TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI KEVÄT 2013

Memira rantautui Turkuun s.25

Turku-seminaari Kiinassa s.6

“Meidän elokuva-kaupunki Turku” s.20

Pohjoinen kasvukäytävä keräsi yhteen yritysmaailman päättäjiä ja julkisten organisaatioiden toimijoita .................4

Yrittäjä, kiinnostaako Kiina? ..................................................6

Turun seudulla tutkitusti maan parhaat kunnat...................8

STX:n Turun telakan taidonnäyte Viking Grace ..................10

Maailma maistuu makealle Kaarinassa ............................. 11

EDE rohkeasti jalkautuu kaupungille! ................................ 11

Nuoren turkulaisyrityksen innovaatio: Nettiin vaikka tavallisella televisiolla ................................. 11

Muutto tuo uutta tuulta Yrityspalvelukeskus Potkuriin .............................................12

Keikkatori.fi on oikea osoite kotitalousvähennys- kelpoista työtä tekevän ammattilaisen hakuun .................13

Biotien kehittämä Selincro kansainvälisille markkinoille ..............................................14

LOURA osaksi Pohjoista kasvukäytävää.............................15

Bayerin lääketeollisuus tärkeä osa turkulaista liike-elämää ......................................................16

Aidolla yhteistyöllä Turun seutu menestykseen .................................................18

Elokuvatähti – Turku ............................................................20

Ruskolainen Loviisan Aitta hurmaa kävijän .......................22

Yritykset sitoutuneita kotiseutuunsa .......................................................................24

Memira rantautui Turkuun ..................................................25

Luovan talouden keskus Logomo .......................................26

Fortuna-kortteli odottaa .....................................................27

TURUN SEUDUN KEHITTÄMIS KESKUKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI

KEVÄT 2013

16

22

4

Kehittävä on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen sidosryhmälehti. Mikäli teillä on juttuideoita lehteen, ne voi lähettää osoitteeseen hannele.haapamaki@turku.fiPäätoimittaja: Hannele HaapamäkiTaitto: Mainostoimisto Namutehdas OyPainopaikka: Newprint Oy, RaisioISSN-L 2242-7961ISSN 2242-7961 (painettu)ISSN 2242-797X (verkkojulkaisu)

2 3

Hyvä lukija,kädessäsi on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen Kehittävä-lehti, jossa kerromme viimeaikaisia kuu-lumisia elinkeinopoliittiselta kehittämisrintamalta. Meidän asiantuntijamme ovat mukana tekemässä huikeita asioita, joilla edistetään seutumme elinvoi-maisuutta, houkuttelevuutta ja yrittäjyyden edelly-tyksiä.

Kansainvälinen toimintamme on laajentunut Kiinaan avattuamme alkuvuodesta Turun Seutu -toimiston Turun ystävyyskaupunkiin Tianjiniin. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä Kiinan-kaupan käynnistämisessä ja samalla houkutella investointeja Kiinasta tänne meille. Lisäksi olemme käynnistäneet Venäjälle pk-yritysten verkoston, jonka tarkoituksena on edistää kauppaa maidemme välillä. Pietarissa Suomi-talossa alueemme yrityksiä palvelevat ensikontaktien osalta sekä Turku-toimisto että Eurofacts Oy.

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen yhteydessä toi-miva Länsi-Suomen Elokuvakomissio on tehnyt lois-tavaa työtä elokuvatuotantojen houkuttelussa Turun seudulle. Esimerkiksi Vares- ja Rölli-elokuvien filmaaminen täällä ovat pohjustaneet maaperää kansainvälistenkin tuotantojen saamiselle Turun seudulle. Viimeksi seutua markkinoitiin Cannesin elokuvafestivaaleilla toukokuussa.

Vanhan veturitallin, Logomon kehittämisessä tärkeä tavoite on ollut saada toimitilaa – sekä pysyvää että lyhytaikaista – luovien alojen yrityksille. Ensimmäiset yritykset ovat jo päässeet muuttamaan ja aloittamaan toimintansa ainutlaatuisissa, inspiroivissa tiloissa lähellä muita samanhenkisiä yrittäjiä ja yrityksiä. Synergiaedut ovat väistämättömät. Toinen puoli Logomon toiminnasta on tullut tutuksi koko valtakunnassa vaikkapa Voice of Finlandin kuvauspaikkana ja kiitettynä konsertti-, kongressi- ja tapahtuma-areenana.

Vaikka monilla aloilla eletään haasteellisia aikoja, meillä on ilo kertoa mielenkiintoisia yri-tystarinoita seudultamme: muun muassa menestyvästä lääketuotannosta, ruotsalaisen Memiran rantautumisesta Turkuun ja kansainvälisesti palkitusta Loviisan Aitasta.

Kehittämisterveisin,

Niko Kyynäräinen

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtajavt. elinkeinojohtaja

2 3

Kolmisenkymmentä elinkeinoelämän edustajaa ja kehit-täjää kokoontui toukokuussa Turku Port Centeriin Pohjoisen kasvukäytävän yritystapaamiseen. Tilaisuuden järjesti Turun Seudun Kehittämiskeskus yhdessä Turun

kauppakamarin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa. Mukana oli myös liikenne- ja viestintäministeriön edustaja.

POHJOINEN KASVUKÄYTÄVÄ

Pohjoinen kasvukäytävä on Turun seudun kärkihankkeisiin kuu-luva, kansallista kilpailukykyä vahvistava ja talouskasvulle edel-lytyksiä luova yhteistyöhanke. Pohjoinen kasvukäytävä on väylä Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin, mutta laajem-min ottaen sen voi määritellä myös käytäväksi Euroopan markki-noilta Aasiaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisesti laatiman Pohjoisen kasvukäytävän työohjelman mukaan väylästä halutaan vihreä ja älykäs kansainvälinen kasvukäytävä. Mitä tämä sitten tarkoittaa Turun seudulle? Tästä keskusteltiin ja tähän haettiin vastauksia yritystapaamisessa.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUULOLLA

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Hanna Kailasto toi ministeriön näkökulman hankekokonaisuuteen, jossa kasvuun ja kehitykseen kytketään kasvukäytävä vaikutusalueineen eli käytännössä koko Etelä-Suomi. Potentiaalista saavutettavaa on paljon, tuhansia työpaikkoja ja miljardeja euroja. Hän korosti sitä, että esimerkiksi Japanin markkinoille mentäessä Suomi kilpailee nopeasti kehittyvän Baltian kanssa.

Ministeriön edustajana hän oli paikalla paitsi kertomassa hank-keesta, ennen kaikkea kuulemassa Turun seudun yritysten kehitys-ajatuksia ja vinkkejä siitä, miten hankkeesta saisi kaiken hyödyn irti.

YRITYSMAAILMAN PUHEENVUORO

Toivottu vuoropuhelu alkoi, kun johtaja Heikki Pylkkänen Fujitsu Finland Oy:stä kertoi näkemyksiään yrityselämän ja Turun alueen näkövinkkelistä. Hän painotti kommentoinnissaan Turku–Helsinki-akseliin liittyviä asioita.

Keskeisiä kysymyksiä ovat, mihin kasvukäytävää tarvitaan ja miten saadaan muutettua ministeriöiden laatiman selonteon pas-

Yritykset mukaan kehitystyöhön

Pohjoinen kasvukäytävä keräsi yhteen yritysmaailman päättäjiä ja julkisten organisaatioiden toimijoita

Päivi Lappalainen ja Anne-Marget Niemi, Turku Touring, Mika Akkanen, Turun kaupunki sekä Seija Hummelin-Uusilehto, Nurminen Logistics Services Oy.

4 5

siivimuodot aktiiviseksi, konkreettiseksi tekemiseksi. Kun ”perus-infraa parannetaan”, kuka työn oikeasti tekee? Pylkkänen korosti oman alueen osaamisen hyödyntämistä, avoimien ja luottamukseen perustuvien verkostojen luomista sekä aitoa vastuunottoa.

KEHITYSKOHTEITA JA INNOVOINTIA

Oleellinen osa tilaisuutta oli työpajatoiminta. Neljä workshopia pohti kukin omaa teemaansa niin alueellisen merkityksen kuin kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Matkailu- ja kaupparyhmä edellytti julkisen puolen pitävän huolen siitä, että infra on kunnossa ja alan palvelut siten hel-posti saavutettavissa. Logistinen vahvuus on säilytettävä. Transito (meriklusteri, älysatamat) -tiimin mielestä kasvukäytävän on esiinnyttävä yhteisellä äänellä erityisesti naapurimaiden suuntaan. Voisiko vetäjänä liikenteen osalta toimia esimerkiksi SHOK (stra-tegisen huippuosaamisen keskittymä) -tyyppinen ratkaisu, jonka kautta saataisiin myös yritykset mukaan kasvukäytävän kehittä-mis- ja hanketoimintaan?

Älyliikennettä pohtinut ryhmä peräänkuulutti julkisen ja yksi-tyisen tahon yhteistyötä ja uudenlaisten älypalvelujen kehittämistä. Yritykset on saatava mukaan ideoimaan ja niillä on myös oltava roh-keutta tehdä päätöksiä. Investointitiimi puolestaan nosti yhteenve-dossaan esiin kolme keskeistä teemaa: vetovoiman kasvattaminen, logistiikkainvestoinnit sekä yhteistyö ja verkostoituminen.

Pohjoisen kasvukäytävä yhdistää liikenne- ja viestintäpolitiikan, elinkeinopolitiikan sekä alue- politiikan tavoitteet kokonaisuuksiksi edistämään yritysten kasvua, työllisyyttä sekä alueiden kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kasvukäytävä on uusi ajattelumalli ja toimintatapa, jossa hallinto ja yritykset yhteistyössä luovat uusia mahdollisuuksia kasvua ja kehitystä tukeville palveluille sekä innovatiiviselle liiketoiminnalle.

