptomuri, an

simptomuri wwtt


aramdgradi da

asimptomuri

mkurnalobis gareSe

kaTeteruli ablacia

I

III

C

C

** ggaammooiirriiccxxeebbaa ppaacciieenntteebbii mmwwtt--iiTT,, rroommlleebbTTaannaacc ppuullmmoonnuurrii ppaaTToollooggiiiiss ggaammoo bbeettaa--bbllookkeerreebbii ddaa ssoo--

ttaalloollii wwiinnaaaaRRmmddeeggnnaaCCvveenneebbiiaa..

**** mmwwvvaavvee mmkkuurrnnaalloobbiissTTvviiss yyvveellaa CCaammooTTvvlliillii pprreeppaarraattii ggaammooiiyyeenneebbaa iinnttrraavveennuurraadd..

****** fflleekkaaiinniiddii,, pprrooppaaffeennoonnii ddaa ddiizzooppiirraammiiddii ggaammooiiyyeenneebbaa aavv kkvvaannZZiiss bbllookkeerreebbTTaann kkoommbbiinnaacciiaaSSii..

wwiinnaagguulloovvaannii mmaakkrroo--rriieennttrruullii

ttaaqqiikkaarrddiiaa

winagulovani TrTola ganisazRvreba ro-

gorc organizebuli, swrafi (250-350 sixSiris)

makrorientriT mimdinare winagulovani ritmi.

umetesad rientris wredi Sekrulia trikuspi-

duli rgolis garSemo. isTmusdamokidebuli

TrTola moicavs kava-trikuspidul isTmuss

(kkttii). is ZiriTadad vlindeba saaTis isris sa-

winaaRmdego TrTolis saxiT (uaryofiTi ga-

daxra qveda ganxrebSi), magram aseve SeiZleba

moZraobdes saaTis isris mimarTulebiT (pozi-

tiuri gadaxra qveda ganxrebSi).

araisTmusdamokidebuli winagulovani Tr-

Tola ufro iSviaTia da xSirad gamowveulia

qirurgiuli nawiburiT, romelic qmnis centra-

lur bariers rientrisTvis. araisTmusdamoki-

debuli TrTolis mqone pacientebSi kartire-

biT aRmoCenilia nawiburebis didi ubnebi, rac

xSirad ukavSirdeba rientris mravlobiTi

wredebis arsebobas. winagulovanma TrTolam

SeiZleba gamoiwvios iseTi simptomebi, rogori-

caa fizikuri datvirTvisas advilad daRla,

gulis ukmarisobis, an pulmonuri daavadebis

gauareseba. xSirad vlindeba aavv blokada 2:1-ze

gatarebiT, aranamkurnaleb SemTxvevebSi SeiZ-

leba ganviTardes kardiomiopaTia.


mwvave mkurnaloba damokidebulia pacientis

klinikur statusze, maT Soris kardio-respira-

ciul problemebze. Tu ariTmias Tan axlavs

gulis ukmarisoba,Soki, an miokardiumis iSemia,

rogorc wesi, tardeba eleqtruli kardiover-

sia. swrafi winagulovani, an ezofaguri peisin-

gi iseve, rogorc dabali energiiT eleqtruli

kardioversia, sakmaod Sedegiania winagulovani

TrTolis mosaxsnelad. Tumca, umetes SemTxve-

vaSi, winagulTa TrTolis dros mdgomareoba

stabiluria da SesaZlebelia sixSiris kont-

roli aavv kvanZis blokerebiT. es gansakuTre-

biT mniSvnelovania,Tu igegmeba antiariTmiuli

saSualebebis gamoyeneba, radgan sixSiris Sem-

cirebamde antiariTmiulma preparatebma (gansa-

kuTrebiT Ic klasis), SeiZleba sixSiris para-

doqsuli zrda gamoiwvios. Tu winagulovani

TrTola persistirebs 48sT-ze met xans, maSin,

an 3-4 kviriani antikoagulaciuri Terapiis, an

33kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033 ��kardi o eqspresdiagn o stika

rreekkoommeennddaacciieebbii wwiinnaagguullTTaa TTrrTToolliiss mmwwvvaavvee mmkkuurrnnaalloobbiissTTvviiss

rreekkoommeennddaacciieebbii wwiinnaagguullTTaa TTrrTToolliiss xxaannggrrZZlliivvii mmkkuurrnnaalloobbiissTTvviiss

kklliinniikkuurrii ssttaattuussii//

ssaavvaarraauuddoo mmkkuurrnnaalloobbaa

rreekkoommeennddaacciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss

kkllaassii

mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

TTuu ccuuddaadd aaiittaanneebbaa

� ariTmiis kupireba eleqtruli kardioversia I C

� sixSiris kontroli beta-blokerebi


digitalisi*

amiodaroni

II a

II a

II b

II b

C

C

C

C

ssttaabbiilluurrii TTrrTToollaa

� ariTmiis kupireba winagulovani, an

transezofaguri peisingi

eleqtruli kardioversia

ibutilidi**

flekainidi***

propafenoni***

sotaloli

prokainamidi***

amiodaroni

I

I

II a

II b

II b

II b

II b

II b

A

C

A

A

A

C

A

C

� sixSiris kontroli dilTiazemi, an

verapamili

beta-blokerebi

digitalisi*

amiodaroni

I

I

II b

II b

A

C

C

C


ssaavvaarraauuddoo ddiiaaggnnoozzii

rreekkoommeennddaacciieebbii rreekkoommeennddaacciiiiss

kkllaassii

mmttkkiicceebbuulleebbiiss

ddoonnee

Tu kargad aitaneba da

winagulTa TrTolis

pirveli epizodia

mxolod kardioversia

kaTeteruli ablacia*

I

II a

B

B

rekurentuli da

kargad asatani wwTT

kaTeteruli ablacia*

dofetilidi

amiodaroni, sotaloli,

flekainidi**, qinidini**,

propafenoni**,prokainamidi**,dizopiramidi***

I

II a

II b

B

C

C

negatiuri (Trombis ararsebobaze) transezo-

faguli eqoskopiis Catarebis Semdeg SesaZle-

belia Catardes eleqtruli, an medikamenturi

kardioversia. aRniSnuli monacemebi identuria

winagulTa fibrilaciis rekomendaciebisa.

arc aavv kvanZis blokerebi da arc amiodaroni

ar aris efeqtiani winagulTa TrTolis mosax-

snelad. intravenuri ibutilidi aRmoCnda yve-

laze efeqtiani winagulTa TrTolis medika-

menturi kupirebisTvis, maT Soris intravenur

Ic klasis preparatebTan SedarebiTac. misi

efeqtianoba meryeobs 38%-dan 76%-mde.

III klasis preparatebi, gansakuTrebiT dofe-

tilidi, sakmaod efeqtiani aRmoCnda winagul-

Ta TrTolis mkurnalobisTvis. Tu winagulTa

TrTola gamowveulia mwvave paTologiuri

procesiT, sinusuri ritmis aRdgenis Semdeg

mudmivi mkurnaloba saWiro ar aris.

isTmusdamokidebuli TrTolis dros kavat-

rikuspiduli isTmusis kaTeteruli ablacia

usafrTxo da efeqtiania. araisTmusdamokide-

buli TrTolis mqone pacientebma unda mimar-

Ton specializebul centrebs, radgan maT, Cve-

ulebriv, aReniSnebaT rientris mravlobiTi da

rTuli wredebi. mkurnalobis warmatebuli

SemTxvevebi meryeobs 50-88% Soris da damoki-

debulia dazianebis sirTuleze.

kkaarrddiioovveerrssiiaa uunnddaa CCaattaarrddeess iimm ppaacciieenntteebbSSii,, rroommeellTTaacc aannttiikkooaagguullaacciiuurrii TTeerraappiiiiss ffoonnzzee INR--iiss ddoo--

nnee 22--ddaann 33--mmddee aaqqvvTT,, aann,, TTuu aarriiTTmmiiiiss xxaannggrrZZlliivvoobbaa 4488ssTT--zzee nnaakklleebbiiaa,, aann,, TTuu ttrraannsseezzooffaagguurrii eeqqoosskkooppiiiiss

((tteeee)) ddrrooss wwiinnaagguullSSii TTrroommbbii aarr aarriiss nnaannaaxxii.. CCaammooTTvvlliillii pprreeppaarraatteebbii ggaammooiiyyeenneebbaa iinnttrraavveennuurraadd..

**ddiiggiittaalliissii ggaannssaakkuuTTrreebbiiTT eeffeeqqttuurriiaa ssiixxSSiirriiss kkoonnttrroolliissTTvviiss gguulliiss uukkmmaarriissoobbiiaann ppaacciieenntteebbSSii..

****iibbuuttiilliiddii aarr ggaammooiiyyeenneebbaa mmpp ddiissffuunnqqcciiiiss ddrrooss..

******fflleekkaaiinniiddii,, pprrooppaaffeennoonnii ddaa pprrookkaaiinnaammiiddii aarr ggaammooiiyyeenneebbaa,, ssaannaamm ppaacciieennttss aarr mmiieecceemmaa aavv kkvvaannZZiiss bblloo--

kkeerreebbii..

34 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi


ssaavvaarraauuddoo ddiiaaggnnoozzii

rreekkoommeennddaacciieebbii rreekkoommeennddaacciiiiss

kkllaassii

mmttkkiicceebbuulleebbiiss

ddoonnee

cudad asatani wwTT kaTeteruli ablacia* I B

wwTT, romelic Cndeba

wwff-is samkurnalod

amiodaronis an 1c

klasis preparatebis

gamoyenebis Semdeg

kaTeteruli ablacia*

SeaCereT mimdinare preparatebi da

gamoiyeneT sxva

I

II a

B

C

simptomuri,

arakavatrikuspiduli,

isTmusdamokidebuli

TrTola, roca

antiariTmiuli

preparatebiT mk-ba

uSedegoa

kaTeteruli ablacia* II a B

**TTuu kkaaTTeetteerruullii aabbllaacciiaa aarr aarriiss SSeessaaZZlleebbeellii ddaa mmeeddiikkaammeennttuurrii mmkkuurrnnaalloobbaacc uuSSeeddeeggooaa,, mmaaSSiinn xxddeebbaa

aavv SSeennaaeerrTTiiss aabbllaacciiaa ddaa ppeeiissmmeeiikkeerriiss CCaaddggmmaa.. ****aaRRnniiSSnnuullii pprreeppaarraatteebbii aarr ggaammooiiyyeenneebbaa gguulliiss mmnniiSSvvnneelloo--

vvaannii ssttrruuqqttuurruullii ddaazziiaanneebbiiss ddrrooss.. TTuu ggaammooiiyyeenneebbeenn,, mmaaTT mmiiRReebbaammddee aavv kkvvaannZZiiss bbllookkeerreebbss xxmmaarroobbeenn.. aannttii--

kkooaagguullaacciiuurrii TTeerraappiiaa iiggiivveeaa,, rrooggoorrcc wwff--iiss ddrrooss..

** TTuu SSeessaaZZlleebbeelliiaa,, bbeettaa--bbllookkeerreebbii aarr ggaammooiiyyeenneebbaa I ttrriimmeessttrrSSii.. ****zzooggiieerrTTii ttaaqqiikkaarrddiiiiss ddrrooss ffllee--

kkaaiinniiddTTaann ddaa pprrooppaaffeennoonnTTaann eerrTTaadd ggaammooiiyyeenneebbaa aavv kkvvaannZZiiss bbllookkeerreebbii.. ******aatteennoolloolliiss ggaammooyyeenneebbaass oorrssuu--

lloobbiiss ddrrooss zzoogg eevvrrooppuull qqvveeyyaannaaSSii aaqqvvss mmttkkiicceebbuulleebbiiss C ddoonnee..

ssppeecciiffiikkuurrii mmddggoommaarreeoobbeebbii

11.. oorrssuulloobbaa

orsulobis dros ganviTarebuli SVT sakma-

od rTuli problemaa. sayuradReboa medika-

mentebis SesaZlo uaryofiTi efeqtebi nayofi-

sa da dedis hemodinamikaze, agreTve, nayofis

ganviTarebaze. aseT SemTxvevaSi mkurnaloba

unda efuZnebodes Semdeg principebs: 1. Tu ig-

egmeba orsuloba da ablaciiT SesaZlebelia

ariTmiis gankurneba, seriozulad unda iqnas

ganxiluli am ariTmiis orsulobamde ablaci-

is SesaZlebloba. 2. ariTmiebis umetesoba

vlindeba mxolod winagulovani, an parkuWova-

ni eqstrasistoliiT, romelic ar moiTxovs

mkurnalobas. 3. ariTmiis mwvave mkurnaloba

mimarTuli unda iyos arafarmakologiuri me-

Todebisaken (mag., vagusuri manevrebi). aseve

usafrTxoa ii//vv adenozini da eleqtruli kar-

dioversia. orsulobis dros antiariTmiuli

preparatebis gamoyenebisas yvelaze yuradsa-

Rebia am preparatebis uaryofiTi gavlena na-

yofze. Casaxvidan pirvel rva kviras terato-

genuli riski yvelaze maRalia. II-III trimestr-

Si ZiriTadi safrTxe nayofis zrda-ganviTare-

bas emuqreba. antiariTmiuli preparatebi gamo-

iyeneba mxolod im SemTxvevaSi, roca simptome-

bi autanelia, an taqikardia iwvevs hemodinami-

kur arastabilobas.

