kaupungin päihde- ja mielenterveys- strategia · 8. Seuranta ja arviointi ... Lastensuojelulaissa (417/2007) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että lapsen hoidon ja

1

HUITTISTEN KAUPUNKI

Huittisten kaupunginpäihde- ja mielenterveys-

strategia2012–2017

Huittisten perusturvakeskus 27.4.2012

2

Sisällys

1. Johdanto ...................................................................................................................................... 32. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä ................................................................. 4

2.1 Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia ............................................ 42.2 Päihdepalvelujen laatusuositukset ..................................................................................... 62.3 Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset ....................................................................... 7

3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia ............................................................... 73.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa ................................................. 73.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta ................................................... 93.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla ......................................... 103.4 Päihde ja mielenterveysstrategian tavoitteet ................................................................... 123.5 Strategiassa käytetyt käsitteet .......................................................................................... 13

3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö.......................................................................... 133.5.2 Varhainen puuttuminen ................................................................................................. 143.5.3 Mini-interventio ............................................................................................................ 143.5.4 Riskirajat ...................................................................................................................... 15

4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa ..................................................... 164.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin ...................................................... 164.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö .................................................................. 174.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä ........................................... 194.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä .................................. 204.5 Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä ...... 224.6 Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ....................................................................... 23

5. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen ....... 255.1 Toimintamallin sisältö ......................................................................................................... 26

6. Korjaava päihde- ja mielenterveystyö .................................................................................... 296.1 Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen/Harjavallan sairaala/Pori ............................... 296.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Vammalan aluesairaala ................................................... 296.3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala .................................................. 306.4 Avohuollon ostopalvelut ................................................................................................... 306.5 Laitospalvelut .................................................................................................................... 316.6 Julkisia palveluja täydentävät palvelut ............................................................................. 32

7. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet ................................................................ 338. Seuranta ja arviointi ................................................................................................................ 34

Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät ........................................................................ 11Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin ...................................................................... 11Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita ............................................................................. 12

3

1. Johdanto

Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu Länsi 2012- päihde- ja mielenter-

veystyön kehittämishankeen aikana moniammatillisissa työryhmissä. Huittisten eri hallintokunnat

ovat osaltaan osallistuneet strategian tekemiseen kommentoimalla ja täydentämällä asiakirjaa sekä

osallistumalla kehittämisiltapäivään. Päihde- ja mielenterveysstrategiatyön ohjausryhmään ovat kuu-

luneet hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, va. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila,

perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Marja Leino-Järvinen, sosiaalityönjohtaja Sinikka

Piranen ja hanketyöntekijä Marjo Virtanen. Laajennettuun alatyöryhmään ovat heidän lisäkseen kuu-

luneet terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko Halminen, perhe-

neuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Sastamalan päihdeklinikan

sairaanhoitaja Hanneli Nieminen terveyskeskus Lääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan

sairaanhoitaja Marita Saari ja avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marja Vuorinen.

Päihde- ja mielenterveystyö liitetään entistä tiiviimmin yhteen, koska yhä useammalla asiakkaalla

on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tämän vuoksi myös valtakunnallinen suuntaus on, että

kunnissa tehdään yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Näin hoidon vaikuttavuuden on ajatel-

tu paranevan. Tämä asiakirja on Huittisten ja Vampulan kuntaliitoksena muodostuneen uuden Huittis-

ten ensimmäinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Strategia on osa Länsi 2012- päihde- ja mielenter-

veystyön kehittämishankeen Huittisten pilottia. Hanke painotti kansallisen sosiaali- terveydenhuollon

kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edis-

tämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveystyössä. Hankerahoi-

tuksella palkattiin perusturvakeskuksesta sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen hanketyöntekijäksi ajalle

21.8.2011–19.2.2012. Hänen työhönsä kuului koulutuksen järjestäminen, päihde- ja mielenterveys-

strategian kokoaminen ja päivitys. Peruspalveluissa päihdetietoutta ja työmenetelmien osaamista ke-

hitettiin koulutuksella Länsi 2012-hankkeen tuella vuoden 2010–2012 aikana.

Päihde- ja mielenterveysstrategiassa luodaan katsaus nykyiseen palvelujärjestelmään ja ennaltaehkäi-

sevään työhön. Työryhmät ovat keskittyneet ajankohtaisten tarpeiden vuoksi ennaltaehkäisevään

päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen

ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen. Pääpaino Huittisten päihde- ja mielenterveystyössä on py-

ritty suuntaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin kehittämällä Huittisiin oma varhais-

vaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sekä tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä.

4

Päihde- ja mielenterveysstrategia linjaa Huittisten päihde- ja mielenterveystyötä vuosille 2012–2017.

Strategialla luodaan linjaukset toimivalle päihde- ja mielenterveystyölle ja näiden palvelujen kehittä-

miselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Huittisten

päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Erityis-

huomio kiinnitetään ehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen.

Peruspalveluissa päihde- ja mielenterveystyö nähdään osana perustehtävää. Riittävien, monipuolisten,

joustavien ja laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Huittisissa edellyttää

hyvää yhteistyötä eri tasoilla toteutettavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityis-

palvelujen kesken. Laadukkaalla päihde- ja mielenterveystyöllä vähennetään muiden palvelujen tar-

vetta ja saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä.

2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä

2.1 Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia

Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluina.

Päihdetyön järjestämisvastuuta määrittävät useat lait. Perustuslain (731/1999) mukaan kunnan on

turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Kuntalain (365/1995) §:n mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja

kestävää kehitystä alueellaan. Päihdehuoltolaki (41/ 1986) velvoittaa kunnat järjestämään

päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Raittiustyölain (828 1982) ja -asetuksen mukaan kunnissa tulee olla toimielin vastaamassa

raittiustyön toimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seurannasta. Huittisissa tämä

toimielin on valtuuston nimeämä päihdetyön työryhmä. Päihdetyön työryhmä tekee yhteistyötä

erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Päihdetyön työryhmän tehtävänä on päivittää

määräajoin Huittisten päihdestrategia ja asettaa yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet Huittisissa

tehtävälle päihdetyölle.

Päihdetyötä ohjaavat osaltaan myös alkoholilaki (1143/1994), sosiaalihuoltolaki (710/1982), tervey-

denhuoltolaki (1326/2010), kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä

lastensuojelulaki (417/2007). Lakien lisäksi on olemassa alkoholi- ja huumeongelmaisen käypä hoito-

suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa ja selkeyttää päihdeongelman hoitoa, lisätä tietoa ja vaikut-

taa asenteisiin, parantaa moniammatillista yhteistyötä ja edistää verkostoitumista. Käypä hoito -

suosituksia on laadittu myös depressiosta (2004/2009), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vie-

5

roitushoidoista (2006), skitsofreniasta (2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kak-

sisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008).

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille 2008–2011 yhdeksi

toimenpidealueeksi on valittu ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Haasteina mainitaan mm.

syrjäytyminen, lastensuojelun tarpeen kasvu, väkivalta perheissä, päihteiden käytön yleistyminen sekä

mielenterveysongelmat. (STM 2008.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. vahvistamalla

henkilöstön ammatillista osaamista. Myös palvelujen uudelleen organisointi on tärkeää ja esimerkiksi

lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvässä työssä pitää huomioida ennalta ehkäisy sekä

painottaa varhaista puuttumista kaikissa palveluympäristöissä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia

työmenetelmiä ja hyviä työkäytäntöjä.

Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM selvityksiä 2009:3) linjataan

mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopistealueet vuoteen 2015.

Suunnitelmassa painotetaan muun muassa perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja

päihdeongelmien sukupolvelta toiselle siirtymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Palveluiden

kehittämisen osalta suunnitelmassa painotetaan peruspalvelujen roolin vahvistamista ja osaamisen

lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lasten ja nuorten palveluja tulisi tarjota mahdollisimman

lähellä lapsen omaa kasvuympäristöä.

Lastensuojelulaissa (417/2007) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että lapsen hoidon ja

tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja

tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihde- tai mielenterveyspalveluja. Mie-

lenterveyslain (1990/1116) mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen

mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveys-

palveluiden tulisi vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan alueella esiintyvään tarpeeseen. Lain

mukaan avopalvelut ovat ensisijaisia, ja kaikkineen palvelujärjestelmän tulisi tukea oma-aloitteista

hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista.

Lasten- ja nuorten palveluita kehitettäessä kehittämistyötä linjaavat asetus neuvolatoiminnasta sekä

koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), pe-

rusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä

(633/2010) ja maahanmuuttajien osalta laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Keskeisiä ke-

hittämiskohteita päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämisessä ovat lapsen ja nuoren kasvun ja

kehityksen tukeminen ja terveyden ylläpitäminen, osallisuuden, harrastustoiminnan ja päihteettö-

6

myyden tukeminen, varhaiskasvatus, perusopetus ja ohjaaminen opiskelussa eteenpäin, perheen ver-

kostoitumisen sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen.

Päihtyneen henkilön akuuttihoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet (STM

2006:65). Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä säädetään STM:n ase-

tuksella (33/2008): mukaan opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sel-

laisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon

yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä

muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Huumausainepoliittisessa toimenpide-

ohjelmassa (2002) annetaan ohjeita huumeongelman ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

2.2 Päihdepalvelujen laatusuositukset

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkaisivat päihdepalveluiden laatusuositukset vuonna

2002. Laatusuositusten tavoitteena on tukea päihdepalvelujen suunnittelua, päätöksentekoa, järjestä-

mistä, tuottamista ja kehittämistä. Laatusuositukset koskevat kuntien, yksityisten ja järjestöjen tuot-

tamia palveluja. Laatusuosituksissa mainitaan muun muassa:

• Kuntalaisilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen sekä oi-keaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja päihdekuntoutukseen.

• Päihteiden käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin tulee vastata kaikilla palvelujen tasoilla mah-dollisimman varhain ja tarjota aktiivisesti tietoa, tukea ja apua. Menettelytapaa tulee soveltaaerityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa, kuten sosiaalityössä, työterveys-huollossa, opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa, muussa perusterveydenhuollossa sekä äi-tiysneuvoloissa.

• Palveluita järjestettäessä tulee huomioida asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeustur-van toteutuminen.

• Lähtökohtana päihdehoidossa ja päihdepalveluissa on asiakkaan ja hänen läheistensä avun, tu-en ja hoidon tarve.

• Periaatteina ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja omatoimisuuden tu-keminen sekä luottamuksellisuus.

• Asiakkaan osallistuminen omaa hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja hoidonsisältöön tulee turvata.

• Päihdekuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekäsosiaalinen tilanne ja muu tuen tarve.

• Päihdepalveluyksiköiden tulee tehdä päihdepalvelujen kehittämistyötä yhteistyössä asiakkai-den ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. (STM ja Kuntaliitto 2002, 15.)