JATKOA LUVASSA

Vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen oli kokoonkutsujan, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, puolesta tyytyväinen tilaisuuteen. Aktiivinen Turun seutu yrityksineen on mielellään eturintamassa antamassa omaa osaamistaan myös valtakunnallisen hankkeen käyt-töön. Juuri yrityksissä on olemassa aktiivista tietoa siitä, mitä tarvitaan ja toisaalta myös jo välineitä, joiden käyttöön julkinen sektori voi antaa tukea. Yhteistyöllä saadaan enemmän aikaiseksi. Yritystapaamisia jat-ketaan teemoittaisina syksyllä, Kyynäräinen lupaa.

Hanna Kailasto oli innostunut saatuaan yrityksiltä suoraa palautetta, jota voi välittää eteenpäin ministeriöiden Kasvukäytävän jatkovalmisteluun. Yrityssektorin näkökulmia ei toistaiseksi ole Kasvukäytävän kehittämiseen juurikaan saatu, joten tämä oli loistava päänavaus siihen. Arvokkaana hän piti esimer-kiksi tietoa siitä, miten kontit kyllä kulkevat muualta Euroopasta Tukholmaan asti, mutta siitä eteenpäin on hankalaa, koska VR on Turun alueella ”tappanut toimintansa”.

Myös Heikki Pylkkänen kiitteli tilaisuutta. Hän näkee mielel-lään myös yritykset vastuunottajina yhdessä tekemisestä, vaikka se ei suoraan liiketoimintaan kuuluisikaan. On käytettävä hyväksi tilaisuudet, joissa on mahdollista saada arvokasta tietoa siitä, mitä myös pitkän tähtäimen kehittämisessä on tapahtumassa. Pylkkänen piti myös hyvänä ajatusta, että Kasvukäytävän yritysta-paamisia jatketaan teemoittaisena ja erityisesti toimialarajat ylittäen.

KUVAT: PASI LEINO

Erityisasiantuntija Hanna Kailasto, liikenne- ja viestintäministeriö. Rikumatti Levomäki, Turku Science Park ja Harri Salo, Elisa Oyj.

4 5

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKO

KIINA?Turun Seudun Kehittämiskeskukselle oma toimisto Kiinaan

Investointiaiheinen seminaari sai suuren suosion.

Tianjinissa on vuodenvaihteesta lähtien toiminut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen oma toimisto Euroopan Unionin Kiinan Kauppakamarin Tianjin toimiston yhte-ydessä. Toimiston tehtävänä on edistää alueiden välistä

yhteistyötä, olipa kyseessä sitten liiketoiminta, tutkimus tai koulu-tus. Verkostoitumisen ja käytännön toimintojen tukeminen koskee sekä yrityksiä että julkisia organisaatioita. Toimiston avulla tavoi-tellaan konkreettisia investointeja Varsinais-Suomeen.

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo elinkeinoasiamies Megumi Hayashi. Paikan päällä toimistoa vetää Alex Gu. Sijaintina Tianjin alue on ihanteellinen, sillä se on lähellä Pekingiä oleva nope-asti kasvava alue ja Pohjois-Kiinan suurin satamakaupunki.

SUHDEVERKOSTOJEN MERKITYS KESKEINEN

Alkuvaiheessa keskeisintä on tehdä toimistoa tunnetuksi ja luoda Kiinan elinkeinoelämässä merkityksellisiä suhdeverkostoja.

Kaupunkienvälinen poliittisen tason positiivinen yhteistyö edes-auttaa suomalaisten liiketoimintaa. Pyrkimyksenä on tukea busi-nestä mahdollisimman konkreettisella tavalla, esimerkiksi etsimällä oikeita kontakteja, joita ulkopuolisen on vaikea löytää.

MENESTYKSEKÄS INVESTOINTISEMINAARI

Toukokuussa toimisto järjesti investointiaiheisen seminaarin, joka sai innostuneen vastaanoton. Seminaarin aiheina olivat muun muassa Turun alueen teknologiakiinteistöt sekä meriteollisuuden osaaminen ja koulutusvienti. Hyvin on edennyt myös kesäleiri-toiminta: tianjinilainen koululaisryhmä tulee kesäleirille Turun saaristoon. Sieltä syntyvät positiiviset kokemukset markkinoivat aluetta tehokkaalla mouth to mouth -periaatteella.

KUVAT: TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS

6 7

Turun Tianjin -toimiston vetäjä Alex Gu tapasi presidentti Sauli Niinistön huhtikuussa Kiinassa

presidentin virallisen vierailun yhteydessä.

Turun Seudun Kehittämis kes­kuksen Tianjin toimiston suomalai­sille yrityksille tarjoamat palvelut:

• pienimuotoinen markkinaselvitys toimialasta

• vierailuohjelman, tapaamisten, tulkin ja kuljetuksen järjestämi-nen Kiinassa

• lyhytaikaisen työpisteen järjestä-minen toimistoon Tianjissa

6 7

Eri kyselyillä sama tulos:

TURUN SEUDULLA TUTKITUSTI MAAN PARHAAT KUNNATTurun seutu on osoittautunut hyväksi alueeksi elää ja yrittää. Tutkimuksia on tehty monta – ja tulokset ovat aina samansuuntaiset. Vaikka kehitettävääkin riittää, on hienoa huomata, miten yksiselitteisesti seutumme sijoittuu valtakunnan kärkeen.

8 9

KAARINA VALTAKUNNAN YRITTÄJÄMYÖNTEISIN

Taloustutkimuksen tekemässä Kuntien imagotutkimuksessa oli-vat mukana kaikki 34 Suomen yli 30 000 asukkaan kuntaa. Loppuvuonna 2012 toteutettu kysely suunnattiin yritysten päättävässä asemassa oleville henkilöille, toimitusjohtajille ja talousjohtajille.

Kaarinan yleisarvosana oli valtakunnan paras, kouluarvosanana miltei kasi (7,9). Kaarinassa yrittäjät kokivat kaupungin erittäin yrittäjämyönteiseksi, samoin kiiteltiin sijaintia ja logistisia yhteyksiä.

Samanlaisiin lopputuloksiin on päädytty Kaarinan Kehitys Oy:n teettämässä taustoittavassa ja syventävässä tutkimuksessa, jossa vas-taajina olivat Kaarinan talousalueen yrittäjät.

RUSKO YKKÖNEN JA MASKU KAKKONEN HS:N KUNTAKISASSA

Rusko sijoittui ykköseksi Helsingin Sanomien viime lokakuussa tekemässä kuntavertailussa. Menetystekijöiksi nousivat vahva kun-tatalous, turvallisuus ja terveyspalvelujen laatu sekä asumismuka-vuus. Masku oli jaetulla toisella sijalla.

Kaikkiaan vertailtavia ominaisuuksia oli 17 ja ne pisteytettiin sen mukaan, miten kunta sijoittuu verrattuna kaikkien kuntien keskiarvoon kyseisessä kriteerissä.

EK:N KUNTIEN YRITYSILMASTOTUTKIMUKSESSA TUTUKSI KÄYNYT KÄRKI

Turun seutu on kestomenestyjä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kysyessä yritysjohtajilta kuntien yritysilmastosta. Vuosittain keskinäinen järjestys saattaa vaihdella, mutta nimet pysyvät samoina. Vuonna 2012 ykkösenä oli Kaarina (2011 toisena), toi-sena Raisio (edeltävän vuoden kolmas) ja neljäntenä Lieto (2011 ensimmäisenä).

ELINYMPÄRISTÖÄ ARVOSTETAAN

Kuluvan vuoden helmikuussa Taloustutkimus tutki yhdeksän kau-punkiseudun asukkaiden käsityksiä omasta elinympäristöstään. Kaikkein tyytyväisimmiksi osoittautuivat Turun seudulla asuvat. Vastaajia kultakin alueelta oli yli 1 000.

Kysyttäessä kunnallisteknisistä järjestelyistä Turun alueella asu-vat sijoittivat kotiseutunsa ykköseksi. Liikennevälineiden toimivuus ja tyytyväisyys omaan asumiseen saivat kakkossijan, teiden kuntoa ja matkan miellyttävyyttä arvioitaessa mielipiteet edustavat valta-kunnan keskitasoa

KUVA: MIKA KURKILAHTI

8 9

POLTTOAINEENA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ LNGLaiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä, joka ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja. Viking Grace on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tämän kokoluokan matkustaja-alus, joka käyt-tää LNG:tä. Sen ansiosta nykyiseen käytäntöön verrattuna hiili-dioksidipäästöt vähenevät 25 %, kasvihuonekaasut 15 % ja typpi-päästöt 85 %. Viking Grace täyttää jo nyt vuonna 2015 voimaan astuvan EU-rikkidirektiivin vaatimukset.

TURVALLISESTI LIIKKEELLÄ

LNG-tankit on sijoitettu laivan perälle ulkotiloihin. Jos kaasu joutuisi kosketuksiin ilman kanssa, se keveämpänä nousisi ylös. Tuplapinnoitetuista putkistoista ei mahdollisen vuodonkaan yhtey-dessä kaasua pääse ulos.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ MONITASOISESTI

Rakennusvaiheessa on otettu huomioon käyttöympäristö: Turun saaristo on vaativa ja herkkä miljöö. Siksi laivan runko on muo-toiltu niin, että aaltojen muodostuminen minimoituu, samoin ulkoisen melun syntyminen. Moottoreiden ylijäämälämpö käyte-tään satama-aikana hyväksi ja LNG-jäähdytyksen talteenotto käy-tetään ilmastointiin. Valaistus luodaan lähes kauttaaltaan LED-valoilla.

Ruoka- ja juomatarjonnassa suositaan lähiruokaa ja luomutuo-tantoa ja laivan omat nimikkoviinit ovat ekologisesti tai biodynaa-misesti tuotettuja. Henkilökunnan työasut ovat ekologisia ja eetti-

sesti valmistettuja. Myös tax free -myymälän valikoimiin kuuluu runsaasti ekologisesti ja eettisesti tuotettuja tuotteita.

