KEMIAKemi

4/20

17

KESÄ hehkuurakkaudenkemiaa

REACH – verta, hikeäja hyviätuloksia

MAKEAAmustikkaakemistienkeittiöstä

DNAvoi olla huomisendatavarasto

SEE YOU AT

MICROBIOME AND HEALTH: INDICATIONS OF SUSTAINABLE AGRICULTURE AND FOOD-CHAIN

READ MORE: www.environmentalindicators.org

22nd INTERNATIONAL CONFERENCE ON ENVIRONMENTAL INDICATORS

ICEI 2O171-5 AUGUST, 2017

HELSINKI, FINLAND

SOME PROGRAM HIGHLIGHTSTari Haahtela, University of Helsinki, Finland: ”Biodiversity and human health – Ilkka Hanski Memorial lecture” Erik Dahlquist, Mälardalen University, Sweden: ”Learning systems in the environmental management, microbiological processes and future energy production”Albert Lebedev, Moscow State University, Russia: ”Mass spectrometry in the research of environmental molecules: frog skin peptides – antibiotics of the next generation”Frida Fåk Hållenius, University of Lund, Sweden: ”Microbiome and Nutrition Potentially Influencing the Alzheimer´s”Judith Bryans, International Dairy Federation, U.K: ”Dairy: Environment and sustainability from cow to consumer”Hannu Ilvesniemi, Natural Resources Institute, Finland: ”Indications of climate change in the Finnish forests”Yehuda Shoenfeld, Sheba Medical Center, Tel Aviv University, Israel: ”The mosaic of autoimmunity; everything is micro biome until proven otherwise”John E. Hallsworth, Queens University Belfast, U.K: ”Key determinants of microbial food-spoilage”Xia Zhong, Shenyang Central Station for Environmental Monitoring, China: ”Using Environmental Bioindicators for Environmental Monitoring in China”Yaron Ziv, Ben Gurion University of the Negev, Israel: ”Species diversity indices (indicators) for community ecology and conversion” Reino Laatikainen, School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland: ”NMR (Nucleic Magnetic Resonance) as a platform technology in environmental monitoring”Juha Helenius, University of Helsinki, Finland: ”Agroecological symbiosis (AES) for energy self-sufficiency and plant nutrition in farming and food production”

Oy G.W.Berg & Co AbPL 199, 01511 Vantaa, puh. 0201 255 255, gwb@gwb.fi

METTLER TOLEDOPunnitus, pH-johtokyky, titraus, UV/VIS

Lisätiedot: www.gwb.fi

Mettler Toledo LabX® -ohjelmistollalaboratorion mittaus- ja punnitusdata

hallitusti yhteen paikkaan

The NEW Thermo Scientific™ TSX Series of ultra-low temperature freezers

provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The

TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that

continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings

without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet

operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such

as natural refrigerants and water-blown foam insulation.

inside and out

A better environment

Discover more at thermofisher.com/tsx

© 2

017

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

right

s re

serv

ed. A

ll tr

adem

arks

ar

e th

e pr

oper

ty o

f The

rmo

Fish

er S

cien

tific

and

its s

ubsi

diar

ies.

Energy savingsSave up to 50% energy

over conventional refrigerant freezers

Adaptive controlV-drive technology adapts

to usage to quickly restore temperature

Two capacitiesTSX600 holds up to 600

2-inch boxes while the new TSX400 holds up to 400

2-inch boxes

010 329 2200myynti.fi@thermofisher.com

TSX_ULT_Freezer_Advert_A4_2017.indd 1 11.4.2017 14:27:28

4 KEMIA 4/2017

SISÄLLYS

6 Rakkaustohtori Emilia Vuorisalmi: ”Tutustu rauhassa ennen seksiä ja hormonihöyryjä” Irene Andersson

20 UUTISIA

25 KEMIA SILLOIN ENNEN

25 NÄKÖKULMA Kiisseliä tankkiin Anja Nystén

26 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

30 VIHREÄT SIVUT

36 REACH RAKENTUU Britannian päänsärky: Mitä Reachin tilalle? Riku Rinta-Jouppi

37 KIERTOTALOUS JA KEMIA Uusiokuitua vanhoista vaatteista Pekka Karppinen

38 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Kesä maistuu mustikalta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi

40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Mannonen Elintarvikkeiden erikoisosaaja Sisko Loikkanen

42 Kannabis pyrkii apteekin hyllylle Kalevi Rantanen

46 Dna:sta lääke dataähkyyn? Jari Koponen

50 Eurofinsin Pentti Manninen: Yrityskaupat myllertävät laboratorioalaa Marja Saarikko

52 Aineiden nimeäminen haastaa Reach-rekisteröijät Marjo Pusenius

Petri

Jär

vine

n

Mitä kemia ja lääketiede osaavat sanoa rakkauden mysteeristä? Siitä kertoo muun muassa rakkaustohto-riksi kutsuttu lääkäri-kirjailija Emilia Vuorisalmi (s. 6).

Lars

Deu

bner

Professorit Florian Kraus ja Antti Karttunen voivat huokaista helpo-tuksesta. Romahtaneesta Neuvosto-liitosta alkunsa saanut outo kuljetus on vihdoin sopivassa paikassa. Tarina rubidiumin pitkäksi venähtä-neestä reissusta alkaa sivulta 14. Pe

kka

Karp

pine

n

Löytyykö teks-tiiliteollisuuden Graalin malja Suomesta? Pian selviää, voidaan-ko käytettyjen puuvillavaattei-den kuidut kier-rättää uusiokäyt-töön teollisessa mitassa, kertovat VTT:n tutkijat Marjo Määttänen ja Ali Harlin. (s. 37)

12 TÄTÄ MIELTÄ Kymmenen vuotta Reach-työtä Verta, hikeä ja hyviä tuloksia Lindsay Jackson

14 Rubidiumin rankka reissu Antti Kivimäki

18 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuuden turvallisuus- palkinnot jaettiin Konmaritus kukoistaa Turussa Leena Laitinen

54 Brexit viivästyttää yhtenäispatenttia Hilkka Vähänen

56 Kemikaalit kiertotaloudessa Tieto haitta-aineista ei kulje kierrättäjälle Elina Saarinen

58 Peliterapiasta apua aivosairauksiin Marja Saarikko

60 Kemianopetus uudistuu Koulun ovet avautuvat maailmalle Susanne Wiedmer ja Mariann Holmberg

62 Tuotekehityskemisti tietää, Mitä valuu pyykkärin viemäriin Irene Andersson

63 Puhalla tähän – Hönkäisy paljastaa monta tautia Marja Saarikko

64 Kalat ja yrtit kasvavat biojäte-energialla Marja Saarikko

65 GADOLINISTA KAJAHTAA Maidosta syntyi muovia Sophie Rendler

66 ULKOMAILTA

68 KEEMIKKO Evoluution lyömät

69 HENKILÖUUTISIA

72 TULEVIA TAPAHTUMIA

73 SEURASIVU

74 TIETEEN KAUPUNGIT Viiden tähden Praha Sisko Loikkanen

54/2017KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS8. kesäkuuta 2017

Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretarySanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiSeija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office ManagerSanna Alajoki puh. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer.prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2017ISO 9002

SINKKUELÄMÄÄ-sarjan lempikoh-tauksessani vauhdikas naisnelikko tekee lähtöä huviretkelle ja hyppää innosta hihkuen sähäkkään avoau-toon. Seikkailu alkakoon!

Kestää hetken ennen kuin päähen-kilöt hoksaavat, että kaikki ovat varan-neet itselleen matkustajan huoletto-man osan – kukaan ei istu ratin takana.

New Yorkin trendikkäät naiset tuli-vat eturintamassa viitoittaneeksi tietä kohti kulkemisen automatisoitumista. Koko porukan loma voi alkaa jo kotipi-hasta, kun kenenkään ei tarvitse ajaa.

Jokaisella on liikkumisen tarvetta, mutta kaikilta ei autoilu syystä tai toisesta onnistu. Pääsin hiljattain VTT:n robottiauton takapenkille maistamaan tulevaisuuden matkaa-mista. Vaikka Marilyn-autolla on vielä paljon opittavaa, kyydissä kuului historian siipien havina.

TÄTÄ LEHTEÄ lukee yli tuhat kemiasta pitävää nuorta, jotka saivat koulujen kevätjuhlissa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Parhaat onnittelut kaikille ja iso kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat huikean määrän stipendejä!

Otamme toimituksessa innos-tavana haasteena sen, että Kemia-lehden reilusta 10 000 lukijasta joka kymmenes on nyt alta pari-kymppinen. Kun ikähaitari toisessa päässä yltää lähelle sataa vuotta, saamme ja tahdomme tehdä parhaamme, jotta jokaisesta numerosta löytyisi jokaiselle jotain kiinnostavaa.

SIVUA KÄÄNTÄMÄLLÄ pääset sukeltamaan rakkauden maailmaan. Toimittaja Irene Andersson kuvaa rakkauden monia muotoja kaikkinie-levästä hullaantumisesta pitkän liiton seesteiseen elämäntoveruuteen. Rakastuminen näkyy aivojen kemiassa mutta on – onneksi – paljon muu-takin kuin sarja tieteellisesti todennettavia neurokemiallisia tapahtumia.

Tästä lehdestä voit lukea myös venäläisten rubidiumsäiliöiden pit-kästä matkasta Suomen Tullista Saksaan ja siitä, miten dna:ta voi tule-vaisuudessa käyttää valtavien tietomäärien varastona.

Huumekasvi kannabiksessa on päihdyttävien kannabinoidien lisäksi satoja erilaisia yhdisteitä, joista osa soveltuu eräiden sairauksien ja kivun hoitoon, kirjoittaa tiedetoimittaja Kalevi Rantanen. Kesäkemistien keit-tiöstä kantautuu puolestaan tuoreen mustikan tuoksu.

ENTÄ MITEN sujui matkani robottiauton repsikkana? Siitä voit lukea sivulta 20. Sen voin jo paljastaa, että potentiaalisena Suomen surkein kuski -kandidaattina odotan malttamattomasti liikennekelpoisten ver-sioiden ehtimistä autokauppoihin.

Mar

kku

Jout

sen

Rakkautta ja robotiikkaa

Reilusta 10 000 lukijastamme joka kymmenes on nyt alta parikymppinen.

Scan

stoc

kpho

to

Kemia-lehden toimitus siirtyy kesälaitumille heinäkuuksi.

Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyö-kumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!

6 KEMIA 4/2017

Irene Andersson

Miksi lääketiede ei kerro, mitä rak-kaus tekee ihmiselle? Entä rakkauden menettäminen?

Tätä pohti aikoinaan lääkäri, kirjai-lija Emilia Vuorisalmi. Koska hyvää vastausta ei ollut, hän ryhtyi selvittä-mään asiaa itse ja perehtymään niin neurofysiologisiin kuin evoluutiopsy-kologisiin rakastumistutkimuksiin.

Työn tuloksena syntyi populaari-tieteellinen kirja rakkaudesta. Vuon-na 2015 ilmestynyt Sekaisin LOVEs-ta kertoo selkokielellä rakastumisen biologiasta ja aivokemiasta. Vuorisal-mesta on sittemmin kehittynyt Suo-men puolivirallinen ”rakkaustohtori” ja suosittu luennoitsija.

”Jotkut pitävät rakkautta mystise-nä voimana, toiset taas kokevat sen ihanaksi syyksi olla sekaisin. Vaik-ka elämme modernissa maailmassa, meitä ohjaavat yhdessä järkemme kanssa myös vietit”, sanoo Vuorisalmi, joka puhui rakkauden kemiasta täpö-täydelle katsomolle kevään ChemBio Finland 2017 -tapahtumassa.

Kun kohtaamme kiinnostavan ih-misen, aivojemme alkukantaiset osat ryhtyvät analysoimaan biologista yh-teensopivuuttamme tämän kanssa. Yhdessä kehittyneen aivokuoremme kanssa primitiiviset aivopalaset pun-nitsevat yhtälön plussat ja miinukset.

”Alkukantaisten osien tavoitteena on elämän jatkuminen. Yhdessä nämä aivokoneistot tutkivat rakastu-misen merikortteja ja päättävät, käyn-

Rakkaustohtori Emilia Vuorisalmi:

”Tutustu rauhassa ennen seksiä ja hormonihöyryjä”

Rakastuminen on aivokemiallinen prosessi, mutta kaikkea ei tiede rakkaudesta vielä tiedä. Ainakin rakastumislääke odottaa yhä keksijäänsä.

Mutta mikä saa meidät joskus hul-laantumaan täysin vieraaseen ja hyvin tavanomaisen näköiseen vastaantuli-jaan?

Selitys saattaa piillä rauhastemme tuottamissa ja kehomme eritteiden sisältämissä feromoneissa, elimistön kemiallisissa viestiaineissa.

Feromonipartikkelien tuoksun pe-rusteella aivojärjestelmämme voi löy-tää immuunipuolustustamme loista-vasti täydentävän vastakappaleen – ilman että itse tiedostamme asiaa lainkaan.

Takaavatko siis miellyttävä ulkonä-kö ja alitajuisesti hyvältä tuntuva haju, että olemme kohdanneet täydellisen kumppanin?

”Geneettisesti sopivan kyllä. Näin eivät kuitenkaan vielä paljastu henki-lön luonne, arvomaailma tai halu ja kyky sitoutua ja huolehtia kumppa-nista ja perheestä”, Vuorisalmi vastaa ja toivoo vanhanaikaisen tapailukult-tuurin palaamista.

”Keskusteleminen, yhdessä tekemi-nen ja toiseen tutustuminen kaikessa rauhassa ennen seksin harrastamista ja hormonihöyryihin sukeltamista voi estää väärään ihmiseen ihastumisen.”

Navigointia tyrskyissä

Himo ohjaa meitä muodostamaan seksuaalisen siteen toisen ihmisen kanssa. Himon keskus sijaitsee aivo-jen hypotalamuksessa, ja himon tun-netta säätelevät testosteroni- ja estro-geenihormonit.

Naisen testosteronitaso on kor-keimmillaan ovulaation aikana, jol-loin hedelmöittyminen on todennä-köisintä. Tutkimusten mukaan mie-het aistivat munasolun irtoamisen ja kokevat naisen puoleensavetävim-mäksi juuri ovulaation aikaan.

Rakastuminen puolestaan auttaa keskittämään pariutumisenergian yhteen henkilöön. Huumavaiheessa aivojen häntätumake aktivoituu sitä enemmän, mitä intohimoisempi tun-ne on.

Rakastuneen aivoissa aktivoituu myös VTA-niminen alue, joka tuot-

Hormoniaalto saa aikaan energisyyttä, euforiaa ja jopa maniaa.

nistävätkö ne hormonaalisen ketju-reaktion”, Vuorisalmi kuvailee.

Huulet ja haju

Symmetriset kasvot viehättävät kaik-kia. Miehiin vetoavat naisissa myös esimerkiksi täyteläiset huulet ja tii-malasivartalo, naisiin miehissä ka-peat lanteet, leveät hartiat ja jykevät leukaperät.

74/2017KEMIA

Petri Järvinen

Romanttinen rakkaus on vain yksi elämän-alue, muistuttaa EmiliaVuorisalmi. ”Kannattaarakentaa myös muu sosiaalinen tukiverkko ja pitää siitä kiinni.”

8 KEMIA 4/2017

taa mielihyvähormoni dopamiinia. Myös noradrenaliinin ja endorfii- nien eritys kiihtyy. Hormoniaalto saa aikaan energisyyttä, euforiaa ja jopa maniaa. Erossa oleminen taas tuntuu ahdistuksena ja ikävänä ja ajaa hakeu-tumaan takaisin kumppanin läheisyy-teen.

Huumavaiheessa aivojen etuloh-kon kuorikerroksen toiminta hiipuu, ja looginen ajattelukykymme häiriin-tyy. Tämän takia rakastettu näyttää silmissämme usein täydelliseltä.

Alkuhuuman neurokemialliset muutokset haihtuvat noin puolen-toista vuoden kuluessa. Kun etuloh-kon kuorikerroksen toiminta palaa ennalleen, alamme nähdä kumppa-nin realistisesti.

Kiintymisvaihe tasaa aivojen dopa-miininerityksen. Oksitosiini- ja va-sopressiinihormonit synnyttävät luot-tamuksen ja yhteenkuuluvuuden tun-teen, ja serotoniini lisää levollisuutta. Parhaimmillaan syntyy neurokemial-linen perustila, joka toimii puskurina haastavissa tilanteissa.

Suojaksi tukiverkko

Rakastumista ei tarvitse eikä voi selit-tää pelkällä tieteellä ja aivokemialla. Ne kuitenkin auttavat ymmärtämään käytöstämme ja reaktioitamme.

”Kun kuusi vuotta sitten itse koin avioeron ja menetin rakkauden, ro-mahti myös terveyteni. Tutkimuk-sissa ei havaittu mitään merkittävää. Kaikki johtui siitä, että elämänmuu-tos oli liian suuri”, Vuorisalmi kertaa omaa kokemustaan.

Hän kertoo keskittäneensä ener-giansa täysillä parisuhteeseen ja lai-minlyöneensä muita elämänalueita, kuten ystävyyssuhteita. Myös mie-lenkiinto työprojekteihin oli laimen-tunut.

Rakkauden katoaminen muutti kaiken.

”Jäin tyhjän päälle. Minun oli pak-ko kerätä uudelleen ne elementit, jot-ka aiemmin toivat elämääni mielihy-vää.”

Rakastumisen äkillinen loppumi-nen muuttaa tutkitusti aivojen neu-rokemiallista tasapainoa. Tila voi muistuttaa huumevieroitusoireita ja saattaa pahimmillaan johtaa masen-nukseen, itsemurhaan tai henkirikok-seen.

Aivojen kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että rakastuneen aivoissa aktivoituvat samat aineet kuin kokaiinin vaikutuksen alai-sella ihmisellä.

Pää on välittäjäaineiden seka-melskassa pyörällä siihen asti, kunnes romanttinen rakastumi-nen loppuu tai korvautuu kiinty-myksellä.

Dopamiinia erittyy erityisen runsaasti rakastumisen huuma-vaiheessa. Kun sen taso suhteen jatkuessa väistämättä laskee, voi seurata pettymys ja tyhjä olo. Sil-loin elimistö vaatii uutta dopamii-niannosta.

Ihminen saattaa siis jäädä kouk-kuun rakastumisen ensihuumaan niin, että hän tahtoo kokea sen aina uudestaan.

”On olemassa ihmisiä, jotka ovat rakastuneet rakastumiseen”, tiivistää Vankisairaalan ylilää-käri, THL:n tutkimusprofessori

Hannu Lauerma.”Kyseessä on tila, jossa henkilö

hakee aina uudelleen ja uudelleen rakkauden alkuhurmaa. Arki ei suju parisuhteessa, vaan pyrkimys on päästä takaisin alkuvaiheen in-toutuneeseen tilaan.”

Ilmiö ei ylilääkärin mukaan se-lity pelkällä aivokemialla.

”Sitä on vaikea pelkistää sii-hen. Tosin dopamiini on keskei-senä elementtinä kaikessa, mikä liittyy riippuvuuteen. Samoin en-dorfiinit sisäisen mielihyvän läh-teenä.”

Nykyihmisellä on monta poten-tiaalista addiktiota alkoholista, huumeista ja tupakasta seksiriip-puvuuteen, työriippuvuuteen ja vaikkapa liikuntariippuvuuteen. Näetkö niitä yritettävän käyttää myös menetetyn rakkauden kor-vikkeina?

”Melkoisen yleisesti esiintyvä ilmiö”, Lauerma vastaa.

Otollisinta aikaa rakastumiselle on alkukesä, vinkkaa tutki-musprofessori Timo Partonen.

THL

Vaarallisilla poluilla

Tämä kannattaa ennakoida ja säi-lyttää sosiaalinen tukiverkko läpi koko elämän, Vuorisalmi sanoo.

”Sosiaaliset suhteet lisäävät oksito-siinin eritystä ja vaikuttavat dopamii-

nijärjestelmään. Tämä suojelee myös sellaisilta vahingollisilta riippuvuuk-silta, joille yksin jäänyt altistuu: riip-puvuudelta väärästä ihmisestä, huu-meista, alkoholista tai uhkapeleistä.”

94/2017KEMIA

Kemikaalien sätkynukkena

Järki ja tunteet kytkeytyvät toisiin-sa miljoonilla hermoyhteyksillä. Ai-vojen eläimellisistä osista aivokuo-reen johtaa oikotie, joka voi reagoida tuoksuun tai visuaaliseen ärsykkee-seen järjen ehtimättä mukaan peliin. Silloin toimimme ennen kuin ajatte-lemme. Perusreitillä alkukantaiset ai-vonosat kommunikoivat aivokuoren kanssa, joten sitä ajellessamme ajatte-lemme ennen kuin toimimme.

Aivoissamme tasapainottelevat kaiken aikaa hyvänolon hormonit ja stressihormonit, mikä sekin vaikuttaa käytökseemme.

Ihmiset voidaan yksinkertaistaen jakaa serotoniini- ja dopamiinivoit-toisiin tyyppeihin. Parinmuodostuk-sessa samanlaiset tyypit suosivat toi-siaan.

Dopamiinityyppi on luova, etsii jatkuvasti uutta, rakastaa jännitys-tä ja ottaa riskejä. Serotoniinityyppi on vakaa ja periaatteita kunnioittava, rauhallinen ja turvallinen.

Toisilta saamamme ihailu ja hyväk-syntä lisäävät serotoniinin eritystä. Serotoniinin puute voi taas kasvattaa ruokahalua ja makeanhimoa.

”Monet hakevat näitä hyvänolon

Viikunat ja kaneli ovat ikiaikaisia lemmennostattajia.

Erotiikan eliksiiriäja rakkausruokaaKulkeeko tie miehen ja naisen sydämeen vatsan kautta? Onko olemassa afrodisiakumia eli suku-puoliviettiä lisäävää aineita?

Ihmiset kautta historian ovat kokeilleet ihastuksensa kohteiden innostamiseen ainakin seuraavia aineita:

Ruoka-aineet: Raakakaakao ja -suklaa, maca-jauhe, viikunat, tomaatin ja paprikan kaltaiset koisokasvit, goji-marjat, siitepöly, guarana.

Mausteet: Aitokaneli, cayenne-pippuri, kardemumma, vanilja.

Hierontaan: Kaakaovoi, kookos-öljy.

Eteeriset öljyt: Ylang ylang, jas-miini, santelipuu ja ruusu.

Scan

stoc

kpho

to

välinen psykologinen kemia ratkai-see, tuleeko suhteesta pikamatka vai maraton.”

Rakastuminen on Partosen mu-kaan sekä ihmissuhdepeli että stres-sitila.

”Rakastuminen lisää stressihormo-ni kortisolin tuotantoa 40 prosenttia. Muutos valpastuttaa ja suuntaa huo-

taasiin. Empatia ja onnen tunne saa kaiken näyttämään kauniilta.”

Joskus purskahtelee liikaakin. Jo-kainen tuntee rakastuneita, jotka ovat suorastaan rasitus ympäristöl-leen. Jos serotoniinipurkaukset tyh-jentävät hermosolujen varastorakku-lat, ajatukset voivat muuttua pakon-omaisiksi.

”Riutuva rakkaus ehkä näyttää ri-tarilliselta tai suloiselta, mutta todel-lisuudessa se on kapeutunutta ja ah-distavaa”, psykiatri huomauttaa.

Jos serotoniinipurkaukset tyhjentävät hermosolujen varastorakkulat, ajatukset saattavat muuttua pakonomaisiksi.

hormoneja myös sosiaalisesta me-diasta, mikä voi johtaa someriippu-vuuteen”, varoittaa Vuorisalmi ja lu-paa tukiverkoston ja tasapainoisen elämän suojaavan ihmistä myös tässä tilanteessa.

Riutuva lempi ahdistaa

Entä kuinka rakastumista tarkastelee psykiatri? Kysymykseen vastaa Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkimusprofessorina toimiva Timo Partonen.

”Rakastuminen on tietoisen toi-mintamme ulottumattomissa ja in-himillisesti itseohjautuvaa”, Partonen aloittaa.

”Rakastuminen saa aikaan muu-toksia kehossa ja aivoissa. Ne luovat hedelmällisen biokemian suhteen jat-kumiselle. Muutokset myös auttavat suhdetta syvenemään. Henkilöiden

mion rakastettuun – ja vie unen.”Myös sukurauhaset reagoivat. Mut-

ta kun rakastuneen miehen testoste-ronintuotanto vähenee 40 prosenttia, naisella se kaksinkertaistuu. Miehillä myös follitropiinin tuotanto putoaa kolmasosaan.

Vähentynyt testosteroni pehmen-tää miehen käyttäytymisen. Hormo-nin lisääntynyt määrä saa puolestaan naisen mukautuvaksi.

”Tasoittuva kemia auttaa rakastu-neita keskittymään paremmin toi-siinsa.”

Lemmenhuumassa maailma näyt-täytyy usein vaaleanpunaisten lasien läpi. Lisämunuaisten ja sukurauhas-ten herättyä aivot ottavat komennon rakastumisen reaktioista. Hermo-solujen toiminta syttyy aivosaaressa ja pihtipoimun etuosassa.

”Serotoniinia purskahtelee hermo-päätteistä, mikä vie rakastuneet eks-

10 KEMIA 4/2017

Peloton rakastaja

Rakastunut uskaltaa lähteä vaikka soutuvenheellä Kiinaan, sanotaan. Se johtuu siitä, että mantelitumakkeen toiminta hiipuu. Samalla pelon, su-run, masennuksen ja vihan tunteet katoavat.

”Rakastunut on peloton, kunnes suhde katkeaa. Siltikään rakastunut ei ota opikseen vastaisen varalle”, Parto-nen kommentoi.

Rakastunut voi unohtaa pelkonsa ja murheensa, mutta lemmen ihanim-mat muistot jäävät mieleen ja säilyvät siellä hyvin.

”Sinertävän aivotäplän noradrena-liini toimii aivoissa kuin viritinvah-vistin. Sen vilkas aineenvaihdunta edistää valvetilaa ja auttaa muista-maan uusia ärsykkeitä”, kuuluu tie-teellinen selitys.

”Nämä solut virittävät halun, ja no-radrenaliinin välittämien hermorato-jen viestit säilövät muistiimme himon sävyttämät kaipuun tunteet.”

Vaikka rakastunut ei usein edes näe muuta kuin lemmittynsä, hän ei silti osaa katsoa riittävän tarkkaan. Miksei hän näe heti myös rakastetun huono-ja puolia?

”Dopamiinin välittämä viestinsiir-to keskittää ja kapeuttaa huomion toisen myönteisiin ominaisuuksiin ja jättää kielteiset huomiotta.”

Näiden kahden kuvan välillä on liki seitsemän-kymmentä vuot-ta. Anna-Liisa ja Onni Andersson ovat 68-vuotisen avioliittonsa aikana eläneet monta rakkau-den vaihetta.

On ihmisiä, jotka ovat rakastuneet rakastumiseen.

Onn

i ja

Anna

-Liis

a An

ders

soni

n al

bum

iM

aria

Gal

len-

Kalle

la

Jos näkökyky rakastuessa heiken-tyykin, kipukynnys nousee ja kivun-sieto kasvaa. Dopamiinin vaikutukset vahvistuvat sisäsyntyisten morfiinien vapautuessa ja sammuttaessa kivun tunteet.

”Rakastunut voi tosiaan uhmata rohkeasti kipua.”

Mittari aivoihin

Rakastuminen ei ehkä ole suorastaan mielen häiriö, mutta aivoista rakkaus on mitattavissa.

”Sukupuolesta ja seksuaalisesta orientaatiosta riippumatta vastara-kastuneen aivokuva muistuttaa rie-

114/2017KEMIA

Vinkki rakastumiseen: yhteinen, jännittävä kokemus turvallisessa ympäristössä, kuten vuoristoradalla.

naliini, dopamiini, oksitosiini ja bee-taendorfiini muuttuvat määrältään, samoin hormoneista kortisoli ja tes-tosteroni. Näiden haarukoiminen liuokseen tai tablettiin ei nykytieteen valossa ole mahdollista.”

Lemmenruokien taikavoimaan Partonen ei usko.

”Ravintoaineilla ei ole merkittävää aivokemiallista vaikutusta. Aterial-la hurmaamisessa vaikuttavat psy-kologiset seikat. Tosin makea, hiili-hydraattipitoinen ja rasvainen loh-

turuoka saattaa maistua rakkaudessa pettyneelle.”

Rakastumisen tuomaa euforiaa voi yrittää jäljitellä muiden mukavien asioiden avulla. Esimerkiksi lemmi-kin silittäminen vapauttaa aivois-samme oksitosiinia. Kyse on silti eri asiasta kuin rakastuneella ihmisel-lä. Mielihyvän kaipuuseen Partonen suosittelee vaikkapa omaa lempimu-siikkia tai reipasta kävelylenkkiä.

Auringosta alkuun

Kuinka kannattaisi toimia, jotta saa toisen rakastumaan itseensä?

Ainakin on hyvä pitää ensin huolta itsestään.

”Tutkimusten mukaan hyvin nu-kuttu yö tekee henkilöstä terveem-män ja viehättävämmän näköisen”, Timo Partonen vinkkaa.

Yksittäisistä toimenpiteistä parhai-ten voi tepsiä yhteinen, jaettu ja jän-nittävä kokemus turvallisessa ympä-ristössä.

”Kokemuksen on oltava sen verran pelottava, että sydämen syke nousee, esimerkiksi vuoristorata tai kauhu-elokuva. Tällainen saattaa lisätä vie-hätystä tai pohjustaa rakastumista jopa toisilleen vieraiden ihmisten vä-lillä.”

Entä mitä pitää tehdä, jos haluaa itse rakastua?

”Siihen asti, kunnes kemiallinen keino kenties jonain päivänä keksi-tään, voin ehdottaa seuraavaa. Jos elämäntilanteesi sallii rakastumisen, hakeudu toisten ihmisten seuraan, kaikkein mieluiten kevätkesällä”, kuu-luu tutkimusprofessorin neuvo.

Suven salaisuus piilee siinä, että auringon ultraviolettisäteily lisää bee-taendorfiinin tuotantoa ja saa aikaan mielihyvän tunteen. Auringon näky-vä valo puolestaan lisää serotoniinin tuotantoa, mikä on rakastumisen sy-tyke.

”Otollinen maaperä rakastumiselle on syntynyt. Hankkiudu sitten viehät-tävän henkilön luo ja ala tehdä tutta-vuutta.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.irene.andersson@pp.inet.fi

Rakkauden monta muotoaRakkaudella on yhtä monta muotoa kuin rakkauksiakin on. Tunnetta on silti yritetty luokitella monin eri tavoin, esimerkiksi näin:1. EROS eli eroottinen rakkaus on nimetty kreikkalaisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren mukaan. Se edustaa intohimoista romanttista rakkautta.2. FILIA perustuu ystävyyteen. Se on platonista ja fyysisestä vetovoi-masta vapaata rakkautta.3. STORGE on esimerkiksi perheen ja suvun välistä kiintymyksellistä rakkautta.4. AGAPE eli epäitsekäs rakkaus on myötätuntoinen ja empaattinen, puhdas rakkauden muoto, joka rakastaa ehdoitta. Sitä kutsutaan myös universaaliksi hyvyydeksi.5. PRAGMA edustaa kehittynyttä ja kestävää rakkautta, jota esiintyy kauan yhdessä olleiden puolisoiden ja ystävien välillä.6. LUDUS on rakastumisen ensihuuma, johon kuuluu leikkisä flirt-tailu ja onnellisuuden tunne.7. MANIA tarkoittaa omistushaluista ja mustasukkaista rakkautta, jo-hon liittyy huono itsetunto ja riippuvuus.8. FILAUTIA on itsensä rakastamista ja ymmärtämistä tasapainoisella ja terveellä tavalla.

Kestävän rakkauden rakennusaineet

Helsinkiläiset Anna-Liisa ja Onni Andersson ovat olleet naimisissa kuusikymmentäkahdeksan vuotta. Pari uskoo, että heidän tapauk-sessaan pitkän liiton salaisuutena on onnistunut sekoitus hyvää ke-miaa eli yhteensopivuutta, rakastamisen tahtoa sekä rakkauden eri muotoja.

Alkuaikojen romanttinen rakkaus eros sai ajan kuluessa vahvistusta ja lisämaustetta kaverillisesta ja kiintymyksellisestä filiasta.

Kun perhe kasvoi, mukaan tuli myös lasten ja vanhempien välinen storge. Lisäksi taustalla on kaiken aikaa vaikuttanut myös epäitsekäs agape, joka rakastaa toista ihmistä hänen virheistään huolimatta.

Nykyisellään pari kuvaa rakkautensa muotoa kestäväksi, elämänto-verien väliseksi pragmaksi.

muntunnetta, morfiinin kaltaisten aineiden tuomaa hyvänolon tunnet-ta, vastasynnyttäneen hoivantunnetta tai orgasmia.”

Tunteen todellisuus näkyy siinäkin, että sitä on hankalaa simuloida.

”Rakastumisen aivokemian jäljitte-ly on vaikeaa, koska lukuisten hermo-välittäjäaineiden ja hormonien määrä muuttuu rakastuessa. Ei ole olemassa cocktailia, jolla saavuttaisimme sa-man tuloksen”, Partonen sanoo.

”Rakastuessa serotoniini, noradre-

KEMIA 4/2017

TÄTÄ MIELTÄ

Kymmenen vuotta Reach-työtä

Verta, hikeä ja hyviä tuloksiaalkutaipaleen tulokset ovat hyviä. Vai-kuttava saavutus siihen nähden, että teollisuudelle, jäsenvaltioille ja kemi-kaalivirastolle asetetut velvoitteet olivat kaikki uusia. Olemme kuitenkin yhdessä oppineet tekemällä ja olemme yhdessä päässeet pitkälle.

Sama päämäärä on yhä jokapäiväisen työmme perusta. Edistymme koko ajan vaarallisten ja haitallisten kemikaalien käytön vähentämisessä Euroopassa.

Käy myös yhä selvemmäksi, että Reach ja innovointi sopivat hyvin yh-teen. Turvallisempien kemikaalien ke-hittäminen haitallisten tilalle hyödyttää kaikkia ja antaa eurooppalaisille yrityk-sille etulyöntiaseman globaaleilla mark-kinoilla.

Kemikaalien riskinhallintaa varten tarvitsemme luotettavaa tietoa niiden haitoista ja siitä, kuinka aineita käyte-tään. Tätä tietoa tuottavat yritykset, jotka rekisteröivät valmistamansa tai maahantuomansa kemikaalit.

Kaksi määräaikaa on jo takana. Suu-rinta vaaraa aiheuttavat kemikaalit ja suurimpina määrinä EU-alueella tuotet-tavat tai tänne maahantuotavat aineet

ENSIMMÄISENÄ kesäkuuta tuli kulu-neeksi kymmenen vuotta siitä, kun yksi maanosamme merkittävimmistä laeista astui voimaan. Kemikaaliasetus Reach korvasi tuolloin yli 40 kansallista lain-säädäntöä, ja Euroopan kemikaaliviras-to Echa aloitti toimintansa Helsingissä.