SVT mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii oorrssuulloobbiiss ddrrooss

mmkkuurrnnaalloobbiiss ssttrraatteeggiiaa rreekkoommeennddaacciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

PSVT mwvave mkurnaloba vagusuri manevrebi

adenozini

el. kardioversia

metoprololi,propranololi

verapamili

I

I

I

II a

II b

C

C

C

C

C

profilaqtikuri

Terapia

digoqsini

metoprololi*

propranololi*

sotaloli*,flekainidi**

qinidini,propafenoni**,verapamili

prokainamidi

kaTeteruli ablacia

atenololi***

amiodaroni

I

I

II a

II a

II b

II b

II b

III

III

C

B

B

C

C

B

C

B

C


**mmooxxssnnaa ddaa aannttiiaarriiTTmmiiuullii mmeeddiikkaammeenntteebbiiTT mmkkuurrnnaalloobbaa iisseeTTiivveeaa,, rrooggoorriicc mmoocceemmuulliiaa wwiinnaagguullTTaa

TTrrTToolliiss mmeenneejjmmeennttSSii.. wwZZdd __ wwiinnaagguullTTaaSSuuaa ZZggiiddiiss ddeeffeeqqttii..

SVT mmkkuurrnnaalloobbiiss rreekkoommeennddaacciieebbii gguulliiss TTaannddaayyoolliillii

ddaaaavvaaddeebbeebbiiss mmqqoonnee zzrrddaassrruulleebbiissTTvviiss

ggaarreemmooeebbaa rreekkoommeennddaacciiaa rreekkoommeennddaacciiiiss kkllaassii mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee

uSedego antiariTmiuli

mmkk-ba da simptomuri:

� wwZZdd koreqciis

Semdgom

� mastardiT an seningiT

didi sisxlZarRvebis

transpoziciis koreqcia

kaTeteruli ablacia

gamocdil centrebSi

kaTeteruli ablacia

gamocdil centrebSi

I

I

C

C

hemodinamikurad

mniSvnelovani wwZZdd

koreqciis gareSe da

winagulTa

TrTolasTan* erTad

wwZZdd-is daxurva

TrTolis isTmusis

ablaciasTan erTad

I C

PSVT da ebSteinis

anomalia qirurgiuli

koreqciis

hemodinamikuri CvenebiT

damatebiTi gzis kaTeteruli

ablacia, an qirurgiuli

ablacia defeqtis operaciul

koreqciasTan erTad gamocdil

centrSi, radgan SesaZloa

mravali damatebiTi gzis

arseboba I C

22.. zzrrddaassrruulleebbii gguulliiss TTaannddaayyoollii--

llii ddaaaavvaaddeebbiiTT

koreqciisSemdgomi, an ukoreqcio gulis

Tandayolili daavadebis mqone zrdasrulebSi

SVT mkurnaloba xSirad rTulia da saWiroebs

gamocdil centrebSi Terapias. supraventriku-

luri ariTmiebi avadobis da, zog SemTxvevaSi,

sikvdilobis mniSvnelovani mizezia. aseT paci-

entebs xSirad aqvT rientris mravlobiTi wi-

nagulovani wredebi, an sxva ariTmogenuli me-

qanizmebi. winagulovanma ariTmiam SeiZleba ga-

moiwvios hemodinamikuri darRvevebi, rac zogi-

erT SemTxvevaSi saWiroebs specifikur gamokv-

levebsa da operaciul mkurnalobas. xSirad

Tan erTvis sinusis kvanZis disfunqcia,rac mo-

iTxovs peismeikeris implantacias. kardialuri

malformaciebi arTulebs peismeikeris implan-

taciasa da kaTeteruli ablaciis procedu-

rebs. ariTmiis mkurnaloba, iqneba es medikamen-

tiT, Tu kaTeteruli ablaciiT, rogorc wesi,

unda moxdes defeqtis qirurgiuli koreqciis

gaTvaliswinebiT.

ssqqeemmaa 11.. saeWvo taqikardiis mqone pacientTa sawyisi Sefaseba

36 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssqqeemmaa 22.. viwro QRS-kompleqsiani taqikardiis diferenciuli diagnozi

ssqqeemmaa 33.. eekkgg _ I, II, III standartuli ganxrebi. RP intervali (Rkbilis dasawyisidan P kbilis

dasawyisamde) metia PR intervalze. mocemuli P kbili gansxvavdeba sinusuri P kbilisagan.


ssqqeemmaa 44.. adenozinze pasuxi viwrokompleqsiani taqikardiis dros

ssqqeemmaa 55.. farTo QRS-kompleqsiani taqikardiis diferenciuli diagnozi (QRS>120 mwm)

SSeeffeerrxxeebbuullii QRS ggaammttaarreebblloobbaa ssiinnuussuurrii rriittmmiiss ddrrooss,, TTuu SSeeddaarreebbaa SSeessaaZZlleebbeelliiaa,, aammcciirreebbss QRS-iiss mmoorrffoollooggiiuurrii aannaalliizziiss mmnniiSS--

vvnneelloobbaass..

aaddeennoozziinnii ggaammooiiyyeenneebbaa ssiiffrrTTxxiilliiTT,, rrooccaa ddiiaaggnnoozzii ggaauurrkkvveevveelliiaa,, rraaddggaann mmaann SSeeiiZZlleebbaa ggaammooiiwwvviiooss ppff kkaadd mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii,, aann wwff

sswwrraaffii ppaarrkkuuWWoovvaannii ppaassuuxxiiTT,, pprreeeeggzziittaacciiuullii ttaaqqiikkaarrddiiiiss ddrrooss.. **pprreeeeggzziittaacciiuullii ttaaqqiikkaarrddiiiiss ddrrooss QRS,, CCvveeuulleebbrriivv,, ffaarrTTooaa ssiinnuussuurr

rriittmmTTaann SSeeddaarreebbiiTT.. ****aarrsseebboobbss ppoozziittiiuurrii ddaa nneeggaattiiuurrii kkoonnkkoorrddaannttoobbaa,, rrooccaa QRS--iiss ffoorrmmaa ppoozziittiiuurriiaa,, aann nneeggaattiiuurrii ddaa yyvveellaa pprree--

kkoorrddiiuull ggaannxxrraaSSii QRS eerrTTmmaanneeTTiiss mmssggaavvssiiaa,, rraacc ddaammaaxxaassiiaaTTeebbeelliiaa pptt--ssTTvviiss.. ******ddrrooiiss iinntteerrvvaallii R kkbbiilliiss ddaassaawwyyiissiiddaann mmiiss mmwwvveerrvvaallaamm--

ddee ((SSiinnaaggaannii ggaaddaaxxrriiss iinntteerrvvaallii))..

38 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssqqeemmaa 66.. hemodinamikurad stabiluri regularuli taqikardiis

mqone pacientebis mwvave (gadaudebeli) mkurnaloba

ssqqeemmaa 77.. hemodinamikurad stabiluri winagulovani TrTolis menejmenti

wwTT-s moxsnamde da mis Semdeg daculi unda iyos antikoagulaciuri usafrTxoeba.

** ddiiaaggnnoozziissTTvviiss aauucciilleebbeelliiaa ssiinnuussuurrii rriittmmiiss ddrrooss CCaawweerriillii 1122--ggaannxxrriiaannii eekkgg.. ****aaddeennoozziinnii iixxmmaarreebbaa

ssiiffrrTTxxiilliiTT kkaadd--iiss mmZZiimmee ffoorrmmeebbiiss ddrrooss ddaa SSeeiiZZlleebbaa ggaammooiiwwvviiooss wwff,, rroommeelliicc pprreeeeggzziittaacciiiiss mmqqoonnee ppaaccii--

eenntteebbSSii SSeeiiZZlleebbaa ggaammoovvlliinnddeess sswwrraaffii vveennttrriikkuulluurrii ppaassuuxxiiTT.. ******iibbuuttiilliiddii ggaannssaakkuuTTrreebbuullaadd eeffeeqqttuurriiaa

wwTT ddrrooss,, mmaaggrraamm aarr ggaammooiiyyeenneebbaa,, rrooccaa EF<<3300%%,, ppoolliimmoorrffuullii pptt--iiss ggaazzrrddiillii rriisskkiiss ggaammoo..


qqrroonniikkuullii ddiiaarreeiiss kkllaassiiffiikkaacciiaa;;

kkvvlleevviissaa ddaa mmkkuurrnnaalloobbiiss TTaannaammeeddrroovvee

mmeeTTooddeebbii

sityva `diarea” berZnuli warmoSobisaa da ga-

dinebas (denas) niSnavs. es termini moicavs or

komponents – Txevad ganavalsa da defekaciis

gaxSirebas (dReSi orjer da metad). eqimebi xSi-

rad rTaven mesame komponentsac – ganavlis rao-

denobis gazrdas (200gr-ze meti 24 sT-Si), magram

TviTon pacientebi am moments ver azusteben. ag-

reTve, zogierTi pacienti ganavlis Seukaveblo-

bas arasworad arqmevs diareas (Tundac ganavali

iyos normaluri konsistenciis). swored amitom

yvela pacients unda daesvas Sesabamisi SekiTxve-

bi ganavlis Seukaveblobis Sesaxeb.

diarea Zalian gavrcelebuli paTologiaa.

aSS-Si mwvave diareis SemTxvevebi 5-7%-ia,dakavSi-

rebulia wylisa da sakvebis kontaminaciasTan da

fekalur-oraluri gziT vrceldeba. qronikuli

diarea (romelic 4 kviraze metxans grZeldeba),

agreTve gavrcelebuli daavadebaa. misi gavrce-

lebis sixSirea daaxloebiT 5% (aSS-Si), nakleba-

daa gamowveuli infeqciiT da ufro metad sxva

daavadebis meoreuli gamovlinebaa (nawlavis an-

TebiTi daavadeba, celiakia, laqtozis autanlo-

ba).

yoveldRiurad, adamiani, Cveulebriv iRebs 2l-

mde siTxes da gamoimuSavebs 7-8l sekrets (ner-

wyvi, kuWis wveni, naRveli, pankreasis wveni, nawla-

vis wveni). ase,rom nawlavis zeda nawilSi yovel-

dRiurad xvdeba 9-10 l siTxe. wylis udidesi na-

wili Seiwoveba mliv nawlavSi sakveb nivTiere-

bebTan erTad. TeZos nawlavSi es procesi grZel-

deba, aq Seiwoveba darCenili sakvebi da marile-

bi. amis Semdeg nawlavis SigTavsi gadadis ko-

linjSi 1-1,5 l-mde Semcirebuli moculobiT (e.i.

nawlavSi moxvedrili siTxis 90% ukve Sewovi-

lia). msxvili nawlavis lorwovans Seswevs una-

ri Seiwovos eleqtrolitebi sakmaod didi eleq-

troqimiuri gradientis sapirispirod, ris Sede-

gadac Seiwoveba masSi moxvedrili SigTavsis

90%. rom SevkriboT wvril nawlavebsa da kolin-

jSi Sewovili siTxis raodenoba, miviRebT imis

99%-s, rac moxvda nawlavSi Tavdapirvelad.

sayuradReboa is faqti, rom diarea viTardeba

maSinac ki, rodesac Sewova iklebs Tundac 1%.

qqrroonniikkuullii ddiiaarreeaa

qronikuli diareis klasifikacia dafuZnebu-

lia ganavlis Semadgenlobaze. arsebobs misi 3

saxe: wyliani, anTebiTi da cximovani.

wwyylliiaannii ddiiaarreeaa ((watery)) – ganavlis analizis

mixedviT iyofa osmosur da sekreciul diaread.

osmosuri diarea – gamowveulia cudad Sewo-

vadi, osmosurad aqtiuri nivTierebebis miRebiT,

rac aucileblad iwvevs wylis Sekavebas nawla-

vis sanaTurSi, raTa SeinarCunos osmosuri wo-

nasworoba. sxva sityvebiT rom vTqvaT, osmosur

diareas iwvevs osmosuri laqsativebis miReba

(magniumi, fosfaturi da sulfaturi marilebi;

Saqris analogebi – mag., laqtuloza; Saqris

spirtebi – mag., manitoli, an sorbitoli; polie-

Tilenglikoli) da karbohidratebis malabsorb-

cia.

osmosuri laqsativebis miReba SeiZleba iyos

winaswar ganzraxuli (miznobrivi), an SemTxvevi-

Ti. mag., magniumis Warbad miReba xdeba antacidis

saxiT, mineraluri danamatebiT, multivitaminebis

tabletebiT. karbohidratebis malabsorbcia yve-

laze xSirad gamowveulia laqtazas SeZenili

deficitiT, an lorwovani garsis daavadebebiT,

romlebic xels uSlian sakvebi nivTierebebis Se-

wovas (celiakia – spru).

sekreciul diareas aqvs bevrad ufro meti mi-

zezi, vidre osmosurs.