Päihdepalvelujen laatua ohjaavat suositukset ja periaatteet pyrkivät huomioimaan asiakkaat ja heidän

läheistensä tarpeet. Ne koskevat palvelujen tuottamisen yleisiä periaatteita ja pitkäjännitteisen työn

7

tarpeita sekä myös konkreettisimpia laadukkaan päihdepalvelujen toteutumisen edellytyksiä. Osa

näistä suosituksista pohjautuu päihdetyön sisällölliseen, sosiaalioikeudelliseen ja eettiseen perustaan.

2.3 Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset

Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) edellytetään seuraavien periaatteiden to-

teutumista:

• Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä.• Kuntalaista autetaan peruspalveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius, riittävä herk-

kyys, riittävä taitotieto ja riittävät vuorovaikutustaidot tunnistaa ja kohdata psykososiaalis-ta/henkistä tukea ja kriisiapua edellyttävät tilanteet. Lisäksi varmennetaan, että mielenterve-ysongelmien tunnistamiseen ja niissä tukemiseen tähtäävä työote toteutuu kaikkia kuntalaisia,lapsia, nuoria, työikäisiä ja iäkkäitä koskevissa palveluissa.

• Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimuk-seen ja hoitoon. Hoidon tarve arvioidaan ja hoito käynnistetään ensisijaisesti peruspalveluissa,etenkin perusterveydenhuollossa.

• Hoito toteutuu sovitun suunnitelman mukaan.• Ensisijaista on avohoito. Kaikessa hoidossa on kuntouttava ote.• Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa.• Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja sovittu.• Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.• Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa.• Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään huolta.• Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa.• Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma.

3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia

3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa

Päihde- ja mielenterveysongelmien kansanterveydellinen merkitys on suuri. Mielenterveyshäiriöiden

yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa

sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään

psyykkisin perustein. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Päihde- ja mielen-

terveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Varhainen puuttuminen ja

oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää päihde- ja mielenterve-

ysongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan

tasolla. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helpos-

8

ti kuntalaisten arjessa. Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen parantaa koko yhteiskunnan hyvin-

vointia.

Mielenterveys rakentuu elämän arkiympäristöissä. Terveydenhuollon organisaatiot ja palvelut tarjoa-

vat apua erilaisiin ongelmatilanteisiin, mutta mielenterveyden edistämistyötä tulee Huittisissa tehdä

niissä ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset elävät ja viettävät aikaansa. Nuoren päihteiden

käyttöön vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää, ystävät ja

yhteiset tavat viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan, muiden perheen jäsenten päihteiden käyttö ja

asenteet päihteitä kohtaan sekä nuoren itsetunto ja usko itseensä (Niemelä 2008). Poikittaistutkimus-

ten mukaan päihteitä käyttävillä nuorilla on muita enemmän mielenterveyden häiriöitä ja esimerkiksi

tupakoivat ja runsaasti alkoholia käyttävät nuoret ovat itsetuhoisempia kuin ne nuoret, jotka eivät

tupakoi ja käyttävät alkoholia kohtuullisesti tai eivät ollenkaan (Laukkanen 2010). Lisäksi runsas al-

koholin käyttö ja päivittäinen tupakointi on yhteydessä runsaaseen psykosomaattiseen oireiluun. Seu-

rantatutkimukset ovat osoittaneet, että varhain aloitetulla päihteiden käytöllä on yhteys muun muassa

nuoren myöhempään päihteiden käyttöön, hyvinvointiin ja mielenterveyteen (Pitkänen 2005).

Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on yhteisiä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä. Nämä liittyvät muun

muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kasvuolosuhteisiin sekä biologiseen ja

psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työssä ja

ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiotkin usein vaikuttavia. Avainhaasteena

Huittisissa on tällä hetkellä peruspalvelujen kehittäminen, johon päihde- ja mielenterveysstrategian

päivittäminen antaa hyvän välineen. Nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaisesti Huittisissa

pääpaino päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä on asetettu varhaiseen puuttumiseen, perus-

palveluihin sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmään kuuluvat kaikki

kuntalaiset, erityishuomio on kiinnitetty lapsiin ja nuoriin.

Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tehdään jo nyt Huittisten peruspalveluissa laajasti. Ennalta ehkäisevää

työtä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa päihdetiedotuksella, vanhemmuuden tu-

kemisella ja varhaisella puuttumisella, työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mi-

ni-intervention keinoin, koulutoimessa koulujen oppilashuoltosuunnitelman kautta, päihdekasvatuk-

sella ja varhaisella puuttumisella sekä nuoriso- ja liikuntapalveluissa nuorten kasvun ja osallisuuden

tukemisella, päihteettömillä nuorisotiloilla ja erilaisin tilaisuuksin sekä varhaisella puuttumisella.

Huittisten päihdetyön kokonaisuus rakentuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevä

päihdetyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota tehdään koko yhteiskunnassa.

Korjaava työ sisältää päihdehuollon omat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Korjaavaa päihdetyötä tehdään

9

useimmiten yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa, koska monilla päihdeongelmaisilla on myös

mielenterveysongelmia. Korjaavaa työtä tehdään myös Huittisten peruspalveluissa mm. sosiaali- ja

terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö eivät ole keskenään selkeästi

erottuvia ja tarkkarajaisia, vaan ehkäisevä päihdetyö voi olla myös korjaavaa työtä ja korjaava työ

joiltain osiltaan ehkäisevää työtä, varsinkin jos asiaa tarkastellaan tehtävän työn

seurannaisvaikutuksien kautta.

3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta

Terveyden ja (THL) julkaiseman virallisen tilaston (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011) mukaan alko-

holin kulutus vuonna 2010 Huittisissa oli 100 %:ksi alkoholiksi muutettuna 9,8 litraa asukasta koh-

den. Koko Satakunnan keskiarvon ollessa 8,3 litraa ja lähikuntien, Harjavallan 9,6 litraa, Säkylän 10,7

litraa ja Kokemäen 7,7 litraa. Tilaston mukaan Huittisissa myytiin vuonna 2010 väkeviä viinoja 99 000

litraa, viinejä 110 000 litraa, siideriä 104 000 litraa, Long drink -juomia 129 000 litraa ja olutta (III ja

IV) yhteensä 963 000 litraa.

Lastensuojeluun tuli vuonna 2011 lapsen päihteidenkäyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia 11

lapsesta. Samasta lapsesta saattoi tulla useita ilmoituksia. Suoranaisesti vanhempien alkoholin käytös-

tä johtuneiden syiden perusteella lastensuojeluilmoituksia tuli neljästä eri perheestä. Poliisin tietoon

tulleita rattijuopumustapauksia Huittisissa oli vuonna 2011 yhteensä 32, kun vastaava luku vuonna

2010 oli 52. Vuonna 2011 juopumuksen vuoksi säilöön otettiin Huittisissa 51 henkilöä ja vuonna 2010

säilöön otettiin 50 henkilöä. Erityispiirteenä Huittisissa on kaupungin kokoon nähden melko huomat-

tava huumeiden käyttäjien sekä korvaushoidossa käyvien määrä. Ongelma näyttäisi olevan kasvussa.

Kouluterveyskysely 2011 raportissa huolen aiheeksi verrattuna edelliseen (2009) kyselyvuoteen Huit-

tislaisten 8. ja 9. luokkien oppilailla nousi koulun fyysisten olojen kokeminen puutteellisemmiksi, kou-

lun työilmapiiri heikkeneminen, koulukiusatuksi joutumisen lisääntyminen, lintsaamisen lisääntymi-

nen, kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn kokeminen vaikeammaksi ja koulunkäynnin vaike-

uksiin avun saamisen vähentyminen. Vastaavasti huolen aiheiden muutokset lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoilla olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen, vanhemmat tiesivät huonommin lap-

sensa viikonloppuiltojen viettopaikan, koulun työilmapiiri heikkeni, opiskeluun liittyvät vaikeudet

lisääntyivät, päivittäinen tupakointi lisääntyi ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaike-

ammaksi.

10

3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla

Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheessa tarvitaan tilastotietoa.

Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja,

palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. SOTKAnet (www.sotkanet.fi

tilasto- ja indikaattoripankki tuottaa valtakunnallista ja kuntakohtaista tietoa muun muassa päihde- ja

mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Avainpäihde- ja mielenterveysindikaattorit antavat tietoa päih-

teiden käytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista sekä suuntaviivat kustannustehokkaalle toimille päihtei-

den käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategiaa tehtäessä tarkasteluun valittiin yleisimmät kuntien stra-

tegioissa käytettävät indikaattorit. Valitut indikaattorit ovat: 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät (tau-

lukko 1): alkoholin myynti/kulutus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 -vuotiaat, työlli-

syys/työttömyys, toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, nuorten päivittäinen tupakointi,

nuorten humalajuominen ja nuorten huumekokeilut. 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin (taulukko

2): päihdehuollon avopalvelukäynnit, laitoshuoltopäivät, väkivaltarikokset ja huostaan otetut lapset. 3.

Mielenterveysindikaattorit (taulukko 3.): psykiatrian avohoitokäynnit, mielenterveysperusteisesti

sairaspäivärahaa saaneet 25–64 -vuotiaat, nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus,

koulu-uupumus ja läheisen alkoholinkäytöstä aiheutuneet ongelmat. Huittisten päihde- ja mielenter-

veysindikaattorien tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja

valita jatkossa toiminnan painopistealueet tulosten mukaisesti.

Seuraavissa taulukossa (taulukot 1.-3.) SOTKAnet-verkkopalvelusta poimitut Huittista koskevat

indikaattoritiedot ovat vuodelta 2010. Nuorten osalta indikaattoritiedot taulukkoon on poimittu

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toimittamasta kouluterveyskysely 2011 Huittisten

kuntaraportista. Kouluterveyskysely 2011 toteutettiin Huittisissa maalis-huhtikuussa luokkakyselynä

8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Taulukoihin on lisätty

vertailutiedon saamiseksi Satakunnan ja koko maan päihde- ja mielenterveysindikaattoreiden

tunnuslukuja.

http://www.sotkanet.fi

11

Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät

Päihdehaittojaennakoivat tekijät

Mittari MääräHuittinen (2010)

Vertailu 2010 2009 2008

Myynti/Kulutus Alkoholin myynti asukastakohti 100 alkoholina.

Kulutus 9,8 (litraa/asukas)

Huittinen:Satakunta:Koko maa:

9,88,38,1

9,88,58,3

10,08,78,5

Koulutus; Koulutuksen ulkopuolellejääneitä17–24 vuotiaita, vastaavanikäisestä väestöstä

2009: 13,1

(132 henkilöä)


Eitietoja

13,111,011,4

13,511,511,8

Työllisyys/työttömyys: Työttömät työvoimasta(vuoden ka.)

8,1 %

397 henkilöä)


8,110,910,2

8,411,010,3

6,7

Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneethenkilöt vuoden aikana,asukkaista

6,1 %

(435 taloutta /653henkilöä)


6,15,87,0

5,06,07,1

4,3

Päivittäinen tupakoin-ti

Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)

Lukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)

2011: 2141 oppilasta)

1612 opiskelijaa)


Huittinen:SatakuntaKoko maa:

201121,016,015,0

16,010,09,0

200923,0

2007

7,0

Humalajuominen Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)Tosi humalassa vähintäänkerran kuukaudessaLukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)

2011: 17 %33 oppilasta)

16(12 opiskelijaa)



17,018,015,0

16,025,023,0

18,0

32,0

Kokeillut laittomiahuumeita ainakinkerran

Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)

Lukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)

2011: 7(14 oppilasta)

(2 opiskelijaa)



7,06,07,0

2,010,07,0

7,0

4,0

Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin

Päihteiden vaikutushyvinvointiin

Mittari MääräHuittinen 2010

Vertailu2010 2009 2008

Avokäynnit Päihdehuollonavopalveluissaasiakkaita/1000 asukasta

6,9

(74 asiakasta)


6,910,39,3

7,512,59,8

8,912,9

Laitoshuoltopäivät Päihteiden vuoksisairaaloiden jaterveyskeskustenvuodeosastolla hoidettujapotilaitaPäihdehuollon laitoksissahoidossa/1000 asukasta

4,4

(47 asiakasta)

2,4(26 asiakasta)



4,44,93,5

2,42,43,2

5,04,63,9

1,73,33,2

5,24,94,0

1,93,63,2

Väkivaltarikokset Poliisin tietoon tulleethenkeen tai terveyteenkohdistuneet rikokset/1000 asukasta

6,6

(70 kpl)

HuittinenSatakunta:Koko maa:

6,66,86,6

5,06,66,7

3,66,87,1

Huostaan otetut lapset Kodin ulkopuolelle sijoitetut0-17-vuotiaatsamanikäisestä väestöstä

0,6

12 lasta)


0,61,41,3

0,71,31,3

0,81,31,3

12

Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita

Mielenterveysindikaattoreita

Mittari MääräHuittinen2010

Vertailu 2010 2009 2008

Psykiatrian avohoito: Avohoitokäynnit/1000 asukasta

657 Huittinen:Satakunta:Koko maa:

657471301

603425276

641427287

Mielenterveysperusteisestisairaspäivärahaa saaneet

25–64 vuotiaat/1000vastaavanikäistä

27,5 Huittinen:Satakunta:Koko maa:

27,528,532,9

14,717,519,9

15,519,221,6

Koettu terveys: Keskivai-kea tai vaikea masentunei-suus

Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=196)

Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)

13(25 oppilasta)

1310 oppilasta)



201113,014,013,0

13,010,010,0

2009 200712,0

9,0

Koulu-uupumus Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=196)

Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)

1224 oppilasta)

1411 oppilasta)



12,012,012,0

14,09,0

10,0

12,0

11,0

Läheisen alkoholinkäyttöon aiheuttanut ongelmia

Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=195)Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)

13 %(25 oppilasta)

oppilasta)

Huittinen:Satakunta:Koko maa:Huittinen:Satakunta:Koko maa:

13,013,012,09,013,013,0

14,0

3.4 Päihde ja mielenterveysstrategian tavoitteet

Huittisten päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.

Erityishuomio kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden edistämi-

seen ja päihdehaittojen oleelliseen vähentämiseen. Peruspalveluissa päihde- ja mielenterveystyö näh-

dään osaksi perustehtävää. Nuorten mielenterveyden edistäminen tapahtuu kaikissa niissä arkisissa

yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan,

ollaan heidän asioistaan kiinnostuneita sekä rohkaistaan ja kannustetaan heitä kasvamaan omaksi

itsekseen.

Keskeisinä päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteina Huittisissa on:

1. Panostaa päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaeh-

käisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen peruspalveluissa

2. Tehostaa varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa perusturvakeskuksessa avohoitopainottei-

sesti

3. Huolehtia riittävien, korkealaatuisten ja joustavien peruspalveluiden saatavuudesta

13

4. Vahvistaa toimivaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden, eri palveluntuottajien ja ammatti-

ryhmien välillä huomioiden hoidon oikea porrastus, työnjako ja hoidon jatkuvuus

5. Parantaa osaamista perusturvakeskuksen toimijoilla, painopiste vuorovaikutuksen toimivuu-

dessa

Päihde- ja mielenterveystyön keskeisinä arvoina Huittisissa ovat asiakaslähtöisyys, osallisuus, ihmis-

arvon kunnioitus, moniammatillisuus, luottamuksellisuus sekä yhteisvastuullisuus.

3.5 Strategiassa käytetyt käsitteet

3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö

Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota

tehdään koko yhteiskunnassa. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tai

päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita, niin alkoholia, huumeita, lääkkeitä kuin muitakin

kemiallisia aineita kuten puhdistusaineita ja liimoja. Nykyään myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten

peliriippuvuus, kuuluvat ehkäisevän päihdetyön kenttään.

Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Erityisesti pyritään

vaikuttamaan asukkaiden päihteitä koskevaan tietouteen, asenteisiin sekä päihteiden käyttötapoihin,

vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta, edistämään päihteettömiä elintapoja,

kiinnittämään huomiota päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä ymmärtämään ja

hallitsemaan päihdeilmiötä. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä pyritään yhdistämään toimivaksi

kokonaisuudeksi kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toiminta sekä alkoholia myyvien

markkinoiden toimintatavat.

Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on ehkäistä mielenterveys-

häiriöiden ilmaantuvuutta. Painopiste on mielenterveysongelmien ja häiriöiden varhaisessa tunnis-

tamisessa. Nuorista arviolta joka viides kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä1 Hoitoa vaille jäänyt

häiriö tai muu kehityksen este voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen. Häiriöiden varhainen tunnistami-

nen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden

ehkäisyssä.

Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa yksilötasolla elämänhallinnan vahvistamista,

yhteisötasolla hyvinvoinnin lisäämistä ja yhteiskunnan tasolla yleisiin arvoihin vaikuttamista.

1 Nuorille tyypillisiä mielenterveysongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt, syömishäiriöt sekäpäihteiden käyttö (Huttunen 2010).

14

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja

turvallisuuden edistäminen.

3.5.2 Varhainen puuttuminen

Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimimista mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja

mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia sil-

loin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että

ongelmaan tarttuu heti se työntekijä, joka havaitsee, ettei kaikki ole kunnossa. Keskeisiä asioita var-

haisessa puuttumisessa on rohkea asian puheeksi ottaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Varhaista

puuttumista palvelee muun muassa lastensuojelulakiin perustuva käytäntö, jolloin nuoren päihteiden

ongelmakäytön tullessa esille terveydenhuollossa asiasta tehdään ilmoitus lastensuojeluun.

Päihdehoidon kannalta tehokkainta on puuttua alkoholinkäyttöön jo riskikäytön vaiheessa. Koska

riskikäyttäjällä ei ole todettavissa varsinaisia haittoja tai alkoholiriippuvuutta, hän ei useinkaan itse

pidä alkoholinkäyttöään ongelmakäyttönä. Alkoholin käytön lyhyt neuvonta eli mini-interventio on

tutkitusti tehokas ja toimiva tapa havahduttaa riskikäyttäjä vähentämään alkoholin käyttöään ajoissa

ja ehkäisemään alkoholiriippuvuuden syntymistä. Mini-interventio voidaan toteuttaa esimerkiksi

terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimistossa muun asioimiskäynnin yhteydessä.

3.5.3 Mini-interventio

Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin riskikäytön tunnistamista ja käyttöön suhteutettua lyhyt-

neuvontaa. Mini-intervention perusajatuksena on saada asiakas itse tunnistamaan ja tiedostamaan

oma alkoholin riskikäyttönsä sekä mahdollisen suurkulutuksen. Tunnistamalla ja tiedostamalla oman

alkoholinkäyttönsä asiakasta motivoidaan pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään, tekemään päätöksen

alkoholinkäytön vähentämiseksi ja mahdollisesti lopettamaan juomisen kokonaan. Mini-intervention

yhteydessä asiakkaalle annetaan tietoa alkoholihaitoista ja itsehallintatietoa alkoholinkäytön vähen-

tämiseksi. Kohderyhmän tunnistuksen apuna paljon käytetty menetelmä on Maailman terveysjärjes-

tön WHO:n kehittämä Audit-testi2 (Alcohol Use Disorders Identification Test) ja/tai henkilökohtainen

haastattelu.

Mini-interventiolla ei hoideta päihderiippuvuutta, vaan sillä nimenomaan tunnistetaan vielä varhais-

vaiheessa olevia ongelmia. Päämääränä on alkoholin käytön vähentäminen. Päihteiden käytön pu-

2 Kymmenen kysymyksen Audit on todettu toimivaksi alkoholin suurkulutuksen tunnistajaksi. Lisätietoja ja Au-dit-testi sähköisessä muodossa löytyy osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit

http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit.

15

heeksi ottaminen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän perusosaamiseen. Vastuu puheeksi

ottamisesta on työntekijällä, vaikka asiakas itse onkin vastuussa päihteiden käytöstään ja muutokses-

taan. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten (www.phepa.net) mukaan kertaluonteisellakin kes-

kustelulla on alkoholin kulutukseen selvä vähentävä vaikutus.

3.5.4 Riskirajat

Alkoholinkäytön riskirajat ovat Suomessa haitallisen käytön rajoja. Siksi ne ovat korkeammat kuin

monissa muissa maassa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. Viikkotasolla riskirajoiksi

määritellään keskikokoisella miehellä yleensä 24 annosta viikossa ja naisella 16 annosta viikossa niin,

että juodaan enintään muutama annos kerralla ja käyttö jaetaan kolmeen tai useampaan päivään. Ker-

takäytön maksimi (mitä yhtenä iltana juo) on naisilla viisi annosta ja miehillä seitsemän annosta alko-

holia. Riskiraja yli 65-vuotiaiden kohdalla määritellään niin, että terve henkilö ei saisi juoda kerralla

kahta annosta enempää eikä viikoittainen käyttö saa ylittää seitsemää annosta.

Nämä riskirajat ovat keskimääräisiä arvioita, joiden määrittäminen on ongelmallista, koska monien

sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman kynnysarvoa. Nuorilla, ikäänty-

neillä ja sairailla haittoja voi ilmaantua jo alemmalla kulutustasolla. Raskauden aikana pienetkin alko-

holimäärät lisäävät sikiön haittariskiä.

Yksi annos on esimerkiksi: pullo (33 cl) keskiolutta tai pullo (33 cl) siideriä tai 12 cl mietoa viiniä tai

cl väkevää viiniä tai cl väkevää (40 %) alkoholijuomaa.

http://www.phepa.net

16

4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa

Parasta päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyä on mahdollisimman hyvän ja turvallisen lapsuu-

den ja nuoruuden kasvuympäristön luominen. Huittisten kaupunginvaltuuston hyväksymän lasten ja

nuorten hyvinvointisuunnitelman 2011–2015 (www.huittinen.fi) painopiste onkin perheen hyvin-

voinnin kehittämisessä. Vuosille 2011–2015 keskeisimpiä kehittämistoimia ovat moniammatillisesti

tehtävät perusterveydenhuollon laajat terveystarkastukset äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja kou-

luterveydenhuollossa, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen erityistä

tukea tarvitsevissa perheissä.