Kulunut vuosikymmen on merkinnyt sekä meille virastossa työskenteleville että muille toimijoille todellista vuoris-torataa.

Mukaan on mahtunut niin ylämäkiä kuin alamäkiä, ja vaunun laitoja on vä-lillä puristettu rystyset valkeina. Olem-me kohdanneet monta haastetta ja kokeneet monta onnistumista. Itselläni on ollut paljon hienoja hetkiä. Matkan varrella olen saanut tutustua upeisiin, lahjakkaisiin ihmisiin.

MITÄ ON siis saatu aikaan?Tavoitteita ei olisi voitu laatia kun-

nianhimoisemmin. Reachin päämäärä on kohentaa merkittävästi sekä ihmis-ten terveyttä että ympäristön tilaa, kannustaa innovointiin ja pitää EU:n ke-mianteollisuus kilpailukykyisenä.

Rima on korkealla. Siitä huolimatta

on rekisteröity. Kolmannen määräajan rekisteröinnit ovat alkaneet.

Echan sivuilta on nyt saatavana noin 60 000 rekisteröinnin kerryttämää tie-toa 15 500 aineesta. Ennen Reachia tämä tieto ei ollut ulottuvillamme.

Kolmas ja viimeinen määräaika vuon-na 2018 on erittäin tärkeä. Siihen men-nessä rekisteröidään vähiten haitalliset ja pienimpinä määrinä valmistettavat tai maahantuotavat aineet. Noin 60 000 uutta rekisteröintiasiakirjaa tuo tietoa 25 000 kemikaalista. Iso joukko sekä suuria että pieniä yrityksiä valmistelee jo asiakirjojaan.

HYVIÄ SUORITUKSIA. Pitää silti re-hellisesti myöntää, että yritysten toimit-tama tieto kemikaalien aiheuttamista vaaroista on usein laadultaan huonoa. Tämä on Reach-järjestelmän perusta-vanlaatuinen heikkous.

Jos data on heikkolaatuista, valmista-jat eivät pysty tarjoamaan asiakkailleen riittävää tietoa siitä, kuinka kemikaaleja käytetään turvallisesti, eivätkä viran-omaiset kykene tekemään päätöksiä siitä, kuinka vaarallisimpien aineiden käyttöä pitäisi valvoa. Tämä on yksi pa-rannusta vaativista alueista.

Nyt kymmenen vuoden merkkipaa-lun kohdalla Euroopan komission on aika tarkistaa, mikä Reach-järjestelmäs-sä toimii ja mikä ei. Juuri näin komissio parhaillaan tekee, ja odotamme työn tuloksia.

Jos löytyy keinoja, joiden avulla me voimme tehdä oman työmme entistä paremmin ja varmistaa, että kykenem-me suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien toksisilta vai-kutuksilta, olemme valmiit ottamaan keinot käyttöömme.

Komission on määrä julkaista raport-tinsa vuoden loppuun mennessä. Silloin on luvassa myös vihiä siitä, miltä seuraa-va vuosikymmenemme näyttää.

Ennen sitä haluan kiittää alan toimi-joita siitä, että olette tehneet matkaa yhdessä kanssamme. Odotan seuraavaa etappia innokkaana ja optimistisena.

Lindsay Jacksonlindsay.jackson@echa.europa.eu

12

Euroopan kemikaalivirasto

Lindsay Jackson on Euroopan kemikaali-viraston Echan viestintäjohtaja.

Teksti on päivitetty suomennos Helsinki Chemicals Forumin nettisivuilla julkaistusta blogikirjoituksesta.

ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2018 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 1.8.2017– 10.9.2017 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille

1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä

2) äskettäin (10.9.2017 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).

Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa.

Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Tutkimussäätiön kotisivulla www.orion.fi/tutkimus/orionin-tutkimussaatio/.Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.

Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi.

Hakuaika päättyy 10.9.2017. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2017 Tutkimussäätiön kotisivulla, ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2017 joulukuussa.Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin 010 426 3803.

Orionin Tutkimussäätiön hallitus

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian laitos hakee

PROFESSORIA TAIAPULAISPROFESSORIATehtävän ala on pehmeän aineen kemia. Ala on poikkitieteellinen ja pitää sisällään sellaisten aineiden synteesin, karakterisoinnin ja ymmärtämisen, joilla on yhtäaikaisesti kiinteiden aineiden ja nesteiden ominaisuuksia. Tämä määritelmä kattaa monet syn-teettiset ja biologiset materiaalit, kuten polymeerit, kolloidit, nestekiteet, proteiinit ja DNA. Pehmeän aineen tutkimuksella on potentiaali löytää ja luoda yhteyksiä synteettisen ja elävän aineen välille.

Tehtävä voidaan täyttää pysyviin työsuhteisiin professorina tai apulaisprofessorin määräaikaisena tehtävänä hakijan ansioiden ja uravaiheen perusteella.

Professori/apulaisprofessori vastaa alansa kokeellisesta tut- kimuksesta ja opettaa kemiaa kaikilla tasoilla. Valittavalla hen-kilöllä odotetaan olevan alallaan vahva tieteellinen pätevyys ja kansainvälinen näkyvyys.

Lue koko hakuilmoitus: www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat

Lisätietoja antaa kemian laitoksen johtaja, professori Heikki Tenhu, heikki.tenhu@helsinki.fi, puhelin 029 415 0334.

Hakuaika päättyy 30.6.2017.

HELSINGIN YLIOPISTOHELSINGFORS UNIVERSITET

UNIVERSITY OF HELSINKIKEMIAN LAITOS

KEMISKA INSTITUTIONENDEPARTMENT OF CHEMISTRY

Kemian laitosHuippukemiaa ja huippuihmisiä

Kemistejä ja aineenopettajiaMonipuolinen tutkimusinfrastruktuuri

Keskellä Suomea, lähellä ihmistä

www.jyu.fi/kemiawww.facebook.com/kemianlaitos.jyu

Osaamista ja laatua

– tutkitusti!

14 KEMIA 4/2017

Lars

Deu

bner

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Professorit Florian Kraus (vas.) ja Antti Karttunen ihailevat rubidiumsäiliöitä, jotka vihdoin päätyivät tutkimuskäyttöön Marburgin yliopistoon.

4/2017KEMIA14

154/2017KEMIA

Rubidiumin rankka reissu

Venäjältä kohti Saksaa lähtenyt jättilasti rubidiumia jumittui 20 vuodeksi Ouluun, koska hyvin reaktiiviselle alkalimetallille ei löytynyt sen paremmin vastaan-ottajaa kuin hävittäjääkään. Ongelma ratkesi, kun Tulli keksi ottaa yhteyttä yliopistomaailmaan.

Antti Kivimäki

Jostakin päin Venäjää lähti vuon-na 1996 liikkeelle outo kuljetus: vii-si puulaatikkoa, joiden kunkin sisällä oli omituisilla hanoilla suljettu metal-lisäiliö.

Saksaan osoitetun lähetyksen reitti kulki Suomen kautta. Venäjäksi kir-joitetut etiketit kertoivat, että jokai-nen säiliö sisälsi kymmenen kiloa puhdasta rubidiumia.

Rubidium on maankuoren 23. ylei-sin alkuaine, eli se on yleisempää kuin nikkeli tai sinkki. Hyvin reaktiivisena alkalimetallina rubidium on voimak-kaasti sitoutunut mineraaleihin.

Rubidium on mahdollista erottaa mineraalista, joskin prosessi on mo-nivaiheinen ja vaatii paljon energiaa. Käytännössä rubidiumia ei juuri ote-ta talteen, sillä sen kaupallinen käyttö on hyvin vähäistä ja aine siinä mieles-sä harvinainen.

Venäjänkielisissä ohjeissa varoi-tettiin avaamasta säiliöitä normaali-ilmakehässä, koska rubidium alkaisi välittömästi reagoida ilmankosteu-den kanssa. Tällöin syntyy vetyä, joka saattaa räjähdysmäisen reaktion seu-rauksena syttyä palamaan.

Erikoinen lasti pääsi onnellises-ti perille Saksaan, mutta siellä kulje-tusliike ei tavoittanutkaan laatikoille merkittyä vastaanottajaa. Venäläises-

Kari

Vuol

lo

Rubidium lähti aikoinaan liikkeelle Venäjältä tällaisissa puulaatikoissa.

tä lähettäjästä ei puolestaan ollut tie-toa.

Näin koko erä palasi Suomeen ja kuljetusfirman oululaiseen välivaras-toon. Sieltä laatikot päätyivät Oulun tullin ulkovarastotiloihin.

Neuvostoliiton asetutkimusta?

Mistä rubidiumilla täytetyt säiliöt oli-vat peräisin?

Asiantuntijoiden mukaan luulta-vimmin jostakin neuvostoaikaisesta valtiollisesta tutkimuslaitoksesta.

”Neuvostoliiton hajoamisen jäl-keen paljon valtion omaisuutta jou-tui yksityisten ihmisten haltuun. Joku varmaan yritti toiveikkaasti tehdä ru-bidiumilla bisnestä”, sanoo tulliylitar-kastaja Reino Kaario Suomen tullin valvontaosastosta.

Arvoitukseksi jää, mitä neuvosto-valtiossa tehtiin noin suurella mää-rällä rubidiumia.

”Mahdollisesti aine liittyi jotenkin asetutkimukseen. Perustutkimukses-sa rubidiumia tarvittaisiin vain muu-tamia kymmeniä grammoja”, arvioi

epäorgaanisen materiaalikemian apu-laisprofessori Antti Karttunen Aalto-yliopistosta.

Tulli ei keksinyt keinoa päästä eroon yllättäen syliinsä pudonneesta rubidiumista. Toisaalta aine ei hyvin säilöttynä ollut vaarallista, joten se sai jäädä varastoon odottamaan ai-kaa parempaa.

Vuonna 2012 tuli kuitenkin tieto, että viiden vuoden kuluttua raken-nus purettaisiin. Oulun tulli muuttaisi uusiin tiloihin, joissa varastointimah-dollisuutta ei enää olisi.

Rubidiumongelmaan havahduttiin nyt toden teolla. Tulli ryhtyi etsimään yhteistyökumppania, joka voisi huo-lehtia aineen hävittämisestä.

Kului liki viisi vuotta, joiden mit-taan Tulli konsultoi ympäristö-ministeriötä, Ekokemiä, Säteily-turvakeskusta, puolustusvoimia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tu-kesia, ely-keskusta ja kierrätysyritys Kuusakoskea – tuloksetta.

Oululaiset kysyivät myös Venäjältä, haluttaisiinko rubidiumlasti takaisin sinne.

Turhaan.

16 KEMIA 4/2017

”Puhdasta rubidiumia. Näyte säiliöstä nro 51”, kertoo säiliöiden mukana matkanneen rasian venäjänkielinen etiketti.

Kari

Vuol

lo

Oulussa Kuusakoski Oy pakkasi rubidiumsäiliöt uudelleen turvallisiin metalli-tynnyreihin.

Vihdoin marraskuussa 2016 Reino Kaario keksi laittaa viestin pulmas-taan vanhalle opiskelukaverilleen, Aalto-yliopiston analyyttisen kemian professorille Sakari Kulmalalle. Tämä välitti edelleen työtovereilleen

tiedustelun, olisiko joku kenties kiin-nostunut viidestäkymmenestä kilosta rubidiumia.

Kun kysely kilahti Antti Karttusen sähköpostiin, alkoi tapahtua. Kart-tunen jatkolähetti saman tien kuvan kanistereista ystävälleen ja yhteistyö-kumppanilleen, Marburgin yliopiston kemian professorille Florian Krau-sille.

”Tutun näköisiä kanistereita. Kym-menisen vuotta sitten tänne tuli yksi samanlainen Saksan tullilta”, Kraus vastasi.

”Meille sopii niitä kyllä lisääkin.”

Metallitynnyreissä matkaan kohti Marburgia

Asian edellyttämä byrokratia hoitui helposti.

Vastaavia virallisia pyyntöjä aiem-minkin laatinut Florian Kraus ilmoitti kirjallisesti, että saksalaisyliopisto voi ottaa rubidiumerän vastaan ja että sieltä löytyy asiantuntemusta aineen käsittelyyn.

”Ehkä yliopistojen pitäisi tuoda osaamistaan enemmän esille, jot-ta ihmiset tajuaisivat olla yhteydessä meihin tällaisissa ongelmissa”, Antti Karttunen pohtii.

”Suomessa meillä ei ollut rubidiu-

mille käyttöä, mutta jollekin toiselle aineelle olisi hyvinkin voinut olla.”

Helmikuun 2017 lopulla Tulli tilasi paikalle Kuusakoski Oy:n edustajat, jotka huolehtivat lastin pakkaamises-ta. Rubidiumsäiliöt suljettiin metal-litynnyreihin, joissa oli täyteaineena vermikuliittia.

Sen jälkeen DB Schenkerin rekka kuljetti tynnyrit Oulusta Marburgiin. Meriosuus Hangosta Lyypekkiin tait-tui laivakyydillä.

Reino Kaario seurasi valvontavi-ranomaisen ominaisuudessa lähe-tyksen kulkua kotitietokoneellaan viikonlopun yli. Rubidiumtapaus on ollut hänen pitkällä urallaan ainut-laatuinen.

Tullin haltuun päätyy joka kuu-kausi 50–100 hävitettävää tavaraerää, mutta tyypillisesti ne ovat määräysten vastaisia elintarvikkeita tai laittomia huumeita ja lääkkeitä.

”Ne hoituvat täysin rutiinilla”, Kaa-rio kuittaa.

Marburgin yliopiston fluorikemian ryhmässä rubidiumia hyödynnetään osana fluoriyhdisteiden perustutki-musta. Laboratoriossa syntetisoidaan suoloja, joissa rubidium toimii katio-nina erilaisille fluoriyhdisteille. Sak-salaisten tutkimia yhdisteitä ovat esi-merkiksi Rb+[BrF4]–, Rb+[Br2F7]– ja Rb+[Br3F10]–.

Antti Karttusen ryhmä Aalto-yli-opistossa taas antaa marburgilaisille apua spektrin tulkinnassa. Lasken-nallisen kemian menetelmillä ryhmä muun muassa selvittää, minkä ato-min värähtelyä tietty piikki spektri-viivassa vastaa.

Espoolaisten erikoisosaamista on valita oikea laskemismenetelmä oi-keaan ongelmaan, jolloin tietokonei-den laskentakapasiteetin voi kohden-taa mahdollisimman järkevästi. Sak-sassa suomalaistutkijoita arvostetaan suuresti.

”Ilman Karttusen ryhmää uusien yhdisteiden tunnistaminen olisi hy-vin vaikeaa, monissa tapauksissa täysin mahdotonta”, Florian Kraus myöntää.

Karttunen kollegoineen tekee yh-teistyötä muidenkin kokeellisten ryhmien kanssa. Iso haaste on löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tarkalleen ottaen tutkimassa. Mar-burgilaisprofessorin kanssa sitä on-gelmaa ei ole.

”Kahdeksassa vuodessa yhteis-

174/2017KEMIA

Reaktiivinen rubidiumRubidium (Rb) on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka järjestysluku on 37. Rubidiumin atomimassa on 85,468, tiheys 1,53 grammaa kuutio-senttimetriä kohden ja kiehumispiste 688 celsiusastetta.

Rubidium on hyvin reaktiivinen aine, joten luonnossa sitä ei juuri esiinny puhtaana. Maankuoren 23. yleisin alkuaine on kuitenkin osallise-na muun muassa pollusiitissa, leusii-tissa, karnalliitissa ja zinnwaldiitissa. Merivedessä rubidiumia on 125 mik-rogrammaa litrassa.

Peruskemian tutkimuksessa rubi-diumia käytetään useimmiten suo-loissa vastaionina eli kationina.

Rubidiumin kaupallinen käyttö on vähäistä. Koko maailman vuosittai-nen rubidiumyhdisteiden tuotanto

on 2–4 tonnia eli noin promille kullan tuotannosta.

Rubidiumia hyödynnetään muun muassa elektroniikkaromun seulon-nassa, katalyyttinä, valokennoissa ja atomikelloissa. Rubidiumkello heit-tää kymmenessä vuodessa enintään sekunnin tuhannesosan. Rubidium-nitraatti antaa ilotulitteille violetin värin.

Geologit määrittelevät rubidiumin ja strontiumin isotooppien avulla kiven ikää. Biologista roolia rubidiu-milla ei tiedetä olevan, eikä se ole myrkyllistä.

Kemiallisesti rubidium on kaliumin kaltaista, joten ihminen saa sitä eli-mistöönsä ruuan mukana. Ihmiskeho sisältää tyypillisesti noin puoli gram-maa rubidiumia.

Kari

Vuol

lo Tynnyreihin lisät-tiin täyteaineeksi vermikuliittia.

Rahtialus Kraftca kuljetti rubidiumrekan lasteineen

Hangosta Lyypekkiin.

Rubidiumnitraatti antaa ilo-tulitteille violetin värin.

Scan

stoc

kpho

to

työmme on hioutunut saumattomak-si. Kraus tietää, mitä me pystymme tekemään, ja me ymmärrämme, mitä hän haluaa saada selville.”

Urbaania kaivostoimintaa ilman myrkyllisiä nesteitä

Rubidiumin tärkein käytännön sovel-lus liittyy urbaaniin kaivostoimintaan eli iridiumin, kullan, harvinaisten maametallien ja muiden arvometal-lien seulomiseen elektroniikkaro-musta.

Yllä mainittujen suolojen anionit BrF4

–, Br2F7– ja Br3F10

– ovat erityisen voimakkaita hapettimia, joten ru-bidiumille jää tässäkin komppaajan rooli.

Urbaani jäte, esimerkiksi kännykän

metalliosat tai auton katalysaattorit, murskataan ensin metallijauhoksi. Kun seokseen sitten lisätään jokin ru-bidiumfluoridobromaatti, yhdisteen fluoridobromaattiosa yhdistyy kiinni haluttuihin metalleihin. Sen jälkeen metallit on helppo erotella talteen.

”Näin tärkein erotteluprosessi voi-daan tehdä kuiva-aineiden avulla, il-man kuningasvettä tai typpihappoa, jotka ovat tehokkaita mutta myrkyl-lisiä ja aiheuttavat helposti terveys- ja ympäristöriskejä”, Antti Karttunen selvittää.

”Verrattuna bromitrifluoridiin (BrF3) kyseiset anionit BrF4

–, Br2F7–

ja Br3F10– ovat vakaampia ja päästä-

vät irti täyden hapetuspotentiaalinsa vasta kuumennettaessa, joten niillä on mahdollista saada aikaan täysin

kontrolloituja reaktioita”, kertoo puo-lestaan Florian Kraus.

Saksan tullilta saamastaan rubi-diumerästä Kraus lahjoitti hiljan kak-si kiloa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle Cernille, joka toimii Sveitsin ja Ranskan rajalla.

Rubidiumtutkimus on osa Cernin Awake-projektia, jossa rakennetaan uuden sukupolven hiukkaskiihdytti-miä. Cernissä rubidiumista muodos-tetaan rubidiumplasmaa, ja plasmas-sa synnytetään aaltokenttä.

”Laivan keula-aaltoa muistuttavas-sa aaltokentässä hiukkasia voidaan kiihdyttää yhä nopeammiksi”, Kraus kuvailee.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.antti.kivimaki@gmail.com

18 KEMIA 4/2017

AJANKOHTAISTA

Turun ammattikorkeakoulun kemiantekniikan yksikkö sai ensimmäisenä oppilaitoksena kemianteollisuuden turvalli-suuspalkinnon. Lean-projekti on tuonut laboratorioihin uuden toimintakulttuurin, johon opiskelijat kasvavat ensim-mäiseltä vuosikurssilta lähtien.

Leena Laitinen

Supersuositun konmarituksen kehit-tänyt japanilainen Marie Kondo nos-taisi kättä lippaan tämän näyn edes-sä. Turun ammattikorkeakoulun ke-mian laboratorioiden hyllyt kiiltävät siisteyttään ja avarat työpöydät ovat tiptop-järjestyksessä.

Japanista tulee malli tähänkin jär-jestykseen, vaikka käsikirjana ei ole ollut Kondon hittiteos siivouksen mullistavasta taiasta vaan astetta pro-fessionaalimpi konsepti.

”Laboratoriotoimintojen ja -tilojen selkeyttämiseen on käytetty japani-laista 5S-menetelmää, joka keskittyy työpaikkojen organisointiin ja työme-netelmien standardointiin”, kemian-tekniikan koulutus- ja tutkimuspääl-likkö Anne Norström selvittää.

Viisi ässää tulevat englannin kie-len sanoista sort, set in order, shine, standardize ja sustain. Kun nämä ovat kunnossa, myös kuudes ässä eli safety tulee luonnostaan toimintaan.

Turun ammattikorkeakoulun ke-mian laboratorioissa viime vuoden keväällä alkanut hanke perustuu Lean-menetelmään, jossa johtoaja-tuksena on toiminnan jatkuva pa-rantaminen. Projektia johtanut Nor-ström on aiemmin työskennellyt ke-mianteollisuudessa, jossa Lean-malli on arkea.

”Kuluneen vuoden aikana olemme onnistuneet vähentämään kaikenlais-

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin

Konmaritus kukoistaa Turussa

Turvallisuuspalkinnon voittajat investoivat kehityshankkeisiinKemianteollisuuden turvallisuus-palkinnot jaettiin nyt kolmannen kerran Kemianteollisuus ry:n, TEAM Teollisuusalojen ammat-tiliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n yhteistyönä. Aiemmin palkinnot on jaettu vuosina 2010 ja 2014.

Hyvistä ehdokkaista oli runsau-denpula, iloitsee kilpailun koor-dinaattori Merja Vuori Kemian-teollisuus ry:stä. Raati päätyikin tällä kertaa jakamaan poikkeuk-sellisesti myös kunniamainintoja.

”Saimme kaikkiin sarjoihin vahvoja hakemuksia, ja valinta oli vaikea. Voittajia ja kunniamainin-nan saaneita yhdistävät mittavat panostukset kehittämistyöhön ja henkilöstön, yhteistyökumppa-nien tai oppilaiden sitoutuminen yhteiseen tekemiseen.”

”Erityisen iloisia olemme op-pilaitosten runsaasta osallistumi-sesta. Tämä kertoo vahvistuvasta turvallisuusosaamisen kehittämi-sestä eri koulutustasoilla”, Vuori sanoo.

Pienten yritysten sarjan voitti nyt toistamiseen Finex Oy, joka on palkintoraadin mukaan jatka-nut määrätietoista turvallisuus-kulttuurin ja -työn kehittämistä. Työntekijöiden sitoutuneisuus yhteiseen työhön näkyy muun muassa ennätyksellisissä turvalli-suushavaintomäärissä.

Keskisuurten yritysten sarjan voittanut Arizona Chemical Oy

on raadin mukaan rakentanut turvallisuuskulttuuria koko hen-kilöstön voimin. Myös kesätyön-tekijöitä opastetaan esimerkilli-sesti turvallisiin työtapoihin.

Freeport Cobalt Oy oli voit-toisa suurten yritysten sarjas-sa. Yrityksen fokuksessa on sekä urakoitsijaturvallisuus että pro-sessiturvallisuus. Urakoitsijoiden kanssa on yhdessä kehitetty tur-vallisuuskäytäntöjä ja saatu työs-kentely samalle tasolle kuin omal-la henkilöstöllä.

Ensimmäistä kertaa jaetun op-pilaitospalkinnon voittaneen Tu-run ammattikorkeakoulu Oy:n kemiantekniikan laboratoriot kehittävät toimintaansa Lean-menetelmällä. Oppilaat toteutta-vat päivittäiset toimet ja kasvavat toiminnan jatkuvaan parantami-seen.

Kunniamaininnan sai kolme yritystä, joista Pipelife Finland Oy on luonut hyviä oivalluksia tuottavan käytännön yrityksen kehittämiseen. Teknikum-Yhtiöt Oy:n työtapaturmaluvut putosi-vat vuodessa neljäsosaan. Trin-seo Suomi Oy puolestaan saa-vutti kahdenkymmenen vuoden tapaturmattoman kauden.

Palkinnot jaettiin hotelli Käm-pissä Helsingissä 27. huhtikuuta Kemiat kohtaavat -tilaisuudes-sa. Turvallisuuspalkinto on osa kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja sen 25-vuotisjuhlan viettoa.

ta tuhlausta, poistamaan tarpeetonta toimintaa sekä parantamaan laatua ja turvallisuutta. Kun toimitaan siis-

tisti ja vastuullisesti, kaikelle on oma paikkansa, eikä tavaraa tai aikaa kulu hukkaan.”

194/2017KEMIA

Opiskelijat mukana

Alusta lähtien periaatteena oli, että opiskelijat ovat mukana uusien toi-mintatapojen luomisessa ja toteutta-misessa ja kasvavat näin oikeaan ja turvalliseen laboratoriokulttuuriin.

Toisen vuosikurssin opiskelija Min-na Nurminen pääsi viime kesänä harjoittelijaksi Lean-projektiin.

”Mietimme, missä mitäkin tehdään

Mat

ti M

atik

aine

n

Turun voittoisa tiimi ei peitellyt iloaan palkinnosta. Vasemmalta Solja Kirsiaho, Jarno Pusa, Mervi Salminen, Minna Nurmi-nen ja Anne Norström.

ja mitkä ovat parhaat paikat eri väli-neille ja astioille. Selkeä järjestys hel-pottaa ja rauhoittaa opiskelijoiden ja opettajien työtä”, hän kuvailee.

”Työviihtyvyys ja turvallisuus pa-ranevat, kun ei tarvitse juosta paikas-ta toiseen.”

Kemianteollisuuden leipiin täh-täävä Nurminen kuvailee olevansa jo valmiiksi Lean-henkinen. Innos-tuneesta kerronnasta päätellen myös

konmaritus on hänelle tuttua.”Roina ei miellytä enää”, hän myön-

tää ja tunnustaa, että haarukat ja veit-set ovat kotona hyvässä järjestykses-sä ja dymoteippi käytössä. Vaatteet on viikattu kaappeihin värikoodeittain.

Onko kotiväki mukana hankkees-sa?

”Mies saattaa joutua aika ajoin Lea-nin kohteeksi. Toki positiivisessa mie-lessä”, Nurminen hymyilee.

Juhlanumero 6/2017 tavoittaa yli 50 000 ammattilaista ja päättäjää, joiden osaamisaloina ovat muun muassa kemia lähialoineen, kier-to- ja biotalous sekä ympäristö, terveys ja turvallisuus. Osan erikois-painoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön.

Tule mukaan Kemia-lehdenjuhlanumeroon!

Ilmoitusnäkyvyys alkaen 200 euroa + alv. Lue lisää ja varaa paikkasi 18. syyskuuta mennessä!www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Jaana Koivistopuh. 040 7703 043jaana.koivisto@ kemia-lehti.fi

Seija Kuoksapuh. 040 933 1147seija.kuoksa@ kemia-lehti.fi

Juhlimme 100-vuotiasta

Suomea!

Suomalaiset osaajat ja innovaatiot ovat valokeilassa Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumerossa, joka ilmestyy 11. lokakuuta.

Scan

stoc

kpho

to

20 KEMIA 4/2017

UUTISIA

VTT:n kehittämät robottiautot kuulevat, näkevät ja aistivat. Marilyn-auto raivaa tietä automatisoituvalle liikkumiselle ensimmäisenä tieliikenneluvan saaneena robottiautona.

Suomen ensimmäinen tieliikenteen ko-keiluluvan saanut robottiauto Marilyn odottaa lähtölupaa Teknologian tutki-muskeskus VTT:n Tampereen-yksikön edustalla Hervannassa. Toimittajat is-tuvat matkustajina ja projektipäällikkö Matti Kutila ratin takana.

Kuljettaja robottiautossa?”Saamme toistaiseksi ajaa liikenteessä

vain, jos kuskin paikalla on turvamies valvomassa.”

Median edustajia tungeksii auton ul-kopuolella. Kaikki on valmista, mutta Marilyn ei hievahda.

”Se huomasi, että joku yrittää kame-ran kanssa ikkunasta”, Kutila naurahtaa. Toimittajan siirryttyä sivuun auto nyt-kähtää käyntiin ja Kutila nostaa kätensä ratista.

Tienraivaajina VTT ja Marilyn

Robottiautot tekevät tuloaanPunainen Citroën köröttelee muu-

taman sadan metrin reitin Poliisiam-mattikorkeakoulun ohitse ja takaisin. Nopeusmittari näyttää enimmillään 22 kilometriä tunnissa, ja ajolinja valikoi-tuu keskiviivan tuntumasta. Vähän kuin ensimmäiset ajotunnit autokoulussa.

”Tällainen tihkusade on hankala keli robottiautolle. Kun sää on pilvinen, gps-paikannus voi heittää kymmenistä sen-teistä jopa metriin.”

Marilynissä on paljon peräluukkuun kätkettyä älyä, kuten paikantimia, laser-skannereita, karttapohjia ja inertiayksik-kö suunnan ja kiihtyvyyksien määrittä-miseen. Auton nokalla on optinen anturi ehkäisemässä törmäilyjä.

Autolle on toistaiseksi opetettu pari reittiä, ja kääntöpaikalta se suuntaa kuuliaisesti kohti lähtöpistettään. Kuti-la tarttuu puikkoihin, kun vastaanotto-komitea ilmaantuu näköpiiriin.

”Käännökset ovat tiukka paikka näin demovaiheessa. Lähikuukausina asen-namme Marilyniin lisää toimintoja, kuten taaksepäin katsovat anturit kais-tanvaihtoa varten.”

Robottiauto oppii reittejä ja liikenne-sääntöjä, kun ne sille opetetaan.

”Vaikeampi rasti sille on ymmärtää, että muut tielläliikkujat voivat rikkoa sääntöjä.”

Mitä auto tekee yllättävässä tilanteessa – törmääkö se hirveen vai väistää ojaan?

”Auto tekee, mitä siihen on ohjelmoi-tu. Autonvalmistajien lähtökohtana on, että ensisijaisesti suojataan sisällä olevat ihmiset.”

Arkikäyttöön 2020-luvulla

Paikalle ennättänyt liikenne- ja viestin-täministeri Anne Berner pääsee hänkin testaamaan Marilyniä. Koeajon jälkeen hän hymyilee olevansa valmis ottamaan robottiauton ministeriautoksi, kunhan edellytykset siihen saadaan kuntoon.

”Työlistalla ovat kaupalliset versiot ajoneuvoista, lainsäädännölliset edel-lytykset, vakuutusjärjestelmä ja älykäs viestintä”, hän listaa ja toivoo näkevän-sä robottiautot myös joukkoliikenteessä.

”Uskon, että itseohjautuvat ajoneuvot voi olla arkiliikenteessä vuosien 2022 ja 2025 välillä ja jo sitä ennen rajatus-sa käytössä, kuten postinkuljetuksessa.”

Matti Kutilan mukaan ensimmäisi-nä tulevat työkoneet, joiden toiminta- alueeseen voidaan tehdä automatisoin-tia helpottavia rajoitteita.

”USA:ssa pelloilla kulkee jo letkassa traktoreita, joista vain ensimmäisessä on kuljettaja.”

Euroopassa on kolmisenkymmentä Marilynin tasoista autoa. VTT on etu-rintamassa alalla ja terävintä kärkeä vaa-tivien keliolojen sovelluksissa.

”Toistaiseksi autot vaativat, että kais-taviivat tai tien reunat näkyvät. Vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativam-missa oloissa, kuten sora- ja lumipeit-teisillä teillä.”

Täysin luotettavasti toimivan auton kehittämiseen tarvitaan vielä työtä. Myös turvallisuus ja kyberuhkat on otet-tava huomioon, kun esineiden internet ja tietoverkot yleistyvät ajoneuvoissa.

”Olemme tehneet kehitystyötä jo parinkymmenen vuoden ajan. Edessä on vielä monta haastetta, ja niitähän me rakastamme”, Kutila hymyilee.

Leena Laitinen

Leen

a La

itine

n

”Marilynin antureita ja toimilaitteita yhdistää älykkyys, joka muodostaa tilanne-kuvan ja ohjaa autoa liikkumaan suunnitellulla tavalla”, kertoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:stä.

22 KEMIA 4/2017

UUTISIA

Åbo Akademissa keksityt ympäristöä säästävät palonesto-aineet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Kiilto Oy kehittää innovaatioihin perustuvia tuotteita puupohjaisten materiaalien suojaamiseen.

Erityisesti Euroopassa ollaan valtavan kiinnostuneita myrkyttömistä palones-toaineista, kertoo tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvinen Kiilto Oy:stä.

”Åbo Akademin professorin Carl-Erik Wilénin tutkijaryhmän innovaa-tiosta on uutisoitu laajasti, ja meillä pu-helimet soivat”, Polvinen naurahtaa.

Kiillolla on menossa parisenkymmen-tä asiakasyhteistyöprojektia, joissa ai-neita testataan. Hankkeiden kaupallis-tuminen on Polvisen mukaan ”erittäin todennäköistä”. Ensimmäisiä valmiita tuotteita odotetaan markkinoille lähitu-levaisuudessa.

”Ensimmäiset kaupallistettavat so-velluksemme ovat sellaisten yhteistyös-sä kehittämiemme aineiden kombinaa- tioita, jotka on jo rekisteröity”, Polvinen kertoo.

Wilénin ryhmän kehittämien uusim-pien, Kemianteollisuus ry:n vuoden

2016 Innovaatiopalkinnolla palkittujen aineiden osalta Kiillossa odotetaan vielä Reach-rekisteröintiprosessin etenemistä Euroopan kemikaalivirastossa.

”Sen jälkeen kaupallistaminen saattaa viedä meillä vuoden päivät”, tutkimus-johtaja arvioi.

”Valtava markkinapotentiaali”

Åbo Akademin kemiantekniikan laitok-sen työryhmän kehittämät uuden suku-polven halogeenittomat palonestoaineet ovat testeissä torpanneet palon synnyn ja leviämisen hyvin tehokkaasti.

Rikin ja typen sidokseen perustuva sulfeeniamidien aineperhe estää kemial-liset prosessit, jotka ylläpitävät palamis-ta. Aineet myös tepsivät erittäin pieninä pitoisuuksina. Niiden tarve on alle pro-sentti suojattavan materiaalin painosta.

Mikä tärkeintä, ympäristölle helläva-raiset aineet voivat korvata palonesto-aineissa tätä nykyä käytettävän bromin. Bromi on myrkyllinen aine, jonka kaik-kia haittavaikutuksia ei edes tunneta.

Myös EU:n ukaasi kuuluu, että bro-min käytöstä on pyrittävä pääsemään eroon. Bromatuille palonestoaineille ei kuitenkaan ole ollut tehokkaita vaihto-ehtoja. Bromia sisältäviä palonestoainei-ta on siksi kaikkialla ympäristössämme huonekaluista ja vaatteista rakennus-

Vihdoin eroon bromatuista palonestoaineista?

