Kaupunkitilan käyttö kansalaistoiminnassa

KuvataideakatemiaJulkinen taide -kurssiohjelma

7.11.2008

Leo Stranius

Matka vallattuun taloon

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15 & Helsingin Sanomat 30.11.2007

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Esityksen sisältö

• Kansalaistoiminnasta

• Kaupunkitilan käyttö kansalaistoiminnassa – esimerkkejä

• Talonvaltauksesta

Kansalaistoiminnasta

Kansalaistoiminnasta

• Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon– yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus

• Uusien osallistumismuotojen luonteena– eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien,

yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi

hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä?

• Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa.

– Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan

• Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista

• Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa

• Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet

• Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä

– Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Arkielämän politiikka• Kohti aktiivista kansalaisuutta -

Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti:

– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Reetta Nisonen kehystää kaduilta bongaamaansa taidetta.

Source: HS 20.10.2008: Katutaiteen kehystäjä etsii kauniita töhryjä

Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman)

• Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta.

• Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään.– ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

”Kevytaktivismismin” muotoja

• Vapaaehtoinen vaatimattomuus – voluntary simplicity, downshifting – kuluttamalla ja työskentelemällä vähemmän

olemme onnellisempia

• Askeettinen hedonismi – pidättäytymällä nautimme elämästämme

enemmän

• Kulutuskarkuruus– olen niin rikas, että minulla on varaa olla ilman

Esimerkkejä kaupunkitilan käytöstä kansalaistoiminnassa

• Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike

– Talonvaltaukset– Teatteri Poleemi– Prekariaatti– Greenpeace– Amnesty– Ydinvoiman vastustus– Kommuuniasuminen– Kadunvaltaukset

• Graffiteja siistivä Stop töhryille -kampanja ei kutsunut nuorisotointa syntymäpäivilleen (HS kaupunki 16.9.2008)

• Stop töhryille -kampanjasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta (HS kaupunki 17.9.2008)• Pekka Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talon ovella (HS kaupunki 17.9.2008)• Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla (HS kaupunki 18.9.2008)• Stop töhryille maalasi itsensä nurkkaan (HS näkökulma 18.9.2008)• Graffitiongelma ei korjaudu virastokeskeisesti (HS mielipide 18.9.2008)• Graffitien puolustajilta menevät tosiasiat sekaisin (HS mielipide 18.9.2008)

Source: HS 16.-18.9.2008 / kuva: Heikki Saukkomaa (lehtikuva)

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

• "Yritykset ovat yleensä hyvin "Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“toimintansa on laitonta.“

• "Töhrintä on ihan eri maailma. Se on rikollinen maailma.“

– Johtaja Kauko Nygren kaupungin rakennusviraston Siisti stadi –projektista ylioppilaslehdessä.

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

Jenni Oranen: “Raasioinen” (avoimen sarjan paras työ)

www.mainoskupla.fi/

Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä:

http://www.youtube.com/watch?v=vnLX0zO6rAk

• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008

Talonvaltauksesta

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.

Source: HS 25.3.2008

• Stranius & Salasuo (2008) Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu? Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisu.

• Ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf

Talonvaltaus

• Tyhjillään oleva rakennus otetaan luvatta haltuun.

• Taloja on vallattu Suomessa asunnoiksi ja toimitiloiksi sekä vanhojen rakennusten suojelutarkoituksiin.

• Talonvaltaukset voidaan liittää myös osaksi 1960-luvun lopussa alkanutta uutta yhteiskunnallista aktivismia, johon kuuluvat muun muassa sodan vastainen liike ja ympäristöliike.

• Suomessa talonvaltaus on laitonta.– Voidaan puhua avoimesta kansalaistottelemattomuudesta.

Talonvaltauksesta voidaan puhua kun...

• Valtaajia on useita

• Vallattu rakennus on tyhjillään eikä se ole valtaajien omistama

• Tavoitteena on saada rakennus käyttöön

• Tavoitteena on saada asialle julkisuutta

Valtausten lyhyt tausta Helsingissä

• Lepakon valtaus 1979• Freda 42 -liike 1986 • Oranssi 1990-luvulla

• Valtaukset kiihtyneet 2000-luvulla– Kevät 2001: Irakin suurlähetystö & Lapinlahti– Syksy 2002: Herttoniemen Siperia– Kevät/kesä 2007: Katajanokka, Telakkakatu..– Elokuu 2007: Elimäenkatu 15– Kevät 2008: Rajasaari

Talonvaltaajien tavoitteet

• Ylikaupallistuneen kaupunkitilan haltuunotto ja kulttuurinen vastarinta

• Autonomisen sosiaalikeskuksen perustaminen

• Henkilökohtaisen politisoiminen, oman elämän haltuunotto

• Vastavoima perinteiselle kaupunkisuunnittelulle ja nuorisotiloille

”Elimäenkadun Sosiaalikeskus on omaehtoinen toimintatila ja

kohtaamispaikka. Talon käyttöä ei säätele kapitalistinen voitontavoittelun logiikka,

vaan tilan käyttäjien tarpeet.”