4.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin

Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toi-

mintaa. Neuvolat kohtaavat lähes kaikki lapsiperheet. Ehkäisevä päihdetyö aloitetaan jo äitiysneuvo-

lassa ja sitä jatketaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tärkeä keino ennaltaehkäisyssä

on vanhemmuuden tukeminen ja lapsen kehityksen seuranta. Äitiys- ja lastenneuvola valmentaa van-

hemmuuteen ja seuraa lapsen kehitystä. Äitiysneuvolan ohjaustilanteisiin ja perheen tukitoimiin kuu-

luu vanhempien voimavarojen tukeminen, päihde- ja mielenterveysongelmien kartoitus, keskustelu ja

tarvittaessa ohjaaminen hoitoon. Terveydenhoitajat arvioivat neuvolakäynneillä myös varhaisen vuo-

rovaikutuksen laatua. Perheen ohjaaminen ja tuki jatkuu lastenneuvolatyössä. Psykologi tukee tervey-

denhoitajien työtä ja selvittää lapsen kehitystä tutkimuksin, mikäli erityistä huolta on.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tar-

peen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhai-

sessa vaiheessa. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskien tuntemiseen ja tunnistamiseen sekä ha-

vainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavassa aikuisessa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen

tai oppimiseen liittyen, yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään. Varhainen puuttuminen ja nopea rea-

gointi ehkäisevät ongelmien kasaantumista ja mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa syrjäytymistä.

Perheneuvolassa psykologi ja sosiaalityöntekijä tekevät yhteistyötä asiakkaiden kanssa, kun asiakas

haluaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Työnkuvaan sisältyy myös lapsen myönteistä

kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito.

Mielenterveysongelmiin on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa. Perheneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat terveyskeskuksen psykologi ja neuvolan

terveydenhoitajat. Moniammatillisessa tiimissä voidaan hoitaa sekä yksilöä että perhettä

http://www.huittinen.fi

17

kokonaisuutena. Tavoitteena on kartoittaa perheen tilannetta laajasti huomioiden sekä sosiaalisia että

psyykkisiä ongelmia ja auttaa yksilöä ja perhettä ennen tilanteen vaikeutumista.

Ennaltaehkäisevä päihdetyö lapsen ollessa päivähoidossa ei niinkään ole suoranaista ehkäisevää

päihdevalistusta vaan päivähoidossa tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tarkoituk-

sena on, että lapsen itsetunto vahvistuu ja hän oppii tekemään omia, muiden päätöksistä riippumat-

tomia päätöksiä. Päivähoidossa pyritään luomaan turvallinen erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa

voi puhua kaikista asioista. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa näyttää tunteensa. Aikuisten

ollessa paikalla opetellaan myös tunteiden purkamiskeinoja.

Päivähoidossa vanhemmilla on matala kynnys ottaa puheeksi lapsen kasvatukseen liittyviä kysymyk-

siä ja vanhempana jaksamisen pulmia. Päivähoito toimii tarvittaessa yhteistyössä sosiaalitoimen kans-

sa. Päivähoito on mukana perhetyön työryhmässä, jossa käsitellään perheen luvalla perheiden asioita

mm. päihde- ja mielenterveysongelmia. Päivähoidon työntekijät tekevät yhteistyötä päihde- ja mielen-

terveysasioissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Lisäksi yhteistyö-

tä tehdään perheneuvolan kanssa lapsen avun tarpeen arvioinnissa ja silloin kun tarvitaan mahdollisia

tukitoimia. Perheneuvolassa on mahdollisuus tutkia tarkemmin lapsen kehityksen pulmakohtia ja

perheen vuorovaikutusta. Tarvittaessa perheneuvola tukee ja tarjoaa terapiapalveluja perheille.

4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö

Koulun merkitys ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on suuri. Koulun terveyskasvatuksen

tehtävänä on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistävää käyttäytymistä. Ta-

voitteena on, että nuori oppii sekä oman että ympäristönsä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen

liittyvät perustiedot ja taidot. Koulussa oppilaille annetaan tietoa päihteiden vaaroista. Lisäksi muun

muassa ehkäisevän päihdetyön viikolla pidetään oppitunteja, järjestetään teemapäiviä sekä käytetään

ulkopuolisia luennoitsijoita.

Huittisissa toteutetaan opetushallituksen koordinoimaa Kelpo-kehittämistoimintaa3 jossa kehittä-

mistyö ja käytännön toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti sekä eri hallintokuntien, viran-

omaistahojen, organisaatioiden ja palveluntuottajien yhteistyönä. Kelpo-kehittämistoiminnan tavoit-

teena on myös yhteisöllisyyden ja mielenterveydellisen hyvinvoinnin lisääminen. Huittinen on muka-

3 Kelpo-kehittämistoiminnan avulla luodaan esi-, perusopetukseen rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä,joilla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan opiskelussaan riittävät tukitoimet.

18

na KiVa Koulu4 toiminnassa. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan

jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjo-

taan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista.

Huittisten kaupungin sivistystoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi,

4H-yhdistys, seurakunta ja poliisi toteuttavat yhteistyönä KANTTI KESTÄÄ5 toimintaa kuudesluok-

kalaisille. Lisäksi seitsemäsluokkalaisille on suunnattu jatkokokonaisuus Seiska-kantti. Tavoitteena on

antaa nuorille asiallista tietoa ja valmiuksia kohdata päihteisiin liittyviä valintatilanteita, siirtää päih-

dekokeilujen aloitusikää sekä lisätä nuorten ja vanhempien välistä keskustelua päihteistä. Jatkossa

tullaan pohtimaan tukioppilaiden mukanaoloa päihdekasvatusteeman toteutuksessa. Tukioppilaiden

toimenkuvaan kuuluu koulun viihtyvyyden ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen.

Lukiossa sekä ammatti- ja yrittäjäopistossa päihdeasiat tulevat esille opiskelijaterveydenhuollossa

ja liikunta- ja terveystiedon tunneilla. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa käytetään ulkopuolisia

luennoitsijoita päihdetietoisuuden jakamiseksi. Erilaiset paikallisesti toteutettavat projektit, hankkeet

ja vierailut tuovat tarpeellisen lisän ja virikkeitä ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa. Huittisten

ammatti- ja yrittäjäopistossa on pyritty siihen, että ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa erityisesti

ehkäisevän päihdetyön viikolla. Päihdetyön toimintamallia opistoon ollaan luomassa vuoden 2012

aikana. Toimintamalli luodaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman työllistymisen ja

työmarkkinoilla pysymisen edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän

Ankkuriprojektin tuella.

Oppilashuollon6 tavoitteena on luoda terveellinen ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata

mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Huittisten kaupun-

gin oppilashuolto toteutetaan terveys- ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyönä. Koulun sosiaalityöntekijä,

psykologi ja terveydenhoitaja kuuluvat koulun oppilashuoltotyöryhmään. Tarvittaessa koulun oppi-

lashuoltotyöryhmän työskentelyyn osallistuu lastensuojelun edustaja. Huittisissa ei ole koulupsykolo-

gia, vaan oppilashuollon psykologina toimii yläkoulussa terveyskeskuksen psykologi ja alakoulussa

perheneuvolan psykologi. Psykologin rooli oppilashuollossa on edustaa lapsen kehityksen, tunne-

4 KiVa Koulu-ohjelma on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaeh-käisemiseksi. KiVa Koulu -ohjelma on aina koko koulun ohjelma ja sen yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiinoppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä.5 Kantti kestää on alakouluille suunnattu ennaltaehkäisevä päihdekasvatusviikko, johon kuuluu vanhempainilta.Ennaltaehkäisyn keinoina siinä ovat päihdetietouden lisääminen, terveyskasvatus, päihteille vaihtoehtoistentoimintamallien tarjoaminen ja päihteettömyyttä suosivan ympäristön tukeminen.6Oppilashuoltotyöhön on tehty ammattilaisten toimintaohjeeksi ja käytäntöjen yhtenäistämisen välineeksi oppi-lashuoltosuunnitelma. Suunnitelman rinnalle on laadittu oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja ja ni-velvaiheyhteistyön kuvaukset. Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy osoitteesta:http://www.huittinen.fi/Default.aspx?id=33.

http://www.huittinen.fi/Default.aspx?id=33.

19

elämän ja oppimiskyvyn asiantuntemusta. Psykologi antaa konsultaatioapua oppilashuoltotyöryhmäl-

le ja opettajille näissä kysymyksissä.

Koulun sosiaalityöntekijän tekemä työ on ennaltaehkäisevää työtä (luokat 1-9). Koulun sosiaalityön-

tekijä toimii oppilashuollon työntekijänä ja sosiaalityön asiantuntijana. Tavoitteena on vaikuttaa oppi-

laan sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä tukea vanhempia ja opettajia lasten kasvatustyös-

sä. Koulun sosiaalityöntekijä on oppilashuoltotyöryhmän jäsen. Koulun sosiaalityöntekijän luo oppilas

voi tulla yksin, vanhempien tai opettajan kanssa.

4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä

Nuoriso- ja liikuntapalvelut toimii aktiivisen, laaja-alaisen, monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huo-

mioivan päihteettömän nuoriso- ja liikuntatoiminnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisevien peruspalve-

luiden tavoitteena on luoda perheille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö. Toiminnan tavoit-

teena on elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen sekä syrjäytymisen ja siihen liittyvien

lieveilmiöiden ehkäiseminen. Nuorisoklubilla ja Vampulan Nuokkarilla järjestetään nuorille avointen

ovien toimintaa. Lisäksi käytettävänä on monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntapaikat sekä kuntoreitistöt ja

leikkikentät. Uimahalli täydentää tätä kokonaisuutta avautuessaan perusparannuksen jälkeen vuoden

2013 alkupuolella. Kaikki nuoriso- ja liikuntapalvelujen järjestämä toiminta on päihteetöntä. Nuoriso-

tiloilla on alkometri, jolla tarvittaessa voidaan tarkistaa tilanne. Nuoriso- ja liikuntapalveluilla on käy-

tössä myös ”häkämittari”, jolla voidaan tarvittaessa tarkistaa tupakoimattomuus ja kannustaa nuoria

tupakoinnin lopettamiseen.

Nuorten työpaja tukee omalta osaltaan päihteettömyyttä. Ensisijaisesti Huittisten nuorten työpaja

tarjoaa työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan 17–29- vuotiaille nuorille. Paja tekee

töitä asiakkaiden kodeissa pääasiassa siivoten ja pihoja hoitaen. Pajajaksolle jokaiselle nuorelle teh-

dään omat tavoitteet, joiden avulla hänen mahdollisuuksiaan päästä koulutukseen tai työhön pyritään

edistämään. Nuorten työpajalle hakeudutaan pääasiassa työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Myös oppi-

laitokset ja sosiaalikeskus voivat tarvittaessa ohjata nuoria pajalle, mutta nuori itsekin voi ottaa suo-

raan yhteyttä.