TTaannddaayyoolliillii qqlloorriiddrreeaa – transportirebis

meqanizmis Tandayolili ararseboba iwvevs dia-

reas, kerZod, TeZos nawlavSi ar aris aqtiuri

qlorid-bikarbonatis gamcvleli meqanizmi, ris

Sedegadac qloridi ar Seiwoveba nawlavis dis-

talur nawilSi,rac iwvevs wylis retencias (Se-

kavebas) nawlavis sanaTurSi.

qqrroonniikkuullii iinnffeeqqcciiaa _ zogierTi baqteriuli

diarea SesaZloa gagrZeldes Zalian didxans da

gamoiwvios sekreciuli diarea. maT ganekuTvneba

Aeromonas, Plesimonas, enteropaTogenuri E. coli, C.dif-

ficale, M. tuberculosis, da Yersinia enterocolitica. amasTan,

zogierT SemTxvevaSi, wvril nawlavSi baqteriebi

swrafad mravldeba da am dros nawlavis struq-

turuli (mlivi nawlavis divertikuli), an peris-

taltikuri (sklerodermia) darRvevebis gamo,

xdeba baqteriaTa proliferacia mliv nawlavSi.

baqteriaTa Zlierma gamravlebam SesaZloa, erTis

mxriv daarRvios saWmlis monelebis procesi da

gamoiwvios cximovani diarea da, meores mxriv, Se-

amciros wylisa da marilebis Sewova da gaxdes

sekreciuli diareis mizezi. qronikuli diarea

SeiZleba gamoiwvion parazitebmac – G. lamblia, E.

histolytica da Cryptosporidium-ma.

nnaawwllaavviiss aannTTeebbiiTTii ddaaaavvaaddeebbeebbii – wylulovani

koliti, kronis daavadeba. rogorc wesi, nawlavis

anTebiTi daavadebebi iwveven anTebiT diareas –

ganavalSi Cirqisa da sisxlis arsebobiT, Tumca,

SesaZlebelia nawlavis anTebiTi daavadebebis

** oorriiggiinnaalluurr ssttaattiiaaSSii jjeerr ggaannxxiilluulliiaa mmwwvvaavvee ddiiaarreeiiss eettiioollooggiiuurrii ffaaqqttoorreebbii,, ddiiaaggnnoossttiikkaa ddaa mmkkuurrnnaalloobbaa,,

SSeemmddggoomm -- qqrroonniikkuulliiss.. ssaarreeddaaqqcciioo kkoolleeggiiaass mmiiaaCCnniiaa,, rroomm ffaarrTToo pprrooffiilliiss eeqqiimmeebbiissTTvviiss uuffrroo ssaaiinntteerreessoo iiqqnneebbooddaa

qqrroonniikkuullii ddiiaarreeiiss ggaannxxiillvvaa ddaa mmaasszzee TTaannaammeeddrroovvee iinnffoorrmmaacciiiiss ggaaccnnoobbaa.. aammiittoomm qqvveemmooTT ssttaattiiiiss mmxxoolloodd mmeeoorree nnaawwiill--

iiaa wwaarrmmooddggeenniillii..

mmaassaallaa ggaaddmmooqqaarrTTuulleebbuulliiaa ssaaCCxxeerriiss rraaiioonnuullii ssaaaavvaaddmmyyooffooss eeqqiimmeebbiiss mmiieerr,, rriissTTvviissaacc mmaaTT ddiidd mmaaddlloobbaass

mmoovvaaxxsseenneebbTT ((rreeddaaqqcciiaa))..

qronikuli diarea*

40 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

dros ganviTardes wyliani diareac, gansakuTre-

biT, rodesac distaluri koloni dazianebuli

ar aris. wyliani diarea tipuria mikroskopuli

kolitis sindromis (limfocituri da kolagenu-

ri koliti) SemTxvevaSic. am dros lorwovani

anTebiTia, magram dawylulebuli ar aris. kolo-

nis divertikuli zogjer asocirebulia sekreci-

ul diareasTan, rac, savaraudod, gamowveulia an-

TebasTan dakavSirebuli citokinebiT. sekreciu-

li diarea, SesaZlebelia gamowveuli iyos vasku-

litiT da sistemuri anTebiTi daavadebebiTac.

mmeeddiikkaammeenntteebbii – medikamentebis miReba sekreci-

uli diareis yvelaze xSiri mizezia. ZiriTadad

esenia antibiotikebi, kardiovaskularuli prepa-

ratebi – beta agonistebi, digitalisi, qinidini.

qimiaTerapiuli agentebi, anTebis sawinaaRmdego

arasteroiduli saSualebebi,kolxicini. ase rom,

qronikuli diareis dros Zalian mniSvnelovania

anamnezi – ra medikamentebsa Tu alternaciuli

medicinis saSualebebs iRebs pacienti. medikamen-

tebiT gamowveuli sekreciuli diareis erT-erTi

mizezia laqsativebis Warbi da ukontrolo mi-

Reba.

ssxxvvaa mmiizzeezzeebbii – SesaZloa iyos peristaltiki-

sa da saregulacio meqanizmebis darRveva. peris-

taltikis darRvevasTan asocirebuli sekreciu-

li diarea vlindeba pacientebSi, romelTac Cau-

tardaT vagotomia, an simpaTeqtomia, aqvT avtono-

miuri (vegataciuri) neiropaTia diabetis, an ami-

loidozis Sedegad, an gaRizianebuli nawlavis

sindromis dros. aSS-Si gaRizianebuli nawlavis

sindromis diagnozi ismeba qronikuli diareis

umetes SemTxvevaSi. xSirad igi arasworia da Se-

iZleba Seayovnos swori diagnozi da mkurnalo-

bis warmarTva.

diareiT mimdinare sxvadasxva daavadebis

dros Zalian xSiria naRvlis mJavebis malabsor-

bcia TeZos nawlavSi da gamowveulia TeZos naw-

lavis dazianebiT, an rezeqciiT, agreTve SesaZ-

loa gamowveuli iyos sxva mizezebiT,rogoricaa:

vagotomia, qolecisteqtomia, ileumSi SigTavsis

swrafi gavla. pacientTa mxolod mcire jgufSia

diareis mizezi naRvlis mJavebis idiopaTikuri

malabsorbcia.

sekreciuli diarea SesaZloa gamowveuli

iyos endokrinuli mizezebiT, magaliTad, – hiper-

Tireoidizmi, adisonis daavadeba, nawlavis iSvia-

Ti endokrinuli simsivneebi, kerZod, gastrinoma,

karcinoiduli neoplazia, VIP-oma (vazoaqtiuri

intestinaluri peptidis maproducirebeli sim-

sivne), somatostatinoma da Tiroiduli jirkvle-

bis medularuli karcinoma. es simsivneebi gamo-

imuSaveben peptidebsa da sxva tipis mediatorebs,

romlebic zegavlenas axdenen nawlavis lorwo-

vansa da mis funqciaze da, amrigad, iwveven diare-

as. aseT SemTxvevebSi diarea gamowveulia swra-

fi intestinaluri tranzitiT, Tumca, es mosazre-

ba jerac sadavoa.

garda zemoCamoTvlilisa, arsebobs sxva sim-

sivneebi, romlebic iwveven sekreciul diareas –

msxvili nawlavis kibo (meqanizmi ucnobia), swori

nawlavis wamwamovani (xaoiani) kibo, limfoma, mas-

tocitozi. mastocitozi (da zogierTi limfoma)

diareas iwvevs histaminisa da nawlavze moqmedi

sxva mediatorebis gamoyofiT. zog SemTxvevaSi

garkveul rols asrulebs lorwovanis infilt-

raciac.

sekreciuli diarea SesaZloa iyos idiopaTi-

kuric. gvxvdeba misi rogorc sporaduli, ise epi-

demiuri forma da albaT gamowveulia jerjero-

biT araidentificirebuli infeqciiT.

aannTTeebbiiTTii ddiiaarreeaa – xasiaTdeba ganavalSi sisx-

lisa da Cirqis arsebobiT, rac gamowveulia

lorwovanis dawylulebiT. es daavadebebia –

kronis daavadeba da wylulovani koliti. zog-

jer sisxliani da Cirqovani ganavali SeiZleba

Segvxvdes divertikulitis dros, aseve, iseTi iS-

viaTi mdgomareobebis SemTxvevaSi, rogoricaa

wylulovani ieunoileiti. infeqciurma daavade-

bebma, romlebic iwveven lorwovanis dawylule-

bas, aseve SeiZleba gamoiwvion anTebiTi diarea,

maT ganekuTvnebaT C. difficile–Ti gamowveuli fsev-

domembranuli koliti; invaziuri baqteriuli in-

feqciebi – tuberkulozi da iersiniozi; damawy-

lulebeli virusuli infeqciebi – citomegalo-

virusuli, an herpesvirusuli; invaziuri parazi-

tuli infeqciebi – amebiazi da strongiloido-

zi. anTebiTi diarea SeiZleba agreTve gamovlin-

des iSemiuri kolitisa da radiaciuli kolitis

SemTxvevaSi, aseve, nawlavis kibosa da limfomis

drosac.

ccxxiimmoovvaannii ddiiaarreeaa – gamowveulia cximebis ma-

labsorbciiT. cximovani diarea gvxvdeba Semdeg

SemTxvevebSi:

celiakia, an uiplis daavadebis SemTxvevaSi –

roca dazianebulia lorwovani;

mokle nawlavis sindromis SemTxvevaSi – es

aris wvrili nawlavis didi monakveTis rezeqci-

is Semdgomi mdgomareoba;

wvril nawlavSi baqteriebis Warbi (zomaze me-

ti raodenobiT) zrdis SemTxvevaSi;

mezenteriuli iSemiis dros;

pankreasis egzokrinuli ukmarisobis gamo

cximis monelebis darRvevisas, an nawlavis sana-

TurSi naRvlis mJavebis arasakmarisi koncentra-

ciis SemTxvevaSi (naRvlis mJavebi axdenen cxime-

bis emulgirebas da uadvileben pankreasul li-

pazas cximebis daSlas).

ddiiaarreeaaTTaa ddiiaaggnnoossttiikkaa

I. anamnezi – ufro mniSvnelovania qronikuli

diareis dros. garda aucilebeli SekiTxvebisa

(rodis, rogor, rasTan dakavSirebiT, ramdeni xa-

nia, rasTan aris asocirebuli da a.S.), pacients

unda gamovkiTxoT wonis cvlilebebi bolo wle-

bis ganmavlobaSi; kvebisa da madis Sesaxeb; Zve-

li samedicino problemebisa da qirurgiuli Ca-

revebis Sesaxeb; daavadebiT miRebuli sxvadasxva

SeRavaTis Sesaxeb; gamokvlevebisa da diareis

mkurnalobis Sesaxeb; saWiroa yvela sistemis de-

taluri gamokvleva, raTa gamoaSkaravdes rame

dafaruli mizezi diagnozis dasadgenad.

diagnozis dasadgenad principulia, ganisazR-

vros, qronikuli diarea gaRizianebuli nawlavis

sindromiTaa gamowveuli Tu nawlavis funqciu-

ri, an organuli problemebiT.


42 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssaarreeddaaqqcciioo jjgguuffiiss wweevvrreebbss __ zzvviiaadd mmaaTTooSSvviillssaa

ddaa iirriinnee ttyyeemmaallaaZZeess vvuullooccaavvTT llaammaazzii

oojjaaxxeebbiiss SSeeqqmmnnaass.. RRmmeerrTTmmaa TTqqvveennss rrCCeeuulleebbTTaann

eerrTTaadd ggaabbeeddnniieerrooTT aaww ddaa mmaarraaddiiss!!

`̀kkaarrddiiooeeqqsspprreesseelleebbii~~


gaRizianebuli nawlavis sindromisTvis dama-

xasiaTebelia defekaciasTan asocirebuli muc-

lis tkivili da defekaciis sixSiris cvlilebe-

bi. xSiria ganavlis konsistenciis cvlilebebi

da, periodulad, Sekruloba. umtkivneulo diarea

miuTiTebs imaze, rom gaRizianebuli nawlavis

sindromi naklebsavaraudoa. aseT SemTxvevebSi

mosaZebnia sxva mizezebi.

II. pacientis gasinjva – metad mniSvnelova-

nia. kanis damaxasiaTebeli cvlilebebi SeiZle-

ba gamovlenil iqnes mastocitozis, glukagono-

mis, adisonis daavadebis, amiloidozis, karcinoi-

duli sindromis, degos daavadebisa da celiaki-

is dros. amiloidozma SeiZleba gamoiwvios or-

Tostazuli hipotenzia da hepatosplenomegalia.

Tireoiduli kvanZebis arsebobam, an hiperTireoi-

dizmis meoreulma gamovlinebebma SeiZleba gva-

fiqrebinos Tireoiduli jirkvlis medularul

karcinomaze, an farisebri jirkvlis adenomaze.

karcinoidulma sindromma SesaZloa gamoiwvios

hepatosplenomegalia, SeSupeba da Suili samkari-

ani da filtvis arteriis sarqvlebis saproeqcio

areze da kanis wamowiTleba. arTritis arseboba

SesaZloa miuTiTebdes nawlavis anTebiT daavade-

baze, uiplis daavadebasa da zogierT nawlavur

infeqciaze. limfadenopaTia xSirad axlavs

SSiiddss-sa da limfomas. periferiuli pulsis arar-

seboba da Suili periferiul arteriebze eWvs

badebs mezenteriuli sisxlZarRvebis daavadeba-

ze. reqtaluri gasinjviT SeiZleba gamovlindes

analuri sfinqteris, an menjis qvemo nawilis kun-

Tebis disfunqcia, rac ganavlis Seukaveblobis

mizezi xdeba. unda Sefasdes diareiT gamowveuli

sxva klinikuri gamovlinebebis simZimec.