UUDENLAINEN SISUSTUS

Viking Gracen sisustuksesta vastaa arkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co, jolle tämä on ensimmäinen laivan sisätilojen suunnit-telutyö. Sisustuksessa onkin tarkoituksellisesti etäännytty perintei-sestä laivamaailmasta, ankkureita ei näy mutta hyttikäytävillä pää-see kulkemaan laituria pitkin! Kokolattiamatossa on lisäksi joka kerroksessa oma tunnuseläimensä.

LAIVA ON LASTATTU IHMISILLÄ JA AUTOILLA

Grace on ulkoisesti vaikuttava laiva. Komeat ovat myös mitat: lai-vassa on 880 hyttiä, joihin mahtuu matkaamaan 2 800 henkilöä. Autoille on varattu autokannella tilaa miltei 2,5 kilometriä. Näistä 1 000 metriä on varattu henkilöautoille ja 1 275 metrin alue rekka-autoille.

TUI-RISTEILIJÖISTÄ TOINENKIN TEKOON

Toisen TUI-risteilijän rakentaminen on aloitettu toukokuussa. Alus valmistuu keväällä 2015. STX Finland Turun telakka jatkaa työtään loistoristeilijöiden parissa.

www.vikinggrace.comKUVA: VIKING LINE KUVAPANKKI

Grace on uusi Viking-varustamon lippulaiva. Reittiliikenteessä se on taittanut Turun ja Tukholman väliä tammikuun puolivälistä lähtien. Viking Grace on rakennettu STX:n Turun telakalla ja luovutus tapahtui 10.1.2013. Uuden aikakauden alus Viking Grace on paitsi ulkoisilta puitteiltaan myös kulkutavaltaan.

STX:n Turun telakan taidonnäyte

VIKING GRACE

10 11

Maailma maistuu makealle Kaarinassa

Kaarinasta kajahtaa mainioita uutisia: uusi makeistehdas aloitti toimintansa puolisen vuotta sitten, joulukuussa 2012. Karkkimaailma on aito suomalainen makeisvalmistaja, jonka

osaaminen perustuu vahvaan ammattitaitoon. Uuden yrityksen perus-taminen on nähty positiivisena signaalina ja otettu ilolla vastaan.

Karkkimaailman perustajat ovat varsinaisia alan konkareita. Toimitusjohtaja Tommi Heikkosella ja tuotantojohtaja Timo Linteellä on sekä kokemusta tekemisestä että intoa lähteä hyödyn-tämään hankkimiaan resursseja. He haluavat varmistaa makeisalan osaamisen säilymisen Suomessa.

Leafin lopetettua Turun-toimintansa Heikkonen ja Linte eivät jääneet lehdelle soittelemaan, vaan alkoi itää ajatus omasta tuo-tannosta. Toteutus tapahtui nopeasti, neljässä kuukaudessa entinen leipomotila muuntui Karkkitehtaaksi. 1200 neliömetrin kokoi-sen tuotantotilan sijainti on logistisesti edullinen Turku–Helsinki-moottoritien varrella. Nyt siellä syntyy suomalaisten suussa mais-tuvia hedelmä- ja salmiakkimakeisia, joiden myyntikanavat ovat vahvassa kasvussa kaiken aikaa. Namuja on saatavana sekä irto-myynnissä että pakattuina rasioihin tai pusseihin. Lisäksi tehdas toimittaa makeisia private label -markkinoille ja lisenssituotantona.

www.karkkimaailma.fi

Turun Seudun Kehittämiskeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EDEn, Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän, jo 11. kerran. Teemana tänä vuonna on rohkeus – Rohkeasti

EDEssä. Uutena ilmiönä mukana ovat päiväseminaarin sijasta lukuisat pop up -tapahtumat, joita järjestetään päivittäin 5.–14.6. välisenä aikana. Aiheet vaihtelevat digitaalisesta markkinoinnista ydinkeskustan liiketoiminnan kehittämiseen.

Eurooppalaisen Yrittäjyyden päivän suosittu iltajuhla vietetään tänä vuonna 12.6. uudistetussa Virastotalossa. ”Yrittäjyyden Yö” kokoaa perinteisesti satamäärin verkostoituvaa väkeä, tuttuja ja uusia kasvoja nauttimaan samanhenkisestä seurasta. Juhlassa jae-taan myös Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnot. Olethan mukana EDEssä?

www.edeturku.fi

Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä

EDE rohkeasti jalkautuu kaupungille!

Nuoren turkulaisyrityksen innovaatio:

Nettiin vaikka tavallisella televisiollaUniqoteq on vuonna 2010 perustettu yritys. Nuoresta iästään huo-limatta yritys on saanut runsaasti huomiota ja palkintoja. Tällä hetkellä henkilöstöä on 18. Yrityksellä on Turun ja Helsingin lisäksi toimistot Punessa Intiassa ja Rio de Janeirossa Brasiliassa.

Uniqoteqin tunnetuin tuote on QSurf, jonka avulla normaalia televisiota voidaan käyttää internetpäätteenä 3g-matkapuhelinver-kon kautta. Yritys osallistui PreGame-messuille Kupittaalla tammi-kuussa, esittelyssä tähtituote QSurf.

www.uniqoteq.comKUVA: PASI LEINOJohanna Liukkonen ja Tommi Leino, Uniqoteq.

10 11

Elokuusta lähtien uusi osoite

MUUTTO TUO UUTTA TUULTA YRITYSPALVELUKESKUS POTKURIINYrityspalvelukeskus Potkuri on palvellut Turun seudun yrittäjiä jo seitsemän vuoden ajan osana Turun Seudun Kehittämiskeskusta ja Varsinais-Suomen ELY-keskusta. Vireä toiminta – vuosittain Potkurissa on yli 7 000 asiakaskontaktia – jatkuu elokuusta lähtien uudessa osoitteessa.

POTKURI ERITYISESTI PIENYRITTÄJÄN ASIALLA

Yrityspalvelukeskuksen palveluista hyötyvät erityisesti aloittavat pienyrittäjät ja pienyrittäjiksi aikovat. Potkurin kokeneet neuvojat auttavat vaikkapa elintärkeän kannattavuuslaskelman tekemisessä ja kykenevät kertomaan mahdollisista karikoista. Viime vuonna 829 uutta asiakastamme perusti yrityksen, valottaa Potkurin joh-taja Timo Metsä-Tokila Potkurin toiminnan aktiivisuutta.

Joskus käydään asiakkaan kanssa keskusteluja myös siitä, onko oman yrityksen perustaminen juuri se paras vaihtoehto. Epävarmassa tilanteessa käytännönläheiset laskelmat konkretisoi-vat asiaa; esimerkiksi montako kahvikupillista olisi myytävä joka päivä, jotta suunniteltu uusi kahvila olisi kannattava.

TILAISUUKSIA TARJOLLA

Sen lisäksi että Potkuri tarjoaa yksilöllistä neuvontaa ja apua, se myös järjestää erilaisia tilaisuuksia. Erityisen suosittuja ovat startti-infot aloittaville yrityksille. Yksittäisen järjestetyn tilaisuuden osal-listujamäärä on vaihdellut viidestä 2000:een.

Tilaisuuksien järjestäminen mahdollistuu yhteistyökumppa-neiden avulla, ja yhä useammin nämä partnerit ovat yrityksiä, kuten vaikkapa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Muita vakiintu-neita yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset, erilaiset hankkeet ja TE-toimisto.

JOKIRANTA KUTSUU

Timo Metsä-Tokila luonnehtii muuttoa Linnankatu 50:een erittäin positiiviseksi asiaksi. Ensinnäkin paikalle saapuvat asiakkaat saavat aiempaa helpommin parkkipaikan.

Ajurinkadun tuttu kiinteistö muuttuu nyt TE-toimiston naa-puruudeksi, minkä Metsä-Tokila uskoo koituvan huomattavaksi synenergiseksi eduksi. Samoin toisen yhteistyökumppanin ELY-keskuksen läheinen sijainti on hyvä asia, niin potkurilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta.

Muutto tapahtuu heinä–elokuun vaihteessa joustavasti niin, että toiminta jatkuu katkeamatta.

www.potkuri.fi

Mikä on yrityssuomi.fi?

yrityssuomi.fi on työ- ja elinkeinoministeriön rakentama palvelukokonaisuus netissä ja puhelinpalveluna. Turun seutu on jo muutama vuosi sitten liittynyt tähän palveluun. Turun seudun omat sivut portaalissa avautuivat tämän vuoden alussa. Portaali toimii ikään kuin sisäänheittäjänä Kehittämiskeskuksen ja Potkurin palveluille. Tuotekorttityyppinen lähestymistapa jakaa tietoa, ja hakutoiminnon avulla kävijä löytää helposti kaikki asiaan liittyvät kohdat. Puhelinpalvelussa asiantuntijat vastaavat välittömästi yksiselitteisiin kysymyksiin ja tarvittaessa ohjaavat kysyjän oikean tiedon lähteille yrityspalvelukeskukseen.

12 13

Muistathan minut? Olen virtuaaliasiamies Keijo.

Tapaat minut netissä osoitteessa www.keijo.fi ja Facebookissa esiinnyn omana itsenäni nimellä Virtuaaliasiamies Keijo.

Ollaan yhteyksissä!

Haluatko päästä helpommalla?

Keikkatori.fi on oikea osoite kotitalousvähennyskelpoista työtä tekevän ammattilaisen hakuunUusi palvelu Keikkatori.fi on tarkoitettu nykyajan kiireiselle, vaa-tivalle ihmiselle. Osoite on kohtaamispaikka työtään tarjoavalle ammattilaiselle ja työtä teettävälle ihmiselle. Kaikki Keikkatori.fi -palvelussa tarjottavat työtehtävät ovat kotitalousvähennyksen pii-riin kuuluvia.

