FIDES 14-15/2001 1

KATOLINEN HIIPPAKUNTALEHTI 2001 KATOLSKT STIFTSBLADFIDES 14-15

Hiippakunnan ykseyden merkit: Köyliön pyhiinvaellusja hiippakuntajuhla Stella Marisissa

Kirkko näyttää meille tien taivaalliseen valtakuntaan s. 6-7.Luottakaamme Marian tavoin Jumalaan! s. 8-9.

Perhe-elämän kokemuksia jakamassa s. 16.Elämän ja kuoleman kulttuuri s. 10-11.Uskonnonopettajat Tallinnassa s. 12.

FIDES 14-15/20012

Toimitukselta

FIDES. Katolinen hiippakuntalehti. 64. vuosikerta (2001). Numero 14-15. ISSN 0356-5262. Päätoimittaja: Marko Tervaportti. Toimitus jatilaukset: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki. Puhelin 0208350751. Fax (09) 650715. Pankkiyhteys: Sampo800019-1242553. Ilmestyy 20 kertaa vuodessa. Vuosikerta 120 mk, ulkomaille 170 mk. SÄLEKARIN KIRJAPAINO OY, SOMERO, 2001.FIDES. Katolskt stiftsblad. 64. årgång (2001). Nummer 14-15. ISSN 0356-5262. Huvudredaktör: Marko Tervaportti. Redaktion och prenu-meration: Katolsk informationstjänst, Sankt Henriksplatsen 1, 00140 Helsingfors. Telefon 0208350751. Fax (09) 650715. Bankförbindelse:Sampo 800019-1242553. Utkommer med 20 nummer årligen. Prenumeration 120 mk, till utlandet 170 mk.

Oikeudenmukai-suutta

Yhdysvaltain järkyttäväterrori-isku ja sen - tämänlehden painamisen aikanavarmaankin jo alkaneet -seuraukset, osin oikeuden-mukaisetkin, eivät saa häi-vyttää näköpiiristämmekaikkea muuta todellisuut-ta maailmastamme.

Oikeudenmukaisuudestavoidaan aina kiistellä, eikä lopullista oikeuttapysty kukaan muu kuin Jumala itse jakamaan.Mutta meidän katolilaisten kristillinen velvolli-suus on aina etsiä ja edistää oikeudenmukaisuu-den toteutumista maailmassa. Keskeisenä mitta-rina tässä etsinnässä ovat ihmisoikeudet.

Katolinen kirkko puolustaa viattoman ihmisenabsoluuttista oikeutta elämään. Tässä tärkeässätehtävässä se joutuu monesti vastakkain �sivisty-neen� lännen ja ns. kuoleman kulttuurin kanssa,joka edistää aborttia, eutanasiaa, ehkäisyä. Ku-ten tässä lehdessä voidaan lukea, kaikki sivistyk-sen ja demokratian nimissä tavoiteltu ei todella-kaan ole tervettä: monesti �ihmisoikeuksista� teh-dään vahvojen oikeuksia heikkoja, hiljaisia jaköyhiä vastaan, �oikeudenmukaisuus� on voitta-jan tarkoitushakuista vallankäyttöä, yhteisen hy-vän saavuttamiseksi tarkoitettu �yksilönvapaus�muuttuukin puhtaaksi itsekkyydeksi.

Ihminen on Jumalan luoma olento, jonka elä-mä on lahja ja sielu iankaikkinen. Näin on ihmi-sen olemassaolon ensimmäisestä, sikiämisen het-kestä lähtien. Siksi on surullista, että monet hy-väntahtoiset organisaatiot, Yhdistyneet Kansa-kunnat mukaan lukien, jostakin syystä ovat omak-suneet ohjelmiinsa kohtia, jotka rikkovat räikeäl-lä tavalla jopa perimmäisiä ihmisoikeuksia vas-taan. Ihminen on osa yhteiskuntaa ja tätä maail-maa, ja sellaisena hänen tulee olla vastuullinenja oikeudenmukainen yhteiskunnan jäsen. Samal-la hän, niin kuin jokainen ihmispersoona, on kui-tenkin mittaamattomasti arvokkaampi kuin yh-teiskunta kokonaisuudessaankaan: hänet on luo-tu osaksi iankaikkisuutta. Siksi ihmisellä on luo-vuttamattomia oikeuksia, ja niistä ensimmäinenon oikeus olla olemassa, elää. Siksi ihmisen arvoon absoluuttinen.

Kun me katolilaiset teemme ratkaisuja ja valin-toja yhteiskunnallisen elämämme eri tilanteissa,me haluamme tehdä ne uskomme mukaisesti, täyt-tääksemme Herramme tahdon. Elämme aikakaut-ta, jolloin joudumme tarkasti harkitsemaan jaaktiivisesti itse selvittämään kirkon opetusvirkaantukeutuen, kenen �hyvä� tarkoitus myös oikeastiolisi sellainen hyvä, jonka takana mekin voimmeseistä. Samoin meidän on opittava tuomaan esil-le entistä selvemmin oma kristillinen moraalim-me ja löydettävä rohkeutta irrottautuaksemme sel-laisista ohjelmista, jotka ovat uskomme vastaisia,tai muuttaaksemme niitä. Penseys ja välinpitä-mättömyys ovat todellisen oikeudenmukaisuudenensimmäiset viholliset. Useammin kuin uskom-mekaan kysymys on elämästä ja kuolemasta.

Tässä numerossa:

3 Uutisia: Kuulumisia hiippakunnasta, kirkos-ta ja muualta.

5 Oremus: Ajankohtaista hengellistä aineis-toa.

6 Lukijoilta / Kysy papilta: Mielipiteitä, miet-teitä, vastauksia kysymyksiin.

6 Hiippakunnan ykseyden merkkejä: Py-hiinvaellus Köyliöön; hiippakuntajuhla Stel-la Marisissa.

10 Elämän ja kuoleman kulttuuri: Pohdinto-ja ihmisen arvosta ja perheen merkitykses-tä elämän ja kuoleman kamppailussa.

12 Uskonnonopettajat virkistäytyivät Tal-linnassa: Ansaittu aika yhdessäoloon jakouluttautumiseen.

13 Påvens besök i Ukraina: Omnämnings-värt även i efterskott.

14 Kalenteri: Tapahtumia hiippakunnassa,seurakunnissa ja katolisissa yhteisöissä.

16 Perhe-elämän kokemuksia jakamassa:Perheviikonloppu Stella Marisissa.

Kansi: Kirkkokarin messun loppusiunaus 2001. Kuva: Isä Zdzislaw Huber SCJ.

ENSI NUMEROSSA MM:

Pyhä Petrus Canisius SJ

IKO

NI: K

AR

I HA

RM

OIN

EN

Hyvä vai paha: Harry Potter. Musiikin moraalisuudes-ta. Pyhän isän sanoma lähetyssunnuntaiksi.

FIDES 14-15/2001 3

Uutisia

HIIPPAKUNNASTA KIRKOSTA

Ratzinger ke-hottaa keskit-tymään pyhyy-teen

Uskonopin kongregaati-on prefekti, kardinaaliJoseph Ratzinger onkiinnittänyt huomiotakristittyjen suureen kiin-nostukseen vallasta. Kar-dinaalin mielestä valtaatärkeämpää olisi henkilö-kohtaisen pyhyyden ta-voitteleminen.

�Jos Jeesus tulisi kes-kellemme tänään ja kysyi-si meiltä, mistä oikeinkeskustelemme, me var-maankin punastuisimmeja hiljentyisimme�, kutenopetuslapset evankeliu-missa. Ratzingerin mu-kaan kirkosta keskustel-taessa keskitytään aivanliian paljon kirkon raken-teisiin ja vallankäyttöön.Samalla unohdetaan mil-tei kokonaan paljon he-delmällisempi pohdintakirkon tarkoituksesta.KATT/CNS

Mormonienkaste ei olepätevä

Uskonopin kongregaatioon kesällä vahvistanutpaavin luvalla katolises-sa kirkossa vallinneenkäsityksen siitä, etteiMyöhempien Aikojen Py-hien Jeesuksen Kristuk-sen Kirkon eli mormoni-kirkon antama kaste olepätevä.

�Pätevyyskysymys ontärkeä katolisen kirkonkäytäntöjen osalta eikäsen tarkoitus ole tuomitamormoneja�, sanoo SaltLake Cityn hiippakunnanyleisvikaari, mons. J.Terrence Fitzgerald.

Piispamme surunvalittelu Yh-dysvaltain terrori-iskun johdosta

Ms. Carol van VoorstChargé d�AffairesEmbassy of the United States of AmericaHelsinki

On behalf of the Catholic Church in Finland I wish toexpress my condolences to President George W. Bushand the whole American nation. The death of manyinnocent people who lost their lives in this attack cau-ses us great grief and pain. The Catholics in Finlandare with you during these difficult days and will prayfor the victims of the attack, for their families and forall Americans who have been affected by this tragedy.

+ Józef WróbelBishop of Helsinki

Helsinki, September 11, 2001

Käännös: Katolisen kirkon puolesta Suomessa esitän surun-valitteluni presidentti George W. Bushille ja koko Ameri-kan kansalle. Monien viattomien ihmisten kuolema terrori-iskun seurauksena on meille suuren surun ja tuskan aihe.Suomen katolilaiset ovat Teidän kanssanne näinä vaikeinapäivinä ja rukoilevat hyökkäyksen uhrien, heidän perheit-tensä ja kaikkien tästä tragediasta kärsivien ihmisten puo-lesta.

Diplomaatti-kunta kokoon-tui messuun

Yhdysvaltain terrori-is-kujen vuoksi Pyhän Hen-rikin katedraalin latinan-kielinen messu sunnun-taina 16. syyskuuta vie-tettiin rituaalimessunarauhan ja oikeudenmu-kaisuuden puolesta. Mes-suun osallistui Yhdysval-tain Suomen suurlähe-tystön asiainhoitaja Ca-rol van Voorst ja moni-en muiden maiden suur-lähettiläitä.

Kiitollisuudella huomi-oitiin myös Iranin suurlä-hettilään läsnäolo kated-raalissa. Messun vietti isäManuel Prado isä Tee-mu Sipon SCJ avusta-mana. KATT

Stella Marisintilaisuuksillekiitosta

Hiippakuntajuhlan yh-teydessä Stella Marisissapidetty näyttely pyhästäHenrikistä ja hänen vii-meisimmistä seuraajis-taan Suomessa keräsisuuren yleisön ja paljonkiitoksia.

Näyttelyssä esitettiinharvinaislaatuisia kuvianykyisen ja edellistenpiispojemme vaiheistasekä arvokasta aineistoapaikalliskirkkomme his-toriasta. Näyttelyn olivatkoonneet Markku Kopo-nen ja Tuula Luoma.Kiitoksia on annettumyös Stella Marisissavietetyn eläkeläisten päi-vän järjestäjille. KATT

Hänen mukaansa katoli-seksi kääntyneet mormo-nit on tähän asti kastet-tu ehdollisesti. Nyt epä-tietoisuus on hälventynytja kaste suoritetaan il-man ehdollisuutta.

Selvennyksen merkityskorostuu avioliiton päte-vyyttä selvitettäessä.Pohjimmiltaan syynämormonikasteen päte-mättömyyteen on katoli-sen kirkon ja mormonienerilainen näkemys kas-teen vaikutuksista. Mor-monit esimerkiksi kieltä-vät koko perisynnin ole-massaolon eivätkä siksinäe syytä kastaa pieniälapsia. KATT/CNS

Perun priimastaistelee elä-män puolesta

Liman arkkipiispa, kardi-naali Juan Luis Cipria-ni on ohjeistanut kanoni-sen oikeuden pykälienedellyttämällä tavallapappeja olemaan jaka-matta pyhää kommuuni-ota poliitikoille ja muillejulkisuuden henkilöille,jotka pysyvät aborttiapuolustavalla linjalla.Pastoreiden on kuitenkinkeskusteltava jokaisenaborttimyönteisen usko-van kanssa ennen sakra-mentin vastaanottamisenkieltämistä.

Kieltoja enemmän kar-dinaali Cipriani painot-taa kuitenkin positiivis-ten aloitteiden merkitys-tä: pappien ja kaikkienuskovien on rukoiltavalainsäätäjien puolesta,autettava vaikeassa ti-lanteessa olevia naisia,koulutettava ihmisiä tun-temaan paremmin koh-dun sisällä kasvava elä-mä ja rohkaistava medi-aa osallistumaan elämänkulttuurin rakentami-seen. KATT/CWN

FIDES 14-15/20014

UUTISIA

MUUALTA

VENÄLÄISMIEHITYKSEN AI-KANA Karol Wojtylatyöskenteli kiviteollisuu-den palveluksessa Krako-vassa. Silloin hän lukiusein P. Louis Grignon deMontfort�n kirjaa �Traitéde la Vraie Dévotion á laSainte Vierge� ( Kirja py-hän Neitsyen todellisestarukouksesta). Tämä kirjaauttoi nykyistä paaviam-me ymmärtämään Mari-an kunnioittamisen tär-keyden hengellisessä elä-mässä. Pyhä isä sanoo:�Silloin ymmärsin, että

en voinut jättää pois elä-mästäni Herran äitiä il-man, että asettuisin kol-miyhteisen Jumalan tah-don yläpuolelle. Hänentahtonsa oli aloittaa jasaattaa loppuun pelastus-historian suuri mysteerinöyrän nasaretilaisenpalvelijattarensa kauttaja hänen vastuuntuntoi-sen ja uskollisen yhteis-työnsä avulla.� Paavi va-litsi tunnuslauseekseen�totus tuus�, kokonaan si-nun: �Kun joka päivä tois-taa �totus tuus�, ja elää

Marian kanssa sopusoin-nussa, voi yltää täydelli-sen luottamuksen koke-mukseen ja rakkauteenIsää kohtaan, kuuliaisuu-teen Pyhää Henkeä koh-taan ja itsensä uudistu-miseen Kristuksen esiku-van mukaisesti.�

PELOTTAAKO INTERNET? Eienää syytä huoleen.Voimme kääntyä pyhänSevillan Isidoruksen(+4.4.636) puoleen. Kir-joittaessaan tunnetut jaaikanaan modernit ety-

YK painostaaaborttiin

Yhdistyneiden kansakun-tien piiriin kuuluvien jär-jestöjen harjoittama po-liittinen toiminta saa jat-kuvasti vakavampiamuotoja. Viime aikaisettiedot kertovat yksiselit-teisesti, että YK:n tietytalajärjestöt harjoittavatsystemaattista painostus-ta abortin laillistamisek-si eri maissa.

Viimeisimmät uutisetYK:n taloudellisten, sosi-aalisten ja kulttuurioike-uksien komitean(CESCR) esittämistä vaa-timuksista tällä kertaaNepalille ovat yksiselit-

Ehtoollista ei-kastetuille

Ranskan katolinen piis-painkokous on huolissaanmaan reformoidun kirkonpäätöksestä sallia ei-kas-tettujen osallistuminenehtoolliselle. Päätös tuolisää vaikeuksia eku-meeniseen keskusteluun.

Päätöksen seurauksenaRanskan evankelis-lute-rilaisen kirkon vaikutta-jiin kuuluva tarkastajaMichel Viot ilmoittikääntymyksestään kato-lisuuteen. Päätökseen olivaikuttanut myös piankaksivuotias yhteinen ju-listus vanhurskauttami-sesta. KATT

teisiä. Niissä vaaditaanNepalia ottamaan käyt-töön lisääntymisterveys-palveluja, joiden avullavoitaisiin taistella villejäabortteja, epätoivottujaraskauksia ja korkeaa äi-tikuolleisuutta vastaan.Yleisesti tiedetään kui-tenkin, että termillä �li-sääntymisterveyspalvelu�tarkoitetaan YK:n kielen-käytössä aborttia.

CESCR:n toimintaakummastellaan myös sentakia, ettei komitean val-voman sopimuksen sisäl-töön eikä sen paremminNepalin antamaan vasta-ukseen sisälly aborttiaedes kiertoilmaisuin. Ne-palissa syntymättömienlasten oikeudet on kirjat-tu lakiin.

Samanlaisia vaatimuk-sia on viime aikoina esi-tetty ainakin Senegalille,Panamalle ja Maltalle.KATT/CWN/HLI/ZENIT

PakkoaborttejaKiinassa

Yhden lapsen -politiikas-taan tutussa Kiinassaajaudutaan yhä jyrkem-piin toimiin valtion tah-don toteuttamiseksi. TheSunday Telegraph -leh-

den tietojen mukaanHuanjin maakunta onpakotettu tekemään20.000 ylimääräistäaborttia ja sterilisaatiotatämän vuoden loppuunmennessä.

Tämän tai vastaavanpolitiikan seurauksenaväitetään yhden naisenkuolleen äskettäin, kuntämä yritti paeta virka-miesten käsistä, jotka ai-koivat tehdä hänelleabortin. KATT/CCL/ZE-NIT

800-års kris-tendomsjubile-um i Lettland

Våren 1201 grundade bis-kop Adalbert staden Rigaför att ge den kristna mis-sionen en fast och befästpunkt samt valde den tillsitt biskopssäte. För attintegrera alla letter, liveroch ester i tron, vigde hansitt stift till Maria ochställde detta �Marisland�direkt under påven.

Den 20 augusti år 2000vigde ärkebiskop Pujatsav Riga, utnämnd till kar-dinal 28 januari 2000,med anledning av jubleå-ret 2001, ett kors och ettaltare på holmen Ikskila-Yxkull-Ykskylä i Gauda-va-floden. Närvarandevar en stor mängd troen-de. Det var här missions-verket startade i slutet of1100-talet för biskopAdalberts ankomst. Denhelige Meinhard från Se-gerborg nära Lübeck pre-dikade och döpte utgåen-de från holmen från 1186framåt och vördas somLettlands första apostel.På samma holme byggdesäven landets första kated-ral. Som det första sten-

huset i Balticum härs-tammar det ända frånMeinhards tid. Han dogår 1196. Ännu som ruin iden uppdämda Daugava-floden syns den vida om-kring och besöks av mån-ga pilgrimer.

Jubileumsåret firasmed invigning av tre kyr-kor i ärkebiskopsstiftetRiga: Aluksne, Smilteneoch Riga. KATT/Bonifa-ziusblatt

FIDES 14-15/2001 5

Oremus

Albertin palstaAlbertin palstaAlbertin palstaAlbertin palstaAlbertin palstamologiansa hän osoittiolevansa aikaansa edellä.Hän oli myös avainhenki-lö Toledon konsiilissavuonna 633. Hän rakensisiltaa uuteen aikaan an-tiikista keskiajalle. Uu-den ajan kynnyksellävoimme siis rukoilla en-nen internetiin kirjoittau-tumista:

Kaikkivaltias ja ian-kaikkinen Jumala, jokaloit meidät omaksi ku-vaksesi ja kutsuit meidätetsimään kaikkea sitä,mikä on hyvää, totuudel-

lista ja kaunista, erityi-sesti sinun ainosyntyisenPoikasi jumalallisessapersoonassa, meidänHerrassamme Jeesukses-sa Kristuksessa, suo mei-dän pyytää sinulta, ettäpyhän Isidoruksen, piis-pan ja tohtorin, esiru-kousten tähden, ohjai-simme poluillamme inter-netissä kätemme ja sil-mämme vain sinne, mikäon sinulle mieluista jakohtelisimme rakkaudel-la ja kärsivällisyydellä

kaikkia niitä sieluja, jot-ka kohtaamme. Kristuk-sen, Herramme kautta.Aamen.

Pyhä Isidorus, rukoilepuolestamme.

MARIAN VIESTI Medjugor-jessa 25.8.: Rakkaat lap-set! Tänään kutsun teitäkaikkia tekemään pää-töksen pyhyydestä. Ol-koon pyhyys, rakkaat lap-set, aina ensimmäiselläsijalla ajatuksissanne jakaikissa tilanteissa, työs-

sä ja puheissanne. Sitensiitä tulee myös käytän-tö. Vähän kerrallaan, as-kel askeleelta, juurtuvatrukous ja päätös pyhyy-destä perheeseenne. Ol-kaa totuudellisia itsellen-ne, älkääkä sitoutuko ai-neellisiin asioihin vaanJumalaan. Ja älkääunohtako, lapsukaiset,että elämänne on yhtähäviävä kuin kukka. Kii-tos, että olette vastanneetkutsuuni.

Oktober är rosenkransens månad

Vördnad för Guds Moders värdighet

FORTSÄTTNINGPÅ NÄSTA SIDA

KATT/MT

Vår Fru av Fatima

En person, som i natu-rens ordning innehar enhög värdighet, är manskyldig vördnad, och förden som i mänsklig stor-het ser en återspegling avgudomlig storhet blirvördnaden religiöst fär-gad. Detta inträffar heltnaturligt, när det gälleren person, vars värdighetär av övernaturligt slag,en Kristi präst till exem-pel eller ett av Kyrkanerkänt helgon. Men finnsdet en präst eller ett hel-gon, som i värdighet ochhelighet kan jämförasmed Guds Moder? Redani början av sin första en-cyklika ger Leo XIII Ma-ria den titel, som ut-trycker hennes oförlikne-liga storhet: Magna DeiParens. Hon har burit ochfött det människovördnaOrdet. Det är av henneHan fått kött och blod,och av henne ensam, tyunder det att andra barnhar två föräldrar, är Ma-ria ensam parens. Andramödrar vet heller i all-mänhet ingenting om detbarn de skall föda, menJungfru Maria lärde gen-

om Guds ängel känna sittbarns verkliga väsen. In-nan hon undfick GudsSon i sitt sköte, hade hen-nes själ tagit emot Honomgenom sin fullkomligaunderkastelseunder Guds vil-ja. Slutligenhade Gud redanvid hennes egenavlelse uppfyllthenne med nådför att göra hen-ne värdig henneshöga kall.

Hur högt denHeliga Jungfrunän står, når hon dock ejupp till gudomens full-komlighet. Hennes Son ärGud i egen person och hardärför rätt till den dyr-kan, som tillkommer Gudallena. Men den kult somtillkommer Maria ärojämförligt högre än densom ägnas andra skapa-de varelser, ty även omman lägger tillsammansalla deras värdigheter,får man ändå ingentingsom motsvarar hennesvärdighet eller ens kanjämföras med den. �Gud,som från evighet utsett

henne till Moder åt sinSon, har givit henne ensärställning och upphöjthenne över allt det skön-aste i naturens, nådensoch himlens värld�, skri-ver Leo XIII.

I den förening medGud, som den heliggöran-de nåden åvägabringar,

möter vi Honomendast som fö-remål för vårkunskap ochkärlek, och det-ta även i himme-len, där vi fårskåda Honomansikte mot an-sikte. JungfruMarias föreningmed Gud är på

grund av hennes moders-kap av metafysisk art.Gud har på ett särskiltsätt gjort henne till sinoch upphöjt henne överandra. Genom sitt mo-derskap införs JungfruMaria i den hypostatiskaföreningens krets.

De sakramentala sär-märkena, i synnerhet detprästerliga, är ett teckenpå att Gud på ett särs-kilt sätt tagit en män-niska i besittning. Jesusäger emellertid på grundav den hypostatiska före-ningen något mera än

detta tillfälliga särmärke.Han är präst till hela sittväsen. Hans Moder äricke präst. Hon är deticke, varken som Jesuseller som Hans präster påjorden. Men om Maria ejär förenad med Gud tillsitt innersta väsen såsomJesus, är hon dock genomsitt moderskap innerliga-re förenad med Honom,än en präst är. Hon ärabsolut inte en gudomligperson, hon är och förbliren skapad varelse. Menhon är indragen i självamandomsanammelsenskrets. I sin egenskap avGuds Sons Moder är honhelt och hållet helgad åtGud.

Om Jesu mänskliganatur ej var personligenförenad med Gud skulleHan, trots all Guds nådoch trots sin stora he-lighet, inte ha rätt till an-nan kult än den vördnad(dulia) man visar skapa-de varelser, som är heli-ga. Om Maria endast varJungfrun full av nåd, denheligaste bland kvinnor,skulle hon naturligtvisännu mycket mindrekunna göra anspråk på

FIDES 14-15/20016

Lukijoilta / Kysy papilta

Rakkaat Sisaret ja Veljet!

Kiitän Jumalaa siitä, että saan yh-dessä teidän kanssanne viettää py-hää messua täällä pyhän Henrikinkuolinpaikalla. Te tulette tännejoka vuosi ja annatte näin todistuk-sen uskostanne. Te tulette tännemyös kiittämään Jumalaa pyhänHenrikin ja viime kädessä kaikki-en esi-isiemme osoittamasta uskos-ta. Jokainen meistä tulee tännemyös ammentamaan tästä uskostauutta rohkeutta. Juuri tällä paikal-la haluamme muistella uskommemenneisyyttä ja mietiskellen katsel-la uskomme tulevaisuuteen.

Voidaan varmaankin sanoa, ettätäällä seisomme paikalla, josta kä-sin usko on tuottanut runsaasti he-delmää satojen vuosien ajan. Mut-ta nyt meidän on kysyttävä mitäusko itse asiassa on.

Usko ei tarkoita sitä, ettäluomme Jumalasta ku-van omien tarkoitusperi-emme tai mielikuvituk-semme mukaan. Todelli-nen usko perustuu Juma-lan antamaan ilmoituk-seen.

Juuri ilmoituksensa kautta näky-mätön Jumala kertoo ihmiselle mit-taamattomasta rakkaudestaan, ai-van kuin ystävälleen, seurusteleehänen kanssaan ja kutsuu häntäyhteyteensä. Ja juuri usko, myösmeidän uskomme, on sovelias vas-taus tähän Jumalan kutsuun.

On todettava myös, että usko eiole mikään filosofinen tai teoreetti-nen ideologia. �Uskon kautta ihmi-nen alistaa ymmärryksensä ja tah-tonsa täysin Jumalalle. Uskova ih-minen antautuu koko olemuksel-laan itsensä ilmoittaneen Jumalanvaraan. Raamattu kutsuu tätä ih-misen Jumalalle antamaa vastaus-ta uskon kuuliaisuudeksi.� Uskon-kuuliaisuus tarkoittaa itsensä alis-tamista Jumalan ja Hänen sanan-sa alle.

Pelastushistorian kuluessa on elä-nyt monia ihmisiä, joita voidaan pi-

Piispan saarna

Kirkko näyttää meill e tää tällaisen uskon esikuvina. Van-hassa testamentissa näitä ovat en-nen kaikkia Abraham, Mooses, japrofeetat. Kirjeestä heprealaisillevoimme lukea ylistyslaulun Abra-hamin uskosta: �Usko sai Abraha-min tottelemaan Jumalan kutsua jalähtemään kohti seutuja, jotka Ju-mala oli luvannut hänelle perintö-maaksi. Hän lähti matkaan, vaik-ka ei tiennyt, minne oli menossa.�(Hepr. 11, 8)

Uskonsa varassa Abraham olipyhiinvaeltaja luvatussa maassa.Uskon varassa Sara sai luvatunpojan, ja uskonsa varassa toi Abra-ham ainoaa poikaansa uhrattavak-si.

Myös Jeremia tottelee Jumalankehotusta uskon varassa, vaikkahän kokee riittämättömyyttä vaa-tivan tehtävän edessä. Millaisellailmaisuvoimalla hän kuvaakaankutsumistaan: �Minulle tuli tämäHerran sana: �Jo ennen kuin sinutäidinkohdussa muovasin, minä va-litsin sinut. Jo ennen kuin sinä syn-nyit maailmaan, minä pyhitin si-nut omakseni ja määräsin sinutkansojen profeetaksi.� Mutta minävastasin: �Voi, Herra, Jumalani, enminä osaa puhua, minä olen niinnuori!� Silloin Herra sanoi: �Äläsano, että olet nuori, vaan mene,minne ikinä sinut lähetän ja puhu,mitä minä käsken sinun puhua. Äläpelkää ketään, sillä minä, Herra,olen sinun kanssasi ja suojelen si-nua.�� (Jer. 1, 4-8)

Myös Maria on meille yksi uskonesikuva. Hän osoittaa täydellisin-tä kuuliaisuutta uskoessaan, ettäJumalalle ei mikään ole mahdoton-ta. (Luuk. 1, 37) Maria ottaa uskos-sa vastaan enkelin hänelle tuomansanoman ja lupauksen. Sitten hänantaa oman suostumuksensa:�Minä olen Herran palvelijatar, ta-pahtukoon minulle niin kuin sa-not.� (Luuk. 1, 38) Myöhemminmyös Elisabet tervehtii häntä sa-noin �Autuas sinä, joka uskoit! Her-ran sinulle antama lupaus on täyt-tyvä!� (Luuk. 1, 45) Tämän uskon

Tällä palstalla toivomme FIDE-Sin lukijoiden tuovan esille ra-kentavia mielipiteitään sekäkäyvän keskustelua katolisenuskonsa todeksi elämisestä.Lisäksi palstalla voidaan esit-tää kysymyksiä, joihin jokinhiippakuntamme pappi vas-taa. Kirjoitukset tulee toimit-taa kirjekuoressa FIDESin toi-mitukseen. Kuori merkitääntunnuksella �mielipide� tai�kysymys�. Mielipiteitä ei jul-kaista ilman kirjoittajan ni-meä eikä niitä palauteta. Pals-talla ei myöskään julkaista us-kon tai moraalin vastaisia eikäherjaavia kirjoituksia. Toimi-tus varaa oikeuden mielipitei-den lyhentämiseen.

... ROSENKRANSMÅNADEN ...

FORTSÄTTNINGFRÅN FÖREGÅENDE SIDA

något annat än en sådan kult. Mennu är hon sannerligen och verkli-gen Guds Moder, liksom hennesSon är Gud. �Sålunda�, säger denhelige Thomas, �äras hon ej blott försin egen skull utan för sin Sons,d.v.s. i sin egenskap av Guds Mo-der. Det är därför att hon tillhörKristus, som vi ägnar henne en särs-kild vördnad (hyperdulia)�.

Här är det fråga om en särartadkult. Den har ingenting av tillbe-djan, ty sådan tillkommer Gud al-lena, men den är något mera än enhelgonkult vilken som helst.

Den vördnad vi visar dem, som pånågot sätt står Gud nära, syftar yt-terst till att förhärliga Honom, tyHan är ju källan till deras helighet.Om den speciella kult vi ägna Jung-fru Maria gäller detta i särskilt höggrad. �Den ära som tillkommerModern beror av Sonen�, säger denhelige Thomas, �ty det är för Hansskull som Maria är förtjänt av vårvördnad. Dock är kulten av Jung-fru Maria icke av samma art, somden vi ägnar ett kors eller en bild,vilka är symboler. I och för sig ärkorset och bilden blott döda ting,och som sådana vördas de ju ej. DenHeliga Jungfrun däremot är en per-son, och kan alltså verkligen vördas.Men om hon är föremålet för vårkult, så är hennes Son dess slutmål,ty det är för Hans skull som HansModer äras�.UR JORET, F. D.: KATOLSK MARIA-TEO-

LOGI. EN BOK OM ROSENKRANSEN.

FIDES 14-15/2001 7

Artikkeleita

Köyliön Kirkkokarilla

e tien taivaalliseen valtakuntaantähden kaikki sukupolvet ylistävätMariaa autuaaksi. Eikä hänen us-konsa horjunut koko hänen elä-mänsä aikana, ei edes vaikeimmas-sa koetuksessa, kun hänen poikan-sa Jeesus kuoli ristillä. Maria eikoskaan luopunut uskostaan, jottaJumalan sana kävisi toteen.

Tämän kaltaista uskonkuuliai-suutta voimme varmaankin havai-ta myös pyhän Henrikin elämässä.Jo aivan Suomen matkansa alussa

hänen on täytynyt osoittaa sitä, sil-lä hän ei tullut tänne turistimatkal-le siihen kuuluvine mukavuuksi-neen. Hän oli elänyt omaa uskon-elämäänsä syvällisesti ja halusi ja-kaa sitä muiden kanssa. Vaaroistaja vaikeuksista välittämättä hän olikuuliainen Jeesuksen kehotuksel-le: �Menkää siis ja tehkää kaikkikansat minun opetuslapsikseni:kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Py-hän Hengen nimeen ja opettakaaheitä noudattamaan kaikkea, mitäminä olen käskenyt teidän noudat-taa.� (Matt. 28, 19-20)

Rakkaat sisaret ja veljet! Tästäuskosta virtaa myös meidän us-komme. Se on arvokas lahja ja meil-lä on suorastaan velvollisuus vaa-lia sitä. Usko ja sen sisältö ei ole

ihmismielen tai inhimillisen tahdontuotos. Usko on ennen muuta ihmi-sen henkilökohtainen side hänen jaJumalan välillä. Uskoa ei voi irrot-taa tästä yhteydestä. Samalla se onavautumista koko sille todellisuu-delle, mikä kuuluu Jumalan ilmoi-tukseen.

Näin kristitylle usko Jumalaanmerkitsee välttämättä myös uskoahäneen, jonka Jumala on lähettä-nyt, nimittäin hänen Poikaansa,

Jeesukseen Kristukseen ja tämänopetukseen. Poikansa kautta Tai-vaallinen Isämme kertoo meillekuinka elää ja kasvaa uskossammeniin kuin kristityn tulee tehdä.

Usko näyttää meille, kuinka suu-ria lahjoja Jumala on meille jokai-selle antanut ja vielä antaa. Vainuskon kautta me voimme saavut-taa sen syvimmän autuuden, jon-ka Jumala on luvannut meille jokasteen yhteydessä. Ja vain tämäautuus voi lopullisesti tyydyttääkaipauksemme onneen. Tämä Ju-malan yhteydessä koettava autuus,joka on määrätty osaksemme, onmeille myös moraalinen ohjenuora.Se velvoittaa meitä puhdistamaansydämemme pahasta ja tavoittele-maan sitä, että voisimme rakastaa

Jumalaa yli kaiken. Se opettaameitä näkemään myös, että

ihmisen todellinen, syvinonni ei ole löydettävissärikkaudesta tai hyvin-voinnista, ei vallastaeikä kunniasta, ei mis-tään luodusta, vaan ai-noastaan Jumalasta,kaiken hyvän ja kaikenrakkauden lähteestä.