III. laboratoruli testebi – saWiroa, yvela

rutinuli testis Catareba. qronikuli diareis

simZimis Sesafaseblad ganavlis gamokvleva aris

erT-erTi aucilebeli nawili qronikuli diare-

is etiologiis dasadgenad, radgan amis mixedviT

azusteben diareis kategorias da uaxlovdebian

diagnozs. arsebobs ganavlis Segrovebis ramdeni-

me xerxi – garkveuli drois intervalebis mixed-

viT,an uwesrigod (sxvadasxva intervalebiT). zus-

ti drois intervalebis dacviT Segrovebuli ga-

navlis analizi eqims exmareba ufro zustad gan-

sazRvros gamoyofili ganavlis raodenoba, Tum-

ca drois intervalis daucvelad aRebuli ana-

lizic sakmarisad informaciulia.

ganavlis analizi moicavs Semdegi komponente-

bis – natriumisa da kaliumis koncentraciis,os-

molarobis, PH-is, faruli sisxldenisa da gana-

valSi leikocitebis raodenobis garkvevas. zo-

gierT SemTxvevaSi ganavalSi isazRvreba laqto-

ferini. ganavalSi cximis Semcveloba SeiZleba

ganisazRvros raodenobrivad, an Semowmdes xa-

risxobrivad – sudanis saRebaviT. ganavalSi

eleqtrolitebis koncentraciis gansazRvra sa-

Sualebas gvaZlevs gamovTvaloT osmosuri nap-

rali (Osmotic gap). am maCvenebliT SesaZloa gavar-

kvioT,wyliani diarea osmosuria Tu sekreciuli.

ganavlis osmolaroba erTaderTi xerxia, riTac

davadgenT ganzavda Tu ara ganavali wyliT, an

SardiT. am SemTxvevaSi ganavlis osmolaroba 290

mosm/kg-ze naklebia. baqteriuli fermentaciis

gavleniT ganavlis osmolaroba swrafad izrde-

ba in vitro. ganavlis siTxis (wylis) PH-is gansazR-

vra gvexmareba gavarkvioT, diarea karbohidrate-

bis (naxSirwylebis) malabsorbciiTa gamowveu-

li, Tu ara. naxSirwylebi (an Saqris spirtebi),

romlebic wvril nawlavSi ar Seiwoveba, aRweven

ra msxvil nawlavs, iq arsebuli floris mier

fermentacias ganicdian da gardaiqmnebian mokle-

jaWvian cximovan mJavebad,rac amcirebs ganavlis

PH-s 6-mde da qvemoT. ase rom, mJavuri reaqciis

mqone ganavali miuTiTebs naxSirwylebis malab-

sorbciaze.

cximovani ganavlis identifikacia xdeba gana-

valSi cximis raodenobis gansazRvriT. (aq saWi-

roa sifrTxile da kargad unda iqnes garkveuli,

pacienti laqsativs iRebs Tu ara). arsebobs

laqsativebis aRmoCenis qimiuri da qromatogra-

fiuli meTodebi.

ganavlis sruli analizi exmareba eqims, moax-

dinos qronikuli diareis klasificireba, ker-

Zod, aris Tu ara wyliani (sekreciuli, an osmo-

suri), anTebiTi, an cximovani.

gamokvleva wyliani osmosuri diareis dros:*

radgan osmosur diareas aqvs bevrad ufro

naklebi potenciuri mizezi vidre sekreciuls,

misi gamokvleva bevrad ufro martivia. Tu ganav-

lovan siTxes aqvs dabali eleqtrolituri Sem-

cveloba da, Sesabamisad, maRalia osmosuri sxva-

oba, gasagebia, rom sxva nivTierebebs aqvT Sevse-

buli osmosuri sivrce,rac akavebs wyals nawla-

vis sanaTurSi. praqtikaSi Cveulebriv, es nivTie-

rebaa magniumi, an Seuwoveli naxSirwylebi.

magniumi SeiZleba ganisazRvros ganavlovan

siTxeSi. Tu misi eqskrecia aRemateba 15 mmol-s

(30 mekv) dReSi, an misi koncentracia aRemateba 45

mmol/l (90 mekv/l), miuTiTebs magniumiT gamowve-

ul diareaze. es SesaZloa iyos nebsiTi (laqsa-

tivebis Warbi gamoyeneba), an SemTxveviTi (magniu-

mis Semcveli antacidebis, an mineraluri kvebiTi

danamatebis gamoyeneba).

naxSirwylebis malabsorbcia – SesaZloa ga-

moiwvios cudad Sewovadi naxSirwylebis miRebam

(laqtozis miReba laqtazis deficitis pirobeb-

Si, an pacientebSi, wvrili nawlavis lorwovanis

dazianebiT). garda amisa, osmosuri diarea SeiZ-

leba gamoiwvios fruqtozis gadaWarbebulma mi-

Rebamac (komerciul produqtebSi xSiria misi

damatkboblad gamoyeneba), agreTve, cudad Sewo-

vadma Saqris spirtebma (manitoli, sorbitoli).

msxvili nawlavis baqteriebi swrafad axorcie-

leben Seuwoveli naxSirwylebis fermentacias

da iwveven muclis Seberilobas da meteorizms.

diagnozis dasma xdeba dabali PH-is (<6) mqone ga-

navlis SemTxvevaSi da kvebis Sesaxeb zedmiwevni-

Ti gamokiTxvis safuZvelze..

** ssqqeemmeebbii sseekkrreecciiuullii ddaa oossmmoossuurrii ddiiaarreeiiss SSeessaaxxeebb iixxiillee ddookkuummeennttiiss bboollooss

44 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

gamokvleva qronikuli anTebiTi diareis Sem-

TxvevaSi

Tu ganavalSi aRmoCenil iqna leikocitebi, an

sisxli, diarea anTebiTad kvalificirdeba. mize-

zi SeiZleba iyos sxvadasxvagvari – nawlavis an-

TebiTi daavadeba, infeqcia, iSemia, radiaciuli en-

teriti, neoplazia. (zogjer SeiZleba aRniSnul-

ma paTologiebma wyliani, an sekreciuli diarea

gamoiwvios, ganavalSi sisxlisa da Cirqis gare-

Se).

laboratoriul-instrumentuli kvlevebi:

qronikuli anTebiTi diareis mqone pacientebis

gamokvleva unda daiwyos radiografiuli da en-

doskopiuri testebis CatarebiT, raTa gamovle-

nil iqnes struqturuli problemebi. pirvel

rigSi, mizanSewonilia sigmaskopiisa da kolons-

kopiis Catareba, radgan anTebiTi diareis yvela-

ze xSiri mizezia koliti. kolitis kategoriza-

ciisTvis sWiroa biofsiis Catareba. qronikuli

anTebiTi diareis dros didi mniSvneloba aqvs

kompiuteruli tomografiis Catarebas, radgan am

meTodiT SesaZlebelia wvril nawlavsa da ko-

linjSi anTebiTi cvlilebebis vizualizacia da

anTebis garTulebebis (abscesebis) gamovlena.

zogierTi infeqcia iwvevs qronikul diareas,

esenia: C. difficile, citomegalovirusi, amebiazi, tu-

berkulozi. maTi gamoricxva SesaZlebelia kul-

tivirebiT, biofsiiT, an serologiuri testebiT.

gasTvaliswinebelia, rom infeqciam SeiZleba da-

amZimos ukve arsebuli anTebiTi daavadeba (kro-

nis daavadeba, wylulovani koliti). Sidsian pa-

cientebSi gansakuTrebuli yuradRebaa saWiro

oportunistuli infeqciebis gamosavlenad.

gamokvleva qronikuli cximovani diareis Sem-

TxvevaSi:

steatorea, anu ganavalSi Warbi raodenobiT

cximis arseboba dakavSirebulia ramdenime sxva-

dasxva procesis darRvevasTan. esenia wvril naw-

lavSi cximis gaxsnis, monelebisa da absorbciis

moSla. steatoread iTvleba mdgomareoba, roca

24sT-Si gamoiyofa 7g-ze meti cximi (an miRebuli

cximebis 9%-ze meti). es maCvenebeli SeiZleba ar

iyos zusti diareis mqone pacientebisTvis, rad-

ganac didi moculobis ganavalma TavisTavad Se-

iZleba gamoiwvios cximis eqskrecia. erT-erT

kvlevaSi, sadac janmrTel adamianebSi xelovnu-

rad iwvevdnen diareas, 35%-Si dafiqsirda msubu-

qi steatorea,daaxloebiT 14g/24sT-Si. ase rom,di-

areian pacientebSi,cximis eqskrecia _ 14g/24sT-Si

_ naklebad specifikuri maCvenebelia cximis ma-

labsorbciis diagnozis dasasmelad. gasaTva-

liswinebelia agreTve miRebuli cximis raodeno-

ba, radganac zogi pacienti, visac aqvs diarea, ima-

ve dros aris anoreqsiuli, xolo zogierTs aqvs

hiperfagia. amitom ufro swori iqneba, pacientma

kvebis dRiuri Seadginos. dabolos, cximis eqsk-

reciis Sefasebisas unda gaviTvaliswinoT cu-

dad Sewovadi cximebis (mag., olestra) miReba.

rodesac cximis eqskreciis raodenobrivi

gansazRvra SeuZlebelia, mimarTaven Tvisebriv

analizs, kerZod, ganavals Rebaven sudanis saRe-

baviT. arsebobs naxevrad raodenobrivi meTodi,

rac gulisxmobs cximis globaluri raodenobi-

sa da zomis Sefasebas. ganavlis cximis koncent-

raciis Sefasebam SesaZloa garkveuli warmodge-

na Seqmnas steatoreis etiologiis Sesaxeb. ste-

atoreis ZiriTadi mizezi aris lorwovanis da-

zianeba (celiakia), pankreasis egzokrinuli ukma-

risoba (qronikuli pankreatiti) da naRvlis mJa-

vebis ukmarisoba (Sorswasuli biliaruli ciro-

zi). lorwovanis dazianeba xSirad asocirebu-

lia siTxisa da eleqtrolitebis Sewovis darR-

vevasTan. amis gamo cximi zavdeba Seuwovel

wyalSi, ufro metic, lorwovanis dazianebis ga-

mo cximi SeiZleba monelebul iqnes cximovan mJa-

vebamde, rac aferxebs wylis Sewovas msxvil naw-

lavSi. meores mxriv, daavadeba, romelic arRvevs

cximis gaxsnas (emulgacias), an monelebas, ar ar-

Rvevs lorwovanis mier wylisa da eleqtroli-

tebis Sewovas. amis gamo Seuwoveli cximi mcire

raodenobiT nawildeba ganavalSi. aqedan gamom-

dinare, ganavalSi cximis koncentracia 9,5 g/100g-

Si miuTiTebs pankreasul, an biliarul steato-

reaze. qronikuli cximovani diareis dros paci-

entis gamokvleva unda daiwyos ganavalSi cximis

koncentraciisa da eqskreciis gansazRvriT.

instrumentuli gamokvlevebi

Tu steatoreis mizezi ar aris garkveuli

anamnezis gamokiTxvisa da ganavlis cximebis Ses-

wavlis Sedegad,gamokvlevis Semdegi etapia wvri-

li nawlavis Semwovi zedapiris Seswavla endos-

kopiuri, histologiuri da radiologiuri meTo-

debiT. endoskopiis dros aucilebelia biofsiu-

ri masalis aReba histologiuri analizisTvis,

agreTve saWiroa wvrili nawlavis SigTavsis as-

piracia kultivirebisTvis (raTa ganisazRvros,

aris Tu ara baqteriaTa Warbi zrda). arsebobs

ramdenime arapirdapiri testi _ antigluteinis

antisxeulebis gansazRvra, qsovilovani transg-

lutaminazas antisxeulebis gansazRvra (celia-

kiis sadiagnozod), an testi baqteriebis Warbi

zrdis gansazRvrisTvis. aRsaniSnavia, rom arapi-

dapiri testebi ver cvlian endoskopiur meTods.

steatoreis dros wvrili nawlavis radiografi-

ul gamokvlevas da CT kvlevas azri aqvs struq-

turuli darRvevebis aRmosaCenad. Tu absorbci-

uli zedapiri normaluria,yuradReba unda gamax-

vildes sanaTurSiga problemebze _ cximis gaxs-

nasa (emulgacia) da monelebaze. pankreasis eg-

zokrinuli funqciis Seswavla iSviaTad xdeba,

radganac duodenaluri intubacia sakmaod ara-

sasurveli testia. arapirdapiri testi ki, rogo-

ricaa ganavlis qimotripsinis aqtivobis gan-

sazRvra, naklebsensitiuri da naklebspecifiku-

ria. saukeTeso kvleva pankreasis egzokrinuli

ukmarisobis gasarkvevad aris _ pacientisTvis

pankreasis enzimebis suplementaciis Terapiuli

cda. Tu gadawydeba am meTodis gamoyeneba, saWi-

roa pacients mieces enzimis didi doza da Sem-

deg ganisazRvros gamoyofili cximis raodenoba.