Hyvien ammattilaisten löytäminen ei enää ole tuurista kiinni, sillä he ilmoittavat itsestään Keikkatori.fi:ssä. Työn teettäjä puoles-taan jättää sivustolle julkisen tarjouspyynnön, joten saatujen tar-jousten vertailu on helppoa. Helppokäyttöiseltä sivustolta näkee myös asiakkaiden arviointeja tehdystä töistä, joten ammattilaisen värvääminen kodin tai vapaa-ajan asunnon töihin on turvallista. Keikkatorilta löytämäsi ammattilaisen voit palkata omaan käyt-töön tai antaa tehtävän työn vaikka aineettomaksi lahjaksi!

www.keikkatori.fi

12 13

Turku on koko ajan ollut Biotien kotipesänä ja pääkonttori on edelleen Turussa, vaikka toimintaa on myös San Franciscossa ja Baselissa. Kansainvälistyminen – ja kasvu –

on tapahtunut yritysjärjestelyjen kautta.

TYÖTÄ LÄÄKEAIHIOIDEN PARISSA

Biotie etsii lääkeaihioita ja kiinnostavia lääkekandi-daatteja sekä toteuttaa kliinisen vaiheen lääketutki-muksia. Lääkeaihioiden kehittäminen on pitkäjän-teistä ja monivaiheista työtä, ja kymmenen vuotta on lääkekehityksessä lyhyt aika. Leimallista on, että kehitteillä on koko ajan useita eri aihioita useassa eri vaiheessa. Hankkeiden kaupallistaminen puoles-taan tapahtuu kumppanien, suurten kansainvä-listen lääkeyhtiöiden kanssa.

KESKITTYMINEN OMAAN SEKTORIIN

Biotie on erikoistunut keskushermosto- ja tulehdussairauksien hoitoon tarkoitettu-jen lääkkeiden kehittämiseen. Kohteina ovat sairaudet, joiden nykyhoidossa on merkit-täviä puutteita, kuten esimerkiksi alkoholi- ja huumeriippuvuus, Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti.

BISNES SYNTYY IMMATERIAALIOIKEUKSISTA

Lääkekehitysyhtiönä Biotien liiketoiminta on immateriaalioikeuksien kauppaa. Yrityksen lii-kevaihto muodostuu lääkkeiden myynnistä saa-tavista rojaltimaksuista ja lisenssisopimuksiin liittyvistä etappimaksuista. Biotie on Suomessa ainoa tätä liiketoimintamallia edustava listattu yritys bio- ja lääkealalla, Euroopassa näitä on

vajaa 100 ja Yhdysvalloissa pörssilistattuina 300–400 vastaavaa toimijaa, selventää Veromaa yrityksen toimin-tamallia.

SELINCRO AUTTAA ALKOHOLIRIIPPUVAISIA UUDELLA TAVALLA

Biotien kumppani tanskalainen lääketehdas Lundbeck lanseerasi huhtikuussa markkinoille uuden nalmefeeni-valmisteen. Selincro on hoitomuotona erilainen: se pyr-kii hillitsemään juomishimoa ilman monelle potilaalle epärealistista täysraittiustavoitetta. Reseptillä saatavaa lääkettä otetaan tabletti tarvittaessa eli jokaisena päi-vänä, jolloin potilas tuntee olevansa juomisriskissä.

SUURI POTENTIAALINEN KÄYTTÄJÄKUNTA

Suomessa alkoholin ongelmakäyttäjiä on yli puoli miljoonaa, lukuun sisältyy sekä alkoholiriippu-vuus että suuri kertakulutus. Euroopassa alkoho-liriippuvuutta sairastaa yli 14 miljoonaa ihmistä, joista minkäänlaista hoitoa sairauteensa on saanut vain kahdeksan prosenttia, joten kysyntää tämän-tyyppiselle tuotteelle on.

ODOTUKSET KORKEALLA

Lääke sai myyntiluvan Euroopan komission pää-töksellä 28.2.2013. Tuote tuotiin markkinoille huhtikuussa Suomessa, Puolassa ja Latviassa. Kumppanina tässä on Lundbeck. Lundbeck on ennustanut tuotteelle 350 miljoonan euron vuo-tuista myyntiä, kun tuote on päässyt laajempaan käyttöön. Investoinnit on nyt tehty ja nyt odotel-laan tulovirtoja, summaa toimitusjohtaja Veromaa tilanteen.

www.biotie.comKUVA: SHUTTERSTOCK

Biotie on Turussa Kupittaalla sijaitseva lääkekehitysyhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1996 ja listautunut nykymuodossaan pörssiin vuonna 2002. Vuonna 2005 erinäisten vaiheiden ja järjestelyjen jälkeen yritystä lähti luotsaamaan aiemmin tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana toiminut Timo Veromaa. Samalla alkoi omistuspohjan laventaminen ja yrityksen kansainvälistäminen.

Pitkä kehitystyö alalle ominaista

Biotien kehittämä Selincro kansainvälisille markkinoille

14 15

LOUNAISRANNIKOLLA TAPAHTUU

LOURA OSAKSI POHJOISTA KASVUKÄYTÄVÄÄ

Lounaisrannikkoyhteistyö, eli tuttavallisemmin kutsuttuna LOURA, on Turun, Porin, Rauman ja Uudenkaupungin tavoitteellista yhteistoimintaa. Yhteistyötä alueella on toki tehty kautta aikojen, mutta viimeiset kolmisen vuotta sitä

on tehty erityisen painokkaasti ja on palkattu myös yhteinen asiamies. LOURA on työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehtyjen selvi-

tysten perusteella yksi toimivimmista ja konkreettisimmin oman alueensa kehitysedellytyksiin tarttuneista yhteistyötoiminnoista. Jatkossa lounaisrannikkoyhteistyö nivoutuu myös Pohjoisen kasvu-käytävän (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kanssa, mikä antaa pontta erityisesti kansainvälistymiselle.

YHTEISTYÖ ON TEKEMISTÄ

Yhteistyön tekemiseksi on tehty selvityksiä ja suunnitelmia sekä asetettu eritasoisia tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiselle hyvää pohjaa luo muun muassa Turun ja Satakunnan ammattikor-keakoulujen yhteistyön tiivistyminen ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistyminen samaksi ohjelma-alueeksi. Tämä helpot-taa yhteisen hankerahoituksen hakemista ja saamista.

KEHITTÄMISEN KÄRJET

LOURA-lippulaivoiksi kutsutaan kokonaisuuksia, joihin kehit-tämistoiminnassa keskitytään, kertoo asiamies Aino Ukkola. Lippulaivojen määrää on vähennetty ensimmäisten käynnistymis-vuosien jälkeen.

Lounaisrannikkoyhteistyössä keskitytään meriosaamisen ja ener-giaosaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan lisäämiseen, matkai-lun kehittämiseen ja investointien saamiseen alueelle.

Meriosaamiseen liittyen alueella kehitetään innovaatioalustaa, vahvistetaan offshore-toimintaa, lisätään satamayhteistyötä ja edis-tetään hyvin alkanutta Brasilia-yhteistyötä.

Energiaosaamisesta ja liiketoiminnasta nähdään tulevan lounais-rannikolle tulevaisuudessa merialan kaltainen kantava ala. Energia- ja resurssitehokkuuden kehittämiseksi käynnistetään uusia hank-keita ja yhteistyötä muun muassa Sitran kanssa.

Invest in -toiminnassa tehdään paitsi yhteistä esitettä ja osallistu-taan yhdessä erilaisiin tapahtumiin, vastataan myös alueelle yhtei-sesti osoitettuihin sijoittautumiskyselyihin.

ROHKEUTTA JA KOKEILEVUUTTA

Vaikka Lourassa keskitytään valittuihin teemoihin, niin tärkeää on pystyä ennakoimaan ja tekemään rohkeitakin kokeiluja, koros-taa asiamies Ukkola. Hyvä esimerkki uudenlaisesta tekemisestä on teollisuuden ja osaamisen vierailukeskustoiminnan valmistelu. Ajatuksena on, että alueelle perustetaan yksi tai useampi fyysinen vierailukeskus, virtuaalinen ympäristö ja muuta yrityksiä ja osaa-mista esittelevää materiaalia.

Vierailukeskustoiminnassa tarjotaan ohjelmapaketteja esimer-kiksi matkailijoille, yritys- ja asiantuntijakävijöille sekä investoijille. Oleellista on saada mielenkiintoisella tavalla esille lounaisrannikon huippuosaamista ja yrityksiä. Mukana olevat yritykset perustavat niin sanotun markkinointirenkaan. Vierailutoiminnassa yhdistyvät investointien houkuttelu lounaisrannikolle ja matkailuyhteistyö.

www.loura.fiKUVAT: HELE KAUNISMÄKI

Vierailukeskustoiminnan valmisteluissa kartoitettiin olemassa ja suunnitteilla olevia vierailukeskuksia Suomessa ja ulkomailla. Kuvissa Autostadt ja Duravit -vierailukeskukset Saksassa.

14 15

TURUN PITKÄT PERINTEET

Bayerin nykyisissä tiloissa on jo pitkään valmistettu lääkkeitä: Leiras aloitti samaisessa kiinteistössä toimintansa jo vuonna 1946. Schering osti Leiraksen 1996 ja Bayer puolestaan Scheringin 10 vuotta myöhemmin.

Bayerilla ollaan tyytyväisiä Turkuun tuotantolaitoksen sijainti-paikkana. – Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut erinomaisesti ja esimerkiksi kaava-asioita on kehitetty hyvässä yhteisymmärryk-sessä kiittelee Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja ja Bayer Oy:n varatoimitusjohtaja Peter Essen.

AINUTLAATUISTA POLYMEERIPOHJAISTEN TUOTTEIDEN OSAAMISTA

Turun tuotantolaitos on yksi konsernin globaaleista lääkealan tuo-tantolaitoksista. Turussa on erikoistuttu polymeeripohjaiseen annos-teluteknologiaan perustuviin valmisteisiin sekä tablettien ja kap-

selien valmistukseen. Polymeeripohjaisen annosteluteknologian ansiosta lääkeainetta vapautuu tasaisesti pitkän ajanjakson kuluessa.

Merkittävä määrä Bayerin Suomeen tapahtuneista investoin-neista on kohdistunut juuri polymeeripohjaisten tuotteiden kehit-tämiseen ja niihin liittyvään valmistukseen. Investoinnit ovat vuo-desta 2007 lähtien olleet 10 miljoonan euron luokkaa. Bayer onkin Varsinais-Suomen suurin yhteisöveronmaksaja.