Lähde: Mikä on Elimäenkadun sosiaalikeskus? -kirjoitus osoitteessa: http://valtaus.org

Suhtautuminen talonvaltauksiin myönteistä

• Lähes puolet pääkaupunkiseudun asukkaista hyväksyy talonvaltaukset– HS kaupunki 5.8.2007

• Kansa tuomitsee talonvaltaukset ja autojen renkaiden tyhjentämiset (81% vs 16%)– HS kaupunki 25.3.2008

• Hyväksytkö tyhjien talojen valtaamisen? Kyllä 50% / Ei 50% (vastanneita 7389)– HS päivän kysymys 25.3.2008

• Hyväksytkö talonvaltaukset? Kyllä 60% / Ei 40%– Turun Sanomat 5.5.2008

Monimuotoinen ilmiö

• Yhdistyy paikallisuus ja kansainvälisyys

• Kaupunkikulttuuria ja kaupunkiaktivismia

• Nuorisokulttuuria ja nuorisotoimintaa– Uusi nuorisolaki

• Reaktio kaupunkisuunnittelulle

Miksi ja mihin tarkoituksiin taloja vallataan?

• Autonominen sosiaalikeskus vs. nuorisotilat/kauppakeskukset

• Yhteisöllisyyden ja yhdessätekemisen kaipuu.– Luottamus, turvallisuus, avunanto, hyvinvointi, vastuu,

omatoimisuus, omavaraisuus..

• Vastakulttuurinen identiteetti• Sosiaalikeskus – uuden sukupolven työväentalo?• Talojen valtaaminen voimaannuttavana kokemuksena

• Lähde: Simonen, Riina (2008) Talojen valtaajat - kuudes protestiaalto autonomista yhteisöä etsimässä. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampereen yliopisto.

”Emme koskaan lakkaa ihmettelemästä, miksi ihmiset, jotka keskittyvät autonsa kiillottamiseen ja television

katselemiseen, ovat aina ensimmäisenä opastamassa ja moittimassa "isällisesti" sellaisia, jotka yrittävät ottaa

omaa elämäänsä haltuun ja avata yhteiskuntaan uusia yhteistoiminnan ja luovuuden

mahdollisuuksia.”

Lähde: Megafoni 3.4.2008. Autonomisesta tiedekunnasta avoimeen kaupunkitilaan. http://megafoni.kulma.net/index.php?art=488

Talonvaltausliikkeen tavoitteista

• Moraalisen protestin sijaan kyse on elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta.

• Valtaajilla ei ole selkeää yhteistä ideologiaa.– Talonvaltaajia yhdistää löyhä vastakulttuurinen arvomaailma.

• Vallatut tilat ovat kokoontumis- ja kohtaamispaikkoja.– Mahdollisuus tasa-arvoisen yhteisöllisyyden ihanteiden

toteuttamiseen.

• Organisaatioltaan talonvaltausliike on epämuodollinen ja verkostomainen.

• Lähde: Mikola, Elina (2008) Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampereen yliopisto

Yhteenveto

• Atomisoitunut ja pirstaloitunut toimintakenttä– Spektaakkelit, karnevalismi, performatiivisuus ja hetkelliset

tempaukset

• Moraaliprotestin sjaan kevyt- ja hetkiaktivismi– Vapaaehtoinen vaatimattomuus– Askeettinen hedonismi– Kulutuskarkuruus

• Toiminnan kansainvälistymisen, institutionalisoitumisen ja ammattimaistumisen hyödyntäminen.

• Talonvaltausten tavoitteena on ensisijaisesti ylikaupallistuneen kaupunkitilan haastaminen, autonominen sosiaalikeskus ja oman elämän haltuunotto.

Mitä voimme oppia?

• Herkkyys sille, mihin suuntaan yhteiskunnalliset jännitteet purkautuvat.– Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta,

elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta.

• Kansalaisvapauksien lisääminen (ei tukahduttaminen).

• Epämuodollisten, lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen.

• Urbaani kaupunkitila on keskeinen kansalais- ja kulutusyhteiskunnan kamppailujen toimintakenttä.

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@uta.fipuh. 040-754 7371