Cveulebriv, imis gansazRvra, Tu rogor xsnian

naRvlis mJavebi cximebs (emulgacia),ar xdeba. Tu

aucilebelia, izomeba 12-gojaSi naRvlis marile-

bis koncentracia.



araspecifikuri _ qronikuli diareis dros

mkurnalobas mimarTaven sam SemTxvevaSi:

droebiTi,an sawyisi mkurnaloba diagnostiku-

ri testebis Catarebamde.

mas Semdeg, rac diagnostikuri testebi aRmoC-

ndeba uSedego da

rodesac diagnozi daismeba, magram ar arse-

bobs specifikuri mkurnaloba, an es ukanaskneli,

uSedegoa.

antibiotikebiT mkurnaloba _ antibiotikebi

naklebad gamoiyeneba qronikuli diareis dros,

radganac qronikuli diarea iSviaTadaa gamowve-

uli mikrobebis mier. miuxedavad amisa, bevri eqi-

mi eqstensiuri gamokvlevebis dawyebamde upira-

tesobas aniWebs metronidazolis, an ftorqino-

lonis empiriul daniSvnas.

qronikuli diareis dros xSirad saWiro xde-

ba simptomuri antidiareuli mkurnaloba. Tavi-

dan SeiZleba gamoyenebul iqnes loperamidi, an

difenoqsilati atropinTan erTad. qronikuli

diareis dros Cveulebrivi dozaa 2 abi yoveli

Wamis win, an Zilis win. es reJimi ufro efeqtia-

nia, vidre drogamoSvebiT, saWiroebis SemTxvevaSi

miReba. ufro Zlieri opiatebis (kodeini, opiumi,

morfini) gamoyeneba xdeba iSviaTad da mxolod

maSin, Tu loperamidiTa da difenoqsilatiT

mkurnaloba uSedegoa. swori dozirebis SemTxve-

vaSi narkotikebze damokidebuleba (abstinencia)

ar viTardeba. sawyisi dozebia: kodeini 30mg _

dReSi 1-xel; opiumis nayeni _ 3 wveTi dReSi 1-

xel; morfini _ 2mg dReSi 1-xel. Semdeg xdeba

titracia _ dozis mateba sasurvel dozamde. ar-

sebobs ganavlis konsistenciis Semcvleli prepa-

rati _ fsiliumi, Tumca ganavlis raodenobas is

ver amcirebs. aseTi preparati efeqturi iqneba im

pacientebSi, visac TandarTuli aqvs ganavlis Se-

ukavebloba.

ssppeecciiffiikkuurrii ddaaaavvaaddeebbeebbiissaa ddaa

ssiinnddrroommeebbiiss mmkkuurrnnaalloobbaa

11.. oossmmoossuurrii ddiiaarreeaa _ mniSvnelovnad umjobes-

deba SimSiliT, an sakvebidan gamomwvevis elimi-

naciiT. mdgomareoba SeiZleba im SemTxvevaSic

gaumjobesdes, Tu diareis warmoqmnaSi sxva meqa-

nizmic monawileobs (mokle nawlavis sindromi,

wvrili nawlavis lorwovanis dazianeba).

22.. ggaaRRiizziiaanneebbuullii nnaawwllaavviiss ssiinnddrroommii ddaa ffuunnqq--

cciiuurrii ddiiaarreeaa _ rodesac ver xerxdeba diareis

mizezis dadgena, aseT pacientebs esmebaT diagno-

zi – gaRizianebuli nawlavis sindromi, an funq-

ciuri diarea. gaRizianebuli nawlavis sindromi

xasiaTdeba muclis tkiviliTa da defekaciis

sixSiris darRveviT – Sekrulobisa da diareis

monacvleobiT. funqciur diaread iTvleba mdgo-

mareoba, rodesac pacients aqvs muclis tkivili

da diareis mizezis identifikacia ver xerxdeba.

aseT dros diagnozs adgenen gamoricxvis meTo-

diT. magaliTad: naRvlis mJavebis, an naxSirwyle-

bis malabsorbciiT gamowveuli diareis SemTxve-

vaSi ar arsebobs rame specifikuri testi. ami-

tom, alternaciuli diagnozebis yuradRebiT gan-

xilva da gamoricxva Zalian mniSvnelovania ga-

Rizianebuli nawlavis sindromis, an funqciuri

diareis diagnozis dasadgenad.

arsebobs garkveuli niSnebi, romlebic migvi-

TiTeben gaRizianebuli nawlavis sindromze, an

funqciur diareaze,kerZod,diarea xangrZlivi pe-

riodis manZilze (axalgazrdobidan), lorwovani

ganavali,stresis dros mdgomareobis gauareseba.

am diagnozis sawinaaRmdegod metyvelebs xanSi

Sesul asakSi dawyebuli qronikuli diarea, Ra-

mis diarea,wonis dakleba,sisxliani ganavali,di-

di raodenobiT ganavali (>400g/24sT-Si), anemiis

niSnebi, leikocitozi, albuminis koncentraciis

daqveiTeba, maRali eeddss-i.

muSavdeba gaRizianebuli nawlavis sindromis

mkurnalobis axali meTodebi, sadac am sindro-

mis etiologiur faqtorebs iTvaliswineben; ker-

Zod. iTvaliswineben, rom am sindroms iwvevs naw-

lavis nervuli sistemis disregulacia, kvebiTi

alergia, wvril nawlavSi baqteriebis zomaze me-

tad gamravleba da msxvil nawlavSi baqteriuli

floris Secvla.

33.. mmiikkrroosskkooppuullii kkoolliittiiss ssiinnddrroommii

am sindromma Secvala ori diagnozi _ lim-

focituri koliti da kolagenuri koliti. am

cximovani diarea

Seafase struqturuli darRvevebis arseboba

(wvrili nawlavis rentgengrafia, muclis CT kvleva),

wvrili nawlavis biofsia da aspiracia kulturis

raodenobrivi SefasebisTvis

struqturuli daavadeba ar aRiniSneba

Sefasdes pankreasis egzokrinuli ukmarisoba

(sekretinis testi, bentiromidis testi). ganavalSi

ganisazRvros qimotrifsinis aqtivoba.

46 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

daavadebas axasiaTebs qronikuli wyliani diarea

da nawlavis lorwovanis anTebis mikroskopuli

niSnebi, maSin,rodesac makroskopulad lorwova-

ni normalurad gamoiyureba. mikroskopuli niSa-

nia _ intraepiTeluri limfocituri infiltra-

cia da qronikuli anTeba lamina propria-Si kriste-

bis destruqciis gareSe. kolagenuri koliti da

limfocituri koliti erTmaneTisgan gansxvavde-

ba mxolod gasqelebuli subepiTeluri kolage-

nis fenis arsebobiT, an ararsebobiT.

mikroskopuli kolitis mizezi gaurkvevelia.

is asocirebulia avtoimunuri da imunologiuri

meqanizmebis gaaqtivebiT mimdinare daavadebebTan

(celiakia), rac miuTiTebs, rom daavadebis mimdi-

nareobaSi mniSvnelovania imunuri disregula-

cia. SesaZloa garkveul rols asrulebs msxvi-

li nawlavis sanaTurSi arsebuli baqteriuli

antigeni. zogierTi monacemis mixedviT NSAID-c

(arasteroiduli antianTebiTi preparati) asru-

lebs garkveul rols. kolagenuri koliti uf-

ro damaxasiaTebelia qalebisTvis, vidre mamaka-

cebisTvis. limfocituri koliti ki orive sqess

Tanabrad emarTeba. diarea saSualo simZimisaa

(rogorc wesi, 500-1000g/24sT-Si) da sekreciuli

tipisaa (radgan msxvili nawlavis lorwovani

srulyofilad ver Seiwovs wyalsa da marilebs).

diagnozs biofsiuri masaliT adgenen (bioptats

iReben vizualurad Seucvleli lorwovanidan

sigmaskopiis, an kolonskopiis dros). mkurnalo-

baa budezonidi, bismuTis subsalicilatebi, 5-ami-

nosalicilatis Semcveli preparatebi, prednizo-

loni, azaTioprini. zogierTi mkvlevari acxa-

debs,rom am tipis diareis samkurnalod karg Se-

degs iZleva naRvlis mJavebis SemboWavi prepara-

tebi. mikroskopul kolits axasiaTebs remisiebi-

sa da gamwvavebebis monacvleoba da,saWiroebisas,

mxolod opiatebis gamoyenebiT SeiZleba Semovi-

fargloT. ar arsebobs damadasturebeli faqte-

bi imisa, rom mikroskopuli koliti risk-faqto-

ria nawlavis kibos ganviTarebisaTvis da ar ar-

sebobs araviTari monitoringis sqema.

44.. llaaqqssaattiivveebbiiss uukkoonnttrroolloo ggaammooyyeenneebbaa

marTalia eWvis mitana iSviaTad xdeba, magram

laqsativebis didi raodenobiT regularuli ga-

moyeneba pacientTa oTx jgufSi SeimCneva: 1) maT-

Tan, visac anoreqsia, an bulemia aqvs; 2) maTTan, vi-

sac amis gamo aqvs raime meoreuli interesi (pen-

sia, axloblebis zedmeti yuradReba), 3) maT, visac

aqvs miunhauzenis sindromi, 4) sxvaze damokide-

bul pacientebTan (momvlelebi Segnebulad aZ-

leven pacients laqsativs sxvadasxva mizezis ga-

mo). Tu pacienti romelime am kategorias miekuT-

vneba, eqimma laqsativebis araswor gamoyenebaze

unda ieWvos. laqsativebis Warb da ukontrolo

gamoyenebaze miuTiTebs agreTve: 1) hipokalemia

im pacientebSi, vinc sakvebs Tavisuflad iRebs

(hipokalemiis mizezi SeiZleba iyos laqsativeb-

Tan erTad diuretikebis miRebac). 2) msxvili naw-

lavis melanozi _ nawlavis lorwovanis moya-

visfro pigmentacia anTraqinonis Semcveli laq-

sativebis gamoyenebis gamo). 3) fekaluri osmosu-

ri sxvaobis maRali maCvenebeli (Mg-is miRebis

SemTxvevaSi). Llaqsativebis umetesoba SesaZlebe-

lia aRmoCenil iqnes sxvadasxva qimiuri meTodiT

gamokvlevis Sedegad. Tu ganavlis osmosuroba

naklebia 280 mosm/kg-ze, eWvi unda iqnes mitanili

ganavlis winaswarganzraxul ganzavebaze wyliT,

an hipoosmosuri SardiT. Tu ganavlis osmosu-

roba ararealurad maRalia (>600mosm/kg), anu,

aris e.w. uaryofiTi osmosuri sxvaoba (gap), eWvi

unda iqnes mitanili ganavlis ganzavebaze hipe-

rosmosuri SardiT (SardSi didi raodenobiT

Na+-isa da K+-is arsebobis gamo). uaryofiTi os-

mosuri naprali SesaZloa iyos fosfat-, an sul-

fatSemcveli laqsativebis miRebis Sedegic.

Tu pacienti mxilebul iqna laqsativebis bo-

rotad gamoyenebaSi, saWiroa axali analizis Ca-

tareba da fsiqiatris konsultacia, radganac am

tipis pacientebs axasiaTebT suiciduri azrebi.

55.. ppoossttqqiirruurrggiiuullii ddiiaarreeaa

diareas SeiZleba win uZRvodes ramdenime ti-

pis qirurgiul Careva. adre peptiduri wylulis

operaciis Semdeg xSiri iyo es garTuleba,magram

axla sul ufro naklebad xdeba. samagierod, axa-

li tipis iseTi operaciebi rogoricaa, magali-

Tad: simsuqnis gamo kuWis baipasi (sakvebi naw-

lavSi gadadis kuWis gverdis avliT), sul ufro

xSirad iwvevs diareas. demping-sindromi _ post-

prandialurad saxis wamowiTleba, hipotenzia,di-

area da hipoglikemia. es sindromi gamowveulia

kuWis araregularuli dacliT, nawlavSi osmo-

surad araadekvaturi SigTavsis gadasvliT. dem-

ping-sindromi SeiZleba gamoiwvios Semdegma pro-

cedurebma _ vagotomiam (SemTxveviTma, an gegmur-

ma),piloroplastikam,gastro-eiunostomiam da ku-

Wis rezeqciam. mkurnaloba unda Catardes kvebis

modifikaciiT. kuWis rezeqciam SeiZleba gamoiw-

vios wvril nawlavSi baqteriebis zedmetad gam-

ravlebac, aranormalurad swrafi tranziti, naR-

vlis mJavebis malabsorbcia da pankreasis egzok-

rinuli ukmarisoba (pankreasis araadekvaturi

stimulaciis gamo).

nawlavis rezeqcia iwvevs Sewovadi zedapiris

Semcirebas da irRveva sakvebis,wylis da marile-

bis Sewova. mcire monakveTis rezeqciamac SeiZ-

leba gamoiwvios igive efeqti,Tu funqciurad aq-

tiuri monakveTis amoReba moxdeba. magaliTad,

terminaluri ileumisa da marjvena kolinjis

amokveTa iwvevs naRvlis mJavebis Sewovis darR-

vevasa da Na-is Sewovas maRali eleqtroqimiuri

gradientis sapirispirod. nawlavis sxva ubani

ver iRebs Tavis Tavze am funqciebs. garkveuli

periodis Semdeg nawlavis adaptaciuri meqaniz-

mebi TavisTavad awesrigeben eleqtrolitebis Se-

wovas, magram sxva funqciebi mouwesrigebeli rCe-

ba.

ileostomur diaread iTvleba mdgomareoba,

rodesac stomidan gamonayofi aRemateba

1000ml/24sT-Si. Amisi mizezi SeiZleba iyos Sewo-

vadi zedapiris Semcireba, stomis stenozi, nawla-

vis nawilobrivi obstruqcia, baqteriebis zomaze

metad gamravleba, daavadebis recidivi (igulisx-

meba is ZiriTadi paTologia, ris gamoc daedo


stoma), medikamentebi, intraperitoniuli infeqci-

ebi. gansakuTrebuli situacia iqmneba im pacien-

tebTan, romelTac aqvT wylulovani koliti,

kerZod _ ileoanaluri anastomozi TeZos nawla-

vis rezervuariT (qisiT). SeiZleba ganviTardes

am rezervuaris anTeba baqteriebis Warbad gam-

ravlebis, an nawlavis anTebiTi daavadebis gamo.

e.w. `qisis~ anTeba ikurneba antibiotikebiT (met-

ronidazoli), antianTebiTi preparatebiT (mesa-

lamini), an probiotikebiT (laqtobacilebi da

a.S.). Cveulebriv, ileostomiuri diarea warmate-

biT ikurneba antidiareuli opiatebiT.

postqolecisteqtomuri diarea daaxloebiT

pacientTa 20%-s emarTeba. is SeiZleba mogviane-

biTac ganviTardes da iSviaTad aris mZime. dia-

reis mizezi ZiriTadad aris Ramis ganmavlobaSi

naRvlis mJavebis Sewovis darRveva (operaciis

Semdeg nawlavis motorikis darRvevam, SesaZloa,

gamoiwvios naRvlis mJavebis swrafi gasvla im

ubnebidan, sadac isini Seiwovebian), Tumca SesaZ-

loa arsebobdes sxva mizezebic. postqolecis-

teqtomiuri diarea kargad ikurneba Zilis win

naRvlis mJavebis SemboWavi preparatebis miRebiT.

refraqterul SemTxvevebSi SesaZloa saWiro gax-

des opiaturi antidiareuli wamlebi.

