KARJALAN HIIPPAKUNTA itäiset seurakunnat 4.6.– 3.9 · klo 16.15 panihida Johannes Karhapään hau-dalla klo 17 vigilia klo 19 tsuaju-ilta seurakuntakeskuksen pihal-la, esiintymässä

SEURAKUNTALIITE 1

Ilomantsi ✣ Joensuu ✣ Nurmes ✣ Taipale

JumalanpalveluksetHUOMIO! Seurakunnan jumalan-palvelusilmoitukset ja mahdolli-set muutokset ilmoitetaan tors-tain Pogostan Sanomissa.

ILOMANTSIPYHÄN ELIAN KIRKKOKirkkotie 15Lauantaisin klo 17 suuri ehtoo-palvelusSunnuntaisin klo 9 aamupalvelus, klo 10 liturgiaKeskiviikkoisin klo 17 ehtoopalve-lus, 13.6, 27.6, 4.7, 11.7, 18.7, 25.7.Ke 6.6. klo 17 hetkipalvelusSu 17.6. klo 10 liturgia (kristinop-pikoulun päätösliturgia)La 23.6. ei ehtoopalvelustaLa-Su 7.-8.7. ei palveluksia

MÖHKÖRuajetupaKe 4.7. klo 9 liturgia

PÖTÖNKANKAAN HAUTAUSMAA Enontie 4ke 11.7. klo 9 liturgia

ILJAN PRAASNIEKKA To 19.7. klo 15.30 ristisaatto kes-kustasta Kokonniemen kalmistoonn. klo 16.15 panihida Johannes Karhapään haudallaklo 17 vigilia, tsuajuilta Pe 20.7. klo 9 liturgia, ristisaatto, pieni vedenpyhitys ja muistopalve-lus Kokonniemessä, yhteinen ruo-kailu ja päiväjuhla seurakuntakes-kuksessa

5.-6.8. Kristuksen kirkastumisen juhla, osallistumme Saarivaaran praasniekkaan 14.-15.8. Neitseen Marian kuolo-nuneen nukkuminen, osallistum-me Sonkajanrannan praasniek-kaan

HATTUVAARAN TSASOUNA Hattujärventie 1Petrun praasniekkaTo 28.6. klo 16 vanhalla hautaus-maalla litania (muistopalvelus) To 28.6. klo 17 vigilia, tsuajuiltaPe 29.6. klo 9 vedenpyhitys, litur-gia, litania, kirkkokahvitpe 13.7. klo 17 hetkipalvelus

MUTALAHDEN TSASOUNA Mutalahdentie 238Ke 27.6. klo 9 liturgia Pe 13.7. klo 17 akatistos

SONKAJAN TSASOUNA Issakantie 113b La 30.6. klo 9 liturgia (perhepäivä) Su 8.7. klo 17 hetkipalvelusSu 15.7. klo 17 hetkipalvelus Su 22.7. klo 17 akatistos

PARPPEINVAARAN TSASOUNA Parppeintie 4 Pe 6.7. klo 12 hetkipalvelus La 14.7. klo 9 liturgia

HUHUKSEN TSASOUNA Huhuksentie 31Pe 13.7. klo 17 akatistosLa 21.7. klo 17 ehtoopalvelus

ILOMANTSISeurakuntakeskus, Kirkkotie 17, 82900 IlomantsiKanslia avoinna ma, ke ja pe klo 9 -12 Kanslia: Erja Hokkinen p. 013 881 084, [email protected]: isä Ioannis Lampropoulos,p. 050 357 3675 Kanttori: Riikka Patrikainen,p. 050 464 5281 s-posti: [email protected]

KARJALAN HIIPPAKUNTAitäiset seurakunnat 4.6.– 3.9.2018

MUTALAHDEN PRAASNIEKKA

Pe 7.9. klo 17 ehtoopalvelus ja tsuajuLa 8.9. klo 9 liturgia (juhla-ateria kylätalolla, vapaaehtoinen maksu)

SONKAJAN PRAASNIEKKA

(Piispa Arseni toimittaa jumalan-palvelukset)To 13.9. klo 17 vigilia (tsuajut) Pe 14.9. klo 9 vedenpyhitys ja li-turgia, ruokailu

Muuta toimintaa

PERHEPÄIVÄ SONKAJASSALauantaina 30.6.Klo 9 liturgia tsasounallaklo 10.30 ruoka kylätalolla ja yhteistä ohjelmaa (mm. pomppulinna) lapsilleYhteistyössä mukana Ilomantsin MLL ja Sonkajan kyläyhdistys.

EKUMEENISET KIRKKOKAHVIT

Ekumeeniset kirkkokahvit seurakuntakeskus Elian pihapiirissä sunnuntailitugian jälkeen 1.7., 15.7. ja 22.7.

KUOLLEETMargit Maria EronenPauli Sakari KarhapääOnni Olavi LukinAino MartiskainenMaire Annikki VolotinenJouko Tapani Timoskainen

KASTETUTEevi Emma Amanda Parviainen

Perheuutisia

AK0318_liite_neloset.indd 1 22/05/18 11:20

2 SEURAKUNTALIITE

ILOMANTSI

Teuvon ponomarikerhossa askarreltiin 18.3. unelmien kartta. Isä Ioannis kertoi Pyhän Elian kirkossa vierailleille Enon koululaisille rististä.

Lasten pääsiäisenä kirkko täyttyi lapsista. Kuvassa ristisaatto on juuri alkamassa.

NIK

OL

AO

S L

AM

PR

OP

OU

LOS

AN

NE

MA

RJO

LA

-HA

SS

INE

N

TE

UV

O M

AR

TIS

KA

INE

N

Ystävyysseurakuntatyö Viron orto-doksisen kirkon (EAÕK:n) kanssa alkaa olla monissa seurakunnissa jo vakiintunutta. Ilomantsissa yk-

sittäiset seurakuntalaiset ovat tehneet ”vi-royhteistyötä” 1990-luvulta alkaen lähinnä Saarenmaalla ja Kaakkois-Virossa, Setumaal-la. Yhteistyö on ollut puolivirallista, henkilö-kohtaisiin kontakteihin perustuvaa.

Osa seurakunnan kuorosta oli laulamassa pari vuotta sitten pääsiäispalveluksia Miiksen ja Luhamaan seurakunnissa Setumaalla. Tuol-loin ruvettiin keskustelemaan mahdollisuu-desta virallistaa ystävyysseurakuntasuhteet Miiksen seurakunnan kanssa. Heinäkuun alussa kuoron Miikseen tekemän praasniek-kamatkan aikana on tarkoitus sopia yhteistyön aloittamisesta molempien seurakuntien piis-

pojen hyväksyttyä esityksen yhteistoiminnas-ta.

Miiksen Johannes Kastajalle pyhitetty kirkko on rakennettu 1952 vanhan kirkon paikalle ja vihitty 1956. Kirkon rakensivat seurakuntalaiset oma-aloitteisesti ja se on toinen neuvostoaika-na rakennettu pyhäkkö koko Virossa. Kirkon vieressä on hautausmaa. Kirkon tärkeintä pyhää eli sen nimipäivää vietetään ”vanhana” juhannuksena eli 7. heinäkuuta.

Setukaisten kulttuuri on lähellä karjalaista kulttuuria ja tämän vuoksi aluetta kutsutaan monesti Viron Karjalaksi. Maantieteellisesti Miikse sijaitsee reuna-alueella Ilomantsin tapaan ja molempien alueiden monet sosioe-konomiset haasteet ovat samanlaiset.

Tässä vielä perusteet virallisen yhteistyön aloittamiseen Ilomantsin ja Miiksen seura-

kuntien välillä: • jakaa positiiviset kokemukset yhteistyöstä • virallinen yhteistyö on kaikille avointa • sisarkirkon elämään ja käytäntöihin tutustuminen • avaa uuden näkökulman omaan perinteeseemme • antaa uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen • tuo uusia kansainvälisiä kontakteja ja ystävyyssuhteita • vahvistaa suomalaisten ja virolaisten ortodoksista identiteettiä • Ilomantsilla ei ole aiempaa ystävyysseura- kuntaa Virossa eikä Miiksellä Suomessa

Hannu Lappalainen

VIROYHTEISTYÖ ”VIRALLISEKSI” ILOMANTSISSA


SEURAKUNTALIITE 3

ILOMANTSI / JOENSUU

Parppeinvaara ottaa en-simmäisenä vastaan Ilomantsiin Joensuus-ta päin tulevat vierai-

lijat. Historiallisella vaaralla si-jaitsevaan runokylään valmistui vuonna 1980 oma pieni tsasouna, jonka isännöitsijänä toimii tsa-sounan itse kirveellä veistänyt Eelis Purmonen. Eeliksen hirsi-rakentamisen käsialaa ovat Ilo-mantsissa myös Parppeinpirtti ja Hattuvaarassa sijaitseva Taiste-lijan talo ja Enoon vuonna 1986 valmistunut tsasouna. Oman työn jälkeä on hyvä katsella ja Eelis nä-keekin Kaikkien pyhien tsasou-nan aina aamuisin kotoa lähtiessä samalla vaaralla kun asuu.

Eelis on toiminut tsasounan isännöitsijänä yli 20 vuotta. Homma on mieluinen ja neuvot isännöitsijänä toimimiseen sai Eelikselle aiemmalta isännöitsijäl-tä, Jorma Palviaiselta. Seurakun-nan toiminta on tullut Eelikselle tutuksi nuoresta pitäen ja sittem-min muun muassa yli 30 kiinteis-tölautakunnassa vie te tyn vuoden myötä. Isännöitsi jä huo lehtii muuan muassa tsasounan siistey-destä ja tuohuslippaan ti li tyksistä, mutta myös pienemmistä tsasou-nan korjauksista. Parppeinvaaral-la toimitetaan muutaman kerran vuodessa liturgioita, joissa isän-nöitsijä avustaa pappia. Kaikkien Pyhien tsasounan praasniekka on keväisin aina viikko helluntaista, tänä vuonna se oli 26.–27.5. Kesäl-lä tsasounalla toimitetaan myös hetkipalveluksia maallikkovoimin.