Suomalaiskeksintö lähelläkaupallista läpimurtoaKi

ilto

Oy

Pienen liekin tes-tissä on nähtävis-sä selvä ero suo-jaamattoman ja palonestoaineella käsitellyn paperin palokäyttäytymi-sessä. Suojattu paperi hiiltyy, mutta ei lähde palamaan.

eristeisiin ja sisustusrakenteisiin.Turkulaiskeksintö saattaa vihdoin

panna uusiksi koko palonestoaineiden kemian. Sitä toivoo ainakin tutkijaryh-mä, johon Carl-Erik Wilénin lisäksi kuuluvat Teija Tirri, Melanie Aubert ja Weronika Pawalec.

Sulfeeniamidien tuoteperheellä voisi tutkijoiden arvion mukaan olla valtava markkinapotentiaali monella alalla.

”Sulfeeniamideja voi yhdistää esimer-kiksi muoviin jo valmistusvaiheessa. Tämä mahdollistaa palosuojatun muo-vin tai palonsuojamaalin kehittämisen. Sulfeeniamideilla voi pinnoittaa, ja niitä voi imeyttää suojattavaan materiaaliin”, professori Wilén kertoo.

Kaupallistamisen hidasteena ovat alkuvaiheen kustannukset. Aineiden Reach-rekisteröinti maksaa jopa satoja-tuhansia euroja, ja eri polymeereillä on variaatioita, jotka kaikki on rekisteröi-tävä erikseen.

”Suurin haaste on saavuttaa kustan-nusten peittämiseen tarvittava volyymi. Markkinoiden on oltava erittäin suuret. Yrityskumppanimme tarvitsevat iso-ja asiakkaita kannattavaan liiketoimin-taan. Me teemme kaikkemme, jotta asiat etenevät hyvään suuntaan”, Wilen sanoo.

”Kuluva vuosi ratkaisee, kuinka tässä käy.”

Irene Andersson

234/2017KEMIA

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www

Kemia-lehti on myös facebookissa!

KLIKKAA JA TYKKÄÄ!www.facebook.com/kemialehti

KEMIAKemi

info@laboline.fi • (09) 877 0080

www.laboline.fi

Asiantuntemuksella on nimi.

Jokapäiväistä elämää helpottamassa

www.borealisgroup.com

Tavataan K-messuilla 19.–26.10.2016 Düsseldorfissa Saksassa! Halli 6, ständi A43.

Kuluttajatuoteratkaisut

Consumer products ad_90x60_16_08_2016_high.indd 1 16.08.16 12:18

www.borealisgroup.com

Varaa paikkasi viimeistään 14. elokuuta!

Teemoina:Kemianteollisuus, prosessit

ja turvallisuus TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 770 3043 puh. 040 933 1147

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!Teemanumero 5/2017

ilmestyy 6. syyskuuta.

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

LINTUJA, PISAROITAPalsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja.

Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna.

kello on neljä – mustarastas aloittiaamuvuoronsa

”Monipuolinen, kiinnostava, yleistajuinen ja värikäs tieto-paketti.”

”Pidän lehden positiivisesta otteesta.”

”Tarinat vetävät puoleen-sa kuten kaikissa muissakin medioissa.”

”Varsinkin pidän tarinoista, joissa kerrotaan kemian ”his-toriasta” tai miten kemiaa on hyödynnetty esim. taidevää-rennöksen väärennökseksi toteamisessa.”

”Artikkelit ovat informatii-visia ja viihdyttäviä samaan aikaan. Taitto ja visuaalinen ilme ovat omaa luokkaansa.”

”Erityisen kiinnostavia ovat pikkujutut tieteen uusista löydöistä sekä henkilökuvat.”

”Jutut on kunnolla toimitet-tu, hyvin ajan hermolla.”

Kemia-lehdestä sanottua”Kiertotalous ja kemia on kiva lisäys. Jotain sellaista olisin toivonutkin mutta to-teutitte sen jo.”

”Sisältö on kemistin näkökul-masta tieteellisesti laadukas-ta. Minua henkilökohtaisesti häiritsee asiavirheet, joita ei oikeastaan lehdessä ole.”

”Artikkelit ovat riittävän yleistajuisia myös ei-spesia-listille, mutta myös ajankoh-taisia ja uutta tietoa tulee ke-mian opettajalle. Täyttää tär-keän aukon suomalaisessa kemian skenessä.”

”Mielenkiintoisia juttuja myös meille, jotka emme ole kemian ammattilaisia.”

”Lehdestä voi lukea uusista kemianalaan liittyvistä asi-oista ja henkilöistä. Helppo napata mukaan vaikka piha-keinuun.”

Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy.

24 KEMIA 4/2017

UUTISIA

Viimevuotinen ennätys paukkui, kun yli tuhat uutta ylioppilasta ja lukiolaista palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla.

Yksi palkituista on Kempeleen lukion toisen vuoden päättänyt Reetta Suokas, jolle hänen kemian opettajansa Elina Pulkkinen haki stipendiä.

”Reetta on osoittanut aitoa kiinnos-tusta kemiaan, jossa hän on saanut kor-keimpia mahdollisia arvosanoja. Hä-nellä on selkeät urasuunnitelmat, jot-ka suuntaavat luonnontieteiden alalle”, Pulkkinen kirjoitti.

”Tällä hetkellä hän on opintomatkal-la Cernissä ja lähtiessään toivoi kovasti pääsevänsä näkemään hiukkaskiihdytti-men. Koemme koko opettajakunta, että Reetta ansaitsee tunnustusta Kemia-leh-den stipendin muodossa.”

Näillä perusteluilla ei voi olla kuin sa-maa mieltä.

Jo viidennen kerran myönnetyt leh-tistipendit jaettiin tänä vuonna suunnil-leen puoliksi kevään uusille ylioppilaille ja alempien vuosikurssien lukiolaisille. Etusijalla olivat oppilaat, jotka ovat kiin-nostuneita kemiasta tai miettimässä sitä liippaavia opintoaloja. 

Kaikkien aikojen ennätys

Yli tuhat lehtistipendiä lukiolaisille

Lukioihin lähetetyn viestin jäl-keen toimitukseen alkoi virrata stipendipyyntöjä. Listalla oli lopul-ta 1 040 nimeä, joista vajaa puolet oli uusia ylioppilaita, loput alempikurs-silaisia.

Tänä vuonna Kemia-lehti sai stipendi- hankkeeseen mukaan 18 kumppania, enemmän kuin koskaan. Onnellinen lopputulos oli, että kaikille niille, joille opettajat anoivat stipendiä, se pystyt-tiin myös jakamaan. Kun viime vuonna stipendejä jaettiin ennätysmäärä, noin 700, nyt saavutettiin loistava uusi ennä-tys.

”Kemian osaaminen on kansalaistaito”

Olarin lukion kemian opettaja Anu Penttilä uskoo stipendien kannustavan kemiasta kiinnostuneita alan opintoi-hin.

”On erinomaista, että myös alempien vuosikurssien oppilaat saavat vuosiker-toja. Stipendit lisäävät tietoisuutta kemi-an mahdollisuuksista, kun palkitut nuo-ret jakavat juttuja omissa ryhmissään.”

Penttilä kertoo hyödyntävänsä Kemia- lehteä monin tavoin työssään.

”Jaan oppilaille kulloiseenkin aihee-

Onnittelut stipendiaateille! Kaikkiaan yli tuhat uutta ylioppilasta ja lukiolaista noin 240 lukiosta saa vuosikerran verran Kemia-lehteä luettavakseen tästä numerosta alkaen.

Lehtistipendin lahjoittavat vuonna 2017 yhdessä Kemia-lehden kanssa: • Aalto-yliopiston kemian tekniikan

korkeakoulu• BASF Oy• Biolaakso• Borealis Polymers Oy• Gasum Oy• Finska Kemistsamfundet• Helsingin yliopiston kemian laitos• Itä-Suomen yliopiston kemian laitos• Jyväskylän yliopiston kemian laitos• Kemiallisteknillinen yhdistys ry• Kemian Kustannus Oy• Kemianteollisuus ry• Kiilto Oy• KIP – Kokkola Industrial Park ry• Neste Oyj• Norilsk Nickel Harjavalta Oy• Suomalaisten Kemistien Seura • Turun yliopiston kemian laitos.

Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia kumppaneita, joiden osallistuminen mahdollisti ennätyksellisen määrän stipendejä.

Lehtistipendin lahjoittajat

seen liittyviä juttuja. Myös oppilaat saa-vat valita lehdestä juttuja ja tehdä ryh-mätöitä. Lehdestä löytyy paljon kivaa luettavaa ja monenlaista sisältöä niin uusista tekniikoista kuin vaikkapa kier-rätyksestä tai historiasta innostuneille.”

Jyväskylän yliopiston kemian laitos osallistui hankkeeseen jo toistamiseen.

”Lehti tarjoaa mahdollisuuden nähdä, mitä kemia ja kemianteollisuus ovat ny-ky-Suomessa ja millaisia mahdollisuuk-sia tulevaisuudelle kemia antaa”, perus-telee laitosta johtava Jan Lundell, joka luonnehtii kemian osaamista kansalais-taidoksi.

”Kemiaa tarvitaan ratkottaessa tervey-teen, uusiin materiaaleihin, energiaan, luonnon kiertokulkuun tai bio- ja kier-totalouteen liittyviä haasteita ja mahdol-lisuuksia.”

Leena Laitinen

Scan

stoc

kpho

to

254/2017KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

DIESELMOOTTORI kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin vastaava bensiinimoottori, minkä takia sitä on pi-detty ympäristölle parempana vaihtoehtoina. Ovathan hiilidioksidipäästöt alhaisemmat.

Muutama vuosi sitten dieselautojen yleistyessä kui-tenkin ihmetytti, eikö päätöksissä oteta lainkaan huo-mioon dieselin isompia pienhiukkaspäästöjä.

Dieselpolttoaine oli aikanaan huomattavasti edulli-sempaa kuin bensiini, joten verottaja keksi tasapainottaa tilannetta määräämällä dieselautoille käyttövoimaveron. Se peritään ajoneuvoveron osana niiltä, jotka eivät käytä bensiiniä. ”Dieselvero” koskee nykyisin myös esimerkiksi biokaasua.

VUONNA 2006 tuolloinen bensiiniauton omistaja ky-seli eräällä nettipalstalla, kuittaisiko dieselveron poltto-aineiden hinnanerolla ja kuinka dieselautojen arvo säi-lyisi.

Yksi vastaus kuului: ”Tämän päivän polttoainehinnoil-la voin veikata aika isolla panoksella, että keskikokoinen ja suurikokoinen auto dieselinä pitää arvonsa miltei aina paremmin kuin vastaava bensa-auto.”

Vaan kuinkas sitten kävikään?

KÖPELÖSTI, ainakin Keski-Euroopan kaupungeissa. Dieselautot ovat nyt luupin alla juuri pakokaasupäästö-jensä takia.

Stuttgart ja München ovat uhanneet dieseleitä ajokiel-loilla, jos autot eivät pysty täyttämään Euro 6 -standardin tiukkoja typen oksidien ja pienhiukkasten päästörajoja. Kaupunkilaiset valittavat terveydelle haitallisista hiuk-kasista. Uhka kolhaisee pahasti saksalaisten ylpeyksiä Mercedes-Benziä ja BMW:tä.

Ajokieltoja harkitaan myös Pariisissa, Madridissa ja Ateenassa. Toimenpiteet saattavat romahduttaa diesel-autojen markkinat, niin uusien kuin etenkin käytettyjen.

Sähkön ja metaanin rinnalle tarvittaisiin siis vielä jokin ihmekiisseli, jolla ratkaistaisiin nämäkin ongelmat.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kiisseliä tankkiin

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 5/1982Suomen Sokeri Oy toimittaa Veitsiluoto Oy:lle pastanvalmistuslaitteiston

Kemia-Kemi 5/1992Alko ja saksalainen Röhm rakentavat Rajamäelle entsyymitehtaan

Suomen Sokeri Oy:n Sa-lon konepaja toimittaa Veitsiluoto Oy:n PK 1:n päällystyskoneen mo-dernisointiin liittyen päällystyspastojen val-mistuslaitteiston, jonka käyntiinajo on vuoden 1983 alussa. Laitteis-toon kuuluvat pastaan tarvittavien aineiden, kuten kaoliinin, tärk-kelyksen, lateksien jne. käsittelylinjat annoste-lulaitteineen, pastan valmistussekoittimet sekä pastan konekier-ron laitteet. Laitteiston prosessisuunnittelun tekee Raision Tehtaat, perustuen yhtiön paperikemikaalituntemukseen. Salon konepaja on erikoistunut nesteiden ja lietteiden kä-sittelytekniikkaan päätuotteinaan sekoittimet ja sekoitus-säiliöt mm. kemian teollisuuden ja paperi- ja selluteolli-suuden prosesseihin.

Oy Alko Ab on solmi-nut saksalaisen Röhm GmbH:n kanssa yhteis-työsopimuksen, jon-ka mukaan yhteistyö-kumppanit perustavat Alkon Rajamäen teh-taiden yhteyteen uuden entsyymitehtaan. Alko omistaa 60 prosenttia ja Röhm 40 prosenttia tehtaasta, joka tuot-taa entsyymejä mm. puunjalostusteollisuu-den valkaisuproses-siin sekä rehu-, elin-tarvike- ja tekstiili- teollisuuden käyttöön. Vuonna 1994 valmistuvan tehtaan investointikustannukset ovat noin 180 miljoonaa markkaa.

”Alko tuottaa nykyisin noin tuhat tonnia entsyyme-jä vuosittain, ja uusi tehdas nostaa tuotantokapasiteetin nelinkertaiseksi”, Alkon bioteknisen tulosyksikön johtaja Kari Edelmann kertoo.

Ida

Pim

enof

f

26 KEMIA 4/2017

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Tutkijat ovat kehittäneet uuden materiaaliryhmän, joka tuottaa valoa poikkeuksellisen tehokkaasti. Keksintö tarjoaa ratkaisun ongelmaan, joka on vuosikymmeniä hankaloittanut energiatehokkaiden näyttöjen ja valaisimien kehitystyötä.

Itä-Suomen yliopiston sekä britti-läisten Cambridgen ja East Anglian yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet oled-materiaaleja, joiden toiminta perustuu molekyylien pyörintään. Materiaalit tuottavat valoa ennätyk-sellisen nopeasti.

Uusista materiaaleista odotetaan apua nykyistä tehokkaampien, kirk-kaampien ja kestävämpien televi- sioiden, valaisimien ja älypuhelimien näyttöjen kehitykseen.

”On suorastaan uskomatonta, että uusi materiaaliryhmä päihittää jo täs-sä vaiheessa suorituskyvyssä tekno-logiat, joiden kehitystyö on jatkunut vuosikymmeniä. Jos keksintöämme voidaan soveltaa koko väriskaalalle, se voi mullistaa tapamme tuottaa va-loa”, sanoo tutkija Dan Credgington Cambridgen yliopistosta.

Orgaaniset led-valot eli oledit kek-sittiin 1980-luvulla. Ne ovat molekyy-limateriaaleja, jotka tuottavat valoa, kun niiden orgaanisia molekyylejä viritetään sähköisesti.

Oled-valaistusta hyödynnetään nykyisin laajalti televisioissa, tieto-koneissa ja puhelimissa. Oledien toi-minnassa on kuitenkin perustavan-laatuinen ongelma, joka on rajoit-tanut sähköenergian muuntamista valoksi.

Molekyylien sähköinen viritys joh-taa neljään eri tilaan, joista vain yksi on kirkas ja voi tuottaa valoa nopeas-ti. Muut kolme tilaa ovat pimeitä ja hukkaavat energian valon sijaan läm-möksi, kuten hehkulamppu. Näin ole-din tehokkuuden yläraja on lähtökoh-taisesti vain 25 prosenttia.

Tilat johtuvat elektronien kvantti-mekaanisesta ominaisuudesta, spinis-tä. Pimeitä tiloja on yritetty muuttaa kirkkaiksi esimerkiksi käyttämällä iridiumin ja platinan kaltaisia raskas-

Pyörivät molekyylitvalaisevat tulevaisuuden

Scan

stoc

kpho

to

metalleja, jotka voivat muuttaa spiniä. Muutos on kuitenkin molekyylitasol-la hidas prosessi ja vahingoittaa ole-dien suorituskykyä.

Edulliset aineet

East Anglian yliopiston kemistit on-nistuivat valmistamaan yksinkertai-sella menetelmällä uudenlaisen mo-lekyylimateriaalin, jossa kaksi orgaa-nista molekyyliä on sitoutuneena kupari- tai kulta-atomiin propelli-maisena rakenteena.

Sähköisessä virityksessä toinen molekyyleistä luovuttaa elektrone-ja toiselle, mikä saa propellin pyöri-mään. Pyöriessään molekyyli saavut-taa tilan, jossa pimeät tilat muuntuvat nopeasti kirkkaiksi. Kun kaikki tilat saadaan valjastettua nopeaan valon-tuottoon, oledin tehokkuuden ylära-ja nousee täyteen sataan prosenttiin.

”Aiemmissa vastaavissa tutkimuk-sissa on käytetty mutkikkaampia ja kalliimpia molekyylien rakenneosia,

mutta ne eivät ole johtaneet yhtä merkittäviin tuloksiin. Keksintöm-me vastaa ajankohtaisiin tutkimus- ja kehitystyön haasteisiin ja voi johtaa oled-teknologian uusiin arkipäivän sovelluksiin”, uskoo tutkija Alexander Romanov East Anglian yliopistosta.

Kun molekyylien pyörinnän toi-mintamekanismia on selvitetty, tieto-konesimulaatioilla on ollut tutkimuk-sessa keskeinen asema. Mallinnukset on tehty Itä-Suomen yliopiston fysi-kaalisen kemian laboratoriossa.

”Tutkimus luo lähtökohdat löytä-miemme poikkeuksellisen lupaavien oled-materiaalien järjestelmälliseen kehittämiseen tietokoneiden avulla”, sanoo apulaisprofessori Mikko Lin-nolahti.

Tutkijoiden tähtäimessä on seuraa-vaksi suunnitella uusia molekyylejä, jotka kykenevät ottamaan uudesta valontuottomenetelmästä irti kaiken mahdollisen hyödyn.

Tutkimuksen julkaisi maailman johtava tiedelehti Science.

Maailman sähköntuotannosta viidennes kuluu valaistukseen, joten materiaali-keksintö lupaa mittavia energiansäästömahdollisuuksia.

274/2017KEMIA

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia nano-materiaaleja, joiden avulla voidaan hillitä syövän kasvua. Materiaalit saadaan aikaan jäljittelemällä syvänmeren tulivuoriperäistä kemiaa.

Syövän nanohoitoon soveltuvien ma-teriaalien valmistusmenetelmässä rakennetaan räätälöityjä nanoklus-tereita sinkkiperoksidista. Klusterit syntyvät kestävällä tavalla ilman lisä-kemikaaleja.

Biolääketieteen näkökulmasta peroksidit toimivat hapettajina, joita voidaan hyödyntää monien anaero-bisten solujen, myös syöpäsolujen, aiheuttamien sairauksien hoidossa.

Alustavien tutkimusten mukaan syntetisoidut nanokokoiset sinkki-dioksidipartikkelit voivat tuhota syö-päsoluja sekä apoptoottisin että ei-apoptoottisin mekanismein.

Materiaalien valmistuksessa tut-kijat hyödynsivät kotikeittiöissäkin tuttua Leidenfrost-ilmiötä. Kuumalle levylle pudotettu vesipisara jää leiju-

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa selvittä-neet arktisesta maaperästä vapau-tuvan typpioksiduulin isotooppisen sormenjäljen.

Tundran päästöjensormenjälki selvisi

Nanomateriaalitsuitsivat syöpää

Scan

stoc

kpho

to

maan levyn päälle, sillä levyn ja pisa-ran väliin syntyvä eristävä höyryker-ros estää nestettä kiehumasta nope-asti pois.

Tulivuoren purkausaukon lähellä syvällä merenpinnan alapuolella höy-rykerros voi peittää suurenkin alueen höyryn nousematta pintaan. Höyry-kerros saa nesteen molekyylit käyt-täytymään poikkeuksellisella tavalla.

”Luonnossa tavattava dynaaminen vedenalainen kemia innoitti meitä ke-hittämään seuraavan sukupolven ym-päristöystävällistä nanokemiaa”, ker-

too professori Mady Elbahri.”Helpolla, skaalattavalla dynaa-

misella prosessilla tuotettavien rää-tälöityjen nanopartikkelien vihreää synteesiä ei ole tässä asiayhteydessä aiemmin esitelty.”

Leidenfrost-ilmiön hydrodynaami-nen luonne varmistaa Elbahrin mu-kaan sen, että nanoklusterit purkau-tuvat kohti huomattavasti kylmempää aluetta ja lisäävät samalla yhden- kokoisten nanoklusterien kasvua.

Tutkimus julkaistiin Nature Com-munications -lehdessä.

Mik

ko R

aski

nen/

Aalto

-ylio

pist

o

Syövän kasvua hillitsevät nanoklusterit nousevat pintaan sopivan kokoisina. Leidenfrost-ilmiö saa nesteen molekyylit käyttäytymään poikkeuksellisella tavalla.

Löydös avaa uusia mahdollisuuk-sia ennustaa tämän kasvihuonekaa-sun määrän lisääntymistä ilmakehäs-sä. Samalla voidaan kehittää ilmas-tonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä

arktisilla alueilla, joilla muutoksen vaikutukset ovat erityisen tuntuvia.

Ilokaasunakin tunnettu typpiok-siduuli on tehokas kasvihuonekaa-su ja toiseksi suurin otsonikadon aiheuttaja. Kaasua muodostuu maa-perän mikrobiologisissa prosesseissa. Ilmakehään päätyvän typpioksiduu-lin pääasiallisia tunnettuja lähteitä ovat maatalousmaa ja trooppiset sa-demetsät.

Aiemmin oletettiin, että typpioksi-duulipäästöt ovat subarktisilla ja ark-tisilla alueilla vähäisiä. Itäsuomalais-tutkijat havaitsivat kuitenkin vuosi-kymmen sitten, että ikijäässä olevien turvesoiden paljaat alueet vapauttavat kaasua ilmoille suuria määriä.

Global Biogeochemical Cycles -leh-den julkaisemaan tutkimukseen osal-listuivat myös Venezuelan tieteellinen tutkimuskeskus ja Kalifornian yli-opisto.

Arktiset alueet ovat osoittautuneet luultua suuremmaksi kasvihuonekaasujen lähteeksi.

28 KEMIA 4/2017

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Hulluruohoa kasvatettiin lääkkeek-si myös Suomessa jo varhain, kertoo Helsingin yliopistossa tarkastettu väi-töskirja.

Tutkija Teija Alanko löysi Kaisa-

Maanviljelyn alkaminen oli Suomes-sa hyvin hidas prosessi, toisin kuin muualla Euroopassa. Tämä selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutki-muksesta.

Tutkijat hyödynsivät aineistonaan järvisedimenttien ja suoturvekerros-tumien sisältämää viljan siitepölyä. Radiohiiliajoitukset paljastavat, mil-loin siitepölyn määrä lähtee jatkuvaan kasvuun. Tämä kertoo pysyvän vilje-lyn käynnistymisestä alueella.

Yhdessä järvilusto- ja paleomag-neettisten ajoitusten kanssa syntyi summakäyrä, joka kuvaa maanvilje-lyn etenemistä koko maassa. Siitepö-lyanalyysien antamaa tulosta verrat-tiin vielä aiempiin tutkimuksiin Suo-men väestömäärän muutoksista.

Yksittäisiä merkkejä viljelystä löy-tyi siitepölynäytteistä vajaan 4  000 vuoden takaa. Ensimmäiset merkit jatkuvan viljelyn alkamisesta ovat pronssikauden alusta noin 3 500 vuotta sitten. Voimakkaampi leviä-

Hulluruoho olivarhainen lääke

Radiohiiliajoitus paljasti:

Suomi siirtyi hitaastimaanviljelyyn

misaalto ajoittuu ensimmäiselle vuo-situhannelle ennen ajanlaskun alkua, mutta eniten viljely levisi 100-luvun rautakaudelta keskiajalle eli 1200-lu-vulle asti.

”Toistaiseksi ei ole käsitystä, ke-nen ansiosta viljely levisi. Toivatko tänne muuttaneet siirtolaiset uuden toimeentulostrategian mukanaan vai omaksuiko paikallinen väestö viljelyn osaksi toimeentuloaan”, pohtii tutkija

Miik

ka T

alla

vaar

a

Radiohiiliajoituksiin perustuva kartta viljan siitepölyn ilmaantumisesta näyttei-siin kertoo maanviljelyn hitaasta etenemisestä kohti maan eri kolkkia.

Hulluruoho on vanha rohdoskasvi. Osalla sen sisältämistä alkaloideista on ny-kyäänkin lääkkeellistä käyttöä.

Maria Lahtinen Luonnontieteellises-tä keskusmuseosta.

Maanviljelyn alkamisen ajankohta on arkeologian keskeisimpiä kysy-myksiä. Viljely ei vaikuta ainoastaan yksilön tapaan tuottaa ruokaa vaan myös ihmisyhteisön järjestäytymi-seen ja maankäytön hallintaan. Vilje-lyyn siirtymisen jälkeen ravintoa voi-daan myös tuottaa ylimäärin.

niemen puutarhasta hulluruohon sie-meniä, jotka radiohiiliajoituksen pe-rusteella olivat peräisin 1700-luvulta. Näin varhaisesta suomalaisesta hul-luruohonviljelystä ei ole ollut tietoa

kirjallisissa lähteissä.”Kaisaniemen puutarhan makro-

fossiililöydöt ovat ensimmäisiä tästä lajista Suomessa”, Alanko kertoo. 

Hulluruohoa (Datura stramonium) viljeltiin kaupallisissa puutarhoissa, joista sitä myytiin apteekkeihin. Kas-via on käytetty muun muassa kipu-lääkkeenä, kouristusten lievittämises-sä ja astman hoidossa. Helsinkiin kas-vi lienee saapunut Uppsalasta.

Alanko löysi arkeobotaniikan alan tutkimuksessaan yli 8 000 kasvijään-nettä, jotka edustivat 154 kasvilajia ja -sukua. Vanhimmat siemenet ja hiil-tyneet jyvät olivat radiohiiliajoituk-sen mukaan keskiaikaisia.

Maanäytteiden analyysi paljas-ti myös jäänteitä aikansa lannoituk-sesta. Suomen vanhimpia puutarhoja on tutkimuksen mukaan lannoitettu ja hoidettu muun muassa kalansuo-muilla ja puunlastuilla.

294/2017KEMIA

A.R.

Sch

mid

t/Nat

ure

Plan

ts

Helsingin yliopiston ja saksalaisen Göttingenin yliopiston tutkijat ovat löytäneet yli 150 uutta jäkäläfossiilia, jotka ovat säilyneet ikivanhassa meri-pihkassa. Nature Plants -lehdessä jul-kaistu tutkimus kymmenkertaistaa tunnettujen jäkäläfossiilien määrän.

Nyt tutkitut, eurooppalaisissa mu-seoissa ja yksityiskokoelmissa säily-tettävät meripihkakappaleet ovat pe-räisin 24–47 miljoonan vuoden takaa. Meripihka on muinaisten havupui-den kivettynyttä pihkaa.

Fossiilien joukossa on sekä pensas-jäkäliä, lehtijäkäliä että rupijäkäliä.

Muovipullo syntyysokerista

Muovipullot tehdään pääasiassa öljy-pohjaisesta PET-muovista. Sokerinen biomuovi tarjoaa pakkausteollisuu-delle vihreän vaihtoehdon.Sc

anst

ockp

hoto

MC1-geeni määrää hiusten värin, mutta sen pohjalta saattaa syntyä myös lääke valtimonkovettuma-tautiin.

Ihon ja hiusten pigmentaatiota sää-televä geeni ohjaa myös kolesterolin kulkeutumista. Yllättävän havainnon teki Turun yliopiston vetämä tutki-musryhmä.

MC1 on keskeinen reseptori ihon ja hiustenvärin määräytymisessä. Tutki-jat havaitsivat, että samaa reseptoria löytyy niin hiiren kuin ihmisenkin valtimoplakeista. Se paikantuu mak-rofagisoluihin, joilla on merkittävä rooli valtimonkovettumataudin ke-hittymisessä.

Pigmenttigeeni sääteleemyös kolesterolia

Jäkäläfossiilit kertovat muinaisesta ilmastosta

Meripihkaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten uppoutunut pensasjäkälä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt ja patentoinut uuden, ympäristöä säästävän menetelmän muuntaa kasvien sokeria ja sokeri-jätettä kierrätettävän muovin raaka-aineeksi.

Sokerista syntyvästä furaani-dikar-boksyylihaposta (FDCA) muodostuu PEF-polymeereja. Valmiista muovista voidaan tehdä esimerkiksi biopohjai-sia muovipulloja. Materiaali soveltuu

Scan

stoc

kpho

to

”Puiden rungoilla ja oksistoissa kasvaneet jäkälät muistuttavat man-tereella nykyään eläviä epifyyttijäkä-liä. Ne viittaavat siihen, että tuon ajan metsissä vallitsi lauhkea ja kostea il-masto”, kertoo tutkija Ulla Kaasalai-nen.

Solutesteissä selvisi, että MC1:n ak-tivoiminen vähensi kolesterolin ke-rääntymistä makrofageihin. Aktivoi-tunut reseptori sekä esti kolesterolin pääsyä soluun että poisti jo sinne eh-tinyttä kolesterolia.

Valtimonkovettumataudin eläin-mallissa reseptoriin kohdennettu lää-kehoito alensi veren kolesterolitasoa.

”Osuimme hyvin mielenkiintoiseen kultasuoneen, jolla saattaa olla lääke-kehityspotentiaalia tulevaisuudessa”, sanoo tutkijatohtori Petteri Rinne.

Tutkimukseen osallistuivat myös Tampereen, Arizonan ja Münchenin yliopistot.

myös maaleihin, pakkausten kaasu-barriereihin ja teollisiin hartseihin.

Kiinteän happokatalyytin ja kier-rätettävän liuottimen ansiosta muo-vinvalmistuksessa syntyy uutuusme-netelmällä merkittävästi vähemmän myrkyllisiä jätteitä kuin käytössä ole-villa öljypohjaisilla menetelmillä.

VTT:n menetelmä tarjoaa etenkin pakkausten ja juomien valmistajil-le vaihtoehdon PET-muoville ja sa-malla mahdollisuuden laajentaa bio-materiaalien käyttöä tuotannossaan. Laajaa kiinnostusta herättänyt mene-telmä on skaalattavissa teolliseen tuo-tantoon.

Pehmeärakenteisten jäkälien fossii-lien on aiemmin luultu olevan hyvin harvinaisia. Tuore tutkimus paljasti, että meripihka onkin rikas fossiililäh-de. Ongelmana on pieninä palasina säilyneiden fossiilien tunnistaminen jäkäliksi.

4/2017

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

30

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OYProcess & Energy Engineering

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsHoneywell-laboratoriokemikaalit –

Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -rea-

genssit – Reagecon Standards and Reagents

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

4/2017KEMIA

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

31

Vihreät sivut huomataan.

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

www.icoy.fi 044-066 6802040-167 9557Turku–Harjavalta–Espoo

Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelutVaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja

kemikaaliturvallisuusRäjähdyssuojauksen suunnittelu ja

räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus

Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

LABROTEK OYSinimäentie 8 B02630 Espoo, Finlandinfo@labrotek.comPuh. 044 201 7001www.labrotek.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja huoneet –

Environmental / Climate chambers and rooms

Inkubaattorit – IncubatorsBio- ja kasvatuskaapit – Bio- and

Plant Growth chambers, rooms and lights

Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens

Korroosiotestikaapit, ja UV-testikaapit – Corrosion test cham-bers and UV-SOLAR test chambers

4/201732

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comwww.perkinelmerfinland.fiAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

RAMBOLLReach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus(MEILTÄ AVAIMET ONNISTUMISEEN)puh. 020 755 611info@ramboll.fiwww.ramboll.fi

NablabsNAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutSurvontie 9 (YAD)40500 Jyväskyläpuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus – TitrationVoltammetria, CVS – Voltammetry,

CVS

Vihreiden sivujennettiversio

HUOMATAAN!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

4/2017KEMIA 33

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products3D-mittalaitteet – 3D Measuring

EquipmentRöntgenlaitteet – X-Ray Equipment

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Uudet tilaukset:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 933 1147

Tietojen päivitykset:

sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

4/201734

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2017Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 14. elokuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

Joko sinun työpaikallesi tulee Työ Terveys Turvallisuus -lehti?Työkyky, työturvallisuus, työ­hyvinvointi – TTT-lehdestä löydät kokemuksia työpaikoilta, tuoreita tutkimuksia ja käytännöllisiä vinkkejä.

www.tttlehti.fi

Kem

ia-le

hti

Nimi (ja yritys)

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Y-tunnus

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Työ Terveys Turvallisuus ­lehtiTunnus 502071600003 Vastauslähetys

Tilaan TTT-lehdestä maksuttoman näytenumeron.

Tilaan TTT-lehden kesto-tilauksena 79 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk.)

Tilaan TTT-lehden vuosi-tilauksena 89 €/vsk.

Olen kiinnostunut TTT-lehden sähköisestä versiosta, ottakaa yhteyttä,

puh.

TILAA TTT-LEHTI!

TAI TILAA MAKSUTON

NÄYTENUMERO!

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä

Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä

Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

Reach-rekisteröinnin tehneen maahan-tuojan ja ainoan edustajan kautta.

Britannian kemianteollisuuden 250 miljoonaa euroa maksanut Reach-pro-jekti ja sen tähän mennessä tuottamat 6 000 rekisteröintiä ovat siis vaarassa mitätöityä.

Britannian 15 miljardin punnan vuo-sittaisesta kemian alan viennistä yli puolet suuntautuu kuitenkin EU-alueel-le. Nyt jo joka viides kemianyritys har-kitsee toimintojensa siirtämistä toiseen unionimaahan, esimerkiksi Irlantiin.

REACHILLE ON teoriassa kaksi vaih-toehtoa.

Ensimmäisessä EU:n Reach-prosessit pyritään korvaamaan vastaavalla kan-sallisella lainsäädännöllä, jonka toimi-valtaisen viranomaisen tehtäviä hoita-vat kansalliset viranomaiset.

Britannian tapaus eli UK-Reach tar-koittaisi, että työsuojeluhallinto HSE:n ja ympäristö-, elintarvike- ja maaseutumi-nisteriö Defran tehtäviä laajennettaisiin huomattavasti ja niihin rekrytoitaisiin reilusti lisähenkilöstöä.

Parlamentin raportti arvioi, että jo UK-Reachin tarvitseman tietojärjestel-män kustannukset olisivat kymmeniä miljoonia puntia. Lisäksi tarvittaisiin pääsy Echan keskitetysti keräämään asiakirja-aineistoon.