66.. ddiiaabbeettuurrii ddiiaarreeaa _ Saqriani diabetis xan-

grZlivad mqone pacientTa

30%-Si viTardeba qronikuli diarea. misi mi-

zezia avtonomiuri neiropaTia da nawlavis pe-

ristaltikis disregulacia, Tumca neiropaTiis

zusti niSnebi yovelTvis gamoxatuli ar aris.

Tu steatoreacaa,SeiZleba eWvi mivitanoT Semdeg

sam mdgomareobaze, romelTac diabetur pacien-

tebTan xSirad vxvdebiT. 1. wvril nawlavSi baq-

teriaTa Warbi gamravleba; 2. pankreasis egzokri-

nuli ukmarisoba; 3. celiakia. sxva mizezebi Se-

saZloa iyos: medikamentebi (akarboza), dieturi

sakvebi, romelic Seicavs Saqris spirtebs (sor-

bitols, an manitols). Tu diarea wyliania, reko-

mendebulia adrenmimeturi preparati (klonidi-

ni). Tu klonidinis gamoyeneba ver xerxdeba misi

hipotenziuri efeqtis gamo, an Tu igi araefeqti-

ania, antidiareuli opiatebis gamoyeneba sjobs.

diabetian pacientebTan ganavlis sensomotoru-

li neiropaTiiT gamowveulma Seukaveblobam Se-

saZloa daamZimos diarea. ganavlis Seukaveblo-

bis arsebobis identifikacias didi mniSvneloba

aqvs, radganac sxvadasxva fsiqoTerapiulma me-

Todma SesaZloa arsebiTi gaumjobeseba gamoiw-

vios.

77.. ddiiaarreeaa SSiiddss--iiaann ppaacciieenntteebbSSii _ ZiriTadad ga-

mowveulia:

oportunistuli infeqciebiT, an limfomiT. am

dros mniSvnelovania etiologiuri faqtoris

dadgena, raTa mkurnaloba sworad iqnes warmar-

Tuli. upiratesoba eniWeba kolonskopiur gamok-

vlevas (sigmaskopiasTan SedarebiT),radgan SesaZ-

lebeli xdeba marjvena kolinjisa da TeZos naw-

lavis vizualizacia da biofsiis aReba, rac aad-

vilebs infeqciis identifikacias. HIV-1 (adamia-

nis imunodeficitis virusi – 1) TavisTavad iw-

vevs diareas (e.w. Sidsis enteropaTia), magram ume-

tes SemTxvevaSi specifikuri infeqcia aRmoCnde-

ba xolme.

88.. iiddiiooppaaTTiiuurrii sseekkrreecciiuullii ddiiaarreeaa _ es diag-

nozi ismeba im SemTxvevaSi, rodesac yvela arse-

buli kvleva Catarebulia da sekreciuli diare-

is mizezis dadgena mainc ver moxerxda. igi iwye-

ba uecrad janmrTelebSi da gansxvavdeba mwvave

sekreciuli diareisgan imiT, rom persistirebs 4

kviraze met xans. idiopaTiuri sekreciuli dia-

rea SeiZleba iyos epidemiuri da sporaduli.

Eepidemiuri sekreciuli diarea SeiZleba iyos

afeTqebebis saxiT, romelic, rogorc Cans, dakav-

Sirebulia kontaminirebul sakvebTan,an wyalTan.

Tavidan igi aRiwera minesotas StatSi,q. brainer-

dSi da amitom mas ewodeba brainerdis diareac.

amis Semdeg kvlav aRiwera ramdenime afeTqeba,

rac kidev erTxel miuTiTebs mis infeqciur mi-

zezze, Tumca gamomwvevi ver iqna identificire-

buli.

sporaduli idiopaTiuri diarea yvelafriT

hgavs epidemiurs, Tumca igi advilad ar gadaece-

ma ojaxis wevrebsac ki. bevri maTgani aRniSnavs

mogzaurobebs tbian raionebSi, dasasvenebel ad-

gilebSi, Tumca maTTan myof sxva adamianebs

msgavsi ram ar damarTviaT.

sekreciuli diareis orive forma iwyeba uec-

rad, Zalian male aRwevs maqsimalur intensivo-

bas, cxeleba ar axasiaTebs, wonis dakleba (10kg-

mde) axasiaTebs pirveli ramdenime Tvis ganmav-

lobaSi, Tumca amis Semdeg aRar progresirebs.

antibiotikebiT, an naRvlis mJavebis SemboWavi

preparatebiT mkurnalobis Eempiriuli mcdelo-

ba uSedegoa,Tumca araspecifikuri opiatebi gar-

kveul efeqts iZleva. idiopaTiuri sekreciuli

diarea TviTgankurnebadia da, Cveulebriv, qreba 2

weliwadSi. misi gaqrobac (gamojanmrTelebis

procesi) safexurebrivia da grZeldeba 2-3 Tves.

99.. ggaauurrkkvveevveellii eettiioollooggiiiiss ddiiaarreeaa _ es diag-

nozi ismeba maSin, rodesac xangrZlivi, mravalmx-

rivi skrupulozuri gamokvlevebis Semdegac ver

xerxdeba etiologiuri faqtoris dadgena (stre-

suli problemebis CaTvliT). pacientebi mimarTa-

ven specialur centrebsa da gamokvlevebs. xSir

SemTxvevaSi aseTi pacientebis diagnozebia: ganav-

lis Seukavebloba, medikamentiT gamowveuli dia-

rea, laqsativebis ukontrolo da araswori gamo-

yeneba, mikroskopuli kolitis sindromi, naRvlis

mJavebiT gamowveuli diarea, pankreasis egzokri-

nuli ukmarisoba, naxSirwylebis malabsorbcia,

sporaduli qronikuli idiopaTiuri sekreciuli

diarea da,iSviaTad,endokrinuli simsivneebi. ume-

tesi am diagnozebidan SesaZloa gamovlenil iq-

nes anamnezis dawvrilebiTi gamokiTxviT, sworad

SerCeuli gamokvlevebiTa da kargad dagegmili

mkurnalobiT. diagnozis dausmeloba gamowveu-

lia araswori diferenciuli diagnoziT da xe-

lT arsebuli informaciis arasruli da aramar-

Tebuli analiziT.

48 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

sekreciuli diarea

Seafase infeqciis arseboba: baqteriuli

paTogenezi (standartuli, Aeromonas, Plesimonas)

da sxva paTogenebi (standartuli parazitebi da maTi

kvercxebi, koqcidiebi, mikrosporidebi, Giardia antigeni)

Seafase struqturuli daavadebebi: wvrili nawlavis

radiografiuli gamokvleva, sigmoskopia, an kolonoskopia,

biofsia, muclis Rrus CT-kvleva, wvrili nawlavis biofsia

da aspirati, kulturis raodenobrivi SefasebisTvis

seleqciuri testebi: peptidebis gansazRvra plazmaSi

(gastrini, kalcitonini, VIP*, somatostatini), SardSi

(5-HIAA**, metanefrini, histamini), sxva testebi (TSH, ACTH***

stimulacia, plazmis proteinebis eleqtroforezi), imunoglobulinebi.

qolestiraminis sinji naRvlis mJavebiT gamowveuli diareis SefasebisTvis

Tu struqturuli darRveva ar iqna nanaxi

Tu Sedegi normis farglebSia

ssqqeemmaa 11..

** VIP __ vvaazzooaaqqttiiuurrii iinntteessttiinnaalluurrii ppeeppttiiddii

**** 5-HIAA __ 55--hhiiddrrooqqssiiiinnddoollaacceettiilliiss mmJJaavvaa

****** ACTH __ aaddrreennookkoorrttiikkoottrrooppuullii hhoorrmmoonnii

ssqqeemmaa 22..

osmosuri diarea

ganavlis analizi

dabali pH

naxSirwylebis

malabsorbcia

dietis Seswavla,

amonasunTq haerSi H2-is Seswavla

(laqtoza), laqtazis gansazRva

Mg-is maRali Semcveloba

ukontrolo miReba,

laqsativebis didi

raodenobiT gamoyeneba


ccxxrriillii 11.. ddoozziirreebbuullii ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiss tteessttiiss CCvveenneebbeebbii

CCvveenneebbaa kkllaassii II kkllaassii IIII aa kkllaassii IIII bb kkllaassii IIIIII

1. obstruqci-

uli kkaadd-is

diagnosti-

kisTvis:

2. riskisa da

prognozis

Sefaseba

simptomuri, an

kkaadd anamnezis

mqone

pacientebisaTvis

� zrdasruli pacientebi

(maT Soris, isinic, romel-

Tac sawyis eekkgg-ze

aReniSnebaT hisis konis

marjvena fexis sruli

blokada, an ST-segmentis

1 mm-ze naklebi depresia),

romelTac sqesis, asakisa

da simptomatikidan gamom-

dinare gaaCniaT kkaadd saSua-

lo pretesturi albaToba.

ix. cxrili 1. (specifikuri

gamonaklisebi miTiTebu-

lia II da III klasSi)

� sawyisi kvleva savara-

udo, an dadgenili kkaadd-is

SemTxvevaSi, maT Soris,

hisis konis marjvena fexis

sruli blokadis, an mosve-

nebiT eekkgg-ze 1mm-ze nakle-

bi ST-depresiis arsebobi-

sas;

� ganmeorebiTi kvleva,

savaraudo, an dadgenili

kkaadd-is SemTxvevaSi, rode-

sac aRiniSneba klinikuri

statusis mniSvnelovani

cvlileba;

� arastabiluri anginis

mqone dabali riskis,

amJamad usimptomo pacien-

tebi, simptomebis aRmocene-

bidan 8-12 sT-is Semdeg, gu-

lis ukmarisobisa da iSe-

miis aqtiuri simptomebis

gareSe. ix. cxr. 2; (ssdd-B)

� arastabiluri anginis

mqone saSualo riskis

pacientebi simptomebis

aRmocenebidan 2-3 dRis

Semdeg, gulis ukmariso-

bisa da iSemiis aqtiuri

simptomebis gareSe. ix.

cxr. 2; (ssdd-B)

� pacientebi

vazospazmuri

stenokardiiT

(anginiT)

� arastabiluri

anginis mqone

saSualo riskis

pacientebi, romle-

bsac rogorc saw-

yisi, aseve 6-12 sT-

is Semdeg gansa-

zRvruli kardi-

uli markerebis

done aqvT nor-

maluri,

ganmeorebiT eekkgg-

ze mniSvnelovani

cvlilebebi ar

aReniSnebaT da

kvlevis

momentisTvis ar

aqvT iSemiis simp-

tomebi. ix. cxr. 2;

(ssdd-B)

� pacientebi kkaadd maRali

pretesturi albaTobiT _

sqesis, asakisa da simpto-

matikis gaTvaliswinebiT;

� pacientebi kkaadd dabali

pretesturi albaTobiT _

sqesis, asakisa da simpto-

matikis gaTvaliswinebiT

� pacientebi, romlebsac

sawyis eekkgg-ze aReniSnebaT

1mm-ze naklebi ST-depresia

da iReben digoqsins


sawyiss eekkgg-ze aReniSnebaT

1mm-ze naklebi ST-depresia

da marcxena parkuWis

hipertrofiis eekkgg niSnebi


sawyis eekkgg-ze aReniSnebaT:

-preegzitaciuli (WPW)

sindromi;

-parkuWovani peismeikeris

ritmi;

-1mm-ze meti ST-depresia;

-sruli LBBB, an parkuWSiga

gamtareblobis darRveva

(QRS>120mwm);

� stabiluri pacientebis

perioduli monitoringi

mkurnalobis

warmarTvisTvis;

� pacientebi, romleb-

sac sawyis eekkgg-ze

aReniSnebaT:

-preegzitaciuli

(WPW) sindromi;

-parkuWovani peis-

meikeris ritmi;

-1mm-ze meti ST-dep-

resia;

-sruli LBBB

� pacientebi miokar-

diumis dokumentirebu-

li infarqtiT, an ko-

ronaluri angiogra-

fiiT dadasturebuli

mniSvnelovani kkaadd-iT

(Tumca testirebis

Sedegad SesaZlebelia

prognozisa da riskis

gansazRvra)

� pacientebi mZime,

sicocxlis xangrZli-

vobis potenciurad

SemzRudveli daavade-

biT da/an, revaskula-

rizaciis kandidatebi;

� arastabiluri

stenokardiis mqone

maRali riskis pacien-

tebi. ix. cxr. 2; (ssdd-C)

cxrilebi da sqemebi fizikuri datvirTvis

testis (stres-testis) Sesaxeb


50 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��


3. miokardiumis

infarqtis

Semdeg

4. usimptomo,

dadasturebuli

kkaadd-is armqone

pacientebisTvis

� gaweramde _ prognozis

gansazRvrisaTvis, aqtivo-

bis reJimis SesarCevad da

medikamenturi Terapiis

efeqtianobis Sesafaseb-

lad (submaqsimaluri

testi me-4 me-6 dRisaTvis);

� gaweridan xanmokle

periodSi (14-21 dReSi,

simptomebiT limitirebu-

li)_ prognozis gansazR-

vrisaTvis, aqtivobis reJi-

mis SesarCevad, medikamen-

turi Terapiis efeqtiano-

bis Sesafaseblad da kar-

diologiuri reabilita-

ciisTvis, Tu testi gawe-

ramde ar Catarebula;

� mogvianebiTi (3-6 kvir-

is SualedSi, simptomebiT

limitirebuli) _ prog-

nozis gansazRvrisaTvis,

aqtivobis reJimis Sesar-

Cevad, medikamenturi Tera-

piis efeqtianobis Sesafa-

seblad da kardiologi-

uri reabilitaciisTvis,

Tu manamde Catarda adreu-

li submaqsimaluri stres-

testi. (gamonaklisebi mi-

TiTebulia II da III klas-

Si).

_

� koronaluri

revaskularizaci-

is Semdgom, aqti-

vobis da/an, fizi-

kuri datvirTvis,

rogorc reabili-

taciis Semadge-

neli nawilis,

SesarCevad.

� Saqriani dia-

betis mqone usimp-

tomo pacientebi,

romlebic gegmaven

intensiuri

fizikuri

varjiSis dawyebas.

(ssdd-C)


sawyis ekg-ze aReniSnebaT:

-LBBB,

-preegzitaciis sindromi,

-marcxena parkuWis

hipertrofia,

-digoqsinis miRebasTan

dakavSirebuli cvlilebebi,

-parkuWovani peismeikeris

ritmi,

-1mm-ze meti ST-depresia

mosvenebisas;

� im pacientebis periodu-

li monitoringi, romlebic

agrZeleben fizikur varjiS-

sa, an kardialur reabilita-

cias.

� mniSvnelovani risk-faq-

torebis* mqone pirTa

Sefaseba riskis Semamcire-

beli Terapiis warmarTvi-

saTvis;

� usimptomo, 45 welze asa-

kovani mamakacebisa da 55

welze meti asakis qalebis

gamokvlevisTvis, romlebic

gegmaven intensiuri fizi-

kuri varjiSis dawyebas

(gansakuTrebiT, Tu adre

aReniSnebodaT pasiuri,

mjdomare cxovrebis niri);

� Tu isini iseT saqmi-

anobas ewevian, rom maTi

janmrTelobis gauareseba

safrTxes Seuqmnis sxva

adamianebs;

� Tu maT aReniSnebaT ise-

Ti paTologia (periferiuli

vaskularuli daavadeba, Tir-

kmlis qronikuli ukmariso-

ba), rac migvaniSnebs kkaadd

ganviTarebis maRal riskze.

� pacientebi mZime,

sicocxlis xangrZli-

vobis potenciurad

SemzRudveli daavade-

biT da/an, revaskular-

izaciis kandidatebi;

� mwvave infarqtiani

iseTi pacientebi, rom-

lebsac aReniSnebaT

dekompensirebuli gguu,

ariTmia, an iseTi

arakardiologiuri

mdgomareobebi, rac

mkveTrad uzRudavT

fizikuri datvirTvis

Sesrulebis unars;

(ssdd-C);

� pacientis gawer-

amde Sesafaseblad,

roca dagegmilia, an

Catarebulia gulis

kaTeterizacia. Tumca

stress-testi SeiZleba

informaciuli iyos,

rogorc gulis

kaTeterizaciamde, aseve

mis Semdgom, im iSemiis

gamosavlenad da

Sesafaseblad,

romelic koronaluri

sisxlZarRvis

mosazRvre dazianebis

gamovlinebaa.

� usimptomo pacien-

tebis rutinuli

skriningi


** mmnniiSSvvnneelloovvaannii rriisskk--ffaaqqttoorreebbiiaa:: hhiippeerrqqoolleesstteerroolleemmiiaa ((>>224400 mmgg//ddll)),, aarrtt.. hhiippeerrtteennzziiaa ((ssiisstt.. aarrtt..

wwnn.. >> 114400 mmmm..vvwwyy..ssvv,, aann ddiiaasstt.. wwnn.. >> 9900 mmmm..vvwwyy..ssvv..)),, ssiiggaarreettiiss wweevvaa,, SSaaqqrriiaannii ddiiaabbeettii,, aannaammnneezzSSii __ 6600 wwllaammddee

aassaakkii,, ppiirrvveellii rriiggiiss nnaaTTeessaavviiss uueeccaarrii ssiikkvvddiillii,, aann gguulliiss SSeetteevvaa..



5. gulis

sarqvlovani

paTologiis

SemTxvevaSi

6. gulis ritmis

darRvevis

SemTxvevaSi

7. datvirTvis testi

revaskularizaciamde

da mis Semdeg

� qronikuli aor-

tuli regurgitaciis

mqone pacientebis fun-

qciuri

SesaZleblobisa da

datvirTvaze pasuxis

Sefaseba, rodesac

isini fizikuri

datvirTvis fonze

Sesabamisi simptomebis

aRmocenebas aRniSnaven.

� sixSire-adaptire-

buli peismeikerebis

swori reJimis SerCeva;

� gulis Tandayoli-

li sruli aavv bloka-

dis mqone pacientis

Sefaseba, rodesac

ganixileba fizikuri

aqtivobis gazrdis, an

sportul SejibrebaSi

monawileobis sakiTxi.

� revaskulariza-ci-

amde arsebuli iSemiis

gamosavlenad;

� pacientTa Sefase-

ba, romelTac revasku-

larizaciis Semdegac

aReniSnebaT iSemiaze

saeWvo simptomebi.

� qronikuli aor-

tuli regurgitaciis

mqone pacientebis fun-

qciuri

SesaZleblobisa da

datvirTvaze pasuxis

Sefaseba sportul

RonisZiebaSi monaw-

ileobis miRebis win;

� qronikuli aor-

tuli regurgitaciis

mqone usimptomo, an

minimaluri simptome-

bisa da marcxena

parkuWis disfunqciis

mqone pacientebis

prognozis Sefaseba

aortis sarqvlis

proTezirebis win.

� dadgenili, an, sava-

raudod, datvirTviT

gamowveuli ariTmiebis

mqone pacientebis

Sefaseba;

� datvirTviT gamo-

wveuli ariTmiebis me-

dikamenturi, qirurgi-

uli da ablaciuri

mkurnalobis Sefaseba

(maT Soris, winagule-

bis fibrilaciis

drosac).

� revaskularizaci-

isa da gaweris Semdeg,

kardiologiuri

reabilitaciis

farglebSi fizikuri

datvirTvisa da

aqtivobis intensivobis

gansasazRvrad

� gulis sarqvlo-

vani daavadebis mqone

pacientebis fizikuri

SesaZleblobis

Sefaseba (sruli

informaciisTvis ix.

ACC/AHA 2006w. gaid-

laini gulis sarqvlo-

vani daavadebis

Sesaxeb).

� saSualo asakis

pacientebis Sesafa-

seblad, romelTac ar

aqvT kkaadd da

aReniSnebaT izolire-

buli parkuWovani eqs-

trasistolia;

� axalgazrda pac-

ientebis gamokvlevis-

Tvis, romelTac aReni-

SnebaT I xarisxis AV

blokada, an II xari-

sxis I tipis

(Wenckebach-is) AV

blokada, LBBB, an

RBBB, an izolirebuli

parkuWovani eqstrasis-

tolia, Tu igegmeba

sportul SejibrebaSi

maTi monawileoba.

(ssdd--C).

� maRali riskis

mqone, usimptomo

pacientebSi reste-

nozis aRmoCena, angio-

plastikidan pirveli

12 Tvis ganmavlobaSi;

� maRali riskis mqo-

ne usimptomo paciente-

bis perioduli moni-

torireba restenozis,

Suntis okluziis,

arasruli revaskular-

izaciis, an daavadebis

progresis gamosavle-

nad.

� kkaadd diagnostika

saSualo da mZime

xarisxis sarqvlovani

paTologiisa da

Semdegi eekkgg clilebe-

bis arsebobisas:

-preegzitaciis sin-

dromi,

-parkuWovani peismeik-

eris ritmi,

-ST-depresia >1mm-ze,

-sruli LBBB.

� izolirebuli eqs-

trasistoliis mqone

axalgazrda paciente-

bis rutinuli kvleva.

� iSemiis lokaliza-

ciis gansazRvra,

intervenciis adgilis

dasadgenad;

� usimptomo pacien-

tebis rutinuli peri-

oduli monitoringi

koronaluri angio-

plastikis da/an,

aorta-koronaluri

Suntirebis Semdeg,

specifikuri Cvenebebis

gareSe.


52 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi

**aarr aarriiss mmoonnaacceemmeebbii 3300 wweellzzee aaxxaallggaazzrrddaa ddaa 6699 wweellzzee aassaakkoovvaannii ppaacciieenntteebbiissTTvviiss,, mmaaggrraamm ssaavvaarraauu--

ddooaa,, rroomm aassaakkiiss mmaatteebbiiTT kkaadd--iicc xxSSiirrddeebbaa.. ZZoogg SSeemmTTxxvveevvaaSSii,, mmoossaazzRRvvrree aassaakkoobbrriivvii jjgguuffiiss ppaacciieenntteebbss

SSeeiiZZlleebbaa mmcciirreedd ggaannssxxvvaavveebbuullii mmoonnaacceemmeebbii hhqqoonnddeeTT rrooggoorrcc zzeemmoo,, iissee qqvveemmoo mmaaCCvveenneebblleebbiisskkeenn..

,,,,mmaaRRaallii~~ nniiSSnnaavvss >>9900%%--ss,, ,,,,ssaaSSuuaalloo~~ __ 1100--9900%%--ss,, ,,,,ddaabbaallii~~ __ <<1100%%--ss ddaa ,,,,ZZaalliiaann ddaabbaallii~~ __ 55%%--zzee

nnaakklleebbss..

kkoorroonnaalluurrii aarrtteerriieebbiiss ddaaaavvaaddeebbiiss pprreetteessttuurrii aallbbaaTToobbaa aassaakkiiss,, ssqqeessiissaa ddaa ssiimmpp--

ttoommeebbiiss mmiixxeeddvviiTT**

ccxxrriillii 33..

ccxxrriillii 22..


ssqqeemmaa ##11..

ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiss tteessttiiss

CCaattaarreebbiiss uukkuuCCvveenneebbeebbii

absoluturi:

-mmmmii (2 dRis ganmavlobaSi)

-arastabiluri stenokardia maRali riskiT

-arakontrolirebuli ariTmiebi simptomebiT, an

hemodinamikuri arastabilobiT

-simptomuri aortuli mkveTri stenozi

-arakontrolirebuli simptomuri gulis ukmari-

soba

-mwvave pulmonuri embolia, an filtvis infarqti

-mwvave miokarditi, an perikarditi

-aortis mwvave diseqcia

SedarebiTi*:

-marcxena koronaluri arteriis stenozi

-gulis sarqvlovani zomieri stenozi

-eleqtrolituri disbalansi

-arteriuli mkveTri hipertenzia**

-taqiariTmiebi, an bradiariTmiebi

-hipertrofiuli kardiomiopaTia, an gamomavali

traqtis obstruqciis sxva formebi

-mentaluri, an fizikuri darRvevebi, rac SeuZle-

bels xdis testis adekvaturad Catarebas

-maRali xarisxis aavv blokada

**SSeeddaarreebbiiTTii uukkuuCCvveenneebbaa SSeeiiZZlleebbaa SSeeiiccvvaallooss,, TTuu tteess--

ttiiss CCaattaarreebbiiss mmnniiSSvvnneelloobbaa aaRReemmaatteebbaa mmoossaallooddnneell rriisskkss..

****ssiissttoolluurrii wwnneevvaa >>220000 mmHg, ddiiaassttoolluurrii >>111100 mmHg

ssqqeemmaa ##22..

ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiss tteessttiiss

SSeewwyyvveettiiss CCvveenneebbeebbii

absoluturi Cvenebebi

-sistoluri arteriuli wnevis sawyisTan Sedare-

biT datvirTvis zrdis miuxedavad 10 mmHg–iT da

metad daqveiTeba,Tu mas Tan axlavs iSemiis sxva ga-

movlinebac.