MIRENA VARSINAINEN KESTOMENESTYJÄ

Tunnetuin polymeeripohjaisista lääkeannosteluteknologiaan perus-tuvista tuotteista on kohdunsisäinen hormonikierukka Mirena, jonka vaikutusaika kestää viisi vuotta. Mirena on tuotu markki-noille vuonna 1990 ja ensimmäisenä juuri Suomessa.

Viime vuonna Mirenan myynti oli 667 miljoonaa euroa, millä se sijoittui koko konsernin viidenneksi myydyimmäksi tuotteeksi ja myynnin kasvua edellisestä vuodesta oli 16,5 prosenttia. Turussa valmistetetulla Mirenalla on 20–25 miljoonaa käyttäjää.

BAYERIN LÄÄKETEOLLISUUS TÄRKEÄ OSA TURKULAISTA LIIKE-ELÄMÄÄ

Terveydenhuoltoala on yksi kansainvälisen Bayerin ydintoiminta-alueista. Bayer HealthCare on Suomessa keskittynyt reseptilääkkeiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Suomessa valmistettavia lääkkeitä viedään yli 100 maahan. Pääkonttori, josta johdetaan Pohjoismaita ja Baltian aluetta, on Espoossa, mutta peräti noin 635 yrityksen noin 750:stä Suomessa palveluksessa olevasta henkilöstä työskentelee Turussa.

16 17

Turun seudulle keskittyy paljon bio- ja lääkealan osaamista. Kolmesta yrityksestä, jotka valmistavat Suomessa lääkkeitä teollisesti merkittävässä määrin, kahdella on toimintaa Turussa. Jatkossa juuri Bayer ja Orion pitävät yllä lääketuotannon osaamista Suomessa, kun japanilaisomisteinen Santen on ilmoittanut aikovansa sulkea Tampereen tehtaansa. Turussa sijaitsee myös maamme ainoa puhtaasti lääkkeiden kehittämiseen keskittynyt yhtiö Biotie Therapies.

Mirenan pikkusiskoksikin luonnehdittu Jaydess-hormoni-kierukka puolestaan on teholtaan kolme vuotta ja sopii erityi-sesti nuoremmille naisille. Se on myös kooltaan Mirenaa pie-nempi ja hormonimäärältään vähäisempi. Jaydess lanseerataan vielä tänä vuonna Euroopassa ja USAn markkinoille se on lan-seerattu jo helmikuussa Skyla-nimisenä.

JADELLE OSAKSI KANSAINVÄLISTÄ PERHESUUNNITTELUHANKETTA

Käsivarren ihon alle asetettava Jadelle-ehkäisyimplantaatti on tuotu markkinoille jo aiemmin, mutta sen rooli on merkittä-västi kasvanut aivan viime aikoina. Jo tänä vuonna sen volyymi nousee 50 prosenttia ja ensi vuonna tuotanto kaksinkertais-tuu nykytilanteeseen verrattuna. Jadellea lähdetään viemään Afrikkaan kansainvälisen perhesuunnitteluhankkeen tiimoilta.

Viime syksynä julkistettiin YK:n pääkonttorissa kansainvä-linen perhesuunnitteluhanke vuosiksi 2013–2018. Tavoitteena on tuoda 27 miljoonalle maailman köyhimmissä maissa asu-valle naiselle pitkäaikainen ja luotettava raskauden ehkäisy. Tämä vähentää ei-toivottujen raskauksien lisäksi äitien ja las-ten kuolemia sekä edesauttaa äitien terveyttä. Siten yhteishanke nivoutuu osaksi Bayer HealthCaren pitkäaikaisten yhteiskunta-vastuuhankkeiden jatkumoa.

www.bayer.fiKUVAT: BAYER

16 17

Seminaarissa etsittiin eväitä kilpailukyvyn parantamiseen

AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ TURUN SEUTU MENESTYKSEEN

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy.

18 19

Turun Seudun Kehittämiskeskus yhdessä Turun työnanta-jain yhdistyksen kanssa järjesti elinkeinopoliittisen semi-naarin keskiviikkona 6.2. 2013. Tilaisuuden järjestämisen lähtökohtana oli kokoontua pohtimaan, miten yritysten

toimintaedellytyksiä seudulla voitaisiin parantaa. Salintäysi yleisö tekikin tilaisuudesta aidosti vuorovaikutteisen.

Kuntapäättäjille ja yrittäjile suunnatussa tilaisuudessa käytiin alustusten jälkeen vilkasta keskustelua yrittäjien ja julkisen sektorin yhteistyöstä – siitä mitä se on ja minkälaista sen pitäisi olla.

LAAJA-ALAISEN AIDON YHTEISTYÖN TARVE

Turun vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen kiteyttää tapahtu-man keskeiseksi viestiksi selkeän yhteistyötarpeen. Koko kenttää on systematisoitava paremmin ja otettava eri toimijoita aiempaa laajemmin mukaan, kun halutaan kehittää niin yksittäisen yrittä-jän kuin alueen kilpailukykyä. Haasteita riittää tänä jatkuvan ja globaalin rakennemuutoksen aikana, mutta nyt on aika ryhtyä työ-hön ja yhteistyöhön.

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN ROOLI

Seminaarissa keskusteltiin julkisen ja yksityisen sektorin työnja-osta. Keskusteluissa todettiin, että julkisen sektorin tarpeelliset teh-tävät tulee kirkastaa ja ne tulee hoitaa hyvin. Samat lainalaisuudet pätevät yksityiseen sektoriin. Yritysmaailma kaipaa julkiselta sekto-rilta työntöä ja henkistä tukea hankkeissaan, läheskään aina raha ei ole tukimuodoista tärkein.

YHDEN OVEN MALLI

Useassa puheenvuorossa nousi esiin toive yhden oven mallista. Erityisesti alkavat yrittäjät kaipaavat julkiselta sektorilta sitä, että ohjaus toimii moitteettomasti. Jos virkamies ei tiedä kysymykseen vastausta, hän ottaa selvää tai ohjaa sinne, missä asia tiedetään. PK-yritysten muistutettiin luovan valtaosan uusista työpaikoista.

EI PELKÄSTÄÄN TOIMIALALÄHTÖISESTI

Maailman muuttumisen yhtenä piirteenä nähtiin se, että perintei-nen toimiala-ajattelumallin merkitys on vähenemässä. Tilalle tule-vat erilaiset yhteistyökuviot, jotka pitävät sisällään sekä yritysten välisen yhteistyön että julkisen sektorin osuuden. Julkisen sektorin rooli suuntautuu yhä enemmän informaatiokanavana toimimiseen ja agenttityyppiseen yritysten tukemiseen.

YLPEITÄ OSAAMISESTA

Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös aitoa kotiseuturak-kautta. Turun seudun vetovoimaisuutta on viestitty ja on viestit-tävä muualle maahan ja maailmaan. Alueen sijaintia yritystoimin-taa ajatellen kiiteltiin ja siitä pitää jatkossakin puhua, jotta saadaan myös muualla olevia yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostumaan.

Osaamista ja innovaatiokykyä seudulla tunnetusti on ja sitä lisää yhä tiivistyvä vuorovaikutus koulutuksen kanssa. Seminaari oli osa toista kertaa järjestettyä PreGame-tapahtumaa – joka sekin on Turussa luotu uudenlainen konsepti!

KUVAT: PASI LEINO

Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm ja valmentaja Juhani Tamminen.

18 19

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen yhteydessä toimiva Länsi-Suomen elokuvakomissio (WFFC) markkinoi Turun seutua kuvausalueeksi kotimaisille ja ulkomaisille elokuva- ja tv-tuotannoille. Komissio pyrkii lisäämään

alueella toteutettavien tuotantojen määrää sekä kasvattamaan alu-eelle jäävää taloudellista ja imagollista hyötyä. Elokuvakomissio on onnistunut työssään erinomaisesti, sillä Turun seudulla kuvattujen elokuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

TV-TUOTANNOT TUOVAT NÄKYVYYTTÄ JA TYÖTÄ ALUEELLE

Länsi-Suomen elokuvakomissio tavoittelee tulevaisuudessa enem-män pitkäkestoisia tv-sarjoja kuvaamaan seudulle. Nämä tuotannot työllistävät alan ammattilaisia enemmän kuin seudulla kuvattavat pitkät elokuvat. Toiveena on, että Turussa syntyy pian myös omaa tv-sarjatuotantoa. Av-toimiala on kasvanut ja kehittyy koko ajan uusien tuotantojen ansiosta. Myös alan opiskelijat jäävät seudulle lisääntyneiden työmahdollisuuksien ansiosta.

THE VOICE OF FINLAND TURUN LOGOMOSSA

Voice of Finland -kilpailun saaminen Turkuun on hyvä esimerkki Elokuvakomission työstä. Jo kahtena vuonna tuotanto on saatu Turkuun Logomoon ja tv-kanava Nelonen on ollut todella tyy-tyväinen siihen, mitä Turku on tarjonnut. Kuluneen kevään tuo-tantokausi oli viime vuottakin komeampi. Suoraa lähetystä seu-rasi paikan päällä aiempaa enemmän väkeä: katsomoon mahtui 1850 katsojaa, 500 enemmän kuin ensimmäisenä tuotantokau-

tena. Tv:stä ohjelmaa seurasi keskimäärin 686 824 katsojaa per esi-tys. Logomon ainutlaatuista henkeä ovat kiittäneet niin järjestäjät, esiintyjät kuin joka kerta loppuunmyydyn salin katsojatkin.

Turkuun The Voice of Finland toi näkyvyyttä, matkailijoita, työtä ammattilaisille ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Lisäksi se tarjosi upeita elämyksiä tuhansille ihmisille Suomen parhaimmassa konserttipaikassa Logomossa. Ensi keväänä jatketaan The Voice of Finlandin 3. tuotantokaudella.