Brittiläisten oikeusistuimien pitäi-si puolestaan pystyä ratkomaan UK-Reachin poikimat oikeusjutut niin, että

Britannian päänsärky:

Mitä Reachin tilalle?BRITTIPARLAMENTIN tuore raportti Brexitin vaikutuksista maan kemikaali-lainsäädäntöön tuo pintaan EU:sta eroa-misen käytännön ongelmat.

Saarivaltion hallitus on ilmoittanut, että maa ei jatkossa ole osa unionin Reach-järjestelmää. Se ei kuitenkaan ole kertonut, mitä tulee tilalle. Parlamentti kehottaa hallitusta selvittämään suun-nitelmansa mahdollisimman pian, sillä kello käy.

Ympäristölainsäädännöistä juuri Reach on erityisen vaikea irrottaa EU-kehyksestään ja muuntaa kansalliseksi lainsäädännöksi. Reach keskittää toimi-vallan kemikaalivirasto Echalle, Euroo-pan komissiolle ja EU-tuomioistuimelle.

Brexitin jälkeen Britannia on EU:n sisämarkkinoiden ja tulliunionin ulko-puolinen ”kolmas maa”, jonka on neu-voteltava vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Kolmansien maiden yrityksillä ei ole Reach-oikeuksia eikä -velvollisuuk-sia. Niillä on pääsy sisämarkkinoille vain

käytäntö pysyisi linjassa EU-tuomioistui-men päätösten kanssa.

Eroneuvotteluissa brittien tulisi kyetä vakuuttamaan unioni siitä, että UK-Reachia varten pystytettävät kan-salliset prosessit vastaavat täysin EU-Reachin prosesseja ja että näin voitaisiin sopia päätösten keskinäisestä tunnus-tamisesta.

Rinnakkaisissa järjestelmissä luul-tavasti muodostuisi silti tulkinnallisia eroavaisuuksia. Perusteet päätösten keskinäiselle tunnustamiselle vaaran-tuisivat helposti.

Todennäköinen tulos olisi, että yritys-ten noudatettavaksi tulisi kaksi eri jär-jestelmää. Brexitin seurauksena lainsää-dännön kuormittavuus ja kustannukset käytännössä vain kasvaisivat – täysin erokampanjan alkuperäisten tavoittei-den vastaisesti.

BRITANNIAN TOINEN vaihtoehto oli-si pyrkiä ylläpitämään osittainen yhteys EU:n Reach-järjestelmään. Esimerkiksi Sveitsillä on oma kemikaalirekisterin-sä uusille aineille, mutta maa saattaa kansallisesti voimaan myös EU:n Reach-rajoitukset.

Tämä vaihtoehto ei ratkaise tärkeintä ongelmaa eli kansallisesti rekisteröity-jen vientituotteiden esteetöntä pääsyä EU:n sisämarkkinoille. Sveitsiläisetkin yritykset saavat tuotteensa sisämarkki-noille vain rekisteröityjen maahantuoji-en tai ainoiden edustajien kautta.

Britannian pysyminen EU:n Reach-järjestelmässä taas vaikuttaa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen vas-taiselta järjestelyltä. Ainakin mahdolli-suus pitäisi avata kaikille muillekin kol-mansille maille.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei toteuta kovaa Brexitiä ajavan brittihallituksen tavoitteita sääntelyn vähentämisestä. Raskaaksi moitittu Reach eli yksi keski-tetty järjestelmä koko EU-sisämarkkinal-le näyttää itse asiassa toimivan tehok-kaammin kuin parhaat saatavilla olevat maakohtaiset vaihtoehdot.

Riku Rinta-Jouppiriku.rinta-jouppi@reachlaw.fi

Riku Rinta-Jouppi on partneri REACH-Law Oy:ssä.

Fotoluks

4/2017KEMIA36

KIERTOTALOUS JA KEMIASarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa.

Nyt nähdään, toimiiko teknologia laboratorion ulkopuolella.

”Isoja prosesseja täytyy pystyä aja-maan katkeamatta 24/7. Tarvitaan varmuus siitä, että kemikaalikierrot ja laitteet toimivat ongelmitta, jottei synny pitkiä huoltokatkoja tai suur-ta hävikkiä”, Harlin määrittelee pilo-toinnin tavoitteita.

Tutkimusprofessori pitää mah-dollisena, että myöhemmin pilottiin liitetään mukaan ioncell-kuidutus-teknologiaa, jota on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yh-teistyönä.

Ioncell-menetelmällä voidaan val-mistaa ympäristöä säästäen korkea-laatuisia tekstiilikuituja niin puuvilla- kuin puuperäisestäkin selluloosasta.

Yhteistyöllä eteenpäin

Pilotin rahoitus tulee pääosin Eu-roopan aluekehitysrahastolta, mutta taustalla on myös Tekesin hankera-hoitusta ja VTT:n omia resursseja. Yritysrahoitustakin on haettu aktiivi-sesti, koska valmistusprosessin teol-listamisen ohella tähtäin on uusiokui-

Uusiokuitua vanhoista vaatteista

dun kaupallistamisessa.Hanketta varten on myös perustet-

tu startup-yritys, joka tuottaa näyte-eriä tekstiilialan toimijoille.

”He saavat testata, soveltuuko uu-siokuitu heidän tuotantonsa raaka-aineeksi”, Määttänen kertoo.

Ensimmäiset ostosopimukset on jo tehty. Materiaalipulaan tavoitteet eivät kaadu, kunhan käytettyjen teks-tiilien keräys vain saadaan järjestettyä riittävän tehokkaaksi.

Suomessa syntyy vuosittain 72 000 tonnia tekstiilijätettä, josta noin kol-masosa on puuvillaa: vanhoja farkku-ja, t-paitoja, pyyhkeitä, lakanoita.

Harlin muistuttaa, että tekstiilijäte on kaikkea muuta kuin tasalaatuista raaka-ainetta.

”Meidän täytyy toimia yhteistyössä sellaisten tahojen kanssa, jotka hoita-vat puuvillan oheistuotteena tulevia muita materiaalivirtoja, kuten polyes-teriä. Kokonaisarvoketjun kehittämi-nen on haastavaa mutta välttämätön-tä, jotta yksittäisteknologia voidaan ottaa käyttöön.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pekka.karppinen@klanga.fi

Tekstiilijätteen hyötykäyttöä edistävä eurooppalainen yhteistyöhanke on edennyt VTT:n osalta jännittävään vaiheeseen. Puuvillapohjaisen kierrätyskuidun teollista valmistamista kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa.

Pekka Karppinen

Ainutlaatuisen kuidutuspilotin tuo-tannolliset puitteet on pystytetty VTT:n Bioruukkiin Espoon Kiven-lahteen.

Uusiokuidun valmistusprosessin liuotus- ja kehruuvaiheet toteute-taan pilotointihallissa. Niitä edeltävät vaiheet, siistaus eli jätetekstiilin ke- miallis-mekaaninen esikäsittely ja puuvillan karbamointi, tehdään osit-tain VTT:n muissa tiloissa.

Laiteasennukset käynnistyivät huh-tikuun alussa, ja liuotuspuolen en-simmäinen käyttöönottotesti saatiin vauhtiin vapun jälkeen. Kehruuko-neen käyttöönotto tapahtui kesäkuun alussa. Ensimmäisten uusiokuitu- erien odotetaan valmistuvan ennen juhannusta.

Tutkimusprofessori Ali Harlin kertoo, että siistauksen, liuotuksen ja kuidutuksen yhdistäminen on ol-lut tekstiilikierrätyksen arvoketjun puuttuva lenkki.

”Jotkut kutsuvat sitä tekstiiliteol-lisuuden Graalin maljaksi. Kuidun takaisinottoa loppuun kuluneesta, huonolaatuisesta tuotteesta ei ole aiemmin osattu tehdä teollisessa mit-takaavassa.”

Uusiokuidun valmistuksessa hyö-dynnetään selluteollisuudesta tuttuja ratkaisuja.

”Kuidutuksessa alkalinen liuos saostetaan happohauteeseen, jolloin selluloosa saostuu, ja saadaan kuitu, josta voidaan tehdä lankaa tai muita tuotteita”, selvittää erikoistutkija Mar-jo Määttänen.

Pekk

a Ka

rppi

nen

Marjo Määttänen ja Ali Harlin havainnollistavat käytetyistä tekstiileistä erotetun puuvillan vaiheittaista muutosta uusiokuiduksi.

374/2017KEMIA

38 KEMIA 4/2017

KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ

Kun mustikat kypsyvät, ne kannattaa poimia mättäältä parempaan talteen.

Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi

Tunnetun sananlaskun mukaan ”muu maa on mustikka”. Vaikka oma maa onkin mansikka, sanonta ei suinkaan aliarvioi mustikkaa.

Se vain viittaa sellaisiin entisajan paikkoihin, joita ei ollut otettu vilje-lyyn tai karjan laidunnusmaaksi. Sen sijaan muilla, metsäisillä mailla kas-voi mustikka.

Mustikka (Vaccinium myrtillus) on tuoreiden kangasmetsiemme kaner-vakasvi. Yleensä sen marjat ovat har-maansinisiä ja vahapintaisia. Joskus mustikat voivat nimensä mukaisesti olla väriltään mustia ja niiden pinnat vahattomia. Tällaisia marjoja kutsu-taan tervamustikoiksi.

Vaikka suurimman osan kypsyvis-tä mustikoista syövät linnut, niitä ke-rätään silti joka vuosi noin 150–200 miljoonaa kiloa myös ihmisen tar-peisiin.

Mustikoista riittää herkkuja koko vuoden kiertoon. Loppukesän kah-vipöytään kuuluu ehdottomasti pe-rinteinen mustikkapiirakka. Talven hiihtolenkin kruunaa kuuma mus-tikkasoppa.

Makea vitamiinipommi

Mustikka sisältää A-, B- ja C-vitamii-nia, flavonoideja sekä joitakin poly-fenoliyhdisteitä. Lisäksi siitä saadaan muun muassa mangaania ja magne-siumia.

Sokeria mustikassa on melko vä-hän, mutta marjat maistuvat silti ma-keilta, kiitos vähäisen happopitoisuu-tensa.

Kesä maistuu mustikalta

Flavonoidit ovat kasveissa esiinty-viä yhdisteitä, jotka vaikuttavat esi-merkiksi ruuan makuun ja väriin. Nykyään flavonoideja tunnetaan yli 4 000 erilaista.

Antosyaanit ovat puolestaan vesi-liukoisia flavonoideja, joista monia pidetään terveysvaikutteisina. Kan-sanlääkinnässä mustikkaa käytetään parantamaan hämäränäköä, suitsi-maan ruuansulatusvaivoja ja hillitse-mään ripulia.

Joissakin laboratoriokokeissa mus-tikan antosyaanien on havaittu vä-hentävän tulehduksia. Toiset kokeet viittaavat siihen, että ne voisivat eh-käistä iän mukanaan tuomia muisti-häiriöitä.

Myös mustikan väriaineet ovat an-tosyaaneja. Indikaattoriominaisuu-tensa ansiosta niitä käytetään elintar-

vikkeiden punaisina, sinisinä ja vio-letteina väriaineina (koodi E163).

Väri vaihtelee molekyylirunkoon kiinnittyneiden sokeriryhmien mu-kaan. Väri muuttuu myös happamuu-den mukaan. Happamassa solunes-teessä sokerit ovat punaisia, emäksi-sessä sinisiä. Leipuri voi kokea ikävän yllätyksen, jos käyttää paistoksensa kohotusaineena emäksistä ruokasoo-daa. Mustikan ympärystä saattaa sil-loin värjäytyä vihreäksi.

Mustikkaista tervaa

Hirsiveistäjä Tuomas Kyngäs sävyt-tää aitoja tervamaaleja erilaisin luon-nonvärein. Yksi hänen resepteistään yhdistää kaksi ikonista asiaa suoma-laisen perinteen ytimessä: hautater-van ja mustikan. Mustikka antaa ter-

Tuom

as K

yngä

s

Hirsiveistäjä Tuomas Kynkään tervasävykokeita. Kaksi tummanpunertavaa hirrenpätkää oikealla on sivelty mustikkatervalla.

394/2017KEMIA

Vies

tileh

det O

y

Scanstockphoto

Kylmä, raikas mustikkajuoma virkistää hellepäivänä.

valle lämpimän, purppuraan vivahta-van värin.

Marjalla sävytetty tervapinta suo-jaa hirren ja kestää hyvin niin pak-kasta kuin paahdetta, Kyngäs kertoo koemaalaustensa tuloksista Eläköön terva! -lehdessä 1/2017.

Kynkään reseptikokeilut jatkuvat

tänäkin kesänä. Ehkä tulevaisuudes-sa mekin saamme ostaa mustikoilla värjättyä tervaa.

Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä.

eilaha@elisanet.fitimo.tuomi@welho.com

Suvijanon sammuttaja

Tuoremustikkamehu2 litraa mustikoita1 litra vettä¼ teelusikallista sitruunahappoa1–2 desilitraa sokeria

Kiehauta ja jäähdytä vesi. Puh-dista, huuhtele ja survo musti-kat puisella survimella tai sose-myllyllä.

Kaada jäähtynyt vesi marja-survoksen päälle. Lisää sitruu-nahappo ja sekoita.

Anna seoksen seisoa kaksi vuorokautta kylmässä. Sekoita muutaman kerran.

Siivilöi sitten mehu harso-

kankaan tai tiheän siivilän läpi. Lisää mukaan sokeria makusi mukaan ja sekoita.

Koristele juoma tuoreilla mustikoilla.

Resepti on teoksesta Aarteen kesäkirja – Kaikki irti Suomen kesästä (toim. Mari Ikonen), Viestilehdet 2017. Kirjaa myy booky.fi.

Mustikat kuuluvat Suomen

luonnon parhaisiin antimiin.

40 KEMIA 4/2017

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Leena Mannonen• Syntynyt Turussa vuonna 1954.

• Ylioppilas 1973, Raunistulan yhteiskoulu.

• Diplomi-insinööri (elintarvike-teknologia) 1979, tekniikan lisen-siaatti (soveltava mikrobiologia) 1982, tekniikan tohtori (teknilli-nen biokemia) 1993, Teknillinen korkeakoulu TKK.

• TKK:n mikrobiologian assistentti 1980–1984 ja kasvibiotekniikan dosentti 1994–2009, Aalto-yliopiston kasvibiotekniikan dosentti 2010–.

• VTT:n erikoistutkija ja ryhmän-johtaja 1985–1997.

• Elintarvikeviraston erikoistutkija ja vs. yksikönpäällikkö 1997–2002.

• Kauppa- ja teollisuusministeriön kaupallinen neuvos 2002–2007.

• Maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos 2008–.

• Uuselintarvikelautakunnan pää-sihteeri 1997–.

• Asuu Helsingissä. Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsen-lapsi.

• Harrastaa liikuntaa, matkailua ja lukemista.

sua aikaan vieläkään, vaan siitä kiis-tellään yhä.”

Tutkija hyppäsi hallintoon

Leena Mannosen lapsuudenkoti si-jaitsi Turussa. Toimistoapulaisäidin ja puuseppäisän tytär menestyi kou-lussa erinomaisesti. Kun äidin serk-ku oli abiturienttikeväänä pyrkimässä ”polille”, Leena päätti mennä perässä.

”Vaikka se ”poli” ei edes kertonut minulle mitään”, Mannonen nauraa.

Hyvä opettaja oli sytyttänyt hänes-

Leena Mannonen

Elintarvikkeidenerikoisosaaja

sä kipinän kemiaan, joten parhaalta vaihtoehdolta Teknillisessä korkea-koulussa tuntui kemian osasto. Siellä fuksi valitsi pääaineekseen kiinnos-tavalta kuulostaneen elintarviketek-nologian.

Otaniemessä hän soljahti helposti teekkariympäristöön.

”En tuntenut entuudestaan ketään, mutta yhteisö otti piiriinsä nopeas-ti ja ryhmähenki oli heti vahva. En-simmäinen opiskeluvuosi oli hulvat-toman hauska, ja opinnotkin lähtivät käyntiin siinä sivussa.”

Kemian osaston yhteishenki kum-pusi etenkin runsaista laboratorio-töistä.

”Kemian osastosta löysin aviomie-henkin, mikä oli oikein hyvä bonus.”

Diplomityönsä Mannonen teki veh-nän keittoekstruusiosta ja TKK:ssa assistenttina työskennellessään lisen-siaattityön entsyymien tuottamisesta mikrobien avulla.

Professorinsa perässä hän siirtyi VTT:hen kasvibiotekniikan tutkijak-si. Siellä syntyi myös väitöskirja, jon-ka aiheena oli vierasproteiinin tuotto kasvisolukkoviljelmillä.

Kun EU:n uuselintarvikeasetus vuonna 1997 tuli voimaan, silloinen Elintarvikevirasto etsi osaajaa, joka käynnistäisi toimintatavat Suomessa. Tutkija päätti hypätä uudelle uralle vi-ranomaistehtäviin.

Elintarvikevirastosta Mannonen jatkoi muutaman vuoden kuluttua kauppa- ja teollisuusministeriöön, jonka alaisuuteen elintarvikelainsää-däntö kuului.

”Kun virastossa sovelsin lainsää-däntöä, ministeriössä työkseni tuli olla myös sitä laatimassa”, hän kuvai-lee muutosta.

Elintarvikelainsäädäntö siirrettiin sittemmin maa- ja metsätalousmi-nisteriöön, jonne myös Mannonen siirtyi ”samassa kaupassa”.

Valintojaan hän ei ole katunut,

Leena Mannonen toimii Suomen äänenä, kun Euroopan unioni sorvaa muuntogeenisten tuotteiden ja uuselintarvik- keiden säätelyä.

Sisko Loikkanen

Haastatteluhetki maa- ja metsäta-lousministeriön kaupallisen neuvok-sen Leena Mannosen kanssa ei järjes-ty ihan helposti. Hänen kalenteriaan täyttävät palaverit, kokoukset ja eten-kin matkat.

”Kiireisimpinä aikoina olen lentä-nyt Brysseliin kolme kertaa viikossa”, menevä nainen naurahtaa.

Mannosen työsarkaa ovat elintarvi-kemaailman uutuudet ja niihin liitty-vät säädökset. Mukaan kuuluvat niin muuntogeeniset tuotteet, elintarvike-entsyymit ja ravintolisät kuin uuselin-tarvikkeet, esimerkiksi keskustelua herättävät hyönteiset.

Kokoukset pidetään Brysselissä, koska elintarvikkeita koskeva lain-säädäntö on harmonisoitu EU-ta-solla. Säädösten laatimisen lisäksi on päätettävä toimeenpanosta, kuten lu-pamenettelyistä ja riskinarvioinnista.

”Niitä kaikkia olen Suomen edusta-jana ollut kehittämässä yhdessä mui-den EU-maiden ja komission kanssa.”

Varsinkin lainvalmistelun loppu-suoralla puheenvuorot saattavat käy-dä kiihkeiksi, kun jokainen jäsenmaa haluaa esiin oman kantansa.

Erityisen kinkkisenä Mannonen muistaa tilanteen, kun uuselintarvi-keasetusta uudistettiin.

”Tuotantoeläinten kloonaus nosti tunteet pintaan. Aivan ennenkuulu-mattomasti säädöshanke kaatui vii-meisen yön neuvotteluissa.”

Asiaan palattiin vasta pari vuotta myöhemmin, jolloin tuotantoeläinten kloonaus jätettiin säädöksestä pois.

”Kloonauksesta ei ole saatu ratkai-

414/2017KEMIA

vaikka hetkittäin veri onkin vetänyt takaisin tutkimuksen pariin.

”Mitä kauemmin olen ollut hallin-nossa, sitä kiinnostavammaksi työ on muuttunut. Se on haastavaa ja laaja-alaista, joten olen hyvin tyytyväinen.”

On myös ollut hienoa havaita, että tutkijataustasta on paljon hyötyä lain-säädäntötyössä. Opit elintarviketek-nologiasta, biotekniikasta ja molekyy-libiologiasta ovat käytössä jatkuvasti. Ministeriö on tarjonnut erinomaisen näköalapaikan koko elintarvikealan ja erityisesti geenitekniikan säänte-lyn kehitykseen.

Eurooppalaisen geenitekniikka-lainsäädännön Mannonen arvioi on-gelmalliseksi.

”Se on sidottu teknologiaan eikä tuotteeseen. Ongelma on teknolo-giassa tapahtuva nopea kehitys, joka johtaa tulkintavaikeuksiin. USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa lupame-nettely liittyy pikemminkin tuotteen ominaisuuksiin.”

Vaikka molekyylibiologia ja bio-tekniikka ovat edistyneet, Euroopan lainsäädäntö pohjaa 1990-luvun alun määritelmiin ja on osin jäänyt autta-matta jälkeen.

”Nyt EU:ssa pitäisi pohtia, miten

huolehdimme paitsi turvallisuudesta myös siitä, ettemme juutu vanhoihin määritelmiin, joita on hankala sovel-taa nykypäivänä.”

Uusilla teknologioilla voidaan Mannosen mukaan tuottaa nopeam-min uusia jalosteita kuin perinteisillä konsteilla.

”Uudet sovellukset ovat elegantteja ja täsmällisiä. Euroopassakin pitäisi nähdä niiden mahdollisuudet. Tällä hetkellä tuotteet kehitetään muualla, ja me eurooppalaiset olemme lähinnä ostajan roolissa.”

Snorklausta ja kirsikankukkia

Kesällä 2018 Mannonen on jäämässä eläkkeelle ja valmistautuu jo tulevaan.

”Kunnon pitää olla silloin korkeal-la”, hymyilee aktiivisesti liikuntaa har-rastava nainen.

Vapaa-aikaan kuuluu myös mök-keily Karjalohjalla.

”On hienoa katsoa luonnon herää-vän. Olen alkanut seurata esimerkik-si lintujen saapumista, vaikka en mi-kään bongari olekaan.”

Koko perheen intohimoihin on aina kuulunut matkailu. Eläkkeellä

reissut aviomiehen kanssa voivat ve-nyä entistä pitemmiksi.

”Muut mantereet on nähty, mutta silloin otamme varmaan tähtäimeen Australian”, hän suunnittelee.

Matkakohteiden valintaa määritte-lee myös puolison sukellusharrastus.

”Pitäisi löytää paikkoja, joissa minä snorklailen ja hän sukeltaa vähän sy-vemmälle.”

Mannonen tunnustautuu myös kirjojen ystäväksi. Lähellä hänen sy-däntään on etenkin japanilainen kir-jallisuus ja ikiaikainen lempikirjailija nobelisti Yasunari Kawabata. Lumen maa ja varsinkin Kioto veivät suoma-laistytön mennessään jo varhain.

”Nuorena haaveilin, että kunpa joskus pääsisin Kiotoon ja näkisin ne kirsikankukat. Sitten kävikin niin, että matkustin töiden merkeissä Ja-paniin joka kevät kymmenen vuoden ajan.”

”Harrastuksista” rakkain on kuiten-kin nelivuotias lapsenlapsi.

”Eniten odotan sitä, että ehdin viet-tää hänen kanssaan enemmän aikaa.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

Sisko Loikkanen

Tutkijataustasta on ollut suurta hyötyä lainsäädäntötyössä, Leena Mannonen sanoo.

42 KEMIA 4/2017

Kannabis tunnetaan huumeena, mutta nykyisin tutkitaan yhä aktiivisemmin kasvin lääkekäyttöä. Tehokkaim-pina lääkkeinä saattavat toimia ihmisen kehon itse tuottamat kannabinoidit.

Kalevi Rantanen

Israelin maatalousministeriö päätti tammikuussa rahoittaa kolmeatoista tutkimushanketta, joissa kehitetään uuden sukupolven kannabiskasvi-tuotteita.

Jerusalemin heprealaisen yliopis-ton investointirahaston mukaan lää-kekannabiksen maailmanmarkkinat kasvavat seuraavien kymmenen vuo-den aikana 20 miljardiin dollariin. Rahasto arvioi, että yksi sadasta ih-misestä maailmassa on lääkekanna-biksen potentiaalinen käyttäjä.

Kannabispyrkii apteekin hyllylle

on saanut Fimean erikoisluvalla lääk-keeksi parisataa potilasta.

Israelilla on erityisen pitkät perin-teet myös lääkekannabiksen tutki-muksessa. Lääkekannabiksen isäksi kutsuttu kemian professori Raphael Mechoulam eristi THC:n eli tetra-hydrokannabinolin, yhden kannabis-kasvin vaikuttavista aineista, jo vuon-na 1964.

Israelin satsausta alaan kasvattaa pian monitieteinen kannabinoiditut-kimuksen keskus, jonka Jerusalemin yliopisto huhtikuussa ilmoitti perus-tavansa. Keskuksen aihepiiri ulottuu kannabiskasvista ja kannabinoidien kemiasta ja aineenvaihdunnasta neu-rotieteeseen ja eri sairauksiin.

Samaan aikaan Israeliin nousee lääkekannabisyrityksiä kuin sieniä sateella. Kiinnostava on esimerkiksi BOL Pharma, joka on kehittänyt eri-laisia tapoja kannabislääkkeiden an-nosteluun. Lääkkeitä on tarkoitus ko-keilla niin kroonisen maksasairauden kuin Parkinsonin taudin ja Touretten

on puolestaan tutkinut kannabidiolin käyttömahdollisuuksia kantasolu- ja luuydinsiirtojen hylkimisreaktioiden estämisessä.

Tutkimus laajenee myös muualla. Brittiläinen Oxfordin yliopisto kertoi keväällä ryhtyvänsä tutkimaan kan-nabiksen lääkekäyttöä kymmenen miljoonan punnan hankkeessa.

Yhdessä sijoittajien kanssa britti-yliopisto on perustanut tutkimusta varten Oxford Cannabinoid Techno-logies -nimisen yrityksen. Perustajat hakevat uusia hoitoja muun muassa neurologisiin tauteihin, kipuun ja tu-lehdussairauksiin.

Hollannissa kannabislääkkeitä on ollut saatavilla vuodesta 2003, joten alan toimijat ovat keränneet paljon kokemusta niiden käytöstä. Lääke-yritys BedroMedical BV rakentaa höyrystintä, joka annostelee lääket-tä tarkasti. Vertailevia kokeita varten yritys on kehittänyt myös lumekan-nabiksen.

Kannabiksella oopiumia vastaan?

Lääketieteellinen tieto kannabiksesta on kiteytetty Yhdysvaltain tiedeaka-temioiden tuoreeseen raporttiin, joka ilmestyi aiemmin tänä vuonna.

Raportin tekijät seuloivat yli 10 000 tutkimusta. Nelisatasivuiseen kirjaan he tiivistivät näytöt lääkekannabiksen hyödyistä ja haitoista. Näytön he luo-kittelivat tasoille sitova, vahva, koh-tuullinen, rajallinen ja puuttuva.

Kirjan mukaan sitovaa tai vahvaa näyttöä lääkekannabiksen hyödylli-syydestä on kolmen sairausryhmän hoidossa. Ne ovat aikuisten krooni-nen kipu, sytostaattihoitojen aiheut-tama pahoinvointi ja MS-taudin oi-reet.

Vahvasti on osoitettu myös muu-tamia huumekannabiksen haittoja. Hengitystieoireet ja keuhkoputken-tulehdukset yleistyvät pitkäaikaisilla

Vahvaa näyttöä lääkekannabiksen hyödyistä on kroonisen kivun, MS-taudin oireiden ja sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa.

Tämän hetken suurimmat mark-kinat kannabispohjaisille lääkkeille ovat Yhdysvalloissa. Jo 28 osavaltiota ja Columbian liittopiiri ovat hyväksy-neet kannabiksen lääkekäytön. Osa-valtioista kahdeksan on laillistanut myös aineen huumekäytön, jota kau-nistelevasti usein nimitetään ”viihde-käytöksi”.

Suhteessa väkilukuun lääkekanna-bista hyödynnetään eniten juuri Is-raelissa. Kahdeksanmiljoonaisesta kansasta sitä otti viime vuonna lail-lisena lääkkeenä 23 500 henkeä, ker-too maan kansallinen terveysinsti-tuutti. Suomessa kannabisvalmisteita

oireyhtymän hoidossa.Jerusalemilaisessa Zedekin sairaa-

lassa testataan jo kakkosvaiheen klii-nisissä kokeissa BOL Pharman kan-nabisuutteen vaikutuksia lasten ja nuorten autismiin. Ensimmäisessä vaiheessa, jossa oli mukana 70 poti-lasta, saatiin myönteisiä tuloksia.

Yhdysvaltalainen lääkeyritys Cann-Rx ja israelilainen bisneskiihdyttämö iCAN:Israel-Cannabis ovat ilmoitta-neet aloittavansa potilaskokeet kan-nabispohjaisella unilääkkeellä vielä tämän vuoden aikana.

Amerikkalainen Kalytera osti hel-mikuussa israelilaisen Talentin, joka

4/2017KEMIA

Kannabiskasvi eli hamppu sisältää noin 420 yhdistettä, joista ainakin 60 vaikuttaa psyykeen. Lääke-kannabiksen vaikuttavat aineet ovat pääosin muita kuin päihdyttäviä kannabinoideja.

Scan

stoc

kpho

to

Lääkekannabiksenkäyttökohteita Israelissa• Crohnin tauti

• Epilepsia

• Eräät syövät

• Haavainen paksusuolentulehdus

• Hiv/Aids

• Krooninen kipu

• MS-tauti eli multippeliskleroosi

• Palliatiivinen eli saattohoito

• Parkinsonin tauti

• Touretten oireyhtymä

• Traumaperäinen stressihäiriö PTSD

43

44 KEMIA 4/2017

käyttäjillä. Lasten syntymäpaino ale-nee kannabista käyttäneillä äideillä. Skitsofrenian ja muiden psykoosien kehittymisen riski kasvaa etenkin suurkuluttajilla.

Liikenteessä kannabis vaikuttaa alkoholin tavoin: onnettomuusriski nousee. Kannabiksen käytön var-hainen aloittaminen lisää ongelma-käytön todennäköisyyttä myöhem-min.

Kannabisyhdisteet kiinnostavat tutkijoita myös muita kipulääkkeitä mahdollisesti turvallisempana vaih-toehtona.

Kipulääkkeiden aiheuttama turval-lisuusongelma on merkittävä. Yhdys-valtain terveysviranomaisten mukaan noin kaksi miljoonaa amerikkalaista väärinkäytti lääkärin määräämiä opi-oidilääkkeitä vuonna 2014. Kaiser-säätiön tutkimus kertoo, että 30 000 henkeä kuoli opioidien yliannostuk-seen. Heistä 18  000 käytti laillisia lääkkeitä.

piossa kehitettiin uusia, synteettisiä kannabinoidimolekyylejä esimerkik-si glaukoomalääkettä varten”, kertoo farmakologian dosentti Markus Stor-vik.

Työ kuitenkin loppui rahoituksen puutteeseen. Sittemmin suomalais-tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi ovat nousseet endokannabinoidit ja etenkin endokannabinoidijärjestel-män inhibiittorit eli estäjät.

”Meillä on kehitetty endokanna-binoideja pilkkovien entsyymien es-täjiä, joilla voidaan nostaa elimistön endokannabinoidipitoisuuksia”, sel-vittää dosentti Tapio Nevalainen.

Inhibiittori estää entsyymejä la-mauttamasta endokannabinoideja, jolloin kannabinoidireseptorit ak-tivoituvat. Näin endokannabinoidit pääsevät reseptoreihin ja saavat siellä aikaan hoitovaikutuksen.

Kun endokannabinoidin pitoisuuk-siin vaikutetaan epäsuorasti, voidaan välttää kannabinoidien ongelmalliset keskushermostovaikutukset.

Nevalaisen mukaan endokannabi-noideja pilkkovien entsyymien estäjiä voidaan mahdollisesti käyttää kivun, tulehduksen ja keskushermostosai-rauksien hoidossa.

Tutkija Elisa Nevalainen selvitti viime vuonna valmistuneessa väitös-työssään hiirten kannabinoidiresep-torin CB1:n toimintaa aivoalueilla, jotka muuttuvat Alzheimerin tau-dissa. Vielä ei tiedetä, hyötyisivätkö potilaat CB1:n kautta tapahtuvan sig-naloinnin tehostamisesta vai heiken-tämisestä.

Samoihin aikoihin Itä-Suomen yli-opistossa väitellyt Sari Yrjölä puoles-taan kehitti omassa tutkimuksessaan perifeeriseen CB2-reseptoriin vaikut-tavia yhdisteitä. Niillä voidaan saada aikaan hoitovaikutus, mutta vältetään samalla sivuvaikutus keskushermos-toon.

Uudella tietämyksellä syövän kimppuun?

Kannabiskasvin THC ja kehon tuot-tamat endokannabinoidit vaikuttavat molemmat ihmisen kannabinoidire-septoreihin mutta eri tavoin.

THC miehittää elimistön kannabi-noidireseptorit CB1:n ja CB2:n pitkäk-si aikaa. Endokannabinoidit taas syn-tyvät paikalliseen tarpeeseen ja vain lyhytaikaiseen käyttöön, sillä seriini-

Kannabiskäsitteitä

Kannabis Cannabis sativa -hamppukasvi

Kannabis (marihuana, hasis) Tarkoittaa myös kannabiskasvista tehtyä huumetta, jossa on useita kannabinoideja ja muita kemikaaleja

Kannabinoidi Solujen välittäjäaineisiin vaikuttava yhdiste

Endokannabinoidi Ihmisen ja eläinten kehossaan tuottama kannabinoidi

Synteettinen kannabinoidi Laboratoriossa valmistettu kannabinoidi

Tetrahydrokannabinoli THC Huumaava kannabiskemikaali

Kannabidioli CDB Lääkinnällinen kannabiskemikaali

Opioidi Morfiinin kaltainen kipulääke

tutkimuksen, jossa verrattiin opioide-ja ja kannabinoideja.

Philadelphialaistulokset kertoivat, että kuolemat opioidien yliannostuk-seen vähenivät neljänneksen osaval-tioissa, jotka olivat hyväksyneet kan-nabiksen lääkekäytön.

Suomessa tutkitaan kehon omia yhdisteitä

Kannabiskeskustelu rajoittuu usein kasviperäisten kannabinoidien hyö-tyihin ja haittoihin. Silloin näkökul-ma jää kuitenkin kapeaksi.

Kannabista voi hyvin tutkia vilkai-semattakaan hamppuun päin. Kan-nabinoideja voidaan valmistaa myös synteettisesti.

Ehkä kiinnostavinta on, että me kaikki tuotamme itsekin kannabis-kemikaaleja. Niitä nimitetään endo-kannabinoideiksi eli ”sisäsyntyisiksi” kannabinoideiksi.

Kaikkialla kehossamme on kan-nabinoidireseptoreita, joiden kautta kannabinoidiyhdisteet pääsevät kes-kushermostoon ja immuunijärjes-telmään. Aivojen endokannabinoi-dijärjestelmän kautta kannabinoidit vaikuttavat erityisesti mielialaan, ruokahaluun, muistiin ja kipuaisti-muksiin.

Brittiläisen Aberdeenin yliopiston emeritusprofessori Roger Pertwee on paneutunut kannabinoidien far-makologiaan 1960-luvulta asti. Hän kertoi jo pari vuotta sitten, että tutki-jat ovat löytäneet toistasataa kannabi-noidia. Niistä useimpien lääkevaiku-tus tunnetaan yhä huonosti.

Suomessa Itä-Suomen yliopisto pyrkii osaltaan tuottamaan lisää tie-toa aiheesta.

”Jo kymmenisen vuotta sitten Kuo-

Huumekannabiksen käyttö nostaa psykoosien ja skitsofrenian riskiä.

Kannabiksen yliannostuksen ja kuolemantapausten välisestä yhtey-destä ei ole näyttöä suuntaan tai toi-seen, tai näyttö on riittämätöntä, sa-notaan tiedeakatemioiden raportissa.

Kannabispohjaisten lääkkeiden suhteellisesta turvallisuudesta sen si-jaan on näyttöä.

Marcus Bachhuberin vetämä tut-kijaryhmä Philadelphian veteraani-lääketieteen keskuksesta VAMC:sta julkaisi vuonna 2014 lääketieteellises-sä JAMA Internal Medicine -lehdessä

454/2017KEMIA

hydrolaasi-nimiset entsyymit meta-boloivat eli hajottavat endokannabi-noidimolekyylit nopeasti.

Juuri seriinihydrolaaseja tutkii yksi Itä-Suomen yliopiston ryhmä, ja hy-västä syystä.

”Uusi tutkimus on paljastanut, että jotkut metaboliatuotteista ovat pro-tumorigeenisia, eli ne voivat kiihdyt-tää erityyppisten syöpäsolujen kasvua ja invasiivisia ominaisuuksia”, kertoo dosentti Jarmo Laitinen.

Eläinkokeissa on havaittu myös, että endokannabinoideja hajottavat entsyymit ja hajotustoiminnassa syn-tyvät lipidisignaalimolekyylit ovat yh-teydessä hermoston rappeutumissai-rauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin. Siksi näitä ent-syymejä, etenkin monoglyseridilipaa-sia, tutkitaan ahkerasti.

Suomessa on hyväksytty myyntiin yksi kannabispoh-jainen reseptilääke. Valmis-te on tarkoitettu MS-tauti-potilaiden lihasjäykkyyden hoitoon. Lisäksi potilas voi saada lääkekannabista Fimean erikoisluvalla.

Scan

stoc

kpho

to

Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa itäsuomalaistutkijat pyr-kivät selvittämään, mikä merkitys seriinihydrolaasi-entsyymeillä on gliooman eli aivosyövän kehitykses-sä. Tutkimuksessa ovat lisäksi muka-na itävaltalainen Grazin yliopisto ja saksalainen Tübingenin yliopisto.

Myös mahdollisuuksia hoitaa syö-pää suoraan kasvikannabinoideilla tutkitaan maailmalla, vaikka Yhdys-valtain akatemiaraportti toteaakin, ettei näyttöä kannabisvalmisteiden tehosta syövän hoidossa toistaiseksi ole.

Tutkimuksista on toki vielä matkaa varsinaisiksi lääkkeiksi, sillä kanna-biksen vaikuttavien aineiden eristä-minen ja niiden turvallisuuden var-mistaminen vievät vuosia. Tutkija- ja lääkäriyhteisössä keskustellaan myös

kasvin kääntöpuolesta.”Cannabis sativa on monien mah-

dollisten lääkemolekyylien aarreark-ku, mutta varomattomasti avattuna se voi olla varsinainen Pandoran li-pas”, muistuttaa HUS:n kipuklinikan ylilääkäri, professori Eija Kalso Lää-kärilehden verkkokommentissa.

Tutkimukset tuovat joka tapaukses-sa uutta tietoa, joka parhaimmillaan voi johtaa aiempaa tehokkaampiin hoitomenetelmiin ja lääkkeisiin. Ne saattavat tosin olla jotakin muutakin kuin kannabinoideja. Kannabinoidi-en tutkimus on silloin palvellut lää-ketiedettä ja terveydenhuoltoa välil-lisesti.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

46 KEMIA 4/2017

Nykyaika tuottaa valtavia määriä tietoa, jonka varastointi muodostaa hankalan pullonkaulan. Ongelman saattaa ratkaista täysin uudenlainen data-varasto: dna.

Jari Koponen

Riisinjyvän kokoinen vaaleanpunai-nen läikkä ampullin pohjalla sisältää koodattuna sata maailmankirjallisuu-den klassikkoteosta.

Tämä noin kahdensadan mega-tavun kokoinen data on toistaiseksi suurin dna:han kirjoitettu ja siitä vir-heettömästi luettavissa oleva tiedos-to. Viimevuotisen saavutuksen taka-na olivat Microsoft ja Washingtonin yliopisto.

Ohjelmistojätti ilmoitti hiljattain jatkavansa menetelmän kehittelyä. Tämä kertoo osaltaan, että dna on vakavasti otettava vaihtoehto tulevai-suuden datan tallentamiseen.

Ylivertainen varasto

Dna:lla on muihin tallennusalustoi-hin nähden ylivoimaisia ominaisuuk-sia, joita ovat ennen kaikkea sen säily-vyys ja pakkaustiheys.

Eliöissä on geenejä, jotka ovat säi-lyneet jokseenkin muuttumattomi-na miljardeja vuosia. Eliöiden ulko-puolella dna:n säilyvyys on oikeissa olosuhteissa lyömätön, mikä näkyy jo fossiileista eristetyistä dna-määris-tä. Ikijäässä säilyneestä noin 700 000 vuotta vanhasta luusta saatiin riittä-västi dna:ta niin, että sen avulla kyet-tiin rekonstruoimaan eläimen koko genomi.

Viileänä ja kuivana dna säilyy pitkiä ajanjaksoja. Lisäksi asiaan vaikuttaa kopioiden lukumäärä. Mitä suurem-

siemenpankin olosuhteissa eli 18 cel-siusasteen pakkasessa varastoitava digitoitu dna-näyte säilyisi yli kaksi miljoonaa vuotta.

Pakkaustiheydessä dna:lle ei ole vertaa. Sen valtteja ovat koodausyk-sikön eli emäsparin pieni koko – noin puoli nanometriä – ja kolmiulottei-suus.

Lisätiivistys tulee koodausyksik-köinä käytetyistä neljästä erilaises-ta emäksestä eli adenosiinista, syto-

Tutkijat Yaniv Erlich (vas.) ja Dina Zielinski onnistuivat pakkaamaan dna:han dataa ennätykselliset 215 petatavua grammaa kohden.

New

Yor

k G

enom

e C

ente

r

Dna:stalääke dataähkyyn?

pi se on, sitä suurempi on todennä-köisyys pitkäaikaisesta säilymisestä.

Simulointien perusteella tehdyt las-kelmat kertovat, että jos käytetään tu-hatta kopiota, saavutetaan tuhannen vuoden säilyvyys 99,999 prosentin varmuudella.

Hurjin kirjallisuudessa esitetty ar-vio perustuu vanhenemista simu-loivaan käytännön kokeeseen. Sen mukaan piihin kapseloitu, Huippu-vuorilla sijaitsevan kansainvälisen

474/2017KEMIA

siinista, guaniinista ja tyminiinista. Niistä kukin voi teoriassa sisältää kaksi bittiä, esimerkiksi: A(00), S(01), G(10) ja T(11). Käytännön syyt tosin pienentävät arvon 1,8 bittiin emäspa-ria kohden.

Dna:n etuna on myös varastoinnin mitätön energiakulutus, jota voidaan mitata watteina gigatavua kohti. Näin alustan lämpenemisongelmaa ei ole.

Dna-tiedostoa ei voi hakkeroida, ainoastaan varastaa. Nopeasti van-

henevia tallennusteknologioita tulee ja menee. Nauhan, lerpun, korpun ja cd:n mukana häviää samalla niihin tallennettu tieto. Dna ei katoa eikä vanhene.

Monta menetelmää

Digitoidun tiedon muuntamisessa dna:n emäsparien järjestykseksi ja edelleen vastaaviksi dna-ketjuiksi on useampia menetelmiä.

Yhdessä niistä binäärikoodi jaetaan ensin algoritmin avulla satunnaisva-linnalla pienemmiksi palasiksi. Ku-kin pala sisältää kahtasataa emäsparia vastaavan koodin. Mukana on datan lisäksi virheenkorjauskoodi sekä pät-kän alkuun ja loppuun liitetyt, syntee-siä varten välttämättömät alukkeet.

Lopullinen binäärikoodi sisältää listan kymmenistätuhansista yksi-juosteisista dna-pätkistä eli oligo-

48 KEMIA 4/2017

nukleotideista (oligoista). Toimin-nassa on jo kaupallisia yrityksiä, jot-ka syntetisoivat koodia vastaavat oli-got tekstimuodossa lähetetyn koodin avulla. Tämä vaihe kestää viikon tai pari.

Datan lukemiseen dna:sta käyte-tään modernia sekvensointimene-telmää eli emäsjärjestyksen mää-rittämistä. Sekvensoinnin tulokset dekoodataan takaisin biteiksi ja al-kuperäiseksi tiedostoksi. Dekoodaus hoituu tavallisella kannettavalla tie-tokoneella muutamassa minuutissa, minkä jälkeen alkuperäisdata voidaan toistaa virheettömästi.

Menetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa New Yorkin genomi-keskuksen tutkijat Yaniv Erlich ja Dina Zielinski. He julkaisivat vuo-den alussa Science-lehdessä artikke-lin, jossa he esittelivät uusia merkit-täviä tuloksiaan.

Vaikka kaksikon taltioiman datan määrä, 2,15 megatavua, oli pienempi kuin Microsoftilla, he saavuttivat uu-den pakkaustiheysennätyksen eli 1,57 bittiä emäsparia kohden.

Grammalla dna:ta tulos vastaa 215 petatavun (1015) varastointikykyä. Moisesta huipputiheydestä huolimat-ta datan virheetön kirjoitus ja luenta onnistuivat sataprosenttisesti.

Vertailun vuoksi: suurilla datakes-kuksilla on nykyään käytettävissä tal-lentamiseen enintään 10 teratavun (1012) levyjä toisiinsa kytkettäviksi. Yleisempiä ovat kuitenkin kahdek-san teratavun levyt. Niitä tarvittaisiin lähes 27 000, jotta päästäisiin samaan kapasiteettiin kuin yhdellä dna-gram-malla.

Newyorkilaisten toinen merkittävä tulos liittyy datan lukemiseen. Jokai-nen oligonäytteen luentakerta kulut-taa näytettä. PCR-tekniikalla on kui-tenkin mahdollista kopioida oligot ja korvata syntyvä vajaus.

Kaksikko testasi menetelmää mo-nistussarjoilla. Tulokset osoittivat, että vaikka PCR tuottaakin virheitä, data oli silti luettavissa virheettömästi vielä viittä miljoonaa lukukertaa vas-taavassa tilanteessa.

Kaksi kompastuskiveä

Kokeellisesti todistetusta käyttökel-poisuudesta huolimatta dna:n käyt-

Datan hallinta onosa tiedepolitiikkaaCSC – Tieteen tietotekniikan kes-kus Oy on valtion ja korkeakoulu-jen omistama, tutkimuksen tar-peisiin suunniteltujen IT-ratkai-sujen erityistehtäväyritys. Yhtiöllä on kaksi konesalia, toinen Espoon Otaniemessä ja toinen Kajaanissa, jossa toimii Suomen tehokkain su-pertietokone Sisu.

CSC on myös oikea paikka saa-da tietoa nykyajan datantallen-nuksen tarpeista ja haasteista.

”Raakadataa säilytetään yleen-sä mahdollisimman kustannus-tehokkaasti nauhajärjestelmissä, joista se joudutaan siirtämään kalliimmille levyjärjestelmille las-kentaa ja analyysia varten”, aloit-taa Pekka Lehtovuori, joka toimii CSC:n tutkimuksen palveluista vastaavan yksikön johtajana.

Määrältään nopeimmin kasva-via datamääriä tuottavat hänen mukaansa tätä nykyä genomi- ja ilmastotutkimukset. Tulevaisuu-dessa laajenee etenkin esineiden internet (IoT) eli laitteiden väli-nen kommunikointi. Sen myötä dataa alkavat suoltaa muun muas-sa erilaiset sensorit.

”Nähtäväksi jää, miten ja mis-sä määrin tätä datamäärää käsi-tellään itse mittalaitteissa ja missä määrin perinteisissä datakeskuk-sissa.”

Lehtovuoren mukaan yksi on-gelma on siinä, että datan tuotta-minen ja sen käsittely tapahtuvat tavallisesti eri paikoissa.

”Esimerkiksi genomidataa ei yleensä pystytä käsittelemään sa-massa paikassa, jossa se tuotetaan. Siten satoja teratavujen ja jopa petatavujen kokoisia tiedostoja joudutaan siirtämään muualle.”

Vastaan tulevat tällöin rajoituk-set tiedonsiirtoverkkojen nopeuk-sissa. Esimerkiksi 50 teratavun siirto sadan megatavun sekunti-nopeudella kestää noin viikon.

Hänen mukaansa datan hallin-

nan suunnitteluun ei aina kiinni-tetä riittävästi huomiota. Datan taltiointi voi olla lyhytkestoista tai pitkäaikaissäilytystä. Data voidaan tuhota joko heti käytön tai määrä-ajan jälkeen.

”Kvanttikemian lasku, jonka lä-pivieminen kesti vuosituhannen vaihteessa viikon, pystytään ny-kylaittein laskemaan parissa tun-nissa. Tulokset, jotka silloin kan-natti säilyttää uudelleenkäyttöä varten, saattaa olla helpompaa ja kustannustehokkaampaa laskea nykykoneilla uudelleen”, hän an-taa esimerkin.

Pitkäaikaiseen säilytykseen kuuluu ennen kaikkea sellainen data, jota ei voida tuottaa uudes-taan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aikasarjat säätilojen mit-tauspisteistä tai ainutkertaisen kulttuuriperinnön taltiointi digi-toidussa muodossa.

Suomessa onkin parhaillaan meneillään opetus- ja kulttuuri-ministeriön Avoin tiede ja tutki-mus -hanke, joka tähtää myös tär-keäksi tunnistettujen tutkimus-data-aineistojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Kirjastoilla ja mu-seoilla on käynnissä omien aineis-tojensa digitointi- ja tallennustyöt.

Datan arvon lisääntyneen ym-märryksen myötä on havahduttu pohtimaan kaupallisten julkaisi-joiden tarkoitusperiä. Monet joh-tavat tieteelliset julkaisut vaativat nykyisin julkaisuun liittyvän da-tan itselleen, jolloin niille kerään-tyy valtavasti maksumuurin taak-se jäävää arvokasta tietoa.

Muun muassa suomalaishank-keet ajavat puolestaan open data -politiikkaa, jolla pyritään pitä-mään tieto saatavilla ja muiden-kin tutkijoiden hyödynnettävinä.

”Datan hallinnasta ja tallennuk-sesta on yhä suurenevassa mää-rin tulossa osa tiedepolitiikkaa”, Lehtovuori tiivistää.

töönoton esteenä on kaksi ongelmaa: nopeus ja hinta.

Piipohjaisiin, mikrosekuntiskaa-

lassa toimiviin alustoihin verrattuna dna:n käyttäminen on tuskastuttavan hidasta. Suurin pulma on dna-syn-

Scan

stoc

kpho

to

494/2017KEMIA

Tietotulva ajaakovalevyt ahtaalleToiminnassa on yhä data-arkis-toja, jotka hyödyntävät vanhaa magneettinauhoihin perustuvaa teknologiaa. Vaikka nauhojen tal-lennuskapasiteetti on rajallinen, niillä on myös hyvä puolensa: ne eivät lepotilassa käytä energiaa.

Paljon yleisempiä ovat kiinto-levyihin eli kovalevyihin perus-tuvat muistijärjestelmät, mutta ne kuluttavat energiaa lepotilassakin, tuottavat lämpöä ja vaativat siten konetilan jäähdytystä.

Kovalevyjen teknologiaa kehi-tetään jatkuvasti. Nykyään saa-tavilla olevien 3,5-tuumaisten levyjen kapasiteetit vaihtelevat kahden ja kahdeksan teratavun välillä, ja markkinoille tekevät tu-loaan uuden teknologian kymme-nen teratavun levyt.

Lähitulevaisuus lupaa vielä uu-

demmilla teknologioilla toimivia 12 ja 14 teratavun levyjä. Vaikka uusi teknologia on aina vanhaa kalliimpaa, lisääntynyt tallennus-kapasiteetti kompensoi levyjen hintojen nousua.

Levyjä voidaan kytkeä toisiin-sa kehikoissa, joihin niitä yleensä mahtuu muutamista kymmenistä liki sataan. Tällöin kehikon tila-kapasiteetti voi olla useita peta-tavuja. Kehikoita voidaan edelleen kytkeä toisiinsa suuremmiksi sys-teemeiksi.

Tällaisten järjestelmien osto-hinta ja ylläpitokustannukset ovat sitä luokkaa, että niihin on varaa vain suurilla datakeskuksilla. Jat-kuvasti kasvavan lisätilan tarpeen ahdistamat toimijat joutuvat silti päivittämään järjestelmiään noin viiden vuoden välein.

Pikkuruinen vaalean-punainen läikkä ampullin

pohjalla sisältää koodat-tuna sata maailmankirjal-lisuuden klassikkoteosta.

Tara

Bro

wn

/ Was

hing

toni

n yl

iopi

sto

teesin verkkaisuus. Käytännön sovel-luksia varten synteesin tulisi olla liki satatuhatta kertaa nopeampi.

Historian perusteella voidaan las-kea, että nopeutumisen kehitysvauh-ti on ollut pari kertalukua vuosikym-menessä. Näin on arvioitavissa, että tekniikka saavuttaa käyttökelpoisen tason parissa vuosikymmenessä.

Erlich ja Zielinski ilmoittavat tal-lennuskokeensa hinnaksi 9 000 dol-laria. Suurimmaksi kulueräksi osoit-tautui dna-synteesi, jonka hinta oli 3 500 dollaria megatavulta. Vastaava summa datan lukemisesta oli 1 000 dollaria.

Vaikka menetelmän käyttö on siis nykyisellään hyvin kallista, tutkija-pari luottaa tulevaisuuteen. Dna-syn-teesikemian edistysaskeleet tai vaik-kapa quick and dirty -oligosynteesin kehittäminen voivat avata uusia mah-dollisuuksia kustannustehokkaalle dna-tallennukselle.

Ihmiskunnan tuottaman digitaa-lisen datan on arvioitu saavuttavan vuoteen 2020 mennessä 44 tsetta- tavun (1021) määrän. Tämä edellyttää mittavaa teknologiamurrosta datan säilytyksessä.

Dna:n valintaan datavarastoksi si-sältyy sen muiden mainioiden omi-naisuuksien lisäksi käänteentekevä periaatteellinen piirre.

Ihmisen luoma teknologia tuhoaa

huolestuttavassa määrin tarpeellisia resursseja, elinympäristöä ja elämää. Yhä enemmän painoarvoa saa argu-mentti, jonka mukaan teknologiam-me tulisi muuttua mahdollisimman paljon luontoa jäljitteleväksi.

Dna:n käyttäminen tietotekniikas-sa olisi erinomainen esimerkki tämän uuden teknologiaparadigman mukai-sesta ajattelusta.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

Kahdeksan teratavun kovalevyjä tarvitaan lähes 27 000, jotta päästään samaan tallennuskapasiteettiin kuin grammalla dna:ta.

50 KEMIA 4/2017

sa laboratoriopalveluiden myyntike-mistin”, Manninen kertoo.

Tänä keväänä perinteikkään labo-ratorion testaus- ja mittauspalvelut – päästömittauksia lukuun ottamatta – osti Rambollilta globaalisti toimi-va laboratoriojätti Eurofins Scientific. Kaupan myötä niin Manninen kuin kaikki hänen satakunta kollegaansa siirtyivät uuden omistajan palveluk-seen.

Samalla lahtelaislaboratorion nä-kymät laajenivat huimasti. Eurofin-sin verkostoon kuuluu yli 300 labo-ratoriota noin 40 maassa. Yhtiön lei-vissä työskentelee kaikkiaan 27 000 henkeä.

Laboratorion arjessa uusi omistaja ei juuri näy, mutta talon hallinto luon-nollisesti muuttuu.

”Lähdemme rakentamaan uutta, omaa toimintamalliamme. Eroja on, sillä kun ennen toimimme konsult-timaailmassa, nyt olemme puhtaasti laboratoriopalveluita tarjoavassa yh-tiössä.”

Ketjujen maihinnousu

Isojen laboratorioketjujen rantautu-mista Suomeen ehdittiin Mannisen mukaan odottaa toistakymmentä vuotta ennen kuin se vihdoin tapah-tui.

”Markkinat ovat meillä pienet ver-rattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Nor-jaan, mutta nyt Suomikin näyttää kiinnostavan”, hän sanoo.

Kansainväliset jättiyritykset ovat aloittaneet ostoneuvottelunsa, ja kauppojakin on jo tehty.

Yhdessätoista Euroopan maas-sa toimiva Alcontrol osti hiljattain karkkilalaisen Novalabin. Eurofins Scientific puolestaan hankki itselleen Rambollin laboratorion lisäksi myös Ahma insinöörit Oy:n ympäristöla-boratoriot. Eurofinsista tuli näin Suo-men markkinajohtaja laboratoriopal-veluiden tarjoajana.

Eurofinsin Pentti Manninen:

Yrityskaupat myllertävätlaboratorioalaa

Pentti Manninen• Syntynyt Lahdessa vuonna 1957.• Filosofian tohtori (analyyttinen

kemia) Helsingin yliopistosta.• Erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö,

VTT 1985–1993.• Johtava kemisti, Lahden

kaupunki 1993–1999.• Toimitusjohtaja, Insinööritoimis-

to Paavo Ristola Oy 1999–2007.• Toimialajohtaja, Ramboll Finland

Oy 2007–2016.• Toimitusjohtaja, Eurofins

Environment Testing Finland Oy 2017–.

• Naimisissa, kolme aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta.

• Harrastaa luonnontieteitä ja musiikin tekemistä.

Analytiikan moniosaaja Pentti Manninen on kyntänyt pitkän, ansiokkaan työsaran ympäris-tölaboratorion johdossa. Nyt edessä on uran suurin muutos, sillä yli satavuotiaasta lahtelais-laboratoriosta tuli juuri osa maa-ilmanlaajuista laboratorioketjua.

Marja Saarikko

Hiljattain pyöreitä vuosia juhlineen ympäristölaboratoriotoiminnan kon-karin, filosofian tohtori Pentti Man-nisen paras syntymäpäivälahja tuli suuressa paketissa.

”Olen aina haaveillut, että labora-toriosta tulisi iso maailmanlaajuinen toimija. Nyt yrityskauppa teki sen yhtäkkiä mahdolliseksi”, Manninen myhäilee.

Manninen on johtanut pääosin Lahdessa toiminutta Ramboll Ana-lyticsin ympäristölaboratoriota vuo-desta 1993 ja luonut siitä Suomen suurimman kaupallisen laboratorion.

Laboratorion juuret juontavat vuoteen 1914, jolloin se perustettiin Lahden kaupungin tutkimuslabora-torioksi. Sittemmin laboratorio toi-mi yhdessä Insinööritoimisto Paavo Ristolan kanssa, jonka Ramboll osti vuonna 2006. Seuraavana vuonna Rambollin ja Lahden laboratoriot yh-distettiin Ramboll Analyticsiksi, joka myöhemmin siirtyi kokonaan Ram-bollin omistukseen.

Ramboll on maailman johtavia ym-päristöalan konsulttitoimistoja, ja se on ollut myös laboratorion suurin yksittäinen asiakas. Ympäristötutki-musten lisäksi laboratoriossa on teh-ty ihmisen terveyteen liittyviä tutki-muksia.

”Olemme aina halunneet olla uran-uurtajia kaikessa, etenkin menetel-missä ja tekniikassa. 1990-luvulla palkkasimme ensimmäisinä Suomes-

”Suurista tulee yhä suurempia, keskisuuret häviävät, mutta pienet erikoistuneet laboratoriot jatkavat”, Manninen arvioi laboratoriokentän tulevaa kuvaa.

Sama yhdentymiskehitys on hänen mukaansa edessä myös laboratorio-laitteiden valmistajilla ja jakelijoilla. Muutos on silläkin sektorilla jo käyn-nistynyt.

”Laitevalmistajat ovat ostaneet toi-siaan pois, ja samalla tuotemerkkejä on hävinnyt.”

Uusi omistaja voi vaikuttaa siihen, keneltä laboratorio laitteensa tai rea-genssinsa jatkossa ostaa.

”Eurofins on tehnyt globaaleja so-pimuksia jakelijoiden kanssa, ja me voimme hyödyntää niitä halutessam-me.”

”Uskon kuitenkin, että ostamme kaiken yhä paikallisilta maahantuojil-ta ja jakelijoilta, sillä yhteistyö on toi-minut hyvin ja jatkunut pitkään.”

Mannisen johtama laboratorio kes-kittyy jatkossakin ympäristöseuran-taan ja siihen liittyvään erikoisanaly-tiikkaan.

514/2017KEMIA

”Tarjoamme erityisesti sellaista analytiikkaa, jota ei missään muual-la pystytä tekemään. Volyymit ovat yleensä pieniä mutta hinta vastaavas-ti korkeampi.”

Ympäristöanalytiikalle on tyypillis-tä sesonkiluontoisuus. Tammikuusta maaliskuuhun on hiljaisempaa, mut-ta muulloin työtä tehdään kahdessa vuorossa. Silloin analysaattorit ovat yleensä käynnissä yötä päivää. Kaik-kiaan lahtelaislaboratorio tekee noin miljoona analyysiä vuodessa.

Ympäristönäytteiden analytiikan tämän hetken suurin ongelma on Mannisen mukaan se, että viran-omaisvaatimukset edellyttävät yhä pienempien pitoisuuksien analysoin-tia – niin pienten, etteivät laiteteknii-kat aina pysy perässä.

Myös yhdisteet asettavat omat haasteensa.

”Moni yhdiste ei ole pysyvä. Silloin on mietittävä, kuinka sen saa analy-saattorille asti.”

Kun suurin osa laboratorioon saa-puvista näytteistä on tähän saakka

tullut suomalaisilta asiakkailta, tilan-ne voi jatkossa muuttua.

”Nyt voimme tarjota erikoisanaly-tiikkaa ison konsernin sisällä maa-ilmanlaajuisesti ja toisaalta hyötyä konsernin muista laboratorioista.”

Digitaalisuuden aika

Laboratoriossa näkyvät myös nyky-päivän trendit, etunenässä digitali-saatio.

”Esimerkiksi paperista pyritään eroon, ja suurin osa dokumenteista lähtee asiakkaalle sähköisenä”, Man-ninen kuvailee.

”Myös laboratorion tiedonhallin-tajärjestelmä LIMS ja sähköisen ti- lauksen mahdollistava extranet ovat jo vakiintuneita.”

Robotiikkakin tekee tuloaan, joskin hitaasti. Kaupalliset järjestelmät on Mannisen mukaan tarkoitettu lähin-nä kliinisille ja laadunhallinnan pa-rissa toimiville laboratorioille, eivät niinkään ympäristölaboratorioille.

”Jonain päivänä robotit varmasti

yleistyvät meidänkin sektorillamme.”Laboratorionjohtaja itse on analy-

tiikan moniosaaja, jota ”kaikki mah-dollinen kemia” ja muutkin luonnon-tieteet ovat aina kiinnostaneet laajasti.

Työssään Manninen on kehittänyt sekä orgaanista ja että epäorgaanista analytiikkaa. Omana bravuurinaan hän pitää spesiaatioanalyyseja eli ai-neiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien määrittämistä.

Ennen laboratoriouraansa Man-ninen työskenteli tutkijana VTT:ssä. Laboratorion johtamisen ohessa ah-kera mies on myös ohjannut opiskeli-joiden lopputöitä ja väitöskirjoja.

Nykypäivän kemistille on Manni-sen mukaan eduksi monipuolisuus ja sen lisäksi erikoistuminen johonkin osa-alueeseen.

”Minun työssäni tarvitaan esimies-taitojakin, samoin liiketoiminnan ymmärtämystä ja myynnin osaamis-ta. Jos asiakas on tyytyväinen, myös liiketoiminta kukoistaa.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Ramboll

”Suurista tulee yhä suurempia, keskisuuret häviävät, pienet erikois-tuneet laboratoriot jat-kavat”, Pentti Manninen arvioi laboratoriokentän tulevaisuutta.

52 KEMIA 4/2017

Marjo Pusenius

Yksi aine – yksi rekisteröinti on ollut Reach-asetuksen tavoitteena alusta lähtien. Saman aineen rekisteröijien tulee jakaa tietoja keskenään ja toi-mittaa rekisteröintitietoja yhteisesti.

Tämä ei aina ole onnistunut. Joko keskusteluyhteyttä ei ole löytynyt, re-kisteröintejä on valmisteltu toisista tietämättä tai tulkinnat aineen iden-titeetistä ovat olleet erilaisia.

Aineiden nimeäminenhaastaa Reach-rekisteröijät

kin EU-maahantuojat ja valmistajat. Nyt on rekisteröitävä kaikki yli yhden tonnin määrinä EU-maahantuotavat tai EU:ssa valmistettavat aineet.

Tämä tarkoittaa, että rekisteröintiin osallistuu paljon toimijoita, joilla ei it-sellään ole riittävää osaamista ainei-den identifiointiin.

Asetuksen edellyttämät analyysi-menetelmät, kuten kaasukromato-grafia, eivät myöskään välttämättä suoraan sovellu UVCB-aineen koos-tumuksen määrittämiseen. Mahdolli-sesti vaaditaan aineiden fraktiointia ja menetelmien kehittämistä.

UVCB-aine voi koostua jopa tu-hansista komponenteista. Lisäk-si koostumus voi vaihdella muun muassa valmistusmenetelmän ja läh-töaineiden mukaan. Valmistusproses-sin kuvaus onkin yksi tekijä UVCB-aineiden tunnistamisessa ja nimeä-misessä.

Kuvaukseen kuuluvat muun muassa lähtöaineiden tunnistetiedot ja osuus, oleelliset valmistusvaiheet, koostumuksen ja valmistusprosessin valvontaan liittyvät parametrit, kuten lämpötila, paine, liuotin ja katalyysi-tyyppi, sekä tarvittaessa tiedot uutta-mis-, eristämis- ja puhdistusvaiheista.

Valmistusprosessin ymmärtämi-nen on tärkeää, jotta voidaan vali-ta sellaiset analyysit, joilla aineen si-sältämiä aineryhmiä ja tärkeimpiä epäpuhtauksia saadaan tunnistettua. Tässä korostuu tutkimuslaboratorioi-den merkitys ja osaaminen: jos jotain tärkeää komponenttia ei ole osattu analysoida, vaaran- ja riskinarviointi voi jäädä puutteelliseksi.

Asiakirjat kuntoon

Myös Euroopan kemikaaliviraston

on pystyttävä arvioimaan ja tunnis-tamaan rekisteröity aine. Rekiste-röintiaineistoon on siksi sisällytettävä riittävän laadukkaat spektrit ja kro-matogrammit sekä muut analyysitie-dot, analyysimenetelmien kuvaus ja aineiston tulkinta.

Rekisteröintien yleisimmät puut-teet liittyvät aineen tunnistetietoihin. Tilanteen parantamiseksi virasto on tehnyt kaikille rekisteröinneille IT-pohjaisen tunnistetietoseulonnan. Lisäksi asiakirjoja on alettu tarkastaa manuaalisesti. Aineidentiteetti on yksi manuaalisen tarkastuksen pai-nopistealue.

Kemikaalivirasto on kehottanut monia rekisteröijiä täydentämään re-kisteröintiään aineen tunnistetietojen osalta. Jos aineelle on tehty useita re-kisteröintejä, rekisteröijät saavat ke-hotuksen sopia aineen identiteetistä rekisteröintien yhdistämistä varten.

Vaikka rekisteröinti olisi aiemmin mennyt läpi puutteellisena tai aine-identiteetin näkökulmasta jopa vää-rässä yhteisrekisteröinnissä, jatkossa se tuskin on mahdollista.

Mikäli aineen identifiointi tuottaa ongelmia, eikä rekisteröinnin tukena ole osaavaa konsortiota, on tärkeää ottaa yhteyttä kemikaalivirastoon jo varhaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja työskentelee ympäristöasioiden ja kemikaaliturvallisuuden vanhempana

asiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä.marjo.pusenius@linnunmaa.fi

Suomalaiset tervahaudat saavat tuottaa mustaa kultaansa myös

tulevaisuudessa, sillä mäntytervan koostumus on nyt määritetty, ja aine

rekisteröidään asianmukaisesti kemi-kaalivirastoon.

Ennen Reachia harva tervanpolttaja pohti, miltä näyttää mänty-tervan UV-spektri.

Kokemuksen ja käytäntöjen puutteessa Reach-asetusta tulkittiin alkuvaiheessa monin eri tavoin. Sittemmin erityisesti aineiden identiteettiä eli koostumuksen ilmoittamista ja aineen nimeämistä on monesti jouduttu tarkastelemaan uudestaan.

Erityisesti monimutkaisten UVCB-aineiden (Substances of Unknown or Variable composition, Complex reac-tion products or Biological materi-als) tunnistaminen on osoittautunut haastavaksi.

Aineidentiteetin osalta pulmalli-sia ovat myös erilaiset tuotteistettavat jätteet tai sivutuotteet sekä valmis-tusprosessissa syntyvät sakat ja reak-tiotuotteet. Tällaisten aineiden osalta rekisteröinnin onnistuminen edellyt-tää niin kemian kuin lainsäädännön osaamista.

Laboratorion iso rooli

Reach antaa selkeät vaatimukset ana-lyyseistä, joita aineen koostumuksen määrittämiseen tarvitaan. Missä siis piilee vaikeus? Voidaanko aineiden-titeetti ylipäätään määritellä väärin?

Viimeinen, 1. kesäkuuta 2018 päät-tyvä rekisteröintivaihe tuo rekiste-röintivelvollisuuden piiriin pienet-

Mäntytervanidentifiointi onnistuiSuomalaiset tervanvalmistajat ovat tyypillisesti ikään-tyneitä toimijoita, jotka tuottavat tervaa sivutoimisesti. Ennen Reach-aikaa harva heistä pohti, miltä näyttää mäntytervan UV-spektri tai voiko tervasta määrittää optista aktiivisuutta.