-saSualo, an mZime stenokardiuli Seteva

-nervuli sistemis mxriv simptomatikis gazrda

(mag., ataqsia, Tavbruxveva, an presinkope)

-perfuziis gauaresebis niSnebi (cianozi, an ga-

fiTreba)

-teqnikuri sirTuleebi sistoluri arteriuli

wnevisa da eekkgg monitorirebisas

-pacientis mier testis Sewyvetis moTxovna

-mdgradi pptt

- ST segmentis elevacia (>1,0 mm) Q kbilis gare-

Se ganxrebSi (garda V1, an aVR)

SedarebiTi Cvenebebi

-sistoluri arteriuli wnevis 10 mmHg-ze metad

daqveiTeba sawyisTan SedarebiT datvirTvis zrdis

miuxedavad, Tu mas Tan ar axlavs iSemiis sxva ga-

movlineba.

-ST segmentis, an QRS-is cvlilebebi, rogoricaa

ST segmentis 2 mm-ze meti horizontaluri, an daRma-

vali depresia, an RerZis cvlileba

-ariTmiebi mdgradi pptt garda, rogoricaa multi-

fokaluri parkuWovani eqstrasistolia, parkuWovani

tripletebi, SVT, aavv-blokada, an bradiariTmiebi

-daRla, taqipnea, qvemo kidurebis krampi, an gar-

damavali koWloba

-hisis konis fexis blokada, an parkuWSida gamta-

reblobis Seneleba, romelic Znelad ganirCeva pptt-

sgan

-gulmkerdSi tkivilis gaZliereba

-hipertenziuli reaqcia*

**ssiissttoolluurrii wwnneevvaa >>225500 mmHg ddaa//aann,, ddiiaassttoolluurrii wwnneevvaa

>>111155 mmHg

ssqqeemmaa ##33..

pprrooggnnoozziiss ggaannmmssaazzRRvvrreellii ffaaqqttoorreebbii

kkaadd--iiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbiissTTvviiss

prognozuli faqtorebi arsebuli

riskis Sesafaseblad

marcxena parkuWis funqciuri mdgomareoba

-anamnezSi _ gadatanili mmii

-mosvenebiT eekkgg-ze paTologiuri Q-kbili

-gulis SegubebiTi ukmarisobis simptomebi

-rentgengrafiulad _ kardiomegalia

-mmpp gandevnis fraqcia

-saboloo sistoluri moculoba

-mmpp regionuli kumSvadobis darRveva

-gamtareblobis darRvevebi ekg-ze

-mitraluri regurgitacia

-datvirTvis xangrZlivoba/mis mimarT toleran-

toba

kkaadd-is simZimis xarisxi-anatomiuri gavrceleba da kkaadd-is simZimis xa-

risxi

-kolateraluri sisxlZarRvebis arseboba

-ambulatoriuli monitorirebisas gardamavali

iSemia

- ST segmentis datvirTviT, an stresiT gamowveu-

li cvlilebebi

koronaluri folaqis SemTxvevaSi

-progresirebadi, an arastabiluri iSemiis simp-

tomebi

-tranzitoruli iSemia mosvenebiT eekkgg-ze

eleqtruli stabiloba

-parkuWovani ariTmiebi

janmrTelobis zogadi mdgomareoba

-asaki

-Tanmxlebi arakoronaluri daavadebebi

riskis Semcveli prognozuli faqtorebi

daavadebis gauaresebis xelSemwyobi faqtorebi:

-Tambaqos weva

-hiperlipidemia

-Saqriani diabeti

-hipertenzia

-sxva genetikuri, an metaboluri faqtorebi

ssqqeemmaa ##44..

ddaattvviirrTTvviiss tteessttiiss SSeeddeeggaadd mmiiRReebbuullii

mmnniiSSvvnneelloovvaannii ppaarraammeettrreebbii

eleqtrokardiografiuli

ST segmentis maqsimaluri depresia

ST segmentis maqsimaluri elevacia

ST segmentis depresiis forma (daRmavali, hori-

zontaluri, aRmavali)

ST segmentis cvlilebebis maCvenebeli ganxrebis

raodenoba

ST segmentis cvlilebis xangrZlivoba aRdgenis

periodSi

ST/HR indeqsi

datvirTviT gamowveuli parkuWovani ariTmiebi

ST segmentis cvlilebis dawyebis dro

hemodinamikuri

datvirTvisas miRweuli maqsimaluri ggSSss

maqsimaluri sistoluri wneva datvirTvisas

maqsimaluri ormagi warmoebuli (HRXBP) datvir-

Tvisas

datvirTvis xangrZlivoba

datvirTvisas hipotenzia (wnevis daqveiTeba

sawyisTan SedarebiT)

qronotropuli arakompetenturoba

simptomuri

datvirTviT gamowveuli angina

datvirTvis malimitirebeli simptomebi

anginuri tkivilis dawyebis dro

54 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

DIAMOND kkvvlleevvaa

(Danish Investigations of Arrythmia and

Mortality On Dofetilide)

ddaanniiuurrii kkvvlleevvaa:: aarriiTTmmiiaa ddaa ssiikkvvddiilloobbaa

ddooffeettiilliiddiiTT mmkkuurrnnaalloobbiissaass

ddaaaavvaaddeebbaa:: mmmmii,, Ggulis SegubebiTi ukmarisoba.

kkvvlleevviissMMmmiizzaannii:: uecari sikvdilis maRali ris-

kis mqone pacientebSi dofetilidis profilaqti-

kuri rolis Sefaseba.

kkvvlleevviissDDddiizzaaiinnii:: randomizebuli, ormagad brma,

placebo-kontrolirebuli.

ddaakkvviirrvveebbiiss xxaannggrrZZlliivvoobbaa:: minimum 12 Tve.

kvlevaSi monawileobda 1518 pacienti (73% mama-

kaci), saSualo asakiT 70 + 10 weli, SegubebiTi gu-

lis ukmarisobiT (CHF kvleva) da 1510 pacienti

(74% mamakaci), saSualo asakiT 69+ 11 weli, 7 dReze

naklebi vadis mmmmii-iT (MI kvleva).

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: dofetilidi 250 mkg erTxel

dReSi, 250 mkg 2-jer dReSi, an 500 mkg 2-jer dRe-

Si,Aan placebo. safexurebrivad klebadi dozebiT

(etapobrivi klebiT), an SewyvetiT (yvelaze daba-

li dozidan), Tu kreatininis klirensi daecemoda,

an QT intervali gaizrdeboda 20%_ze metad sa-

wyisTan SedarebiT, an gadaaWarbebda 550mwm-s. do-

zis Semcireba agreTve xdeboda eqimis Sexedule-

bisamebr.

SSeeddeeggeebbii:: saerTo erTwliani sikvdiloba iyo

28% CHF kvlevaSi da 22% MI kvlevaSi. saSualod

18 Tvis ganmavlobaSi, CHF kvlevaSi, aqtiuri mkur-

nalobis Gjgufidan 352, xolo placebos jgufidan

422 pacienti iqna hospitalizebuli gulis ukmari-

sobis gauaresebis gamo (SefardebiTi riski 0,75.

p<0,001). daiRupa 311 pacienti dofetilidisa da 317

pacienti placebos jgufidan (41% vs 42%).

MADIT kkvvlleevvaa

((Multicenter Automatic Defibrillator Implantation Trial)

mmuullttiicceennttrruullii kkvvlleevvaa aavvttoommaattuurrii

iimmppllaannttiirreebbuullii ddeeffiibbrriillaattoorriiss SSeessaaffaasseebbllaadd

Dddaaaavvaaddeebbaa:: gadatanili Q-kbilovani mmmmii da

parkuWovani taqikardia.

Kkkvvlleevviiss mmiizzaannii:: SeZlebda Tu ara avtomaturi

implantirebuli kardioverter-defibrilatori

sikvdilobis Semcirebas uecari sikvdilis maRa-

li riskis mqone pacientebTan da misi Sedareba

tradiciul farmakologiur TerapiasTan.

KKkkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli.

xangrZlivoba: saSualod 27 Tve.

kvlevaSi monawileobda 25-dan 75 wlamde asakis

300 pacienti manamde arsebuli Q-kbilovani infar-

qtiT (>1 Tveze), parkuWovani taqikardiiT, marcxena

parkuWis daqveiTebuli gandevnis fraqciiT (<35%)

da gulis ukmarisobis I-III klasiT (NYHA).

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: AICD, an tradiciuli far-

makologiuri Terapia.

SSeeddeeggeebbii:: AICD tradiciul medikamentur Tera-

piasTan SedarebiT yvela mizeziT gamowveuli sik-

vdiloba 54%*-iT Semcirda tradiciulad namkur-

naleb jgufTan SedarebiT (p=0,009). AICD mowyo-

bilobis gareSe jgufSi ZiriTadi preparati iyo

amiodaroni (iRebda pacientTa 74%).

KKkkoommeennttaarrii:: AICD pozitiuri efeqtis dadgenis

Semdeg, 1996 wels, usafrTxoebis komitetis mier

rekomendebul iqna kvlevis Sewyveta. am droisaT-

vis randomizebuli iyo 196 pacienti.

**ssiikkvvddiilloobbiiss SSeemmcciirreebbaa iiyyoo ffaarrddoobbiiTTii ddaa aarraa aabbssoo--

lluuttuurrii..

SWORD kkvvlleevvaa

((Survival With Oral d-sotalol)

d--ssoottaalloolliiss per os mmiiRReebbiiss

eeffeeqqttii ggaaddaarrCCeennaazzee

Dddaaaavvaaddeebbaa:: mmmmii,, marcxena parkuWis disfunqci-

iT.

Kkkvvlleevviiss mmiizzaannii:: III klasis antiariTmiuli pre-

paratis _ d-sotalolis Sefaseba: SeuZlia Tu ara

mas, Seamciros yvela mizeziT gamowveuli sikvdi-

loba, maRali riskis mqone mmmmii pacientebSi. meore-

uli saboloo wertili: kardiovaskularuli sik-

vdiloba da ariTmiebis sixSire.

KKkkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, ormagad

brma, placebo-kontrolirebuli.

xxaannggrrZZlliivvoobbaa:: gamiznuli iyo sul mcire 18 Tve-

ze.

kvlevaSi monawileobda 18 welze ufrosi asa-

kis 3121 pacienti marcxena parkuWis disfunqciiT

(gandevnis fraqcia <40%). I jgufSi gaerTianda 915

pacienti, romlebsac randomizaciamde 6-42 dRiT

adre daemarTaT mmmmii,, gulis ukmarisobiT, an mis ga-

reSe. II jgufSi gaerTianda 2206 pacienti, romleb-

sac mmmmii randomizaciamde 42 dReze meti xnis win

daemarTaT da anamnezSi hqondaT gulis ukmariso-

ba.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: d-sotaloli, 100-200 mg 2-

jer dReSi, an placebo.

SSeeddeeggeebbii:: kvlevis dasasruls d-sotalolis

jgufSi iyo 78 (5,0%), xolo placebos jgufSi 48

(3,1%; p=0,006) gardacvlili pacienti. gulisa da

ariTmiebis mizeziT gardacvlilTa mniSvnelovnad

maRali raodenoba Sefasda rogorc sikvdilobis

gazrda. Kkvlevis yvela jgufSi d-sotalolis ga-

moyenebisas sikvdilobis sixSire iyo ufro maRa-

li, vidre placebos jgufSi. KK

kkoommeennttaarrii:: ukve Sualedurma analizma aCvena

sikvdilobis zrda d-sotaloliT namkurnaleb pa-

cientebTan da monacemebisa da usafrTxoebis mo-

nitoringis jgufis mier rekomendebul iqna kvle-

vis Sewyveta.

mokled zogierTi

samedicino kvlevis Sesaxeb


ssaarreekkllaammoo mmaassaalleebbii aarr rreeddaaqqttiirrddeebbaa.. mmoowwooddeebbuull iinnffoorrmmaacciiaazzee ppaassuuxxiissmmggeebbeelliiaa

aavvttoorrii,, rroommlliiss SSeexxeedduulleebbaass SSeessaaZZllooaa rreeddaaqqcciiaa aarr iizziiaarreebbddeess..

rreeddaaqqttoorrii:: ppaaaattaa qqaavvTTaarriiaa;; ssaarreeddaaqqcciioo jjgguuffii:: mm.. bboollqqvvaaZZee,, mm.. gguujjaabbiiZZee,, mm.. TTooiiZZee,,

zz.. mmaaTTooSSvviillii,, ee.. rruuxxaaZZee,, qq.. ssxxiillaaZZee.. ii.. ttyyeemmaallaaZZee

rreeddaaqqcciiiiss mmiissaammaarrTTii:: vvaaJJaa--ffSSaavveellaass 8833//1111;; tteell:: 000044,, 9955 0000 0000,, 3399 0000 0000,, 9955 0000 3333;; 5533 7733 0000

JJuurrnnaalliiss eelleeqqttrroonnuullii vveerrssiiaa iixxiilleeTT vveebb--ggvveerrddzzee:: www.cardiology.caucasus.net

Documents

kardioeqspresi 950000 390000 004 - Medportal.ge · 4 kardioeqspresi 950000 390000 004 gansazRvreba da paTogenezi stabiluri angina** (sa) warmoadgens klini-kur sindroms, romelsac axasiaTebs