THE VOICE KIDS LUO UUTTA

Logomo muuttuu myös The Voice Kids -näyttämöksi, kun kesä-kuussa aloitetaan syksyllä ulos tulevan The Voice Kids -näytösten kuvaaminen. Suositun formaatin mukaisesti myös lapsilla on omat tähtivalmentajansa. Tähtivalmentajina Turun Logomossa toimivat kesällä Krista Siegfrieds, PMMP:n Mira Luoti ja Elastinen.Tuhansista halukkaista on ohjelmaan valittu sata 8–14-vuotiasta lasta ja nuorta.

KANSAINVÄLINEN ELOKUVATUOTTAJIEN HUIPPUKOULUTUS TURUSSA

Turussa järjestetään kesäkuussa Euroopan nimekkäimpiin koulu-tuksiin lukeutuva viikon mittainen kansainvälinen elokuvatuotta-jien huippukoulutus, EAVE Producers Workshop. Tämän myötä Turkuun saapuu 71 elokuvatuottajaa ja käsikirjoittajaa 32 eri maasta.

Koulutuksen yhteydessä järjestetään suomalaisille AV-alan ammattilaisille Mini-EAVE-koulutuspäivä, jonka osallistujilla on ainutlaatuinen tilaisuus saada koulutusta ja oppia kansainvälisesti tunnustetuilta alan ammattilaisilta. Mini-EAVE:n rinnakkaisohjel-

ELOKUVATÄHTI – TURKU

20 21

mana järjestetään elokuvamatkailun ja tuotteistamisen seminaari, jonka tavoitteena on luoda uusia yhteistyökumppanuuksia ja kehit-tää lisää bisnestä av-sisällöistä. Mini-EAVE:n lisäksi suomalaisille on tarjolla EAVE:n avoimia yhteisluentoja sekä iltaohjelmaa.

TURUN MONIPUOLISUUS NÄKYY MAAILMALLA NYMFIT-TV-SARJAN MYÖTÄ

Puoliksi Turussa ja puoliksi Helsingissä kuvattu 12-osainen tv-sarja Nymfit on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisesti jo ennen tv-ensi-iltaansa. Sen jakeluoikeudet on myyty ennakkoon jo mm. Venäjälle, Ranskaan, Kanadaan ja Etelä-Amerikkaan. Suomessa sarja esitetään MTV3-kanavalla syksyllä 2013. Sarjan budjetti on mittavat 2,16 miljoonaa euroa.

Nymfit on fantasiadraama, joka pohjautuu antiikin tarustoon ja sarja liittyy siten tällä hetkellä suosittuihin fantasiatarinoihin. Päähenkilöinä on kolme kuolematonta, eri vuosisadoilla syntynyttä naista, nymfiä, jotka elävät nykypäivän Helsingissä. Turussa kuva-tut osuudet puolestaan edustavat eri aikakausia ja eri maita, kuten antiikin Kreikkaa, Ranskaa, 1800-luvun Italiaa ja Marokkoa.

Turussa sarjaa kuvattiin syksyllä 2012 ja kuvauspäiviä kertyi yhteensä 17. Elokuvakomissio on tässäkin produktiossa antanut apuaan kuvauspaikkojen etsinnässä ja muiden tuotantopalvelujen kautta. Tuotanto myös tarjosi harjoittelupaikkoja seudun eri alojen opiskelijoille aina elokuvan ja muotoilun opiskelijoista vaatetus-alaan. Myös yli 150 turkulaista pääsi avustajaksi kameran eteen.

”MEIDÄN ELOKUVAKAUPUNKI TURKU”

Länsi-Suomen elokuvakomissio rakentaa Turusta elokuvakaupun-kia kaikille. Meidän elokuvakaupunki Turku tarjoaa seutukunta-laisille ja yrityksille mahdollisuuden olla eri tavoin mukana alueella kuvattavissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Turun seudulla kuvataan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ja alue aletaankin tuntea ympäri maan toimivana ja tuotantomyönteisenä paikkana.

Ensimmäiset askeleet kohti yhteistä elokuvakaupunkia otetaan perustamalla kannatusyhdistys. Elokuvakomission rekisterissä on yli 400 avustajaa ja esimerkiksi heille kanna-tusyhdistyksen toiminnassa on uusia osallistumisen mahdol-lisuuksia, kertoo elokuvakomissaari Teija Raninen. Samoin yrityspuolelle tarjotaan tilaisuuksia olla mukana ja luoda uutta liiketoimintaa yhteistyöstä av-tuotantojen kanssa.

VIREILLÄ KAIKENLAISTA – JA PALJON

Muutamia produktioita on siirtynyt tältä kaudelta seuraavaan vuoteen rahoitussyistä. Vuosi 2014 tuo mukanaan uusia kan-sainvälisiä tuotantoja. Jo tulevana syksynä on edessä uuden tv-elokuvan kuvaukset. Myös talvikuvauksia on niin ikään tie-dossa, joten Teija Raninen odottaakin viimevuotisen kaltaista lumitalvea. Parhaillaan neuvotellaan myös seuraavan kuuden Vareksen filmauksesta ensi vuonna.

Elokuvakomissio on julkaissut facebook-sivut, joista tyk-käämällä saa tietää ensimmäisten joukossa, mitä Turun elo-kuvakentällä tapahtuu. Kuulumisia voi käydä myös lukemassa verkkosivuilta www.wffc.fi.

www.wffc.fiKUVAT: TWISTED FILMS

Kansainvälisestikin menestyneen Saara Aallon uusi musiikkivideo on tehty Turussa.

20 21

Miten kaikki alkoi? Olin kotona kolmen lapseni kanssa ja edessä oli paluu äidinkielen opettajan työhön. Kuljin päivittäin pihapiirissä sijaitsevan sata-vuotiaan navettarakennuksen ohi miettien, että siinäpä tuo rapis-tuu tyhjänä ja ilman käyttötarkoitusta. Samoihin aikoihin olimme tehneet isoja puisia tallilyhtyjä tuttaville lahjoiksi ja he puolestaan alkoivat kysellä niitä, jotta voisivat viedä niitä itse lahjoiksi. Ja jos-tain kummasta syystä tajusin, että minulla oli tilat, kysytty tuote ja elämäntilanne, joka mahdollisti hyppäämisen johonkin uuteen ja vähän epävarmaankin asiaan.

Harvat olivat tuolloin ne, jotka ajatukseeni uskoivat. Sisutusliike keskellä ei mitään!

Loviisan Aitta on ensimmäinen navetassa toimintansa aloittanut sisutusalan yritys. Myymälätilan eksoottisuus oli myös alussa tapa erottautua muista alan yrityksistä. Jo itse toimitila sai ihmiset kiin-nostumaan liikkeestä.

Miten kasvu ja kehittyminen on tapahtunut vuodesta 1998? Liiketilaa oli aloittaessani noin 80 neliömetriä. Nyt tilaa on viime kesänä valmistuneen kuivurin kunnostuksen jälkeen yhteensä noin 800 m2. Laajennukset ovat tapahtuneet viidellä eri kerralla. Ensimmäinen laajentuminen tehtiin vuonna 2004 ja suurin laa-jennus eli koko yläkerran uudelleen rakentaminen ja käyttöönotto 2006.

Yrityksen laajentuminen on tapahtunut vaiheittain, mahdolli-simman pitkälti omarahoitteisesti. Investoinnit on tehty yrityksen tilanteen mukaan, ei markkinoiden mukaan. Joku voisi moittia toimintaa liiankin varovaiseksi, mutta nukun yöni paremmin tällä tavoin toimien.

Kansainvälisesti palkittu, asiakkaiden rakastama

Ruskolainen Loviisan Aitta hurmaa kävijän

Loviisan Aittaan tullaan kauempaakin ja useasti myös isommallakin porukalla. Oltiinpa sitten alkuperäisen navetan jommassakummassa kerroksessa tai viime vuonna avatussa kuivurissa, kaikkialta kuuluu ihastuksen huokaisuja ja huudahduksia. Ainakin ensikertalaisella tähän saattaa liittyä myös autuas hymy ja aavistuksen lasittunut, vaeltava katse. Olo on kuin marjastajalla: tuollakin tuollainen ihanuus, ja tuolla, ja tuolla… Näin kertoo kauppias Helena Aho työstään ja liikkeestään.

YRITTÄJÄ ESITTÄYTYY

Valitettavaa on, että meidän alamme ei kuulu minkään tuen piiriin, joten esimerkiksi rahoituksen saaminen vanhan rakennus-kannan muuttamiseen liiketiloiksi ei ole ollut mahdollista. Kaikki investoinnit on ollut tehtävä omarahoitteisesti, mikä on vaikuttanut kasvun kehitykseen. Muut alat pystyvät hyödyntämään myönnet-tyjä tukia aivan eri tavalla ja siten saavuttamaan nopeamman kas-vuvauhdin.

Kuinka paljon toiminta on vaatinut uskallusta ja milloin tuli kohta, jolloin tajusit, että tämä kantaa?Varmaan tuossa kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen taju-sin, että tässä on mahdollisuuksia enempäänkin. Harmittavasti myös muut alkoivat huomata, että maaseutu oli täynnä hylättyjä navettarakennuksia ja varsinainen navettamyymälöiden buumi alkoi. Onneksi olimme jo vakiinnuttaneet asemiamme ja meille tuli asiakkaita kauempaakin. Siinä kohtaa varmaan tuli myös aja-tus, että meidän on oltava jotain vielä enemmän ja keksittävä uusia keinoja, joilla saa asiakkaat houkuteltua paikalle. Siinä kohtaan päätimme laajentumisista.

Kyllähän nuo isot laajennukset jo vaativat uskallusta. Onneksi aviopuoliso ja koko perhe ovat olleet koko ajan täysillä mukana. Varsinkin puolisoni rooli kaikissa näissä laajennuksissa on ollut keskeinen. Rakennusalan ammattilaisena hän on hoitanut kaiken rakentamiseen liittyvän, minun rooliini on tuossa kohtaa ollut toi-veiden esittäjä ja ideoija.