Mäntyterva on tyypillinen UVCB-aine eli koostu-mukseltaan vaihteleva biologinen materiaali. Puuter-va on hapanta, paksuhkoa ja öljymäistä nestettä. Puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista tervaan muo-dostuu muun muassa rasvoja ja niiden estereitä sekä ligniinistä aromaattisia yhdisteitä. Lisäksi terva sisäl-tää pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja.

Kirjallisuudessa on runsaasti tervan koostumusta ku-vaavia tutkimuksia. Reach-rekisteröintiä varten koos-tumus piti kuitenkin analysoida uudelleen.

Mäntytervan olemusta ja aineidentiteettiä mietittiin sen esirekisteröinnistä eli vuodesta 2008 lähtien usean asiantuntijan voimin. Museovirasto kertoi ominaisuuk-sista, jotka ovat tervassa tärkeitä silloin, kun sitä käy-tetään kulttuurihistoriallisten rakennusten suojaami-sessa. Tervan tuottajille tärkeitä ovat laadulliset tekijät.

Reach-asetuksen näkökulmasta kiinnostavimpia ovat aineen koostumuksen lisäksi fysikaaliset ja kemi-alliset ominaisuudet, jotka vaikuttavat vaaraluokituk-seen ja sitä kautta aineen turvalliseen käyttöön ja hen-kilösuojaimiin.

Asetus määrittelee, mitä koostumusanalyysejä aineen

identifioimiseksi tarvitaan. Silti vaadittiin puoli vuotta menetelmäkehitystä ja lukemattomia kokouksia kon-sultin ja tutkimuslaboratorion välillä ennen kuin maa-liin vihdoin päästiin.

Kaikkia tervan yksittäisiä aineosia ei – UVCB-aineil-le tyypillisesti – pystytty tunnistamaan, mutta Reach-rekisteröinnin tarpeita varten aineen koostumus saatiin määritettyä luotettavasti.

Vuorossa rekisteröinti

Mäntytervan rekisteröi suomalaisten tervanvalmistaji-en konsortio. Tarvittaessa se tekee yhteistyötä muiden tervakonsortioiden kanssa esimerkiksi vaihtamalla tut-kimustietoja.

Samaan rekisteröintiin voi liittyä mukaan myöhem-minkin, mutta jokainen liittyjä joutuu analysoimaan ja raportoimaan tuottamansa tervan koostumuksen ja osoittamaan aineen samuuden rekisteröintiasiakirjassa.

Vielä käydään keskustelua siitä, ovatko suomalainen terva ja kiinalainen terva Reach-asetuksen näkökul-masta sama vai eri aine.

Saksalainen lehtipuutervan rekisteröinyt konsortio puolestaan tutkii mahdollisuutta rekisteröidä myös mäntyterva saman rekisteröinnin alla tai ainakin osin samoilla tutkimustiedoilla, joilla lehtipuuterva rekis-teröitiin.

534/2017KEMIA

Tim

o-Pe

kka

Aalto

nen

54 KEMIA 4/2017

Britannian ero EU:sta järisyttää unionia monin tavoin. Myös maanosan yhtenäispatentin voimaan-tulo venyy brexitin vuoksi. Uuteen patenttijärjestelmään kannattaa silti varautuajo nyt.

Hilkka Vähänen

Iso-Britannia tekee viimekesäisen kansanäänestyksensä tuloksen mu-kaisesti lähtöä Euroopan unionista. Mutkikas eroprosessi vie brittien pää-huomion vielä pitkään.

Asialla on seurauksensa myös EU:n kaivatulle yhtenäispatenttijärjestel-mälle.

Järjestelmää on valmisteltu kauan, ja säädökset unionin yhtenäispaten-tista (Unitary Patent) laadittiin jo vuonna 2012.

Voimaan järjestelmä astuu, kun niin sanottu UPCA-sopimus eli so-pimus yhtenäispatenttituomioistui-mesta on ratifioitu kolmessatoista EU-maassa, joiden joukossa on oltava Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian.

Huhtikuussa tapahtui yllättävä käänne, kun Britannian pääministeri ilmoitti, että maassa järjestetään kesä-kuussa uudet parlamenttivaalit. Tämä lykkää uuden patenttijärjestelmän ratifiointia brittien osalta ainakin vaalien yli.

”Britanniassa on kuitenkin esitet-ty poliittinen linjaus, jonka mukaan maa ei halua brexitin takia hidastut-taa patenttisopimuksen ratifiointia”, huomauttaa partneri Ben Rapinoja liikejuridiikkaan erikoistuneesta Asianajotoimisto Boreniuksesta.

”Näin siis siitäkin huolimatta, että Britannia irtisanoutuu sopimuksesta pian sen ratifioituaan.”

Brexit viivästyttääyhtenäispatenttia

Yhtenäispatentin tiellä on Britan-nian ratifioinnin puuttumisen lisäksi se, että myös Saksan ratifiointi puut-tuu.

Asiaa mutkistaa, että Saksa odottaa saarivaltion toimivan ensin. Alku-peräisen aikataulun mukaan brittien oli määrä vahvistaa UPCA-sopimus maaliskuussa 2017 ja saksalaisten syyskuussa 2017.

Sen jälkeen kun Saksa on hoitanut oman ratifiointinsa, yhtenäispatent-tituomioistuin UPC aloittaa toimin-tansa neljännen kuun ensimmäisenä päivänä. Jos siis tavoiteaikataulua olisi noudatettu, istuin olisi päässyt vauh-tiin joulukuussa 2017.

Patenttitoimisto Seppo Laine Oy:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies Jukka Kantanen nä-kee brexitissä riskin-sä. Hänen mukaansa on mahdollista, että Britannian lähdön myötä sopimuksen vahvistaminen poli-tisoituu.

”Ratifioimisesta voi tulla Britannialle pelinappula ero-neuvotteluissa”, Kantanen arvioi.

Ben Rapinoja muistuttaa, että mo-nella jäsenmaalla on paljon pelissä.

”Saksan poliitikot eivät halua luoda traumaa omalle elinkeinoelämälleen kumoamalla niin pitkään valmistel-lun ja kovasti odotetun uuden järjes-telmän viime hetkellä. Saksa tuskin hidastelee oman ratifiointinsa kans-sa edes brexit-kädenväännön vuoksi.”

Myöskään Kantanen ei usko, että yhtenäispatentti kokonaan peruun-tuisi.

”Ei näitä järjestelyitä turhaan tehdä, ja nyt ollaan jo tosi lähellä.”

Rapinoja painottaa, että menee joka tapauksessa 10–20 vuotta ennen kuin uusi järjestelmä toimii täysimittai-sesti.

”UPC on seuraavan sukupolven

järjestelmä patenttiriitojen hoitami-seen.”

Yhtäläinen suoja kaikissa sopimusmaissa

Vaikka uuden yhtenäispatenttijärjes-telmän tarkka voimaantulohetki on siis tällä hetkellä hämärän peitossa, asiantuntijat kehottavat aloittamaan siihen tutustumisen ja varautumisen hyvissä ajoin.

Yhtenäispatentti merkitsee Euroo-pan patenttiviraston (EPO) myöntä-mää patenttia, joka takaa patentin-haltijalle yhtäläisen suojan kaikissa sopimukseen liittyneissä EU-maissa.

Patenttia ei tarvitse erikseen va-lidoida niissä jäsenvaltioissa, jotka

kuuluvat yhtenäispa-tentin piiriin. Lisäksi yhtenäispatentin yl-läpitoon riittää yksi vuosimaksu.

Yhtenäispatentti-järjestelmän etu on myös se, että se ke-ventää patenttiteks-

tien käännösurakkaa heti voimaan astumisestaan lähtien. Tulevaisuuden tavoitteena on saavuttaa riittävän kor-kea konekäännösten laatu niin, että kääntäjiä ei tarvittaisi lainkaan.

Yhtenäispatentti kattaa aluksi 14 unionivaltiota, joihin kuuluu myös Suomi. Jo tästä syntyy yli 300 mil-joonan kuluttajan markkina-alue, ja järjestelmään voi myöhemmin liittyä lisää maita.

Sinänsä yhtenäispatentti on vain yksi osa EU:n uutta patenttipaket-tia, jonka kokonaistavoitteena on vir-taviivaistaa maanosan patenttituo-mioistuinjärjestelmää.

”Näin luodaan yksi yhteinen fooru-mi, jossa käsitellä patenttiriitoja Eu-roopan unionin laajuudella”, Rapin-oja kuvailee.

Lisäksi uuden järjestelmän toivo-

Sopimuksen ratifioinnista voi tulla Britannialle

pelinappula eroneuvotteluissa.

554/2017KEMIA

taan houkuttelevan yrityksiä levittäy-tymään herkemmin uusiin maihin.

Kantanen antaa esimerkiksi tilan-teen, jossa yhtenäispatentin saa vaik-kapa portugalilainen firma, jolla ei ole toimintaa Suomessa. Yhtenäispatentti pätee kuitenkin paitsi yrityksen koti-maassa myös Suomessa.

”Yhä useampi eurooppapatentti tu-lee automaattisesti koskemaan entis-tä useampia Euroopan maita. Tämä saattaa madaltaa yritysten kynnystä tuoda toimintaansa uusiin maihin ja hyödyntää patenttiaan maanosassa laajemminkin”, hän arvioi.

Patentin valinta strategian mukaan

Tätä nykyä EU:n kaikilla jäsenval- tioilla on omat kansalliset patentti-käytäntönsä ja -tuomioistuimensa, ja ne säilyvät vastaisuudessakin.

Tulevaisuuden Euroopassa paten-toinnille on vain enemmän vaihtoeh-

toja: mahdollisia ovat sekä kansallis-ten patenttien että yhtenäispatentin hyödyntäminen.

Yritysten kannattaa Rapinojan ja Kantasen mukaan arvioida strategi-sesti tarpeensa ja päättää niiden pe-rusteella, onko järkevämpää pysytel-lä kansallisissa patenteissa vai siirtyä uuden yhtenäispatentin piiriin.

Kansalliset patentit ovat usein paras ratkaisu silloin, kun patentteja tarvi-taan vain muutamassa maassa tai jos patenttien perusteella halutaan käydä oikeutta useassa maassa erikseen.

Uuden järjestelmän riskinä yri-tysten näkökulmasta on, että UPC:n mahdolliset muutokset patenttiin koskevat koko aluetta, kun taas kan-sallisissa tuomioistuimissa voidaan päätyä alueittain eri johtopäätöksiin.

Yhtenäispatentti puolestaan sopii tilanteissa, joissa patentti on vahva, joissa sitä tarvitaan laajalle alueelle tai joissa sen kohdemarkkinat eivät ole selvät.

Lisäksi jos patentin haltijalla ei ole mahdollisuutta käydä patenttiriitoja useassa eri maassa, yhtenäispatent-tiin siirtyminen on juridisesti paras valinta.

Rapinoja huomauttaa, että yhte-näispatenttiin sisältyvät panokset ovat kansallista patenttia suuremmat. Jos yrityksen keskeinen yhtenäispa-tentti kumotaan, firmalta lähtee poh-ja pois monen maan alueella.

”Patentit ja niihin liittyvä litigaatio tulisi nähdä osana yrityksen laajem-paa IPR-strategiaa”, hän tähdentää.

”On tärkeää tunnistaa oman lii-ketoiminnan kannalta keskeiset im-materiaalioikeudet ja myös toisten omistuksessa olevat itselle keskeiset immateriaalioikeudet. Vasta sitten voi päättää, kumpi järjestelmä palve-lee paremmin oman yrityksen tarkoi-tusperiä.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.hilkka.vahanen@gmail.com

Britannian ja EU:n liitto ei kestänyt. Hankala ero heijastuu laajalle, muun muassa Euroopan uuden patenttijärjestelmän aikatauluun.

Scanstockphoto

56 KEMIA 4/2017

Tieto materiaalien ja tuotteiden sisältämistä haitallisista aineista ei tavoita jätehuolto- ja kierrätysvaiheen toimijoita. On riski, että kiertotaloudessa kiertävät myös haitta-aineet.

Elina Saarinen

”Kun haitta-aineita ruvetaan etsi-mään jätteistä tai ympäristöstä, ollaan myöhässä. Jo tuoteketjun alkupäässä olisi oltava riittävä tieto aineista ja ke-mikaaleista sekä niiden vaikutuksista ihmisterveyteen, ympäristöön ja kier-rätettävyyteen.”

Näin toteaa riskinhallintaosaston yksikönpäällikkö Elina Karhu Eu-roopan kemikaalivirastosta Echasta. Karhu puhui aiheesta Kemian Päi-vien Kemikaalit kiertotaloudessa -se-minaarissa, jonka järjestivät Kemian Seurat ja Ympäristötieteellinen seura.

Seminaarin osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme nykyis-tä enemmän tietoa siitä, minkälaisia mahdollisesti haitallisiakin aineita tuotteissa ja materiaalivirroissa kul-kee.

Haittoja ei haluta lautaselle

Jätevesipuhdistamoiden lietteissä oli-si potentiaalia lannoitemateriaaliksi, mikä edistäisi kiertotalouden ajatuk-sen mukaista ravinteiden, kuten ty-pen ja fosforin, kiertoa ruoantuotan-nossa.

Toisaalta lietteet sisältävät myös aineita, joiden emme soisi joutuvan pelloille, saati lautasille. Haitallisten aineiden kirjosta ja niiden kertymi-sestä kasveihin ja vaikutuksista elin-tarviketurvallisuuteen on siksi vält-

Kemikaalit kiertotaloudessa

Tieto haitta-aineistaei kulje kierrättäjälle

tämätöntä saada parempi ymmär-rys. Sitä myös hankitaan koko ajan, kertoo Eviran erikoistutkija Kimmo Suominen.

Biosafe-hankkeessa on tutkittu kymmenen biokaasulaitoksen lop-putuotteita ja niiden orgaanisia hait-ta-ainepitoisuuksia. Vaikka osa hait-ta-aineista on pysyviä, esimerkiksi polyklooratut bifenyylit (PCB) sekä polyklooratut difenyylieetteri ja fu-raanit (PCDD/F) eivät juurikaan ker-ry kasveihin. Biologisissa lannoitteis-sa ne eivät siis näytä aiheuttavan suur-ta riskiä elintarviketurvallisuudelle.

Samantyyppisiä tuloksia saatiin myös muun muassa polyaromaattisis-ta hiilivedyistä (PAH) ja lineaarisista alkyylibentseenisulfonaateista (LAS).

Sen sijaan polybromatut difenyyli-eetterit (PBDE) ja perfluoratut alkyy-liyhdisteet (PFC) ovat pysyviä, ja niil-lä on taipumusta kertyä kasveihin ja eläinperäisiin elintarvikkeisiin.

”Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa, jotta voidaan arvioida niiden vai-kutuksia elintarviketurvallisuuteen”, Suominen sanoo.

Lisätietoa kertyy meneillään ole-vassa PProduct-hankkeessa, joka kes-kittyy selvittämään etenkin PBDE- ja kadmiumpitoisuuksia pelloissa liete-lisäyksen jälkeen sekä aineiden ker-tymistä kasveihin.

Myös lietteiden sisältämiä ras-kasmetalleja on tutkittu. Luonnon-varakeskuksen erikoistutkijan Kari Ylivainion mukaan parhaillaan ovat vertailussa Suomen, Ruotsin ja Sak-san lanta- ja jätevesilietenäytteet ja niiden sisältämät raskasmetallipitoi-suudet.

Lietteissä on myös mikromuovia. Itä-Suomen yliopiston tutkija Sa-muel Hartikainen ja Suomen ympä-ristökeskuksen Merikeskuksen eri-koistutkija Outi Setälä kertoivat, että Suomessa tehdään hyvin monipuo-

lista mikromuovitutkimusta. Myös mikromuovien kemia ja eliövaiku-tukset ovat tutkimuslistalla.

Huolena tiedonkulun katkeaminen

Kemikaaliviraston Elina Karhu muis-tutti, että Reach-prosessin ansiosta kemikaalien hallinta on huomatta-vasti entistä paremmalla tolalla.

Tähän mennessä virastoon on re-kisteröity yli 14 000 ainetta, ja määrä kasvaa. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla on nyt 173 nimikettä. Aineille on jo asetettu käyttörajoituk-sia, joita niitäkin on tulossa lisää.

Reach-lainsäädännön lisäksi hai-tallisten aineiden käyttöä vähentävät monet muutkin lait, kuten sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja leluja koske-vat haitallisten aineiden käyttörajoit-teet.

Karhun mukaan vaikeinta on tun-nistaa vanhojen materiaalien aineita ja EU:n ulkopuolelta tulevien tuottei-den sisältämiä aineita.

Suurimpana huolena hän pitää sitä, että tuotesuunnittelusta käyttäjille asti kulkeva tietoketju tuotteiden si-sältämistä aineista katkeaa siinä vai-heessa, kun tuotteesta tulee jätettä.

”Tuote- ja jätevaiheen välillä on tietoaukko. Kierrätysmateriaaleista ei enää tiedetäkään, sisältävätkö ne vaarallisia tai haitallisia aineita”, Kar-hu sanoo.

”Ei siis riitä, että tietoa on. On taat-tava, että tieto on niillä, jotka sitä tar-vitsevat.”

Tiedon lisääntyminen lisää osal-taan tuskaa. Monet aikoinaan hyvinä pidetyt ratkaisut puunsuoja-aineis-ta muovinpehmentimiin ovat tutki-mustiedon kartuttua osoittautuneet ongelmallisiksi. Haitallisia aineita si-sältävien tuotteiden elinkaaret ovat vaihtelevan mittaisia, joten niitä pää-

574/2017KEMIA

tyy vielä pitkään jätehuolto- ja kierrä-tysprosesseihin.

Tuotesuunnittelijat ratkaisijan roolissa

Seminaarin moderaattorina toiminut Suomen ympäristökeskuksen eri-koistutkija Sari Kauppi kertoi, että Euroopan ympäristötoimisto EEB on juuri antanut omat suosituksensa ke-mikaalien hallintaan kiertotaloudes-sa. Toimisto kannustaa teollisuutta korvaamaan vaarallisia ja haitallisia aineita muilla aineilla ja nojaamaan tutkimustietoon.

EEB myös suosittelee, ettei kierrä-tysmateriaalien sisältämille vaaral-lisille aineille asetettaisi korkeampia raja-arvoja kuin neitseellisten mate-riaalien vaarallisille aineille.

Mes

suke

skus

ChemBio Finland -tapahtuman näyt-telyssä oli esillä laaja valikoima alan uusia tuotteita. Kiertotalous edellyt-täisi tuotesisältöjen entistä tarkem-paa tuntemusta.

”Kemistit ovat ongelmanratkaisijoita”Kemikaalien reitit kiertotaloudessa nousivat esiin myös Ke- mian Päivien avajaisissa. Tilaisuudessa puhunut Sitran johtaja Mari Pantsar muistutti kemistien ja kemian merkityksestä.

”Molekyylien pitäminen kierrossa on kiertotalouden ytimes-sä. Kemia on osa lähes kaikkia hankintaketjuja”, Pantsar korosti.

Sitra toivoo Suomen hakevan kiertotalouden kärkimaan ase-maa. Maailman päättäjät kokoontuivat kesäkuun alussa Helsin-kiin ensimmäiseen World Circular Economy Forumiin, joka ke-räsi yli 1 500 osanottajaa.

Sitran kokoamalla kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalla on nyt 54 yritystä. Rahaston koostama kiertotalouden tie-kartta puolestaan sisältää reilut 60 toimenpidettä, joista valtaosas-sa tarvitaan kemian osaajia.

Pantsarin esitys herätti yleisössä keskustelua muun muassa ke-mikaaliturvallisuudesta. Haitta-aineiden päätyminen kiertoon pi-täisi estää.

”Kiertotaloustuotteiden pitää olla yhtä turvallisia kuin muiden-kin. Tässä kemistien pitää astua peliin. Kemistit ovat ongelman-ratkaisijoita”, kiteytti eräs Kemian Päivien osanottaja.

Toimiston mukaan tuottajat pitäisi velvoittaa kertomaan erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintyvyydestä tuotteissa. Merkintävelvollisuus aut-taisi kierrätysvaiheessa.

Tiedonkulku tökkii paitsi teollisuu-delta kierrättäjälle myös toisin päin. Tuotesuunnittelijat tarvitsisivat tietoa esimerkiksi siitä, millaisten muovien kierrättäminen on mahdollista, kertoi Suomen ympäristökeskuksen erikois-tutkija Helena Dahlbo.

”Tutkimustarpeet liittyvät siihen, kuinka muovituotteita voisi yksin-kertaistaa ja käyttää niissä vähemmän

haitta-aineita ja kemikaaleja”, sanoo Dahlbo, jonka mukaan tuotesuunnit-telu on asiassa avainasemassa.

Samoilla linjoilla on Echan Elina Karhu.

”Teollisuuden on pystyttävä jo tuotteen elinkaaren alkupäässä teke-mään päätöksiä haitallisten aineiden jättämisestä niistä pois, jotta ne eivät koskaan päädy materiaalikiertoon”, Karhu tähdentää.

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

58 KEMIA 4/2017

Peleillä voi olla valtava potentiaali aivosairauksien kuntoutuksessa, uskovat tutkijat. Hoitovasteet ovat olleet niin lupaavia, että myös lääke-teollisuus on alkanut kiinnostua pelien mahdollisuuksista.

Marja Saarikko

Pelien soveltumista aivosairauksien kuntoutukseen on tutkittu pitkään. Pelihoidossa houkuttavat etenkin sen helppous ja edullisuus.

Maailmalla on jo käynnissä myös kliinisiä kokeita, joissa testataan sitä, millaisia vaikutuksia pelaamisella on esimerkiksi aikamme vitsauksiin Alz-heimerin tautiin, masennukseen ja aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö adhd:hen.

Myös Helsingin yliopiston tutkijan, dosentti Markus Palvan mukaan pe-lit lääkkeenä ovat huikea visio. Hän kuitenkin muistuttaa, että kehitys on kaikesta huolimatta vasta alkuteki-jöissään.

”Peleillä voidaan vaikuttaa joiden-kin aivosairauksien oireisiin”, Palva linjaa.

”Tästä on silti vielä pitkä matka oi-keaan kuntoutusmuotoon tai siihen, että lääkäri määräisi potilaalle perin-teisen lääkityksen sijasta peliterapiaa tai e-lääkettä.”

Pelien tulevaisuuden mahdolli-suuksista kertoo se, että monet lääke-yhtiöt ovat joka tapauksessa tarttuneet aiheeseen. Kaksi amerikkalaisyritystä on edennyt kehitystyössään niin pit-källe, että tuotteiden voidaan odottaa myös pääsevän markkinoille.

Amblyotech rakentaa peliä, jol-la parannettaisiin amblyopiaa eli sil-män toiminnallista heikkonäköisyyt-tä. Akili Interactive puolestaan etsii hoitokeinoja adhd:hen, autismiin, masennukseen ja aivovaurioihin.

”Molempien yritysten kehittämät pelit ovat parhaillaan Yhdysvaltain

Peliterapiasta apua aivosairauksiin

elintarvike- ja lääketurvallisuusvi-ranomaisen FDA:n hyväksymispro-sesseissa”, Palva kertoo.

Ainakin silmän heikkonäköisyyden osalta peleistä on saatu hyviä hoito-vasteita. Sekään ei tosin vielä kerro kaikkea.

”Vaikka hoito tilastollisessa analyy-sissä näyttäisi auttavan, se ei vielä tar-koita sitä, että potilaan arki merkittä-västi helpottuisi.”

Toimintapeleillä lisää tarkkaavaisuutta

Aina 2000-luvulle asti luultiin, että tarkkaavaisuus, muisti ja älykkyys lukittuvat lapsuuden jälkeen. Niiden oletettiin siis olevan asioita, joita ei voi kehittää.

Sittemmin käsitys on kumottu.”Pelaamisen on havaittu paranta-

van juuri näitä ominaisuuksia”, Palva kertoo.

Toimintavideopeleistä on saatu hy-viä kokemuksia myös terveillä ihmi-sillä. Pelien on todettu lisäävän var-sinkin pelaajien tarkkaavaisuutta.

Kun aihetta tutkittiin lisää, havait-tiin, että pelaajat näkivät enemmän,

den ja aivotutkijoiden yhteistyötä.”Pelejä koskevaa tutkimusta ei ole

integroitu riittävästi aivotutkimuk-seen, esimerkiksi siihen, miten pelit vaikuttavat aivosignaaleihin ja millä mekanismeilla aivot toimivat”, Palva sanoo.

”Tässä työssä olemme vasta alussa.”Koska aivosairauksien nykyiset

hoitomuodot kuitenkin ovat varsin kalliita ja toimivat huonosti, tarve hy-vin skaalautuvalle, helposti saatavilla olevalle ja edulliselle hoitomuodolle on tutkijan mukaan suuri.

Tällaista hoitomuotoa yritetään kehittää esimerkiksi Suomen Akate-mian uudessa kärkihankkeessa, jossa tutkitaan uuden tietokonepelin vai-kutuksia masentuneisiin ihmisiin.

Lukivaikeus selätetään pelaamalla

Luku- ja kirjoitusongelmien eli luki-vaikeuksien hoidossa pelit ovat Suo-messa jo arkipäivää.

Jyväskylän yliopiston professori Heikki Lyytinen ryhmineen kehitti ensimmäisen pelin lukutaidon oppi-misen tueksi kymmenen vuotta sit-

Terapiapeleistä etsitään apua muun muassa Alzheimer- ja masennuspotilaille sekä autisteille.

tarkemmin ja nopeammin kuin ver-rokit. Lisäksi he käsittelivät tietoa ja tekivät strategian vaihdoksia ja pää-töksiä muita paremmin.

Myös muistia on mahdollista ke-hittää pelaamisen avulla. Tarkoitus-ta varten on jo tarjolla useita erilaisia pelejä. Ensimmäinen niistä oli Kali-fornian yliopistossa vuonna 2013 syn-tynyt Neuroracer. Peli kohentaa van-husten kykyä suoriutua yhtäaikaisesti kahdesta tehtävästä.

Ennen kuin pelejä päästään hyö-dyntämään varsinaisessa hoitokäytös-sä tarvitaan paljon lisää pelitutkijoi-

ten. Ekapeli-niminen peli sai kim-mokkeensa seurantatutkimuksesta, jonka kohteena olivat suvussa kulke-vaa lukihäiriöriskiä kantavat lapset.

Nykyisin pelejä on useita erilaisia. Ekapeli Ykkönen opettaa puhutun ja kirjoitetun kielen väliset yhteydet eli peruslukutaidon. Ekapeli Sujuvuus auttaa lukutaidon automatisoimises-sa.

”Tavallinen koulunsa aloittava lap-si oppii pelin avulla peruslukutaidon muutamassa minuutissa”, Lyytinen kertoo.

Myös tyypillinen riskilapsi oppii

594/2017KEMIA

kirjainten äännevasteet noin neljäs-sä tunnissa, kun peliä käytetään opti-maalisesti eli koulutien alussa 10–15 minuuttia joka päivä.

Menestyksekkääksi osoittautunutta Ekapeliä lähdetään nyt viemään maa-ilmalle, ensimmäisenä Afrikkaan. Professori itse on nimitetty Unescon lukutaidon lähettilääksi.

Lyytinen kumppaneineen on tutki-nut lukivaikeuksista kärsivien aivo-toimintaa ja pelien vaikutusta siihen toiminnallisen magneettikuvauksen eli fMRI:n avulla. Kun esikouluikäi-set pelasivat päivittäin kolme tuntia, heidän aivotoiminnassaan alkoi nä-kyä lukemisen oppimiseen liittyviä muutoksia muun muassa visuaalisel-la sananmuotoalueella.

Vastasyntyneillä riskilapsilla tehty-jen sähköisten aivomittausten yhtey-det myöhempään lukutaitoon yllätti-vät tutkijat.

”Tutkimme, kuinka kolmen–viiden

päivän ikäisten vauvojen aivot reagoi-vat äänenkorkeudeltaan erilaisiin är-sykkeisiin. Tulosten perusteella voi-tiin ennakoida, kenellä heistä on tu-levia lukivaikeuksia kouluiässä.”

Suomessa tasokasta neurotutkimusta

Neurotiede on viime aikoina kehit-tynyt kovaa vauhtia, samoin aivojen tutkimusmenetelmät. Suomi on py-synyt kehityksessä hyvin mukana, ja alan osaaminen on meillä korkeal-la tasolla. Merkittävimpiä kansallisia tutkimusohjelmia on vuonna 2012 käynnistynyt muistiohjelma, joka jat-kuu vuoteen 2020.

Meillä on myös useita nimekkäitä aivosairauksien tutkijoita. Esimer-kiksi Helsingin yliopiston professo-ri Mart Saarma on paneutunut her-mojen kasvutekijöihin jo kaksi vuo-sikymmentä. Nyt hän on vihdoin

hyvin lähellä läpimurtoa.Saarman ryhmän tutkimuksiin pe-

rustuva lääke Parkinsonin tautiin on pian menossa ensimmäisiin potilas-kokeisiin, jotka tehdään Ruotsissa.

”Tutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä”, muistuttaa johtaja Liisa-Maria Voi-pio-Pulkki sosiaali- ja terveysminis-teriöstä.

Puurtaminen kuitenkin kannattaa.”Aivotutkimuksen kaupalliset mah-

dollisuudet ovat merkittävät, sillä kansainvälinen kysyntä uusille hoito-muodoille on suuri.”

Aiheesta puhuttiin ChemBio- tapahtuman Aivotutkimuksesta uut-ta kasvua ja hyvinvointia -seminaaris-sa. Seminaarin järjestivät Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot ja life science -keskittymä Health Capital Helsinki.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Pelaaminen voi opettaa lukutaitoa, kehittää tarkkaavaisuutta ja parantaa muistia. Kehitteillä ovat myös terapeuttiset pelit, joita voidaan hyödyntää aivosairauksien hoidossa.

Scan

stoc

kpho

to

60 KEMIA 4/2017

Koulun yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan lujittuvat uuden opetussuunnitelman myötä entisestään. Kemian tunti voi tarkoittaa vierailua yritykseen tai vastavuoroisesti yrityksen edustajan nousemista kateederille.

Susanne Wiedmer ja Mariann Holmberg

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan haasteita sekä opetta-jille että oppilaille.

Kemian opettajan kannalta uudis-tuksessa on myös paljon hyvää.

”Uudessa opetussuunnitelmassa kannustetaan ja innostetaan oppilai-ta kemian opiskeluun. Lisäksi heitä ohjataan ymmärtämään kemian osaa-misen merkitys omassa elämässään, elinympäristössään ja yhteiskunnas-sa”, kertoo espoolaisen Ruusutorpan koulun kemian ja matematiikan opet-taja Maria Kivikoski.

Kivikoski pitää yritysvierailuja tär-keänä osana kemian opetusta. Opet-tajalle niiden järjestäminen ei tosin ole aivan yksinkertaista. Ongelmia voivat tuottaa niin sopivien käynti-kohteiden löytäminen kuin aikatau-lujen yhteensovittaminenkin.

Vierailujen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Oppilaat pääsevät näke-mään kemian osaajien työtä käytän-nössä ja tunnistamaan oppitunneilla läpi käytyjä kemian käsitteitä ja sa-nastoa.

”Parasta silti on, että retkillä on aina kivaa”, hymyilee Kivikoski, joka kannustaa kollegoitaan kutsumaan myös yritysten edustajia vastavuoroi-sesti oppitunneille esittelemään osaa-mistaan.

Kemianopetus uudistuu

Koulun ovet avautuvat maailmalle

Kivikosken mukaan yritysmaailma löytäisi kouluista vastaanottavaista kuulijakuntaa.

”Nuoret osaavat arvostaa, jos heitä arvostetaan.”

Professori Maija Aksela Helsingin yliopiston kemian laitoksen opetta-jankoulutusyksiköstä puolestaan ko-rostaa koulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä, joka sekin on tarpeen ke-mian opetuksen kehittämisessä.

Myös Luma-keskus Suomea johta-va Aksela muistuttaa opettajan erityi-sen roolin merkityksestä.

”Innostava opettaja voi vaikuttaa suuresti oppilaan tulevaan amma-tinvalintaan. Innostava opettaja jää oppilaan mieleen tämän loppuiäksi”, professori tähdentää.

Kemian opiskelu antaa hyvät eväät työelämään

Intoa kemian opiskeluun saadaan sekä koulujen ja yritysten välises-tä yhteistyöstä että eriyttävästä ope-tuksesta, uskoo puolestaan Helsingin yliopiston kemian opettajankoulu-tusyksikön tohtorikoulutettava Päivi Kousa.

Hän korostaa, että yhteistyön kaik-ki osapuolet on otettava huomioon yhtä lailla.

”Keskiössä on monesti opiskelija, mutta kannattaa muistaa, että toimi-va koulun ja yrityksen yhteistyö vaa-tii sekä opettajan, oppilaan että yri-tyskumppaneiden panostusta”, Kousa sanoo.

Kemianteollisuus työllistää Suo-messa yhteensä yli 34 000 henkeä. Alan asiantuntijatehtävissä toimivista noin 60 prosentilla on takanaan luon-nontieteiden tai tekniikan koulutus.

Kemian asiantuntijatehtävät ovat hyvin monialaisia ja monimuotoi-sia. Työelämä edellyttää, että kemian

opetuksessa keskitytään kokeelliseen tieteeseen, teoriaan ja sen käytäntöön sekä tiedon hakemiseen ja soveltami-seen.

Kemian alan koulutuksen saaneella on työurallaan paljon valinnanvaraa.

Näin vakuuttaa filosofian tohtori Auli Salakka, joka itse työskentelee Kemiran Oyj:n Espoon tutkimuskes-kuksen analytiikan ja kemian yksi-kössä nimikkeellä Senior Manager.

”Nuoret osaavat arvostaa, jos heitä arvostetaan.”

”Kemiaa opiskellut voi työllis-tyä niin tutkimuksen ja kehityksen, myynnin ja markkinoinnin kuin tuo-tannon ja toimituksen aloille”, Salak-ka kertoo.

Kemian alan tutkinnon suoritta-neita toimii myös henkilöstöhallin-non tehtävissä ja ylimmässä johdossa.

VWR International Oy:n myyn-tijohtaja Heli Tuppurainen katsoo opinnoista valmistuneiden nuorten työelämätaitoja laboratoriotuotteiden ammattilaisen näkökulmasta.

Hän neuvoo nuoria pohtimaan kunnolla, millaiseen yritykseen nämä haluavat hakeutua. Työnhakutaitoja voi myös harjoitella. Työhakemuk-sessa kannattaa reippaasti erottua joukosta.

”Lisäksi on hyvä olla aktiivinen jo ennen hakemuksen jättämistä, ottaa rohkeasti yhteyttä yritykseen ja kes-kustella sen edustajan kanssa avoi-mesta työpaikasta”, Tuppurainen opastaa.

”Ja työhaastatteluun pitää valmis-tautua kunnolla.”

Perstorp Ab:n innovaatioyksikössä työskentelevä projektipäällikkö Ras-

614/2017KEMIA

mus Pinomaa kertoo jo kasvaneensa nuoresta insinööristä muovialan tuo-tekehityksen asiantuntijaksi.

