UNIVERSITY OF HELSINKI, SOCIAL PSYCHOLOGY

KeskustelupiiriTalking Circle -keskustelupiirin mahdollisuudet työskentelymuotona organisaatiokontekstissa

Jonna HagelbergTutkimussuunnitelmaseminaari SP301 40pSosiaalipsykologiaAnna-Maija Pirttilä-Backman29.4.2014

Sisällys

1. Tausta ja Aihe...........................................................................................................................................2

1.1 Keskustelupiiri – Talking Circle..........................................................................................................3

1.2 Aikaisempi tutkimus.........................................................................................................................6

2. Tutkimuksen kohde, tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset...........................................................7

3. Teoreettinen viitekehys............................................................................................................................8

4. Tutkimuksen metodologia........................................................................................................................9

5. Eettiset kysymykset................................................................................................................................10

6. Aikataulu.................................................................................................................................................10

Lähdeluettelo.................................................................................................................................................11

1

1. Tausta ja AiheOlen työskennellyt pitkään erilaisissa organisaatioissa tavallisena työntekijänä. Työhön liittyvät

kommunikaatio-ongelmat ja yritysten keskustelukulttuurit ovat kiehtoneet minua jo pitkään.

Vuodesta toiseen olen pohtinut miten luottamus ja aito keskusteluyhteys syntyvät työntekijöiden

välillä – organisaation sisällä, jota määrittävät roolit, hierarkia ja organisaatiorakenne.

Tutkimustani motivoivat henkilökohtainen kiinnostukseni ja oma oppimisprosessini. Olen itse

kamppaillut vuosia omakohtaisesti erilaisten vuorovaikutuskysymysten parissa, mm. miten luoda

aito kontakti? Miten ylläpitää keskusteluyhteys toiseen ihmiseen? Miten kyetä olemaan aidosti

läsnä vuorovaikutustilanteissa?

Työympäristössä samantyyppiset kysymykset ovat painaneet mieltäni: Miksi on vaikea muuttaa

kommunikointityyliä tai uskaltaa kokeilla jotain uutta? Uskallanko olla oma itseni vai piiloudunko

kaiken varalta roolini taakse? Missä ovat mahdolliset kipupisteeni ja pelkoni työpaikan

vuorovaikutussuhteissa?

Olen törmännyt myös työelämässä keskusteluissani seuraaviin kommentteihin ”ei tästä kannata

puhua, ei mikään muutu kuitenkaan” ja ”jos ylin johto ei vaihda näkemystään, ei täällä mikään

muutu”, ”Ethän sinä voi sellaista mennä ehdottamaan, eihän se käy”. Psykologinen staattisuus ja

ihmisten oma usko siihen, etteivät asiat voi muuttua tuntuu lamauttavalta. Ehkä keskeisin

ajatukseni on se, että uskon vahvasti siihen että asiat ovat ratkaistavissa puhumalla ja pelottavan

asian nostaminen esille on mielestäni aina parempi ratkaisu kuin sen piilottaminen. Vaatii

rohkeutta tehdä uudenlaisia valintoja.

Haluan omassa tutkielmassani nyt nostaa yhden toiminnallisen vaihtoehdon organisaation

vuorovaikutustutkimukseen, Talkin Circle eli keskustelupiirin. Haluan tutkia tätä eräänlaisena

interventiona, eli vaihtoehtoisena vuorovaikutuksellisena työskentelymuotona organisaatioissa.

Keskustelupiiri tunnetaan käsitteenä paremmin terapia- ja kasvatuskirjallisuudessa.

Kiinnostuin keskustelupiiristä ja sen mahdollisuuksista, koska olen muutaman kerran ollut itse

osallistujana keskustelupiirissä. Ensimmäinen keskustelupiiri johon osallistuin, oli argentiinalaisen

2

tangon harrastajien piiri. Tuolloin keskustelimme siitä, mitä tango merkitsi kullekin. Toisen piirin

järjestimme ystävieni kesken ja silloin keskustelimme parisuhdeongelmista. Kuvaavaa molemmille

keskustelupiireille oli se, että kaikilla osallistujilla oli oma kokemuksensa keskusteltavasta aiheesta.

Tämä ei käsittääkseni ole kuitenkaan keskustelupiirin edellytys. Monilla voi olla mielipiteensä myös

asiasta, josta ei ole suoraan omakohtaista kokemusta.

Kokemukseni näistä keskustelupiireistä oli se, että tunsin suurta yhteenkuuluvuutta piirissä

olleiden kanssa ja koin luottavani tilanteeseen ja ihmisiin tuossa hetkessä. Saattaa olla että

kyseiset kokemukseni olivat merkityksellisiä vain minulle. Ehkä minulla oli juuri tuolloin jokin tarve

jakaa ja olla osana jotakin ryhmää. Kokemukseni olivat kuitenkin niin syviä, että ne ovat jääneet

mieleeni ja palaavat ajatuksiini yhä uudelleen.

Siksi haluan tutkia Talking Circle menetelmää ja saada tilaisuuden viedä sitä eteenpäin (kenties

astetta haasteellisempaan ympäristöön), organisaatiokontekstiin. Keskustelupiirit olisivat

mielestäni tervetullut lisä tavanomaisten kokousten ja arkisten keskustelujen oheen. Oma

kokemukseni on lisännyt uskoani siihen, että keskustelupiiri voi mahdollistaa ryhmäkoheesion

parantumisen, yhteisen kokemuksellisuuden syntymistä, lisätä tasapuolisuuden ja inhimillisyyden

kokemusta ryhmässä. Uskon itse keskustelupiirin mahdollisuuksiin sekä

ryhmätyöskentelymuotona että oppimisprosessina yksilöille.

1.1 Keskustelupiiri – Talking Circle Kuvaan seuraavassa lyhyesti perinteisen keskustelupiiriä ja sen vaiheita. Olen koonnut kuvaukset

Wilbur, J., Wilbur, M. , Tlanusta Garrett, M. & Yuhas, M. (2001) artikkelista ”Talking Circles: Listen,

or Your Tongue Will Make You Deaf” sekä sivustolta:

http://www.stipo.info/Artikel/The_story_of_the_Talking_Stick (haettu 22.4.204)

Talking Circle on peräisin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta. Intiaanit juhlivat pyhää yhteyttä,

joka kaikilla ihmisillä on toisiinsa. Piiri toi ihmiset yhteen ja se toimi foorumina, jossa ihmiset

pystyivät ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan täydellisen hyväksynnän ilmapiirissä.

3

Kuva: Talking Circle.

Talking Circle keskustelupiiriä kuvataan usein ei-hierarkiseksi ja tasavertaisena dialogina.

Osallistujat istuvat ympyrän muodossa piirissä ja yksi toimii piirin fasilitoijana ja esittelee aiheen

josta on tarkoitus puhua. Piiri symbolisoi täydellisyyttä. Perinteisesti piiri aloitetaan piiriä

voimauttavilla sanoilla. Sen tarkoitus on avata jäsenten sydämet liittymään toisiinsa.

Keskustelupiirissä jokainen on tasavertainen ja jokainen kuuluu piiriin. Istumajärjestys antaa

kaikille piirissä oleville mahdollisuuden nähdä jokaisen piirissä olevan non-verbaaliset viestit.

Perinteisesti puukeppi, kivi tai sulka, tai mikä esine tahansa (joka intiaaniperinteen mukaan

symboloi yhteyttä maahan) voidaan käyttää piirissä fasilitointivälineenä. Se joka pitää kädessään

esinettä, on oikeutettu puhumaan ja muiden vastuulla on kuunnella. Puhuva keppi (Talking Stick)

annetaan aina sille joka puhuu keskustelussa. Keskustelupiirissä mikä tahansa esine voi edustaa

puhuvaa keppiä. Piirissä puhuvakeppi kulkee piirissä myötäpäivään. Piirissä opitaan kuuntelemaan

ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä. Ajatukset ja tunteet joita osallistujat ilmaisevat arvotetaan

samalla tavalla.

Keskustelupiiriä on perinteisesti käytetty mm. jokapäiväisten huolien jakamiseen, yhteisön

ongelmien ratkaisemiseen, ristiriitojen ja väärinkäsitysten ratkaisuun.

4

Kuva: Puhuva keppi (Talking Stick)

Puhuva keppi kantaa oikeutta ja kunniaa vapaaseen puheeseen ja takaa että puhuja voi ilmaista

itseään ilman pelkoa nöyryytetyksi tulemisesta. Perinteinen intiaanien puhuva keppi oli koristeltu

luonnon materiaaleilla, jotka symbolisoivat rohkeutta, viisautta, voimaa ja sydämen totuutta.

Systemaattinen piirin läpikäynti kutsuu jokaisen ihmisen osallistumaan – eikä muutama henkilö

pääse näin dominoimaan keskustelua. Puhujan tulee tuntea itsensä vapaaksi ilmaisemaan itseään,

miten se hänelle on miellyttävää. Puhuvan kepin oletetaan sulkevan sisäänsä piirissä keskustellut

sanat. Tämä kuvastaa sitä, että mitä piirissä sanotaan – ei tule jakaa piirin ulkopuolelle. Ne jotka

eivät halua puhua, voivat olla hiljaa ja antaa puhuvan kepin eteenpäin seuraavalle henkilölle. Mitä

piirissä puhutaan tulee koskea keskusteltavaa aihetta. Ei ole tarkoitus vastata mitä jokin toinen

puhuja on sanonut.

Puhuva keppi kiertää piirissä, kunnes kaikki halukkaat ovat saaneet puhua eikä kenelläkään ole

enää mitään lisättävää aiheeseen. Lisäpuheenvuoroa voi pyytää viittaamalla. Viimeinen kierros on

se, kun kukaan ei halua enää sanoa mitään. Piiri suljetaan kiittämällä kaikkia omien ajatustensa

jakamisesta.

Keskustelupiiriä on soveltaen käytetty mm. kouluissa, hallitustyöskentelyissä yrityksissä ja

urheiluseuroissa. Keskustelupiiritekniikka on onnistuessaan koettu hyväksi ja toimivaksi.

Periaatteena on se, että kukin voi ilmaista itseään täydellisessä vapaudessa.

5

1.2 Aikaisempi tutkimusTähän asti löytämäni tutkimus keskustelupiirien käytöstä on liittynyt lähinnä koulumaailmaan.

Seuraavassa lyhyt yhteenveto kahdesta löytämästäni tutkimuksesta.

Wilbur J, Wilbur M, Garrett ja Yuhas (2001, 368- 370), tutkivat Talking Circle keskustelupiirin

käyttöä Connecutin yliopistossa opiskelijoiden huumeiden ja alkoholin käytön ennaltaehkäisy ja

interventio-ohjelmassa. Tutkimuksessa haluttiin kehittää ryhmän yhteisöllisyyden tunnetta, lisätä

osallistujien empatia ja kuuntelutaitoja. Vastavalmistuneet vertaisopiskelijat toimivat

keskustelupiirien vetäjinä. Ryhmissä oli 6-11 jäsentä ja ne kokoontuivat 9-11 kertaa lukukauden

aikana. Ryhmiä haastateltiin jälkeenpäin ja kommenteissa tuli esille ryhmän kehittyminen,

yhteisöllisyys ja jäsenten lisääntynyt kyky kuunnella ja tuntea empatiaa. Tutkijat uskovat että

Talking Cirle -keskustelupiiri soveltuu myös muihin asiayhteyksiin keskustelumenetelmänä, koska

se antaa ryhmätyöskentelylle rakenteen ja prosessin sekä lisää jäsenten empatiataitoja ja kykyä

kuunnella. Keskustelun piiri auttaa ihmisiä keskittymään toisten ymmärtämiseen, yhteisöllisyyden

rakentamiseen ja yhteisten asenteiden, uskomusten ja tuntemusten ymmärtämiseen niiden erojen

korostamisen sijasta.

Markku Meriruoho (2012) tutki väitöskirjassaan miten säännöllisesti toistuvat keskustelupiirit

vaikuttavat koululuokan ryhmäkoheesioon. Hän toteaa että keskustelupiireillä oli selvästi ryhmän

koheesioita edistävä vaikutus ja se tarjoaa tehokkaan välineen luokan ryhmädynamiikan

kehittämiseen. Hyväksyntä, suvaitsevaisuus ja avoimuus kuvaavat luokkia joissa on korkea

ryhmäkoheesio. Oppilaat uskaltavat ilmaista itseään, epäonnistua ja olla sellaisia kuin ovat.

Jokaista kunnioitetaan ainutkertaisena yksilönä (Jacobsen, Christiansen & Jespersen 2004, 12).

Meriruohon tutkimuksen mukaan keskustelupiirit tarjosivat hyvän mahdollisuuden

keskustelutaitojen kehittämiseen, yksipuolisten näkemysten ylittämiseen ja erilaisten näkökulmien

ymmärtämiseen (Meriruoho, 2012, 114).

6

2. Tutkimuksen kohde, tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset

Tutkielmani tavoitteena on saada tietoa keskustelupiirin soveltamismahdollisuuksista

organisaatioissa. Haluan tutkia miten keskustelupiiriä olisi mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisena

ryhmätyöskentelytapana organisaatiossa. Kyse olisi siitä, että käyttäisin keskustelupiiriä

interventiovälineenä – eli käyttäisin keskustelupiirin formaattia jossakin kontekstissa, jossa sitä ei

ole tavallisesti käytetty.

Olen kiinnostunut hyvin käytännöllisestä näkökulmasta ymmärtää jotakin siitä, mitä

keskustelupiirissä tapahtuu sekä kuvata osallistujien kokemuksia siitä.

Muotoilisin tutkimuskysymykseni tässä vaiheessa suurimpiin kiinnostuksen kohtiini:

Mitä tapahtuu kun seurataan keskustelupiiriä ulkopuolelta? Mitä osallistujat sanovat kokevansa keskustelupiirissä? Miten he kertovat

kokemuksistaan? Miten osallistujat kokevat keskustelupiirin käytön soveltuvan työelämän

ryhmätyötilanteisiin?

Kerään empiirisen tutkimusaineistoni itse, koska haluan oppia fasilitoimaan keskustelupiirin itse.

Olen miettinyt eri vaihtoehtoja, missä kontekstissa keskustelupiirin voisi järjestää. Ensisijaisesti

toivon, että pääsen toteuttamaan keskustelupiirin aidossa työyhteisössä. Olen ajatellut ottavani

joihinkin organisaatioihin yhteyttä suoraan ja pyytää lupaa toteuttaa keskustelupiiri aluksi esim.

osana yrityksen tyky-tai virkistyspäivää.

Keskustelupiiri voisi olla mielestäni 6-10 hengen ryhmä (vapaaehtoisia osallistujia) ja

keskusteluaika 1½-2 tuntia. Ryhmä voisi olla esim. pienen yrityksen koko henkilökunta, tai yksi

osasto tai tiimi isommasta organisaatiosta. Hedelmällisintä olisi mielestäni tutkia saman piirin

kokoontumisia esim. 2-3 kertaa, koska keskustelupiiri on todennäköisesti melko monelle vieras

työskentelytapa.

Kari Vesala ehdotti että olisi yhteydessä esim. Maaret Wageriin, Matti Saloon tai Esa

Pohjanheimoon, jos tarvitsen apua sopivan yrityksen löytämisessä. Heillä saattaisi olla kontakteja

sopiviin yrityksiin.

Vaihtoehtoisesti olen miettinyt myös muita konteksteja joissa voisin keskustelupiirin toteuttaa,

esim. MLL- perhekahvilan kautta rekrytoida kiinnostuneita perheen äitejä/isiä tai koota Helsingin

7

tangoharrastajista piirin. Myös jonkin vertaistukiryhmän tutkiminen voisi olla mahdollista

(opiskelijat, työttömät jne.) Näissä ryhmissä en pääsisi kuitenkaan kokeilemaan keskustelupiirin

soveltuvuutta organisaatioympäristössä, jossa vaikuttavat monet muut tekijät kuten roolit,

hierarkia, yrityskultttuuri jne. Tästä syystä ensijäisesti haluan löytää sopivan ryhmän aidosta

työelämästä. Otan mielelläni vastaan ideoita ja ajatuksia, mahdollisista tahoista joihin voisin olla

yhteydessä!

Käytännössä siis aihe, josta keskustelupiirin osallistujat puhuvat, ei ole varsinainen

tutkimuskohteeni. Keskusteluaihe voi mielestäni olla mikä vain ajankohtainen aihe, mutta toivon

että keskustelupiirin lopputulemasta olisi hyötyä ihan käytännössä jollekin taholle. Aihe voi olla

mikä tahansa ongelma tai aihe josta halutaan saada lisätietoja - kerättyä ihmisten kokemuksia tai

ideoita. Tärkeää on se, että keskustelupiirin aihe kiinnostaa osallistujia.

3. Teoreettinen viitekehysTutkimukseni tulee olemaan aineistolähtöinen, eli aineistosta nousevat asiat tulevat ohjaamaan

tutkimuksen teoreettista viitekehystä. En halua rajata tutkimustani tiettyyn viitekehykseen, jotta

en lähtisi ohjailemaan tuloksia etukäteen liikaa tiettyyn suuntaan. Oma kokemukseni on toki

vahvasti taustalla ja haluakin selvittää millaisia kokemuksia muilla ihmisillä on keskustelupiiristä ja

millaisia käyttömahdollisuuksia he näkevät sille.

Olen kiinnostunut keskustelupiirin soveltamisesta etenkin organisaatioympäristöön, joka on

ympäristönä erilainen kuin lähtökohdiltaan tasavertaisemmat harrastus- ja vertaispiirit.

Lähdin aluksi omien kokemusteni perusteella hakemaan tietoja mm. yhteisöllisyyden ja dialogin

kokemuksista organisaatiokontekstissa. Jani Roman (2005) on väitöskirjassaan tutkinut

dialogisuutta organisaatioissa. Marja-Liisa Manka on puolestaan kirjoittanut työelämän

yhteisöllisyydestä (2013). Huomasin nopeasti olevani erilaisten viestinnän ja kasvatusteorioiden

viidakossa.

Yritin löytää suorempia yhteyksiä sosiaalipsykologiseen tutkimukseen ja Markku Meriruohon

(2012) väitöskirja oli ensimmäinen jonka löysin. Hän tutki väitöskirjassaan keskustelupiirin

vaikutusta koululuokan ryhmäkoheesioon. Hän käsittelee väitöskirjansa teoriaosuudessa

kasvatuksen sosiaalipsykologista viitekehystä.

8

Laitoksemme opettaja Jukka Lipponen ehdotti että minun kannattaa tutustua ”Group Engagement

Model” tutkimukseen tarkemmin (Tyler, Blader, 2000; Tyler 2003). Hän arveli, että keskustelupiirin

kokemuksissa saattaa nousta oikeudenmukaisuuden, samastumisen ja arvostuksen kokemukset

(jotka puolestaan lisäävät yksilön psykologista ryhmään sitoutumista).

Kari Vesala puolestaan ehdotti minua ottamaan selvää Anita Saaranen-Kauppisen tutkimuksista,

jotka liittyvät sosiaaliseen taitavuuteen. Hän ehdotti myös että tutustuisin varhaisempiin

tutkimuksiin avautumisesta, sensitivity training ja T-ryhmistä. Näihin en ole vielä ehtinyt

tutustumaan.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on siis vielä täysin avoin ja kuulisinkin mielelläni ajatuksianne

ja mielipiteitänne siitä, mitkä sosiaalipsykologiset teoriat saattaisivat mielestänne olla

tutkimukseni kannalta merkityksellisiä!

4. Tutkimuksen metodologia Tutkimusaineistoni koostuisi osallistuvan havainnoinnin huomioista, videoinneista ja

haastatteluista. Ideaalitilanne olisi se, että onnistuisin järjestämään 2-3 keskustelupiiriä (n. 1½-2h

kerralla) joissa olisi samat 6-10 vapaaehtoista osallistujaa. Näin ihmiset saisivat hieman aikaa

tottua uuteen työskentelytapaan ja he oppisivat tuntemaan toisiaan paremmin.

Keskustelupiirien videointi olisi hedelmällistä jos siihen olisi mahdollisuus. Videotallenteista

pystyisi tutkimaan tarkemmin mitä keskustelupiirissä tapahtuu, kun sitä katsotaan ulkopuolelta.

Haastatteluilla tai kirjallisella palautteella keräisin osallistujien omia kokemuksia, siitä miten kukin

keskustelupiiriä kuvaa ja millaista se heidän mielestään oli.

Analyysimenetelmää en ole vielä päättänyt. Haluan kuvata tutkittavaa asiaa mahdollisimman

tarkasti ja kuvata yksilöllisiä kerrottuja (tai kirjoitettuja) kokemuksia siitä ja sen toimivuudesta

tutkittavassa (organisaatio)kontekstissa. Analyysimenetelmän valintaan tarvitsen vielä apua.

9

5. Eettiset kysymyksetEettisyyteen liittyen olen pohtinut omaa rooliani keskustelupiirin fasilitoijana ja sitä, että osallistun

itse havainnoijana keskustelupiiriin.

Mietin myös sitä, mikäli keskustelupiirin aihe on hyvin tunnelatautunut ja mikäli osallistujat

”avautuvat” henkilökohtaisista asioistaan piirissä – niin millaisia eettisiä asioita minun olisi hyvä

ottaa huomioon jo tässä vaiheessa.

6. AikatauluTavoitteeni on valmistua toukokuussa 2015. Teen sivutoimisesti vähän töitä opintojeni ohessa.

5-8/2014 Teoria osuus, tutkimuksen käytännön suunnittelu, pilotti testaus keskustelupiireistä

(fasilitoinnin harjoittelu). Kahden tentin ja esseiden kirjoittaminen. (SP305-308 Keskeiset

tutkimusalueet III)

9-11/2014 Keskustelupiirit & haastattelut - litterointi ja aineiston kokoaminen. Graduseminaariin

osallistuminen. Puuttuvien metodikurssien suorittaminen (SP304 Menetelmäopinnot).

12/2014 -02/2015 Aineiston analysointi, tulosten kirjoittaminen. (Lopputenttin suorittaminen

SP312 Sosiaalipsykologia tieteenalana)

02-03/2015 Gradun viimeistely ja palautus.

10

Lähdeluettelo

Jacobsen, B, Christiansen, I. & Sand Jespersen, C. (2004). Möt Eleven. Lärarens väg till demokrati I klasen. Lund: Studentlitteratur.

Manka, M-L,. Larjovuori, R-L (2012). Yhteisöllisyydellä Menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Kuntoutussäätiö. Saatavilla 24.4.2014 osoitteesta: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell%C3%A4_netti_sivutettu.pdf

Saaranen-Kauppinen, A. Käsitykset sosiaalisista taidoista tekniikan alalla. Itä-Suomen yliopisto, 2012 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Väitöskirja no 41.

Tom R. Tyler (2003): The Group Engagement Model: Procedural Justice, Social Identity, and Cooperative Behavior. Personality and Social Psychology Reviw, November 2003 vol. 7 no. 4, 349-361. Saatavilla 24.4.2014: http://psr.sagepub.com/content/7/4/349.full.pdf+html

Tyler, T. R., Blader, S. L. (2000). Cooperation in Groups - Procedural Justice, Social Identity, and Behavioral Engagement.

Meriruoho, Markku. 2012. Helsinki. Keskustelupiirit koululuokan ryhmäkoheesion edistäjinä. Helsingin Yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 339.

Wilbur,J. R , Wilbur, M , Tlanusta Garrett, M. & Yuhas, M. (2001). Talking Circles: Listen, or Your Tongue Will Make You Deaf, The Journal for Specialists in Group Work, Vol 26 (4). 368-384. American Counceling Association.

Roman, J. 2005: A Study of Organizational Dialogue. Facing the truth, gaining inspiration and creating understanding of the function of an organization. Helsinki University of Technology Laboratory of Work Psychology and Leadership. Doctoral dissertation series 2005/4. Espoo 2005.

Vesala, K: "Avautuminen, valhe ja vaikeneminen". Teoksessa Lahikainen, A.-R. ja Pirttilä-Backmanin, A.-M. (toim.) Sosiaalinen vuorovaikutus. Keuruu: Otava 1998. s. 63-80.

Kuvat:

Kansikuva, haettu 16.4.2014: https://www.kuopionseurakunnat.fi/keskustelu-1

Talking Stick / Puhuvan Keppi (s. 4) haettu 24.4.2014: http://communitycircles.wordpress.com/2012/09/08/talking-stick/

Talking Circle kuva (s.3), haettu One-vibration.com sivustolta 14.4.2014: http://one-vibration.com/group/thegospeloftheredman?

11

groupUrl=thegospeloftheredman&overrideMobileRedirect=1&id=2127676%3AGroup%3A404615&page=188#.U1Y3WFez5fN

12