Isännöitsijänä toimiessa oppii vähitellen uutta, esimerkiksi kellojen soitosta. Kun neuvoja saa, niin oppii. Tuntuu hyvältä olla apuna itse tehdyssä tsasou-nassa ja toimia seurakunnan yhteydessä. Kirkon lähellä on muutenkin hyvä olla. Eelis tykkä-si uskonnosta jo koulussa ja melkein koko sukukin ovat orto-dokseja sekä omalta että vaimon puolelta. Tsasounan merkitys on Eelikselle niin suuri, ettei tsasou-nan ohi pääse ristinmerkkiä teke-mättä.

Myös pääkirkon isännöitsijä

Marjaana Laatikainen on ollut seurakunnan lähellä siitä asti kun hän ja myös aiemmin kirkon isännöitsijänä toiminut Aulis menivät naimisiin: kirkko on Laatikaisten naapurissa. Ompe-lijana ja ikonimaalarina sekä molempien taitojen opettajana tunnettu Marjaana aloitti kirkon apuisännöitsijänä jo 1990-luvul-la. Hän kerkesi auttaa kirkossa kolmen eri isännöitsijän aikaan ennen kuin seurakunnan luotta-mustehtävissä toiminut Jorma Aho sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että hän voisi vuorollaan myös virallisesti ottaa vastuun kirkon isännöitsijyydestä. Pääkir-kon isännöitsijä ei hoida vain kirkkoa vaan on itseoikeutetusti mukana neuvostossa, ja sitä kautta seurakunnan hallinnolli-sessa ytimessä suunnittelemassa, miettimässä ja päättämässä seurakunnan asioista.

Marjaanalle on tärkeää saada tehdä näkyvää työtä ja sen hän kokee myös vahvuudekseen. Kädentaitajana hän korjaa, pesee ja huoltaa kaikki kirkon tekstiilit. Marjaana toteaakin, että kirkon isännöitsijänä hän tekee sitä, mitä nainen tekee kotona. Kaikki kirkon koristelu on Marjaanan suunnittelemaa, esimerkiksi etei-sessä kirkossa kävijöitä joulunai-kaan jo useita vuosia ihastuttanut jouluseimi, kirkon joulukuusi sekä pääsiäisen ja muitten kirk-kovuoden juhlien koristelut ja kukka-asetelmat. Marjaana kokee antaneensa kirkon käyttöön kaiken sen minkä osaa.

Kirkko on erityinen paikka. Vuonna 1892 valmistuneen, Suomen suurimman puisen orto-doksikirkon ääniä, ”rupattelua” on tyhjässä kirkossa hyvä kuun-nella. Kun kirkonmenojen jälkeen kirkko tyhjenee, jää vain hiljai-suus ja suitsutussavun liikkeet ikkunoista laskeutuvassa valovir-rassa, on rauha. Erityisellä tilalla on ihmisille merkitystä. Tila houkuttelee kirkossa vierailevat puhumaan hyvin avoimesti hengellisistä asioista. Kynttilän-myyjänä toimivaa isännöitsijää

Kirkon lähellä on hyvä olla

on helppo lähestyä ovisuussa ensimmäisenä. Sillä onkin suuri merkitys miten isännöitsijä tulijat kohtaa, kutsuu peremmälle ja antaa vaikka kirkon monikielisen esitteen kauempaa tuleville vieraille, joiden kieltä ei osaa. Näissä tilanteissa syntyy paljon mielenkiintoisia kohtaamisia.

Oma kirkko on rakas. Kirkkoa omalta paikalta tuohuksenmyyn-tipöydän luota katsellessa muistaa

myös ne ihmiset, jotka ovat siirty-neet ajasta ikuisuuteen, muistaa missä kukin on kirkossa seisonut. Kun kirkossa käy paljon, tulee kirkosta läheinen ja tärkeä paikka: kirkosta tulee koti. Maailmalla kulkiessa ja muissa kirkoissa vieraillessa ensimmäisellä paikal-la sydämessä on kuitenkin aina Ilomantsin Pyhän Elian kirkko.

Riikka Patrikainen

Ilomantsin pienin ja suuri pyhäkkö sijaitsevat kirkonkylällä.

Eelis Purmonen on toiminut veistämänsä Parppeinvaaran Kaikkien pyhien tsasounan isännöitsijänä yli 20 vuotta.

Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kauniit kukka-asetelmat ovat kirkon isän-nöitsijän, Marjaana Laatikaisen käsialaa. Kristuksen hautakuvan koriste-lussa apuna Anastasia Lampropoulos.

RII

KK

A P

AT

RIK

AIN

EN

RII

KK

A P

AT

RIK

AIN

EN


4 SEURAKUNTALIITE

ILOMANTSI/JOENSUU

YHTEYSTIEDOT:Henkilökohtaiset sähköpostit muodossa: [email protected]

Kirkkoherra Tuomas Järvelin p. 050 347 5605Rovasti Stefan Holm p. 050 586 2455Pastori Marko Mäkinen p. 0400 269 996

KESKUSTA

JOENSUUPYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKOKirkkokatu 32Vigilia lauantaisin klo 17Liturgia sunnuntaisin klo 10La 16.6. klo 10 kristinoppileirin päätösliturgiaLa 7.7. klo 10 kristinoppileirin pää-tösliturgiaSu 5.8. klo 17 vigiliaMa 6.8. klo 9 liturgia. Kristuksen kirkastuminenTi 14.8. klo 17 vigiliaKe 15.8. klo 9 liturgia. Jumalansyn-nyttäjän kuolonuneen nukkuminenLa 18.8. klo slaavinkielinen liturgiaLa 1.9. klo 9 liturgia, kirkkovuo-den alku

PYHÄN RISTIN TSASOUNAJoensuun ortodoksinen hautausmaa Lokinkuja 4

Ke 6.6. klo 17 ehtoopalvelus ja litaniaKe 20.6. klo 17 ehtoopalvelus ja litaniaKe 4.7. klo 17 ehtoopalvelus ja litaniaKe 18.7. klo 17 ehtoopalvelus ja li-tania

JOENSUUKirkkoherranvirastoKirkkokatu 32, 80100 JoensuuVirasto avoinna ma – pe klo 9 – 15, ke 10 – 15Seurakuntasihteeri Tommi Kallinen Viraston puhelin p. 0400 397 900. Sähköposti: [email protected]

Lieksan virastoIljankatu 14, 81700 Lieksa Puhelin ks. työntekijät. Virasto avoinna ke 15 – 17

Pastori Aleksander Roszczenko p. 041 453 7271 Kanttori Olga Grinevich p. 040 8651692Kanttori Paula Löfgren p. 040 145 0428Kanttori Valeria Ratilainen p. 050 439 1883Kanttori Aleksi Suikkanen p. 050 324 9797Diakoniatyöntekijä Eeva Timonen p. 050 539 4932Taloudenhoitaja, isännöitsijä Sirpa Timonen p. 050 411 5990

Nuorisotyöntekijä Pasi Onatsu p. 050 558 2528Seurakuntamestari Roope Nieminen p. 050 587 5066

Virkatodistukset tilataan keskusrekisteristä p. 0206 100 203

Ke 1.8. klo 17 ehtoopalvelus ja litaniaKe 15.8. klo 17 ehtoopalvelus ja litaniaKe 29.8. klo 17 ehtoopalvelus ja litania

PYHÄN JOHANNES TEOLOGIN JA KARJALAN VALISTAJIEN KIRKKO

Ortodoksinen seminaari Torikatu 41Katso jumalanpalvelukset osoit-teessa:https://ort.fi/seminaari/index.php/kirkko/jumalanpalvelukset/

KUHASALON KALMISTON IKONIKATOS

LuostarintieEi palveluksia tällä aikavälillä

POHJOINEN ALUE

PIELISEN-KARJALAN SUUNTA

LIEKSAPROFEETTA ELIAN KIRKKO

Iljankatu 14To 19.7. klo 17 vigilia Pe 20.7. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, profeetta Elia La 25.8. klo 17 vigiliaSu 26.8. klo 10 liturgia

KRISTUKSEN KIRKASTUMISEN TSASOUNA

Kirkkopuisto, BraheantieKe 13.6. klo 17 ehtoopalvelusKe 27.6. klo 17 ehtoopalvelusTo 28.6. klo 9 liturgia. Sergei ja Herman ValamolaisetKe 11.7. klo 17 ehtoopalvelusKe 25.7. klo 17 ehtoopalvelusMa 6.8. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, Kristuksen kir-kastuminenKe 8.8. klo 17 ehtoopalvelusKe 22.8. klo 17 ehtoopalvelus

VIEKIJÄRVIPYHÄN NIKOLAOKSEN TSASOUNA

Kannelkoskentie 3Su 29.7. klo 10 liturgia

VUONISJÄRVIJUMALANSYNNYTTÄJÄN KUOLONUNEEN NUKKUMISEN TSASOUNA

Kylätie 5Ke 15.8. klo 9 aamupalvelus ja li-turgia. Temppelijuhla, Jumalansyn-nyttäjän kuolonuneen nukkuminen

VIENSUUKONEVITSAN JUMALANÄIDIN IKONIN TSASOUNA

Lontsinniemi, ViensuuntieMa 9.7. klo 17 akatistosTi 10.7. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, Konevitsan Ju-malansynnyttäjän ikoni

ILOMANTSIN PRAASNIEKKAKESÄ 2018HATTUVAARAN PETRUN PRAASNIEKKA

To 28.6. klo 16 vanhalla hautausmaalla lita-nia (muistopalvelus)To 28.6. klo 17 vigilia, tsuajuiltaPe 29.6. klo 9 vedenpyhitys, liturgia, litania, kirkkokahvit ja ohjelmaa

ILJAN PRAASNIEKKA

Teema: ”Kielisukulaiset kylässä"To 19.7.klo 15.30 ristisaatto keskustasta Kokonniemeen

klo 16.15 panihida Johannes Karhapään hau-dallaklo 17 vigiliaklo 19 tsuaju-ilta seurakuntakeskuksen pihal-la, esiintymässä mm. Vieljärveläinen teatteri-ryhmä sekä kansanlauluduo Liisa ja Riikka Pe 20.7.klo 9 liturgiaklo 11 ristisaatto, pieni vedenpyhitys ja muis-topalvelus Kokonniemessäklo 12 yhteinen lounas, kahvit (2€/hlö) Seura-kuntakeskus Eliassa

klo 13 Kansanperinnepitoinen päiväjuhla, Ilo-mantsin Kansanlaulukuoro esiintyy, juhlapu-he TT Juha Riikonen MUTALAHDEN PRAASNIEKKA 7.-8.9.

SONKAJAN PRAASNIEKKA 13.–14.9.

TSASOUNA 20 VUOTTA, palvelukset toimittaa piispa Arseni

Praasniekkaruokailuissa vapaaehtoinen maksu


SEURAKUNTALIITE 5

JOENSUU

ENOKRISTUKSEN KIRKASTUMISEN TSASOUNA

Tornitie 8Pe 29.6. klo 9 liturgiaSu 5.8. klo 18 vigiliaMa 6.8. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, Kristuksen kir-kastuminenSu 2.9. klo 10 liturgia

KONTIOLAHTIKRISTUKSEN TAIVAASEENASTUMISEN KIRKKO

Keskuskatu 53Su 17.6. klo 10 liturgiaSu 22.7. klo 10 liturgiaSu 19.8. klo 10 liturgia

SIKRENVAARAPYHIEN KARJALAN VALISTAJIEN KAPPELI (LEIRIKESKUS)

Koveronvaarantie 2Jumalanpalvelukset tapahtumien ohjelman mukaisesti

ITÄINEN ALUEVAARA-KARJALAN SUUNTA

HOILOLAPYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKOTsiikontie 6aSu 1.7. klo 10 liturgiaMa 6.8. klo 18 ehtoopalvelusSu 2.9. klo 10 liturgia

SONKAJANRANTAPROFEETTA HANNAN KIRKKOKirkkotuvantie 3La 14.7. klo 9 liturgiaTi 14.8. klo 18 vigiliaKe 15.8. klo 9 vedenpyhitys ja li-turgia. Temppelijuhla, Jumalan-synnyttäjän kuolonuneen nukku-minen

TUUPOVAARAKRISTUKSEN KÄSITTÄTEHDYN IKONIN KAPPELI

Koulutie 4Su 17.6. klo 10 liturgiaSu 15.7. klo 10 liturgiaSu 19.8. klo 10 liturgia

SAARIVAARAKRISTUKSEN KIRKASTUMISEN TSASOUNA

Hoilolantie 42To 28.6. klo 9 liturgia. Pyhittäjät Sergei ja Herman ValamolaisetSu 5.8. klo 18 vigiliaMa 6.8. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, Kristuksen kir-kastuminen

KOVEROHERMAN ALASKALAISEN TSASOUNATöriseväntie 1Ke 4.7. klo 9 liturgiaKe 8.8. klo 18 ehtoopalvelus ja ve-denpyhitysTo 9.8. klo 9 liturgia. Temppelijuh-la, pyhittäjä Herman Alaskalainen

HEINÄVAARAKRISTUKSEN KÄSITTÄTEHDYN IKONIN TSASOUNA

Heinävaarantie 140Ke 15.8. klo 18 ehtoopalvelus To 16.8. klo 9 vedenpyhitys ja litur-gia. Temppelijuhla, Kristuksen kä-sittätehty ikoni

ETELÄINEN ALUEKESKI-KARJALAN SUUNTA

KITEEPYHÄN KOLMINAISUUDEN JA PYHÄN NEKTARIOS EGINALAISEN KIRKKO

Valamontie 4Su 10.6. klo 10 liturgiaSu 8.7. klo 10 liturgiaSu 12.8. klo 10 liturgia

HONKAVAARAPYHÄN JOHANNES KASTAJAN TSASOUNA

Rekivaarantie 24La 23.6. klo 18 vigilia Su 24.6. klo 9.30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgia, Johannes Kastajan päivä, temppelijuhlaSu 26.8. klo 10 liturgia

VALKEAVAARAPYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN TSASOUNA

VatalantieLa 1.9. klo 9 liturgia, kirkkovuoden alku. Ekumeenisen patriarkan siu-naama päivä luonnon puolesta.

PETRAVAARAPYHÄN APOSTOLI ANDREAKSEN TSASOUNA

Petravaarantie 480Ei palveluksia tällä aikavälillä

MenneitäAwonaisia wirkoja:Opettajattaren wirkoja, Luthe-rilaisen ja Kreikkalais wenäläi-sen, Selkiin kansakoulussa Kon-tiolahdella, n:o 139.

Suomalaisesta Wirallisesta lehdestä Kesäkuulla w. 1892

olleitten kuulutusten Rekisteri. Helsingissä, J. Simeliuksen pe-

rillisten kirjapaino osakeyhtiö, 1892. Hinta: 10 penniä.

Keisarillisen Majesteetin Armol-linen julistus, mitä noudatetta-man pitää kysymyksistä kreik-kalaisten seurakuntain Suomes-sa jakamisesta tahi perustami-sesta sekä papiston palkkaukses-ta niissä seurakunnassa. Annet-tu Helsingissä, 19 p:nä Touko-kuuta 1867.Me ALEKSANDER Toinen, Ju-malan Armosta, Keisari ja Itse-waltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., teem-me tiettäwäksi: Sen ohessa kuin olemme tahtoneet armosta se-littää, että niissä Suomenmaan pitäjissä, joissa on sekä kreikka-laisia että lutherilaisia kirkkoja, tilallisten kreikkalais uskolaisten welwollisuus tiloiltansa maksaa kymmenykset tahi, mahdollises-ti ehkä tehtyjen sowintojen mu-kaan, muita ulostekoja kreikka-laisen kirkon papistolle – –

Tähti n:o 28. Turussa tiistaina 9 päiwänä Heinäkuuta 1867.

Wenäläinen kirkko Joensuuhun I.

Kreikkalais-katolinen oppi näil-lä seuduin ei ole eilispäiwän tuo-ma. Se on tällä paikkakunnalla ja ympäristöillä, samoin kuin ko-ko Karjalassakin, ollut tunnet-

tuna noin 600 wuotta, siis lähes 400 vuotta ennenkuin Lutherin oppi alkoi tällä raivata itselleen jalansijaa.Kristinuskonsa saiwat Karjalaiset Novgorodin Wenäläisiltä, jotka olivat sen wastaan ottaneet noin 1,000 wuotta j. Kr. s. Karjalaisten luokse laitettiin Wenäjältä lähe-tyssaarnaajia ja pappia jo vuonna 1227 ja aikakirjat kertowat että wähässä ajasta koko kansa kas-tettiin kreikkalais-wenäläiseen uskoon. – – Liperissä on wenäläi-nen kirkko ollut olemassa jo pit-kät ajat. Tähän Liperin Taipaleen seurakuntaan owat tähän päiwään saakka kuuluneet kaikki kreikka-lais-wenäläisen opin tunnustajat ei ainoastaan täällä Joensuussa, waan sellaisetkin, jotka asuwat 10 penikulman päässä ja wielä kau-empanakin, niinkuin esimerkik-si Ilomantsissa, Kiteellä, Kesälah-della ja Pälkjärwellä. – – Monesta syystä on siis ryhdytty puuhaa-maan uutta wenäläistä kirkkoa tänne Joensuuhun.

Karjalatar Keskiviikkona 10 p. helmikuuta 1886.

Pyhän Nikolaoksen kirkko 1950-luvun alussa.

PE

KK

A K

YY

TIN

EN

, MU

SE

OV

IRA

STO

N K

UV

AK

OK

OE

LM

AT/

PE

KK

A K

YY

TIS

EN

KO

KO

EL

MA


6 SEURAKUNTALIITE

JOENSUU

Ikonin maalaaminen on mystinen kokemusElizaveta Korpelainen on jo useita vuosia opiskellut ja opettanut ikonimaalausta. Matka tähän palvelutehtävään on ollut monivaiheinen. Elizavetan mukaan jokaisella on mahdollisuus löytää Jumala ja Jumalalla on jokaiselle ihmiselle oma suunnitelma.

Seitsemänvuotiaana Eli-zaveta löysi maaseudul-ta varastoon kätkettyjä ikoneita. Silloinen Neu-

vostoliitto oli ateistinen, mutta

kirkko veti Elizavetaa puoleensa ikoneiden kautta. Ensimmäiset ikoninsa hän maalasi n. kymme-nenvuotiaana. Mallit löytyivät ko-tona olleista kirjoista.

- Jumalalla on kaikille jokin suunnitelma. Minut valittiin ikonimaalariksi, Elizaveta kertoo.

- Harrastin myös puuveistoa ja veistin viisitoistavuotiaana pyhän

ristin.Yliopistossa opiskellessaan

Elizaveta teki vuonna 1974 diplo-mityönsä Raamatun sanonnois-ta. Hän sai kotimaassaan kielle-tyn Raamatun ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Samalla hän jatkoi ikonimaalausta.

- Kun tulin Suomeen vuonna 1993 aloin tutkia Tverin karjalai-sia ikoneita isäni sukujuuria seuraten.

- Arastelin ikonien maalaamista, koska ajattelin sen olevan munk-kien tehtävä. En ollut koskaan tavannut ikonimaalareita, vaikka matkustin paljon luostareissa.

- Optinan luostarissa eli kuului-sa starets Ilja, joka sanoi minulle, että sinä maalaat ikoneita, mutta väitin, ettei nainen voi. Vanhus vakuutti, että voi.

Elizaveta osallistui Heinäve-den Valamossa ikonimaalaus-kursseille. Aluksi häntä ei haluttu mestarikurssille, mutta sinnik-kyys palkittiin. Elizaveta opetti kursseilla muille venäjää ja osal-listui itse ikonikursseille.

- Olin aika heikko ikonimaala-ri, mutta jatkoin maalausta Joen-suussa Kyllikki Suvannon tuella. Hän kannusti jatkamaan työtä.

- Aloin pitää ikonimaalauskurs-sia. Koin opettamisen vaikeaksi, koska en osannut kunnolla maala-ta ja kielitaitoni oli heikko. Kävin pari kertaa vuodessa Valamossa, mutta Kyllikki ohjasi maalaustyö-täni Joensuussa.

- Viime vuonna Kyllikki Suvan-to, Jonna Suvanto ja minä julkai-simme Nuken henki -kirjan, joka

Elizaveta Korpelaisen maalaama Älä itse äiti-ikoni.