Pinomaa opiskeli kemian ammat-tilaiseksi ammattikorkeakoulu Arca-dassa.

”Joskus elämässä voi viedä eteen-päin hyvä tuuri, mutta kemian alal-la harva pärjää pitkälle ilman kovaa asiantuntemusta”, Pinomaa sanoo.

Ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan kielitaitoa

Työelämässä onnistumisen tärkeitä tekijöitä ovat myös sosiaaliset taidot ja verkostoituminen. Siitä olivat Ras-mus Pinomaan kanssa samaa mieltä myös Ammatinvalinta ja työelämätai-dot kemian opetuksessa -seminaarin muut panelistit ja osallistujat.

Kemian Päivien ohjelmaan kuu-luneen seminaarin järjestivät Suo-malaisten Kemistien Seuran kemian opetuksen jaosto ja Kemianopetuk-sen keskus Kemma. Paneelikeskuste-lun lisäksi seminaarin ohjelmassa oli useita luentopuheenvuoroja.

Etenkin paneeli herätti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Asiantuntijat pohtivat muun muassa sitä, miten teollisuus parhaiten voitaisiin integ-roida koulumaailmaan ja kuinka kier-totalous ja kestävän kehityksen arvot on huomioitu opetuksessa.

Moni panelisti nosti esiin sen, että

yritykset arvostavat erikoisosaamisen lisäksi varsinkin hyvää kielitaitoa sekä taloustieteen tai juridiikan tuntemus-ta. Kemian ammattilaiset voivat työl-listyä myös pieniin yrityksiin, joiden pääpaino ei välttämättä ole suoraan kemiassa.

Myös kemian merkitys ja laaja-alaisuus yhteiskunnassa kävi selville. Kemian opettaja voi valita luokkansa vierailukohteeksi myös vaikkapa kah-vilan, kampaamon tai huoltoaseman, keskustelijat muistuttivat.

Susanne Wiedmer työskentelee yliopiston-lehtorina Helsingin yliopiston kemian laitokses-

sa ja Mariann Holmberg lehtorina ammatti-korkeakoulu Arcadassa. Molemmat toimivat

Suomalaisten Kemistien Seuran kemian ope-tuksen jaoston hallituksessa.susanne.wiedmer@helsinki.fimariann.holmberg@arcada.fi

Susa

nne

Wie

dmer

Seminaarin panelistit yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle Kemiran Auli Salakka, Helsingin yliopiston Päivi Kousa, Ruusu-torpan koulun Maria Kivikoski, VWR Internationalin Heli Tuppurainen, Perstorpin Rasmus Pinomaa, Stadin ammattiopis-ton Tuija Levlin ja Kemianteollisuus ry:n Anni Siltanen.

”Innostava opettaja jää oppilaan mieleen loppuiäksi.”

62 KEMIA 4/2017

Pyykkäämiseen tarvitaan kemiaa, mekaniikkaa, aikaa, lämpöä ja vettä. Päämääränä ovat puhtaat vaatteet ja mahdollisimman pienet ympäristöpäästöt.

Irene Andersson

Lapsuudenkodistaan maailmalle läh-tenyt Tomi Peltonen seisoi aikoinaan sormi suussa marketin pesuainehyl-lyn edessä.

”Äiskästä ei enää ollut apua, ja pyykkivuori nurkassa kasvoi. Tuo-

Tuotekehityskemisti tietää,

Mitä valuu pyykkärin viemäriin

teselosteista en tajunnut tuon taivaal-lista, mutta valitsin trendikkäästi nes-teen, kun äiti oli käyttänyt pulveria”, hän muistelee.

Metodi toimi, ja puhdasta tuli.Nyt Peltonen on kemisti, joka ke-

hittää työkseen pyykinpesuainei-ta KiiltoClean Oy:ssä. ChemBio-ta-pahtuman Plaza-lavalle hän on tullut kertomaan, mitä pesukoneesta pääsee viemäriin.

Pilke silmäkulmassa mies arvelee, että ainakin sinne ovat vilahtaneet hänen kaapissaan lojuvien yksinäis-ten sukkien parit. Mutta entä muuta?

Pyykkäyksen huolestuttavammat päästöt johtuvat mikromuovista, jota linkousvaiheessa irtoaa synteettisistä tekstiileistä ja niiden painatuksista.

Tuotekehityskemisti pohtii, pystyi-sivätkö pesukonevalmistajat kehittä-mään suodattimia, jotka poimisivat mikromuovin talteen ennen kuin se joutuu vesistöihin.

”Kotikonstina voi käyttää huuhte-luainetta. Se muodostaa tekstiilien pintaan kalvon, joka suojaa kangasta linkoamisen voimakkaalta mekanii-kalta”, hän neuvoo ja muistuttaa sa-malla synteettisten tekstiilien monista hyvistä ominaisuuksista.

”Olemme mukavuudenhaluisia, joten tuskin tahdomme siirtyä koko-naan luonnonkuituihin.”

Parasta on siis pestä pyykki vastuul-lisesti. Vastuullinen pyykkäri käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja ja pesee täysiä koneellisia.

Avainsana on oikea annostelu. Va-jaaseen koneelliseen riittää vähem-män pesuainetta. Jos sitä kuitenkin vahingossa hulahtaa liikaa, on lisät-tävä huuhtelujen määrää, sillä pesu-ainejäämät vaatteessa voivat aiheuttaa ihoärsytystä.

Jos kone käy samalla ohjelmalla ja pesuainemäärällä, mutta veden läm-pö putoaa kuudestakymmenestä as-teesta neljäänkymmeneen, tulos ei ole

sama. Joko ohjelmaa tai pesuaineen määrää on muutettava.

Monta haastetta

Pyykinpesujauheet ja -nesteet eivät synny heittämällä aineita purkkiin ja ravistamalla. Jokainen uusi raaka-ai-ne ja resepti edellyttää syvällistä tie-toa.

Pesuaineet sisältävät ensinnäkin tensidejä, jotka poistavat lian tekstii-lin pinnalta. Tietyt entsyymit pilkko-vat likaa ja pesuemäkset saippuoivat rasvoja ja neutraloivat hapanta likaa. Tarvitaan myös kuidunsuoja-aineita, harmaantumisenestäjiä ja väriensuo-ja-aineita.

Jos pesuaineessa ei ole vedenpeh-mennintä, kemia ei toimi. Jos vedessä on metallia, valkaisuaineet hajoavat nopeasti eivätkä tahrat poistu. Put-kistosta voi irrota rautasuoloja, jotka kellastuttavat tekstiilit.

”Meidän pitää siis osata vastata monenlaisiin haasteisiin”, Peltonen kuvailee.

Myös viranomaisvaatimukset ovat tiukat ja vaativat tuotekehittäjiltä taustatyötä. Pesuaineasetus määrää esimerkiksi tensidien biohajoavuu-den ja rajoittaa fosforia sisältävien yhdisteiden käyttöä. Tuotesisällöistä on tehtävä kemikaalitietoilmoitukset.

Lainsäätäjän ja valmistajien yhtei-nen tavoite ovat tehokkaat mutta sa-malla turvalliset tuotteet.

”Me huolehdimme tuotantopro-sessin alusta loppuun ja valitsemme myös mahdollisimman ympäristöys-tävälliset pakkaukset ja kuljetukset.”

Kuluttajalle on tarjolla runsain mi-toin tietoa pesuaineiden sisällöstä ja käyttöturvallisuudesta sekä pakkaus-selosteissa että valmistajien netti-sivuilla.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.irene.andersson@pp.inet.fi

Petri

Jär

vine

n

Kumpi on parempaa, äidin pyyk-kipulveri vai nestemäinen versio? ”Lopputulos on molemmilla sama, toimintamekanismi vain on erilainen”, Tomi Peltonen hymyilee.

634/2017KEMIA

Ihmisen uloshengittämä ilma sisältää satoja yhdisteitä, joista osa kertoo tämän tervey-dentilasta. Tutkijat kehittävät puhallustesteihin perustuvaa diagnostiikkaa, jonka avulla tautien määrittäminen olisi edullista ja yksinkertaista.

Marja Saarikko

Hengitysilmasta pystytään mittaa-maan jo sadoittain kaasumaisia yh-disteitä, joista osan tiedetään liittyvän johonkin sairauteen. Ihmisen ulos puhaltamasta ilmasta on saatu esiin jopa Alzheimerin taudin ja Parkinso-nin taudin merkkiaineita.

Haihtuvien biomerkkiaineiden määrittämiseen perustuva puhallus-testi olisi helppo ja yksinkertainen tapa monen sairauden diagnosoin-tiin. Testien kehitys kiinnostaa siksi laajalti.

”Monen hengitystestin kehittämi-sessä on päästy hyvään alkuun, vaik-ka kliiniseen käyttöön niitä ei ole vie-lä saatukaan”, kertoo dosentti Markus Metsälä, joka toimii tutkijana Helsin-gin yliopiston fysikaalisen kemian la-boratoriossa.

Kehityksen tiellä on mittaamiseen liittyviä ongelmia, joita ei ole vielä kyetty ratkaisemaan.

”Pullonkaulana on etenkin bio-merkkiaineiden luotettava tunnis-taminen ja niiden taustalla olevan biokemian ymmärtäminen”, sanoo Plaza-lavalla puhunut Metsälä.

Jotta pienissä pilottitutkimuksissa kehitetyt lupaavat hengitysanalyysit saadaan myös lääkäreiden työkaluik-si, vaaditaan hänen mukaansa vielä kattavampia tutkimuksia.

”Testaaminen pilottivaiheen jälkeen on tehtävä huomattavasti laajemmilla potilas- ja verrokkiryhmillä.”

Puhalla tähän –

Hönkäisy paljastaa monta tautia

Monilla analyyseillä pystytään esit-tämään biomerkkiaineita, jotka erot-televat sairaat terveestä verrokkiryh-mästä, mutta koska selvä ymmärrys taudin ja biomerkkiaineen välisestä yhteydestä puuttuu, myös varma syyn ja seurauksen suhde jää osoittamatta.

”Testi saattaa kertoa, kenellä tau-ti on ja kenellä ei. Biomerkkiaineen tarkkaa rakennetta ei kuitenkaan aina saada selville eikä myöskään sitä, miksi biomerkkiaineen pitoisuus vaihtelee sairaalla.”

Hengitysilmassa on myös häiriö-tekijöitä, jotka haittaavat mittauksia. Esimerkiksi kaikki, mitä ihminen on syönyt tai juonut, voi vääristää tulok-sia. Myös se vaikuttaa, missä mittaus tehdään.

”Jos vietämme tunnin syvällä kor-pimetsässä tai kaupungissa liikenteen ja teollisuuden päästöjen keskellä, uloshengityksen koostumus on eri-lainen sijaintimme mukaan”, Metsälä vertaa.

Lisäksi merkitystä on iholla ja suus-sa olevilla, kaasuja tuottavilla mikro-beilla. Jopa sairaalan käsidesi voi joh-taa virhetulokseen.

”Vaihtelevuutta tuloksiin aiheut-tavat myös ihmisen etninen tausta ja sukupuoli.”

Ensimmäiset testit jo käytössä

Haasteista huolimatta puhallusana-lyysien toivotaan tulevaisuudessa yleistyvän terveydenhuollossa, niin käteviä ne olisivat.

”Mittaus on periaatteessa yksin-kertainen, sillä neuloja, näyteputkia tai esikäsittelyä ei tarvita. Parhaim-millaan testi on myös reaaliaikainen”, Metsälä kuvailee menetelmän etuja.

Muutaman testin kohdalla kehitys-työ on saatu päätökseensä. Esimer-kiksi astman toteamiseen ja hoidon seurantaan käytettävä typpimonoksi-din määritys on jo saanut Yhdysval-tain lääkeviranomaisen FDA:n hy-väksynnän.

Suomessa on käytössä hengitystesti, jolla voidaan löytää vatsassa asustava Helicobacter pylori eli helikobakteeri.

Sokerin imeytymishäiriöitä mita-taan metaanin ja vedyn avulla, ja vas-tasyntyneen hengitysilmasta moni-toroidaan hiilimonoksidia bilirubii-nin määrittämiseksi. Tuorein FDA:n hyväksymä testi on sydänsiirteiden hylkimisen paljastava alkaanimääri-tys.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Scan

stoc

kpho

to

Vastasyntyneiden lasten uloshengityksen sisältämän hiilimonoksidin perusteella määritetään näiden bilirubiiniarvoja.

Uusikaupunkilainen suljetun kierron konsepti yhdistää energian- ja ruuantuotannon kokonaisuudeksi, jossa ravin-teet, lämpö, vesi ja hiilidioksidi palautetaan tuotantoon.

Marja Saarikko

Sybimar Oy:n tehdaskompleksi Uu-dessakaupungissa toimii suljetun kierron ekosysteemissä, joka perus-tuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen.

Alueelle muodostunut yritysrypäs on viime vuodesta lähtien toiminut koko Lounais-Suomen alueen biojät-teenkäsittelijänä. Biolinja Oy:n ope-roimassa biokaasulaitoksessa käsi-tellään kaikkiaan 250 000 asukkaan biojätteet.

Biokaasulaitos tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä, jotka hyödynne-tään Sybimarin kalanviljelylaitokses-sa sekä Kotipellon Puutarhan pyö-rittämissä kasvihuoneissa. Lämpöä riittää myytäväksi myös kaukoläm-pöverkkoon.

Sybimarin toimitusjohtajan Jyrki

Kalat ja yrtit kasvavatbiojäte-energialla

Suomisen mukaan tavoitteena on hyödyntää kaikki ruuantuotannon sivuvirrat.

”Esimerkiksi kalojen liete ja käy-tettyjen kasvirasvojen suodatussak-ka päätyvät biokaasulaitokseen”, hän kertoo.

Kalankasvatuksessa syntyvä hiili-dioksidi puolestaan johdetaan kas-vihuoneisiin, joissa se parantaa niis-sä tuotettavien yrttien ja vihannesten kasvua.

Biokaasulaitos ottaa vastaan vain ruokajätettä ja elintarvikerasvoja eikä esimerkiksi puhdistamolietteitä. Näin laitoksen lopputuotteina synty-vät maanparannusaine ja lannoite-vesi ovat puhtaita ja turvallisia, ja ne voidaan levittää suoraan lähiseudun pelloille.

Itse mädätysprosessi on mesofiili-nen eli sen lämpötila on matala, vain noin 38 astetta.

”Prosessi on hieman hidas mutta energiatehokas ja sopii hyvin näihin olosuhteisiin”, Suominen sanoo.

Biojätteenkäsittelijänä yhtiö on törmännyt uusiin haasteisiin, sillä jätteen seasta löytyy myös sinne kuu-lumattomia aineita. Muun muassa

Mar

ja S

aarik

ko

”Olemme alamme pioneereja. Kehittämämme ekosysteemi on ainutlaatuinen yhdistelmä kalankasvatusta, kasvihuoneita ja omaa energiantuotantoa”, sanoo toimitusjohtaja Jyrki Suominen.

muovijakeet sekä biojätekassit on ero-teltava pois.

Teknologia jo valmiina vientiin

Sybimar syntyi vuonna 2005, kun paikallinen yrittäjä Rami Salminen alkoi etsiä keinoa päästä eroon kalo-jen perkuujätteistä. Ensiksi hän keksi erottaa rasvaisesta jätteestä bioöljyn ja sen jälkeen jalostaa siitä biodieseliä.

Kun mukaan tulivat yrityksen ny-kyinen päärahoittaja Meriaura Group ja Jussi Mälkiä, käynnistyi ekosystee-min jatkokehitys, jossa keskityttiin suljetun tuotannon sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämisen synergiaan.

Puolitoista vuotta sitten toimitus-johtajana aloittaneen Jyrki Suomisen mukaan yhtiö satsaa kalaan, koska se on ekologisempaa kuin nauta tai broi-leri. Lisäksi kala pystytään hyödyntä-mään liki kokonaan.

”Kalankasvatuksella on myös paras rehun muuntokerroin, sillä kala käyt-tää tehokkaimmin syömänsä ruuan kasvuun.”

Siika on Suomisen mukaan vaativa kalalaji. Yhtiö on yksi harvoista, jot-ka ovat saaneet sen kasvamaan kier-tovesialtaissa. Kestävä kasvatustapa ei kuormita ympäristöä.

Ekosysteemin teknologia on nyt ke-hittynyt riittävän valmiiksi vietäväksi myös ulkomaille. Se sopisi esimerkik-si Afrikkaan.

”Investointi on kuitenkin iso ja vaatii 8–10 vuoden takaisinmaksu-ajan. Sijoittajat toivoisivat nopeam-paa tuottoa”, Suominen kertoo vien-nin haasteista.

Toimitusjohtaja uskoo silti vankasti ekosysteemin mahdollisuuksiin, sillä kalan arvostus on nousussa muualla-kin kuin Suomessa.

”Meidän vahvuutemme taas on ko-konaisuudessa ja kyvyssämme muo-kata konseptia kohdemaahan sopi-vaksi.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

KEMIA 4/201764

654/2017KEMIA

GADOLINISTA KAJAHTAA

Sophie Rendler pääsi harjoittelunsa aikana tekemään myös sokerisateenkaaria.

Scan

stoc

kpho

to

Hei

di V

enho

Maidosta syntyi muovia

Tavallisesti maito juodaan, mutta tiesitkö, että siitä voidaan valmistaa myös muovia?

Sophie Rendler

Kemia vaikuttaa aluksi todella vaikealta, mutta TET-harjoit-telujaksollani olen oppinut, kuinka helppoa ja hauskaa se voi olla. Ensimmäisenä harjoittelupäivänäni Helsingin yliopis-tossa opin valmistamaan muovia.

Et ole ehkä tullut ajatelleeksi, että muovia syntyy helposti maidosta – vaikka asiaa ei aluksi tajuakaan.

Ensin kaadetaan koeastiaan 200 millilitraa maitoa, joka lämmitetään 50 celsiusasteen lämpötilaan. Lämmitysvai-heessa maidon ei saa antaa palaa pohjaan, joten sitä pitää hämmentää lusikalla.

Kun maito saavuttaa 50 asteen lämpötilan, mukaan lisä-tään 10 millilitraa etikkaa ja sekoitetaan taas.

Muutaman sekunnin kuluttua huomaat, että nesteessä on tapahtunut jonkinlainen reaktio. Sekä lusikassa että lasias-tian sisäpinnoilla on kumimaista ainetta.

Aineen voi muotoilla haluamaansa muotoon. Se kovettuu päivässä tai parissa, ja lopputulos on omatekoista muovia.

Kaseiini aukeaa ketjuiksi

Muovin muodostuminen perustuu siihen, että maito sisältää kaseiini-nimistä proteiinia. Se saadaan dena-turoitua 50-asteisesta maidosta lisää-mällä maitoon etikkaa.

Kun kaseiini denaturoituu, se au-keaa pitkiksi ketjumaisiksi molekyy-leiksi. Sekoitettaessa ne yhdistyvät toisiinsa, jolloin syntyy kaseiinimuo-via.

Koe oli vaikuttavimpia, joita tein harjoittelujaksollani. On kiinnostavaa nähdä prosessi, jonka avulla maidosta ja etikasta voidaan tehdä muovia.

Oli myös hauskaa muovailla syn-tynyttä muovia, koska sen voi muo-vata aivan millaiseksi haluaa. Aluksi kumimainen aine tuntui käsissä tah-mealta, mutta kun se kuivui, sitä pys-tyi käsittelemään.

Maidosta on moneksi, vaikka muoviksi.

Kirjoittaja on 14-vuotias Saksalaisen koulun yhdeksännen luokan oppilas, joka suoritti TET-harjoittelunsa Helsingin yliopistossa Kemianluokka Gadolinissa. Harjoitteluun tulles-saan hän oli asunut Suomessa reilut puoli vuotta. Teksti on suomennos hänen englannin-kielisestä kirjoituksestaan.

Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista.

66 KEMIA 4/2017

ULKOMAILTA

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on onnistunut jäähdyttämään kolmiatomisen molekyylin 750 miljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä.

Laserjäähdytyksen keksimisestä on kulunut lähes neljä vuosikymmentä. Menetelmällä on kyetty menestyk-sekkäästi jäähdyttämään atomaari-sia kaasuja hyvin mataliin, paljon alle millikelvinasteen lämpötiloihin.

Vuonna 2003 natriumatomeis-ta koostunut kaasutiivistymä (BEC) saatiin viilennettyä 450 biljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nolla-pisteestä.

Vaikka fysiikan Nobelin palkin-nollakin vuonna 1997 huomioitu laserjäähdytys ja magneto-optiset atomiloukut ovat mullistaneet kyl-mien kvanttikaasujen tutkimuksen, moniatomisten molekyylien laser-jäähdytys on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

Nyt siinä kuitenkin onnistui John

Laserjäähdytys puree jokolmiatomisiin molekyyleihin

Doylen johtama tutkimusryhmä Harvardin yliopiston ja Massaschu-settsin teknillisen yliopiston MIT:n yhteisestä Ultrakylmien atomien tut-kimuskeskuksesta CUA:sta.

Ryhmä kertoo jäähdyttäneensä kol-miatomisen strontiummonohydrok-sidimolekyylin (SrOH) hyvin nope-asti 750 miljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Kaasu-näytteessä oli noin miljoona mole-kyyliä.

Kylmien kvanttikaasujen, atomien ja molekyylien kvanttioptiikan ja kontrolloinnin odotetaan jatkossa tulevan myös osaksi kemiaa ja bio-kemiaa.

John Doylen mukaan hydrok-syyli- ja metyyliryhmän sisältävien strontiumpohjaisten molekyylien nopea, alle millisekunnissa toteutu-va jäähdytys 50 millikelvinasteesta muutaman sadan mikroasteen abso-luuttisiin lämpötiloihin avaa uuden ikkunan muun muassa kiraalisten molekyylien tutkimiseen. Elämän kemiassa biologiset tapahtumat suo-

sivat joko vasen- tai oikeakätisiä mo-lekyylejä.

Sisyfoksen metodilla

Molekyylien laserjäähdyttäminen on atomien jäähdytystä vaikeampaa, koska molekyylien elektroneilla on runsaasti erilaisia värähtely- ja pyöri-mistiloja, joiden taajuudet eivät vält-tämättä vastaa laservalon jäähdyttä-vää taajuutta.

David DeMille Yalen yliopistosta osoitti vuosina 2010 ja 2014, että kak-siatomisten molekyylien jäähdytys on mahdollista valitsemalla oikeanlaisia molekyylejä. Niissä on oltava sellaisia optisesti aktiivisia elektroneja, jotka eivät osallistu voimallisesti molekyy-lisidosten muodostamiseen.

Tällä keinoin DeMille pystyi jääh-dyttämään ja vangitsemaan stron-tiummonofluoridimolekyylejä (SrF). Doylen ryhmä käytti valitsemissaan molekyyleissä OH-ryhmää ”valefluo-ridina”.

Vuonna 2012 Gerhard Rempe Garchingin Max Planck -instituutis-ta raportoi jäähdyttäneensä miljoona fluorimetaanimolekyyliä. Hänen ryh-mänsä tarvitsi magneto-optista louk-kua pitääkseen näytteensä koossa.

Kaikissa kolmessa koejärjestelyssä hyödynnettiin niin kutsuttua Sisyfos-menetelmää. Kreikkalaisen tarus-ton mukaan Sisyfos joutui Manalas-sa työntämään kohti vuoren huippua yhtä ja samaa, alati alas pyrkivää ki-veä.

Sisyfos-jäähdytyksessä vuori on laservalon seisovan aallon muodos-tama potentiaalienergiamäki, jonka huipulle SrOH-molekyylit pyrkivät nousemaan. Molekyylit menettävät prosessissa liike-energiaansa ja jääh-tyvät.

Sisyfos-menetelmän keksi Claude Cohen-Tannoudji vuonna 1989. Keksintö toi hänelle ja kahdelle muulle kokeilijalle vuoden 1997 No-belin palkinnon. Menetelmä vauhdit-ti omalta osaltaan aineen viidennen olomuodon, Bosen-Einsteinin tiivis-tymän löytämistä (1995) ja palkitse-mista (2001).

Jarmo WalleniusAPS/

Alan

Sto

nebr

aker

Miljoona SrOH-molekyyliä

jäähdytettiin Sisyfos-menetelmän avulla. Siinä

molekyylit pantiin kiipeämään potentiaalienergiamäkeä ja

työnnettiin sitten takaisin mäen juurelle. Näin ne menettävät liike-

energiaansa ja jäähtyvät.

674/2017KEMIA

Tulevaisuudessa muovit tulee tuottaa, käyttää ja kierrättää tavalla, joka ei aiheuta terveysriskejä tai ympäristö-haittoja. Näin kuuluu pohjois-maisen muoviohjelman visio.

Pohjoismaiden ympäristöministerit tukevat kestävämpää muovin käyttöä ja kierrätystä käynnistämänsä uuden ohjelman avulla.

”Tarvitaan maailmanlaajuinen suunnanmuutos, jotta merten muo-vijätettä ja mikromuoveja saadaan vä-hennettyä”, sanoo Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Vigar Helgesen, joka toimii ohjelmaa koordinoivan Pohjoismaiden ympäristöasiain mi-nisterineuvoston puheenjohtajana.

”Pohjoismaat pyrkivät pienentä-mään muovin aiheuttamia ympä-ristövaikutuksia. Toivon keskeisissä toimenpiteissä konkreettista yhteis-työtä.”

Ohjelman on määrä toimia poh-joismaisen ympäristöyhteistyön stra-tegisena välineenä ja mahdollistaa se, että voimavarat saadaan maksimaali-sesti käyttöön. Ministerit korostavat erityisesti merten roskaantumisen ai-heuttamaa haastetta ja muovien ase-maa kiertotaloudessa.

Ohjelma on jaettu kuuteen paino- pistealueeseen. Niitä ovat muun muassa muovin pidempään käyt-töikään ja kierrätykseen tähtää-vän suunnittelun tukeminen ja bio- hajoavan muovin ympäristöjalanjäl-keä koskevan tietopohjan laajenta-minen.

Ohjelmalla tavoitellaan myös lisä- tietoa muovimateriaalien kierrä-tyksessä haitallisimmiksi epäillyistä aineista sekä toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää luontoon päätyvän mikromuovin määrää.

Tietoa päättäjille ja käytännön toimia

Pohjoismaiden neuvostosta kerro-taan, että teemojen tiimoilta käyn-nistetään erilaisia alaprojekteja. Neu-voston tiedottajan Heidi Oravan mukaan aihealueista tulee hakuun

Pohjoismaat kirittävätmuovien kestävää käyttöä

hankkeita, joista tiedotetaan tarkem-min syksyllä.

”Meillä on tällä hetkellä asiantun-tijatyöryhmiä, esimerkiksi merityö-ryhmä, jätetyöryhmä, kemikaaliryh-mä sekä tuotanto- ja kulutusryhmä, pohtimassa, minkälaiset projektit oli-sivat erityisen hyödyllisiä.”

Neuvoston vanhempi neuvonantaja Satu Reijonen kertoo, että ohjelman puitteissa pyritään tukemaan tiedon tuottamista relevanteista aiheista. Li-sää faktoja tarvitaan muun muassa biohajoavista muoveista.

Biohajoavien muovien elinkaa-ren aikaisista ympäristövaikutuksis-ta muihin muoveihin verrattuna on viime vuosina saatu uutta tietoa, jota karttuu koko ajan lisää jo meneillään olevista hankkeista.

”Kokoamalla yhteen biovaihto-ehtojen ilmastovaikutukset ja muut ympäristövaikutukset voidaan tuoda tietoa keskusteluun ja tulevan päätök-senteon tueksi”, Reijonen kuvailee.

Ohjelmaan kuuluu myös käytän-

nön toimia, kuten jo käynnistynyt rannikoiden siivouspäivä Nordic Coastal Clean Up Day, jossa Pohjois-maiden rannikoita putsataan järjestö-jen koordinoimilla jättitalkoilla.

Varsinaiseen sääntelyyn ohjelma ei tähtää.

”Valtiot itse päättävät, kielletäänkö esimerkiksi muovipussit jatkossa.”

Sen sijaan muoviohjelma vie Poh-joismaiden näkemyksiä kansainväli-sille areenoille, kuten Euroopan unio-niin ja YK:n ympäristökokoukseen.

Euroopan komissio laatii parhail-laan strategiaa muoveista kierto- taloudessa. Pohjoismaiden ympäristö- asiain ministerineuvosto korosti ko-missiolle lähettämässään kirjeessä, että on tärkeää luoda muoveille toi-mivat jälkimarkkinat, kannustaa kier-rätyksen suunnittelua sekä käynnis-tää toimenpiteitä mikromuovien kiel-tämiseksi kuluttajatuotteissa.

Katja Pulkkinen

Yksi muoviohjelman käytännön toimenpiteistä on Pohjolan rannikoiden siivouspäivä, jolloin rantoja puhdistetaan muovista ja muusta roskasta. Varsinaiseen sääntelyyn ohjelma ei tähtää.

Scan

stoc

kpho

to

68 KEMIA 4/2017

Evoluution lyömät

KEEMIKKO

SE ISKEE salakavalasti kuin kakkostyypin diabetes. Ensin ei edes huomaa tulleensa evoluution ylikävelemäksi. Sitten on-kin jo myöhäistä.

Kylmään todellisuuteen havahtuu, kun ymmärtää, että vih-reältä oksalta pudonneen olisi nopeasti pitänyt nousta omille jaloilleen. Nyt kertoo verokalenterikin, että stand up -koomi-kot ovat menneet sit down -pakinoitsijoiden ohi.

Fossiilin kohtalo on kivenkova. Muinaismuistolla ei tinder kilahda. Stand up -koomikoiden älyvempeleet sen sijaan kuulostavat jäätelöautoilta. Kanta-pääastujat tallaavat istumatyöläi-sen alleen.

Evoluutio on toki mukavaa lajien syntyä niille, joita luonnonvalinta suosii. Jos fenotyyppinen variaatio, differentiaalinen kelpoisuus tai kelpoisuuden heritabiliteetti ei kuitenkaan osu kohdalleen, käy ikävästi.

Darwin olisi voinut julkaista evoluutioteoriansa nimellä La-jien kuolema. Kustannustoimittaja vain keksi muuttaa kirjan otsikon paremmin myyväksi. Sittemmin kustannustoimittajat joutuivat itse evoluution hampaisiin, joten yhtä harhaanjoh-tavien nimien valinta tuskin enää toistuu.

AINOA LOHTU on, ettei pakinoitsija ole yksin. Myös muut toimittajat ovat jääneet kehityksen kelkasta.

Bittivirtaa suoltavat koneet ovat korvanneet kynää käyttä-vän ihmisen. Perustekstit tuottaa äppi.

Urheilutoimituksissa eivät enää jyllää entiset atleetit, vaan niissä hyrisevät hormonien sijaan palvelimet. Kilpailutulokset siirtyvät lukijalle käsin koskematta, aivoissa käymättä.

Ihmistoimittajat toimittavat nykyään tyhjää toisestakin syystä. Ensin evoluutio siirsi palkalliset toimitustyöt ilmaisille bloggareille.

Lukutaidon alati heiketessä myös bloggarien ilmaistyö kävi kannattamattomaksi. Luonnonvalinta ja ilmoittajat ryhtyivät suosimaan videoita väsääviä vloggareita.

Tätä kaikkea olisi vanhoina hyvinä aikoina paheksuttu teks-

timainontana, mutta evoluution seurauksena sitä ylistetään tuotesijoitteluna.

MAAILMA OLI ennen pannukakku ja televisio laatikko. Tä-nään maailma on pallo ja teevee lättänä pannukakku.

Muinoisessa laatikossa tyrkytettiin erilaisia tilpehöörejä. Nyt mainostuksen hoitaa USA:n presidentin puhenainen.

Liikkuvaa kuvaa katsellaan läppäriltä milloin huvittaa eikä elokuvateatterissa tasatunnein. Vain kivettyneessä yliopisto-

maailmassa, jonne evoluutio ei ole yltänyt, tunnetaan vielä akateemi-nen vartti.

Luonnollisesti luonnonvalinta on tehnyt selvää myös televisionkor-jaajista. He kelpaavat enää vanhus-

ten palvelutaloon ja sinnekin vain asiakkaiksi.Mitään ei korjata. Korkeintaan autoon voi vielä ostaa öljyn-

vaihdon ja valohoitoa huikeaan ylihintaan.Kun huoltaminen on mahdotonta, kaatopaikat täyttyvät

tavarasta, jonka entisajan korjaajat olisivat aikoinaan kunnos-taneet parilla markalla. Nyt värkeistä pulitetaan kaatopaikka-maksua parisataa euroa tonnilta.

AUTO EDISTÄÄ evoluutiota, koska se on luotu liikkumaan. Evoluution paineissa autoilu on muuttumassa sähköiseksi.

Seuraava tartuntakohde on asuntosi. Kotoa on kohta löy-dyttävä riittävästi ampeereja sekä hiustenkuivaimeen, mikro-aaltouuniin että auton akkuun.

Jos ampeerit eivät ole taloyhtiön verkossa kohdallaan, joh-toa on saatava maan alle ja runsaasti. Muuten tärkeimmästä omistuksestasi tulee taloutesi rasite ja jopa raunio.

Evoluutio on kivaa, kun se sattuu muille. Omalla kohdalla se vain sattuu.

KeemikkoTakajaloilleen noussut

Fossiilin kohtalo on kivenkova. Muinaismuistolla ei tinder

kilahda.

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

694/2017KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen 12 uudelle biotieteiden ja ympäristöalan akatemiatutkijalle sekä 22:lle luonnontieteiden ja tek-niikan alojen akatemiatutkijalle. Ra-hoitussumma on liki 15 miljoonaa euroa.

Rahoituksen sai muun muassa VTT:n Paula Jouhten, joka tutkii teollisesti merkittävien yhdisteiden tuottoa mikrobisoluissa. Jouhten et-sii lisätietoa solun resurssien jakau-

tumisen säätelystä testaamalla eri strategioita leivinhiivassa. Hank-keen päämääränä on uusien solu-tehtaiden vieminen teollisiin pro-sesseihin.

Helsingin yliopiston Tiina Sika-nen kehittää kemikaalien riskinar-viointiin eläinkokeiden tilalle uusia mikrosirupohjaisia seulontamene-telmiä. Ne mahdollistavat muun muassa kemikaalien biologisten ai-neenvaihduntatuotteiden myrkylli-

syyden arvioinnin, joka ei onnistu nykyisin solupohjaisin menetelmin.

Dosentti Anna Lähde Itä-Suo-men yliopistosta rakentaa induk-tiokuumennusmenetelmää, jonka avulla voidaan tuottaa hiilen nano-rakenteita biomassasta. Työn tavoit-teena on kehittää uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseen ja tuo-da lisäarvoa sen käytölle luomal-la uusia hiilen nanomateriaaleja ja niiden sovelluksia.

Teoreettisten menetelmien ja tieto-tekniikan kehitys parin viime vuosi-kymmenen aikana on nostanut kata-lyysitutkimuksen uudelle tasolle. Ka-talyyttiset reaktiot voidaan nyt kuvata yksityiskohtaisesti atomitasolla niin tarkasti, että saadut tulokset ovat yh-täpitäviä kokeellisten tulosten kanssa.

Avoinna on silti vielä keskeisiäkin kysymyksiä, joihin haetaan vastaus-ta laskennan keinoin. Yksi niistä on, kuinka kemiallinen reaktio tapahtuu katalyytin pinnalla ja toinen, mik-si katalyyttinen aktiivisuus vaihtelee materiaalista toiseen.

”Kiertotalous ja biomassapohjais-ten raaka-ainevarantojen hyödyntä-minen vaativat uudenlaista katalyysi-kemiaa ja katalyyttimateriaaleja, joita meillä ei vielä ole”, sanoo huhtikuussa Jyväskylän yliopistossa professorina aloittanut Karoliina Honkala.

Honkalan erikoisalana on lasken-nallinen nanokatalyysitutkimus.

”Laskennallisella tutkimuksella voi olla keskeinen rooli tässä murrokses-sa, koska se mahdollistaa reaktioiden ja materiaalien nopean seulonnan, joka luo pohjan suunnitella aktiivisia

Suomen Akatemia rahoittaauusia akatemiatutkijoita

Karoliina Honkala kehittää

Katalyysiä tietokoneella

Pette

ri Ki

vim

äki

Laskennallisella tutkimuksella voi olla ratkaiseva ase-ma uusien katalyysimateriaalien kehityksessä, uskoo professori Karoliina Honkala.

Kiertotalous ja biomassan hyödyntäminen edel-lyttävät uudenlaista katalyysikemiaa. Sitä kehittää tietokoneensa avulla Jyväskylän yliopiston tuore kemian professori Karoliina Honkala.

totutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2012 ja toiminut sitä ennen muun muassa Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja tutkimusprofes-sorina Tanskan teknillisessä yliopis-tossa.

Hänen laaja tieteellinen julkaisu-tuotantonsa käsittää yli 70 vertaisar-vioitua kansainvälistä tieteellistä ar-

katalyyttimateriaaleja halutunlaisilla omi-naisuuksilla”, professo-ri arvioi.

Kun saadaan aikaan entistä taloudellisem-pia ja tehokkaampia katalyyttimateriaaleja niin teollisuuden kuin kuluttajienkin tarpei-siin, voidaan toivotta-vasti vastata paremmin myös ilmastonmuu-toksen aiheuttamiin haasteisiin.

Palkittu tutkija

Karoliina Honkala on työskennellyt yliopis-

tikkelia.Honkala toimii myös Suomen kata-

lyysiseuran varapuheenjohtajana sekä Suomen edustajana European Fede-ration of Catalysis -neuvostossa. Hän on saanut pohjoismaisen katalyysi-seuran Berzelius-palkinnon vuonna 2015.

Päivi Ikonen

70 KEMIA 4/2017

Aalto-yliopistoDI Niiles Airolan väitöskir-ja Methods for Analysing Paper Machine Efficiency tarkastettiin 21.4.2017. Vastaväittäjänä toimi-vat prof. Peter Almström (Chal-mersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja TkT Ari Kiviranta (Metsä Board) ja kustoksena prof. Jouni Paltakari.

TkL Olli Heikkisen väitöskir-ja Phosphorus on platinum surfa-ces—from molecular adsorption to catalyst poisoning tarkastettiin 24.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Georg Held (Readingin yli-opisto, Iso-Britannia) ja kustok-sena prof. Peter Liljeroth.

DI Muhammad Saad Qu-reshin väitöskirja Phase Equilib-ria of Bio-Oil Compounds tarkas-tettiin 28.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Christophe Coquelet (Mines ParisTech, Ranska) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.

DI Sami Sainion väitöskirja Carbon based hybrid nanomate-rials for electrochemical detection of neurotransmitters tarkastet-tiin 28.4.2017. Vastaväittäjänä toimivat Dr. Robert Vajtai (Ri-cen yliopisto, Yhdysvallat) ja prof. Markus Ahlskog (Jyväsky-län yliopisto) ja kustoksena prof. Tomi Laurila.

FK Karita Kinnunen-Rau-daskosken väitöskirja Foam as a Carrier Phase−a Multipurpose Technology for Industrial Appli-cations tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark Martinez (Brittiläisen Columbi-an yliopisto, Kanada) ja kustok-sena prof. Jouni Paltakari.

M.Sc. (Eng.) Arshe Saidin väitöskirja CO2 sequestration by steelmaking slags for the pro-duction of precipitated calcium carbonate—From laboratory to demonstration stage tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi-vat prof. Timo Hyppänen (Lap-peenrannan teknillinen yliopis-to) ja Dr. Uibi Mai (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Mika Järvinen.

DI Janne Walleniuksen väi-töskirja The Influences of Fluctu-ations in Process Parameters and End-product Inhibition on Bacte-rial Stress Responses tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ville Santala (Tam-pereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Alexander Frey.

M.Sc. Galina Mai-Gisondin väitöskirja Development and Application of Accessory Hemi-cellulases for the Production of Engineered Polysaccharides tar-kastettiin 19.5.2017. Vastaväit-täjänä toimi D.Sc. Bjørge Wes-tereng (Norjan ympäristö- ja

VÄITÖKSIÄ biotieteiden yliopisto NMBU) ja kustoksena prof. Alexander Frey.

DI Saara Tuuralan väitöskir-ja Printed Enzymatic Glucose/Air Batteries: Performance, Sta-bility and Mass-manufacturing tarkastettiin 19.5.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Edmond Magner (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Lasse Murtomäki.

Helsingin yliopistoFM Pauliina Kärpänojan väi-töskirja Antimicrobial resistance in the major respiratory tract pathogens—methods and epide-miology tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Janne Aittoniemi (Tampereen yliopis-to) ja kustoksena prof. Sarah Butcher.

M.Sc. Clara Isabel Lizarazo Torresin väitöskirja Diversi- fying Boreal-Nemoral cropping systems for sustainable pro-tein production tarkastettiin 21.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Frank Ewert (Bonnin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Frederick Stoddard.

M.Sc. Andreas Helfensteinin väitöskirja Fighting Bugs by Numbers: Bioinformatics Tools for Antimicrobial Drug Disco-very tarkastettiin 28.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. John Overington (Medicines Disco-very Catapult, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Heikki Vuorela.

M.Sc. Boris Vassilevin väi-töskirja Studies on Proteins In-fluencing Cancer Progression and Regulating Endocytic Lipid Traf-ficking tarkastettiin 28.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Carpén (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Elina Ikonen.

FM Katja Koskelan väitöskir-ja Use of Molecular Methods in Biothreat Preparedness tar-kastettiin 5.5.2017. Vastaväittä-jänä toimi Ph.D. Florent Sebbane (Lillen yliopisto, Ranska) ja kus-toksena prof. Mikael Skurnik.

FM Virpi Siipolan väitöskirja Geochemical impacts on the re-lease of silicon within entire wa-tersheds tarkastettiin 5.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Da-niela Sauer (Göttingenin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Maija Tenkanen.

FL Veli-Matti Ikävalkon väi-töskirja Mielekkään kemian non-formaalin oppimisympäris-tön kehittämistutkimus yhteis-työssä työelämän kanssa tarkas-tettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi (Oulun yli-opisto) ja kustoksena prof. Heik-ki Tenhu.

MMM Mari Könösen väitös-kirja Tropical peat decomposabil-ity expressed through physical chemical and biological prop-

erties under varying land man-agement intensities tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Sofie Sjögersten (Nottingha-min yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Harri Vasander.

FL Jaakko Laakian väitöskir-ja Advanced separation tech-niques combined with mass spec-trometry for difficult analytical tasks—isomer separation and oil analysis tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Wolf-gang Schrader (Max Plank -ins-tituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola.

LL Jaakko Levónin väitöskir-ja Microbial adhesion on bioma-terials and the sources of human beta-defensin-3 in septic joint implant loosening tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toi-mi M.D., Ph.D. Andrej Tram-puz (Berliinin Charité-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Eklund.

FM Pirjo Materon väitöskir-ja Identification of bacterial bio-threat agents and pathogens by rapid molecular amplification methods tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Va-nya Gant (University College London, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Mikael Skurnik.

FM Paula Nousiaisen väitös-kirja The effect of phenolic medi-ators in oxidoreductase catalyzed conversion of lignin model com-pounds and synthetic lignin tar-kastettiin 19.5.2017. Vastaväit-täjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustok-sena prof. Timo Repo.

MMM Inka Reijosen väi-töskirja Chemical bioavailabil-ity of chromium and vanadium species in soil: risk assessment of the use of steel industry slags as liming materials tarkastettiin 19.5.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Jon-Petter Gustafsson (Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Maija Tenkanen.

Prov. Reeta Talkan väitöskir-ja Effects of Opioids on Neuronal Nicotinic Acetylcholine Receptors tarkastettiin 19.5.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Neil Mil-lar (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Raimo Tuominen.

Itä-Suomen yliopistoFM Leena Rauhalan väitöskirja Effects of UVB-exposure, Extra-cellular Nucleotides and Betai-ne on Keratinocyte Biology and Hyaluronan Metabolism tarkas-tettiin 8.4.2017. Vastaväittäjä-nä toimi M.D., Ph.D. Edward Maytin (Lernerin tutkimusins-tituutti, Yhdysvallat) ja kustok-sena dos. Sanna Pasonen-Sep-pänen.

DI Aki Pajunojan väitöskirja Physical phase transitions of se-condary organic aerosol particles tarkastettiin 27.4.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Jonathan P. Reid (Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Annele Virtanen.

M.Sc. Elham Baranizadehin väitöskirja Data analysis and regional scale modeling of at-mospheric aerosols in Europe tarkastettiin 8.5.2017. Vastaväit-täjänä toimi prof. Michael Boy (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Kari Lehtinen.

M.Sc. Nagendra Yalurin väi-töskirja Diabetogenic Effects of Statins tarkastettiin 13.5.2017. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Petri Kovanen (Wihurin tutki-muslaitos) ja kustoksena prof. Markku Laakso.

Jyväskylän yliopistoFM Roghaieh Ashrafin väitös-kirja Exploring potential evolu-tionary responses to increasing temperature in an environmental opportunistic pathogen tarkastet-tiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Anna-Liisa Laine (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena dos. Tarmo Ketola.

Oulun yliopistoM.Sc. Yashwanth Asokin väi-töskirja Stabilization and protein interaction studies on adenosine A2A receptor—a prototypical G protein-coupled receptor tar-kastettiin 21.4.2017. Vastaväittä-jänä toimi prof. Jyrki Kukkonen (Helsingin yliopisto) ja kustokse-na apul.prof. Veli-Pekka Jaakola.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Ville Myllärin väitöskirja Melt Spinning, Functionalization and Durability of Polyetherether-ketone-Based Fibres tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjinä toimi-vat prof. Jukka Seppälä (Aal-to-yliopisto) ja prof. Ferrie van Hattum (Saxionin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Jyrki Vuorinen.

DI Niko Ojalan väitöskirja Application Oriented Wear Test-ing of Wear Resistant Steels in Mining Industry tarkastettiin 28.4.2017. Vastaväittäjinä toi-mivat prof. Pål Jacobsen (Nor-jan tiede- ja teknologiayliopisto NTNU) ja Ph.D. Steven Shaffer (Bruker, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Veli-Tapani Kuokkala.

DI Tero-Petri Ruo’on väitös-kirja Charge Carrier Dynamics in Solar Water Oxidation tarkastet-tiin 24.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Pettersson (Jy-väskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Nikolai Tkachenko.

HENKILÖUUTISIA

714/2017KEMIA

Akatemiaprofessorit Eva-Mari Aro ja Markku Kulmala ovat saaneet akateemikon arvonimen.

Eva-Mari Aro on toiminut Turun yliopiston kasvifysio-logian professorina vuodesta 1998. Hänen erityisalaansa on kasvimolekyylibiologinen tutkimus.

Viime vuosina Aro on kes-kittynyt selvittämään, kuin-ka fotosynteesikoneisto saa-taisiin valjastettua valmista-maan ihmisille hyödyllisiä yhdisteitä. Tutkimuksessaan hän soveltaa synteettistä bio-logiaa kemikaalien ja ener-gian tehokkaaseen tuottami-seen etenkin syanobakteerien avulla.

Helsingin yliopiston akate-miaprofessori Markku Kul-mala on maailman johtava il-makehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija, joka kuu-luu myös ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajiin.

Kulmalan tutkimustyö on tuottanut runsaasti uutta tie-toa ilmastonmuutokseen vai-kuttavista mekanismeista.

Kemian diplomi-insinööri Sanna Alajoki on nimitet-ty Kemia-lehteä kustantavan Kempulssi Oy:n toimisto-päälliköksi. Hän hoitaa jat-kossa muun muassa talous-hallinnon tehtäviä ja toimii Kemia-, Uusiouutiset- ja Työ Terveys Turvallisuus -lehtien toimitusten assistenttina.

Talo on hänelle entuudes-taan tuttu, sillä hän on jo

Sanna Alajoesta Kempulssin toimistopäällikkö

Jaak

ko A

lajo

ki

”Tutussa tiimissä on mukava tarttua uusiin haasteisiin. Odotan innolla, mitä pesti tuo tullessaan”, Espoossa asuva Sanna Alajoki sanoo.

vuosia avustanut vakituisena tuntityöntekijänä Kempuls-sia ja Kemia-lehteä sisarleh-tineen.

Sanna Alajoki seuraa teh-tävässään Irja Hagelbergia, joka siirtyy kesän aikana eläk-keelle palveltuaan kunnioi-tettavat 35 vuotta Kempuls-sia ja Kemia-lehden aiem- paa kustantajaa Kemian Kus-tannus Oy:tä.

Eva-Mari Aro ja Markku Kulmala

Tieteen akateemikoiksi

Mat

ti Im

mon

en/S

uom

en A

kate

mia

Mat

ti Im

mon

en/S

uom

en A

kate

mia

Tieteen akateemikon ar-vonimi voi olla samanaikai-sesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella

tieteentekijällä. Arvonimen myöntää tasavallan presi-dentti Suomen Akatemian esityksestä.

Tampereen yliopistoM.Sc. Heidi Kontron väitöskir-ja Regulating the ATP Synthase Activity—Characterization of the F-ATP synthase subunit DAPIT and its over-expression in HEK293T Cells tarkastettiin 19.5.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Eija Pirinen (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena emer.prof. Markku Mäki.

Turun yliopistoFM Pirjo Merilahden väitöskir-ja Cell surface interactions of coxsackievirus A9 and human parechovirus 1 tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Maija Vihinen-Ranta (Jy-väskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Ilkka Julkunen.

FM Martti Kaasalaisen väi-töskirja Characterization of po-rous silicon nanoparticles for bio-medical applications tarkastettiin 13.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Frédérique Cunin (Char-les Gerhardt -instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Edwin Kukk.

FM Leenamaija Mäkilän väi-töskirja Effect of Processing Tech-nologies on Phenolic Compounds in Berry Products tarkastettiin 15.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Luke Howard (Arkansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Baoru Yang.

FM Jaani Tuuran väitöskirja Optimization of pore size and thermal carbonization treatment for porous silicon sensor appli-cations tarkastettiin 20.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Leigh Canham (Birminghamin yli-opisto, Iso-Britannia) ja kustok-sena prof. Petriina Paturi.

Åbo AkademiFM Eva von Haartmanin väi-töskirja Design and evaluation of nanoparticle-based delivery systems: towards cancer theranos-tics tarkastettiin 21.4.2017. Vas-taväittäjänä toimi prof. Lennart Bergström (Tukholman yliopis-to, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jessica Rosenholm.

FM Kerstin Häggqvistin väi- töskirja Spatial distributions of phytoplankton in rock pools: metacommunities to molecules tarkastettiin 28.4.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Luigi Na-selli-Flores (Palermon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Erik Bonsdorff.

FM Anna-Karin Alménin väitöskirja Copepods in a chang-ing sea: Ocean acidification, long-term changes and short-term variability tarkastettiin 19.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Delphine Bonnet (Montpel-lierin yliopisto, Ranska) ja kus-toksena prof. Erik Bonsdorff.

72 KEMIA 4/2017

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTEcopa SSCT WorkhopHelsinki 14.–16.6.2017http://uta.fi/ecopassctworkshop2017

20th International Conference on Nucleation and Atmospheric AerosolsHelsinki 25.–30.6.2017www.icnaa2017.net

IMWA 2017 CongressMine Water & Circular EconomyLappeenranta 25.–30.6.2017www.imwa2017.info

22nd International Conference on Environmental IndicatorsHelsinki 1.–5.8.2017www.environmentalindicators.org

25th Colloquium on High-Resolution Molecular SpectroscopyHelsinki 20.–25.8.2017www.helsinki.fi/kemia/HRMS2017

Bioenergia 2017Jyväskylä 6.–8.9.2017www.jklmessut.fi

22nd International Conference on Horizons in Hydrogen Bond ResearchJyväskylä 10.–14.9.2017www.jyu.fi/hbond2017

Finnsec 2017Helsinki 26.–27.9.2017http://finnsec.messukeskushelsinki.fi/

AlihankintaTampere 26.–28.9.2017www.alihankinta.fi

Tieteen päivätJyväskylä 28.–29.9.2017www.tieteenpaivat.fi

Tieteen päivätTurku 29.–30.9.2017www.tieteenpaivat.fi

Tieteen päivätOulu 29.–30.9.2017www.tieteenpaivat.fi

NanotiedepäivätJyväskylä 3.–4.10.2017www.jyu.fi > Nanoscience Center

NML 2017Helsinki 4.–6.10.2017www.nml2017.fi

Laboratoriolääketiede ja näyttelyHelsinki 5.–6.10.2017www.lablt.fi

Finntec 2017Helsinki 10.–12.10.2017http://teknologia.messukeskus- helsinki.fi/

Kokkola Material WeekKokkola 28.10.–2.11.2017http://materialweek.fi

Nordic Battery Conference 2017Kokkola 1.–3.11.2017www.chydenius.fi/nordbatt2017

Kemikaaliturvallisuus työpaikallaHelsinki 14.–15.11.2017www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut

Farmasian päivätHelsinki 17.–18.11.2017www.farmasianpaivat.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 49th Iupac World Chemistry CongressSao Paulo, Brasilia 9.–14.7.2017www.iupac2017.org

Se2017 – 200 Years of Selenium ResearchTukholma, Ruotsi 13.–17.8.2017http://se2017.se

6th International Conference for Young ChemistsGeorgetown, Malesia 16.–18.8.2017www.icyc2017.com

GLS-13Bryssel, Belgia 20.–23.8.2017www.gls13.com

11th Triennial Congress of the World Association of Theoretical and Computational ChemistsMünchen, Saksa 27.8.–1.9.2017www.watoc2017.com

Euroanalysis 2017Tukholma, Ruotsi 28.8.–1.9.2017http://euroanalysis2017.se

11th International Conference on the History of ChemistryTrondheim, Norja 29.8.–2.9.2017www.ntnu.edu/11ichc

Blue Danube Symposium on Heterocyclic Chemistry 2017Linz, Itävalta 30.8.–1.9.2017www.bdshc17.org

3rd EuCheMS Congress on Green and Sustainable ChemistryYork, Iso-Britannia 3.–6.9.2017www.york.ac.uk/3EUGSC

International Society of Heterocyclic Chemistry CongressRegensburg, Saksa 3.–8.9.2017www.ishc-web.org

Polymers and Organic Materials for Electronics and PhotonicsPraha, Tšekki 10.–14.9.2017www.imc.cas.cz/sympo/81pmm

10th Alpine Conference on Solid-State NMRChamonix Mont-Blanc, Ranska 10.–14.9.2017 www.alpine-conference.org

FEICA 2017Santa Margherita di Pula, Italia 13.–15.9.2017www.feica-conferences.com

Chemspec EurasiaIstanbul, Turkki 20.–21.9.2017www.chemspecevents.com

World Conference of Chemical EngineeringBarcelona, Espanja 1.–5.10.2017www.wcce10.org

Expoquimia and EurosurfasBarcelona, Espanja 2.–6.10.2017www.expoquimia.comwww.eurosurfas.com

EuroFoodChem ConferenceBudapest, Unkari 4.–6.10.2017www.eurofoodchem2017.mke.org.hu

3rd International Conference on Nanomaterials: Fundamentals and ApplicationsStrbske Pleso, Slovakia 9.–11.10.2017http://nfa2017.science.upjs.sk

PaintExpo EurasiaIstanbul, Turkki 12.–14.10.2017www.paintexpo.com

Carbon Dioxide Utilisation SummitReykjavik, Islanti 18.–19.10.2017www.wplgroup.com/aci/event/co2

HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄAgnico Eagle Finland OyToimitusjohtajaksi on nimitet-ty DI Jani Lösönen. Hän siir-tyi yhtiöön Ekokemin toimitus-johtajan tehtävästä. Sitä ennen Lösönen työskenteli pitkään Kemirassa tuotannon ja liiketoi-minnan johtotehtävissä.

Berggren OyKemian tiimin eurooppapatent-tiasiamiehenä on aloittanut FM Pirta Tiiro.

Biohit OyjTuotekehitys- ja tuotantojohta-jaksi on nimitetty FT (kliininen biokemia) Lea Paloheimo.

Jyväskylän yliopistoKemian professoriksi 1. syys-kuuta alkaen on nimitetty FT Gerrit Groenhof. Professorin tehtävät keskittyvät biologisten makromolekyylien kemiaan.

Kehittyvä ElintarvikeOsa-aikaisena päätoimittaja-na on aloittanut ETT, DI Laila Seppä.

Kemianteollisuus ryTyöelämä-yksikön johtavaksi

lakimieheksi on nimitetty vara-tuomari Juha Teerimäki, joka aloittaa tehtävässä 1. elokuuta.

Kemira OyjKemiantekniikan diplomi-in-sinööri Tuula Paajanen on ni-mitetty yritysvastuujohtajaksi. Hän on aiemmin työskennellyt Kemiran yritysvastuutiimissä ja hoitanut yhtiössä useita johto-tehtäviä.

Kiilto OyDI Joonas Kupiainen on nimi-tetty valmistuspäälliköksi ja FM Christopher Mills tuotekehi-tyspäälliköksi vastuualueenaan PU-, EPI- ja PVAc-pohjaiset puuliimat.

Skangas OyToimitusjohtajaksi on nimitetty DI Kimmo Rahkamo. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa toimialajohtajana Neste Oilissa ja öljynjalostuksen han-kintajohtajana Fortumissa.

Stora Enso OyjDI Markus Mannström on ni-mitetty Biomaterials-divisioo-nan johtajaksi.

Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 4 600 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti

Tilaa veloitukseton uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi KEMIAKemi

Tamperelaisen BioMedi-Tech-instituutin tutkijatohto-ri Anssi Pelkonen on saanut Juliana von Wendtin säätiön apurahan epilepsian mallin-nustutkimukseensa.

Pelkonen tutkii toiminnal-lisia hermoverkkoja hyödyn-tämällä ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaus-tekniikkaa. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla ja mitata sen jäl-

Apurahaa tutkimukseenilman eläinkokeita

keen hermosolujen sähköis-tä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta.

Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläi-mille tuskallista ja heikentää niiden elämänlaatua. Eläin-kokeissa hiirille tai rotille py-ritään saamaan aikaan epi-leptisiä kohtauksia vahin-goittamalla jyrsijöiden aivoja kemiallisin tai mekaanisin menetelmin.

73

SEURASIVU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä5/2017 9. elokuuta 6. syyskuuta6/2017 13. syyskuuta 11. lokakuuta7/2017 18. lokakuuta 15. marraskuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista

toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

SEUROISSA TAPAHTUUScandinavian Symposium on Chemometrics19.–22.6.2017Naantalin kylpylä, NaantaliTapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemometria.fi/ssc15.

Kemistigolf29.7.2017 kello 10.30Annilan golfkeskus, MikkeliKisa sopii kaikentasoisille pelaajille. Osallistumismaksu 60 euroa/kemisti, 65 euroa/seuralainen.Lisätietoja Kemistigolf-toimikunnan sihteeriltä: katariina.alagrund@welho.com.

Keski-Suomen Kemistiseuran50-vuotisjuhla3.11.2017Akatemiaprofessori Kari Rissasen juhlaluento Jyväskylän yli-opiston Agora-rakennuksen auditoriossa kello 18. Sen jälkeen juhlaillallinen ravintola Albassa (Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä). Kunniajäsen Ilkka Pitkäsen juhlapuhe, huomionosoitusten jako ja musiikkia. Professori Jaakko Paasivirran akvarellien myyntinäyttely. Lisätietoja osoitteessa http://ks-kemistiseura.blogspot.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous22.11.2017 kello 16.30Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki). Ohjelmassa mm. Kompan palkinnon julkistaminen ja iltapala. Kello 19 Kansallisteatterin esitys Kangastus 38.SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Keski-Suomen Kemisti-seuran elämyspalkinto tutustutti lukiolaiskak-sikon luonnonaineiden valmistuksen ja uusien polymeerirakenteiden maailmaan.

Äänekosken lukion oppilaat Timo Pasanen ja Tuomas Tani tutkivat projektityös-sään elintarvikkeiden lisäai-neita niin ansiokkaasti, että he voittivat elämyspalkinto-na tutustumisen Jyväskylän yliopiston kemian laitok-seen.

Pasanen ja Tani esittelivät palkitun työnsä StarT-alue-festareilla, jotka järjestettiin Jyväskylän yliopiston Semi-naarimäen kampuksella 15. maaliskuuta. Elämyspalkin-non heille myönsi Keski-Suo-men Kemistiseura.

Festareille toi omat projek-tinsa yhteensä 19 edustus-ryhmää keskisuomalaisista kouluista. Myös muutama muu ansioitunut tiimi pok-kasi töistään elämyspalkin-not.

Myrkkysammakoidenmolekyylejä laboratoriossa

Lisäksi kolme parasta pro-jektia sekä kaksi hyvää käy-tännettä pääsivät palkitta-viksi StarT-gaalaan, joka järjestettiin Helsingissä 23. toukokuuta.

Elämyspäivän kemian lai-toksessa voittaneet Pasanen ja Tani saivat valita tarkem-man tutustumiskohteensa seitsemästä vaihtoehdosta. Kaksikko päätyi professori Petri Pihkon ja professori Matti Haukan tutkimusryh-miin.

Petri Pihkon ryhmä etsii uusia reaktioita ja soveltaa niitä lääketieteellisesti tärkei-den molekyylien valmistami-seen. Pasanen ja Tyni pääsi-vät näkemään, kuinka muun muassa myrkkysammakois-ta, syvänmeren koralleista ja itämaisten kasvien juurista löydettyjä molekyylejä val-mistetaan laboratoriossa.

Matti Haukan tutkimus-ryhmä puolestaan kehittää uusia polymeerimateriaaleja erityyppisiin käyttökohtei-siin. Tällaisia materiaaleja voitaisiin käyttää esimerkik-si katalyytteinä, antimikro-bisina tai johtavina mate-

Mar

garit

a Bu

lato

va

Elämyspäivä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa järjes-tettiin 18. huhtikuuta. Äänekosken lukion oppilaat Timo Pasa-nen (vas.) ja Tuomas Tani pääsivät tutustumaan luonnonainei-siin ja polymeerirakenteisiin.

riaaleina sekä 3D-tulostus-materiaaleina.

Koko Suomen hanke

StarT-hanketta vetää Luma-keskus Suomi. Hankkeen ta-voitteena on tukea lasten ja nuorten projektioppimista ja vakiinnuttaa maahan yh-teisöllinen StarT-toiminta-kulttuuri sekä Suomen oma science fair -tapahtumakoko-naisuus.

StarT käsittää viisi ikä-sarjaa kolmevuotiaista pa-rikymppisiin. Hankkeessa mukana olevissa kouluissa on toteutettu StarTin teemoi-hin ja luma-aineisiin liittyviä projektiopiskelujaksoja, joi-den tuloksia tähtitiimit ovat esitelleet StarT-aluefestareilla eri puolilla maata.

Elina SievänenKirjoittaja on Keski-Suomen

Kemistiseuran sihteeri.elina.i.sievanen@jyu.fi

74 KEMIA 4/2017

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Viiden tähden

Praha Euroopan eurooppalai-

simmaksi kaupungiksi kutsuttu Praha tunnetaan niin upeana kulttuurimetropolina kuin maineikkaana tieteiden tyyssijana.

Sisko Loikkanen

Böömin kuningas Kaarle IV perusti keskisen Euroopan ensimmäisen yli-opiston Prahaan vuonna 1348. Kaar-len yliopistoksi nimetty laitos otti mallia Pariisin yliopistosta ja kehittyi pian suosituksi opinahjoksi.

Yliopistossa kukoisti varsinkin täh-titiede. Siitä muistuttaa raatihuoneen tornin seinälle vuonna 1410 asennet-tu astronominen kello, joka on myös käsityötaidon mestarinäyte.

1500-luvun Prahassa rehottivat al-kemia, astrologia ja magia. Salatieteet ja okkultismi kiehtoivat erityisesti ku-ningas Rudolfia, joka harrasti niitä it-sekin ja joka kutsui kaupunkiin ajan johtavat alkemistit, brittiläiset Ed-ward Kelleyn ja John Deen. Aihee-seen voi tutustua Prahan alkemian ja magian museossa.

Aitojen tieteiden huippua edusti tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Bra-he, joka onnistuttiin houkuttelemaan Prahaan vuonna 1599. Hän nappasi apulaisekseen lahjakkaan Johannes Keplerin, joka kehitti planeettojen ratoja kuvaavat Keplerin lait.

1800-luvulla kaupungin vahvak-si alaksi tuli fysiikka. Prahan poly-teknillisen korkeakoulun professori Christian Doppler muotoili vuonna 1842 nimeään kantavan periaatteen, joka pätee sekä ääni- että valoaaltoi-hin. Periaatteen mukaan aaltojen taa-juus muuttuu, kun sen lähde lähestyy havaitsijaa tai loitontuu tästä.

Böömiläissyntyinen Ernst Mach aloitti kokeellisen fysiikan professo-rina Prahassa vuonna 1867. Hänet

muistetaan etenkin yliääninopeutta käsittelevistä tutkimuksista.

Nobelisteja ja lääkekehittäjiä

1800-luvun lopulla yliopisto jaettiin kahtia, tšekkiläiseen ja saksalaiseen osaan. Jälkimmäisessä työskenteli vuosina 1911–1912 tuleva nobelis-ti, fyysikko Albert Einstein. Prahan aikanaan Einstein kirjoitti useita ar-tikkeleita, jotka jo enteilivät hänen vuonna 1915 esittämäänsä yleistä suhteellisuusteoriaa.

Saksalaisen yliopiston lääketie-teellisessä tiedekunnassa tutustuivat toisiinsa opiskelijat Gerty Radnitz ja Carl Cori, jotka 1920-luvulla siir-tyivät Prahasta Yhdysvaltoihin. Siellä avioparista tuli merkittäviä tutkijoita, jotka palkittiin lääketieteen Nobelilla vuonna 1947.

Kaarlen yliopiston nobelisteja on

myös kemian palkinnon vuonna 1959 pokannut Jaroslav Heyrovský, opin-ahjon ensimmäinen fysikaalisen ke-mian professori. Hän kehitti polaro-grafiana tunnetun sähkökemian haa-ran ja teki Prahasta uuden tieteenalan keskuksen.

Yliopiston kasvatteihin kuuluu ne-rokas orgaanikko ja biokemisti An-tonin Holý, joka sittemmin työsken-teli Tšekkoslovakian tiedeakatemian nukleiinihappokemian osaston joh-tajana.

Satoja tieteellisiä artikkeleita jul-kaissut ja kymmeniä patentteja hank-kinut Holý nousi maineeseen tehok-kaiden hiv- ja hepatiittilääkkeiden kehittäjänä. Useat kaupalliset hiv- ja hepatiitti B -viruslääkkeet perustuvat vuonna 2012 menehtyneen Holýn tutkimustyöhön.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Prahan historiallinen vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohtei-siin. Raatihuoneentorille matkailijoita vetää etenkin kuuluisa tähtitieteellinen kello.

Scan

stoc

kpho

to

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043

Seija Kuoksaseija.kuoksa@kemia-lehti.fi

puh. 040 933 1147

KemiKEMIA

Aikataulu ja teemat 2017

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2017 4.1. 16.1. 8.2. Laboratoriot, teknokemia, terveys

2/2017 9.2. 20.2. 15.3. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia

3/2017 29.3. 7.4. 3.5. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous

4/2017 4.5. 16.5. 8.6. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach

5/20172.8. 14.8. 6.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

Erikoisjakelut: Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017, FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017, Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017

6/2017 6.9. 18.9. 11.10.Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot

7/2017 11.10. 20.10. 15.11. Laboratoriot, tutkimus, biotalous

8/2017 7.11. 17.11. 13.12. Analytiikka, työelämä, patentit

Erikoisjakelut 2017Nro 1/17 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille.

Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017

Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017

Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017

Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017

Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin.

Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille.

Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille.

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Oy G.W.Berg & Co AbPL 199, 01511 Vantaa, puh. 0201 255 255, gwb@gwb.fi

METTLER TOLEDOPunnitus, pH-johtokyky, titraus, UV/VIS

Lisätiedot: www.gwb.fi

Mettler Toledo LabX® -ohjelmistollalaboratorion mittaus- ja punnitusdata

hallitusti yhteen paikkaan

REACH

Chementors Oy auttaa yrityksiä selviytymään kemikaali- turvallisuutta koskevien lakien viidakossa Euroopassa. Monet yritykset toimivat tietämättään laittomasti.

Sitoudumme pitkäaikaiseen liikesuhteeseen, joten asiakkaidemme turvallisuuskysymykset hallitaan tehokkaasti ja asiakkaamme voivat keskittyä omaan tuottavaan liiketoimintaansa.

Tarjoamme kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Hoidamme kaikki mahdolliset kemikaaliturvallisuutta koskevat rutiinit.

REACH 31.5.2018 takaraja lähenee – oletko valmis?

REACH-asetus koskee yritystäsi, jos se valmistaa EU-alueella kemiallisia aineita tai tuo aineita Euroopan ulkopuolelta sellaisenaan, seoksessa tai esineessä.

Chementors auttaa yritystäsi selviytymään REACH:in asettamista haasteista helposti ja sujuvasti. Keskity omaan kannattavaan liiketoimintaasi ja jätä kaikki REACH- rekisteröintiin liittyvät kysymykset avaimet käteen - periaatteella meidän hoidettavaksemme.

www.chementors.eu

Chementors Oy | Smart Chemistry Park | Raisionkaari 55 | 21200 Raisio | Jan Nylund | 040 747 3393

Korpintie 8 | 67100 Kokkola | Kenneth Bergroth | 050 559 5596