Juhlitaanko syksyllä 15 vuotta?Varmasti juhlitaan! Jos ei muuten, niin ainakin työn merkeissä asi-akkaitamme palvellen ja samalla kiittäen siitä, että olemme löytä-neet paikkamme.

Henkilökunnan määrä: 8 henkilöä

Liikevaihdon kehitys: tasainen kasvu

Tulos: viimeiset vuodet n. 100.000 €/ vuosi

Investointiprosentti liikevaihdosta: viime tilikaudella 10 % liikevaihdosta

22 23

Mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa Loviisan Aitassa?Haluamme tarjota asiakkaillemme elämyksellisen asiointiympä-ristön ja yksilöllistä ja laadukasta palvelua. Paitsi asiakkaan hen-kilökohtainen palvelu, myös kaikki muu, mitä myymälässä tapah-tuu, vaikuttaa siihen, millainen elämys liikkeessä asiointi on. Esillepanot, valot, musiikki ja koko tunnelma vaikuttavat asiak-kaan kokemuksiin.

Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita ja myös alan arvoste-tuimpien brändien tuotteita. Kuuntelemme kiinnostuneina asiak-kaiden ideoita ja toiveita. Niistä löytyy paljon ideoita esimerkiksi uusista tuotteista. Myös kaikki kehittämisideat otamme mielel-lämme vastaan. Niistäkin oppii paljon.

Miten suuret kansainväliset palkinnot ovat vaikuttaneet?Totta kai ne ovat olleet kannustavia ja palkitsevia asioita. Sijoittuminen maailman parhaaksi vähittäismyymäläksi ja kovilta ammattilaisilta saatu palaute on saanut nöyräksi, mutta myös suunnattoman iloiseksi: olemme onnistuneet työssämme. Toisaalta saatu tunnustus velvoittaa myös jatkamaan kehittymistä edelleen ja tekemään asioita vieläkin paremmin.

Miten tuotteet valikoituvat myyntiin?Kierrän jatkuvasti maailmalla eri messuilla etsimässä konsep-tiimme sopivia tuotteita. Se on tänä päivänä haastavaa, sillä maa-ilma on internetin myötä muuttunut kovin. Kaikki tuotteet ovat helposti saatavilla ja oman yksilöllisen valikoiman löytäminen on vaikeaa. Silti aina löytyy uusi brändi tai tuote, joka ei vielä ole aiemmin löytänyt tietään Suomen markkinoille ja on jotain sel-laista, minkä uskon asiakkaita kiinnostavan.

Joskus vaikeutena on myös se, että on itse hieman kuluttajaa edellä. Trendien saapuminen Suomeen ja kuluttajien kiinnostumi-nen niistä tulee edelleen vaikkapa muuta Eurooppaa perässä. Siksi maailmalla kovassa huudossa oleva suuntaus ei välttämättä kiin-nosta asiakkaita, vaikka itse siihen jo uskookin.

Mitä kaikkea kuuluu toimenkuvaan, kun titteli on kauppias?Toimenkuvaani kuuluu kaikkea joka-aamuisesta myymälöiden siivouksesta kahvilan pullien paistoon, paperityöhön ja palkkojen laskentaan – unohtamatta tuotteiden sisäänostoa ja asiakaspalve-lua. Siis aivan kaikkea mahdollista, mitä kaupan pyörittäminen vaatii. Lisäksi toimin alamme järjestön Sisusta kotia ry:n puheen-johtajana, Erikoiskaupan liiton hallituksen jäsenenä ja Suomen Yrittäjien Kaupan valiokunnassa. Nuo luottamustoimet ovat kaup-piaalle hienoja tilaisuuksia viedä tietoa ja kokemuksia kentältä eteenpäin ja toisaalta tuoda viestiä toisille kauppiaille.

Millaista on olla perheyrittäjä?On monella tavalla helpottavaa, kun koko perhe on tavalla tai toi-sella mukana yritystoiminnassa. Perheen on helppoa ymmärtää, ettei pullantuoksuinen äiti ole kotona odottelemassa joulusesongin ollessa kuumimmillaan. Toisaalta monesti myös työasioista keskus-tellaan ruokapöydässä tai viimeisenä asiana illalla.

Mistä menestys johtuu?Vuosien aikana tehdystä kovasta työstä, omasta lujasta uskosta ide-aan ja toimintaan. Aina mukana on oltava ripaus onneakin.Jälkeen päin katsottuna myös sisustusalan buumi osui yrityksen perustamisen aikoihin ja ihmisten kiinnostus kodinlaittamiseen lisääntyi. Yritykselle oli alkuvaiheessa tilaus.

Mikä rooli Ruskon kunnalla on ollut Loviisan Aitassa? Ruskon kunta on tarjonnut hyvän paikan yrittää. Kaikki lupa-asiat ovat hoituneet nopeasti ja suhtautuminen niihin on ollut myötämielistä.

www.loviisanaitta.fiKUVAT: TIA YLISKYLÄ

GIA eli Global Innovator Award on sisustusalan vähittäiskauppojen kansainvälinen kilpailu, jossa vuosittain etsitään parhaita käytöntöjä. Loviisan Aitta voitti kaksi palkintoa: itse Awardin lisäksi myös erikoispalkinnon visuaalisesta markkinoinnista. Awardin kriteetreinä ovat liiketoiminnan menestys, tuotevalikoima, innovatiivisuus, visuaalisuus, markkinointi ja asiakaspalvelun laatu. Muut finalistit olivat Meksikosta, Brasiliasta, Belgiasta ja Japanista, joten kilpailu oli aidosti maailmanlaajuinen.

22 23

Usko tulevaan vahva Turun seudulla

YRITYKSET SITOUTUNEITA KOTISEUTUUNSA

Innolink Research -tutkimusyritys toteutti Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimeksiannosta kaksiosaisen tutkimuk-sen Turun seudun vetovoimaisuudesta yrittäjien näkökulmasta. Alueen yrittäjien antama palaute oli positiivista, mutta muun

maan suhteen on vielä työtä tehtävä, jotta tietoisuus eduista leviäisi ja tunnettuus kasvaisi.

TUHAT PAINAVAA SANAA

Tutkimuksen ensi vaiheessa kysyttiin tuhannelta Turun seudun yri-tykseltä alueen vetovoimasta ja kilpailukyvystä, kaikkiaan alueella yrityksiä on noin 20 000. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki toimi-alat, painotus kuitenkin suurissa ja keskisuurissa yrityksissä ja toimi-aloista meri- ja metalliteollisuudessa. Kysely toteutettiin kesällä 2012.

Alueen yritysten sitoutuminen kotipaikkaansa osoittautui kor-keaksi, sillä yli 95 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä sitä, että yritys sijaitsee täällä vielä viiden vuoden kuluttua. Muutoinkin tut-kimusajankohtana täkäläiset yrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen positiivisemmin kuin yrittäjät muualla maassa; kasvuun uskotaan ja ollaan valmiita investointeihin. Keskimääräistäkin luottavaisemmin tulevaisuuteen suhtautuvat bio- ja ICT-alat.

Selvityksessä kysyttiin myös, millaista yritystoimintaa yritykset tar-vitsisivat tukemaan omaa yritystoimintaansa.

– Näin saatu tieto antaa osviittaa siitä, minkä tyyppistä toimintaa voisimme lähteä houkuttelemaan tänne, konkretisoi Turun vt. elin-keinojohtaja Niko Kyynäräinen tutkimuksesta saatua hyötyä.

MUUALLE MAAHAN VETOVOIMAVIESTIÄ VARA VAHVISTAA

Tutkimuksen toinen osa toteutettiin tammikuussa 2013 henkilö-kohtaisina puhelinhaastatteluina. Vastaajat olivat ylintä yrityspäät-täjätasoa, esimerkiksi hallituksen puheenjohtajia ja toimitusjohtajia. Tutkimuksessa mitattiin yritysten kiinnostusta sijoittua tai laajentaa toimintaansa Turun seudulle.

Markkinointipäällikkö Hannele Haapamäki kiitteli sitä, että Turun Seudun Kehittämiskeskus pystyi seuraamaan tuloksia reaaliai-kaisesti Innolink Researchin verkkoalustan avulla.

Yhteydenotoissa kävi selvästi ilmi, että muualla toimivat yritykset eivät tunnista Turun alueen vahvuuksia. Tähän on mahdollista nyt puuttua markkinointitoimenpiteillä ja tunnettuuden lisäämiseksi on jo toteutettu sarja workshopeja yhdessä yritysten kanssa. Pohdinnassa oli muun muassa se, miten TSeK voisi hakea aktiivisempaa otetta alueelle etabloitumisen suhteen ja mikä olisi oikea viesti kunkin toimialan yri-tyksille, jotka harkitsevat uudelleensijoittumista.

Tärkeää oli myös saada tieto niistä yrityksistä, jotka ovat kiinnostu-neita sijoittumaan alueelle, mutta joille se ei vielä ole ajankohtaista. Ja itse asiassa muutamia neuvotteluja sijoittautumisesta Turun seudulle on jo käynnistetty.

www.innolinkresearch.fiKUVAT: PASI LEINO, TURUN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELU

24 25

Maalis–huhtikuun vaihteessa Turussa Hansakorttelissa aloitti toimintansa yhteispohjoismainen näkökirurgiaan keskittyvä yritys Memira. Yritys pitää luontevana aloittaa Suomen valloituksensa juuri Turusta, ja jatkossa myös henkilökunnan koulutus tapahtuu täällä.

MEMIRA RANTAUTUI TURKUUN

Sijoittautumisessa Memiran tukena on ollut Turun Seudun Kehittämiskeskus, ”korvaamattomana apuna paikan päällä”, luonnehtii myynti- ja markkinointipäällikkö Enni Hannula yhteistyön toimivuutta. TSeKin rooli on

ollut keskeinen muun muassa lupa- ja rekrytointiasioissa sekä liike-tilojen etsimisessä.

PITKÄAIKAINEN KOKEMUS NÄKÖKIRURGIASTA

Memiran ominta aluetta ovat laser- ja ikänäkösilmäleikkaukset ja Memira on tähän mennessä auttanut jo 400 000 ihmistä pääse-mään eroon silmälaseista. Suomi kuuluu maihin, joissa käytetään eniten silmälaseja maailmassa. Nykytrendinä on halu hankkiutua eroon silmälaseista.