Elizaveta Korpelaiselle maalaus tuo kosketuksen näkymättömästä maailmasta.


SEURAKUNTALIITE 7

JOENSUU

Elizavetan veistoikoneita on tällä hetkellä nähtävissä neljässätoista maassa kulkevassa näyttelyssä.

kertoo karjalaisista perinnenu-keista.

Elizaveta alkoi tekemään myös väitöskirjaa 1800-luvun Pietarin luterilaisista ikonimaalareista Jyväskylän yliopistoon. Tutki-mustyö on valmis, mutta väitös-tilaisuutta ei ole vielä pidetty.

- Teema on mielenkiintoinen, koska venäläiset ja suomalaiset eivät tiedä, että Pietarissa monet ikonimaalarit olivat luterilaisia. Tutkin historiallisia ja kulttuuri-sia syitä miksi näin tapahtui, vaik-ka kirkko korostaa omaa oppiaan.

Ikonimaalausta oppimassaAluksi Elizaveta maalasi malleja tuntematta lainkaan ikoniteolo-giaa.

- Vähitellen aloin ymmärtää, että maalarien on tarkoitus tuoda esille viesti näkymättömästä maailmasta, Jumalan valtakun-nasta.

- Kirkko opettaa, ettei ole kuole-maa eli on olemassa hengellinen maailma, jota emme ole vielä kokeneet, Elizaveta sanoo.

Hän painottaa sitä, että ikoni ei ole ainoastaan muotokuva. Hän kuvaa ikonia symbolien kokoelmaksi, jota esi-isät osasivat lukea ja jota meidän pitää oppia lukemaan oikealla tavalla.

- Ikoni on ainutlaatuinen kirkon teos. Me kuolemme, mutta se mitä maalaamme säilyy.

- Emme voi maalata ilman uskoa. Edessämme on ikivanha perinne ja teologia, joka maala-taan kuvaksi. Ikonista tulee Juma- neita,. Veikko Ohvanainen tekee

”raakaversion”, jotka viimeiste-len ja maalaan. Se on ihan oma tyylinsä, Elizaveta kertoo.

- Tverissä, Pyhän Katariinan luostarissa, jonka igumeniana on suomalaissyntyinen Juliana ja jossa äitini kilvoitteli nunnana, oli sokea nunna. Veistin hänelle ikonin ja maalasin sen. Nunna itki saatuaan ikonin. Veistoikoni tuo kolmiulotteisena esiin sano-man toisella tavoin.

Veistetyt ikonit avasivat uuden-laisen polun. Elizaveta osallistui veistoikoneilla kansainväliseen konferenssiin Venäjällä. Sen myötä hän osallistui myös muihin konferensseihin ja sai kutsun näyttelyyn Italiassa.

- Yksi Minskistä alkanut näytte-

ly kulkee nyt neljässätoista maassa. Pääsin näyttelyyn veistoikoneilla-ni. Toivottavasti näyttely saadaan myös Suomeen.

- Minulle se on iso kunnia. Ikoneja tekevät monet paljon paremmat maalarit kuin minä, mutta veistoikonini ovat herättä-neet kiinnostusta. Lapset pitävät niistä paljon. Myös näkövammai-set voivat koskettamalla kokea ikonin. Siksi alun perin sellaisen tein.

– Seuraavaksi lähden Pietarin näyttelyyn, jossa esillä on viisi maalaamaani ikonia. Edustan näyttelyssä Suomea.

Diakonityöntekijä Eeva ja isä Marko

lan julistusta ja opetusta laudalla. Siksi emme maalaa vain itsestäm-me. Osa työstä on silti me itse, heikot ja syntiset, joita ilman ikonia ei ilmesty. Nämä kolme asiaa ovat ikonin kolminainen liit-to.

Elizavetalle ikonin maalaami-nen on mystinen kokemus. Ikonia maalatessa unohtuu hetkeksi oma heikkous. Maalari on silloin yhdessä Jumalan kanssa, keskittyy taivaalliseen.

- Jokaisella ihmisellä on oma tiensä Jumalan luo. Ilman mystis-tä kokemusta Jumalan läsnäolos-ta ei synny elävää uskoa. Uskosta ei voida lukea vain kirjoista. Se pitää kokea. Oman henkilökoh-taisen kokemuksen ja ihmeen olen saanut ikoneiden kautta. Minua neuvonut ohjaajavanhus tiesi tämän.

Ikonimaalarina maailmallaElizaveta kirjoitti ikonien symbo-liikasta kirjan, joka julkaistiin 200 000 kappaleen painoksena Venäjällä. Kirja myytiin niin no-peasti loppuun, ettei Elizaveta eh-tinyt hankkimaan sitä edes itsel-leen. Palkkioksi hän sai matkan Roomaan.

- Roomasta alkoi uusi elämän-kausi, koska minulle ehdotettiin näyttelyn järjestämistä. Edustin siellä suomalaisvenäläistä ikoni-maalausperinnettä. Minut kutsut-tiin myös Venäjälle ja Unkariin kertomaan ikoneista.

- Aloin myös tehdä veistoiko-

Elizavetalle ikonin maalaaminen on mystinen kokemus, sillä ikonia maalatessa unohtuu hetkeksi oma heikkous.

Viime vuonna Elizaveta teki Kyllikki Suvannon ja Jonna Suvannon kanssa kirjan karjalaisista perinnenukeista.


8 SEURAKUNTALIITE

JOENSUU

KERHOT JA NIIDEN KOKOONTUMISAJATLöydät kerhot ja niiden kokoontumisajat nettisivuilta kohdasta Lapset ja nuoret, ja sieltä alavalikko Kerhot. Päivitämme tietoja loppukesän aikana, joten seuraa tilannetta.

Lupasin työpaikkapalaverissa kirjoittaa Aamun Koiton seurakuntaliitteeseen. Nyt kun aloitin kirjoittamisen, teen sen hie-man ristiriitaisissa tunnelmissa. Vaikka olen kirkkoherra, koen ensisijaisesti ole-vani pappi. Minun on tarkoitus kirjoittaa hiippakunnan rakennemuutoksen oh-jausryhmän jäsenenä, mutta mieleni te-kisi kirjoittaa jotakin hengellistä. Mutta tätä kirkkoherran arki on: nyt työn alla on asioita, jotka ovat enemmän hallin-nollisia kuin hengellisiä.

Viime lehdessä kirjoitin seurakunnan jäsentilastoista ja muutoksen tarpeesta. Samassa lehdessä oli Sirpa Korialan haastattelu, jossa käsiteltiin hiippakun-nan seurakuntien rakennemuutosta ja siihen liittyvää selvitystyötä. Itse olen jäsenenä ohjausryhmässä, jonka tehtävä on seurata selvitystyön etenemistä ja valmistella asioita selvitystä varten. Selvitystyö etenee seuraavassa rytmissä:

Hiippakunnan kirkkoherrat ovat tehneet maalis-huhtikuussa seurakun-tien tarkan väestökartoituksen. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on tarkka kuva siitä, minkä verran kussakin kylässä asuu ortodokseja ja minkä ikäisiä. Tämä on tarpeen, koska kirkolliskokous on päät-

tänyt arvioida seurakuntarajat ja raken-teet sekä tarvittaessa muuttaa niitä.

Huhtikuussa piispainkokous on ehkä jo käsitellyt hiippakuntien tulevia raja-muutoksia kirkolliskokousta varten. He tarkastavat hiippakuntien rajat väestö-määrän ja toiminnallisen tarkoituksen-mukaisuuden näkökulmista.

Kesäkuussa kirkollishallitus määrää työtä varten selvitysmiehen. Samassa kuussa kirkolliskokousseminaari valmis-telee asioita tulevaa kirkolliskokousta ja siinä tehtäviä periaatepäätöksiä varten.

Syksyllä seurakunnat tekevät koeluon-toisesti yhteisen budjetin ja toiminta-suunnitelman. Tätä ei oteta käyttöön, mutta se luo taloudellista materiaalia tehtäviä päätöksiä varten. Jos seurakun-nat yhdistyvät pitää olla selvillä siitä, mitkä ovat tulot, mihin ne riittävät ja miten toiminta mahdollisesti järjeste-tään ja millaisin aluein. Tällainen selvitys auttaa tekemään oikeita päätöksiä seura-kuntarakenteiden suhteen.

Marraskuussa kirkolliskokous tekee tarvittavia päätöksiä tarpeellisia muutok-sia varten.

Vuoden vaihteessa toivomme, että selvitysmies on saanut työnsä valmiiksi

TYÖN ALLA OLEVIA ASIOITAJoensuun seurakunnan valtuusto isä Tuomaksen kanssa.

oman hiippakuntamme osalta. Jos työ on valmis ja tarvittavat liittymiset etenevät aikataulussaan, tulee keväällä kilpailuttaa monia sopimuksia kuten: vakuu-tukset ja työterveydenhuolto yms.

Tästä tarvittaviksi todetut muutokset etenevät kohti todellisia toimintasuunnitelmia ja talousarviota kohti. Ja lopulta syksyllä 2019 toimitetaan valtuustovaalit uusia alueita varten. Tarvittaessa seurakunnissa sovi-taan myös yhteinen veroprosentti.

Toiminta mahdollisissa uusissa yksiköissä alkaisi vuonna 2020.

Seurakunnassamme on myös monia muita muutok-sia, jotka pitää hallitusti ohjata nykykäytäntöjen mukai-seen suuntaan. Viime vuonna kirkolliskokous on käyn-nistänyt selvityksen, jonka tavoitteena on siirtää seura-kuntien taloushallinto kirkon taloushallinnon alaisuu-teen. Omassa seurakunnassamme siirtotoimenpiteet on jo aloitettu. Edelleen EU:n uusi tietosuoja-asetus aiheuttaa toimenpiteitä seurakunnissa. Joensuussa olemme aloittaneet henkilörekistereidemme kartoi-tuksen ja ohjeiden laatimisen asetuksen mukaisia hallinnointitapoja varten.

