40
vaikuttamista arvovaltaa tietoa Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu 2 09

Kauppapolitiikka 2 / 2009

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Kauppapolitiikka 2 / 2009

vaikuttamistaarvovaltaatietoa

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

2 0

9

Page 2: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Asiakkaasi ovat maailmalla – tartu tilaisuuteen!

Move on!

Ota yhteyttä – ilmoittaudu nyt!puh. 0207 220 555, faksi 0207 220 510, Atomitie 2b (PL 300), 00371 Helsinki, sähköposti: [email protected]

Markkina-aluevalmennuksemme uusien asiakkuuksien kartoittamiseen ja avaamiseen.

Doing Business in • India 14.5.2009–14.1.2010• the Middle East 17.9.2009–13.1.2010• China 2.10.2009–22.4.2010• Russia 1.10.2009–10.2.2010 Hyödynnä nyt nopean ilmoittautujan etusi syksyn valmennuksiin! Tutustu etuihin ja ohjelmien sisältöihin osoitteessa www.fintra.fi

Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme

oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista.

www.finnfund.fi

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä

Finnpartnership tarjoaa uusia yhteistyö- mahdollisuuksia suomalaisyrityksille kehitysmaissa

Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa kehitysmaaliiketoimintaan

liittyvää neuvontaa ja liikekumppanuustukea. Tukea myönnetään nyt myös suomalaisen ympäristöteknologian pilottihankkeisiin.

www.finnpartnership.fi

Finnpartnership

c/o FinnfundPL 391

Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki

puh. (09) 3484 3314 faksi (09) 3484 3346

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)

PL 391 Uudenmaankatu 16 B

00121 Helsinki

puh. (09) 348 434 faksi (09) 3484 3346

Page 3: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 3

Pääkirjoitus

Näinhän se menee. Viennin merkitys on tällä kertaa kokonaiskysynnän kas-vuun suurempi kuin edellisessä kurimuksessa 1990-luvun alussa. Viime vuonna viennin osuus kiinteähintaisesta BKT:sta oli puolet. Ostovoima kas-vaa kotimaassa, mutta aleneva työllisyyskehitys rajoittaa reaalitulojen kasvun

hyvin vähäiseksi. Kotimaisen kysynnän merkitys on taantuman selättämisessä pienem-pi kuin viennin.

Ulkomaankaupan kasvu pysähtyi viime syksynä ja supistui jyrkästi tämän vuo-den alussa. Teollisuustuotanto sukeltaa, koska vientimarkkinat eivät vedä– toisin kuin 1990-luvun alussa. Vientimme vähenee tänä vuonna vajaan viidenneksen. Maailman kauppajärjestö WTO:n arvion mukaan maailmankauppa supistuu yhdeksän prosenttia. Ensi vuonna maailmantaloudessa näyttäisi suunta olevan kohti parempaa. Ikävän pidon voisi nyt lopettaa, kun pohjakosketuspaikka on paikallistettu.

WTO on taantuman myötä tehostanut rooliaan kauppapolitiikan vahtikoirana. Jär-jestö yrittää pitää jäsenmaitaan kaidalla tiellä kollektiivisen tietojenkeruun, seurannan ja vertaispaineen avulla. Mikäli tieltä on lipsuttu, käytettävissä on toimiva riitojenratkaisu. Tähän mennessä laajamittaiseen ja intensiiviseen suojatoimien käyttöön ei ole ajaudut-tu, vaikka yksittäiset toimet huolestuttavatkin.

Kahdeksatta vuotta jatkuneen kauppaneuvottelukierroksen päättäminen lukitsisi paikalleen myös jo tapahtuneen omaehtoisen kaupan vapauttamisen. Ilman tulosta kes-keiset kauppamahdit voivat sääntöjen puitteissa nostaa tullisidontojaan, joka merkitsisi pahimmillaan rahassa 350 miljardin dollarin ja kahdeksan prosentin supistumista maa-ilmankaupassa. Kauppaneuvottelut kannattaisi siis viedä kaikesta huolimatta loppuun.

Hädän hetkellä kansallinen etu on nostettava taloudellisten etujemme ajamisen oh-jenuoraksi. Kansallisen etumme mukaista ei ole keskittyä omaan hyvinvointiimme Suo-messa tai edes Euroopassa. Suomen edun mukaista on myös se, että muualla menee hy-vin. Silloin ulkomailla on varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita. Miljardit kehi-tysmaihin ja Itä-Eurooppaan lisäävät talouskasvuun tarvittavaa rauhaa, vakautta ja luot-tamusta.

Taantuman myönteiselle puolel-le on luettava pieni hengähdystauko energian ja raaka-aineiden kulutuk-sessa. Osaamisemme olisi suvantovai-heessa hyvä valjastaa Cleantech-brän-din taakse ja suunnata ympäristö- ja energiateknologian vientiin. Valta-osa alan yrityksistä on pieniä tai kes-kisuuria, joiden ponnistuksiin vien-nin ja kansainvälistymisen edistämi-seen suunnatulla rahoituksella on kes-keinen merkitys. Nyt jos koskaan on huolehdittava VKE-rahoituksen riit-tävyydestä ja saatavuudesta.

Pyrkimystä vapaakauppaan ei ole syytä kuopata finanssikriisin ope-tuksena. Finanssisektorilta reaalita-

louteen levinneet vaikeudet eivät johtuneet WTO-säännöistä. Vaikeudet saivat alkunsa markkinoiden itsesääntelylle jätetystä liian suuresta vapaudesta. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumiselle on hyvä sopia ennalta yhteiset pelisäännöt. Mutta senhän me jo Pohjolassa tiesimme. Näinhän se menee.

Jorma KorhonenKauppapoliittisen osaston päällikkö

Suomen edun mukaista on myös se, että muualla menee hyvin.

Suomi on pieni ulkomaankaupasta riippuvainen maa

Page 4: Kauppapolitiikka 2 / 2009

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaJari SinkariPuh. (09) 160 [email protected]

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 [email protected]

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOMatti Rasimus, FinproHenrik Räihä, TEMJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita.fi/press, puh. 020 450 00fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyKia KangasPuh. (09) 7738 [email protected]

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 [email protected]

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2009ISSN 0783-490X

Painosmäärä12 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

2/20

09

Pääkirjoitus: Jorma Korhonen .................................................................................. 3

VKE-teemaVIP-keskustelu: UM, TEM, Finpro, EK ja KKK ..................................................... 6Tuleeko Hanoista vettä – ja muita matkamuistoja ..............................................14Vientitakuiden kysyntä kasvaa ...............................................................................16Portti Pohjois-Afrikkaan .........................................................................................18Kulttuurivienti – Luovuus kasvaa ...........................................................................22VKE-matkat – Mars markkinoille! ........................................................................26Vierailun etulinjassa Etelä-Afrikassa .....................................................................28Verkostoidu ja vaikuta .............................................................................................30Mediakuiskaaja lumipallon jäljillä .........................................................................32Yhdistä kirjaimet, Suomi: K-a-n-s-a-i-n-v-ä-l-i-s-y-y-s .....................................34Kolumni: Dan Steinbock .........................................................................................36

Lyhyet .................................................................................................................. 37–38Ministerin mietteet ...................................................................................................39

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Kan

ne

n k

uva

: K

uva

rssi

/Ju

pit

eri

mag

es

Page 5: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 5

Sisältö

Anneli Virtanen johtaa Finpron vientikeskusta Tunisiassa… 18

Mars matkaan, VKE avaa ovet!... 26

Dan Steinbock: Väestönkasvu takaa Amerikan houkuttelevuuden… 36

Merja Paavola, TEM: Sillanpääasemat pidettävä… 6

Page 6: Kauppapolitiikka 2 / 2009

6 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Käytävä markkinoilleKun kysyntä supistuu, ostajat on kaivettava

esiin kiven alta ympäri maailman.

Page 7: Kauppapolitiikka 2 / 2009

VIP-keskustelu

Ku

vat:

Pe

kka

Kiir

ala

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 7

Jos asian ilmaisee monimielises-ti, kansallisvaltiolla on kysyn-tää markkinoilla. Se on huudettu apuun rahoittajana, elvyttäjänä ja

säätelijänä. Entä promoottorina? Kasvaa-ko sen merkitys viennin ja kansainvälis-tymisen edistäjänä vai syövätkö kansain-

väliset protektionistiset virtaukset hap-pea valtiolliselta vke-työltä?

Kauppapolitiikka-lehti kokosi pa-neelin pohtimaan aihetta. Keskustelu käytiin symbolisessa ympäristössä Suo-menlinnan linnoitussaarella maaliskuun puolivälissä. Asiantuntijoina toimivat

Kari Häyrinen Finprosta, Simo Karetie Elinkeinoelämän keskusliitosta, Pentti Mäkinen Keskuskauppakamarista, Mer-ja Paavola työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Manu Virtamo ulkoministeriöstä.

Page 8: Kauppapolitiikka 2 / 2009

8 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Kiristyvä toimintaympäristö

– Politiikka on palannut maailmanpoli-tiikkaan ja kansainväliseen kauppapoli-tiikkaan, muotoilee Keskuskauppakama-rin Mäkinen. Massiivisia elvytystoimia

sävyttää hänen mielestään kaksi piirrettä. Ne suunnataan kansallisesti infrastruk-tuurin parantamiseen kotimaisuusastet-ta korostaen ja erilaisiin tukipaketteihin oman maan yrityksille.

– Tämä on myrkkyä vapaalle kilpai-lulle. Riskinä on tukien kilpavarustelu, johon Suomen kaltaisella pienellä maal-la on vähäiset resurssit. Kuinka tällaisessa tilanteessa pystymme pärjäämään? Mäki-nen kysyy.

TEM:n Paavola pitää hämmentävä-nä, kuinka opit vapaakaupan ihannoimi-sesta ja markkinataloudesta näyttävät no-peasti heilahtaneen toiseen ääripäähän; jopa maissa, joita aiemmin pidettiin näi-den arvojen tukevimpina linnakkeina. Kukaan ei tie-dä, kuinka ja millä aikatau-lulla valtio tulee poistamaan sormensa poikkeusjärjeste-lyistä, joilla se nyt kietoutuu elinkeinoelämään eri puolil-la maailmaa. Pienen ja avoi-men talouden toimintaympäristö haas-teellistuu.

Paavola katsoo, että kehitys esimer-kiksi Venäjällä näyttää huolestuttaval-ta. Itänaapuri nousi viime vuonna Suo-men tärkeimmäksi kauppakumppanik-si. WTO- ja OECD-jäsenyyksien valmis-teleminen pitäisi toimia sääntelyn purka-miseksi, mutta nyt tapahtuukin päinvas-toin. Korotettua kotimaisuusastetta vaa-ditaan investoinneissa ja tuontitulleja ko-rotetaan.

EK:n Karetie muistuttaa nopeas-ti heikentyneestä markkinatilantees-ta. Kysyntä vähenee maailmalla. Tiedot tammikuulta kertoivat Suomen viennin vähentyneen kolmanneksen edellisvuo-teen verrattuna. EU:n ulkopuolelle vie-

tiin yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Riskinä on, että raja-suojia nostetaan erilaisilla kaupanesteil-lä, ja samalla omia yrityksiä suositaan. Näin vaikutukset tulevat suomalaisyri-tysten ulkomaiseen toimintaympäris-töön kahta kautta.

UlkoasiainministeriöUlkoasiainministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden VKE-toimijoiden kanssa. Ulkoasianhallinnon tarjoamat palvelut ovat ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen, promootiotoiminta ja tietopalvelut.

Lisätietoja: formin.finland.fi/kauppapolitiikka/vke

Pienen ja avoimen talouden toimintaympäristö

haasteellistuu, korostaa Merja Paavola

TEM:stä. Viennin edistämisestä puhuttaessa jo entisten

asemien pitäminen on erittäin haastavaa,

arvioi Simo Karetie EK:sta.

””

Page 9: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 9

Ku

vat:

Pe

kka

Kiir

ala

VIP-keskustelu

Karetie pitää tärkeänä UM:n VKE-strategiassa korostettua ulkoiseen toi-mintaympäristöön vaikuttamista. Edus-tustojen täytyisi pystyä ennakoimaan ja

seuraamaan toimintaympäristössä tapah-tuvia muutoksia ja raportoimaan niistä Suomeen sekä vaikuttamaan kaupanes-teiden poistamiseksi. Elinkeinoelämä ha-ravoi tietoja yritysten kokemuksista.

Virtamo kertoo, että UM teki ai-heesta hiljattain laajan edustustokyse-lyn. Esimerkkejä löytyy, mutta selvityk-sen perusteella ei voi yleistää, että pro-tektionistisia toimenpiteitä olisi maa-ilmalla laajasti otettu käyttöön. Hän muistuttaa, että myös VKE-toiminta on oman maan intressin tukemista. Ehkä liikaa puhutaan pelkästään viennistä ja tuonnista. Pitäisi yrittää löytää yhteis-työmahdollisuuksia eri puo-lilta maailmaa. Näin voitai-siin keskittää näkökulmaa yhdessä tekemiseen, mikä on hedelmällisempää.

Läpinäkyvä hallinto kilpailuetu?

Maailman talousfoorumi on kilpailuky-kyvertailussaan todennut, että yksi Suo-men vahvuuksista on talouselämän, tut-kimuksen ja hallinnon yhteistyön suju-va kolmiyhteys. Siitä on tullut vertailun huippupisteet vuodesta toiseen. Voitai-siinko tästä näkökulmasta johtaa ajatus, että nykyinen valtiointressin kasvu it-se asiassa parantaa Suomen kilpailuedel-lytyksiä, koska hallinto on meillä keski-määrin avoimempaa ja yhteistyökykyi-sempää kuin muualla?

Äänet nousevat paneelissa, kun pää-toimittajaa kurmuutetaan provosoivasta ajatuksesta.

– Ei näin voi ajatella. Päinvastoin, ti-lanne on sellainen, että nyt ulkomailla pyritään löytämään malleja, joilla juos-taan Suomen kilpailukykyä kiinni. Mei-dän pitäisi juuri tässä ja nyt hyödyntää se

mahdollinen kilpailuetu, joka meillä on olemassa, kiteyttää Häyrinen.

Virtamo katsoo, että suomalainen yhteistyö on kuitenkin vahvuus. Pienen maan etu on, että kaikki tuntevat toisensa ja verkostoituminen on help-

Työ- ja elinkeinoministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöllä on kokonaisvastuu elinkeinopolitiikasta ja sen osana yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisestä. Julkisten toimenpiteiden tulee edistää taloudellista kehitystä Suomessa, yrityksen omistuspohjasta riippumatta. Työ- ja elinkeinoministeriön vienninedistämispolitiikan tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on vähintään yhtä hyvät kansainvälistymisedellytykset ja toimintamahdollisuudet markkinoilla kuin kilpailijamaidemme yrityksillä.

Lisätietoja: www.tem.fi

Valtio on huudettu apuun rahoittajana,

elvyttäjänä ja säätelijänä. Entä vienti­

promoottorina? kysyy Kauppapolitiikka­

lehden päätoimittaja Jari Sinkari.

On hyvä, että TEM on ottanut VKE­toiminnan

rahoituksessa isännän äänen,

toteaa Pentti Mäkinen Keskus­kauppakamarista.

””

Page 10: Kauppapolitiikka 2 / 2009

10 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

hoituskysyntä vientirenkaille on lisäänty-nyt huomattavasti.

Mutta koska määrärahat eivät ole kasvaneet, joudutaan panostuksen sijas-ta tekemään leikkauksia. Paavola muistut-taa myös markkinoiden pitämisestä. Pit-käjänteisellä työllä on saatu sillanpääase-mia Kiinassa ja Venäjällä. Siellä pitäisi py-syä. Näin vältettäisiin tilanne, että kun ta-louden suunta muuttuu, etabloitumistoi-met pitäisi aloittaa uudestaan.

Edellisen laman aikana kansainvälis-tymiseen suunnattiin merkittäviä lisäpa-nostuksia, yksin avustuksiin noin 20 mil-joonaa euroa (120 miljoonaa markkaa).

Mäkisen mielestä kyse on viime kä-dessä valinnoista elvytyksen suuntaami-sessa. Lisätalousarviossa ei tullut rahaa kansainvälistymistoimiin. Hänen mu-kaansa kyse on kuitenkin pienistä sum-mista esimerkiksi pankkitukeen verrattu-na. Mäkinen on samaa mieltä kuin kes-kuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas, jonka mukaan vienninedistäminen olisi tehokkainta elvytystä.

Karetie muistuttaa, että viennin edis-tämisestä puhuttaessa jo entisten asemi-en pitäminen on erittäin haastavaa. Kun markkinat supistuvat, joutuu suomalais-yritysten kilpailukyky entistä kovemmal-le koetukselle.

Mikä maa, mikä sektori?

Finpron Häyrinen nostaa esiin yrityksen dilemman nykyisessä markkinatilantees-sa. Huomio kiinnittyy kassavirtaan, kun yrityksen täytyy kaikin tavoin pitää huol-ta kannattavuudesta. Vaikka t & k-panos-tuksen merkitys ymmärretään tulevai-suuden tuotteiden ja palveluiden kehit-tämisessä, nopein lääke ahdinkoon olisi uusien markkinoiden löytäminen jo ole-massa oleville tuotteille.

Länsimaat ovat edelleen tärkeitä, mutta Häyrinen korostaa ennakointityö-tä mahdollisuuksien skannaamisessa. Si-tä alettiin tehdä Finprossa vakavammin noin vuosi sitten, ennen kuin tulossa ole-van taantuman syvyydestä tiedettiin mi-tään.

Häyrinen nostaa valokeilaan Afri-kan ja Lähi-idän. Siellä tarvitaan inves-tointitavaroita. Kasvua on edelleen, vaik-kakin hitaampaa. Maat tarvitsevat jalos-tusasteen nostamiseksi teknologiansiir-toa. Siksi niillä ei ole varaa rakennella tul-limuureja investointituotteille. Markki-nataloudesta pidetään kiinni. Huomio on elämisen edellytysten parantamisessa: ve-sihuollossa, energia- ja ympäristösekto-reilla ja tietoliikenteessä.

Lisäksi hän luettelee maaseutuvä-estön suhteellisen suuren määrän, joka tuo kysyntää mobiiliteknologiaan perus-tuville etäpalveluille ja hajautetulle ener-giatuotannolle. Nämä kaikki aloja, joissa suomalaisilla on osaamista.

VIP-keskustelu

poa. Nykytilanne on entisestään korosta-nut yhteispelin tarvetta. Yhteistyöhank-keita oli jo alkusyksystä ennen talouskrii-sin kärjistymistä, mutta nyt kaikki ovat vielä entistäkin yhteistyöhakuisempia.

Paavolan mukaan julkisella tuella on ollut suuri merkitys Suomen kansainvä-listymisessä. Pieni koko, syrjäinen sijain-ti, ankarat ilmasto-olosuhteet, omintakei-nen kieli ja ”markkinointikyvyttömyys” ovat vaikuttaneet siihen, että yhteisiä re-sursseja on pitänyt kanavoida kansainvä-listymiseen. Tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen on panostettu paljon. Se on ollut kaikin puolin kannatettavaa julkista investointia.

Suomalaiset innovaatioalan kei-häänkärjet niputtava FinNode on myös uudenlainen tapa toimia. Toimistoja on maailmalla nyt neljä. Toimintaan osoi-tetut rahalliset resurssit ovat pienehköjä mutta verkosto on jo lunastanut paikkan-sa. FinNodet keräävät heikkoja signaa-leja, verkottuvat ja välittävät tietoa siitä, millaista kysyntää maailmalle on muo-dostumassa ja millaisin tuottein kysyn-tään kannattaa vastata.

Karetien mukaan Suomessa on etu-matkaa teknologiassa ja koulutuksessa. Ne ovat olleet julkisessa rahoituksessa hallitseva puoli. Kansainvälistymisen ja viennin määrärahoihin pitäisi nyt kiin-nittää huomiota.

Paavola on samaa mieltä. Kansain-välistymispolkunsa alkuvaiheen yrityk-sillä ei ole resursseja lähteä yksin kokei-lemaan markkinoille. Sellaisetkin yrityk-set, jotka hyvässä taloudellisessa tilan-teessa voisivat yksin lähteä kansainvälis-tymään, pyrkivät nyt yhteistyöhön vienti-renkaan muodossa useamman yrityksen kanssa. Se mahdollistaa valtion tuen. Ra-

FinproFinpro on suomalaisten yritysten perustama maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto, jonka kansallisena tehtävänä on edistää suomalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistymisen kautta. Finpro yritysten kumppani liiketoimintaosaamisen kehittämisessä, markkina-aseman rakentamisessa ja vahvistamisessa. Se tuottaa analysoitua tietoa globaalista liiketoimintaympäristöstä suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja: www.finpro.fi

Kansainvälistymisen ja viennin

määrärahoihin pitäisi nyt kiinnittää

huomiota.

Page 11: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 11

Ku

vat:

Pe

kka

Kiir

ala

VKE­toimijoiden välinen viestintä

ja suunnittelu on ensiarvoisen

tärkeää.

Elinkeinoelämän keskusliittoElinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. Päämääränä on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa kotimaassa, Euroopan unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla sekä tehostaa jäsenliittojen ja -yritysten palveluita.

Lisätietoja: www.ek.fi

Myös Paavolan mukaan Afrikan merkitys on kasvussa. Etelä-Euroopan maat ovat jo löytäneet Pohjois-Afrikan, jossa energiasektorilla tapahtuu paljon. Kannattaa myös muistaa Kioton ilmas-tosopimuksen sisältämät ympäristösijoi-tuksiin ohjaavat joustomekanismit, jotka antavat mahdollisuuden luoda hankkeita, jotka lisäisivät suomalaisten tarttumapin-taa alueelle.

Valtion etabloitumisen merkitys

– Suomi on pieni maa. Meidän täytyy osata hyödyntää myös marginaalimark-kinat, Häyrinen sanoo. Tämä tarkoittaa muun muassa hyvien poliittisten suhtei-den hyödyntämistä. Esimerkkeinä hän mainitsee Vietnamin sekä Sambian, jo-hon tehtiin hiljattain VKE-matka ulko-maankauppa- ja kehitysministeri Paa-vo Väyrysen johdolla.

Page 12: Kauppapolitiikka 2 / 2009

12 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Ulkomailla pyritään löytämään malleja,

joilla juostaan Suomen kilpailukykyä kiinni, sanoo Kari Häyrinen

Finprosta.

KeskuskauppakamariKeskuskauppakamari auttaa yhdessä kauppakamarien kanssa yrityksiä menestymään Suomessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Keskuskauppakamari vaikuttaa muun muassa lainsäädäntöön, verotukseen ja talouspolitiikkaan. Kauppakamarit edistävät yritysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Ne auttavat yrityksiä kansainvälistymään ja tukevat niiden markkinoillepääsyä.

Lisätietoja: www.keskuskauppakamari.fi

Sambiassa samoin kuin Vietnamissa Suomella on hyvä maine.

Afrikka-aiheesta otetaan keskuste-lussa vauhtia kehitysinstrumentteihin. EK:ssa pidetään tärkeänä, että kehityspo-

liittiset rahoitusvälineet nähtäisiin osana VKE-verkostoa, yritysten viennin ja kan-sainvälistymisen tukena samalla, kun ta-voitteena on kehityksen aikaan saaminen. Karetien mukaan instrumentteja ei nykyi-sellään tunneta tarpeeksi. Tuloksellisuu-den kannalta olisi hyvä, jos niistä tiedotet-taisiin enemmän ja niiden soveltuvuutta tarkasteltaisiin käyttäjälähtöisesti.

Keskuskauppakamarin Mäkinen ko-rostaa, ettei kenelläkään ole kristallipal-loa, jolla voisi suoraan ennustaa eri mai-den merkityksen Suomelle. Ei voida var-muudella tietää, mitkä maat tulevina vuosina ovat niitä tärkeitä tai vähemmän tärkeitä. Siksi esimerkiksi ulkoministeri-ön edustustoverkon laajuus on tärkeää. Kolmea viidesosaa Suomen edustustoista pyöritetään yhden tai kahden diplomaa-tin voimin.

Mäkisen mukaan yrityskentän toi-vomus on, että tuottavuustalkoista huoli-matta edustustoverkkoa ei ajettaisi alas ja että sillä tuettaisiin edelleen muuta VKE-toimintaa. Hän naurattaa paneelia nyrk-kisäännöllään edustustojen virkamiesre-sursseista. ”Mäkisen maksiimin” mukaan yhtä diplomaattia vähempää ei edustus-toihin kannata lähettää. Suhteiden hoitoa ei voi tehdä etätyönä.

Pieni kitka pitää järjestelmän iskussa

Paneeli on yhtä mieltä siitä, että VKE-asenteet ovat muuttuneet. Karetien mu-kaan suomalaisministerit antavat erit-täin hyvin tilaa yrityksille ja ajavat omalta osaltaan näiden asiaa kiitettävästi. Virta-mon kokemuksen mukaan nykyisin val-taosan VKE-matkojen virallisten keskus-telujen sisällöstä tuottavat yritykset, joi-den etuja edistetään.

Mäkinen katsoo, että on tapahtunut valtava muutos 15–20 vuoden takaisesta maailmasta. Aikaisemmin taloutta ja po-litiikkaa pidettiin erillään. Nykyään mi-nisterit ovat aktiivisesti mukana kaikessa, mikä voi olla edullista nykyisessä erittäin nopeasti muuttuvassa taloustilanteessa.

Keskustelijoiden mielestä viime vuo-sina tapahtunut syvä globalisaatio on haastanut myös poliittiset toimijat. Paa-volan mukaan syklit kääntyvät rivakam-min, ulkomaille etabloituminen on huo-mattavasti nopeampaa kuin esimerkiksi 90-luvun alussa. TEM:n selvitysten mu-kaan hyödyt ulkomaille etabloitumises-ta ovat nykyisin entistä nopeammin saa-tavissa. Aiemmin meni keskimäärin kol-me–viisi vuotta ja 2000-luvulla enää yk-si–kaksi vuotta. Tällainen vauhti edellyt-tää myös VKE-järjestelmältä ketteryyttä ja muuntautumiskykyä.

Mäkinen muistuttaa, että myös van-hat toimialat uudistavat rakenteitaan. Esi-merkiksi Wärtsilän, Koneen, Metson ja monen muun yrityksen suurin toimiala-lohko on huoltopalvelut, ei perinteisem-pi koneenrakennus. Yleisesti ottaen voi-daan puhua kansainvälisen etabloitumi-sen strategioista, ei niinkään viennistä.

Panelistit vannovat yhteistyön ni-miin.

Virtamo kertoo Berliinissä järjeste-tystä tilaisuudesta, johon oli koottu suo-malaisia Saksan vientimarkkinoilla toi-mivia yrityksiä sekä VKE-toimijoita. Isossa joukossa pystyttiin heti hahmotte-lemaan uusia yhteistoimintatapoja ja ta-voitteita ja todettiin, että Länsi-Eurooppa on jäänyt tarpeettomasti paitsioon VKE-toiminnassa.

Karetie kertoo, että EK:ssa on parai-kaa tekeillä selvitys modernin kansainvä-

Page 13: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 13

VIP-keskustelu

Ku

vat:

Pe

kka

Kiir

ala

Merja Paavola on innostunut Shang-hain maailmannäyttelyhankkeesta. Pavil-jonki assosioituu hienosti suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Kirnu-pa-viljonki tarjoaa mahtavan näyteikkunan suomalaiselle osaamiselle.

– Se on visuaalisesti upea, kuin suo-malainen design-astia. Täytyy vain toi-voa, että kaikki menee hyvin eikä lama vesitä Expoa. Oikein ja kunnianhimoises-ti rakennettu tapahtumasisältö tulee liit-tymään siihen mielettömän hienoon ul-kokuoreen, Paavola visioi.

Tasavallan presidentin vierailuille osal-listuminen on tuonut Simo Karetielle mieleen painuvia elämyksiä. Hauskana kuriositeettina hän muistaa edellisen ul-komaankauppa- ja kehitysministeri Pau-la Lehtomäen laulutaidot, joilla tämä ilahdutti vke-matkoilla.

Pentti Mäkiselle suomalaisesta in-novaatiojärjestelmästä kertominen on aina yhtä palkitsevaa. Usein systeemin piirteitä joutuu juurta jaksain selittä-mään epäuskoisille kuulijoille. Hyvin toi-miva yhteistyö huippuyritysten, teknolo-giakeskusten ja korkeakoulujen välillä on yleensä kehujen ja ihmettelyn aihe. Esi-merkiksi kiinalaisten oli vaikea ymmärtää sitä saumattomuutta, jolla suomalaiset yritykset ja viranomaiset tekevät yhteis-työtä. Kiinassa rehottava korruptio hait-taa tällaista toimintaa.

Finpron Kari Häyrinen nostaa merk-kihetkeksi ulkomaankauppa- ja kehitys-ministeri Paavo Väyrysen joustavuu-

Se VKE-elämys jäi mieleen

den, kun tämä kiipesi Lappsetin leikki-kenttähevosen kyytiin Kiinan Cheng-dussa helmikuussa 2007. Häyrinen ihai-li tapaa, jolla ministeri pystyi huumorilla palauttamaan mieliimme hänen patsas-ratsastuksensa, joka aiheutti Suomessa merkittävää kohua 1980-luvulla – täy-sin väärin perustein. Tuolloin Väyrysen oli nostanut satulaan Kiinan ulkominis-teriön protokollapäällikkö.

VKE-koordinaattori Manu Virtamo muistelee tapausta Los Angelesin pää-konsulikaudeltaan vuonna 2005. Suo-men keskeiset innovaatiotahot olivat Sitran Esko Ahon johdolla tutkimas-sa Kalifornian sopivuutta ensimmäi-sen FinNoden sijoituspaikaksi. Pääkon-sulaatti toi 30-henkisen korkean tason suomalaisvaltuuskunnan eteen kalifor-nialaista yrittäjyyttä käsitelleen panee-lin.

Suurimman vaikutuksen kuulijoi-hin – Sitran, Tekesin, Finpron, VTT:n ja Suomen Akatemian sekä kahdeksan yliopiston, viiden suuryrityksen, KTM:n, opetusministeriön ja VM:n johtoa – te-ki tunnetun Pink Floyd -yhtyeen 80-lu-vun lopun saksofonisti, nykyinen uus-mediayrittäjä Scott Page. Kun pane-listeja pyydettiin luonnehtimaan yrittä-jyyden syvintä olemusta, Page vastasi vuorollaan kuuluisa poninhäntä heiluen ja rintaansa nyrkillä takoen: ”It comes from the heart man, from the heart, hallelujah!”

JS, HK

listymisen edellytyksistä ja vaikutuksis-ta: mitä se merkitsee tulevaisuudessa sekä Suomelle että elinkeinoelämälle?

Talouskriisi on tuonut selvitykseen uuden ulottuvuuden ja johtanut uu-siin kysymyksiin. Mitä haasteita yrityk-set kohtaavat ulkoisessa toimintaympä-ristössä ja EU:n sisämarkkinoilla? Mitkä ovat uuden nousun menestystekijä? Mil-tä markkinoilta ja toimialoilta nousu al-kaa? Mitä näiden edellytysten vahvista-miseksi tulisi tehdä – myös VKE-näkö-kulmasta?

Paavola muistuttaa, että rahoituksen koordinointi on tärkeää. Samaa hanket-ta ei kannata rahoittaa useamman viran-omaisen tai yhteisön toimesta. Tämän ta-kia VKE-toimijoiden välinen viestintä ja suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Hy-vänä esimerkkinä voi mainita Finpron ja Suomalais-venäläisen kauppakama-rin yhteistyön Sotshin talviolympialais-

projektissa Venäjällä. Se on lähtenyt hy-vin käyntiin.

– On toisaalta hyvä, että TEM on ot-tanut VKE-toiminnan rahoituksessa isän-nän äänen ja pyrkii poistamaan turhia päällekkäisyyksiä, Mäkinen katsoo. Tä-mä voi vain lisätä järjestelmän tehokkuut-ta. Toisaalta on hyvä, että alalla on useita toimijoita, kunhan ne pelaavat yhteen ei-vätkä kilpaile keskenään. Ministeriöiden väliselle nokittelulle ei ole tarvetta. Hän muistuttaa, että valtiosektorin ulkopuo-leltakin löytyy globaaleita toimijoita, esi-merkiksi 400-vuotias kauppakamari.

Häyrinen pitää TEM:n konsernioh-jausta tässä mielessä jopa ”taivaan lahja-na”. Yrityksen etu on aina tärkein, eikä si-tä saisi julkisen sektorin keskinäisillä ki-noilla häiritä. Häyrinen tosin muistuttaa, että pieni päällekkäisyys on hyvästä ja jo-pa välttämätöntä verkoston toiminnal-le. Ilman sitä systeemissä olisi reikiä eikä toisaalta syntyisi rakentavaa vuoropuhe-lua ”amebamaisesti” toimintakentällään muokkautuvien organisaatioiden välillä.

Jari Sinkari, Harri Kilpi

VKE­toiminta on oman maan intressin tukemista, painottaa

Manu Virtamo UM:stä.

Page 14: Kauppapolitiikka 2 / 2009

14 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

VKE-matkat

Metson johtaja Jukka Seppä-lällä on laaja perspektiivi kauppapoliittiseen vaikutta-miseen sekä UM:n viennin-

edistämismatkojen järjestäjänä että osal-listujana.

Nuori kauppatieteen maisteri har-joitteli matkaohjelmien laatimista ja jär-jestelyjen koordinointia ulkoasiainminis-teriön kauppapoliittisen osaston teknis-tieteellis-taloudellista yhteistyötä hoita-vassa jaostossa vuosina 1974–1977.

Kolmen vuoden pesti antoi vankan pohjan tulevalle uralle.

Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan so-sialistiset maat olivat tärkeitä kauppa-kumppaneita toisen maailmansodan jäl-keisen Suomen teollisuudelle. Kun rau-taesiriput 1980-luvun lopulla repesivät ja bilateraalikauppa jäi historiaan, Seppälä oli jo hyvän aikaa edustanut kauppaval-tuuskunnissa liike-elämää.

Tällä vuosituhannella globaalia kauppaa käydään markkinatalouden pe-lisäännöillä.

Tuleeko Hanoista

vettäMetsolle viralliset vienninedistämismatkat

ovat osa jokapäiväistä liiketoimintaa.

Metso-konsernin yhteiskuntasuh-teista ja kauppapolitiikasta vastaava joh-taja osallistuu matkoille säännöllisesti.

Suora kanava päättäjiin

Metso-konsernille, jolle liikevaihtoa ker-tyy yli 140 maasta, poliittisen maaperän tuntemus on keskeinen osa pitkäjänteis-tä liiketoimintaa.

– Meidän täytyy tietää teollisuuspo-litiikan tavoitteet, ja mitä toimialoja hal-litukset aikovat edistää. Kansantalouden prioriteetit vaikuttavat siihen, minkälai-sia investointeja lähivuosina on synty-mässä, Jukka Seppälä perustelee.

Viimeksi Seppälä vieraili ulkomaan-kauppaministeri Paavo Väyrysen muka-na Etelä-Afrikassa ja Sambiassa.

– Teemoina olivat kaivosteollisuu-den ajankohtaiset haasteet, muiden mu-assa metallien hintakehitys sekä energia-infrastruktuuri.

Seppälä korostaa henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä.

– Kun meillä on suora yhteys oikei-siin ihmisiin, saamme päivänkohtais-ta tietoa säädöksistä ja käytännöistä, jol-loin ymmärrämme taustat oikein ja väl-tymme turhilta pohdinnoilta ja väärinkä-sityksiltä.

Kun on kerran tavattu, on jälkeen-päin helppo pyytää apua, jos tulee ongel-mia toimilupien tai vaikkapa tuotesuoja-loukkauksien kanssa.

– Valmiiksi suunnitellut, tehokkaas-ti ohjelmoidut vienninedistämismatkat, joille bisnesvaikuttajien lisäksi osallistuu Suomen ylintä poliittista johtoa ja virka-miehiä, avaavat sellaisia ovia, joita ei mil-lään muulla tavalla voi raottaa, Seppälä painottaa.

Läksyt ensin

Seppälä muistuttaa, että yrityksen oma valmistautuminen ennen lähtöä on rat-kaisevan tärkeää.

– Ilman omia valmisteluja valtuuskun-tamatka ei ole bisnekselle juuri sen hyödyl-lisempi kuin mikä tahansa seuramatka.

Metsossa vienninedistämismatkal-le valmistautuminen alkaa analysoinnil-la. Miten liikevaihto on alueella kehitty-nyt, tai millä perusteella sinne halutaan lähteä? Mitä halutaan viestiä, ja keitä pi-täisi tavata?

– ja muita matkamuistoja

Page 15: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 15

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

– Laadimme konkreettisen kysymys-listan, johon matkan aikana hankitaan vastaukset, Seppälä havainnollistaa.

Jos Metsolla on kohdemaassa omaa henkilökuntaa, myös se osallistuu ohjel-maan.

– Haluamme vahvistaa verkottumis-ta, koska jatkotoimenpiteet ovat pääosin paikallisen henkilökuntamme vastuulla.

Seppälä antaa täyden kympin vien-ninedistämismatkojen järjestämisestä vastaaville UM:lle ja muille ministeriöil-le sekä Finprolle ja Elinkeinoelämän kes-kusliitolle.

Suunnitteluvaiheessa osallistujat voi-vat vaikuttaa ohjelmiin, ja paikan päällä noudatetaan tehokasta aikataulua aamu-varhaisesta iltaan.

– Nykyään ei ohjelmassa juuri ole rakoja, ellei sitten joku tapaaminen pe-ruunnu tai osoittaudu omalta osalta tar-peettomaksi.

Tekevälle tapahtuu

Jos vienninedistämismatkailun konkari joskus kirjoittaa muistelmansa, vakavan asian lomaan limittyy hilpeitä muistoja.

–Valtuuskuntamme ajoi Pekingissä Maailmanpankin toimistoon. Sovitun ta-paamisen emäntää ei näkynyt, eikä vas-taanottovirkailija löytänyt meistä min-käänlaista merkintää. Ykskaks hämmen-tynyt emäntä ilmestyi käytävälle, ja ohja-si meidät neuvotteluhuoneeseen. Keskus-telu ei oikein edennyt, ja olimme harmis-samme ylimalkaisista vastauksista, Sep-pälä kuvailee.

Samana iltana paljastui, että suoma-lainen kauppavaltuuskunta oli erehtynyt päivästä, ja mennyt Maailmanpankin toi-mistoon vuorokautta liian aikaisin.

– Aasialaisen hienotunteisesti Maail-manpankin virkailija hoiteli ryhmämme parhaansa mukaan, eikä tohtinut huo-mauttaa erehdyksestämme eikä siitäkään, ettei hänellä virheemme vuoksi ollut kä-sillä meille keräämiään tietoja.

Matkamuistot ikuistuvat joskus myös kielikuviin.

”Tuleeko Hanoista vettä?” yhdis-tää yhä ryhmää, joka osallistui kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen johtamalle Vietnamin-matkalle 1994.

– Lentävä lause syntyi, kun kä-vimme tutustumassa suomalais-ten toteuttamaan vesiprojektiin, Seppälä valaisee.

Paula Launonen

– Testaamme matkoilla, miten hyvin Metson nimi tunnetaan. Jos mielikuvat tuntuvat epämääräisiltä, ryh­dymme toimenpiteisiin, yhteiskuntasuhteista ja kauppa­politiikasta vastaava johtaja Jukka Seppälä sanoo.

Page 16: Kauppapolitiikka 2 / 2009

16 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Vientitakuut

Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri muistelee, että vuo-den 2007 alussa kansainväliset liikepankit huolehtivat pitkälti

viennin rahoituksesta ja riskien kantami-sesta. Joku saattoi jopa pohtia, tarvitaan-ko Finnveraa ollenkaan.

Kaikilla teollisuusmailla ja kasvaval-la joukolla nousevia talouksia on kuiten-kin Finnveran kaltainen valtion omista-ma rahoitus- tai takuulaitos paikkaamas-sa markkinapuutteita.

– Julkisen rahoittajan rooli vaihte-lee jonkin verran suhdanteiden mukaan. Hyvinä aikoina meitä tarvitaan suhteelli-sesti vähemmän ja huonoina aikoina suh-teellisesti enemmän, Vesteri arvioi.

Globaalin rahoitusmarkkinakrii-sin merkit alkoivat näkyä vuoden 2007 loka-marraskuussa, kun kaupallisin eh-doin toimiva rahoitus alkoi nopeasti eh-tyä. Yrityksien oli vaikeampaa saada ra-hoitusta vientihankkeilleen, ja Finnveran vientitakuiden kysyntä lähti voimakkaa-seen kasvuun.

Viime vuonna vientitakuiden kysyn-tä kasvoi volyymilla mitaten lähes 400 prosenttia. Tänä vuonna kysynnän vo-lyymimääräinen kasvu on taittunut, mut-ta kappalemääräisesti takuuhakemukset ovat edelleen kovassa kasvussa.

Kysyntä kasvussaHyvinä aikoina voi näyttää,

ettei Finnveraa välttämättä

juurikaan tarvita. Huonoina

aikoina on kysyntää

valtiollisille riskien jakajille.

– Finnvera arvioi aina hankkeisiin liittyvät riskit, oli hyvät tai huonot ajat, korostaa Topi Vesteri.

Page 17: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 17

Ku

va:

Fin

nve

ra

– Me paikkaamme aina markkina-puutetta, ja nykyoloissa markkinapuutet-ta vaikuttaa olevan joka puolella, Vesteri toteaa.

Rahoituskeskustelut heti käyntiin

Taloudellisen taantuman oloissa Veste-ri neuvoo yrityksiä varmistamaan, että niillä on riittävästi omaa tai ulkoa hankit-tua rahoitusalan osaamista. Hän kehottaa olemaan mahdollisimman aikaisessa vai-heessa yhteydessä pankkeihin ja Finnve-raan rahoitusjärjestelyistä.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa keskustelu käynnistetään, sitä varmem-min rahoituksen järjestäminen onnistuu. Tällöin saadaan jo kaupantekovaiheessa tietoja, joita rahoitusta varten tarvitaan. Riskit ja rahoittajien vaatimukset voidaan huomioida jo maksujärjestelyistä neuvo-teltaessa.

Vesterin mielestä Finnveran valtuu-det ovat riittävällä tasolla. Vuoden vaih-teessa vientitakuiden vastuukatto koro-tettiin 7,9 miljardista eurosta kymme-neen miljardiin euroon. Helmikuun lo-pulla hallitus esitti eduskunnalle vientita-kuiden vastuukaton nostamista edelleen 12,5 miljardiin euroon.

Viennin jälleenrahoitusmalli on uusi vientiin liittyvä asia. Mallin mukaan ulko-maista pääomatavaroiden ostajaa rahoit-tava suomalainen tai ulkomainen pank-ki voi siirtää osan vientiin liittyvästä osta-jaluotosta Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitettavaksi.

Tämä on mahdollista silloin, kun hanke vaarantuu sen vuoksi, ettei rahoi-tusta saada kohtuullisin ehdoin muual-ta. Tässä vaiheessa vientihankkeita voi-daan rahoittaa 1,2 miljardilla eurolla, ja hallitus on ehdottanut korotusta 3,7 mil-jardiin euroon. Väliaikainen vientiluotto-järjestely on voimassa yli oletetun taantu-man vuosina 2009 ja 2010.

– Limiitit ovat riittävät, mutta paho-lainen piilee yksityiskohdissa. Jälleenra-hoituksen moniin reunaehtoihin kaivat-taisiin lisää joustoa. Sitä onkin nyt lisä-valtuuden myötä tulossa, Vesteri uskoo.

Vesteri viittaa siihen, että jälleenra-hoitusmalli valmisteltiin varsin toisen-laisissa olosuhteissa viime syksynä. Sen avulla pyrittiin varmistamaan, että vaa-kalaudalla olevat hankkeet eivät kaadu rahoitukseen.

– Tilanne on syksystä selkeästi huo-nontunut. Enää ei pelkästään pelasteta kauppoja. Vientiyritykset taistelevat ve-rissä päin harvenevista tilauksista. Ne tarvitsisivat rahoituksellista tukea jo neu-vottelujen alkuvaiheessa. Takuiden osalta sitä voidaankin antaa.

– Suomen uudessa määräaikaises-sa vientiluottojen rahoitusjärjestelmäs-sä julkinen rahoitus edellyttää jatkossa-kin näyttöä kaupan vaikeutumisesta, jol-lei jälleenrahoitusapua saada.

Vesteri huomauttaa, ettei vienti ole täysin pysähtynyt. Kaikilla toimialoilla on edelleen vientiä ja kysyntää. Telelait-teiden vienti näyttää kuitenkin olevan se toimiala, joka porskuttaa taantumaolois-sa suhteellisesti ottaen parhaiten. Verk-kojen ylläpito edellyttää jatkuvaa kapasi-teetin kehittämistä.

Kaikkia riskejä ei voida ottaa

Mitä mieltä Vesteri on Finnveraan koh-distuvista odotuksista? Ovatko ne realis-tisia?

– Osa on, osa ei. Oli hyvät tai huonot ajat, niin osa meihin kohdistuvista odo-tuksista on epärealistisia, hän toteaa.

Vesterin mukaan kaikki eivät ym-märrä, että Finnveran tulee jo lain ja Suomea velvoittavien kansainvälisten si-toumusten mukaan pyrkiä pitkän aikavä-lin itsekannattavuuteen, eikä se siksi voi taata luottokelvottomia riskejä tai riske-jä, joista saatavat tiedot ovat liian hatarat riskiarvion laatimiseksi. Joukossa on aina niitä, jotka odottavat valtiollisen takaajan ottavan riskin kuin riskin.

– Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka, meidän toimintaamme ohjaa huolellisuusvelvoite. Arvioimme ja otam-me riskejä valtion, siis jokaisen suoma-laisen lukuun heidän ”uskottuna miehe-nään”.

– Suurin osa asiakkaista ja pankeista ymmärtää, millaisia riskejä voimme ottaa ja sen, että Finnvera ei voi muuttaa luot-tokelvotonta vastapuolta luottokelpoisek-si. On viejänkin etu, että Finnvera on voi-nut arvioida ostajan luottokelpoiseksi, Vesteri sanoo.

Mikko Taivainen

Page 18: Kauppapolitiikka 2 / 2009

18 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Avaus Afrikkaan

Portti Pohjois-Afrikkaan

Suomalaisyrityksillä on paremmat

mahdollisuudet saada jalansijaa Finpron

uuden vientikeskuksen ansiosta.

Tunisiasta näkee kauemmas, ajat-teli todennäköisesti president-ti Urho Kekkonen kiivetessään palmuun valtiovierailulla vuonna

1965. Vanhat lehtikuvat vierailusta hen-kivät toveruutta paikalliseen kekkoseen Habib Bourguibaan.

Suomessa on mahtimiehen jälkeen virassa kolmas presidentti, mutta tuni-sialaiset ovat pitkäjänteisempiä. Heillä on puikoissa vasta ensimmäinen Bourgui-ban seuraaja, eikä valtaoikeuksia ole ai-nakaan kavennettu. Presidentti Zine El Abidine Ben Ali on johtanut maata vuo-

desta 1987. Hän on edelleen käytettävissä syksyn presidentinvaaleissa.

Kekkos-viittaus ei ole ainoa, jos-ta löytyy tarttumapintaa maiden välil-lä. Suomen ensimmäinen kehitysyhteis-työprojekti oli laaja metsähanke Tuni-siassa vuosina 1965–1973. Maa on kah-

Ku

va:

Jari

Sin

kari

Page 19: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 19

Ku

va:

Hic

he

m G

ou

ia

den maantieteellisen jättiläisen välis-sä. Sitä ympäröivät Algeria ja Libya ovat energiavaroiltaan suuria tekijöitä. Tunisi-an vahvuutena on koulutettu työvoima. Se on pyrkinyt profiloitumaan hyvänä lii-ketoimintaympäristönä houkutellen in-vestointeja ja turisteja.

– Yhtäläisyyksiä on Suomen kans-sa, sanoo Suomen Tunisian-suurlähetti-läs Laura Reinilä. Hän on koonnut seit-semänkohtaisen listan siitä, miksi suo-malaisten yritysten kannattaisi kiinnos-tua maasta.

Samalla Reinilä korostaa myös ”jal-kamaansa” Libyan mahdollisuuksia ja laajemmin Pohjois-Afrikan potentiaalia. Suomalaisten kannattaisi lisätä läsnäolo-aan. Tässä ja nyt -kulttuureissa voi vai-kuttaa vain paikan päällä. Reinilän mu-kaan yhtenä Tunisian vahvuuksista on sopimusverkosto, jolla se pyrkii vahvis-tamaan kauppasuhteita muualle EU:hun, Afrikkaan ja Välimeren ympäristöön.

Tunisialaisten yritysjohtajien ajatus-hautomon neuvonantaja Fayçal Lakhou

katsoo, että Tunisia hyötyisi paljon, jos alueellinen kauppa vapautuisi. Riippana on Algerian ja Marokon rajakiista Länsi-Saharassa. Siksi alueellinen integraatio on edennyt nihkeästi, ja Maghreb-maiden keskinäinen kauppa on vielä hyvin kau-kana potentiaalistaan. Lakhoua kehottaa katsomaan historiaan. Kolmekymmen-tä vuotta sitten keskinäinen infra oli niin puutteellista, että mitättömän vähäinen kauppa  tehtiin käytännössä Marseille’n sataman kautta.

Entä Itä-Aasian esimerkki? Ete-lä-Koreaa, Japania ja Kiinaa ei voi pitää ylimpinä ystävinä, ja niiden historiasta löytyy kasapäin kipupisteitä. 30 vuodes-sa käytännön taloussuhteissa on kuiten-kin tehty yhtä ja toista. Pohjois-Afrikassa kulttuurieroja on paljon vähemmän.

Lakhoua vaihtaa puheenaihetta. Lä-hetystösihteeri ja suurlähetystön kakko-

nen Ville Lahelma on briefannut huo-lellisesti ennakkoon, etteivät tunisialaiset mielellään käsittele naapuriensa asioita.

Käsityksen Tunisian aktiivisuudes-ta integraation edistäjänä vahvistaa nuo-ri ekonomisti Fabian Seiderer Euroopan komission Tunisian toimistosta. Alueel-lista yritystä on paljon kulisseissa, mutta EU:n kanssa ollaan pitemmällä käytän-nön asioissa. Teollisuustuotteet liikkuvat unioniin tulleitta, ja maa on Maghreb-perheestä ensimmäinen, joka on saanut tällaisen sopimuksen voimaan.

– Unioni on rakentanut porkkanan edistämään Välimeren ei-EU-maiden vä-listä talousyhteistyötä niin, ettei tuottei-den kotimaisuusaste tuonnissa EU:hun heikkene, kun tuotteet sisältävät kump-panimaiden komponentteja. Tunisia on osannut hyödyntää tätä mahdollisuutta, Seiderer kertoo.

Anneli Virtanen toivottaa tervetulleeksi paikallisen kauppakamarin Thameur Bouraouin.

Page 20: Kauppapolitiikka 2 / 2009

20 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Ku

vat:

Hic

he

m G

ou

ia,

Jari

Pir

ine

n ja

Jar

i Sin

kari

Avaus Afrikkaan

Luvut ovat vielä pieniä, mutta selväs-sä kasvussa. Tämä vahvistaa näkemystä Tunisiasta sillanpääasemana.

Suurinta käytännön kuhinaa EU:n ja Tunisian välisessä talousintegraatiossa on tapahtunut investointien kautta. Komis-sion mukaan vuosittaiset investointiluvut kolminkertaistuivat vuosina 2003–2007. Toissa vuonna sijoituksia tehtiin EU:sta 835 miljoonan euron arvosta. Kokoonpa-noteollisuuteen tehdyt satsaukset ovat ki-vijalkana.

Tuotantoa siirretään Tunisiaan, ja tuotteet tuodaan EU:n markkinoille. ”Offshore”-investointien edistäminen on ollut Tunisian talousstrategian kulmaki-viä jo toistakymmentä vuotta. Eli pork-kanoita annetaan, ja varsinkin niille yri-tyksille, joiden tuotteet eivät jää kuljek-simaan Tunisian markkinoille vaan vie-dään muualle.

Uusimpana tulokkaana on ilmoit-tautunut EADS:n tytäryhtiö Aerolia. Se perustaa pääkaupungin Tunisin etelä-puolelle tehtaan, joka aloittaa tuotannon ensi vuonna. Tehtaassa kootaan Airbus-koneiden moottorien osia, ja työpaikkoja syntyy 1 500. Tällainen referenssi on In-vest in Tunisialle lottovoitto, sillä se ker-too maan potentiaalista enemmän kuin kiiltävät esitteet.

”Kassavirtaa!”

Markkina-alueena Pohjois-Afrikan Maghreb-maat – Algeria, Libya, Marok-ko, Mauritania ja Tunisia – ovat vielä pie-niä. Niiden yhteenlaskettu talous on pie-

nempi kuin Belgian, mutta viime vuosi-na kasvua on ollut reippaasti. Jopa tälle vuodelle tehdyt ennusteet olivat ainakin alkuvuonna plussan puolella. Investoin-titavaroita tuottavalle Suomelle maiden investointiohjelmissa on todennäköisesti tarttumapintaa.

Markkinat ja mahdollisuudet ovat siis kasvussa. Suomalaisyrityksistä tästä toimii parhaana mannekiinina Stonesoft. Ei volyymeilla vaan strategialla. Tunisias-

ta käsin operoiva yhtiön Pohjois-Afrikan aluejohtaja Maher Keskes hymyilee le-veästi. Laajakaistapenetraatio on alueella toistaiseksi vasta puolen kymmenen pro-sentin luokkaa, ja tietoturvalle riittää ta-kuuvarmasti kysyntää. Yhtiö perusti hil-jattain toimiston myös Algeriaan.

Stonesoftin polulle houkuteltaisiin mielellään muitakin. Pääkaupungissa Tu-nisissa avattiin 25. helmikuuta Finpron vientikeskus. Uunituoretta toimistoa ve-

Tilaisuuden avaussanat esitti suurlähettiläs Laura Reinilä (oik). Valtiovallan tervehdyksen toi TEM:n alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen (oven edessä). Finpron vientikeskusverkoston vetäjä Jukka Salo (seuraava vas.) kertoi tavoitteena olevan kerätä kassavirtaa suomalaisille yrityksille.

Page 21: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 21

Ku

va:

Jari

Pir

ine

n ja

Fin

pro

Näkökulma: Suojassa

– Olipa virkistävää viettää kolme päivää suojassa lamauutisilta, huokaa Finnveran edustaja. Istumme Pariisin lentokentällä matkalla Tunisiasta kotimaahan. Pohjois-Afrikan virallinen media keskittyy positiivisempiin näkökulmiin.

Twinning-hanke tuotti pal-jon näkemystä kulttuurierois-ta. Kun tunisialaisia pyytää ni-meämään suurimman eron suomalaisissa, esiin nousee sana ”rigoureux”, joka ehkä parhaiten kääntyy jyrkkäottei-seksi. Suomalaiset puolestaan hakevat sanaa, joka olisi koh-telias vastakohta täsmällisyy-delle.

Parhaiten kulttuurierot ki-teytti loppuseminaarissa Te-kesin edustaja oivaltavalla po-wer point -show’llaan. Hä-neen oli tehnyt vaikutuksen tunisialaisten joustavuus ja vieraanvaraisuus.

Käydessään BFPME-pan-kissa ensimmäistä kertaa hä-net ohjattiin aulasta hortoile-masta suoraan ylimpään ker-rokseen pääjohtajan puheille. Vasta myöhemmin selvisi, että samaan aikaan odo-tettiin visiitille romanialaisministeriä.

– Jos ministeri ei ikinä löytänyt perille, voinette välittää tiedon, että kahvi oli erinomaista, julisti Tekesin pokerinaama. Seminaari nauroi letkautukselle penkit täristen.

Tunisialaiset eivät ole kokonaan tuppisuita kritisoidessaan olojaan. Ärsytystä helmikuussa herätti se, että ydintalvi kesti tänä vuonna toista viikkoa, kun yleen-sä selvitään yhdellä.

JS

tää Anneli Virtanen. Hän auttaa jouk-koineen suomalaisyrityksiä löytämään kumppaneita Pohjois-Afrikasta ja tekee markkinaselvityksiä. ICT- ja cleantech-sektorit ovat kasvussa. Terveys- ja kou-lutussektoreilta löytyisi myös mahdolli-suuksia.

Myös Saharan eteläpuolisen Afrikan talous kasvaa ja mantereen öljyntuottaja-maiden talouskasvu yltää paikoin jopa 10 prosenttiin. Tavoitteena on talousyhteis-työn ja suomalaisasiakkaiden kassavirran lisääminen. Virtasen johdolla kartoite-taan suomalaisyritysten käyttämiä kump-paneita Pohjois-Afrikassa ja muuallakin mantereella. Näin saadaan parempi tilan-nekuva verkostojen kehittämiseksi.

Etabloitumiselle oli Finprolla toinen-kin syy. Afrikan kehityspankki AfDB pi-tää pääkonttoriaan Tunisissa. Pankin kautta kanavoidaan miljardeja dollaria varoja mantereen erilaisiin infrahankkei-siin. Näihin mahtuisi väliin entistä use-amman suomalaisyrityksen jalka, sanoo Virtanen, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus Afrikkaan suuntautuvasta kehi-tysrahoituksesta.

Mukaan pääsy vaatii yrityksiltä jal-katyötä, resursseja ja referenssejä. Pitäi-si olla näkemystä kohdemaiden sektori-tavoitteista, konsulteista, jotka toimivat AfDB:n ja afrikkalaisministeriöiden välil-lä, AfDB:n toimintatavoista sekä paikalli-sista toteuttajakumppaneista.

Pankkijärjestelmiä kaksoistamassa

Finpron avajaisten lisäksi helmikuun vii-meiselle viikolle osui myös kaksivuotisen twinning-hankkeen päättäjäiset. Finnve-ra on ollut kehittämässä pk-yritysten ra-hoitukseen keskittyvän BFPME-pan-kin prosesseja. Tunisialaiset olivat aidosti tyytyväisiä tuloksiin.

– Suomalaiset panostivat hankkee-seen tosissaan, sanoi talouskehitysminis-teriön Nawele Dhrif päätösseminaarissa.

Pääosin tavoitteet saavutettiin. Näin kertoi Pirjo Sylvänne, joka toimi vastuu-henkilönä Tunisissa. Kyseessä oli Tunisi-an ensimmäinen twinning-hanke, jossa kielenä käytettiin englantia ranskan ase-mesta. Lisäksi kyseessä oli ensimmäi-nen kerta, kun twinning-kumppanina oli pohjoiseurooppalainen maa.

Entä jatko, sataako onnistuminen suomalaisten laariin? Dhrif hieman hät-kähtää suoraa kysymystä, mutta kertoo, että ministeriö on hiljattain sopinut Eu-

roopan komission kanssa 30 miljoonan euron rahoituksesta.

– Melkoinen osa siitä kanavoidaan twinning-hankkeisiin. ICT-, teknologia-puisto-osaaminen, ympäristö ja energia, Dhrif luettelee painopisteitä.

Jari Sinkari

Artikkeli perustuu kirjoittajan käyntiin Tunisiassa 24.–27.2.

Mukaan pääsy vaatii yrityksiltä jalkatyötä,

resursseja ja referenssejä.

Page 22: Kauppapolitiikka 2 / 2009

22 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Luovuus

Page 23: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 23

Kulttuurivienti

Ku

va:

Nao

to N

iido

me

-Perustehtäviämme ovat de-sign-alan viestintä, pro-mootio ja projektinhallin-ta. Näin taiteilijat voivat

keskittää kunnianhimonsa tekemiseen ja Huippu managerointiin, kertoo Laura Sarvilinna, Huipun design manager.

Huipun asiakkaisiin kuuluvat muun muassa suunnittelija Harri Koskinen, Hannu Kähönen/Creadesign, suunnit-telija Kristiina Lassus ja viime vuoden nuori muotoilija Naoto Niidome, kaikki kansainvälistä eturiviä tai vahvasti mat-kalla sinne.

Yritysasiakkaita ovat muun muassa Suomen messut, Woodnotes, Thinglink, Savo Design & Technics, TJT Kaluste, Kannustalo ja SAAS Instruments. Asiak-kaita yhdistää voimakas draivi kansain-välisille markkinoille.

LuovuusLuovan talouden alojen kansainvälinen kasvu

on ollut voimakasta. Suomalaisillakin on omat

saumansa. Kauppapolitiikka-lehti haastatteli

kahta etulinjan vienninedistäjää.

kasvaa

Suuri osa kulttuuriviennin

käytännön työstä tehdään mikro- ja pk-yrityksissä, sellaisissa kuin Huippu Design

Management. Huippu on

managerointiin ja konsultointiin

erikoistunut yritys, joka myy palveluja lähinnä design-, arkkitehtuuri-

ja muotialan suunnittelijoille ja muille

alan yrityksille.

– Teemme yhteistyötä vain niiden kanssa, jotka haluavat keskittyä vientiin ja kansainvälistyä. Tärkeimmät vienti-markkinamme ovat tärkeysjärjestykses-sä Japani, Italia, Saksa ja Britannia, mutta tarvittaessa asiakkaille räätälöidään glo-baalisti sopivin ohjelma, jonka ei tarvitse olla sidoksissa mihinkään tiettyyn maa-han, Sarvilinna kertoo.

Manageroinnissa verkostotyöt ko-rostuvat, ja Huippukin tekee jatkuvas-ti yhteistyötä useiden eri partnereiden kanssa.

– Yrityksistä ovat tuttuja muun mu-assa Marimekko, Artek ja Iittala. Helsinki Design Week, Design Partners, Eat & Joy, Design Forum Finland ja Ulkoasiainmi-nisteriö ovat osa julkisen sektorin ja festi-vaalijärjestäjien verkostoa, jota käytetään säännöllisesti.

Designin Huipulla

Page 24: Kauppapolitiikka 2 / 2009

24 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Kulttuurivienti

Ku

va:

An

tti V

erm

as

Silloin tällöin teemme työtä myös Helsin-gin kaupungin ja Finnfactsin kanssa.

Sarvilinnan mielestä Huipun pieni koko ja itsenäisyys ovat selkeä etu. Kaik-ki projektin osa-alueet, kuten viestintä, PR-työ, näyttelyjen järjestäminen ja suh-detoiminta, voidaan hoitaa asiakkaiden kanssa ilman raskasta byrokratiaa. Hui-pun suurin kulttuurivientihanke on Suo-men messujen pyörittämän Habitaren Ahead! -design-osiosta vastaaminen.

Yhteistyöverkostot avainasemassa

Tulevaisuudessa Sarvilinna näkee paljon mahdollisuuksia hankeyhteistyöhön ja julkiseen tukeen.

– Suomessa ei ole muita Huipun lail-la toimivia yrityksiä. Muotoilun toimiala-keskus Design Forum Finland toimii hie-man eri tavoilla ja eri lähtökohdista kuin me. Tästä syystä voisimme tarjota lisäar-voa myös julkisen puolen kulttuurivienti-hankkeisiin.

Huippu sai aikoinaan vientitukea Lisn to Finland -projektilleen, joka ko-kosi yhteen ulkoministeriön, työ- ja elin-

keinoministeriön, Suomen Japanin edustuston ja instituutin. Sarvilin-nan mukaan kokemus oli rohkaiseva. Monet toimiston asiakkaat, varsinkin tuotantoa harjoittavat yritykset, ovat hakeneet ja saaneet tukirahaa esimerkik-si messuosallistumisiin ja näyttelyjen jär-jestämiseen.

Huipun liikeidean ja julkisen sekto-rin kriteerien yhteensovittamisessa riittää kuitenkin haastetta.

– Huipun yritystoiminta ja liikeidea ovat sellaisia, joita esimerkiksi Tekes ei noin vaan rahoita, koska ne ovat markki-nointia ja promootiota ja katsotaan siten markkinoita vääristäviksi. TE-keskuk-

set tarjoavat kyllä vienninedistämistukia, mutta yhteistä säveltä välillemme ei tun-nu vielä löytyneen.

Sarvilanna kertoo paraikaa selvit-tävänsä konsultin avulla, löytyisikö joku tapa, jolla Huippu voisi saada manageri-palvelun konseptille itselleen tukirahoi-tusta. Toistaiseksi valtio ei saa antaa ra-haa markkinointi- ja promootio-organi-saatioille.

Koulutusta, sitouttamista ja sillanrakennusta

Sarvilinna tulisi mielellään itsekin mu-kaan, jos jokin valtiollinen VKE-taho jär-jestäisi kansainvälisiä manageritapaami-sia tai koulutus- ja verkostoitumistilai-suuksia. Hän toivoo myös, että VKE-toi-minnassa hyödynnettäisiin alalla työs-kenteleviä pieniä ja ahkeria organisaa-tioita sen sijaan, että turvauduttaisiin ai-na samoihin tuttuihin partnereihin. Tä-mä edellyttäisi valtiolta kenties alan tar-kempaa kartoittamista ja pk-toimijoihin tutustumista.

Näin valtion VKE-organisaatiot sai-sivat lisää valinnanvaraa ja voisivat ohjata yrityksiä toisten yritysten luokse. Ottamal-la pienet yritykset mukaan kansallisen ta-son jättihankkeisiin, kuten World Design Capital, kansallinen brändihanke ja Shang-hai Expo 2010, niitä voidaan auttaa verkos-toitumaan kotimaassa ja ulkomailla.

Sarvilinna muistuttaa, että Huipun kaltaiset yritykset tekevät ruohonjuurita-solla juuri sitä työtä, jonka hedelmiä jätti-hankkeissa pyritään hyödyntämään. Suu-rimman kokoluokan hankkeita ei kukaan pysty tekemään yksinään, joten pienten asiantuntijaorganisaatioiden mukaan ot-taminen olisi joka tapauksessa järkevää.

Sarvilinna painottaa, että tämän kal-taisesta on pulaa esittävän taiteen aloilla mutta myös kulttuurin kentällä yleisem-minkin. Hänen mielestään koulutuksen tulisi suuntautua jo työelämässä oleville, sillä kokemus ja kontaktit ovat työn tär-keimpiä osa-alueita.

– Design managerointia ei vie-lä maailmallakaan tunneta kovin hyvin, sillä palvelukonsepti on vasta muotou-tumassa. Tämä konsepti – PR- ja hallin-nointipalvelujen tarjoaminen suunnit-telijoille ja muille taiteilijoille – on jo it-sessään oma kulttuurivientiartikkelinsa, Sarvilinna tähdentää.

Harri KIlpi

Laura Sarvilinna toivoo, että VKE­toiminnassa hyödynnettäisiin pieniä ja ahkeria organisaatioita.

” Design managerointia

ei vielä maailmallakaan

tunneta kovin hyvin.

Page 25: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 25

– Kyseessä on kansantaloudellisesti merkit-tävä toimiala, jonka BKT-osuus oli 3,2 pro-senttia vuosina 2005 ja 2006. Tämä on enemmän kuin paperin- ja massanjalostuk-sen, matkailun tai metsäteollisuuden osuus BKT:sta. Osuus työllisestä työvoimasta vielä-kin suurempi eli 4,2 prosenttia.

Aulake korostaa, että Suomessa tuote-taan kiinnostavia ja monipuolisia kulttuuri-tuotteita ja -palveluja. Kansainväliset kult-tuurin markkinat ovat UNCTAD:in Creati-ve Economy Reportin mukaan kasvaneet 100 prosenttia vuosina 1996–2005.

– Kansainvälisten markkinoiden imu on valtava. Potentiaalia vientiin on vaikka mil-lä mitalla, ja siksi sitä kannattaa tukea, Au-lake toteaa.

Yrittäjyyttä kehitetäänKulttuuriviennin keskeisenä instrumenttina toimii Suomen kulttuuriviennin kehittämis-ohjelma 2007–2011. Se kokoaa sateenvar-jona alleen laajan joukon yrityskehitysjärjes-telmän, viennin ja kulttuurin toimijoita, ku-ten OPM, TEM, UM, Tekes, Finpro ja MEK.

– Vanhasen toisen hallituksen hallitusoh-jelmassa sitouduttiin vahvistamaan luovaa taloutta ja lisäämään kulttuurin kansantalo-udellista merkitystä kulttuurivientiä ja -yrit-täjyyttä kehittämällä. Ohjelmaan on kirjat-tu kolmekymmentä konkreettista toimen-pidettä, jotka on jaettu ministeriöiden kes-ken, kertoo Aulake.

Lisäksi on EU:n rakennerahastojen – eri-tyisesti ESR:n – kautta rahoitettavia toimen-piteitä. Kyseessä on erittäin monipuolinen paketti. Vaikka kaikkia toimenpiteitä ei voida aloittaa kerralla, merkittäviä askelia on otet-tu ohjelman toteuttamiseksi.

Aulakkeen mukaan luovan talouden yrit-täjyyden kehittäminen on ollut tähänastisen toiminnan painopisteenä. Suomessa on täl-lä hetkellä noin 17 000 kulttuuritoimialan yritystä. Näistä valtaosa on pk- tai mikroyri-tyksiä, joiden perusta on usein yhden henki-lön taiteellinen toiminta. Siksi taantuma tai lamakaan ei juuri vähennä yritysten määrää vaan toiminnan volyymiä.

Aulake huomauttaa, ettei todelliseen kasvuun pyrkiviä yrityksiä ei ole paljon, jolloin kansainvälistymispyrkimykset edel-lyttävät alan toimijoiden yhteishankkei-ta. Hyvänä esimerkkinä tästä voisi mainita TEM:in yhteisvientihankkeet, joissa kult-tuurin toimialojen yritykset ovat pärjän-neet vuosi vuodelta yhä paremmin. Toi-mintojen kohdentaminen on parantunut ja liiketoiminnallinen kypsyys on lisäänty-nyt.

Taide ja kauppa yhteen soppii...Kulttuurivaihdolla saattaa sanana olla van-hahtava kaiku, mutta se on edelleen osa kulttuurivientiohjelman toimenpidepakkia ja kehittämiskohteita. Miksi?

– Vientiä ei voi olla ilman, että arvoket-jun aikaisemmat osat ovat kunnossa. Tar-vitaan kansallista kysyntää, jotta voi syntyä vahvoja vientikelpoisia tuotteita ja palvelui-ta, Aulake vastaa.

Hän sanoo, että osallistuminen kovaan tai liiketoiminnalliseen vientiin on Opetus-ministeriölle uutta. Kulttuurivienti on liike-taloudellista toimintaa, mutta kulttuuri-vaihto on merkitysten vaihtamista ja nor-maalia kansainvälistä yhteistyötä.

– Perinteisessä kulttuurivaihdossa ei ai-na ole liiketoiminnallista ulottuvuutta, mut-ta sen avulla luodaan verkostoja ja hanki-taan myös viennissä tarvittavaa kokemusta, Aulake kertoo.

Hän näkee työssä toisaalta hallintoon, toisaalta kulttuurin toimialoihin liittyviä haasteita.

– Suomen ei tarvitse hävetä verrokkimai-densa kulttuurivientistrategioiden rinnalla. Tietooni ei ole tullut toista yhtä hyvää viite-kehystä kulttuuriviennin kehittämiselle, Au-lake kehaisee.

– Toki uusien toimenpiteiden luonti ja re-sursointi luo aina kitkaa ja haasteita. Lisäk-si kulttuurin vienti pitäisi saada yhdenver-taiseksi muiden vientialojen kanssa. Tähän pääsemiseksi yrityskehitysjärjestelmäämme tulisi muokata niin, että se tunnistaisi her-kemmin kulttuuritoimialojen potentiaalia.

Toimialojen sisällä keskeinen haaste on uu-sien ajatustapojen kehittäminen liiketoimin-nallisempaan suuntaan. Kauppa ja taide eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat toimia käsi kä-dessä taiteilijan ja koko toimialan hyväksi. Li-säksi jatkuvasti tarvitaan kasvutyrittäjiä ja -yri-tyksiä, jotka tosissaan tähtäävät kansainvälisil-le markkinoille.

Kulttuuri kohauttaa lamassakinVaikka taloustilanne saattaa asettaa esteitä suunnitelmien tielle, Aulake ei löydä perus-teita pessimismille. Kattavaa tietoa kulttuu-rin toimialoilta ei ole saatavissa. Joillakin toi-mialoilla vaikutuksia ei tunnu olevan lainkaan, joissain tapauksissa tuntuu kuin olisi ajettu sei-nään.

– Asiaa olisi ehkä hedelmällisempi lähes-tyä alueellisten toimialaprofiilien kautta. Tilas-tokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan niillä Suomen alueilla, joilla on perinteistä teollisuut-ta, stoppi on ollut historiallisen nopea.

Niillä alueilla taas, joilla on enemmän pal-veluliiketoimintaa, hidastuminen on ollut merkittävästi vähäisempää. Näyttäisi siltä, et-tä palvelutoimialat kykenevät vastustamaan taantumien vaikutuksia selvästi perinteisiä teollisuuden aloja paremmin.

– On rohkaisevaa, että 1990-luvun alun suuren lamankaan aikana kulttuurin yksityi-nen kulutus ei notkahtanut merkittävästi. Ko-konaiskulutus laski toki, mutta ala piti suhteel-lisen asemansa eräänä tärkeimmistä yksityisen kulutuksen kohteista, Aulake muistuttaa.

Tietoa kulttuurivientihankkeen onnistumi-sesta viennin lisääjänä täytynee odottaa vuo-den 2013 tienoille. Aulake arvioi, ettei sitä en-nen saada luotettavia tilastoja tilanteen kehit-tymisestä, mutta kulttuuriviennin toivotaan ja odotetaan kasvavan merkittävästi.

– Mikäli yleinen tietoisuus kulttuurin toimi-alojen elinkeino- ja vientipotentiaalista kasvai-si, se helpottaisi kasvattamaan panoksia poliit-tisella tasolla ja kehittämään erilaisia politiikka-toimia, joilla vientiä voidaan tehostaa. Näistä tärkein olisi yrityskehitysjärjestelmän kapasitee-tin ja välineiden käyttöön saaminen, myös kult-tuurin aloilla, Aulake kertaa.

HR

Miksi kulttuurivientiä kannattaa tukea, Kimmo Aulake, opetusministeriön neuvotteleva virkamies?

Kulttuuri tukeekansantaloutta

Page 26: Kauppapolitiikka 2 / 2009

26 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

VKE-matkat

Matkojen valmistelu nojaa vahvaan taustatyöhön. Näin kertoo Kirsti Tarvainen, jo-ka vastaa Finprossa yritys-

valtuuskuntavierailuista. Finpro tekee vuosittaisen kyselyn yrityksille mihin kohteisiin tarvittaisiin matkoja.

– Vastauksia tulee yleensä kuuti-sen sataa. Sitten laitamme maat kysyn-nän mukaan järjestykseen. Viime vuon-na kärjessä olivat Ukraina, Pietarin alue, Intia, Kiina, Kazakstan ja Brasilia. Tämän jälkeen valmisteluista keskustellaan ulko-maankauppa- ja kehitysministerin kans-lian kanssa siitä kuinka matkat käynnis-tetään, Tarvainen selostaa.

Vuoden 2008 selvitys tehtiin al-kukesästä. Sen perusteella tehtyjä mat-kasuunnitelmia toteutetaan edelleen. Seuraava selvitys tehdään toukokuus-sa, ja sen tarkoituksena on hahmottaa kuluvan vuoden ja 2010 alun matka-tarpeita.

Vierailun alfa ja omega

Vierailun suunnittelu käynnistyy 4–6 kuukautta ennen varsinaista vierailua.

– Aluksi yhteistyötahojen kans-sa pidetään palaveri, jossa päätetään työnjaosta, asetetaan matkalle tavoit-

markkinoille!Yritysvaltuuskuntamatkat ovat keskeinen

viennin ja kansainvälistymisen instrumentti.

Kuinka matkoja käytännössä järjestetään?

teet ja luonnostellaan alustava ohjelma. Muutamaa viikkoa myöhemmin yrityk-sille lähetetään viralliset kutsukirjeet osallistua matkalle. Tätä kirjoitettaessa kutsut toukokuisille Pietarin ja Ukrai-nan matkoille ovat juuri lähteneet, Tar-vainen kertoo.

Pari viikkoa ennen vierailulle lähtöä matkaa vetävä ministeri tapaa yritysten edustajat ja kuulee heidän tarkempia toi-vomuksia ja tavoitteita matkan suhteen. Sitten seuraa itse matka. Sen jälkeen, noin pari kuukautta myöhemmin matkan vetänyt ministeri järjestää follow up -ti-laisuuden, jossa tavataan matkalle osallis-

tuneita yrityksiä ja keskustellaan matkan annista. Vasta tämä kokous päättää VKE-matkaprosessin.

Koordinaatio, koordinaatio, koordinaatio

Valmisteluissa eivät ole mukana vain Fin-pro ja yritykset, muistuttaa Finpron pro-jektijohtaja Maria Hostio.

– Pelkästään ulkoministeriöstä, Fin-pron säännöllisestä partnerista, muka-na ovat usein kauppapoliittinen osasto, alueosasto ja ministerin kanslia. Finpron kautta kuvaan tulevat Helsingin toimisto sekä eri maissa toimivat vientikeskukset, hän kertoo.

Myös muut ministeriöt, kuten liikenne- ja viestintäministeriö, ym-päristöministeriö ja pääministerin kanslia toimivat yhteistyössä mat-kojen järjestelyissä ja vetotoimissa. Lisäksi mukana ovat tietenkin ase-mamaan edustustot ja Finpro vien-tikeskuksen sekä niiden paikalliset yhteistyökumppanit.

– Lukuisista yhteistyötahois-ta johtuen matkajärjestelyjen pro-sessi on monimutkainen ja -vaihei-nen kokonaisuus. Toisaalta toimin-ta on siis haastavaa:

Finpron vierailuvuosi 2008 numeroina 11 ministerivetoista vierailua 9 eri maata, 2 kertaa Kiinassa ja Japanissa 287 yritystä mukana Kolmasosa pk-yrityksiä, loput isoja noin kolmasosa osallistujista yritysten ylintä johtoa 337 yrityksien edustajia 516 kaiken kaikkiaan, eli n. 47 / vierailu

Mars

Page 27: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 27

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

markkinoille!

Page 28: Kauppapolitiikka 2 / 2009

28 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

VKE-matkat

Vierailun etulinjassa Etelä-Afrikassa

Ulkomaankauppa- ja kehitysmi-nisteri Paavo Väyrynen vieraili Etelä-Afrikassa yritysvaltuus-kunnan kanssa maaliskuun

alussa. Pretorian edustuston kehitys- ja kauppa-asioista vastaava lähetystösihtee-ri Juha Savolainen oli mukana alusta lop-puun.

Ministeri Väyrysen maaliskuisen vierailun valmistelut alkoivat jo ennen joulua myös Pretoriassa.

– Koska matkan vetäjä oli ulko-maankauppa- ja kehitysministeri, järjes-telyissä toimittiin virallisesti Etelä-Afri-kan ulkoministeriön kautta, joka koor-dinoi ministeriötason tapaamisia ja hoi-ti protokollan, Savolainen kertoo.

– Tämän kokemuksen perusteella voi todeta, että Etelä-Afrikan UM:n pro-tokolla on harjaantunut ja tehokas, mikä johtuu heidän suuresta vierailijamääräs-tään. Tehokkuus ulottui protokollan au-tonkuljettajiin, jotka vaikuttavat saaneen oppia suomalaisilta rallikuljettajilta, hän naurahtaa.

Etelä-Afrikan ulkoministeriön viral-lisesta vetovastuusta huolimatta Suomen edustusto teki paljon työtä esimerkiksi virkamies- ja ministeritason tapaamisten varmistamisessa.

– Aina ei voi luottaa sii-hen, että tieto tapaamisista tai niiden muutoksista liikkuu paikallisten yhteistyökump-paneiden toimistoissa. Preto-rian edustuston pitikin usein ottaa yhteys suoraan mahdol-liseen tavattavaan henkilöön tilaisuuden lukkoon lyömi-seksi, Savolainen luonnehtii asemamaan tapoja.

Finpron taustatyö perustuksena

Onnistuneen vierailun perusedellytys on yritysten selkeästi hahmottelemat toivo-mukset ja kiinnostuksen kohteet.

– Meillä on täällä paikan päällä van-hastaan tietoa, jota käytämme hyväksi, mutta Finpron Helsingin pääkonttorin sekä Johannesburgin toimiston työ toivo-musten selvittämiseksi on ollut ensisijai-sen tärkeää. Näiden tietojen pohjalta voi-daan räätälöidä ohjelma, joka on hedel-mällinen kaikkien osapuolien kannalta, Savolainen kertoo.

Matkan keskeisin haaste liittyi val-tuuskunnan kokoon ja monialaisuuteen.

– Kaikkiaan mukana oli 23 eri yri-tysten edustajaa. Sektoreista mukana oli-vat energian tuotanto ja -tehokkuus, ter-

veysala, ICT, kuljetus- ja vesi-infrastruk-tuuri, metsä- ja maataloutta eli kokonai-nen kirjo erilaisia intressejä. Sellaisenaan olemassa olevat verkostomme eivät riit-täneet, vaan lähdimme vauhdilla hake-maan uusia kontakteja kaikkien haluttu-jen tapaamisten järjestämiseksi, Savolai-nen sanoo.

Työnjakoa ja improvisointia

Myös etukäteen selkeästi sovittu työnja-ko sekä aivoriihet Finpro Johannesbur-gin ja edustuston välillä helpottivat asioi-den hoitoa.

– Finpro isännöi bisnesvaltuuskun-taa eli järjesti logistiikan, briiffasi val-tuuskuntaa ja järjesti yritystapaamiset ja seminaarit. Edustuston huolehdittavana

hiottu yhä sujuvammaksi, Hostio luon-nehtii.

Kulttuurishokeissa luoviminen

Itse vierailuilla oman haasteensa muo-dostaa vieras kulttuuri.

– Toisaalta matkalaisten tulee mu-kautua vastaanottavan kulttuurin tapoi-hin ja normeihin. Toisaalta lopullise-na päämääränä on saada jalansijaa suo-malaisesta taustasta ja toimintatapakult-tuurista nouseville yrityksille liian suu-ria myönnytyksiä tekemättä, Tarvainen ja Hostio pohtivat.

Kaikesta huolimatta kiitosta on tul-lut myös saksalaisilta, italialaisilta ja rans-kalaisilta, jotka ovat osallistuneet Finpron järjestämille matkoille suomalaisyrityksi-en edustajina. Varsinkin seminaarien or-ganisointia ja tilaisuuksien lämpöä on kiitelty.

Hostion mukaan hankalimpia ovat tapaukset, kun kohdemaassa Suomella ei ole edustustoa eikä Finpron toimistoa:

– Silloin suunnittelu ja matkalle lähtö saattavat tuntua alkuun suureltakin haas-teelta. Ja siitä huolimatta ohjelman täytyy olla samantasoinen kuin normaalisti.

kaikkien pyyteiden yhteensovittaminen vaatii paljon kärsivällistä koordinoin-tia. Toisaalta vuosien varrella prosessia on yhdessä kaikkien toimijoiden kesken

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

VKE­matkalle Etelä­Afrikkaan ja Sambiaan osallistui parikymmentä yritystä.

Page 29: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 29

UM:n VKE-tiimi

Azerbaidjanin vierailu syksyllä 2008 oli tällainen tapaus.

– Aluetta hoitaa vain Helsinkiin si-joitettu kiertävä suurlähettiläs, joten var-sinaista paikallista suomalaista partneria ei ollut. Satuimme kuitenkin löytämään paikan päältä Azpromon, joka on Azer-baidjanin vastine Finprolle. Organisaatio osoittautui erittäin tehokkaaksi koordi-naattoriksi, Hostio kertoo.

– Vaikka ohjelma ei ollut vielä mat-kalle lähdettäessä niin hyvässä kunnos-sa kuin Finpro olisi halunnut, Azpromon työpanoksen ja erinomaisten kontaktien

ansiosta lopputulos oli kuitenkin huippu-hyvä.

Menestyksen mittarit

Entä kuinka vierailujen menestystä mita-taan?

– Jokaisen vierailun jälkeen Fin-pron ulkopuolinen arviointiyritys lähet-tää matkaan osallistuneille palautekyse-lyn, Tarvainen sanoo.

– Viime vuoden yhdestätoista mat-kasta Finpro sai yleisarvosanaksi 4,09 as-teikolla yhdestä viiteen.

Erityistä kiitosta on saatu henkilö-kunnan palvelualttiudesta ja organisaa-tiokyvyistä. Vastaukset ovat myös edusta-via, sillä yleensä vastausprosentti on hy-vin korkea, 60 tai ylikin. Lisäksi yritykset ovat hanakoita antamaan vapaamuotois-ta palautetta ja kehitysehdotuksia, jonka Finpro ottaa tulevissa suunnitelmissaan huomioon.

Harri Kilpi

oli ministerin ja tämän virkamiesvaltuus-kunnan ohjelma sekä yritysten tapaami-set viranomaisten kanssa, Savolainen to-teaa.

– Lisäksi oli suuri onni, että meillä oli yhdessä Finpron kanssa paljon hyviä henkilöresursseja käytössämme. Omat väkemme joutuivat nopeasti orientoitu-maan saattajiksi, seremoniamestareiksi ja alustajiksi, välillä hyvinkin lyhyellä varo-tusajalla.

Lisäjännitystä toi myös se, että ohjel-ma ei valmistunut kuin aivan loppumet-reillä.

– Ihmisillä ei ole täällä tapana lyödä tapaamisia lukkoon kuin viime hetkellä, sen opimme järjestelyjen aikana, Savolai-nen kertoo.

– Kun valtuuskunta oli landaamas-sa maanantaina kello 10, niin vielä per-jantai-iltapäivänä kello 3 meillä oli puhe-limet kuumeisesti pirisemässä vahvistuk-sia odotellessa. Lopulliseen muotoonsa ohjelma saatiin vasta viikonlopun aika-na. Mutta yhdessä ja huumorilla hom-ma hoidettiin loppuun.

Yhteenvetona Savolainen toteaa, että Etelä-Afrikka tuntuu suhteellisen helpolta toimintaympäristöltä mitä tu-lee tapakulttuuriin.

– Toisaalta haasteena on kova kil-pailu muiden maiden kanssa tilaisuuk-sien järjestämisessä ja näkyvyyden saa-misessa. Hyödyksemme toimii edel-leen se goodwill-arvo, jonka Suomi ke-hitti tukemalla maan vapaustaistelua jo pitkään ennen vuotta 1994. Se auttaa valtuuskuntavierailuja tiettyyn pisteeseen asti, koko matkaa sekään ei kanna.

Ulkoasiainministeriössä VKE-asioiden ylei-sestä koordinaatiosta vastaa markkinoil-lepääsyasioiden yksikön VKE-tiimi ulko-asiainneuvos Manu Virtamon johdolla.

Tiimi osallistuu vienninedistämismatko-jen valmisteluun ja tavoitteiden määritte-lyyn sekä antaa käytännön opastusta ja tu-kea matkaa valmisteleville vastuuvirkamie-hille. Tiimi osallistuu tiiviisti myös matkojen seurantaan.

Matkoista saatuja kokemuksia käyte-tään muun muassa tiimin käsialaa olevi-en VKE-matkaohjeiden laadinnassa ja päi-vityksessä. Ohjeet laaditaan läheisessä yh-teystyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.

Tärkeää on myös matkojen koordinaa-tio eli vaikuttaminen siihen, että mennään oikealla joukolla oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, ja että vältetään päällekkäisyy-det. Koordinointi on tärkeää niin ministe-riön eri osastojen välillä kuin koko valtion-

– Vierailun kiinnos-tavuus, sen tarjoamat ta-loudelliset mahdollisuu-det sekä sujuvat järjeste-lyt ovat ratkaisevassa ase-massa, Savolainen toteaa.

HK

hallinnon tasolla, jälkimmäisessä tapauk-sessa UM:n johtamassa vienninedistämi-sen koordinointi- ja ohjausryhmässä.

VKE-tiimi pyrkii varmistamaan, että kaikki matkojen kannalta keskeiset tahot ovat hyvin informoituja ja mukana matko-jen valmistelussa. Tällä tavalla ryhmä tukee tarvittaessa myös yksittäisten matkojen valmistelua. Tarpeen mukaan VKE-koor-dinaattori avustaa yritysvaltuuskuntien ta-paamisten vetämisessä kohdemaissa.

Pääsääntöisesti ministerin tai kauppa-poliittisen alivaltiosihteerin johtamat yri-tysvaltuuskunnat kokoaa Finpro. Ohjelmat syntyvät Finpron ja paikallisen edustuston yhteistyönä, ja painopiste vaihtelee kohde-maan ja olosuhteiden mukaan.

Useissa kohdemaissa keskeisen tärke-ät kontaktit maan viranomaisiin kulkevat luonnollisesti kohdemaassa olevan edus-tuston kautta, jolloin ulkoasiainministeriön VKE-tarjontaan sisältyvien ovia avaavien ar-vovaltapalvelujen rooli erityisesti korostuu.

Sambian kaivosteollisuudessa on mahdollisuuksia.

Page 30: Kauppapolitiikka 2 / 2009

30 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

VKE-palvelut

Verkostoidu ja vaikuta

Ministeriön ja edustustojen

edunvalvonta perustuu pitkälti

luottamuksellisiin suhteisiin. Ulkoministeriön viennin ja kan-sainvälistymistymispalvelui-den (VKE) ykköstuotteena on ulkoiseen toimintaympäris-

töön vaikuttaminen. Toisena on promoo-tiotoiminta, johon sisältyvät muun mu-assa arvovaltapalvelut. Hienoja termejä, mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä?

Ulkoista toimintaympäristöä muo-kataan suotuisammaksi suomalaisyrityk-sille edistämällä muun muassa maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä käytäviä neuvotteluita maailmankaupan vapautta-miseksi. Käytännössä vaikutetaan useim-miten EU:n kautta. UM välittää komis-siolle Suomen kannan eri neuvotteluvai-heissa kotimaisia asianosaisia konsultoi-tuaan.

WTO  pyrkii laajaan sopimukseen maailmankaupan vapauttamiseksi. Neu-vottelutulos takaisi ennustettavamman ympäristön maailmankaupalle. Keskus-telujen junnattua jo kahdeksatta vuotta on esitetty kysymys, olisiko kauppaneu-votteluista kerättävissä ”aikaista satoa” sopimalla kaupan menettelyn helpotta-misesta.

Tätä myös kehitysmaat kannatta-vat laajasti, sillä se piristäisi käytännönlä-heisesti maailmankauppa. Muun muassa tullausmuodollisuudet ja kauttakuljetus-säännöt yksinkertaistuisivat. Pohdintaa käydään WTO:ssa siitä, kannattaako Do-han kierroksen kokonaispakettia avata.

Suomen eduista huolehditaan myös unionin neuvotellessa kahdenvälisiä va-paakauppasopimuksia.

Meneillään olevissa neuvotteluissa ollaan lähimpänä ratkaisua Etelä-Kore-

Page 31: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 31

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

an kanssa. Erimielisyydet muun muassa autoteollisuuden markkinoillepääsyssä ja tekijänoikeuksissa ovat vielä auki.

Jos ratkaisu syntyy, kauppa vilkas-tuisi Etelä-Korean ja EU:n välillä. Suo-melta poistuisi päiväjärjestyksestä muun muassa erään paperituotteen tulliluokit-telun suhteen käyty pitkäaikainen käden-vääntö.

EU:n ja Intian neuvottelut ovat edis-tyneet hitaammin, ja vielä enemmän ai-kaa palaa todennäköisesti Kaakkois-Aa-sian yhteistyöjärjestön Aseanin kanssa. Käytännössä järjestön kanssa on otettu aikalisä.

– Nyt kartoitetaan kahdenvälistä neuvotteluhalukkuutta. Potentiaalisimpia ovat Singapore, Malesia, Vietnam ja Bru-nei, kertoo markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Ilkka Saarinen.

Kansalliseen edunvalvontaan kuuluu monenlaista toimintaa. Yhteistyökump-paneiden ja yritysten kanssa kartoitetaan muun muassa kaupanesteitä. Syksyn ky-selyssä niitä nousi esiin 700, joiden rat-kaisua on ruvettu työstämään.

Kauppapoliittisten neuvottelujen li-säksi esteitä nostetaan säännöllisesti esiin myös Suomen ja kyseessä olevan kauppa-kumppanimaan välillä muun muassa mi-nisterivierailujen yhteydessä. Toiminta on ollut varsin tuloksellista, vaikka välil-lä ongelman ratkaisemiseen voi kulua ai-kaa useita vuosia.

Arvovaltapalveluissa korostuu ver-kottumisen merkitys. Suuri osa toimin-nasta hoidetaan edustustoissa. Annetaan puheenvuoro Suomen Kantonin pää-konsulille Hannu Toivolalle, joka on ol-lut yksi aktiivisimpia arvovaltapalvelui-den tarjoajia.

Korkean tason tonttikauppoja

Pari vuotta sitten suuren suomalaisen konepajayrityksen Kiinan johtaja soit-ti Pekingistä ja pyysi pääkonsulaatin apua. Yhtiö oli päättänyt rakentaa Ete-lä-Kiinaan huoltokeskuksen. Samanlai-nen huoltokeskus yrityksellä oli Wuxissa Shanghain lähellä. Siihen projektiin Toi-vola osallistui jo 2000-luvun alussa.

Yhtiö oli valinnut huoltokeskuksen paikaksi Kantonin teollisuuspuiston ja toimittanut hakemuksen tontin ostami-sesta. Ongelma oli siinä, että hakemuksen toimittamisesta oli kulunut useita kuu-

kausia eikä minkäänlaista vastausta ollut kuulunut. Projektilla oli kiire aikataulu, ja monet muutkin ulkomaiset yritykset ha-lusivat hankkia tontin ja perustaa yrityk-sen, ennen kuin Kiinan yhtiöveron koro-tus tulisi koskemaan näitä yrityksiä. Ton-teista oli kova pula.

Toivola selvitti, mitkä viranomai-set ovat vastuussa Kantonin teollisuus-puiston investoinneista ja miten pää-tös tehdään. Hän laati henkilöistä listan ja tapaamissuunnitelman perustuen luo-maansa yhteysverkostoon, joka Kiinas-sa on kaiken a ja o. Ensin hän pyysi ta-paamista Guangdongin provinssin ulko-maisten suhteiden ja kauppaosaston pää-johtajan Liang Yaowenin kanssa, jonka tunsi hyvin.

He olivat molemmat olleet juuri muutamaa kuukautta aikaisemmin Suo-messa Guangdongin kuvernööri Huang Huahuan kanssa. Kauppaosaton virka-miesten mukaan asia ei kuulunut lain-kaan pääjohtajalle vaan Kantonin paikal-lisille viranomaisille.

Lukuisten pyyntöjen jälkeen tapaa-minen onnistui ja Toivola pääsi esittä-mään asian. Viikon kuluessa järjestyi vie-lä pari muuta tapaamista liittyen lähin-nä tontin sijaintiin. Hakijoita oli jonossa ennen suomalaisyritystä yli 70. Runsaan kahden viikon päästä teollisuuspuistol-ta tuli vahvistus, että tontti oli myönnetty.

– Yrityksen pääjohtajalta Suomesta tullut kiitoskirje lämmitti, Toivola kertoo.

Korruptio-oppia käypään hintaan

Toisen esimerkin Toivola kertoo aloit-teesta, jossa yhdistyvät koulutusvienti ja Suomi-promootio. Guangdongin pro-vinssin ulkoasiaintoimisto hoitaa Kanto-nissa yhteyksiä provinssin viranomaisten ja ulkomaisten edustustojen kanssa. Suo-men pääkonsulaatti keskittyy taloudel-listen suhteiden edistämiseen, mutta tuo luonnollisesti esille Suomen vahvuuksia, kuten koulutusta ja vähäistä korruptiota.

Guangdongin ulkoasiaintoimisto in-nostuikin asiasta ja halusi selvittää mah-dollisuuksia kouluttaa provinssin virka-miehiä Suomessa. Toivola oli yhteydes-sä HAUSiin vuoden 2006 alkupuolella, ja niin päästiin konkreettisiin keskustelui-hin. Asia oli esillä jopa pääministeritasol-la, kun Guangdongin kuvernööri Huang Hua Hua vieraili Suomessa vuonna 2006.

Viisivuotinen koulutusohjelma käyn-nistyi syksyllä 2007, ja kesäkuussa 2009 on ohjelman kolmas vaihe. Yli 30 Guang-dongin virkamiestä saa kuukauden verran koulutusta Suomessa liittyen lähinnä Suo-men valtionhallintoon. Guangdong mak-saa HAUS:in järjestämästä koulutuksesta käyvän hinnan. Viiden vuoden aikana yli 150 provinssin keskijohdosta valittua vir-kamiestä saa siten mahdollisuuden pereh-tyä Suomen julkiseen sektoriin. Sivutuot-teena Suomelle syntyy kuin itsestään tart-tumapintaa tärkeään provinssiin.

Kun on hiljaa, tulee kalaa

Taloudellisten etujen valvonnan yhtenä elementtinä on luottamuksellisuus. Yri-tyksille ei useinkaan ole etua tuoda kau-panesteiden yksityiskohtia julkisuuteen. Myös arvovaltapalvelut perustuvat pit-kälti siihen, että suomalaisyritykset voi-vat luottaa virkamiesten vaitonaisuuteen.

Jos saadaan voitto, sen hehkuttami-nen medialle saattaisi luoda kitkaa kump-panimaihin tai asemamaan viranomai-siin.  Seuraavat neuvottelut saattaisivat vaikeutua, eli voitot olisivat tiukemmassa.

Vaitonaisuuden merkityksestä voi kertoa anekdootin aivan toisesta konteks-tista. Se ei kuvaa kaupanesteitä vaan teho-kasta verkottumista.

Noin kuukausi sitten entinen missi ja malli Saija Palin kertoi Ilta-Sanomissa urastaan ja elämästään. Yksin tehty matka Japaniin vuoden 1999 Miss International Beauty -tapahtumaan ja siinä menestymi-nen – 3. sija – olivat haastattelun mukaan kasvattaneet häntä ihmisenä.

Kasvu ei ehkä alkanut välittömästi ki-sojen jälkeen, sillä hän kritisoi Suomen Ja-panin-suurlähetystön toimintaa tuoreel-taan suomalaismedialle. Palinin mukaan muut missit saivat kisoissa kotimaidensa edustustoilta suurta huomiota ja kannus-tusta, mutta Suomen virallisia edustajia ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

Medialeike välitettiin suurlähettilääl-le. Hän kuittasi asian lyhyesti edustuston sisäisellä sähköpostiviestillä: ”Palinilta jäi huomaamatta, että puolisoni istui tuoma-ristossa”.

Luottamukselliseen verkostoitumi-seen pätee usein kalamiehen ohje. Kun on hiljaa, tulee kalaa.

Jari Sinkari

Page 32: Kauppapolitiikka 2 / 2009

32 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Ku

va:

Mar

kus

Ko

kko

Vaikuttajaviestintä

Paperiteollisuuden patruunat toimivat aloitteentekijöinä, kun Finnfacts perustettiin vuon-na 1960. Länsimarkkinoille pi-

ti takoa kolme perusviestiä. Suomi oli it-senäinen. Se ei ollut osa Neuvostoliit-toa. Teknologinen osaaminen oli korke-alla tasolla.

Kun tullaan pikakelauksella nyky-aikaan, poliittisia perusasioita ei tarvitse enää alleviivata. Sen sijaan kolmas viesti

Mediakuiskaaja lumipallon jäljilläUlkomaiset toimittajat kertovat Suomen tarinan

maailman näyttämöllä. Finnfacts toimii kuiskaajana.

on edelleen toiminnan ytimessä. Länsi-maiden tilalle suomalaisteknologian ilo-sanoman pääkohdemaiksi ovat tulleet Venäjä, Kiina ja Intia.

Toimintatapa on pysynyt suurin piir-tein ennallaan. Valitaan kiinnostava nä-kökulma, rakennetaan sitä tukeva ohjel-ma ja kutsutaan toimittajia maahan. Hei-dän kirjoituksensa ja ohjelmansa vaikut-tavat siihen, miten Suomi maailmalla profiloituu.

Tavoitteena on Suomen nostami-nen ulkomaisten päättäjien tietoisuuteen mahdollisena kumppanina. Eli kun ulko-mainen yritysjohtaja, huippukonsultti tai teknologiavaikuttaja pohtii investointia, partnerinhakua tai benchmarkkauskoh-detta, hänen päähänsä pulpahtaisi kuin itsestään Suomi sille pitkälle listalle, josta kumppanit aikanaan poimitaan.

– Nykyisin korostuu toimialakohtai-nen lähestymistapa. Finnfacts voi myös tukea yksittäisten yritysten markkinoin-tia viestinnällisesti, kertoo johtaja Mar-kus Kokko.

Joskus pienikin yritys saattaa saa-da uudella ja mielenkiintoisella tuotteel-laan näkyvyyttä, joka poikii konkreet-tisia yhteydenottoja. Viestimet haravoi-vat koko ajan mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta Kokko korostaa realismia.Viesti-met toimivat omista lähtökohdistaan, ei-kä niille voi suoraan syöttää käsikirjoitus-ta. Suuremmat yritykset ymmärtävät tä-män hyvin, mutta mediakokemattomam-milla yrityksillä on joskus turhan suuria odotuksia.

– Ei voi taata, että jokainen haastat-telu tai tapaaminen johtaisi medianäky-vyyteen, Kokko muistuttaa.

Hän toivoo kuitenkin, että yrityk-set olisivat aktiivisesti yhteydessä Finn-factsiin. Vain yhteispelillä pysytään ajan tasalla ja pystytään rakentamaan elämyk-selliset ja informatiiviset ohjelmat, jot-ka koukuttavat paatuneimmatkin medi-an edustajat.

Kokko korostaa, että lähtökohta-na on laajempi suomalaisen osaamisen

Lumipalloa etsimässä! Finnfactsin toiminta painottuu tätä nykyä Aasian ja Venäjän kasvaville markkina­alueille. Kuvan toimittajat Malesian ja Japanin valtalehdistä tutustuivat suomalaiseen osaamiseen Oulussa Suomen EU­puheenjohtajuuden kynnyksellä keväällä 2006.

Page 33: Kauppapolitiikka 2 / 2009

KASVUA KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ!VIEXPO tarjoaa työkaluja kansainvälistymistä

suunnitteleville yrityksille.

Viexpo on itsenäinen, alueellinen kansainvälistymisen asian-

tuntija Pohjanmaan rannikkoseudulla. Olemme toimineet jo

lähes 40 vuoden ajan yritysten apuna kansainvälistymisessä,

ja kansainvälistymisasiantuntijoina meillä toimivat eri toimi-

aloihin ja kohdemarkkinoihin erikoistuneet vientineuvojat.

Viexpon tehtävänä on edistää pk-yritysten kansainvälisty-

mistä neuvonnan ja palveluiden kautta.

Viexpon palvelut:

� Perusneuvonta

� Fact fi nding -matkat

� Messuesiintymiset

� Vientirenkaat

� Kielipalvelut

� Vientivalmiusanalyysit

� Asiakashaku

� Vientipäällikköpalvelut

ViexpoRuneberginkatu 11, 68600 PIETARSAARIPuh. (06) 781 6440 www.viexpo.fi

Viexpo_2_24_3_ti.indd 1 24.3.2009 16.44

markkinointi. Yksittäisellä artikkelilla tai ohjelmalla voi olla vaikutusta, mutta ta-voite on suurempi. Näkökulmilla on ta-pana kertautua lumipallon tavoin.

Todellista riemuaikaa elettiin vuo-situhannen vaihteessa Suomen ensim-mäisen EU-puhjeenjohtajuuden tiimoil-la. Tuolloin Suomeen kohdistui häkellyt-

tävän positiivinen huomio mobiilitekno-logian nousun ja lamasta selviytymisen myötä.

– Tavallaan tämän menestyksen jäl-kilämmittelyissä eletään edelleen, Kok-ko pohtii.

Ympäristöosaamisesta seuraava suuri tarina

Kokko näkee, että seuraava ja itse asiassa jo alkanut suuri tarina nostaa valokeilaan ympäristöä suojelevan tai säästävään tek-nologian. Sen ytimessä on kestävä ener-giatuotanto.

Maailmanlaajuisen taantuman myö-tä myös kilpailukyky säilyy kiinnostavana teemana, ja siihen liittyen koulutussekto-rin hyvä osaaminen. Näkökulmat koe-taan tärkeäksi osaksi kansakuntien tule-vaisuuden menestystä. Samaan pakettiin voi laittaa tarinan Suomen selviämisen edellisestä lamasta. Asia askarruttaa ym-päri maailmaa.

Kokko kehuu erinomaista yhteispe-liä ulkoministeriön ja sen edustustojen kanssa. Ilman yhteistyötä yli 200 toimit-

tajan kutsuminen vuosittain Suomeen olisi Finnfactsille huomattavasti hanka-lampaa. Se osallistuu myös ulkomaantie-dotusta koordinoivaan Finland Promoti-on Boardiin, jonka puheenjohtajuus on ulkoministeriöllä. Kokko kiittää toimin-nan aktivoitumista viime vuosina.

Finnfactsin henkilökuntaa on seitse-män, joten toimintaa on pakko keskittää. Pääkohdemaiksi on pari vuotta sitten va-littu nousevat kauppakumppanit Venä-jä, Kiina Ja Intia. Näistä maista kohdistuu kiinnostusta vieläkin edelliseen lumipal-loefektiin eli Suomeen mobiiliteknologi-an huippuosaajana.

Pohdintaa on myös tehty toiminnan kohderyhmistä. Uusi media haastaa toi-mintatavat. Esimerkiksi bloggaajilla saat-taa olla maailmanlaajuinen yleisö hyvin-kin kapealla segmentillä. Sosiaalisen me-dian nousu ei ole jäänyt huomaamatta. Kokko kertoo, että piakkoin käynnistyy ensimmäinen vierailu, jonka osallistujat ovat toimittajien asemesta bloggaajia.

Jari Sinkari

Finnfacts voi myös tukea yksittäisten yritysten markkinointia viestinnällisesti, kertoo johtaja Markus Kokko.

Ku

va:

Fin

nfa

cts

Page 34: Kauppapolitiikka 2 / 2009

34 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Suomi vke-kohteena

Suomessa kyllä tiedostetaan riip-puvuus viennistä, mutta todel-lisen kansainvälisyyden raken-teet täältä vielä puuttuvat, lataa

The American Chamber of Commerce in Finlandin (AmCham) toimitusjohtaja Kristiina Helenius.

Yhdistä kirjaimet, Suomi:

AmChamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius

pitää Suomea vaikeana vke-maana.

Hän on näköalapaikalla, ja ural-ta löytyy kokemusta ja kanttia sanomi-seen. Helenius on koulutukseltaan mark-kinointiin erikoistunut kauppatieteen maisteri. Työuraa on kertynyt muun mu-assa tv-uutisten ankkurina ja ulkomaan-kirjeenvaihtajana. Hän on asunut ulko-

AmCham loi verkostoja Kristiina Heleniuksen johdolla viime elokuussa rapujuhlilla Ravintola Särkänlinnassa.

K syy

lisäinvans a

Page 35: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 35

Ku

vat:

Am

Ch

am a

rkis

to

mailla 15 vuotta, joista yhdeksän yhtä-jaksoisesti. Suomeen hän palasi puoli-toista vuotta sitten ja aloitti saman tien AmChamin toimitusjohtajana.

Edellinen tehtävä oli Suomen Wa-shingtonin suurlähetystön lehdistöneu-voksena, jossa työsarkana oli myydä mo-dernia Suomea amerikkalaismedialle.

– Ruusunpunaisten lasien läpi koti-maata katsoi osaksi jo tehtävänkin takia, Helenius sanoo.

Nykyisessä toimessaan hän on tör-männyt siihen, kuinka alkutekijöissään käytännön kansainvälistyminen Suomes-sa edelleen on. Sellaisia sosiaalisia raken-teita, joissa ulkomaalainen voisi tasa-ar-voisesti verkostoitua suomalaisten kans-sa ammatillisesti tai vapaa-aikana, on to-della vähän.

– Ei ole sellaista koukkua, johon ul-komaalaisten haluttaisiin tarttuvan ja tu-levan tänne.

Myös amerikkalaisyritysten henkilö-kunnalle Suomi on vaikea maa. Siitä tie-detään vain vähän etukäteen. Järjestelmä kyllä toimii tehokkaasti käytännön asi-oissa. Pankkitili aukeaa nopeasti, liikenne sujuu ja ympäristö on turvallinen, mut-ta pulmat nousevat sosiaalisesta ympä-ristöstä.

Kansainvälisyys mielentila

Kansainvälisyys pitäisi käsittää mielenti-lana, joka Heleniuksen mukaan Suomes-ta vielä pitkälti puuttuu. Myös kuva Suo-mesta ulospäin on hänen mielestään sa-mea. Hän ottaa esimerkiksi korkean kou-lutustason.

– Täällä on koulutettu kansa, mutta entäs sitten. Jos se mielletään välineenä jollekin, mitä sillä tehdään? Onko tullut investointeja? Virtaako halukkaita huip-puammattilaisia tänne osaamistaan ke-hittämään? Onko korkeasta koulutukses-ta hirveästi hyötyä kansainvälisessä työn-jaossa, jos sen vastapainoksi ollaan umpi-mielisiä uusia vaikutteita kohtaan?

Yhdysvalloissa mentaliteetti on se, ettei tarvitse olla täydellinen, kunhan asenne on oikea.

Heleniuksen mielestä Yhdysvaltoi-hin muuttavissa huonosti koulutetuissa meksikolaisissa on huomattavasti enem-män virtaa kuin itsetyytyväisissä suoma-laisissa. Heillä on valtava menestymisen nälkä.

– On tietysti muistettava, että ame-rikkalaismarkkinoilla on suuruuden ja näkyvyyden edut puolellaan. Niillä me-nestyminen on suuri referenssi, joka jo it-sessään luo houkuttelevuutta.

Helenius haluaa korostaa sitä, ettei hän halua syyttää tai kritisoida ketään tai mitään yksittäistä toimijaa. Suomi vain näyttää kelluvan mielentilassa, jossa se ei oikeasti ole kiinnostunut ottamaan vas-taan ideoita, vaikutteita tai uusia tekijöi-tä ulkomailta.

– En ole tullut Suomeen valittamaan. Aiomme AmChamissa tehdä työtä in-nostavamman Suomen hyväksi, hän sa-noo. Lisäksi Helenius on mukana Invest in Finlandin hallituksessa ja kuuluu Suo-mi-brändiä kehittävään työryhmään.

Ideat ratkaisevat

Luottamustehtävät osoittavat, että AmCham on Heleniuksen johdolla on-nistunut verkottumaan hyvin. Muun mu-assa sen järjestämissä vaalivalvojaisissa oli presidentti Barack Obaman voitonpuhet-ta seuraamassa koko Suomen kerma tasa-vallan presidentistä lähtien. Millä lihaksil-la samantyyppinen verkostoitumistemp-pu onnistuisi suomalaisilta Washingto-nissa?

– Kaikki on kiinni ideoista. On maa-ilmassa hullumpiakin asioita nähty, Hele-nius sanoo.

– Täytyy tarjota ongelmiin ratkai-suja ja olla kiinnostava. Tämä on kaiken markkinoinnin, verkostoitumisen ja lob-baamisen pohjalla Amerikkalaiset sa-moin kuin muut ovat heti kiinnostuneita, jos jollakin on keino, joka auttaa heitä an-saitsemaan miljoonan tai joka on ratkais-sut heitä askarruttavan ongelman.

Entä omat ideat? Mitä Helenius pitää huippuhetkinään Yhdysvalloissa edelli-sessä tehtävässä ja Suomessa nykyises-sään.

– Saimme houkuteltua Washington Postin toimittajan tekemään laajan jut-tusarjan Suomesta. Saimme myös pre-sidenttipuolison Laura Bushin suostu-maan lanseeraamiemme Muumi-verk-kosivujen suojelijaksi. Nämä olivat kiistä-mättömiä voittoja.

Suomessa työtä on vauhdittanut te-hokas toimintaympäristö.

– Tein Amchamin vuositoiminta-suunnitelman pitäen mielessä ponnistus-määrää, joka asioiden hoitoon pitää vara-ta Washingtonissa. Yllätyin, kun vuoden tavoitteet oli saavutettu kahdessa kuu-kaudessa, Helenius naurahtaa.

Jari Sinkari

Heleniuksen mielestä Suomi kelluu itsetyytyväisyydessä, johon ulkomaalainen ei saa otetta.

Page 36: Kauppapolitiikka 2 / 2009

36 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

Kolumni

In the past few months, the pervasive decline of manufacturing has been

outright scary worldwide. In Europe, where manufacturing

accounts for about a fifth of the GDP, industrial production is now down 12 percent from a year ago. In Taiwan, the decline is a stunning 43 percent.

According to conventional wisdom, U.S. export-led growth is now history. In reality, export-led growth has collapsed. It has not disappeared.

Unsustainable Demand

Between the 1960s and 1990s, U.S. personal spending, adjusted for inflation, tracked the overall growth of the economy.

During the past decade, that pattern changed - drastically.

Before the onset of the recession in December 2007, the 10-year growth rate for consumption was 3.6 percent, versus GDP growth of 2.9 percent for the same period.

In the world’s most prosperous economy, such a difference of 0.7 percent adds up. Between 2001 and 2007, the extra spending thus amounted to some $3 trillion. Much of that money was spent in the housing market.

The net effect? From the end of the 1990s to

December 2007, global growth was driven by U.S. consumers who were living beyond their means, by banks that are now falling apart, and by laissez­faire capitalism that has now collapsed.

U.S. demand has collapsed, but not

disappearedAs a result of the global financial crisis, American

consumer is anxious, indebted, and exhausted.

Among the G7 nations, however, U.S. consumption

is better positioned to thrive over time.