Nuorten työpajan yhteydessä toimii etsivä nuorisotyöntekijä Etsivä nuorisotyö on henkilökohtaista

ohjausta, tukea ja neuvontaa nuoren eri elämäntilanteissa. Kohderyhmänä ovat 15–29 vuotiaat huittis-

laiset nuoret, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet peruspalveluiden piiristä.

Tavoitteena on etsiä ja löytää sellainen palvelu yhdessä nuoren kanssa, johon hän on itse valmis sitou-

tumaan, esimerkiksi koulutus, työpaikka. Etsivään nuorisotyöntekijään voi ottaa yhteyttä nuoret itse,

henkilöt joilla jostakin syystä on huoli nuoresta, sukulaiset sekä eri viranomaiset. Etsivällä nuoriso-

20

työntekijällä on mahdollisuus auttaa nopeasti ja hän on tavoitettavissa esimerkiksi nuorten työpajalla,

sosiaalisessa mediassa (Facebook) ja nuorisotiloilla. Etsivä nuorisotyöntekijä toimii myös tarvittaessa

työparina eri viranomaisten kanssa.

Katupartio Huisku on nuoriso- ja sosiaalityötä, jota tehdään tarpeen mukaan siellä, missä nuoret ovat.

Toteuttajatahojen työntekijät sekä vapaaehtoiset aikuiset ovat kadulla nuorten apuna ja turvana, nuor-

ten ehdoilla. He liikkuvat pareittain nuorten suosimissa paikoissa. Keväällä ja syksyllä Huisku päivys-

tää yleensä perjantai-iltaisin klo 20 alkaen niin pitkään kuin näyttää tarpeelliselta. Huiskun tukikohta-

na on Nuorisoklubi. Nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä liikkeelle lähdetään aina, sää-

olosuhteista riippumatta. Mukana toiminnassa ovat nuoriso- ja urheilukeskus, kouluterveyshuolto,

Huittisten 4H-yhdistys ja sosiaalitoimi. Toiminnan organisoinnista vastaa nuoriso- ja liikuntapalvelut.

Nuoret itse ovat mukana ehkäisevässä päihdetyössä muun muassa tukioppilastoiminnan ja nuoriso-

valtuuston kautta.

4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä

Sosiaalikeskuksessa palveluiden järjestämisessä painopiste on sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä,

ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa sekä avohoidossa ja -huollossa. Riittävällä perusturvalla

ja oikein kohdennetuilla sosiaalipalveluilla parannetaan pienituloisten, syrjäytyneiden ja köyhyydessä

elävien henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Sosiaalikeskuksessa tehtävä päihde- ja mielenterveys-

työ on ohjausta, neuvontaa, kuntouttavaa sosiaalityötä, informaation antamista päihdepalveluista ja

asiakkaan ohjausta hakeutumaan tarkoituksenmukaisiin hoitomuotoihin. Päihteiden käyttö tai mielen-

terveysasiat voidaan ottaa esille sosiaalityössä monissa erilaisissa tilanteissa, vaikka se ei olisikaan

varsinaisen asiakastapaamisen ensisijainen tarkoitus. Kun asiakkaalle tehdään Audit-testi, aikuissosi-

aalityön toimintaohjeissa oleva prosessikaavio ohjaa työskentelyä asiakkaan kanssa. Lastensuojelussa

on lasten päihteiden käyttöön liittyen oma toimintamalli. Nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa

käytetään apuna Nuorten päihdemittaria7 Sosiaalikeskus tekee tiivistä yhteistyötä Huittisten kaupun-

gin ylläpitämän päiväkeskuksen kanssa ja ohjaa sinne asiakkaita myös ennaltaehkäisevässä mielessä.

Laitoskuntoutusjakso sosiaalihuollon laitoksessa edellyttää sosiaalikeskuksesta myönnettävää mak-

susitoumusta.

Lastensuojelun perhetyötä tehdään perheissä, joilla on lastensuojelun asiakkuus. Perhetyö on tavoit-

teellista, suunnitelmallista ja ohjattua työskentelyä lapsiperheessä. Palvelujen kokonaisuus on jokai-

7Nuorten päihdemittari ja varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi toimintaohjei-ta- 2011 löytyvät osoitteesta http://preventiimi.fi/node/49. Opas sisältää varhaisen puuttumisen mallin mukai-sia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Varhaisenpuuttumisen malli koostuu Nuorten päihdemittarista (Adolescents’Substance Use Measurement, ADSUME) sekävarhaisen puuttumisen toimintamallista toimintakaavioineen ja interventiosuosituksineen.

http://preventiimi.fi/node/49.

21

selle perheelle yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaista. Perhetyössä tuetaan vanhemmuutta ja van-

hempana jaksamista, toimitaan koko perheen kanssa, mutta toiminta voi myös kohdistua vain lapseen

tai nuoreen. Tärkeää on, että perheet saavat tarvittaessa apua ja tukea siinä vaiheessa kun heillä vielä

on toimintamahdollisuuksia. Huittisissa on tällä hetkellä yksi lastensuojelun perhetyöntekijä. Tämän

lisäksi yksi kotihoidon työntekijä tekee perhetyötä ja lapsiperheisiin kohdennettua kotipalvelua, mutta

resurssi on ennaltaehkäisyn näkökulmasta riittämätön.

Varusmiesten kutsuntatarkastuksessa seurataan ja arvioidaan nuorten miesten syrjäytymisriskiä,

päihteiden käyttöä ja mielenterveyttä. Huittisten kaupunki on mukana toteuttamassa Aikalisä! Elämä

raiteilleen toimintamallia8 Kutsuntatilaisuudessa on mukana lääkäri, sosiaaliohjaaja, etsivä nuori-

sotyöntekijä ja terveydenhoitaja. He tapaavat kaikki kutsuntatilaisuudessa olevat nuoret henkilökoh-

taisesti. Tällöin heillä on hyvä tilaisuus ottaa nuoren alkoholinkäyttö puheeksi ja tehdä tarvittaessa

mini-interventio.

Vanhustenhuollon henkilöstö ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat asiakkaiden kohdalla

hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä ja tarvittaessa muulloinkin. Erityisesti ikääntyneiden

alkoholinkäyttö huomioidaan kotihoidon asiakkaiden kohdalla. Ikääntyminen tuo muutoksia elämään

ja terveydentilaan ja monet tarvitsevat lääkitystä terveytensä ylläpitämiseen. Siksi on tärkeä

huomioida, että alkoholi sopii huonosti tai ei sovi lainkaan joidenkin lääkkeiden kanssa.

Vanhustenhuollon henkilöstö antaa asiakkaille tietoa alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä

ottaa puheeksi mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat. Tarvittaessa asiakas ohjataan

eteenpäin. Tällä hetkellä myös hyvinvointia tukevan kotikäynnin yhteydessä kartoitetaan asiakkaan

mahdollinen päihde9 tai mielenterveysongelma.

Sosiaalikeskuksen hallinnoima Huittisten kaupungin päiväkeskus on matalan kynnyksen päihdehuol-

lon paikka, jonka perusajatuksena on tarjota päihdeongelmaisille henkilöille mahdollisuus viettää mie-

lekästä päihteetöntä päivää muiden ihmisten parissa. Päiväkeskus tarjoaa tukea arjen hallinnassa.

Päiväkeskuksessa pyritään tekemisen kautta tukemaan ja kannustamaan asiakasta omatoimiseen ar-

jen asioiden hoitoon. Päiväkeskuksen vetäjinä toimivat ohjaaja/sairaanhoitaja työpari.

8 Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli löytyy osoitteesta: http://info.stakes.fi/aikalisa/ FI/toimintamalli/toimintamalli.htm.9Päihteidenkäytön kartoituksessa käytetään apuna yli 65-vuotiaiden alkoholimittaria. Alkoholimittarilla ei arvi-oida pelkästään ikäihmisen alkoholin käyttöä, vaan se antaa samalla työntekijälle ohjeita asiakasneuvontaan japalveluohjaukseen. Alkoholimittari löytyy osoitteesta http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/B796EDE7-A388-4859-B7C6-732C04B1747B/17193/Alkoholimittari.pdf.

http://info.stakes.fi/aikalisa/

http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/B796EDE7-A388-

22

Päiväkeskuksessa asiakkailla on mahdollisuus keskustella kahden kesken työntekijän kanssa ja näin

saada apua omien henkilökohtaisten asioiden hoidossa. Tarvittaessa asiakas ohjataan hoitoon esimer-

kiksi terveyskeskukseen tai tukitalolle. Päiväkeskus toimii yhteistyössä kaupungin eri organisaatioi-

den ja päihdehuollon yhteistyötahojen kanssa. Päiväkeskukseen voidaan ohjata asiakkaita myös TE-

toimiston ja sosiaalikeskuksen kautta kuntouttavaan työtoimintaan.

4.5 Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä

Terveyskeskuksessa avosairaanhoidossa ja avoterveydenhuollon aikuisvastaanotoilla päihteiden

käyttöä kartoitetaan puheeksi ottamalla ja Audit-testillä, joista sekä Audit-10 että Audit-C (kolme

ensimmäistä kysymystä) ovat käytössä. Vanhempien päihteiden käyttö kartoitetaan

avoterveydenhuollossa raskauden aikana ja lastenneuvoloissa sekä aikuisten terveystarkastuksissa.

Terveyskeskuksen päivystyksessä on tavoitteena kaikkien tapaturmapotilaiden

alkometripuhallutukset.Terveyskeskuksessa ennaltaehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä tekevät lisäksi psykologi,

perheneuvola ja terveyskeskuspsykologi. Samoin diabeteshoitajat osaltaan osallistuvat omien

asiakkaidensa hoitotyössä päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja

hoitoon. Ikäkausitarkastuksissa naisille ja miehille otetaan esille keskusteluissa päihde- ja

mielenterveysasiat.

Työterveyshuollossa jokaiselle tehdään muun muassa Audit-testi terveystarkastuksen yhteydessä ja

tarvittaessa mini-interventio. Työterveyshuollon vastaanottotoiminnassa kiinnitetään erityisesti

huomiota asiakkaan työssäjaksamiseen ja tarvittaviin tukitoimiin.

Terveyskeskuksen avosairaanhoidossa on päihde- ja mielenterveysongelmiin perehtynyt ja

kouluttautunut sairaanhoitaja. Hänen vastaanotolleen pääsee yleensä nopeasti. Tarkoituksena onkin,

että hänen vastaanottonsa on ns. matalan kynnyksen hoitopaikka. Avosairaanhoidon ongelmaksi on

muodostunut runsas opioidiriippuvaisten korvaushoitopotilaiden määrä, mikä vie päihde- ja

mielenterveyshoitajan aikaa ennaltaehkäisevästä työstä.

Huittisten terveyskeskuksen psykologi tukee asiakkaita erilaisissa ongelma- ja kriisitilanteissa.

Psykologin luo asiakas ohjataan kun hänellä ilmenee masennusta, ahdistuneisuutta, jännitystä, pelkoja

tai silloin kun työssä, oppimisessa tai ihmissuhteissa on ongelmia. Vastaanotolle ei tarvita lähetettä ja

vastaanottoajan asiakas voi tilata myös itse.