Yksi asia, johon rekistereiden ajanmukaistaminen vaikuttaa, on hautaustoimi. Kaikki hautatoimeen liit-tyvä materiaali digitoidaan. Tämä muutos koskettaa hautakarttaa, hautakirjaa ja haudanhallinta- ja hoito-sopimuksia. Osassa seurakuntia työ on jo aloitettu ja siihen on saatu avustuksiakin. Itse olisin toivonut, että tämä olisi tehty yhteisesti kirkkokunnan ohjauksessa, millä olisi säästetty mahdollisesti rahaa keskittämällä palveluja. Mutta aika näyttää poikiiko joissakin seura-kunnissa aloitettu työ yhteistä hyvää.

Lisäksi kirkolliskokous on linjannut, että kirkko alkaa ohjata kiinteistöjen hallintaa keskitetysti. Tämä tapah-tuu suosituksia antamalla ja suuntaamalla avustuksia. Seurakunnille on toimitettu kiinteistökysely, johon tulee vastata kesäkuun loppuun mennessä. Kysely on oikeasti hyvä apuväline seurakuntien käyttöön. Se auttaa saamaan kokonaiskuvan seurakuntamme kiin-teistöjen kunnosta ja tarpeista.

Paljon on siis hallinnollista tehtävää. Siksi olen neuvoston ja työyhteisön tuella tehnyt omaa työtäni koskien linjauksen, että teen arkipäivisin lähinnä hallinnollisia töitä. Pastoraalityöhön keskityn sitten lauantaisin ja sunnuntaisin. Ratkaisu on papille osin tuskallinen. Lopulta kuitenkin, tulevaisuuden näkö-kulmasta, työ on ihan yhtä arvokasta kuin pastoraali-työkin. Hallittu rakennemuutos turvaa tulevaisuuden pastoraalityön.

Pastori Tuomas Järvelin


SEURAKUNTALIITE 9

JOENSUU

JUMALANÄIDIN PUUTARHASTA

JÄRKI JA USKOMonesti ajattelemme olevamme järkeviä ihmisiä, jotka pyrkivät tekemään järkeviä päätöksiä. Tä-nä vuonna istuimme eräänä il-tana pääsiäiskaudella veljestön kokouksessa luostarissa ja aloim-me puhua tästä aiheesta. Igume-nimme, vanhus Aleksios, teki tärkeän huomautuksen: kristin-usko ei saa jumaloida järkeä. Täl-lä hän viittasi välillisesti tietysti

Ranskan vallankumouksessa syn-tyneeseen järjen palvonnan us-kontoon. Vanhuksemme muis-tutti siitä, että kristinusko hyö-dyntää järkeä silloin, kun siitä on hyötyä, mutta järki ei voi koskaan mennä uskon edelle eikä järki pelasta: tälläkin hetkellä maail-malla itseään järkevinä pitävät ihmiset sotivat keskenään.

Tämä on erityisesti Kristuksen

ylösnousemukseen erottamat-tomasti liittyvä seikka. Emme voi järjellä käsittää, miten rajoitta-maton Jumala tuli rajalliseksi ihmiseksi, silti menettämättä mitään rajattomuudestaan, ja miten kärsimyksestä vapaa Jumala voi kärsiä, kuolla ja nousta kuolleista. Samanlaiset kysymykset askarruttivat jo varhaisia kirkkoisiä. He hyödyn-

sivät antiikin kreikkalaisen filo-sofian perintöä, mutta samalla tekivät siihen selkeän pesäeron ja vaativat tiettyjen asioiden suhteen sokeaa uskoa. Kirkkoisä Tertullianus piti Kristuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnou-semusta uskomattomana asiana, siis sellaisena, jota ei voi järjellä perustella – ja juuri siksi hän uskoi siihen. Filosofia, eli asioi-den selittäminen järjen kautta, voi kirkkoisien mukaan kuitenkin olla ensimmäinen askel kohti todellista filosofiaa eli Kristuksen tuntemista. Tämä on kuitenkin vain esivaihe eikä voi koskaan korvata aitoa uskoa.

Nämä ajatukset muistuttivat tekstistä, jonka kuuluisa kreikka-lainen ikonimaalari Fotis Kontog-lou kirjoitti Kristuksen ylösnou-semuksen ja uskon välisestä suhteesta. Tässä hän toteaa: ”Usko Kristukseen on suuri koet-telemus sielulle. Sen aikana sielun tulee kulkea läpi tulen ja tulla siitä ulos vahvana kuin rauta, joka takomisella kovete-taan. Mutta me haluamme uskoa kulkematta tulisen virran läpi. Kutsumme uskoksi sitä, että uskomme niihin asioihin, jotka ovat helposti uskottavissa, toisin sanoen niihin, joihin oma järkei-lymme suostuu. Mutta oikeaa uskoa on se, että uskot uskomat-tomaan – mihin muuten uskoa edes tarvittaisiin? Uskomatto-masta tulee uskottava vain uskon avulla, kun taas järki ottaa vastaan uskottavina asioina vain ne, jotka ovat helposti uskottavis-sa.” Kuten Kontoglou jatkaa, todellinen usko tarkoittaa sitä, että ”heittäydyt kokonaan Hänen käsiinsä, ilman omia oikeuksia, ilman vastaansanomista, vailla turhaa uteliaisuutta”. Noudatta-kaamme aina tätä neuvoa!

Munkki Damaskinos Ksenofontoslainen


10 SEURAKUNTALIITE

NURMES

UUTTA NURMEKSEN ORTODOKSISESSA SEURAKUNNASSAKesäkuun 2018 alusta alkaen kaikki ehtoopalvelukset toimitetaan klo 17 ja kirkkoherranviraston uusi aukioloaika on keskiviikkoisin klo 10.30 – 14.

PIENI OPPITUNTI ORTODOKSISUUDESTA

KESÄ ON PRAASNIEKKOJEN AIKAAMonet seurakunnalliset toimintapiirit siirtyvät kesätauolle, mutta tästä huolimatta toiminta ei seurakunnassamme lopu. Nurmeksen or-todoksisen seurakunnan alueella on yhteensä 13 pyhäkköä, joiden vuotuiset nimikkojuhlat, eli praasniekat, sattuvat kaikki kesäajalle. Ensim-mäinen praasniekka on helluntaina Valtimolla ja viimeinen Ristin ylentämisen juhlana 14.9. Juuan Pyötikössä, sekä Rasimäen Erakkolassa.

Jokainen praasniekka on omanlaisensa juh-la, johon kannattaa tutustua. Vanhaan karja-laiseen perinteeseen kuuluikin, että ihmiset taivalsivat jopa kymmeniä kilometrejä pääs-

täkseen naapurikylien praasniekkoihin. Meidän praasniekkaperinteeseen kuuluu muiden ju-malanpalvelusten lisäksi pieni vedenpyhitys, jo-ka mahdollisuuksien mukaan toimitetaan aina elävän veden äärellä. Ristisaatot pyhäköstä ve-denpyhityspaikalle kirkonkellojen soidessa ovat varmasti monelle hyvin vaikuttava kokemus.

Monet vedenpyhityksistä toimitetaan hyvin luonnonkauniilla paikoilla. Näistä mainitta-koon erityisesti Rasimäen praasniekka, jonka vedenpyhitys toimitetaan kauniin Rumojoen äärellä. Myös Paalasmaan tsasounan praas-niekka Pielisen rannalla on erityisen vaikut-

tava. Olennaista vedenpyhityksissä on tietysti se, että ihmisillä on mahdollisuus viedä pyhi-tettyä vettä myös koteihinsa. Itse juhlatkin ovat pyhittämistä, nimenomaan ajan pyhittämistä. Kirkkovuoden kesäaika ei ainakaan Nurmek-sen ortodoksisessa seurakunnassa ole arkista, vaan se on siirtymistä juhlasta juhlaan, joissa me saamme esimakua Jumalan valtakunnan riemusta jo tässä ajassa. Toivon teille kaikille siunattua kesää, seurakuntamme pyhäkkö-jen juhla-aikaa.

Pastori Andrei Verikov

NURMESSalmenkatu 5, 75500 NurmesKirkkoherranvirasto: Salmenkatu 5, 75500 NurmesP. 0400 608 601 / sähköposti: [email protected] Virasto on avoinna keskiviikkoisin klo 10.30 – 14Kirkkoherra isä Andrei Verikov, p. 040 745 8258 (vuosilomalla 2.7.-8.8.)Kanttori Maria Verikov, p. 040 837 9699 Työntekijöiden sähköpostit: [email protected] Virkatodistukset: Ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, p. 040 358 3625 tai [email protected]

Jumalanpalvelukset

Muutokset todennäköisiä ja niistä ilmoitetaan Ylä-Karjalassa ja Vaa-rojen Sanomissa.

NURMESPYHIEN APOSTOLIEN PIETARIN JA PAAVALIN KIRKKOKirkkokatu 31Ke 6.6. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusLa 9.6. klo 17 ehtoopalvelusKe 13.6. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusLa 16.6. klo 17 ehtoopalvelusSu 17.6. klo 10 liturgia (kristinop-pileirin päätös)Ke 20.6. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusKe 27.6. klo 9 aamupalvelusTo 28.6. klo 18 vigiliaPe 29.6. klo 9.30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgiaLa 7.7. klo 17 ehtoopalvelusKe 18.7. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusLa 21.7. klo 17 ehtoopalvelusKe 25.7. klo 17 ehtoopalvelusSu 29.7. klo 9.30 liturgiaKe 1.8. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusKe 8.8. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusLa 11.8. klo 17 ehtoopalvelusTi 14.8. klo 17 vigiliaKe 15.8. klo 9 liturgia

La 18.8. klo 17 ehtoopalvelusKe 22.8. klo 9 aamupalvelusklo 17 ehtoopalvelusLa 25.8. klo 17 ehtoopalvelusKe 29.8. klo 17 ehtoopalvelusTo 30.8. klo 18 ehtoopalvelusLa 1.9. klo 17 ehtoopalvelusSu 2.9. klo 9 aamupalvelus ja li-turgia

NURMESNURMEKSEN HERRAN ÄIDINÄIDIN ANNAN TSASOUNAKuopiontie 260Ke 25.7. klo 9.30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgia

BOMBAPYHITTÄJÄISIEN SERGEIN JA HERMANIN VALAMOLAISTEN TSASOUNA

Suojärvenkatu 1Ke 27.6. klo 21 yöpalvelus: ehtoo-palvelus, aamupalvelus ja liturgiaLa 30.6. klo 17 kiitosakatistos1.-27.7. ke-su maallikkoehtoopal-velus klo 17.30 Bomban tsasou-nallaLa 28.7. klo 16.30 ehtoopalvelus

VASTIMOJUMALANÄIDIN KUOLONUNEEN NUKKUMISEN TSASOUNAVastimontie 30Ke 15.8. klo 17 akatistos Jumalan-synnyttäjälle

JUUKAPYHÄN PROFEETTA ELIAN TSASOUNALaurilantie 9Su 10.6. klo 10 liturgiaTo 19.7. klo 18 vigiliaPe 20.7. 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgiaSu 26.8. klo 9 aamupalvelus ja li-turgia

KESKI-VUOKKOKRISTUKSEN KIRKASTUMISEN TSASOUNAKeski-VuokontieSu 5.8. klo 10 liturgia

PAALASMAAPYHÄN HERMAN ALASKALAISEN TSASOUNAArvinniementie 106To 9.8. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia

VALTIMOPYHÄN KOLMINAISUUDEN KIRKKOLokkiharjuntie 42Su 19.8. klo 9 aamupalvelus ja li-turgia

ELOMÄKIPYHÄN JOHANNES KASTAJAN TSASOUNA Rasimäentie 641La 23.6. klo 18 vigiliaSu 24.6. klo 9.30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgiaKe 29.8. klo 10 liturgia


SEURAKUNTALIITE 11

NURMES

Valtimon Elomäen pyhän Johannes Kastajan tsasounan juhannuspraasniekkaRASIMÄENTIE 641, 75790 RUMOLa 23.6. klo 18 juhlavigiliaSu 24.6. klo 9.30 liturgia ja risti-saatto Tulehmon rantaan, jossa toimitetaan pieni vedenpyhitys.

Bomban pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin tsasounan praasniekkaSUOJÄRVENKATU 1, 75500 NURMES

Ke 27.6. klo 21 yöpalvelus: eh-toopalvelus, aamupalvelus ja li-turgia.

NURMEKSEN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN PRAASNIEKKAKESÄ 2018

Kristinoppileiri eli kripari on osa kir-kon kasteopetusta ja se on tarkoi-tettu käytäväksi sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Kripari on oivallinen tapa tututusta oman us-kon perusasioihin, ortodoksiseen elämäntapaan ja toisiin ortodoksi-nuoriin. Kriparilla korostuu yhdes-sä tekeminen ja toisiin tutustumi-nen. Tavallinen leiripäivä sisältää jumalanpalveluksia, oppitunteja, ryhmätoimintoja, leikkejä, ruokai-luja, saunomista sekä yhteisiä il-lanviettoja. Lue, mitä muutamat jo kriparin käyneet kirkkomme kas-vatustyössä aktiivisesti mukana toimivat ikinuoret kertovat omista kripari kokemuksistaan:

1) Mikä on paras muistosi omalta kripariltasi?

- Paras muisto on varmaan leiri-kaste, kun yllättäen saunan katolta kaadettiin niskaan monta saavillis-ta vettä. Myös retkipäivä Karjalan prikaattiin, hauskat pelit ja tietys-ti leiridisko ovat jääneet parhaiten mieleen. (Aino, Joensuu)

- Paras muisto omalta kriparil-

tani on tietysti ystävät, jotka ovat jääneet pysyvästi elämääni. Kaikki yhteiset leikit ja laulut sekä demo-hetket ovat jääneet myös mieleen. (Vera, Helsinki)

- Hyviä ja mieleen jääneitä muis-toja on leiriltä niin paljon, etten osaa yksilöidä yhtä tiettyä. Yhdessäolo, sakramenttidemot ja leiriohjaaji-en langettamat leikkimieliset ran-gaistukset jäivät hyvin mieleen. Nyt muistellessani myös loppujuhlassa laulettu Paula Koivuniemen ”Aikui-nen nainen” oli kaikessa absurdiu-dessaan hämmentävän hieno koke-mus. (Petrus, Helsinki)

- Leirin aikana sain tutustua mui-hin nurmeslaisiin ortodoksinuoriin ja yhdestä heistä tulikin minulle hy-vin läheinen. Ohjaajat olivat ihania ja ruoka hyvää - erityisesti peltilei-pä, jota leirillä syötiin paljon. (An-namari, Nurmes)

2) Muuttiko kripari käsitystäsi omasta kirkosta ja uskosta?

- Jonkin verran, kyllä. Saimme kysyä leirin aluksi kysymyksiä us-kosta, kirkosta ja ortodoksisuudes-

ta, joihin leiripappi vastaili leirin ai-kana. (Aino, Joensuu)

- Minulla kripari muutti paljon käsitystä meidän kirkosta ja uskos-ta. Ennen en ollut niin innostunut meidän uskonnosta. Pidin itseäni hieman erilaisena kuin muut, mut-ta kripari opetti minut hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. (Ve-ra, Helsinki)

- Oma käsitykseni kirkosta ei juu-ri muuttunut, mutta yhteys kirkkoon kylläkin vahvistui entisestään. Mikä tärkeintä, kripari toi minulle pal-jon uusia kavereita ja tuttuja, joi-den kanssa ”jäin koukkuun” leirei-hin. Ilman ihmisiä ei ole kirkkoa, ja ilman kriparia intoni seurakunnan toimintaan osallistumiseen ei var-masti olisi pysynyt yhtä vahvana. Olen tehnyt lukiosta valmistuttua-ni töitä täysin eri alalla, mutta sil-ti olen joka kesä vähintään yhdellä kriparilla töissä. Kirkko on yhteisö ja itselleni tuon yhteisön rooli on kriparin jälkeen muodostunut hyvin tärkeäksi. (Petrus, Helsinki)

- Leiri muutti käsitystäni. Halusin ylpeänä kantaa kaulassani ortodok-siristiä. Kriparilla kirkossa tunnel-ma oli ihanan kotoisa. Leiri on ollut kulmakivi omalla ortodoksiurallani. Olen ylpeä omasta ortodoksisuu-destani ja karjalaisista sukujuuris-tani. (Annamari, Nurmes)

3) Mikä on mielestäsi kriparin tär-kein tehtävä?

- Luoda kivoja ja positiivisia muis-toja ja kokemuksia omasta kirkosta ja ortodoksisuudesta, antaa vasta-uksia kysymyksiin ja antaa mah-dollisuus tutustua muihin saman ikäisiin ortodoksinuoriin. (Aino, Jo-

ensuu)- Kriparin tärkein tehtävä on tuo-

da nuoret yhteen. (Vera, Helsinki)- Kriparin tärkein tehtävä on tu-

tustuttaa nuoret kirkkoon ja siellä käyvään rentoon ja mukavaan ihmis-joukkoon. Turvallinen ja positiivinen ilmapiiri antaa nuorille mahdollisuu-den olla omia itsejään. Kristinoppi-leiri myös innostaa nuoria jäämään mukaan seurakunnan toimintaan. Noin viikon mittaisella leirillä on on-nistuessaan valtava vaikutus nuorten elämään. (Petrus, Helsinki)

- Kriparin tärkein tehtävä on yh-distää nuoria, lisätä yhteisöllisyyttä ja tietoa siitä, että kuuluu johonkin. (Annamari, Nurmes)

4) Mitä terveisiä haluaisit lähettää tuleville kriparilaisille?

- Avoimin ja iloisin mielin ja en-nakkoluulottomasti leirille! Siitä voi tulla todella hyvä kokemus, jos sii-tä sellaisen itse haluaa tehdä. (Ai-no, Joensuu)

- Vaikka kuinka epäröisit leirille lähtöä, niin kannattaa mennä!! (Ve-ra, Helsinki)

- Rohkeasti mukaan vaan! Vaikka ajatus viikosta Jeesus-leirillä saat-taa kuulostaa pahalta, ei se tosiasi-assa ole yhtään hassumpi kokemus. (Petrus, Helsinki)

- Lähtekää avoimin mielin leirille. Ottakaa kaikki kokemukset vastaan, mitä leirillä tulee.

Älä jurota, koska sillä asenteella ei saa parasta kokemusta. Heittäy-dy mukaan! (Annamari, Nurmes)

Ilona LehmusEntinen kasvatustyöntekijä,

ikinuori

KRIPARI – KIRKON KASVATUSTYÖN KULMAKIVINurmeksen ortodoksisen seurakunnan kristinoppileiri järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kanssa 8.-17.6. Säynelammen leirikeskuksessa, Polvijärvellä. Päätösliturgia toimitetaan Nurmeksen ortodoksisessa kirkossa sunnuntaina 17.6. Sinne ovat tervetulleita kristinoppileiriläisten kaikki sukulaiset ja ystävät.

Nurmeksen pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon praasniekkaKIRKKOKATU 31, 75500 NURMES

To 28.6. klo 18 vigiliaPe 29.6. klo 9.30 pieni vedenpy-hitys ja liturgia. Praasniekka-lounas.

Juuan pyhän Herran profeetan Elian praasniekkaLAURILANTIE 9, 83900 JUUKA

To 19.7. klo 18 juhlavigiliaPe 20.7. klo 9.30 pieni vedenpy-hitys ja liturgia. Praasniekka-lounas.

Nurmeksen Herran äidinäidin Annan praasniekkaKUOPIONTIE 260, MÄNTYNIEMI

Ke 25.7. klo 9:30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgia.

Keski-Vuokon Kristuksen kirkastumisen praasniekkaKESKI-VUOKONTIE, JUUKA

Su 5.8. klo 10 liturgia. Vuokon tiistaiseuran 70-vuotisjuhla Ete-lä-Vuokon kylätalolla. Praasniek-kalounas.

Paalasmaan pyhän Herman Alaskalaisen tsasounan praasniekkaARVINNIEMENTIE 106, JUUKA

To 9.8. klo 9.30 pieni vedenpyhi-tys ja liturgia. Praasniekkalou-nas.

Vastimon Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen tsasounan praasniekkaVASTIMONTIE 30, NURMES

Ke 15.8. klo 17 akatistos Juma-lansynnyttäjälle.