Usko, joka tuottaa tämänkaltai-sia hedelmiä - on niin kuin jo aiem-min totesin - lahja, jonka Jumalaantaa ihmiselle. Emme saa kuiten-kaan unohtaa sitä, että me olem-me itse henkilökohtaisesti vastuus-sa tästä arvokkaasta lahjasta; mevoimme enentää sitä tai me voim-me menettää sen. Muistatte evan-keliumista palvelijan, jonka hoitoonisäntä oli uskonut talentin. Siksivoimme pitää ohjeenamme sanoja,jotka pyhä Paavali kirjoitti Timo-teukselle: �Taistele jalo taistelu jasäilytä usko ja hyvä omatunto. Jot-kut ovat sen hylänneet ja ovat haak-sirikkoutuneet uskossaan.� (1. Tim.1, 18-19)

Mitä meidän on sitten tehtävä,jotta säilyttäisimme uskomme japääsisimme osallisiksi sen hedel-mistä? Jotta voisimme elää ja kas-vaa uskossamme ja pysyä vahvoi-na loppuun asti, meidän on ravit-tava sitä Jumalan sanalla ja sakra-menteilla, ylläpidettävä sitä arjes-samme hyvin teoin ja juurruttavakirkon opetukseen. Kirkko näyttäämeille tien, joka johtaa taivaalli-seen valtakuntaan. Tätä tietä mevaellamme askel askeleelta arjenteoissa ja päätöksissä, yhdessä paa-vin johtamien piispojen ja pappienopetuksessa. Aamen.

+ JÓZEF WRÓBEL SCJHELSINGIN PIISPA

ZDZISLAW HUBER

Sisaria ja maallikoita pyhiinvaelluksen päätösmessussa

FIDES 14-15/20018

Rakkaat sisaret ja veljet!

Vietämme tänään hiippakuntajuh-laa, joka on liitetty Neitsyt Mariantaivaaseen ottamisen juhlan viet-toon. Emme ole kokoontuneet tän-ne ainoastaan ollaksemme kerranvuodessa yhdessä muualta Suo-mesta tulleiden katolisten ystävi-emme kanssa, vaan olemme tulleettänne myös mietiskelemään yhtäuskomme salaisuutta. On silti to-dettava, että täällä kauniissa Stel-la Marisissa viettämässämme juh-lassa ei ole kysymys ainoastaan tai-vaasta, minne Neitsyt Maria onotettu, vaan myös maanpäällisestäelämästä ja omasta pelastukses-tamme. Tahdomme tässä pyhässämessussa pyytää, että Jumala kat-soisi laupeudessaan ja armahtavai-suudessaan meidän puoleemme jakuulisi rukouksemme.

Raamatussa ei kerrota Jeesuksenäidin elämästä sen jälkeen, kun

ESA ERÄVALO

Isä Manuel Prado ja isä Jan Aarts SCJ keskustelemassa nuorten kanssa Stella Marisissahiippakuntajuhlan aikana

ARTIKKELEITA

Piispamme

Luottakaamme Mar i

Pyhä Henki oli vuodatettu. Raa-mattu ei myöskään mainitse mi-tään hänen kuolemastaan. Kirkontradition perusteella tiedämme kui-tenkin melko paljon. Jumalanäidin,Neitsyt Marian kunnioittaminenvirisi kirkossa varhain. 400-luvul-ta on peräisin juhlapäivä, jolloinerityisesti kunnioitetaan Jumalan-äidin muistoa. Sen yhteydessä ju-listetaan: Maria on mennyt kotiinPoikansa luokse, elääkseen ikuises-ti hänen kanssaan. Marraskuun 11.päivänä 1950 julisti paavi Pius XIIdogmina, että Neitsyt Maria onotettu ruumiineen ja sieluineen tai-vaan kirkkauteen. Näin hän vah-visti lopullisesti tämän vanhankristillisen todistuksen. Idän kirk-ko oli jo pian Efeson kirkolliskoko-uksen jälkeen alkanut viettää Ma-rian taivaaseen ottamisen juhlaa.Lännen kirkkoon juhla juurtui 600-luvulla. Mainittu Marian taivaa-seen ottamisen opinkappale kuuluunäin:

�On Jumalan ilmoittamadogmi, että Tahraton Ju-malansynnyttäjä, Ainai-nen Neitsyt Maria, onmaallisen elämänsä pää-tyttyä otettu ruumiineenja sieluineen taivaankunniaan.�

Ennen dogmin julistamista PiusXII oli kuullut piispoja varmistaak-seen että he olivat sen sisällöstäyhtä mieltä.

Dogmin ja samalla tämänpäiväi-sen juhlamme teologinen sisältö onsiinä, että Maria on lunastettu jatäyttymyksen saavuttanut ihmi-nen. Hänellä on osuus Kristuksenylösnousemuksen kirkkauteen.Hän on esikuva siitä, mitä Jumalahaluaa lahjoittaa kaikille ihmisilleja koko maailmalle, ei kuolemaa jakatoavaisuutta, vaan elämän jakirkkauden.

Taivaaseen ottamisensa johdostakutsutaan Mariaa juhlapäivän li-turgisissa teksteissä Toivon mer-kiksi ja Luottamuksen lähteeksi.Ne kuulostavat vaativilta sanoiltaaikana, jolloin yhä useampi ihmi-nen on kadottanut elämänsä tarkoi-tuksen ja ajautunut sitä etsiessäänmonenlaisiin pakokeinoihin.

Jotkut yrittävät löytääedes lyhytaikaisen au-tuuden, korviketaivaan,vaikkapa uskonlahkois-ta, alkoholista tai huu-meista, toiset puolestaanjanoavat onnea tai val-taa luodakseen niilläeräänlaisen taivaanmaan päälle.

Mutta kaikki tällaiset yrityksetsammuvat omaan hetkellisyyteen-sä ja lopulta kuolema sammuttaane. Ne ovat kaikki merkkejä tyh-jyydestä ja toivottomuudesta.

Mistä sitten löytyvät toivon mer-kit ja luottamuksen lähde? Ne ovatMariassa, Jeesuksen äidissä. Jokai-nen ihminen tavoittelee onnea jatäysipainoista elämää. Marian tai-

FIDES 14-15/2001 9

ARTIKKELEITA

Piispamme hiippakuntajuhlan messunloppukulkueessa

saarna hiippakuntajuhlassa

ian tavoin Jumalaan!vaaseen ottamisen näkökulmastameille avautuu selvästi, että elä-mällä on tarkoitus, koska se ei pää-ty kuolemaan, vaan sen päämääräon taivaan kirkkaudessa. Elämä eipääty pimeään umpikujaan, vaanjohtaa taivaan kunniaan, ihmisentodelliseen kotimaahan, Jumalanluo. Siksi oikeassa eivät lopulta olekaiken tuhoa ennustavat profeetat,eivät pessimistit tai toivonsa me-nettäneet, eivät ne, jotka suhteel-listavat Jumalan ilmoituksen ja hä-nen käskynsä, eivät ne katolilaiset,jotka arvostelevat tai pilkkaavatpaavia tai kirkkoa ja luopuvat senopista, eivät ne, jotka kieltäytyvätseuraamasta kirkon opetusta jayrittävät estää muita sitä kuule-masta.

Lopulta oikeassa ovat ne,jotka Marian tavoin us-kovat Jumalaan, pane-vat toivonsa Häneen jaovat arkielämässään us-kollisia Hänelle.

Toisin sanoen nämä ihmiset rakas-tavat Jumalaa ja hänen kirkkoaan.

Uusi testamentti kuvaa tätä us-koa, Marian pyhyyttä ja luottamus-ta Jumalaan. Se voi olla meille esi-merkki omalla uskontiellämme.Kuvaukset Mariasta paljastavat,että hänen uskonsa oli suuri. Ju-malalle ei mikään ole mahdotonta.(Luuk. 1, 37). Maria vastasi uskonkuuliaisuudessa enkelin ilmoituk-seen, että hän Pyhän Hengen voi-masta tulisi kantamaan �Korkeim-man Poikaa�, vaikka oli vielä kos-kematon. Tässä kuuliaisuudessaJumalan tahtoa kohtaan hän ottiuskossa vastaan enkelin antamansanoman ja lupauksen ja antoi sit-ten suostumuksensa: �Minä olenHerran palvelijatar. Tapahtukoonminulle niin kuin sanot.� (Luuk. 1,37-38)

Ja samalla kun Maria myöntyiJumalan sanaan, hänestä tuli Jee-suksen äiti. Jo aivan alusta Mariaomistautui koko sydämestään Ju-

malan tahdolle, ilman että mikäänsynti olisi häntä estänyt. Mariaantoi itsensä kokonaan Poikansa jatämän pelastustyön palvelukseen.Hänen uskonsa ei horjunut kokoelämän aikana, ei edes vaikeimman

koetuksen hetkellä, kun hänen Poi-kansa Jeesus kuoli ristillä. Seiso-essaan ristin juurella Maria ei ehkäymmärtänyt kaikkea. Luultavastihän tunsi vain synkkää hengen pi-meyttä, sitä mitä me itse joskustunnemme elämässämme. Voimmevarmasti uskoa, että Maria luottiJumalaan ja jätti kaiken hänenkäsiinsä: Hän oli vakuuttunut sii-

tä, että Jumala tietää parhaitenmikä on hyvää ja tarpeellista.

Näin Jumalan ja ihmisen välises-sä suhteessa Maria voi olla esi-merkkinä.

Voimme olla varmoja sii-tä, että Jumala ei petäihmistä niin kuin Saata-na tekee, eikä hän vaadimeiltä mitään mikä oli-si vastoin meitä itseäm-me.

Hän on meidän Isämme, joka onluonut meidät ja joka rakastaameitä, ja hän on rakastanut meitäniin syvästi, että on antanut Poi-kansa kuolla ristillä meidän edes-tämme. Hänen ei tarvinnut tehdäsitä. Kukaan ei pakottanut häntäsiihen. Hän teki sen ainoastaanrakkaudesta meitä kohtaan. Siksimyös me voimme olla vakuuttunei-ta siitä, että kun Hän sanoo meillejotain tai odottaa meiltä jotain, te-kee Hän sen ainoastaan rakkaudes-ta meitä kohtaan, meidän pelastu-miseksemme.

Samoin toimii myös kirkon ope-tusvirka. Paavi sekä piispat ja pa-pit yhdessä hänen kanssaan eivätopeta mitään muuta kuin mitä onJumalan sanan mukaista ja mitäJumala puhuu ihmiselle JeesuksenKristuksen kautta. On ehkä aiko-ja, jolloin emme ymmärrä jotainEvankeliumista tai kirkon opetuk-sesta tai se on meille liian raskastaseurata. Silloin saamme suunnatakatseemme Mariaan, hänen us-koonsa ja luottaa Marian tavoinJumalaan. Tätä uskoa haluammeyhdessä Marian kanssa pyytää Ju-malalta. Tämä on myös meidän ko-koontumisemme tarkoitus. Siksi,erityisesti tänään, huudamme yh-dessä Jumalan puoleen: Suo tätäuskoa hiippakunnallemme, meillejokaiselle, ja anna meille Maria us-komme äidiksi. Aamen.