23

4.6 Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ

Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö

Perusturvalautakunta on nimennyt Huittisiin ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön.

Yhdyshenkilö on terveyskeskuksen poliklinikalla työskentelevä päihdesairaanhoitaja. Hänen

tehtävänään on ehkäisevän päihdetyön edistäminen Huittisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä

tiedonvälitys kunnan ja eri organisaatioiden välillä. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö koordinoi

vuosittain vietettävää ehkäisevän päihdetyön viikkoa Huittisten osalta. Yhdyshenkilö ei ole niinkään

ehkäisevän päihdetyön toteuttaja, vaan mahdollistaja moniammatillisessa yhteistyössä. Ehkäisevän

päihdetyön yhdyshenkilö raportoi vuosittain toiminnastaan päihdetyön työryhmälle.

Paikallinen vastuullinen alkoholipolitiikka (Pakka)

Länsi 2012-päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä Huittisissa on kehitetty paikallis-

ta vastuullista alkoholipolitiikkaa Pakka-toimintamallia mukaillen. Suomen laki kieltää alkoholijuomi-

en myynnin, anniskelun ja välittämisen alaikäisille ja selvästi päihtyneille. Pakka-toimintamallin ta-

voitteena on saada kansallinen laki paikallisesti eläväksi.

Toimintamalli on kehitetty paikallisen tason toimintaan. Siinä yhdistetään virallinen valvonta ja sääte-

ly epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn, jotta alkoholijuomien välittäminen voitaisiin estää, edistää

vastuullista elinkeinotoimintaa ja vähentää haittoja.

Huittisissa mallin keskiössä on vähittäiskaupan vastuullisen myynnin ja ravintoloiden vastuullisen

anniskelun edistäminen. Toimintamallissa julkinen säätely, vastuulliset markkinat, ehkäisevän päihde-

työn toimijat sekä media ja kuntalaiset yhdistävät voimansa. Käytännön tavoitteena Huittisissa on

tiukentaa ikärajavalvontaa sekä saada vähittäismyyntiä harjoittavat liikkeet kieltäytymään myymästä

ja anniskelemasta selvästi päihtyneille asiakkaille. Kuntalaisille tiedotetaan alkoholin aiheuttamista

haitoista ja mobilisoidaan kuntalaisia mukaan muutostyöhön muun muassa median avulla. Lisäksi

varmistetaan, ettei alkoholia markkinoida mainonnan tai muiden myynninedistämistoimien avulla

alaikäisille sekä alkoholielinkeinon omavalvonnan tehostamiseksi tehdään yhteistyötä paikallisviran-

omaisten, kuntalaisten ja elinkeinon edustajien välillä. Huittislaisten toimijoiden kanssa luodaan yh-

dessä tavoitteet, joihin pyritään ja joita seurataan muun muassa Pakka-hankkeessa kehitettyjen osto-

kokeiden kautta. Huittisissa ensimmäiset ostokokeet toteutettiin helmikuussa 2012.

24

Kaupunginkirjasto

Kirjasto edistää hyvinvointia tarjoamalla tiloja ja kirjastotoimintaa kaikille kuntalaisille. Käynti tai

oleskelu kirjastossa tarjoaa tilaisuuden tulla toisten ihmisten joukkoon, mikä voi joko suoraan tai välil-

lisesti edesauttaa asiakkaan sen hetkistä tilannetta. Kirjastoista löytyy luettavaa, kirjoja ja lehtiä, fiktio-

ta sekä faktaa, jotka molemmat voivat omalla tavallaan tukea arjessa selviämistä. Asiakkaiden käyt-

töön on tietokoneita, jotka ovat osana monentyyppistä asioiden hoitoa sekä tiedonhakua.

Seurakunta

Huittisten seurakunta toimii diakoniatyönsä kautta kaikenikäisten parissa sekä yksilöiden että perhei-

den hyväksi. Seurakunta järjestää leirejä, joissa virkistytään ilman päihteitä, keskustellaan ja pidetään

yhteisiä ohjelmatuokioita. Leiritoiminta tukee lasten ja nuorten virikkeiden saantia ja vanhempien

kasvatustyötä. Kouluikäisille on tarjolla leiritoiminnan lisäksi kerhoja. Rippikoulussa nuorille välite-

tään päihteettömiä arvoja. Seurakuntatyön arvomaailma tukee sellaisenaan ennalta ehkäisevää päih-

de- ja mielenterveystyötä.

Seurakunnan kokonaisvaltaiseen perhe- ja kotikäyntityön kehittämiseen sisältyy päihdeongelmien

ennaltaehkäisyä ja varhaistukea. Nuorisotyöntekijät ovat yhteyshenkilöinä Kantti Kestää projektissa,

lapsi-, nuoriso- ja koulutyössä. Muilta osin yhteyshenkilönä toimii yhteiskuntatyöstä vastaava pappi.

Työ- ja elinkeinotoimisto

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut koskevat koko työikäistä väestöä. Mikäli päihteiden käyttö on

heikentänyt asiakkaan työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia on työvoimatoimella erityisiä keinoja

tukea työnhakijaa mm. työelämään valmennuskokeilun, työharjoittelun, työkokeilun ja

työvoimakoulutuksen avulla. Käytettävissä on myös ammatinvalinnanohjaajan ja kuntoutusneuvojan

palveluja. Mielenterveysongelmainen asiakas voidaan ohjata terveyskeskuslääkärin vastaanotolle

terveydellisten rajoitteiden selvittämiseksi. Työvoimatoimisto, Kela, sosiaalikeskus, psykiatrian

poliklinikka, työterveyshuolto, sivistystoimi sekä Sastamalan päihdeklinikka muodostavat yhdessä

kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän (AYTR), joka tukee asiakasta työelämään

sijoittumisen pulmissa ja on mukana työkyvyn arvioinnissa haettaessa eläkeratkaisua.

25

Työpaikat

Terveyden edistämisen ohjelmassa painotetaan työpaikoilla huomion kiinnittämistä psyykkisen

terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Avoin ja asiallinen

päihde- ja mielenterveysasioiden käsittely työpaikoilla ehkäisee ongelmien syntymistä. Varhainen

puuttuminen on tärkeää. Erityisesti lähiesimiesten tehtäviin kuuluu huolehtia työilmapiirin

positiivisuudesta ja työhyvinvoinnista yhdessä työterveyshuollon kanssa. Johtamisessa tulee kiinnittää

erityistä huomiota tasapuolisuuteen, vuorovaikutuksen laatuun, tiedottamiseen ja avoimeen

keskusteluun. Suurimmalla osalla Huittisissa toimivista yrityksistä on oma päihdeohjelma. Huittisten

kaupunki on työnantajana laatinut työntekijöilleen varhaisen puuttumisen mallin. Huittisten kaupunki

on savuton työpaikka.

Poliisi

Poliisi on mukana eri hankkeissa ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa päihde- ja huu-

meongelmia ehkäistäessä ja hoidettaessa. Yhteistyömuotoja ovat muun muassa kouluilla pidettävät

laillisuuskasvatustunnit, lähipoliisitoiminta, lastensuojelun tukiryhmä Lastu ja moniammatillinen

päihdetyöryhmä. Uutena yhteistyömuotona on alkamassa poliisin mukana olo paikallisen vastuullisen

alkoholipolitiikan kehittämistä suunnittelevassa ja toteuttavassa tarjontatyöryhmässä.

Poliisin toimintaa päihdeasioissa säätelevät rikos- ja huumausainelaki, esitutkinta- ja poliisilain sää-

dökset sekä järjestyslaki. Poliisin apua saadaan myös käytännön kriisitilanteisiin. Päihteiden väärin-

käyttöön puututaan ajokorttikäsittelyssä heti, kun siihen on edellytykset. Säilöönotto, huumausaine-

rikos ja rattijuopumustuomiot antavat mahdollisuuden vaatia lääkärinlausuntoa ennen ajokortin

myöntämistä.

5. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja

mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen

Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategian yksi keskeisistä tavoitteista on panostaa ennaltaeh-

käisyyn ja varhaiseen puuttumiseen päihde- ja mielenterveystyössä. Tämän vuoksi Länsi-2012 päihde-

ja mielenterveystyön kehittämishankkeen Huittisten pilotissa on kehitetty peruspalvelujen varhais-

vaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli (liite 1.). Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä

Pikassoksessa (Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) työskente-

26

levän päihdetyön erityissuunnittelija Matti Mäkelän kanssa. Kehittämistyön pohjana on käytetty Välit-

täjä-hankkeen aikana Tampereelle tehtyä vastaavanlaista toimintamallia.

Tavoitteena oli saada Huittisten peruspalveluissa käyttöön otettava yksinkertainen ja helppokäyttöi-

nen toimintamalli, joka edesauttaa varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulontaa pe-

ruspalveluissa. Toimintamalliin sisältyy mielenterveys- ja päihdehäiriöiden puheeksi ottaminen, näi-

den häiriöiden arviointi ja hoito peruspalveluissa sekä tarvittaessa erityispalveluiden ja erikoissai-

raanhoidon konsultointi ja hoitoonohjaus.

Toimintamallin käyttöönotolla pyritään siihen, että asiakas saa nopean avun varhaisvaiheen päihde- ja

mielenterveysasioissa yhden oven periaatteella. Varhaisvaiheessa asioihin tarttumalla voidaan puut-

tua asiakkaan/potilaan elämäntilanteeseen ennen kuin ongelmat muuttuvat vakavammaksi ja vaike-

ammin hoidettaviksi. Toimintamalli tukee perusvastaanottotyötä. Selkeä yhtenäinen toimintatapa

tukee myös henkilökunnan jaksamista sekä mahdollistaa nopean reagoinnin. Oikea-aikaisella puuttu-

misella vähennetään hoidon tarvetta. Mini-interventiolla kyetään auttamaan 10–15 riskikuluttajista

muuttamaan kulutustottumuksiaan. Mini-intervention vaikuttavuus on 1-2 vuotta (Seppä, K. 2006)

Toimintamallin avulla pyritään myös työntekijöiden päihde- ja mielenterveystyön osaamisen tuke-

miseen, sillä mitä paremmat valmiudet Huittisten peruspalveluissa työskentelevillä työntekijöillä on

ehkäisevään työhön, ongelmien tunnistamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja asiakkaiden tukemiseen

ongelmien varhaisvaiheessa, sitä harvemmin joudutaan turvautumaan erityispalveluihin. Vastuu pu-

heeksi ottamisesta on työntekijällä, vaikka asiakas itse onkin vastuussa päihteiden käytöstään ja muu-

toksestaan.