From Disequilibrium to Balance

Typically, the impact has been felt first on imports. The negative demand shock worldwide caused a collapse of export-driven growth.

In the 1970s, global growth was haunted by stagflation; that is, low growth coupled with high inflation.

Today, global growth has been swept by redeflation; that is, recessionary conditions coupled with deflation pressures.

In the future, the past level of U.S. consumption is no longer sustainable.

America will not change; America is already changing. Only a few years ago, the U.S. savings rate was 0.5 percent; now it is almost 5 percent.

However, those who argue that export-led growth has disappeared or that the U.S. demand is now gone assume – mistakenly – that a recovery is identical with the death of the patient.

It’s Not the U.S., but the Americans

At year-end 2008, U.S. population amounted to more than 305 million. In 2020, the figure is estimated at 346 million; and by 2050, at 404 million. U.S. GDP per capita is expected to rise to $52,300 in 2020; and $89,700 in 2050.*

In 2005-2050, the compound annual growth (CAG) of the U.S. GDP per capita is projected at 7.85%, which is significantly higher than that of UK (7.79%) and France (7.66%), not to speak of Germany (7.02%) or Japan (6.84%).

Setting aside incremental productivity variation among the G7 nations, key differences stem from differences in anticipated population growth.

In 2005-2020, the CAG of U.S. population is projected at 2.93%, which is significantly higher than that of UK (1.85%) and France (1.04%), or of Germany (-1.55%) and Japan (-2.24%) which must cope with substantial declines.

Not only will U.S. population grow faster and be more populous over time. The nation will be more diverse racially and ethnically by mid-century. Certainly, it will be older as well, but – as long as inflow of immigration will continue – graying demographics will not cause the kind of dislocations that are almost inevitable in Japan, Germany and Italy.

U.S. Demand, Multipolar World

As long as the United States continues to facilitate immigration and attract the best and the brightest, the nation will benefit from growth and prosperity.

A correction of demand is not identical with the end of demand. Over time, U.S. demand will continue to support export-led growth models worldwide.

In the past, global growth has been too dependent on one nation; in the future, it will be more diversified and less risky. But the transition is wrought with peril.

Dan Steinbock

Dr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute.

Page 37: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 37

LyhyestiK

uva

: V

uo

kko

Rit

ari

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvä-listymisesta -projekti eli KiVi 2009

pitää seuraavan maksuttoman seminaa-rin Jyväskylässä 23. huhtikuuta. Keskiös-sä ovat kansainvälisen johtamisen haas-teet.

Lisätiedot ja ohjelma osoitteessa: www.ek.fi/kivi

Täsmätietoa Afrikasta

Maailman kauppajärjestö WTO:n varapääjohtaja Rufus H. Yerxa kä-

vi Suomessa maaliskuun lopussa. Hän taustoitti muun muassa järjestön sihtee-ristön raporttia, joka on laadittu pääjoh-taja Pascal Lamyn nimissä.

26. maaliskuussa päivätyssä raportis-sa käydään läpi WTO:n 153 jäsenvaltion toimia rahoitus- ja talouskriisin tiimoil-ta. Raportti ei ota kantaa siihen, ovatko toimet protektionistisia eli toisia valtioita syrjiviä. WTO luottaa avoimuuteen, Yer-xa korosti. Jos jokin jäsenvaltio kokee toi-sen toimet kauppaa rajoittavaksi, sen on itse ryhdyttävä reklamoimaan asiasta ja käytettävä muun muassa järjestön riito-jenratkaisumenettelyjä. Tuomalla huo-miot jäsenvaltioiden ja medioiden tie-toon, avoin keskustelu toimii protektio-nismia vastaan.

Asettaako tämä politiikka eri ase-maan ne valtiot, joissa on vapaa lehdis-tö, ja ne, joissa ei kotimaisesta mediapai-neesta tarvitse välittää? Yerxa ei tulkintaa niele. Hänen mielestään kansainvälinen julkisuus on asia, jonka myös diktatuu-rit joutuvat ottamaan huomioon. Raport-tia käsitellään 15. huhtikuuta Genevessä.

Onko tulossa kunnon tappelu? Yer-xa naurahtaa kysymykselle. Hän muotoi-lee asian niin, että on odotettavissa epäi-

WTO purkaa protektionismia vertais- ja mediapaineella

lemättä kiinnostava keskustelu, joka to-dennäköisesti jatkuu kevään aikana.

Virkamieslähteet Genevestä kerto-vat, ettei pääjohtajan ”protektionismira-portin” käsittely ole ongelmatonta. Jo sen edelliselle versiolle piti löytää WTO:ssa tarpeeksi laaja ja neutraali foorumi. Täl-lainen on WTO:n maatutkintaelin, jol-le on jo vakiintunut eräänlainen transpa-renssi- ja monitorointifunktio. WTO:n säännönmukaisessa kauppapoliittises-sa maatutkinnassa käydään läpi kunkin jäsenmaan kauppa- ja talouspoliittinen ympäristö.

Suurimpien maiden tutkinta suori-tetaan joka toinen vuosi. Näitä ovat EY, USA, Japani ja Kanada. Muiden kohdal-la tahti on rauhallisempi. Maatutkintaeli-men neutraalisuutta lisää se, ettei tutkin-taelimessä esitettyjä tietoja ja kantoja voi-da sääntöjen mukaan käyttää riitojenrat-kaisumenettelyssä.

Pääjohtajan raportin ensimmäinen versio käsiteltiin tutkintaelimen epäviral-lisessa istunnossa juuri siksi, ettei keskus-telu politisoituisi liikaa ja ettei täysin pää-johtajan vastuulla tehty raportti saisi toi-saalta liian painavaa roolia.

Jari Sinkari

Yerxa tapasi myös ministeri Väyrysen. Taustalla kauppa­poliittinen alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi. UM järjestää Afrikan ja Lähi-idän

osaston johdolla yrityksille suunna-tun VKE-seminaarin 27. toukokuuta. Se-minaarissa käsitellään Afrikan talouspo-tentiaalia.

Ohjelmatiedot julkaistaan www.kauppapolitiikka.fi ja formin.finland.fi ­verkkosivuilla

KiVi heitetään seuraavaksi Jyväskylään

Page 38: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Lyhyesti

38 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9

Suomelta ”harmonista energiaa” Tokioon

Uusi foorumi helpottamaan pk-yritysten etabloitumista lähialueille

Suomen ja Venäjän välillä on käynnis-tetty julkisen ja yksityisen sektorin

välisenä yhteistyönä toteutettava Euro-Russia -foorumi, jolla pyritään tukemaan pk-yritysten toiminta- ja investointiedel-lytyksiä Luoteis-Venäjällä samoin kuin suomalaisten ja venäläisten pk-yritysten verkottumista. Hanketta toteutetaan Suo-men osalta lähialuevaroin.

Foorumia koskevan aiesopimuksen allekirjoittivat ulkoministeriön alivaltio-sihteeri Pekka Huhtaniemi ja Venäjän presidentin Luoteis-Venäjän federaatio-piirissä toimiva edustajan sijainen Jevge-ni Lukjanov 11. maaliskuuta Helsingissä.

Seuraavana päivänä foorumia esi-teltiin suomalaisille ja venäläisille toimi-joille Venäjän kaupallisessa edustustossa järjestetyssä seminaarissa. Foorumin pu-heenjohtajat Huhtaniemi ja Lukjanov kä-sittelivät yhteistyön suuntaviivoja ja käy-tännön toimintamuotoja. Niitä ovat eri-tyisesti pk-yritysten auttaminen käytän-nön ongelmissa liiketoimintaa käynnis-tettäessä.

EuroRussia- foorumin avulla pyri-tään edistämään taloudellista yhteistyötä myös luomalla yrityspuistoja. Pilottialu-eiksi on valittu Pietari, Leningradin alue, Karjalan tasavalta ja Murmanskin alue. Lähialuevaroin rahoitettavalla tuella voi-daan lisäksi tukea yksittäisiä suomalaisia PK-yrityksiä muun muassa yrityspuisto-hankkeita koskevissa selvityksissä.

Esimerkkeinä yrityspuistoista Euro-Russia-seminaarissa esiteltiin Viipurissa jo aiemmalla EuroRussia -kaudella käyn-nistettyä Viipurin yrityspuistoa, Luoteis-Venäjän kehitysyhtiön yrityspuistosuun-nitelmaa Petroskoissa samoin kuin Ala-kurtissa valmisteilla olevaa teknologia- ja yrityskeskusta.

Lisätietoja: ulkoasiainneuvos Anneli Puu­ra­Märkälä, UM:n alueellisen yhteistyön yksikkö, anneli.puura­[email protected]

budjettineutraalisti. Näin valtio ei jou-tuisi erityisesti myöntämään hankkeel-le budjettirahoitusta. Suurlähettiläs Jor-ma Julinin mukaan kymmenkunta muu-ta maata on käyttänyt budjettineutraalia lähetystön rakentamistapaa Tokiossa.

Alivaltiosihteeri Antti Sierla sanoi kuitenkin yllättyvänsä, mikäli rakennus valmistuisi tämän vuosikymmenen puo-lella. Hänen mukaansa Suomen ja Japa-nin taloudellisen tilanteen vuoksi on var-maan syytä pitää tuumaustauko.

Suomen Tokion suurlähetystöraken-nuksen arkkitehtuurikilpailun on

voittanut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki työllään ”AIKI”. Voittajan julkisti palkintolautakunnan puheenjoh-taja, kiinteistöjohtaja Mikko Paaso ulko-ministeriössä 13. maaliskuuta järjestetys-sä julkistamistilaisuudessa.

Voittanut työ on tuomariston mie-lestä muodoltaan yksinkertainen ja hel-poimmin muunneltavissa. Aiki-sana tar-koittaa japaniksi muun muassa harmo-nista energiaa.

– Tärkeintä on Suomi-kuvan luomi-nen. Suurlähetystön on edustettava Suo-mea oikealla tavalla, sanoi kilpailun voit-taneen toimiston edustaja Rainer Mahla-mäki julkistamistilaisuudessa.

Suomi on viime vuosikymmenten ai-kana järjestelmällisesti uudistanut suur-lähetystöjään. Ulkoministeriön kiinteis-töjohtajan Mikko Paason mukaan To-kion suurlähetystörakennus toteutetaan

Page 39: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Ministerin mietteet

Kau p p ap o l i t i i k k a • 2 / 2 0 0 9 • 39

Toukokuussa tulee kuluneeksi 90 vuotta Suomen ja Yhdysvalto-jen välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta. Taloussuhteidem-

me historiasta on peräisin Suomen maine Yhdysvalloissa maana, joka maksoi vel-kansa. Suomi oli 1930-luvun suuren la-man aikana ainoa maa, joka jatkoi Yh-dysvalloista otettujen lainojensa takaisin maksua. Tästä meidät muistetaan siellä vieläkin.

Yhdysvaltojen talous on nyt suurem-missa vaikeuksissa kuin koskaan sitten 1930-luvun laman. Globaalitkin talous-näkymät ovat nyt poikkeuksellisen epä-varmat.

Kriisi menee aikanaan ohi. Yhdys-valtojen yhteiskunta ja talous ovat tunne-tusti joustavia ja innovaatiokykyisiä. Pe-riamerikkalainen on taloustieteilijä Paul Romerin toteamus ”a crises is a terrible thing to waste”.

Yhdysvallat on ollut pitkään Suomen tärkeimpien kauppakumppanien joukos-sa. Euroopan ulkopuolisista maista se on Suomen tärkein vientimaa. Vienti Yh-dysvaltoihin oli viime vuonna esimerkik-si Kiinan-vientiin verrattuna lähes kak-sinkertainen. Yritysten investoinnit ovat luoneet työpaikkoja molempiin maihin. Äsken kuulimme Googlen sijoittumises-ta Kotkaan.

Välillisesti Suomeenkin vaikuttaa se, että USA on maailman suurin yksit-täinen kansantalous –bruttokansantuot-teella mitattuna yhtä suuri kuin seuraa-vaksi suurimmat Japani, Saksa, Kiina ja Iso-Britannia yhteensä. Yhdysvalloilla on suuri painoarvo monenkeskisissä talou-dellisissa järjestöissä. Tärkeää on myös, että Yhdysvaltojen innovaatiotoiminnal-la on maailmanlaajuinen merkitys. Se si-joittuu tieteen ja teknologian aloilla kär-kipäähän useilla mittareilla mitattuna.

Ulkoministeriö valmistelee toimenpiteitä Suomen ja

Yhdysvaltojen taloussuhteiden kehittämiseksi

Maaliskuussa julkaistiin ulko-asianministeriön tilaama ja kustantama ETLA:n tutkimus Suomen ja Yhdysvalto-jen taloussuhteista. Sen johtopäätösosas-sa korostettiin, että Suomen tulisi huoleh-tia riittävän tiiviistä yhteistyöverkostoista Yhdysvaltojen suuntaan. Tutkija- ja opis-kelijavaihdossa on kovasti parantamisen varaa. Samoin tulee huolehtia siitä, että huipputeknologian avainyritysten riski-pääomarahoitus voidaan turvata

Pidän tärkeänä, että tehostamme kaupallis-taloudellisten etujemme edis-tämistä Yhdysvalloissa. Suuressa maassa on rajoitetut voimavaramme suunnatta-va huolellisesti ja keskityttävä aloille, joil-la Suomella on erityisiä vahvuuksia. Näitä ovat muun muassa informaatio- ja vies-tintäteknologia, energia- ja ympäristötek-nologia, bioteknologia ja kemikaaliklus-teri. ETLA:n tutkimuksen pohjalta ulko-asiainministeriössä ryhdytään valmiste-lemaan toimenpiteitä Suomen ja Yhdys-valtain välisten taloussuhteiden kehittä-miseksi.

Taloussuhteissamme Yhdysvaltoi-hin on myös EU-näkökulma. Suomi on EU:n jäsenenä mukana monipuolises-sa ja kattavassa transatlanttisessa yh-teistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Siitä on vuosien myötä kehittynyt meillekin tehokas väline vaikuttaa tärkeinä pitä-miimme asioihin.

Nykyisessä kriisissä EU:n ja Yhdys-valtojen tulisi voimakkaasti yhteisen ar-vomaailman perusteella puolustaa vapaa-kauppaa. Esimerkillään ne voivat varmis-taa, etteivät muutkaan turvautuisi loppu-jen lopuksi kaikkia vahingoittavaan pro-tektionismiin. Hyvin tärkeää on myös edistää kaupan edelleen vapauttamis-ta WTO:n kauppaneuvottelukierroksel-la. Transatlanttisiin kauppakiistoihin tu-lee hakea rakentavia ratkaisuja.

EU:n ja Yhdysvaltojen tulee mieles-täni tiivistää yhteistyötään myös kehitys-politiikassa. Suomi on tehnyt tästä aloit-teen, jota kutsumme transatlanttisek-si kumppanuudeksi kestävän kehityk-sen edistämiseksi. Tämä hanke on saanut suorastaan innostuneen vastaanoton sekä EU:n piirissä että Yhdysvalloissa.

Transatlanttinen aloite tähtää siihen, että EU ja Yhdysvallat tehostaisivat kes-kinäistä yhteistyötään kauppaa, kehitys-tä ja ympäristöä koskevissa globaalineu-votteluissa ja -yhteistyössä. Yhdessä me voimme tehokkaimmin toteuttaa yhtei-sesti hyväksyttyjä päämääriä köyhyyden vähentämiseksi. Toisaalta on tärkeää, et-tä kaikkialla maailmassa edistetään sekä ympäristöllisesti, taloudellisesti että yh-teiskunnallisesti kestävää kehitystä.

On amerikkalaisten aliarvioimista ajatella, että tämä maailman johtava kan-sakunta olisi kiinnostunut vain tai ensisi-jaisesti sotilaalliseen turvallisuuteen liit-tyvästä yhteistyöstä, kuten eurooppa-laisten panoksesta Irakin tai Afganista-nin kriisien ratkaisemisessa. Näissä ky-symyksissä on toimittava yhdessä, mut-ta tärkeää on myös toimia aloitteellisesti taloudellisen yhteistyön edistämiseksi ja ihmiskunnan yhteisten ongelmien voit-tamiseksi. Tässä meille avautuu mielen-kiintoinen kenttä myönteiselle transat-lanttiselle yhteistyölle.

Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa­ ja kehitysministeri

Page 40: Kauppapolitiikka 2 / 2009

Edita 150 vuottaViest innän ar jessa vuodesta 1859

150 vuotta