+ JÓZEF WRÓBEL SCJHELSINGIN PIISPA

ESA ERÄVALO

FIDES 14-15/200110

ARTIKKELEITA

Elämän ja kuoleman kulttuuri

Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää… (5. Moos. 30, 19)

Tieteen ja tekniikan kehittyessäkeksitään uusia tapoja hyökätä ih-misen arvoa vastaan. Samaan ai-kaan on kehittymässä ja vahvistu-massa uusi kulttuuri-ilmapiiri, jos-sa elämää vastaan tehdyt rikoksetsaavat uuden ja, jos mahdollista,entistä vastenmielisemmän luon-teen ja joka herättää entistä vaka-vampaa huolta. Laaja julkinen mie-lipide hyväksyy tietyt elämään koh-distuvat rikokset yksilön vapaudennimissä ja vaatii tällä verukkeellanäiden rikosten jättämistä rankai-sematta. Sen lisäksi yleinen mieli-pide vaatii valtiotakin hyväksy-mään niiden suorittamisen täysinesteettömästi ja jopa ilmaisen ter-veydenhuollon avustuksella.

Tällainen asennoituminen muut-taa syvästi käsityksen sekä elämäs-tä että ihmisten keskinäisistä suh-teista. Monien maiden lainsäädän-tö kiertää oman perustuslakinsaperusperiaatteet jättäessään ran-kaisematta tällaisen elämää vas-taan suunnatun toiminnan ja sää-täessään sen täysin luvalliseksi. Seon pahan moraalisen rappion huo-lestuttava oire ja melkoiselta osal-ta sen syy.

Ratkaisuja, joita aika-naan yksimielisesti pi-dettiin rikollisina ja jot-ka yleinen moraalinentunto torjui, aletaan yhäenemmän pitää yhteis-kunnan arvolle sopivina.

Vielä lääketiedekin, joka tehtävä onpuolustaa ja hoitaa ihmiselämää,alkaa joillakin alueillaan puhuayhä harkitummin ihmistä vastaantehtyjen tekojen puolesta. Näin setuhoaa uskottavuutensa, on ristirii-dassa itsensä kanssa ja loukkaakaikkien niiden arvoa, jotka teke-vät näitä tekoja.

Tässä tilanteessa kirkon tehtäväon vahvistaa ihmiselämän arvo jakoskemattomuus ottaen huomioonnykyiset olot ja ne hyökkäykset,jotka ihmiselämään nykyisin koh-distuvat. Johannes Paavali IIkirjoitti: �Sata vuotta sitten kirkkootti hyvin rohkeasti suojaansa työ-väestön, jota sorrettiin sen kaikkein

perustavimmissa oikeuksissa, jakorosti työläisen pyhiä ihmisoike-uksia. Samoin kirkko tuntee nytvelvollisuudekseen olla väsymättö-mästi ja rohkeasti äänettömienääni, kun toisenlainen ihmisryhmäjoutuu elämänsä perusoikeuksissakokemaan sortoa. Kirkko on ainatuntenut omakseen evankeliuminkutsun suojella köyhiä, joiden ih-misoikeuksia uhataan, halveksi-taan ja loukataan.� (Johannes Paa-vali II: Kirje kaikille veljille piis-panvirassa elämän ilosanomasta,19.5.1991)

Moraalisten arvojen koko-naismäärittely

Kuoleman kulttuuri saa alkunsamentaliteetista, joka kärjistää yk-silökäsitteen äärimmilleen, jopavääristää sen, ja tunnustaa oikeuk-sia vain sille, joka osoittaa edes joi-takin autonomian alkeita ja joka eijoudu elämään täydellisessä riippu-vuussuhteessa toisiin. Selvää on,että tällaisessa maailmassa ei oletilaa sille, joka syntymättömän lap-sen tai kuolemaa tekevän ihmisentavoin on fyysisesti heikko rengasyhteiskunnassa, täysin toisten ih-misten valtaan jäänyt ja heistä täy-dellisesti riippuvainen.

Toisella tasolla kuoleman kult-tuuri on juurtunut sellaiseen käsi-tykseen vapaudesta, joka korottaayksilön absoluutiksi eikä ohjaa hän-tä ihmisen todelliseen hyväksymi-seen ja palvelemiseen. Tässä kuo-leman kulttuurissa paljastuu täy-sin individualistinen käsitys va-paudesta, joka onkin vahvemmanvapautta tappiolle jäävän heikonrinnalla.

Aina kun vapaus halu-aa päästä irti traditios-ta eikä halua enää tun-nustaa ilmeisiä todistei-ta objektiivisesta ja uni-versaalista totuudesta,jolle yksilön ja yhteisönelämä perustuu, ihminenlakkaa pitämästä to-tuutta hyvästä ja pahas-ta ratkaisujensa ainoa-

Jokainen ihminen, joka on vilpittö-mästi avoin todelle ja hyvälle, pys-tyy tajuamaan, kuinka pyhä ja ar-vokas ihmisen elämä on sen ensihetkestä viimeiseen silmänräpäyk-seen asti. Siitä huolimatta meidänaikanamme omattunnot pystyvätyhä vaivalloisemmin erottamaantoisistaan ihmiselämää perusarvo-na koskevan hyvän ja pahan ikäänkuin laajalle levinneen ehdollistu-misen seurauksena. Nyt julistetaanjuhlallisesti jokaisen yksilön oi-keuksia ja elämän arvoa, muttasama oikeus elämään käytännössäkielletään ja tallataan jalkoihinvarsinkin ihmisen olemassaolonmerkittävimpinä hetkinä, synty-mässä ja kuolemassa.

Vatikaanin 2. kirkolliskokoustuomitsi voimakkaasti tietyt rikok-set ja hyökkäykset ihmiselämäävastaan kannassaan, joka päteekoko voimassaan tänäänkin: �Kaik-ki se, mikä vahingoittaa itse elä-mää, kuten mikä tahansa murha,joukkomurhat, abortit, eutanasia jatahallinen itsemurha, kaikki se,mikä loukkaa ihmisyksilön koske-mattomuutta, kuten silpominen,ruumiillinen ja sielullinen kidutussekä yritykset harjoittaa henkistäpainostusta, edelleen se, mikä louk-kaa ihmisarvoa, kuten epäinhimil-liset elämänolot, mielivaltainenvangitseminen, pakkosiirtolaisuus,orjuus, prostituutio sekä kaupan-käynti naisilla ja lapsilla, samoinmyös ala-arvoiset työolosuhteet,joissa työläisiä pidetään pelkkinäansaitsemisvälineinä eikä vapainaja vastuullisina yksilöinä, kaikkiedellä mainitut seikat sekä muutniihin verrattavat ovat häpeätahro-ja. Ne turmelevat inhimillistä sivis-tystä, mutta häpäisevät enemmänniitä, jotka vääryyttä harjoittavat,kuin niitä, jotka sitä kärsivät. Neloukkaavat myös erittäin suurestiLuojan kunniaa.�

Asenteiden muutos

Nykyaikana tilanne eisuinkaan näytä parane-van vaan pahenevan.

FIDES 14-15/2001 11

ARTIKKELEITA

na ja horjumattomanakiinnekohtana. Hänasettaa sen tilalle omansubjektiivisen ja muuttu-van mielipiteensä taisuorastaan itsekkäätetunsa ja mielijohteensa.

Relativismin todellinenuhka

Tällainen käsitys vapaudesta vää-ristää yhteiskunnan elämän hyvinsyvältä. Jos oman minän edistymi-nen käsitetään ehdottomaksi auto-nomiaksi, joudutaan väistämättäkieltämään toisen edistyminen.Toinen ihminen nähdään vihollise-na, jota vastaan täytyy puolustau-tua. Näin yhteiskunta muuttuu sel-laisten toistensa vierellä elävienyksilöiden kokonaisuudeksi, joillaei kuitenkaan ole mitään keskinäi-siä suhteita. Jokainen haluaa ko-rostaa itseään toisista riippumattaja ajaa omia etujaan. Jos yhteiskun-nassa kuitenkin halutaan taata jo-kaiselle mahdollisimman suuri va-paus, joudutaan toisen ihmisen sa-mansuuntaisten etujen rinnallaantamaan periksi ja taipumaankompromisseihin. Tällöin viimei-nenkin kosketuskohta yhteisiin ar-voihin ja kaikkia koskevaan totuu-teen katoaa ja yhteisön elämä onvaarassa ajautua täydelliseen rela-tivismiin. Silloin kaikesta voidaansopia, kaikesta neuvotella - myösensimmäisestä perusoikeudesta,oikeudesta elää.

Näin on käymässä myös politii-kassa. Oikeus lakkaa olemasta oi-keutta, koska se ei enää perustuihmisarvon koskemattomuuteenvaan jää voimakkaamman osapuo-len säädeltäväksi. Näin demokra-tia kulkee sääntönsä unohtaen to-talitarismia kohti. Valtio ei ole enää�yhteinen koti�, jossa kaikki voisi-vat elää todellisen tasa-arvon peri-aatteiden mukaan, vaan muuttuutyranniaksi, joka julkeaa yleisenhyödyn nimissä - todellisuudessa setarkoittaa vain muutamien harvo-jen omaa etua - määrätä heikoim-pien ja suojattomimpien elämästäsyntymättömästä lapsesta vanhuk-seen asti. Kaikki näyttää tapahtu-van täysin laillisesti ainakin silloin,kun vapaan abortin ja eutanasian

salliva laki säädetään ns. demo-kraattisten sääntöjen mukaan. Itseasiassa kyseessä on vain laillisuu-den traaginen harhakuva: demo-kratian aate petetään perusteitaanmyöten, kun demokratia ei tunnus-ta eikä suojele jokaisen ihmisenarvoa.

Ihmisen vapaudelle annetaanperverssi ja vastenmielinen merki-tys, kun sen nimissä vaaditaan va-paata aborttia, lasten surmaamis-ta ja eutanasiaa ja niiden hyväksy-mistä. Vapaus merkitsee silloin joi-denkuiden ehdotonta valtaa toisiinnähden ja toisia vastaan. Silloinaito vapaus kuolee.

Sekularismin ilmapiirin on-gelma

Etsiessämme syvimpiä syitä elä-män kulttuurin ja kuoleman kult-tuurin väliseen kamppailuun mei-dän on havaittava, että sekularis-min ilmapiiri hämärtää tajun Ju-malasta ja ihmisestä. Ne, joihintämä ilmapiiri tarttuu, joutuvathelposti pelottavan noidankehänpyörteisiin: kadottaessaan tajunJumalasta he kadottavat tajunmyös ihmisestä, hänen arvostaan jaelämästään. Järjestelmällinen mo-raalilain, varsinkin ihmiselämän jasen arvon, loukkaaminen heiken-tää puolestaan edelleen kykyä ta-juta Jumalan elävä ja pelastava läs-näolo.

Voimme tietyssä mieles-sä puhua valtaa pitäviensodasta heikkoja vas-taan.

Sellaista elämää, joka kaipaisienemmän huolenpitoa, rakkauttaja hoitoa, pidetään hyödyttömänäelämänä tai sietämättömänä taak-kana. Siksi se työnnetään tavallatai toisella sivuun. Ihmistä, jonkasairaus, kehitysvammaisuus taivielä yksinkertaisemmin pelkkäolemassaolo asettaa menestyvienihmisten hyvinvoinnin tai elämän-tavat kyseenalaiseksi, pidetään vi-hollisena, jota vastaan täytyy puo-lustautua tai joka täytyy hoitaa poispäiviltä. Näin kehittyy eräänlainen�salaliitto� elämää vastaan. Siiheneivät ajaudu ainoastaan yksityisethenkilöt omassa elämässään taiperheensä tai ryhmänsä puitteissa,

vaan se laajenee käsittämään kokomaailman, vahingoittaa kansojenja valtioiden suhteita toisiinsa jasaa ne käymään toistensa kimp-puun.

“Salaliitto” elämää vastaan

�Salaliiton� piiriin kuuluu kansain-välisiä instituutioitakin, jotkasuunnittelevat suurisuuntaisiakampanjoita ja innostavat ihmisiäniihin herättääkseen kiinnostustasyntyvyyden sääntelyyn, sterilisaa-tioon ja aborttiin ja toteuttaakseenniitä. Sanottava on sekin, että tie-dotusvälineet asettuvat usein tä-män salaliiton kannattajiksi muo-katessaan yleistä mielipidettä hy-väksymään kulttuurin, joka suosiisyntyvyyden sääntelyä, sterilisaa-tiota, aborttia, vieläpä eutanasiaa,edistyksen ja vapauden merkkeinä.

Asenne, joka asettuu eh-dottomasti elämän puo-lelle, leimataan vapau-den ja kehityksen vastai-seksi voimaksi.

Kampanja elämän puolesta

Nykyisessä yhteiskunnallisessa ti-lanteessa, jota leimaa dramaatti-nen taistelu elämän kulttuurin jakuoleman kulttuurin välillä, onkehitettävä vahva, kriittinen hen-ki, joka pystyy tunnistamaan todel-liset arvot ja aidot elämän vaati-mukset. Tarvitaan yleistä oman-tunnon liikekannallepanoa ja yh-teistä moraalista ponnistelua, jot-ta saataisiin aikaan laaja kampan-ja elämän puolesta.

Perheellä on ratkaiseva ja kor-vaamaton rooli elämän kulttuuriarakennettaessa. Perheen piirissäjokainen perheenjäsen otetaan huo-mioon, häntä arvostetaan ja kun-nioitetaan, koska hän on ihminen.Perhe on todella �elämän pyhäkkö�,paikka jossa elämä, Jumalan lah-ja, otetaan arvokkaasti vastaan jajossa sitä suojellaan monenlaisiltauhkaavilta vaaroilta ja jossa se voikehittyä aidon inhimillisyyden vaa-timusten mukaan.

ALEXANDRE HAVARD

FIDES 14-15/200112

ARTIKKELEITA

Uskonnonopettajat virkistäytyivät Tallinnassa

Uskonnonopettajien virkistys- ja koulutustapahtuma mahdollistui Leena Kankaan syntymä-päiväksi annettujen lahjoitusten turvin.

myös numeron koulutodistukseen,jos he eivät osallistu koulun ylei-seen uskonnonopetukseen. Ensi-kommuunioon ja vahvistuksensakramenttiin valmistava opetuson nyt seurakunnissa erotettavatästä korvaavasta opetuksestaomiin jaksoihinsa.

Tallinnassa vierailimme äiti Te-resan opastamina birgittalaissisar-ten viimeistelyvaiheessa olevassaihastuttavassa luostarirakennuk-sessa. Rakennusmateriaalina onsamanlainen kalkkikivi kuin vierei-sissä keskiaikaisen luostarikirkonraunioissa. Arkkitehti kutsuu luo-mustaan nimellä Rosae, ja niinpärakennusta tukevissa itsessäänkinveistoksellisissa teräsvaijereissatulevat köynnösruusut kiipeile-mään. Kappelia ympäröivässä al-taassa taivasta heijastaa se hiljai-nen vesi, joka pyhän Birgitan oh-jeen mukaan tulee alttarin takanaolla. Linjoiltaan rauhallinen raken-nus on suunniteltu 14 sisarelle janoin 40 vieraalle. Tutustuimmeluostariin pesulasta kattotasanteel-le ja arvovieraiden makuuhuonei-siin saakka ja saimme ainutkertai-sen mahdollisuuden käydä kurkis-tamassa myös ylisisaren yksityis-tiloja.

Sunnuntaiaamuna kokoonnuim-me aamiaisen ja messun välilläyhteiseen arviointitilaisuuteen, jos-sa jokainen sai purkaa tuntojaanretken kokemuksista. Positiiviset

Hiippakunnan uskonnonopettajatkokoontuivat elokuun ensimmäise-nä lauantaiaamuna Helsingin sata-massa. Opettajien vuotuinen tapaa-minen järjestettiin tällä kertaapoikkeuksellisen miellyttävissä olo-suhteissa viime tammikuisen syn-tymäpäivän seurauksena: päivän-sankari Leena Kangas oli tuollointoivonut onnittelijoiden lahjojen si-jasta kartuttavan uskonnonopetta-jien virkistysrahastoa. Kertyneillälahjoituksilla kustannettiin nytopettajille kaksipäiväinen Tallin-nan-matka.

Suurin osa opettajista tekee pal-katta työtään seurakuntiensa las-ten ja nuorten hyväksi. Muutamanpääkaupunkiseudun palkatunopettajan työ on yksinäistä: he kier-tävät koulusta kouluun, eikä omaatyöyhteisöä ole. Mahdollisuus ren-toon seuranpitoon oli siis tosiaantervetullut. Katekeettinen keskusoli huolehtinut käytännön järjeste-lyistä.

Hiukan koulutusta oli virkistyk-sen oheen ympätty. Katekeettisentyön johtaja Marjatta Jaanu-Schröder esitteli laivamatkan ai-kana uudistettuja ala-asteen oppi-materiaaleja sekä kertoi uudenkoululain vaikutuksista katoliseenuskonnonopetukseen. Opetussuun-nitelmaan on tehty tarkistuksia,koska seurakunnissa annetaan nytkoulun uskonnonopetusta korvaa-vaa opetusta. Siitä oppilaat saavat

KRISTIINA PELTONEN

Viikonlopun antia puitiin sunnuntaiaamun palaverissa

mielenilmaisut olivat ylivoimaisestivallalla. Vierailu uudessa luostaris-sa oli ollut elämys. Ne pienet ih-meet, joita sisarten elämään ja työ-hön Virossa liittyy, olivat kosketta-neet. Italialaissyntyisen isän letkeäsaarna lauantai-illan messussamuistettiin yhtenä elähdyttäneistäimpulsseista. Ryhmän yhteishen-gestä ja luovuudesta iloittiin. Olikohottavaa nähdä, miten paljonmeitä opettajia on ympäri hiippa-kunnan ja miten moni nuori on liit-tynyt joukkoon. Kari Harmoisensanoin: olimme saaneet jotakin,mitä ei voi saada muuten kuin osal-listumalla yhteisiin tapaamisiin.Isä Jan Aarts SCJ korosti, ettäkun opetustyössä on mukana näinmoni, ja jokainen opettaa omallapersoonallisella tavallaan, on hyvintärkeää tehdä yhteistyötä. Tämäntotuuden kääntöpuoli on toisaaltase, että pitkät etäisyydet eivät sallikaikkien tulla mukaan: oululaisetuskonnonopettajat puuttuivat nytjoukosta. Tallinnan-retki oli ym-märrettävästi mukavimmin pää-kaupunkiseudulla asuvien ulottu-villa, mikä keskustelussa pahoitel-len todettiin. Kokkolasta, Jyväsky-lästä ja Joensuusta asti oli sentäänmatkaan lähdetty.

Juhlallisessa sunnuntaimessussakirkko oli täynnä. Viron apostoli-nen administraattori, Baltian nun-tius, arkkipiispa Erwin Endervietti jäähyväismessuaan, koskaPyhä istuin on määrännyt hänetuuteen virkaan hänen kotimaahan-sa Tshekkiin. Messun jälkeen hiip-pakuntalaiset kukittivat lyhyenkautensa aikana paljon hyvää ai-kaan saaneen piispansa ja domini-kaaniluostarin raunioilla juhlittiinselvästi molemmin puolin haikeitaläksiäisiä viinitarjoiluin.

Lounas ja nopea ostospyrähdyspäättivät vierailumme. Paluumat-kalla isä Jan johdatteli vielä yhtei-sen raamattutunnin Pyhästä Hen-gestä, ennen kuin retkeläisten oliaika taas hajaantua ympäri hiippa-kunnan.

VERNA SANTAMALA

FIDES 14-15/2001 13

ARTIKKELEITA

Påvens besök i Ukraina

Sedan slutet av juni har jag förvånat mig över, att jag i ingen tidning sett något omnämnandeav påvens resa till Ukraina fastän den ur flere synpunkter var unik.

Påven bad, enligt sin vana om för-låtelse för katolska kyrkans synderoch erbjöd samtidigt den ortodoxakyrkan förlåtelse för den orätt dengjort. Han uppmanade alla sam-fund att förlåta varandra med tan-ke på de kristna ur olika samfundsom lidit döden för sin tro underkommunismen, och att samarbetai Kristus.

Till besöket kom det många by-santinska pilgrimer från USA ochKanada, som under de senaste de-cennierna fått mottaga mycket in-vandrare från Ukraina. Vid ettmöte med ungdomar i Lviv, upp-manade han dessa att inte lämnasitt land utan hålla fast vid det medgott mod under denna kritiska tid.

Under sitt besök fick påven tillfäl-le att be för dem som dödats av

För de nordiska katolska tidningar-nas del var orsaken den att hansresa sammanföll med tidningarnassommarlov. Tydligen har man bådei Sverige och Danmark ansett attdet efter lovet var för sent att ta uppsaken. Men jag tycker att den ärvärd det även i efterskott.

Besöket var unikt genom att detgenomfördes trots protester frånlandets största kyrkosamfund, denunder Moskva lydande ortodoxakyrkan, som t.o.m. uppmanade sinamedlemmar till protester. Men an-dra ortodoxa grupper och fram-förallt de bysantinska uniaternasamt den lilla romersk katolskakyrkan mottog honom med jubel.

I sin ungdom torde påven ha be-sökt vänner i Lviv och han taladenu ukrainska utan polsk accent,vilket gav ett mycket positivtintryck. Moskva-patriarken haraldrig nedlåtit sig till att tala uk-rainska.

För de bysantinska uniaternasom sedan 1569 varit anslutna tillRom, var besöket av största vikt.Påvens besök visade att Rom intemera var villigt att krusa för Mos-kva, utan ville ge den bysantinskakyrkan den viktiga roll den har rätttill. Under flere årtionden har Va-tikanen närmast försökt "sopa den-na kyrkas tillvaro under mattan"och har betraktat dess existens somett tråkigt problem i det ekumenis-ka arbetet med de ortodoxa, ochändå har denna kyrka troget ochenvist hållit fast vid unionen trotsalla påtryckningar och förföljelsersom den under olika tider varit ut-satt för. De värsta var väl de underStalin-tiden, då kyrkan förbjöds,dess egendom beslagtogs ochskänktes åt den ortodoxa kyrkanoch man på alla sätt försökte tvin-ga dess medlemmar att ansluta sigtill den ortodoxa kyrkan. De valdeändå att gå under jorden. När lan-det blev fritt kom kyrkan fram ochville återfå sin egendom, vilket na-turligtvis åstadkom gräl och svå-righeter.

kommunister och nazister. Förstbesökte han det sex meter högakorset i Bikivnya, som är rest tillminne av dem som dödades på 40-och 50-talet av kommunisterna.Där bad han och hans följe tillsam-mans med anhöriga till de dödade.Senare besökte han Babi Yar, därnazisterna i september 1941 utför-de sin första massaker på landetsjudar. Vid minnesmonumentet badhan tillsammans med landets le-dande rabbi, Yaakov Bleich, somarbetat ivrigt för påvens besök.Både myndigheterna och folket iallmänhet hade en känsla av attdetta besök förde dem ett steg när-mare västern.