5.1 Toimintamallin sisältö

Toimintamallin perusajatuksena on, että jokaiselta asiakkaalta kysytään hänen päihteiden käytöstään

ja mielenterveydestään. Mielenterveyttä käsitteleviä kysymyksiä on kolme, joilla kartoitetaan arjessa

selviytymistä, toimintakykyä, mielihyvän kokemusta ja unen häiriöitä. Päihteiden käyttöä kartoitetaan

kahden kysymyksen avulla kysymällä juomamäärästä, siitä kuinka usein asiakas käyttää alkoholia ja

muiden päihteiden käytöstä. Jos näiden kysymysten jälkeen työntekijässä ei herää huolta asia on sillä

kertaa kunnossa ja muuta ei tarvita. Työntekijän huolen herätessä asiakkaan kanssa keskustellaan

asiasta ja työntekijä kertoo mistä huoli nousi. Tavoitteena on, että asiakas kokee tulleensa kokonais-

valtaisesti kohdatuksi ja jatkossa asioista puhuminen on helpompaa.

27

Työntekijä voi jatkaa asiakkaan kanssa työskentelyä samalla käynnillä tai varata asiakkaalle uuden

ajan. Peruspalveluissa asiakkaan kanssa keskustellaan ja tilannetta seurataan muutama kerta. Tapaa-

misten aikana asiakkaan elämäntilanne kartoitetaan sekä arvioidaan päihde- ja mielenterveyshäiriö

esim. Audit- tai BDI-testi10 avulla. Hoito ja hoitoonohjaus riippuvat testien tuloksista ja asiakkaan mo-

tivaatiosta. Joillekin asiakkaille asioiden esille nostaminen ja mini-interventio ovat jo yksistään riittä-

viä toimenpiteitä heidän elämäntilanteensa korjaamiseksi. Asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuun-

nitelma, jossa asioista sovitaan yksityiskohtaisemmin. Työntekijällä on mahdollisuus konsultoida mui-

ta erityistyöntekijöitä.

Joillekin asiakkaille katkaisuhoito saattaa olla tarpeen. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkaisiin,

joiden Audit-testin vastaukset osoittavat usein toistuvaa kertakäytön rajan ylittämistä (naisilla yli

annosta, miehillä yli annosta kerralla), suurta alkoholin kulutusta (naisilla yli 16 annosta, miehillä yli

24 annosta viikossa) tai jotka saavat korkeita pistemääriä riippuvuutta osoittavista kysymyksistä

6. Asiakkaan kanssa keskustellaan siitä, kuinka pitkä aika on kulunut edellisestä alkoholittomasta päi-

västä ja onko hänellä aikaisempaa kokemusta vieroitusoireista. Tiedot auttavat tekemään päätöksen

asiakkaan katkaisuhoidon tarpeellisuudesta. Katkaisuhoitoon ohjataan asiakas, joka kokee eriasteisia

vieroitusoireita. Katkaisuhoito on tarpeellista oireiden hoitamiseksi. Sitä tarvitaan myös sairaskohta-

uksien tai sekavuustilojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Suurimmalle osalle asiakkaista avokatkaisu

on sopiva hoitomuoto, mutta laitoskatkaisu on välttämätön vakavista vieroitusoireista kärsiville.

10 BDI-Beckin depressioasteikko on suosittu menetelmä masennuksen arvioinnissa. Testi koostuu 21 osiosta,joissa potilas valitsee neljästä masennusoireita koskevasta väittämästä parhaiten omaa tilannettaan (oireenvahvuutta) kuvaavan vaihtoehdon. Jokaisesta osiosta kertyy 0-3 pistettä masennusoireen vahvuuden mukaan.Testi löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/100.012.html

http://www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/100.012.html

28

29

6. Korjaava päihde- ja mielenterveystyö

6.1 Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen/Harjavallan sairaala/Pori

Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimii aikuispsykiatrian työryhmä sekä nuorisopsykologi, jotka

huolehtivat potilaan tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Hoitoon tullaan lähetteellä.

Tarvittaessa asiakas ohjataan laitoshoitoon Harjavallan sairaalaan, jossa nuorille on myös

poliklinikkapalveluja osastohoidon lisäksi. Psykiatrisen osastohoidon ohella Harjavallan sairaalassa on

erityisesti päihteenkäyttäjille aikuispsykiatrian päihdeosasto 22 ja päihdepoliklinikka. Osasto 22:lla

toteutetaan opioidikorvaushoidon aloitukset. Sairaanhoitopiirillä on Porissa lasten- ja

nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot.

Nuorisopsykiatrisen avohoidon piiriin kuuluvat 13–22-vuotiaat. Osastohoitoa tarvitsevat 13–17-

vuotiaat ohjautuvat nuorisopsykiatrian osastoille ja 18 vuotta täyttäneet aikuispsykiatrian osastoille.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle/osastolle nuori pääsee lähetteellä, jonka perusteella lääkäri on arvi-

oinut kiireellisyyden.

Psykiatrisen poliklinikan lisäksi Huittisissa toimii myös psykiatrian kuntoutumisyksikkö. Harjavallan

sairaalassa on akuutti-, kuntoutus- ja vanhuspsykiatrian osastojen lisäksi myös tehostetun avohoidon

yksikkö (TAY) (18 vuotta täyttäneille), joka tarjoaa polikliinista hoitoa päivänä viikossa. Sairaanhoi-

topiirillä on Harjavallassa sekä Porissa nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot. Nuorisopsykiatrian

erikoislääkärin vastaanotto on Harjavallassa. Harjavallan sairaalassa on erityisesti päihteenkäyttäjille

päihdepsykiatrian poliklinikka. Huittisten psykiatrian poliklinikalla on päihdepsykiatrian poliklinikan

sairaanhoitajan vastaanotto kerran viikossa. Päihdepsykiatrian lääkärin vastaanotto on Harjavallassa

päihdepsykiatrian poliklinikalla. Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimii myös vanhuspsykiatrian

(yli 65-vuotiaat) sairaanhoitajan vastaanotto (noin kerran kuukaudessa), vanhuspsykiatrian lääkärin

vastaanotto on Harjavallassa vanhuspsykiatrian poliklinikalla noin viikon välein. Lastenpsykiatrian

(alle 13-vuotiaat) poliklinikka ja osastot ovat Satakunnan keskussairaalassa.

6.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Vammalan aluesairaala

Huittinen käyttää myös Vammalan psykiatrian palveluita ja aluesairaalan arkiyöpäivystyspalveluita.

Psykiatrian poliklinikalla on lasten, nuoriso- ja aikuispsykiatrian työryhmät, joiden tehtävänä on mie-

lenterveysongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus. Erikoissairaanhoidon yksikkö, akuuttiosasto (18

paikkaa) on tarkoitettu suljettua akuuttipsykiatrista hoitoa tarvitseville aikuisille. Psykiatristen on-

30

gelmien lisäksi osastolla hoidetaan täysi-ikäisiä huumekatkopotilaita. Huumekatkohoito kestää kaksi

viikkoa, jonka jälkeen potilas siirtyy sitä varten olevan hoitolaitokseen tai avohoitoon päihdeklinikalle

Alkoholikatkaisupotilaita osastolla hoidetaan, mikäli potilaalla on delirium-vaara. Deliriumpotilaiden

hoitojakso on 1-2 viikkoa. Jatkohoito järjestetään päihdeklinikalla tai psykiatrian poliklinikalla.

6.3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala

Huittinen käyttää myös Loimaan psykiatrian palveluita ja aluesairaalan päivystyspalveluita. Psykiatri-

an poliklinikalla on lasten, nuorten- ja aikuispsykiatrian työryhmät, joiden tehtävänä on mielenterve-

ysongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus. Poliklinikalle hakeudutaan hoitoon lääkärin lähetteellä.

Nuorisopsykiatrisia avohoitopalveluja on tarjolla suomenkielisille 13–18-vuotialle nuorille. Alueella

toimii myös nuorisopsykiatrinen akuuttityöryhmä, johon Loimaan työryhmään lähetetyt kiireelliset

avohoitopotilaat tarvittaessa ohjataan. Poliklinikan yleislastenpsykiatrisesta toiminnasta vastaa mo-

niammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Lasten-

psykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Yhteis-

työkumppanit voivat lisäksi pyytää ei-potilaskohtaisia konsultaatioita lasten kasvu- ja kehitysympäris-

töissä ilmeneviin pulmatilanteisiin.

6.4 Avohuollon ostopalvelut

Ostopalveluita avohuollon päihdetyössä Huittisissa tuottaa Sastamalan päihdeklinikka mikä on A-

klinikkasäätiön alainen päihdehoitoyksikkö. Se on avohoitoyksikkö, jossa toteutetaan keskusteluhoi-

don lisäksi mm. päihdearvioita, avokatkaisuhoitoa, laitoshoitoon ohjausta, ajokorttiseurannan järjes-

tämistä, huumetestejä ja lääkkeettömiä tukihoitoja. Sastamalan päihdeklinikan sivupiste on avoinna

terveyskeskuksen tiloissa kaksi kertaa viikossa. Yksilövastaanotto perustuu keskusteluihin, joissa käy-

tetään kognitiivista työotetta. Lähetettä hoitoon tullessa ei tarvita, mutta työntekijän vastaanotolle on

ajanvaraus. Sastamalan päihdeklinikan tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään päihteiden

ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Päihdeklinikalla on käytet-

tävissä oma lääkäri. Päihdeklinikka tekee moniammatillisessa verkostossa ennaltaehkäisevää työtä.

Sosiaalikeskuksessa toimivan sosiaaliohjaajan kanssa tehdään tarvittaessa asiakkaiden luokse myös

yhteisiä kotikäyntejä.

Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:n perustehtävänä on mielenterveyden ja hy-

vinvoinnin edistäminen. Toiminnallaan se tukee ja kehittää ehkäisevää ja rakentavaa mielenterveys-

työtä, psyykkistä hoitoa ja kuntoutusta sekä muita mielenterveyspalveluita. Yhdistys toimii mielenter-

veyden alalla kansalaisjärjestönä, asiantuntijajärjestönä, palvelujen tuottajana ja kehittäjänä sekä yh-

31

teistyöverkostoja rakentavana järjestönä. Se tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden tehdä vapaaeh-

toista mielenterveystyötä, osallistua ja vaikuttaa mielenterveyden hyväksi.

Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:n toiminta-alueen muodostavat Sastamala, Huit-

tinen, Punkalaidun ja Kiikoinen. Yhdistyksestä käytetään nimeä Tukitalo. Tukitalon toimipisteet sijait-

sevat Sastamalassa ja Huittisissa. Sastamalassa toimii lisäksi yhdistyksen ylläpitämä asumisvalmen-

nusyksikkö Kätsä, joka on tarkoitettu itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille, mielenterveyskuntoutu-

jille ja muille asumisvalmennusta tarvitseville henkilöille. Sastamalan ja Huittisten toimipisteissä, sekä

toiminta-alueella laajemminkin esim. koti- tai työpaikkakäynneillä, tarjotaan henkisen ensiavun ja

kriisiauttamisen palveluita. Kriisiapua ja muuta henkistä apua ja tukea tarjotaan myös Internetiin väli-

tyksellä valtakunnallisessa verkkokriisikeskuksessa, Tukinetissä. Tukitalo tarjoaa myös talous- ja vel-

kaneuvonnan sekä edunvalvonnan palveluita.