12 SEURAKUNTALIITE

NURMES

Valtimon Rasimäen kylässä Erak-kolassa asuva Munkki Stefanos oli vuonna 2009 keräämässä päivän-kakkaran siemeniä talteen luon-

nonniitylle, kun hän näki itsensä seisomassa keskellä pihaa olevan kaksikerroksisen tsa-sounan alarapulla. Noustuaan hengellisin sil-min toiseen kerrokseen, hän näki Rasimäen kylän kauneuden. Tämä näky ja lukemansa Johannes Teologin teksti ”Tulee aika ja se on nyt” sai aikaan voimakkaan tunteen siitä, että Erakkolaan on saatava tsasouna.

Tsasounaan sopivat hirret olivat olleet jo

viisi vuotta varastoituna ja Munkki Stefanos päätti, että pyhäkön rakentaminen oli aloi-tettava. Rakentajaksi löytyi Eino Gröhn Juuas-ta. Hirret vietiin hänelle ja Gröhn teki kehikon kotonaan. Rakentaja tuli Rasimäelle, jossa tsasouna koottiin paikoilleen kahdessa viikossa. Ainoastaan kehikko oli maksullinen, kaikki muu tehtiin talkootyönä. Munkki Stefanos teki itse pyhäkön piirustukset.

Isä Andrei Verikov siunasi maapohjan elokuussa 2012, hirsinen tsasouna tehtiin 2013. Tampereen ortodoksinen seurakunta lahjoit-ti kirkonkellon tsasounaan, myös ehtoolliska-

Pyhän Ristin ylentämisen ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasouna

”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen”.

lusteet on saatu lahjoituksena. Katolla ei ole kupolia vaan risti. Pyhäkössä on oma antimins-siliina, jolloin vieraileva pappikin voi pitää palveluksen. Tänä keväänä valmistui myös papin puku afrikkalaisesta kankaasta. Puku on suomalaista käsityötä ja tehty Juuassa.

Munkki Stefanos oli nähnyt näyssä, että tsasouna on pyhitetty Pyhälle Johannes Krys-ostomokselle. Keskusteltuaan kummipoikansa kanssa munkki Stefanos päätti, että tsasouna pyhitettäisiin myös Pyhän Ristin Ylentämisen juhlapäivän kunniaksi, joka on samana päivä-nä, kuin Johanneksen kuolinpäivä eli 14.9. Silloin vietetään Rasimäen Erakkkolan tsasou-nan praasniekkaa. Agrypnia eli öinen juhlapal-velus toimitetaan yöllä ja siitä on muodostunut luostarin tapa. Palveluksen päätyttyä keskiyön jälkeen ruokaillaan vielä yhdessä.

Munkki Stefanos halusi, että pyhäkön pääi-konit ovat valmiina ennen vihkimistä. Tsasou-nan katoksen edessä on Kristus-ikoni vastaan-ottamassa rukoilijoita. Pyhäkön sisällä oikeal-la seinällä ovat Pyhä Johannes Krysostomos ja Pyhä Autuas Ksenia Pietarilainen. Munkki Stefanos maalasi myös Rasimäen Jumalanäiti -ikonin, koska hän pitää tärkeänä, että jokai-

Pyhän Ristin ylentämisen ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasouna Rasimäen Erakkolassa

MU

NK

KI S

TE

FAN

OS

Pyhä Johannes Krysostomos

AN

ITTA

JU

LK

UN

EN


SEURAKUNTALIITE 13

NURMES

ÄITI-NÄYTTELY9.-15.7.2018

Avoinna joka päivä klo 10-18Rasimäen Erakkola

Maitohuone-näyttelytilaRasimäentie 521, Valtimo

Näyttelyn muodostavat kahdeksan ikoni-maalarin työt. Aihe on kaikilla maalareil-

la sama, Maidolla ruokkiva Jumalanäiti tai muut pyhät. Jokainen maalari on tehnyt

omanlaisensa ikonin eri aikakausilta.

Kahvila pihapaviljongissa on avoinna sa-maan aikaan joka päivä klo 10-18

TiedottajaMunkki Stefanos 040 5315410

[email protected]

sella paikkakunnalla on oma ikoninsa. Kristus ristillä -ikoni on siitä erikoinen kreikkalainen malli, että pääsiäisenä Kristuksen voi ottaa pois ristiltä, sillä naulo-jen tilalla on ruuvit. Tsasounan ulkoseinillä on Hetoimasia- Valmistettu Valtaistuin - ja Novo-nikitan Jumalanäiti, Pyhä Niketas Gootti -ikonit sekä uskonnollinen maalaus Munkin elämää, joka kertoo munkin kilvoitustiestä. Tsasounassa on myös muita ikoneja ja ne kaikki ovat munkki Stefanoksen maalaamia.

Arkkipiispa Leo vihki tsasou-nan 14.9.2014. Häntä avusti rovasti Heikki Huttunen ja rovas-

ti Leevi Saatsi. Diakonina toimi Jyrki Moilanen Nurmeksen orto-doksisesta seurakunnasta ja kanttorina Antti Narmala.

Tsasouna on aina auki ja munk-ki Stefanos toivookin, että ihmiset kävisivät siellä milloin vain. Jokai-nen voi toimia siellä itsenäisesti. Pyhäkössä on myös kansio, josta saa tietoa sen historiasta ja ikoneista. Virallisesti Erakkola on avoinna yhden viikon ajan Valti-mon kesäpäivien aikaan. Tsasou-nan osoite on Rasimäentie 521.

Markku Julkunen

Rasimäen Jumalanäiti, kylän suojeluspyhä

Tsasounan alttariseinällä Kristus ristillä

AN

ITTA

JU

LK

UN

EN

AN

ITTA

JU

LK

UN

EN


14 SEURAKUNTALIITE

TAIPALE

Sirpa Ålander voi osallistua ehtoollisesta, vaikka ei pääsekään kirkkoon Nurmekseen.

Kun soitan ovikelloa Sir-pa Ålanderin kotiovella, kuuluu sisältä tarmo-kas haukku. Veeti-koira

kiirehtii tarkistamaan, millainen otus sisään on pyrkimässä.

Olen pyytänyt Sirpaa mietti-mään etukäteen, millaista on elää ortodoksina Rautavaaralla ja mitä hän omasta itsestään haluaa kertoa.

- Molemmat vanhempani olivat ortodokseja Salmista. Minut on kastettu ortodoksiksi vauvana ja olen kasvanut Lapinlahden Alapitkällä tsasounan vieressä. Tsasounassa toimitettiin jumalan-palvelus lähes joka viikonloppu, ja aina me olimme mukana.

- Tiistaiseuratoimintakin tutuk-si ja aivan erityisen ihania muis-toja on jäänyt ani varhain aamul-la aloitetuista virpomismatkoista, tietysti parhaimpiin pukeutunee-na. Pääsiäisyön palvelukset tsasounassa kynttilänvalossa luonnon keskellä ovat myös painuneet lähtemättömästi mieleeni. Ortodoksisuus on elämäntapani, arvokas perintö.

Sirpan ja hänen aviomiehensä Maurin työvuosien ajan Ålanderit asuivat pääkaupunki seu dul la. Ker ran lomamatkalla Sirpa huo -ma si Iisalmessa myynti-ilmoituk-sen, jota ei saanut mielestään. Lopulta Sirpa ja Mauri tulivat taloa katsomaan ja jättivät saman tien tarjouksen. Kaupat syntyivät, ja edessä oli muutto Keravalta Rautavaaralle.

- Nurmeksen seurakunta otti meidät todella ihanasti vastaan. Isä Andrei kävi siunaamassa kotimme, samoin seuraavana vuonna rakentamamme aitan, jossa hän toimitti jumalanpalve-luksen. Rautavaaralla on vain muutama ortodoksi enkä heitä tunne, mutta isä Andrei tulee

Rautavaaran ortodoksi

kanttorin ja muutamien seura-kuntalaisten kanssa joitakin kertoja vuodessa toimittamaan liturgian luterilaisella seurakun-tatalolla. Tuntuu kuin hän tekisi sen ihan minua varten ja olen siitä hyvin otettu.

Sirpa kävisi mielellään juma-lanpalveluksissa Nurmeksessa, Iisalmessa tai Kuopiossa, mutta se on käytännön syistä mahdo-tonta.

- Minulla ei ole ajokorttia, ja linja-auto kulkee vain Kuopioon. Sinne pääsee puoli kuudelta aamulla ja iltapäivällä puoli viideltä takaisin. Sunnuntaina auto lähtee klo 15, paluuvuoroa ei ole. Maurin vielä eläessä

matkat sujuivat helposti omalla autolla.

Syksyllä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Mauri menehtyi aivoverenvuodon jälkeiseen keuhkoveritulppaan. Vaikka kuntoutus oli sujunut hyvin ja kotiutuspäiväkin jo päätetty, niin vain kävi, että Mauri ei enää kotiin tullut.

Sirpan päivät täyttyvät käsi-töistä ja ulkoilusta Veetin kanssa. Perjantaisin hän suunnistaa töihin helluntaiseurakuntaan ruuanlaittoon. Kaikille tarvitse-ville tarjotaan ateria, ja kotiin viemisiksi saa ainakin leipää. Tilaisuudet ovat suosittuja, niihin osallistuu useita kymmeniä ihmi-

siä. Lisäksi Sirpa toimii Rautavaa-

ran työttömien yhdistyksessä, jonka varapuheenjohtaja hän on.

- On hyvä, että on päiviä, jolloin on pakko lähteä kotoa. Se tuo elämään rytmiä ja ryhtiä ja se auttoi myös pääsemään yli surus-ta Maurin kuoleman jälkeen.

Sirpan elämän suuri ilopilleri on kolmevuotias pojanpoika Rasmus, jonka vierailut ovat odotettuja. Onneksi Rasmus asuu niin lähellä, että pääsee usein käymään mummon luona.