MÄRTA AMINOFF

Texten bygger på en artikel i tid-skriften Tablet.

Rukouksen aposto-laatti

Sunnuntaiden ja juhlapyhien lukukappaleet

Böneapostolatet

Sunnuntai 7.10. (III)Kirkkovuoden 27. sunnuntaiJuhlapyhä Turun Pyhän Birgitan jaautuaan Hemmingin kirkossa

Hab. 1:2-3, 2:2-4Ps. 95: 1-2, 6-7c, 7d-9 / 7d-8a2. Tim. 1: 6-8, 13-14Luuk. 17:5-10

Sunnuntai 14.10. (IV)Kirkkovuoden 28. sunnuntai

2. Kun. 5:14-17Ps. 98:1,2-3ab, 3cd-4 / 2b2. Tim. 2:8-13Luuk 17:11-19

Sunnuntai 21.10. (I)Kirkkovuoden 29. sunnuntaiKolehti lähetystyön hyväksi

2. Moos. 17:8-13Ps. 121:1-2, 3-4, 5-6, 7-8 / 22. Tim. 3:14-4:2Luuk. 18:1-8

Sunnuntai 28.10. (II)Kirkkovuoden 30. sunnuntai

Siir. 35:15b-17, 20-22aPs. 34:2-3, 17-18, 19+23 / 7ab2. Tim. 4:6-8, 16-18Luuk. 18:9-14

Lokakuu

Me rukoilemme, että kaikissa maissaarvostettaisiin eri kansallisuusryhmi-en ja uskonnollisten vähemmistöjenkulttuurisia ja henkisiä aarteita.

Me rukoilemme, että ensimmäisen hel-luntain kaltainen lähetysinto syttyisikolmannen kristillisen vuosituhannenalkaessa.

Oktober

Vi ber, att man i alla länder skall upps-katta de olika nationella och religiösaminoriteternas kulturella och andligarikedomar.

Vi ber, att det i början av det tredjeårtusendet skulle tändas en mission-siver lik den första pingstens.

Rakkauden lähetyssisaretKaarikuja 2 K 60 (Kontula)

Holy Mass on English every Thursday at 18.30.Adoration of the Blessed Sacrament every Monday at 9-19.Adoration on Monday, Oct. 8th

(thanksgiving day of the foundation of the Missionaries of Charity)

FIDES 14-15/200114

Kalenteri

Pyhän Henrikinkatedraaliseurakunta

Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsin-ki. Puh. (09) 6824040, fax (09) 6224618.Sähköposti henricus@cath.fi.

Messut su 10.00 missa lat./engl., rans-ka, esp., saksa, 11.15 päämessu/hög-mässa, 18.00 iltamessu/kvällsmässa.Remontin johdosta ei kirkkokahvia.Aamumessu ma, ti, to 7.30 ja iltames-su ma, ke, pe, la 18.00. Ruusukko jasakramenttihartaus to 18.00. Rippiti-laisuus la 17.30-18.00. Vesper la 17.40.

Remontin vuoksi koko syksyn ajan pap-pilassa toimii ainoastaan kanslia. Jou-lukuun alkupuolelle asti isä TeemuSippo SCJ ja isä Guy Barbier ovat ta-vattavissa pappilan numerosta. IsäPaolo Bertin tavoittaa numerosta 040-5135359. Isä Jan Koolen SCJ on sapat-tivapaalla remontin loppuun asti.

6.10. la 17.40 vesper, 18.00 aattomessu7.10. kirkkovuoden 27. sunnuntai: 10.00

lat./engl., 11.15 päämessu/högmässa,16.00 puolankielinen messu, 18.00 ilta-messu

8.-10.10. pappienneuvoston kokouksen ta-kia maanantain iltamessu ja tiistain aa-mumessu jäävät pois

10.10. ke 18.00 isä Guy Barbierin pappeu-den 50- ja isä Stanislaw Szymajdan SCJpappeuden 25-vuotisjuhlamessu

13.10. la 10.00 lastenkerho lastentarhas-sa, 17.40 vesper, 18.00 aattomessu

14.10. kirkkovuoden 28. sunnuntai: 10.00lat./ranska, 11.15 päämessu/högmässa,16.00 venäjänkielinen messu, 18.00 il-tamessu

20.10. la 10.00 uskonnonopetusta Englan-tilaisessa koulussa, 9.30 lördagskursensmässa i Maria-kyrkan, undervisning iförsamlingssalen, 17.40 vesper, 18.00aattomessu

21.10. kirkkovuoden 29. sunnuntai (koleh-ti lähetystyön hyväksi): 10.00 lat./esp.,

Pyhän Marian seurakunta

Mäntytie 2, 00270 Helsinki. Puh. (09)2411633, fax (09) 2411634. Sähköpostimarian.srk@kolumbus.fi. Kotisivuwww.kolumbus.fi/marian.srk.

Su 10.00 päämessu, kirkkokahvit,11.30 messu ruotsi/vietnam/englanti/italia, 18.30 iltamessu. Ma, ke, pe 7.15aamumessu, ti, to, la 18.30 iltamessu.Ti 7.30 ja ke 17.00 messu Karmeliit-taluostarissa. Rippitilaisuus la 18.00ja sopimuksen mukaan. Papit tavatta-vissa parhaiten 9-12.

5.10. pe ei ole aamumessua, 18.00 adoraa-tio, 18.30 pyhän sydämen messu

6.10. la 18.30 iltamessu7.10. kirkkovuoden 27. sunnuntai: 10.00

päämessu suomeksi, seurakuntajuhla,11.30 ei ole messua, 16.00 messu puo-laksi Pyhän Henrikin katedraalissa,18.30 iltamessu

9.-10.10. ei ole messua pappienneuvostonkokouksen takia

11.10. to 17.00 fransiskaanit srk-salissa13.10. la 18.30 iltamessu14.10. kirkkovuoden 28. sunnuntai: 10.00

päämessu suomeksi, 11.30 messu viet-namiksi, 18.30 iltamessu

16.10. ti 19.00 teresat srk-salissa20.10. la 13.00 lauantaikurssin messu,

18.30 iltamessu21.10. kirkkovuoden 29. sunnuntai: 10.00

päämessu suomeksi, 11.30 messu eng-lanniksi, 18.00 adoraatio, 18.30 iltames-su

24.10. ke seniorit srk-salissa25.10. to 19.00 seurakunnan caritas27.10. la 18.30 iltamessu28.10. kirkkovuoden 30. sunnuntai: 10.00

päämessu, 11.30 messu italiaksi, 18.30iltamessu

DiasporaForssa (ev.-lut. seurakuntatalo): 14.10.,

9.12. su 16.00Karjaa (keskiaikainen kirkko): 2.12. su

16.00Lohja (keskiaikainen kirkko): 30.12. su

15.00Riihimäki (Kappelikirkko): 6.10., 3.11.,

1.12. la 16.30 suomeksi; 20.10., 17.11.,15.12. la 16.30 vietnamiksi

Soukka (kappeli): 28.10., 25.11. su 15.00

Pyhän Birgitan ja autuaanHemmingin seurakunta

Ursininkatu 15a, 20100 Turku. Puh.(02) 2314389, fax (02) 2505090. Sähkö-posti turunkat@saunalahti.fi.

Su 10.30 päämessu, 18.30 eveningmass. Ma, pe, la 7.30 aamumessu, ti18.30 iltamessu, to 18.00 adoraatio,18.30 iltamessu. Ke 17.00 messu Piik-kiössä. Rippitilaisuus ennen messujaja sopimuksen mukaan.

6.10. la 18.15 messu Naantalissa.7.10. Kirkkovuoden 27. sunnuntai: seura-

kuntamme nimikkopyhimyksen pyhänBirgitan juhlapyhä. 10.30 päämessu,18.30 englanninkielinen messu.

14.10. Kirkkovuoden 28. sunnuntai: 9.15aamumessu, 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

20.10. la katekeesi ja lastenkerho Turus-sa, 13.00 Marian hartaus.

21.10. Kirkkovuoden 29. sunnuntai: 9.15aamumessu, 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

27.10. la katekeesi Raumalla ja Porissa28.10. su Kirkkovuoden 30. sunnuntai:

9.15 aamumessu, 10.30 päämessu,18.30 englanninkielinen messu.

DiasporaPori: 27.10. la 18.00

Pyhän Olavin seurakunta

Yrjönkatu 36, 40100 Jyväskylä. Puh.(014) 612659, fax (014) 612660. Kotisi-vu www.katt.fi/olavi.htm.

Su 10.30 päämessu. Ke 18.00 iltames-su. Tiedot muiden arkipäivien messuis-ta puhelimitse ja kirkon ovelta. Rippi-tilaisuus sopimuksen mukaan.

03.10. ke 18.00 iltamessu07.10. su 10.30 päämessu10.10. ke ei iltamessua14.10. su 10.30 päämessu16.10. ti 14.00 seniorikokous17.10. ke 18.00 iltamessu21.10. su 10.30 päämessu

HELSINKI

TURKU

JYVÄSKYLÄ

11.15 päämessu/högmässa, 18.00 ilta-messu

24.10. ke 14.00 seniorien messu Mariankirkossa, kahvit seurakuntasalissa

27.10. la 17.40 vesper, 18.00 messu28.10. kirkkovuoden 30. sunnuntai: 10.00

lat./engl., 11.15 päämessu/högmässa,18.00 kvällsmässa

DiasporaJärvenpää: 28.10. su 14.00Porvoo: 21.10. su 14.00

Informaatiokurssi

Helsingin seurakuntien yhteinen infor-maatiokurssi kirkkoon liittyville jamuille katolisesta uskosta kiinnostu-neille Pyhän Marian kirkon seurakun-tasalissa (Mäntytie 2) maanantaisinklo 18.30-20.30. Seuraavat kurssi-illat:

Äiti-lapsikerho

aloittaa syyskautensa. Tervetuloa uu-det ja aiemmin mukana olleet äidit jalapset! Kokoontumisaikoja ja -paikko-ja voit tiedustella Tarjalta, puh. 040-5004049.

Studium Catholicum

Ritarikatu 3b A, 00170 Helsinki. Puh.(09) 660901, fax (09) 68712244. Kirjas-to on avoinna keskiviikkoisin klo 14-18.

8.10. Rukous: sisar Marta Koltko (Katoli-sen uskon perusteet 18-74).

22.10. Kirkko hengellisenä yhteisönä: isäTeemu Sippo SCJ (147-153, 160-169)

FIDES 14-15/2001 15

KALENTERI

Pyhän ristin seurakunta

Amurinkuja 21 A, 33230 Tampere.Puh. (03) 2127280, fax (03) 2147814.Sähköposti katristi@nic.fi. Kotisivuwww.nic.fi/~katristi.

Su 10.00 ruusukkorukous, 10.30 pää-messu. Ti, to 7.30 aamumessu, ma, ke,pe 19.00 iltamessu. Ke 18.40 vesper.La messu 8.30. Rippitilaisuus ennenmessuja ja sopimuksen mukaan.

6.10. la 9.30 katekeesi, 14.15 messu7.10. su 10.30 päämessu14.10. su 10.30 päämessu17.10. ke 19.30 informaatiokurssi20.10. la 10.30 lastenkerho, 12.30 messu21.10. su 10.30 päämessu, 14.00 puolan-

kielinen messu28.10. su 10.30 päämessu

DiasporaHämeenlinna: 7.10. su 15.00Kauhajoki: 27.10. la 18.30Kurikka: 13.10. la 18.00Pietarsaari: 13.10., 27.10. la 12.00Vaasa: 13.10., 27.10. la 16.00

Autuaan Ursulan seurakunta

Valimontie 1, 45100 Kouvola. Puh. (05)3711251. Sähköposti stan.szymajda@sci.fi. Kotisivu www.sci.fi/~stan.

Su 11.00 tai 18.00 päämessu kirkossa.Rippitilaisuus puoli tuntia ennen mes-suja ja sopimuksen mukaan. Kirkko-herra tavattavissa parhaiten torstai-sin.

4.10. to 18.00 iltamessu (p. Fransiscus)5.10. Kuukauden 1. perjantai: 18.00 mes-

su ja adoraatio7.10. Kirkkovuoden 27. sunnuntai: 11.00

messu11.10. to 18.00 Iltamessu13.10. la 11.00-13.00 uskonnonopetus14.10. Kirkkovuoden 28. sunnuntai: 11.00

messu18.10. to 18.00 iltamessu (p. evankelista

Luukas)21.10. Kirkkovuoden 29. sunnuntai: 18.00

messu25.10. to 18.00 Iltamessu28.10. Kirkkovuoden 30. sunnuntai: 18.00

messu

DiasporaLahti (ortodoksinen kirkko): 6.10. la 14-

16 uskonnonopetus, messu 16.00Lappeenranta (ortodoksinen kirkko):

21.10. su 11.30Hamina (Poitsilan seurakuntakoti):

28.10. su 11.00

Nasaretin Pyhän Perheenseurakunta

Liisantie 2, 90560 Oulu. Puh. (08)347834, fax (08) 347029. Sähköpostimarino@pp.inet.fi.

Su 11.00 päämessu. Ma, ti, ke, pe18.30 iltamessu. Ke, la 19.00 neokate-kumenaaliyhteisön liturgia. Rippitilai-suus pe 17.30-18.30 ja sopimuksen mu-kaan.

4.10. to 19.00 ekumeeninen Sanan juma-lanpalvelus ortodoksisessa kirkossa

7.10. su 11.00 päämessu14.10. su 11.00 päämessu20.10. la 11.00 uskonnonopetus21.10. su 11.00 päämessu28.10. su 11.00 päämessu

DiasporaRaahe: 28.10. su 17.00Rovaniemi: 14.10. su 17.00Tornio: 7.10., 21.10. su 17.00

TAMPERE

KOUVOLA

OULU KATOLISET YHTEISÖT

EKUMEENINEN KESKUS

STELLA MARIS

Verbi Dei sonoP. Henrikin katedraalinlauluyhtye

hakee miesääniä riveihinsä. Myös kont-ratenoreita kaivataan. Toivottavastiomaat kokemusta yhtyelaulusta ja nuo-tinlukutaitosi on vähintään tyydyttäväätasoa.

Yhtye esiintyy tärkeimmissä P. Henri-kin katedraalin liturgioissa. Kirkkovuodentavallisiin päämessuihin osallistutaanmahdollisuuksien mukaan. Yhtye esiin-tyy erilaisilla kokoonpanoilla tilaisuudes-ta riippuen.

Yhteys: Markus Mäkelä 040-7178833.

Sirkkoontie 22, 09630 Koisjärvi. Puh.(019) 335793, fax (019) 335892.

5.-6.10. Pyhän haudan ritarit5.-7.10. Juventuksen syysleiri8.-10.10. Pappienneuvosto

Myllyjärvi, 02740 Espoo. Puh. (09)8557148.

Su 11.00 liturgia, kirkkokahvit. To, pe9.00-18.00 ikonimaalauksen opetusta.

27.10. la lasten uskonnonopetus Jyväsky-lässä

28.10. su 10.30 päämessu

DiasporaJoensuu: 13.10. la 11.00Kuopio: 28.10. su 16.00Mikkeli: 14.10. su 16.00Savonlinna: 20.10. la 11.00Varkaus: 13.10. la 16.00

Academicum Catholicum

Jäsenillat syyskaudellaStudium Catholicumissa,Ritarikatu 3b A:

18.10. to 18.30 �Käytännön kokemuksia jatietoa Lourdesin ja Santiago de Com-postelan pyhiinvaelluksista�

8.11. to 18.30 Tri Heimo Langinvainio:�Organisaation kulttuurit ja roolit jahenkinen kasvu�

29.11. to 18.00 Messu AC:n vainajien puo-lesta, 18.30 arkkipiispa Jukka Paarma:�Kristinuskon minimi - mitä on uskotta-va ollakseen kristitty?�

13.12. to 18.30 piispan esitelmä

Teresat

Syyskauden ohjelma (yleensä P. Mari-an kirkon seurakuntasalissa iltames-sun jälkeen):

16.10. ti Nigerialainen ilta. Oby Ikegwuo-nu kertoo nigerialaisesta keittiöstä.Maistiaisia.

6.11. ti Rakkauden lähetyssisaret kerto-vat toiminnastaan.

20.11. ti Marja Kuparinen puhuu aiheesta�laihduttaminen pintaa syvemmältä�.

1.12. la Joulumyyjäisten pystytystä P.Marian seurakuntasalissa klo 13-17.

2.12. su Joulumyyjäiset päämessun jäl-keen n. klo 11.15-14.30.

8.12. la Menneen ajan markkinat Lohjal-la.

11.12. ti Joulujuhla. Pieni lahja mukaan!

Maallikkofransiskaanit

11.10. to 17.00 yhteisön kokous P. Mariankirkon seurakuntasalissa, 18.30 ilta-messu.

30.10. ti esitelmäilta P. Marian seurakun-tasalissa iltamessun jälkeen. SantaChiara, osa 2: Paavi nauroi ääneen.

Juventus Catholica

Catholic Students� Club

Rosary and Holy Mass in Latin in St.Henry�s Cathedral at 18.00 on October16 and 30. Welcome!

Pyhän Henrikin seurankulttuurimatka Vilnaan 12.-15.4.2002

Lennot: Lithuanian Airwaysin koneil-la. Meno 12.4. pe 20.45, paluu 15.4.ma 20.10.Majoitus: Draugyste Hotel, Ciurlionio84, Vilna. Lyhyen kävelymatkan pääs-sä Vilnan keskustasta sijaitseva turis-tiluokan hotelli. Turvallinen sijaintipuiston reunassa, diplomaattialueella.Huoneissa suihku/kylpy, wc, puhelin jatelevisio.Hinta: 1950 mk / 328 euroa / hlö 2-hen-gen huoneessa, 2.390 mk / 385 euroa1-hengen huoneessa. Varauksin. hin-toihin sisältyy lennot, majoitus, aami-ainen, lentokenttäkuljetukset ja yksiopastettu kiertoajelu.Sitovat ilmoittautumiset: Henrikinpappilaan (puh. 09-6824040) 14.11.mennessä. Ennakkomaksu 500 mark-kaa 15.1.2002 mennessä tilille Merita221920-28083 (viesti: VILNA). Loppu-suoritus kuukautta ennen lähtöä.Tervetuloa keväiselle kultuuriretkel-le! Ilmoittautuminen on jo alkanut,vain 25 nopeinta mahtuu mukaan.

FIDES 14-15/200116

Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskusPyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki

Ajassa

Perhe-elämän kokemuksia jakamassa

xuality (Ihmisen seksuaalisuudentotuus ja tarkoitus) sekä luonnon-mukaisesta perhesuunnittelusta,joka on ainoa kirkon hyväksymäsyntyvyyden sääntelyn muoto.

Luonnonmukainen perhesuun-nittelu (Natural Family Planning,NFP) sai myönteistä vastakaikuasekä synnytti paljon kysymyksiä jakeskustelua. Nuoret katoliset van-hemmat tarvitsevat selvästikin tie-toa ja tukea kirkolta vanhemmuu-teen liittyvissä asioissa. Hyvän läh-tökohdan antoivat myös isä PaoloBertin saarnat, joissa oli varmastimietittävää kotimatkallekin.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu olionnistunut ja moni esittikin toivei-ta uudesta perheviikonlopusta.Vanhemmat nauttivat kiitollisinaStelliksen valmiista ruokapöydäs-tä sekä yhdessäolosta muiden ai-kuisten kanssa. LastenhoitajienAnu Koskisen ja Marja Pohjolanläsnäolo oli tässä mielessä hyvintärkeää. Viikonloppu oli myös oivatilaisuus ei-katolilaisille puolisoil-le tutustua kirkkoomme välittö-mässä ja vapaassa ilmapiirissä.

IRENE ALVAREZ

aviopuolisot itse halua-vat usein keskustella ko-kemuksistaan muidenkanssa. Näin maallikko-jen kutsumukseen liittyyuusi ulottuvuus ja erin-omainen apostolaatinlaji, jossa vertaiset palve-levat vertaisiaan: silloinaviopuolisot täyttävätapostolisen tehtävänmuita aviopareja koh-taan, joille he tarjoutu-vat opettajiksi. Tämänäyttää varmasti tänäänkristillisen apostolaatinmuodoista otollisimmal-ta.� Paavi Paavali VI: Syn-tyvyyden sääntelystä (Hu-manae vitae), 25-26.

Syyskuun ensimmäisenä viikonlop-puna järjestettiin Helsingin seura-kuntien äiti-lapsikerhon aloittees-ta perheviikonloppu Stella Marisis-sa. Tilaisuuteen osallistui kahdek-san perhettä ja peräti 14 lasta. Ai-kuisille tarjottiin katoliseen van-hemmuuteen liittyviä esitelmiäpaavillisen perheneuvoston 1995julkaisemasta dokumentista TheTruth and Meaning of Human Se-

�Kristittyjen avioparientulee siten kuuliaisinakirkon äänelle muistaa,että heidän kristillinenelämänkutsumuksensa,joka alkoi kasteessa, laa-jeni ja vahvistui aviolii-ton sakramentissa. Siinäaviomies ja -vaimo �vah-vistetaan ja ikään kuinpyhitetään� heille kuulu-vien velvollisuuksien us-kolliseen täyttämiseen,heille kuuluvan kutsu-muksen toteuttamiseen,aina täydellisyyteen astija heille kuuluvan kris-tillisen todistuksen anta-miseen koko maailmalle.Heille Herra uskoo tehtä-väksi saattaa ilmi senlain pyhyys ja ihanuus,joka yhdistää aviopuoli-soiden välisen rakkau-den Jumalan, inhimilli-sen elämän luojan, rak-kauteen. ...

Niistä hedelmistä, jot-ka kypsyvät, jos jumalal-lista lakia innokkainmielin vaalitaan, saavu-tetaan arvokkain, kun Perheviikonlopun pappi isä Paolo Berti

saarnaa

KA

TT

/MT

NFP-luennon pitäjä Åsa Savage (vas.) kysymysten keskellä

KA

TT

/MT