Kriisikeskuksessa asiakkaiden auttamistyö11 on luonteeltaan lyhytkestoista. Asiakkaita tavataan yksi-

löllisten keskustelujen merkeissä sekä pariskuntina, perheinä ja työyhteisöinä. Lisäksi asiakkaita koh-

dataan puhelimessa sekä yksilöllisissä ja ryhmämuotoisissa nettikeskusteluissa. Järjestölähtöinen krii-

siauttaminen täydentää julkisia peruspalveluja. Kriisikeskuksessa toimii mielenterveysalan ammatti-

henkilöitä sekä koulutettuja vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Kriisikeskuksen palvelu on asiakkaalle mak-

sutonta. Kriisikeskuksessa voi halutessaan asioida myös nimettömästi.

6.5 Laitospalvelut

Huittinen ostaa päihdelaitospalvelut pääasiassa yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Useimmiten

käytetään Marjalinna-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin palveluita. Opioidikorvaushoidon

tehostejaksot tuottaa ostopalveluna Mainiemen kuntoutuskeskus. Maksusitoumuksen palveluun

myöntää Huittisten sosiaalikeskus tarvearvion pohjalta.

11Kriisiasiakkaat voivat ottaa yhteyttä Tukitaloon joka arkipäivä klo 10.00 18.00 ja lauantaisin klo 10.0015.00. Äkillisissä kriisitilanteissa viranomaiset saavat yhteyden kriisityöntekijään myös iltaisin ja viikonloppui-sin. Yleisiä yhteydenoton syitä ovat erilaiset traumaattiset kriisit sekä perheenjäseniin liittyvät ongelmat, kutenavioerotilanteet. Muita yhteydenoton syitä ovat sairaudet, onnettomuudet, kuolemantapaukset, päihdeongelmat,rahahuolet, työttömyys tai velkaantuminen. Yhteydenoton syy voi liittyä myös väkivaltatilanteisiin. Tukitalollatoimii Rikosuhripäivystyksen palvelupiste, jossa rikoksen uhrit ja rikosta todistamaan joutuneet henkilöt saavatapua ja tukea sekä neuvoja erilaisiin käytännön tilanteisiin.

32

6.6 Julkisia palveluja täydentävät palvelut

Huittisissa on Päiväkeskus ry:n ylläpitämä päiväkeskus, missä on mahdollisuus päihteettömään ajan-

viettoon muiden kanssa muun muassa ruokailun, pyykinpesun ja muun yhteisen tekemisen kautta.

Päiväkeskus avustaa tukiasumisessa ja tuetun asumisen järjestämisessä. Päiväkeskus on auki arkipäi-

visin. Vertaistukipäivystys toimii ympäri vuorokauden.

Nimettömät alkoholistit (AA) on toveriseura, joka pyrkii täydelliseen raittiuteen vertaistukea

tarjoamalla. AA perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen ainoa jäsenvaatimus on halu lopettaa juominen.

AA-jäsenyyteen ei liity maksuvelvoitetta. Ryhmä toimii mm. Huittisissa ja Sastamalassa (www.aa.fi).

Al-Anon on päihteenkäyttäjien omaisten vertaistukiryhmä, joka toimii mm. Nokialla ja Harjavallassa.

Sastamalassa toimiva A-kilta on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja tukea päihdeongelmaisten

omaehtoisia pyrkimyksiä parempaan elämänlaatuun. Toiminnassa on tärkeää onnistumisen kokemus-

ten jakaminen eli vertaistuki. A-killan toimintaan voi osallistua selvänä.

Nimettömät Narkomaanit on hyötyä tavoittelematon, miesten ja naisten toveriseura niille, joille huu-

meista on muodostunut ensisijainen ongelma. Jäsenet ovat toipuvia päihdeongelmaisia, jotka kokoon-

tuvat säännöllisesti auttaakseen toisiaan pysyäkseen puhtaana. NA-ryhmä kokoontuu Porissa.12

Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry. (http://omaisetlasu.org/) toimii Poris-

sa. Toiminta-ajatuksena on tukea mielenterveyden ongelmista ja psyykkisistä sairauksista

kärsivien henkilöiden omaisia ja läheisiä, edistää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja omaisten

edunvalvontaa, kehittää omaistyön muotoja, vaikuttaa mielenterveyteen ja mielenterveysongelmiin

liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. Yhdistys jakaa tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista

omaisille, päättäjille ja julkisuuteen, harjoittaa vertaistukitoimintaa ryhmä- ja tukihenkilötoiminnan

kautta, tarjoaa yksilökohtaista apua antamalla neuvontaa, aktivoi ja tukee omaisten arjessa jaksamista

järjestämällä virkistystoimintaa ja koulutusta.

Tele- ja internetpalvelut ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Erilaiset teknologiaa

hyödyntävät tieto-, neuvonta- ja vertaistukipalvelut ovat nykyään merkittävä osa päihde- ja

mielenterveystyötä. Nämä palvelut ovat asiakkaille helposti käytettäviä ja lähestyttäviä, myös silloin

12 maanantaisin klo 19, Vähäuusikatu 3.

http://www.aa.fi

http://omaisetlasu.org/

33

kun muu palvelujärjestelmä on vaikeasti tavoitettavissa. Palveluihin kuuluu sekä ammattilaisten

tarjoamaa neuvontaa että vertaistukea.

7. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet

Päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja päihde- ja mielenterveystyön kehit-

tämiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja toimenpiteitä. Toimenpiteet tukevat päihde- ja mielenterveys-

strategian tavoitteita. Toimenpiteitä mietittäessä on huomioitu myös valtakunnalliset suositukset.

Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämiskohteiksi on toimenpideohjelmassa (liite) valittu:

1. Varhaisvaiheen päihdeongelman tai mielenterveys-häiriön tunnistaminen

2. Lasten ja nuorten päihteettömyys

3. Yhteistyön tiivistäminen paikallisten alkoholin vähittäismyyntiä harjoittavien yrittäjien kanssa

4. Selkeät hoitopolut: Työntekijöillä on selkeä kuva miten ja minne päihde- ja/tai mielenterveys-

ongelmista kärsivä asiakas ohjataan ja millä kriteereillä

5. Selkeät toimintatavat lapsen- ja nuoren päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja varhaisesta

puuttumisesta

6. Vanhempien päihdeasenteet ja vastuu: Vanhemmat kannustavat omaa lasta päihteettömyyteen

ja suhtautuvat mahdollisiin päihdekokeiluihin vakavasti

7. Katkaisuhoidon järjestäminen avohoitopainotteisesti

8. Laittomien huumeiden käytön väheneminen

9. Mielenterveyden peruspalveluiden turvaaminen mielenterveys-kuntoutujille

10. Moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen päihde- ja mielenterveysasioissa lisään-

tyy

11. Iäkkäiden alkoholinkäytön riskirajat tiedostetaan ja terveysriskit tunnistetaan

12. Iäkkäiden riskikäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toiminta-

kyvyn säilyminen

Huittisten omalla hyvinvointisuunnittelulla on tärkeä rooli ehkäisevälle päihdetyölle, koska omilla

päätöksillä voidaan edistää ehkäisevää päihdetyötä. Huittisten kaupungin päättäjien vastuulla on

huolehtia siitä, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin ja se on pitkäjännitteistä sekä

koordinoitua. Järjestöjen ja muiden toimijoiden välttämättömyys yhteistyökumppaneina on syytä

muistaa kun toteutetaan yhteisesti sovittuja tavoitteita.

34

8. Seuranta ja arviointi

Päihde- ja mielenterveysstrategian seuranta ja arviointi on tärkeää, jotta päihdetilanteen ja

palvelurakenteen muutokset sekä valittujen toimintamallien käyttökelpoisuus ja tulokset saadaan

näkyviin. Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteen seuraamiseksi on päätetty ottaa avuksi

valtakunnallisesti kehitettyjä ja vertailukelpoisia menetelmiä, avainpäihde- ja

mielenterveysindikaattoreita. Avainpäihdeindikaattorit antavat tietoa muun muassa päihteiden

käytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista sekä suuntaviivat kustannustehokkaalle toimille päihteiden

käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Huittisten päihde- ja mielenterveysindikaattorien

tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja valita jatkossa

toiminnan painopistealueet tulosten mukaisesti. Indikaattoritiedon seuraaminen ja analysointi on

myös johtamisen keskeinen osa-alue. Sitä mitä ei ole mitattu ei myöskään voida johtaa.

Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren

osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu on voimakasta. Näinä

vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja

toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely 2008). Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämi-

sen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja

arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hy-

vinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verra-

ta myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita

lähivuosiksi.

Huittisten kaupunginvaltuusto on nimennyt Huittisiin päihdetyöryhmän. Päihdetyöryhmän tehtävänä

on muun muassa vastata päihdetyön suunnittelusta, sopia yhteistyöstä ja toimintavastuista, seurata

toiminta-alueen päihdetilannetta ja päihdetyön vaikuttavuutta osana hyvinvointityötä, tehdä esityksiä

ja aloitteita sekä huolehtia tiedotuksesta. Strategian liitteenä olevissa toimintamalleissa on nimetty

vastuutahot, jotka omassa yksikössään vastaavat strategian toteuttamisesta.

Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden toteutumisen seuranta kuuluu

perusturvalautakunnalle, joka käsittelee ja arvioi tavoitteiden toteutumista vuosittain talousarvion

toteutumisen ja talousarvion laatimisen yhteydessä.

35

Lähteet

A-klinikkasäätiö Päihdelinkki. Saatavilla: http://www.paihdelinkki.fi

Holmberg, (2010): Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikainen esiintyminen. Sairaanhoitajankäsikirja. Saatavilla: http://www.terveysportti.fi

Kansallinen alkoholiohjelma (2008-2011). Saatavilla: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/index.htm

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.

Mielenterveyslaki 1990/1116.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- japäihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.

Neuvoa-antavat. Stakesin verkkosivusto. http://neuvoa-antavat.stakes.fi

Käypä hoito suositukset. Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

Päihdetilastollinen vuosikirja. Alkoholi ja huumeet. (2011). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Saatavil-la:http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosikirja.htm

Päihdehuoltolaki 1986/41.

Raittiustyölaki ja –asetus 1982/828.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (2008 2011). Sosiaali- ja terve-ysministeriön julkaisuja 2008:6.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääk-keillä 2008/833.

Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannus- vaikuttavuus. Sosiaali- ja terve-ysministeriön julkaisuja 2008:1. Saatavilla: http://www.terveys2015.fi

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanosuunnitelma kansalliseen mielenterveys- ja päihde-suunnitelmaan 2009 -2015. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009.

Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Saatavilla: ttp://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu

http://www.paihdelinkki.fi

http://www.terveysportti.fi

http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/index.htm

http://neuvoa-antavat.stakes.fi

http://www.kaypahoito.fi

http://www.terveys2015.fi

Documents

kaupungin päihde- ja mielenterveys- strategia · 8. Seuranta ja arviointi ... Lastensuojelulaissa (417/2007) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että lapsen hoidon ja