Memiran vahvuus on juuri mittava kokemus taittovirhekirurgi-assa, kertoo toimitusjohtaja Michael Lagerbäck. Ikänäön korjaa-misessa Memira onkin yksi maailman johtavista yrityksistä ja myös kaihileikkaukset ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa.

TURKU PÄÄNAVAAJANA SUOMESSA

Memiralla on aiemmin ollut toimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa ja nyt siis myös Suomessa. Seudun kaksikieli-syys vaikutti osaltaan siihen, että Memira aloitti Suomen valloituk-

sensa juuri Turusta, samoin Tukholman läheisyys. Toukokuussa aloitti Vaasa.

Turun seudulla nähdään potentiaalista asiakaskuntaa valtavasti, sillä 71 % alueen ihmisistä on näkökykyyn liittyvä vika. Heille tar-jotaan palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tällä hetkellä Turussa on kliniikkavastaavan lisäksi näkökirur-giaan erikoistunut optikko, kaksi silmähoitajaa ja silmäkirurgi. Tulevaisuudessa on tarkoitus rekrytoida lisää henkilökuntaa.

KULTATALOSSA HYVÄÄ PALVELUA

Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo Enni Hannula ja arvioi asiakkaiden ja median suuren kiinnostuksen osoittavan tuot-teen ajankohtaisuutta.

Myös tilat ovat osoittautuneet toimiviksi. Tärkeää on, että kli-nikka on lähellä muita palveluja ja että sinne on helppo tulla – Kultatalo täyttää nämä kriteerit. Memira panostaa vahvasti asia-kaspalveluun ja siihen, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Sijainti vaikuttaa olennaisena osana siihen, miten pal-velu koetaan.

www.memira.fiKUVA: ANNE KORTELA

Optikko Aimo Paksuniemi (vas.), sairaanhoitaja Paula Koskinen ja klinikan päällikkö Kyösti Kärkkäinen työskentelevät Kultatalossa Memiran klinikalla.

24 25

Vanhaan VR:n veturitalliin raken-nettu Logomo on vakiinnuttanut asemansa loistavana tapahtumata-lona. Logomon lippulaivana toimii

Logomo-sali, joka monipuolisena konsertti- ja esitystilana on vertaansa vailla.

Saliin mahtuu parhaimmillaan 3 500 henkeä ja ilmatyynyillä liikuteltavan kat-somon avulla voidaan luoda erilasia tapah-tumaympäristöjä. Tilan vapaasti muun-neltavissa oleva akustiikka on optimoitu erityisesti sähköiselle äänelle, ja laajan kei-noakustiikkajärjestelmän ansiosta kaikki äänet toistuvat puhtaina ja valitun jälki- kaiunta-ajan saattelemina.

LOGOMON BYRÅ ON HYVÄ OSOITE

Logomossa on 5 000 neliömetriä toimiti-laa kaikenkokoisille luovan alan ja luoviksi tunnustautuville yrityksille. Isoille yri-tyksille tilat räätälöidään yhteistyössä tar-peen mukaan, pienemmille on tarjolla val-miiksi paketoituja Noppa-tiloja (9–67 m2). Esimerkiksi yksinyrittäjille ja projektityö-ryhmille on tarjolla avotoimisto Konepaja, josta voi vuokrata työpisteen vaikkapa kuu-kaudeksi kerrallaan.

Ensimmäiset yritykset ovat kotiutuneet touko–kesäkuun vaihteessa. Byråhon on tulossa reilut 50 luovan alan yritystä, 5 000 neliöön asettuu noin 300 tekijää. Byråssa toteutuu Logomon alkuperäinen tavoite koota yhteen eri tyyppisiä luovan talouden yrityksiä ja oppilaitoksia.

YHTEISÖLLISESTI ENEMMÄN

Toimitilat ovat ikään kuin pieni kaupunki, kujineen ja aukioineen, kuvailee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen projektipääl-likkö Anu Juva tilaa. Hän näkee arkkiteh-tuurin mahdollistavan sen, että yhteisölli-syys syntyy luontaisesti. Hän uskoo tilan toteuttavan suunnittelijoiden alkuperäisen

ajatuksen siitä, että tekemiseen näin syntyy uusia ulottuvuuksia, sellaisiakin, joita tässä vaiheessa ei vielä voi edes ennustaa.

Logomon Byrå tarjoaa vuokralaisil-leen enemmän kuin vain työtilan neliöt. Ensimmäisen kerroksen viihtyisä Asema toimii kokoontumistilana, jossa voi tavata muita, juoda kahvit ja syödä eväät, ellei halua hyödyntää seinän takana sijaitsevan ravin-tola Kitchenin palveluja. Kitcheniä luotsaa Vuoden kokki 2013 -kilpailun voittanut keit-tiömestari Erik Mansikka, ja keittiön mauk-kaita antimia voikin lämpimästi suositella.

Yritysten käytössä on viisi hyvin persoo-nallista neuvottelutilaa, joista kaksi on tar-koitettu nopeisiin palavereihin ilman vara-usta ja veloitusta. Tiloissa on myös sauna ja sen yhteydessä isohko takkahuone, jota voi-daan käyttää neuvotteluihin.

Logomossa on myös Suomen Taiteilija-seuran Ateljeesäätiön vuokraamat taiteilija-tilat, joihin kuuluu kahdeksan työhuonetta. Yhteensä tilaa on noin 200 neliömetriä. Tiloja ja konseptia kehittävät yhteistyössä Logomo ja Ateljeesäätiö, ja yhteisöllinen vuorovaikutus jatkuu myös muiden logo-molaisten kanssa.

www.logomo.fiKUVAT: LEENA JANHILA, LOGOMO

Turun luovat tilat Logomo ja Fortuna -hanke on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen luoviin aloihin liittyvä hanke, jossa kehitetään alan yritysten verkostoja sekä luodaan erityisesti Logomoon ja Fortuna-kortteliin sopivia toimintamalleja ja yhteistyökonsepteja yrittäjien ja kaupungin välille.

Luovan talouden keskus LOGOMO

26 2726 27

Kauppaa, käsityöläisyyttä ja kulttuuria

FORTUNA-KORTTELI ODOTTAA

Fortuna-korttelin kunnostamisesta on tehty laajat selvitys-työt kuntokartoituksineen, laskelmineen ja suunnitel-mineen. Työtä tarvitaan vielä paljon, ennen kuin korja-usta kaipaavia tiloja voidaan alkaa käyttää, sillä osa niistä

rakennetaan nykyisiin ulkorakennuksiin ja lisäksi useiden raken-nusten käyttötarkoitus muuttuu.

Tällä hetkellä suunnitteilla on luoda kiinteistöosakeyhtiö. Tämän jälkeen päästään korjaamaan korttelin osittain 1700-luvulta peräi-sin olevia rakennuksia.

OSAKSI KESKUSTAN KAUPPAKOKONAISUUTTA

Aivan Turun ydinkeskustassa sijaitseva Fortuna-kortteli liittyy pakottomasti kauppahalliin, ja syntymässä onkin luonteva kulku-reitti Hansakorttelista hallin kautta Fortunaan ja edelleen rantaan. Samoin torilta pääsee sujuvasti Fortunaan kaupungintalon puisti-kon kautta, ja jokirannassa kulkijat löytävät tiensä sinne vaivatta.

Kauppakorttelin ensimmäiseen kerroksen tiloihin on tarkoitus tulla myymälöitä, ravintoloita ja gallerioita. Toiseen ja kolmanteen kerrokseen syntyy toimisto- ja työtiloja luoville aloille. Korttelissa toimivat jo Sylvi Salonen Oy, Kansallinen Kirjakauppa ja Kellari-ravintola. Tiloja on väliaikaisesti myös Turku Design Now! -myy-mälän käytössä. Korttelissa toimivat lisäksi Apteekkimuseo ja Qwenselin kahvila sekä matkailu- ja kongressitoimisto. Kaiken kruunaa ulkopuolelta vastikään korjattu kaupungintalo.

OHJELMAA KESÄILTOIHIN

Turun Seudun Kehittämiskeskus on kahtena kesänä järjestänyt tapahtumia Fortuna-korttelin elävöittämiseksi ja sen tunnetuksi tekemiseksi. Kesällä 2012 järjestetyissä tilaisuuksissa kävi yhteensä peräti 5 000 vierailijaa. Tilaisuuksia oli laidasta laitaan stand up -komiikasta oopperaan, perinteisestä juhannuksenvietosta jazziin ja runoudesta rappiin. Sama ennakkoluulottomuus ja laaja-alaisuus jatkuvat tänäkin kesänä.

www.fortunakortteli.fiKUVA: ARKKITEHTITOIMISTO ARK ABOA JA ARKKITEHTITOIMISTO SABELSTRÖM

Fortuna-korttelin kesäohjelma 2013

14.6. Fortuna-kesän avajaiset21.6. Fortuna- korttelin juhannus26.6. Lumooja-klubi: kirjallisuutta ja musiikkia29.6. Ooppera picnic3.7. Turun Musiikkijuhlat ja Aura of Puppets10.7. Stand up –ilta17.7. Fortunan design- ja käsityömyyjäiset26.7. – 27.7. DBTL31.7. Turun Musiikkijuhlat: kitarailta7.8. Fortunakortteli tanssii15.8. Fortuna-korttelin Taiteiden yö: Rock Academy

Havainnekuva kertoo Fortuna-korttelin laajuuden.

Läntinen Rantakatu

Linnankatu

Kri

stiin

anka

tu Aurakatu

26 2726 27

Turun Seudun KehittämiskeskusYliopistonkatu 27a, 20100 TurkuPuh. 02 330 000www.turunseutu.fietunimi.sukunimi@turku.fi

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen väki palveluksessanne!

KUVA: HARRI FALCK

130875

Mahdolliset osoitteenmuutokset: region@turku.fi