Keski-Suomen Tanssin Keskus ry

STRATEGIA2010-2015

SAATTEEKSI

Tanssin aluekeskusverkoston käynnistyminen vuonna 2004 on tuonut vahvasti esille tanssitaiteen osana alueel-lista taide- ja kulttuurielämää. Yksi kuudesta perustetusta tanssin aluekeskuksesta on Keski-Suomessakin toimiva Sisä-Suomen tanssin aluekeskus. Alueellaan tanssin alue-keskuspalveluista vastaa Keski-Suomen Tanssin Keskus ry.

Vuosina 2005 - 2009 Keski-Suomen Tanssin Keskus ry on panostanut keskisuomalaisen tanssitaiteen edistämiseen rakentamalla vahvan ja itsenäisen organisaation. Ensim-mäinen toimintakausi on ollut organisaation ja verkoston rakentamisen aikaa, josta on siirrytty näkyvyyden toimin-takaudelle. Oleellinen osa näkyvyyden toimintakautta on strategiatyö.

Strategiatyö aloitettiin keväällä 2009 järjestetyllä semi-naarilla tanssin ammattilaisille. Seminaarissa kartoitet-tiin keskisuomalaisen tanssin kentän nykytilannetta, sen haasteita ja kehitystarpeita sekä tavoitteita. Tässä julkai-sussa on paneuduttu seminaarissa esiin tuotuihin haas-teisiin ja kehityskohteisiin, joiden pohjalta Tanssin Kes-kuksen toiminnalle on asetettu tavoitteita vuosille 2010 - 2015.

Kutsumme kaikki tanssista kiinnostuneet ja tanssin pa-rissa toimivat sekä yhteistyökumppanimme tekemään kanssamme keskisuomalaisesta tanssin kentästä entistä vahvemman.

Keski-Suomen Tanssin Keskus ry:n puolesta,Laura TervoSari IlmolaMiia Elivuo

KANNEN KUVA: Veli Lehtovaara & Elina Häyrynen: Katoamispiste. UudenPolvenMuseon tanssitapahtuma 2008. KUVA: Matti Häyrynen

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen strategiset painopisteet ovat näkyvyyden lisääminen, esitystoiminnan kehittämi-nen sekä resurssien vahvistaminen. Näkyvyyteen ja resurs-seihin panostamalla halutaan vastata keskisuomalaisen tanssin toimintaympäristön ja Tanssin Keskuksen toimin-nan haasteisiin. Esitystoimintaa kehittämällä ja resursseja vahvistamalla lisätään tanssin ammattilaisten työllistymis-tä, esitystoimintaa ja taiteellisen työskentelyn laatua sekä Tanssin Keskuksen toimintaresursseja.

Strategian toimeenpanoa seurataan painopisteiden toteu-tumisen varmistamiseksi ja toimintaympäristömuutoksia silmällä pitäen. Samalla haasteita ja niihin liittyviä tavoit-teita voidaan päivittää. Painopisteisiin keskittymällä Keski-Suomen Tanssin Keskus tukee keskisuomalaisen tanssitai-teen kehittymistä.

UudenPolvenMuseon tanssitapahtumassa 2010 oli ensi-illassa englantilaisen koreogra!n Jamina Johnson-Smallin Kitchen dances, tanssijana jyväskyläläinen Mira Kautto. KUVA: Matti Häyrynen

SUUNTA KESKISUOMALAISELLE TANSSITAITEELLE– STRATEGIAN PAINOPISTEET

NÄKYVYYS

Näkyvyys on haasteena keskeisimpiä. Näkyvyyteen panos-tamalla vahvistetaan tanssin ja Keski-Suomen Tanssin Kes-kuksen tunnettuutta. Tunnettuus tuo toimintaan lisää re-sursseja - niin rahoitusta kuin henkilöstöäkin - ja vaikuttaa positiivisesti taiteellisen työskentelyn laatuun ja määrään.

Elsa Heikkilän teos Tunsitko minun kuiskailevan? nähtiin UudenPolvenMuseon tanssitapahtumassa 2010. KUVA: Matti Häyrynen

TANSSIN TUNNETTUUS

Haaste:

Tanssia taidemuotona ja ammattina on tehtävä entistä näky-vämmäksi. Tanssin tunnettuutta tulee kasvattaa. Tanssin tut-kimusta ja koulutusta on lisättävä ja tehtävä näkyvämmäksi. Alueelle tulee saada ammattitaitoisia ja tanssitaidetta tuntevia toimittajia ja kirjoittajia.

NÄKYVYYS

Tavoite 2015:Tanssin asema Keski-Suomessa on vahva ja tanssi on tunnettu sekä helposti lähestyttävä taidemuoto. Keski-Suomessa toimii entistä enemmän freelancer-tanssitaiteilijoita. Keski-Suomi tunnetaan tanssin ammattilaisista, tanssitaiteen tutkimuksesta ja koulutuksesta. Alueella toimii ammattitaitoisia tanssista kir-joittavia asiantuntijoita.

Keinot ja välitavoitteet:

Tanssin ammattilaisten työskentelyä tuetaan taloudellisesti. Muihin rahoittajiin vaikutetaan tiedottamalla ja tekemällä tans-sitaidetta tutummaksi. Tanssitaidetta tehdään ymmärrettäväk-si keskittymällä yleisötyöhön entistä paremmin. Keinoja tähän ovat yhteisötanssi, työpajat, taiteilijatapaamiset ja tanssiluot-sitoiminta. Yhteistyötä paikallisen median kanssa kehitetään suunnitelmallisesti. Toimittajille ja muille tanssista kirjoittaville järjestetään tanssilukutaitokoulutus. Järjestetään yleisötilai-suuksia, joissa käsitellään tanssin alan tutkimustuloksia ja ajan-kohtaisia ilmiöitä.

Liisa Tädätsedäm -tanssityöpaja lapsille ensi-illan jälkeen. Ohjaajina Anna-Maija Häkkinen ja Noora Nenonen. KUVA: Sari Ilmola

KESKI-SUOMEN TANSSIN KESKUKSEN TUNNETTUUS

Haaste:

Tanssin aluekeskustoimintaa tunnetaan vain satunnaisesti tanssin kentän ulkopuolella. Yleisön, päättäjien ja potentiaa-listen yhteistyökumppaneiden tulee tuntea paremmin Sisä-Suomen tanssin aluekeskus ja Keski-Suomen Tanssin Keskus. Markkinoinnin ja tiedottamisen tehottomuudesta johtuen Kes-ki-Suomen Tanssin Keskus ry ei ole alueellaan vielä tarpeeksi näkyvä toimija. Kaikki Keski-Suomen alueen tanssitapahtumat tulisi voida löytää samalta nettisivulta.

Tavoitteet 2015:

Kaikki Keski-Suomen kulttuuripolitiikan tekijät tuntevat Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen. Keski-Suomen Tanssin Keskus on tunnettu tanssin tuottaja ja puolestapuhuja alueellaan. Tanssin Keskus tunnetaan asiantuntijaorganisaationa, jota käy-tetään tanssin ammattikenttää koskevissa kysymyksissä ja pro-jekteissa. Se mielletään tanssin ammattilaisia monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti palvelevaksi organisaatioksi. Hallitus ja jä-senet ovat sitoutuneet toimintaan ja he mieltävät edustavansa yhdistystä myös sen ulkopuolella toimiessaan. Tanssin kenttä tuntee yhdistyksen omakseen. Yhdistyksellä on 90 jäsentä.

Keinot ja välitavoitteet:

Tavoitteiden saavuttamiseksi keskitytään päättäjien ja vai-kuttajien tapaamisiin. Osallistutaan keskustelutilaisuuksiin ja seminaareihin, joissa tehdään toimintaa tutuksi. Yleisötyön te-hostamiseksi kehitetään tanssiluotsitoimintaa, jonka tarkoituk-sena on edistää tanssiesitysten saavutettavuutta ja tehdä tans-sia tunnetuksi uusille yleisöille.Tanssin tunnettuutta lisätään järjestämällä yleisölle avoimia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ja tutustutaan tanssitaiteeseen myös kehollisesti kokien. Kes-keisenä keinona on yhteisötanssin painottaminen.

Tanssin kentän tarjoamat palvelut kartoitetaan ja kehitetään nettisivuja, jotta kentän monipuolinen toiminta saadaan nä-kyväksi. Hallituksessa on edustettuna monipuolisesti tanssin alan erilaisia toimijoita, kuten tanssinopettaja, tanssiterapeutti, tanssintuottaja, tiedottaja, tanssin harrastaja, freelancer-tanssi-taiteilija sekä edustaja tanssin yleisöstä ja Jyväskylän ulkopuo-lelta. Jäsenrekrytointiin panostetaan enemmän tiedottamalla toiminnasta ja tapahtumista, järjestämällä ammattikentän ta-paamisia sekä kehittämällä jäsenetuja. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen jäseniä kannustetaan puhumaan, kirjoittamaan ja tekemään tanssitaidetta tunnetuksi.

NÄKYVYYS

Ryt-M-it saivat ensi-illan Jyväskylä Summer Jazzissa 2008. Koreogra!t Tarja Rinne, Ambra Succi, Riku Immonen ja Karoliina Lahdenperä. KUVA: Jani Salonen / JANO Design

TANSSIN ESITYSTOIMINTA

Tanssijoiden työllistymistä parannetaan mahdollistamal-la säännöllistä ja suunnitelmallista esitystoimintaa Keski-Suomen alueella. Esitystoiminnan lisääminen tuo monitai-teellisia ja kokeellisia sekä taiteellisesti kiinnostavia teoksia alueen tanssitarjontaan. Monitaiteisuus lisää yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Noora Nenosen If you just... ensi-ilta vuoden 2008 Tanssin Aika -festivaalilla. KUVA: Matti Häyrynen

TANSSIN ESITYSTOIMINNANLISÄÄMINEN JA VAKAUTTAMINEN

Haaste:

Keski-Suomessa ei nähdä tanssin ammattilaisten esittämää tanssitaidetta säännöllisesti. Tanssinäytöksiä on harvakseltaan ja niitä tuottaa vain muutama tekijä. Uuden yleisön löytäminen on tärkeää. Tanssiesitysten maakunnallinen jakautuminen on keskittynyt vain tiettyihin kuntiin ja näin ollen maakunnasta löytyy alueellisia mustia aukkoja.

Tavoite 2015:

Keski-Suomen Tanssin Keskuksella on säännöllistä tanssin ammattilaisten esitystoimintaa ja vuoden aikana tuotetaan itse 6 - 8 tanssinäytöstä. Ohjelmistossa on sekä kiinteisiin että vaihtuviin tiloihin soveltuvia teoksia. Ohjelmistossa on otettu huomioon erilaiset kohderyhmät ja heille suunnatut teokset. Ohjelmistosta löytyy noin 25 yksittäistä tanssiteosta ja noin 20 työpajaa. Esitysten elinkaari on kasvanut yhden teoksen osal-ta keskimäärin 10 esityskertaan. Myös kertaluonteiset projek-tit otetaan huomioon Tanssin Keskuksen ohjelmapalveluissa. Keskisuomalaisissa kunnissa vierailee säännöllisesti ja suunni-telmallisesti ammattitanssiproduktioita alueen ulkopuolelta. Vuoden aikana 15 keskisuomalaista tanssiproduktiota vierai-lee maakunnan ulkopuolella. Keski-Suomen Tanssin Keskus

järjestää Jyväskylässä kaksi tanssitapahtumaa vuodessa ja 1-3 tapahtumaa muualla maakunnassa yhteistyössä alueen toimi-joiden kanssa.

Keinot ja välitavoitteet:

Keskitytään tanssin esitystilan löytämiseen ja vakinaistamiseen sekä huomioidaan entistä tarkemmin resurssit, verkostot sekä yhteistyön mahdollisuudet, kuten tilayhteistyö ja aluekeskus-verkosto. Tanssiproduktioille lisätään rahoitusta. Sisällöntuot-tajien ja Tanssin Keskuksen henkilökunnan välillä säilytetään tiivis keskusteluyhteys. Ohjelmistoa päivitetään ja ylläpidetään aktiivisesti. Esitysmyyntiin panostetaan ja lisätään markki-nointia. Teosten kierrätettävyys otetaan huomioon jo teosten valmistusvaiheessa. Mahdollisen hankerahoituksen turvin to-teutetaan vierailuja pienempiin kuntiin. Maakuntaa kiertävä tapahtuma toimii vuodesta 2012 alkaen ja Jyväskylässä jatkaa UudenPolvenMuseon tanssitapahtuma.

TANSSIN ESITYSTOIMINTA

TANSSITAITEEN MONIMUOTOISUUS

Haaste:

Kokeellisia ja taiteidenvälisiä projekteja toteutetaan alueella vähän. Tanssitaiteilijoilla ei ole turvattua toimeentuloa taiteel-liseen työskentelyyn teosten ja harjoitusten aikana, jolloin toi-meentulo täytyy hankkia muulla tavalla. Yhteistyötä muiden taiteenalojen kanssa tehdään vähän. Taiteelliset linjaukset ei-vät ole selkeitä toiminnassa.

Tavoite 2015:

Keski-Suomessa nähdään eri tanssin lajeja ja erilaisia esitys-konsepteja edustavia tanssiesityksiä. Keskisuomalaisilla tans-sitaiteilijoilla on vahva ammatti-identiteetti ja he ymmärtävät myös oman työnsä rahallisen arvon. Tanssitaiteilijoiden työs-kentelemisen laatu taataan mahdollistamalla tarpeeksi pit-kät palkalliset harjoitusajat. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen taiteellisella johdolla on selkeä ja avoin taiteellinen visio, jota se päätöksillään toteuttaa. Tanssitaiteilijat tekevät yhteistyötä muiden alojen taiteilijoiden kanssa.

Keinot ja välitavoitteet:

Tanssin ammattilaisia kannustetaan monimuotoiseen ja taiteelliseen sisällöntuotantoon. Tuotantotukien linjauksis-sa otetaan huomioon pitkät harjoitusajat ja ne näkyvät tuo-tantotuen suuruudessa. Tehdään perusteltuja teosvalintoja tuotantotuista päätettäessä. Palkallisen työn mahdollisuuk-sia lisätään.

Palkataan vahva, näkemyksellinen ja yhteistyökykyinen tai-teellinen suunnittelija vuonna 2013. Luodaan vahvemmat taiteidenväliset verkostot lisäämällä yhteistyötä alueen taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Kehitetään toi-mintaa siten, että Tanssin Keskus mielletään kaikkien Keski-Suomen taidelajien edustajien keskuudessa toimijaksi, joka sekä välittää että tavoittaa tanssitaiteilijat produktioihin.

TANSSIN ESITYSTOIMINTA

Hahmoperformanssi Valkoiset apinat on ilahduttanut yleisöä Jyväskylän Kesässä, Yläkaupungin Yössä, kauppakeskuksessa, messuilla ja yksityistilaisuuksissa. Apinoina Anna-Kaisa Hirvanen ja Helena Ratinen. KUVA: Johanna Parviainen

RESURSSIT

Resursseja kehittämällä voidaan tehostaa Tanssin Keskuk-sen toimintaa. Resurssien kehityksen myötä tanssin eteen tehtävä työ jakautuu ammattitaidon ja osaamisen mukaan tasaisesti. Henkilöstöä lisäämällä saadaan parannettua markkinointi- myynti- ja viestintäosaamista. Kasvattamal-la resurssien määrää voidaan lisätä toimintaa. Toiminnan kasvattaminen vahvistaa Keski-Suomen Tanssin Keskuksen roolia alueensa tanssitaiteen tukiorganisaationa.

Keski-Suomen Tanssin Keskus tilasi Teija Häyryseltä teoksen jonka kohderyhmä on ikäihmiset. Keittokirjan ensi-ilta Vanhusten viikolla 2010 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. KUVA: Matti Häyrynen

KESKI-SUOMEN TANSSIN KESKUKSEN RESURSSIT

Haaste:

Yhdistys tarvitsee lisää henkilöstöä ottaen huomioon toimin-nan vaatiman työmäärän. Markkinointiosaaminen ja järjes-telmällinen myyntityö ei ole vakiintunut organisaatioon. Pro-jektiluontoisen tanssitaiteilijan ja taiteellisen suunnittelijan palkkaus on osa toiminnan luonnollista kehitystä. Resurssion-gelmien korjaamiseksi on kasvatettava toiminnan rahoitusta. Rahoitus on tällä hetkellä ennalta sidottu tiettyihin tarkoituk-siin, kuten esitysostoihin ja eri hankkeiden sisältöihin. Vapaasti budjetoidun rahan osuutta pitää kasvattaa, jotta henkilöstön määrä saadaan vastaamaan toiminnan tarpeita.

Tavoite 2015:

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen henkilökuntaa on toimintaan nähden tarpeeksi ja henkilökunta on vakiintunut. Henkilökun-taan kuuluu tuottaja, markkinointivastaava, tiedottaja sekä osa-aikainen tanssitaiteilija. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen budjetissa on sitomatonta rahaa 120 000 ! henkilökunnan palkkaukseen ja tuotantotukiin.

Keinot ja välitavoitteet:

Toiminnan rahoitusta kasvatetaan lisäämällä yhteistyökump-paneiden määrää sekä kehittämällä myyntiä ja markkinointia. Keski-Suomen Tanssin Keskus palkkaa markkinointivastaavan vuonna 2010, taiteilijan vuonna 2010 sekä tiedottajan vuonna 2014. Taiteellinen suunnittelija palkataan vuonna 2013.

RESURSSIT

Koreogra! Panu Varstalan Onerva on vieraillut mm. Jyväskylän Kesässä, Keski-Pohjolan kulttuuripäivillä Sundsvallissa ja Ateneumin taidemuseossa. KUVA: Matti Häyrynen

TANSSILLE ESITYSTILA

Haaste:

Tanssitaiteella ei ole vakiintunutta tilaa, joka palvelisi tanssin esitystoimintaa ja mahdollistaisi tanssin palveluiden keskittä-misen sekä lisäisi näkyvyyttä ja edistäisi tanssin saatavuutta. Tanssin esitystila yhdistäisi ja tukisi alueella toimivia tanssitai-teilijoita sekä edistäisi yhteistyötä myös muiden alojen taitei-lijoiden kanssa.

Tavoitteet 2015:

Jyväskylässä on eri toimijoiden yhteinen tila, joka soveltuu sekä tanssiin että eri taiteen alojen esityksiin, työpajoihin sekä muihin tilaisuuksiin. Yleisö mieltää tilan tanssin esityspaikaksi. Keski-Suomen Tanssin Keskuksella on vakiintuneet yhteistyö-verkostot usean keskisuomalaisen tila-organisaation kanssa. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen toimisto tunnetaan hyvin ja sinne on helppo tulla asioimaan. Keski-Suomen Tanssin Keskus tarjoaa harjoitustilaa tanssitaiteilijoille kohtuulliseen hintaan.

Keinot ja välitavoitteet:

Kootaan kulttuuritoimijoista, päättäjistä ja rahoittajista verkos-to, joka etsii tilan, hankkii rahoituksen ja suunnittelee toimin-nan kannattavaksi. Muualta maakunnasta kootaan esitystiloja ja tiloja hallinnoiva verkosto, joiden kanssa toteutetaan suun-nitelmallista yhteistyötä, kuten maakuntaa kiertävä tanssita-pahtuma. Kiertue vie keskisuomalaista tanssia tapahtumina keskisuomalaisiin kuntiin.

RESURSSIT

Rancid Rockersin Tatu Leinonen ja Simeoni Juoperi ottivat tilansa teoksella What was that?! UudenPolvenMuseon tanssitapahtuma 2010. KUVA: Matti Häyrynen

TANSSIN AMMATTILAISTEN TYÖLLISTÄMINEN

Haaste:

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen tanssin ammattilaiset työllis-tyvät lyhytkestoisiin työsuhteisiin. Työskentelyapurahaa ei ole tarpeeksi jaossa. Tuotantotuet sekä osatuotantotuet ovat pieniä. Valtakunnallista tanssitaiteeseen kohdennettua tuotantotukea päätyy vähän keskisuomalaisille tanssin ammattilaisille.

Tavoite 2015:

Keski-Suomen Tanssin Keskus työllistää vuosittain tanssin ammat-tilaisen puoleksi vuodeksi tekemään muun muassa yleisötyötä, yhteisötanssia ja koreogra"aa ammattilaisille. Lisäksi Tanssin Kes-kus palkkaa osa-aikaisen taiteellisen suunnittelijan vuodesta 2013 lähtien. Tanssin Keskus tarjoaa palkallisia, kahden kuukauden mit-taisia työsuhteita tanssin ammattilaisille jakamalla vuosittain 20 000 euroa tuotantotukea keskisuomalaisiin tanssiproduktioihin. Keski-Suomen Tanssin Keskuksella on mahdollisuus tukea myös maakuntien välisinä tai kansainvälisenä yhteistyönä toteutettuja teoksia. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kautta välitetyt tanssi-esitykset ja työpajat työllistävät tanssin ammattilaisia 180 kertaa vuodessa.

Keski-Suomessa työllistyy valtakunnallisilla apurahoilla kaksi tans-sin ammattilaista vuodeksi. Keski-Suomessa aloittaa ammattitans-siryhmä, joka työllistää itsensä päätoimisesti tanssituotannoil-la, ja ryhmän toiminta on vakiintunut vuoteen 2020 mennessä. Tällä tanssiryhmällä on oma palkattu tuottaja. Kaupunginteatteri ja muut alueen ammattiteatterit palkkaavat vuodessa vähintään neljä ammattitanssijaa ja yhden koreogra"n. Keski-Suomi hou-kuttelee esiintyviä tanssin ammattilaisia. Alueella on aloitettu re-sidenssitoiminta.

Keinot ja välitavoitteet:

Sitomattoman rahoituksen määrää Keski-Suomen Tanssin Keskuk-sen budjetissa kasvatetaan etsimällä lisää yhteistyökumppaneita, vaikuttamalla päättäjiin ja lisäämällä toiminnan näkyvyyttä. Kehi-tetään ohjelmapalveluita ja yhteistyötä muiden kulttuurin alue-keskusten, tapahtumien, festivaalien ja alueen ammattiteatterei-den ja muiden taiteenalojen kanssa. Alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä tehostetaan rahoittajien kanssa. Tanssin ammattilaisil-le tarjotaan neuvoja apurahojen hakuun esimerkiksi järjestämäl-lä apurahatyöpaja puolen vuoden välein. Tuetaan sitoutuneen ja näkemyksellisen ammattitanssiryhmän perustamista Keski-Suo-meen. Tanssialan työllistävyyttä Keski-Suomessa kehitetään luo-malla pitempikestoisia työsuhteita tanssin ammattilaisille myös hanketoiminnan keinoin.

RESURSSIT

Jussi Kaijankangas ohjaa Perinnettä Puuhaten -työpajaa Hankasalmella, jonne Tanssin Keskus tuottaa tanssin palveluita valtakunnalliseen Hymykuopat-hankkeeseen. KUVA: Sari Ilmola

LOPUKSI

Keski-Suomen Tanssin Keskus toteuttaa strategiaa aktiivisesti yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Olennainen osa yhteistyöverkostoa ovat tanssin alan toimijat sekä muiden taiteenalojen ammattilaiset ja harrastajat. Tärkeitä yhteistyö-kumppaneita ovat keskisuomalaiset kuntaorganisaatiot, esi-merkkinä vakiintunut molempia osapuolia hyödyttävä yhteis-työ Jyväskylän, Hankasalmen ja Äänekosken kuntien kanssa. Kuntaorganisaatioissa erityisesti kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-aikatoimet sekä matkailu ovat tärkeässä roolissa.

Merkittäviä yhteistyökumppaneita Keski-Suomen Tanssin Kes-kukselle ovat myös kolmannen sektorin toimijat ja organisaa-tiot. Näistä erityisesti kulttuuritapahtumat ja festivaalit sekä nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset kuuluvat tärkeiden yh-teistyökumppaneiden piiriin. Lisäksi yhteistyötä tehdään val-takunnallisesti esimerkiksi tanssin aluekeskusverkoston sekä muiden kulttuurin aluekeskusten ja tiedotuskeskusten kanssa.

Soveltavan tanssin kautta yhteistyö on viime aikoina laajentu-nut myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteistyötä tehdään entistä enemmän ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tanssin Keskuksen vakiintuneita yhteistyökumppaneita tällä saralla ovat palvelutalot ja pitkäaikaishoidon yksiköt Jyväskylässä ja Hankasalmella.

Yhteistyöverkostoa rakennetaan suunnitelmallisesti myös yri-tysmaailman suuntaan kehittämällä palveluita erityisesti virkis-tys- ja tyhy-toimintaan. Matkailualan mahdollisuudet on otettu huomioon Keski-Suomen Tanssin Keskuksessa tarjoamalla alan yrityksille palveluita vastaamaan heidän tarpeitaan. Yrityspal-veluita tarjotaan Keski-Suomen lisäksi muualle maahan esi-merkiksi matkailu- sekä sihteeri- ja assistentti -messuilla.

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen keskeisiä yhteistyökumppa-neita ovat alueelliset ja valtakunnalliset taiteen ja kulttuurin rahoittajat. Tähän verkostoon kuuluvat Keski-Suomen taide-toimikunta, Keski-Suomen liitto, opetus- ja kulttuuriministe-riö, Suomen Kulttuurirahasto ja valtion tanssitaidetoimikunta. Nämä tahot vastaavat omalta osaltaan kulttuuristrategioista ja painopistealueista.

Keski-Suomen Tanssin Keskus on osa yhteiskuntaa ja seuraa muiden toimijoiden strategisia linjauksia ja vastaa niihin omal-la toiminnallaan. Tanssin Keskus on sitoutunut tanssitaiteen palveluiden kehittämiseen, tavoitteenaan vetovoimainen ja monipuolisia kulttuuripalveluja tuottava Keski-Suomi niin kes-kisuomalaisille itselleen kuin alueen matkailijoillekin.

Paju Beckerin, Noora Nenosen, Anna Maria Häkkisen sekä muusikko Matti Ekmanin tanssiperformanssi Lutakonpuiston avajaisissa 2008. KUVA: Sari Ilmola

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen missiona on mahdollistaa ammatillisen tanssikulttuurin ja yleisön kohtaaminen sekä tanssin ammattilaisten työskentely

PostiosoiteKeski-Suomen Tanssin KeskusAsemakatu 640100 Jyväskylä

Sari Ilmola, tuottajap. 050 356 1138sari.ilmola@sisasuomentanssi."

Pauliina Lapio, markkinointi ja myyntip. 044 399 2234pauliina.lapio@sisasuomentanssi."

Naisen tulee Koreogra!a Tuija Nikkilä, tanssi Elli Pulkkinen, Teija Häyrynen, Miia Elivuo. Ensi-ilta 2008. KUVA: Matti Häyrynen