Helena Mehtonen

HE

LE

NA

ME

HTO

NE

N


SEURAKUNTALIITE 15

TAIPALE

TAIPALETaipaleen ortodoksinen seurakunta, Viinijärventie 7, 83400 VIINIJÄRVIKirkkoherranvirasto avoinna ma, to, pe klo 9-12, puh (013) 641 161, [email protected] Paavo Ratilainen, puh. 050 566 1700, [email protected] Tuomas Kallonen, nuorisotyö, puh. 050 562 8444, [email protected] Kaisu Potkonen, puh. 050 536 7424, [email protected] internetsivut: www.ort.fi/taipale

Jumalanpalvelukset

VIINIJÄRVIJUMALANÄIDIN TIHVINÄLÄISEN IKONIN KIRKKOViinijärventie 8Su 17.6. klo 10 liturgia, kristinop-pileirin päätösMa 25.6. klo 18 vigilia, praasniekkaTi 26.6. klo 9 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys, Jumalansynnyttä-jän Tihvinäläisen ikonin juhlapäivä, praasniekka, kirkkokahvitSu 15.7. klo 10 liturgiaSu 5.8. klo 18 vigiliaSu 12.8. klo 10 liturgiaLa 8.9. klo 9 liturgia, Jumalansyn-nyttäjän Neitseen Marian syntymä

OUTOKUMPUPYHÄN HENGEN KIRKKOKirkkopolku 3Su 3.6. klo 10 liturgiaLa 30.6. klo 18 vigiliaSu 8.7. klo 10 liturgiaLa 28.7. klo 18 vigiliaMa 6.8. klo 9 liturgia, Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastu-minenSu 19.8. klo 10 liturgiaPe 7.9. klo 17 HUOM! vigilia

POLVIJÄRVIPYHÄN JOHANNES KASTAJAN KIRKKOHaavikontie 31La 23.6. klo 18 vigilia, praasniekkaSu 24.6. klo 10 liturgia, vedenpyhi-tys ja ristisaatto, Johannes Kasta-jan syntymän juhla, praasniekka, kirkkokahvitSu 29.7. klo 10 liturgiaTi 14.8. klo 18 vigiliaSu 26.8. klo 10 liturgia

SOTKUMAPYHÄN PROFEETTA ELIAN TSASOUNAMalanintie 4Su 10.6. klo 10 liturgiaLa 7.7. klo 18 vigiliaTo 19.7. klo 18 vigilia, praasniekkaPe 20.7. klo 9 liturgia, vedenpy-hitys ja ristisaatto, Pyhä profeet-ta Elian juhlapäivä, praasniekka,

kirkkokahvitSu 5.8. klo 10 liturgiaSu 2.9. klo 10 liturgia

LIPERIPYHÄN APOSTOLI ANDREAKSEN TSASOUNATsasounakuja 1La 9.6. klo 18 vigiliaSu 10.6. klo 10 liturgiaSu 1.7. klo 10 liturgiaLa 14.7. klo 18 vigiliaSu 22.7. klo 10 liturgiaLa 11.8. klo 18 vigiliaKe 15.8. klo 9 liturgia, Jumalan-synnyttäjän Neitseen Marian kuo-lonuneen nukkuminenSu 9.9. klo 10 liturgia

SÄYNELAMMEN LEIRIKESKUSSYVÄLAHDENTIE 7

PolvijärviLa 9.6. klo 18 vigilia, kristinoppi-leiriTo 14.6. klo 17 ehtoopalvelus, kris-tinoppileiriLa 16.6. klo 18 vigilia, kristinop-pileiriLa 4.8. klo 9 liturgia, lasten leirin päätös, lounasruokailu ja kahvitPe 31.8. klo 18 vedenpyhitys, uusi kirkkovuosi alkaa, iltapala, toimin-tapiirien ideointi-ilta

YLÄMYLLY,JYRIN KIRKKONIEMEN HILJENTYMISPAIKKAKeskiviikkoisin 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7. klo 18 kiitosakatistos ja nuo-tiokahvit

KASTETUTSuvanto Enna Aida Maria, LiperiLaittila Petteri Toivo, LiperiKarttunen Seela Oona Anniina, LiperiRatilainen Iida, Überlingen

IANKAIKKINEN MUISTOKinnunen Raisa, LiperiJyrkinen Ari Tapio Elias, PolvijärviMutanen Juha Sakari, LiperiPajarinen Ensio, PolvijärviTurunen MIrjam, Liperi

Perheuutisia

Muuta toimintaa

TAIPALEEN KIRKOT AVOINNA KESÄLLÄ 2018Taipaleen ortodoksisen seu-rakunnan kirkot ovat avoinna tutustumista ja hiljentymis-tä varten 27.6–5.8. ke-su klo 12–16. Tiekirkkoverkostoon kuuluvat seuraavat kirkot:

Viinijärven Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko, Viinijärventie 8, Viinijärvi

Polvijärven Pyhän Johannes Kastajan kirkko, Haavikontie 31, Polvijärvi

Outokummun Pyhän Hen-gen kirkko, Kirkkopolku 3, Ou-tokumpu

Kirkoissa on opas. Tule ja tuo ystäväsikin!

PRAASNIEKAT TAIPALEEN SEURAKUNNASSA KESÄLLÄ 2018Outokumpu 20.-21.5. Pyhän Hengen päiväSu 20.5. klo 18 helluntain ehtoopalvelus ja polvirukouksetMa 21.5. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto

Polvijärvi 23.–24.6. Johannes Kastajan syntymäLa 23.6. klo 18 vigiliaSu 24.6. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto

Viinijärvi 25.–26.6. Tihvinäläisen Jumalanäidin ikonin juhlaMa 25.6. klo 18 vigiliaTi 26.6. klo 9 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys, kirkkokahvit Van-hassa pappilassa

Sotkuma 19.–20.7. Pyhän profeetta Eliaan päiväTo 19.7. klo 18 vigiliaPe 20.7. klo 10 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys

NUORISOTOIMELLA OMA FACEBOOK-SIVUTaipaleen seurakunnan nuorisotoimella on omat facebook-sivut! Sivulta saat tietoa tulevasta lap-si-,nuoriso- ja perhetyön toiminnasta. Tykkää sivustosta, niin tiedät aina ensimmäisenä ker-hoista, leireistä, matkoista ja muista tapahtu-mista! www.facebook.com/nuorisotoimitaipale


16 SEURAKUNTALIITE

TAIPALE

TOIMINTAPIIRIEN YHTEYSHENKILÖTTIISTAISEURAT Liperi, pj. Hannu Mutanen p. 050 540 7058Outokumpu, pj. Tarja Lätti p. 050 595 7411Polvijärvi, pj. Ritva Jyrkinen p. 050-5316350Sotkuma, siht. Niina Laine p. 050 340 6040Ylämylly, pj. Matti Hiltunen [email protected]

OUTOKUMMUN KÄSITYÖPIIRIAila Malmivuori 050 5912799

TULE PAGISEMAH! - KARJALAN KIELEN JA KULTTUURIN PIIRIMarjatta Ruotsalainen p. 040 017 6985 , Susan-na Nikkanen p. 050 057 3585

TAIPALEEN MIEHET, letkeitä talkoita ja ryh-dikästä virkistystäTuomas Kallonen, p. 050 562 844

Tietoa toimintapiirien ohjelmasta ja ilmoituk-set kokoontumisista löydät seurakunnan net-tisivuilta www.ort.fi/taipale/toimintapiirit, sekä Outokummunseutu- ja Kotiseutu-uutiset -pai-kallislehtien torstain seurakuntailmoituksista. Tervetuloa tutustumaan toimintaan!

KIRKKOVUODEN AVAUS JA TOIMINTAPIIRIEN IDEOINTI-ILTA SÄYNELAMMELLA 31.8.Perjantaina 31.8. klo 18 aloitetaan uusi kirkkovuosi vedenpyhityksellä Säynelammen leirikeskukses-sa (Syvälahdentie 7, Polvijärvi). Kaikille avoimessa tapahtumassa tarjolla iltapalaa ja seurakunnan tulevan toimintavuoden yhteistä virittelyä ja ide-ointia. Toivomme koolle erityisesti toimintapiiri-en jäseniä ja niiden toiminnasta kiinnostuneita. Tervetuloa!

SÄYNELAMMENLASTENLEIRIKESÄLLÄ 2018Taipaleen seurakunnan lastenleiri 7-14 vuoti-aille lapsille ja varhaisnuorille järjestetään Säy-nelammen leirikeskuksessa Polvijärvellä ke-la 1.-4.8. Leirin teemana on ”Erilaiset lahjat – yh-teinen hyvä”.

Leirin ohjelmassa mm. hauskoja toimintapa-joja, leikkejä, pelejä, uintia, saunomista ja mais-tuvaa ruokaa. Kotiin viemisinä uusia kavereita ja unohtumattomia leirielämyksiä! Leiri huipentuu koko perheelle avoimeen juhlaliturgiaan, ateriaan ja leiriläisten valmistamaan ohjelmaan.

Leirin hinta 35 €/leiriläinen, seuraavilta sisa-ruksilta 30 €/leiriläinen. Ilmoittautuminen 16. heinäkuuta mennessä kansliaan p. 013 641 141 tai [email protected].

: TU

OM

AS

KA

LLO

NE

N

JÄLLEEN ON MAHDOLLISTA TEHDÄ KURSSILLA OMA TAIPALE-FERESI!Joensuun seutuopisto suunnittelee syksyllä al-kavaksi Taipale-feresikurssia Viinijärvelle. Jos olet kiinnostunut kurssista, ota pikimmiten yh-teyttä kurssiopettajaan Hannele Kinnuseen p. 050 567 0071. Toteutuakseen kurssille tarvitaan kuusi sitoutunutta osallistujaa.

Feresin on suunnitellut Taipaleen alueen his-toriallisen pukuperinteen pohjalta Irke Petter-berg. Feresi ommellaan kotikutoisista kankais-ta. Kankaiden kudonta pitäisikin saada alkuun, jotta kankaat ovat valmiina syksyllä kurssin al-kaessa. Kankaat kutoo ammattikutoja.

Kurssin kustannukset koostuvat kurssimak-susta ja puvun materiaaleista.

Taipale-feresi on arvokas juhlapuku kan-tajalleen ja tuo kauniilla tavalla esille rikasta paikallisperinnettämme!

PE

NT

TI P

OT

KO

NE

N


Documents

KARJALAN HIIPPAKUNTA itäiset seurakunnat 4.6.– 3.9 · klo 16.15 panihida Johannes Karhapään hau-dalla klo 17 vigilia klo 19 tsuaju-ilta seurakuntakeskuksen pihal-la, esiintymässä