KEPA Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi · • Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon

KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi

Raija Harju-Kivinen31.5.2017

Muutosta ohjaavat periaatteet

31.5.20172 Raija Harju-Kivinen

LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus

31.5.20173

Raija Harju-Kivinen

LAPE ohjelman odotetut tulokset päätöksen-teossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019

• Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen.

• Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa.

• Kansallinen ohjaus lainsäädäntö ja johdanto on uudistettu tukemaan lapsi- , nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.


• Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä.

• Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi.

• Maakunta- ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten

määrä rahojen puitteissa.


KSLAPE – muutostyön tuki

• Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset:

– 1 181 720 e

• Valtionavustus 1 000 000 e

• Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus: 181 720 e

– 78,9% henkilöstökulut

– 18,6% palvelujen ostot

– 2,3% muut


KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018

Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

Toimintakulttuurin muutos:lapsistrategia, tietopohjan vahvistaminen, lapsibudjetointi,

lapsivaikutusten arviointi, lapsiystävällinen kunta, lapsiystävällinen työpaikka

• Vaativien palveluiden

kehittäminen

• Erityistason palveluiden

kehittäminen

• Varhaiskasva-tus, koulu ja oppilaitos

hyvinvoinnin tukena

• Perhekeskus-toimintamalli

oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhe-

keskustoimintaympäris-tössä, palvelujen integ-raatio, eroauttamispal-velut, perhevalmennus,

osaamisen vahvista-minen

kasvatusyhteistyö, ennaltaehkäisevä työ (tunne- ja vuorovai-

kutustaidot, kaverisuh-teet, kiusaaminen, yksi-

näisyys, oppimisvai-keuksien ja hyvinvoin-tiriskien tunnistami-

nen), erityispalvelujen integraatio

perhehoidon kehittäminen,

sijaishuollon ohjaus ja valvonta, somaattisesti sairaiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden

lasten palveluiden kehittäminen

toimintakulttuurin yhtenäistäminen, monitoimijainen

arviointi, integraatio peruspalveluihin, Hackneyn malli,

perhetyön ja perhekuntoutuksen

vahvistaminen


• Osallisuus• Sähköiset työ-

välineet• Prosessiarviointi

• Osatoteuttajat• Yhteistyökumppanit• Uusi sairaala Nova

I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos

1. TOIMENPIDE: Hankkeessa seurataan lapsibudjetointiin liittyvää kansallista kehittämistyötä ja osallistutaan kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan esim. kannustamalla maakuntaa ja kuntia lapsibudjetointiin sekä tiedottamalla kehitystyöstä.

2. TOIMENPIDE: Tuetaan maakunnan ja kuntien lapsivaikutusten arviointiin liittyvää kulttuurinmuutosta koulutuksen ja arviointimenetelmien keinoin. Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnin välineitä.

3. TOIMENPIDE: Lapsiystävällinen kunta –toimintamallin toteutuksen edistäminen Keski-Suomen kunnissa.


4. TOIMENPIDE: Lasten hyvinvointiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen (lähtötilanteen kartoitus, tiedon kirjaaminen, seuranta, raportointi, työvälineet)

5. TOIMENPIDE: Perheystävällisten käytäntöjen kehittäminen työpaikoilla: Perheystävällinen työpaikka –ohjelma, Työ- ja perhe-elämä –ohjelma ja Työ@Elämä –mallin pilotointi. Koulutuskokonaisuus.

6. TOIMENPIDE: Lapsistrategia: lapsikäsitys, maakunnalliset suuntaviivat, toimeenpano- ja seurantarakenne. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamisohjelma (mm. joustava koulupäivä)


I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos

II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

1. TOIMENPIDE: Oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskusympäristöstä. Avoimet kohtaamispaikat.

• Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos: yhteiset tavoitteet, ydintehtävät, integraatio, perhekeskuksen koordinointimalli, yhteistyön ja kehittämistyön rakenteet, juurruttaminen

• erityisesti huomioidaan maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, vertaistoiminta, varhainen puuttuminen ja monitoimijainen palvelutarpeen arviointi sekä kuntakohtaisuus mallin kehittämisessä


2. TOIMENPIDE: Matalan kynnyksen ja erityispalvelujen integraatio perhekeskusympäristöön: palveluiden kokonaisuuden määrittely, läheisverkostot, palveluketjut.

3. TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen

4. TOIMENPIDE: Perhevalmennustoiminnan kehittäminen

5. TOIMENPIDE: Perhekeskusverkoston toimijoiden osaamisen vahvistaminen


II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto


yritykset

1. TOIMENPIDE: Kasvatuskumppanuuskoulutus kasvatus- ja opetushenkilöstölle

2. TOIMENPIDE: Ennaltaehkäisevä työ päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen. - Joustava koulupäivä

- Kuntouttava iltapäivätoiminta

3. TOIMENPIDE: Integraatio, erityistason palvelut (oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, lastenneurologia, Nepsy, Onerva, NMI, järjestöt, yritykset)


III. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

IV. Erityispalveluiden uudistaminen

1. TOIMENPIDE: Toimintakulttuurin yhtenäistäminen (rajapinnat, yhteistyö, vastuut, työnjako, oleellisten tietojen välittyminen): - Sovitaan yhtenäisten arviointimenetelmien käytöstä ja

toimintaperiaatteista (neuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito)

- Otetaan huomioon hyvät käytännöt ja valtakunnallinen mallinnuspilotointi

- Osaamis- ja tukikeskus

2. TOIMENPIDE: Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen ja pilotointi (sähköiset arviointivälineet)


IV. Erityispalveluiden uudistaminen

3. TOIMENPIDE: Erityisosaamisen kytkeminen peruspalveluihin: - Maakunnallinen toteutussuunnitelma (ei pois lähettämisen kulttuuria)

- Rakennetaan johtamista ja toimintakäytäntöjen muutosta tukeva arviointikokonaisuus valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti

4. TOIMENPIDE: Monitoimijainen yhteistyö. Eri ammatti-ryhmien osaamisen, läheisverkostojen ja palveluiden yhdistäminen lasten ja perheiden tueksi (horisontaalinen integraatio): yhteissuunnittelu ja toteutus.

5. TOIMENPIDE: Lastensuojelun monitoimijaisen mallin pilotointi (Hackneyn malli)

6. TOIMENPIDE: Perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisen palvelukokonaisuuden vahvistaminen



Osaamis- ja tukikeskukset

• Kansallisesti perustetaan viisi osaamis- ja tukikeskusta • Keski-Suomi kuuluu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöaluee-

seen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala). OT-keskuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kuopion yliopistollinen sairaala.

• OT-keskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista. Näin varmistetaan monialainen arviointi ja apua niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat vaativinta erityisosaamista

• Asiakkaina mm. vakavasti oireilevat, kehityksen vaarantavat nuoret, erityisen vaikeat psykiatriset ja mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, vaikeasti traumatisoituneet lapset, kehitysvammaiset, vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat lapset, oikeudelliset asiat

V Vaativien palveluiden kehittäminen

1. TOIMENPIDE: Perhehoidon kehittämiskokonaisuus: perhehoidon maakunnallinen toimintaohjelma (sijaisperheiden valmennus ja koulutus, kiintymyskeskeinen ajattelu, monitoimijainen sijoitustyöskentely ja tukiohjelma, kuntouttava perhehoito, asiakasosallisuuden kehittäminen, kokemusasiantuntijaverkosto, sähköiset työtavat, tuki lapsen arkiyhteisöissä)

2. TOIMENPIDE: Kehitetään sijaishuollon ohjausta ja valvontaa


3. TOIMENPIDE: Erityistason palveluiden uudistaminen: varmistetaan somaattisesti sairaiden lasten palveluissa sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä palveluiden laatu, yhdenvertainen saatavuus, lapsi- ja perhelähtöiset integroidut palvelut, palveluiden sujuvuus ja oikea-aikaisuus

4. TOIMENPIDE: Kehitetään vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelumalli ja liikkuvat kuntoutuspalvelut (erityisesti autismikirjon murrosiän pulmat, kaksoisasiakkuus vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, mahdollisuus asua omassa asuinympäristössä, sähköiset palvelumallit)


V Vaativien palveluiden kehittäminen

Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut

• Haukkalan Säätiö

• Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka)

• Hankkeen arviointi: JAMK, PerhetutkimusyksikköToimintakulttuurin muutos

• MLL

• Laukaan kunta

• Nuorten Ystävät/Suunta

• Keski-Suomen Liikunta ja Likes

• Familyroom

Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus

hyvinvoinnintukena

Perhekeskusmalli

• Perhehoidon järjestöt

• Koske

Erityis- ja vaativan tason palvelut


Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät

• Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät

• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

• Järjestöt

• Yksityiset palveluntuottajat

• Yliopisto ja oppilaitokset

• Jyväskylän Ammattikorkeakoulu


Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät

– Perhehoitoliitto

– Pelastakaa Lapset

– Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes

– Pesäpuu

– Sininauha

– Sos-Lapsikylä

– Vanhempainfoorumi

– Ensi- ja turvakoti

– Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomenyhdistys

– Seurakunnat

– Niilo Mäki Säätiö

– Pienkoti Aura

– NHG

– Jamk, Hyvinvointiyksikkö

– JY Kasvatustieteenlaitos

– JY Perhetutkimusyksikkö

– JY sosiaalityön yksikkö

– JY psykologian laitos

– Attentio

– Haukkalan Säätiö

– Mobile Kid Oy

– Vaalijalan kuntayhtymä

– Nuorten Ystävät

– Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

– Monimuotoiset perheet ry

– Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti

– Muita yhteistyötahojaRaija Harju-Kivinen31.5.2017


Hanketiimi• Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, Amo, lasten sh)

• Kehittämiskoordinaattorit:

Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK)

Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM)

Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK)

• Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkala Säätiö

• Muutosagentti: Hanna Hämäläinen (YTM, Lto)

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta

jokainen voi tehdä jotakin;

ja jos jokainen tekee jotakin,

tulee kaikki tehdyksi.


Documents

KEPA Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi · • Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon